Kauppa kamari. kokonaisempia rakennusurakoita ja rehellisempää hinnoittelua. lehti. Jukka Terhonen perää. Tampereen. syyskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppa kamari. kokonaisempia rakennusurakoita ja rehellisempää hinnoittelua. lehti. Jukka Terhonen perää. Tampereen. syyskuu 2010"

Transkriptio

1 5 syyskuu 2010 Tampereen brändin rakennustyö käyntiin sivu 11 Tampereen seutu kiilaa logistiikan eturiviin sivu 19 Tampereen Kauppa kamari lehti Jukka Terhonen perää kokonaisempia rakennusurakoita ja rehellisempää hinnoittelua

2 Juha Ikkelä Päivi Manni YRITYSVAKUUTUKSET PUH YRITYSVAKUUTUKSET PUH Lauri Pakkanen YRITYSVAKUUTUKSET PUH Hannu Peltonen YRITYSVAKUUTUKSET PUH Meiltä toimialasi oikeat vakuutusratkaisut. Mikko Vanhanen YRITYSVAKUUTUKSET PUH Toni Vuohelainen YRITYSVAKUUTUKSET PUH Yritysten ja yrittäjien tarpeet ovat yksilöllisiä. Siksi on tärkeää valita kumppaniksi vakuutusyhtiö, joka todella tuntee toimialasi riskit. Saat heti käyttöösi parhaimmat asiantuntijat sekä laajan kokemuksemme kotimaisesta ja kansainvälisestä riskienhallinnasta. Valitse oikea kumppani, me valitsemme yrityksellesi oikeat vakuutukset. Puh

3 Yritys, tule talkoisiin tukemaan tulevaisuuden osaamista! Pirkanmaan ja Suomen menestys perustuu tulevaisuudessakin osaamiseen. Kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa yritykset tarvitsevat hyvin koulutettuja työntekijöitä ja maailmanluokan osaamista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lukuisat pirkanmaalaiset yritykset ovat tottuneet saamaan molempia Tampereen teknillisestä yliopistosta TTY:stä. TTY on Suomen ainoa tekniikkaan keskittyvä yliopisto ja haluttu kansainvälisen tason tutkimuskumppani, josta valmistuneet työllistyvät erinomaisesti. Yliopisto on valtakunnallisesti tunnettu kyvystään reagoida ketterästi toimintaympäristön muutoksiin. Yliopiston aktiivisuutta kuvastaa hyvin se, että TTY on Aaltoyliopiston ohella ainoa säätiömalliin siirtynyt suomalainen yliopisto. Säätiömalli tuo TTY:lle merkittävästi lisää itsenäisyyttä toimintansa kehittämiseen. Säätiöpääoman tuotoista yliopisto saa tärkeän lisäresurssin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen ja uusiin yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää hyödyttäviin avauksiin. TTY:llä on hyvät mahdollisuudet hyötyä säätiömallista vielä rakenteilla olevaa Aalto-yliopistoa paremmin, sillä TTY on ennakoinut tulevaa ja virtaviivaistanut rakenteensa jo vuosia sitten. Lahjoitus TTY:n säätiöpääomaan on kannattava sijoitus hyvään tulevaisuuteen. Vuoden 2011 loppuun mennessä tehdyt lahjoitukset ovat poikkeuksellisen tuottoisia, sillä valtio sijoittaa 2,50 euroa jokaista yrityksen, yhteisön tai yksityishenkilön lahjoittamaa euroa kohti euron lahjoitus siis kartuttaa säätiöpääomaa eurolla. Lahjoitukset ovat lisäksi verovähennyskelpoisia. Haastan kaikki pirkanmaalaiset yritykset tukemaan TTY:n työtä elinkeinoelämän hyväksi! Jukka Terhonen puheenjohtaja Tampereen kauppakamari Kaivos- ja rakennusteollisuuteen suunniteltu kaivoskuormaajan simulaattori. Mitä lahjoittaminen tarkoittaa? Sekä yhteisöt että yksityishenkilöt voivat lahjoittamalla tukea TTY:n työtä suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi. TTY-säätiölle tehtävät lahjoitukset liitetään säätiön pääomaan. Pääoman tuotto käytetään TTY:n kehittämiseksi TTY-säätiön hallituksen päättämällä tavalla. TTY-säätiön tavoitteena on kerätä yksityisiltä rahoittajilta 50 miljoonan euron lahjoitukset säätiöpääomaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Tällöin pääomittamiseen 5:2-suhteessa sitoutuneen valtion osuudeksi muodostuu 125 miljoonaa euroa. TTY-säätiö on tähän mennessä saanut sitoumukset noin 60 prosenttiin tavoittelemastaan yksityisestä pääomasta. Lahjoitettava summa maksetaan TTY:n pankkitilille. Lisäksi lahjoittaja täyttää lahjakirjan ja toimittaa sen TTY-säätiölle. Sekä yhteisöjen että yksityishenkilöiden tekemät euron lahjoitukset TTY:n säätiöpääomaan ovat verovähennyskelpoisia. Tampereen kauppakamari on sitoutunut elinkeinoelämän edustajana koordinoimaan TTY-säätiön pääoman keräämistä. Lisätietoja lahjoittamisesta ja lahjakirjamallit: Lisätietoja: toimitusjohtaja Tommi Rasila, puh tampereen kauppakamarilehti 3

4 syyskuu sisältö 40. vuosikerta ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, Tampere, puhelin (03) , Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Mikko Nykänen, Timo Lepistö, Riku Suuriniemi, Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, Lehden osoite Finlaysoninkuja 13, Tampere, faksi (03) Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Seuraava lehti ilmestyy Ilmoitusaineistot Painos kpl Levikki 4000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat tampereenkauppakamari.fi 13 Tampere-Pirkkalan lentoasemalla ei vielä ole koneita rivissä kuvattavaksi asti, mutta syksyn aikana on luvassa päätöksiä, lähteekö liikenne NOUSUKIITOON 28 Tampereen IKEA liittyi heti tuoreeltaan kauppakamariin. Tavaratalonjohtaja Juha Taskisen mukaan yritys haluaa PAIKALLISIIN VERKOSTOIHIN Kannen kuva Ari Ijäs Seuraava lehti ilmestyy / aineistopäivä / Työtuoli, johon ihastut 9000 ComfortControl Kaikki mukavuudet samassa tuolissa - istu ja nauti. Kinnarps Oy Ratapihankatu 45-47, Tampere puh tampereen kauppakamarilehti >

5 7 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 12 Kohti parempaa 14 Profiilissa Lemminkäinen Talo Oy:n toimitusjohtaja Jukka Terhonen 17 Näin sen näen: Mikko Salo, Asioilla on yleensä vähintään kaksi puolta 21 ECO 2 harppaus kohti hiilineutraalia Tamperetta 22 Uusi Tehdas, uudet kojeet 5. sivun sitaatti Jos kukaan suomalainen ei osta suomalaisten työtä, kenelläkään suomalaisella ei ole työtä. Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen Talouselämä 20 / Yritys Pirkanmaalla: Ollikaisen Hirsirakenne Oy 37 Pirkanmaalla NYT 38 CV puhuu: Juha Koskimäki Sampo Pankki Oyj, Sama tuuli puhaltaa kaikille. Miksi yksi saapuu maaliin ennen muita? Team is Money FINANSSIKESKUS Sampo Pankin Finanssikeskuksessa yrityksenne asioita hoitaa varta vasten koottu asiantuntijatiimi, jolla on toiminnassaan yksi selkeä päämäärä: pyrkiä parantamaan yrityksenne kilpailukykyä. Sisä-Suomen Finanssikeskus Tampere: Hämeenkatu 9, 3. krs, puh tampereen kauppakamarilehti 5

6 Arvoisa kokouksen järjestäjä, hyvää tilaisuutta voi meidän mielestämme verrata klassikkoautoon. Siinä on kaikki kohdallaan matka sujuu, on mukavuudet, jää hymy kasvoille. Ah, mikä kyyti, kuullaan huokaistavan. Tule Mobilian kyytiin. Tehdään teillekin klassinen tilaisuus. MOBILIAN AUTOKYLÄ KOKOUKSET JA JUHLAT TÄYDELLÄ PALVELULLA. (03) KUSTAA KOLMANNEN TIE 75 (KISARANTA), KANGASALA. 6 tampereen kauppakamarilehti >

7 pääkirjoitus tommi rasila Toimitusjohtaja Tampereen kauppakamari Pidemmät ja paremmat työurat? Ajatus ensimmäiseen työpaikkaansa tulevasta 25-vuotiaasta vastavalmistuneesta tuntuu suorastaan pelottavalta. Tässä lehdessä käsitellään paljon työvoima- ja koulutusasioita. Ne ovat mediassa olleet viime aikoina muutenkin paljon esillä. Ajatuksia, keskustelua ja tunteita herättävät muun muassa eläkeiän korottaminen, opiskeluaikojen lyhentäminen, ulkomaisen työvoiman tarve ja työssä jaksaminen. Myös kauppakamareille nämä asiat ovat tärkeitä. Toukokuussa hyväksytyssä kauppakamarien yhteisessä strategiassa analysoidaan osaamisen kehittämistä ja työvoiman saatavuutta megatrendinä näin: Osaamisen kehittäminen ja työvoiman saatavuus maailman pienentyessä yritysten kilpailukyky perustuu entistä enemmän osaamiseen. Tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä koulutuksen merkitys korostuu. Koulutusjärjestelmiin kohdistuu kehittämistarpeita kaikilla koulutustasoilla. Palvelusektori kasvaa, samalla julkisen sektorin osuus palvelutuotannossa vähenee. Osaamisperusteinen yrittäjyys lisääntyy. Sukupolvenvaihdosten seurauksena tarvitaan uusia yrittäjiä, erityisesti nuoria yrittäjiä. Työpaikkoja, tuotannonaloja ja liiketoimintamalleja syntyy ja häviää entistä nopeammin. Työikäisen väestön määrän lasku, ikääntyminen ja väestön keskittymiskehitys luovat osaavan työvoiman saannille erityisiä haasteita. Työurien pidentäminen ja ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin merkitys korostuu työvoimapulasta kärsivillä alueilla ja toimialoilla. Työn organisointiin ja toimintatapoihin liittyvät muutokset asettavat uusia vaatimuksia yritysten johtamiselle ja monikulttuurisen osaamisen tarve kasvaa. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen nousevat kauppakamarijärjestössä entistäkin tärkeämmiksi tehtäviksi. Suomessa on erinomaiset edellytykset edellä mainittujen asioiden hyvään järjestämiseen - emme me aivan tyhjästä Newsweekiltä ykkössijaa saaneet. Työuria pystytään pidentämään loppupäästä tekemällä eläke- ja varsinkin työttömyysturvajärjestelmästä entistä joustavampia ja purkamalla kannustinloukuja. Pitämällä ikämestarit pidempään kiinni työelämässä vaikka sitten osa-aikaisesti edistetään samalla hiljaisen tiedon siirtymistä. Työuran alkupäässä tulee opiskeluaikoja saada kohtuullistettua, joskin esimerkiksi opiskelijoiden työssäkäynti ei ole pelkästään paha asia. Paitsi rahaa nuo työpaikat tuovat kokemusta työelämästä ja opettavat toimimaan erilaisissa organisaatioissa. Ajatus ensimmäiseen työpaikkaansa tulevasta 25-vuotiaasta vastavalmistuneesta tuntuu suorastaan pelottavalta. Ulkomaisen työvoiman tarve tullaan arvioimaan lähivuosina käytännössä. Kauppakamari tulee tekemään omaa osuuttaan julkaisemalla lähiaikoina sekä työnantajille että ulkomaisille työntekijöille tarkoitetun oppaan kotouttamista tukemaan. Opas sopii myös monelle suomalaiselle perehdyttäminen on monissa yrityksissä varsin kevyttä niin koti- kuin ulkomaisille työntekijöille. Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi laitetaan usein vastakkain niin sanottujen epätyypillisten työsuhteiden ja tuottavuusvaatimusten kanssa. Tuotantotalouden diplomi-insinöörinä näkisin, että tuottavuus on mahdollisimman paljon aikaansaamista mahdollisimman vähällä. Se voidaan siis nähdä myös laiskuuden maksimointina: tee niin vähän kuin pystyt aikaansaadaksesi sen mikä tarvitsee. Itsepalveluiden lisääminen on tyypillinen keino kasvattaa tuottavuutta ja lisääntynee myös julkisissa palveluissa. Mikään näistä asioista ei muutu yön yli tai yhdestä kahvasta kääntämällä, vaan ne vaativat pitkällistä ja joskus turhauttavaakin vaikuttamistyötä. Mutta tämäkin elefantti syödään pala kerrallaan: kun etenemme pienin askelin small step every day pääsemme vääjäämättä eteenpäin ja Suomi pysyy kilpailukykyisenä.l tampereen kauppakamarilehti 7

8 Talletustarjous Yhdistelmätalletus Valitse Varma Vuokraamme toimitilaa: Vuokraamme toimitilaa. Finlaysoninkatu 4 B Tutustu kohteisiin: Finlaysonin vanhan pääkonttorin toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava 132 m 2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa Ota yhteyttä! kerroksessa sijaitseva 138 m 2 hyväkuntoinen toimistotila. Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman, Katso lisää kohteita: puh , Ota Kiinteistöpäällikkö yhteyttä! Juhani Mäkelä puh , Kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi, puh , Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen Mukana suurin suomalaisessa työeläkeyhtiö työelämässä. ja sijoittaja. w w w. v a r m a. f i Korko 3,50% p.a., kun sijoitat puolet 12 kk määräaikaistilille ja puolet SP osake- tai yhdistelmärahastoon, säästötai eläkevakuutukseen tai näiden yhdistelmään. Minimisijoitus e. Tarjous on voimassa toistaiseksi. Tampereen konttori Keskustori 7 p Mukana suomalaisessa työelämässä. Autamme sinua rakentamaan FinlaysonBlanco81x120BomanMakela.indd :18:57 Finlayson.indd :30:46 KILPAILUETUA TEOLLISOIKEUKSILLA PATENTIT HYÖDYLLISYYSMALLIT TAVARAMERKIT MALLIOIKEUDET VERKKOTUNNUKSET TUTKIMUKSET JA VALVONNAT IPR MANAGEMENT Kolster Oy Ab Pellavatehtaankatu 10 B Tampere Puh. (03) Together we can do it. helsinki turku tampere seinäjoki vaasa oulu 8 tampereen kauppakamarilehti >

9 taloudessa tapahtuu Kiilto osti Farmoksen Kiilto Family -konserniin kuuluva KiiltoClean Oy on ostanut Farmos Holding Oy:n koko osakekannan. KiiltoClean on vahva siivousalan osaaja, Farmos puolestaan toimii ammattisiivouksessa, elintarvike-hygieniaketjussa, terveydenhuollossa, pesuloissa sekä teollisuudessa. Farmos on ainoa länsimainen puhtausalan yritys, jolla on oma valmistusyksikkö Venäjällä. Yhdistynyt yritys jatkaa vuoden 2011 alusta toimintaansa KiiltoClean Oy:n nimellä. Yhdistyvien yritysten asiakastoiminnot ja tuotteet pysyvät ennallaan. Yhdistyneen yrityksen palveluksessa työskentelee noin 310 henkeä, joista kolmannes Suomen ulkopuolella.l Areva T&D Alstomille Kansainvälinen energia- ja raideliikennejärjestelmien asiantuntija Alstom on ostanut Areva T&D -liiketoiminnan. Näin Alstomille syntyy uusi sektori, Alstom Grid. Alstom Grid työllistää Suomessa noin 260 henkilöä Tampereella (entinen Nokian Capacitors) ja Vantaalla. Suomen Nauhatehtaalle ja SNT-Groupille uudet yrittäjät Suomen Nauhatehdas Oy ja SNT-Group Oy ovat saaneet uudet yrittäjät Ulkohankinta E. Perttunen Oy:stä ja pirkanmaalaisesta yrittäjäryhmästä. Syntyneen konsernin emoyhtiö on SNT-Group Oy, jonka liiketoiminta muodostuu Ulkohankinnan, Suomen Nauhatehtaan ja Lankatuonti Oy:n liiketoiminnoista. Yhtiöiden Viron toiminnot yhdistyvät yhdeksi yhtiöksi. Lisäksi perustetaan Tupler Oy ja Safeplast Oy konsernin tytäryhtiöiksi. Konsernissa työskentelee Tampereella 64, Virossa neljä ja Kanadassa neljä henkilöä. Konsernin arvioitu liikevaihto vuositasolla on noin 12 miljoonaa euroa. SNT-Group-konsernin toimitusjohtajaksi on nimitetty Juha Koskimäki, joka on aiemmin toiminut Ulkohankinta E. Perttunen Oy:n toimitusjohtajana. Tupler Oy:n ja Safeplast Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Raimo Kuitunen. Antti Salovaara siirtyy Suomen Nauhatehtaan toimitusjohtajan tehtävistä SNT-Groupin hallitukseen. Yhtiö keskittää kaikki Suomen liiketoimintansa kuluvan vuoden aikana Suomen Nauhatehdas Oy:n nykyisiin tiloihin Tampereen Lamminpäähän. Arja Raukola Oy laajentaa Tamperelainen henkilöstövuokrayritys Arja Raukola Oy on ostanut helsinkiläisen a1 Business Service Ky:n. Ostettu yritys on Suomen ensimmäinen henkilöstövuokrayritys. Se on toiminut vuodesta Arja Raukola Oy puolestaan on jo 25 vuotta toiminut rekrytoinnin ja toimihenkilöiden vuokrauksen pirkanmaalainen edelläkävijä. Lielahden voimalaitokselle 20 lisävuotta Metso uusii Tampereen Energiantuotanto Oy:n Lielahden voimalaitoksen automaation, kenttälaitteet ja sähköistyksen. Vuonna 1988 tuotantokäyttöön otetun laitoksen alkuperäisasennukset korvataan modernilla teknologialla, mikä pidentää sen käyttöikää noin 20 vuotta. Uudistus valmistuu syksyllä Metsolta kaivoslaitteita Suomeen ja Kiinaan Metso toimittaa kaivoslaitteita ja projektiin liittyviä palveluja Nordic Mines Oy:n uuteen kultakaivokseen Suomeen. Kultamalmin rikastamo aloittaa toimintansa elokuussa Tilauk sen arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Metso toimittaa kaivoslaitteita myös TISCOn rautamalmin käsittelylaitokselle Shanxin provinssiin Kiinaan. Tilauksen arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Metso toimittaa täydellisen murskaus- ja seulontajärjestelmän Mount Gibson Iron -yhtiön rautamalmikaivokselle Perthin pohjoispuolelle Länsi-Australiaan. Toimituksen arvo on vajaat 10 miljoonaa euroa. FogScreen Kiinaan joulupukin kanssa Sumunäyttöjä valmistava Fog- Screen Oy on tehnyt yhteistyöja jälleenmyyntisopimuksen Kiinaan. Ensimmäiset FogScreen sumuvalkokankaat toimitetaan Nanjing Santa Claus Medialle, joka markkinoi suomalaista joulupukkia kiinalaisille. Kiinan markkinoille laajentuminen ja jälleenmyyjän löytyminen ovat yhtiölle merkittäviä saavutuksia ja voivat johtaa huomattaviin myyntimääriin nopeastikin, arvioi FogScreen Oy:n vt. toimitusjohtaja Jussi Sehm. Suomen Parkkipalvelu aloitti Pirkanmaalla Uusi paikallinen pysäköinninvalvontayritys Suomen Parkkipalvelu Oy aloitti toimintansa elokuussa Pirkanmaalla. Tamperelaisen yrityksen tavoitteena on auttaa isännöitsijöitä, kiinteistönomistajia, asunto-osakeyhtiöiden hallituksia ja yrittäjiä pysäköintiongelmissa. Huolehdimme pysäköintialueiden tarkoituksenmukaisesta käytöstä, siitä, että pelastustiet pysyvät vapaina, invapaikat asianmukaisessa käytössä ja taloyhtiöiden asukkaiden varaamat maksulliset parkkipaikat heidän käytössään, sanoo toimitusjohtaja Vesa Teittinen. Solteq toimittaa RAY:lle kunnossapidon toiminnanohjausratkaisun Raha-automaattiyhdistys RAY on valinnut Solteq Oyj:n uuden kunnossapidon toiminnanohjausjärjestelmän toimittajaksi ja yhteistyökumppaniksi. Järjestelmällä ohjataan noin raha-automaatin asennusta, kunnossapitoa ja huoltoa. Goforelta tietojärjestelmiä STM:lle Sosiaali- ja terveysministeriö on valinnut Gofore Oy:n työsuojeluhallinnon Valtimo-tietojärjestelmähankinnan toimittajaksi. Hankkeen kokonaisarvo on noin 1,5 miljoonaa euroa. Valtimo-hankkeessa kehitetään nykyaikaiset tietojärjestelmät työsuojeluvalvonnan käyttöön. Gofore on vuonna 2001 perustettu tietojärjestelmien kehittämisen konsultti, järjestelmätoimittaja ja -integraattori. Sen asiakkaita ovat muun muassa Elisa Oyj, Liikennevirasto (Tiehallinto), Tampereen kaupunki ja Alma Media Interactive Oy. Yhtiöllä on toimipisteet Tampereella ja Helsingissä, ja tavoitteena 1,8 miljoonan euron liikevaihto kuluvalla tilikaudella. OpusCapitalta IT2-järjestelmä Tikkurilalle OpusCapita on toimittanut Tikkurila Oyj:lle IT2 Treasury Management -ratkaisun rahoitusprosessien hallintaan. Yhtiö hankki oman treasury-järjestelmän irtauduttuaan emoyhtiöstään Kemira Oyj:stä ja listauduttuaan NASDAQ OMX Helsinkiin viime maaliskuussa. Elematic toimittaa elementtikoneita Valko-Venäjälle Elematic toimittaa betonielementtien valmistuksessa tarvittavat koneet asuntotuotantoon erikoistuneen rakennuskombinaatin Stroitelno-Montashnii Trest No 16:n elementtitehtaaseen Valko-Venäjälle. Sopimukseen sisältyy myös laaja palvelukokonaisuus laitteiden asennusvalvonnasta asiakkaan henkilökunnan koulutukseen. Kauppa oli Elematicille jo toinen merkittävä sopimus Valko-Venäjälle tänä vuonna. tampereen kauppakamarilehti 9

10 Tamfeltista Kudoksetliiketoimintalinja Metson hankkimasta Tamfelt Oyj Abp:sta on muodostettu Metson Paperi- ja kuituteknologian Kudokset-liiketoimintalinja, ja Tamfelt Oyj Abp:n nimi on muuttunut Metso Fabrics Oy:ksi. Metso Fabricsin tytäryritykset Tamfelt PMC Oy, Tamfelt Filtration Oy ja Tamfelt Kiinteistöt Oy jatkavat toistaiseksi nykyisillä nimillä. Metsä Tissue uudisti paperikone 10:n Metsä Tissuen Mäntän tehtaan paperikone 10 on uudistettu. Kuuden miljoonan euron uudistusinvestointi parantaa tuotantolinjan tehokkuutta ja vähentää vedenkulutusta, mikä puolestaan pienentää energiantarvetta. Tämä tukee yhtiön tavoitetta vähentää energiankulutusta 20 prosenttia kolmen vuoden kuluessa. Uudistuksella haetaan myös entistä parempaa laatua pehmopaperituotteisiin. Metsäliitto-konserniin kuuluva Metsä Tissue on yksi Euroopan johtavista pehmopaperituotteiden toimittajista kotitalouksille ja suurkuluttajille. Se on myös maailman johtava ruoanlaittopaperien valmistaja. Pyynikin uimahallikortteliin hyvinvointikeskus Tampereen kaupunki aikoo remontoida Pyynikin uimahallin ja sen yhteyteen vuokrattavat tilat liikuntakeskukselle ja erilaisille hyvinvointipalveluille. Lisäksi kortteliin on suunnitteilla kaupunkiosake hotelli, jonka rakentamista varten kaupunki vuokraa tontin rakennusyhtiö NCC:lle. Hotelli Pyynikki Garden Oy vastaa hotellitoimintaan liittyvistä palveluista. Hotellin arvioidaan valmistuvan syksyllä 2012, uimahallin alkuvuonna Kaupunki investoi uimahallin ja vuokrattavien tilojen rakentamiseen noin yhdeksän miljoonaa euroa. Kaupunkiosakehotellin rakentaminen maksaa noin 25 miljoonaa euroa. Tammervoima lähienergiaa roskapusseista Muutaman vuoden kuluttua pirkanmaalaisten jätteet eivät enää päädy kaatopaikalle, vaan niistä tehdään lämpöä ja sähköä Tampereelle rakennettavassa Tammervoima-hyötyvoimalassa. Laitoksessa on tarkoitus käsitellä vuosittain noin tonnia jätettä. Tästä määrästä tuotetaan 300 GWh kaukolämpöä ja 100 GWh sähköä tamperelaisten kotien tarpeisiin. On laskettu, että yhdellä roskapussilla voi lämmittää veden seitsemän minuutin suihkutteluun ja uunin 60 minuutin pullanpaistoon. Voimalaitoshankkeen yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt. Voimalaitoksen on tarkoitus valmistua vuosien aikana. Sen kustannusarvio on 100 miljoonaa euroa. Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa tarkastellaan neljää mahdollista sijaintipaikkaa: Lielahtea, Ruskoa, Sarankulmaa ja Tarastenjärveä. Lisensointisopimus kantasolujen kasvatusliuoksesta FinnMedi Oy ja solu- ja kudosteknologiakeskus Regeassa työskentelevät tutkijat ovat solmineet lisensointisopimuksen ihmisen kantasolujen viljelemiseen soveltuvasta kasvatusliuoksesta Vitrolife Sweden AB:n kanssa. Liuos mahdollistaa kantasolujen viljelyn kliiniseen käyttöön ilman eläinperäistä kontaminaatioriskiä. Vitrolife sai maailmanlaajuiset oikeudet kehittää, valmistaa ja myydä kasvatusliuosta tutkimus- ja kliiniseen käyttöön. Kasvatusliuos on ensimmäinen tuote, joka on myyty lisensointisopimuksella ulos Regeas- Tavaramerkit Patentit Hyödyllisyysmallit Mallioikeudet Domainit Lakiasiat IPR-strategiapalvelut Tutkimus- ja valvontapalvelut BERGGREN-YHTIÖT TAMPEREEN PATENTTITOIMISTO OY Hermiankatu 1 B, Tampere, Puh , Fax tampereen kauppakamarilehti >

11 taloudessa tapahtuu ta. Liuoksen kehitystyötä on rahoittanut muun muassa Tekes. Tampereen Puhelin Vuorekseen tietoverkkotoimittajaksi Vuores Palvelu Oy rakennuttaa Vuoreksen alueen 9900 asukkaalle valokuidun avulla toteutettavan tietoverkkoratkaisun, jossa alueen asunnot ja yritykset kytketään internetiin nopein kuituyhteyksin. Tampereen Puhelin Oy on valittu vastamaan alkuvaiheen toteutuksesta ja ylläpidosta sekä asiakaspalvelusta. Se toteuttaa alueelle kuituverkkoa hyödyntävät nettiyhteydet sekä kaapelitelevision. Kansainvälinen koulu aloittaa vaiheittain Uudentyyppisen, suomalaisen koulujärjestelmän vahvuuksille rakentuvan kansainvälisen koulun suunnittelu etenee. Tampereen kansainvälinen peruskoulu, Finnish International School of Tampere (FISTA), aloittaa vaiheittain vuosina Koulu perustetaan peruskorjattavaan ja laajennettavaan Amurin kouluun. Koulussa toimivat kansainvälisen koulun vuosiluokat 1 9. Lisäksi koulun yhteyteen tulee Tampereen kaupungin järjestämää englanninkielistä esiopetusta. Koulussa on myös englanninkielistä valmistavaa opetusta, joka on tarkoitettu Tampereen seudulla tilapäisesti asuville ulkomaisille oppilaille. Tammelan koulussa vieraskielinen opetus jatkuu vuosiluokilla 1 6 kuten tähänkin asti. Hella&Huone -ravintolalle Tampereen 11. Rôtisseurs-kilpi Tampere sai yhdennentoista Rôtisseurs-ravintolansa, kun Chaîne des Rôtisseurs -järjestön eli Paistinkääntäjien Veljeskunnan kilpi luovutettiin Ravintola Hella & Huoneelle kesäkuussa. Tampereen voutikunnan alueella kilpiravintoloita ovat myös Bodega Salud, Finlaysonin Palatsi, Henriks, Tammer, Tiiliholvi, Masuuni, Näsinneula, Paakari, Ravintola C sekä Villa Hakkari. Lisäksi kilven ovat saaneet Juvenes Juhlapalvelu, Kalaherkut à la Nygrén ja Stockmannin herkkuosasto.l Brändäys ei ole paikallisottelu, vaan globaalia peliä mielikuvilla teksti marketta tammisto Kesällä alkanut Pirkanmaan brändityö on jo alkumetreillä herättänyt kiinnostusta aina valtakunnan mediaa myöten. Tampereen kauppakamarin toimitusjohtajan Tommi Rasilan paikallislehden haastattelussa heittämä Tampere the Nokia Region innoitti tuoreeltaan jopa YLEn ajankohtaisohjelman kehittelemään vastaavia sloganeita muillekin paikkakunnille. Toimittajat väänsivät asian vitsiksi. Oliko se? Nokia-nimen tuominen brändikeskusteluun oli tarkoituksellisesti provokatiivista, Rasila myöntää. Mutta se mikä on puoliksi leikkiä on samalla puoliksi totta. Brändissä on kyse erottautumisesta ja paikan nimen liittymisestä tiettyihin asioihin vastaanottajien mielissä. Nokia on maailman arvokkaimpien brändien joukossa ja erisnimenä tunnetumpi kuin Tampere. En sano, että sen tarvitsee olla noin suorasukaista, mutta jotenkin meidän pitää osata tämä Nokia-kortti hyödyntää. Provosoinnilla Rasila halusi myös laajentaa tarkastelukulmaa. Kun kansainvälistä brändiä ja sen tunnuksia mietitään, pitää katsoa asioita kauempaa, globaalisti. Paikallisottelut ovat turhia. Ei meitä maailmalla auta, vaikka olisimme naapuria pykälän paremmilla pistesijoilla, jos ollaan molemmat listan hännillä. Brändi tekee näkyväksi Yritysten ja muiden kansainvälisten toimijoiden huolena on pitkään ollut Tampereen ja maakunnan vaatimaton tunnettuus maailmalla. Tampereen kauppakamari on pitänyt asiaa sitkeästi tapetilla eri foorumeilla, muun muassa yritysten edustajista kootussa brändityöryhmässään. Nyt kauppakamarin piirissä ollaan tyytyväisiä: kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean perustamisen myötä saatiin toteuttaja maakunnallisellekin brändityölle, ja rahoitusta tulee kansainvälisen vetovoiman kasvattamiseen tähtäävästä Pirkanmaan liiton hankkeesta. Työhön osallistetaan syksyn mittaan noin sata eri näkökulmia edustavaa ihmistä yli 50 organisaatiosta. Rasila uskoo, että kun työhön syntyy hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki, se heijastuu tuloksissa ja myöhemmin monessa muussa asiassa seudulla ja täältä ulospäin. Onnistunut brändi tekee näkyväksi sen mikä erottaa meidät muista. Sen tarkoitus on auttaa yrityksiämme myymään tuotteitaan ja palvelujaan maailmalle ja houkutella tänne investointeja ja matkailijoita. Siksi se on meille niin äärimmäisen tärkeä. Erottautuminen on kuitenkin haaste. Rasila silmäilee työhuoneensa seinällä levittäytyvää maailman karttaa ja tarkentaa Eurooppaan. Jo pelkästään EU:n alueella on 1303 maakuntaa, ja vain kourallinen niistä on jotenkin alueina tunnettuja. Kartalta haetaan kaupunkeja, ei regioneita. Siksi kansainvälisesti brändättävä nimi ei voi olla Pirkanmaa. Maakunnan pääkaupungin tunnettuus hyödyttää koko Pirkanmaata englanniksi jo nykyiselläänkin The Tampere Region. Yksi ja yhteinen Brändi koostuu yhdessä määritellyistä piirteistä, ominaisuuksista ja arvoista, joiden ydin tai sielu kiteytetään bränditunnuksiksi kuten sloganeiksi ja logoiksi. Uskotko, että on mahdollista määritellä yksi ja sama brändin kiteytys, joka kattaa kaikki kohderyhmät? Varmasti on mahdollista, Rasila vastaa. Ja sen tuleekin olla sama. Viestinnässä brändi saa sitten erilaisia painotuksia kohderyhmien mukaan. Suomessa Tampere on tutkitusti monella mittarilla vetovoimaisin kaupunki, eikä tunnettuuskampanjoita tarvita. Brändi voi kuitenkin tukea viestejämme, kun Pirkanmaa ajaa etujaan valtiovallan suuntaan.l Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea valitsi kilpailutuksen perusteella brändityöhön kolme kumppania: Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy:n hankkeen projektipäälliköksi, konseptitoimisto Differon asiantuntijaksi sekä mainostoimisto Mainoscraftin visualistiksi. Työtä konsultoi KTT Teemu Moilanen, yksi johtavista paikan markkinoinnin tutkijoista Suomessa. tampereen kauppakamarilehti 11

12 Viime vuoden notkahduksen jälkeen kääntyivät yritysten tulosodotukset Pirkanmaalla keväällä positiivisiksi. Suurempi Pienempi /04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 1/ Teollisuus (n=132) Palvelut (n=243) Pirkanmaan yritysbarometri, toukokuu 2010, odotukset tuloksen osalta Pirkanmaan yritysbarometri: Kohti parempaa Kauppa (n=57) Pirkanmaalaiset yritykset uskovat pahimman olevan jo ohi. Hiukan yli puolet Tampereen kauppakamarin keväisen yritysbarometrin 475 vastaajasta odottaa yrityksensä tuloksen paranevan. Tosin viidennes arvioi, että vuosi 2010 on tuloksen osalta heikompi kuin Kokonaisuudessaan odotukset ovat hyvin myönteisiä verrattuna vuosi sitten tehtyyn kyselyyn, jolloin 52 prosenttia vastaajista odotti tuloksen heikkenevän, kun vuosi sitten sama määrä arveli sen heikkenevän. Luottavaisimpia positiiviseen tuloskehitykseen ovat pienet, 1 9 henkeä työllistävät ja suuret yli 250 henkeä työllistävät yritykset. Henkilöstömäärän kehityksen näkevät myönteisimmin kaupan ja palvelualojen yritykset. Niistä noin kolmannes odottaa henkilöstön kasvavan. Yli puolet kaikista vastaajista ilmoittaa, ettei henkilöstömäärä muutu. Investoinnit pysyvät tänä vuonna joka toisessa yrityksessä vuoden 2009 tasolla. Noin neljännes yritysjohtajista ilmoittaa yrityksensä investointien kasvavan ja lähes yhtä moni niiden pienenevän. Erityisesti suuret, yli 250 henkeä työllistävät yritykset aikovat kasvattaa investointejaan. Eniten investoi kauppa. Teollisuusalojen 135 vastaajasta 27 prosenttia sanoo investointien kasvavan viime vuoteen verrattuna ja 35 prosenttia sanoo niiden pienevän. Viennin suhteen näkymät ovat myös rohkaisevia. Kauppakamarin kyselyyn vastanneista teollisuusyrityksistä 46 prosenttia arvioi viennin kasvavan vuodesta Viidennes vastaajista katsoo, että suhdanteet ovat selkeästi parantuneet vuoden takaisesta ja arvioi tämän vaikuttavan hyvin positiivisesti toimintaansa. Noin puolet ar vioi, että toiminta jatkuu hieman parempana kuin vuonna Miltei neljännes vastaajista näkee, että tilanne on edelleen heikko, mutta uskoo yrityksensä selviyty- vän. Metalliteollisuudessa tätä mieltä on yli 40 prosenttia vastaajista. Kaksi prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti, että tilanne on edelleen hyvin vaikea ja taistelemme henkiin jäämisestä. ICT-ala uskoo nousuun ICT-alan suhdanneodotukset ovat Pirkanmaalla korkealla: kaksi kolmasosaa alan yrityksistä arvioi suhdanteiden parantuvan ja alle viisi prosenttia heikentyvän lähitulevaisuudessa. Odotukset Pirkanmaalla ovat koko maan tilanteeseen verrattuna vähän korkeammalla. Kaksi kolmasosaa alan yrityksistä arvioi kannattavuutensa paranevan ja noin kolmannes arvioi sen pysyvän ennallaan. Tiedot perustuvat Tampereen kauppakamarin kesäkuussa julkaistuun ICT-barometriin. Miltei 40 prosenttia pirkanmaalaisista ICT-yrityksistä on pitänyt henkilöstömääränsä samoissa lukemissa viimeiset 12 kuukautta. Reilu kolmannes on palkannut lisää työntekijöitä ja vajaa kolmas on joutunut vähentämään väkeä. Usko talouskehitykseen näkyy myös siinä, että 55 prosenttia alan yrityksistä aikoo kasvattaa henkilöstöään. Vastaako koulutus kysyntää? Barometrissä kysyttiin myös yritysten näkemyksiä siitä, valmistuuko tamperelaisista oppilaitoksista riittävästi alan väkeä ja onko heidän osaamisensa riittävää. Vastausten mukaan valmistuneiden määrä on varsin hyvin tasapainossa tarpeen kanssa, Tampereen teknillisestä yliopistosta toivottiin jopa valmistuvan nykyistä enemmän alan väkeä. Käsitykset valmistuneiden osaamisen tasosta vaihtelivat. Yli puolet vastaajista arvioi, että opiskelijat valmistuvat kaikista oppilaitoksista hyvin tai riittävin tiedoin. Puuteita nähtiin kuitenkin Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneiden tietotaidoissa. Pirkanmaalla kysely lähetettiin 122 yritykseen, joista 42 vastasi. Tampereen kauppakamarin lisäksi kysely toteutettiin myös kahdentoista muun kauppakamarin alueella.l Synkkä vuosi 2009: Pirkanmaan teollisuus sakkasi pahasti Pirkanmaan elinkeinoelämän liikevaihto supistui vuonna 2009 viidenneksen. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto laski 18,9 prosenttia, kun vuotta aiemmin vaihto kasvoi 6,1 prosenttia. Koko maassa yritysten liikevaihto supistui 16,2 prosenttia. Lasku pysähtyi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta ei kääntynyt nousuun. Kasvu jäi 0,3 prosenttiin vuodentakaisesta, kun koko maan tasolla yllettiin 4,2 prosentin kasvuun. Ikävät luvut löytyvät Tilastokeskuksen kokoamista liikevaihto- ja palkkatiedoista, jotka kokonaisuudessaan julkistetaan syyskuun lopulla ilmestyvässä Pirkanmaan talouskatsauksessa. Tilastojen mukaan Pirkanmaan teollisuuden liikevaihdosta hävisi kolmannes, noin 4,2 miljardia euroa. Vuosi oli erityisen synkkä teknologiateollisuudessa, jossa liikevaihto pieneni 40 prosenttia. Pitkän aikavälin kehitystä mittaava indeksi kertoo liikevaihdon olleen suunnilleen vuoden 2004 tasolla. Rakennusalan liikevaihto laski 12,4 prosenttia, tukku- ja vähittäiskaupan 11,8 prosenttia ja palvelualojenkin 2,9 prosenttia. Kaikista talouskatsauksessa tarkasteltavista toimialoista vain hyvinvointipalvelut kasvattivat liikevaihtoaan vuonna 2009, nekin vain puoli prosenttiyksikköä. Teollisuuden muita toimialoja suurempi pudotus näkyy myös sen suhteellisen osuuden pienentymisenä. Teollisuus toi Pirkanmaalla vii- 12 tampereen kauppakamarilehti >

13 taloudessa tapahtuu EK:n suhdannebarometri Pirkanmaa odottaa vielä Suhdannetilanne parani Pirkanmaalla kesän alussa, mutta jäi selvästi jälkeen koko maan tilanteesta. Pirkanmaalla nousua vielä odotellaan, kun koko maan suhdannetilanne ja teollisuuden tilauskanta on jo lähellä keskimääräistä. EK:n elokuisen suhdannebarometrin mukaan teollisuuden ja rakentamisen odotuksia kuvaava saldoluku Pirkanmaalla oli -4 ja palvelualojen -2. Vastaavat luvut koko maassa olivat +16 ja +14. Pirkanmaalla odotti heinäkuussa 66 prosenttia vastaajista suhdanteiden pysyvän lähikuukausina ennallaan. Paranemista odotti 15 prosenttia ja heikkenemistä ennakoi 19 prosenttia vastaajista. Loppuvuodelle odotetaan hienoista tuotannon lisäystä. Tuotantokapasiteetti oli heinäkuussa kokonaan hyödynnettynä 75 prosentilla yrityksistä, neljäsosalla kapasiteettia oli jouten. Tilaukset ovat lisääntyneet viime kuukausina, mutta tilauskanta on edelleen tavanomaista huonompi, saldoluku -17. Henkilökunnan määrä lisääntyi hieman kesän alussa. Syksyllä työvoima säilynee nykylukemissaan. Teollisuus- ja rakennuaslan yrityksistä suhdannetiedusteluun vastasi Pirkanmaalla 51 yritystä, henkilöstöä niissä oli Myös palvelualojen yritysten suhdanteet kohenivat alkukesällä, mutta heinäkuussa niidenkin suhdannetilanne oli aavistuksen verran normaalia huonompi. Suhdanteiden odotetaan pysyvän likimain ennallaan syksyllä. Heinäkuussa 76 prosenttia vastaajista arvioi suhdanteiden pysyvän loppuvuoden aikana ennallaan. Paranemista odottaa 11 prosenttia ja 13 prosenttia uskoi suhdanteiden heikkenevän. Palvelualojen myynti lisääntyi odotusten mukaisesti kesän alussa, sen odotetaan myös lisääntyvän hieman syksyllä. Henkilökunnan määrä on Pirkanmaan palveluyrityksissä kasvanut vähän huhti-kesäkuun aikana, mutta sen ennakoidaan pienenevän hieman syksyn myötä. Palveluyritysten tiedot perustuvat 33 yrityksen vastauksiin, niiden henkilöluku oli l me vuonna 37 prosenttia kaikkien toimialojen liikevaihdosta, kun sen osuus vuonna 2008 oli 44 prosenttia. Ilmaa siipien alle? Tuoreempaa tietoa yritysten tilasta Pirkanmaalla antavat ELY-keskuksen Yritysharava-kyselyn tulokset. Vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aina tehdyn kyselyn mukaan 29 prosenttia yrityksistä uskoi kasvuun seuraavan 12 kuukauden aikana ja 57 prosenttia arvioi tilanteen pysyvän nykyisellään. Luottavaisimpia olivat rahoitus- ja vakuutustoiminnan harjoittajat, hallinto- ja tukipalveluja tarjoavat yritykset sekä kauppa. Pessimistisimpiä olivat rakentajat ja kuljetusyritykset. Teollisuuden näkemykset olivat hyvin lähellä keskiarvoa. l Syksyllä luvassa tietoa lentokentän kehittämiseen teksti martti tammisto Tampereen kauppakamari järjesti toukokuussa lentokenttäseminaarin, jossa etsittiin suuntaviivoja Pirkkalan kentän ja sen lentoliikenteen kehittämiseen. Lentoyhtiöiden edustajien lisäksi paikalla oli Finavian edustajana Helsinki Vantaan lentoaseman johtaja Juha-Pekka Pystynen. Seminaarin jälkeen on moni asia muuttunut, kentän kehittäminen ehkä myös liikahtanut eteenpäin. Kesän aikana päähuomio keskittyi julkisuudessa Finncomm Airlinesin vaikeuksiin ja mahdolliseen myyntiin AirBalticille. Finnairin syöttöliikennettä Helsinkiin lentäneen yhtiön tilanne näkyy välillisesti myös Pirkkalassa, kun reitti siirtyy lokakuussa englantilaisen Flybe-yhtiön hoitoon. Kakkosterminaali kuntoon Lentoseminaarissa Juha-Pekka Pystynen kertoi Finavian pohtivan yhtenä mahdollisena mallina Pirkkalan kentän kehittämisessä ns. kakkosterminaalista luopumista ja kaiken liikenteen keskittämistä ykkösterminaaliin. Kesän aikana on varmistunut, että kilpailujuridiikasta johtuen näin ei tehdä, vaan Finavia valmistelee edelleen kakkosterminaalin laajennusta. Viimeksi asian vahvisti yhtiön liiketoimintajohtaja Reijo Tasanen eduskunnan liikennevaliokunnan seminaarissa elokuun lopulla Tampereella. Laajennuksen arkkitehtisuunnittelu on käynnistynyt, syksyksi luvattu rakennuspäätös odottaa lopullista rahoituspäätöstä. Osloon etelän sijasta Kakkosterminaalin käyttäjämäärät ovat pitkälti kiinni Ryanairin päätöksistä. Se aloittaa lokakuun lopussa lennot Oslosta Tampereelle neljänä päivänä viikossa. Kovasti odotettua Brysselin-yhteyttä ei toistaiseksi ole luvassa, ei myöskään kaivattuja reittejä Barcelonaan ja Kööpenhaminaan, kertoi Ryanairin Pohjoismaiden myyntija markkinointivastaava Elina Hakkarainen uuden reitin tiedotustilaisuudessa elokuussa. Tredean toimitusjohtaja Ari Tuulentie ja Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila pitävät Oslo-yhteyttä todella tervetulleena. Matkailustrategiassamme tämä reitti osuu päämarkkina-alueellemme. Lähimatkailu lisääntyy, ja muun muassa norjalaisten matkailijoiden määrä seudulla on kasvussa, Tuulentie sanoo. Rasila muistuttaa, että tavoitteena on nimenomaan markkinoida Tamperetta, saada tulijoita tälle seudulle. Takapakkia Pirkkalan liikenteen kasvulle tuo sen sijaan Ryanairin ilmoitus lopettaa ainakin talviajaksi yhteydet Milanoon ja Riikaan sekä alkuvuonna avatun reitin Malagaan. Yhtiön reittikartalla Pirkkalasta on näillä näkymin Oslon lisäksi Lontoo, Bremen, Frankfurt, Edinburgh ja Kaunas. Wizzair sulki elokuussa keväällä aloittamansa Pirkkala-Gdansk reitin, kevään suunnitelmista kuultanee vielä syksyn aikana. AirBaltic pohtii yhtä Neuvottelut Pirkkalasta nyt Riikaan ja Tallinnaan lentävän AirBalticin hubin sijoittamisesta Pirkkalaan ovat kesän aikana jatkuneet. Viimeksi Riiassa kävivät Pirkkalan puolesta kävivät lobbaamassa Tampereen apulaispormestari Perttu Pesä, Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie, Ari Tuulentie ja Tommi Rasila. Yhtiö on kertonut tekevänsä päätöksen vielä tämän vuoden aikana. Luvassa on myös parannuksia lentoihin Ruotsiin ja Tanskaan. Blue1:n lennot Tukholmaan eivät keskeydy ensi kesäksi, yhteys näkyy nyt myös Lufthansan reittikartalla. Keskustelut myös Kööpenhaminan raitin uudelleen avaamisesta ovat käynnissä. Turku-Tampere-Oulu reittiä lentänyt Wingo ei enää lennä Turku-Tampere väliä.l tampereen kauppakamarilehti 13

14 Rakentamisen on hienoa Teksti Annikaisa Knuutila Kuvat Ari Ijäs I Jukka Terhonen oli Palmbergilla paitsi toimitusjohtaja, myös osakas. Lemminkäiselläkin hän on johtamansa yhtiön 20. suurin osakas. Uskon oikeasti yrittäjyyteen. Ensin Jukka Terhonen hätkähtää, kun hän huomaa olleensa rakentajan töissä jo viidellä vuosikymmenellä. Ajatella tai oikeastaan aika on ollut mukavaa, en ole kyllästynyt alaan koskaan. Terhosen innostus rakentamiseen syntyi isän apuna perheen omakotitalotyömaalla ja sai lisäkipinää kesätöissä rakennustyömailla ja elementtitehtaalla. Tykkäsin meiningistä. Mielessä ei koskaan ollut muita vaihtoehtojakaan. Terhosta viehättää työn projektimaisuus ja se, että koko ajan tapaa uusia ihmisiä. Saa myös olla aina tilanteissa, joihin liittyy suuria toiveita ja joissa ihmisillä jokin asia muuttuu parempaan suuntaan; on uusi tai remontoitu koti, tehdas, työnteon paikka. Ne ovat hetkiä, jotka muistetaan ja ne lisäävät oman työn mielekkyyttä. Yleensäkin rakentamisen tarve syntyy kasvusta, on hienoa olla positiivisessa vireessä mukana. Vaikka ei työ aina helppoa ole ollut. Esimerkiksi Rakennustoimisto Palmbergin johtoon Terhonen tuli varsin vaikeassa tilanteessa, josta kuitenkin noustiin paitsi taloudellisesti, myös laadullisesti: Palmberg on muun muassa saanut yli puolet Tampereella jaetuista Hyvän rakentamisen palkinnoista. Halvin ei voi olla paras Jukka Terhonen puolustaa suomalaisen rakentamisen laatua, kun työ saadaan tehdä 14 tampereen kauppakamarilehti >

15 profiili. Kun Jukka Terhonen loppuvuodesta 2009 nimitettiin Lemminkäinen Talo Oy:n toimitusjohtajaksi, Rakennuslehden nettisivulla uutista kommentoitiin, että Terhonen on hyvä ja selväsanainen asuntorakentamisen kehittäjä eli siinä suhteessa hyvä valinta. Selväsanainen? Kuunnellaanpa: Rikolliset markkinat pilaavat rehellisten rakennusurakoitsijoiden maineen. Käännetty arvonlisäverotus rakennusalalle? Ihan väärä päätös! No joskus otan liioitellustikin kantaa, kun haluan herätellä ihmisiä miettimään asioita. Ja selkeää on muutenkin: Inhoan oopperaa. Ihailen Salvador Dalia. Yrityksen etu on myös työntekijöiden etu Uudessa työssään Terhonen on vähemmän tekemisissä rakennustyömaiden ja timpurien kanssa. Lemminkäinen Talo Oy:n toimitusjohtajan tehtävänä on viedä läpi strategiamuutosta, jossa Lemminkäisen 43 yhtiötä Suomessa linjataan yhdeksi Lemminkäiseksi. Työ muuttui käytännön johtamisesta yleisjohtamiseksi. Johtamiseni on sellaista, että kerron, mitä pitää tehdä, varmistan, että asia on ymmärretty, ja seuraan, että mennään tavoitteiden suuntaan. Työtä saa tehdä rauhassa, mutta jos tavoitteita ei saavuteta, otan homman käsiohjaukseen. Vuosien varrella on tullut sen verran substanssia, että minua kyllä kuunnellaan. Jos aihetta on, tulee sanottua terävästikin, eivätkä varmastikaan kaikki minusta tykkää. Mutta firman etu on kaikkien siellä töissä olevien etu. Se on tärkeämpää kuin se, että henkilökunnalla on mukavaa. Jos on vain mukavuusalueellaan, kehittyminen loppuu. Itse jouduin epämukavuusalueelle, kun kysyttiin Lemminkäinen Talon toimitusjohtajaksi. Vanhassa työssä oli mukavaa, kaikki oli tuttarve syntyy kasvusta, olla positiivisessa vireessä mukana pätevästi ja kunnolla. Voimasanoja monilla rakennustyömailla ovat nykyään kuitenkin halvin hinta ja kiire. On sääli, että kaikki halutaan ostaa halvalla ja hinnalla kilpaillaan. Halvin ei kuitenkaan voi olla paras. Yleisesti puhutaan harmaista markkinoista, mutta Terhonen puhuu tietoisesti rikollisista markkinoista. Ne pilaavat rehellistenkin rakentajien maineen. Kun joltakin urakoitsijalta saa työn 30 prosenttia halvemmalla kuin muilta ja paperitkin näyttävät olevan kunnossa, tilaaja sulkee silmänsä. Se on ikävää, sillä tilaajat ovat ainoita, jotka voivat tilanteeseen vaikuttaa: heidän ei pidä hyväksyä tuollaisia tarjouksia. Terhonen korostaa, että kyllä rakennusalallakin pitää pystyä maksamaan verot ja sosiaalikulut, ja yrityksen pitää pystyä pitämään huolta henkilöstöstään, sen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Kaikki se on väkisinkin kalliimpaa. Siteeraan usein Pekka Visuria, joka Hyvän rakentajan palkintoa vastaanottaessaan sanoi: Me on nämä hommat tehty aina omilla miehillä ja päiväsaikaan. On väärin, jos sillä ei pärjää. Minusta se on todella hyvin sanottu. Rakennusalalle juuri harmaan markkinan kitkemiseksi suunniteltu käännetty arvonlisäverotus saa Terhosen lähes kiivastumaan. Sehän antaisi vain lisää mahdollisuuksia roistoille, urakoitsijaketjuissa kun tapahtuu kaikenlaista. Muutos myös lisäisi yritysten hallinnollisia kuluja arviolta saman verran kuin vero tuottaa. Rakennusala yritti selittää epäkohtia lainlaatijalle, mutta ei se vaikuttanut. Tyypillistä, että niitä, joita asia koskee, ei kuunnella. Terhonen muistuttaa, että rikollisuuden hinta ei ole vain menetetty urakka. Se on se, että työ on huonoa, alan maine menee, rehellisten tekijöiden toiminta hankaloituu ja hyvät rakentajat päätyvät kortistoon. Koko alan kehittäminen hidastuu, koska rikolliset toimijat eivät kehittämisestä piittaa. Isompia kokonaisuuksia, kiitos! Rakentamista vaivaa Terhosen mielestä myös pirstaloituminen, kahdessakin mielessä. Ensinnäkin kaavoitettua maata on liian vähän, ja tonteista kilpaillaan niin, ettei synny isojen alueiden isoja rakennusprojekteja, joissa tehokkuus paranisi ja sitä kautta kustannukset alenisivat. Esimerkiksi Ratina pilkottiin pieniin projekteihin. 3-4 urakoitsijaa väsää kukin talon samalla alueella. Kun on opittu, miten juuri tällä työmaalla toimitaan, vaihdetaan paikkaa. Koskaan ei saada aikaan prosessimaista työtapaa. Oikein kaipaa vanhaa kunnon aluerakentamista. Toiseksi kukin rakennusurakka pilkotaan moneen aliurakkaan. Aliurakoitsijoiden joukko on suuri, eivätkä ihmiset tunne toisiaan, vaan vaihtavat käyntikortteja tavatessaan. Kaikilla on myös muita urakoita samaan aikaan, mistä seuraa aikamoinen aikataulujen ja tekijöiden sekamelska työmailla. Murheellista. Murheen määrä vain kasvaa, kun miettii halvimman hinnan ja urakoiden pilkkoutumisen seurauksia työn kehittämiseen rakennustyömailla. Samaan aikaan, kun autopuhelimesta on kehittynyt kännykkä, rakentamisessa ei ole tapahtunut juuri mitään. tampereen kauppakamarilehti 15

16 profiili. Jukka Terhonen > Syntynyt 1954 Turussa > Koulutus: ylioppilas Helsingin Vuosaaren yhteiskoulusta 1973, diplomi-insinööri Helsingin teknillisestä korkeakoulusta1978, LIFIM-kurssi 174 > Keskeinen työkokemus: YIT Oyj, talonrakennus-toimialajohtaja, Tampere-Vaasa aluejohtaja, PKS asuntotuotannon johtaja, toimitusjohtaja (Otto Wuorio Oy), tuotantojohtaja (Otto Wuorio Oy), KVRpäällikkö (Otto Wuorio Oy), , Rakennustoimisto Palmberg Oy, toimitusjohtaja , Lemminkäinen Talo Oy, toimitusjohtaja 2009.Työhuone Helsingissä ja Tampereella. > Ikimuistoisin työ: talojen rakentaminen Saudi-Arabian prinssin perheelle ja prinssin äidille vuosina Quick Concrete Buildingin palveluksessa construction managerina. tua, homma hanskassa. Mutta uusi työ antaa kummasti uutta virtaa. Dali saa mielikuvituksen lentoon Jukka Terhonen kertoo harrastavansa mökkielämää sekä matkustamista. Lähtövalmiina ollaan ekstemporematkoillekin, kuten syksyllä 2009 tutustumaan Salvador Dalin syntymäkotiin ja museoon Figueresiin Kataloniaan. Dalin? Niin, olen suuri Dali-fani, ollut sitä jo koulupojasta, kun näin hänen teoksensa luokkaretkellä Tukholman Moderna museetissa. Jäin niille sijoilleni Wilhelm Tellin salaisuus -nimisen taulun eteen ja ajattelin, että voiko sellainen taito ja tarkkuus, valon ja varjon hallinta olla mahdollista. Dalin oivalluksia ei välttämättä ymmärrä, mutta ne laittavat mielikuvituksen lentoon. Jukka Terhonen tekee toisenkin paljastuksen: Oopperaa minä inhoan. En ole päässyt sen kyytiin, vaikka kaikkea muuta musiikkia kuuntelen mielelläni.l > Keskeiset luottamustehtävät: Talonrakennusteollisuus TRT ry:n Sisä- Suomen piiri, hallituksen puheenjohtaja 2010, hallituksen jäsen , Talonrakennusteollisuus TRT ry, hallituksen varapuheenjohtaja 2009, Rakennusteollisuus RT, asuntoryhmä, puheenjohtaja 2004, asunto- ja kaupunkisuunnittelualan yhdistys SFHP:n hallituksen jäsen 1994 > Tampereen kauppakamarissa: aluesuunnittelu- ja liikennevaliokunta 2002, valtuuskunta , hallituksen jäsen 2007 ja puheenjohtaja 2010 > Perhe: vaimo yrittäjä Anne Terhonen, kaksi aikuista tytärtä aiemmasta avioliitosta. > Asuu: Koivistonkylässä viime vuonna valmistuneessa omakotitalossa, maalämmön kannattaja. > Kädentaidot: saneerannut ja rakentanut itse muun muassa paritalon ja näkerrellyt kesämökin. Pystyisin yhä rakentamaan talon, mutta en kyllä ryhtyisi siihen. Omakotitalo kannattaa teettää ammattilaisella, sillä jo materiaaleja pilaantuu sen mitä ammattilaiselle maksetaan. > Harrastukset: mökkeily Keurusselän maisemissa, matkailu. Vakavaan loukkaantumiseen saakka intohimoinen moottoripyöräilijä ja MC Executors Klubin perustaja ja puheenjohtaja, nyt kunniajäsen. Onkohan golf harrastukseni? En oikein tiedä. Se ikään kuin kuuluu kutyymiin. Hetkittäin osaan sitä jopa pelata. Rakentava puheenjohtajakin Suunnilleen samaan aikaan kun Jukka Terhonen otti vastaan uuden työn, hänet valittiin Tampereen kauppakamarin puheenjohtajaksi. On upea alan arvostuksen osoitus, että rakentaja valittiin puheenjohtajaksi. Henkilökohtaisesti on hienoa, että ihmiset luottavat. Nyt tunnenkin piston sydämessä, koska en ehdi olla Tampereella tarpeeksi. Mikä on sitten uuden puheenjohtajan profiili? Rakentava, Terhonen vastaa nopeasti ja naurahtaa sanan kaksoismerkitykselle. Kovin voimakasta julkisuuskuvaa en tavoittele, tämä on kuitenkin harrastus. Kauppakamarin työ tehdään toimiston kautta. Toisaalta voi olla, ettei selväsanainen rakentaja vain voi olla kertomatta, mitä mieltä hän on Tampereen hengestä: Räväkkä meininki pitäisi virittää Tampereelle uudestaan. Hyvä avaus olisi Tampereen Kannen ja suurhallin rakentaminen. Onhan täällä paljon hankkeita ja puhetta, mutta mitään ei tehdä. Tampereen kaupunkiseudun rakennemallista: Siinä on sellainen sävy, että ihmisen tulo tänne olisi ikään kuin uhka. Minusta pitäisi miettiä, miten ne ihmiset houkutellaan tänne. Silloin koko mallin toteuttaminenkin on erilaista ja siihen sitoutuminen vahvempaa. Talkoisiin! Kauppakamarissa yksi iso ajankohtainen työ on varainkeruu Tampereen teknillisen yliopiston säätiölle. Tämä on sellainen talkoo, ettei voi ajatella vain itseä ja omaa yritystä, vaan seutukuntaa. Vaikka yritykset eivät itse saa suoraan mitään, hyöty tulee yliopiston projekteista, jotka voimistavat elinkeinoelämää. Kovasti kilpaillaan siitä, mitkä paikkakunnat jäävät jäljelle Suomeen. Yliopistot ovat Pirkanmaan kasvun veturit, maakunta kehittyy yliopistojen kautta. Säätiöpääoma auttaa parantamaan yliopistojen toimintaa. Terhonen naurahtaa, että kun säätiöyliopistosta keskusteltiin, hän taisi innostua vähän liikaakin. Uskon haastamiseen. Panin pottiin euroa ja sanoin, että pankaa te muutkin jotain. Talonrakennusteollisuuden Sisä-Suomen piiri jäsenyrityksineen lahjoittikin euroa. Teknologiateollisuus keräsi jo pohjalle 28 miljoonaa euroa.l 16 tampereen kauppakamarilehti >

17 näin sen näen mikko salo 39 v (= 39 vuotta lentoyhtiössä Pirkanmaalla) Tredea Oy Asioilla on yleensä vähintäänkin kaksi puolta Tärkeää on suunnata keskustelua uudelleen ja ottaa näkökulmaa myös moderniin ykkösterminaaliin. Takinkääntäjät ei ole tälläkään hetkellä elinkeinoelämässä yleisesti hyväksytty puolue. Myönnän silti avoimesti olevani yksi heistä! Toimiessani pitkään skandinaavisessa lentoyhtiössä seurasin mielenkiinnolla Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalista käytävää keskustelua. Terminaalitilanne jakaa selkeästi mielipiteitä alueella; milloin siihen tulisi panostaa, milloin sitä ollaan vallan kaatamassa. Itse en nähnyt koko terminaalia lainkaan tarpeellisena, koska ykkösterminaalissa oli ja on tilaa toimia ja laajentua. Jäätyäni kesällä 2009 vapaalle sain mahdollisuuden ottaa etäisyyttä asioihin ja tutkailla niitä eri kulmista. Terminaalitkin tulivat jälleen lähelleni maaliskuulla 2010 aloittaessani Tredeassa lentoliikenneprojektin. Huomasin olevani takinkääntäjä. Selitän hieman tarkemmin. Oli kuinka oli, kakkosterminaali jää historiaan Suomen ensimmäisenä halpalentoterminaalina. Sitä paikkaa ei mikään horjuta, ei edes Turun kakkosterminaali! Halpalennoista on alueella puhuttu väsymiseen asti, joten en kerro niistä, vaan totean jälleen kerran lyhyesti, että ilman kakkosterminaalia Tampere-Pirkkalasta ei lentäisi Ryanair, eikä Wizz Air olisi aloittanut. Siinä ensimmäinen terminaalia puoltava seikka. Nyt, kun kakkosterminaalin laajennus ja modifiointi ovat saamassa vauhtia, näen selkeästi terminaaliuudistuksen mukanaan tuomia positiivisia asioita. Nythän on mahdollisuus työllistää sinne muutama palvelualan ammattilainen myymään virvokkeita ja muuta mukaan otettavaa. Halpalentomatkustajilla, jos kenellä on aikaa käyttää ja kuluttaa euroja, koska selvitys lennolle tulee olla tehtynä noin tunti ennen lähtöä. Tampere-Pirkkalan liikennettä koskevan keskustelun fokus on ollut hieman liikaa halpalentopainotteinen. Siksi onkin tärkeää suunnata keskustelua uudelleen ja ottaa näkökulmaa myös verkostoyhtiöihin ja niiden käyttämään moderniin ykkösterminaaliin. Ulkoiset puitteet ovat kunnossa, mutta palveluja ja viihtyvyyttä pitää parantaa. Ravintolatila miellyttävämmäksi silmälle, myyntivalikoima, hmmm...jonkinlainen rauhallisempi työskentelytila sitä haluaville, pc näyttää olevan hyvin monella auki lentoa odotellessa. Korttiautomaatti käteistä rahaa varten näyttää olevan saavuttamaton haave. Mahtoivatkohan kesän ilmailunäytöksen myyntipisteet saada myyntitavoitteensa täyteen lähin pankkiautomaatti kun on kolmen kilometrin päässä Pirkkalan keskustassa? Hiljakkoin ykkösterminaaliin ilmestynyt erään pankkilaitoksen pehmonurkkaus on loistava päänavaus tehdä meidän kentästämme viihtyisä. Voisiko tätä ajatusta kehittää eteenpäin? Summa summarum: haluan nähdä, että tätä takkia kääntämällä näkyviin ei tulekaan nuhjuinen vuori. Takki on kääntömallia, jolloin sitä on mahdollisuus käyttää asial lisesti molemmin puolin! Toivonkin, että terminaaliasiassa eri puolueissa olevat olisivat valmiita kääntämään oman takkinsa ja hyväksyisivät, että Tampere-Pirkkalan kehityksen kannalta on elintärkeätä, että meillä on käytössä kaksi eri konseptilla toimivaa terminaalirakennusta. Lopetetaan osoittelu tältä osin ja rakennetaan liikennettä ja tulevaisuutta kaikki yhdessä! l P.S. Kunhan vaan saisimme komission päätöksen Brysselissä olevasta valituksesta ja pääsisimme siihen nojaten tekemään oikeita ratkaisuja Tampere-Pirkkalassa. tampereen kauppakamarilehti 17

18 PIRKANMAAN TALOUSELÄMÄN INTERNET-OSOITTEISTO Painotalo Tapahtumat & kokoukset Tampereen kauppakamarilehti verkossa KEHITÄ OSAAMISTASI TAI YRITYSTÄSI VARMISTA KILPAILUKYKYSI OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimus sopii hyvin myös yrittäjälle. Lisätietoja oppisopimuksesta henkilökohtaisen ja henkilöstön osaamisen kehittämisen välineenä: Kerromme koulutustarjonnasta mielellämme lisää, ota yhteyttä! Pirkanmaan oppisopimuskeskus Asiakaspalvelu (03) Pinninkatu 45 A, Tampere 18 tampereen kauppakamarilehti >

19 Sijoittajia kaivataan, nyt katsotaan riskit Pirkanmaan Logistiikkakeskushanke on uudenlainen infrastruktuurin kehittämishanke, johon mukaan haetaan myös institutionaalisia sijoittajia. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöitä kiinnostavat nyt kohteet, joissa riskit ovat kohtuullisia, tuotto-odotukset maltillisia ja asioita voidaan katsoa vaikka 15 vuoden investointi-ikkunasta, logistiikkajohtaja Jari Saarenpää perustelee. Hän esitteli logistiikkahanketta keväällä Cannesissa kiinteistösijoittamisen MIPIM-messuilla. Kiinnostusta oli kyllä. Nyt tarvitsemme teknistaloudellisen riskianalyysin, ja se tehdään osana Tekesin Käytännön kumppanuusmallit -hanketta. Ja niin edetään, että vuoden 2011 lopussa voimme toivottavasti perustaa logistiikkaintegraattoriyhtiön. Tampereen seutu kiilaa logistiikan eturiviin Euroopassa Huippuluokan logistiset toimintaedellytykset ovat Tampereen seudun uusi täky yrityksille. Sitä varten alueen logistiikkajärjestelyt pannaan uusiksi ja luodaan kokonaisuus, jolla seutukunta kiilaa alan edelläkävijäksi Euroopassa. Teksti Aila välikoski Kuvat tredea Uusia kilpailukykytekijöitä yritysten logistisiin prosesseihin rakennetaan Pirkanmaan Logistiikkakeskus -kehittämishankkeessa. Sen iskusanoja ovat vihreä citylogistiikka, intermodaalikuljetukset ja Suomen ensimmäinen oikea sisämaan satama sekä älykäs verkostologistiikka. EU:ssa valmistui viime vuonna ideaalimalli vihreälle kaupunkilogistiikalle, ja se jalkautetaan Tampereelle. Vihreä logistiikka uudistaa muun muassa kaupunkiseudun jakeluliikenteen. Se tuo kehäteiden varsille lajitteluterminaalit ja keskustaan keskustaterminaalit, joista tavarat viedään perille sähkö- tai kaasukäyttöisillä jakeluautoilla. Kansainvälisistä kuljetuksista iso osa on intermodaalisia eli niissä yhdistetään eri kuljetusmuotoja. Suomessa yhdistely tapahtuu satamissa, sisämaassa se ei onnistu vielä. Rakennamme sisämaan sataman, jossa on mahdollisuus purkaa ja lastata kontteja ja ajaa rekkoja ja niiden trailereita juniin. Tampereen vahvuus ovat keskeinen sijainti ja raiteet viiteen suuntaan. Alueen teollisuudelle satama tuo selvän logistisen kilpailuedun, perustelee Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean logistiikkajohtaja Jari Saarenpää. Sataman toimintaa on jo alettu suunnitella. Keskeinen kysymys on sopiva sijaintipaikka. Emme voi odottaa Tampereen ratapihan siirron kaltaisia miljardi-investointeja, vaan nyt tutkitaan olemassa olevat vaihtoehdot. Sellainen voisi olla esimerkiksi Tampereen Myllypurossa kaupungin omistama noin 20 hehtaarin alue, jonne johtaa Porin radalta pistoraide. Tila riittäisi satamalle, mutta muitakin vaihtoehtoja tutkitaan. Tärkeä linkki kuljetusmuotojen yhdistelyssä on lentorahti. Tavoite on avata Tampere-Pirkkalasta päivittäiset lentorahtiyhteydet Kiinaan. Sen kautta Suomi ja Etelä-Ruotsikin kuuluisivat Aasian tavaraliikenteessä lähijakelualueeseen, jonne tavarat ehtivät 24 tunnissa. Kuljetusputki Ruotsiin kulkisi Rauman satamasta Gävleen. Rauma on Tampereen valinta strategiseksi satamakumppaniksi. Koko kuvio liittyy osaltaan Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittämiseen. Rahtiliikenne siellä on viime vuosina näivettynyt. Perusta onkin informaatiovirroissa Jari Saarenpää toteaa, että logistiikka on nähtävä laajasti tieto-, tavara- ja rahavirtojen hallintana. Kokonaisuuden kehittämisen lähtökohta ovat informaatiovirrat. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hankkeen moottoriksi perustettava logistiikkaintegraattori Logiera tarjoaa yrityksille SaaS-toimintamalliin (Software as a Service) perustuvan tietojärjestelmäalustan. Logistiikka-alalla on muutamia isoja toimijoita, mutta valtaosa yrityksistä on pienehköjä pk-yrityksiä, joiden kehittämisresurssit yksinään ovat rajalliset. Tämä pkkenttä on pääkohderyhmämme. Logieran kautta avaamme kanavat yhteistyöhön ja tarjoamme liiketoiminnan edistämiseen kunnon työkalut. Yritykset pääsevät hyödyntämään esimerkiksi huipputason tuotannonohjaussovelluksia. Kyseessä on koko alueen elinkeinoelämää yhdistävä hanke, ja siksi toivomme saavamme alan toimijat laajasti mukaan alusta asti, Jari Saarenpää sanoo. Pirkanmaan logistiikkakeskushanketta luotsaavan Logieran osakkaiksi ovat tulossa kunnat, alan yritykset ja institutionaaliset sijoittajat. Hankevalmistelu kestää vuoden 2011 loppuun. Sitä rahoittavat Pirkanmaan liitto ja Tekes.l tampereen kauppakamarilehti 19

20 DTP2 on täysmittakaavainen malli fuusioreaktorin pohjaosasta, ns. Divertor-alueesta. Itse testialusta on noin 20 metriä pitkä ja painaa 65 tonnia. Jatkossa testijärjestelmää laajennetaan muun muassa reakorissa ympyräradalla kulkevalla kuljetusrobotilla. Tutkimusympäristössä kehitetään laitteita, menetelmiä, ohjelmistoja ja kaikkia digitaalisen koneenrakennuksen osaalueita ITER-etäkäyttötarpeisiin. Lupaavia tuloksia fuusioreaktorin etähuoltojärjestelmästä teksti ja kuva annikaisa knuutila Luxus-luokan suoritus, ylpeyden aihe, kuvasi rahoittajan tunnelmia Tekesin koordinaattori Juha Lindén, kun Tampereella VTT:llä esiteltiin kokemuksia ITER-fuusiokoereaktorin huoltojärjestelmän toimivuudesta. VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto vastaavat maailman haastavimman energiahankkeen, ITERin, etähuoltojärjestelmien kehittämisestä. Työtä testilaitteistolla on tehty noin 1,5 vuotta, ja nyt jo tulokset ovat erittäin lupaavia. Olemme päässeet ensimmäiselle pesälle ja saaneet vaikeimman tehtävän hoidetuksi, kuvaa DTP2-hankkeen (Divertor Test Platform) johtaja, vt. tutkimusprofessori Mikko Siuko VTT:ltä. Olemme onnistuneet siirtämään kuljetusrobotilla 10 tonnia painavan reaktorielementin noin yhden millimetrin tarkkuudella haluttua rataa pitkin ja asemoimaan kasetin vastaavalla tarkkuudella reaktoriin. Mekaaniset joustot eri tilanteissa pystytään kompensoimaan ohjauksessa niin hyvin, että tähän tarkkuuteen päästään. Joustot pystytään myös näyttämään operaattorille virtuaalimallilla, joka vastaa todellisuutta. Siuko muistuttaa, että työ on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Toimintoja testataan nyt lähinnä ns. perustapauksissa, minkä jälkeen tuodaan asteittain mukaan erilaisia mahdollisia häiriöitä ja virhetilanteita, joita todellisuudessa voi tulla eteen. ITERissä käytettävältä teknologialta vaaditaan paljon, sillä sen avulla hallitaan sadassa miljoonassa celsiusasteessa palavaa fuusioplasmaa. Reaktorin huollossa etäoperointi ja virtuaalitekniikat ovatkin aivan keskeisiä. Eurooppa-vetoisessa ITERhankkeessa ovat mukana myös Japani, USA, Venäjä, Kiina, Intia ja Etelä-Korea. Tällä hetkellä arvioidaan, että koereaktori olisi Caradachessa Etelä-Ranskassa käytössä vuonna Energiahankkeeseen liittyvä huippututkimus ei palvele vain ITERiä, vaan sen tuloksia esimerkiksi virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä etäoperoinnissa pyritään nopeasti tuomaan myös yritysten käyttöön muun muassa Tampereella toimivan ROViRin eli Remote Operation and Virtual Reality Centren kautta.l Sisustusratkaisuja työympäristöihin Isku Interior Oy Sammonkatu 47, 2.krs TAMPERE p tampereen kauppakamarilehti >

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Häme -2 Pohjanmaa -8 Pohjois-Suomi -4 Pirkanmaa -8 Keski-Suomi -5 Kaakkois-Suomi -1 Itä-Suomi -7 Lounais-Suomi Uusimaa -25 1 8 6

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu

Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni. Tuotantomäärät pienenivät kausivaihtelu Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Elokuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Kysyntä on vaimeaa ja tuotanto on hienoisessa laskussa Henkilökunnan määrä on pysynyt ennallaan - kannattavuus heikkeni Suhdanneodotukset

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-4 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Lounais-Suomi 26 Uusimaa -21 Pohjanmaa 5 Keski-Suomi -21 Pohjois-Suomi -12 Pirkanmaa -21 Kaakkois-Suomi -18 Itä-Suomi Häme -25-43

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1

Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Helmikuu 17 Teollisuus ja rakentaminen parani vuoden 16 lopussa - tilauksia edelleen normaalia niukemmin Yleiset suhdannenäkymät ovat varovaisia, saldoluku 1 Tuotantomäärät

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Itä-Suomi Keski-Suomi -7 Pohjois-Suomi 3 Lounais-Suomi -9 Kaakkois-Suomi Häme -18 Uusimaa -1 Pohjanmaa Pirkanmaa -19 1 85 87 89 91 93 95

Lisätiedot

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2014 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannekuva on synkentynyt alkusyksyn aikana Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto on laskussa Suhdannenäkymät ovat hiipuneet

Lisätiedot

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2016 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvaa - vapaata kapasiteettia edelleen runsaasti Tilauksia on saatu lisää - tilauskirjat edelleen normaalia ohuemmat

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Tammikuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

Alamäentie 6 A Sonkajärvi Puh. (017) Telefax (017) Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A Sonkajärvi Puh. (017) Telefax (017) Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Heinäkuu 14 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Suhdannebarometri Helmikuu 2010

Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Elokuu 16 Teollisuus ja rakentaminen zsuhdanneodotukset laskusuunnassa, saldoluku -13 z Tilaustilanne on hieman normaalia heikompi z Tuotanto pysynee lähikuukausina

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-6 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Keski-Suomi 39 Kaakkois-Suomi -18 Pohjanmaa 17 Pirkanmaa -26 Häme -11 Itä-Suomi -31 Uusimaa -12 Lounais-Suomi Pohjois-Suomi -33-35

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30 Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Uusimaa 6 Pohjanmaa -6 Itä-Suomi 2 Lounais-Suomi -16 Pirkanmaa -3 Häme Pohjois-Suomi -5 Kaakkois-Suomi Keski-Suomi -29-49 1 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2016 Grafiikka Liikevaihto Kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset yritykset 7% Toteutettiin 10.10.-4.11.2016 9% Vastauksia 328 kpl 38% 34% alle 500 000 euroa 500 000

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot