Soveltamisala: KYT-tutkimusohjelman valmistelu, toteuttaminen, valvonta ja raportointi. Laatija: Tero Varjoranta 18.5.

Transkriptio

1 1 KYT2010-TOIMINTAOHJE Soveltamisala: KYT-tutkimusohjelman valmistelu, toteuttaminen, valvonta ja raportointi Laatija: Tero Varjoranta Jakelu: KYT2010- johtoryhmä, tukiryhmä, projektipäälliköt, laskutusyhdyshenkilöt, koordinaattori Tarkastaja(t): Jaana Avolahti Voimassa alkaen: Tunnus: Ohje KYT Hyväksyjä Tero Varjoranta Korvaa SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 3 2 TARKOITUS JA SOVELTAMISALA 3 3 VASTUUT 3 4 ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT Johtoryhmä Ohjelman koordinaattori ja hallinnointiyksikkö Tukiryhmä Projektipäällikkö ja tutkimusryhmä Laskutusyhdyshenkilöt 6 5 KYT-TUTKIMUSOHJELMAN SUUNNITTELU 6 6 TUTKIMUSHANKKEIDEN VALINTAPROSESSI 7 7 TUTKIMUSHANKKEIDEN TOTEUTUS 7 8 TUTKIMUSHANKKEIDEN TOTEUTUKSEN VALVONTA Johtoryhmä Tukiryhmä Projektipäällikkö Tukiryhmän nimeämän tutkimusraportin arvioija 8 9 RAPORTOINTI 8 10 AUDITOINNIT 9 11 TIEDOTUSTOIMINTA 9

2 2 LIITTEET 1 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT, Puiteohjelma tutkimuskaudelle KYT2010-ohjelman hakuaineisto: 3 KYT2010-ohjelman hankkeiden arviointikaavake 4 KYT2010-ohjelman edistymisraporttipohja 5 KYT2010-ohjelman raporttien arviointilomake

3 3 1 YLEISTÄ Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2010 käynnistyi vuonna Tutkimusohjelma on asetettu tutkimuskaudeksi Ydinjätehuollon tutkimusohjelma perustuu ydinenergialain lukuun 7a Asiantuntemuksen varmistaminen. Ohjelma on jatkoa aikaisemmille KYT-ohjelmille. Eduskunnan syksyllä 2003 hyväksymän ydinenergialain muutoksen mukaisesti valtion ydinjätehuoltorahastoon (VYR) kerätään varoja kahteen rahaston muista varoista erillään pidettävään erillisvarallisuuteen, joilla rahoitetaan ydinjätetutkimusta ja ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimusta. Kunakin vuonna jaettavissa olevin varoin rahoitetaan tutkimushankkeita, joiden muodostama hankekokonaisuus tukee varojen keräämisen tarkoitusta. 2 TARKOITUS JA SOVELTAMISALA Tämän ohjeen tarkoitus on kuvata menettelyt KYT2010-puiteohjelman ja vuosiohjelmien laatimiseksi ja toteuttamiseksi sekä toteutuksen seurannalle. Ohje helpottaa ja selkeyttää kaikkien KYT2010-ohjelmassa mukana olevien työtä tutkimushankkeiden valmistelussa, valinnassa, suorituksessa, valvonnassa ja raportoinnissa. Tämä ohje koskee kaikilta osin VYR-rahoitteisia tutkimushankkeita. Ohje päivitetään tarpeen vaatiessa vastaamaan hallintokäytännöissä tapahtuvia muutoksia. 3 VASTUUT Tutkimuksen suorittaja (hankehakemuksessa mainittu päävastuullinen organisaatio) vastaa tutkimuksen suorituksesta ja raportoinnista tilaajan (VYR) ja tutkimuksen suorittajan välisen sopimuksen mukaisesti. Tutkimuksen suorittajan puolella vastuuhenkilönä on hankkeen projektipäällikkö. Tilauksiin liitetyt rahoitusehdot määrittelevät laskutusaikataulun ja laskutuksen ehdot. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tekee tilaajalle esitykset ohjelman varojen jakamisesta hankkeiden rahoittamiseksi. Ministeriö asettaa ohjelmalle johtoryhmän. Tilaajan puolesta ohjelmatasolla hankesopimusten mukaista toimintaa valvoo ohjelman johtoryhmä. Johtoryhmän ohjauksessa toimiva tukiryhmä vastaa tutkimushankkeiden tieteellisestä ohjauksesta ja hankekohtaisesta valvonnasta. Tilaajan puolesta ohjelman koordinaattori vastaa ohjelman hallinnosta ja hallinnollisesta koordinoinnista. KYT2010-ohjelman hallintohankkeesta vastaa hallinnointiin tarjouskilpailun perusteella koordinaattori. Hallintohankkeen vastuut on määritetty hallintohankkeen tilauksessa ja siihen liitetyissä rahoitusehdoissa.

4 4 4 ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT 4.1 Johtoryhmä Kauppa- ja teollisuusministeriö on nimennyt, ja jatkossa työ- ja elinkeinoministeriö nimeää, KYT2010-ohjelmalle johtoryhmän, jonka puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat Säteilyturvakeskuksesta. Johtoryhmässä ovat edustettuina ainakin Säteilyturvakeskus, työja elinkeinoministeriö, Posiva Oy, Teollisuuden Voima Oyj, Fortum Power and Heat Oy ja Teknologian kehittämiskeskus. Tarvittaessa TEM voi nimetä johtoryhmään edustajia muistakin organisaatioista. TEM voi täydentää johtoryhmää ja johtoryhmä voi kutsua ajoittain asiantuntijoita kokouksiinsa kuultavaksi. Tukiryhmän puheenjohtaja osallistuu asiantuntijana johtoryhmän kokouksiin. Johtoryhmän toimikausi päättyy Johtoryhmän osallistujaorganisaatiot maksavat omien edustajiensa osallistumiskulut. Johtoryhmä nimeää tukiryhmän, sen puheenjohtajan ja jäsenet em. organisaatioiden esityksistä. Johtoryhmän tehtävinä ovat: vastata ohjelman strategisista linjauksista, tehdä päätökset linjauksiin mahdollisesti tarvittavista muutoksista, vastata ohjelman suunnittelusta (ml. puiteohjelman laadinta) ja seurata tulosten laatua, valvoa ohjelman toteuttamista ja tehdä tarvittavia aloitteita ja suosituksia TEM:lle ja tilaajalle, tehdä TEM:lle esitys seuraavan vuoden VYR-rahoitteisesta hankekokonaisuudesta vuosittaisessa hankekuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä, esittää suosituksia TEM:lle ohjelman osa-alueiden painottamisesta hankehakujen valmistelua varten ja rahoitussuositusten yhteydessä sekä tehdä aloitteita TEM:lle ohjelman ja hankkeiden tulevaisuutta koskevissa asioissa, hyväksyä ohjelman vuosisuunnitelma ja vuosiraportti, suunnitella ja toteuttaa ohjelman hankkeiden tehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Johtoryhmän päätökset dokumentoidaan johtoryhmän pöytäkirjoihin, jotka jaetaan KYT2010-tutkimusorganisaatiossa mukana oleville. 4.2 Ohjelman koordinaattori Ohjelman koordinaattori, jonka tehtävänä on vastata ohjelman hallinnosta ja hallinnollisesta koordinoinnista, valitaan tarjouskilpailun perusteella. Ohjelman koordinaattorin tehtävät määritellään yksityiskohtaisesti erillisessä vuosittaisessa tilauksessa ja sen liitteenä olevassa tarjouksessa VYR:lle/TEM:lle.

5 5 Ohjelman koordinaattori valmistelee ohjelman johtoryhmän kokoukset TEM:n ja johtoryhmän puheenjohtajan ohjauksessa, toimii johtoryhmän sihteerinä ja valmistelee kokousten pöytäkirjat, valmistelee johtoryhmän kokouksen jälkeen tiedotteen ja TEM:n sekä puheenjohtajan hyväksyttyä tiedotteen, hoitaa sen jakelun, panee toimeen johtoryhmän päätökset, ylläpitää tutkimusohjelman yhteistä esite- ja muuta aineistoa ja verkkosivuja, hoitaa ohjelmatasolla yhteydenpidon hankkeisiin, valmistelee tukiryhmässä tai -ryhmissä käsiteltävät asiat yhdessä tukiryhmän puheenjohtajan ja hankkeiden projektipäälliköiden kanssa, hoitaa tukiryhmän puheenjohtajan kanssa hankkeiden keskinäistä koordinointia, koostaa ja johtoryhmän hyväksynnän mukaisesti viimeistelee ohjelman vuosisuunnitelman ja vuosiraportin, edistymisraportit ja muun vaadittavan ohjelman yhteisraportoinnin mukaan lukien VYR-laskutuksen perustaksi tarvittavan kustannusseurannan, sekä ylläpitää niistä arkistoa, organisoi ministeriön ja johtoryhmän ohjeistuksen mukaisesti vuosittaisen VYRhankehaun mukaisen hankkeiden valinnan, järjestää johtoryhmän päätösten mukaisesti puoliväli- ja loppuseminaarit sekä mahdolliset muut vastaavat ohjelman yhteiset tilaisuudet, ja avustaa ministeriötä muissa ohjelmaan liittyvissä tehtävissä. 4.3 Tukiryhmä Tukiryhmää johtaa puheenjohtaja, joka nimetään Säteilyturvakeskuksesta. Tukiryhmä toimii johtoryhmän ohjauksessa. Tukiryhmän tehtäviä ovat: valmistella ydinjätehuollon tutkimuksen strategista suunnittelua tieteellis-tekniseltä kannalta, hanke-esitysten arviointia ja esittää johtoryhmälle mahdolliset muutostarpeet ohjelman aikana, vastata tutkimushankkeiden tieteellisestä ohjauksesta ja valvonnasta käsitellä tutkimushankkeisiin liittyviä keskeisiä asioita kuten tutkimuksen sisällöllinen edistyminen ja kustannusseuranta, mahdollisten poikkeamien käsittely ja tutkimuksen sisällöllinen uudelleensuuntaus tarvittaessa, sekä tutkimushankkeen sisäiset osatehtävien painotuksen muutokset ja niihin liittyvät rahoitusmuutokset, käsitellä tutkimushankkeiden liitäntöjä muuhun alueen kansalliseen ja kansainväliseen tutkimukseen tarpeen vaatiessa tehdä aloitteita tai esityksiä johtoryhmän käsiteltäväksi. Tukiryhmän päätökset dokumentoidaan kokouspöytäkirjoissa, jotka jaetaan tukiryhmän jäsenille, asianomaisille projektipäälliköille ja tiedoksi johtoryhmälle sekä tarvittaessa muille tahoille. 4.4 Projektipäällikkö ja tutkimusryhmä Tutkimushankkeet toteutetaan projekteina, jotka suorittaa hankkeen vaatimasta henkilöstöstä muodostuva tutkimusryhmä. Ryhmää johtaa projektipäällikkö.

6 6 Projektipäällikkö ja tutkimuksen suorittajaorganisaatio vastaavat hankkeen toteuttamisesta projektisuunnitelman ja kustannusbudjetin sekä näihin mahdollisesti liittyvien tukiryhmän päätösten mukaisesti. Projektipäällikkö vastaa hankkeen asiasisällöstä (substanssista), tekee tutkimustyötä yhdellä tai useammalla hankkeen osa-alueella ja hoitaa yhteydenpidon omaan tutkimusryhmään, tukiryhmään, muihin liittyviin hankkeisiin ja ohjelman johtoon sekä hoitaa näihin liittyvät raportointivelvoitteet. 4.5 Laskutusyhdyshenkilöt Laskutusyhdyshenkilöt ovat tutkimuksen suorittajaorganisaation palveluksessa olevia henkilöitä, jotka hoitavat VYR-rahoitteisten hankkeiden laskutuksen yhdessä ohjelman koordinaattorin ja hallinnointiyksikön kanssa. 5 KYT-TUTKIMUSOHJELMAN SUUNNITTELU Suunnittelun ylintä tasoa edustaa ohjelman puiteohjelma, jonka johtoryhmä valmistelee. Voimassa on KYT2010-ohjelman puiteohjelma. Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma, KYT, Puiteohjelma tutkimuskaudelle Runkosuunnitelmaan ja ydinjätehuollon viranomaistarpeisiin perustuen vuosittaista hankesuunnittelua varten johtoryhmä esittää TEM:lle suosituksia seuraavaa vuotta koskevan hankehaun osa-alueiden painottamisesta. TEM:n päätöksen mukainen hankehaku sisältää hankekohtaiselle suunnittelulle sisällölliset ja rakenteelliset puitteet. Hakijat laativat kustakin hanke-ehdotuksestaan suunnitelman. Hankkeiden valinnan yhteydessä suunnitelmat käsitellään johto- ja tukiryhmässä. Hyväksytyksi tullakseen hankesuunnitelmiin voidaan edellyttää tarkennuksia tai muita muutoksia. Ohjelman koordinaattori kokoaa hyväksytyistä hankkeista vuosisuunnitelman, jonka hyväksyy johtoryhmä. Tutkimuksen toteuttaja laatii kustakin tutkimushankkeestaan tutkimussuunnitelman ja rahoitustaulukon. Asiakirjat voidaan laatia myös englanninkielisinä. Tutkimushankkeisiin sisältyvät in-kind panostukset (tekijöiden organisaatioiden omat panostukset KYT-rahoituksen lisäksi) tulee ilmoittaa tutkimussuunnitelmissa ja rahoitustaulukoissa tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos in-kind panostus liittyy suoraan tutkimushankkeeseen ja sillä rahoitetaan tietty osa tutkimustyöstä, jonka tekee varsinainen tutkimusryhmä tai tutkimuksessa tarvittava muu ryhmä, on in-kind panostus merkittävä tutkimussuunnitelmaan ja rahoitustaulukkoon kustannuksina ja vastaavina tuloina. Jos inkind panostus koostuu esimerkiksi jonkin tutkimuslaitteen ja/tai henkilöstön luovuttamisesta tutkimushankkeen käyttöön tilanteessa, jossa panostusta ei jostakin syystä haluta/voida liittää suoraan tutkimushankkeeseen, on in-kind panostus mainittava tutkimussuunnitelmassa ja rahoitustaulukon kommenttina ja sen suuruus tulee mahdollisuuksien mukaan arvioida.

7 7 6 TUTKIMUSHANKKEIDEN VALINTAPROSESSI VYR-rahoitteisten hankkeiden osalta TEM toimittaa määräaikaan mennessä saapuneiden hakemusten kopiot välittömästi tukiryhmän puheenjohtajalle ja tutkimusohjelman koordinaattorille, jotka valmistelevat hankkeiden arviointia. Tukiryhmä saa arvioitavakseen hankkeet. Arvioinnissa on kaksi vaihetta: 1) kunkin tukiryhmän jäsenen itsenäisesti suorittama kirjallinen arviointi käyttäen liitteen mukaista arviointilomaketta (kriteerit ja painotukset johtoryhmä käsittelee jokaisen vuoden hankehakua varten erikseen) ja näistä ohjelman johdon toimesta laaditut numeeriset yhteenvedot ja 2) arviointikokous, jossa yksittäisistä arvioista muodostetaan tukiryhmän arvio, joka on hankkeiden kesken yhteismitallinen, ja jonka pöytäkirjaan dokumentoidaan tukiryhmän yhteinen kanta arvioitaviin hankkeisiin. Jos jonkin organisaation osalta tukiryhmän jäsenet ovat estyneitä, organisaatio voi halutessaan lähettää kokoukseen nimetyn varahenkilön. KYT2010-ohjelman johtoryhmälle toimitetaan hankekohtaiset numeeristen arvioiden yhteenvedot ja tukiryhmäkokousten pöytäkirjat. Johtoryhmälle toimitetaan myös koko saapunut hakemusmateriaali. Johtoryhmä päättää erillisessä kokouksessa TEM:lle annettavasta esityksestä seuraavan vuoden VYR-rahoitteiseksi hankekokonaisuudeksi. TEM pyytää esitykseen lausunnot STUKilta ja mahdollisesti muilta tahoilta sekä tekee näiden perusteella esityksen VYR-hankekokonaisuudesta. VYR:n johtokunta tekee lopulliset rahoituspäätökset. Ohjelman koordinaattori koostaa hyväksytystä VYR-kokonaisuudesta vuosisuunnitelman tukiryhmän ja asianomaisten hankkeiden projektipäälliköiden avustuksella. 7 TUTKIMUSHANKKEIDEN TOTEUTUS Tutkimushankkeet toteutetaan johtoryhmän hyväksymän vuosisuunnitelman mukaisesti. Poikkeamat käsitellään johto- tai tukiryhmässä (ks. kohta 8). Tutkimuksen edistymisestä ja aiheutuneista kustannuksista raportoidaan edistymisraporteissa. Tutkimuksen tulokset julkaistaan erillisinä tutkimusraportteina, lehtiartikkeleina, konferenssijulkaisuina, opinnäytetöinä tai muina julkaisuina. Raporteista pidetään kirjaa raportoinnin seurantalomakkeessa. 8 TUTKIMUSHANKKEIDEN TOTEUTUKSEN VALVONTA 8.1 Johtoryhmä Johtoryhmä valvoo koko tutkimusohjelman edistymistä. Valvonnan välineinä ovat koosteet edistymisraporteista taloudellisine yhteenvetoineen, tukiryhmän puheenjohtajan katsaukset, pöytäkirjat ja raportointien seurannan yhteenvedot. Tukiryhmän puheenjohtaja esittelee ohjelman tilannekatsauksen johtoryhmän kokouksissa.

8 8 Valvonta dokumentoidaan johtoryhmän kokouspöytäkirjoihin. 8.2 Tukiryhmä Tukiryhmä valvoo hankkeiden toteutusta. Tukiryhmän ensisijainen rooli on tutkimuksen tavoitteiden saavuttamisen valvonta ja tieteellinen opastus. Tukiryhmä valvoo myös hankkeiden taloudellista toteumaa, puuttuu mahdollisiin poikkeamiin ja tekee päätökset yksittäisen hankkeen sisällä tapahtuvista resurssisiirroista. Toteutuksen valvonnan välineinä ovat tutkimusryhmien ohjaus mentoroimalla ( kummitoiminta, jossa tukiryhmän asiantuntijat säännöllisin väliajoin vierailevat tutkimusryhmissä paneutumassa hankkeiden tosiasialliseen edistymiseen suhteessa suunnitelmiin), edistymisraportit, raportoinnin seurantalomakkeet ja raporttien arviointilomakkeet. Valvonta dokumentoidaan tukiryhmän kokouspöytäkirjoihin. 8.3 Projektipäällikkö Projektipäällikkö valvoo oman hankkeensa toteutumista tutkimussuunnitelman ja esitetyn rahoitussuunnitelman mukaisesti. Valvonta dokumentoituu hankkeen edistymisraporttiin ja raportoinnin seurantalomakkeeseen. Projektipäällikkö esittelee hankkeensa tilannekatsauksen tukiryhmän kokouksessa. 8.4 Tukiryhmän nimeämän tutkimusraportin arvioija Tukiryhmän nimeämän tutkimusraportin arvioijan on arvioinnissa tarkoitus käyttää omaa ammatillista asiantuntijuuttaan. Arvioija ei toimi minkään organisaation puolestapuhujana tai edustajana. Hän arvioi valmiin ja tutkimusorganisaation oman laadunvalvonnan läpikäyneen raportin (arviointilomake). Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, vastaako raportti sisällöltään ja laajuudeltaan odotettua tuosta. Arvioija antaa palautetta puutteista/erityisansioista ja mahdollisia ohjeita vastaisen varalle. 9 RAPORTOINTI Ohjelman sisällölliset tulokset raportoidaan ohjelman vuosiraportissa, ja tutkimushankkeiden tuloksina syntyvissä erilaisissa raporteissa (lehtiartikkelit, konferenssijulkaisut, tutkimusraportit, opinnäytteet). Vuosiraportin liitteinä ovat kooste vuoden viimeisestä edistymisraportista, luettelot syntyneistä julkaisuista, suoritetuista opinnäytteistä, hankkeiden kustannuksella suoritetuista matkoista, luettelo kansainvälisistä yhteyksistä ja johto- ja tukiryhmien ja tutkimushankkeiden henkilöluettelot. Vuosisuunnitelma toimii koko ohjelman suunnitteluraporttina.

9 9 Vuosisuunnitelman liitteinä ovat tutkimushankkeiden suunnitelmat taloussuunnitelmineen ja johto- ja tukiryhmien ja tutkimushankkeiden henkilöluettelot. Hankkeiden hallinnollinen edistyminen raportoidaan edistymisraportin, raportoinnin seurantataulukon ja tutkimusraportin arviointilomakkeen avulla. Seuraavassa on esitetty edistymisraportin ja raportoinnin seurantataulukon sisällöllisistä vaatimuksista Edistymisraportti Edistymisraportti on lista odotettavissa olevista tuloksista osatehtävissä, osatehtävien sisällöllisestä, taloudellisesta tilasta ja resursseista. Raportti käsitellään tukiryhmässä. Käsittelystä tehdään merkintä tukiryhmäkokouksen pöytäkirjaan huomioineen. Koko tukiryhmä toimii työn arvioijana ja kokouspöytäkirjat arvioinnin dokumentointina. Johtoryhmän kokouksissa raportista antaa tilannekatsauksen tukiryhmän puheenjohtaja. Raportoinnin seurantataulukko Raportointitaulukko antaa tukiryhmälle kokonaiskäsityksen hankkeen toteutuneesta ja suunnitellusta raportoinnista. Tukiryhmä määrittelee jokaiselle taulukkoon merkitylle arvioitavalle raportille arvioijan omasta keskuudestaan tai poikkeustapauksessa jonkun muun asiantuntijan. Arvioija täyttää arviointilomakkeen ja arviointi käsitellään tukiryhmässä. Lehtiartikkeleilla, konferenssijulkaisuilla ja opinnäytteillä on omat tarkistuksensa, joista tehdään merkintä taulukkoon. 10 AUDITOINNIT KYT-ohjelman johtoryhmä päättää tarvittavista auditoinneista ja niiden suoritustavasta. Tutkimuksen suorittajat voidaan auditoida ns. sisäisin auditoinnein, jotka tapahtuvat ohjelman hallinnon toimesta ja ulkoisin auditoinnein, joiden suorittajan johtoryhmä nimeää erikseen. Auditointien tarkoituksena on varmistaa, että tutkimushankkeissa ja niiden ohjauksessa noudatetaan tämän ohjeen menettelyjä sekä rahoitussopimuksessa määriteltyjä ehtoja, sekä tuoda esille mahdollisuuksia edelleen kehittää toimintaa. Johtoryhmä tekee esitykset ohjelman kansainvälisen arvioinnin suorituksesta ja suoritustavasta TEM:lle. 11 TIEDOTUSTOIMINTA Kaikkien KYT-ohjelmaan osallistuvien tahojen tulee edistää avointa ja oikea-aikaista tiedonvälittämistä omasta osuudestaan ohjelmassa. Kukin KYT-organisaatio tiedottaa omista tutkimuksistaan organisaationsa tiedotusohjeiden ja -menettelyiden mukaisesti.

10 10 Tutkimusohjelman esite ja muu yleinen esittelyaineisto on ohjelman www-sivuilla. Ohjelman vuosisuunnitelmat ja vuosiraportit liitteineen julkaistaan ohjelman www-sivuilla. Tutkimusohjelman puoliväliseminaarin ja loppuseminaarin aineisto tulevat ohjelman wwwsivuille. Tutkimusohjelman erillisten aihekohtaisten seminaarien aineiston osalta tukiryhmä päättää sopivan jakelukanavan (www-sivuille / seminaariin osallistuneille). Hankkeiden hankehakukuulutus liiteaineistoineen on ohjelman www-sivuilla.

11 Liite 3, KYT toimintaohje /2 KYT2010 HANKE-ESITYSTEN ARVIOINTILOMAKE 2009 Hanke-esityksen nimi/numero Arvioijan nimi ja organisaatio Päivämäärät: Hanke-esitys saapunut.. Hanke-esitys arvioitu. Arviointilomakkeella valmistellaan tukiryhmän arviota hanke-esityksistä KYT2010 johtoryhmälle. Lomake täytetään ennen tukiryhmän kokousta. Numeeriset vertailupisteet ovat arvioinnin apuneuvo, virallisissa arvioissa käytetään sanallisia luonnehdintoja (kommentit). KYT2010 johtoryhmä käsittelee esityksen ja laatii suosituksensa rahoitettavista hankkeista TEM:lle. Hanke-esityksen aihepiirin sopivuuskriteeri (a Kyllä Ei (1) Sopiiko hanke-esitys KYT2010-puiteohjelmaan? (b (2) Sopiiko hanke-esitys valtion ydinjätehuoltorahaston (VYR) rahoitettavaksi? (c (3) Sopiiko hanke-esitys johtoryhmän evästykseen Hanke-esityksen sisällön arviointikriteeri Pisteet (d Paino- Vertailu- 1-5 kerroin pisteet (i (1 = huonoin 5 = paras) (1) Kohdistuminenja hyödynnettävyys (e 0,40 0,00 kommentit: (2) Verkottuminen ja integroituvuus 0,20 0,00 kommentit: (3) Koulutusvaikutus (g, (h 0,15 0,00 kommentit: (4) Tieteelliset ansiot 0,15 0,00 kommentit: (5) KYT-hankkeissa tai muissa yhteyksissä osoitettu tuloksellisuus 0,10 0,00 kommentit: kommentit: 0,00 kommentit: 0,00 1,00 0,00 Lisää sisällöllisiä kommentteja (ylläoleviin arviointeihin liittyen; erityisesti ääripisteiden perustelut, ehdotukset hanke-esitysten mahdollisesta yhdistämisestä sekä muut ei-numeeriset näkemykset, esim. päällekkäisyyksistä muiden hankkeiden kanssa)

12 Liite 3, KYT toimintaohje /2 (a Tarkempi perustelu tarvittaessa kohdassa Sisällöllisiä kommentteja (b Hyväksyttävä hanke-esitys ei saa kuulua STUkin valvontaan eikä toisaalta Posivan tutkimuksiin (c KYT2010-puiteohjelmaan voi kuulua myös muiden kuin VYRin rahoittamia hankkeita (d Tarkempi perustelu kohdassa kommentteja, mikäli annetut pisteet ovat 1 tai 5 e) Hyödynnettävyyttä tulee tarkastella ensisijaisesti ydinjätehuollon turvallisuusarvioinnin kannalta - kuitenkin niin, että myös muuta mahdollista hyötyä loppukäyttäjille voidaan arvionnissa perustella. Ydinenergialain mukaan: Ydinjätehuollon tutkimusrahoituksen keskeisenä tavoitteena on korkeatasoinen kotimaisen osaamisen ylläpito, jotta viranomaisilla on vaikeuksitta ja kattavasti saatavillaan sellaista ydinteknistä asiantuntemusta ja muita valmiuksia, joita tarvitaan ydinjätehuollon erilaisten toteutustapojen ja menetelmien vertailuun. Kohdistumista tulee arvioida paitsi YEL:n hengessä niin myös suhteessa johtoryhmän mahdolliseen vuosittaiseen, hankehakua edeltävään, tutkimusta suuntaamaan pyrkivään evästykseen. g) Hyväksyttävässä hanke-esityksessä oltava kriteeri (3) > 1 h) Koulutusvaikutuksessa tulee ottaa huomioon kvantitatiivisen vaikutuksen (väitökset, diplomityöt, gradut) lisäksi kvalitatiivinen vaikutus eli luodaanko osaamista Suomen ydinjätehuollon kriittisille alueille. i) Vertailupisteet = Pisteet x Painokerroin j) Vaikutus yhteistyöhön; Haetaan verkottumista alan toimijoiden kesken, koottuja yhteisiä hankkeita ja ehyitä kokonaisuuksia pirstaleisten ja toistensa kanssa kilpailevien hankkeiden sijaan.

13 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA (KYT2010) Liite 4, KYT toimintaohje /1 Yhteenveto projektien merkittävimmistä tavoitteista ja tuloksista Tutkimushankkeen nimi: Hankepäällikkö: Tutkimuslaitos: Tavoitteet 200X Tulokset ajalta 1 XX/200X 1. osatavoite Lyhyt kuvaus tuloksista 2. osatavoite Lyhyt kuvaus tuloksista 3. osatavoite, jne Lyhyt kuvaus tuloksista

14 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2010) Vuoden 20xx KYT vuosiraportoinnin arviointilomake (vuosiraportointi = vuosiraportti + sisällölliset raportit) Liite 5, KYT toimintaohje /1 Hankkeen nimi Hankepäällikkö Volyymi (k ) Arvioija pvm Täyttääkö vuosiraportti sille asetetut ehdot Kyllä ( ) Ei ( ) Perustelut: Onko hanke edennyt asettamiensa suunnitelmien mukaan Kyllä ( ) Ei ( ) Perustelut: Käytetyt sisällölliset arviointikriteerit rahoitussuosituksessa Hyödynnettävyys ydinjätehuollon turvallisuutta arvioitaessa Sisällöllisiä kommentteja hankkeen tuloksiin Muu hyöty loppukäyttäjille (viranomaiset ja jätehuoltovelvolliset) Koulutusvaikutus Teknistieteelliset ansiot Realistisuus/toteutettavuus Vaikutus kotimaiseen yhteistyöhön Vaikutus kansainväliseen yhteistyöhön