Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa?"

Transkriptio

1 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Selvitys julkisten yrityskehitysja rahoituspalvelujen asiakastyytyväisyydestä Maaliskuu 2005

2 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Selvitys julkisten yrityskehitys- ja rahoituspalvelujen asiakastyytyväisyydestä Maaliskuu 2005

3 Sisältö Johdanto 5 Asiakasnäkökulma 6 Rajaukset 6 Selvityksen tavoitteet ja toteutus 7 Selvityksen rakenne 7 Selvityksen tulokset 8 Vastanneet yritykset 8 Yrityspalvelujen käyttöaste 8 Asiakastyytyväisyys 10 Asiakastyytyväisyys TE-keskusalueen ja yrityksen tilanteen mukaan 10 Asiakastyytyväisyys palveluorganisaatioittain 12 Yritysten näkemykset julkisten yrityspalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista 13 Yrityspalvelujen tarjonta ja organisointi 13 Asiakasviestintä 14 Palvelutapahtuma 14 Palvelutarjontaan kohdistuvat odotukset 15 Näkemykset kehittämisehdotuksista 16 Johtopäätökset 17 Lähteet 19 Liitteet Arvioinnin kohteena olevat julkiset palveluorganisaatiot 20 Tiedustelu yrityspalvelujen käytöstä ja kehittämisestä 22 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa?43

4 Johdanto Yritysten neuvontapalvelujen vaikutus yritysten kehittymiseen ja kasvuun, innovaatioiden leviämiseen ja kansantalouden tuottavuuden parantumiseen on useissa tutkimuksissa arvioitu merkittäväksi. Tästä huolimatta on todettu, että yrityspalvelujen käyttö on varsin vähäistä sekä Suomessa että yleisemminkin Euroopassa. Huomiota on kiinnitetty myös siihen, että PK-yrityksillä yrityspalvelujen käyttö on harvinaisempaa kuin suuremmilla yrityksillä. EU:n komission (European Commission 2002) mukaan keskimäärin vain viidesosa yrityksistä on käyttänyt jotain julkista yritysneuvontapalvelua viimeisen viiden vuoden aikana. Palvelujen käyttöaste on korkein Alankomaissa (34 %) ja matalin Norjassa (3 %). Suomessa ollaan lähellä Euroopan keskiarvoa, sillä keskimäärin joka neljäs yritys on käyttänyt yrityspalveluja. Yrityspalvelujen käyttö lisääntyy yrityksen kasvun myötä. Palvelujen hyödyntämisen on todettu lisääntyvän myös yrittäjän koulutustason noustessa. Samoin on havaittu, että yrityksen kasvuhakuisuus sekä muun muassa aiempi julkisen rahoituksen saaminen lisäävät todennäköisyyttä yrityspalvelujen käyttöön yrityksen elinkaaren myöhemmissä vaiheissa. (EC 2002; Storhammar 1996; Väänänen 2003; Harju & Pukkinen 2004) Komission tutkimuksen (2002) mukaan valtaosa yrityksistä on ainakin jossain määrin tyytyväisiä palvelujen sisältöön. Vain joka viidennessä palveluja käyttäneessä yrityksessä lopputulos on ollut jonkinasteinen pettymys. Myös suomalaisyritysten tyytyväisyys on eurooppalaista tasoa. Miksi sitten yritykset eivät hyödynnä nykyistä enemmän palveluja, vaikka kokemukset ovat valtaosin myönteisiä? Tärkein syy julkisten neuvontapalvelujen vähäiselle käytölle on tutkimusten mukaan se, että palveluille ei koeta olevan tarvetta. Ruotsissa lähes kaikki neuvontapalveluja käyttämättömät yritykset pitävät palveluja tarpeettomina. Suomalaisista palveluja käyttämättömistä yrityksistä noin kaksi kolmesta arvioi palvelut tarpeettomiksi (EC 2002). Toiseksi tärkein syy käyttämättömyydelle on palvelujen heikko tunnettuus (EC 2002). Maakohtaiset erot ovat melko suuria. Joidenkin selvitysten mukaan yli kaksi kolmasosaa yrityksistä ei tunne lainkaan tai tuntee hyvin huonosti tarjolla olevat palvelut (EC 2002). Palvelutarjonnasta tiedottamisessa on onnistuttu parhaiten Belgiassa ja heikoiten Kreikassa. Suomessa on tuotu lisäksi esille, että olemassa oleva palvelutarjonta on niin laajaa ja jäsentymätöntä, että yrittäjien on vaikea ymmärtää eri palveluntarjoajien eroja ja arvioida, minkä tahon puoleen kannattaa kääntyä missäkin asiassa (Saapunki 2004). Kolmantena syynä käyttämättömyyteen on mainittu palvelutarjonnan laatu ja sisältö. Kaikki yritykset eivät ole löytäneet tarpeisiinsa sopivaa palvelua. Erityisesti mikroyrityksillä ja PK-yrityksillä palvelutarpeet ovat hyvin moninaisia. Eräänä syynä palvelujen käyttämättömyyteen on pidetty myös sitä, että palveluja ei ole saatavilla itselle mieluisilla ehdoilla. Komission selvityksessä (2002) ilmenee, että suomalaiset yritykset kokevat palvelujen saavutettavuuden yhdeksi ongelmaksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 5

5 Asiakasnäkökulma Raportin näkökulmana on palvelutoiminnan kehittämisen malli, jossa lähtökohtana ovat asiakkaiden eli yritysten tarpeet ja toisaalta palvelutarjonnan perustana olevat julkisten palveluntarjoajien tulkinnat asiakastarpeista. Yritysten tarpeiden syntyyn ja tunnistamiseen vaikuttavat yritys- ja tilannekohtaiset tarpeet sekä asiakasviestinnän perusteella syntyneet odotukset ja yritysten aikaisemmat kokemukset palvelujen käytöstä (vrt. Saapunki 2004). Mallin avulla voidaan kartoittaa asiakkaiden saaman palvelun laatua, ongelmia ja kehitysalueita. Palvelujärjestelmän tarkastelussa päähuomio on palvelutarjonnan sisällössä ja palvelun tuottamistavoissa. Palvelujen käyttöä ja asiakastyytyväisyyttä tarkastellaan organisaatiokohtaisesti ja alueellisesti. Rajaukset Raportissa tarkastellaan yrityskehitys- ja rahoituspalveluja, joiden julkisesta tarjonnasta valtakunnallisella ja alueellisella tasolla vastaavat etupäässä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan organisaatiot. Arvioinnin kohteena ovat Finnvera Oyj, Finpro, TE-keskukset, Sitra, Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Tekes (liite 1). Näistä Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jota eduskunta valvoo. Muut kuuluvat KTM:n hallinnon alaan. Yrityskehitys- ja rahoitussektorin kokonaishenkilöstömäärä on arviolta henkilötyövuotta. Tästä määrästä noin henkilötyövuotta kohdentuu aloittavien yritysten ja muiden yritysten neuvontapalvelujen tuottamiseen. Kuvio 1. Selvityksen näkökulma ASIAKAS Tarpeet: Yrityskohtaiset Tilannekohtaiset Kokemukset, mielikuvat Palvelutarjontaan kohdistuvat odotukset Asiakastyytyväisyys PALVELUTAPAHTUMA Asiakasviestintä Yrityspalvelujen tarjonta ja sisältö PALVELUN TARJOAJA Tulkinnat asiakastarpeista Käytettävissä olevat resurssit 6 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

6 Selvityksen ulkopuolelle jäävät tutkimus- ja kehityspalveluja yrityksille tarjoavat korkeakoulujen sisäiset välittäjäorganisaatiot, joita ovat tutkimus-, innovaatioja yrityspalveluyksiköt, sekä tutkimuslaitosten alue- ja paikallisyksiköt, teknologiakeskukset ja yrityshautomot. Ulkopuolella ovat lisäksi julkiset asiointi- ja tietopalvelut, jotka liittyvät viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen. Näitä ovat mm. vero- ja tullihallinto, patenttija rekisterihallitus sekä Tilastokeskus. Selvityksen tavoitteet ja toteutus Selvityksessä tarkastellaan yrityksille tarjottavia julkisia yrityskehitys- ja rahoituspalveluja. Tavoitteena oli: selvittää, paljonko nykyisiä palveluja käytetään selvittää, mitä organisaatiota yritykset käyttävät erilaisiin palvelutarpeisiin analysoida asiakastyytyväisyyttä organisaatiokohtaisesti ja alueellisesti esittää kehittämistarpeita asiakasnäkökulmasta Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjyystiimi kysyi asiaa järjestön PK-yritysvaltuuskunnan sekä aluejohtokuntien jäseniltä internetin välityksellä. Tiedustelulla kartoitettiin palvelujen käytön yleisyyttä, yrityksen erilaisissa tilanteissa pääasiallisesti käyttämää organisaatiota, asiakastyytyväisyyttä, mielipiteitä palvelutarjonnasta sekä kehittämistarpeita. Suljettujen vastausvaihtoehtojen lisäksi tiedustelussa oli mahdollisuus arvioida omin sanoin julkisten yrityspalvelujen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Kyselylomake on liitteenä 2. Vastaukset on analysoitu sektoreittain (palvelut, rakennustoiminta, teollisuus), TE-keskusalueittain (15) sekä joiltain osin myös yrityskoon mukaan (< 50 henkilöä, henkilöä, > 250 henkilöä). Tilastollisesti liian pienten vastaajaryhmien tuloksia ei raportissa esitetä. Avoimet vastaukset on analysoitu selvityksen näkökulman mukaisesti ja niistä on poimittu tekstiin siteerauksia. Tämä raportti on ensimmäinen selvitysten sarjassa, jolla kartoitetaan keskusliiton PK-yritysvaltuuskunnan ja aluejohtokuntien jäsenten näkemyksiä ajankohtaisista asioista internetkyselynä. Selvitysten tarkoituksena on nostaa yleiseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi erityisesti PK-yritysten toimintaedellytysten kannalta tärkeitä asioita. Tämän selvityksen toteutuksesta ja raportin laadinnasta vastaavat johtava asiantuntija Pekka Tsupari sekä asiantuntijat Tarja Nissinen ja Juhapekka Suutarinen. Selvityksen rakenne Yrityspalvelujen käyttöastetta on tarkasteltu sektoreittain, palveluorganisaatioittain sekä osin yrityskokoluokittain. Selvitys antaa vastauksen myös siihen, missä tilanteissa palvelujen käyttö on aktiivisinta ja mitä palveluorganisaatioita on käytetty suhteellisesti eniten. Asiakastyytyväisyys muodostaa selvityksen keskeisen osan. Asiakastyytyväisyyttä on tarkasteltu TEkeskusalueittain, yrityksen tilanteen mukaan, palveluorganisaatioittain sekä sektoreittain. Palvelujen organisointia käsitellään asiakasviestinnän ja palvelujen tuottamis- ja tarjontatapojen näkökulmasta. Yrityspalveluja koskevia mielipiteitä ja kehittämistarvetta tarkastellaan sekä sektoreittain että TEkeskusalueittain. Johtopäätökset perustuvat paitsi selvityksen aineistoon, myös osittain muihin selvityksiin sekä yritysten ja palveluorganisaatioiden edustajien kanssa käytyihin keskusteluihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 7

7 Selvityksen tulokset Vastanneet yritykset Kysely lähetettiin 248 yritykselle (toimipaikalle) ja vastauksia saatiin 119 kappaletta. Teollisuusyritysten vastausprosentti oli 51. Kyselyn saaneista palveluyrityksistä vastasi 45 % ja rakennusalan yrityksistä 35 %. Pohjanmaalla vastattiin melko aktiivisesti. Lukumääräisesti eniten vastauksia saatiin Uudenmaan alueelta, jolla myös sijaitsee eniten kohdejoukon yrityksiä. Kokoluokittain aktiivisimpia vastaajia olivat henkilöä työllistävät yritykset. Selvityksen kohdejoukko Lukumäärä % Valittu kohdejoukko Vastanneita joista: - teollisia ja rakennusyrityksiä palveluyrityksiä Suhteellisesti aktiivisimmin vastattiin Pohjois- Savon, Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen alueilla. Passiivisimmat vastaajat olivat Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan TE-keskusalueilla, kun taas Pohjois- Yrityspalvelujen käyttöaste Palvelujen käyttöaste on vastaajayrityksillä erittäin korkea. Lähes 90 % vastanneista on käyttänyt jotakin kyselyn piirissä olevaa palvelua. Selvästi eniten on hyödynnetty TE-keskusten palveluja. Lähes 80 % palvelujen käyttäjistä on hyödyntänyt TE-keskuksen työvoimapalveluja. Seuraavaksi yleisin yhteydenottopiste on ollut TE-keskusten yrityspalvelut. Tekesin ja Finveran kanssa on kontakteja ollut noin joka toisella palveluja käyttäneellä. Finpron palveluja on käyttänyt 35 % ja Sitran alle 10 % vastanneista palvelujen käyttäjistä. Teollisuussijoituksen puoleen on kääntynyt vain muutama käyttäjä. Kuva 1. Palveluorganisaatioiden käytön yleisyys, % käyttäjistä TE-keskus, työvoimapalvelut TE-keskus, yrityspalvelut Kuva 2. Yrityspalvelujen käyttöaste (%) sektoreittain, vastanneet yritykset Tekes 60 Finnvera Finpro 40 Sitra 20 Teollisuussijoitus Palvelut Rakentaminen Teollisuus 8 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

8 Teollisuusyritykset ovat sektoreittain tarkasteltuna aktiivisimpia yrityspalvelujen käyttäjiä. Vastanneista teollisuusyrityksistä 95 % on käyttänyt jotakin tai joitakin kyselyssä luetelluista palveluista. Rakennusalan yrityksistä runsaat 80 % on käyttänyt palveluja, palvelusektorin yrityksistä runsas viidennes ei ole käyttänyt palveluja lainkaan. Vain noin 10 % vastanneista ei ollut käyttänyt palveluja lainkaan. Tärkeimmät käyttämättömyyden syyt ovat, että palveluille ei ylipäätään ole tarvetta ja että erityisesti palveluyritysten mielestä tarjonta ei vastaa yrityksen tarpeita. Vastanneissa palvelualan yrityksissä oli suhteellisesti eniten niitä, jotka eivät ole käyttäneet palveluja. Tosin ne yritykset, jotka palveluja käyttävät, osaavat hyödyntää niitä monipuolisesti. Runsas puolet vastanneista palvelusektorin yrityksistä on käyttänyt TE-keskuksen yritys- ja/tai työvoimapalveluja. Vajaat 40 % ilmoitti käyttäneensä Finnveran palveluja, Tekesin palveluja neljännes. Finpron palveluja on hyödyntänyt runsaat 10 % vastanneista palvelualan yrityksistä. Palveluyritykset ovat ainoina käyttäneet myös Sitran ja Teollisuussijoituksen palveluja. Rakennusalalla käytetyin palvelu on työvoimapalvelut. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta rakennusalan yrityksestä on hyödyntänyt näitä palveluja. Puolet yrityksistä on hyödyntänyt Finnveran tarjontaa ja yksi kolmesta TE-keskusten yrityspalveluja sekä Finpron ja Tekesin palvelua. Teollisuussijoitukseen ja Sitraan vastanneilla yrityksillä ei ole ollut kontakteja. Vastanneista teollisuusyrityksistä kolme neljästä ilmoittaa käyttäneensä TE-keskuksen työvoimapalveluja. TE-keskuksen yrityspalveluja on käyttänyt lähes 70 prosenttia vastanneista. Tekesin palveluja on käyttänyt vajaat 60 % ja Finpron sekä Finnveran palveluja reilut 40 % vastanneista. Teollisuussijoituksen palveluja vastaajat eivät ole käyttäneet lainkaan ja Sitrankin kanssa kontakteja on ollut alle kymmenellä prosentilla vastanneista. Palvelujen käyttöasteet ja käytetty palveluorganisaatio vaihtelevat yrityksen koon mukaan. Yleistäen voidaan todeta, että pienimmät yritykset hyödyntävät palveluja suurempia yrityksiä vähemmän. Kuva 3. Palveluorganisaatioiden käyttöaste (%) sektoreittain TE-keskus, yrityspalvelut Finpro Tekes TE-keskus ja työvoimatoimisto Finnvera Teollisuussijoitus Sitra Palvelut Rakentaminen Teollisuus Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 9

9 Yrityskokoluokittain tarkasteltuna palveluja ovat käyttäneet vastanneista yrityksistä suhteellisesti eniten henkilöä työllistävät keskisuuret yritykset. Kaikissa kokoluokissa eniten käytettyjä palveluyksiköitä ovat TE-keskusten yrityspalvelut sekä TE-keskusten työvoimapalvelut. Palveluorganisaatioittain tarkastellen Tekesin palveluja hyödyntävät suhteellisesti eniten henkilöä työllistävät yritykset sekä vähintään 250 työntekijää työllistävät yritykset. Finpron palveluihin on tutustunut vajaa kolmannes henkilöä työllistävistä yrityksistä, keskisuurista yrityksistä vajaat 40 % ja vähintään 250 työntekijän yrityksistä runsaat 20 %. Finnveran palveluja käyttävät suhteellisesti eniten alle 10 työntekijän yritykset sekä keskisuuret yritykset, joita on vastanneista noin puolet. Yrityksen eri tilanteissa kaikkien vastanneiden joukossa ylivoimaisesti käytetyin palvelu on apu uuden henkilöstön palkkaamisessa. Sitä on käyttänyt yli 70 % vastanneista. Yli puolet vastanneista on käyttänyt tutkimus- ja tuotekehityspalveluja ja liiketoiminnan kehittämispalveluja. Lähes puolet vastanneista on hakenut palveluja investointi-, henkilöstön kehittämis- ja rahoitusasioissa. Vähiten palveluja on käytetty yrityksen sukupolvenvaihdostilanteessa. Asiakastyytyväisyys Käytettyihin yrityskehitys- ja rahoituspalveluihin ollaan ainakin jossain määrin tyytyväisiä. Tyytyväisyydessä on kuitenkin havaittavissa suuria eroja sekä TEkeskusalueittain että palveluorganisaatioittain. Asiakastyytyväisyys TE-keskusalueen ja yrityksen tilanteen mukaan TE-keskusalueittain palveluihin ollaan suhteellisesti tyytyväisimpiä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla. Myös Etelä-Pohjanmaan ja Kainuun TE-keskusalueiden palvelukokonaisuudet erottuvat positiivisesti. Palveluihin ollaan vähiten tyytyväisiä Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Huomautettakoon, että asteikko mittaa tyytyväisyyttä palvelukokonaisuuteen, jossa ovat TE-keskuksen lisäksi mukana kaikki tässä kyselyssä mainitut ja kyseisellä TE-keskusalueella toimivat palveluorganisaatiot. Kun tarkastellaan asiakastyytyväisyyttä eri tilanteissa, erot ovat myös suuria. Vastaajia on pyydetty ilmoittamaan vain yksi pääasiallinen organisaatio yrityksen tilannetta kohden. Suhteellisesti tyytyväisimpiä vastaajat ovat rahoituspalveluihin, joita he ovat useimmin hakeneet Finnverasta. Kuva 4. Asiakastyytyväisyys TE-keskusalueen mukaan (asteikko ) Kuva 5. Asiakastyytyväisyys yrityksen tilanteen mukaan (asteikko ) Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Häme Pohjanmaa Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Lappi Satakunta Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa 0,0 0,5 1,0 1,5 Rahoitus Henkilöstön kehittäminen Uuden henkilöstön palkkaaminen Tutkimus ja tuotekehitys Liiketoiminnan kehittäminen Yrityksen perustaminen Investoinnit Johdon kehittäminen Sopeuttamiset, irtisanomiset, lomautukset Kansainvälistyminen Sukupolvenvaihdos Asiantuntijan neuvontapalvelut 0,0 0,5 1,0 1,5 10 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

10 Yritykset ovat tyytyväisiä myös henkilöstön kehittämisessä ja uuden henkilöstön palkkaamisessa saamaansa palveluun. Näissä tilanteissa on useimmin käytetty TE-keskusten tarjoamia palveluja. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa yritykset ovat saamaansa palveluun varsin tyytyväisiä. Teollisuus- ja palvelualan yritykset ovat käyttäneet t & k -toimintansa tukemiseen Tekesiä, rakennusalan yritykset sekä TE-keskusta että Tekesiä. Investointitilanteessa saatuun yrityspalveluun ollaan myös tyytyväisiä. Teollisuus- ja palveluyritykset ovat investointiasioissaan hyödyntäneet pääasiallisesti Finnveraa, rakennusalan yritykset TE-keskusta. Asiantuntijoiden neuvontapalveluissa keskimääräinen tyytyväisyys on lähellä nollaa. Asiantuntijoiden neuvontapalveluita on haettu pääasiallisesti TE-keskuksesta. Myöskään sukupolvenvaihdostilanteissa saatuun palveluun vastanneet yritykset eivät ole olleet kovinkaan tyytyväisiä. Yritykset ovat sukupolvenvaihdostilanteissa kääntyneet pääasiallisesti Finnveran puoleen. Asiakastyytyväisyys yrityksen eri tilanteissa sektoreittain osoittaa, että rakennusala on suhteellisesti tyytyväisin eri tilanteissa saamiinsa palveluihin. Tyytyväisyys korostuu erityisesti tutkimus- ja tuotekehityspalveluja sekä henkilöstön ja johdon kehittämispalveluja käytettäessä. Yrityksen perustamisvaiheessa saamiinsa palveluihin rakennusalan yritykset ovat selkeästi tyytymättömiä. Teollisuus on suhteellisesti tyytyväisin saamiinsa palveluihin yrityksen perustamisvaiheessa sekä rahoituspalvelujen suhteen. Yrityksen sukupolvenvaihdostilanteessa saatuun palveluun ollaan suhteellisesti vähiten tyytyväisiä. Palvelualan yritykset ovat suhteellisesti tyytyväisimpiä saamiinsa rahoitus- ja henkilöstön kehittämispalveluihin. Vähiten tyytyväisiä ne ovat kansainvälistymispalveluihin. Kuva 6. Asiakastyytyväisyys sektoreittain eri tilanteissa (asteikko ) Teollisuus Rakentaminen Palvelut Yrityksen perustaminen Rahoitus Liiketoiminnan kehittäminen Investoinnit Tutkimus ja tuotekehitys Uuden henkilöstön palkkaaminen Henkilöstön kehittäminen Sopeuttamiset, irtisanomiset, lomautukset Johdon kehittäminen Kansainvälistyminen Asiantuntijan neuvontapalvelut Sukupolvenvaihdos -0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 11

11 Asiakastyytyväisyys palveluorganisaatioittain Kaikki vastanneet yritykset ovat keskimäärin tyytyväisimpiä Finnveran palveluihin. Toisin kuin asiantuntijapalvelut kokonaisuutena Finnverasta annetut asiantuntijan neuvontapalvelut saavat erityisen hyvän arvosanan. Myös rahoituspalveluihin ja yrityksen perustamisvaiheessa saatavaan palveluun ollaan tyytyväisiä. Liiketoiminnan kehittämis- ja sukupolvenvaihdostilanteissa Finnveran palveluihin ollaan suhteellisesti tyytymättömimpiä. Palveluorganisaatioista toiseksi tyytyväisimpiä ollaan TE-keskuksen työvoimapalveluihin. Tyytyväisyys korostuu erityisesti yrityksen perustamisvaiheessa sekä henkilöstön kehittämisessä. Palveluorganisaatioista Sitra sijoittuu kolmannelle sijalle; tosin tämän otoksen yritykset ovat käyttäneet Sitran palveluja varsin vähän. Sitraan on ollut kontakteja yrityksen rahoitus-, kansainvälistymis- ja investointiasioissa. Saatuun palveluun ollaan tyytyväisiä. Tyytyväisyys Tekesin palveluihin korostuu erityisesti, kun yritys tarvitsee rahoitusta ja kehittää liiketoimintaansa. Tutkimus- ja tuotekehitystilanteissa tyytyväisyys ei yllä samalle tasolle. Investointitilanteissa Tekesin palveluihin ollaan suhteellisesti vähiten tyytyväisiä. Finpro sijoittuu tyytyväisyysasteikossa viidennelle sijalle. PK-yritykset ovat erityisen tyytyväisiä Finpron palveluun tutkimus- ja tuotekehitystilanteessa. Sen sijaan Finpron palvelulle yrityksen kansainvälistymispyrkimyksissä ei anneta hyvää arvosanaa ja asiantuntijapalveluihin ollaan selkeästi tyytymättömiä. Suhteellisesti tyytymättömimpiä ollaan TE-keskuksen yrityspalveluihin. Arvosanaa kokonaisuutena heikentää yritysten saama palvelu sukupolvenvaihdostilanteessa, johon ollaan varsin tyytymättömiä. Uutta henkilöstöä palkattaessa ja yritysjohtoa kehitettäessä saatu palvelu koetaan suhteellisesti parhaimmaksi. Mielenkiintoista on, että TE-keskuksen kansainvälistymispalvelut koetaan suhteellisesti hieman paremmiksi kuin Finpron vastaavat palvelut. Kuva 7. Keskimääräinen asiakastyytyväisyys palveluorganisaatioittain (asteikko ) Finnvera TE-keskus, työvoimapalvelut Sitra Tekes Finpro TE-keskus, yrityspalvelut 0,0 0,5 1,0 1,5 12 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

12 Yritysten näkemykset julkisten yrityspalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeesta Yrityksiltä kysyttiin arvioita palvelujen nykytilanteesta ja kehittämistarpeesta sekä strukturoiduilla että avoimilla kysymyksillä. Yrityspalvelujen tarjonta ja organisointi Vastaajat ovat varsin yksimielisiä siitä, että palveluja on riittävästi. Yksimielisiä ollaan myös siitä, että kehittämistarvetta on runsaasti, mutta se ei tarkoita yrityspalvelupisteiden lisäämistä. Yritysten mielestä palvelutarjonta on osittain päällekkäistä ja tehotonta. Kenttä koetaan myös kovin kirjavaksi ja sekavaksi, mikä osoittaa, että yritysten mielestä palvelutarjonnan yksinkertaistamisessa ei ole onnistuttu. Tässä kyselyssä mainittujen neuvonta- ja palveluorganisaatioiden lisäksi tarjolla on mm. kunnallis- ten kehitysyhtiöiden, maakuntaliittojen ja oppilaitosten palveluja. Palvelualan yritysten mielestä palvelujärjestelmä on enemmänkin teollisia yrityksiä varten. Tehokkuutta on lisättävä. On liian paljon samojen palvelujen tarjoajia eli päällekkäisyyttä. Palvelut tulisi järjestää yritysten ehdoilla siten, että saadaan konkreettisia tuloksia aikaan ja tulosten toteutumista seurataan. (Teollisuusyritys) Palveluala, jota edustan, on LAPSIpuolen asemassa. Suhteellisen paljon työllistävä toimialamme verrattuna liikevaihto/henkilö, tuntuu olevan ilmaa, kun kysymyksessä ei ole teollisuusinvestointi. Ovet sulkeutuvat ja me pöhköt ollaan ulkona. (Palvelualan yritys) Kuva 8. Mielipiteitä palvelutarjonnasta (asteikko: -2 = täysin eri mieltä, +2 = täysin samaa mieltä) Teollisuus Rakentaminen Palvelut Palvelun tarjoajan tulee jalkautua yritykseen Tarjonta on riittävää Yrityksellä tulee olla vain yksi kontaktihenkilö Eri organisaatioilla päällekkäistä tarjontaa Tarvittavat palvelut saataville yhden kontaktihenkilön kautta Palvelut löytää helposti Palveluiden laatu vastaa yritykseni tarpeita Tietoa palveluista tarjotaan liian monelta taholta Tietoa palveluista tarjotaan liikaa -1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 13

13 TE-keskusalueita vastinpareina vertaillen on palvelutarjontaa koskevien mielipiteiden ääripäissä huomattavia eroja. Pohjois-Karjalan alueella koetaan, että palvelut ovat helposti löydettävissä, Kaakkois-Suomessa niitä on vastaajien mukaan vaikeampi löytää. Lapin alueella palvelutarjonta koetaan vahvasti päällekkäiseksi, kun taas Keski-Suomessa nähdään, että eri organisaatiot eivät juuri tarjoa samoja palveluja. Pohjois-Savossa ollaan vahvasti yhden asiakasvastuullisen yhteyshenkilön kannalla, Pohjois-Karjalassa ajatus saa varovaisimman kannatuksen. Lapin alueella ollaan sitä mieltä, että yhden kontaktihenkilön tulisi järjestää palvelut yrityksen ulottuville, neutraalisti asiaan suhtaudutaan mm. Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan alueilla. Asiakasviestintä Kyselyn perusteella tietoa palveluista ei yleisesti ottaen tarjota liikaa. Tiedon puute on suhteellisesti suurin palvelualojen yrityksillä. Tosin joitakin alueellisia poikkeamia on. Alueellisesti tarkastellen Pohjois-Savossa ollaan vahvimmin sitä mieltä, että tietoa palveluista tarjotaan liikaa ja Lapin alueella liian monelta taholta, kun taas Pohjanmaalla on lähinnä pulaa tiedosta. Yritysten mukaan erot eri palveluntarjoajien tuotteissa ovat hiuksenhienoja. Tämä heijastaa osittain edellä kuvattua päällekkäisten palveluiden ongelmaa. Yrittäjän on vaikea tunnistaa, mikä organisaatio ja mikä palvelu sopisi hänen senhetkiseen tilanteeseensa. Tiedon puute vaivaa. Etenkin Tekes, Sitra ja Teollisuussijoitus ovat PK-kentälle suhteellisen vieraita organisaatioita. Muualla kuin pääkaupunkiseudulla myös Finpron palvelut ovat jääneet etäisiksi. Palveluorganisaatioiden henkilökohtaiset kontaktit yrityksiin ovat harvinaisia. Palveluja pyritään myymään postia lähettämällä. Todellisessa tilanteessa halu yrityksen ongelmien ratkaisemiseen koetaan rajalliseksi. Yritykset odottavat, että heitä lähestyttäisiin jo silloin, kun he eivät vielä ole palvelujen käyttäjiä. Tämä madaltaisi asiakassuhteen kynnystä siinä tilanteessa, kun neuvonta- ja rahoituspalveluille on akuutti tarve. Palvelujen tarjoajien pitäisi siis jalkautua yrityksiin. Tapaamisia pitäisi järjestää eri yhteyksissä ja tiedottamista eri kanavia käyttäen tulisi lisätä. Eivät ole tarjonneet palvelujaan ja me olemme 15 vuotta myös pärjänneet ilman heitä. Toivoisimme kiinnostusta löytyvän jatkossa toimintaamme kohtaan tulevaisuuden toimintaa ja tarpeita suunniteltaessa. (Palvelualan yritys) Palvelutapahtuma Palvelutapahtuman onnistuminen on yritysten mukaan hyvin paljon sidoksissa palveluhenkilöstön osaamiseen ja motivaatioon sekä siihen, kuinka byrokraattiseksi hakemusmenettelyt koetaan. Yritysten mielestä osa organisaatioista ei ole mieltänyt perustehtäväänsä eli sitä, että niiden olemassaolo perustuu yritysten tarpeisiin. Hakemusmenettely koetaan hitaaksi ja monimutkaiseksi. Byrokratiaa pitäisi olennaisesti keventää. Asioiden käsittely on niin työlästä ja hidasta, että yrittäjä ei voi jäädä ratkaisua odottamaan. Kynnys käyttää palveluita alemmaksi, yritykselle hankkeen suunnitteluun apua, jottei rahaa jää hyllylle käyttämättä. Asiantuntijat eivät saa toimia yrittäjinä, kilpailu ei saa vääristyä. (Palvelualan yritys) Monilla osa-alueilla toimivat paremmin ja yritteliäämmin kuin vastaavat yksityiset palvelut. (Teollisuusyritys) Osa palvelujen tarjoajista käyttäytyy kuin rättivääpelit. Kun on hyvä tekemään hakemuksia, saa tukea vaikka mille. Todelliset, hyvät, tuotantoon ja työllistämiseen tähtäävät hankkeet jäävät ammattikonsulttien taitavasti laatimien substanssiltaan keveiden juttujen varjoon. (Teollisuusyritys) Palveluorganisaatioissa osaamisen taso vaihtelee huomattavasti. Yritysten mukaan osalla toimijoista liiketoimintaosaaminen on varsin heikkoa ja asennoituminen yrittäjyyttä kohtaan jopa negatiivista. Kokemusta arkimaailmasta tarvittaisiin. Palveluorganisaatioiden käyttämiin konsultteihin suhtaudutaan kriittisesti. Tärkeänä yritykset pitävät yrityspalveluhenkilöiden osaamista ja motivaatiota. Niihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota rekrytoinnissa ja johtamisessa. 14 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

14 Tekes toimii teknologia-asioissa verrattain hyvin, liiketoimintaosaamista on lisättävä ja erityisesti markkinointi on otettava kunnolla mukaan kehittämiseen. (Teollisuusyritys) Palvelutarjontaan kohdistuvat odotukset Yrityspalvelujen laadussa olisi kaikkien vastaajien mielestä parannettavaa. Palvelualojen yritykset arvioivat yrityspalvelujen laadun vastaavan suhteellisesti vähiten niiden odotuksia. Alueellisesti tarkastellen Pohjois-Karjalassa palvelujen laadun koetaan eniten vastaavan palvelujen tarvetta, Pohjois-Pohjanmaalla taas suhteellisesti vähiten. Lisää yrityspalvelupisteitä yritykset eivät kaipaa muualla kuin Lapin alueella. Eri TE keskusalueilla ollaan varsin yksimielisiä siitä, että palveluorganisaatioiden liiketoimintaosaamista ja toimialatuntemusta tulisi parantaa. Yhden asiakasvastuullisen henkilön nimeämisen kannalla yritykset ovat vahvimmin Etelä-Savossa, vähiten Pohjois-Karjalassa. Yhteistä asiakastietokantaa pidetään erityisen hyvänä Lapin alueella, kun taas Uudellamaalla se saa suhteellisesti vähiten kannatusta. Sektoreittain tarkasteltuna sekä palvelualan että teollisuuden ja rakennusalan yritykset ovat hyvin yksimielisiä siitä, että yrityspalvelun tarjoajan tulee jalkautua yrityksiin. Palvelutarjontaa pidetään yleisesti riittävänä. Varovaisen yhtä mieltä ollaan myös siitä, että tarvittavat palvelut tulisi järjestää saataville yhden kontaktihenkilön kautta. Eri sektoreiden näkemyksissä on hajontaa, kun on kyse yhdestä kontaktihenkilöstä, palvelujen löydettävyydestä ja palvelutarjonnan päällekkäisyydestä. Yhden kontaktihenkilön kannalla on selvimmin rakennusala, vähiten palveluala. Rakennusalan yritykset ovat sitä mieltä, että palvelut löytää helposti, kun taas erityisesti palvelualan yritykset kokevat palvelujen löytämisen vaikeana. Teollisuuden ja palvelualojen yrityksillä on näkemys, että palvelutarjonnassa on päällekkäisyyttä, rakennusalan yritysten mielestä ei. Koordinaatiota kaivattaisiin sekä palvelutarjontaan että kehittämisstrategioiden kesken. Koordinointi parantaisi palvelujen kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta, poistaisi päällekkäisyyksiä sekä yhdensuuntaistaisi alueellisesti kilpailevia kehittämisstrategioita. Vastaajien mielestä myös yrityspalveluorganisaatioiden tulisi luopua keskinäisestä kilpailusta, mihin nykyisellään hukataan aikaa ja resursseja. Ratkaisuksi esitettiin asioiden keskittämistä TE-keskuksiin, vaikka niissäkin todettiin olevan paljon kehitettävää. Keskittämällä voitaisiin palvelutarjonnan koordinointia parantaa. Kritiikkinä TE-keskuksille todettiin muun muassa, että niiden konsulteilla ei ole juurikaan annettavaa kehittyneille yrityksille. Yrityksissä koetaan, että hanketarjonta on sisällöltään liian rajattu. Räätälöinnin mahdollisuudet ovat pienet, jolloin yritysten aitoihin tarpeisiin ei vastata. Tässä suhteessa kaivattaisiin suurempaa asiakaslähtöisyyttä. Erityisen hankaliksi rahoituksen ja hallinnoinnin kannalta koetaan hankkeet, jotka ylittävät TE-keskusalueiden rajat. Kun yritysten yhteistyöverkostot muodostuvat liiketoimintalogiikan ja logistiikan ehdoin, tulisi hankerahoituksessakin kyetä ylittämään hallinnolliset rajat. Yritykset toivovat, että hallinnollisen työn määrää vähennettäisiin olennaisesti ja että se suhteutettaisiin haettavan rahan määrään. Rahoitus- ja tuotekehityspalvelut on yritysten mukaan hoidettu hyvin. Tosin kehittämis- ja innovaatiorahaa kaivattaisiin muillekin kuin it-alalle ja teknologiateollisuudelle. Yritykset korostivat, että eri alojen PKyrityksillä on ratkaiseva rooli työllistäjinä Suomessa. Kansainvälistymispalveluissa on kehitettävää. Tarvetta olisi isommille hankkeille. Hankkeet tulisi suunnitella ja arvioida huolellisesti. Erityisesti palvelualan yritykset näkevät kansainvälistymispalveluissa runsaasti kehittämisen varaa. Toimii liiaksi konsultointiajatuksella. Riskirahoitus olisi oikeaa asiaa. (Rakennusalan yritys) Kansainvälistymispalvelut on tuotava kohtuuhinnoin yritysten saataville. Yritysten on saatava hyöty, se ei saa jäädä palveluntarjoajien kustannuksien kattamiseen, huom. Finpro. (Teollisuusyritys) Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 15

15 Näkemykset kehittämisehdotuksista Sektoreittain tarkasteltuna kaikki toimialat ovat sitä mieltä, että palveluja on tarvetta kehittää. Palveluita käyttäneistä vastaajista teollisuuden ja palvelusektorin edustajat ovat voimakkaimmin sitä mieltä, että palveluorganisaatioiden liiketoiminta- ja toimialaosaamista pitäisi parantaa. Nämä sektorit ovat myös rakennusalaa voimakkaammin sillä kannalla, että palveluorganisaatiosta nimetään yritykselle yksi asiakasvastuullinen henkilö. Yhteinen asiakastietokanta yrityksen perustiedot ensimmäisen yhteydenoton jälkeen kaikkien palveluntarjoajien käytettävissä sai vastaajilta jonkin verran kannatusta. Yksittäisten vastausten välillä oli kuitenkin voimakasta hajontaa. Palveluja käyttämättömien vastaajien näkemykset kehittämistarpeista olivat samansuuntaisia. Palvelualan yritykset olivat voimakkaimmin liiketoimintaosaamisen ja toimialatuntemuksen kehittämisen kannalla. Rakennus- ja palvelualan yritykset pitivät yhden asiakasvastuullisen henkilön nimeämistä tärkeänä kehittämistoimena. Palveluja käyttämättömätkään eivät sektorikohtaisesti tarkasteltuna pitäneet tarpeellisena uusien yrityspalvelupisteiden perustamista. Kun yrityspalvelujen kehittämistarvetta tarkasteltiin TE-keskusalueittain, vastaajien mielipiteet olivat lähes samankaltaisia kuin sektorikohtaisesti ryhmiteltynä. Vaihtelua esiintyi lähinnä näkemyksissä yhdestä yhteisestä asiakastietokannasta, jota alueesta riippuen kannatettiin enemmän tai hieman vähemmän voimakkaasti. Toinen huomionarvoinen seikka liittyy palvelupisteiden määrään lisäämiseen, mitä osa Lapin ja Kainuun alueen yrityksistä pitää tarpeellisena. Palvelujen uudelleenorganisoimiseksi yritykset ovat esittäneet ns. yhden luukun tai yhden asiakasvastuullisen kontaktihenkilön periaatetta. Tämä edellyttäisi, että palveluorganisaatiot tuntisivat toistensa toimintaa nykyistä paremmin. Yksi kontaktihenkilö tuntisi myös yrityksen kokonaistilanteen paremmin. Osa yhteiskunnan tarjoamasta kehitystuesta menee kyllä huonolla hyötysuhteella. Poliitikot suosivat yhteiskunnan tukirahan jakoa, mutta eivät tiedä miten rahat jaetaan. Priorisointia pitäisi lisätä ja laatia yhteisiä pelisääntöjä. (Teollisuusyritys) Kuva 9. Mielipiteitä ehdotetuista kehittämisvaihtoehdoista, palveluja käyttäneet (asteikko ) Teollisuus Rakentaminen Palvelut Parannetaan palveluorganisaatioiden liiketoiminta- ja toimialaosaamista Palveluorganisaatiosta nimetään yritykselle yksi asiakasvastuullinen henkilö Yhteinen asiakastietokanta Lisätään yrityspalvelupisteitä Palveluja ei ole tarvetta kehittää -1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 16 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

16 Johtopäätökset Tämän kyselyn kohderyhmä edustaa ns. kärkiyrityksiä, joille ominaista on selvästi keskimääräistä aktiivisempi yrityspalvelujen käyttö. Palveluja on käytetty monipuolisesti yrityksen eri tilanteissa ja hyödyntäen eri palveluorganisaatioita. Kärkiyritykseen voidaan tässä selvityksessä liittää myös seuraavat ominaispiirteet: oman alansa johtava osaaja, alueellinen vaikuttaja sekä aktiivinen toimintansa kehittäjä ja verkostoituja. Kärkiyritykset ovat yleisesti suomalaisia, omistajavetoisia, usein kasvuhakuisia PK-yrityksiä. Vastanneet yritykset kattavat alueellisesti lähes koko Suomen. Kyselyn tulokset kuvaavat PK-kärkiyritysten todellisia käyttökokemuksia. Näistä käyttökokemuksista voidaan kiteyttää seuraavat johtopäätökset. Käyttö Yrityskehitys- ja rahoituspalvelujen käyttö on tämän selvityksen kohderyhmässä runsasta. Tulosten mukaan lähes yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta yrityksestä on käyttänyt palveluja. Suomessa keskimäärin vain joka neljäs yritys on palvelujen käyttäjä. Yrityskokoluokittain pienimmät yritykset käyttävät palveluja vähiten. Teollisuusyritykset käyttävät palveluja aktiivisimmin, palveluyrityksillä käyttö on vähäisintä. Yrityksen eri tilanteissa kaikkien vastanneiden kesken ylivoimaisesti käytetyin palvelu on työvoimapalvelu, jota on käyttänyt yli 70 % vastanneista. Tämä osoittaa, että TE-keskusten työvoimapalvelut ovat kiinteä osa yrityspalvelujärjestelmää. Yli puolet vastanneista on käyttänyt tutkimus- ja tuotekehityspalveluja sekä liiketoiminnan kehittämispalveluja. Vain noin 10 % vastanneista ei ole käyttänyt palveluja. Käyttämättömyyden tärkein syy on selvityksen mukaan, että palveluille ei ole tarvetta. Valtaosa palveluja käyttämättömistä teollisuusyrityksistä koki palvelut tarpeettomiksi. Palvelualan yrityksillä vajaa puolet palveluja käyttämättömistä koki palvelut tarpeettomiksi ja lähes yhtä suuri osa ilmoitti, että tarjonta ei vastaa yrityksen tarpeita. Tämä viitannee siihen, että nykyinen palvelujärjestelmä on rakennettu tuotannollisten yritysten tarpeisiin. Asiakastyytyväisyys Yritykset ovat olleet ainakin jossain määrin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Huomio kiinnittyy kuitenkin asiakastyytyväisyyden suureen vaihteluun TE-keskusalueittain ja palveluorganisaatioittain. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että eri alueilla palveluorganisaatioiden toimintatavat ovat kovin erilaiset ja että yritykset eivät saa tasapuolisesti palveluja maan eri osissa. Palvelutapahtumasta saadut kokemukset vaikuttavat eniten asiakkaan tyytyväisyyteen. Palvelun onnistuminen riippuu olennaisesti henkilöstön osaamisesta, asiakaslähtöisyydestä, palvelualttiudesta, käsittelyajasta ja organisaatioiden toimintatavoista. Lisäksi tyytyväisyyden asteeseen voivat vaikuttaa alueellinen elinkeinorakenne ja alueella jaettavissa olevan rahan määrä. Palveluorganisaatioittain yritykset ovat keskimäärin tyytyväisimpiä Finnveran palveluihin ja vähiten tyytyväisiä TE-keskusten yrityspalveluihin. Rahoitukseen liittyvä palvelu sekä palvelu henkilöstöä kehitettäessä ja uutta henkilöstöä palkattaessa saavat yrityksiltä hyvän arvosanan. Heikoimmiksi yritykset arvioivat sukupolvenvaihdostilanteessa saamansa palvelun sekä erityisesti Finpron asiantuntijoiden neuvontapalvelut. Kehittämistarpeita Yrityskehitys- ja rahoituspalvelujen sisällössä ja tarjonnassa asiakasnäkökulma ei tule riittävästi esille. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös TE-keskuksia arvioivassa evaluointiraportissa (KTM 33/2004). Palvelujen tarjonnassa keskeisenä lähtökohtana tulisi olla asiakkaiden tarpeet. PK-yritysten palvelutarpeet ovat usein moninaisia. Niihin vastaaminen edellyttää useiden palveluorganisaatioiden yhteistyötä. Yrityksellä tulisi olla yksi asiakasvastuullinen henkilö, joka jalkautuu yritykseen. Jotta asiakkaan tilanne ja tarpeet tulisivat otetuksi paremmin huomioon, asiakaspalveluhenkilöstön liiketoimintaosaamista ja toimialatuntemusta tulisi selvityksen mukaan parantaa. Asiakaslähtöisyyden parantamiseksi palveluja pitäisi kyetä nykyistä paremmin räätälöimään. Tässä tulisi hyödyntää yksityistä palvelutarjontaa. Julkisten palve- Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 17

17 lujen tuotteistaminen lienee joissakin tapauksissa johtanut liian kaavamaisiin kokonaisuuksiin, joissa ei ole sijaa asiakaskohtaisille tarpeille. Tarvetta on myös isommille ja helposti hallinnoitaville hankekokonaisuuksille, jotka ylittävät TE- keskusrajat ja jotka palvelevat yritysverkostoja. Tietoa yrityspalveluista tarjotaan liian vähän. Lisäksi tarjottava tieto on liian hajanaista. Tämä viitannee siihen, että tarvetta on runsaasti nykyistä tiiviimmälle vuorovaikutukselle sekä yrityksen ja palveluorganisaation väliselle keskustelulle yrityksen tarpeista. Tiedon puute lienee myös osasyy siihen, että vain pieni osa kaikista yrityksistä käyttää palveluja, vaikka tämän selvityksen perusteella palvelujen potentiaalisia käyttäjiä olisi huomattavasti enemmän. Selvitys osoittaa, että eri TE-keskusalueilla toimintatavat ovat hyvin erilaiset. Asiakasviestintä tiedon saanti palvelutarjonnasta ja toisaalta asiakastarpeiden kartoitus on hoidettu hyvin eri tavoin. Asiakasviestintä on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, jotta asiakkaan tarpeet ja palvelujen tarjonta kohtaisivat. Yhteistyö palvelutarjonnassa on elinkeinopolitiikan näkökulmasta riittämätöntä ja jossain määrin tehotonta. Ohjausjärjestelmän toimivuuden ongelmiin on kiinnitetty huomiota myös muissa selvityksissä (ks. KTM 33/2004). Esimerkiksi erilaiset alueelliset tekijät näyttävät vaikuttavan merkittävästi yhteistyön ja koordinoinnin tasoon. Koordinaatiota kaivattaisiin sekä palvelutarjontaan että kehittämisstrategioihin. Yhteistyö parantaisi palvelujen kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta, poistaisi päällekkäisyyksiä sekä yhtenäistäisi alueellisesti kilpailevia kehittämisstrategioita. Yhteistyön tarve ei koske pelkästään TE-keskusalueella toimivia yrityspalveluorganisaatioita, vaan on yritysten verkostoitumisen ja monitoimipaikkaisuuden vuoksi entistä tärkeämpää myös TE-keskusalueiden välillä. Palvelujen tarjonnassa tulisi ottaa huomioon elinkeinojen tasapuolinen kohtelu. Nykyisen tutkimustiedon valossa elinkeinopolitiikan tavoitteet saavutetaan parhaiten silloin, kun eri elinkeinoja kehitetään tasapuolisesti. Tämä selvitys osoittaa, että esimerkiksi palvelualan yrityksillä on muita heikommat mahdollisuudet hyödyntää yrityspalveluja. Palvelualan yritykset kokevat, että nykyinen palvelujärjestelmä on rakennettu pääasiassa tuotannollisia yrityksiä varten. Kansainvälistymispalvelut ovat nykyisessä nopean muutoksen tilanteessa entistä tärkeämpiä. Tämä selvitys osoittaa, että kansainvälistymispalvelut eivät PKyritysten näkökulmasta vastaa riittävästi niiden tarpeita. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen ja viennin käynnistämiseen sisältyisi kasvupotentiaalia, jolla olisi myös työllisyyttä parantava vaikutus (KTM 16/2001). 18 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

18 Lähteet European Comission (2002): Support Services for Micro, Small and Sole Proprietor s Business, Final Report. Austrian Institute for Small Business Research (IfGH), June European Comission (2000): The European Observatory for SMEs, Sixth Report, a report carried out by the ENSR network and coordinated by EIM and KPMG, the Netherlands Harju J., Pukkinen T., (2004): Uusien ja vähän aikaa toimineiden mikroyritysten neuvontapalvelut. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 23/2004. Net Effect Oy (2004): TE-keskus matkalla kohti yhtenäistä palveluorganisaatiota. Työvoima- ja elinkeinokeskusten ulkoinen arviointi, loppuraportti. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 32/2004. Saapunki J., Leskinen J., Aarnio M. (2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 5/2004. Storhammar, Esa (1996): PK yritykset yrityspalvelujen käyttäjinä ja asiakkaina kokemuksia, ongelmia, kehittämistarpeita. Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus, Julkaisuja 139, Jyväskylä. Väänänen, Lotta (2003): Public provision of business support services in Finland. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, No 850. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 19

19 Liitteet Arvioinnin kohteena olevat julkiset yrityspalveluorganisaatiot Finpro Finpro on suomalaisten yritysten perustama yhdistys, jonka jäseniä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät sekä runsaat 500 kotimaista yritystä. Toimintaa tukee ja rahoittaa kauppa- ja teollisuusministeriö. Palvelutuotanto on kotimaassa keskitetty Helsinkiin, minkä lisäksi Finprolla on 53 vientikeskusta 41 maassa. Finpron tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja pienentää siihen liittyvää riskiä tarjoamalla palveluja kansainvälistymisen eri vaiheissa. Osa palveluista, kuten markkinatieto- ja neuvontapalvelut, ovat yrityksille maksuttomia. Hankeneuvonta auttaa yrityksiä pääsemään mukaan kansainvälisesti rahoitettuihin hankkeisiin. Lisäksi Finpro tarjoaa kansainvälistymisen konsultointipalvelua. TE-keskusten vientiasiamiehet ja kansainvälistymisasiantuntijat toimivat yhteyshenkilöinä ja Finpron palvelujen asiantuntijoina alueellisesti. Finnvera Oyj Finnvera Oyj on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon alainen ja valtion kokonaan omistama erityisrahoitusyhtiö. Yhtiö syntyi vuonna 1999, kun Kera Oy ja Takuukeskus yhdistettiin. Finnvera Oyj tarjoaa rahoituspalveluja suomalaisten yritysten kotimaan toimintojen sekä vienti- ja kansainvälistymishankkeiden toteuttamiseksi. Yhtiön keskeiset tehtävät ovat lain mukaan PK-yritysten riskirahoitus ja kehittäminen, yritysten kansainvälistymisen edistäminen sekä valtion aluepoliittisten tavoitteiden edistäminen. Yhtiön toiminta on suunnattu paikkaamaan rahoituspalvelujen tarjonnassa olevia markkinapuutteita. Finnveran tarjoamia palveluja ovat erityisesti pienille yrityksille tarjottavat lainat, takaukset ja vientitakuut. Yhtiö kehittää rahoitusratkaisuja, jotka soveltuvat yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin. Finnveralla on 16 aluekonttoria, joissa rahoitustoiminnan lisäksi annetaan rahoitukseen kiinteästi liittyvää neuvontapalvelua. Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jota eduskunta valvoo. Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman ja pääomasijoittamisen tuotoilla. Rahasto keskittää toimintansa ohjelmiksi, joiden keinoja ovat tutkimus ja koulutus, innovatiiviset kokeilut, uuden liiketoiminnan kehittäminen sekä pääomasijoittaminen ja muu yritysrahoitus. Ohjelmat ovat määräaikaisia ja niiden kesto vaihtelee. Sitra tarjoaa yrityksille kehittämis- ja rahoituspalveluita. Painopiste on aikaisen vaiheen yritystoiminnassa. Se toimii yhteistyössä julkisten toimijoiden lisäksi myös yksityisten rahoittajien kanssa. TE-keskus Työvoima- ja elinkeinokeskukset tarjoavat alueellisesti ja keskitetysti yritysten ja yritystä perustavien tarvitsemia neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. TEkeskukset tukevat ja neuvovat PK-yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa. Ne antavat neuvontaa yrityksen perustamisen lisäksi rahoitus- ja koulutusmahdollisuuksista sekä edistävät yritysten teknologista kehittymistä, auttavat vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa sekä tarjoavat osaamisen kehittämispalveluja. Kehittämispalveluja ovat yrittäjäkoulutus, PK-yritysten johdon ja henkilöstön koulutus, alueelliset elinkeinojen kehittämishankkeet, tuotteistetut asiantuntijapalvelut sekä neuvonta- ja informaatiopalvetut. Palvelujen toteuttajina käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, yleensä yksityisiä konsulttitoimistoja ja koulutusorganisaatioita. 15 TE-keskuksen lisäksi TE-keskusten palveluja tarjotaan paikallisesti seudullisissa yrityspalvelupisteissä. Useimpien TE-keskusten yhteydessä ovat käytettävissä myös keksintöasiamiesten palvelut. Teknologiayksiköt tarjoavat teknologiaan liittyviä palveluja. Niissä valmistellaan Tekesille lähetettävät hankehakemukset sekä annetaan neuvontaa teknologian kehittämispalveluista. TE-keskusten yrityksille suunnatut työvoimapalvelut kuten työvoimaneuvonta ja rekrytointipalvelut tuotetaan pääosin paikallisesti työvoimatoimistoissa. 20 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005

20 Teknologian kehittämiskeskus Tekes Tekesin tehtävänä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Se on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon alainen julkisorganisaatio, joka myöntää valtion rahoitusta yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Viime aikoina Tekes on suuntautunut teknologiahankkeiden lisäksi mm. kansainväliseen toimintaan sekä liiketoimintavalmiuksien kehittämiseen. Tekesin päätoiminnot on keskitetty Helsinkiin, jossa käsitellään rahoitushakemukset, laaditaan ja hallinnoidaan teknologiaohjelmat sekä hoidetaan myös Uudenmaan aluetoiminta. Muilla alueilla palveluneuvonnasta ja hankevalmistelusta vastaavat TE-keskusten teknologiayksiköt ja niissä toimivat 60 teknologia-asiantuntijaa. Lisäksi Tekesillä on toimipisteet ulkomailla viidessä kaupungissa. Teollisuussijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy on valtion omistama pääomasijoitusyhtiö. Yhtiö harjoittaa oman pääoman ehtoista sijoitustoimintaa ja tekee sijoituksia pääomarahastoihin ja suoraan kohdeyrityksiin. Teollisuussijoitus toimii kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa. Yhtiön toiminnan tarkoituksena on edistää uusien innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista rahoittamalla pääomasijoituksin siemen- ja kasvuvaiheessa olevaa suomalaista yritystoimintaa. Yhtiö kehittää myös alueellista pääomasijoitustoimintaa. Se pyrkii vaikuttamaan Euroopan unionista tulevan riskirahoituksen kohdentumiseen tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tekemällä suoria sijoituksia yrityksiin se mahdollistaa suuremmat investoinnit, yritysjärjestelyt sekä merkittävien teollisten hankkeiden käynnistämisen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005 Onko palvelutarjonta alueellisesti tasapainossa? 21

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Pk-yritysten suhtautuminen maakuntauudistukseen

Pk-yritysten suhtautuminen maakuntauudistukseen EK:nYrittäjäpaneeli: Pk-yritysten suhtautuminen maakuntauudistukseen 3.11.2016 EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli on vaikutusarvioinnin työkalu

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3810) -25 Uusimaa (N=323) -30 Länsi-Uusimaa (n=116) -34 Keski-Uusimaa (N=135) Itä-Uusimaa (n=72) -29-27 -40-30 - -10 0 10 30 40 50 Saldoluku (suurempi

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli on vaikutusarvioinnin työkalu -

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa pk-yrityksiin Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa tiivistelmä TAUSTA Pk-yritysten osaamisvaje hidastaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä* Ulkopuolisen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=381) -25 Keski-Pohjanmaa (n=117) -9 Kaustisen seutu (n=37) 8 Kokkolan seutu (n=8) -18-3 -2-1 1 2 3 4 5 Saldoluku (suurempi - pienempi) % 27.2.29

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3668) -8 Uusimaa (N=313) -6 Länsi-Uusimaa (n=2) -17 Keski-Uusimaa (N=13) -4 Itä-Uusimaa (n=71) -1-3 -2-1 1 2 3 4 5 Saldoluku (suurempi - pienempi)

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE, Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3668) -8 Keski-Suom i (n=213) -18 Jyväskylän seutu (n=6) -16 Pohjoinen Keski-Suom i (n=52) Eteläinen Keski-Suom i (n=45) -44-5 -4-3 -2-1 1 2 3

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Team Finland - kuinka vastata yritysten huutoon? Outi Ervasti Lapin EK-foorumi, Rovaniemi

Team Finland - kuinka vastata yritysten huutoon? Outi Ervasti Lapin EK-foorumi, Rovaniemi Team Finland - kuinka vastata yritysten huutoon? Outi Ervasti Lapin EK-foorumi, Rovaniemi 15.12.2016 Sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa 0 2016 5 Tanska 6 10 15 Suomi 20 20 Ruotsi 5 25 Norja 9 Tanska

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Mia Hakulinen 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä Yritysten lukumäärän (263 001 kpl) jakautuminen kokoluokittain vuonna 2008 Keskisuuret

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jukka Suokas, Finnvera ESIR-info 8.12.2016 1 [pvm] Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2016

Pk-yritysbarometri. Syksy 2016 Pk-yritysbarometri Syksy 2016 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016. Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2016 Yhteenveto 14.6.2016 Pirjo Liukas Jäsentyytyväisyyskysely 2016 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kaikki 19 kauppakamaria

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot