Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen"

Transkriptio

1

2 LEDARE PÄÄKIRJOITUS Förändringar Regeringen Katainen I har en kommunreform som en av de viktigaste strategiska åtgärderna i sitt regeringsprogram. Behovet av en reform är uppenbar. Vi står infor stora utmaningar. Hittills har vi haft en god demografisk försörjningsbalans. Hittills har det för varje 100 personer i arbetsför ålder funnits ca 50 personer utanför arbetskraften att försörja. Denna siffra kommer år 2030 att stiga till över 70. Samtidigt går vi i finanskrisens kölvatten in i en period med lägre ekonomisk tillväxt, vilket ökar på svårighetsgraden i utmaningen. Detta är bakgrunden till kommunstrukturreformen. Vi borde se till med vilken kommunstruktur vi kan tackla de utmaningar som ligger framför och som samtidigt har muskler till näringspolitik och utvecklingsfrågor. Tyvärr har debatten i Finland retarderat till en pajkastning om de nuvarande kommungränsernas vara eller inte vara. Man ser och försvarar vad man har idag men en strategisk framtidsanalys lyser helt med sin frånvaro. Samtidigt med kommunreformen kommer också social- och hälsovården och statsandelssystemet att reformeras. Som grädde på förändringsmoset börjar arbetet nu på att få till stånd en ny kommunallag, som enligt planerna skall träda i kraft år Lika många förändringar för kommunerna har aldrig i modern tid varit på tapeten samtidigt. I skrivande stund (början av maj) har kommunerna gett sina utlåtanden kring kommunreformen och regeringen håller på att gå igenom kommunernas förslag. Inom maj månad väntas också ett förslag från social- och hälsovårdsministeriet hur social- och hälsovården skall organiseras i framtiden. Med andra ord de beslut vi tar i Jakobstadsregionen (eller inte tar - också beslut man inte tar är beslut) den närmaste tiden kommer att prägla livet för våra invånare långt in på 2050-talet. Nu borde alla parter glömma det kortsiktiga perspektivet och se vilka beslut som behövs för att vi skall kunna ge över en blomstrande och livskraftig region till våra barn och barnbarn. Det är allt för enkelt att gå där ribban är lägst och låta nästa generation ta smällen. Det vill vi ju ändå inte eller? Det är med andra ord ett arbetsdrygt år som väntar. Men jag är fullständigt övertygad att våra duktiga medarbetare och förtroendevalda i Staden kommer att svara på utmaningarna på ett sätt som gör att våra barn på 2030-talet kan se tillbaka på 2012 med stolthet och bygga vidare på de kloka beslut som gjordes då. Slutligen vill jag tillönska alla anställda och förtroendevalda med familjer en riktigt skön och avkopplande sommar! Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen Muutoksia Kuntauudistus kuuluu Kataisen ykköshallituksen hallitusohjelman tärkeimpiin strategisiin toimenpiteisiin. Uudistuksen tarve on ilmeinen. Olemme suurten haasteiden edessä. Tähän saakka väestöllinen huoltosuhteemme on ollut hyvä. Jokaista sataa työikäistä kohden on ollut huollettavana n. 50 työvoimaan kuulumatonta henkilöä. Vuonna 2030 tuo luku nousee yli 70:een. Samanaikaisesti kuljemme talouskriisin jälkimainingeissa kohti alhaisen talouskasvun kautta, mikä lisää haasteen vaativuutta. Tämä on kuntarakenneuudistuksen tausta. Meidän tulisi selvittää, millainen on se kuntarakenne, jolla voimme käydä käsiksi edessä oleviin haasteisiin ja jonka rahkeet riittävät myös elinkeinopolitiikkaan ja kehittämisasioihin. Valitettavasti keskustelu on Suomessa taantunut kissanhännänvedoksi nykyisten kuntarajojen olemassaolosta. Nykyisiä asetelmia puolustetaan, mutta strateginen tulevaisuusanalyysi loistaa poissaolollaan. Samanaikaisesti kuntauudistuksen kans sa uudistetaan myös sosiaali- ja terveydenhuolto ja valtionosuusjärjestelmä. Kuin kermana muutoskakussa on uuden kuntalain laatiminen, joka on juuri alkamassa. Lain on määrä tulla voimaan vuonna Koskaan nykyaikana kunnissa ei ole ollut tapetilla yhtä paljon muutoksia samanaikaisesti. Tätä kirjoittaessani (toukokuun alussa) kunnat ovat antaneet lausuntonsa kuntauudistuksesta ja hallitus käy parhaillaan läpi kuntien ehdotuksia. Toukokuun aikana odotetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön esitystä sosiaalija terveydenhuollon järjestämistavasta tulevaisuudessa. Toisin sanoen - päätökset, jotka Pietarsaaren seudulla lähiaikoina tehdään (tai jätetään tekemättä - myös tekemättä jätetyt päätökset ovat päätöksiä), heijastuvat asukkaidemme elämään pitkälle 2050-luvulle. Kaikkien osapuolten tulisi nyt luopua lyhytnäköisyydestä ja katsoa, mitä päätöksiä tarvitaan, jotta voimme jättää lapsillemme ja lastenlapsillemme kukoistavan ja elinvoimaisen seudun. On liian helppoa mennä sieltä, missä aita on matalin ja antaa seuraavan sukupolven kärsiä seuraukset. Sitähän emme sentään halua, vai kuinka? Edessämme on siis työntäyteinen vuosi. Olen kuitenkin täysin vakuuttunut siitä, että osaava henkilöstömme ja kaupungin luottamushenkilöt tulevat vastaamaan haasteisiin tavalla, jonka ansiosta lapsemme voivat katsoa 2030-luvulla ylpeinä vuoteen 2012 ja jatkaa tuolloin tehtyjen viisaiden päätösten pohjalta. Lopuksi haluan toivottaa kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille perheineen oikein mukavaa ja rentouttavaa kesää! Mikael Jakobsson stadsdirektör Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja STADEN/KAUPUNKI 1/2012 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Pärm/Kansi: Pirjo Salonen Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Anita Eriksson, Pia Nyman, Lis -Marie Vikman Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Marjo Luokkala, Gun Österbacka, Christina Sundqvist Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs - 2 -

3 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA Utveckling av stadens löneuträkning Personalsektionen beslöt i september 2011 genomföra ett utredningsarbete gällande stadens löneuträkning. För ändamålet engagerades som konsult Fcg Finnish Consulting Group. Målsättning för utredningen var att Utreda dimensionering av personresurserna samt arbetsfördelningen, översyn av befattningsbeskrivningarna, utreda huruvida löneprogrammet utnyttjas ändamålsenligt, utreda hur placerar sig löneräkningsprogrammet i jämförelse med andra alternativ, utreda konsekvenser av löneräkningens centralisering, t.ex harmonisering av arbetsmetoder, ge förslag på hur löneräkningen kan utvecklas. Utredningsarbetet som har skett i nära kontakt mellan Fcg och en arbetsgrupp vid personalbyrån samt stadens löneräknare har slutförts i februari Som resultat av konsultrapporten vidtas följande åtgärder: Göra studiebesök för att stifta bekantskap med andra löneuträkningsmodeller, Närmare framtidsplan i samråd med Abilita gällande utvecklingen av löneräkningen i staden, Utveckla ett rationellt kommunikationssystem mellan arbetsledare och löneräkningen (elektroniskt arbetsbord), Uppgöra anvisningar samt utbilda förmän och övriga involverade gällande lönefunktionen, Utveckla arbetsfördelningen samt utveckling av arbetssätten inom löneräkningen Rune Wiik personaldirektör Kaupungin palkanlaskennan kehittämistyö Henkilöstöjaosto päätti syyskuussa 2011 teettää kaupungin palkanlaskennasta selvitystyön. Tarkoitukseen palkattiin konsultiksi Fcg Finnish Consulting Group. Selvityksen tavoitteena oli selvittää henkilöstömäärän mitoitus sekä työnjako ja tarkistaa toimenkuvaukset selvittää, käytetäänkö palkkaohjelmaa tarkoituksenmukaisesti selvittää, miten palkanlaskentaohjelma vertautuu muihin vaihtoehtoihin selvittää palkanlaskennan keskittämisen, esim. työmenetelmien yhtenäistämisen, vaikutukset tehdä ehdotuksia palkanlaskennan kehittämisestä. Fcg:n ja henkilöstötoimiston työryhmän sekä kaupungin palkanlaskijoiden kanssa tiiviissä yhteistyössä tehty selvitystyö valmistui helmikuussa Konsulttiselvityksen tuloksena ryhdytään seuraaviin toimenpiteisiin: tehdään opintokäyntejä muihin palkanlaskentamalleihin tutustumiseksi laaditaan tarkemmat tulevaisuudensuunnitelmat Abilitan kanssa yhteistuumin kaupungin palkanlaskennan kehittämiseksi kehitetään järkevä viestintämalli työnjohtajien ja palkanlaskennan välille (sähköinen työpöytä) laatia ohjeet ja kouluttaa esimiehiä ja muita asianosaisia palkanlaskentatoimintoon laaditaan ohjeet ja koulutetaan esimiehiä ja muita asianomaisia palkkatoiminnosta kehitetään työnjakoa ja palkanlaskennan työtapoja. Rune Wiik henkilöstöjohtaja Pitkät sairauslomat lainsäädäntö muuttuu Työterveyshuoltolaki ja sairausvakuutuslaki muuttuvat Sairauspäivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Työnantajan tulee selvittää yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä sekä mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. Työpaikoille lähetetään lisätietoja asiasta. Långa sjukledigheter lagstiftningen ändras Lagen om företagshälsovård och sjukförsäkringslagen ändras den 1 juni För att få sjukdagpenning efter 90 sjukdagpenningsdagar krävs ett utlåtande av företagsläkaren om arbetstagarens återstående arbetsförmåga och möjligheter att fortsätta arbetet. Arbetstagaren skall tillsammans med arbetsgivaren och företagshälsovården utreda arbetstagarens möjligheter att fortsätta i arbetet och vilka eventuella stödåtgärder som behövs. Närmare anvisningar kommer att skickas till arbetsplatserna

4 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA KVTES:n piiriin kuuluvien viran- ja toimenhaltijoiden tehtävien vaativuuden arviointiprosessi on käynnistynyt Pietarsaaren kaupungissa TVA (tehtävien vaativuuden arviointi) prosessi KVTES: n piiriin kuuluvien virkojen ja toimien osalta on käynnistynyt Pietarsaaren kaupungissa helmikuussa esimiehille pidetyllä koulutuksella. Arviointityöryhmään kuuluisivat henkilöstöjohtajan ja -päällikön lisäksi hoitotyön päällikkö Lis-Marie Vikman, sosiaalihuollon päällikkö Carola Lindèn, vs. vanhushuollon päällikkö Pirjo Knif, taloussihteeri Gunilla Höglund, siivoustyön johtaja Annika Stenvik sekä pääluottamusmiehet, Ann-Sofie Larsson (KTN), Kim Yli-Pelkola (TEHY), Kimmo Kuisma vara Sirkka Kettunen (JUKO), Sixten Fagernäs (JYTY), Marie-Louise Holmbäck (SU- PER), Maria Holmstedt Lehtinen (JHL). Työryhmän puheenjohtajana toimii henkilöstöpäällikkö Päivi Stenman. Työryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran Ulkoisen ohjaajan avustama arviointityöryhmä on tehnyt alustavan suunnitelman TVA arviointijärjestelmästä ja prosessista. TVA prosessia varten on laadittu oma työn vaativuuden arviointiopas. Henkilökunnalle järjestettyjen tiedotustilaisuuksien jälkeen työstetään tehtävien kuvauksia kesän aikana ja lopullisia kuvauksia alkusyksystä. Arviointityöryhmä käy läpi kuvaukset ja määrittelee osavaativuustekijöittäin työn vaativuuden tasot syksyn 2012 aikana. Tavoitteena on, että lopulliset arvioinnit valmistuvat tammikuun 2013 aikana. TVA-arviointityöryhmän puheenjohtaja Päivi Stenman Processen med att bedöma uppgifternas svårighetsgrad har inletts i staden Jakobstad och gäller alla tjänsteinnehavare och befattningshavare som omfattas av AKTA. Arbetsvärderingsprocessen, som gäller alla tjänster och befattningar som omfattas av AKTA, inleddes i februari med ett utbildningstillfälle för förmännen. Till arbetsvärderingsgruppen hör, förutom personaldirektören och personalchefen, chefen för vårdarbetet Lis-Marie Vikman, chefen för socialomsorgen Carola Lindén, vik. chefen för äldreomsorgen Pirjo Knif, ekonomisekreterare Gunilla Höglund, städarbetsledare Annika Stenvik samt huvudförtroendemännen Ann-Sofie Larsson (FKT), Kim Yli-Pelkola (TEHY), Kimmo Kuisma, ersättare Sirkka Kettunen (JUKO), Sixten Fagernäs (JYTY), Marie-Louise Holmbäck (SU- PER), Maria Holmstedt Lehtinen (JHL). Personalchef Päivi Stenman fungerar som ordförande för arbetsgruppen. Arbetsgruppen samlades första gången Med hjälp av en utomstående handledare har arbetsvärderingsgruppen utarbetat en preliminär plan för arbetsvärderingssystemet och -processen. En egen arbetsvärderingsguide har utarbetats för arbetsvärderingsprocessen. Efter informationstillfällen för personalen ska uppgiftsbeskrivningar utformas under sommaren och de slutliga beskrivningarna behandlas i början av hösten. Arbetsvärderingsgruppen går igenom beskrivningarna och bestämmer de olika kravnivåerna för varje delfaktor under hösten Målet är att de slutliga värderingarna ska vara färdiga i januari Arbetsvärderingsgruppens ordförande Päivi Stenman Ur staden Jakobstads personalrapport: hade staden Jakobstad anställda i huvudsyssla ( % arbetstid), medan 173 anställda arbetade %. Här kommer lite statistik, mera uppgifter finns i personalrapporten som du hittar under personalrapport oli Pietarsaaren kaupungilla päätoimista työntekijää ( % työaika) ja 173:llä työntekijällä oli % työaika. Tässä hieman tilastoa, lisää tietoa löytyy henkilöstöraportista osoitteesta De främsta av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 andnigsorgan, hengityselim graviditet, raskaus mentala störningar, mielenterv. stöd o. rörelseorgan, tuki ja liikuntaelin skador,vammat* blodtryck, verenpaine tumörer, kasvaimet Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista: Jakobstad/ Pietarsaari Medelåldern/keski-ikä 45,9 år/v. 45,5 år/v Andel kvinnor/ Naisten osuus 84,9 % 79 % Antal arbetsplatsmåltider/ Työpaikka-aterioita Motionstillfällen subventionerade med kuponger Kupongeilla subventoituja liikuntatilaisuuksia Antal anställda verksvis/ Työntekijät virastoittain Hela landet /Koko Suomi (kom.anställda/ kuntatyöntekijät) SOCIAL & HÄLSOV. / SOSIAALI & TERVEYS BILDNINGSTJÄNSTER / SIVISTYS TEKNISKA TJÄNSTER / TEKNIIKKA ÖVRIGA / MUUT - 4 -

5 Några tips inför anställning av sommarjobbare (gäller främst förmännen) I sommar anställs inom staden Jakobstad ca 80 unga sommarjobbare och ca 220 vikarier. För många är det här den första kontakten med arbetslivet och det är därför mycket viktigt att de känner sig välkomna och tas emot sakligt och professionellt. Den här sommarmånaden och erfarenheten från det första jobbet kan kanske för hela livet påverka sommarjobbarnas inställning till kommunen som arbetsplats. Med en bra inskolning sker även färre misstag och olycksfall. Nya saker vad gäller arbetarskydd har tillkommit och det kan vara bra att repetera tidigare bestämmelser. Här några aktuella tips: 1. Vid anställning av unga arbetstagare (<18 år) skall arbetsuppgiften anpassas till den ungas fysiska och psykiska prestationsförmåga. Arbetsintroduktion och tillsyn över arbetet skall ägnas särskild uppmärksamhet. 2. Gräsklippning är en av de vanligaste sommarjobben för unga. Man måste använda tåförstärkta skyddsskor och hörselskydd vid gräsklippning. Traktorkörkort krävs när man med sittgräsklippare korsar väg. Skyddsglasögon vid trimning. Obs! Regionförvaltningsverket har skärpt övervakningen. 3. Är det risk för att sommarjobbaren, inom parkarbeten, städning vid sjukhuset eller på annan arbetsplats, ofrivilligt kommer i kontakt med nålar? Vet han/hon hur man skyddar sig mot nålstick? Att man genast måste rapportera ifall det ändå sker ett misstag? 4. Finns eventuellt andra risker? Används kemikalier? Kom då ihåg skyddsinformationsbladen. Vilken skyddsutrustning och vilka försiktighetsåtgärder bör vidtas? Var finns förstahjälpskåpet? Var nödutgångarna? 5. Har arbetstagaren förstått säkerhetsanvisningarna? Kontrollera med frågor! 6. Vet de till vem de kan vända sig om du inte är på plats? 7. Vet sommarjobbaren vad som är arbetsplatsens målsättning och konkreta uppgift? Känner de till tystnadsplikten och arbetsplatsens övriga spelregler? Ex. vet han/hon hur man skall meddela om sjukfrånvaro och eventuella olycksfall? 8. Känner arbetstagaren till sin skyldighet att informera om eventuella brister i säkerheten som han/hon observerar? Bemöter du och dina arbetskamrater praktikanterna/sommarjobbarna så att de rekommenderar arbetsplatsen för sina kamrater och så att de gärna själva återkommer som tillsvidareanställda? Birgitta Blomqvist arbetarskyddschef Lagstiftningen: Lagen om unga arbetstagare (998/1993), Arbetsministeriets beslut om lätta arbeten lämpliga för unga (1431/1993), Social- och hälsovårdsministeriets förteckning över arbeten som är farliga för unga arbetstagare (302/2007) Vinkkejä kesätyöntekijöiden palkkaamiseen (koskee lähinnä esimiehiä) Pietarsaaren kaupunki palkkaa tänä kesänä n. 80 nuorta kesätyöntekijää ja n. 220 si jais ta. Monille kyseessä on ensimmäinen kosketus työelämään, joten on erit täin tär keää, et tä työntekijät tuntevat olevansa tervetulleita ja saavat asiallisen ja am mattimaisen vas taan oton. Tällä kesäkuukaudella ja ensimmäisestä työpaikasta saa duil la kokemuksilla saat taa olla elinikäinen vaikutus kesätyöntekijöiden käsitykseen kun nasta työnantajana. Lisäksi hyvän perehdyttämisen johdosta va hinkoja ja tapaturmia sattuu vähemmän. Työ suojeluun on tullut uusia huomioon otettavia asioita ja aikaisempienkin määräysten ker taa minen saat taa olla hyödyksi. Tässä muutamia ajankohtaisia vinkkejä: 1. Nuoria työntekijöitä (<18 vuotta) palkattaessa työtehtävät tulee sovittaa nuoren fyy sisen ja psyykkisen suorituskyvyn mukaisiksi. Työhön perehdyttämiseen ja työn val vontaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. 2. Ruohonleikkuu on nuorten yleisimpiä kesätöitä. Ruohoa leikattaessa on käy tet tä vä varvassuojuksella varustettuja suojajalkineita ja kuulosuojaimia. Tien ylit tä mi seen päältäajettavalla ruohonleikkurilla vaaditaan traktorikortti. Trim mattaessa on käy tettävä suojalaseja. Huom! Aluehallintovirasto on tiu ken tanut valvontaa. 3. Onko kesätyöntekijällä riski joutua tahtomattaan kosketuksiin neulojen kans sa puis totöissä, sairaalasiivouksessa tai muussa työpaikassa? Tietääkö hän, mi ten neu lanpistolta suojaudutaan ja että mahdollisesta vahingosta tulee raportoida välittömästi? 4. Onko muita mahdollisia riskejä? Käytetäänkö kemikaaleja? Muista siinä ta pauk ses sa käyttöturvallisuustiedotteet. Millaista suojavarustusta ja mitä varotoimenpiteitä tarvitaan? Missä on ensiapukaappi? Missä hätäuloskäytävät? 5. Onko työntekijä ymmärtänyt turvallisuusohjeet? Tarkista tekemällä kysymyksiä! 6. Tietääkö työntekijä, kenen puoleen hän voi kääntyä, ellet sinä ole paikalla? 7. Tunteeko kesätyöntekijä työpaikan tavoitteet ja konkreettisen tehtävän? On ko hän tietoinen salassapitovelvollisuudesta ja työpaikan muista säännöistä? Tie tää kö hän esi merkiksi, miten sairauspoissaolosta ja mahdollisista tapaturmista ilmoitetaan? 8. Onko työntekijä tietoinen velvollisuudestaan ilmoittaa mahdollisesti havaitsemistaan turvallisuuspuutteista? Kohteletteko sinä ja työtoverisi harjoittelijoita/kesätyöntekijöitä siten, et tä he suo sittelevat työpaikkaa tovereilleen ja että he palaavat mielellään takaisin vakinaisiksi työntekijöiksi? Birgitta Blomqvist työsuojelupäällikkö Lainsäädäntö: Laki nuorista työntekijöistä (998/1993), Työministeriön päätös nuo ril le so pivista kevyistä töistä (1431/1993), Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työn tekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007) - 5 -

6 Stadens IT-verksamhet: It-avdelningen och Databyrån IT-tjänsterna för staden Jakobstad sköts av två olika enheter. Själva IT-avdelningen har sex anställda för tillfället och har hand om cirka 1700 av stadens datorer. Avdelningen som hör under Centralen för tekniska tjänster, har funnits i Jakobstad sedan år 2000, med Jaakko Kaivosoja som IT-chef. Vid fusionen 2010 flyttades också Malmskas tekniska IT-personal på tre personer över till stadens IT-avdelning, som år 2011 valdes till årets arbetsteam med motiveringen: IT-avdelningen hanterade den stora fusionen för två år sedan på ett förträffligt sätt. Teamet har visat förmåga att ta sig an ofantligt stora utmaningar och kunnat ta prioriteringsbeslut i de till synes oändliga arbetsuppgifterna. Vi, datorernas användare, är fulla av beundran att alla system fungerar varje dag nästan klanderfritt. Vi får, oberoende av vårt datakunnande, ett respektfullt bemötande av IT-personalen. Att beställa och ta i bruk nya maskiner, planera och sköta kontakten med olika leverantörer, byta eller reparera gamla maskiner, se till att kapaciteten räcker allt det hör till IT-personalens ansvarsområde. - Vi skaffar fram till exempel bokföringsprogram, men svarar inte för innehållet, det gör sedan programvaruleverantören. Vi ser bara till att allt fungerar tekniskt sett. Skolningen sköts av datoransvariga avdelningsvis, förutom den som görs av programvaruleverantören, berättar Jaakko Kaivosoja. Databyrån handhar mjukvaran inom social och hälsovårdsverket IT-avdelningen arbetar i nära samarbete med Databyrån, som hör under social- och hälsovårdsverket. Databyrån, tidigare Malmska datastöd, består av datakoordinator/förman Carita Södö, samt fem datastödspersoner. Deras chef är chefsläkare Pia- Maria Sjöström. - Vi brukar säga att vi jobbar där vården och pengarna möts, säger Carita Södö som har jobbat som datakoordinator sedan hvc och sjukhuset fusionerades år 2005 och före det många år inom vårdarbetet. - På fältet borde tiden gå åt till att sköta sjuka patienter, inte till att sitta länge vid datorn. Vårt jobb är att se till att det blir lättare på fältet - göra programmen så smidiga som möjligt, med automatiska förval så att läkare och personal inte ska behöva söka länge i långa register. Inom social och hälsovårdsverket sköter IT-avdelningen datorer och övrig hårdvara, medan Databyrån arbetar med mjukvara. Jaakko Kaivosoja Foto: Pirjo Salonen Databyrån upprätthåller patientdatasystemet Effica, handleder, administrerar användarrättigheter, kontrollerar besöksregistreringar, handhar kommunfaktureringar, producerar rapporter för myndigheter och ledningen, upprätthåller social- och hälsovårdsverkets portal och intranet samt agerar datastöd via helpdesk-telefonen Stefan Häggkvist från IT-avdelningen koordinerar IT-tekniska frågor, till exempel anskaffningen av nya datorer, serverunderhåll och nätverk. Databyrån och IT-avdelningen samarbetar också kring olika utvecklingsprojekt - vi är väldigt beroende av varandra, påpekar Södö. - Funkar inte datorn, finns det inte mycket vi kan göra med mjukvaran. Om hårdvaran strejkar, sänder vi ärendet vidare till IT-avdelningen. Databyrån, som fysiskt finns i ett av de gula trähusen på Malmskas område, har också en skolningsklass. - Vi skolar till exempel nya läkare och sekreterare, men personalen på avdelningarna handleder också varandra. Användarrättigheterna fås av oss. Vi gör också anvisningar för personalen om dataprogrammens funktioner. Nya projekt på gång är till exempel nya intra, de elektroniska recepten, nytt patientfaktureringssystem för munhälsovården samt Avohilmo besöksregistrering inom primärhälsovården. Samtidigt pågår också arbetet med att sammanföra Nykarleby och Jakobstads Effica - databaser. - Allt detta borde ske inom detta år, berättar datakoordinator Carita Södö från Databyrån. Text: Ulla Linder IT-avdelningen: Jaakko Kaivosoja Stefan Häggkvist Nina Gustafsson Markus Åbb Pelle Asplund Mika Övermark Databyrån (fd Malmska datastöd): Carita Södö Sari Gäddnäs Ann-May Hallbäck Gun Österbacka Birgitta Högkvist Anette Allén Nykarleby IT-avdelning Markus Åbb Foto: Pirjo Salonen Gunnevi Överfors Pia Jakobsson - 6 -

