HAASTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN PAJA ÄÄNEKOSKI
|
|
- Annikki Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raija Kattilakoski HAASTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN PAJA ÄÄNEKOSKI Haastavan käyttäytymisen määrittelyä Mikä on haastavaa käyttäytymistä? Vaihteleeko oma sietokyky tai suhtautuminen? Miten koet haastavan käyttäytymisen? Miksi lapsi tai nuori käyttäytyy haastavasti? 1
2 Suurin osa oppilaista Osaa noudattaa ohjeita ja sääntöjä, ymmärtää omia ja toisten tunteita, käyttäytyy tilanteeseen nähden odotetusti/ ennakoidusti ja osaa toimia sekä aikuisten että muiden lasten kanssa. Kuitenkin 5-10% oppilaista ei toimi näin; he käyttäytyvät haastavasti, eivät jousta/ sopeudu ja heille tunteiden säätely on vaikeaa. He ovat niitä, jotka vievät suurimman osan kasvattajien työajasta haastavan käyttäytymisensä takia. Haastava käyttäytyminen Häiritseekö henkilön omaa elämää ja / tai muun lähiympäristön elämää? Aiheuttaako vaaraa? Satunnaista vai säännöllistä? Onko ikään nähden sopivaa? Onko normaali reaktio esim. kriisiin? Poikkeaako kulttuurista tai törmääkö koulun järjestyssääntöihin? MITÄ TAUSTALTA LÖYTYY? 2
3 Käytös on aina viesti jostakin! Käyttäytyminen kertoo, että lapsella voi olla mm: vuorovaikutuksen ongelmia kommunikoinnin ja sosiaalisen osaamisen ongelmia aistipulmia/ SI-pulmia havaitsemisen ja yleistämisen vaikeuksia toiminnanohjauksen ongelmia emotionaalisia ongelmia: ahdistus, epävarmuus ja turvattomuus, pelko, stressi kyvyttömyyttä tunnistaa/ hahmottaa ja sietää rajoittamista tunteiden säätelyn vaikeuksia ongelmia itsetunnon ja minäkuvan kanssa jne Miten näkökulma vaikuttaa suhtautumiseen ja toimenpiteisiin? Onko vika lapsessa vai ympäristötekijöissä, oppimisessa, taitopuutteissa? 3
4 Haastavan käyttäytymisen jäävuori uhmaaminen raivarit kiroilu vastustaminen levottomuus kriisi perheessä pelot heikot sosiaaliset ja tunnetaidot heikko toiminnan ohjaus luki-vaikeudet aistipoikkeavuudet stressi masennus Häiriökäyttäytymistä vai käytöshäiriö? Dg tarkoittaa aina sitä, että käyttäytyminen/ oireilu johtuvat jostain, mitä pitää hoitaa ja kuntouttaa. Myös koulussa pitää olla työvälineitä, joilla tukea lasta oppimaan! 1. Käytöshäiriö DG F 91 (tarkempi erottelu oireiden mukaan) 2. Uhmakkuushäiriö DG F 91.3 Näihin diagnooseihin liittyy haastava käyttäytyminen Käytöshäiriö on pitkäkestoinen ja toistuva, väh. 6 kk kestänyt epäsosiaalinen käyttäytymistapa, joka rikkoo muiden perusoikeuksia ja ikäkauteen kuuluvia sosiaalisia normeja. Käyttäytymisestä seuraa kliinisesti merkittävää haittaa (aggressiivisuus, valehtelu, varastaminen, sosiaalisten normien rikkominen, omaisuuden tuhoaminen) 4
5 Lisäksi käytöshäiriö kuuluu eri vammoihin Ilmenevät eri tavoin: Autististinen häiriö: aggressiivisuus, impulsiivisuus (ei mieti vaan toimii), levottomuus, itsensä vahingoittaminen Kehitysvamma: raivarit, tuhoava käytös, itsensä vahingoittaminen Oppimisvaikeus: itsetunnon lasku, aggressiivisuus, kompensoi taidottomuuttaan esim. pellen roolissa Haastavan käyttäytymisen kierre Lapsi saa haastavalla käyttäytymisellä aikaan sisäisiä tai ulkopuolisia toimintoja, jotka vahvistavat jatkamaan käyttäytymistä: Saa huomiota muilta lapsilta ja aikuisilta ( huomio muuttuu palkkioksi ja toiminta vahvistuu) Sosiaalinen vahvistaminen ( saa tietyn arvostuksen käyttäytymisellään kts.vaaka-malli ) Toiminnan välttäminen Epämiellyttävän tekemisen/ asian siirtäminen Kohtaamisen välttäminen Sisäisen stimulaation saavuttaminen (neuropsyk. dg) Sensorinen vahvistaminen Puutteellinen keino säädellä omaa sisäistä mielenmaailmaa 5
6 Ympäristön stressitekijöitä MUUTOKSET SIIRTYMÄT AISTIÄRSYKKEET ODOTTAMINEN SAIRAUDET NEGATIIVINEN PALAUTE PELOT VAIKEA VUOROVAIKUTUSTILANNE ELÄMÄNTILANNE Haastavan käyttäytymisen taustalla Kotiin ja kouluun eli lähiympäristöön liittyvät tekijät elämänkokemukset ja muutokset Oppimisvaikeudet Emotionaaliset vaikeudet heikko tunneäly > vaikeudet sosiaalisissa ja tunnetaidoissa 6
7 Haastavan käyttäytymisen taustalla Neurologiset häiriöt / vammat AD / HD, autismin kirjo, kielelliset erityisvaikeudet esim. aistisäätelyn vaikeudet / häiriöt, tarkkaamattomuus, impulsiivisuus, ylivilkkaus Stressitekijät, heikko itsetunto, masennus syitä ja / tai seurauksia kaverisuhteet taustalla usein oppimisvaikeudet leimautuminen Käytöshäiriöt eri vammoissa Autistisessa häiriössä: aggressiivisuus, impulsiivisuus (ei mieti vaan toimii), levottomuus, itsensä vahingoittaminen Kehitysvammassa: raivarit, tuhoava käytös, itsensä vahingoittaminen Oppimisvaikeuksissa: itsetunnon lasku, aggressiivisuus, kompensoi taidottomuuttaan esim. pellen roolissa 7
8 Miten tuetaan? 1.KARTOITA : Mitä tapahtuu, miten usein, keitä läsnä, milloin toistuu (faktat, ei vielä tulkintoja) 2.TAUSTAT JA MAHDOLLISET SYYT? 3.MITÄ JO TEHTY? 4.MITÄ EI OLE VIELÄ KOKEILTU? 5.MITÄ TEHDÄÄN? (kouluyhteisötaso, luokkataso, oppilastaso, moniammatillinen yhteistyö) HUOLTAJAT JA KAIKKI LAPSEN KANSSA TYÖTÄ TEKEVÄT AIKUISET MUKAAN! TYÖYHTEISÖN JA ESIMIEHEN TUKI (sekä konkreettinen että henkinen) Tehtävä 3 hengen ryhmissä: 1 kertoo haastavasta tilanteesta koulussa,1 tekee kysymyksiä,1 kirjaa taulukkoon: -Mitä tapahtuu? Mikä on näkyvää, Mitä tekee? (konkreettinen tilanne), Missä tilanteissa, miten usein? Keitä paikalla? Mihin kellon- tai vuorokaudenaikaan? Viikonpäivä/oppiaine? Syitä tai selityksiä? Mitä yhteistä vastaavilla tapahtumilla?taitopuutoksia, stressiä, pelkotiloja, elämäntilanne, muutokset, oppimisvaikeudet, temperamentti, aistiärsykkeet, sairaudet, diagnoosit, turhautuminen jne. -Mikä auttaa/tukee? Toimintasuunnitelma 8
9 Haastavan käyttäytymisen kartoittaminen ja toimintasuunnitelma Mitä tekee/tapahtuu? Milloin ja missä tilanteissa? Keitä paikalla? Mahdollisia syitä tai selityksiä? Mikä auttaa/tukee? Miten toimitaan jatkossa? (laajempi suunnitelma/mitä tehdään ensin? Kierteen katkaiseminen Oleellista varhainen puuttuminen! (90% ennakointia ja 10% interventioita) Yhteiset säännöt ja varmistaminen, että lapsi ymmärtää minkälaista käyttäytymistä häneltä odotetaan Positiivinen palaute/ onnistumisen huomiointi Fyysisen ympäristön muokkaaminen sopivaksi Riittävä henkilöstöresurssi Mielekkään arjen tukeminen/ rakentaminen Mielekäs tekeminen vapaa-ajalla Päiväjärjestys ja muutosten ennakointi Sosiaalisten taitojen vahvistaminen Tunnetaitojen vahvistaminen 9
10 Työvälineitä sujuvaan arkeen Luokkatilanteessa kaikkien tilanteiden, tehtävien ja toimintojen jäsentäminen tukee oman toiminnan ohjaustaitoja ja tarkkaavuutta. 1. selkeä luokkatila, työpisteet, välineet 2. selkeät säännöt ja sopimukset 3. oppitunnin rakenne: ennakointi, selkeä tehtävänanto, visualisointi, rutiinit / rakenteet 4. työjärjestykset, tehtävälistat, jaksottaminen ympäristö itsessään tukee tarkkaavaisuutta ja oman toiminnan ohjaamista Työvälineitä sujuvaan arkeen (2) Selkeät, yksiselitteiset ja yhteisesti sovitut säännöt muutama olennainen, mm: toisten koskemattomuus näkyvillä ja saatavilla Millaista käyttäytymistä odotamme? selkeät, ymmärrettävät seuraamukset Hyvin suunnitellut ja valmistellut oppitunnit opetuksen selkeys ja ennakoitavuus selkeä aloitus ja lopetus, työjärjestys 10
11 Työvälineitä sujuvaan arkeen (3) Selkeät tehtävänannot (lyhyesti, visuaalinen tuki) Istumajärjestys Oppilaiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu Ongelmatilanteiden pohtiminen yhdessä Rentoutumisen hetkiä koulupäivään etenkin neuropsykiatrisesti oireileville liikunta, musiikki, rentoutus, hiljaisuus aistien kuormituksen purku Esimerkkejä visuaalisista työjärjestyksistä ja toimintaohjeista 11
12 12
13 Haastavasti käyttäytyvä ryhmä, mistä apua? Samanaikaisopetuksen mahdollisuudet (antaa mahdollisuudet tehokkaaseen työrauhan ylläpitämiseen) Koulunkäynnin ohjaajan, erityisopettajan ja opettajan yhteistyö Aikuisilla yhteinen käsitys, mitä odotetaan Sovitaan aikuisten kesken, miten toimitaan kriisi- ja häiriötilanteissa, kriisisuunnitelma Minimoidaan odotusajat ja ns. vapaat tilanteet Voidaan luoda luokan yhteinen ohjelma: Työrauhaa! - > seuranta Haukkarannan ohjauspalvelut 13
14 Työrauha kaikille - toimintamalli (Tiina Kiiski, Vesa Närhi & Satu Peitso: NMI, Kummi 9) 1. Koulun opettajat valitsevat kohderyhmäksi luokan, jossa on paljon työrauhaongelmia, opettajat sitoutuvat toimintamallin toteuttamiseen, koulun johto antaa toiminnalle hallinnollisen tuen->päätös opettajankokouksessa 2. Opettajille ohjausta mallin toteuttamisesta 3. Oppilaita ja huoltajia informoidaan tavoitteista ja hyödyistä 4. Opettajat toteuttavat toimintamallin luokissa 5. Opettajat kokoontuvat neljän viikon välein arvioimaan toimintaa 6. Lopetus Työrauha kaikille - mallin taustaa Opettajat, jotka hallitsevat luokkatilanteita: - odottavat, että oppilaat onnistuvat ja menestyvät - rakentavat myönteisiä suhteita oppilaisiinsa - luovat pysyviä ja ennustettavissa olevia luokkahuonerutiineja - ohjaavat oppilaita käyttäytymään ja toimimaan siten, että menestys on mahdollista - ennakoivat tilanteita - antavat säännöllistä ja kannustavaa palautetta - korjaavat huonoa käytöstä aktiivisesti, mutta rauhallisella ja loogisella tavalla (Lähde: NMI: Työrauha kaikille toimintamalli) 14
15 ART (Aggression Replacement Training) ART on ryhmäharjoitusmenetelmä nuorten kanssa toimiville ammattihenkilöille ART:n lähtökohta on ajatus siitä, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia ART:ssa on harjoitteita kolmella tasolla: 1. vihanhallinta, tunnetaso 2. sosiaaliset taidot, käyttäytymisen taso 3. moraalinen perustelu, arvojen ja ajattelun taso 29 ART (Aggression Replacement Training) Määrittää 50 sosiaalista taitoa perustason sosiaaliset taidot edistyneemmät sosiaaliset taidot tunnetaidot aggressiiviselle käyttäytymiselle vaihtoehtoiset taidot stressin sietoon liittyvät taidot suunnittelutaidot Taitoja valitaan nuoren toiveiden mukaan ja ne etenevät askeleittain ja tilanteita näytellään (mallintaminen ja rooliharjoittelu) + palaute ja kotitehtävät 15
16 Aggressiiviselle / haastavalle käyttäytymiselle vaihtoehtoiset taidot Luvan kysyminen Asioiden jakaminen Muiden auttaminen Neuvotteleminen Itsehillintä Omien oikeuksien puolustaminen Kiusaamiseen reagointi Hankaluuksien välttäminen Riidasta erossa pysyminen Kriisien hallinta Tärkeää erottaa toisistaan käyttäytymisen ohjaaminen ja kriisien hallinta Nämä eivät ole menetelmiä, joilla hallitaan häiriökäyttäytymistä jatkuvasti Kriisien hallinta on kriisisuunnitelma mahdollisten vaarallisten tilanteiden vähentämiseksi, joita saattaa esiintyä käyttäytymisen ohjaamisen aikana 16
17 Opi tuntemaan oppilaasi Oppilaan kohtaaminen arjessa; ole aidosti kiinnostunut oppilaan asioista ja osoita se oppilaalle Erilaisissa oppimistilanteissa havainnointi Vanhempien ja oppilaan haastattelut Sosiogrammit (oppilaan paikka ryhmässä) Oppimisen taidot ja esteet Ennakoiva arviointi Sosiogammi Graafinen esitys henkilöiden sosiaalisista siteistä Ihmissuhdekaavio Esim: Oppilaan nimi ja allekkain numerot Luokassa vaihdetaan istumajärjestystä. Kenen viereen haluaisit istumaan? 2. Kenet valitsisit luokan edustajaksi suunnittelemaan leirikoulua opettajan kanssa? 3. Tehtäväsi on koota toimiva ryhmä. Ketkä 3 valitset? 4. Kuka jää usein yksin välitunnilla? Oppilaan tuntemus 17
18 Interventiot Oppilaat testaavat opettajan rajoja jatkuvasti kirjaa ylös häiriötekijät mieti, mihin on tärkeää puuttua (kaikkeen ei voi puuttua) valitse asia, joka häiritsee eniten tee siihen interventio seuranta palkkio (oppilaan oma valinta) Interventiot (2) Mikä valitaan? Riippuu käyttäytymisen funktiosta. Interventio johdonmukainen, pitkäaikainen ja samalla myönteistä käyttäytymistä vahvistava. 1. sammuttaminen 2. muun käyttäytymisen vahvistaminen ja haastavan käyttäytymisen sammuttaminen samanaikaisesti 3. time-out 4. kirjalliset sopimukset: mikä on ehdottomasti kiellettyä 18
19 Interventiot (3) 5. oman toiminnan tarkkailu 6. uuden toiminnan harjoittelu, jolla sama funktio kuin ei-toivotulla, esim. kommunikoinnissa 7. ennakointi, kriisisuunnitelma, valintojen teko 8. kiinnipitäminen, HFR, AVEKKI 9. rentoutuminen, huomion suuntaaminen muuhun, liikunta 10. sosiaaliset tarinat, muistutukset, sopimukset: Minua hermostuttaa, tarvitsen tauon. Sinun voimavarasi Ole läsnä ja saatavilla Toimi ammattiroolissa Luo turvallisuutta, rauhoita ilmapiiriä Aisti tunneilmapiiriä (kuka, ketkä aiheuttavat epävakautta?) Tunnistatko varomerkit? Vaikuta ja puutu tunneilmapiiriin nopeasti Pelottaako sinua? 19
20 Oppilaan vastarintaan vastaaminen Käskyjä tulee joskus niin paljon, etteivät oppilaat pysty vastaamaan niihin Älä lähde mukaan valtataisteluun Älä neuvottele loputtomasti Luo turvalliset rajat, joita ei voi ylittää > käy konfliktit läpi aina, mutta vasta kun oppilas/oppilaat (ja aikuinen) on rauhoittunut Oppilaan vastarintaan vastaaminen (2) Sanattomat keinot Fyysinen läheisyys, kosketus, katse, eleet, ilmeet Huomiotta jättäminen, henkilökohtainen huomio Suorat sanalliset keinot Puhu lyhyesti: lyhyt ja suora interventio Keskity oppilaan tekoihin, ei henkilökohtaisuuksia 20
21 Oppilaan vastarintaan vastaaminen (3) Minä- viestien käyttö Vältä loukkaavia ilmaisuja Pyynnöt ja vaatimukset Jokainen istuu nyt paikallaan Suora vaatimus Ei epämääräistä selitystä Katso silmiin, oppilasta kohti, viesti selkeästi ja lyhyesti (muista aikuisen rooli) Oppilaan kanssa kahdenkeskinen (kasvatus) keskustelu (kun molemmat ovat rauhoittuneet) Tässä ja nyt (ei vedetä vanhoja asioita mukaan) Tehokas väline oikein käytettynä Käyttäydy itse levollisesti ja varmasti Esitä näkökantasi selvästi Käytä minä - viestejä Älä puhu liikaa Puhu oppilaalle suoraan Anna oppilaan itse ehdottaa omia ratkaisuja Anna tarvittaessa vihjeitä ongelman ratkaisemiseksi Varmista, että oppilas ymmärtää mitä on sovittu (oppilas toistaa omin sanoin) Kunnioita, ole roolimalli (pysy aikuisena) Rakenna luottamusta 21
22 A-B-C- malli A. Käyttäytymistä edeltävät tekijät (Antecedents) Mitä tapahtuu ennen käyttäytymistä, ketä muita on paikalla, henkilön tilanne/olotila ennen tapahtumaa jne. B. Mitä teit (Behavior) Mitä itse teit? Oma käyttäytyminen. Vaihtoehdot? Vain tähän voit vaikuttaa itse C. Seuraukset(Consequences) Lyhyen aikavälin seuraus Pitkän aikavälin seuraus Mitä vaikutusta seurauksiin? Oppilaan ei-toivottu käyttäytyminen 22
23 Seuraamusten käyttö Johdonmukainen käyttö: konfliktit käydään läpi aina! Teon ja seuraamusten välillä on hyvä olla logiikka ymmärrettävyys Seuraamusten tulisi olla oppilaille ymmärrettäviä Peruskoululakiin uudistuksia Koulurauhan lakiuudistukset Tavoite: Oppilaiden osallisuuden vahvistaminen vaikuttamistaitojen, kouluhyvinvoinnin ja työrauhan kehittäminen Kasvatuskeskustelu ensisijainen keino puuttua häiritsevään ja epäasialliseen käyttäytymiseen Jälki-istunnossa kirjallisten ja suullisten tehtävien ja harjoitusten sekä muiden kasvatuksellisia tavoitteita tukevien esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävien tehtävien teettäminen tulee mahdolliseksi 23
24 Koulurauhan lakiuudistukset Määräaikaisesta erottamisesta päättää monijäseninen toimielin Toimivalta tarkastaa oppilaan tavarat koskee esineitä ja aineita, jotka vaarantavat oppilaan oman tai muiden turvallisuuden. Läsnä tulee olla kaksi aikuista, joista toisen oppilas voi valita. Toimivalta ottaa haltuun vaaralliset esineet ja aineet sekä perusopetuksen osalta myös esineet ja aineet, joilla oppilas häiritsee opetusta. Luokan työrauhan rakentaminen Toimii Oppilaiden hyvä tunteminen Sosiaalisten ja tunnetaitojen opettaminen Yhteisön selkeät pelisäännöt johdonmukaisuus Hyvän työilmapiirin ylläpitäminen Opettajan johtajuus luokassa Toimii huonosti Jatkuva rangaistusten käyttö Uhkailu Perusteettomat jatkuvat käskyt Negatiivinen ilmapiiri 24
25 Oppituntien aloitus Signaalit ja rutiinit (esim. musiikin käyttö) Tervehtiminen Kuulumisten vaihtaminen Oppitunnin tavoite: mitä tarkoitus oppia? Ohjeiden antaminen monipuolisin keinoin (myös kuvat käytössä) Tarpeellisten välineiden esille ottaminen Varmista että ohjeet on ymmärretty Käsitteiden avaaminen Oppituntien rakenne Ennakoitava rakenne ehkäisee työrauhaongelmia Saman rakenteen toistaminen Oppitunnin rakenteen käyminen läpi oppitunnin alussa Oppitunnin selkeys ja kiireettömyys Eriyttäminen 25
26 Oppituntien rakenne Voiko oppituntien rakennetta konkretisoida? Voiko tehtäviä pilkkoa osatehtäviin? Voiko opetuksessa käyttää urakkaluontoisia tehtäviä? Miten ryhmätyöskentelyn tehtäväjakoa voisi selkiyttää? Oppitunnin rytmittäminen erilaisiin toimintoihin (max 10 min opettajan kuuntelua kerrallaan) Oppituntien lopetus Oppitunnin lyhyt kertaus mitä piti oppia ja mitä opittiin? Hiljentyminen ja rauhoittuminen Palaute oppitunnista Luokasta poistutaan sitten, kun työt on saatu loppuun, paikat on siivottu tms. rutiinit Signaalien käyttö (esim. musiikki) VAI ei oppi- eikä välitunteja vaan ongelmakeskeistä, ilmiölähtöistä projektioppimista? Minkälaiset rutiinit ja toimintaohjeet siihen? 26
27 Palautteen annossa muistettavaa Tavoitteeseen liittyvää Kannusta, kehu, kiitä Välitön ja johdonmukainen Säännöllinen Henkilökohtainen ja ryhmäpalaute Ei liian yleinen: Hyvin meni vaan yksilöity: Veitte kaikki tavarat oikeille paikoilleen. Hienoa! Korjaavaa Säännöistä poikkeamisen seuraamukset Suunniteltava etukäteen Seuraamukset tulee olla kaikkien tiedossa Seuraamukset tulee toteuttaa 27
28 Agression kohtaaminen Totti Karpela (puhejudo) Kiihtyneen ihmisen rauhoittelussa on merkityksellistä 10 ensimmäistä sanaa, sekuntia,elettä tai ilmettä (ensivaikutelma) Tunnekartta Mielihyväkeskuksen aktivointi ( kehumalla rauhoittaminen) Ihmiskaiku ( kuuntele 3-4 viimeistä sanaa ja toista ne) Retoriset kysymykset ( toteavia kysymyksiä) Tiivistäminen ( osoitat kuunnelleesi) Aiheen vaihtaminen Kasvojen säilyttäminen ENNAKKO-, VARA- JA HÄTÄSUUNNITELMA Kirjallisuutta Kyllä me selviämme ( Haastava nuori ja koulunkäynti- opas opettajalle ( Virtanen T. ym Näkökulmia kouluun kiinnittymiseen ART- Aggression Replacement Training - Ryhmäharjoitusmenetelmä aggressiivisesti käyttäytyville nuorille (Suomen ART ry) Vahva vanhemmuus - Paras tuki nuoren kasvuun ( Cacciatore, R Aggression portaat. Opetushallitus Saloviita, T Työrauha luokkaan. PS-kustannus. 28
29 Kerola & Sipilä: Haastava käyttäytyminen. Valteri- erityisen tuen palveluverkosto Leskinen, E Ryhmä toimimaan. PS- kustannus Piispanen, M Hyvä oppimisympäristö. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Kujanpää, Kerola, Kallio: Tunteesta tunteeseen, OPH. Kujanpää, Kerola, Kallio: Ihmiseltä ihmiselle, OPH. Greene, R. W Koulun hukkaamat lapset.finn Lectura Greene, R. W Tulistuva lapsi Kokkonen, M Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. PSkustannus O Regan: Haastava Käytös, Cacciatore, R. ( 2007) Aggression portaat. Goldstein, A.P.(2008) ART, Aggression Replacement Training. Greene, R. (2008) Tulistuva lapsi. Juusola, M. (2012) Levottomat aivot. Juusola, M (2011) Vahvaksi rakastetut lapset. Keltinkangas-Järvinen, L. (2010) Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Kokkonen, M. (2010) Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Suvisaari, J. & Manninen, M. (2009) Käytöshäiriön ennusteeseen vaikutetaan parhaiten puuttumalla ongelmiin varhain. Suomen lääkärilehti vsk
30 Käytännön menetelmiä Verso= vertaissovittelu Tuki- ja kummioppilastoiminta (MLL) Syvien vahvuuksien koulu Puhejudo ART Kiva-koulu Askeleittain-ohjelma (tunnetaidot) Tunnemuksu ja Mututoukka Yhteistoiminnalliset menetelmät Mitkä asiat seuraavista toimivat omalla kohdallasi /koulullasi? Mikä vaatisi kehittämistä? Oppilaiden hyvä tuntemus (myös asema ryhmässä) Yhteisön selkeät pelisäännöt (johdonmukaisuus) Oppituntien rutiinit Luokan säännöt ja seuraamukset tiedossa ja toimii Palautteenanto oppilaalle (toivottavan käyttäytymisen vahvistaminen) Haastavaan/agressiiviseen käyttäytymiseen puuttumisen toimintamallit selkeitä ja kaikkien tiedossa Kasvatuskeskustelut ja haastavien tilanteitten purku Työyhteisön ja esimiehen tuki Moniammatillinen yhteistyö ja tuki 30
Kaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
LisätiedotHaastavan käyttäytymisen syitä ja toimintakeinoja etsimässä. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Haastavan käyttäytymisen syitä ja toimintakeinoja etsimässä. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Suurin osa Mukautuu sääntöihin, käyttäytyy odotetusti, joustaa, noudattaa ohjeita, tekee läksynsä,
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
Lisätiedot9.11.2015. Vaativan erityisopetuksen ja koulunkäynnin ohjaajien täydennyskoulutus Äänekoski Haastava käyttäytyminen työpajat I ja II
Vaativan erityisopetuksen ja koulunkäynnin ohjaajien täydennyskoulutus Äänekoski Haastava käyttäytyminen työpajat I ja II, KM, eo Mitä kukin kokee haastavaksi käyttäytymiseksi? kiroilee kiusaa varastaa
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotEsipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen
SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotSuomen ART ry ART. Aggression Replacement Training. Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009
Suomen ART ry ART Aggression Replacement Training Erityiskasvatuksen opintopäivät, Turku 29.3.2009 1. Nuori ei osaa toimia, käyttäytyä, sosiaalisissa tilanteissa. - työn kohteena toiminnan taso 2. Nuoren
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotOpiskelijan ja opettajan voimaannuttava kohtaaminen
Opiskelijan ja opettajan voimaannuttava kohtaaminen Taustaa ja lähtökohtia Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotMiten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?
Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit
Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa
LisätiedotMoision koulu Ylöjärven kaupunki
Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,
LisätiedotKouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame
Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotSosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku
Käytöspaja Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? 14.11.2013 Jaana Jerkku 1 Ihmisen kykyä tulla toimeen itsensä ja toisten kanssa Emotionaalinen viittaa ihmisen kykyyn tunnistaa omia tunnetilojaan
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotKARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU
KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU JOHDANTO Hyvä koulu syntyy, kun jokainen koulussa toimiva huolehtii omasta ja muiden turvallisuudesta ja viihtymisestä noudattamalla järjestyssääntöjä
LisätiedotOhjeita lasten ja nuorten sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tukemiseksi
Ohjeita lasten ja nuorten sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tukemiseksi Sosiaaliset taidot koostuvat monista osataidoista. Näitä ovat mm. kyky tunnistaa ja ymmärtää omia sekä toisten ihmisten tunteita,
LisätiedotOHJAUKSELLINEN TYÖTAPA YLÄKOULUN OPETTAJIEN ARJESSA
OHJAUKSELLINEN TYÖTAPA YLÄKOULUN OPETTAJIEN ARJESSA ÄÄNEKOSKI 9.10.2015 Koulunmäen koulu 13.11.2015 Telakkakadun koulu Raija Kattilakoski, KM, eo, ohjaava opettaja, työnohjaaja Merja Koivisto, KM, eo,
LisätiedotKohtaamisia opinpoluilla
Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna
LisätiedotMitä diagnoosin jälkeen?
Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
Lisätiedot10/23/2012 Olli Määttä
Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.
LisätiedotVaativan erityisen tuen tilanne ja kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta
Oulu 29.5.2018 VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen kick off Vaativan erityisen tuen tilanne ja kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta Ohjaava opettaja Maria Laiho,
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotKartta ja kompassi. 9. lk
lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja
LisätiedotMonikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu
Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotSosiaaliset ja tunnetaidot. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut
Sosiaaliset ja tunnetaidot Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut Sosiaalinen käyttäytyminen ja ihmissuhdetaidot Useimmat henkilöt ovat sosiaalisia: haluavat olla seurassa,
LisätiedotKASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ
KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
LisätiedotKuraattorityön helmet ja helvetit
Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja
LisätiedotPUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!
1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita
LisätiedotVuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012
Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?
LisätiedotMitä OPS2016 voi muuttaa psyykkisesti oireilevien peruskoululaisten koulunkäynnissä?
Mitä OPS2016 voi muuttaa psyykkisesti oireilevien peruskoululaisten koulunkäynnissä? 14.4.2016 sairaalaopetuksen neuvottelupäivä, Lahti Mika Saatsi Kalliomaan koulu Miksi suurin osa julkituoduista oppilaiden
LisätiedotSuunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.
Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA
YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin
ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin Forssan seudun Green Care klusterihankkeen II työpaja Anun Arkissa 17.5.2016 Satu Valkas, koulupsykologi / FSHKY ADHD Aktiivisuuden
LisätiedotKoulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.
Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotOpetusalan turvallisuusfoorumi MAPA riskityöpajan yhteenveto. Lilja Palo, Minna Nikula
Opetusalan turvallisuusfoorumi MAPA riskityöpajan yhteenveto Lilja Palo, Minna Nikula MAPA Management of Actual or Potential Aggression Haasteellisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyä ja hallintaa käsittelevä
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotNEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA
NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,
LisätiedotSystemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä
Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua
LisätiedotPuhe-Judon peruskurssi
Puhe-Judon peruskurssi Mielenrauha koulutuspalvelut Oy 1 Asiantuntija- ja konsultointipalvelut Riskin todennäköisyys Vanhempien tietopaketti huumeista Kouluturva 2 Häirintärikosten EET Lasten ja nuorten
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotPUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus
PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotTERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!
TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotJärki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa
Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.
LisätiedotERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotNeuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea
Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä
OPS 2016 Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Lisääntyvä yhteistyön tarve Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä Opetuksen eheys edellyttää opettajien yhteissuunnittelua
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotIsäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta
Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotLAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA
1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero
LisätiedotARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta
ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden
LisätiedotHippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017
Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen
LisätiedotLapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa
Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa Tuija Niemi Turun normaalikoulu Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen. läsnäolo fyysinen läsnäolo ei riitä, silmät ja korvat on oltava selässäkin reagointi
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotKäyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen
Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?
LisätiedotKoulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014
Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotKOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS
AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotKuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt
1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotLapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä
Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus
LisätiedotKONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri
Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotARVIOINTIA: Suomessa käytössä olevan version arviointitutkimuksen mukaan osanottajilla oli. KUVAUS PAJASTA Oulunsalo 23.4.07
KUVAUS PAJASTA Oulunsalo 23.4.07 TEEMA: TUNTEELLISET LAPSET OULUNSALOSSA VETÄJÄ: Nina Ollikainen, kiertävä erityislastentarhanopettaja KÄYTÄNNÖLLISTÄ TAUSTAA : Oulunsalon kunnan kiertävä erityislastentarhanopettaja
LisätiedotANOMUS SAIRAALAKOULUN AVO-OPPILASPAIKALLE
Rovaniemen sairaalakoulu ANOMUS SAIRAALAKOULUN AVO-OPPILASPAIKALLE Oppilas Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Henkilötunnus Kotikunta Koulu Koulu ja kunta Opettaja Luokka-aste Puhelin Rehtori
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotMiten opettaja voi tukea?
Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-
LisätiedotKoti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari
Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotTYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla
TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
Lisätiedot