Harri Pursiainen Teknologia muuttaa liikennettä s. 8. Älyliikenne haastaa ja helpottaa s. 12 Pyöräilykypärä tutkijoiden silmin s.

Transkriptio

1 Älyliikenne haastaa ja helpottaa s. 12 Pyöräilykypärä tutkijoiden silmin s. 26 Harri Pursiainen Teknologia muuttaa liikennettä s. 8 Vapaasti kohkaaminen vähenee tien päällä. Sampo Hietanen, ITS Finland s. 29

2 tien päällä raimo tengvall Volvo Car Group Autonomisen auton kyydissä Ennakoiva turvatekniikka vie hitaasti kohti itsestään ajavia autoja. Volvolla on jo kokeilu Ruotsissa. stun melko tavallisen näköisessä Volvossa Göteborgin kehätiellä. Muille tiellä liikkujille ei ole mitään varoitusta I siitä, mitä Drive Me -kokeiluauton sisällä seuraavaksi tapahtuu. Kuljettajan paikalla turvallisuusinsinööri Mattias Brännst röm painaa nappia ja ottaa kädet irti ratista. Volvo jatkaa matkaansa 70 km/h vauhdilla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Takapenkiltä ei arvaisi, että kuskin kädet eivät ole ratissa. Tie kaartuu loivasti, mutta auto pysyy pehmeillä ohjausliikkeillään kehätien oikealla kaistalla. Pian liittymästä tulee toinen auto melko lähelle eteen. Volvomme hidastaa vauhtiaan ja jatkaa sopivan turvavälin päässä. Sama tosin onnistuu jo myynnissä olevilla mukautuvilla vakionopeussäätimillä. Ainoa merkittävä ero markkinoilla oleviin autoihin onkin laajempi itsekseen ohjaaminen. Kaistaviivojen ja edellä ajavan lisäksi kokeilu-volvo seuraa ennakkoon syötettyä reittiä tarkkojen GPSantenniensa avulla. Vähän tiukempikin mutka onnistuu, tosin hieman nykivällä ajolinjalla. Turvallisuusinsinöörin kädet siirtyvät varmuuden vuoksi lähemmäs rattia. Mikään muu kuin tämä ohjelmoitu ympyräreitti kehätiellä ei sitten onnistukaan, ja sielläkin kuljettaja joutuu välillä ajamaan itse. Auto ei osaa tehdä kaistanvaihtoja eikä ajaa liittymissä. Kaikkea pitää myös jatkuvasti vahtia, eikä systeemi aina toiminut esittelypäivänäkään. Silti Volvon tarkoitus olisi Drive Me -projektissaan liisata sata autoa tavallisille käyttäjille jo vuonna Niillä voisi ajaa muualla perinteiseen tapaan, mutta tällä Göteborgin kehätiellä nämä tavikset voisivat myös ottaa kädet irti ratista. Tällaisia yksinkertaisia ajotilanteita lukuun ottamatta autonominen ajaminen on vielä monien vuosien päässä. Tilanteet muuttuvat paljon vaarallisemmiksi, jos mukaan tulee risteävää liikennettä tai vastaantulijoita samalla ajoradalla. Kun autonomisen ajamisen järjestelmät joskus tulevat myyntiin, ne tulevatkin todennäköisesti ensimmäisenä joillekin parkkipaikoille sekä moottori- ja kehäteille. 2 3/2014

3 3/2014 3

4 3/ Kuva: motiva 2 Kädet irti ratista 12 Järkevästi älyliikenteeseen 18 Ennakoivan turvatekniikan ABC 22 Miten Suomi liikkuu vuonna Mieti miten kuljet! KUVA: outi kainiemi Pyöräilykypärä suojaa tutkitusti vakiot 5 Pääkirjoitus: Pasi Anteroinen 6 Lyhyesti Kuva: Liikenneturva / Kaisa Tanskanen 8 Henkilö: Harri Pursiainen 29 Näkökentässä: Sampo Hietanen 34 Svensk resumé KUVA: volvo /2014

5 pääkirjoitus Julkaisija Liikenneturva Sitratie 7, Helsinki Puh , faksi s-posti: Päätoimittaja Pasi Anteroinen Toimituskunta Pasi Anteroinen, Minna Saarinen (toimitussihteeri), Tuula Taskinen, Nina Hedberg, Juha Valtonen, Antero Lammi, Tuija Holttinen Toimitus Liikenneturva ja Legendium Oy Melkonkatu 28 D, Helsinki Puh Taitto Legendium Oy Kansi Kuva: Matti Immonen Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Liikenneturva Tarja Hämäläinen PL 29, Helsinki Faksi s-posti: Paino SP-Paino Oy Jakelu Suomen Posti Oy PL 6, Posti Puh faksi ISSN vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen Digiliikenneturvallisuus ei ole kaukana T ässä numerossa päästämme ääneen liikenteen edelläkävijät. He, jotka osaavat jo nähdä teillämme automatisoidut autot ja digitaalisten palvelujen maihinnousun. On Liikennelabra, Maas ja Taas, V2V, ITS sekä joukko akronyymejä ja iskulauseita. Ennen kaikkea puhumme liikenteestä palveluna. Myös liikenneturvallisuus on osa älyliikenteen palvelulupausta. Sujuva matka ilman turvallisuutta ei ole haluttu tuote. Älyliikenteen tiellä tekniikka etenee nopeammin kuin lainsäädäntö. Viimeisenä seuraavat ihmisten asenteet omaksua, käyttää ja ottaa älyliikenne osaksi arkea. Edessä on massiivinen koulutus- ja valistustehtävä, jonka merkitys on mullistava. Digitalisaation liikenneturvallisuudelle tuomien mahdollisuuksien omaksuminen säästää ihmishenkiä. Liikenneturvallisuuden tärkein tekijä on tänä päivänä ihminen. Tieliikenteessä keskivertosuomalainen ajaa yhä yli 11 vuotta vanhalla autolla, joten älyliikenteen visiot eivät häntä hetkauta. Silti on tärkeä ottaa etunoja digitalisaation luomiin mahdollisuuksiin, sillä mitä nopeammin valjastamme digin turvallisuutta edistämään, sitä parempi. Meneillään olevassa murroskaudessa näemme myös digitaalisen elämänmenon nurjan puolen liikenneturvallisuudelle. Älypuhelimet ovat nopeassa ajassa opettaneet meidät olemaan läsnä aina, kaikkialla ja kaiken aikaa. Monen on vaikea vastustaa puhelimen kutsua myös ratin takana. Kansainvälisissä tutkimuksissa puhutaan jopa addiktiosta, jossa stimulaation tarve on lakkaamaton. Siihen saakka kunnes tekniikka mahdollistaa automatisoidun autoilun ja vapauttaa kuljettajan ajotehtävästään, on tärkeää, että suomalaiset ajavat, kun he ajavat. Liikenneturva aloittaa kampanjoinnin lokakuussa tarkkaamattomuus liikenteessä -teemalla. Kun ajat, aja ja nauti ajosta, ennen kuin robotit hoitavat sen puolestasi. Pasi Anteroinen päätoimittaja 3/2014 5

6 lyhyesti Onko ajonvakautusjärjestelmällä väliä? Y hdysvalloissa on saatu uutta tietoa ajonvakautusjärjestelmän tehokkuudesta tutkimalla eri ajoneuvotyyppien osallisuutta onnettomuuksiin. Uuden arvion mukaan ajonvakautusjärjestelmä vähentää kuolemaan johtaneita yksittäisonnettomuuksia 31 prosenttia, ajoneuvon kaatumisia 59,5 prosenttia ja usean ajoneuvon onnettomuuksia 16,1 prosenttia. Avolavoilla, joka on yleinen autotyyppi Pohjois-Amerikassa, ajonvakautusjärjestelmä vähentää yksittäisonnettomuuksia ja kaatumisia tätäkin enemmän. Tutkimuksen julkaisi National Highway Traffic Safety Administration (NTHSA). Tarkkaamattomuus liikenteessä -seminaari Helsingissä S tutka 12 uomessa puhutaan tarkkaamattomuudesta, kansainvälisesti käytetään termiä distraction. Molemmat sanat viittaavat ilmiöön, jossa kuljettaja ajaessaan keskittyy johonkin muuhun kuin käsillä olevaan ajotehtävään ja liikenteeseen. Häiriön voi aiheuttaa vieressä pirisevä älypuhelin, stressi tai vaikka huikopalan haukkailu. Liikenneturva ja European Road Safety Council (ETSC) kokoavat alan kansainväliset asiantuntijat ensimmäiseen tarkkaamattomuuden teemalla järjestettävään eurooppalaiseen PIN Talk -tilaisuuteen. Tilaisuudessa luennoivat muun muassa professori Oliver Carsten, VTT:n erityistutkija Merja Penttilä sekä Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen. Myös liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko pitää puheenvuoron. Seminaari järjestetään Helsingissä. Lokakuussa käynnistyy myös Liikenneturvan kolmevuotinen tarkkaamattomuus liikenteessä -kampanja. Vanhempien toivoma tuntimäärä per lukuvuosi kouluissa toteutettavalle liikennekasvatukselle. Lähde: Liikenneturvan selvityksiä 4/2014 Tekniikasta hengenpelastajaksi T ekniset edellytykset ajoneuvojen erilaisille turvajärjestelmille ovat kehittyneet jo pitkälle. Useissa maissa myös tutkitaan turvatekniikan vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Tuoretta tutkimustulosta on olemassa esimerkiksi Norjasta, jossa kuolonkolareita tutkimalla arvioitiin, että kehittynyt turvatekniikka voisi pelastaa useita kymmeniä henkiä vuosittain. Merkittäviä liikenneturvallisuutta parantavia vaikutuksia arvioitiin olevan etenkin älykkäällä nopeudensäätelyjärjestelmä ISAlla, joka pelastaisi jopa 41 ihmisen hengen vuosittain. Vanhemmat haluavat kouluihin lisää liikennekasvatusta L ISA-järjestelmät välittävät autoihin tietoa voimassa olevista nopeusrajoituksista ja vallitsevista olosuhteista. Kuljettajaa voidaan myös opastaa oikeaan ajotapaan ja viime kädessä jopa estää virheellinen käyttäytyminen, kuten liian suuri tilannenopeus. ISAn kaltaista järjestelmää voi käyttää myös motivoijana, jolloin vaikutus kuljettajaan pyritään saamaan aikaan keräämällä käytetyistä ajonopeuksista palautetta ja opastamalla turvallisempaan ajotapaan. Lisätietoa: iikenneturvan keväällä valmistunut selvitys luotasi koululaisten vanhempien mielipiteitä liikennekasvatuksesta. Selvityksen mukaan vanhemmat kokevat liikennekasvatuksen tärkeäksi koulun ja kodin yhteiseksi asiaksi. Liikennekasvatusta myös toivotaan olevan kouluissa nykyistä enemmän. Sopiva tuntimäärä lukuvuotta kohden olisi 12 tuntia. Vanhemmat toivoisivat koulujen myös testaavan lasten liikennesääntötuntemusta. Lue lisää Oletko kiinnostunut ajankohtaisista liikennekasvatusasioista. Tilaa uudistunut Turvauutiset osoitteesta turvauutiset 6 3/2014

7 Kuva: Liikenneturva / Ville-Veikko Heinonen Uusi tapa tutkia pyöräilyturvallisuutta? V anha tapa on usein parempi kuin pussillinen uusia, sanotaan. Moottoriajoneuvo liikenteestä on jo pitkään kerätty tietoa ajoneuvoon istutettujen videokameroiden avulla. Tuoreessa tutkimuksessa metodia sovelletaan pyöräilyyn: kuuteentoista pyörään asennettujen kameroiden avulla selvitettiin pyöräilyn riskitilanteita. Tallenteita analysoimalla havaittiin, että risteysalueet, eritoten näköesteelliset, ovat riskialttiita tilanteita pyöräilijälle. Myös tien kunto vaikuttaa: huonokuntoisen tai puutteellisesti hoidetun tien arvioitiin kasvattavan onnettomuusriskin jopa kymmenkertaiseksi. Tutkimus julkaistiin Transportation Research -lehdessä viime toukokuussa. Appsit opastavat liikkujaa L iikenteen ja liikkumisen älypuhelinsovellukset kehittyvät jatkuvasti. Esimerkiksi sakkolapulla siunattu ulkomaanmatka voi tulevaisuudessa olla historiaa, kun kohdemaan liikennesäännöt voi tarkistaa Going Abroad -sovelluksesta. Kestävän kaupunkiliikkumisen ja pyöräilyn puolesta kampanjoi Please- Cycle-appsi, joka motivoi eri tavoin käyttäjiä viisaisiin liikkumisratkaisuihin. Sovellus palkittiin ITS-seminaarissa Helsingissä kesäkuussa. Jyväskylän yliopistossa on kehitteillä Vis- Guard-sovellus, jonka avulla pyritään ehkäisemään kuljettajan ajonaikaisen kännykänkäytön aiheuttamaa tarkkaamattomuutta ja estämään siitä johtuvat riskitilanteet. Älykkään liikenteen palveluilla onkin tilausta, paitsi liikkumisen helpottajina ja viisaiden liikkumisratkaisujen kannustajina, myös liikenneturvallisuutta parantavina. Liikennelabra kartoittaa tulevaisuuden liikkumisratkaisuja L iikenne- ja viestintäministeriön käynnistämän kokeiluhankkeen tavoitteena on edistää älyliikennettä tukemalla sen palvelumarkkinoita ja edistämällä kaikenlaisten laite- ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä ja hyödyntämistä. Yrityksillä on mahdollisuus myös hakea Tekesiltä rahoitusta tuotekehityksensä tukemiseen. Vuoden 2015 loppuun saakka kestävän Liikennelabran virallinen nimi on Liikenteen sähköiset palvelut. Hankkeessa ovat mukana ministeriön lisäksi Liikenne virasto, Trafi, Tekes ja Helsingin kaupunki. Yhteistyöhön osallistuu myös muita ministeriöitä, yrityksiä sekä alan järjestöjä. Lue lisää: liikennelabra.fi Näytä loistavalta viimeistään nyt V altakunnallista heijastinpäivää vietetään aina lokakuun ensimmäinen päivä muistuttaa, että viimeistään nyt on aika antaa heijastimen heilua ja näyttää loistavalta. Liikenneturvan seurantojen mukaan noin puolet suomalaisista käyttää heijastinta taajama-alueella. Heijastimen tuoma lisänäkyvyys antaa suojaa ja tekee pimeällä liikkumisesta turvallisempaa. Heijastin on myös mainio asuste. Laajasta valikoimasta löytyy moneen eri makuun, menoon ja tyyliin sopivia heijastimia. Liikenneturva järjestää heijastinpäivänä tapahtumia ympäri Suomen. Myös yritykset voivat järjestää omat heijastinpäivänsä. Lisätietoa: liikenneturva.fi/ heijastinpaiva Kuva: Liikenneturva/Nina Mönkkönen 3/2014 7

8 henkilö Pasi Anteroinen Matti Immonen Suomea pidetään kärkimaana ajattelussa, jossa liikenne mielletään palveluna, Harri Pursiainen sanoo. 8 3/2014

9 Digimaratoonari Harri Pursiainen Liikenneturvallisuuden parantaminen on kuin maraton, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen. Koulutus ja valistus voivat nopeuttaa uuden teknologian käyttöönottoa ja auttavat ihmisiä löytämään omaa liikenneturvallisuutta parantavia sovelluksia. 3/2014 9

10 Pitkäjänteisyys on osa liikenneturvallisuustyötä. Ä lyliikenne on kansanomaisesti uuden, erityisesti digitaalisen teknologian tarjoamien mahdollisuuksien käyttämistä, kiteyttää liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen. Viisi vuotta Pursiaisen kirjoittaman ensimmäisen älyliikennestrategian jälkeen on luonnollista nähdä älyliikenteen mahdollisuuksia kaikkialla. Yhteiskunnassa tämä tarkoittaa, että ohjelmien sijasta tarvitaan käyttökelpoisia digitaalisia työkaluja. Liikenneturvallisuudelle älyliikenteen hyödyt ovat Pursiaisen mukaan ilmeisiä. Älyliikenteen anti liikenneturvallisuudelle lähtee siitä, että ihmisen, joka on kuitenkin inhimillisesti vajavainen, aisteja, toimintakykyä ja informaatiota parannetaan tekniikan avulla. Esimerkiksi iäkkäille voidaan tarjota tukea, jotta kyky itsenäiseen liikkumiseen säilyy pitempään. Joka toisen liikenneonnettomuuden taustalla on yhä inhimillinen tekijä. Tähän tekijään varoituksen tai herätteen antava teknologia voi vaikuttaa onnettomuuksia ennaltaehkäisevästi, vaikkei inhimillinen tekijä kokonaan poistukaan. Äly havainnoi paremmin, toimittaa parempaa informaatiota, jota kuljettaja ei muuten saisi, ja se pystyy sekä varoittamaan että kutsumaan apua paikalle. Esimerkiksi, yhdeksi lukuisista, Pursiainen nostaa ecall-järjestelmän, joka säästää ihmishenkiä kutsumalla avun nopeammin onnettomuuspaikalle. Liikenneturvallisuuskikat on jo käytetty Suomi on asettanut tavoitteekseen liikennekuolemien puolittamisen vuoteen 2020 mennessä. Suurien tavoitteiden rinnalla rahoitus on jäänyt jälkeen. Vaatii rahaa ja tupakkaa ennen kuin tieliikennekuolemat pudotetaan puoleen. Ei pidä asettaa sellaisia tavoitteita, jos huutoon ei oikeasti vastata. Pitää löytyä rohkeutta myös myöntää se, Pursiainen toteaa. Pursiaisen mukaan yksinkertaiset teot liikenneturvallisuuden parantamiseksi on jo käytetty. Dramaattisia muutoksia ei saa enää halvalla. Monet jäljellä olevat järeät keinot ovat kalliita ratkaisuja, kuten keskikaiteet tai kevyen liikenteen väylät kuntataajamissa. Pitkäjänteisyys on osa liikenneturvallisuustyötä. Pursiaisen mukaan yksittäisillä ehdotuksilla, kuten promillerajan alennuksella, voidaan saada aikaan hetkellinen kohahdus, mutta maratonjuoksussa niitä voisi verrata pikapyrähdyksiin. Kansliapäällikön mukaan pieniäkin toimia toki tarvitaan, mutta tärkeintä on asennoitua juoksemaan koko matka. Asennekasvatuksessa ovat Liikenneturva ja sen edeltäjä Talja saaneet paljon aikaan, mutta työt eivät ole loppuneet. Maratonjuoksussa on edettävä sinnikkäästi ja kärsivällisesti töitä tehden, Pursiainen painottaa. Älyvalistukselle on kysyntää On arvioitu, että älyliikenteen kehityksessä nopeimmin tulee etenemään teknologia, sitten lainsäädäntö ja viimeisenä muuttuvat ihmiset ja heidän käyttäytyminen. Pursiainen uskoo arvion pitävän paikkansa. Tietoyhteiskunnan teknologia on älyliikenteessä ollut yleensä valmiimpi kuin mitä liikennejärjestelmä osaa ottaa vastaan. Nähtävissä on siis uutta työsarkaa myös Liikenneturvalle koulutus- ja valistusorganisaationa. Perustelevalla ja suostuttelevalla työllä voidaan nopeuttaa uuden teknologian käyttöönottoa ja auttaa ihmisiä löytämään omaa turvallisuutta parantavia sovelluksia. Kun liikenneturvallisuutta parantavia palveluita tulee, on Liikenneturvalla var- 10 3/2014

11 Harri Pursiainen Ikä: 56 vuotta Koulutus: oikeustieteen kandidaatti. Työkokemus: Aloitti työelämän tie- ja vesirakennushallituksen lakimiehenä 1979, siitä asti pitkä ura liikenne- ja viestintäpolitiikan parissa. Valittiin liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäälliköksi kesällä Hoitanut lukuisia selvitysmiestehtäviä ja puheenjohtajuuksia eri työryhmissä viestintä- ja liikennepolitiikan alalla: Bittejä paperilla selvitysmiehen ehdotus (LVM 14/2010), Kansallinen älyliikenteen strategia ehdotus (LVM 5/2009), Kansanpuhelin lankapuhelimesta kännykkään (LVM 70/2007) Maratonennätys: 4h 12min. masti keskeinen rooli takoa kansan kaaliin, että käyttäkää nyt ihmeessä. Sehän Liikenneturvan rooli on. Elinikäisen liikennekasvatuksen muistijälki löytyy myös Pursiaisen omista muistoista. Alakouluikäisenä koulussa olleista jokavuotisista iskulauseista on liikenneoppia ikä kaikki painunut mieleen. Kuka pelkää robottia? Pursiaisen mukaan älyliikenteeseen liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta aiheeseen liittyy myös paljon avonaisia kysymyksiä. Uhat ja mahdollisuudet on syytä pitää mielessä. Automaatiosta puhuminen on kuin avaisi Pandoran lippaan. Ja jos uskaltaa puhua robottiautoista kyllä tulee hirveä huoli siitä, kuka vastaa koneen päätöksistä. Eri maissa aloitetut kokeilut antavat valtavasti tietoa, myös siitä, millaisia käytännön haasteita lainsäätäjän eteen tulee Suomessa. Toisaalta alkukesän ITS-suurtapahtumasta huomattiin, miten suuri kiinnostus maailmalla on suomalaiselle ajattelulle. Suomi on kärkirintamassa ajattelussa, jossa liikenne mielletään palveluna, Pursiainen sanoo ja esittää palveluajattelun analogiaksi puhelimen kehityskaarta. Samalla tavoin kun puhelin muotoutui pöydällä istuvasta laatikosta taskuun sujahtavaksi palvelukeskukseksi, myös liikenne tulee teknologian myötä muuttumaan. Mahdollisuudet ovat valtavia. Yhteiskunnan kannattaa hoitaa asiat turvallisesti, sillä yleensä se, mikä on turvallista, on myös taloudellista, Pursiainen ynnää. Joukkoistaminen mukaan liikenteen keinovalikoimaan Juuri nyt yhteiskunnassa käydään laajahkoa keskustelua myös liikenteen sääntelyn ja lainsäädännön roolista. Halu on mahdollistaa asioita ja purkaa turhaksi koettua sääntelyä. Tieliikennelain kokonaisuudistusta onkin alistettu poikkeuksellisen laajaan julkiseen keskusteluun. Kansliapäällikkö odottaa keskustelun tuloksia mielenkiinnolla. On kiinnostavaa nähdä löytääkö ihmiset poistettavia tai muokattavia kohtia ja mitä ne ovat. Fundamentaalista tieliikenteen deregulaatiota en usko mahdolliseksi, mutta selkeämpiä ja mahdollisesti rationaalisempia liikennesääntöjä kyllä, Pursiainen sanoo. Liikenneturvan näkökulmasta sääntöjen vähentäminen lisäisi yksilön vastuuta ja korostaisi yhä enemmän turvallisia valintoja. Myös Pursiainen allekirjoittaa ajatuksen: eihän pykäliä tarvita, jos kukaan ei niitä riko. 3/

12 12

13 Järkevästi älyliikenteeseen Äly valtaa niin autoja, julkista liikennettä kuin liikenneratkaisuja. Eikä ihme, sillä se parantaa turvallisuutta, vähentää liikenteen ilmastovaikutuksia sekä tehostaa ja sujuvoittaa liikkumista. Ihmisen roolia liikenteessä lisääntyvä äly sekä haastaa että helpottaa. Vesa Ville Mattila outi kainiemi 3/

14 I lman kuljettajaa kulkevat ja keskenään keskustelevat autot ovat pitkällä testeissään. Mutta älyliikenne merkitsee paljon muutakin. Älyliikenteeksi luokitellaan perinteisesti kaikki se, missä tieto- ja viestintäteknologiaa sovelletaan liikenteeseen. Sellaisena se on hiljalleen hivuttautunut arkeemme. Tuttuja ovat esimerkiksi liikennevirran mukaan toimivat liikennevalot ja kelin tai ruuhkan mukaan muuttuvat liikennemerkit. Myös matkapuhelimeen mahtuu entistä enemmän liikkumista helpottavia sovelluksia. Ajoneuvoissa älykkäät sähköiset ratkaisut voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: turvallisuutta edistäviin ja ympäristöä tarkkaileviin, navigointiin ja paikantamiseen liittyviin sekä informaatioon ja viihteeseen keskittyviin. Isoin uudistus sitten auton Internet on suurin liikenteen uudistaja sitten auton keksimisen ja yleistymisen. Netin hyödyntämiseen pohjautuva äly mullistaa liikenteen kuten kävi esimerkiksi mediaja pankkialalla, arvioi Älykkään liikenteen verkosto ITS Finlandin toiminnanjohtaja Sampo Hietanen. Huiman hyppäyksen älyliikenne ottaa, kun näillä näkymin kuuden vuoden kuluttua autotehtailta alkaa sarjatuotantona rullata ilman kuljettajaa kulkevia autoja. Hietanen uskoo niiden karsivan valtavan määrän inhimillisistä virheistä aiheutuvia onnettomuuksia. Tilalle kuitenkin tulee uusia turvallisuusriskejä. Uudet uhat ovat hyvin samanlaisia kuin nettimaailmassa ylipäätään, Hietanen huomauttaa. 14 3/2014

15 Ihan scifiä ei enää ole edes se, että ihmisiltä kokonaan kiellettäisiin auton ajaminen. Törmäämme varmasti alussa erilaisiin systeemivirheisiin. Pitää myös miettiä, mitä kaikelle laitteiden ja järjestelmien tallentamalle tiedolle tapahtuu. Kuinka voidaan varmistaa, etteivät esimerkiksi kaikkien bemareiden omistajien tiedot joudu vääriin käsiin? Pohdittavaa riittää vastuukysymyksissäkin. Kuka vastaa ilman kuljettajaa kulkevan auton tekemistä ratkaisuista, mihin se tarvittaessa vaikka väistää? Joka tapauksessa jossain vaiheessa täytyy ruveta rukkamaan liikennesääntöjä. Ihan scifiä ei enää ole edes se, että ihmisiltä kokonaan kiellettäisiin auton ajaminen. Kulkupelien muodot murenevat Äly uudistaa myös joukkoliikennettä. Jo nyt Helsingin Seudun Liikenteen Kutsuplusjärjestelmässä bussi kuljettaa asiakkaitaan matkatilausten mukaan ilman kiinteitä reittejä tai aikatauluja. Lähes viikoittain julkistettavat uudet joukkoliikennekokeilut ennakoivat älyliikenteen roimaa etenemistä. Kasvupotentiaalia on erityisesti länsimaiden suurkaupungeissa, joissa ei välttämättä tarvitse omistaa autoa. Jatkossa kaupungeissa käytetään liikkumisessa joukkoliikenteen lisäksi erilaisia yhteiskäyttöautoja ja palvelupaketteja. Hietasen mukaan esimerkiksi Helsingissä henkilöautojen määrä voi vähentyä huimasti. Helsingissä yksityisautojen käyttöaste jää alle viiteen prosenttiin, ja jokaisessa autossa on keskimäärin 1,3 ihmistä. Näiden lukujen valossa yksityisautojen määräksi riittäisi kymmenesosa nykyisestä. Liikennevälineen ulkoista olemusta kiinnostavammaksi valintakriteeriksi nousee tulevaisuudessa se, mitä kukin haluaa matkansa aikana tehdä. Kulkupelien luokittelut ja niihin pohjautuvat muodot murenevat, jäljelle jää tarve liikkua. Takuuvarmasti luvassa on lisää liikkumisen vaihtoehtoja, parantuneita palveluita ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Hietanen ennakoi, että lähivuosina markkinoille työntyy lukuisia liikkumisen operaattoreita tarjoamaan liikenneratkaisuja. Niiden taustalta saattaa löytyä tuttuja tekijöitä. Esimerkiksi automaattinen auto on pitkälti hakukonejättinä tunnetun Googlen kehittämä, lisäksi sen suunnitelmiin kuuluu monia joukkoliikenneratkaisuja. Liikenne kiinnostaa myös monia teleoperaattoreita. Tienkäyttäjät tuntuvat unohtuneen Kuljettajan keskeisin tehtävä on ajaa autoa turvallisesti. Silti autot ovat joillekin ihmisille keino erottua ja toteuttaa itseään. Autoon ja ajamiseen he pistävät likoon niin rahansa kuin persoonallisuutensakin. Miksi ihmeessä tällaiset ihmiset haluaisivat luovuttaa älyratkaisuille luovuuttaan ja päätäntävaltaansa? Älyliikennettä koskevassa keskustelussa ja kehitystyössä tienkäyttäjät tuntuvat toisinaan unohtuvan. Se saattaa olla kohtalokasta, sanoo psykologian tohtori, liikenne psykologi Mika Hatakka. Meillä on hyvin vähän tutkimustietoa siitä, miten esimerkiksi kaistavahdin tai mukautuvan vakionopeudensäätimen hyödyntäminen vaikuttavat kuljettajan käyttäytymiseen. Tienkäyttäjän toiminta on hyvin monimutkainen kokonaisuus. Hatakka muistuttaa myös inhimillisistä tekijöistä jo tekniikan suunnittelussa ja järjestelmien rakentamisessa. Kukaan tai mikään ei kykene ennakoimaan jokaista liikenteessä ilmenevää tilannetta ja mahdollisuutta. Siinä suh- 3/

16 teessa liikenne on paljon arvaamattomampi kuin ydinvoimatekniikka. Valppaana tiellä ja tietotulvassa Älyn lisääntyminen tuo ajoneuvon kuljettajalle kaksi suurta haastetta: valppauden säilyttämisen ja tietotulvan taklaamisen. Automatiikan haltuun ottama ajotehtävä voi tilanteen tai tarpeen tullen palautua kuljettajalle. Käyttöliittymän pitäisi pystyä ilmaisemaan tämä järjestelmän rajallinen kapasiteetti, jotta kuljettaja ei tuudittautuisi liialliseen turvallisuuden tunteeseen. Kaikesta avustavasta tekniikasta huolimatta kuljettajan pitää pysyä virkeänä ja valppaana. Tekniikka ei yksin pysty reagoimaan nopeasti vaihtuviin tilanteisiin. Lisäksi se saattaa pätkiä tai kokonaan hajota, Hatakka huomauttaa. Ja kun kuljettaja ajaa, on huomio kiinnitettävä liikenteeseen ja ajamiseen. Esimerkiksi kojelaudan av-tekniikan älyllistyminen tuo katseen ulottuville entistä enemmän tietoa mitä moninaisimmista asioista, jotka voivat viedä huomion tärkeimmästä, eli ajotehtävästä. Komea kakku odottaa jakajia Suomalaiset kotitaloudet käyttävät vuosittain yli 11 miljardia euroa liikkumiseen. Maailmanlaajuisesti älyliikenteen bisnespotentiaali on eräiden arvioiden mukaan Internet on suurin liikenteen uudistaja sitten auton keksimisen ja yleistymisen. yli kymmenkertainen mobiilimarkkinaan verrattuna. Jo pieni siivu siitä kohottaisi komeasti yhtiöiden liikevaihtoja ja kansantalouksien kassavirtoja. Yhdysvalloissa autonvalmistajat kulkevat älyliikenteen kärjessä, Euroopassa puolestaan tutkimuslaitoksilla on vahva rooli. Edelliset kärkkyvät kiinteitä ratkaisuja autoihin, kun taas esimerkiksi Suomessa VTT yhteistyökumppaneineen on kiinnostunut myös mobiililaitteista. Mobiililaitteiden tietotaitomme mahdollistaa sovellusten hyödyntämisen ja jälkiasennuksen. Muita maamme vahvuuksia ovat esimerkiksi hyvät kenttäkoemahdollisuudet ja arktiset olosuhteet, mainitsee tutkimusryhmän päällikkö Merja Penttinen VTT:ltä. Vaikutusten arviointia ja palveluiden kehittämistä Älyliikennettä koskevat tutkimukset edellyttävät liikenteen asiantuntijoiden lisäksi muun muassa käyttöliittymäsuunnittelijoita, psykologeja, sosiologeja ja muotoilijoita. Laajalla rintamalla älyliikennettä tutkivan VTT:n hankkeet ovat jaettavissa kahteen pääryhmään. Ensimmäinen keskittyy kokonaisvaltaiseen vaikutusten arviointiin. Tutkimme, miten erilaiset ratkaisut ja toimenpiteet vaikuttavat kuljettajaan ja muihin liikenteessä liikkuviin. Arvioimme myös niiden vaikutuksia esimerkiksi liikenteen sujuvuuteen, päästöihin, onnettomuuksiin ja ylipäätään ihmisten liikkumismahdollisuuksiin, Penttinen kertoo. Toinen pääryhmä koostuu lukuisia toimijoita kokoavista palvelukonseptoinneista. Niiden fokus ulottuu logistiikasta liikenneturvallisuuteen ja liikennejärjestelmiin. Yksi älyliikenteen kärkitutkimushankkeista on DRIVE C2X, jossa on testattu ja kehitetty ajoneuvojen väliseen tiedonvaihtoon pohjautuvia palveluja sekä arvioitu niiden vaikutuksia Euroopan tasolla. Daimlerin koordinoimaan hankkeeseen osallistui eurooppalaisia autonvalmistajia ja tutkimuslaitoksia VTT etunenässä. 16 3/2014

17 Muu muuttuu, ihminen ei Älyliikenneratkaisut muuttavat ajoneuvoja ja liikenneratkaisuja, eivät ihmistä. Kuinka ihminen pärjää älykkään liikenteen ja siihen sisältyvien sovellusten kanssa? V altaosa liikenneonnettomuuksista aiheutuu inhimillisistä virheistä. Älyliikenne tarjoaa INFO Älyliikenne tarkoittaa: lupaavia työkaluja ehkäisemään ja korjaamaan näitä virheitä, tukemaan kuljettajaa ratkaisuissaan ja kertomaan esimerkiksi esteistä tiellä. Tieto- ja viestintätekniikan soveltamista liikenteen ongelmien ratkaisemisessa. Ajantasaisen tiedon hyödyntämistä liikenteen palveluiden kehittämisessä. Kaikkea liikkumista. Kun äly liittyy luontevasti kaikkeen liikkumiseen, ei enää tarvita äly-etuliitettä. Valitettavasti ihminen voi toimia tyystin toisin kuin suunnittelija ajattelee: jättää huomioimatta laitteiden välittämät varoitukset tai tahallaan väärinkäyttää tekniikkaa, muistuttaa Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen. Siksi älykkäiden järjestelmien lisääntyminen korostaa koulutuksen, liikenneturvallisuustyön ja standardoinnin merkitystä. Miten järjestelmät toimivat yhdessä ja erikseen, mitä ne eivät tee? Kuinka kaikkein kriittisimmät toiminnot olisivat helposti löydettävissä ja käytettävissä? Ajoneuvon itsenäisesti tekemät päätökset lisääntyvät. Toisaalta taas esimerkiksi ajotapaseuranta voi opettaa ajamaan entistä turvallisemmin ja ympäristöystävällisemmin, Jääskeläinen pohtii. Joka tapauksessa tulevaisuudessakin tarvitaan valvontaa ja asenteisiin vaikuttamista. Hätäviestijärjestelmä uusiin autoihin Yksi älyliikenteen merkkipylväs saavutettaneen kolmen vuoden kuluttua. Kyse on yhteiseurooppalaisesta ecallhätäviestijärjestelmästä, jonka Euroopan unioni haluaa kaikkiin uusiin Euroopassa tyyppihyväksyttäviin autoihin. Kolarin tapahduttua ecall aktivoituu ja avaa automaattisesti autosta puhelinyhteyden lähimpään hätäkeskukseen. Samalla se välittää auton paikannustiedot. 3/

18 Ennakoivan turvatekniikanabc Enää autot eivät vain pyri olemaan turvallisia kolarissa. Ne pyrkivät itse estämään onnettomuuksia, parhaimmillaan jo noin 20 eri järjestelmällä. Luultavasti osa näistä on jo sinunkin autossasi. Raimo Tengvall Raimo Tengvall ja Volvo K aikki alkoi lukkiutumattomista ABS-jarruista. Ne olivat ensimmäinen sähköinen teknologia, joka onnettomuuksia estääkseen muutti auton ajokäyttäytymistä. Pyörien pyörimistä mittaavilla ABS-antureilla toteutettiin pian myös vetoluistonesto eli sutimisenesto. Sitä seuraava kehitysvaihe oli ajonvakautusjärjestelmä. Ajonvakautus eli ESC estää auton puskemista ja sivuluisuja jarruttamalla oikeaaikaisesti yksittäisiä pyöriä. Auto pysyy hallinnassa monissa tilanteissa, joissa se voisi muuten esimerkiksi pyörähtää tai suistua tieltä. Merkitys korostuu entisestään talviliukkailla. Tutkilla parkkiin, maantielle ja hätäjarrutukseen Vasemmalla mukautuvan vakionopeussäätimen toimintaperiaate. Alla kuolleen kulman varoitin toiminnassa. Edellä mainitut järjestelmät havainnoivat vain auton omaa toimintaa. Uusi askel ennakoivissa turvajärjestelmissä otettiin, kun autot alkoivat havainnoida myös ympäristöään. Ensimmäiset tällaiset varusteet olivat puskurien pienet pyöreät parkkitutkat. Esteen lähestyessä tihentyvä piippaus helpottaa pysäköintiä ja säästää pikkukolhuilta. Parkkitutkien sijaan tai niiden lisäksi voi ajoneuvosta löytyä peruutuskamera. Yleistymässä ovat myös ympäri autoa kuvaavat kamerat, joiden filmit yhdistetään yhdeksi auton yläpuolelta katsottavaksi kuvaksi. Vielä lisää parkkiapuja saa pysäköintiavustimella, joka avittaa taskuparkkeerausta ihan rattia kääntämällä. Liikkeelle lähdettäessä, esimerkiksi parkkiruudusta peruuttaen, uusimmat anturit varoittavat myös risteävästä liikenteestä. Maantielle päästäessä mukavuutta ja osittain myös turvallisuutta lisää mukautuva vakionopeussäädin. Sillä varustettu auto hidastaa nopeutta edellä ajavan mukaan ja pitää turvavälin. Tämä toteutetaan keulan isolla etäisyystutkalla, jonka yhteydessä yleistyy myös automaattinen hätäjarrutustoiminto. Vaaratilanteessa, kun kuljettaja voi vielä välttää onnettomuuden, törmäysvaroitin varoittaa ensin. Jos kuljettaja ei tähän reagoi ja törmäys on väistämätön, auto tekee täyden hätäjarrutuksen. Hitaammassa vauhdissa törmäys voidaan välttää kokonaan. Kovemmassa vauhdissa nopeus hidastuu ja onnettomuuden seuraukset ovat lievemmät. Automaattinen hätäjarrutustoiminto tunnistaa tutkalla normaalisti vain isoja esteitä, mutta siihen voidaan yhdistää myös jalankulkijan tunnistus kameran avulla. 18 3/2014