7 Kaupungin IT-toiminta: IT-osasto ja ATK-toimisto Pietarsaaren kaupungin IT-palveluja hoidetaan kahdessa eri yksikössä. Varsinaisella IT-osastolla on tätä nykyä kuusi työntekijää, jotka huolehtivat kaupungin noin 1700 tietokoneesta. Teknisen palvelukeskuksen alaisuuteen kuuluva osasto on toiminut vuodesta 2000 ja IT-päällikkönä työskentelee Jaakko Kaivosoja. Vuoden 2010 fuusion yhteydessä myös Malmin kolmihenkinen tekninen IT-henkilöstö liitettiin kaupungin IT-osastoon, joka valittiin vuonna 2011 vuoden työtiimiksi seuraavin perusteluin: IT-osasto hoiti kahden vuoden takaisen suuren fuusion erinomaisesti. Tiimi on osoittanut voivansa vastata valtaviin haasteisiin ja osannut tehdä priorisointipäätöksiä loputtomilta vaikuttavissa työtehtävissä. Me tietokoneiden käyttäjät ihastelemme sitä, että kaikki järjestelmät toimivat joka päivä liki moitteettomasti. IT-henkilöstö suhtautuu meihin kunnioittavasti tietotekniikkataidoistamme riippumatta. IT-henkilöstön vastuualueeseen kuuluu uusien koneiden tilaaminen ja käyttöönotto, suunnittelu ja yhteydenpito eri tavarantoimittajiin, vanhojen koneiden vaihto ja korjaaminen sekä kapasiteetin riittävyydestä huolehtiminen. Hankimme esimerkiksi kirjanpito-ohjelmia, mutta emme vastaa niiden sisällöstä, vaan se on ohjelmistotoimittajan asia. Huolehdimme vain siitä, että kaikki toimii teknisesti. Koulutuksesta huolehtivat tietokonevastaavat osastoittain lukuun ottamatta ohjelmistotoimittajan järjestämää koulutusta, kertoo Jaakko Kaivosoja. ATK-toimisto huolehtii sosiaali- ja terveysviraston ohjelmistosta IT-osasto toimii tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston alaisuuteen kuuluvan ATK-toimiston kanssa. ATK-toimistossa eli entisessä Malmin tietotuessa työskentelevät ATK-koordinaattori/esimies Carita Södö sekä viisi tietotukihenkilöä. Heidän esimiehensä on johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström. Tapaamme sanoa, että teemme työtä siellä, missä hoito ja raha kohtaavat, sanoo Carita Södö, joka on työskennellyt ATK-koordinaattorina siitä saakka, kun terveyskeskus ja sairaala yhdistyivät vuonna 2005, ja sitä ennen monta vuotta hoitotyössä. Kentällä aika pitäisi voida käyttää sairaiden potilaiden hoitamiseen eikä pitkälliseen tietokoneen äärellä istumiseen. Meidän tehtävänämme on helpottaa kentän työtä tehdä ohjelmat mahdollisimman saumattomiksi automaattisin esivalinnoin, jotta lääkärien ja muun henkilöstön ei tarvitse hakea tietoja kauan pitkistä rekistereistä. Sosiaali- ja terveysvirastossa IT-osasto hoitaa tietokoneet ja muun laitteiston, kun taas ATK-toimisto huolehtii ohjelmistosta. ATK-toimisto ylläpitää potilastietojärjestelmä Efficaa sekä opastaa, hallinnoi käyttäjäoikeuksia, valvoo käyntien kirjaamista, hoitaa kuntalaskutusta, tuottaa raportteja viranomaisille ja johdolle, ylläpitää sosiaali- ja terveysviraston portaalia ja intranetiä sekä toimii tietotukena help desk -puhelinnumeron 1762 kautta. Stefan Häggkvist IT-osastolta koordinoi IT-teknisiä asioita, esimerkiksi uusien tietokoneiden hankintaa, palvelinten ylläpitoa ja verkkoa. ATK-toimisto ja IT-osasto tekevät lisäksi yhteistyötä eri kehittämishankkeissa olemme hyvin riippuvaisia toisistamme, Södö toteaa. Ellei tietokone toimi, ei ohjelmistolle voi tehdä paljonkaan. Jos laitteisto reistailee, lähetämme asian IT-osastolle. Yhdessä Malmin alueen keltaisista puutaloista sijaitsevassa ATKtoimistossa on myös koulutusluokka. Koulutamme esimerkiksi uusia lääkäreitä ja sihteereitä, mutta osastojen työntekijät ohjaavat myös toisiaan. Käyttäjäoikeudet saa meiltä. Lisäksi laadimme henkilöstölle ohjeita ohjelmien toiminnasta. Meneillään on uusia hankkeita, esimerkiksi uusi intranet, sähköiset reseptit, suun terveydenhuollon uusi potilaslaskutusjärjestelmä sekä AvoHILMO eli perusterveyshuollon käyntien kirjaaminen. Lisäksi meneillään on Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren Effica-tietokantojen yhdistäminen. Kaiken tämän tulisi toteutua tämän vuoden aikana, kertoo ATKkoordinaattori Carita Södö ATK-toimistosta. IT-osasto: Jaakko Kaivosoja Stefan Häggkvist Nina Gustafsson Markus Åbb Pelle Asplund Mika Övermark Uudenkaarlepyyn IT-osasto Gunnevi Överfors Pia Jakobsson Övre raden från vä: Birgitta Högkvist, Anette Allén och Gun Österbacka. Nedre raden från vä: Sari Gäddnäs, Carita Södö och Ann-May Hallbäck Foto: Thordis Kronholm Teksti: Ulla Linder ATK-toimisto (entinen Malmin tietotuki) Carita Södö Sari Gäddnäs Ann-May Hallbäck Gun Österbacka Birgitta Högkvist Anette Allén - 7 -

8 Ny direktör för social- och hälsovårdsverket Tvåspråkiga Pia Vähäkangas från Karleby fick en rätt intensiv start på sin tjänst som direktör för social- och hälsovårdsverket efter Pehr Lövs pensionering. - Det har varit rätt mycket den här första månaden, eftersom vårdstrategin - med modeller för den sociala omsorgen - ska presenteras nu i april. Den baserar sig på ett års arbete, berättar Pia Vähäkangas som hann jobba sida vid sida med den tidigare direktören i två veckors tid. - Vi har diskuterat på allmän nivå och har ganska samma tankegångar om till exempel ledarskapsmodeller. Ett stort plus är att Pelle har delegerat mycket uppgifter till omsorgs- och enhetscheferna. De har haft möjlighet att bestämma och göra beslut, vilket har fungerat bra. Vårdsamarbetet i nejden har hunnit fungera i två år och till exempel organisationsstrukturen är ganska klar. Pelle har jobbat mycket med den och jag har en bra bas att bygga på. Ännu kvarstår en intern harmonisering av löner och uppgifter. Ingenting blir förstås färdigt, det sker en utveckling hela tiden. Huvudintresse äldrevård Vård av hög kvalitet, oberoende av nivå, är en hjärtesak för Vähäkangas, som anser att det betyder att man måste man specialisera sig. Vähäkangas är själv doktor i vårdvetenskap från Uleåborgs universitet. - Jag är i grunden sjukskötare och doktorerade inom hälsoadministration, men mitt huvudintresse är äldrevård. Jag började inom special sjukvården, fortsatte inom primärhälso- och äldrevården och har bland annat varit chef för två åldringshem för femton år sedan. Jag har studerat på finska, men är student från Karleby svenska gymnasium. Under de senaste tio åren har hon jobbat med olika projekt inom utvecklingen av äldrevård - de senaste tre åren med ett projekt vid Karleby universitetscenter i samarbete med Uleåborg om rehabiliterande vård och ledarskap. Hon har fungerat som utbildare och kände rätt bra till äldreomsorgen här i nejden innan hon började. - Jag har kört runt mycket då jag konsulterat i kommuner, och har samarbetat med både vårdare och politiker, bland annat inom kasteprojektet Äldrecentrum Österbotten. Dessutom har jag släkt i Jakobstad och mamma från Lepplax, så kulturen i nejden är också bekant. Den nya social och hälsovårdsdirektören har redan en klar Foto: Pirjo Salonen bild över vad hon vill fokusera på. - Inom åldringsvården vill jag implementera det rehabiliterande arbetssättet i hela vårdkedjan, det är en central sak för mig, säger Vähäkangas och tillägger: - Jag är också intresserad av utvecklingsarbete och vill lyssna på andra människors åsikter. Ett problem som finns över hela Finland, inte bara här, är att utvärderingen varit bristfällig. Mera utvärdering behövs av vårdresultaten, speciellt inom äldrevården - både från klienternas och från personalens synvinkel. De närmaste månaderna kommer hon att satsa på att lära känna personalen. - När vi har vårdstrategin klar har jag tänkt börja bekanta mig med enheterna helt konkret fara till ort och ställe på besök. Malmska och Nykarleby hvc har jag redan besökt, men senast till hösten hoppas jag ha gått igenom alla enheter. Jag anser det viktigt att lära känna personalen och se hur de jobbar. En stor och positiv sak här är att man kan prata endera finska eller svenska. I Karleby är arbetsspråket finska, konstaterar Pia Vähäkangas och tillägger: - Jag anser att det överlag finns en positiv anda här. Själv har jag blivit bra bemött och ledningsgruppen har stött mig på ett positivt sätt. Text: Ulla Linder Carina Wärn fick Årets guldhjärta Socialbyrån i Jakobstad införde år 2008 traditionen att årligen dela ut utmärkelsen Guldhjärta åt en anställd som sköter sitt arbete med hjärtat och ger service utöver det vanliga för kundernas, arbetskamraternas och arbetsplatsens bästa. Social- och hälsovårdsverkets ledningsgrupp har fört traditionen vidare och från år 2011 ges utmärkelsen till ett resultatområde per år. År 2011 stod hälso- och sjukvården i tur att dela ut Årets guldhjärta. Bland de inlämnade förslagen valdes avdelningssekreteraren inom tandvården, Carina Wärn, att få utmärkelsen. Carina har arbetat som sekreterare inom tandvården i många år och är ofta den första person man har kontakt med vid tidsbeställning och anmälning. Hon är alltid lika glad och tjänstvillig och ger ett gott första intryck av tandvården. Redan att se hennes soliga ansikte i anmälningsluckan eller höra hennes glada röst gör en på gott humör. För Carina är ingenting omöjlig, problem är till för att lösas. Också när det är bråttom och det inte finns tillräckligt med tandläkartider att ge ut, försöker hon bemöta kunderna så de blir nöjda. Hon förlorar inte sitt tålamod och sitt ljusa sinnelag vid arbetstoppar och intensivare arbetsperioder. Carina kommer överens med alla och försöker se saker från den ljusa sidan. Hon föreslogs att få Årets guldhjärta av sina medarbetare inom tandvården. När du nästa gång besöker Marja tandklinik eller beställer tid till tandvården blir du övertygad om att rätt person utvald att få guldhjärtat. När du hör Carinas glada röst eller ser hennes glada ansikte blir du på gott humör! Grattis till Carina Wärn! - 8 -

9 Sosiaali- ja terveysvirastolle uusi johtaja Kokkolasta kotoisin oleva kaksikielinen Pia Vähäkangas sai ripeän alun viralleen sosiaali- ja terveysviraston johtajana Pehr Lövin eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tämän ensimmäisen kuukauden aikana työtä on ollut varsin paljon, sillä sosiaalihuollon mallit sisältävä hoitostrategia esitellään nyt huhtikuussa. Strategia perustuu vuoden mittaiseen työhön, kertoo Pia Vähäkangas, joka ehti työskennellä kahden viikon ajan rinnakkain entisen johtajan kanssa. Olemme käyneet keskusteluja yleisellä tasolla, ja meillä on melko samanlainen ajattelutapa esimerkiksi johtamismallien suhteen. Suurena plussana on se, että Pelle on delegoinut paljon tehtäviä toiminta-alojen ja yksikköjen päälliköille. Heillä on ollut mahdollisuus tehdä päätöksiä, mikä on toiminut hyvin. Seudun hoitoyhteistyö on ehtinyt toimia kaksi vuotta ja esimerkiksi organisaatiorakenne on jokseenkin selvä. Pelle on tehnyt paljon työtä asian parissa, joten minulla on hyvä perusta, jolta jatkaa. Vielä on jäljellä palkkojen ja tehtävien sisäinen harmonisointi. Mikään ei tietenkään tule koskaan valmiiksi, vaan kehitystä tapahtuu koko ajan. Pääasiallisena kiinnostuksen kohteena vanhushuolto Laadukas hoito joka hoitoportaassa on sydämen asia Vähäkankaalle, joka katsoo, että tuo tavoite edellyttää erikoistumista. Vähäkangas itse on Oulun yliopistossa väitellyt hoitotieteen tohtori. Alun perin olen sairaanhoitaja ja väittelin terveydenhuollon hallinnosta, mutta pääasiallinen kiinnostuksen kohteeni on vanhushuolto. Aloitin erikoissairaanhoidossa, jatkoin perusterveydenhuollossa ja vanhushuollossa ja olen muun muassa toiminut kahden vanhainkodin johtajana viisitoista vuotta sitten. Opiskelukieleni oli suomi, mutta pääsin ylioppilaaksi Kokkolan ruotsinkielisestä lukiosta. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana Pia Vähäkangas on työskennellyt erilaisissa vanhushuollon kehittämishankkeissa viimeisimmät kolme vuotta Kokkolan yliopistokeskuksen ja Oulun yhteistyöhankkeessa, joka liittyi kuntouttavaan hoitoon ja johtamiseen. Hän on toiminut kouluttajana ja tunsi seudun vanhushuollon varsin hyvin ennen sosiaali- ja terveysjohtajan työn aloittamista. Olen kiertänyt paljon eri kunnissa konsultoimassa ja tehnyt yhteistyötä sekä hoitotahojen että poliitikkojen kanssa, muun muassa Pohjanmaan vanhustyön kehittämisyksikön Kaste-hankkeessa. Lisäksi minulla on sukua Pietarsaaressa ja äitini on kotoisin Lepplaxista, joten myös seudun kulttuuri on minulle tuttu. Uudella sosiaali- ja terveysjohtajalla on jo selkeä kuva siitä, mihin hän haluaa keskittyä. Vanhushuollossa haluan ottaa käyttöön kuntouttavan työskentelytavan koko hoitoketjussa, se on minulle keskeinen asia, Vähäkangas sanoo ja lisää: Olen kiinnostunut myös kehittämistyöstä ja haluan kuunnella muiden mielipiteitä. Eräänä ongelmana, ei pelkästään täällä vaan koko Suomessa, on arvioinnin puutteellisuus. Etenkin vanhushuollossa tarvitaan enemmän hoitotulosten arviointia sekä asiakkaan että henkilöstön näkökulmasta. Lähikuukausina Vähäkangas käyttää aikaa henkilöstöön tutustumiseen. Hoitostrategian valmistuttua aion tutustua yksikköihin käydä aivan konkreettisesti paikan päällä. Malmilla ja Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksessa olen jo käynyt, mutta syksyyn mennessä olen toivottavasti käynyt läpi kaikki yksiköt. Mielestäni on tärkeää oppia tuntemaan henkilöstö ja nähdä sen työskentelytavat. Eräs iso ja myönteinen asia on, että täällä voi puhua joko suomea tai ruotsia. Kokkolassa työkielenä on suomi, toteaa Pia Vähäkangas ja lisää: Mielestäni täällä on ylipäätäänkin myönteinen henki. Minut on otettu hyvin vastaan ja johtoryhmä on tukenut minua hyvällä tavalla. Teksti: Ulla Linder Carina Wärn sai vuoden Kultaisen sydämen Pietarsaaren sosiaalitoimisto aloitti vuonna 2008 perinteen, jossa myönnetään vuosittain Kultainen sydän -tunnustus työntekijälle, joka tekee työtään sydämellä ja tarjoaa tavanomaista enemmän palvelua asiakkaiden, työtovereiden ja työpaikan parhaaksi. Sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmä on jatkanut perinnettä ja vuodesta 2011 lukien tunnustus myönnetään yhdelle tulosalueelle vuotta kohden. Vuonna 2011 oli terveydenhuollon vuoro jakaa vuoden Kultainen sydän. Ehdotetuista henkilöistä huomionosoituksen saajaksi valittiin hammashuollon osastonsihteeri Carina Wärn. Carina on työskennellyt hammashuollon sihteerinä useita vuosia ja on usein ensimmäinen henkilö, johon asiakas on yhteydessä aikaa varatessaan ja ilmoittautuessaan. Hän on aina yhtä iloinen ja palvelualtis ja antaa hyvän ensivaikutelman hammashuollosta. Jo hänen aurinkoisten kasvojensa näkeminen ilmoittautumistiskillä tai hänen iloinen äänensä saa muut hyvälle tuulelle. Carinalle ei mikään ole mahdotonta, ongelmat on tehty ratkaistaviksi. Myös kiireisinä aikoina, jolloin hammaslääkäriaikoja ei ole riittävästi, hän pyrkii kohtelemaan asiakkaita siten, että he ovat tyytyväisiä. Hän ei menetä kärsivällisyyttään eikä valoisaa mieltään työhuippujen ja tiiviimpien työjaksojen aikanakaan. Carina tulee toimeen kaikkien kanssa ja pyrkii näkemään asioiden valoisan puolen. Kultaisen sydämen saajaksi häntä ehdottivat työtoverit hammashuollossa. Ensi kerralla Marjan hammashoitolassa käydessäsi tai tilatessasi aikaa hammashuoltoon tulet vakuuttuneeksi siitä, että Kultainen sydän meni oikealle henkilölle. Tulet hyvälle tuulelle kuullessasi Carinan pirteän äänen tai nähdessäsi hänen iloiset kasvonsa! Onnittelut Carina Wärnille! - 9 -

10 Ventilationen är den vanligaste orsaken till problem med inomhusluften Staden Jakobstad har tillsatt en grupp för inomhusluft. Det är meningen att gruppen ska behandla mer omfattande problem i arbetsmiljön som beror på inomhusluften i de byggnader där stadens anställda arbetar. Gruppen tillsattes för att göra arbetsfördelningen klarare. Tidigare har vi inte haft ett enhetligt förfaringssätt, berättar Leif Karlström som är viceordförande för inneluftsgruppen. Gruppen har verkat ungefär ett halvt år och har redan nu visat sig vara nödvändig. De största problemen har vi för närvarande på brandverket och i Länsinummi skola, säger Karlström. Karlström förklarar att inneluftsgruppen behandlar mer omfattande ärenden. Ett sådant är t.ex. en arbetsmiljö, där arbetstagarna redan har symtom eller är mycket bekymrade över inomhusluftens kvalitet. Om problemet är av den storleksordningen att det behövs provtagning, tar inneluftsgruppen i allmänhet upp ärendet till behandling. Problem med inomhusluften är mycket vanliga. Karlström berättar att det på den senaste tiden har kommit in fler anmälningar än någonsin under hans tid i tjänsten. Leif Karlström är hälsoinspektör inom miljöhälsovården och biträdande arbetarskyddschef i Jakobstad. Ventilationen orsakar mest problem. Det finns också mycket fuktskador, och det beror enligt Karlström på att skadorna inte har reparerats genast när de har observerats. Om det syns fuktfläckar i taket, om det är mögel i duschutrymmena eller om det droppar vatten inomhus, måste man genast göra något. Att dölja fel under ett nytt lager målfärg är bara en kosmetisk åtgärd som inte på något sätt löser problemet. Ju längre fukten får finnas i konstruktionerna, desto större och värre blir problemet, säger han. Och ju längre man väntar med att vidta reparationsåtgärder, desto dyrare blir reparationen. Av de problem med inomhusluften som anmälts beror nästan 80 procent på ventilationen. I synnerhet i gamla offentliga byggnader finns det ofta en maskinell toppventilator som suger ut den dåliga luften, men det kommer inte in någon frisk luft i stället. Det här leder naturligtvis till problem: arbetstagarna har symtom som huvudvärk, trötthet och känner sig hängiga. Då är det på sin plats med en ordentlig vädring. Öppna bara fönstren en stund, så som man gjorde förr, påpekar Karlström. Om det finns en färdigt inställd maskinell ventilation i utrymmena, borde man inte alls öppna fönstren. Om det är dålig luft i de här utrymmena, beror felet vanligtvis på ventilationsaggregaten. En koldioxidmätare är ett bra instrument när man mäter problem med inomhusluften. Väldigt ofta är koldioxidhalten för hög, i synnerhet i klassrum eller på daghem i de rum där barnen sover, säger Karlström. Koldioxidhalten ökar när människor andas, ju mindre utrymme och ju fler människor, desto högre är koldioxidhalten. En sådan luft är inte hälsovådlig, men den får oss att må dåligt, bli trötta, få huvudvärk och är helt klart en faktor som påverkar trivseln i arbetet. Foto: Marjo Luokkala Typiska tecken på problem med inomhusluften är synliga skador som fuktfläckar, färgförändringar på ytmaterial, konstruktioner som sväller, ytbeläggning som lossnar, stark kalkbildning, mögeltillväxt. Om luften är dålig, lönar det sig att kontrollera golvbeläggningen och fogarna och se efter om fönster och andra ytor är fuktiga. Unken luft och en konstig lukt vittnar också om problem med inomhusluften. Om man har problem med inomhusluften på en arbetsplats, ska man först underrätta den egna förmannen. Ifall problemet är omfattande och det finns sådana som har symtom bland de anställda, fyller förmannen i anmälningsblanketten och sänder den till ordföranden för arbetsgruppen för inomhusluft (Rune Hagström) och till sekreteraren (Leif Karlström). Blanketten sänds också till stadens arbetarskyddsfullmäktig. Arbetsgruppen för inomhusluft besöker arbetsplatsen vid behov, tar prover och inlämnar ett förslag till åtgärder till sektionen för interna stödtjänster, som bestämmer om fortsatta åtgärder. Marjo Luokkala

11 Ilmastointi tyypillisin syy sisäilmaongelmiin Pietarsaaren kaupunki on perustanut sisäilmaryhmän. Sen tarkoituksena on ottaa käsiteltäväkseen laajempia sisäilmasta johtuvia työympäristöön liittyviä ongelmia niissä rakennuksissa, missä kaupungin työntekijät työskentelevät. Ryhmä perustettiin selkeyttämään työnjakoa. Aikaisemmin meillä ei ole ollut yhtenäistä toimintatapaa, kertoo sisäilmaryhmän varapuheenjohjaja Leif Karlström. Ryhmä on toiminut noin puolen vuoden ajan ja jo nyt osoittautunut tarpeelliseksi. Isoimpia ongelmia tällä hetkellä ovat palolaitos ja Länsinummen koulu, Karlström sanoo. Karlström sanoo, että sisäilmaryhmässä otetaan käsiteltäväksi laajempia asioita. Tällainen on esimerkiksi työympäristö, jossa työntekijöillä jo on oireita tai suuri huoli sisäilman laadusta. Yleensä, jos ongelma on sitä mittaluokkaa, että tarvitaan näytteidenottoa, sisäilmatyöryhmä ottaa sen käsiteltäväkseen. Sisäilmaongelmat ovat hyvin yleisiä. Karlström kertoo, että ilmoituksia on viime aikoina tullut enemmän kuin koskaan aikaisemmin hänen työuransa aikana. Leif Karlström on ympäristöterveydenhuollon terveystarkastaja ja avustava työsuojelupäällikkö Pietarsaaren kaupungissa. Eniten ongelmia aiheuttaa ilmastointi. Kosteusvaurioitakin on paljon ja se on Karlströmin mukaan seuraus siitä, että vaurioita ei ole heti niiden ilmaannuttua korjattu. Jos katonrajassa näkyy kosteutta, suihkutiloissa on hometta tai vettä tiputtaa sisätiloihin, jotain pitää tehdä heti. Vikojen piilottaminen uuden maalin alle on vain kosmeettinen asia eikä auta ongelman ratkaisussa yhtään. Mitä kauemmin kosteus saa rakenteissa muhia, sitä laajemmaksi ja pahemmaksi ongelma kasvaa, hän sanoo. Ja mitä kauemmin korjaustoimenpiteitä odotellaan, sitä kalliimmaksi korjaaminen myös tulee. Ilmoitetuista sisäilmaongelmista lähes 80 prosenttia johtuu ilmastoinnista. Usein varsinkin vanhoissa julkisissa rakennuksissa on koneellinen huippuimuri, joka vie huonon ilman pois, mutta ei tuo raitista ilmaa tilalle. Tämä tuo luonnollisesti ongelmia: työntekijät oireilevat päänsäryllä, väsymisellä ja vetämättömällä ololla. Kunnon tuuletus on tällöin kohdillaan. Ikkunat vain hetkeksi auki, niinkuin ennenvanhaan tehtiin, Karlström huomauttaa. Jos tiloissa on säädelty koneellinen ilmanvaihto ikkunoita ei saisi avata lainkaan. Ja jos ilma on näissä tiloissa huono, vika useimmiten johtuu koneista. Hiilidioksidimittari on hyvä työväline sisäilmaongelmia mitattaessa. Hyvin usein on etenkin luokkahuoneissa tai vaikka päiväkodeissa lasten päiväunihuoneessa liian suuri hiilidioksidipitoisuus, Karlström sanoo. Hiilidioksidipitoisuus kasvaa ihmisten hengityksen myötä, mitä pienempi tila ja mitä enemmän ihmisiä, sitä korkeampi pitoisuus on. Tällainen ilma ei ole terveydelle vaarallista, mutta se hankaloittaa oloa, väsyttää, aiheuttaa päänsärkyä ja on selvä työviihtyvyyteen vaikuttava seikka. Tyypillisiä merkkejä sisäilman ongelmista ovat näkyvät vauriot kuten kosteusläiskät, pintamateriaalien värimuutokset, rakenteiden turpoaminen, pinnotteiden irtoaminen, voimakas kalkkikerrostuma, homekasvu. Jos ilma on huono, kannattaa katsastaa lattiapinnotteiden ja saumausten kunto ja ikkunoiden ja muiden pintojen kosteus. Sisäilmaongelmasta kielii myös ummehtunut ilma ja outo haju. Työpaikkojen sisäilmaongelmista pitää ensin ilmoittaa omalle esimiehelle. Jos ongelma on laaja ja työyhteisössä oirehtivia työntekijöitä, esimies täyttää ilmoituslomakkeen sisäilmaryhmän puheenjohtajalle (Rune Hagström) ja sihteerille (Leif karlström). Lomake lähtee myös työsuojeluvaltuutetuille. Sisäilmaryhmä käy tarvittaessa työpaikalla, ottaa näytteet ja tekee toimenpide-ehdotuksen sisäisten tukipalvelujen jaostolle jatkotoimenpiteitä varten. Marjo Luokkala

12 Sosiaali- ja terveysvirasto ja Concordia Lääkäripäivillä Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto osallistui Helsingissä järjestetyille Lääkäripäiville yhdessä Concordian kanssa ja teki tunnetuksi konseptia Täällä asuu laatu. Tavoitteena oli luoda myönteinen kuva seudustamme ja sosiaali- ja terveysvirastosta työnantajana. Messut oli suunnattu lääkäreille, proviisoreille, farmaseuteille ja lääketieteen kandidaateille. Messuilla oli 8828 kävijää. Sosiaali- ja terveysvirasto aloitti suunnittelun Concordian kanssa ja alkukesästä Varasimme 24 m 2 :n messuosaston ja meillä oli onni saada paikka, Anita Eriksson, Pia Nyman & Pehr Löv Foto: Mia Gustafsson joka sijaitsi strategisesti lähellä luentosaleja. Osasto somistettiin turkistuotteilla ja sovimme käyttävämme päivien aikana Noolanin asuja edustaaksemme seutua sopivalla tavalla. Lisäksi mukana oli Dennis Rönngård viihdyttämässä messuvieraita. Myös uuden tähden huomattiin syttyneen, kun Concordian Ola Smedlund lauloi yhdessä Denniksen kanssa. Esiintyjät saivat yleisöltä lämpimät aplodit ja me muut saimme kuulla useita spontaaneja kommentteja, kuten esimerkiksi, että meillä oli niin houkutteleva ja mukava osasto ja että vierailijat arvostivat suuresti sitä, että olimme tuoneet Lääkäripäiville myös kulttuuria. Päivien aikana jaoimme noin vesipulloa, joihin oli painettu teksti Täällä asuu laatu - Pietarsaaren seutu, sekä eri esitteitä ja sosiaali- ja terveysviraston logolla varustettua appelsiininkuorijaa. Appelsiininkuorijat toimivat lisäksi mainioina keskustelun avaajina. Terveydenhuolto on osallistunut lääkäripäiville muutaman kerran aikaisemminkin. Huomattava muutos entiseen oli se, että nuoret lääketieteen opiskelijat ovat nyt kiinnostuneita ruotsin kielestä ja todella haluavat oppia sitä. Sen vuoksi täydensimme päivien aikana osastomme kuvaruudulla ollutta esittelyä tekstillä opi ruotsia kanssamme. Monet nuorimmista kävijöistä eivät tunteneet Pietarsaarta eivätkä tienneet, missä se sijaitsee. Tulevia messuja/lääkäripäiviä varten aiomme varustautua Suomen kartalla, johon Pietarsaari on merkitty selvästi. Päivien aikana esillä oli mahdollisesti kiinnostuneita varten vieraskirja, johon sekä valmiit lääkärit että kandidaatit saivat merkitä yhteystietonsa. Saldona oli 120 nimeä ja lähetimme henkilöille kiitoskirjeet käynnistä osastollamme. Lisäksi toivotimme heidät tervetulleiksi työskentelemään organisaatiossamme tai ainakin käymään kaupungissamme. Lääkäripäiville osallistuminen oli monella tapaa myönteinen kokemus. Voidaan todeta, että osallistuminen on kantanut hedelmää. Johtavan lääkärin mukaan lääketieteen opiskelijat ja lääkärit ovat ottaneet kevättalven aikana yhteyttä ja hakeneet Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta niin kesätöitä kuin pitempiaikaisempaakin työtä. Meillä jotka työskentelimme messuosastolla viisi päivää osaston pystytyspäivä sunnuntai mukaan luettuna, oli torstaina Lääkäripäivien päättyessä särkevät ja turvonneet jalat. Pakkasimme tavaramme kuitenkin erittäin tyytyväisinä siitä, että saimme olla mukana, aina suunnitteluvaiheesta saakka. Jos onnistuimme hankkimaan virastoomme lääkäreitä, niin tokihan kaikki oli vaivan arvoista! Social- och hälsovårdsverket och Concordia på Läkardagarna Social- och hälsovårdsverket i Jakobstad deltog i Läkardagarna i Helsingfors tillsammans med Concordia och lyfte fram konceptet Här bor kvaliteten. Syftet var att skapa en positiv bild av regionen och social- och hälsovårdsverket som arbetsgivare. Mässan riktade sig till läkare, provisorer, farmaceuter och medicinekandidater. Mässan besöktes av 8828 deltagare. Social- och hälsovårdsverket inledde planeringen med Concordia redan på försommaren En monter på 24 m 2 bokades och vi hade turen att få en plats strategiskt placerad intill föreläsningssalarna. Montern stylades med pälsprodukter och vi kom överens om att bära Noolan kläder under dagarna för att representera regionen på ett riktigt sätt. Dennis Rönngård fanns också på plats och underhöll besökarna. En ny stjärna upptäcktes också i Ola Smedlund från Concordia som sjöng tillsammans med Dennis. Musikanterna fick motta varma applåder och vi andra fick många spontana kommentarer, som t.ex. att vi hade en så inbjudande och trevlig monter och att det uppskattades stort att vi dessutom tagit med kulturen till Läkardagarna. Under dagarna delade vi ut ca vattenflaskor med trycket Här bor kvaliteten Jakobstads-regionen, olika broschyrer och apelsinskalare med social- och hälsovårdsverkets logo. Apelsinskalarna fungerade dessutom ypperligt som diskussionsöppnare. Hälso- och sjukvården har ett par gånger tidigare deltagit i läkardagarna. En märkbar förändring från tidigare var att unga medicinestuderande nu är intresserade och verkligen vill lära sig svenska. Vi kompletterade därför under dagarnas gång presentationen på bildskärmen i vår monter med, opi ruotsia kanssamme. Många av de yngre besökarna kände inte till Jakobstad eller var staden är belägen. Med tanke på kommande mässor/ läkardagar skall vi utrusta oss med en Finlandskarta som tydligt visar var Jakobstad finns. Under dagarna fanns en gästbok framlagd där potentiella intresserade, både färdiga läkare och kandidater fick skriva sina kontaktuppgifter. Saldot blev 120 namn till vilka vi sände tackbrev för att de besökt oss under Läkardagarna. Vi önskade dem också välkomna att arbeta hos oss eller att åtminstone besöka vår stad. Att delta i Läkardagarna var positivt på många olika sätt. Man kan konstatera att deltagandet i dagarna har burit frukt. Enligt chefsläkaren har medicinestuderande och läkare under vårvintern tagit kontakt och sökt såväl sommarjobb som arbete för längre perioder vid Jakobstads social- och hälsovårdsverk. Vi som arbetade i montern 5 dagar inklusive söndagen, då montern skulle iordningsställas, hade värkande och svullna fötter då Läkardagarna avslutades på torsdag. Men vi packade ihop, synnerligen nöjda över att vi haft förmånen att få vara med, ända från planeringsskedet. Om vi lyckades rekrytera läkare till vårt verk så visst var det mödan värt! Anita Eriksson och Pia Nyman Anita Eriksson ja Pia Nyman

13 Avdelningarna 6-8 vid Malmska enheten Vid Malmska enheten påbörjades renoveringen av avdelning 6 i maj 2011 och blev klar till Luciadagen. Som bäst renoveras avdelning 7 och till sist står avdelning 8 i tur allt ska vara klart till december i år. Före renoveringen fanns 40 patientplatser, efter renoveringen 30 plus fem tilläggsplatser. Bristen på toaletter och duschutrymmen var det största problemet före renoveringen. Endast fem rum hade toalett, resten av klienterna fick köa till toaletterna i korridorerna. - Vi hade tidigare fem fyrapersoners rum. Nu minskade rumsstorleken, men det var nödvändigt. Det är viktigt att det inte är så många patienter i samma rum, konstaterar överskötare Teija Svenfelt. - Toaletten är en stor hjälp både för patienter och vårdare. Det har varit olika olyckstillbud med köandet till korridortoaletterna tidigare. Nu finns också möjligheten att duscha i WC - man behöver inte åka långa vägar för att göra det. Dagsalen har förminskats och delvis omvandlats till ett patientrum, medan ett patientrum förvandlats till mindre dagsal, därifrån man också kan gå ut i terapiträdgården. - En nyhet är två special isoleringsrum på avdelning 6. De kan vid behov betjäna hela huset. Rummen har eget ventilationssystem med undertryck och en dörr ut, så att patienten kan vistas ute trots smittosam sjukdom, berättar Svenfelt. Avdelning 8 med 28 patienter har flyttats till Nina Nyqvist och Teija Svenfelt Foto: Thordis Krohnholm Östanlid för tiden som renoveringen pågår. På avdelning 6 var man tvungen att riva upp golvet för att alla rör skulle bytas ut. Arbetet på de andra våningarna borde gå något snabbare, eftersom rören letts upp till de följande våningarna och golven inte behöver rivas där. Ett sprinklersystem samt ett nytt fungerande patientalarmsystem Miratel - har också installerats. - I det ingår överfalls- och demensalarm. Flera funktioner kan kopplas till det vartefter, förklarar Svenfelt. I änden av byggnaden byggs en ny hiss, samt utrymmen för smutstvätt och skräphantering. Byggnaden, som är från 1988, har förutom lite underhåll inte tidigare renoverats. De gamla hissarna ska bytas ut i höst, efter att den nya hissen finns på plats. Personalköket har förstorats och kansliet ändrats så att där också finns en lugnare del för dokumentation. Ett kansli för läkare har uppstått, liksom ett medicinrum. Färgerna på avdelningarna är grått och beige. - Vi var trötta på pastellfärgerna och ville ha samma färgskala som på avdelning 3, som vi tycker är lugn och harmonisk. De uppvikbara stolarna i korridorerna utgör färgklickar, liksom konstutställningarna, som vi ska fortsätta med bara renoveringarna blir klara, berättar överskötare Teija Svenfelt. Text: Ulla Linder Malmin yksikön osastot 6-8 Malmin yksikön osasto 6:n peruskorjaus aloitettiin toukokuussa 2011 ja valmistui Lucian päiväksi. Parhaillaan peruskorjataan osastoa 7 ja viimeisenä vuorossa on osasto 8 kaiken on määrä olla valmiina tämän vuoden joulukuuhun mennessä. Ennen peruskorjausta osastolla oli 40 potilaspaikkaa, peruskorjauksen jälkeen 30 paikkaa ja viisi lisäpaikkaa. Ennen peruskorjausta suurimpana ongelmana oli vessojen ja suihkutilojen puute. Vain viidessä huoneessa oli vessa, muut asiakkaat saivat jonottaa käytävillä oleviin vessoihin. Aikaisemmin meillä oli viisi neljän hengen huonetta. Nyt huonekoko pieneni, mutta se oli välttämätöntä. On tärkeää, että samassa huoneessa ei ole kovin monta potilasta, toteaa ylihoitaja Teija Svenfelt. Vessasta on suuri apu sekä potilaille että hoitajille. Aikaisemmin käytävän vessoihin jonotettaessa on syntynyt erilaisia vaaratilanteita. Nyt on lisäksi mahdollista käydä suihkussa WC-tiloissa, enää ei tarvitse kulkea pitkää matkaa suihkutiloihin. Päiväsalia on pienennetty ja osa siitä on muutettu potilashuoneeksi, kun taas yksi potilashuone on muutettu pienemmäksi päiväsaliksi, josta pääsee myös ulos terapiapuutarhaan. Uutuutena on kaksi erikoiseristyshuonetta osastolla 6. Ne voivat tarvittaessa palvella koko taloa. Huoneissa on oma alipaineellinen ilmanvaihtojärjestelmä ja ulko-ovi, jotta potilas voi oleskella ulkona tarttuvasta sairaudestaan huolimatta, Svenfelt kertoo. Osasto 8, jolla on 28 paikkaa, on siirretty peruskorjauksen ajaksi Östanlidiin. Osastolla 6 jouduttiin purkamaan lattia, koska kaikki putket vaihdettiin. Muilla osastoilla työn pitäisi sujua hieman nopeammin, koska putket on johdettu ylempiin kerroksiin, eikä lattioita tarvitse purkaa. Lisäksi on asennettu sprinklerijärjestelmä ja uusi toimiva potilashälytinjärjestelmä, Miratel. Siihen sisältyy päällekarkaus- ja dementiahälytys. Järjestelmään voidaan liittää useita toimintoja, Svenfelt selittää. Rakennuksen päähän rakennetaan uusi hissi sekä tilat likapyykille ja jätteidenkäsittelylle. Vuodelta 1988 peräisin olevaa rakennusta ei ole kunnostettu aikaisemmin pieniä kunnossapitotoimenpiteitä lukuun ottamatta. Vanhat hissit vaihdetaan syksyllä, kun uusi hissi on paikoillaan. Henkilöstön keittiötä on laajennettu ja kansliaa muutettu siten, että siellä on myös rauhallisempi soppi dokumentointia varten. Lisäksi on rakennettu lääkärinkanslia ja lääkehuone. Osaston väreinä ovat harmaa ja beige. Olimme kyllästyneet pastellisävyihin ja halusimme saman värimaailman kuin osastolla 3. Se on mielestämme rauhallinen ja harmoninen. Väripilkkuina ovat käytävien kokoontaitettavat tuolit ja taidenäyttelyt, joita jatkamme, kunhan vain peruskorjaus valmistuu, kertoo ylihoitaja Teija Svenfelt. Teksti: Ulla Linder

14 Hagalunds renovering När Nykarleby gick med i social- och hälsovårdsverket, stod man redan mitt i planeringen av renoveringen av Hagalunds pensionärscenter. Arbetet inleddes hösten 2010 och blev i princip klart i mars Det finns ännu småsaker att göra - plocka fram tavlor och annat löst, samt justera syre och luft, så byggtiden pågår ännu ett år framåt. Men vi ska ha invigning före hösten, berättar föreståndare Gunilla Fleen. Hagalund firar också trettioårsjubileum i år. Byggnaden stod klar i mars 1982, men invigdes officiellt först ett år senare. Samma arkitekt som planerat huset från början, Alf Kangasniemi, har också nu planerat renoveringen. Klienterna har varit tvungna att flytta i olika repriser och antalet har lite minskats under tiden. - Avdelning 9 vid hvc (tidigare bäddavdelningen) har istället känt av ett större tryck. Nu har vi 54 platser, varav fyra är intervallplatser, berättar Fleen. Mest akut var avsaknaden av ett sprinklersystem samt saneringen av ventilationssystemet, men också nya säkerhetskrav som tillkommit, till exempel kravet på ett låsbart medicinrum. En spaljé och dörr har ökat säkerheten vid trappan. - I patientrummen har dörrarna breddats, liksom toaletterna, så man lättare kan röra sig i rullstol. Säkerheten och ergonomin har förbättras i och med att sängar kan rullas ut ur rummen. Patienterna har fått nya bord och stolar och takliftar har installerats i fem rum. En rörsanering har gjorts och wc och duschrummen har samtidigt fått golvvärme. Köket har fått nya grytor och lite förstorat, och till exempel grönsakshanteringen har blivit avdelad. Eftersom avfallshanteringen också måste avskiljas, togs ett patientrum i bruk för det. I källaren har bassängen avlägsnats och utrymmet blivit ett dagcenter för äldre och Lillhagas klienter. En ytrenovering har också ägt rum - nya golvmattor, målade väggar, tak och fönsterkarmar. Från tidigare har de fyra avdelningarna haft namn som till exempel Blåsippan och Gullvivan - för avdelning C som nu är demensavdelning. Arkitekten har försökt följa färgsättningen enligt namnen. Innergårdarna har också sett över och dränerats. - Vi har fått gångbanor och glasveranda på två avdelningar, så man till och med kan komma ut med säng. Men nästan genast efter att det blev stenlagt kom snön, så vi har inte kunnat njuta av utevistelser ännu, konstaterar föreståndare Gunilla Fleen. Text och foto: Ulla Linder

15 Hakalehdon peruskorjaus Hakalehdon eläkeläiskeskuksen suunnittelu oli täydessä vauhdissa jo Uudenkaarlepyyn liit tyessä sosiaali- ja terveysvirastoon. Työt aloitettiin syksyllä 2010 ja tulivat lähes valmiiksi maaliskuussa Vielä on pikkuasioita tehtävänä, taulujen ja muiden tavaroiden esille laittamista, se kä hapen ja ilman säätö, joten rakennusaika kestää vielä vuoden. Vihkiäiset pi de tään kuitenkin ennen syksyä, kertoo johtaja Gunilla Fleen. Hakalehto viettää tänä vuonna myös 30-vuotisjuhlaansa. Rakennus valmistui maalis kuus sa 1982, mutta vihittiin virallisesti käyttöön vasta vuotta myöhemmin. Peruskorjauksen on suun nit ellut Alf Kangasniemi, sama arkkitehti joka alun perin suunnitteli talon. Asiakkaat ovat joutuneet muuttamaan useaan kertaan ja heidän määränsä on vähentynyt hie man rakennusaikana. - Terveyskeskuksen osastoon 9 (entinen vuodeosasto) on puolestaan kohdistunut suu rempi paine. Nyt meillä on 54 paikkaa, joista neljä on jaksohoitopaikkoja, Fleen ker too. Kipeimmin Hakalehto kaipasi sprinklerijärjestelmää ja ilmanvaihtojärjestelmän sanee raus ta, mutta myös uusia turvallisuusvaatimuksia on tullut, esimerkiksi vaatimus lukittavasta lääkehuoneesta. Portaikon turvallisuutta ovat lisänneet säleikkö ja ovi. - Potilashuoneiden ja vessojen ovia on levennetty, jotta pyörätuolilla liikkuminen olisi hel pompaa. Turvallisuus ja ergonomia ovat parantuneet, koska kaikki sängyt voi daan työntää ulos huoneista. Potilaat ovat saaneet uudet pöydät ja tuolit ja viiteen huoneeseen on asennettu kattohissit. Talossa on tehty putkisaneeraus ja samalla vessoihin ja suihkutiloihin on asennettu lattialämpö. Keittiöön on saatu uudet padat ja sitä on laajennettu hieman. Esimerkiksi vihannesten käsittelyä varten on oma työskentelytilansa. Koska myös jätteet on käsiteltävä erillisissä tiloissa, otettiin sitä varten käyt töön yksi potilashuone. Kellarista on poistettu uima-allas ja tilasta on tullut vanhusten ja Lillhagan asiakkaiden päiväkeskus. Lisäksi on kunnostettu pintoja on asennettu uudet lattiamatot, ja seinät, katot ja ikkunanpuitteet on maa lat tu. Neljän osaston nimiin lukeutuu esimerkiksi Sinivuokko, ja ny kyi sin dementiaosastona toimivan osasto C:n nimenä on Kevätesikko. Ark ki tehti on pyr ki nyt noudattamaan nimien mukaista väritystä. Myös sisäpihat on kunnostettu ja ojitettu. - Olemme saaneet kävelytiet ja kahdelle osastolle lasiverannan, joten ulos pääsee jo pa sängyn kanssa. Melkein heti kiveämisen jälkeen tuli kuitenkin lumi, joten vielä em me ole päässeet nauttimaan ulkoilusta, toteaa johtaja Gunilla Fleen. Teksti ja kuva: Ulla Linder

16 Koncernförvaltningen under samma tak MHSO var en stor arbetsgivare med ungefär tusen anställda och egen organisation med egna löneräknare, bokförare och administration. I samband med social- och hälsovårdssamarbetet slogs förvaltningarna samman med staden Jakobstad. Under hösten 2011 och våren 2012 har det varit dags att också fysiskt sammanföra ekonomiförvaltningens och löneräkningens anställda till andra våningen i stadshuset. Före första maj borde alla finnas på plats. - Mest har drätselkontoret och personal avdelningen påverkats, berättar stadskamrer Marlene Byggmästar och fortsätter: - Jag tror det leder till ökad effektivitet och det blir lättare att organisera arbetet då alla finns på samma ställe. Men det är också en ny gemenskap som ska skapas - för oss innebär det att nio personer kommer till, men vi känner varandra från förr. Någon stor renovering har inte behövts, men vissa rum, som till exempel har fungerat som arkiv men har fönster, har tagits i bruk och ett gammalt kafferum har gjorts om till två kontor. Nackdelen är att vissa har varit tvungna att flytta från sina tidigare arbetsrum. - Det handlar om många som redan jobbat länge, så förändringar kan vara lite jobbiga och det kan bli små kultur krockar då olika vanor ska jämkas samman. Men vi ska komma bort från vi och de och i stället jobba alla tillsammans, påpekar personalchef Rune Wiik. - Det är rationellt och klokt med en samordning. Vår målsättning är att vi ska vara konkurrenskraftiga. Vi är den största arbetsgivaren i hela nejden och har en stor och dyr organisation att förvalta. Ulla Manninen Foto: Pirjo Salonen Löneräknarna vid Alholmsgatan Hemservice har flyttat till det nya senior centret i Marlene Byggmästar före detta Sokos huset och berett rum för löneräknarna i flygeln mellan socialen och personalbyrån. Foto: Pirjo Salonen - För personalen från Malmska kan det vara lite svårt att hitta oss. Snabbast kommer man in via dörren bredvid Endivo-lunchrestaurangen och tar trappan upp, förklarar ledande löneräknare Ulla-Britt Manninen, som flyttat för tredje gången sen hon började Jag började på Östanlid, sen kom fusionen med Malmska och år 2005 med hvc. Sedan mars 2011 finns jag här i stadshuset. Jag tror det blir lättare när vi finns på samma ställe - det blir nog bra här. Fem löneräknare har flyttat från Malmska och två är i skrivande stund ännu på kommande från Nykarleby. Löneräknare Lisbet Stenroos har i vår jobbat 21 år i Jakobstad. - Det är klart att jag lite spjärnade emot flytten först vi har haft förändringar ungefär vart femte år, bytt program i flera omgångar och det har varit fusioner., Arbetsmängden har ökat. Det har kommit personal till från Pedersöre och Larsmo, men inte extra löneräknare, berättar Stenroos. - Men flytten gick bättre än jag hade trott. Man anpassar sig och det var lättare att flytta då vi var flera på en gång som gjorde det. Här finns sånt som är bättre och sånt jag saknar från Malmska, som till exempel utsikten, säger Stenroos och skrattar då hon kastar en blick genom fönstret på den nya utsikten en dammig husvägg. Konsernihallinto saman katon alle MTHA eli Malmin terveydenhuoltoalue oli suuri työnantaja, jolla oli noin tuhat työntekijää ja oma organisaatio omine palkanlaskijoineen, kirjanpitäjineen ja hallintoineen. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaan siirryttäessä hallinto yhdistettiin Pietarsaaren kaupungin hallintoon. Syksyllä 2011 ja keväällä 2012 on ollut aika koota taloushallinnon ja palkanlaskennan henkilöstö fyysisestikin samaan paikkaan kaupungintalon toiseen kerrokseen. Kaiken tulisi olla paikoillaan vappuun mennessä. Eniten tämä on vaikuttanut rahatoimistoon ja henkilöstöosastoon, kertoo kaupunginkamreeri Marlene Byggmästar ja jatkaa: Uskon, että järjestelyn johdosta tehokkuus paranee ja työn järjestely on helpompaa, kun kaikki ovat samassa paikassa. Meidän täytyy kuitenkin myös luoda uusi työyhteisö tänne meille tulee yhdeksän henkilöä lisää, mutta tunnemme toisemme jo ennestään. Tiloissa ei ole tarvittu suuria kunnostustöitä, mutta käyttöön on otettu esimerkiksi eräitä arkistona toimineita ikkunallisia huoneita ja vanhasta kahvihuoneesta on tehty kaksi toimistohuonetta. Haittana on se, että jotkut ovat joutuneet muuttamaan pois aikaisemmista työhuoneistaan. Heissä on monia, jotka ovat työskennelleet täällä jo pitkään, joten muutokset voivat tuntua vähän hankalilta ja pieniä kulttuurien yhteentörmäyksiä saattaa syntyä, kun erilaisia tapoja sovitetaan yhteen. Meidän pitää kuitenkin luopua me ja he -ajattelusta ja työskennellä kaikkien yhdessä, huomauttaa henkilöstöjohtaja Rune Wiik. Yhdistyminen on järkevää. Tavoitteenamme on kilpailukykyisyys. Olemme koko seudun suurin työnantaja ja hallinnoitavana on suuri ja kallis organisaatio. Palkanlaskijat Alholminkadulla Kotipalvelu on muuttanut uuteen Seniorikeskukseen entiseen Sokoksen taloon ja tehneet siten tilaa palkanlaskijoille sosiaalitoimiston ja henkilöstötoimiston väliseen siipeen. Malmin henkilöstön saattaa olla hieman vaikea löytää meitä. Nopeimmin tänne pääsee lounasravintola Endivon viereisestä ovesta portaita ylös, selittää johtava palkanlaskija Ulla Manninen, joka muutti nyt kolmannen kerran sen jälkeen, kun aloitti työnsä vuonna Aloitin Östanlidissa, sitten tuli fuusio Malmin kanssa ja vuonna 2005 terveyskeskuksen kanssa. Täällä kaupungintalossa olen ollut maaliskuusta 2011 alkaen. Uskon, että työtä helpottaa se, että olemme samassa paikassa kyllä tämä hyvin alkaa sujua. Malmilta kaupungintalon tiloihin on siirtynyt viisi palkanlaskijaa ja tätä kirjoitettaessa Uudestakaarlepyystä on tulossa vielä kaksi. Palkanlaskija Lisbet Stenroosilla tulee tänä keväänä täyteen 21 vuotta Pietarsaaren kaupungin palveluksessa. Totta kai hankasin vähän muuttoa vastaan aluksi meillä on ollut muutoksia noin viiden vuoden välein, ohjelma on vaihtunut moneen kertaan ja on ollut fuusioita. Työmäärä on lisääntynyt. Pedersörestä ja Luodosta on tullut henkilöstöä, mutta ei lisää palkanlaskijoita, Stenroos kertoo. Muutto sujui kuitenkin paremmin kuin olin luullut. Siihen sopeutuu ja oli helpompi muuttaa, kun muuttajia oli monta kerralla. On asioita, jotka ovat paremmin täällä, ja joitakin asioita kaipaan Malmilta. Esimerkiksi näköalaa, Stenroos nauraa luodessaan silmäyksen ikkunasta näkyvään uuteen maisemaan pölyiseen talonseinään. Text: Ulla Linder Teksti: Ulla Linder

17 HUVUDFÖRTROENDEMÄN PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Fackförbund Ammattiliitto avtalsbranch sopimusala namn nimi telefon puhelin besöksadress käyntiosoite tid aika TEHY Tehyprotokollet Tehypöytäkirja Leena Asplund Kim Yli-Pelkola Malmska Malmi gula paviljongen tisdagar/tiistaisin fredagar/perjantaisin SUPER Akta/ Kvtes Miisu Holmbäck Storgatan 4 Isokatu 4 tisdagar/tiistaisin kl KTN/FKT Akta/ Kvtes,TS Ann-Sofie Larsson Köpmansgatan 8 Kauppiaankatu 8 vardagar/arkisin kl 8-16 JYTY Akta/Kvtes,TS Sixten Fagernäs vardagar/arkisin kl 8-16 JUKO/FOSU Akta/Kvtes, TS Ukta/Ovtes Ralph Rönnqvist Storgatan 4 Isokatu 4 vardagar/arkisin kl JUKO/FOSU Läkta/LS Kimmo Kuisma JHL Akta/Kvtes, TS Maria Holmstedt- Lehtinen Malmska/Malmi HVC/terveyskeskus Storgatan 4 Isokatu 4 Vardagar/arkisin kl 8-16 må/ma och/ja to kl 8-16 ti och/ja on/ke kl JHL Tim-Aka/Ttes Kari Viinikka Storgatan 4 Isokatu 4 fredagar/perjantaisin kl 7-14 TYHY-FÖRMÅNERNA FÖR VEM? TYHY-kupongerna är personliga, ditt namn finns färdigt tryckt på kupongen, men glöm inte att själv anteckna din arbetsplats på kupongen. Ifall du deltar i en arbis kurs, skriv gärna vilken kurs någonstans på kupongen. Du kan använda dina kuponger vid arbis endast om du kan betala hela kursavgiften med dem. OBS! Endast motionskurser. Du kan delta i den subventionerade tyhy-verksamheten även ifall du är 1. moderskaps-, föräldra-, vård- eller alterneringsledig 2. timlärare, har undervisning minst 16 h/v 3. säsonganställd, under anställningstiden 4. vikarie och sysselsatt, över 6 mån. anställningstid 5. permitterad, permitteringstiden under 6 mån. Men inte om du är anställd av annan firma! TYHY-EDUT - KENELLE? TYHY-kupongit ovat henkilökohtaisia. Nimesi on painettu valmiiksi kuponkiin, mutta muis ta merkitä työpaikkasi kuponkiin itse. Jos osallistut työväenopiston järjestämään kurssiin, kirjoita mielellään kurssin nimi jonnekin kuponkiin. Voit käyttää kuponkeja työväenopiston kursseihin ainoastaan silloin kun voit maksaa koko kurssimaksun niillä. HUOM! Ainoastaan kuntoilukurssit. Voit myös osallistua tuettuun tyhy-toimintaan, vaikka olet: 1. äitiys-, isyys-, hoito- tai vuorotteluvapaalla 2. tuntiopettaja, opetusta väh. 16 h/v 3. sesonkityöntekijä, työssäoloaikana 4. sijainen tai työllistetty, yli 6 kk:tta 5. lomautettu, lomautusaika alle 6 kk:tta Mutta ei, jos olet jonkun toisen yrityksen työntekijä! Vinnarna i motionkampanjen - Kuntotempauksen voittajat Vi gratulerar vinnarna i motionskampanjen Onnittelemme kuntotempauksen voittajia: 1. Ansiktsbehandling/Kasvohoito: Nancy Lindfors 2. Fotvård/Jalkahoito, 2 st/kpl: Marita Järn & Ulla Sten 3. Kolgrill/Hiiligrilli: Agneta Sjöblom 4. Hängmatta/Riippumatto, 2 st/kpl: Kaija Niittyniemi& Margita Rajahalme 5. Strandmatta/Rantamatto, 2 st/kpl: Pamela Lundberg & Eija Ylisaari-Salminen 6. Piltavla/Tikkataulu, 2 st/kpl: Gunilla Hiltunen & Gunilla Björklund En ny motionskampanj har börjat Uusi kuntotempaus on alkanut Utlottas: Massage, biobiljetter + små vinster Arvotaan: Hieronta, elokuvalippuja + pikku palkintoja

18 Arbetsplatsen: Jakobstads vatten Vattenverket i Jakobstad har varit verksamt sedan 1928, men fungerar som ett kommunalt affärsverk sedan 2003 med Markku Kaksonen som vd. Verksamheten är uppdelad på administration, planering, ledningsnätet, Åminne vattenverk och Ahlheda reningsverk. På innergården av Storgatan 4 hittar man i källarutrymmena dem som har hand om ledningsnätet sex montörer, en nätverksingenjör, en hjälpkarl och rörmästare Gunder Carlstedt. Mesta av tiden tillbringas ute på fältet och tur är det, för de små och slitna rummen är inte imponerande. - De är från 60-talet och då fanns till exempel inga sociala utrymmen, de har byggts till efteråt. Men som bäst byggs det nytt vid gamla depån vid Staffansnäs, vi får flytta om cirka ett år, säger Carlstedt, som jobbat för Jakobstads vatten sen Jag var först femton år på planeringen och flyttade sen till underhållet. Vatten i kranen åt Jakobstadsborna I början kom vattnet till Jakobstadborna från Sandåsen, men sedan 1950-talet från Esse ås nedre lopp. Nära åmynningen finns Åminne vattenverk, som tillverkar och renar vattnet. Därifrån pumpas det mesta av vattnet bland annat via lågvattencisternen i Peders, med 1500 kubiks kapacitet. - Vattentornet hör också till oss, men håller på att förlora sin betydelse. De 500 kubik som finns där räcker till två timmars förbrukning dagtid, men tornet gör att trycket hålls jämnt i ledningsnätet, som är cirka 200 kilometer långt, berättar Carlstedt och tillägger: - Det är vi som ser till att Jakobstadsborna har vatten i kranen - vi bygger och underhåller vattenledningarna och mätarna. Tidigare användes järn- och stålrör som höll mellan tjugo och åttio år, de nya är av plast. - Vi började med plaströr på åttiotalet, så vi vet ännu inte så noga hur länge de håller. Jakobstad Vatten har över 5100 abonnenter och handhar allt vatten, också regnvattnet. Både arbetsmetoder och material har förbättrats och blivit mer kostnadseffektiva genom åren. - Generellt har arbetet blivit stressigare och det är viktigt att hålla kostnaderna nere, men det är billigare att reparera en läcka nu - vi har bättre maskiner och metoder. Till exempel har olika rördelar utvecklats, påpekar Carlstedt och fortsätter: - Nya montörer som börjar jobba här har ofta med sig nya idéer. Så här har vi gjort det i tjugo år och det fungerar bra är inte ett tänkesätt som fungerar mera. Å andra sidan finns det många konster och knep som det tar några år att lära sig. Läckor och planerat arbete Vi tar en tur till Kyrkostrand där en tomtledning läcker. - Det här är ett typiskt bonusarbete överraskande och kommer inte alltid vid lämplig tidpunkt, säger Carlstedt och kikar ner i kratern vid sidan av gatan. En sugbil håller rent från vattnet som rinner ner och en grävmaskin står redo bredvid. Två montörer och en lastbil med förare finns också på plats. - Ett liknande arbete tar oftast en till två dagar, beroende på om det finns träd och annat i vägen. Huvudledningen kan vi för det mesta reparera under åtta timmar. Av erfarenhet ser vi i allmänhet var vi ska ner, men ibland kan vattnet ha rört sig via kablar, då måste vi gräva längre efter läckan. I fjol hade vi 44 läckor på huvudlinjen och fem på tomtlinjer. Vattenkonsumtionen följs noga upp. - Vi har självavläsning på mätarna, men gör stickprov vart fjärde år. Vid faktureringen hålls koll på avvikelser och kontroller görs vid behov. Det kan vara en läcka eller fel på mätaren, men det kan också handla om skilsmässa eller duschande tonåringar. Arbetet görs dagtid, men dejour finns dygnet runt. - Det går inte att planera arbetet helt och hållet. Till exempel måste ett nybygge skjutas upp om läckor uppstår. Vi har aggressiv mark på vissa ställen i Jakobstad - gammal sjöbotten som fräter sönder rören, men de värsta ställena börjar vara sanerade vid det här laget. Som bäst förnyas rören i en stadsdel i gången. - Vi håller nu på med Östermalm. Men det kommer att ta en tid, eftersom vi inte kan göra så mycket under vintermånaderna, berättar rörmästare Gunder Carlstedt. Text: Ulla Linder Foto: Pirjo Salonen

19 - Me huolehdimme siitä, että pietarsaarelaisten hanoista tulee vettä me rakennamme ja huollamme vesijohdot ja mittarit. Aikaisemmin käytettiin rauta- ja teräsputkia, jotka kestivät vuotta. Uudet putket ovat muovia. Muoviputkien käyttö aloitettiin 80-luvulla, joten vielä ei tiedetä kovin tarkkaan, kauanko ne kestävät. Pietarsaaren Vedellä on yli tilaaja-asiakasta ja se huolehtii myös sadevesistä. Sekä työmenetelmät ja materiaalit että niiden kustannustehokkuus on parantunut vuosien varrella. Yleisesti ottaen työ on käynyt stressaavammaksi ja on tärkeää pitää kustannukset alhaisina, mutta nykyään vuodon korjaaminen on halvempaa, koska meillä on paremmat koneet ja menetelmät. Esimerkiksi eri putkenosat ovat kehittyneet, Carlstedt huomauttaa ja jatkaa: Uusilla asentajilla on usein tuoreita ideoita. Näin täällä on tehty 20 vuotta ja hyvin toimii -tyyppinen ajattelutapa ei enää käy. Toisaalta on useita konsteja ja kikkoja, joiden opetteluun menee muutama vuosi. Gunder Carlstedt Työpaikka: Pietarsaaren Vesi Pietarsaaren vesilaitos on ollut toiminnassa vuodesta 1928, mutta vuodesta 2003 se on toiminut kunnallisena liikelaitoksena, jonka toimitusjohtaja on Markku Kaksonen. Toiminta on jaettu hallintoon, suunnitteluun, johtoverkkoon, Åminnen vesilaitokseen ja Alhedan puhdistamoon. Isokatu 4:n sisäpihan kellaritiloista löytyvät johtoverkosta vastaavat henkilöt kuusi asentajaa, verkostoinsinööri, aputyöntekijä ja putkimestari Gunder Carlstedt. Suurin osa ajasta vietetään onneksi kentällä, sillä pienet ja kuluneet huoneet eivät tee järin suurta vaikutusta. Tilat ovat peräisin 60-luvulta, jolloin ei esimerkiksi ollut sosiaalitiloja, vaan ne on rakennettu jälkeenpäin. Parhaillaan rakennetaan kuitenkin uusia tiloja Tapaninniemen vanhalle varikolle. Pääsemme muuttamaan noin vuoden kuluttua, kertoo Carlstedt, joka on työskennellyt Pietarsaaren Veden palveluksessa vuodesta Olin ensin 15 vuotta suunnittelupuolella ja siirryin sitten kunnossapitoon. Vuotojen korjaamista ja suunnitelmallista työtä Lähdemme käymään Kirkkorannalla, jossa on vuotava tonttijohto. Tämä on tyypillistä lisätyötä se tulee yllätyksenä eikä osu aina sopivaan ajankohtaan, Carlstedt sanoo ja tähyilee kadun reunassa olevaan monttuun. Imuauto kerää alas valuvan veden ja kaivinkone on vieressä valmiina odottamassa. Lisäksi paikalla on kaksi asentajaa ja kuorma-auto kuljettajineen. Tämänkaltainen työ kestää yleensä yhdestä kahteen päivään riippuen siitä, onko edessä puita ja muuta. Pääjohdon saamme tavallisesti korjatuksi kahdeksassa tunnissa. Yleensä näemme kokemuksesta, mistä kohdasta pitää kaivaa, mutta toisinaan vesi on saattanut liikkua kaapeleita pitkin ja silloin vuotokohtaa on etsittävä kauemmin. Viime vuonna päälinjalla oli 44 vuotoa ja tonttilinjoilla viisi. Vedenkulutusta seurataan tarkasti. Meillä on käytössä itseluenta, mutta teemme pistokokeita joka neljäs vuosi. Laskutuksessa seurataan poikkeamia ja tarvittaessa tehdään tarkastuksia. Kyseessä saattaa olla vuoto tai mittarivika, mutta syynä voi olla myös avioero tai nuorison suihkun käyttö. Työt tehdään päiväsaikaan, mutta päivystys on ympärivuorokautinen. Tätä työtä ei voi täysin suunnitella. Esimerkiksi uudisrakentamista on lykättävä, jos ilmenee vuotoja. Pietarsaaressa on paikoin aggressiivista maaperää vanhaa merenpohjaa, joka syövyttää putket rikki, mutta pahimmat paikat on nyt saneerattu. Putkia uusitaan parhaillaan kaupunginosa kerrallaan. Olemme nyt Itänummella. Työ vie kuitenkin vielä jonkin aikaa, koska talvikuukausina ei voi tehdä kovinkaan paljon, kertoo putkimestari Gunder Carlstedt. Teksti: Ulla Linder Kuvat Pirjo Salonen Vettä pietarsaarelaisten hanoihin Aluksi pietarsaarelaisten vesi tuli Sandåsenilta, mutta 1950-luvulta lähtien se on otettu Ähtävänjoen alajuoksulta. Lähellä jokisuuta sijaitsee Åminnen vesilaitos, joka valmistaa ja puhdistaa vettä. Sieltä suurin osa vedestä pumpataan muun muassa Pedersin alavesisäiliön kautta 1500 kuution kapasiteetilla. - Vesitornikin kuuluu meille, mutta se on menettämässä merkityksensä. Sen 500 kuutiota riittävät päiväsaikaan kahden tunnin kulutukseen, mutta torni pitää lähes 200 kilometriä pitkän johtoverkon paineen tasaisena, Carlstedt kertoo ja lisää:

20 Allt fler har problem med dofter Överkänslighet för dofter är ett växande problem. Enligt en undersökning som staden Jakobstad utfört har ca 30 % av stadens anställda fått något slags symtom av dofter. De vanligaste symtomen är huvudvärk, andningssvårigheter och rinnande ögon. Det är mest kvinnor som har besvär med dofter. Besvären blir vanligare med tilltagande ålder. Juha Jaakkola, överläkare i lungsjukdomar vid Jakobstads sjukhus, berättar att överkänslighet för dofter är ett problem som ökar på samma sätt som allergierna. Överkänslighet för dofter är likväl inte en allergi och inte heller någon annan känd fysiologisk reaktion. Därför är det omöjligt att mäta överkänslighet för dofter och svårt att ställa diagnos. Även om man inte vet vad överkänslighet för dofter beror på, tror Jaakkola att en orsak är densamma som för allergier: överdriven renlighet. Om man inte som barn kommer i kontakt med de vanligaste bakterierna i naturen, fungerar inte immunsystemet som det borde. Det här kan sedan orsaka allergier och senare också göra att man lättare blir överkänslig för dofter, säger han. De lukter som ger mest besvär är alldeles klart de som orsakas av mögel eller sporer. Gatudamm och t.ex. ammoniakdamm i svinhus är också skadliga för hälsan. Bland kosmetiska ämnen orsakar mysk symtom oftare än andra. I värsta fall kan en alltför stor exponering för dofter orsaka astma, berättar Jaakkola. Med överkänslighet för dofter avses fysiska symtom som orsakas av olika dofter, t.ex. irriterade slemhinnor i ögon och näsa, andningsbesvär, huvudvärk, illamående, yrsel och tryck över bröstet. Största delen av dem som är överkänsliga för dofter lär sig att leva med sin krämpa genom att välja oparfymerade tvättmedel och kosmetika samt genom att undvika extrema situationer, som att vistas i tobaksrök. Symtomen varierar likväl mycket i styrka från en person till en annan, säger Jaakkola. I värsta fall kan överkänslighet för dofter bli ett så svårt problem att den t.o.m. utgör ett hot mot arbetsförmågan. Symtomen kan vara så kraftiga att de begränsar den överkänsligas liv och leder till isolering. Starka dofter besvärar inte enbart dem som är överkänsliga för dofter, utan också de flesta astma- och migränpatienter samt många som lider av allergiska ögon- och nässymtom. Överkänsligheten för dofter är starkare på vintern än på sommaren. Det här kan bero på torr luft, kyla eller brist på ljus, men någon entydig förklaring har vi inte, berättar Juha Jaakkola. Parfym orsakar inte bara symtom på doftöverkänslighet utan också beröringsallergi för 2-3 % av finländarna. Allergin tar sig uttryck i eksem på de ställen där man har applicerat den parfymerade produkten. Det finns inget selektivt läkemedel mot doftöverkänslighet. Antihistamin kan vara till hjälp för en del av dem som lider av den här åkomman. Det enda säkra sättet att undvika symtom är att undvika starka dofter och parfymerade produkter. Eftersom dagens samhälle är fullt av olika dofter, behöver de överkänsliga hjälp av sina medmänniskor: på arbetsplatser och sjukhus ska man undvika parfym, hårspray och rakvatten. Det lönar sig också att välja oparfymerade rengöringsmedel. Blommor ska man inte heller ta med sig överallt. Marjo Luokkala Foto: Marjo Luokkala Tuoksuista tehty kysely Kooste kyselyvastauksista on lähetetty tammikuussa työpaikoille. 32 % työntekijöistä on vastannut, että tuoksut vaivaavat heitä toisinaan työpaikalla. N. 200 työntekijää arvelee, että vaivat johtuvat työtovereiden käyttämistä tuoksuista (hajuvedestä, hiuslakasta, partavedestä yms.). Kyselyä on käsitelty myös työpaikkakokouksissa, kehittämisryhmissä ja yhteistoimintaryhmässä. Yhteistoimintaryhmän päätös: - seuraavassa henkilöstölehdessä annetaan tietoa tuoksuista (miel. lääkäri tiedottaa) - henkilöstöä kehotetaan vähentämään tuoksukuormitusta olemalla käyttämättä aerosoleja, hiussuihkeita ja suihkemuotoisia deodorantteja tms. sekä välttämään voimakkaasti tuoksuvien hajuvesien, deodoranttien ja partavesien käyttöä - esim. hoitolaitoksissa voidaan käyttää erityistoimenpiteitä, potilastiedotteita jne., mutta ne eivät koske muita yksiköitä - uusille työntekijöille tiedotetaan asiasta. KUNNIOITA TYÖTOVEREITASI!

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 291/2006 vp Homeen aiheuttamat sairastumiset Lapuan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Työnantaja on työturvallisuuslain 8 :n mukaan velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1185/2013 vp Raskausajan työkyvyttömyyden määrittäminen Eduskunnan puhemiehelle Raskausaikana työnteko vaikeutuu asteittain. Työkyvyn määrittäminen on hankalaa ja vaihtelee äitien välillä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 184/2004 vp Vanhustenhuollon henkilöstövajeen paikkaaminen Eduskunnan puhemiehelle Vanhustenhuollossa on Stakesin tutkimusten mukaan 4 500 työntekijän vaje. Henkilöstövaje aiheuttaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 198/2008 vp Ensihoidon tietojärjestelmän laajennushanke Eduskunnan puhemiehelle Helsingin alueella on otettu valtioneuvoston periaatepäätöksen (siirtyminen sähköiseen potilaskertomukseen)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2012 vp Työikäisten muistisairaiden huomioiminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa arvioidaan olevan noin 70 000 100 000 Alzheimerin tautia sairastavaa potilasta. Pääasiassa Alzheimerin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 906/2012 vp Hoitajien lääkkeenmääräämiskoulutuksen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Hoitajien lääkkeenmääräämiskoulutus käynnistettiin Suomessa pari vuotta sitten. Antamalla rajoitettu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE. USB 2.0 kort. USB 2.0 kortti

INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE. USB 2.0 kort. USB 2.0 kortti INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE Ver. 001-200303 USB 2.0 kort Modell/Malli FT-UPC-124V Nr/Nro: 32-4468 USB 2.0 kortti SE Läs igenom anvisningen före installation. Vi reserverar oss för ev. text- och bildfel

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot