Tässä numerossa mm. Oikea suunta, mutta outo järjestys Yritys voi laskuttaa kortin käytöstä Arvonlisäveroprosentit muuttuvat...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä numerossa mm. Oikea suunta, mutta outo järjestys... 4. Yritys voi laskuttaa kortin käytöstä... 4. Arvonlisäveroprosentit muuttuvat..."

Transkriptio

1 Tässä numerossa mm. Oikea suunta, mutta outo järjestys... 4 Yritys voi laskuttaa kortin käytöstä... 4 Arvonlisäveroprosentit muuttuvat...5 Yrityksen myynti ja verotus... 8 Palkanmaksu sairausajalta...10 Työelämän tietosuoja...15 Kemikaalien rekisteröinti...6

2 Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Turku Turussa kipinöi Tule niimpalhianoon yrittäjätapahtumaan! Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee tekemisen vimmaa. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät keräävät jälleen lokakuussa yhteen ison joukon intohimoisia yrittäjiä. Tule mukaan verkostoitumaan, vaikuttamaan ja hakemaan uusimmat ideat omaan liiketoimintaasi. Kipinä roihahtaa Turussa liekkeihin, kun päästetään yhdessä yrittäjyyden vimma valloilleen. Ilmoittaudu jo tänään osoitteessa

3 Yrittäjä INFO Sisällysluettelo YrittäjäINFO Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa. TOIMITUS Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p. (09) , Visuaalinen ilme Suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Kirjoittajina tässä numerossa ovat veroasiantuntija Satu Grekin, pääekonomisti Timo Lindholm, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen Suomen Yrittäjistä sekä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio Tietosuojavaltuutetun toimistosta. 1. Verot ja rahat...4 Oikea suunta, mutta outo järjestys...4 Uusi maksupalvelulaki voimaan mikä muuttuu?...4 Valmistaudu arvonlisäveroprosentin muutokseen... 5 Rakennuspalveluihin käännetty arvonlisäverovelvollisuus Yrityksen myynti TYÖNANTAJAN ABC...10 Sairauspoissaolot ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus...10 Vanhuuseläkkeellä olevan henkilön palkkaaminen - tietopaketti työnantajalle Tukiseteli nuorten työllistymiseksi Työelämän tietosuojan huoneentaulu YRITYSTOIMINNAN ABC Etsitkö yrityksellesi sopivaa koulutusta? Yritysten kansainvälistymiseen Tietyt kemikaalit rekisteröitävä mennessä Sukupolven- ja omistajanvaihdos -seminaari...9 Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Turku...II-kansi Neuvontapalvelut...III-kansi ISSN YrittäjäInfon ilmestyminen vuonna 2010 Numero kirjaudu jäsennumerolla 1/ / / / / /

4 1. Verot ja rahat Oikea suunta, mutta outo järjestys Kuluva vuosi on eritahtista irtautumista talouden kriisistä. Eritahtisuutta ilmenee sekä maiden välillä että Suomessa toimialojen ja myös alueiden kesken. Suomen Yrittäjät, pääekonomisti Timo Lindholm, p. (09) , Vahvan kasvun vuotta tästä tuskin ehtii tulla, mutta valtaosa talouden tuoreista numeroista ja uutisista tukee optimististen odotusten suuntaa. Suurin uhka talouden kohenemiselle Suomessa ja koko Euroopassa on Kreikka ja sen ylivelkaantuneisuuden seuraukset. Kotimarkkinat ensin? Perinteinen järjestys talouden nousussa suhdannekuopan pohjalta on se, että vienti kääntyy kasvuun ensin ja kotimarkkinat seuraavat perässä. Tänä vuonna järjestys näyttää olevan toinen ainakin toistaiseksi. Vientiä peilaava teollisuuden tuotanto ei Suomessa ole kääntynyt kasvuun. Positiivisia odotuksia on; silti numerot toteutuneesta tuotannon muutoksesta ovat edelleen miinuksella. Yrityskohtaiset erot ovat huomattavan suuria, mutta kokonaisuudessaan teollisuus ei ole vielä noussut. Kehittyvien talouksien vetoapu ei näytä Suomessa tuntuvan. Sen sijaan kotimarkkinakysynnästä kertova vähittäiskauppa on kasvussa. Maaliskuussa myynnin arvo oli Tilastokeskuksen ns. pikaennakon mukaan yli 7 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Suomalaiskuluttajien suuren enemmistön talous on kunnossa ja viime vuonna vaivannut ylivarovaisuus rahankäytössä on poistunut. Kreikan kompuroinnin vaikutus Väärillä papereilla rahaliiton jäseneksi tullut Kreikka on todella suurissa ongelmissa. Kreikan valtion budjettivaje paljastui monin kerroin oletettua suuremmaksi jo viime syksynä, mutta vajeen kärjistyminen Euroopan laajuiseksi kriisiksi kesti puoli vuotta. Tämä on jälleen yksi esimerkki kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden oudosta logiikasta. Suomen valtio on Kreikkaan nähden ikään kuin pankin roolissa: lainaamalla rahaa kohtuullisen leveällä korkomarginaalilla asiakkaalle, jonka luottokelpoisuus ei ole läheskään parhaasta päästä. Kreikan kriisin välitön vaikutus on ollut euron ylivahvuuden purkautuminen dollaria ja muita päävaluuttoja vastaan. Tältä osin vaikutus on ollut Suomen kannalta myönteinen. Toinen, epäsuorempi vaikutus tulee rahapolitiikan kautta. Kun Kreikan ja euroalueen muiden heikoimpien lenkkien pelivara finanssipolitiikassa on nolla, on rahapolitiikka pidettävä poikkeuksellisen keveänä. Tästä syystä Euroopan keskuspankki ei ole vieläkään vihjannut ohjauskoron edes ensimmäisestä korotuksesta. Yhteen prosenttiin juuttuneen ohjauskoron kausi venyy edelleen. Pahimmillaan Kreikan sotku voi heikentää koko Euroalueen talouskehitystä tuntuvasti. Jos kriisi leviää Espanjaan viisi kertaa Kreikkaa suurempaan talouteen on myös pelastusoperaatio monin verroin kalliimpi. Eurovaltioiden lainanoton hinta nousee ja finanssipolitiikka joutuu entistä ahtaammalle. Äärimmillään kriisi voi tuottaa suurta kitkaa rahoitusmarkkinoille: jos epävarmuus rahoituksen saatavuudesta ja hinnasta valtioille, pankeille ja suuryrityksille leviää, on edessä samankaltainen pysähdyksen ja odottelun tila jota elettiin syksyllä 2008 ja alkuvuonna Investointeja lykätään ja kauppa ei käy. Uusi maksupalvelulaki voimaan mikä muuttuu? Toukokuun alusta voimaan tullut maksupalvelulaki tuo mukanaan uudistuksia paitsi pankeille ja muille luottolaitoksille myös pienemmille maksuja vastaanottaville yrityksille, kuten kaupoille, ravintoloille, takseille ja autokorjaamoille. Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. (09) , Maksupalvelulaki pohjautuu EU:n maksupalveludirektiiviin, ja sen soveltamisalaan kuuluvia maksupalveluita ovat esimerkiksi tilisiirrot, suoraveloitukset, pankki- ja luottokorttimaksut sekä laissa tarkemmin määritellyissä tapauksissa matkapuhelimella maksaminen. Laki sisältää säännökset palveluntarjoajan velvollisuudesta antaa tietoja maksupalvelun käyttäjälle, maksupalveluja koskevan puitesopimuksen muuttamisesta ja päättämisestä, maksutapahtumien käynnistymisestä, toteuttamisesta ja toteuttamisajoista sekä arvopäivän määräytymisestä. Merkittävä muutos nykyiseen on rajat ylittävien tilisiirtojen toteuttamisajan lyhentyminen ensin enintään kolmeen työpäivään ja vuoden 2012 alusta yhteen työpäivään. Koska maksupalvelun velvoitteet koskevat suurelta osin maksupalveluja tarjoavia yrityksiä, etenkin pankit ja luottoyhtiöt joutuvat uusien velvoitteiden myötä tekemään muutoksia esimerkiksi tietojärjestelmiinsä. Pankeilla ja muilla maksupalveluntarjoajilla voi olla tarvetta muuttaa myös maksupalveluja käyttävien yritysten kanssa tekemiään sopimuksia. Tämän vuoksi yrittäjien kannattaa lukea huolellisesti maksupalveluntarjoajan lähettämät uudet sopimusehdot, jotka saattavat tuoda esimerkiksi pankkikorttimaksuja vastaanottavalle yritykselle velvollisuuden säilyttää kuitteja jatkossa nykyistä pitemmän ajan. Maksu ja alennus maksuvälineen käyttämisestä Maksupalvelulaki mahdollistaa jatkossa sen, että yritys voi laskuttaa asiakkaaltaan kortin tai muun maksuvälineen käytöstä aiheutuvat kulut tai antaa alennusta tietyn maksuvälineen käyttämisestä. Näin ollen 4

5 Verot ja rahat maksupalveluntarjoajana oleva kotimainen tai ulkomainen pankki tai luottolaitos ei enää jatkossa saa estää maksunsaajaa pyytämästä maksajalta maksua tai tarjoamasta tälle alennusta maksuvälineen käyttämisestä. On arvioitu, että kulujen veloittaminen maksukäytännössä lisää korttimaksujen läpinäkyvyyttä ja edistää kilpailua eri maksuvälineiden välillä sekä ohjaa kuluttajia käyttämään edullisimpia maksuvälineitä. Yritys voi laskuttaa asiakkaaltaan kortin tai muun maksuvälineen käytöstä aiheutuvat kulut tai antaa alennusta tietyn maksuvälineen käyttämisestä. Maksunsaajana toimiva yritys voi periä maksuvälineen käyttämisestä enintään sellaisen maksun, joka ainakin likimääräisesti vastaa maksunsaajalle itselleen asiakkaan maksuvälineen käyttämisestä aiheutuvia tosiasiallisia kustannuksia. Näin ollen esimerkiksi kauppa voi siirtää edelleen maksajalle muun muassa palveluntarjoajan korttimaksun perusteella perimän provisiomaksun. Veloitettava lisäkulu ei kuitenkaan saa olla kortin käytöstä aiheutuvaa maksua suurempi. Erikseen on kielletty, ettei maksupäätteiden hankkimisesta tai vuokrauksesta ja palveluntarjoajan maksunsaajalta Yritys voi laskuttaa asiakkaaltaan kortin tai muun maksuvälineen käytöstä aiheutuvat kulut tai antaa alennusta tietyn maksuvälineen käyttämisestä. perimää kiinteistä kuukausimaksuista saa periä asiakkailta. Jos kauppias tai muu maksunsaajayritys pyytää asiakkaalta maksutapalisää tai tarjoaa alennusta tietyn maksuvälineen käyttämisestä, on tästä kerrottava asiakkaalle ennen maksutapahtuman käynnistämistä. Tällöin myös maksun tai alennuksen määrästä on ilmoitettava. Tiedonantovelvollisuus on täytettävä siten, että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus arvioida ja valita hänelle sopivin maksutapa. Säännös on pakottava kuluttajakaupassa. Yrittäjä voi ilmoittaa veloittamansa maksut esimerkiksi asettamalla ne näkyville liiketilan oveen tai kassan yhteyteen. Maksutapahtuman toteuttamisajat lyhenevät Maksupalvelulain mukaan sekä maksajan että maksunsaajan palveluntarjoajan noudattamat kotimaan maksutapahtumien toteuttamisajat lyhenevät. Maksajan palveluntarjoajan on pääsääntöisesti maksettava maksutapahtuman rahamäärä maksunsaajan palveluntarjoajan tilille viimeistään maksutoimeksiannon vastaan- ottohetkeä seuraavana työpäivänä. Tämän jälkeen maksusaajan palveluntarjoajan on maksettava summa välittömästi maksunsaajan tilille. Vuoden 2012 alkuun saakka kestävän siirtymäkauden ajan tilisiirtojen toteuttamisajaksi voidaan muissa kuin kotimaan maksutapahtumissa sopia kolme työpäivää maksutoimeksiannon vastaanottohetkestä lukien. Maksupalvelulaissa säädetyt maksutapahtuman toteuttamisajat eivät koske maksukortilla tai muulla maksuvälineellä tapahtuvan maksun tapahtumahyvityksiä. Tapahtumahyvityksen suorittamisajankohdasta voidaan näin ollen sopia tapahtumahyvittäjän, esimerkiksi Luottokunnan ja maksunsaajana olevan yrityksen, esimerkiksi kauppiaan välillä. Käytännössä uusien SEPA-maksukorttien maksuliikenne kulkee Luottokunnan kautta, jolloin rahan läpimenoaika maksunsaajana olevan kauppiaan tilille kestää Luottokunnan vakiosopimusehtojen mukaan kaksi pankkipäivää. Valmistaudu arvonlisäveroprosentin muutokseen Heinäkuun alussa kaikki arvonlisäverokannat nousevat yhdellä prosenttiyksiköllä. Yleinen verokanta on muutoksen jälkeen 23 %. Alennetut verokannat ovat 13 % ja 9 %. Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Satu Grekin, p. (09) , Toinen muutos koskee tarjoillun ruoan arvonlisäverokantaa. Alkoholijuomia ja tupakkavalmisteita lukuun ottamatta ravintola- ja ateriapalvelujen verokanta muuttuu yleisestä verokannasta alennettuun. Heinäkuun alusta se on sama kuin muidenkin elintarvikkeiden eli 13 %. Uusia verokantoja sovelletaan, jos myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu tai sen jälkeen. Tärkeän poikkeuksen muodostavat kuitenkin ennakkomaksut. Jos ennakkomaksu on kertynyt mennessä, sovelletaan ennakkomaksujen osalta vanhoja verokantoja. ALV-muutos edellyttää uusien verokantojen syöttämistä laskutus- ja kirjanpitojärjestelmiin. Yrityksen on tarkkailtava myymiensä hyödykkeiden toimitusajankohtaa, jotta laskutus tapahtuu oikealla verokannalla ja jotta vero maksetaan oikeamääräisenä. Erityisesti kuluttajakauppaa harjoittavien ja bruttomääräisesti hyödykkeidensä myyntihinnat esittävien yritysten on ratkaistava, viedäänkö veronkorotus hintoihin, ja milloin. Samalla on arvioitava, joudutaanko väliaikaisesti. ottamaan käyttöön kahdet hinnat. Kuluttajalainsäädäntö vaatii, että kuluttaja-asiakkaalle on esitettävä aina kokonaishinta. Yritykselle myytäessä voidaan tarjous ilmoittaa esimerkiksi XX euroa lisättynä kulloinkin voimassaolevalla arvonlisäverolla. Verohallinnon ohje Verohallinto on julkaissut ohjeen siitä miten arvonlisäverokantojen muutos toteutetaan laskutuksessa (Dnro 348/40/2010, ). Seuraavassa esimerkkejä Verohallinnon ohjeesta: 5 Tavara Uutta verokantaa sovelletaan, kun myyty tavara on toimitettu, tavara on otettu omaan käyttöön, yhteisöhankinta on tehty, tavara on siirretty varastointimenettelystä tai maahan tuodusta tavarasta on veron suorittamisvelvollisuus syntynyt tai sen jälkeen. Jos tavaran myynnistä on saatu ennakkomaksu, ennakkomaksuun sovelletaan kertymisajankohdan verokantaa. Esimerkki: Asiakas oli tilannut uuden auton helmikuussa Auto luovutetaan hänelle heinäkuussa Auton myyntiin sovellettava verokanta on 23 %. Jos asiakas maksaa auton hinnan tai osan hinnasta esim. luovuttamalla vanhan autonsa osana kauppahintaa kesäkuussa, kysymyksessä on ennakkomaksu, johon sovelletaan 22 %:n verokantaa. Sovellettavaan verokantaan ei vaikuta se ajankohta, milloin auto

6 1. Verot ja rahat on tilattu, kauppasopimus allekirjoitettu tai auto rekisteröity. Jotta ennakkomaksuun voidaan soveltaa ennen voimassa olevaa verokantaa, sen tulee olla kertynyt myyjälle ennen tätä ajankohtaa. Jos esimerkissä autokauppias antaa ostajalle laskun, joka on päivätty kesäkuulle 2010, mutta ostaja maksaa sen heinäkuussa, sovellettava verokanta on 23 %. Tavara on toimitettu, kun se luovutetaan ostajan haltuun. Esimerkki: Myyjä lähettää ostajalle elintarvikkeita. Tavarat saapuvat ostajan varastolle Jos kuljetus tapahtuu myyjän vastuulla, ostaja on vastaanottanut tavarat ja sovellettava verokanta on 13 %. Jos kuljetus tapahtuu ostajan vastuulla, tavarat katsotaan toimitetun kuljetuksen alkaessa , jolloin myyntiin sovelletaan 12 %:n verokantaa. Osamaksukaupassa veron suorittamisvelvollisuus syntyy, kun tavara luovutetaan ostajalle. Esimerkki: Autoliike myy osamaksusopimuksella auton, joka luovutetaan ostajalle kesä-kuussa. Koko kauppahintaan sovelletaan 22 %:n verokantaa. Osamaksuerien maksuajan-kohdilla ei ole vaikutusta sovellettavaan verokantaan. Veden sekä energiahyödykkeiden kuten sähkön, kaasun ja lämmön laskutus tapahtuu usein aikaisempaan kulutukseen perustuvilla arviolaskuilla ja kerran vuodessa tehtävällä tasaus-laskulla. Näihin laskuihin saattaa sisältyä kulutukseen perustuvan maksun lisäksi kulutuksen määrästä riippumaton perusmaksu. Arviolaskuihin ja tasauslaskuihin, jotka maksetaan ennen , sovelletaan 22 %:n verokantaa. Esimerkiksi laskuun ajalta sovelletaan 22 %:n verokantaa siihen osuuteen suoritusta, joka kohdistuu aikaan ennen ja 23 % tämän jälkeiseen aikaan. Yhteisöhankinta Sellaiseen toisesta EU-maasta hankittuun tavaraan, joka on kohdistettava heinäkuulle 2010 tai sen jälkeen, sovelletaan uutta verokantaa. Yhteisöhankinta kohdistetaan sitä kuukautta seuraavalle kalenterikuukaudelle, kun hankinta on tehty. Hankinta on tehty sinä ajankohtana, jona tavara on toimitettu. Jos ostajalle kuitenkin annetaan hankinnasta lopullinen lasku toimituskuukauden aikana, yhteisöhankinta kohdistetaan toimituskuukaudelle. Esimerkki: Yritys tuo kirjoja Ruotsista. Kirjat toimitetaan kesäkuussa 2010, ja laskutetaan heinäkuussa Yhteisöhankinnasta suoritetaan veroa 9 %:n mukaan, koska yhteisö-hankinta kohdennetaan heinäkuulle. Jos sekä toimitus että laskutus tapahtuvat kesäkuussa, sovellettava verokanta on 8 %. Palvelu Uutta verokantaa sovelletaan, kun myyty palvelu on suoritettu tai palvelu on otettu omaan käyttöön tai sen jälkeen. Ennakkomaksuun sovelletaan kuitenkin kertymisajankohdan verokantaa. Palvelusuorituksiin, jotka ovat kesken verokannan muuttuessa, sovelletaan päättymisajankohdan verokantaa. Palvelu on suoritettu, kun se on tosiasiallisesti asiakkaan käytettävissä. Esimerkki: Asiakas ostaa autokorjaamolta korjauspalvelun, joka valmistuu Asiakkaalle palvelu luovutetaan Autokorjaamon käyttämä alihankkija luovuttaa työnsä autokorjaamolle Alihankkijan myyntiin autokorjaamolle sovellettava verokanta on 22 %. Autokorjaamon myyntiin asiakkaalle sovellettava verokanta on 23 %. Oma käyttö Itse suoritetun rakentamispalvelun omaan käyttöön ottamiseen sovelletaan 23 %:n verokantaa, siltä osin kuin rakentamispalvelu valmistuu tai sen jälkeen. Ostetun rakentamispalvelun omaan käyttöön sovelletaan 23 %:n verokantaa, kun rakentamispalvelua on vastaanotettu jälkeen. Jos vastiketta on maksettu ennen , verokanta on kuitenkin 22 %. AVL 33 :ssä tarkoitetun kiinteistön, jonka aikaisempi luovuttaja oli ostanut tai itse suorittanut rakentamispalvelun, ottamisesta omaan käyttöön suoritettava vero on 23 %, jos kiinteistö on luovutettu tai sen jälkeen. Jatkuvana suorituksena tapahtuva tavaran ja palvelun myynti Jatkuvana suorituksena tapahtuvat tavaran ja palvelun myynnit ovat myyntejä, joissa 6

7 Verot ja rahat vastike määräytyy ajan kulumisen perusteella. Esimerkiksi vuokrauspalvelu on jatkuvaluonteinen suoritus. Jatkuvaluonteisia suorituksia eivät ole kertaluonteiset myynnit, joissa vastike suoritetaan useammassa erässä, kuten osamaksukauppa tai rakennusurakka. Jatkuvia eivät myöskään ole sellaiset jatkuvaluonteiset myynnit, joissa veloitus ei perustu pelkästään aikaan vaan myös toimitettuun määrään. Jatkuvana suorituksena myyty tavara tai palvelu katsotaan toimitetuksi tai suoritetuksi kunkin suoritukseen liittyvän tilitysjakson päättyessä. Esimerkiksi, jos vuokranmaksujakso on , palvelu katsotaan suoritetuksi Palvelun myyntiin sovellettava verokanta on tällöin 23 % koko jaksolta. Jos myyjä saa ennakkomaksun ennen , myyntiin sovelletaan 22 %:n verokantaa. Alennukset, luottotappiot ym. oikaisuerät Annettuihin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa, kun tavara toimitettiin tai palvelu suoritettiin tai sinä kuukautena, jolle yhteisöhankinta oli kohdistettava. Esimerkki: Asiakkaalle on luovutettu auto helmikuussa Heinäkuussa 2010 autossa ilmenee vika, joka oikeuttaa hinnan alennukseen. Hinnanalennukseen sovelletaan auton luovutushetkellä voimassa ollutta 22 % arvonlisäverokantaa. Esimerkki: Rakennusurakka valmistuu elokuussa 2010, jolloin lähetetään loppulasku euroa + alv 23 %. Koko urakan hinnasta eurosta on maksettu ennakkomaksuina ennen heinäkuuta euroa + alv 22 %. Marraskuussa 2010 havaitaan virhe, jonka seurauksena myyjä hyvittää ostajalle euroa. Hyvitykseen sovelletaan 23 %:n vero-kantaa, koska rakentamispalvelu on valmistunut jälkeen. Jälkikäteen maksettavat vuosi- tai muut kausialennukset ja vastaavat erät, jotka kohdistuvat sekä ennen että sen jälkeen toimitettuihin tavaroihin ja palveluihin voidaan jakaa eri verokannan alaisiin osiin voimaantulosäännöksestä poiketen ajan kulumisen mukaisessa suhteessa. Esimerkiksi koko vuodelle 2010 kohdistuvista yleisen verokannan alaisista myynneistä annetuista vuosialennuksista puolet voidaan katsoa kohdistuvan 22 %:n verokannan alaisiin myynteihin ja puolet 23 %:n alaisiin myynteihin. Rakennuspalveluihin käännetty arvonlisäverovelvollisuus Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan esitys, jonka mukaan rakennuspalvelun myyntiin aletaan soveltaa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta lukien. Esityksellä pyritään torjumaan alan harmaata taloutta. Rakentamispalvelu Muutoksen jälkeen arvonlisäveron suorittaa myyjän sijasta ostaja, kun kaupan kohteena on rakentamispalvelu, tai työvoiman vuokraus rakentamispalveluja varten. Myyjällä on jatkossakin vähennysoikeus ostoihinsa sisältyvästä arvonlisäverosta. Rakentamispalveluna pidetään kiinteistöön kohdistuvaa rakennus- ja asennustyötä sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttamista. Rakentamispalvelun käsite kattaa maa- ja vesirakentamisen, rakennusten uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja perusparantamisen, rakennuksen sähkö- ja LVI-työt, rakentamisen viimeistelytyöt ja rakennuskoneiden vuokrauksen käyttäjineen. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta rakennustyöhön liittyvien suunnittelu-, valvonta- tms. palveluiden myyntiin. Myös tavaran myynti ilman siihen liittyvää työsuoritusta on käännetyn ulkopuolella. Esimerkiksi kodinkoneiden myynti asen- nettuna katsotaan tavaran myynniksi, koska palvelun osuus on vähäinen suhteessa tavaran arvoon. Ostajana elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Toinen edellytys käännetyn verovelvollisuuden soveltamiselle koskee rakentamispalvelun ostajaa. Jos rakentamispalvelun ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja, on käännettyä verovelvollisuutta sovellettava. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan myös silloin, kun rakentamispalvelu myydään elinkeinonharjoittajalle, joka myy palvelun edelleen edellä tarkoitetulle rakennustoiminnan harjoittajalle. Tämä tarkoittaa, että rakennusliikkeelle myytäviin rakentamispalveluihin sovelletaan aina käännettyä verovelvollisuutta. Sen sijaan muun toimialan yritys, joka kertaluonteisesti rakennuttaa itselleen esimerkiksi toimitilat, ei ole sellainen ostaja, jolle myytäessä käännettyä sovelletaan. Kiinteistön sijaittava Suomessa Säännöksen soveltamisen suhteen ei ole merkitystä sillä, onko palvelun ostaja suomalainen vai ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja tai onko palvelun myyjä suomalainen vai ulkomaalainen. Olennaista on, että kiinteistö, jolla rakentamispalvelua suoritetaan, sijaitsee Suomessa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovellettaisi lain voimaantullessa keskeneräisiin palveluihin eli niihin, joissa palvelun suorittamiseen on tosiasiallisesti ryhdytty ennen Käännetyn soveltumista tarkasteltaisiin urakkakohtaisesti siten, että tiettyyn kokonaisurakkaan sisältyviä aliurakoita tarkasteltaisiin kutakin erikseen urakka- ja urakoitsijakohtaisesti. Ne urakat, joita ei ole aloitettu ennen , viedään loppuun vanhan järjestelmän mukaisesti. Satu Grekin 7

8 1. Verot ja rahat Yrityksen myynti Edellisessä YrittäjäInfossa 2/2010 käsiteltiin yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyviä verohuojennuksia. Tässä kirjoituksessa käsitellään osakekaupan ja liiketoimintakaupan verotuksellisia eroja. On kaksi tapaa myydä yritys. Ensimmäinen tapa on, että kaupan kohteena ovat yhtiön osakkeet tai osuudet. Tällöin myyjänä on osakas. Toisessa vaihtoehdossa kohteena on yrityksen liiketoiminta. Tällöin myyjänä on yritys. Verot maksaa se, kuka on myyjänä. Ensimmäisessä tilanteessa lasketaan siten osakkaan luovutusvoittoa. Jälkimmäisessä saatu kauppahinta on yrityksen veronalaista tuloa. Yksityisen elinkeinonharjoittajan yrityksen myynti tapahtuu aina jälkimmäisellä tavalla. Osakkeiden tai osuuksien myynti Jos myyjällä ei ole enää yrityskaupan jälkeen tarvetta yhtiölle, selkeintä voi olla myydä koko yhtiö tai siitä omistettu osuus. Tällöin kaupan kohteena on osakeyhtiön osakekanta tai henkilöyhtiön yhtiömiesosuus. Kauppahinta maksetaan myyjäyrittäjälle korvauksena saaduista osakkeista. Yhtiön omistamien omaisuuserien omistaja ei vaihdu, vaan esimerkiksi kiinteistön omistaa kaupan jälkeenkin sama yhtiö. Osakkeiden tai osuuksien myynnistä lasketaan myyjäyrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa luovutusvoitto tai -tappio. Luovutusvoitto on pääomatuloa, ja verotetaan kiinteällä 28 prosentin verokannalla. Julkista keskustelua on käyty pääomatuloveroprosentin nostamisesta. Jos luovutuksesta syntyy tappio, se voidaan vähentää myyntivuonna tai kolmena seuraavana vuonna syntyvistä luovutusvoitoista. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt vähentämisajan pidentämisestä viiteen vuoteen vuoden 2010 alusta, mutta päätös ei ole vielä muuttunut pykäläksi. Luovutusvoiton määrä lasketaan siten, että saadusta kauppahinnasta vähennetään osakkeista maksettu ja/tai yhtiöön sijoitettu määrä, sekä myynnistä mahdollisesti aiheutuneet kulut. Todellisen hankintamenon ja kulujen vaihtoehtona myyjä voi vähentää ns. hankintameno-olettaman mukaisen arvon, joka on omistusajan pituudesta riippuen 20 tai yli 10 vuotta omistetuissa 40 prosenttia saadusta myyntihinnasta. Ostajan kannalta osakkeiden tai yhtiömiesosuuden ostamiseen liittyy seikkoja, jotka toimivat verotuksen kannalta epä- edullisesti verrattuna liiketoimintakauppaan. Kauppahinnan rahoittamiseksi otetun velan koron voi kyllä vähentää. Ei kuitenkaan ostetun yrityksen verotuksessa, vaan ostajan henkilökohtaisena tulonhankintaan liittyvänä kuluna. Sen sijaan osaakaan kauppahinnasta ei voi vähentää omistusaikana. Se vähennetään vasta osana hankintahintaa, kun osakkeet tai osuudet seuraavan kerran luovutetaan. Myyjän kannalta osakkeiden kauppa on houkutteleva siksi, että kauppahinta kuuluu myyjäyrittäjälle eikä yhtiölle. Osakkeet myyneen yrittäjän ei tarvitse erikseen pohtia, miten kotiuttaa kauppahinta yhtiöstä ja mitä tehdä tyhjälle yhtiölle. Substanssikauppa eli liiketoiminnan myynti Ostaja haluaa yleensä ostaa yrityksen tuloksentekokykyä. Kohteena olevassa yrityksessä voi olla omaisuutta, josta ostaja ei ole kiinnostunut maksamaan. Onkin tavallista, että ostaja on kiinnostunut vain tietystä liiketoiminnan osasta. Kun yrityskauppa toteutetaan myymällä yrityksen liiketoiminta ja/tai omaisuus tai osa siitä, puhutaan liiketoiminta- tai substanssikaupasta. Myyjänä on tässä vaihtoehdossa yritys, jota verotetaan saadusta voitosta. Myydyistä omaisuuseristä saatu vastike on kaupantekovuoden veronalaista tuloa myyjäyhtiölle. Vastaavasti myytyjen omaisuuserien poistamatta olevat hankintamenot sekä myynnin asiantuntijanpalkkio- ym. kulut ovat yrityksen vähennyskelpoisia menoja. Yritys ei voi milloinkaan vähentää ns. hankintameno-olettaman mukaista arvoa, vaan voitto lasketaan aina todellisten menojen vähentämisen kautta. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 26 prosentin yhteisöveron. Voitto pitää erikseen siirtää yrittäjälle esimerkiksi osingonjakona. Henkilöyhtiön liiketoimintakaupasta saama voitto jaetaan muun yritystulon mukana yhtiömiehillä ansio- ja pääomatulona verotettavaksi. Kuitenkin henkilöyhtiön käyttöomaisuuden luovutuksesta saatu voitto on aina pääomatuloa. Yksityinen elinkeinonharjoittaja toimii omissa nimissään ilman juridista yritysmuotoa. Kun liiketoiminta myydään, on kyseessä toiminimen viimeinen liiketapahtuma. Saatu kauppahinta on elinkeinotoiminnan tuloa. Se jaetaan elinkeinonharjoittajan ansio- ja pääomatulona verotettavaksi siten, että elinkeinotoiminnan nettovarallisuudelle laskettua 20 % tuottoa vastaava osuus on pääomatuloa. Elinkeinonharjoittajan vaatimuksesta tuottoprosenttina voidaan kuitenkin käyttää 10 tai 0. Kuten henkilöyhtiöillä, kiinteän käyttöomaisuuden luovutusvoitto on kuitenkin aina pääomatuloa. Ansiotulon osalta luopuja voi tiettyjen edellytysten täyttyessä saada tulontasausta. Tällöin veroprosentti ei kohtuuttomasti nouse suuren kertatulon vuoksi. Ostajana henkilö vai yhtiö velan korot Liiketoimintakaupalla ostetulle omaisuudelle muodostuu hankintameno, joka aktivoidaan taseeseen. Erotuksena osakekauppaan liiketoimintakaupassa ostaja voi tehdä hankintamenosta vuosittaisia poistoja. Ostajana liiketoimintakaupassa on yleensä yhtiö. Liiketoiminnan ostoon otetun velan korot ovat yhtiön elinkeinotoiminnan velkaa, eikä ostavan yrittäjän henkilökohtaista tulonhankkimisvelkaa. Myös osakkeiden tai osuuksien kaupassa ostajana voi olla luonnollisen henkilön sijaan yhtiö. Ostetusta yhtiöstä tulee tällöin ostavan yhtiön tytäryhtiö. On tavallista, ja usein rahoittajankin toivomus, että pian kaupan jälkeen tytäryhtiö sulautetaan emoon. Tämän jälkeen kauppahintavelka ja ostettu yritystoiminta ovat samassa yhtiössä. Ole tarkka kauppaneuvottelussa Yrittäjän olipa hän ostajana tai myyjänä on oltava siis tarkkana kauppaneuvotteluissa. Yrittäjälle jäävien eurojen määrään vaikuttaa merkittävästi se, sovitaanko kauppahinta maksettavaksi yhtiön osakkeista tai yhtiömiesosuuksista vai onko kaupan kohteena yrityksen omaisuus. Eri tavalla toteutettuna saman yrityksen hinta voi muodostua hyvinkin erilaiseksi. Satu Grekin 8

9 Sukupolven- ja omistajanvaihdos seminaari Meriton Conference & Spa Hotelli, Tallinna Torstai Perjantai Seminaaripäivän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy Seminaaripäivän puheenjohtajana toimii KTL Risto Walden, Walden Tax Oy Ilmoittautuminen seminaariin Länsiterminaali L4, Hietasaarenkuja 8, 2. kerros Lähtöselvitysportit suljetaan klo Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelliin Buffet-lounas Yrityskaupan prosessi ja arvonmääritys Toiveet vs. realismi yrityskaupassa Yrityskaupan prosessi käytännössä Yrityksen arvon määrityksestä; tuottoarvo, substanssiarvo vai jotakin muuta Yrityskaupan muistilista, onnistumisen edellytykset, epäonnistumisen riskit Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy Yrityskaupan rahoitus Tyypilliset yrityskaupan rakenteet Pankkirahoitus ja muut mahdollliset rahoituksen lähteet Liiketoiminnan muiden rahoitustarpeiden ratkaiseminen (käyttöpääoma, investoinnit) Yrityskauppaan ja kokonaisrahoitukseen liittyvät vakuusjärjestelyt Kuinka rahoituksen saatavuuteen voidaan vaikuttaa? Sampo Pankin palvelut yrityskauppaa suunnitteleville Toimialajohtaja Olavi Penttilä, Sampo Pankki Oyj Kahvitauko Huoneavainten jako ja majoittautuminen Mitä sitten, kun kauppa on tehty? Luopujan eläkeratkaisut yrityskaupan yhteydessä Jatkajan toimeentulon varmistaminen perhe huomioon ottaen Ostetun yrityksen avainhenkilöiden sitouttamisesta Investointisuoja yritykselle ymmärrä hyvän ihmisen arvo Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life Sopimusten merkityksestä omistajanvaihdoksessa Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja Sopimusten asema ja siirto liiketoimintakaupassa Sopimusten asema ja siirto osakekaupassa Osakassopimuksen merkitys omistajanvaihdostilanteessa Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät Tauko Valmiina muutokseen Toimitusjohtaja, organisaatiokonsultti Kristiina Harju, Fakta&Fiktio Oy Tauko Illallinen Yrityskauppa ei onnistu ilman ohjausta. Juha Rantanen 7.00 Aamiainen Hotellihuoneiden luovutus klo mennessä 9.00 Omistajanvaihdoksen verotuksesta Yrityskaupassa verot maksaa se, joka saa rahat; siis yrittäjä itse tai yhtiö Verosuunnitelma myyjän ja ostajan näkökulmista Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen Mikä osa yrityksestä siirtyy? Yritysjärjestelyt; miten kokonaisuutta voidaan järjestellä tehokkaasti? Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? Jos kauppaa ei tule; yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi KTL Risto Walden, Walden Tax Oy Tauko Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa Kaupan toteuttamisen vaihtoehdot ja verotus Omistuksen siirtäminen lähipiirissä ja sukupolvenvaihdoshuojennus Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä KTL Risto Walden, Walden Tax Oy Verohallituksen ohjeistus yrityskaupoissa Keskeiset verottajan huomioimat kohdat Omaisuuden arvostus verotuksessa Erikoisasiantuntija Ilkka Lahti, Valtionvarainministeriö Seminaarin päätös Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin Ruokailu ateriakupongin arvolla laivan eri ravintoloissa Saapuminen Helsinkiin Osallistumismaksu Jäsenhinta: 369 / hlö 2-hengen huoneessa ja 391 / hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 529 / hlö 2-hengen huoneessa ja 551 / hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä hotellin allas-, saunaosaston ja kuntosalin käyttö. Ilmoittautuminen Viimeistään osoitteessa sähköpostilla p. (09) tai f. (09) /Härkönen. Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika (ppkkvv) ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä. Yhteistyössä

10 2. Työnantajan ABC Sairauspoissaolot ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus Sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta säädetään työsopimuslailla ja lisäksi työehtosopimuksissa on säännöksiä. Työsopimuslain (2 luku 11 ) perusteella työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta 9 arkipäivältä (1+9), jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään sairauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on oikeus saada puolet palkastaan. Sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta voidaan sopia toisin työehtosopimuksissa, ja lähtökohtaisesti työehtosopimuksissa onkin pidemmälle meneviä velvollisuuksia sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden osalta. Vaikka toimialalla ei olisikaan työehtosopimusta, voivat työnantaja ja työntekijä sopia työsopimuslakia pidemmästä palkanmaksuvelvollisuudesta. Työsopimuslain 1+9 päivän palkanmaksuvelvollisuutta lyhyemmästä ajasta ei sen sijaan voida sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Työehtosopimuksissa alakohtaisia eroja Työehtosopimuksien sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta koskevat säännökset vaihtelevat toimialoittain, mutta yleisimmin sairausajan palkanmaksuvelvollisuus pitenee työsuhteen keston mukaan. Yleensä työehtosopimuksissa palkanmaksuvelvollisuus vaihtelee 1 kuukaudesta 3 kuukauteen työsuhteen pituuden mukaan. Joissain työehtosopimuksissa sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta on rajoitettu karenssipäivillä, mutta yleensä karenssipäivät koskevat vain lyhyen ajan kestäneitä työsuhteita. On tärkeää huomata, että työnantaja on usein velvolllinen noudattamaan työehtosopimusta yleissitovuuden nojalla eli myös silloin, kun työnantaja ei ole työehtosopimuksen tehneen työnantajaliiton jäsen. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät internetistä osoitteesta ja myös Suomen Yrittäjien nettisivuilta Työnantajan abc-osiosta, mistä voi tarkastaa onko oman yrityksen toimialalla yleissitova työehtosopimus ja minkälaiset oman toimialan sairausajan palkanmaksuvelvollisuudet ovat. Jos työnantaja on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, ei sen määräyksistä (kuten esimerkiksi sairausajan palkanmaksuvelvollisuus) voi sopia toisin työntekijän kanssa ellei työehtosopimus nimenomaisesti tätä mahdollista. Sairauspäivärahan haku Kelalta Työnantajalla on yleensä oikeus saada työntekijän sairausvakuutuslain (SVL) sairauspäiväraha palkanmaksun ajalta. Käytännössä työnantaja maksaa työntekijälle palkan sairausajalta ja hakee Kelalta sairauspäivärahan. Jos asiasta ei ole työehtosopimuksessa määräyksiä, voi työnantaja maksaa työntekijälle Kelan sairauspäivärahan ja palkan välisen erotuksen. Sairauspäiväraha on haettava 4 kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden eli sairauden alkamisesta. Työehtosopimuksissa sairausajan palkan määräykset on usein kytketty SVL:n päivärahaan. Jos esimerkiksi päivärahaa ei makseta työntekijästä itsestään johtuvasta syystä tai se maksetaan vähäisempänä, työnantajalla voi olla toimialasta riippuen oikeus vähentää tämä osa sairausajan palkasta. On tärkeää huomata, että vaikka Kelan ei maksaisi sairauspäivärahaa, ei työnantaja voi suoraan tähän vedoten kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa. Milloin työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa? Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen, p. (09) , Jos työkyvyttömyys ei johdu sairaudesta, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Sairauden määrittäminen aiheuttaa joskus hankalia rajanvetotilanteita, esimerkiksi kauneusleikkauksen perusteella työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan ellei leikkauksen taustalla ole lääketieteelliset perusteet. Myös sterilisaatio ja lapsettomuushoidot jäänevät palkanmaksuvelvollisuuden ulkopuolelle, ellei toimenpiteen perusteena ole sairaus. Työnantajalla ei ole myöskään sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta, jos poissaolon syy ei ole virallisen tautiluokituksen mukainen sairaus. Lääkärintodistus onkin hyvin tärkeä osa työnantajan arvioinnissa, onko hänellä palkanmaksuvelvollisuus työntekijän poissaolon ajalta. Työnantajan on tämän vuoksi tärkeää ilmoittaa työntekijöille, että sairaustapauksissa on toimitettava lääkärintodistus. Lääkärintodistuksen toimittamisvelvollisuudesta on usein säännöksiä työehtosopimuksissa, ja joidenkin työehtosopimuksien mukaan sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden alkaminen on sidottu lääkärintodistuksen toimittamiseen. Työnantaja voi myös pääsääntöisesti edellyttää, että työntekijä toimittaa työterveyslääkärin todistuksen. Myös tästä on usein säännöksiä työehtosopimuksissa. Työterveyslääkärin todistuksen edellyttäminen on usein järkevää, koska työterveyslääkärillä on tai ainakin pitäisi olla käsitys työpaikan olosuhteista ja siitä, minkälainen sairaus tai vamma aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden juuri hänen työtehtäviinsä. Työnantajan on hyvä varmistua työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa siitä, että heillä on riittävät tiedot työpaikan olosuhteista. Mitä lääkärintodistus sisältää? Lääkärintodistuksessa on oltava lääketieteellinen taudin määritys eli diagnoositieto selväkielisesti tai tautiluokituksen (ICDkoodit) mukaisin numeroin ilmaistuna. Esimerkiksi ICD-koodien Z-koodi osoittaa, että työntekijällä on laillinen peruste olla työstä pois, mutta sen perusteena ei ole sairaus, joten työnantajalla ei ole lähtökohtaisesti Z-koodin perusteella palkanmaksuvelvollisuutta. On kuitenkin tärkeää huomata, että oikeuskäytännössä on katsottu, että poikkeuksellisesti Z-koodin alainen burnout on oikeuttanut työntekijän saamaan sairausajan palkan. Jos lääkärintodistuksesta puuttuu diagnoositieto, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ellei hänellä ole tiedossa muuta hyväksyttävää syytä työntekijän poissaololle. 10

11 Työnantajan ABC Selvityksen luotettavuus Lääkärintodistuksesta huolimatta työnantajalla on oikeus arvioida työntekijän esittämän selvityksen luotettavuus. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi jos on olemassa toinen ristiriitainen lääkärintodistus tai jos työntekijä antaa omalla menettelyllään aiheen epäillä lääkärintodistuksen luotettavuutta. Tyypillinen käytännön esimerkki työntekijän omasta menettelystä on tilanne, jossa työntekijä on sairauslomalla rakennusmiehen työstään ja työnantaja saa tiedon työntekijän työskentelystä omakotitalonsa rakennustyömaalla vastaavissa työtehtävissä sairauslomansa aikana. Tällöin työnantaja voi perustellusti riitauttaa työntekijän toimittaman lääkärintodistuksen ja vaatia työntekijän työkyvyttömyyden uudelleen arviointia. Työntekijän tahallisuus tai törkeä huolimattomuus sairauden tai vamman aiheuttamisessa poistavat työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden. Työehtosopimuksissa kynnys palkan menettämiseen on yleensä hieman matalammalla, eli huomioon otetaan myös työntekijän kevytmielinen elämä ja rikollinen toiminta. Edellä mainitut perusteet palkanmaksun epäämiseen liittyvät usein työntekijän vapaa-ajan käyttäytymiseen. Työntekijän oman menettelyn vaikutusta sairausajan palkanmaksuvelvollisuuteen on käsitelty useasti tuomioistuimissa, ja kynnys palkan epäämiseen työntekijän oman tahallisuuden tai törkeän huolimattomuuden perusteella on noussut suhteellisen korkeaksi. Työtuomioistuimen ratkaisuja Rajanvetoa työntekijän oman menettelyn ja sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden välillä kuvaavat hyvin seuraavat työtuomioistuimien ratkaisut: TT: Työntekijä oli humalassa yrittänyt kiivetä kerrostalon ulko-oven yläpuolella olleelle katokselle rautakehikkoa pitkin. Hän oli loukkaantunut pudottuaan asfaltille. Tuomiosta ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että onnettomuuden vaara oli vallinneissa olosuhteissa siinä määrin ilmeinen, että työntekijän oli katsottava aiheuttaneen tapaturman omalla törkeällä tuottamuksellaan. Työnantajalla ei ollut työehtosopimuksen mukaan velvollisuutta sairausajan palkan maksamiseen. TT: Työntekijä oli vapaa-aikanaan osallistunut ravintolassa syntyneeseen tappeluun. Ravintolan henkilökunta oli tilanteen rauhoittamiseksi poistanut hänet ravintolasta voimatoimin, missä yhteydessä työntekijä oli saanut työkyvyttömyyden aiheuttaneen vamman. Kun työntekijä oli omalla käyttäytymisellään antanut aiheen häneen kohdistuneisiin toimenpiteisiin, hänen oli työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräystä sovellettaessa katsottava aiheuttaneen työkyvyttömyyteen johtaneet vammansa itse omalla, työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetulla törkeällä tuottamuksellaan. Hänellä ei siten ollut oikeutta vaatimaansa palkkaan työkyvyttömyysajalta. TT: Työehtosopimuksen mukaan työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan työntekijälle sairausajan palkkaa, jos työntekijä oli aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella. Työntekijä oli kaatunut vapaa-aikana polkupyörällä ajaessaan ja toinen työntekijä oli joutunut vapaa-aikanaan tuntemattomaksi jääneen henkilön pahoinpitelyn kohteeksi. Työntekijät olivat olleet tapaturmissa saamiensa vammojen vuoksi lääkärin määräämällä sairauslomalla. Molemmat työntekijät olivat tapaturmien tapahtumisajankohtana olleet päihtyneitä. Polkupyörällä kaatumisen on katsottu osaksi johtuneen pyörällä ajaneen työntekijän päihtymyksestä. Keliolosuhteet olivat kaatumisen tapahtuessa kuitenkin olleet huonot. Vallinneet olosuhteet huomioon ottaen työntekijän ei ollut näytetty aiheuttaneen tapaturmaansa rikollisella toiminnalla, kevytmielisellä elämällä tai törkeällä tuottamuksella. Pahoinpidellyksi tulleen työntekijän osalta oli jäänyt näyttämättä, että työntekijän pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen ja hänen pahoinpitelyn yhteydessä saamansa vammat olisivat johtuneet työntekijän päihtymyksestä. Tämän vuoksi työntekijän ei katsottu aikaansaaneen tapaturmaa kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuottamuksella. Työnantaja oli velvoitettu maksamaan työntekijöille sairausajan palkka. Työntekijän ilmoitusvelvollisuus Työsopimuslaissa ei ole erikseen säädetty työntekijän velvollisuudesta ilmoittaa työnantajalle sairastumisesta. Useissa työehtosopimuksissa on sen sijaan säännökset poissaolojen ilmoittamisesta. Vaikka toimialalla ei olisi työehtosopimusta, käytännössä voidaan kuitenkin lähteä siitä että työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle poissaolostaan mahdollisimman pian. Työnantajan onkin hyvä nimetä henkilöt, kenelle poissaolosta ilmoitetaan sekä määrittää säännöt poissaolon ilmoittamiseen ja lääkärintodistuksen toimittamiseen. Jos työntekijä laiminlyö ilmoitusvelvollisuuden ja on pois yli 7 kalenteripäivää, työnantaja voi käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alusta lukien. Tätä oikeutta työnantajalla ei kuitenkaan automaattisesti ole, jos 7 kalenteripäivän poissaoloa edeltää esimerkiksi pidempi asianmukaisesti ilmoitettu sairauspoissaolo. Tällöin työnantajalla on tietynasteinen selonottovelvollisuus (esimerkiksi yhteydenotto työntekijään puhelimitse) ennen kuin hän voi pitää työsuhdetta purkautuneena. Tässä artikkelissa on esitetty työehtosopimuksien ja lainsäädännön pääsääntöjä. Yksittäisissä tulkintatilanteissa on hyvä olla yhteydessä lakimieheen tai Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun p Soittaesssasi neuvontapalveluun varaudu kertomaan jäsennumerosi. 11

12 2. Työnantajan ABC Vanhuuseläkkeellä olevan henkilön palkkaaminen - tietopaketti työnantajalle Suomen Yrittäjien tekemään kyselyyn vastanneista yrityksistä 70 % oli kiinnostunut tulevaisuudessa palkkaamaan eläkeläisiä töihin. Mitä sitten yrityksen pitää ottaa huomioon eläkkeellä olevan henkilön palkkaamisessa? Työskentelymahdollisuuksista kannattaa keskustella jo ennen henkilön eläkkeelle jäämistä. Vanhuuseläkkeellä olevan henkilön palkkaaminen mahdollistaa mm. joustavan ja ammattitaitoisen työvoimaresurssin käytön esim. ruuhkahuippujen tasaamisessa tai poissaolojen paikkaamisessa. Työhön vanhuuseläkkeellä motivoi mm. hyvä fyysinen työkyky, kuuluminen työyhteisöön, vapaus tehdä töitä oman ammattitaidon ja ajankäytön puitteissa sekä lisäansiot. Asia puheeksi jo ennen eläkkeelle jäämistä Avoimet keskustelut yrityksessä työskentelevien kanssa kannattaa aloittaa jo työuran loppupuolella. Yrityksessä on myös hyvä käydä keskusteluja muun henkilökunnan kanssa myönteisen asenteen ja ilmapiirin luomiseksi. Toiminnan tavoitteiden esilletuominen on tärkeää. Jos henkilö on työskennellyt aikaisemmin yrityksessä, eikä halua jatkaa työskentelyä heti eläkkeelle siirtymisen jälkeen, on hyvä sopia hänen kanssaan tavasta ja ajankohdasta pitää yhteyttä. Halukkuus palata osittain töihin voi monelle syntyä myöhemmin. Yrityksen kannattaa pyytää yhteystiedot eläkkeellä olevista työntekijöistä. Työsuhteen solmiminen Työsopimuksen sisältöä suunniteltaessa on otettava huomioon ainakin alan työehtosopimus, työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Tukiseteli nuorten työllistymiseksi Vanhuseläkkeellä olevan työntekijän kanssa sovittavia asioita: Työsopimusvaihtoehdot: a) Jatkuva työsopimus, jossa on sovittu työajoista tai määrästä esim. kuukausitasolla. Jatkuvassa työsopimuksessa on kuitenkin hyvä olla määritelty eroamisikä. b) Määräaikainen työsopimus esim. projektityö. Tällöin on kuitenkin hyvä lisätä työsopimukseen irtisanomisehto, ts. sopimus on irtisanottavissa samoin edellytyksin kuin toistaiseksi voimassaoleva työsopimus. c) Työsopimus, jossa työajoista ei ole tarkkaan sovittu, eli töihin kutsutaan tarvittaessa. Palkasta sopiminen. Alakohtaisen työehtosopimuksen huomioon ottaminen. Työterveyshuollosta sopiminen. Usein työterveyshuollon minimitaso on suositeltavin vaihtoehto. Tarvittaessa työkyvyn tarkastaminen. Työeläkkeen ja ansiotulon yhteensovittaminen Palkkatulo ei vaikuta vanhuuseläkkeen suuruuteen Työ- ja yrittäjäeläkkeet ovat ansiotuloa. Verotus määräytyy eläkkeen ja ansiotulojen yhteenlasketusta summasta. Vero on progressiivinen Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa toukokuun puolivälissä alkavan viestintäkampanjan nuorten vastavalmistuneiden työllistymisen vauhdittumiseksi. Erityisesti kampanjoidaan palkkatukeen perustuvan ns. työllistymissetelin puolesta. Alle 25-vuotiaat vastavalmistuneet voivat saada työllistymissetelin heti käyttöönsä vuotiailta työllistymisseteli edellyttää kuuden kuukauden työttömyysjaksoa yrityksiin työllistyttäessä. Julkiselle, yhdistyksiin ja säätiöihin kuuden kuukauden työttömyysjaksoa ei edellytetä. Setelin käytöstä sovitaan työnhakijan kanssa TE-toimistossa henkilökohtaista työllistämissuunnitelmaa tehtäessä. Nuorelle myönnetty työllistymisseteli on työnantajalle työnhaun yhteydessä esitettävä todiste siitä, että nuoren kanssa on sovittu palkkatuen käytöstä ja että palkkatuki myönnetään, jos työnantajaan liittyvät myöntämisedellytykset täyttyvät. Setelin tavoitteena on aktivoida nuoria hankkimaan työpaikka itse ja välittämään työnantajille tietoa palkkatuesta. 12 Eläkkeellä tehdyn työn eläkekertymä on 1,5 % Alle 68-vuotiaana eläkkeen rinnalla tehty työ vakuutetaan ja työnantaja pidättää palkasta työntekijän eläkemaksun. Työntekijän työttömyysvakuutusmaksua ei makseta 65 vuotta täyttäneistä työntekijöistä. Vanhuuseläkkeen aikana alkaneesta työstä ansaitun eläkkeen saa hakemuksesta 68-vuotiaana. Vain vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta saatu eläke on pääomatuloa (veroprosentti 28), jos vakuutus on otettu tai sen jälkeen. Ennen otettujen vakuutusten perusteella voi kertyä sekä ansio- että pääomatuloksi katsottavaa eläkettä. Kun saa useampaa ansiotuloa, vuositulo lasketaan yhteen, ja määrätään niille yhteinen veroprosentti. Jos on laskenut veroprosenttinsa pelkän eläketulon mukaan, eikä hae eläkkeelle uutta verokorttia palkkaverokortin hakemisen yhteydessä, voi palkan veroprosentin korkeus yllättää. Sivutuloja ei kuitenkaan veroteta muuta ansiotuloa kovemmin. Verottajan kannalta on samantekevää, mistä tulosta verot kerätään, kunhan riittävä määrä euroja on koossa vuoden päätyttyä. Lisätietoja: työnantajan ABC Kysy myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta, p. (09) , koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu. Palkkatuki on enimmillään 550 euron kuukausittainen tuki työnantajalle, joka palkkaa vastavalmistuneen nuoren kokoaikaiseen työhön. Tukea voi saada enintään 10 kk ajan. Työsuhde voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Oppisopimuskoulutuksessa palkkatukea voi saada koko koulutuksen ajan. Viestintäkampanjan tarkoituksena on kannustaa työllistymissetelin käyttöön ja lisätä niin nuorten kuin työnantajienkin tietämystä työllistämissetelin tarjoamista mahdollisuuksista. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedottamisen lisäksi myös Suomen Yrittäjät tiedottaa asiasta

13 Työelämän tietosuojan huoneentaulu Suomi on ainakin toistaiseksi ainoa EU-maa, jossa on erityinen työelämän tietosuojalaki. Ensimmäinen laki tuli voimaan vuonna 2001, ja se uudistettiin jo vuonna 2004 (759/2004). Laki on sijoitettu osaksi työoikeudellista sääntelyä, koska sillä on voimakas yhteys lähinnä henkiseen työsuojeluun. Laki valmisteltiin kolmikantayhteistyönä työmarkkinaosapuolten ja silloisen työministeriön kesken. Tietosuoja osana henkistä hyvinvointi on myös osa hyvää johtamista. Tässä työelämän tietosuojan huoneentaulussa on esitetty lain keskeiset kohdat; 1. Tunnista lain soveltamisala Lakia sovelletaan työntekijän ja työnantajan väliseen suhteeseen. Sitä sovelletaan myös työnhakijoihin. Työelämän tietosuojalaki on erityislaki yleiseen henkilötietolakiin (523/1999) nähden. Työelämässä tulee sovellettavaksi myös viestinnän luottamuksellisuutta koskeva sähköisen viestinnän tietosuojalaki ja sitä täydentävä ns. Lex Nokia. Erityislakeja sisältyy mm. esimerkiksi työterveyshuoltoon ja työsuojeluun. 2. Opettele perussääntö Lain 3 :n mukaan työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Tästä pääsäännöstä ei voida poiketa edes työntekijän suostumuksella. 3. Suunnittele ja keskustele Henkilötietojen käsittely on suunniteltava etukäteen. Samoin on määriteltävä ne henkilöt, joiden työtehtäviin kuuluu työnantajan puolesta käsitellä henkilötietoja. Henkilötietojen käsittely kuuluu neuvotteluvelvoitteen ja sitä vastaavan kuulemismenettelyn piiriin. 4. Kerää tiedot suoraan työntekijältä tai hakijalta Henkilötiedot tulisi kerätä suoraan työnhakijalta tai tekijältä. Tietyissä tilanteissa, jos se muutoin on lain mukaan sallittua, voidaan työntekijästä hankkia esimerkiksi luottotiedot. 5. Muista, että terveydentilaa koskevat tiedot ovat arkaluonteisia Terveydentilaa koskevia tietoja mukaan lukien diagnoositiedot - saa käsitellä, mutta silloin tulee olla erityisen huolellinen. Käsittely on sallittua, jos sen tarkoituksena on määritellä työnantajan palkanmaksuvelvollisuus tai selvittää, onko työstä poissaoloon ollut hyväksyttävä syy. 2. Työnantajan ABC Kirjoittaja on tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio. 6. Työnantaja ei saa itse tehdä huumausainetestiä Lainsäädännössä on lähdetty siitä, että huumausainetestin saa tehdä vain terveydenhuollon toimintayksikkö (työterveyshuolto). Testin lopputuloksena syntyvän todistuksen käsittelystä on laissa tarkat edellytykset ja säännöt, jotka liittyvät lähinnä työturvallisuuteen ja omaisuuden suojaan. Koska mm. useat sallitut lääkevalmisteet sisältävät huumausaineita, on ollut syytä laatia tarkat säännöt. On myös hyvä huomata, että työnhakijoille on etukäteen tiedotettava velvoitteesta toimittaa työhönoton yhteydessä huumausainetestin lopputulos. 7. Kameravalvonta on taitolaji Kameravalvonta on joskus kiellettyä salakatselua! Kameravalvonnan on oltava avointa ja perustuttava työelämän tietosuojalaissa sallittuihin edellytyksiin. 8. Sähköposti on osa kirjesalaisuutta Ideana on, että sähköpostin käyttö suunnitellaan ja toteutetaan yrityksissä siten, etteivät työnantajalle tärkeät viestit jäisi työntekijän käyttäjätunnuksen ja salasanan taakse. Toisaalta on samalla varmistettava, ettei työnantaja syyllisty kirjesalaisuuden loukkaamiseen. Siksi kannattaa tutustua työelämän tietosuojalain säännöksiin. 9. Ole valmis vastaamaan lainvalvontaviranomaisille Lakia valvovat työsuojeluviranomaiset yhdessä tietosuojavaltuutetun kanssa. 10. Hanki lisätietoja! Lisätietoja myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta, p. (09) Etsitkö yrityksellesi sopivaa koulutusta? koulutuskalenteriin kootaan kaikki Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n järjestämät koulutustilaisuudet yrittäjille. Tapahtumakalenterissa on tietoa mm. järjestötapahtumista ja muiden organisaatioiden järjestämistä seminaareista ja muista koulutustilaisuuksista. Yritysten kansainvälistymiseen 3. Yritystoiminnan ABC Doing Business in China valmennuspäivää, joista 3 kohdealueella Sisältää markkinaselvitysmatkan Shanghaihin ja kaksi päivää yrityskohtaista konsultointia. Täydennyskoulutusta syksyllä 2010 Venäjällä RUSFIN Partnership Program in Russia, Kick Off Suomessa ja valmennus Venäjällä Lisätietoja: Tuija Eloranta, p. (09) , ja Suomen Yrittäjät, Thomas Palmgren, p Fact Finding -matka Novgorodiin Lisätietoja: Suomen Yrittäjät, Thomas Palmgren, p

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija

ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010. Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset ja kv. kaupan uudet säännökset 24.3.2010 Mika Jokinen Veroasiantuntija ALV:n verokantamuutokset 1.7.2010 lukien Laki AVL:n muuttamisesta 29.12.2009 nro 1780/2009 Yleinen arvonlisäverokanta

Lisätiedot

Tk-Pesu Arvonlisäveron muutos ja SEPA

Tk-Pesu Arvonlisäveron muutos ja SEPA Tk-Pesu Arvonlisäveron muutos ja SEPA Luku T Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Arvonlisäveron muutos 1.7.2010 2 Veromuutoksen vaikutus Tk-Pesussa 2 Välilaskutuksen rajaukset 3 Arvonlisäveroprosentin

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Yritystoiminnan myynti ja verotus

Yritystoiminnan myynti ja verotus Yritystoiminnan myynti ja verotus Henri Pelkonen 9.6.2014 KPMG Suomessa KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijayritysten verkosto, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluita. Toimimme 155

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä

Lisätiedot

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Christel Finne 4.3.2015 Omistajanvaihdoksen eri lähtökohdat Uusi omistaja Perheenjäsen tai lähisukulainen jatkaa yritystoimintaa (sukupolvenvaihdos) Työntekijä jatkaa

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä. RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa

Lisätiedot

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen?

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? 18.03.2015 Leena Rekola Nieminen Rantalainen & Rekola Nieminen Oy Luennoitsija Leena Rekola Nieminen, ekonomi KLT Rantalainen & Rekola Nieminen Oy:n kirjanpidon

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus Uudet säännökset astuvat voimaan 1.4.2011 Uudistus koskee myös muita yhtiöitä kuin perinteisiä rakennusyhtiöitä. 2 Rakennuspalveluiden käännetty verovelvollisuus

Lisätiedot

Verohallinto 3 (6) Harmaan talouden selvitysyksikkö. Pääurakoitsijat ilmoittavat ja tilittävät veron urakkaketjussa

Verohallinto 3 (6) Harmaan talouden selvitysyksikkö. Pääurakoitsijat ilmoittavat ja tilittävät veron urakkaketjussa Rakentamispalvelujen käännetyn verovelvollisuuden vaikutukset HTSY Verohallinto 27.11.2012 Verohallinto 2 (6) KÄÄNNETTY ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS LAIN VAIKUTUKSET Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Lisätiedot

Asteri Kirjanpito Dos ALV% nousu 1 %-yksiköllä Vuosipäivitys 3.5.2010

Asteri Kirjanpito Dos ALV% nousu 1 %-yksiköllä Vuosipäivitys 3.5.2010 Asteri Kirjanpito Dos ALV% nousu 1 %-yksiköllä Vuosipäivitys 3.5.2010 Atsoft Oy Mäkinen www.atsoft.fi Puh. (09) 350 75 30 Päivystys: atsoft@atsoft.fi Fax (09) 350 75 321 0400 316 088 Viime hetken tiedot

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4.

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4. Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 1.4.2014 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti.

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti. RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

HE 137/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisä- ja vakuutusmaksuverokantoja. Yleinen arvonlisäverokanta ehdotetaan korotettavaksi

HE 137/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisä- ja vakuutusmaksuverokantoja. Yleinen arvonlisäverokanta ehdotetaan korotettavaksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain, Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b :n ja eräistä vakuutusmaksuista

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto

Marjanpoimijoiden verotus. Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Marjanpoimijoiden verotus Marjanpoimintakauden 2015 pelisäännöt ja viranomaisyhteistyö 3.3.2015 Mariia Suominen Verohallinto Luonnon marjojen poimimisen verotus Tuloverolain (TVL) 89 :n mukaan luonnonvaraisten

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus Yrityskaupan rahoitus Sami Heikkilä, Pohjois-Suomen Yritysalue 26/3/2015 Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki.

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. LIITE 1 1 VIRPINIEMI GOLF OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2 YHTIÖN TOIMIALA Yhtiön toimialana on vuokraoikeuden nojalla hallita

Lisätiedot

Yrityskauppaprosessi. Tampere, 1.11.2011 Pajamaa Partners Oy Pekka Tammela

Yrityskauppaprosessi. Tampere, 1.11.2011 Pajamaa Partners Oy Pekka Tammela Yrityskauppaprosessi Tampere, 1.11.2011 Pekka Tammela Illan esityksen sisältö Esittely Prosessin kuvaus Strukturointi ja verotus Hinnoittelusta lyhyesti Yhteenveto Pekka Tammela, KTM, KHT, HHJ s. 1962

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä 24.3.2011

Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä 24.3.2011 Rakennusalan käännetty ALV 1.4.2011 EK-päivä Veroasiantuntija Mika Jokinen Taustaa Käännetty verovelvollisuus otetaan käyttöön rakennusalalla 1.4.2011 L 686/2010, 16.7.2010 (HE 41/2010) perustana alv -direktiivin

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro Antopäivä Voimaantulopäivä FINANSSIVALVONTA Lisätietoja

Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro Antopäivä Voimaantulopäivä  FINANSSIVALVONTA Lisätietoja Määräykset ja ohjeet Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat Dnro 4/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2012 Voimaantulopäivä 1.1.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Viranomaisen merkintöjä / MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Yksityinen elinkeinonharjoittaja Y6 Lomakkeella voit ilmoittaa muutoksen tai lopettamisen kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin,

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus

Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus Varatuomari Roger Lehtonen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ROGER LEHTONEN 2011 Sähköinfo Oy Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus 1.4.2011

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT. 29 tammikuuta 2011

HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT. 29 tammikuuta 2011 HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT 29 tammikuuta 2011 1. Nykyinen suunnitelma 1. Wasaborg myy uusille osakkaille Hyllykallion liikkeen saaden 450,000 myyntituloa Tästä ei jouduta maksamaan myyntivoittoveroa,

Lisätiedot

Yrityskauppaprosessin käytännön kuvaus ja yrityskauppapalvelut Tampereen Seudun Osuuspankki 22.10.2013. Pekka Tammela, KHT 040-503 9009

Yrityskauppaprosessin käytännön kuvaus ja yrityskauppapalvelut Tampereen Seudun Osuuspankki 22.10.2013. Pekka Tammela, KHT 040-503 9009 Yrityskauppaprosessin käytännön kuvaus ja yrityskauppapalvelut Tampereen Seudun Osuuspankki 22.10.2013 Pekka Tammela, KHT 040-503 9009 Pekka Tammela Osakas, P J Maa Partners Oy KHT Aikaisemmat: Panostaja,

Lisätiedot

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voit ilmoittaa muutoksen tai lopettamisen kaupparekisteriin, säätiörekisteriin,

Lisätiedot

Maksupalvelulaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 38/2010 vp. Hallituksen esitys maksupalvelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Päätös.

Maksupalvelulaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 38/2010 vp. Hallituksen esitys maksupalvelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Päätös. EDUSKUNNAN VASTAUS 38/2010 vp Hallituksen esitys maksupalvelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä maksupalvelulaiksi

Lisätiedot

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien.

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien. Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan Imatran Kylpylä Fitnessin klubijäsenyyksiin 23.3.2016 lukien. 1 Yleistä 1.1 Ehdot ovat osa Imatran Kylpylä Fitness -jäsensopimusta (myöhemmin Jäsensopimus ), joka

Lisätiedot

VIRKAMIEHENKADUN SANEERAUS VÄLILTÄ KOSKELANKATU - VIRTASALMENTIE

VIRKAMIEHENKADUN SANEERAUS VÄLILTÄ KOSKELANKATU - VIRTASALMENTIE 1/5 MÄNTTÄ - VILPPULAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS Seppälän puistotie 15 35800 Mänttä TARJOUSPYYNTÖ VIRKAMIEHENKADUN SANEERAUS VÄLILTÄ KOSKELANKATU - VIRTASALMENTIE 1 Tarjouspyynnön kohde Mänttä -

Lisätiedot

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 1. Johdanto 1 1.1. Kirjan tavoite 1 1.2. Tutkimuksen rakenne 2 1.3. Perintö- ja lahjaverotus ja veropolitiikka 5 1.4. Edunvalvontavaltuutus

Lisätiedot

Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60%

Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Esimerkki 1/ Arvonlisäverollisen käytön osuus pienenee Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I I I I I liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Vähennyksen määrä 80 000 Tarkistettava

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Arvopapereiden ja johdannaisten osto- ja myyntierittelyt sekä tiedot luovutusvoittojen ja -tappioiden laskemiseksi 2016 (VSAPUUSE)

Arvopapereiden ja johdannaisten osto- ja myyntierittelyt sekä tiedot luovutusvoittojen ja -tappioiden laskemiseksi 2016 (VSAPUUSE) Arvopapereiden ja johdannaisten osto- ja myyntierittelyt sekä tiedot luovutusvoittojen ja -tappioiden laskemiseksi 2016 (VSAPUUSE) YLEISTÄ 1 ARVOPAPERINVÄLITTÄJÄN tiedonantovelvollisuus (ilmoittajarooli

Lisätiedot

Yrityskaupan Rahoitus Tampere, 6.3.2013 Pekka Tammela Illan esityksen sisältö Esittely Kauppaprosessin kuvaus Strukturointi Hinnoittelusta lyhyesti Esimerkkikauppa Yhteenveto Pekka Tammela, KTM, KHT, HHJ

Lisätiedot

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet.

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet. Sivu 1 / 7 Yritysraportin tiedot Raportin hakupäivämäärä 05.02.2016 Raportti voimassa asti 14.03.2016 Arkistointitunnus 1454446257910 FIN yritystiedot Yrityksen nimi Jokiväri Oy Y-tunnus 2136744-2 Tietolähteiden

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2014

Jäsenmaksuohjesääntö 2014 Jäsenmaksuohjesääntö 2014 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

1 Liittymismaksun yleiset määräytymisperusteet

1 Liittymismaksun yleiset määräytymisperusteet 1 Nurmijärven Vesi - liikelaitoksen PALVELUMAKSUHINNASTO Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunta hyväksynyt 28.10.2009 42 Nurmijärven Vesi liikelaitoksen johtokunta tarkistanut 20.10.2010 39 Nurmijärven

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers

Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus. Varatuomari Joachim Reimers Henkilöstöruokailun arvonlisäverotus Päivitetty: Huhtikuu 2013 Varatuomari Joachim Reimers Suomessa työaikaisella ruokailulla on perinteisesti suuri käytännön merkitys. Kautta maan toistatuhatta henkilöstöravintolaa

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58 Sisällys 1 Esipuhe........................................... 19 Yhtiön perustaminen............................... 21 1.1 Yleiset periaatteet..................................... 21 1.1.1 Toimintamuodon

Lisätiedot

JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE

JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE JOUKKUEIDEN ORGANISAATIO- JA TOIMINTAOHJE Limingan Kiekon joukkueet toimihenkilöineen kuuluvat Limingan Kiekko Ry:n alaisuuteen. Yhdistyksen päättävä elin on seuran kevät- ja syyskokous. Näiden välissä

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS Voimaan 1.1.2013 (HE 125/2012) Muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen

Lisätiedot

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / Y4 MUUTOS- JA LOPETTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voit ilmoittaa muutoksen tai lopettamisen kaupparekisteriin,

Lisätiedot

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset Valtiokonttori OHJE 1 (6) Omistusasuntolainojen valtiontakaukset 1 Omistusasuntolainat Omistusasuntolainojen valtiontakauksia ja takauskorvauksen maksua sääntelee laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

1. Maskun kunta (myöh. Masku), Keskuskaari 3 21250 MASKU, itse ja perustettavan

1. Maskun kunta (myöh. Masku), Keskuskaari 3 21250 MASKU, itse ja perustettavan VEDENJOHTAMISSOPIMUSLUONNOS SOPIJAOSAPUOLET SOPIMUKSEN AIHE SOPIMUSEHDOT 1. Maskun kunta (myöh. Masku), Keskuskaari 3 21250 MASKU, itse ja perustettavan osakeyhtiön lukuun. 2. Nousiaisten kunta (myöh.

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA Omistajanvaihdoksen eri toimenpiteet Sukupolvenvaihdoksen huojennukset 16.6.2015 OMISTAJANVAIHDOKSEN ERI TOIMENPITEET Suunnittelu Aloitus riittävän ajoissa Asiantuntijan

Lisätiedot

Soveltamisalaltaan rakentamispalvelu voi kohdistua talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan.

Soveltamisalaltaan rakentamispalvelu voi kohdistua talonrakentamiseen, maa- ja vesirakentamiseen sekä erikoistuneeseen rakennustoimintaan. Rakennusalan muuttunut arvonlisäverotus Varatuomari Joachim Reimers Suomessa otettiin käyttöön rakennusalalla 1.4.2011 lukien käännetty verovelvollisuus, minkä seurauksena rakentamispalvelujen myyntitilanteissa

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)

Lisätiedot

Uuden yrittäjän veroinfo

Uuden yrittäjän veroinfo Uuden yrittäjän veroinfo Yritystoiminnan aloittaminen Verohallinnolle Patentti- ja rekisterihallitukselle (kaupparekisteri) Y-tunnus Perustamisilmoitus Y1, osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö Y2, avoin

Lisätiedot

LUONNOS LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA 2.6.2016 21:59

LUONNOS LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA 2.6.2016 21:59 LUONNOS LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA LUONNOS 2 (10) 1 Osapuolet... 3 2 Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3 Luovutettava liiketoiminta... 3 3.1 Luovutettava liiketoiminta... 3 3.2 Käyttöomaisuus...4 3.3

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Lisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa suoraan pankeilta.

Lisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa suoraan pankeilta. 1 Pankkitilin avaaminen Tässä liitteessä kerrotaan asiakirjoista ja selvityksistä, joita pankit yleensä edellyttävät yritykseltä pankkitilin avaamiseksi. Käytännöt voivat hieman vaihdella pankeittain.

Lisätiedot

Romlab.com myy tuotteita myös alle 18-vuotiaille asiakkaille sillä ehdolla, että holhooja antaa suostumuksen ostosten tekemiseen.

Romlab.com myy tuotteita myös alle 18-vuotiaille asiakkaille sillä ehdolla, että holhooja antaa suostumuksen ostosten tekemiseen. Seuraavia ehtoja sovelletaan Romlab.com ja sen asiakkaiden välisessä suhteessa Internetin välityksellä tapahtuvassa kaupassa. Romlab.com myy tuotteita täysi-ikäisille yksityishenkilöille sekä yrityksille

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta

Määräys velka-arvopaperikauppojen ilmoittamisesta lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperipörsseille, sijoituspalveluyrityksille, luottolaitoksille, ulkomaisille luottolaitoksille ja sijoituspalveluyrityksille sekä muun julkisen kaupankäynnin järjestäjille

Lisätiedot

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? PERUSPROSENTTILASKUT Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? Kuinka paljon 12 % on 350 grammasta? 350 g 12 % % g 12 x 100 350 12 x 100 350 100

Lisätiedot