Askel. Edellä. Uusi kehityskeskus. SER-kierrätys tulevaisuuden taitolaji. Luotettava logistiikka. on ainoa laatuaan. on saumatonta yhteistyötä

Transkriptio

1 Askel kuusakoski oy asiakaslehti 2014 Edellä Uusi kehityskeskus on ainoa laatuaan SER-kierrätys tulevaisuuden taitolaji Luotettava logistiikka on saumatonta yhteistyötä 1

2 Pääkirjoitus Eturivin erotteluosaamista Vahva näkemys on ohjannut Kuusakosken toimintaa jo 100 vuoden ajan ja perheyrityksessä päätöksenteko on aina ollut lähellä arjen toimintaa. Toimintaympäristön muutoksiin reagoiminen perustuu Kuusakoskella paitsi historian tuomaan kokemukseen, myös vahvaan visioon ja strategiaan. Vahva näkemys on ohjannut Kuusakosken toimintaa jo 100 vuoden ajan. Kuluvan vuoden aikana olemme päivittäneet Kuusakosken kierrätysliiketoiminnan strategiaa ja liiketoimintojen tavoitteita. Alati muuttuvassa maailmassa kilpailukyky ja kehittyminen varmistavat yrityksen kiinnostavuuden asiakkaiden silmissä ja sitä kautta kannattavan liiketoiminnan. Kotimarkkinoillamme Suomessa ja Ruotsissa olemme terästäneet toimintamme ytimeksi elektroniikan, metallien ja energiajakeiden kierrätyksen. Etenkin sähkö- ja elektroniikkaromun määrä ja kierrätystarve kasvavat globaalisti huimaa vauhtia. Samalla kun se tuo meille palveluntarjoajana mahdollisuuksia, se myös edellyttää erottelu- ja kierrätysmenetelmien sekä talteenoton jatkuvaa kehittämistä. Aktiivisuus, tehokkuus ja asiakaslähtöiset ratkaisut ovat toimintamme perusta. Oma tutkimus- ja kehitystoimintamme varmistaa osaltaan sen, että erotteluosaamisemme on alan huippua pystymme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin etulinjassa. Tänä syksynä Ekopark Lahdessa käynnistyi Kuusakosken uusi useita henkilöitä työllistävä tutkimus- ja kehityskeskus. Ainutlaatuisesta R&D-toiminnastamme voitte lukea lisää lehden sisäsivuilta. Olipa kyse materiaaliosaamisesta, logistiikasta tai sähköisistä palveluista, kaiken tavoitteena ja tarkoituksena on palvella paremmin asiakkaitamme. Kiitos luottamuksestanne! Petri Virtanen maajohtaja 2

3 Ajankohtaista R&D-KEHITYSKESKUS panostaa arvometalleihin Sivu 4 sisältö Kuusakosken kehittämiskeskus...4 Fokus uudelleenkäytössä Stora Enson puitesopimus...12 Hyvinkään uusi palvelupiste...13 Logistiikka kohdallaan eservice ja palvelu pelaa...16 Paloriski pienemmäksi Maria Lehtinen katsoo ICP-analyysituloksia. Logistiikka toimii Maanteillä ajelee jo 265 Kuusakosken väreihin maalattua autoa. Sivu 14 Alumiini on sulanut jo 40 vuoden ajan. Kiertotalous-tavoite Heinolan alumiinisulatto 40 v...21 Pääkonttorin uudet tilat...22 Korumuotoilua Kuusakoskelle...22 Kuusakoski 100 vuotta...23 JULKAISIJA KUUSAKOSKI OY PÄÄTOIMITTAJA MARJA-LEENA AHTIAINEN TOIMITUKSEN OSOITE KUUSAKOSKI OY, ASIAKASLEHTI, PL 25, ESPOO TEKSTIT Teija Horppu ULKOASU Mainostoimisto Queens Oy KANSI Kuva: Juha Tanhua PAINO MARKPRINT OY 3

4 Kuvat: Juha Tanhua Materiaalivirtojen etsinnän ja jalometallien erotustekniikan Ainutlaatuinen kehittämiskeskus Kuusakoski haluaa olla kompleksisten materiaalien käsittelyn edelläkävijä ja markkina-alueensa markkinajohtaja. Löytääkseen uusia materiaalivirtoja ja pystyäkseen erottelemaan niistä arvometallit yhtiö on perustanut Lahteen oman kehityskeskuksen. Kuusakosken teknologiajohtajan Jyri Taljan visiossa tulevaisuus on kompleksisten materiaalien ja jalometallien erotustekniikassa ja metallien korkeassa saannissa. Eroteltavien materiaalien kirjo laajenee koko ajan. Esimerkiksi autoissa raudan ja teräksen osuus laskee muiden metallien osuuden kasvaessa. 4

5 Kompleksisissa materiaaleissa on sekaisin monia eri materiaaleja. Niiden käsittelyn haasteena on materiaalien erottelu toisistaan. Tähän käytetään sopivia yksikköprosesseja, mutta järkevänä kokonaisuutena. Siten murskausta, seulontaa ja eri erotusteknologioita on osattava käyttää järkevällä tavalla, oikeilla prosesseilla ja teknologioilla ja ennen kaikkea sopivassa järjestyksessä. Osaoptimoinnilla ei monimutkaisessa prosessiketjussa päästä koskaan hyvään tulokseen. Miten esimerkiksi useita metalleja sisältävistä materiaaleista saadaan puhtaita materiaalivirtoja? Miten erityisesti arvometallit saadaan talteen? Juuri kompleksiset materiaalit ja jalometallien erotustekniikka ovat Lahteen perustetun Kuusakosken kehityskeskuksen toiminnan keskiössä. Keskuksen analyyttisen laboratorion toiminta alkoi viime kesäkuussa, näytteen valmistuksessa sulatusuunien ja hienonnuslaitteiston toiminta lokakuussa. Kesään 2015 mennessä kehityskeskuksen tilat on tarkoitus varustaa pilot-mittakaavan laitteilla, joilla voidaan testata erilaisia prosesseja ja materiaaleja ja niiden soveltuvuutta tuotantoon. 5

6 Kuvat: Juha Tanhua Oma laboratorio nopeuttaa huomattavasti tutkimustulosten saantia. Maria Lehtinen ja Maiju Lehtinen uudessa laboratoriossa Lisäksi suunnitteilla on siirtää vesikemian tutkimus ja hydrometallurginen jalometallituotanto Espoosta Lahteen. Analyysitiedon saanti nopeutuu Kehityskeskus omine laboratorioineen parantaa ratkaisevasti jalometallien, lähinnä kullan, hopean, platinan ja palladiumin analytiikkaa Kuusakoskella. Kun halutaan tietää, muuttaako erotteluprosessiin tehty muutos jalometallisaantia, on ensiarvoisen tärkeää saada vastaus nopeasti. Aikaisemmin analyysit oli teetettävä ulkomailla, ja niiden saaminen kesti tavallisesti 10 viikkoa. Omasta laboratoriosta analyysit saadaan noin viikossa, eli arvokkaan analyysitiedon saanti ja vasteaika nopeutuvat radikaalisti 10 viikosta yhteen viikkoon. Erityisesti Kuusakosken jalometalliliiketoiminta hyötyy nopeasta tiedon saannista, koska tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi prosessien ohjauksessa ja tuotteiden laadun seurannassa. Kehittynyt jalometallianalytiikka parantaa olennaisesti Kuusakosken strategisten tavoitteiden saavuttamista ja parantaa kilpailukykyä kiristyvillä markkinoilla, Jyri Talja sanoo. Harvinaista laitekantaa Kehityskeskuksen laboratorion varustukseen kuuluu analytiikassa yleisesti käytetty ICP-laite, jota Kuusakoskella ei aiemmin ollut. Lisäksi laitekantaan kuuluu moderni XRF, joka pystyy tunnistamaan laajan kirjon alkuaineita hyvin erityyppisistä näytteistä: nesteistä, jauheista, hieestä, kiinteistä kappaleista. Harvinaisempaa laitekantaa edustaa myös FTIR, joka soveltuu erinomaisesti eri muovilaatujen tunnistukseen. Laboratorion lisäksi kehityskeskuksessa on tällä hetkellä elektrostaattinen erotin sekä monikanavainen Poly-XRF, joka antaa 6

7 Kuusakosken teknologiajohtaja Jyri Talja odottaa keskuksen kasvavan merkittäväksi kierrätyksen osaamiskeskukseksi. Jyri Talja Tehtävä Kuusakoskella: Teknologiajohtaja, Kuusakoski Recycling -johtoryhmän jäsen alkaen Syntynyt: Tampereella Koulutus: Diplomi-insinööri 1989, tekniikan lisensiaatti 1992 (Aalto-yliopisto) Kuvateksti Aiemmat työpaikat: Kumera Oy ( ), Patria Oy ( ), Outokumpu Technology Oy, (nyk. Outotec Oy, Espoo, USA, Pori, Espoo ) Kielitaito: työkielet englanti ja suomi Aikuisiällä innostunut kieltenopiskelusta ja pärjää maailmalla seitsemällä kielellä Asuinpaikka: Janakkalan Turenki Perhe: Vaimo (DI), 18-vuotias ja 16-vuotias tytär, 11-vuotias poika Harrastukset: Pianon ja poikkihuilun soitto, lukuisia liikuntaharrastuksia, mm. laskettelu, uinti, pallopelit ja BMX-pyöräily Lempinimi: Jysky aivan uuden mahdollisuuden tutkia materiaaleja, uusien tuotteiden erottamista yksittäin tunnistettavien metallien perusteella sekä metallien saannon kasvattamista, Jyri Talja kiteyttää. Laboratoriota johtaa laboratoriopäällikkö Maria Lehtinen. Tällä hetkellä laboratoriossa työskentelevät myös yksi laboranttikemisti ja yksi näytteenvalmistuslaborantti. Henkilöstöä vahvistavat diplomityöntekijät, Kuusakosken viisi tutkijaa sekä R&D-yksikön koko henkilöstö. Ainutlaatuinen osaamiskeskus Jo nyt Kuusakosken kehittämiskeskus laboratorioineen on ainutlaatuinen, sillä kilpailijoilla ei tiettävästi ole vastaavanlaisia fasiliteetteja. Ajan myötä keskus kasvaa merkittäväksi kierrätyksen osaamiskeskukseksi, jossa työskentelee useita tutkijoita, diplomityön tekijöitä ja laborantteja. Tulevaisuudessa kehityskeskusta varustetaan erilaisilla erotusteknologian laitteistoilla. Tarkoitus on, että Kuusakosken kaikki tutkijat osallistuvat aktiivisesti kokeiden suunnitteluun ja koeajojen toteutukseen. Näin varmistetaan laadukas tutkimus ja henkilöstön osaamisen jatkuva parantaminen. Kokeellista toimintaa tukee erinomaisesti kehityskeskuksen laboratorio sekä sen hyvät laite- ja henkilöresurssit. Parhaassa tapauksessa analyysitulokset saadaan erittäin nopeasti jopa alle tunnissa mikä mahdollistaa laadukkaan, nopean ja kustannustehokkaan koetoiminnan, Jyri Talja sanoo. 7

8 Projekteja, verkostoja, kierrätyksen kehittämistä CLEEN, WEEE, FLUFF kolme kirjainyhdistelmää, joihin Kuusakoski kohdistaa suuria odotuksia. Kyseessä ovat kolme projektia, joiden tavoitteena on kehittää ja parantaa materiaalien kierrätystä ja Kuusakosken valmiutta ratkaista asiakkaidensa ongelmia. Maiju Lehtinen CLEEN OY:SSÄ Kuusakoski on yhtenä omistajana ja materiaalien arvovirtoihin (ARVI) keskittyvän nelivuotisen Tekes-rahoitteisen tutkimusohjelman avainyrityksenä. Kyseessä on Suomen ensimmäinen poikkitieteellinen materiaalien kierrätyksen tutkimusohjelma. Sen keskeisiä tutkimuskohteita ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, pohjatuhkat ja muovit. Tavoitteena on rakentaa yhteinen näkemys materiaalien kierrätyksen tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksista ja luoda niiden hyödyntämisen vaatimaa osaamista. CLEEN mahdollistaa korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, johon yritykset eivät omin voimin kykenisi, ja lähentää yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä, sanoo Kuusakosken teknologiajohtaja Jyri Talja. Lisäksi CLEEN tarjoaa tilaisuuden verkostoitua alan pk-yritysten kanssa. WEEE on Kuusakosken toinen suurprojekti. WEEEn tavoitteena on parantaa elektroniikkaromun kierrätyksen kannattavuutta globaalisti. Projektin alkuvaiheessa keskitytään toimintatapojen muuttamiseen, toimintojen harmonisointiin sekä tuotepohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. WEEE-projektiin läheisesti liittyvän muoviprojektin tarkoitus on lisätä muovien vaatimaa osaamista Kuusakoskella, selvittää muovien kaupallinen potentiaali ja parhaimmat käsittelytavat sekä laatia yhtiölle pitkän aikavälin muovistrategia. Muovin määrä elektroniikkajätteessä kasvaa koko ajan. Kuusakosken on löydettävä teknisesti ja taloudellisesti kestävä ratkaisu kymmenilletuhansille muovitonneille, joita meille vuosittain kertyy, Jyri Talja kiteyttää. FLUFF-PROJEKTI taas selvittää, mitä käsittelyvaihtoehtoja on autopalottamon murskaimen jälkeiselle kevyelle jakeelle. Se koostuu muun muassa muoveista, puusta ja kivestä. Suomen erityispiirre muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna on, että kansallinen lainsäädäntömme ja sen tulkinta vaikeuttavat materiaalin käsittelyä ja siitä mahdollisesti prosessoidun korkeaenergisen tuotteen hyötykäyttöä esimerkiksi polttoaineena. Sekä kansantalouden että ympäristön näkökulmasta katsottuna energiapitoisten materiaalin polttaminen ja mahdollisten haitallisten aineiden vaarattomaksi tekeminen olisivat erittäin järkevää. KOTIMAASSA Kuusakoski tekee runsaasti yhteistyötä Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa. Lisäksi yhtiö osallistuu useisiin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Jyri Talja on vahva verkostoitumisen puolestapuhuja. Yhteistyö tunnistettujen kilpailijoiden kanssa on järkevää esimerkiksi lainsäädännön kaltaisilla valikoiduilla alueilla, joilla intressit ovat yhteisiä, hän sanoo. 8

9 Diplomitöitä ja muuta korkeakouluyhteistyötä Kuusakosken teknologiajohtaja Jyri Talja pitää hyviä korkeakoulusuhteita tärkeinä. Tiiviin yhteistyön ansiosta yhtiö voi teettää tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta ja tutustua kierrätysteknologian tuleviin ammattilaisiin. Esimerkiksi diplomitöissä saadaan tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta tehtyä systemaattisesti ja hyvin dokumentoidusti. Lisäksi diplomityön teettäminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden katsastaa uusia osaajia Kuusakosken palvelukseen, Jyri Talja sanoo. Jyri Taljalla on läheinen suhde Aalto-yliopistoon. Hän on itse valmistunut Aalto-yliopistosta ja valmistumisensa jälkeen toiminut vuosien ajan vierailevana luennoitsijana. Lisäksi professorikunta ja muu tutkimushenkilökunta kuuluvat Jyri Taljan läheiseen verkostoon. Aalto-yliopistossa Kuusakoski teettää diplomitöitä, ja yliopiston kanssa yhtiö muun muassa toteuttaa tutkimus- ja yritysprojekteja ja järjestää lukuisia yritysvierailuja Kuusakoskelle. Keväällä 2014 Kuusakoski isännöi kansainvälistä kierrätystekniikan diplomi-insinööriopiskelijoiden EMEC-kurssia ja teetti kurssilaisilla lyhyitä tutkimusprojekteja. Tulevaisuudessa yhtiö haluaa järjestää Aalto-yliopiston kierrätystekniikan opiskelijoille suunnattuja workshoppeja ja kursseja. Parhaillaan kaksi Aalto-yliopiston opiskelijaa tekee diplomityötään Kuusakoskelle. Toisessa työssä selvitetään elektrostaattisen erottimen kykyä rikastaa polttolaitosmetallien hienojakoisesta fraktiosta metalleja. Toisessa diplomityössä tutkitaan monikanavaisen XRF-laitteen kaupallisia hyödyntämismahdollisuuksia eri metallien erottamisessa. Diplomityöt tehdään Kuusakosken kehityskeskuksessa Lahdessa teollisuusmittakaavan laitteilla. Diplomitöiden avulla etsitään uusia osaajia Kuusakoskelle. 9

10 Yhä haastavammat laitteet uudelleen käyttöön Kuusakoski pitää sähkö- ja elektroniikkalaitteiden uudelleen käyttöä tulevaisuuden mahdollisuutena. Siksi se haluaa kehittää uusia ratkaisuja entistä haastavampien laitteiden saamiseksi uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Suomessa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätysjärjestelmässä kehitettävää ja hyödyntämätöntä potentiaalia on uudelleen käytön tehostamisessa, sanoo Kuusakosken elektroniikan kierrätys- ja uudelleenkäyttöpalveluista vastaava hankintajohtaja Juha-Pekka Lappi. Laitteiden uudelleen käyttöä tehostaakseen Kuusakoski on rakentanut järjestelmän, jossa laitteista poistetaan edellisen käyttäjän tiedot. Tämän ansiosta asiakas voi luopua laitteestaan ilman riskiä, että sen sisältämät tiedot olisivat muiden käytettävissä. Toisena haasteena on tehdä kierrättäminen kuluttajalle nykyistä helpommaksi. Yhdessä tuottajayhteisöjen kanssa Kuusakoski hakee ratkaisuja erityisesti pienelektroniikan kierrätyksen tehostamiseen muun mu- 10

11 assa yhteisillä elektroniikan pop-up -keräystempauksilla ja tiedottamisella. Suomessa pienet elektroniikkalaitteet jäävät liian usein nurkkiin lojumaan tai kulkeutuvat sekajätteeseen, Juha-Pekka Lappi sanoo. Määrä ja kirjo kasvaneet Suomessa sähkölaitteiden valmistajilla ja maahantuojilla on vuodesta 2005 lähtien ollut velvollisuus järjestää tuottamiensa laitteiden kierrätys. Tätä ns. tuottajavastuuta järjestämään ja valvomaan syntyi tuottajayhteisöjä. Nykyisin suomalaiset toimittavat vuosittain kierrätykseen tonnia elektroniikkalaitteita, mikä on keskimäärin 10 kiloa jokaista suomalaista kohti. Ruotsalaiset ovat vielä hieman edellä: jokainen ruotsalainen kierrättää vuosittain keskimäärin 15 kiloa elektroniikkalaitteita. Tuottajavastuun alkuvuosina kierrätykseen päätyi enimmäkseen pesukoneiden ja jääkaappien kaltaisia ns. valkoisen linjan tuotteita. Niiden kierrättäminen sopi hyvin Kuusakosken perusliiketoimintaan, joten yhtiö lähti mielellään tuottajayhteisön kumppanina hoitamaan laitteiden kierrätystä. Vuosien varrella laitteiden lukumäärä ja kirjo niin kodeissa kuin yrityksissä ovat kasvaneet. Koska Kuusakoski kantaa vastuunsa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrättämisestä, se haluaa panostaa myös uusien, kompleksisten laitteiden kierrätykseen. Kuusakoski ja WWF allekirjoittivat yhteistyösopimuksen keväällä Suomessa pienet elektroniikkalaitteet jäävät liian usein nurkkiin lojumaan tai kulkeutuvat sekajätteeseen. Norppakuva: Marttinen/WWF Fokus uudelleenkäytössä Kuusakosken ensisijainen tavoite on edistää käytöstä poistuvien laitteiden uudelleenkäyttöä joko sellaisenaan tai osina. Uudelleenkäyttö antaa asiakkaillemme myös taloudellista hyötyä, kun kierrätysmaksut pienenevät tai voivat jopa poistua kokonaan, Juha-Pekka Lappi kertoo. Jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, laitteiden metallit, muovit ja lasit pystytään Kuusakosken osaamisella hyödyntämään lähes 100 prosenttisesti joko uusioraaka-aineeksi tai energiaksi. Käytetyn elektroniikan kierrätyksen ympäristöystävällisyyden arvoa ei pidä aliarvioida. Laitteen uudelleenkäyttö säästää merkittävät määrät luonnonvaroja ja energiaa. Kuusakoskea voidaan perustellusti pitää maanpäällisenä kaivoksena; kun laitteet palautetaan virallisiin kierrätyspaikkoihin, niihin sisältyvät materiaalit ovat parhaiten hallinnassa, Juha-Pekka Lappi sanoo. Yhteistyössä WWF:n Green Office -verkoston kanssa Kuusakoski edistää sähkö- ja elektroniikkalaitteiden oikeanlaista käsittelytapaa. Tähän kuuluu myös tietoturva. Siihen Kuusakoskella on palveluratkaisuja, jotka materiaalikierrätyksen ja tietosuojan lisäksi huomioivat myös uudelleenkäytön näkökulman. Kansainvälisiä palveluita Koska Kuusakoski on luotettava kierrättäjä, moni kansainvälinenkin yritys haluaa kuulla, mikä on nimenomaan Kuusakosken tapa hoitaa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätys. Kuusakoski tarjoaa tietoturvallista ja ympäristöystävällistä palvelua Suomen lisäksi muun muassa USA:ssa, Venäjällä, Englannissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa. Kansainväliset asiakkaat tarvitsevat kansainvälisiä palveluita, Juha-Pekka Lappi kiteyttää. Olennaista on, että kansainvälisille toimijoille tarjotaan oikeanlaisia palveluita ja että asiakkaalla on sama arvomaailma kuin Kuusakoskella. 11

12 Puitesopimus teki Stora Enson kierrätyksestä helppoa, yhdenmukaista, tehokasta Kuusakosken kanssa solmittu puitesopimus on tehnyt metallin sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrättämisen Stora Ensolle helpoksi. Toiminta on yhdenmukaistunut, seuranta ja raportointi helpottuneet ja kustannustehokkuus parantunut. Vielä reilu vuosi sitten Stora Enson jokaisella yksiköllä oli itsenäisesti solmittu metallin ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SER) kierrätyssopimus jonkun kierrätysalan toimijan kanssa. Toimijoita oli paljon, sopimuksia vaihtelevine ehtoineen ja tuotenimistöineen vielä enemmän, ja ympäristöraportoinnissa tarvittavan tiedon keruu työlästä. Kaiken tämän Kuusakosken kanssa solmittu puitesopimus jätti historiaan. Kierrättäminen ei ole Stora Enson ydinliiketoimintaa, joten haluamme saada sen hoidetuksi helposti. Puitesopimuksen myötä tavoite on toteutunut, sanoo Stora Enso Oyj:n pakkauskartonkien Suomen ostopäällikkö Jakke Mänttäri. Nyt miltei kaikkien yksiköiden metalli- ja SER-kierrätys hoidetaan Kuusakosken kanssa yhtenäisin ehdoin. Pihoilla ovat Kuusakosken lavat, jotka Kuusakoski tyhjentää. Käytössämme on Kuusakosken extranet, josta noudetut määrät ja niistä hyvitetyt eurot voidaan tarkistaa reaaliaikaisesti ja hyödyntää ympäristöraportoinnissa. Etusijalla uudelleen käyttö Stora Enson yksiköissä syntyy vuosittain noin 5000 tonnia kierrätykseen menevää metallia ja melko vähäisiä määriä SERiä. Määrät vaihtelevat yksikön koon, laitekannan ja vuotuisten investointien mukaan. Stora Enson ensisijainen tavoite on jätehierarkian mukaisesti myydä mahdollisimman suuri osa laitteista uudelleenkäyttöön suoraan seuraavalle käyttäjälle. Kun puitesopimusta alettiin luoda, Stora Enso ja Kuusakoski kävivät läpi eri tehtaiden jätevirrat ja tarkastelivat, mitä niistä voidaan ohjata uudelleenkäyttöön. Lisäksi selvitettiin, kuinka monta lavaa missäkin yksikössä tarvitaan ja kuinka usein lavat on syytä tyhjentää. Näin saavutettiin kustannustehokkuutta ja yksikkökohtaista toiminnallista hyötyä. Kierrättäminen ei ole ydinliiketoimintaamme, mutta Metallien kirjo on laaja, ja kierrätyksessä metallit voidaan ryhmitellä ja luokitella monella tavalla. Puitesopimuksen myötä sama ryhmittely, luokittelu ja ni- haluamme hoitaa sen hyvin. Jakke Mänttäri, Stora Enso Oyj mistö tulivat käyttöön kaikissa sopimusta käyttävissä Stora Enson yksiköissä. Lisähyötyjä yhteistyöllä Puitesopimuksen johdosta Kuusakosken hoitamien kierrätyspalveluiden volyymi Stora Ensossa on kasvanut. Laajentunut yhteistyö on kasvattanut kummankin osapuolen intressiä kehittää toimintaa. Kuusakosken kanssa haemme tehoa ja nettosäästöä kehittämällä puitesopimusta ja palvelua yhteistoiminnassa edelleen, Jakke Mänttäri sanoo. 12

13 Kuvitus vielä kysymysmerkkinä Hyvinkään palvelupiste Kuusakoski kehittää toimintaansa myös talouden haastavina aikoina. Yhtiö satsaa tulevaisuuteen rakentamalla Hyvinkäälle kierrätysteollisuuden massojen edellyttämää merkittävää palvelupistettä ja toiminnan keskusta. Palvelupisteen toiminta on jo alkanut. Loppuvuoden aikana Kuusakoski odottaa saavansa ratkaisun aluehallintoviraston käsittelyssä olevaan ympäristöluvan muutoshakemukseen sekä koetoimintalupahakemukseen. Uusiin lupiin sisältyvät ehdot määrittävät, millaiseksi alue kehittyy, sanoo Kuusakosken Energia ja Jäte -liiketoiminnan johtaja Timo Kämppi. Palvelupisteen sijainti Hyvinkään ja Mäntsälän rajalla on erinomainen kierrätysmateriaalien synnyn ja loppukäyttäjän kannalta. Palvelupiste sijaitsee Helsingin seudun ja Lahden seudun palvelupisteiden välissä ja siten täydentää verkostoa. Lisäksi yli yhdeksän hehtaarin alue antaa tilat ja mahdollisuuden suurille varastoille. Kuusakoski satsaa tulevaisuuteen laajentamalla toimintaa Hyvinkäälle. Toiminnan alkajaisiksi Kuusakoski on siistinyt aluetta purkamalla sieltä vanhan sahan kaksi lämpökattilaa ja maanalaiset säiliöt. Alueen maaperää on puhdistettu ja maamassoja vaihdettu, hulevesijärjestelmä on nykyaikaistettu ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti, ja palveluita varten asennettu vaakajärjestelmä. Loppuvuoden aikana entisen tukkikentän pohjarakenteet uusitaan ja alue asfaltoidaan. Hyvinkään palvelupisteen nykyinen ympäristölupa mahdollistaa muun muassa kierrätyspuun ja -muovin sekä autonrenkaiden vastaanottamisen ja prosessoinnin sekä kierrätyspolttoaineen varastoinnin. Jatkojalostamme kierrätyspolttoainetta ja toimitamme sitä voimalaitoksiin. Auton- Timo Kämppi renkaita jalostamme myös maanrakennusaineeksi ja muuhun hyötykäyttöön, Timo Kämppi sanoo. Palvelupisteessä otetaan vastaan myös pienasiakkaiden tuomia kierrätettäviä materiaaleja sekä ns. kunta-ajoneuvoja. Kyseessä ovat kunnan alueelle hylätyt ja kunnan omistukseen siirtyneet autot, jotka kunta voi myydä romuautojen vastaanottajalle. Tulevaisuudessa kierrätysmuovin vastaanotto Hyvinkään palvelukeskuksessa mahdollisesti laajenee. Tavoitteenamme on keskittää muovien vastaanottaminen Hyvinkäälle, Timo Kämppi sanoo. 13

14 Kuvat: Juha Tanhua Andre Paju toimii Vantaan Tuotekuljetuksen kuljettajana. Janne Törrönen etsii Kuusakoskelle sopivia logistiikkakumppaneita. 14

15 Lava liikkuu kun logistiikka toimii Ennen kuin kuljetusauto noutaa lavan asiakkaan pihasta, tarvitaan tehokasta kuljetusten suunnittelua, hyvää kalustoa sekä Kuusakosken ja kuljetusliikkeen välistä saumatonta yhteistyötä. Jätelavaa noutavan kuljetusauton näyttävät maalaukset kertovat kaikille, että asialla on Kuusakoski. Suomen maanteillä ajaa noin 265 Kuusakosken väreihin maalattua autoa, joista noin 250 kuuluu sadalle Kuusakosken aliurakoitsijalle. Autot hoitavat päivittäin 5 10 noutoa noin sadan kilometrin säteellä asemapaikastaan. Turhan ristiin rastiin -ajon välttämiseksi reittejä suunnittelee kuusi kuljetussuunnittelijaa, joista jokaisella on oma alueensa ja omat vastuuautonsa. Noin 30 prosenttia kuljetuksista perustuu säännöllisiin reitteihin, loput ovat päivittäin vaihtuvia kuljetuksia. Tiedot hoidettavista tehtävistä, ainakin päivän aloituksen, kuljetusliike saa auton ajoneuvopäätteeseen tehtävää edeltävänä päivänä. Muutoksia voi toki tulla vielä ajopäivän aikana. Reittien suunnittelun rinnalla tärkeä painoarvo on kuljetuskalustolla; siihen kuljetusliikkeen on oltava valmis investoimaan. Kaluston minimivaatimuksena on Euro 4 -päästöluokka, mutta suosimme Euro 5:ttä. Lisäksi kuljetuksiin valitaan aina auto, jonka moottoriluokka on ajoon nähden optimaalinen. Kaikkien autojen päästöt mitataan kuukausittain ja kirjataan järjestelmään, missä ne ovat autoilijoiden katsottavissa ja vertailtavissa, kertoo Kuusakosken kuljetuspäällikkö Janne Törrönen. Iso käyntikortti velvoittaa Ajoreittien suunnittelu ja kuljetusautot päästöineen ovat tekniikkaa. Niiden rinnalla tarvitaan hyvää yhteistyötä. Autoissa olevat Kuusakosken logot ovat iso käyntikortti, joka myös velvoittaa. Toiminta Kuusakosken brändin alla vaikuttaa kaikkeen: autot pidetään puhtaina, kuljettajilla on siistit vaatteet, ja myös liikennekulttuurissa ja käytöksessä mennään Kuusakoski edellä, sanoo Vantaan Tuotekuljetus Oy:n toimitusjohtaja, romukuski Sammy Asplund. Vantaan Tuotekuljetus on toiminut Kuusakosken aliurakoitsijana toimintansa alusta asti eli yhdeksän vuotta. Yhteistyön kivijalkana Sammy Asplund pitää avoimuutta, keskinäistä luottamusta ja yhteen hiileen puhaltamista. Kun henki on hyvä, kuljetusliike tekee kaikkensa ja vaikka pidentää päivää, jotta Kuusakoski saa tarvitsemansa palvelun. Yhteistyö kohdallaan Kuusakoskella Janne Törrönen neuvottelee sopimukset ja sopii kaluston vaihdot sekä muut muutokset riittävän usein, jotta toiminta pysyy kannattavana niin Kuusakoskelle kuin kuljetusliikkeellekin. Kumppanuudessa on ajateltava molempien kannattavuutta. Pidämme aliurakoitsijoita kuin omaa väkeä, sillä asiakas maksaa molempien yritysten leivän. Yhteistyössä Silloin yhteistyö on kohdallaan, kun on yhdessä nähty nousut ja laskut ja yhteistyö jatkuu kaikesta huolimatta. Janne Törrönen korostaa samoja tekijöitä kuin Sammy Asplund. Tärkeää on myös se, että kuljetusliike sijaitsee lähellä ajoreittejä ja Kuusakosken toimipaikkaa. Henkilöstövalintojen on osuttava nappiin, ja henkilöstöä on koulutettava vahinkojen ja vaurioiden välttämiseksi. Lisäksi kuljetusliikkeen on hoidettava verot, vakuutukset ja muut yhteiskunnan vaatimukset. Vantaan Tuotekuljetuksen ja Kuusakosken välinen kumppanuus tuli todistetuksi vuonna 2008, kun Suomessa alkoi talouden taantuma. Janne Törrönen tuli puheillemme ja avoimesti ja reilusti varoitti taantumasta, Sammy Asplund kertoo. Janne Törrönen on samoilla linjoilla: Silloin yhteistyö on kohdallaan, kun yhdessä on nähty sekä nousukaudet että laskukaudet ja yhteistyö jatkuu edelleen. 15

16 eservice Kierrätyspalvelua nopeasti, helposti, tehokkaasti Kuusakosken eservice-palvelu on nopea, helppo ja tehokas kierrätyspalveluiden tilaamisen työkalu viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta. Lisäksi palvelu antaa asiakkaalle reaaliaikaisesti sellaistakin tietoa, jota aiemmin ei voinut saada. Jos jätehuollon järjestäminen on näin helppoa, annamme loputkin materiaalivirtamme Kuusakosken kierrätettäväksi. Näin Kuusakosken asiakasyrityksen edustaja totesi palvelupäällikkö Ari Turuselle testattuaan uutta webbipohjaista eservice-palvelua. Kahdensuuntainen kanava, jonka kautta voi sekä hakea että syöttää tietoa, vastasi asiakkaan tarpeisiin aivan eri tasolla kuin lomakkeiden täyttämiseen ja sähköpostiviestintään pohjautuva extranet. Olemme kehittäneet kaikilla päätelaitteilla toimivan, asiakkaan yksikkökohtaista ja räätälöityä tietoa näyttävän järjestelmän. eservice-palvelun myötä asiakaspalvelumme on hypännyt useita vuosia eteenpäin! Ari Turunen sanoo. Tietoa jonka asiakas tarvitsee Ajatus eservicen kehittämisestä syntyi, kun Kuusakoski halusi rakentaa sekä asiakkaita että Kuusakosken asiakaspäälliköitä hyödyttävän työkanavan. Asiakkaiden tarpeita kuunnellen syntyi palvelu, joka pystyy täysipainoisesti hyödyntämään kaikkea Kuusakosken Kubus-toiminnanohjausjärjestelmän keräämää tietoa. eservicessä asiakas on ns. tunnistautunut asiakas, jolle järjestelmä näyttää juuri sitä tietoa, mitä kyseinen asiakas haluaa: esimerkiksi millaisia astioita ja kuinka paljon asiakkaalla on tai kuinka astiatilaus etenee. Astian tyhjennyksen voi tilata parilla klik- 16

17 Järjestelmässä on valmiina lavavalikko numeroineen. Tilaus hoituu rasti ruutuun -menetelmällä. Tero Brander, Stalatube Oy kauksella, ja halutun raportointitiedon järjestelmä antaa reaaliaikaisena kaikkina vuorokaudenaikoina. Mahdollisuudet laajentaa sähköisiä palveluita ovat suuret. Kyse on siitä, mitä asiakas haluaa, Ari Turunen kertoo. Rasti ruutuun -menetelmällä Nopea, yksinkertainen, tehokas. Näillä sanoilla eservice-palvelua kuvaa lavatilauksista vastaava Stalatube Oy:n varastoesimies Tero Brander. Stalatube lajittelee muun muassa ruostumatonta, haponkestävää ja ferriittistä terästä sekä rautaromua sekä putkitavaraksi että silpuksi. Branderin hoidettavana on kymmenkunta lavaa. Tyhjennyksiä on tilattava keskimäärin pari kertaa viikossa. Uusi webbipohjainen tilausjärjestelmä on nopea ja helppo. Järjestelmässä on valmiina lavavalikko numeroineen, ja tilaus hoituu rasti ruutuun -menetelmällä, Tero Brander kertoo. Arvokkaat raportit nopeasti Kun Tero Brander on tilannut lavan tyhjennyksen ja kuorma on kuljetettu Lahdesta Heinolaan, laatupäällikkö Pasi Uotinen voi eservice-palvelusta katsoa, paljonko lavalla oli tavaraa. Vanhan järjestelmän aikana tietoa yksittäisen lavan romumäärästä ei ollut saatavilla. Pasi Uotinen kiittää myös sitä, että eservicen myötä palvelut ovat täsmentyneet ja järjestelmän antamia monipuolisia tietoja voidaan yhdistää nopeasti. Nopeus on arvokasta erityisesti kuun vaihteessa kuukauden tulosta laskettaessa, sillä toimitetun romun määrät ja niistä saatava tulo vaikuttavat tulokseen tuntuvasti. Uuden palvelun ansiosta Stalatuben työmäärä on vähentynyt, ja pystymme porautumaan aiempaa pienempiin asioihin aiempaa tarkemmin, Pasi Uotinen sanoo. 17

18 Turvallisuus on Kuusakoskelle tärkeä asia. Erityistä huomiota yhtiö kiinnittää paloturvallisuuteen ja sähkö- ja elektroniikkamateriaalin käsittelytapojen kehittämiseen. Kuusakosken QEHS-päällikkö Raija Inkiläinen painottaa turvallisuuden olevan vastaavanlainen kehittämisteeema kuin kannattavuudenkin. 18

19 Paloriski pienemmäksi WEEE:n käsittelytapoja kehittämällä Kuusakoski vastaanottaa WEEE-materiaalia (The Waste Electrical and Electronic Equipment) lähes kaikissa palvelupisteissään. WEEE:n esikäsittely tehdään käsityönä sisätiloissa ennen materiaalin toimittamista murskauslaitokselle jatkokäsittelyyn. Esikäsittelyssä poistetaan hyödynnettävät materiaalit sekä vaaralliset jätteet, jotka toimitetaan luvan omaaville käsittelijöille. Kuusakoski on selvittänyt eri puolilla maailmaa sattuneita kierrätysalan tulipaloja ja analysoinut erityisesti WEEE:n käsittelyssä sattuneita paloja. Yhtiön ns. tulipalotyöryhmä on pohtinut, kuinka WEEE-paloja voitaisiin ehkäistä ja paloturvallisuutta lisätä materiaalin käsittelytapoja kehittämällä. Asiasta on neuvoteltu myös tuottajayhteisöjen ja Kaupan Liiton kanssa. Samalla Kuusakoski on alkanut ulkopuolisen konsultin kanssa kehittää omaa turvallisuusjärjestelmäänsä vastaamaan OHSAS standardia. Lisäksi se on yhdessä vakuutusyhtiön kanssa alkanut järjestää työturvallisuuden teemapäiviä, joissa palvelupisteen yleisen turvallisuuden rinnalla tarkastellaan paloturvallisuutta. Tulipalojen ehkäisyä on mietitty myös yhteistyössä ELYkeskusten, ympäristöviranomaisten ja pelastuslaitoksen kanssa. Kuljetusta, käsittelyä, varastointia Olemme löytäneet kehittämiskohteita ja muuttaneet toimintatapoja niiltä osin, mihin itse voimme vaikuttaa. Näitä ovat materiaalin kuljetukset, vastaanottotarkastus, käsittely ja varastointi sekä toiminta poikkeustilanteissa, kertoo Kuusakosken QEHSpäällikkö Raija Inkiläinen. Kuusakoski on ohjeistanut kuljetusliikkeitä, että WEEE-materiaali kipattaisiin pihalle mahdollisimman alhaalta matoksi eikä yhteen kasaan. Siten materiaali pysyy paremmin ehjänä, mikä pienentää paloriskiä, ja purkutyö tehostuu. Kuusakoski pyrkii myös hillitsemään varastojen kasvua, sillä paloriski pienenee, kun materiaali kiertää ja volyymit pysyvät kurissa. Tämän vuoksi yhtiö haluaa varmistaa, että materiaalin esikäsittelypisteitä olisi logistisesti riittävästi. Tärkeä toimintatapoja koskeva parannus on häkkien ja lavojen määrän lisääminen ns. bulk-varastoinnin välttämiseksi. Kuusakoski on myös neuvotellut tuottajayhteisön kanssa erityyppisiä laitteita sisältävien bulkkuljetusten siirtämisestä häkkeihin, jotta materiaali kulkeutuisi Kuusakoskelle hyvin pakattuna ja ehjänä. Kalustoa, koulutusta, harjoitusta WEEE-palojen torjunnassa ja vahinkojen minimoinnissa avainasemassa ovat materiaalia käsittelevät kenttätyöntekijät. Jos palo on syttynyt, alkusammutuksen merkitys on suuri. WEEE-käsittelypisteisiin on hankittu uutta sammutuskalustoa kuten sammutusvaahtoa sisältäviä siirrettäviä kärryjä, ja henkilöstölle järjestetään säännöllisiä harjoituksia mahdollisen tulipalon varalta, Raija Inkiläinen kertoo. Kuusakoski myös kouluttaa sekä omaa henkilöstöään että kuljetusliikkeitä. Kaikkien WEEE-käsittelypaikkakuntien henkilöstölle järjestetään paloturvallisuusalan yrityksen vetämä koulutus sammutusvälineiden käyttöharjoituksineen. Turvallisuusasiat otetaan esille myös henkilöstön kanssa käytävissä tavoitekeskusteluissa. Turvallisuus on Kuusakoskella vastaavan tasoinen kehittämisteema kuin kannattavuuskin, Raija Inkiläinen sanoo. 19

20 Kiertotaloutta, kasvua ja hyvinvointia edistämässä Kiertotalous on nostettava Suomen seuraavan hallituksen ohjelman poikkileikkaavaksi teemaksi ja yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Näin vaaditaan heinäkuussa lanseeratussa kierrätysyhteiskunnan ja kiertotalouden julkilausumassa. Julkilausuman valmisteli Kierrätysyhteiskunta-koalitio, jonka työskentelyyn myös Kuusakoski Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n (YTP) jäsenenä on aktiivisesti osallistunut. Julkilausumaa tukee erillinen kiertotalouden reseptikirja toimenpide-ehdotuksineen. Kierrätysyhteiskunta-koalition työskentelyyn osallistui yli 30 yritysten, kansalaisjärjestöjen ja julkisen vallan edustajaa. YTP:n lisäksi lausuman ovat allekirjoittaneet Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut, Jätelaitosyhdistys, Kuluttajaliitto, Luonto-Liitto, Sitra, Kuntaliitto, SAK, Akava, Teknologiateollisuus ja Varsinais-Suomen liitto. Käytännön työhön heti Kiertotalous tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Julkilausuman mukaan Suomen on etsittävä uusia tapoja menestyä resurssipulasta kärsivässä tulevaisuuden maailmassa. Tarvitaan uusia työpaikkoja, innovaatioita ja yritystoimintaa, jotta Suomi voi turvata hyvinvointiyhteiskunnan ja säästää luonnonvaroja myös tuleville sukupolville. Tiedetään, minne pitäisi päästä, mutta tarvittavia askeleita ei ole vielä otettu, julkilausumassa todetaan. Suomella on käytössä tarvittavat resurssit, suunnitelmat, teknologia, osaaminen ja taloudelliset edellytykset. Käytännön työ tulee aloittaa välittömästi. Arvottomasta arvokasta YTP:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki pitää Kierrätysyhteiskunta-koalition ja julkilausuman suurimpana arvona sitä, että YTP kokoonkutsujana sai suuren joukon toimijoita saman pöydän ääreen ja työpajoihin etsimään Suomelle uutta tietä. Jo työskentelyn aikana saimme paljon positiivista palautetta, ja lanseerauksen jälkeen myös uudet tahot ovat tarjoutuneet julkilausuman allekirjoittajiksi, Tatu Rauhamäki sanoo. Kuusakoski on mukana koalitiossa, koska näkee kiertotalouden olevan tärkeää Suomen kasvulle ja hyvinvoinnille. Tekemällä romusta raaka-ainetta eli arvottomasta arvokasta Kuusakoski on jo sadan vuoden ajan omalta osaltaan rakentanut Suomesta kierrätysyhteiskuntaa, sanoo Kuusakosken yhteiskuntasuhteiden johtaja Risto Pohjanpalo. Kiertotalouden edistämisen askeleet Lainsäädännön ja toimeenpanon on toteutettava jätehuollon etusijajärjestystä ympäristö- ja kustannustehokkuus huomioon ottaen. Uusiutumattomia raaka-aineita on korvattava uusiutuvilla ja kierrätettävillä raaka-aineilla sekä jätteillä ja sivuvirroilla. Rakentamisessa on oltava mahdollisuus hyödyntää alueella syntyviä sivukiviä, maamassoja ja sivuvirtoja. Julkisilla hankinnoilla on luotava kiertotalouden edelläkävijämarkkinoita ja suosittava uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa. Kierrätysmarkkinoita on edistettävä purkamalla lainsäädännön esteitä ja rajoitteita. Jätelainsäädännön toimeenpano ja valvonta on yhdenmukaistettava koko maassa. 20