Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa?

Transkriptio

1 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Selvitys julkisten yrityskehitysja rahoituspalvelujen asiakastyytyväisyydestä Maaliskuu 2005

2 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Selvitys julkisten yrityskehitys- ja rahoituspalvelujen asiakastyytyväisyydestä Maaliskuu 2005

3 Sisältö Johdanto 5 Asiakasnäkökulma 6 Rajaukset 6 Selvityksen tavoitteet ja toteutus 7 Selvityksen rakenne 7 Selvityksen tulokset 8 Vastanneet yritykset 8 Yrityspalvelujen käyttöaste 8 Asiakastyytyväisyys 10 Asiakastyytyväisyys TE-keskusalueen ja yrityksen tilanteen mukaan 10 Asiakastyytyväisyys palveluorganisaatioittain 12 Yritysten näkemykset julkisten yrityspalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista 13 Yrityspalvelujen tarjonta ja organisointi 13 Asiakasviestintä 14 Palvelutapahtuma 14 Palvelutarjontaan kohdistuvat odotukset 15 Näkemykset kehittämisehdotuksista 16 Johtopäätökset 17 Lähteet 19 Liitteet Arvioinnin kohteena olevat julkiset palveluorganisaatiot 20 Tiedustelu yrityspalvelujen käytöstä ja kehittämisestä 22 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa?43

4 Johdanto Yritysten neuvontapalvelujen vaikutus yritysten kehittymiseen ja kasvuun, innovaatioiden leviämiseen ja kansantalouden tuottavuuden parantumiseen on useissa tutkimuksissa arvioitu merkittäväksi. Tästä huolimatta on todettu, että yrityspalvelujen käyttö on varsin vähäistä sekä Suomessa että yleisemminkin Euroopassa. Huomiota on kiinnitetty myös siihen, että PK-yrityksillä yrityspalvelujen käyttö on harvinaisempaa kuin suuremmilla yrityksillä. EU:n komission (European Commission 2002) mukaan keskimäärin vain viidesosa yrityksistä on käyttänyt jotain julkista yritysneuvontapalvelua viimeisen viiden vuoden aikana. Palvelujen käyttöaste on korkein Alankomaissa (34 %) ja matalin Norjassa (3 %). Suomessa ollaan lähellä Euroopan keskiarvoa, sillä keskimäärin joka neljäs yritys on käyttänyt yrityspalveluja. Yrityspalvelujen käyttö lisääntyy yrityksen kasvun myötä. Palvelujen hyödyntämisen on todettu lisääntyvän myös yrittäjän koulutustason noustessa. Samoin on havaittu, että yrityksen kasvuhakuisuus sekä muun muassa aiempi julkisen rahoituksen saaminen lisäävät todennäköisyyttä yrityspalvelujen käyttöön yrityksen elinkaaren myöhemmissä vaiheissa. (EC 2002; Storhammar 1996; Väänänen 2003; Harju & Pukkinen 2004) Komission tutkimuksen (2002) mukaan valtaosa yrityksistä on ainakin jossain määrin tyytyväisiä palvelujen sisältöön. Vain joka viidennessä palveluja käyttäneessä yrityksessä lopputulos on ollut jonkinasteinen pettymys. Myös suomalaisyritysten tyytyväisyys on eurooppalaista tasoa. Miksi sitten yritykset eivät hyödynnä nykyistä enemmän palveluja, vaikka kokemukset ovat valtaosin myönteisiä? Tärkein syy julkisten neuvontapalvelujen vähäiselle käytölle on tutkimusten mukaan se, että palveluille ei koeta olevan tarvetta. Ruotsissa lähes kaikki neuvontapalveluja käyttämättömät yritykset pitävät palveluja tarpeettomina. Suomalaisista palveluja käyttämättömistä yrityksistä noin kaksi kolmesta arvioi palvelut tarpeettomiksi (EC 2002). Toiseksi tärkein syy käyttämättömyydelle on palvelujen heikko tunnettuus (EC 2002). Maakohtaiset erot ovat melko suuria. Joidenkin selvitysten mukaan yli kaksi kolmasosaa yrityksistä ei tunne lainkaan tai tuntee hyvin huonosti tarjolla olevat palvelut (EC 2002). Palvelutarjonnasta tiedottamisessa on onnistuttu parhaiten Belgiassa ja heikoiten Kreikassa. Suomessa on tuotu lisäksi esille, että olemassa oleva palvelutarjonta on niin laajaa ja jäsentymätöntä, että yrittäjien on vaikea ymmärtää eri palveluntarjoajien eroja ja arvioida, minkä tahon puoleen kannattaa kääntyä missäkin asiassa (Saapunki 2004). Kolmantena syynä käyttämättömyyteen on mainittu palvelutarjonnan laatu ja sisältö. Kaikki yritykset eivät ole löytäneet tarpeisiinsa sopivaa palvelua. Erityisesti mikroyrityksillä ja PK-yrityksillä palvelutarpeet ovat hyvin moninaisia. Eräänä syynä palvelujen käyttämättömyyteen on pidetty myös sitä, että palveluja ei ole saatavilla itselle mieluisilla ehdoilla. Komission selvityksessä (2002) ilmenee, että suomalaiset yritykset kokevat palvelujen saavutettavuuden yhdeksi ongelmaksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 5

5 Asiakasnäkökulma Raportin näkökulmana on palvelutoiminnan kehittämisen malli, jossa lähtökohtana ovat asiakkaiden eli yritysten tarpeet ja toisaalta palvelutarjonnan perustana olevat julkisten palveluntarjoajien tulkinnat asiakastarpeista. Yritysten tarpeiden syntyyn ja tunnistamiseen vaikuttavat yritys- ja tilannekohtaiset tarpeet sekä asiakasviestinnän perusteella syntyneet odotukset ja yritysten aikaisemmat kokemukset palvelujen käytöstä (vrt. Saapunki 2004). Mallin avulla voidaan kartoittaa asiakkaiden saaman palvelun laatua, ongelmia ja kehitysalueita. Palvelujärjestelmän tarkastelussa päähuomio on palvelutarjonnan sisällössä ja palvelun tuottamistavoissa. Palvelujen käyttöä ja asiakastyytyväisyyttä tarkastellaan organisaatiokohtaisesti ja alueellisesti. Rajaukset Raportissa tarkastellaan yrityskehitys- ja rahoituspalveluja, joiden julkisesta tarjonnasta valtakunnallisella ja alueellisella tasolla vastaavat etupäässä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan organisaatiot. Arvioinnin kohteena ovat Finnvera Oyj, Finpro, TE-keskukset, Sitra, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Tekes (liite 1). Näistä Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jota eduskunta valvoo. Muut kuuluvat KTM:n hallinnon alaan. Yrityskehitys- ja rahoitussektorin kokonaishenkilöstömäärä on arviolta henkilötyövuotta. Tästä määrästä noin henkilötyövuotta kohdentuu aloittavien yritysten ja muiden yritysten neuvontapalvelujen tuottamiseen. Kuvio 1. Selvityksen näkökulma ASIAKAS Tarpeet: Yrityskohtaiset Tilannekohtaiset Kokemukset, mielikuvat Palvelutarjontaan kohdistuvat odotukset Asiakastyytyväisyys PALVELUTAPAHTUMA Asiakasviestintä Yrityspalvelujen tarjonta ja sisältö PALVELUN TARJOAJA Tulkinnat asiakastarpeista Käytettävissä olevat resurssit 6 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

6 Selvityksen ulkopuolelle jäävät tutkimus- ja kehityspalveluja yrityksille tarjoavat korkeakoulujen sisäiset välittäjäorganisaatiot, joita ovat tutkimus-, innovaatioja yrityspalveluyksiköt, sekä tutkimuslaitosten alue- ja paikallisyksiköt, teknologiakeskukset ja yrityshautomot. Ulkopuolella ovat lisäksi julkiset asiointi- ja tietopalvelut, jotka liittyvät viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen. Näitä ovat mm. vero- ja tullihallinto, patenttija rekisterihallitus sekä Tilastokeskus. Selvityksen tavoitteet ja toteutus Selvityksessä tarkastellaan yrityksille tarjottavia julkisia yrityskehitys- ja rahoituspalveluja. Tavoitteena oli: selvittää, paljonko nykyisiä palveluja käytetään selvittää, mitä organisaatiota yritykset käyttävät erilaisiin palvelutarpeisiin analysoida asiakastyytyväisyyttä organisaatiokohtaisesti ja alueellisesti esittää kehittämistarpeita asiakasnäkökulmasta Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjyystiimi kysyi asiaa järjestön PK-yritysvaltuuskunnan sekä aluejohtokuntien jäseniltä internetin välityksellä. Tiedustelulla kartoitettiin palvelujen käytön yleisyyttä, yrityksen erilaisissa tilanteissa pääasiallisesti käyttämää organisaatiota, asiakastyytyväisyyttä, mielipiteitä palvelutarjonnasta sekä kehittämistarpeita. Suljettujen vastausvaihtoehtojen lisäksi tiedustelussa oli mahdollisuus arvioida omin sanoin julkisten yrityspalvelujen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Kyselylomake on liitteenä 2. Vastaukset on analysoitu sektoreittain (palvelut, rakennustoiminta, teollisuus), TE-keskusalueittain (15) sekä joiltain osin myös yrityskoon mukaan (< 50 henkilöä, henkilöä, > 250 henkilöä). Tilastollisesti liian pienten vastaajaryhmien tuloksia ei raportissa esitetä. Avoimet vastaukset on analysoitu selvityksen näkökulman mukaisesti ja niistä on poimittu tekstiin siteerauksia. Tämä raportti on ensimmäinen selvitysten sarjassa, jolla kartoitetaan keskusliiton PK-yritysvaltuuskunnan ja aluejohtokuntien jäsenten näkemyksiä ajankohtaisista asioista internetkyselynä. Selvitysten tarkoituksena on nostaa yleiseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi erityisesti PK-yritysten toimintaedellytysten kannalta tärkeitä asioita. Tämän selvityksen toteutuksesta ja raportin laadinnasta vastaavat johtava asiantuntija Pekka Tsupari sekä asiantuntijat Tarja Nissinen ja Juhapekka Suutarinen. Selvityksen rakenne Yrityspalvelujen käyttöastetta on tarkasteltu sektoreittain, palveluorganisaatioittain sekä osin yrityskokoluokittain. Selvitys antaa vastauksen myös siihen, missä tilanteissa palvelujen käyttö on aktiivisinta ja mitä palveluorganisaatioita on käytetty suhteellisesti eniten. Asiakastyytyväisyys muodostaa selvityksen keskeisen osan. Asiakastyytyväisyyttä on tarkasteltu TEkeskusalueittain, yrityksen tilanteen mukaan, palveluorganisaatioittain sekä sektoreittain. Palvelujen organisointia käsitellään asiakasviestinnän ja palvelujen tuottamis- ja tarjontatapojen näkökulmasta. Yrityspalveluja koskevia mielipiteitä ja kehittämistarvetta tarkastellaan sekä sektoreittain että TEkeskusalueittain. Johtopäätökset perustuvat paitsi selvityksen aineistoon, myös osittain muihin selvityksiin sekä yritysten ja palveluorganisaatioiden edustajien kanssa käytyihin keskusteluihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 7

7 Selvityksen tulokset Vastanneet yritykset Kysely lähetettiin 248 yritykselle (toimipaikalle) ja vastauksia saatiin 119 kappaletta. Teollisuusyritysten vastausprosentti oli 51. Kyselyn saaneista palveluyrityksistä vastasi 45 % ja rakennusalan yrityksistä 35 %. Pohjanmaalla vastattiin melko aktiivisesti. Lukumääräisesti eniten vastauksia saatiin Uudenmaan alueelta, jolla myös sijaitsee eniten kohdejoukon yrityksiä. Kokoluokittain aktiivisimpia vastaajia olivat henkilöä työllistävät yritykset. Selvityksen kohdejoukko Lukumäärä % Valittu kohdejoukko Vastanneita joista: - teollisia ja rakennusyrityksiä palveluyrityksiä Suhteellisesti aktiivisimmin vastattiin Pohjois- Savon, Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen alueilla. Passiivisimmat vastaajat olivat Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan TE-keskusalueilla, kun taas Pohjois- Yrityspalvelujen käyttöaste Palvelujen käyttöaste on vastaajayrityksillä erittäin korkea. Lähes 90 % vastanneista on käyttänyt jotakin kyselyn piirissä olevaa palvelua. Selvästi eniten on hyödynnetty TE-keskusten palveluja. Lähes 80 % palvelujen käyttäjistä on hyödyntänyt TE-keskuksen työvoimapalveluja. Seuraavaksi yleisin yhteydenottopiste on ollut TE-keskusten yrityspalvelut. Tekesin ja Finveran kanssa on kontakteja ollut noin joka toisella palveluja käyttäneellä. Finpron palveluja on käyttänyt 35 % ja Sitran alle 10 % vastanneista palvelujen käyttäjistä. Teollisuussijoituksen puoleen on kääntynyt vain muutama käyttäjä. Kuva 1. Palveluorganisaatioiden käytön yleisyys, % käyttäjistä TE-keskus, työvoimapalvelut TE-keskus, yrityspalvelut Kuva 2. Yrityspalvelujen käyttöaste (%) sektoreittain, vastanneet yritykset Tekes 60 Finnvera Finpro 40 Sitra 20 Teollisuussijoitus Palvelut Rakentaminen Teollisuus 8 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

8 Teollisuusyritykset ovat sektoreittain tarkasteltuna aktiivisimpia yrityspalvelujen käyttäjiä. Vastanneista teollisuusyrityksistä 95 % on käyttänyt jotakin tai joitakin kyselyssä luetelluista palveluista. Rakennusalan yrityksistä runsaat 80 % on käyttänyt palveluja, palvelusektorin yrityksistä runsas viidennes ei ole käyttänyt palveluja lainkaan. Vain noin 10 % vastanneista ei ollut käyttänyt palveluja lainkaan. Tärkeimmät käyttämättömyyden syyt ovat, että palveluille ei ylipäätään ole tarvetta ja että erityisesti palveluyritysten mielestä tarjonta ei vastaa yrityksen tarpeita. Vastanneissa palvelualan yrityksissä oli suhteellisesti eniten niitä, jotka eivät ole käyttäneet palveluja. Tosin ne yritykset, jotka palveluja käyttävät, osaavat hyödyntää niitä monipuolisesti. Runsas puolet vastanneista palvelusektorin yrityksistä on käyttänyt TE-keskuksen yritys- ja/tai työvoimapalveluja. Vajaat 40 % ilmoitti käyttäneensä Finnveran palveluja, Tekesin palveluja neljännes. Finpron palveluja on hyödyntänyt runsaat 10 % vastanneista palvelualan yrityksistä. Palveluyritykset ovat ainoina käyttäneet myös Sitran ja Teollisuussijoituksen palveluja. Rakennusalalla käytetyin palvelu on työvoimapalvelut. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta rakennusalan yrityksestä on hyödyntänyt näitä palveluja. Puolet yrityksistä on hyödyntänyt Finnveran tarjontaa ja yksi kolmesta TE-keskusten yrityspalveluja sekä Finpron ja Tekesin palvelua. Teollisuussijoitukseen ja Sitraan vastanneilla yrityksillä ei ole ollut kontakteja. Vastanneista teollisuusyrityksistä kolme neljästä ilmoittaa käyttäneensä TE-keskuksen työvoimapalveluja. TE-keskuksen yrityspalveluja on käyttänyt lähes 70 prosenttia vastanneista. Tekesin palveluja on käyttänyt vajaat 60 % ja Finpron sekä Finnveran palveluja reilut 40 % vastanneista. Teollisuussijoituksen palveluja vastaajat eivät ole käyttäneet lainkaan ja Sitrankin kanssa kontakteja on ollut alle kymmenellä prosentilla vastanneista. Palvelujen käyttöasteet ja käytetty palveluorganisaatio vaihtelevat yrityksen koon mukaan. Yleistäen voidaan todeta, että pienimmät yritykset hyödyntävät palveluja suurempia yrityksiä vähemmän. Kuva 3. Palveluorganisaatioiden käyttöaste (%) sektoreittain TE-keskus, yrityspalvelut Finpro Tekes TE-keskus ja työvoimatoimisto Finnvera Teollisuussijoitus Sitra Palvelut Rakentaminen Teollisuus Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 9

9 Yrityskokoluokittain tarkasteltuna palveluja ovat käyttäneet vastanneista yrityksistä suhteellisesti eniten henkilöä työllistävät keskisuuret yritykset. Kaikissa kokoluokissa eniten käytettyjä palveluyksiköitä ovat TE-keskusten yrityspalvelut sekä TE-keskusten työvoimapalvelut. Palveluorganisaatioittain tarkastellen Tekesin palveluja hyödyntävät suhteellisesti eniten henkilöä työllistävät yritykset sekä vähintään 250 työntekijää työllistävät yritykset. Finpron palveluihin on tutustunut vajaa kolmannes henkilöä työllistävistä yrityksistä, keskisuurista yrityksistä vajaat 40 % ja vähintään 250 työntekijän yrityksistä runsaat 20 %. Finnveran palveluja käyttävät suhteellisesti eniten alle 10 työntekijän yritykset sekä keskisuuret yritykset, joita on vastanneista noin puolet. Yrityksen eri tilanteissa kaikkien vastanneiden joukossa ylivoimaisesti käytetyin palvelu on apu uuden henkilöstön palkkaamisessa. Sitä on käyttänyt yli 70 % vastanneista. Yli puolet vastanneista on käyttänyt tutkimus- ja tuotekehityspalveluja ja liiketoiminnan kehittämispalveluja. Lähes puolet vastanneista on hakenut palveluja investointi-, henkilöstön kehittämis- ja rahoitusasioissa. Vähiten palveluja on käytetty yrityksen sukupolvenvaihdostilanteessa. Asiakastyytyväisyys Käytettyihin yrityskehitys- ja rahoituspalveluihin ollaan ainakin jossain määrin tyytyväisiä. Tyytyväisyydessä on kuitenkin havaittavissa suuria eroja sekä TEkeskusalueittain että palveluorganisaatioittain. Asiakastyytyväisyys TE-keskusalueen ja yrityksen tilanteen mukaan TE-keskusalueittain palveluihin ollaan suhteellisesti tyytyväisimpiä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla. Myös Etelä-Pohjanmaan ja Kainuun TE-keskusalueiden palvelukokonaisuudet erottuvat positiivisesti. Palveluihin ollaan vähiten tyytyväisiä Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Huomautettakoon, että asteikko mittaa tyytyväisyyttä palvelukokonaisuuteen, jossa ovat TE-keskuksen lisäksi mukana kaikki tässä kyselyssä mainitut ja kyseisellä TE-keskusalueella toimivat palveluorganisaatiot. Kun tarkastellaan asiakastyytyväisyyttä eri tilanteissa, erot ovat myös suuria. Vastaajia on pyydetty ilmoittamaan vain yksi pääasiallinen organisaatio yrityksen tilannetta kohden. Suhteellisesti tyytyväisimpiä vastaajat ovat rahoituspalveluihin, joita he ovat useimmin hakeneet Finnverasta. Kuva 4. Asiakastyytyväisyys TE-keskusalueen mukaan (asteikko ) Kuva 5. Asiakastyytyväisyys yrityksen tilanteen mukaan (asteikko ) Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Häme Pohjanmaa Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Lappi Satakunta Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa 0,0 0,5 1,0 1,5 Rahoitus Henkilöstön kehittäminen Uuden henkilöstön palkkaaminen Tutkimus ja tuotekehitys Liiketoiminnan kehittäminen Yrityksen perustaminen Investoinnit Johdon kehittäminen Sopeuttamiset, irtisanomiset, lomautukset Kansainvälistyminen Sukupolvenvaihdos Asiantuntijan neuvontapalvelut 0,0 0,5 1,0 1,5 10 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

10 Yritykset ovat tyytyväisiä myös henkilöstön kehittämisessä ja uuden henkilöstön palkkaamisessa saamaansa palveluun. Näissä tilanteissa on useimmin käytetty TE-keskusten tarjoamia palveluja. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa yritykset ovat saamaansa palveluun varsin tyytyväisiä. Teollisuus- ja palvelualan yritykset ovat käyttäneet t & k -toimintansa tukemiseen Tekesiä, rakennusalan yritykset sekä TE-keskusta että Tekesiä. Investointitilanteessa saatuun yrityspalveluun ollaan myös tyytyväisiä. Teollisuus- ja palveluyritykset ovat investointiasioissaan hyödyntäneet pääasiallisesti Finnveraa, rakennusalan yritykset TE-keskusta. Asiantuntijoiden neuvontapalveluissa keskimääräinen tyytyväisyys on lähellä nollaa. Asiantuntijoiden neuvontapalveluita on haettu pääasiallisesti TE-keskuksesta. Myöskään sukupolvenvaihdostilanteissa saatuun palveluun vastanneet yritykset eivät ole olleet kovinkaan tyytyväisiä. Yritykset ovat sukupolvenvaihdostilanteissa kääntyneet pääasiallisesti Finnveran puoleen. Asiakastyytyväisyys yrityksen eri tilanteissa sektoreittain osoittaa, että rakennusala on suhteellisesti tyytyväisin eri tilanteissa saamiinsa palveluihin. Tyytyväisyys korostuu erityisesti tutkimus- ja tuotekehityspalveluja sekä henkilöstön ja johdon kehittämispalveluja käytettäessä. Yrityksen perustamisvaiheessa saamiinsa palveluihin rakennusalan yritykset ovat selkeästi tyytymättömiä. Teollisuus on suhteellisesti tyytyväisin saamiinsa palveluihin yrityksen perustamisvaiheessa sekä rahoituspalvelujen suhteen. Yrityksen sukupolvenvaihdostilanteessa saatuun palveluun ollaan suhteellisesti vähiten tyytyväisiä. Palvelualan yritykset ovat suhteellisesti tyytyväisimpiä saamiinsa rahoitus- ja henkilöstön kehittämispalveluihin. Vähiten tyytyväisiä ne ovat kansainvälistymispalveluihin. Kuva 6. Asiakastyytyväisyys sektoreittain eri tilanteissa (asteikko ) Teollisuus Rakentaminen Palvelut Yrityksen perustaminen Rahoitus Liiketoiminnan kehittäminen Investoinnit Tutkimus ja tuotekehitys Uuden henkilöstön palkkaaminen Henkilöstön kehittäminen Sopeuttamiset, irtisanomiset, lomautukset Johdon kehittäminen Kansainvälistyminen Asiantuntijan neuvontapalvelut Sukupolvenvaihdos -0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 11

11 Asiakastyytyväisyys palveluorganisaatioittain Kaikki vastanneet yritykset ovat keskimäärin tyytyväisimpiä Finnveran palveluihin. Toisin kuin asiantuntijapalvelut kokonaisuutena Finnverasta annetut asiantuntijan neuvontapalvelut saavat erityisen hyvän arvosanan. Myös rahoituspalveluihin ja yrityksen perustamisvaiheessa saatavaan palveluun ollaan tyytyväisiä. Liiketoiminnan kehittämis- ja sukupolvenvaihdostilanteissa Finnveran palveluihin ollaan suhteellisesti tyytymättömimpiä. Palveluorganisaatioista toiseksi tyytyväisimpiä ollaan TE-keskuksen työvoimapalveluihin. Tyytyväisyys korostuu erityisesti yrityksen perustamisvaiheessa sekä henkilöstön kehittämisessä. Palveluorganisaatioista Sitra sijoittuu kolmannelle sijalle; tosin tämän otoksen yritykset ovat käyttäneet Sitran palveluja varsin vähän. Sitraan on ollut kontakteja yrityksen rahoitus-, kansainvälistymis- ja investointiasioissa. Saatuun palveluun ollaan tyytyväisiä. Tyytyväisyys Tekesin palveluihin korostuu erityisesti, kun yritys tarvitsee rahoitusta ja kehittää liiketoimintaansa. Tutkimus- ja tuotekehitystilanteissa tyytyväisyys ei yllä samalle tasolle. Investointitilanteissa Tekesin palveluihin ollaan suhteellisesti vähiten tyytyväisiä. Finpro sijoittuu tyytyväisyysasteikossa viidennelle sijalle. PK-yritykset ovat erityisen tyytyväisiä Finpron palveluun tutkimus- ja tuotekehitystilanteessa. Sen sijaan Finpron palvelulle yrityksen kansainvälistymispyrkimyksissä ei anneta hyvää arvosanaa ja asiantuntijapalveluihin ollaan selkeästi tyytymättömiä. Suhteellisesti tyytymättömimpiä ollaan TE-keskuksen yrityspalveluihin. Arvosanaa kokonaisuutena heikentää yritysten saama palvelu sukupolvenvaihdostilanteessa, johon ollaan varsin tyytymättömiä. Uutta henkilöstöä palkattaessa ja yritysjohtoa kehitettäessä saatu palvelu koetaan suhteellisesti parhaimmaksi. Mielenkiintoista on, että TE-keskuksen kansainvälistymispalvelut koetaan suhteellisesti hieman paremmiksi kuin Finpron vastaavat palvelut. Kuva 7. Keskimääräinen asiakastyytyväisyys palveluorganisaatioittain (asteikko ) Finnvera TE-keskus, työvoimapalvelut Sitra Tekes Finpro TE-keskus, yrityspalvelut 0,0 0,5 1,0 1,5 12 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

12 Yritysten näkemykset julkisten yrityspalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeesta Yrityksiltä kysyttiin arvioita palvelujen nykytilanteesta ja kehittämistarpeesta sekä strukturoiduilla että avoimilla kysymyksillä. Yrityspalvelujen tarjonta ja organisointi Vastaajat ovat varsin yksimielisiä siitä, että palveluja on riittävästi. Yksimielisiä ollaan myös siitä, että kehittämistarvetta on runsaasti, mutta se ei tarkoita yrityspalvelupisteiden lisäämistä. Yritysten mielestä palvelutarjonta on osittain päällekkäistä ja tehotonta. Kenttä koetaan myös kovin kirjavaksi ja sekavaksi, mikä osoittaa, että yritysten mielestä palvelutarjonnan yksinkertaistamisessa ei ole onnistuttu. Tässä kyselyssä mainittujen neuvonta- ja palveluorganisaatioiden lisäksi tarjolla on mm. kunnallis- ten kehitysyhtiöiden, maakuntaliittojen ja oppilaitosten palveluja. Palvelualan yritysten mielestä palvelujärjestelmä on enemmänkin teollisia yrityksiä varten. Tehokkuutta on lisättävä. On liian paljon samojen palvelujen tarjoajia eli päällekkäisyyttä. Palvelut tulisi järjestää yritysten ehdoilla siten, että saadaan konkreettisia tuloksia aikaan ja tulosten toteutumista seurataan. (Teollisuusyritys) Palveluala, jota edustan, on LAPSIpuolen asemassa. Suhteellisen paljon työllistävä toimialamme verrattuna liikevaihto/henkilö, tuntuu olevan ilmaa, kun kysymyksessä ei ole teollisuusinvestointi. Ovet sulkeutuvat ja me pöhköt ollaan ulkona. (Palvelualan yritys) Kuva 8. Mielipiteitä palvelutarjonnasta (asteikko: -2 = täysin eri mieltä, +2 = täysin samaa mieltä) Teollisuus Rakentaminen Palvelut Palvelun tarjoajan tulee jalkautua yritykseen Tarjonta on riittävää Yrityksellä tulee olla vain yksi kontaktihenkilö Eri organisaatioilla päällekkäistä tarjontaa Tarvittavat palvelut saataville yhden kontaktihenkilön kautta Palvelut löytää helposti Palveluiden laatu vastaa yritykseni tarpeita Tietoa palveluista tarjotaan liian monelta taholta Tietoa palveluista tarjotaan liikaa -1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 13

13 TE-keskusalueita vastinpareina vertaillen on palvelutarjontaa koskevien mielipiteiden ääripäissä huomattavia eroja. Pohjois-Karjalan alueella koetaan, että palvelut ovat helposti löydettävissä, Kaakkois-Suomessa niitä on vastaajien mukaan vaikeampi löytää. Lapin alueella palvelutarjonta koetaan vahvasti päällekkäiseksi, kun taas Keski-Suomessa nähdään, että eri organisaatiot eivät juuri tarjoa samoja palveluja. Pohjois-Savossa ollaan vahvasti yhden asiakasvastuullisen yhteyshenkilön kannalla, Pohjois-Karjalassa ajatus saa varovaisimman kannatuksen. Lapin alueella ollaan sitä mieltä, että yhden kontaktihenkilön tulisi järjestää palvelut yrityksen ulottuville, neutraalisti asiaan suhtaudutaan mm. Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan alueilla. Asiakasviestintä Kyselyn perusteella tietoa palveluista ei yleisesti ottaen tarjota liikaa. Tiedon puute on suhteellisesti suurin palvelualojen yrityksillä. Tosin joitakin alueellisia poikkeamia on. Alueellisesti tarkastellen Pohjois-Savossa ollaan vahvimmin sitä mieltä, että tietoa palveluista tarjotaan liikaa ja Lapin alueella liian monelta taholta, kun taas Pohjanmaalla on lähinnä pulaa tiedosta. Yritysten mukaan erot eri palveluntarjoajien tuotteissa ovat hiuksenhienoja. Tämä heijastaa osittain edellä kuvattua päällekkäisten palveluiden ongelmaa. Yrittäjän on vaikea tunnistaa, mikä organisaatio ja mikä palvelu sopisi hänen senhetkiseen tilanteeseensa. Tiedon puute vaivaa. Etenkin Tekes, Sitra ja Teollisuussijoitus ovat PK-kentälle suhteellisen vieraita organisaatioita. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla myös Finpron palvelut ovat jääneet etäisiksi. Palveluorganisaatioiden henkilökohtaiset kontaktit yrityksiin ovat harvinaisia. Palveluja pyritään myymään postia lähettämällä. Todellisessa tilanteessa halu yrityksen ongelmien ratkaisemiseen koetaan rajalliseksi. Yritykset odottavat, että heitä lähestyttäisiin jo silloin, kun he eivät vielä ole palvelujen käyttäjiä. Tämä madaltaisi asiakassuhteen kynnystä siinä tilanteessa, kun neuvonta- ja rahoituspalveluille on akuutti tarve. Palvelujen tarjoajien pitäisi siis jalkautua yrityksiin. Tapaamisia pitäisi järjestää eri yhteyksissä ja tiedottamista eri kanavia käyttäen tulisi lisätä. Eivät ole tarjonneet palvelujaan ja me olemme 15 vuotta myös pärjänneet ilman heitä. Toivoisimme kiinnostusta löytyvän jatkossa toimintaamme kohtaan tulevaisuuden toimintaa ja tarpeita suunniteltaessa. (Palvelualan yritys) Palvelutapahtuma Palvelutapahtuman onnistuminen on yritysten mukaan hyvin paljon sidoksissa palveluhenkilöstön osaamiseen ja motivaatioon sekä siihen, kuinka byrokraattiseksi hakemusmenettelyt koetaan. Yritysten mielestä osa organisaatioista ei ole mieltänyt perustehtäväänsä eli sitä, että niiden olemassaolo perustuu yritysten tarpeisiin. Hakemusmenettely koetaan hitaaksi ja monimutkaiseksi. Byrokratiaa pitäisi olennaisesti keventää. Asioiden käsittely on niin työlästä ja hidasta, että yrittäjä ei voi jäädä ratkaisua odottamaan. Kynnys käyttää palveluita alemmaksi, yritykselle hankkeen suunnitteluun apua, jottei rahaa jää hyllylle käyttämättä. Asiantuntijat eivät saa toimia yrittäjinä, kilpailu ei saa vääristyä. (Palvelualan yritys) Monilla osa-alueilla toimivat paremmin ja yritteliäämmin kuin vastaavat yksityiset palvelut. (Teollisuusyritys) Osa palvelujen tarjoajista käyttäytyy kuin rättivääpelit. Kun on hyvä tekemään hakemuksia, saa tukea vaikka mille. Todelliset, hyvät, tuotantoon ja työllistämiseen tähtäävät hankkeet jäävät ammattikonsulttien taitavasti laatimien substanssiltaan keveiden juttujen varjoon. (Teollisuusyritys) Palveluorganisaatioissa osaamisen taso vaihtelee huomattavasti. Yritysten mukaan osalla toimijoista liiketoimintaosaaminen on varsin heikkoa ja asennoituminen yrittäjyyttä kohtaan jopa negatiivista. Kokemusta arkimaailmasta tarvittaisiin. Palveluorganisaatioiden käyttämiin konsultteihin suhtaudutaan kriittisesti. Tärkeänä yritykset pitävät yrityspalveluhenkilöiden osaamista ja motivaatiota. Niihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota rekrytoinnissa ja johtamisessa. 14 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

14 Tekes toimii teknologia-asioissa verrattain hyvin, liiketoimintaosaamista on lisättävä ja erityisesti markkinointi on otettava kunnolla mukaan kehittämiseen. (Teollisuusyritys) Palvelutarjontaan kohdistuvat odotukset Yrityspalvelujen laadussa olisi kaikkien vastaajien mielestä parannettavaa. Palvelualojen yritykset arvioivat yrityspalvelujen laadun vastaavan suhteellisesti vähiten niiden odotuksia. Alueellisesti tarkastellen Pohjois-Karjalassa palvelujen laadun koetaan eniten vastaavan palvelujen tarvetta, Pohjois-Pohjanmaalla taas suhteellisesti vähiten. Lisää yrityspalvelupisteitä yritykset eivät kaipaa muualla kuin Lapin alueella. Eri TE keskusalueilla ollaan varsin yksimielisiä siitä, että palveluorganisaatioiden liiketoimintaosaamista ja toimialatuntemusta tulisi parantaa. Yhden asiakasvastuullisen henkilön nimeämisen kannalla yritykset ovat vahvimmin Etelä-Savossa, vähiten Pohjois-Karjalassa. Yhteistä asiakastietokantaa pidetään erityisen hyvänä Lapin alueella, kun taas Uudellamaalla se saa suhteellisesti vähiten kannatusta. Sektoreittain tarkasteltuna sekä palvelualan että teollisuuden ja rakennusalan yritykset ovat hyvin yksimielisiä siitä, että yrityspalvelun tarjoajan tulee jalkautua yrityksiin. Palvelutarjontaa pidetään yleisesti riittävänä. Varovaisen yhtä mieltä ollaan myös siitä, että tarvittavat palvelut tulisi järjestää saataville yhden kontaktihenkilön kautta. Eri sektoreiden näkemyksissä on hajontaa, kun on kyse yhdestä kontaktihenkilöstä, palvelujen löydettävyydestä ja palvelutarjonnan päällekkäisyydestä. Yhden kontaktihenkilön kannalla on selvimmin rakennusala, vähiten palveluala. Rakennusalan yritykset ovat sitä mieltä, että palvelut löytää helposti, kun taas erityisesti palvelualan yritykset kokevat palvelujen löytämisen vaikeana. Teollisuuden ja palvelualojen yrityksillä on näkemys, että palvelutarjonnassa on päällekkäisyyttä, rakennusalan yritysten mielestä ei. Koordinaatiota kaivattaisiin sekä palvelutarjontaan että kehittämisstrategioiden kesken. Koordinointi parantaisi palvelujen kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta, poistaisi päällekkäisyyksiä sekä yhdensuuntaistaisi alueellisesti kilpailevia kehittämisstrategioita. Vastaajien mielestä myös yrityspalveluorganisaatioiden tulisi luopua keskinäisestä kilpailusta, mihin nykyisellään hukataan aikaa ja resursseja. Ratkaisuksi esitettiin asioiden keskittämistä TE-keskuksiin, vaikka niissäkin todettiin olevan paljon kehitettävää. Keskittämällä voitaisiin palvelutarjonnan koordinointia parantaa. Kritiikkinä TE-keskuksille todettiin muun muassa, että niiden konsulteilla ei ole juurikaan annettavaa kehittyneille yrityksille. Yrityksissä koetaan, että hanketarjonta on sisällöltään liian rajattu. Räätälöinnin mahdollisuudet ovat pienet, jolloin yritysten aitoihin tarpeisiin ei vastata. Tässä suhteessa kaivattaisiin suurempaa asiakaslähtöisyyttä. Erityisen hankaliksi rahoituksen ja hallinnoinnin kannalta koetaan hankkeet, jotka ylittävät TE-keskusalueiden rajat. Kun yritysten yhteistyöverkostot muodostuvat liiketoimintalogiikan ja logistiikan ehdoin, tulisi hankerahoituksessakin kyetä ylittämään hallinnolliset rajat. Yritykset toivovat, että hallinnollisen työn määrää vähennettäisiin olennaisesti ja että se suhteutettaisiin haettavan rahan määrään. Rahoitus- ja tuotekehityspalvelut on yritysten mukaan hoidettu hyvin. Tosin kehittämis- ja innovaatiorahaa kaivattaisiin muillekin kuin it-alalle ja teknologiateollisuudelle. Yritykset korostivat, että eri alojen PKyrityksillä on ratkaiseva rooli työllistäjinä Suomessa. Kansainvälistymispalveluissa on kehitettävää. Tarvetta olisi isommille hankkeille. Hankkeet tulisi suunnitella ja arvioida huolellisesti. Erityisesti palvelualan yritykset näkevät kansainvälistymispalveluissa runsaasti kehittämisen varaa. Toimii liiaksi konsultointiajatuksella. Riskirahoitus olisi oikeaa asiaa. (Rakennusalan yritys) Kansainvälistymispalvelut on tuotava kohtuuhinnoin yritysten saataville. Yritysten on saatava hyöty, se ei saa jäädä palveluntarjoajien kustannuksien kattamiseen, huom. Finpro. (Teollisuusyritys) Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 15

15 Näkemykset kehittämisehdotuksista Sektoreittain tarkasteltuna kaikki toimialat ovat sitä mieltä, että palveluja on tarvetta kehittää. Palveluita käyttäneistä vastaajista teollisuuden ja palvelusektorin edustajat ovat voimakkaimmin sitä mieltä, että palveluorganisaatioiden liiketoiminta- ja toimialaosaamista pitäisi parantaa. Nämä sektorit ovat myös rakennusalaa voimakkaammin sillä kannalla, että palveluorganisaatiosta nimetään yritykselle yksi asiakasvastuullinen henkilö. Yhteinen asiakastietokanta yrityksen perustiedot ensimmäisen yhteydenoton jälkeen kaikkien palveluntarjoajien käytettävissä sai vastaajilta jonkin verran kannatusta. Yksittäisten vastausten välillä oli kuitenkin voimakasta hajontaa. Palveluja käyttämättömien vastaajien näkemykset kehittämistarpeista olivat samansuuntaisia. Palvelualan yritykset olivat voimakkaimmin liiketoimintaosaamisen ja toimialatuntemuksen kehittämisen kannalla. Rakennus- ja palvelualan yritykset pitivät yhden asiakasvastuullisen henkilön nimeämistä tärkeänä kehittämistoimena. Palveluja käyttämättömätkään eivät sektorikohtaisesti tarkasteltuna pitäneet tarpeellisena uusien yrityspalvelupisteiden perustamista. Kun yrityspalvelujen kehittämistarvetta tarkasteltiin TE-keskusalueittain, vastaajien mielipiteet olivat lähes samankaltaisia kuin sektorikohtaisesti ryhmiteltynä. Vaihtelua esiintyi lähinnä näkemyksissä yhdestä yhteisestä asiakastietokannasta, jota alueesta riippuen kannatettiin enemmän tai hieman vähemmän voimakkaasti. Toinen huomionarvoinen seikka liittyy palvelupisteiden määrään lisäämiseen, mitä osa Lapin ja Kainuun alueen yrityksistä pitää tarpeellisena. Palvelujen uudelleenorganisoimiseksi yritykset ovat esittäneet ns. yhden luukun tai yhden asiakasvastuullisen kontaktihenkilön periaatetta. Tämä edellyttäisi, että palveluorganisaatiot tuntisivat toistensa toimintaa nykyistä paremmin. Yksi kontaktihenkilö tuntisi myös yrityksen kokonaistilanteen paremmin. Osa yhteiskunnan tarjoamasta kehitystuesta menee kyllä huonolla hyötysuhteella. Poliitikot suosivat yhteiskunnan tukirahan jakoa, mutta eivät tiedä miten rahat jaetaan. Priorisointia pitäisi lisätä ja laatia yhteisiä pelisääntöjä. (Teollisuusyritys) Kuva 9. Mielipiteitä ehdotetuista kehittämisvaihtoehdoista, palveluja käyttäneet (asteikko ) Teollisuus Rakentaminen Palvelut Parannetaan palveluorganisaatioiden liiketoiminta- ja toimialaosaamista Palveluorganisaatiosta nimetään yritykselle yksi asiakasvastuullinen henkilö Yhteinen asiakastietokanta Lisätään yrityspalvelupisteitä Palveluja ei ole tarvetta kehittää -1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 16 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

16 Johtopäätökset Tämän kyselyn kohderyhmä edustaa ns. kärkiyrityksiä, joille ominaista on selvästi keskimääräistä aktiivisempi yrityspalvelujen käyttö. Palveluja on käytetty monipuolisesti yrityksen eri tilanteissa ja hyödyntäen eri palveluorganisaatioita. Kärkiyritykseen voidaan tässä selvityksessä liittää myös seuraavat ominaispiirteet: oman alansa johtava osaaja, alueellinen vaikuttaja sekä aktiivinen toimintansa kehittäjä ja verkostoituja. Kärkiyritykset ovat yleisesti suomalaisia, omistajavetoisia, usein kasvuhakuisia PK-yrityksiä. Vastanneet yritykset kattavat alueellisesti lähes koko Suomen. Kyselyn tulokset kuvaavat PK-kärkiyritysten todellisia käyttökokemuksia. Näistä käyttökokemuksista voidaan kiteyttää seuraavat johtopäätökset. Käyttö Yrityskehitys- ja rahoituspalvelujen käyttö on tämän selvityksen kohderyhmässä runsasta. Tulosten mukaan lähes yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta yrityksestä on käyttänyt palveluja. Suomessa keskimäärin vain joka neljäs yritys on palvelujen käyttäjä. Yrityskokoluokittain pienimmät yritykset käyttävät palveluja vähiten. Teollisuusyritykset käyttävät palveluja aktiivisimmin, palveluyrityksillä käyttö on vähäisintä. Yrityksen eri tilanteissa kaikkien vastanneiden kesken ylivoimaisesti käytetyin palvelu on työvoimapalvelu, jota on käyttänyt yli 70 % vastanneista. Tämä osoittaa, että TE-keskusten työvoimapalvelut ovat kiinteä osa yrityspalvelujärjestelmää. Yli puolet vastanneista on käyttänyt tutkimus- ja tuotekehityspalveluja sekä liiketoiminnan kehittämispalveluja. Vain noin 10 % vastanneista ei ole käyttänyt palveluja. Käyttämättömyyden tärkein syy on selvityksen mukaan, että palveluille ei ole tarvetta. Valtaosa palveluja käyttämättömistä teollisuusyrityksistä koki palvelut tarpeettomiksi. Palvelualan yrityksillä vajaa puolet palveluja käyttämättömistä koki palvelut tarpeettomiksi ja lähes yhtä suuri osa ilmoitti, että tarjonta ei vastaa yrityksen tarpeita. Tämä viitannee siihen, että nykyinen palvelujärjestelmä on rakennettu tuotannollisten yritysten tarpeisiin. Asiakastyytyväisyys Yritykset ovat olleet ainakin jossain määrin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Huomio kiinnittyy kuitenkin asiakastyytyväisyyden suureen vaihteluun TE-keskusalueittain ja palveluorganisaatioittain. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että eri alueilla palveluorganisaatioiden toimintatavat ovat kovin erilaiset ja että yritykset eivät saa tasapuolisesti palveluja maan eri osissa. Palvelutapahtumasta saadut kokemukset vaikuttavat eniten asiakkaan tyytyväisyyteen. Palvelun onnistuminen riippuu olennaisesti henkilöstön osaamisesta, asiakaslähtöisyydestä, palvelualttiudesta, käsittelyajasta ja organisaatioiden toimintatavoista. Lisäksi tyytyväisyyden asteeseen voivat vaikuttaa alueellinen elinkeinorakenne ja alueella jaettavissa olevan rahan määrä. Palveluorganisaatioittain yritykset ovat keskimäärin tyytyväisimpiä Finnveran palveluihin ja vähiten tyytyväisiä TE-keskusten yrityspalveluihin. Rahoitukseen liittyvä palvelu sekä palvelu henkilöstöä kehitettäessä ja uutta henkilöstöä palkattaessa saavat yrityksiltä hyvän arvosanan. Heikoimmiksi yritykset arvioivat sukupolvenvaihdostilanteessa saamansa palvelun sekä erityisesti Finpron asiantuntijoiden neuvontapalvelut. Kehittämistarpeita Yrityskehitys- ja rahoituspalvelujen sisällössä ja tarjonnassa asiakasnäkökulma ei tule riittävästi esille. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös TE-keskuksia arvioivassa evaluointiraportissa (KTM 33/2004). Palvelujen tarjonnassa keskeisenä lähtökohtana tulisi olla asiakkaiden tarpeet. PK-yritysten palvelutarpeet ovat usein moninaisia. Niihin vastaaminen edellyttää useiden palveluorganisaatioiden yhteistyötä. Yrityksellä tulisi olla yksi asiakasvastuullinen henkilö, joka jalkautuu yritykseen. Jotta asiakkaan tilanne ja tarpeet tulisivat otetuksi paremmin huomioon, asiakaspalveluhenkilöstön liiketoimintaosaamista ja toimialatuntemusta tulisi selvityksen mukaan parantaa. Asiakaslähtöisyyden parantamiseksi palveluja pitäisi kyetä nykyistä paremmin räätälöimään. Tässä tulisi hyödyntää yksityistä palvelutarjontaa. Julkisten palve- Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 17

17 lujen tuotteistaminen lienee joissakin tapauksissa johtanut liian kaavamaisiin kokonaisuuksiin, joissa ei ole sijaa asiakaskohtaisille tarpeille. Tarvetta on myös isommille ja helposti hallinnoitaville hankekokonaisuuksille, jotka ylittävät TE- keskusrajat ja jotka palvelevat yritysverkostoja. Tietoa yrityspalveluista tarjotaan liian vähän. Lisäksi tarjottava tieto on liian hajanaista. Tämä viitannee siihen, että tarvetta on runsaasti nykyistä tiiviimmälle vuorovaikutukselle sekä yrityksen ja palveluorganisaation väliselle keskustelulle yrityksen tarpeista. Tiedon puute lienee myös osasyy siihen, että vain pieni osa kaikista yrityksistä käyttää palveluja, vaikka tämän selvityksen perusteella palvelujen potentiaalisia käyttäjiä olisi huomattavasti enemmän. Selvitys osoittaa, että eri TE-keskusalueilla toimintatavat ovat hyvin erilaiset. Asiakasviestintä tiedon saanti palvelutarjonnasta ja toisaalta asiakastarpeiden kartoitus on hoidettu hyvin eri tavoin. Asiakasviestintä on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, jotta asiakkaan tarpeet ja palvelujen tarjonta kohtaisivat. Yhteistyö palvelutarjonnassa on elinkeinopolitiikan näkökulmasta riittämätöntä ja jossain määrin tehotonta. Ohjausjärjestelmän toimivuuden ongelmiin on kiinnitetty huomiota myös muissa selvityksissä (ks. KTM 33/2004). Esimerkiksi erilaiset alueelliset tekijät näyttävät vaikuttavan merkittävästi yhteistyön ja koordinoinnin tasoon. Koordinaatiota kaivattaisiin sekä palvelutarjontaan että kehittämisstrategioihin. Yhteistyö parantaisi palvelujen kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta, poistaisi päällekkäisyyksiä sekä yhtenäistäisi alueellisesti kilpailevia kehittämisstrategioita. Yhteistyön tarve ei koske pelkästään TE-keskusalueella toimivia yrityspalveluorganisaatioita, vaan on yritysten verkostoitumisen ja monitoimipaikkaisuuden vuoksi entistä tärkeämpää myös TE-keskusalueiden välillä. Palvelujen tarjonnassa tulisi ottaa huomioon elinkeinojen tasapuolinen kohtelu. Nykyisen tutkimustiedon valossa elinkeinopolitiikan tavoitteet saavutetaan parhaiten silloin, kun eri elinkeinoja kehitetään tasapuolisesti. Tämä selvitys osoittaa, että esimerkiksi palvelualan yrityksillä on muita heikommat mahdollisuudet hyödyntää yrityspalveluja. Palvelualan yritykset kokevat, että nykyinen palvelujärjestelmä on rakennettu pääasiassa tuotannollisia yrityksiä varten. Kansainvälistymispalvelut ovat nykyisessä nopean muutoksen tilanteessa entistä tärkeämpiä. Tämä selvitys osoittaa, että kansainvälistymispalvelut eivät PKyritysten näkökulmasta vastaa riittävästi niiden tarpeita. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen ja viennin käynnistämiseen sisältyisi kasvupotentiaalia, jolla olisi myös työllisyyttä parantava vaikutus (KTM 16/2001). 18 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

18 Lähteet European Comission (2002): Support Services for Micro, Small and Sole Proprietor s Business, Final Report. Austrian Institute for Small Business Research (IfGH), June European Comission (2000): The European Observatory for SMEs, Sixth Report, a report carried out by the ENSR network and coordinated by EIM and KPMG, the Netherlands Harju J., Pukkinen T., (2004): Uusien ja vähän aikaa toimineiden mikroyritysten neuvontapalvelut. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 23/2004. Net Effect Oy (2004): TE-keskus matkalla kohti yhtenäistä palveluorganisaatiota. Työvoima- ja elinkeinokeskusten ulkoinen arviointi, loppuraportti. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 32/2004. Saapunki J., Leskinen J., Aarnio M. (2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 5/2004. Storhammar, Esa (1996): PK yritykset yrityspalvelujen käyttäjinä ja asiakkaina kokemuksia, ongelmia, kehittämistarpeita. Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus, Julkaisuja 139, Jyväskylä. Väänänen, Lotta (2003): Public provision of business support services in Finland. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, No 850. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 19

19 Liitteet Arvioinnin kohteena olevat julkiset yrityspalveluorganisaatiot Finpro Finpro on suomalaisten yritysten perustama yhdistys, jonka jäseniä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät sekä runsaat 500 kotimaista yritystä. Toimintaa tukee ja rahoittaa kauppa- ja teollisuusministeriö. Palvelutuotanto on kotimaassa keskitetty Helsinkiin, minkä lisäksi Finprolla on 53 vientikeskusta 41 maassa. Finpron tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja pienentää siihen liittyvää riskiä tarjoamalla palveluja kansainvälistymisen eri vaiheissa. Osa palveluista, kuten markkinatieto- ja neuvontapalvelut, ovat yrityksille maksuttomia. Hankeneuvonta auttaa yrityksiä pääsemään mukaan kansainvälisesti rahoitettuihin hankkeisiin. Lisäksi Finpro tarjoaa kansainvälistymisen konsultointipalvelua. TE-keskusten vientiasiamiehet ja kansainvälistymisasiantuntijat toimivat yhteyshenkilöinä ja Finpron palvelujen asiantuntijoina alueellisesti. Finnvera Oyj Finnvera Oyj on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon alainen ja valtion kokonaan omistama erityisrahoitusyhtiö. Yhtiö syntyi vuonna 1999, kun Kera Oy ja Takuukeskus yhdistettiin. Finnvera Oyj tarjoaa rahoituspalveluja suomalaisten yritysten kotimaan toimintojen sekä vienti- ja kansainvälistymishankkeiden toteuttamiseksi. Yhtiön keskeiset tehtävät ovat lain mukaan PK-yritysten riskirahoitus ja kehittäminen, yritysten kansainvälistymisen edistäminen sekä valtion aluepoliittisten tavoitteiden edistäminen. Yhtiön toiminta on suunnattu paikkaamaan rahoituspalvelujen tarjonnassa olevia markkinapuutteita. Finnveran tarjoamia palveluja ovat erityisesti pienille yrityksille tarjottavat lainat, takaukset ja vientitakuut. Yhtiö kehittää rahoitusratkaisuja, jotka soveltuvat yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin. Finnveralla on 16 aluekonttoria, joissa rahoitustoiminnan lisäksi annetaan rahoitukseen kiinteästi liittyvää neuvontapalvelua. Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jota eduskunta valvoo. Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman ja pääomasijoittamisen tuotoilla. Rahasto keskittää toimintansa ohjelmiksi, joiden keinoja ovat tutkimus ja koulutus, innovatiiviset kokeilut, uuden liiketoiminnan kehittäminen sekä pääomasijoittaminen ja muu yritysrahoitus. Ohjelmat ovat määräaikaisia ja niiden kesto vaihtelee. Sitra tarjoaa yrityksille kehittämis- ja rahoituspalveluita. Painopiste on aikaisen vaiheen yritystoiminnassa. Se toimii yhteistyössä julkisten toimijoiden lisäksi myös yksityisten rahoittajien kanssa. TE-keskus Työvoima- ja elinkeinokeskukset tarjoavat alueellisesti ja keskitetysti yritysten ja yritystä perustavien tarvitsemia neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. TEkeskukset tukevat ja neuvovat PK-yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa. Ne antavat neuvontaa yrityksen perustamisen lisäksi rahoitus- ja koulutusmahdollisuuksista sekä edistävät yritysten teknologista kehittymistä, auttavat vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa sekä tarjoavat osaamisen kehittämispalveluja. Kehittämispalveluja ovat yrittäjäkoulutus, PK-yritysten johdon ja henkilöstön koulutus, alueelliset elinkeinojen kehittämishankkeet, tuotteistetut asiantuntijapalvelut sekä neuvonta- ja informaatiopalvetut. Palvelujen toteuttajina käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, yleensä yksityisiä konsulttitoimistoja ja koulutusorganisaatioita. 15 TE-keskuksen lisäksi TE-keskusten palveluja tarjotaan paikallisesti seudullisissa yrityspalvelupisteissä. Useimpien TE-keskusten yhteydessä ovat käytettävissä myös keksintöasiamiesten palvelut. Teknologiayksiköt tarjoavat teknologiaan liittyviä palveluja. Niissä valmistellaan Tekesille lähetettävät hankehakemukset sekä annetaan neuvontaa teknologian kehittämispalveluista. TE-keskusten yrityksille suunnatut työvoimapalvelut kuten työvoimaneuvonta ja rekrytointipalvelut tuotetaan pääosin paikallisesti työvoimatoimistoissa. 20 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

20 Teknologian kehittämiskeskus Tekes Tekesin tehtävänä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Se on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon alainen julkisorganisaatio, joka myöntää valtion rahoitusta yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Viime aikoina Tekes on suuntautunut teknologiahankkeiden lisäksi mm. kansainväliseen toimintaan sekä liiketoimintavalmiuksien kehittämiseen. Tekesin päätoiminnot on keskitetty Helsinkiin, jossa käsitellään rahoitushakemukset, laaditaan ja hallinnoidaan teknologiaohjelmat sekä hoidetaan myös Uudenmaan aluetoiminta. Muilla alueilla palveluneuvonnasta ja hankevalmistelusta vastaavat TE-keskusten teknologiayksiköt ja niissä toimivat 60 teknologia-asiantuntijaa. Lisäksi Tekesillä on toimipisteet ulkomailla viidessä kaupungissa. Teollisuussijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy on valtion omistama pääomasijoitusyhtiö. Yhtiö harjoittaa oman pääoman ehtoista sijoitustoimintaa ja tekee sijoituksia pääomarahastoihin ja suoraan kohdeyrityksiin. Teollisuussijoitus toimii kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa. Yhtiön toiminnan tarkoituksena on edistää uusien innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista rahoittamalla pääomasijoituksin siemen- ja kasvuvaiheessa olevaa suomalaista yritystoimintaa. Yhtiö kehittää myös alueellista pääomasijoitustoimintaa. Se pyrkii vaikuttamaan Euroopan unionista tulevan riskirahoituksen kohdentumiseen tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tekemällä suoria sijoituksia yrityksiin se mahdollistaa suuremmat investoinnit, yritysjärjestelyt sekä merkittävien teollisten hankkeiden käynnistämisen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 21