TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS"

Transkriptio

1 SÄTEILYTURVAKESKUS Tilinpäätös ja toimintakertomus

2 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14 (Laippatie 4), Helsinki Puhelin (09) (vaihde) Taitto Riikka Laitinen-Sorvari / Kannet ja kuvat Pirkko Linkola / ADD Helsinki 2012 ISBN (nid.) ISBN (pdf) 2

3 Sisällys 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset

4 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Säteilyturvakeskus () saavutti 54. toimintavuotenaan olennaiset tavoitteensa kaikilla tulosalueillaan. Kansalaisten altistuminen ihmisen aiheuttamalle säteilylle pysyi luonnon säteilyyn verraten merkityksettömän pienenä, ja työntekijöiden säteilyannosten vähentämiseksi tehtävä kehitystyö sekä ydinvoimalaitoksilla että terveydenhoidossa tuotti hyviä tuloksia. Säteilyturvakeskuksen henkilöstö hoiti tehtävänsä ammattitaidolla ja vastuullisesti. Henkilöstön työmotivaatio ja terveys säilyi hyvänä, vaikka työmäärä oli aikaisempien vuosien tapaan suuri verrattuna käytössä olleisiin henkilöresursseihin. Talouden kannalta vuosi oli valtiontalouden ongelmista huolimatta kohtuullinen. Tämä tulos saavutettiin tiukan talouskurin ansiosta. Kansalaisiin kohdistuneesta ionisoivasta säteilystä yli kolme neljännestä oli edellisten vuosien tapaan peräisin luonnon radioaktiivisista aineista ja kosmisesta säteilystä. Suurin vaikutus altistumiseen on maaperästä nousevalla radonkaasulla. Tämän altistuksen pienentämiseen kohdistuva työ vähentää tehokkaimmin suomalaisten säteilyaltistusta. Vuonna 2003 ja 2004 uudistuneet rakentamismääräykset, radontorjunnan ohjeistus ja aktiivinen viestintä ovat lisänneet tietoa radonturvallisesta rakentamisesta, ja uusissa pientaloissa radonpitoisuudet ovat selvästi pienempiä kuin asuntokannassa keskimäärin. Myös vanhoissa asunnoissa on korjaustoimilla saatu aikaan merkittäviä vähennyksiä sisäilman radonpitoisuudessa. Suomessa toteutetut noin 5000 radonkorjausta vähentävät joka vuosi väestön radonaltistusta 150 mansv. Yhden vuoden korjaustoimilla (500 asuntoa) saavutettu vuotuinen vähennys (15 mansv) suomalaisten yhteenlasketussa säteilyannoksessa oli edellisten vuosien tapaan suurempi kuin kaikkien säteilylle työssään säteilyn ja ydinenergian käytössä altistuvien lähes henkilön yhteenlaskettu työperäinen vuotuinen säteilyannos (2,2 mansv). Radonin ohella toinen kansanterveydellistä merkitystä omaava säteilyhaitta on ultraviolettisäteilystä johtuva ihosyöpäriskin kasvu. Tätä haittaa pyritään vähentämään viestimällä liiallisen auringon oton ja solariumin käytön vaarallisuudesta yhteistyössä Suomen Syöpäyhdistyksen ja Ilmatieteen laitoksen (IL) kanssa. Kertomusvuonna valmisteltiin lakimuutos, joka kieltää solariumin käytön alle 18-vuotiailta sekä muutenkin vähentää solariumin käytön riskejä. Kansalaisten tietoisuus riskeistä on lisääntynyt, mutta muutosta käyttäytymiseen on havaittu lähinnä etelän lomakohteissa tapahtuvassa suojautumisessa. Ihosyöpä yleistyy ennusteiden mukaan edelleen. Suurin ihmisen aiheuttama säteilyaltistus liittyy säteilyn käyttöön terveydenhuollossa. Diagnostiikassa yleistyvä röntgensäteillä tehtävä tietokonetomografia aiheuttaa potilasannosten lisääntymisen, mutta lisäys saatiin pidettyä hyvin hallinnassa. Eräissä suurissa teollisuusmaissa kansalaisten keskimääräinen säteilyannos röntgentutkimuksissa on kasvanut moninkertaiseksi Suomeen verrattuna. Röntgen- ja isotooppilääketieteen diagnostisten tutkimusten aiheuttamaa väestöannosta arvioidaan Euroopassa ensimmäistä kertaa Euroopan komission rahoittamassa vuonna 2012 päättyvässä projektissa, jota koordinoi. Pohjoismaiden säteilyturvaviranomaiset valmistelivat tietokonetomografiatutkimuksista yhteisen kannanoton, jossa painotettiin tarpeettoman tarkkojen ja monien kuvausten välttämistä. Kannanoton valmistelussa havaittiin, että säteilyannosten lisäys oli Suomessa olennaisesti pienempi kuin muissa pohjoismaissa. Säteilyn käyttöä koskevan riskiperusteisen arvioinnin mukaan sädehoidon tehokas valvonta on tärkeää. Sädehoito on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja hoitolaitteet ovat kehittyneet teknisesti siten, että hoidon aikainen säteilykentän monipuolinen muokkaus on mahdollista. Tämä mahdollistaa hoitojen tarkemman kohdentamisen halutulle alueelle ja samalla hoitoannosten kasvattamisen. Myös annosnopeudet ovat kasvamassa. Tämä asettaa hoitojen tarkkuudelle entistä suuremmat vaatimukset. Hoitojen tarkkuus todettiin Suomessa hyväksi. Säteilyä käyttävien sidosryhmien kanssa jatkettiin yhteistyötä. Eri sidosryhmille pidettiin useita suuren osanottajajoukon keränneitä koulutus- ja neuvottelupäiviä. in järjestämät toimialakohtaiset tilaisuudet on todettu hyväksi tavaksi lisätä tietoa säteilyturvallisuudesta ja parantaa alan turvallisuuskulttuuria. Säteilymittausten tarkkuuden ja luotettavuuden ylläpitämiseksi uusittiin tarvittavia säteilylähteitä. illa on nyt käytettävissään riittävä määrä erikokoisia säteilylähteitä, joiden avulla voidaan tarjota Suomessa tarvittavat säteilymittareiden kalibrointi- ja testauspalvelut. Sädehoitoklinikoiden tarpeita varten saatiin vuonna 2010 hankittua suuri Co-60-lähde, joka otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Luonnonsäteilyn ja terveydenhuollon aiheuttaman säteilyaltistuksen lisäksi väestö altistui jonkin verran säteilylle, joka on peräisin elinympäristössä olevista keinotekoisista radioaktiivista 4

5 aineista. in tekemien mittausten perusteella tämän säteilyn osuus oli alle 1 % suomalaisten säteilyannoksesta. Sen pääasiallinen lähde oli Tshernobylin onnettomuudesta tullut laskeuma, jonka vaikutus vähenee, mutta joka havaitaan mittauksissa vielä kymmeniä vuosia. Säteilyn ja ydinenergian käytöstä aiheutunut yhteenlaskettu säteilyannos työntekijöille väheni edelleen tasolta, jolle se oli laskenut neljä vuotta aiemmin edellisten vuosien korkeammalta tasolta. Sama myönteinen suuntaus näkyi sekä säteilyn käytössä että ydinvoimalaitoksilla. Tulos kertoo säteilysuojelun tehostumisesta: säteilevien aineiden määrää työympäristössä on vähennetty, työt suunnitellaan ja valmistellaan paremmin ja työkulttuuri on kehittynyt. Säteilytyöntekijöiden henkilökohtaiset annokset pysyivät asetettujen rajojen alapuolella. Säteilyn käyttöpaikkojen ja ydinlaitosten ulkopuolella ei altistumista ihmisen aikaansaamalle säteilylle tapahtunut käytännöllisesti katsoen lainkaan. Työperäinen altistuminen luonnonsäteilylle kasvoi edelleen, ja kasvua todettiin erityisesti lentohenkilöstöllä, joka on eniten altistuva työntekijäryhmä. in toiminnassa uutena kohteena oli Talvivaaran nikkelikaivoksen suunnittelema uraanin talteenottolaitos. Talvivaarassa saadaan nikkelimalmin sivutuotteena kallioperästä uraania, joka on tarkoitus ottaa hyötykäyttöön. antoi viranomaisena lausunnon Talvivaaran tekemästä talteenottolaitoksen käyttölupahakemuksesta. Lisäksi toteutti palvelutoimintana kaivosyhtiön toimeksiannosta perustilaselvitystä radioaktiivisten aineiden pitoisuuksista kaivosalueella ja sen ympäristössä. Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja Fortum Oyj:n (Fortum) ydinvoimalaitosten käytön valvonta hoidettiin vuosien mittaan kertyneellä kokemuksella. Laitosten käytössä ei esiintynyt laitoksen turvallisuuden, työntekijöiden terveyden tai ympäristön kannalta merkittäviä tapahtumia. Loviisan laitoksen molemmat yksiköt ovat vaatimusten mukaisessa kunnossa, ja niiden turvallisuutta on parannettu käynnistämisen jälkeen lukuisin rakenteellisin muutoksin. Viime vuosina muutokset ovat painottuneet kuluvien tai tekniikaltaan vanhentuvien järjestelmien ja laitteiden uusimiseen. Jo useita vuosia jatkunut tekninen suunnittelu vanhan automaatiojärjestelmän korvaamiseksi kokonaan uudella digitaalisella järjestelmällä eteni hitaasti, ja suurin osa käytännön asennustöistä on suunniteltu tehtäväksi vuodesta 2014 eteenpäin. Myös Olkiluodon laitoksen molemmat yksiköt ovat vaatimusten mukaisessa kunnossa, ja niitä on modernisoitu säännöllisesti käyttöönotosta alkaen. Kertomusvuonna Kuva Tiina laitoksen Jutila 5

6 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 kakkosyksikölle tehtiin sen käyttöhistorian laajin vuosihuolto vastaavasti kuin ykkösyksikölle edellisenä vuonna. Vuosihuollon yhteydessä vaihdettiin suuri joukko laitteita uusiin. Suunnitelmien tarkastus ja töiden valvonta vaativat paljon työtä myös ilta. Maaliskuussa 2011 Japanissa tapahtunut vakava onnettomuus Fukushima Daiichi- laitoksella aiheutti huomattavasti ennakoimatonta työtä myös issa. seurasi ja arvioi onnettomuuden kulkua valmiuskeskuksessaan keskeytyksettä noin kolmen viikon ajan. Samalla varmisti mittaustoiminnallaan Japaniin päivittäin liikennöineen Finnairin lentotoiminnan säteilyturvallisuuden, ja antoi turvallisuusohjeita Japanissa olleille suomalaisille ja tiedotti onnettomuustilanteesta säännöllisesti. Fukushiman onnettomuus antoi aiheen myös suomalaisten ydinvoimalaitosten turvallisuuden uudelleen arviointiin. Arviointi käynnistettiin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) pyynnöstä, ja siihen yhdistettiin myöhemmin EU:n ministerineuvoston toimeksiannon mukainen kaikkia EUmaita koskenut vastaava arviointi. Arvioinnissa ei todettu välittömiä toimia vaativia uusia uhkia, mutta tunnistettiin kohteita ja toimenpiteitä, joilla ydinvoimalaitosten turvallisuutta voidaan entisestään parantaa. EU-maiden keskinäinen vertaisarviointi toteutetaan vuoden 2012 alkupuolella. Fukushiman onnettomuuden aiheuttama lisätyö vaati niin paljon resursseja, että muun muassa suunnitelmia ydinturvallisuussäännöstön uudistamisesta ei pystytty täysin toteuttamaan. Myös eräät tutkimushankkeet siirtyivät tutkijoiden osallistuessa ympäristöhaittojen arviointiin sekä mittaus- ja tiedotustoimintaan. Olkiluoto 3:n rakentamisen valvontaan ja tarkastuksiin käytetty työpanos oli iso, koska laitteistojen suunnittelu, valmistus ja asennus jatkui edelleen laajassa mitassa sekä tehtailla että laitospaikalla. Eräiden turvallisuudelle tärkeiden laitteiden kuten varavoimadieselgeneraattoreiden ja suojarakennuksen suurten putkiläpivientien valmistuksessa havaittiin laatupoikkeamia, joiden selvitys vaati paljon työtä. Saadut kokemukset vahvistivat edelleen käsitystä huolellisen tarkastustoiminnan tärkeydestä. Olkiluoto 3:n automaatiojärjestelmien yksityiskohtainen suunnittelu ja suunnitelmien toimitus in tarkastettavaksi eteni hitaasti. Keskustelu eräiden automaatiojärjestelmiin sisältyvien laitteiden kelpoistuksesta ydinvoimalaitoskäyttöön jatkui koko vuoden ajan. Vastaaviin automaatiosuunnittelun ja laitteiden kelpoistamisen TVO tiedotti , että Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikköä kiinteähintaisella avaimet käteen -sopimuksella rakentava AREVA-Siemens-konsortio on ilmoittanut TVO:lle, että yksikkö on aikataulutettu valmistuvan säännölliseen sähköntuotantoon elokuussa Kuva: TVO. 6

7 sa. Valvonta on järjestetty samaan tapaan kuin ydinlaitoksen rakentamisen yhteydessä, sillä tosiasiallisesti on kyse loppusijoitustilan ensimmäisen vaiheen rakentamisesta. Tutkimustilaan johtavat ajotunnelit ja kuilut tulevat olemaan osa loppusijoitustilaa edellyttäen, että hanke etenee suunnitellulla tavalla. esitti arvionsa loppusijoitustilan rakentamislupahakemuksen sisältöä koskevista suunnitelmista ja arvioi loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuteen liittyviä analyyseja sekä teknisten pidätysesteiden luotettavuuteen liittyviä tekijöitä. Huolellinen valmistautuminen on tarpeen, sillä vastaavaa hanketta ei ole toteutettu muualla maailmassa. Turvallisuusarvioinnissa in tukena toimii kansainvälinen asiantuntijaryhmä, joka edustaa eri tieteen ja tekniikan aloja. käynnisti turvallisuusarvion tekemisen Olkiluodossa vuodesta 1993 alkaen toimineen voimalaitosjätteen loppusijoitustilan (VLJ-luola) käyttöluvan muutoshakemuksesta. Muutos koskee erityisesti Olkiluoto 3:n voimalaitosjätteiden loppusijoitusta. Tarkoituksena on lisäksi, että samalla voidaan ratkaista Olkiluotoon tilapäisesti varastoitujen valtion radioaktiivisten jätteiden loppusijoitus. Näitä jätteitä on kertynyt sairaaloista ja teollisuudelta jo kymmenien vuosien ajan. Pieni osa näistä jätteistä joudutaan sijoittamaan muualle niiden muista suuremman aktiivisuuden vuoksi. Yhtenä vaihtoehtona selvitetään mahdollisuutta sijoittaa ne myöhemmin rakennettavaan Posivan loppusijoituslaitokseen. Nelivuotisjakso kansallisissa ydintutkimusohjelmissa (SAFIR - ydinlaitosten turvallisuus ja KYT - ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuus) päättyi. Ohjelman tarkoituksena on kehittää pitkäjänteisesti korkeatasoista osaamista suomalaisen ydinenergian käytön turvallisuuden varmistamiseen. illa on keskeinen rooli näiden ohjelmien sisällön määrittelyssä ja ohjaamisessa. in selkeä kannanotto vaikutti myös siihen, että kansallisen tutkimuksen tulevaisuuden varmistamiseksi tehtiin tärkeä päätös Otaniemeen rakennettavasta uudesta talosta ydintutkimuksen tarpeisiin. Venäjällä toimivien Leningradin ja Kuolan ydinvoimalaitosten kanssa jatkettiin jo vuonna 1992 alkanutta laajaa yhteistyötä, jonka tavoitteena on myötävaikuttaa näiden laitosten turvallisuuden parantamiseen ja ylläpitoon. Venäläisen osapuolen oma panostus laitosten turvallisuuteen on lisääntynyt merkittävästi jo 1990-luvun lopulta alkaen, kun laitosten parantunut taloudellinen tilanne on antanut mahdollisuuden huomattaviin investointeihin. Poikkeuksellisten säteilytilanteiden nopeaan havaitsemiseen ja automaattisen hälytyksen anongelmiin on kiinnitetty huomiota myös Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Olkiluoto 3 -tyyppistä laitosta rakennetaan Ranskaan ja Kiinaan ja suunnitellaan rakennettavaksi USA:han sekä Iso-Britanniaan. Kyseisten maiden ydinturvallisuusviranomaisten kanssa pidettiin aktiivisesti yhteyttä laitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. Valmistelut kahden uuden laitoksen rakentamiseksi Suomeen jatkuivat. Vuoden lopulla Fennovoima Oy (Fennovoima) valitsi laitoksensa sijoituspaikaksi Pyhäjoen kunnan, ja aloitti yhteydenpidon kunnan viranomaisten kanssa. arvioi vuoden aikana kummankin yhtiön laitostoimittajille laatimia tarjouspyyntöjä ja kommentoi niitä turvallisuusvaatimusten osalta. Osana valmistautumista uusien laitosten rakentamiseen jatkoi vuonna 2008 tehtyyn ydinenergialainsäädännön muutokseen liittyvää turvallisuusohjeiston kokonaisuudistuksen valmistelua. Turvallisuusohjeisto pyritään harmonisoimaan mahdollisimman hyvin sekä EU-maiden kansallisten sääntöjen että IAEA:n turvallisuusohjeiston kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) myönsi Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle (VTT) Espoon Otaniemessä sijaitsevan FiR 1 -reaktorin käytön jatkoa koskevan luvan vuoteen 2023 asti. Osana lupaprosessia teki tutkimusreaktorin turvallisuusarvion ja asetti sen käytölle ehtoja, joilla entistä paremmin varmistetaan käytön turvallisuus. Tutkimusreaktoria käytetään nykyisin opiskelijoiden koulutukseen ja vaikeiden syöpäsairauksien hoitoon. Hoidoissa on saavutettu huomattavan hyviä tuloksia. Ydinjätteiden ja käytetyn ydinpolttoaineen varastointi ja siirrot sujuivat Loviisan ja Olkiluodon laitoksilla ongelmitta. Ydinjätteitä kertyi töiden hyvän suunnittelun ansiosta selvästi vähemmän kuin ydinvoimalaitoksilla yleensä. Loviisan laitoksella valvoi nestemäisten jätteiden kiinteytyslaitoksen käyttöönottoa, jota viivästi mm. vuonna 2010 sattuneen tapahtuman perusteella tarpeelliseksi todettu ilmastointijärjestelmien parantaminen. Käyttöönoton viiveellä ei kuitenkaan ole vaikutusta Loviisan voimalaitoksen ydinjätehuollon turvallisuuteen. Olkiluodon laitoksella valvoi koko vuoden ajan jatkunutta käytetyn ydinpolttoaineen varaston laajennusta. Varastorakennuksen pituutta lisätään ja siihen rakennetaan lisäaltaita, joihin mahtuu myös Olkiluoto 3 laitosyksiköltä tulevaa polttoainetta. Samalla varasto suojataan suurten lentokoneitten törmäyksiltä. Posiva Oy (Posiva) jatkoi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvän maanalaisen tutkimustilan rakentamista in valvonnas- 7

8 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 tamiseen rakennettu valvontaverkko ja sen tietoliikennejärjestelyt toimivat luotettavasti. Kansainvälistä huipputasoa edustava verkko kattaa koko maan, ja säteilytilannetta koskevat tiedot olivat reaaliaikaisesti nähtävissä in verkkosivuilla. Ydinvoimalaitosten ympäristössä oleville valvontaverkon asemille on jo aiempina vuosina asennettu mittalaitteet, joilla voidaan tunnistaa säteilyn kokonaismäärän lisäksi myös säteilyä lähettävät aineet. Tieto laitokselta vapautuvista aineista antaisi aiempaa olennaisesti paremman mahdollisuuden nopeaan tilanneanalyysiin ja suojaustarpeen ennakointiin, jos laitoksella sattuisi vakava onnettomuus. Nämä uudet laitteet todettiin käytännössä hyvin toimiviksi. Kotimaisen ydinturvallisuuden ohella in toiminta vaikutti kansainväliseen alan kehitykseen ja sen myötä onnettomuusriskien pienentämiseen kaikkialla maailmassa. Sekä Olkiluoto 3 että Suomen edelläkävijärooli käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeessa pitivät yllä suurta kansainvälistä kiinnostusta in toimintaa kohtaan. issa kävi vuoden mittaan lukuisasti ulkomaisia vieraita, ja useita in edustajia kutsuttiin pitämään luentoja ulkomailla pidetyissä tapahtumissa. Euroopan uusien ydinvoimalaitosten turvallisuustavoitteita on jo usean vuoden ajan harmonisoitu in mallin mukaisesti EU-maiden viranomaisten yhteistyöelimessä (WENRA) ja kertomusvuonna tätä työtä alettiin tehdä in edustajan johdolla. antoi suuren panoksen myös IAEA:n toimintaan. in edustajia oli mukana ryhmissä, jotka kehittivät IAEA:n turvallisuusohjeistoa ja ryhmissä, jotka arvioivat turvallisuusvalvonnan toimeenpanoa Etelä-Koreassa, Saksassa ja Sveitsissä. Kolmas tärkeä vaikutuskanava oli OECD:n monikansallinen yhteistyöohjelma, jonka tavoitteena on kehittää uusien laitosten rakentamista varten yhdenmukaisia turvallisuusvaatimuksia ja valvontakäytäntöjä sekä arvioida yhdessä uusien laitostyyppien turvallisuutta. Ydinsulkusopimuksen edellyttämän ydinmateriaalivalvonnan toimeenpano Suomessa toimi ongelmitta, eikä IAEA:n ja EC:n tekemissä tarkastuksissa löytynyt huomautettavaa. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen sopivan ydinmateriaalivalvonnan mallin kehitetystä jatkettiin yhteistyössä IAEA:n kanssa käyttäen esimerkkinä Posivan hanketta. Kertomusvuonna saatiin olennaisilta osiltaan loppuun turvajärjestelyiden kehittämistä koskeva ohjelma, joka perustui IAEA:n asiantuntijaryhmän tarkastuksessaan vuonna 2009 antamiin suosituksiin. Turvajärjestelyiden tarkoitus on estää ydinlaitoksiin ja säteilylähteisiin kohdistuva lainvastainen toiminta ja terrorismi. Niiden pohjaksi määriteltiin uhkakuva yhteistyössä keskeisten kansallisesta turvallisuudesta vastaavien organisaatioiden ja voimayhtiöiden asiantuntijoiden kanssa. Kansalaisten kiinnostus ionisoimattoman säteilyn terveyshaitoista ja riskeistä oli edelleen suuri. Ultraviolettisäteilyn vaarallisuuden sijaan kansalaiskeskustelun painopiste oli kuitenkin edelleen langattomassa viestinnässä, jonka jatkuva lisääntyminen aiheuttaa huolta monissa kansalaisissa. Toistaiseksi terveyshaitoista ei ole näyttöä, mutta kyseessä on niin uusi ilmiö, että seurantaa ja tutkimuksia on tarpeen jatkaa vuosia. Ionisoimattoman säteilyn haittojen torjumiseksi tehtiin yhdessä kuntien terveysviranomaisten kanssa markkinavalvontaa, mutta rajallisista resursseista johtuen se voitiin kohdistaa vain hyvin pieniin otoksiin. Valvonnan kannalta vaikea uusi haaste on erilaisten laserlaitteiden hallitsematon maahantuonti. Laitteita tuovat sekä vaaroista tietämättömät yhtiöt että yksityiset henkilöt. Suurin osa näistä laitteista tulee Euroopan ulkopuolelta. Voimakkaan laserin käyttö aiheuttaa silmävaurion suoraan silmään osuessaan ja häikäisy pienelläkin teholla voi aiheuttaa vaaraa tie- ja lentoliikenteessä. Uutena ongelmana nousi esiin voimakkaiden laserlaitteiden käyttäminen kosmeettisiin ja lääkinnällisiin tarkoituksiin ja käytön seurauksena syntyneet ihovammat. Sellaisia laitteita ja niiden käyttöpaikkoja jäljitettiin eri tavoin, ja merkittävä määrä laitteita onnistuttiin poistamaan käytöstä. Laserlaitteiden maahantuonnin valvonta vaarallisten laitteiden pysäyttämiseksi tulliin toimi yhteistyönä hyvin, mutta menetelmiä hallitsemattoman tuonnin estämiseksi on edelleen tarpeen kehittää. jatkoi verkottumista EU:n tutkimusohjelmien puitteissa alan ulkomaisten toimijoiden kanssa. Samalla lisättiin yhteyksiä muihin suomalaisiin organisaatioihin ja erityisesti yliopistoihin, jotta voidaan tukea näiden mukaantuloa yhteisiin eurooppalaisiin tutkimushankkeisiin. in osallistui aktiivisesti oman osaamisensa kannalta tärkeisiin vuonna 2010 perustettuihin tutkimusohjelmiin, jotka koskevat pienten säteilyannosten terveysriskejä, radioaktiivisten aineiden käyttäytymistä ympäristössä ja säteilyonnettomuuksiin varautumista. Kotimaisen ja erityisesti STM:n hallinnonalan laitosten välisen yhteistyön tehostamiseksi perustettiin kertomusvuonna tutkimusliittymä SOTERKO. koordinoi sen puitteissa yhteistyötä, jonka tavoitteena on saada aikaan realistinen käsitys elin- ja työympäristön riskeistä. Säteilyn lääketieteellisen käytön alueella jatkoi tutkimuksia, jotka palvelevat suoraan potilasturvallisuutta ja in siihen kohdistuvaa valvontaa. 8

9 in osaamisen kannalta tärkeä tutkimusalue on mittaustekniikan kehittäminen. Tutkimusalueella jatkettiin innovatiivista työtä, jossa on kehitetty yhdessä yliopistojen kanssa jopa käänteentekeviä mittausmenetelmiä. Meneillään olevat monivuotiset kehityshankkeet kohdistuvat yhtäältä sähkömagneettisen säteilyn ja toisaalta alfasäteilyn mittaamiseen sekä säteilevien nuklidien nopeaan tunnistamiseen. Alfasäteilyn havaitsemiseen ja mittaamiseen valmistui laitteisto, jota on jo nyt käytetty kenttäolosuhteissa kansainvälisten tapahtumien turvajärjestelyissä. Toisesta alfasäteilyn mittaamiseen soveltuvasta laitteistosta kehitettiin prototyyppi, jonka kaupalliselle asteelle kehittäminen on selvitettävänä. in henkilöstön määrä kääntyi taas kasvuun, kun se oli kahtena edellisenä vuonna pienentynyt. Ydinturvallisuusvalvonnan alueella lisääntyneet tehtävät vaativat kuitenkin tarkastajien määrän lisäämistä. Rekrytointi voitiin tehdä joustavasti tarpeen mukaan, koska valvonta on nettobudjetoitua työtä. in tehtävät kiinnostivat kokeneita asiantuntijoita, jotka pystyivät aloittamaan täysipainoisen työskentelyn vain lyhyen koulutuksen jälkeen. Muutenkin työpaikkana kiinnosti; avoimiin virkoihin tuli keskimäärin 35 hakemusta. Vuoden lopussa in palveluksessa oli 356 henkilöä. Toimintaprosesseja kehitettiin ottamalla käyttöön uusia tietojärjestelmiä. Koko ia koskettava sähköinen asianhallinta on ollut käytössä jo edellisen vuoden lopulta, ja sen hyödyntäminen tehostui oppimisen myötä. Useita vuosia rakennettu järjestelmä mahdollistaa sekä saapuneiden että valmisteltavien asiakirjojen sähköisen kierrätyksen ja arkistoinnin. Tuhansia asiakkaita koskettava säteilyn käytön valvonta tehostui uusittujen rekistereitten avulla. Viestintä vahvisti edelleen in hyvää julkikuvaa. Erityisen paljon in asiantuntijat olivat esillä Fukushiman onnettomuuden uutisoinnissa ja esiintymiset saivat myönteistä palautetta toimittajilta ja kansalaisilta. Tehtyjen kyselyiden perusteella illa on luottamus kansalaisten keskuudessa. Viestinnällä tuettiin myös tehokkaasti in toiminnallisia tavoitteita radonaltistuksen vähentämisessä. Toimittajille suunnattua suosittu viestintäkurssi järjestettiin vuoden tauon jälkeen jo kuudennen kerran. Toimittajien antama palaute kurssista oli edelleen erittäin positiivista. Kursseilla illa oli tärkeä rooli kotimaisten tiedotusvälineiden tiedonlähteinä Fukushima Daiichin onnettomuuden tapahduttua. Haastatteluja annettiin satoja. Ryhmäpäällikkö Keijo Valtonen Ylen haastateltavana. Kuva: Teuvo Parviainen/. 9

10 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 on nyt koulutettu yhteensä 100 toimittajaa, joista useimmat työskentelevät valtakunnan tärkeimmissä viestimissä. Asetettujen tavoitteiden saavuttamisen teki mahdolliseksi ammattitaitoinen, työhönsä sitoutunut ja korkean työmoraalin omaava henkilöstö. Vaikka tehdyn työn määrä ja vastuullisuus lisääntyivät jo ennestään korkealta tasolta, henkilöstö säilytti hyvin terveytensä ja tyytyväisyyden työhön. Hyvistä tuloksista kertovat sairaslomapäivien pieni määrä (7,05 vrk/henkilö), vanhuuseläkkeelle siirtyvien keski-iän pysyminen yli 64 vuoden ja se, että sairaseläkkeelle ei vuoden 2009 jälkeen ole jäänyt yhtään henkilöä. Työtyytyväisyyskyselyssä tulokset parantuvat selvästi vuonna 2009 edellisen kerran tehdystä samanlaisesta kyselystä ja olivat paremmat kuin vertailuaineistossa, johon kuuluu suuri joukko muita asiantuntijaorganisaatioita. Pääjohtaja Jukka Laaksonen jäi eläkkeelle , ja valtioneuvosto nimitti uudeksi pääjohtajaksi Tero Varjorannan (kuva 1). Varjorannan mukaan vuosi 2012 merkitsee ille tärkeitä ja vaativia haasteita. Käytössä olevien ydinvoimalaitosten turvallisuus pidetään korkealla tasolla, Olkiluoto 3 rakentamista valvotaan tiukasti, ja uusien laitoshankkeiden rakentamiseen varaudutaan ottamalla tarkasti huomioon Olkiluoto 3 -kokemukset ja uudistamalla turvallisuussäännöstö. Tärkeitä haasteita ovat eurooppalaisten laitosten stressitestityö vertaisarviointeineen, suuri kansainvälinen Suomen turvallisuusvalvonnan arviointi, ja Posivan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamishankkeen eteneminen rakentamislupavaiheeseen. Kansanterveyden kannalta on merkittävää, että vuonna 2012 radon aiheuttaa Suomessa noin 300 ja ultraviolettisäteily noin 200 kuolemantapausta. Valtiontalouden kireä tilanne ei suoraan vaikututa ydin- ja säteilyturvallisuuden valvontaan, sillä sen kustannukset peritään valvontamaksuina. Sitä vastoin budjettirahoitteeseen toimintaan taloustilanteella on suora sopeutusvaikutus. Toisaalta maksullisessa palvelutoiminnassa on kasvavaa kysyntää erityisesti turvallisuusvalvonnan kehittämiseen maissa, jotka uusina maina haluavat rakentaa ydinvoimalaitoksia. in toiminnan hyvät tulokset ja edessä olevat haasteet ovat pohjana vuonna 2012 tehtävälle strategiatyölle. Asiantuntijaorganisaationa in arvokkain pääoma on henkilöstö. Siksi in menestys perustuu jatkossakin asiantuntevuuteen, avoimuuteen, rohkeuteen ja yhteistyöhön. in vaikuttavuus ja tuloksellisuus tu- Kuva 1. in pääjohtajana toimi viimeiset 15 vuotta Jukka Laaksonen (vas.). Valtioneuvosto päätti filosofian lisensiaatti Tero Varjorannan nimityksestä pääjohtajaksi. Varjoranta aloitti seitsenvuotisen toimikautensa Kuva: Tosikuva Oy. 10

11 Pääjohtaja Johto (8) Ydinjätteiden ja ydinmateriaalin valvonta (29) Ydinvoimalaitosten valvonta (115) Viestintä (4) Säteilyn käytön turvallisuus (44) Valmius (4) Tutkimus ja ympäristövalvonta (84) Asiantuntijapalvelut (7) Ionisoimaton säteily (9) Hallinto ja sisäiset palvelut (23) Tietohallinto, kirjasto, kirjaamo (29) Kuva 2. Organisaatio. levat perustumaan lakisääteisten tehtävien tehokkaaseen hoitamiseen, henkilöstön korkeaan työtyytyväisyyteen ja -motivaation sekä hyvään sidosryhmäyhteistyöhön. in organisaatio ja tulostavoitteet in pääjohtajana toimi professori Jukka Laaksonen. Pääjohtajan tukena olevan johtoryhmän työhön osallistuivat johtajat Tarja K. Ikäheimonen, Eero Kettunen, Hannu Koponen, Lasse Reiman, Petteri Tiippana ja Risto Paltemaa, tutkimusjohtaja Sisko Salomaa, laatupäällikkö Airi Kannisto ja tietohallintopäällikkö Teemu Anttila ( lähtien). Henkilöstön edustajana johtoryhmään kuului ylitarkastaja Teuvo Parviainen. Johtoryhmän sihteerinä toimi tiedottaja Risto Isaksson ( asti) ja johtava lakimies Mari Andersin ( lähtien). Vuoden 2007 lopussa lakkautetun in johtokunnan sijalla on toiminut neuvottelukunta, joka edustaa laajaa yhteiskunnallista näkemystä ja jolta voidaan saada tukea määriteltäessä in tavoitteita ja toimintaperiaatteita. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Osmo Soininvaara. Jäseniä ovat johtaja Matti Apunen, kansanedustaja Timo Korhonen, ylijohtaja Hannu Kuikka, kansanedustaja Merja Kuusisto, emeritus toimitusjohtaja Mauno Paavola, radiologian professori Osmo Tervonen, sekä tutkimusprofessori Terttu Vartiainen. Neuvottelukunta piti vuonna 2011 neljä kokousta. in organisaatio esitetään kuvassa 2. Työntekijöiden lukumäärä eri yksiköissä kuvaa tilannetta vuoden 2011 lopussa. Yhteensä työntekijöitä oli 356. Vuotta 2011 koskevat in tulostavoitteet vahvistettiin STM:n ja in välisessä allekirjoitetussa tulossopimuksessa. Tulostavoitteet on merkitty kursiivilla. Tulostavoitteisiin sisältyvät STM:n ja in välisessä tulossopimuksessa esitettyjen tavoitteiden lisäksi in omat tavoitteet. Tavoitteisiin sisältyvät sekä pysyvät tavoitteet että niihin liittyvät tavoitteet vuodelle Tulostavoitteen toteutumisen numerollinen arviointi esitetään kunkin tulostavoitteen jälkeen. Arvioinnissa käytetään asteikkoa 1 5 (1. Heikko, 2. Välttävä, 3. Tyydyttävä, 4. Hyvä ja 5. Erinomainen). Asteikkoa sovelletaan sanallisiin tulostavoitteisiin seuraavasti: 1. Tulostavoitetta ei ole saavutettu tulossopimusvuonna, 2. Tulostavoite on osittain toteutunut, 3. Tulostavoite on toteutunut lähes tavoitteen mukaisesti, 4. Tulostavoite on saavutettu tavoitteen mukaisesti ja 5. Tulostavoite on saavutettu erityisen menestyksekkäästi. Yksityiskohtaiset tiedot ydin- ja säteilyturvallisuudesta vuonna 2011 esitetään erillisissä in vuosiraporteissa -B 145 Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta, -B 146 Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta ja -B 148 Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa. 11

12 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Toiminnan vaikuttavuus in yhteiskunnallinen vaikuttavuus liittyy ydin- ja säteilyturvallisuuden varmistamiseen Suomessa. vaikuttaa ydin- ja säteilyturvallisuuteen antamalla määräyksiä ja ohjeita, arvioimalla ydinenergian ja säteilyn käyttöä koskevia suunnitelmia ja muita asiakirjoja, valvomalla ydinlaitoksiin asennettavan laitteiston laatua sekä tarkastamalla toimintaa ydinlaitoksilla ja säteilyn käyttöpaikoilla. Lisäksi mittaa luonnon säteilystä aiheutuvaa altistusta sekä antaa ohjeita ja toimii yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa tämän altistuksen rajoittamiseksi. Suomalaisilla ydinlaitoksilla ei satu onnettomuutta tai vakavaa turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa. (5) Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilla ei sattunut vuoden 2011 aikana vakavia turvallisuuteen vaikuttavia tapahtumia. Loviisan laitoksella ei vuonna 2011 sattunut yhtään INES-luokan 1 tapahtumaa. Olkiluodon laitoksella luokiteltiin yksi tapahtuma INES-asteikolla luokkaan 1 (poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma). TVO havaitsi Olkiluoto 2:n vuosihuollon aikana tehdyissä tarkastuksissa vaurioita primääripiirin ylipainesuojaukseen ja jälkilämmön poistoon tarvittavan järjestelmän venttiilien männissä. Vauriot eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet venttiilien toimintaan, vaan ne ovat säännöllisissä testeissä toimineet oikein. TVO vaihtoi eniten vaurioituneiden venttiilien osat vuosihuollossa ja loput osat ylimääräisessä korjausseisokissa elokuussa Olkiluoto 1:llä on käytössä vastaavat venttiilit, joten edellytti, että TVO tarkastaa myös ne ylimääräisessä korjausseisokissa kesäkuussa TVO vaihtoi tarkastuksessa havaitut vaurioituneet osat virheettömiin. Tapahtuma kuvataan tarkemmin raportissa -B 139. Muilla tapahtumilla ei ollut merkitystä ydin- eikä säteilyturvallisuuden kannalta. Kuvassa 3 esitetään INES-luokiteltujen tapahtumien lukumäärät Loviisan ja Olkiluodon laitoksilla vuosina Ydinvoimalaitosten riskejä hallitaan siten, että laitosten onnettomuusriski pitkällä aikavälillä pienenee tai pysyy ennallaan. (5) Ydinvoimalaitosten onnettomuusriskiä arvioidaan todennäköisyysperusteisella riskianalyysilla (PRA). PRA-mallissa käytetään säännöllisesti päivitettäviä tietoja alkutapahtumien esiintymisestä ja laitteiden epäkäytettävyydestä. Loviisan laitosyksiköille laskettu vuotuinen vakavan reaktorionnettomuuden todennäköisyys oli 4,3 x Arvo pienentyi noin 17 % edellisestä vuodesta. Riskiarvion pienenemiseen vaikuttivat useat pienehköt laitosmuutokset ja PRA-mallinnuksen parannukset. Vuonna 2011 tehdyt PRAmuutokset koskivat muun muassa hätäjäähdytysveden jälleenkierrätykseen liittyvien uusittujen suodatinverkkojen tukkeutumisen mallinnusta, 400 kv päämuuntajan palautuksen uusia menettelytapoja kylmissä seisokkitiloissa, Hästholmenin vanhojen kaasuturbiinilaitosten korvaamista uudella dieselvaravoimalaitoksella ja varavoimadieselien releiden uusintaa. Jälkilämmön poiston varajärjestelmän osalta oman käyttökokemustiedon käyttöönotto ja tarkennettu inhimillisten virheiden arviointi pienensivät järjestelmän arvioitua epäkäytettävyyttä. Lisäksi seisminen riskiarvio pienentyi, kun analyysi päivitettiin ja laitteiden seisminen vaurioherkkyys arvioitiin uudestaan ajanmukaisilla laskentamenetelmillä. Olkiluodon laitokselle laskettu vuotuinen vakavan reaktorionnettomuuden todennäköisyys oli 1,33 x Noin 30 %:n nousu vuoteen 2010 verrattuna johtui merellä tapahtuvan öljyvuodon aiheuttamien riskien lisäämisestä malliin sekä palotapahtumien ja sisäisten transienttien alkutapahtumataajuuksien päivityksistä. Loviisan ja Olkiluodon laitosyksiköille lasketun vakavan onnettomuuden vuotuisen riskin muuttuminen vuosina esitetään kuvissa 4 ja 5. Suomalaisilla ydinlaitoksilla turvajärjestelyt estävät tehokkaasti ydinlaitoksen käyttöä ja turvallisuutta vahingoittavan tahallisen toiminnan. (5) Vuoden 2011 aikana ydinvoimalaitosten käyttöä ja turvallisuutta vahingoittavia tapahtumia ei ollut tahallisen toiminnan tuloksena. Laitoksilla toteutettiin teknisiä ja toiminnallisia muutoksia, jotka parantavat turvajärjestelyjen tasoa. Turvajärjestelyjä kehitetään määrätietoisesti yhteistyössä asianomaisten turvallisuusviranomaisten kanssa. Radioaktiivisten aineiden päästöt ydinlaitoksista ympäristöön ovat pieniä. (5) Loviisan ja Olkiluodon laitosten radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön olivat huomattavasti alle päästörajojen. Päästöt olivat samaa suuruusluokkaa kuin aiempina vuosina. Päästöjen perusteella laskettu säteilyannos ympäristön eniten altistuneelle asukkaalle oli molempien voimalaitosten osalta alle 1 % valtioneuvoston päätöksessä asetetusta rajasta (100 μsv). 12

13 lkm Ines 1 Ines 2 Kuva 3. Suomen INES-luokiteltujen ydinlaitostapahtumien määrät vuosina Tapahtumat kuuluvat luokkaan INES 1. 4,0E-04 3,5E-04 3,0E-04 2,5E-04 2,0E-04 Kuva 4. Loviisan laitosyksiköille lasketun vuotuisen onnettomuusriskin muuttuminen vuosina ,0E-04 1,0E-04 5,0E-05 0,0E Seisminen Sää (seisokki) Sää (tehajo) Palot (seisokki) Palo (tehajo) Tulva (seisokki) Tulva (tehajo) Sisäiset (seisokki) Sisäiset (tehoajo) 4,0E-5 3,5E-5 3,0E-5 2,5E-5 Kuva 5. Olkiluodn laitosyksiköille lasketun vuotuisen onnettomuusriskin muuttuminen vuosina ,0E-5 1,5E-5 1,0E-5 5,0E-6 0,0E Seisminen Sää Seisokki Palot Tulvat Sisäiset 13

14 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 Loviisan laitoksen aiheuttama laskennallinen säteilyannos oli noin 0,05 μsv ja Olkiluodon laitoksen noin 0,02 μsv. Ympäristön eniten altistuneen asukkaan laskennalliset säteilyannokset vuosina esitetään kuvassa 6. Jokaisen ydinlaitostyöntekijän säteilyannos on henkilökohtaisen annosrajan alapuolella. (5) Loviisan ja Olkiluodon laitoksilla työskennelleiden henkilöiden säteilyannokset alittivat vuosiannosrajan 50 msv. Yksittäisten henkilöiden säteilyannokset eivät myöskään ylittäneet viiden vuoden ajanjaksolle asetettua 100 msv:n annosrajaa. Suomen ydinvoimalaitoksilla säteilytyöstä aiheutunut suurin henkilökohtainen säteilyannos oli 9,9 msv. Viiden viimeisen vuoden aikana ( ) kertynyt suurin henkilökohtainen säteilyannos oli 43,5 msv. Loviisan laitoksella aiheutunut suurin henkilökohtainen säteilyannos oli 7,9 msv. Vuosihuoltojen suurin yksittäisen henkilön säteilyannos Loviisa 1:llä oli 4,9 msv ja Loviisa 2:lla 6,1 msv. Loviisan laitoksella suurimmat henkilökohtaiset säteilyannokset aiheutuivat työntekijöille, jotka purkivat ja asensivat laitoksen putkistojen päällä olevia lämpöeristeitä sekä henkilöille, jotka huolsivat mekaanisia laitteita ja koneita. Olkiluodon laitoksella aiheutunut suurin henkilökohtainen säteilyannos oli 9,3 msv. Suurin yksittäisen henkilön säteilyannos Olkiluoto 1:n vuosihuollossa oli 2,9 msv ja Olkiluoto 2:lla 6,2 msv. Olkiluodon laitoksella suurimmat henkilökohtaiset säteilyannokset aiheutuivat työntekijöille, jotka purkivat ja asensivat laitoksen putkistojen päällä olevia lämpöeristeitä sekä siivoushenkilöstölle. Ydinvoimalaitosten työntekijöiden kollektiivinen säteilyannos alittaa molemmat ydinvoimalaitokset huomioon ottaen ohjeen YVL 7.9 mukaisen enimmäisrajan. (5) Työntekijöiden koko vuoden kollektiivinen säteilyannos Loviisa 1:llä oli 0,43 mansv ja Loviisa 2:lla 0,29 mansv. Molemmilla laitosyksiköillä toteutettiin polttoaineenvaihtoseisokit. Kollektiiviset säteilyannokset Loviisa 1:llä ja Loviisa 2:lla olivat muihin vastaaviin vuosihuoltoihin verrattuna normaalia alhaisemmat. Ohjeen YVL 7.9 mukaan kollektiivisen säteilyannoksen raja-arvo yhdelle laitosyksikölle on kahden perättäisen vuoden keskiarvona 2,5 mansv yhden gigawatin nettosähkötehoa kohden. Se merkitsee Loviisan laitosyksikölle kollektiivisen annoksen arvoa 1,2 mansv. Raja-arvo ei ylittynyt kummallakaan lai- µsv 0,50 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 Loviisa Olkiluoto Kuva 6. Altistuneimman väestönosan yksilölle arvioidut säteilyannokset Loviisan ja Olkiluodon laitosten ympäristössä mansv 3,0 2,5 2,0 1,5 Loviisa Olkiluoto Kuva 7. Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten työntekijöiden kollektiiviset säteilyannokset vuosina ,0 0,5 0,

15 Taulukko 1. Kollektiiviset säteilyannokset ydinvoimalaitoksilla vuonna Laitos Annos Annosseurannan piiriin kuuluneiden henkilöiden lkm Loviisa 0,71 mansv 1251 Olkiluoto 0,96 mansv 2695 Ruotsin laitokset* 0,15 mansv 174 *suomalaisten osuus tosyksiköllä. Loviisan laitosyksiköiden yhteenlaskettu kollektiivinen vuosiannos 0,72 mansv oli kaikkien aikojen pienin vuosiannos laitosyksiköiden käytön aikana. Työntekijöiden koko vuoden kollektiivinen säteilyannos Olkiluoto 1:llä oli 0,21 mansv ja Olkiluoto 2:lla 0,76 mansv. Olkiluoto 1:llä toteutettiin polttoaineenvaihtoseisokki ja Olkiluoto 2:lla henkilö- ja työmäärältään mittava huoltoseisokki. Molempien laitosten kollektiiviset säteilyannokset olivat tehtyyn työmäärään nähden pienet. Ohjeen YVL 7.9 mukainen kollektiivisen säteilyannoksen raja-arvo merkitsee Olkiluodon laitosyksikölle annoksen arvoa 2,20 mansv. Raja-arvo ei ylittynyt kummallakaan laitosyksiköllä. Olkiluodon laitosyksiköiden yhteenlaskettu kollektiivinen vuosiannos 0,96 mansv oli keskimääräistä vuosiannosta pienempi. OECD-maiden painevesireaktoreiden kollektiivisiin säteilyannoksiin verrattuna Loviisan laitoksen työntekijöiden kokonaisannos oli keskimääräistä pienempi. Samoin Olkiluodon laitoksen työntekijöiden kokonaisannos oli pienempi kuin OECD-maiden kiehutusvesireaktoreiden keskimääräinen kollektiivinen säteilyannostaso. Vertailussa on käytetty OECD-maiden tilastoja vuosilta Kollektiiviset säteilyannokset Suomen laitoksilla sekä suomalaisten työntekijöiden Ruotsin laitoksilla saama yhteenlaskettu säteilyannos esitetään taulukossa 1. Loviisan ja Olkiluodon laitosten kollektiiviset säteilyannokset vuosina esitetään kuvassa 7. Ydinjätteiden käsittely, varastointi ja loppusijoitus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että jätteiden määrä pysyy mahdollisimman pienenä ja toiminnasta ei aiheudu käytännöllisesti katsoen lainkaan päästöjä. (4) Keski- ja matala-aktiivisten voimalaitosjätteiden tilavuus ja aktiivisuus ydinvoimatehoon suhteutettuna pysyivät sekä Loviisan että Olkiluodon laitoksilla useimpiin muihin maihin verrattuna pieninä. Jätteiden syntymistä on rajoitettu tehokkaasti asianmukaisella huolto- ja korjaustöiden suunnittelulla sekä ydinpolttoaineen korkeilla laatuvaatimuksilla, joiden ansiosta polttoainevuodot ovat olleet hyvin harvinaisia. Lisäksi jätteiden kertymistä on vähennetty dekontaminoinnilla sekä jätteiden monitoroinnilla ja lajittelulla. Mittauksin on voitu todeta, että osa jätteistä alittaa säteilysuojelullista valvontaa edellyttävän rajan, joten ne on vapautettu valvonnasta. Laitoksilla on käytössä tehokkaat menetelmät loppusijoitettavan jätteen tilavuuden pienentämiseksi. Vuoden 2011 lopussa Loviisan laitoksella oli loppusijoitettuna matala-aktiivista jätettä yhteensä 1774 m 3 ja Olkiluodon laitoksella vastaavasti keski- ja matala-aktiivista jätettä yhteensä 5447 m 3. Loppusijoitetun jätteen tilavuuden lisäys oli Loviisan laitoksella 92 m 3 ja Olkiluodon laitoksella 132 m 3. Molemmilla laitoksilla alitettiin tavoitteeksi asetettu raja loppusijoitetun jätteen tilavuuden kasvu viiden vuoden keskiarvona (Loviisassa alle 100 m 3 ja Olkiluodossa alle 200 m 3 ). Loviisan voimalaitoksella havaittiin vuoden 2011 alussa, että matala-aktiivisten huoltojätteiden loppusijoitusluolan vuotovesien keräysjärjestelmän vedessä oli pieni määrä radioaktiivista tritiumia. Tritiumia oli joutunut järjestelmään, kun katosta tippuvaa vettä pois johtava putki oli tukkeutunut ja vettä oli valunut jätetynnyreiden päälle. Tapahtumalla ei ollut merkitystä henkilöstön eikä ympäristön turvallisuudelle. Tapauksen seurauksena Fortum uusi loppusijoitustilan katossa sijaitsevat vuotovesien keräilysuppiloiden poistovesiputket. Tilan ilmastoinnin kondenssiveden aktiivisuutta tarkkaillaan tehostetusti. Keski- ja matala-aktiivisten jätteiden huollosta ja käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnista syntyneistä päästöistä aiheutuva suurin vuotuinen annos jäi selvästi alle asetetun ylärajan 0,001 msv. Ydinmateriaalien kansainvälisiin sopimuksiin perustuva valvonta toteutetaan tehokkaasti ja moitteetta. (5) Ydinmateriaalivalvonta toteutettiin kansainvälisten sopimusvelvoitteiden mukaisesti. IAEA:lta ja 15

16 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 EC:ltä ei tullut yhtään huomautusta tai lisäselvityspyyntöä. Toiminnanharjoittajat ja luvanhaltijat toimittivat vaaditut ilmoitukset ja raportit ille. varmistui tarkastusten avulla siitä, että toiminta oli ilmoitusten mukaista eikä ilmoittamatonta toimintaa ollut. Säteilyn käytössä ei satu onnettomuutta tai vakavaa turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa. (5) Säteilyn käytössä sattui 43 poikkeavaa tapahtumaa. Näistä 13 liittyi säteilyn käyttöön teollisuudessa, 29 säteilyn käyttöön terveydenhuollossa ja yksi radioaktiivisten aineiden kuljetukseen. Mikään näistä tapahtumista ei ollut vakava turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma. ille ilmoitettiin vuoden 2011 aikana terveydenhuollon säteilyn käytössä viisi poikkeavaa tapahtumaa, jossa kuvattiin väärä potilas. Suurimmaksi kuvauksesta aiheutuneeksi annokseksi arvioitiin 23 msv. Lisäksi ilmoitettiin kahdesta poikkeavasta tapahtumasta, jossa sikiölle aiheutui ylimääräinen säteilyaltistus. ille tehtiin ilmoituksia poikkeavista tapahtumista terveydenhuollon röntgentoiminnassa merkittävästi enemmän kuin aiempina vuosina. Tämä johtui siitä, että in ohjeistusta poikkeavista tapahtumista tarkennettiin uudistetussa ohjeessa ST 1.6. Myös tarkastuksissa asiaan kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota. Toiminnan harjoittajien kanssa käytiin myös keskusteluja poikkeavista tapahtumista ja niistä ilmoittamisesta. Ionisoimattoman säteilyn aiheuttamista säteilyonnettomuuksista tuli ille kolme ilmoitusta, jotka vaativat välittömiä toimenpiteitä. Ihon Taulukko 2. Annostarkkailussa olleiden työntekijöiden lukumäärät vuosina Vuosi Työntekijöiden lukumäärä (kpl) Eläinlääkintä Ydinenergian käyttö 1 Terveydenhuolto Teollisuus Tutkimus Radioaktiivisten aineiden valmistus 2 Muut 3 Yhteensä Suomalaisilla ja ulkomaisilla ydinvoimalaitoksilla työskentelevät suomalaiset sekä suomalaisilla laitoksilla työskentelevät ulkomaiset työntekijät. 2 Sisältyi vuoden 2008 loppuun saakka teollisuuden toimialaan. Taulukko 3. Työntekijöiden keskimääräiset säteilyannokset toimialoittain vuosina Vuosi Keskimääräinen säteilyannos 4 (msv) Ydinenergian käyttö 1 3 Palvelutoiminta sekä asennus ja huoltotoiminta. Sisältyivät vuoden 2008 loppuun saakka terveydenhuollon, teollisuuden ja tutkimuksen toimialoihin. Terveydenhuolto Eläinlääkintä Teollisuus Tutkimus Radioaktiivisten aineiden valmistus 2 Muut 3 Yhteensä ,27 0,31 0,20 0,09 0, , ,26 0,29 0,17 0,11 0, , ,25 0,17 0,12 0,08 0,64 0,76 0 0, ,24 0,16 0,13 0,11 0,62 0,19 0 0, ,27 0,16 0,11 0,09 0,48 0,32 0,01 0,31 1 Suomalaisilla ja ulkomaisilla ydinvoimalaitoksilla työskentelevät suomalaiset sekä suomalaisilla laitoksilla työskentelevät ulkomaiset työntekijät. 2 Sisältyi vuoden 2008 loppuun saakka teollisuuden toimialaan. 3 Palvelutoiminta sekä asennus ja huoltotoiminta. Sisältyivät vuoden 2008 loppuun saakka terveydenhuollon, teollisuuden ja tutkimuksen toimialoihin. 4 Mittaustulosten keskiarvo. Keskiarvoa laskettaessa on huomioitu kaikki henkilökohtaista annosmittaria käyttäneet työntekijät. Mittaustulokset (syväannokset) ovat yleensä efektiivisen annoksen likiarvoja. Poikkeuksena on röntgensäteilyn käyttö terveydenhuollossa, jossa työntekijät käyttävät henkilökohtaisia säteilysuojaimia. Tällöin efektiivinen annos saadaan jakamalla mittaustulos kertoimella

17 palamistapauksia oli kaksi, joista toinen sattui liian voimakkaan tatuoinninpoistolaserin aiheuttamana Tampereella ja toinen Jyväskylässä itsepalvelupaikan solariumissa, johon oli vaihdettu liian voimakkaat UV-lamput. Kolmas tapaus oli laserosoittimella aiheutettu häirintä Pietarsaaren keskustassa, jossa henkilö sai lasersäteen silmäänsä. Säteilyn käyttöön liittyvät tapahtumat kuvataan raportissa -B 146. Jokaisen työntekijän säteilyannos on henkilökohtaisen annosrajan alapuolella. (5) Kenenkään työntekijän säteilyannos ei ylittänyt vuonna 2011 työntekijöiden annosrajaa 50 msv vuodessa eikä viiden vuoden ajanjaksolle asetettua 100 msv:n annosrajaa. Keskimääräiset työntekijöiden säteilyannokset olivat samaa suuruusluokkaa kuin aiempina vuosina. Terveydenhuollon toimialalla suurin syväannos (33,1 msv) kirjattiin toimenpideradiologille. Eläinlääkinnässä suurin syväannos (9,5 msv) kirjattiin eläinten hoitajalle. Nämä vastaavat noin 1,1 msv:n ja 0,3 msv:n efektiivisiä annoksia. Suurin syväannos (15,1 msv) terveydenhuollossa, joka aiheutui muusta kuin röntgensäteilystä, kirjattiin isotooppilääkärille. Suurin syväannos (7,2 msv) teollisuudessa kirjattiin merkkiainekokeita tekevälle henkilölle ja tutkimuksessa useita erilaisia säteilylähteitä käyttävälle henkilölle (12,2 msv). Annostarkkailussa olleiden työntekijöiden lukumäärät vuosina esitetään taulukossa 2, ja työntekijöiden keskimääräiset säteilyaltistukset toimialoittain taulukossa 3. Röntgen- ja isotooppitutkimusten potilasaltistusta optimoidaan käyttäen kansallisia vertailutasoja. (4) on asettanut vertailutasot aikuisten tavanomaisista röntgentutkimuksista, tietokonetomografiatutkimuksista, lasten röntgentutkimuksista ja kardiologisesta radiologiasta aiheutuville potilaiden säteilyaltistuksille sekä yleisimmissä isotooppitutkimuksissa potilaille annettavien radioaktiivisten lääkkeiden aktiivisuuksille. Terveydenhuollon röntgentoiminnassa todettiin neljässä tarkastuskohteessa vertailutason ylitys. Ylitysten johdosta annettiin tarkastuskohteita koskevat korjaussuositukset. Isotooppitutkimuksissa käytettävistä radioaktiivisten lääkkeiden keskimääräisistä aktiivisuuksista kerättiin tiedot vuodelta 2009 ja niitä verrattiin muualla Euroopassa annettuihin vertailutasoihin. Vertailutasot päätettiin pitää muuttumattomina. Seuraava tiedonkeräys käytetyistä keskimääräisistä aktiivisuuksista tehdään vuodelta Sädehoidossa hoitoannoksen tarkkuus säilyy siten, että hoitolaitteiden säännöllisissä vertailumittauksissa tulokset ovat asetettujen hyväksyntärajojen sisäpuolella ja turvallisuutta vaarantavia yliannoksia ei esiinny. (5) in ja sairaaloiden väliset vertailumittaukset osoittivat hoitoannoksen tarkkuuden olevan erittäin hyvä: mittaustulosten ero oli fotonikeiloissa keskimäärin 0,28 % (keskihajonta 0,36 %) ja elektronikeiloissa -053 % (keskihajonta 0,72 %). Hoidon turvallisuutta vaarantavia ylisuuria annoksia ei vertailumittausten perusteella löytynyt. Kaikki Suomessa olevat säteilylähteet ovat rekisteröityjä ja tarvittavin merkinnöin varustettuja. Käytöstä poistetuista säteilylähteistä ja radioaktiivisista jätteistä huolehditaan turvallisella tavalla ja säteilylähteiden katoamiset estetään tehokkaasti. HASS-lähteille tehdään jätehuoltosuunnitelmat. (3) valvoi säteilylähteiden käyttöönottoa ja rekisteröintiä toiminnanharjoittajilta saatujen lupahakemusten ja ilmoitusten perusteella. Tietojen oikeellisuudesta varmistuttiin maahantuojilta ja Suomen Nukliditekniikalta saatujen luovutus- ja vastaanottoilmoitusten perusteella sekä käyttöpaikoilla tehtävillä tarkastuksilla. Vuoden 2011 aikana in tietoon tuli tarkastusten yhteydessä rekisteröimättömiä hammasröntgenlaitteita yhteensä 33 kpl. Lisäksi löytyi yksi kuljetettava läpivalaisulaite, jolle ei ollut turvallisuuslupaa. Korkea-aktiivisia umpilähteitä (HASS-lähteitä) oli vuoden 2011 lopussa Suomessa 145 kpl. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen säteilylain muutoksen jälkeen jätehuoltosuunnitelman esittäminen on ollut turvallisuusluvan myöntämisen ehto. Vanhempia lähteitä koskevia jätehuoltosuunnitelmia on selvittänyt erikseen. On osoittautunut, että suurin osa vanhoista lähteistä voidaan palauttaa valmistajalle, vaikka joissakin tapauksissa kustannukset voivat olla hyvin suuret. Palautusvaihtoehtoa ei toistaiseksi ole löytynyt seitsemälle lähteelle, joiden valmistajaa ei enää ole tai sitä ei tiedetä. Osa näistä lähteistä voitaneen tarvittaessa siirtää Olkiluodon jätevarastoon, mutta tätä mahdollisuutta ei ole vielä lähdekohtaisesti selvitetty. Ydinmateriaaleihin ja muihin radioaktiivisiin aineisiin kohdistuva lainvastainen toiminta on tehokkaasti estetty. (4) varmistui seuraamalla kansallisia tutkimusohjelmia ja valmistus- ja vientiyritysten toimintaa, että ilmoittamatonta ydinpolttoainekiertoon liittyvää toimintaa ei ole. Lisäksi tiivisti yhteistyötään muiden viranomaisten kanssa 17

18 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 lainvastaisen ydinmateriaaleihin liittyvän toiminnan estämiseksi ja havaitsemiseksi. Ydinmateriaalien ja muiden radioaktiivisten aineiden laiton maahantuonti, maastavienti ja kuljetus Suomen alueella on tehokkaasti estetty. (4) Vuonna 2011 Tulli ilmoitti ille 12 ilmoitusrajan ylittänyttä säteilyhavaintoa rajojen säteilyvalvonnassa. Suurimmassa osassa tapauksista kyse oli isotooppihoitoa saaneista potilaista. Kaksi tapausta johtui tuotteissa olevista luonnon radionuklideista ja kolmessa tapauksessa hälytyksen aiheuttajaa ei voitu tunnistaa. Suomessa ei tullut esille yhtään tarkoituksellista laitonta ydinaineiden tai muiden radioaktiivisten aineiden kuljetusta. Suomen rajoilta radioaktiivisten aineiden vuoksi palautettuja kuljetuksia oli toistaiseksi eniten vuonna 1997, yhteensä 23 kuljetusta. Yleisin palautuksen syy oli metalliromussa todettu radioaktiivisuus. Tehostunut valvonta ja lisääntynyt tietoisuus ovat vähentäneet merkittävästi tämäntyyppisiä kuljetuksia. Romun lähettäjät tekevät nykyisin itsekin radioaktiivisuusmittauksia. Tulli ja aloittivat vuonna 2009 yhteisen raja-asemien säteilyvalvonnan uudistushankkeen, joka toteutetaan vuosina Työntekijöiden radonaltistus työpaikalla ei ylitä asetettua toimenpidearvoa. (4) Työpaikkojen radonvalvonta toteutettiin erillisen suunnitelman mukaisesti yhteistyössä aluehallintovirastojen työsuojeluyksiköiden kanssa. Seitsemän maanalaista kaivosta tarkastettiin ja louhintatyömailla tehtiin yhteensä 17 tarkastusta. Yhdellä louhintatyömaalla todettiin toimenpidearvon 400 Bq/m 3 ylitys. Radonpitoisuus saatiin korjaustoimenpiteiden jälkeen toimenpidearvoa pienemmäksi. Lisäksi yhdelle lyhytkestoiselle louhintatyömaalle, jossa radonpitoisuus oli suuri, annettiin määräys kirjata työntekijöiden työajat ylös sen varmistamiseksi, että työntekijöiden radonaltistus jää riittävän pieneksi. Muilla työpaikoilla tehtyjen radonmittausten perusteella asetettiin lukuisia toimenpidevaatimuksia, pyydettiin selvityksiä tai edellytettiin varmistusmittauksia. Tarkemmin toimenpiteitä käsitellään luvussa Talousveden ja rakennusmateriaalien toimenpidearvoja ei ylitetä korjaavien toimenpiteiden jälkeen. (4) Talousveden sisältämien radioaktiivisten aineiden aiheuttama annos saa olla enintään 0,5 msv vuodessa (ruuan ja juoman mukana saatu annos). Vuoden 2011 aikana ei tullut ilmi toimenpidearvon ylityksiä. Talousvedessä olevat luonnon radioaktiiviset aineet ovat peräisin maa- ja kallioperän radioaktiivisista aineista, jotka liukenevat pintaja pohjaveteen. Talonrakennustuotantoon käytettävien rakennusmateriaaleista väestölle aiheutuvan säteilyaltistuksen toimenpidearvo on 1 msv vuodessa. iin toimitettujen mittaustulosten ja selvitysten perusteella toimenpidearvoa ei ylitetty. Avaruussäteilystä lentohenkilöstölle aiheutuva annos ei ylitä asetettua raja-arvoa. (5) in annosrekisteriin kirjattiin kuuden lentoyhtiön työntekijöiden annostiedot. Yhdenkään työntekijän avaruussäteilystä aiheutuva vuotuinen annos ei ylittänyt ohjeessa ST 12.4 asetettua raja-arvoa (6 msv). Suurin henkilökohtainen vuosiannos lentäjällä oli 4,7mSv. Suurin vuosiannos matkustamohenkilöstöön kuuluvalla työntekijällä oli 5,3 msv. Lentäjien vuosiannosten keskiarvo oli 2,4 msv ja matkustamohenkilöstöön kuuluvien työntekijöiden 2,6 msv Kuva 8. Liikevaihto (1000 euroa) suhteutettuna henkilötyövuosiin Liikevaihto / htv Indeksillä oikaistu vertailuhinta 18

19 Huoneilmassa ja juomavedessä olevan radonin ja muiden radioaktiivisten aineiden aiheuttama kansalaisten säteilyaltistus pienenee. (5) Vuosina tehtiin yli radonmittausta, joista 18 % ylitti enimmäisarvon 400 Bq/ m 3. Mittauksista merkittävä osa tehtiin radontalkoiden yhteydessä korkean radonpitoisuuden alueilla. in tekemien korjauskyselyjen perusteella arvioidaan, että ainakin 30 % korjausrajan ylittäneistä asunnoista korjataan, joten korjausten määrä tulee olemaan lähes Siten STM/-tulossopimuksessa esitetty vaikuttavuustavoite (2000 korjattua asuntoa vuosina ) toteutuu. Arvioitu vuotuinen vanhojen pientalojen korjausaktiivisuus alentaa suomalaisten säteilyaltistusta noin 30 mansv vuodessa. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus illa ei ole sellaisia merkittäviä samankaltaisena toistuvia suoritteita, joille olisi järkevää määritellä tuottavuustavoitteita (suoritteiden lukumäärä/htv tai suoritteiden lukumäärä/kustannukset). Sen sijaan toiminnan kokonaistuottavuutta arvioidaan liikevaihdon määrällä suhteutettuna käytettyihin henkilötyövuosiin. Liikevaihto kuvaa in tuotosten välitöntä kokonaisarvoa kyseisenä vuonna. in tavoitteena on, että tuottavuuden kasvu on yli 1 % vuodessa (5 vuoden keskiarvo). Kuvassa 8 esitetään tämä tunnusluku vuosina Liikevaihdon suuruutta laskettaessa on otettu huomioon käytetyt määrärahat sekä hankitut tulot. Viime vuosina ydinturvallisuusvalvonnan, säteilyn käytön ja tutkimuksen omakustannushinnat ovat pysyneet hyvin inflaatiolla korjatun vertailuhinnan muutosten mukaisena. Vuosina tuottavuuden kasvu oli 12,6 prosenttia, joten tavoite saavutettiin. Verrattaessa vuosia 2011 ja 1995 tuottavuus on tällä tunnusluvulla mitattuna kasvanut 36,8 prosenttia. Valtionhallinnon määräämän ns. tuottavuusohjelman tavoitteeksi on asetettu, että in budjettirahoitteisen (maksuttoman) toiminnan htv-määrä alenee 24 htv vuodesta 2005 vuoteen 2011 mennessä. Vuotta 2011 koskeva vähennystavoite oli 5 htv. Vuonna 2005 maksuttoman toiminnan htv-määrä oli 171,5 htv ja vuonna ,6 htv, joten vähennystä on kertynyt yhteensä 22,9 htv. Vuonna 2011 vähennystä saavutettiin edellisvuodesta 3,1 htv. in tavoitteena on, että palveluilla hankitut tulot ja yhteisrahoitteisiin hankkeisiin saatu rahoitus kotimaasta ja ulkomailta eivät muutu tavalla, joka heikentäisi in toiminnan taloudellista pohjaa. Vuonna 2011 palveluista saadut tulot olivat pienemmät kuin vuonna 2010, mutta se ei heikentänyt in taloutta, koska palvelutoiminnan kustannukset eivät nousseet. Yhteisrahoitteisiin hankkeisiin saatu rahoitus pysyi vuoden 2010 tasolla. Palveluiden tuottoja käsitellään lähemmin luvussa ja yhteisrahoitteisia hankkeita luvussa Sähköinen laskutus toteutuu tehtävän projektisuunnitelman ( ) mukaisesti. Vuotta 2011 koskeva osuus projektisuunnitelmasta valmistuu. VASARA-järjestelmään tehdään e-laskutuksen edellyttämät muutokset. (4) VASARA-järjestelmään tehtiin e-laskutuksen edellyttämät muutokset. E-laskutus otetaan VASARAjärjestelmässä käyttöön vuoden 2012 loppupuolella, kun uusi annosrekisteri otetaan käyttöön. Tilausten hallintajärjestelmä (TILHA) otetaan käyttöön. (4) TILHA-järjestelmä saatiin in osalta toimintavalmiiksi vuoden loppuun mennessä. Valtiokonttorilla oli useita käyttöönottoprojekteja samanaikaisesti, jolloin aloitus sovittiin siirrettäväksi helmikuun 2012 alkuun. tuottaa valtion tuottavuusmittareita varten tarvittavat tiedot Tilastokeskukselle. (4) tuotti Tilastokeskuksen tarpeiden mukaiset tiedot vuosittaiseen valtion tuottavuusmittaristoon. Mittariston rakenne on sellainen, ettei sitä ole tarkoitus ottaa issa käyttöön. Mittaristossa suurin osa in volyymista tulee ydinenergian käytön valvonnan asiakirjoista. Muutokset niissä vaikuttaisivat koko in tuottavuuteen. in julkaisujen tuotannosta tehdään sopimus THL:n kanssa. (-) in ja THL:n välillä keskusteltiin julkaisujen tuotannosta. Keskustelujen tuloksena ilmeni, ettei THL:llä ole resursseja ottaa hoidettavakseen in julkaisutuotantoa. Valtionhallinnon yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmän (KIEKU) käyttöönoton valmistelu käynnistetty. Järjestelmä otetaan käyttöön 1/2013. (-) Käyttöönoton aikataulu on siirtynyt vuoden 2014 loppupuolelle. 19

20 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Toiminnan taloudellisuus illa ei ole sellaisia merkittäviä samankaltaisina toistuvia suoritteita, joille olisi järkevää määritellä taloudellisuustavoitteita (kustannukset/suorite). Henkilöresurssit tulosalueittain Taulukossa 4 esitetään in henkilöresurssit vuosina Kokonaistyöaika kasvoi 1,4 henkilötyövuodella vuodesta 2010 ja oli yhteensä 357,8. Tästä määrästä 9,4 henkilötyövuotta kertyi ylitöistä. Ylitöiden määrä kasvoi runsaalla yhdellä henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaistyöajaksi vuodelle 2011 oli arvioitu 360 henkilötyövuotta. issa työskenteli vuoden 2011 lopussa 356 henkilöä. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 12 henkilöllä. in tulosalueista ydinturvallisuus on työpanokseltaan suurin. Vuonna 2011 ydinturvallisuuteen käytetty työaika oli 119,0 henkilötyövuotta. Tutkimukseen käytettiin 44,1, säteilyn käytön turvallisuuteen 30,7 ja palveluihin 22,4 henkilötyövuotta. Henkilöresurssit kasvoivat eniten valmiustoiminnan tulosalueella, lisäystä lähes kuusi henkilötyövuotta. Lisäystä resursseissa oli myös ydinturvallisuuden, säteilyn käytön turvallisuuden-, sekä hallinnon-, tulosalueilla (vastaavasti 4,1, 1,9, ja 1,0 henkilötyövuotta). Tutkimuksen tulosalueella henkilötyövuodet sen sijaan vähenivät lähes seitsemän henkilötyövuotta. Palveluiden, viestinnän sekä ympäristön säteilyvalvonnan tulosalueilla henkilötyövuodet pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kuvasta 9 käyvät ilmi eri tulosalueiden, yleishallinnon ja lomien osuudet henkilöresursseista. Ydinturvallisuuden osuus työajasta oli suurin, 33 %. Seuraavaksi eniten resursseja käytettiin Taulukko 4. Henkilöresurssit vuosina (htv). HENKILÖRESURSSIEN KÄYTTÖ Arvio MUUTOS (htv) % Ydinturvallisuus 91,5 98,5 108,6 114,9 119,0 116,0 4,1 3,6 % Säteilyn käytön turvallisuus 28,8 27,3 29,0 28,8 30,7 30,0 1,9 6,6 % Valmiustoiminta 11,2 12,0 12,4 12,9 18,6 12,0 5,7 44,2 % Tutkimus 61,6 55,8 53,4 50,8 44,1 62,0-6,7-13,2 % Palvelut 22,5 25,8 23,5 22,8 22,4 23,0-0,4-1,8 % Viestintä 8,8 9,5 7,0 7,3 7,2 9,0-0,1-1,4 % Ympäristön säteilyvalvonta 8,1 8,3 8,4 9,7 9,6 9,0-0,1-1,0 % Hallinto 48,2 50,8 48,0 39,7 40,7 43,0 1,0 2,5 % Lomat ja poissaolot 63,7 65,1 70,3 69,5 65,5 56,0-4,0-5,8 % Yhteensä 344,4 353,1 360,6 356,4 357,8 360,0 1,4 0,4 % Taulukko 5. Henkilöresurssit vuosina (htv) hallintoon sekä lomiin ja poissaoloihin käytetty työaika vyörytettynä loppusuoritteille. HENKILÖRESURSSIEN KÄYTTÖ MUUTOS (htv) % Ydinturvallisuus 125,6 133,3 144,2 159,1 162,3 166,6 4,3 2,6 % Säteilyn käytön turvallisuus 41,2 43,0 40,9 42,8 41,9 44,1 2,2 5,3 % Valmiustoiminta 23,9 17,1 18,2 19,0 19,1 26,8 7,7 40,3 % Tutkimus 84,2 92,0 84,3 80,7 74,7 63,3-11,4-15,3 % Palvelut 34,0 33,6 38,5 35,5 33,4 32,7-0,7-2,1 % Viestintä 12,9 13,2 14,4 10,7 10,5 10,3-0,2-1,9 % Ympäristön säteilyvalvonta 15,5 12,2 12,5 12,8 14,3 13,9-0,4-2,8 % Yhteensä 337,1 344,4 353,0 360,6 356,3 357,8 1,5 0,4 % 20

21 tutkimukseen, 12 %. Säteilyn käytön turvallisuuteen käytettiin 9 %, palvelutoimintaan 6 % ja valmiustoimintaan 5 % kokonaistyöajasta. Ympäristön säteilyvalvonnan osuus oli 3 % ja viestinnän 2 %. Hallintotehtävien osuus oli 12 %, ja lomat ja poissaolot veivät 18 % kokonaistyöajasta. Kuvassa 10 esitetään graafisesti eri tulosalueiden kokonaistyöajan kehittyminen vuosina Ydinturvallisuuden tulosalueella kasvu on ollut voimakasta viimeisten viiden vuoden aikana. Kasvu johtuu pääosin Olkiluoto 3:n rakentamisesta, mutta myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke on aiheuttanut työmäärän kasvua. Vuosina 2010 ja 2011 työmäärän kasvua aiheuttivat myös uudet ydinlaitoshankkeet. Säteilyn käytön turvallisuuden tulosalueella henkilötyövuosimäärät vuosina 2007, 2009 ja 2010 olivat samalla tasolla. Vuonna 2008 säteilyn käytön turvallisuuteen käytetty työaika laski tilapäisesti johtuen useista kehittämishankkeista Ydinturvallisuus 33 % Säteilyn käytön turvallisuus 9 % Valmiustoiminta 5 % Tutkimus 12 % Palvelut 6 % Viestintä 2 % Ympäristön säteilyvalvonta 3 % Hallinto 12 % Lomat ja poissaolot 18 % Kuva 9. Henkilöresurssien jakautuminen vuonna Henkilötyövuodet yhteensä 357,8 htv. ja palveluprojekteista. Vuonna 2011 tulosalueen henkilötyövuosimäärä oli suurin koko tarkastelujakson aikana. Kasvu johtui valvontakohteiden lisääntymisestä sekä painopisteen siirtymisestä tutkimuksesta valvontatoimintaan. Tutkimuksen tulosalueella vuonna 2008 käytetty työaika laski selvästi johtuen lähinnä palvelusuoritteiden määrän kasvusta. Vuosina 2009 ja 2010 tutkimukseen käytetty työaika on vuosittain laskenut johtuen osittain määräaikaisten työntekijöiden vähentymisestä. Lasku jatkui vuonna Vuoden 2011 lasku aiheutui osittain työpanoksen siirtymisestä valmiuden tulosalueelle sekä säteilynkäytön valvonnan tulosalueelle. Palvelutoimintaan käytettyjen resurssien määrä on pysynyt tasaisena lukuun ottamatta vuoden 2008 henkilötyövuosien kasvua. Vaihtelut palvelutoiminnan resurssien määrässä aiheutuvat pääosin pitkäaikaista valmistelua vaativien EUhankkeiden ajoituksesta ja kotimaisen kysynnän muutoksista. Valmistoimintaan käytetty työaika oli vuonna 2011 tulosalueen suurin. Kasvu johtui Fukushiman onnettomuuden aiheuttamasta resurssien lisäämisestä valmiustoimintaan. Ennen vuotta 2011 ei valmiustoiminnan resurssien käytössä ole ollut suuria vaihteluita. Ympäristön säteilyvalvontaan käytetty työaika on pysynyt tasaisena vuosina Vuonna 2010 ympäristön säteilyvalvonnan resurssien määrä kasvoi johtuen Tullin rajavalvonnan laitteiden uusimishankkeesta. Laitteiden uusimishanke jatkui edelleen vuonna 2011, jolloin myös työpanos oli edellisen vuoden tasolla. Taulukossa 5 esitetään in henkilöresurssit vuosina siten, että hallintoon, lomiin ja poissaoloihin käytetty työaika on vyörytetty loppusuoritteille Kuva 10. Kokonaistyöajat eri tulosalueilla vuosina (htv) Säteilyn käytön turvallisuus Ydinturvallisuus Valmiustoiminta Tutkimus Palvelut Viestintä Ympäristön säteilyvalvonta Hallinto Lomat ja poissaolot

22 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 Taulukko 6. Tuotot ja kustannukset vuonna yhteensä % Ydinturvallisuus 51 Säteilyn käytön turvallisuus 52 TUOTOT - liiketaloudelliset suoritteet % julkisoikeudelliset suoritteet % erillislakien mukaiset suoritteet % yhteistoiminnan tuotot % yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot % muut tuotot % 0 2 = tuotot yhteensä % KUSTANNUKSET erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet, tavarat % henkilöstökustannukset % vuokrat % palvelujen ostot % muut erilliskustannukset % = erilliskustannukset yhteensä % Osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset % ** osastojen tuki- ja kehitystehtävät % ** hallinto ja tukiyksiköt % poistot % korot % muut yhteiskustannukset 0 0 % 0 0 = osuus yhteiskustannuksista % = kokonaiskustannukset yht % Kustannusarvio

23 Valmius 53 Tutkimus 54 Palvelut 55 Viestintä 56 Ympäristön säteilyvalvonta

24 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS ,3 163,7 159,4 156,2 151,7 148,6 173,8 180,7 193,3 204,1 204,6 209, Maksuton toiminta Maksulliset suoritteet Kuva 11. Henkilöresurssien jakautuminen maksulliseen ja maksuttomaan toimintaan vuosina Ydinturvallisuus 47 % Säteilyn käytön turvallisuus 11 % Valmiustoiminta 6 % Tutkimus 17 % Palvelut 11 % Viestintä 3 % Ympäristön säteilyvalvonta 5 % Kuva 12. Tulosalueiden kustannusten osuudet in kokonaiskustannuksista (38,6 milj. euroa) vuonna Kuvassa 11 esitetään graafisesti henkilöresurssien jakautuminen maksulliseen ja maksuttomaan toimintaan vuosina Maksuttoman eli budjettirahoitteisen toiminnan henkilötyövuosiarvio vuodelle 2011 oli 148 henkilötyövuotta ja toteutuma 149 henkilötyövuotta. Maksullisen toiminnan htv-arvio oli 212 htv ja toteutuma 209 htv. Tuotot ja kustannukset tulosalueittain Taulukossa 6 (edellisellä aukeamalla) esitetään tulosalueiden tuotot ja kustannukset. Taulukkoa tarkasteltaessa on otettava huomioon, että ydinturvallisuuden ja säteilyn käytön turvallisuuden tulosalueilla tehdään maksullisen valvonnan lisäksi muitakin tehtäviä. Tulosalueiden kustannusosuudet in kokonaiskustannuksista esitetään kuvassa 12. in kokonaiskustannukset olivat yhteensä 38,6 miljoonaa euroa, jossa on edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä 2,4 %. Kustannusarvio vuodelle 2011 oli 39,1 miljoonaa euroa. Tuloja kertyi eniten ydinturvallisuuden (16,49 miljoonaa euroa) ja palvelujen (4,18 miljoonaa euroa) tulosalueilla. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja tuli eniten tutkimuksen tulosalueella (1,22 miljoonaa euroa). Suurimmat kustannukset olivat ydinturvallisuus -tulosalueella, 18,25 miljoonaa euroa. Tulosalueen kustannukset pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla ja lisääntyivät vain 0,6 %. Tutkimuksen tulosalueen kustannukset olivat 6,6 miljoonaa euroa. Kustannukset laskivat edellisestä vuodesta10,2 %. Kustannukset laskivat sekä erillis- että yhteiskustannusten osalta. Säteilyn käytön turvallisuus -tulosalueella kustannukset nousivat edellisvuodesta 12,0 % ja olivat 4,10 miljoonaa euroa. Kustannukset nousivat tasaisesti sekä erillis- että yhteiskustannusten osalta. Palveluiden kustannukset pysyivät lähes vuoden 2010 tasossa. Palvelutoiminnan kustannukset olivat 4,28 miljoonaa euroa, nousua edellisvuoteen verrattuna ainoastaan 0,5 % Ydinturvallisuus Säteilyn käytön turvallisuus Valmius Tutkimus Palvelut Viestintä Ympäristön säteilyvalvonta Kuva 13. Tulosalueiden kustannukset (milj. euroa) vuosina

25 Eniten kustannukset nousivat valmiuden tulosalueella. Kustannukset miltei kaksinkertaistuvat ja olivat 2,44 miljoonaa euroa. Nousua edellisvuoteen verrattuna oli 46,8 %. Kasvu johtui pääasiassa Fukushiman onnettomuuden seurauksena lisääntyneestä työmäärästä. Ympäristön säteilyvalvonnan kustannukset olivat 1,86 miljoonaa euroa, nousua edelliseen vuoteen verrattuna 16,2 %. Kustannuksia nostivat edellisen vuoden tavoin raja-asemien valvontalaitteiden hankinnat sekä pääomakustannukset eli korot ja poistot. Viestinnän kustannukset olivat 1,0 miljoonaa euroa, nousua edelliseen vuoteen verrattuna 4,9 %. Suurimmat kustannuksia nostavat tekijät olivat tuki- ja kehitystehtävät. Kustannuslaskennassa on hallinnon ja tukitoimintojen nettokustannukset vyörytetty tulosalueille, toisin sanoen hallinnon tuotot on vähennetty kustannuksista ennen vyörytystä. Toimitila- ja muut vuokrakustannukset ovat yhtäältä suoraan tulosalueiden kustannuksissa ja toisaalta yhteiskustannuksissa hallinnon ja tukitoimintojen osuutena vuokrista. in kokonaiskustannuksista erilliskustannukset olivat 56 %. Henkilöstökustannukset olivat suurin menoerä. Kustannukset nousivat edellisvuoden tasolta, kasvua 3,8 %. Palvelujen osto oli seuraavaksi suurin erilliskustannus. Niissä oli suurin kustannusten lasku edelliseen vuoteen verrattuna, 13,3 %. Palvelujen osto sisältää kaikki ostetut teknisen tuen toimeksiannot ja asiantuntijapalvelut. Erilliskustannukset kokonaisuudessaan pysyivät vuoden 2010 tasolla ollen 21,6 miljoonaa euroa, nousua 0,3 % Kuvassa 13 esitetään eri tulosalueiden kustannusten kehittyminen vuosina Omakustannushinta Omakustannushinta eri toimintasektoreilla (ydinenergian ja säteilyn käytön valvonta, tutkimus, asiantuntijapalvelut) ei kasva palkkojen noususta ja inflaatiosta aiheutuvaa kasvua nopeammin ellei siihen ole jokin perusteltu syy, esimerkiksi valvonnan tueksi välttämättömän kansainvälisen toiminnan laajeneminen. Turvallisuusvalvonnan oma-kustannushinta pysyy selvästi pienempänä kuin vastaavia suoritteita tuottavien yritysten laskutushinta. (4) Kuvissa 14, 15 ja 16 esitetään ydinturvallisuusvalvonnan, säteilyn käytön valvonnan ja tutkimuksen omakustannushinnan kehittyminen vuosina Vertailuhintaa laskettaessa on otettu lähtökohdaksi vuosi Vertailuhinta on laskettu korjaamalla palkkakustannusten osuus OKA-hinta Kuva 14. Ydinturvallisuusvalvonnan omakustannushinta (euro/h) OKA-hinta Kuva 15. Säteilyn käytön valvonnan omakustannushinta (euro/h) OKA-hinta Kuva 16. Tutkimuksen omakustannushinta (euro/h) Indeksillä oikaistu vertailuhinta Indeksillä oikaistu vertailuhinta Indeksillä oikaistu vertailuhinta

26 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 ansiotasoindeksin muutoksella ja välillisten kustannusten osuus kuluttajahintaindeksin muutoksella. Omakustannushinnat ovat selvästi pienempiä kuin vastaavia suoritteita tuottavien yritysten laskutushinnat. Ydinturvallisuusvalvonnan omakustannushinnassa oli selvä lasku vuonna Se johtui Olkiluoto 3:n rakentamislupakäsittelyn vaatimasta suuresta suoraan projektille kohdistetusta työpanoksesta, mikä aiheutti tukitehtäviin käytettyjen resurssien vähenemisen ja siten välillisten kustannusten pienenemisen. Vastaava hinnan lasku oli myös vuonna 2006, jolloin tarkastustoiminta lisääntyi nopeasti. Vuonna 2007 omakustannushinta nousi ollen indekseillä oikaistun vertailuhinnan tasolla. Samoin vuosina 2008 ja 2009 omakustannushinta asettui lähes oikaistun vertailuhinnan tasolle. Vuonna 2010 omakustannushinta oli sama kuin oikaistu vertailuhinta. Vuonna 2011 omakustannushinta nousi vuoden 2010 tasosta, mutta pysyi lähellä indekseillä oikaistua vertailuhintaa. Säteilyn käytön valvonnan omakustannushinta on ollut koko tarkastelujakson aikana lähes indekseillä oikaistun vertailuhinnan tasolla. Vuonna 2009 omakustannushinnassa oli merkittävä nousu. Se johtui tuki- ja kehitystehtävien lisääntymisestä ja siten välillisten kustannusten noususta. Vuonna 2010 omakustannushinta pysytteli vuoden 2009 tasolla. Vuonna 2011 omakustannushinta laski hieman, jolloin se asettui lähemmäksi oikaistua vertailuhintaa. Tutkimuksen omakustannushinta on viime vuosina noussut hieman indeksillä oikaistua vertailuhintaa nopeammin. Nousu jatkui myös vuonna Ydinturvallisuus 1,8 Säteilyn käytön turvallisuus 1,7 Valmiustoiminta 2,4 Tutkimus 5,4 Viestintä 1,0 Ympäristön säteilyvalvonta 1,8 Kuva 17. Maksuttoman toiminnan kustannukset (milj. euroa) vuonna Kustannukset yhteensä 14,1 miljoonaa euroa. Maksuton toiminta Palveluja lukuun ottamatta kaikilla tulosalueilla on maksutonta, budjettivaroin rahoitettua toimintaa. Tällaista toimintaa ovat ydinturvallisuuden ja säteilyn käytön turvallisuuden tulosalueiden kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö, pääosa tutkimuksesta sekä valmius-, viestintä- ja ympäristön säteilyvalvontatehtävät lähes kokonaan. Kuvassa 17 esitetään maksuttoman toiminnan kustannukset eri tulosalueilla. Yhteensä maksuttoman toiminnan kustannukset olivat 14,1 miljoonaa euroa, mikä on 0,8 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Hallinnon ja sisäisten palvelujen kustannukset eritellään taulukossa 7. Erittely kattaa yleishallinnon sekä toimialojen oman sisäisen hallinnon kustannukset. Ennen kustannusten vyörytystä niistä on vähennetty saadut pienehköt hallinnolliset tulot. Hallinnon ja sisäisten palvelujen kustannukset pysyivät lähes edellisvuoden tasolla ja nousivat vain 1,1 %. Nousua edellisvuoteen verrattuna oli eniten toimitilakustannuksissa, lisäystä 10,2 %. Toimitilakustannusten nousu johtui in vuokraamaan lisätilan vuokrakustannuksista sekä uusissa tiloissa toteutetuista muutos- ja korjaustöistä. Suurin kustannusten lasku oli muun yleishallinnon kohdalla, vähennystä 8,9 % Muuhun yleishallintoon kuuluvat henkilöstö-, taloussekä kiinteistöpalvelut ilman toimitilakustannuksia. Myös johdon ja esikunnan kustannuksissa oli voimakkaampi lasku, kustannukset laskivat 6,6 %. Toimialojen sisäisen hallinnon kustannukset nousivat vain 1,4 %. Tietopalveluiden kustannukset olivat lähes samat kuin edellisenä vuotena ja kasvoivat 0,7 % samoin tietohallinnon, kasvua 0,5 %. Kuvassa 18 esitetään koko issa tehtävien tukitehtävien kustannukset. Tukitehtäviin sisältyvät kehitystehtävät, säännöstötyö, koulutus, raportointi ja ammattitaidon ylläpito sekä tilaustutkimuksiin liittyvät tehtävät. Näiden tehtävien kustannukset nousivat vuoden 2010 tasosta 8,3 % ja olivat 5,3 miljoonaa euroa. Euromääräisesti kehitystehtäviä koskevan työn kustannukset kasvoivat tukitehtävistä eniten 14,6 %. Kasvu johtui pääasiassa toimintaympäristön muutosten arvioinnista ja prosessien riskiarviointityöstä. Muut suurimmat muutokset kustannuksissa edelliseen vuoteen verrattuna olivat säteilyturvallisuussäännöstön valmistelussa ja turvallisuustutkimuksessa. Ydinturvallisuuden säännöstötyön sekä ammattitaidon ylläpidon kustannukset laskivat hieman. 26

27 Taulukko 7. Hallinnon ja sisäisten palvelujen kustannukset vuosina Osuus yhteiskustannuksista Osuus kokonaiskustannuksista Muutos (1000 eur) % % eur % Toimialojen sisäinen hallinto ,5 % 7,6 % 40 1,4 % Johto ja esikunta ,9 % 1,8 % -50-6,6 % Tietohallinto - Atk ja tietojärjestelmät ,8 % 6,1 % 11 0,5 % - Tietopalvelut ,0 % 1,8 % 5 0,7 % Tukipalvelut yhteensä Toimitilakustannukset ,7 % 8,0 % 16 0,5 % ,9 % 8,6 % ,2 % Muu yleishallinto ,9 % 4,9 % ,9 % Tukitoiminnot ja yleishallinto yhteensä ,0 % 30,9 % 130 1,1 % Luvut ovat nettolukuja; ts. tulot on vähennetty kustannuksista. Luvut kuvaavat kustannuksia ennen kustannusvyörytystä. 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,28 0,29 0,85 0,27 1,66 0,32 0,30 1,05 0,35 1,55 0,29 0,32 1,15 0,37 1,99 0,39 0,30 1,06 0,79 0,44 0,28 1,12 0,76 2,03 2, Kuva 18. Tukitehtävien kustannukset vuosina (milj. euroa). Turvallisuustutkimus Raportointi Ammattitaidon ylläpito Koulutukseen osallistuminen Koulutuksen antaminen Säteilyturvallisuussäännöstö Ydinturvallisuussäännöstö Kehitystehtävät 27

28 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 Matkustaminen Valtion matkustusstrategian on toimeenpantu. (5) in matkustuspolitiikkaa koskevan suunnitelman viimeistely saatiin valmiiksi. Suunnitelmaan sisältyy asioita, joiden toimeenpano on käynnistetty jo aiemmin. Suunnitelmaan sisältyi myös videoneuvotteluhuone, jonka avulla voidaan vähentää matkustustarvetta. Kokonaismenojen erittely Taulukossa 8 esitetään in menot vuosina Kokonaismenot olivat 39,42 miljoonaa euroa. Suurin kuluerä oli henkilöstökulut, 24,57 miljoonaa euroa. Ulkopuolisilta ostetut muut palvelut, johon sisältyvät tilatut teknisen tuen toimeksiannot ja asiantuntijapalvelut, olivat toiseksi suurin kuluerä, 3,61 miljoonaa euroa. Vuokriin kului yhteensä 2,69 miljoonaa euroa ja matkakuluihin 1,94 miljoonaa euroa. Kokonaismenot nousivat vuoden 2010 tasosta 1,2 miljoonaa euroa (3,1 %). Suurin menojen kasvu koski henkilöstökuluja, jotka nousivat 0,8 miljoonaa euroa (3,5 %). Merkittävä kasvu oli myös toimistopalvelut-menoissa, euroa (45,4 %) edellisvuotta suurempi. Investointimenojen kasvu euroa (15,5 %) johtuu pääasiassa Tullin rajavalvontalaitteiden uusimishankkeesta. Merkittävä kustannusten lasku oli muut palvelut -menoissa vähennystä euroa (18,3 %). Myös vuokramenot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna; ja 8,4 %. Menojen kasvun aiheutti lisätoimitilan vuokramenot sekä tiloihin kohdistuneet muutos- ja korjaustyömenot. in menojen jakautuma esitetään kuvassa 19. Henkilöstökulut olivat 62 % ja palvelujen ostot 16 % kokonaismenoista. Palvelujen osto sisältää toimistopalvelut, henkilöstöpalvelut, korjauksen- ja kunnossapidon sekä teknisen tuen ja asiantuntijapalvelut. Kulutusmenojen osuus kokonaismenoista oli 10 %. Ne sisältävät aineet, tarvikkeet, tavarat ja muun pienkaluston sekä matkakulut. Henkilöstökulut 62 % Kulutusmenot 10 % Vuokrat 7 % Palvelujen ostot 16 % Investoinnit 5 % Kuva 19. Menojen jakauma pääryhmittäin vuonna Menot yhteensä 39,4 milj. euroa. Taulukko 8. Menojen erittely vuosina MENOJEN ERITTELY (1000 eur)* Muutos Osuus Aineet, tarvikkeet ja tavarat Arvoltaan väh. koneet, kalusto ja kulj.välineet (1000eur) % % ,7 % 2,0 % ,1 % 1,6 % Henkilöstökulut ,5 % 62,3 % Vuokrat ,4 % 6,8 % Korjaus- ja kunnossapito ,8 % 0,8 % Toimistopalvelut ,4 % 4,5 % Henkilöstöpalvelut** ,6 % 1,2 % Puhtaanapito- ja pesulapalvelut ,9 % 0,5 % Muut palvelut ,3 % 9,2 % Matkakulut ,7 % 4,9 % Muut kulut ,4 % 1,1 % Investoinnit ,5 % 5,2 % Menot yhteensä ,1 % 100,0 % * Luvut on ilmoitettu arvonlisäverottomina. ** Vähennyksenä on otettu huomioon sairaus- ja tapaturmavakuutuslain sekä työterveyshuollon kustannusten palautukset. 28

29 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus in maksullisia suoritteita tehdään ydinturvallisuuden ja säteilyn käytön turvallisuuden sekä palvelujen tulosalueilla. in julkisoikeudellisia maksullisia suoritteita ovat ydinenergialain (990/87) nojalla tapahtuva ydinenergian käytön valvonta ja säteilylain (592/91) nojalla tapahtuva säteilytoiminnan valvonta. Ydinturvallisuusvalvonnan omakustannushinnan toteutuminen on varmistettu siten, että vuosittaisen kustannuslaskennan jälkeen laskutus oikaistaan tasauslaskulla vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Ydinturvallisuusvalvonnan kustannusvastaavuuslaskelma Tulot kattavat 100 % kustannuksista, kustannusarvio 17,35 miljoonaa euroa. (5) Ydinturvallisuusvalvonnan tulot olivat 16,5 miljoonaa euroa ja kustannukset 16,5 miljoonaa euroa (taulukko 9). Tulo-kustannussuhde oli 100 %. Ydinturvallisuusvalvonnan tulojen laskelmassa on otettu huomioon TVO:lle, Fortumille, Posivalle, VTT:lle, Fennovoima Oy:lle ja Talvivaara Sotkamo Oy:lle kustannuslaskennan pohjalta tehdyt tasauslaskut. Taulukko 9. Ydinturvallisuusvalvonnan kustannusvastaavuuslaskelma. MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Maksuperustelain mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet YDINTURVALLISUUSVALVONTA 2011 toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 2011 tavoite 2010 toteutuma 2009 toteutuma - Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset - Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista - Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (Tuotot - Kustannukset) Kustannusvastaavuus- % 100 % 100 % 100 % 100 % 29

30 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta arvioitua vähemmän ja olivat lähes vuoden 2010 tasolla, nousua vain 0,2 %. Ydinturvallisuus tulosalueella erilliskustannusten osuus laski reilut eli 5,3 %. Vastaavasti osuus yhteiskustannuksista kasvoi lähes euroa eli 6,7 %. Taulukossa 10 esitetään valvonnan kustannusten jakautuminen valvontakohteittain. Merkittävin muutos kustannuksissa oli Olkiluoto 3:n valvontakustannusten pieneneminen. Se johtui pääasiassa teknisten tuen toimeksiantojen vähenemisestä. Posivan valvontakustannusten kasvu johtui käytetyn polttoaineen loppusijoitushankkeen aiheuttamasta työmäärän ja tarvittavien asiantuntijapalveluiden kasvusta. Kohtaan Muut sisältyvät Olkiluoto 4 -hanke ja Fennovoiman laitoshanke sekä Talvivaaran uraanin tuotantohanke, jotka aiheuttivat ille lisätyötä. Taulukko 10. Ydinturvallisuusvalvonnan kustannukset valvontakohteittain vuosina LAITOS / 1000 eur Loviisa Olkiluoto 1 ja Olkiluoto POSIVA Muut Kustannukset yhteensä Taulukko 11. Säteilyn käytön valvonnan kustannusvastaavuuslaskelma. MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Erillislakien mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet SÄTEILYN KÄYTÖN VALVONTA 2011 toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 2011 tavoite 2010 toteutuma 2009 toteutuma - Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset - Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista - Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (Tuotot - Kustannukset) Kustannusvastaavuus- % 108 % 100 % 114 % 104 % 30

31 Säteilyn käytön valvonnan kustannusvastaavuuslaskelma Tulot kattavat 100 % kustannuksista (5 vuoden keskiarvo), vuosittainen poikkeama alle ± 10 %, kustannusarvio 2,15 miljoonaa euroa. (4) Säteilyn käytön valvonnan tulot olivat 2,4 miljoonaa euroa ja kustannukset 2,2 miljoonaa euroa (taulukko 11). Tulo-kustannussuhde oli 108 %. Säteilyn käytön valvonnan tulot kasvoivat euroa (2,2 %) edellisvuoteen verrattuna. Tulosalue oli ylijäämäinen. Kustannukset olivat kasvaneet aiempina vuosina odotettua enemmän, jolloin hintojen korotus ei kattanut lisääntyneitä kustannuksia. Vuonna 2009 tulosalue oli ensimmäistä kertaa vuoden 2005 jälkeen ylijäämäinen. Vuonna 2011 laskutushintoihin tehtiin 3 %:n yleiskorotus. Kustannusvastaavuus on hyvä, kun tarkastellaan useamman vuoden aikajaksoa. Palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Toiminta on kannattavaa, tuloarvio 4,3 miljoonaa euroa. (4) Palvelutoiminnan tulot olivat 4,18 miljoonaa euroa ja kustannukset 4,28 miljoonaa euroa (taulukko 12). Tulo-kustannussuhde oli 98 %. Tulosalue oli alijäämäinen. Palvelutoiminta sisältää pääasiallisesti itäisen Euroopan alueelle suuntautuvat asiantuntijapalvelut, koulutuspalvelut sekä säteilyn mittaus- ja analyysipalvelut. Palvelutoiminnasta saadut tulot laskivat edellisvuodesta euroa (9,3 %). Palvelutoiminnan alijäämä johtui sekä vakio- ja koulutuspalveluiden hintojen riittämättömyydestä sekä tilanteesta, että asiantuntijapalveluita ei oltu vielä päästy laskuttamaan viime vuoden puolella. Taulukko 12. Palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma. MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Maksuperustelain mukaiset liiketaloudelliset suoritteet PALVELUTOIMINTA 2011 toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 2011 tavoite 2010 toteutuma 2009 toteutuma - Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset - Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista - Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (Tuotot - Kustannukset) Kustannusvastaavuus- % 98 % 105 % 108 % 101 % 31

32 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 Taulukko 13. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma. MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET YHTEENSÄ TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 2011 toteutuma 2011 tavoite 2010 toteutuma 2009 toteutuma - Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset - Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista - Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (Tuotot - Kustannukset) Kustannusvastaavuus- % 101 % 100 % 102 % 100 % Julkisoikeudelliset suoritteet yhteensä: kustannusvastaavuuslaskelma Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 101 % (taulukko 13). Maksullinen toiminta yhteensä: kustannusvastaavuuslaskelma Maksullisen toiminnan tulot olivat 23,00 miljoonaa euroa ja kustannukset 22,94 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 100 % (taulukko 14) ja ylijäämä euroa. Kokonaistuotot laskivat edellisvuodesta euroa. Vastaavasti kustannukset nousivat euroa. Tulot laskivat edellisestä vuodesta 1,8 % ja kustannukset nousivat 0,7 %. Maksullisen toiminnan tunnusluvut Maksullisen toiminnan tunnusluvut esitetään taulukossa 15. Maksullisesta toiminnasta kertyi tuloja yhteensä 23,00 miljoonaa euroa, josta julkisoikeudellisten suoritteiden osuus oli 18,82 miljoona euroa ja muiden suoritteiden osuus 4,18 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan tuloarvio oli yhteensä 23,80 miljoonaa euroa. Tästä julkisoikeudellisten suoritteiden osuus oli 19,50 miljoonaa euroa ja palvelutoiminnan osuus 4,30 miljoonaa euroa. Maksullisessa toiminnassa sekä julkisoikeudellisten suoritteiden tulot että muiden suoritteiden tulot alittivat hieman suunnitellun. 32

33 Taulukko 14. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma. MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA MAKSULLINEN TOIMINTA YHTEENSÄ TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 2011 toteutuma 2011 tavoite 2010 toteutuma 2009 toteutuma - Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset - Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista - Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (Tuotot - Kustannukset) Kustannusvastaavuus- % 100 % 101 % 103 % 101 % Taulukko 15. Maksullisen toiminnan tunnusluvut Julkisoikeudelliset suoritteet Muut suoritteet (1000 eur) Tavoite 2011 Tilinpäätös Tavoite 2011 Tilinpäätös Maksullisen toiminnan tulot Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Käyttöjäämä prosenttia (%) tuloista 46 % 47 % 35 % 31 % Osuus yhteiskustannuksista Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) prosenttia (%) tuloista 0,0 % 0,9 % 4,7 % -2,4 % Tulot prosenttia (%) kustannuksista 100,0 % 100,9 % 104,9 % 97,6 % Investoinnit prosenttia (%) tuloista 0,0 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % Hintojen muutos prosenttia (%) 0,0 % 3,6 % 0,0 % 2,5 % Volyymin muutos prosenttia (%)* -6,6 % 0,1 % 0,0 % -9,3 % * volyymin muutos-% on laskettu edellisen vuoden TA:n ja toteutuneista luvuista 33

34 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Tuotot Kustannukset Kuva 20. Maksullisen toiminnan tuotot ja kustannukset vuosina (milj. euroa) Tuotot Kustannukset Kuva 23. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot ja kustannukset vuosina (milj. euroa) Tuotot Kustannukset Tuotot Kustannukset Kuva 21. Ydinturvallisuusvalvonnan tuotot ja kustannukset vuosina (milj. euroa). Kuva 24. Palvelutoiminnan tuotot ja kustannukset vuosina (milj. euroa). 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Tuotot Kustannukset Kuva 22. Säteilyn käytön valvonnan tuotot ja kustannukset vuosina (milj. euroa). 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Tuotot Kustannukset Kuva 25. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ja kustannukset vuosina (milj. euroa). Kuvassa 20 esitetään maksullisen toiminnan tulojen ja kustannusten kehittyminen vuosina Suurin kustannusten kasvu euromääräisesti vuonna 2011 oli säteilyn käytön valvonnassa, euroa (9,7 %). Ydinturvallisuusvalvonnan kustannukset sen sijaan pysyivät vuoden 2010 tasolla, laskua euroa (0,2 %). Maksullisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannukset kasvoivat yhteensä euroa (0,7 %). Kuvissa 21, 22 ja 23 esitetään ydinturvallisuusvalvonnan ja säteilyn käytön valvonnan sekä yhteensä julkisoikeudellisten suoritteiden tulojen ja kustannusten kehittyminen vuosina Kuvassa 24 esitetään palvelutoiminnan tulojen ja kustannusten kehitys viimeiseltä viideltä vuodelta. 34

35 Valvonnan kokonaiskustannukset Ydinenergian käytön valvonnan ja säteilytoiminnan valvonnan kokonaiskustannukset eivät kasva palkkojen noususta ja inflaatiosta johtuvaa kasvua nopeammin, ellei siihen ole jokin perusteltu syy, esimerkiksi uuden ydinlaitoksen rakentaminen. (5) Kustannusvastaavuutta koskevat tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Muutamina vuosina yksittäinen toiminta on voinut hieman ylittää tai alittaa omakustannushinnan, mutta kokonaisuutena kustannusvastaavuus on ollut hyvä Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat noin euroa. Kustannukset olivat , joten omarahoitusosuus oli 49 % (taulukko 16). Edelliseen vuoteen verrattuna tuotot pysyivät lähes ennallaan eli kasvua oli euroa (4,2 %). Kustannukset puolestaan laskivat, vähennystä oli euroa (11,6 %). Kustannusvastaavuus nousi korkeimmilleen koko tarkastelujakson aikana. Yhteisrahoitteisen toiminnan tulokertymäarvio vuodelle 2011 oli 1,2 miljoonaa euroa ja omarahoitusosuustavoite 50 %. Kuvassa 25 esitetään yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ja kustannukset vuosina Yhteisrahoitteisia hankkeita käsitellään tutkimuksia koskevassa luvussa Taulukko 16. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA (LASKELMA OMARAHOITUSOSUUDESTA) YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT 2011 toteutuma 2011 tavoite 2010 toteutuma 2009 toteutuma - Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus - Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Omarahoitusosuus (Tuotot - Kustannukset) Omarahoitusosuus, % 49 % 50 % 56 % 53 % 35

36 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Ydinturvallisuus Ydinlaitosten valvontaan sisältyy suunnitelmien ja muiden asiakirjojen tarkastuksia sekä laitospaikalla tai toimittajien luona tehtäviä tarkastuksia. Näitä tehtäviä koskevat menettelytavat kuvataan ydinturvallisuusvalvonnan laatukäsikirjassa. Tarkastusten ja muun valvonnan avulla varmistuu siitä, että luvanhaltijan ja sen alihankkijoiden toiminta sekä ydinlaitosten järjestelmät, rakenteet ja laitteet täyttävät asetetut turvallisuusvaatimukset. Seuraavassa käsitellään käytössä olevien ydinvoimalaitosten (Olkiluoto 1 ja 2 sekä Loviisa 1 ja 2), Olkiluoto 3:n ja Olkiluodon maanalaisen tutkimustilan (Onkalo) valvontaan liittyviä tunnuslukuja. Kuvassa 26 esitetään ille saapuneita asiakirjoja ja niiden käsittelyä koskevia tietoja vuosilta Asiakirjojen keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2011 oli 144 päivää. Asiakirjasta riippuen sen käsittely voi kestää muutamasta päivästä jopa vuoteen, ja sen tarkastaminen voi edellyttää omien vertailuanalyysien tekemistä. in tavoitteena on, että keskimääräinen käsittelyaika on korkeintaan 60 päivää. Vuoden 2011 aikana saatiin käsiteltyä loppuun erityisesti pitkään käsittelyssä olleita asiakirjoja, jotka osaltaan kasvattivat keskimääräistä käsittelyaikaa. tilaa valvonnan tueksi tarvittavia riippumattomia arviointeja ja analyysejä. Kuvassa 27 esitetään tilauksista aiheutuneet menot vuosina Vuoden 2011 menot liittyivät lähinnä Olkiluoto 3:n vertailuanalyyseihin ja riippumattomiin arviointeihin sekä käytetyn polttoaineen loppusijoitushankkeen turvallisuuden arviointiin. Kuvassa 28 esitetään laitospaikalla ja toimittajien luona tehtyjen tarkastuspäivien lukumäärä. Vuonna 2011 tehtiin yhteensä 753 laitteisiin ja rakenteisiin kohdistunutta tarkastusta. Yksi tarkastus muodostuu yhdestä tai useammasta osatarkastuksesta, kuten tulosaineiston tarkastuksesta, laitteen tai rakenteen tarkastuksesta, paine- tai tiiveyskokeesta, toimintakokeesta tai käyttöönottotarkastuksesta. Tarkastuksista 254 kuului rakenteilla olevan laitoksen valvontaan ja 499 käytössä olevien laitosten valvontaan. Valvonnan kohdetta koskevat asiakirjat käsitellään ennen laitospaikalla tehtäviä tarkastuksia. Laiteja rakennekohtaisten tarkastusten lisäksi tehtiin in itse laatimien tarkastusohjelmien säännöllisesti toistuvat tarkastukset. Olkiluoto 3 on turvallisuustasoltaan suunniteltu ja toteutettu ammattitaitoisesti ja turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Toteutetaan rakentamisen aikainen tarkastusohjelma suunnitellusti ja tehokkaasti (toteutumisaste > 90 %). Tarkastuksissa arvioidaan proaktiivisesti luvanhaltijan resurssien, osaamisen ja prosessien asianmukaisuutta suunnittelun, rakentamisen ja valmistuksen sekä asennus- ja käyttöönottotoiminnan vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. (4) tarkasti TVO:n toimintaa vuonna 2005 aloitetun rakentamisen aikaisen tarkastusohjelman mukaisesti. Vuoden 2011 aikana tehtiin 15 tarkastusta, joista 4 kohdistui Olkiluoto 3 -projektin pää Saapuneet asiakirjat (lkm) / Avatut asiat Käsitellyt asiakirjat (lkm) / Suljetut asiat milj. 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Toiminnan kehittäminen Valvonta Keskimääräinen käsittelyaika (pv) Kuva 26. Saapuneet asiakirjat ja niiden käsittely vuosina Kuva MJJMäkinen Kuva 27. Tilauksista aiheutuneet menot vuosina

37 toimintoihin ja 9 työprosesseihin. Rakentamisen aikainen tarkastusohjelma toteutui lähes täysin suunnitellun mukaisesti. Vain yksi mekaanisten laitteiden käyttöönottotarkastuksia koskeva tarkastus siirrettiin alkuvuoteen 2012 projektin viivästymisestä johtuen. Tarkastusten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa ollen jälleen suurempi kuin vuonna 2010 (11 tarkastusta). Syynä tähän oli painopisteen siirtyminen valmistamisesta ja rakentamisesta asennukseen ja käyttöönottoon. Olkiluoto 3 on turvallisuustasoltaan suunniteltu ja toteutettu ammattitaitoisesti turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Järjestelmien, laitteiden ja rakenteiden yksityiskohtaiset suunnitelmat tarkastetaan in sisäisten ohjeiden ja valvontasuunnitelmissa tavoitteeksi asetettujen käsittelyaikojen puitteissa. (4) Olkiluoto 3:n valvonnassa pääpaino oli edelleen järjestelmä-, rakenne- ja laitetason suunnitteluaineistojen tarkastuksessa sekä rakentamisen ja laitteiden valmistuksen tarkastuksissa. Asiakirjoja, pääasiassa laitoksen suunnitteluun liittyviä aineistoja, toimitettiin in käsiteltäväksi lähes käsitteli vuoden aikana lähes 1900 Olkiluoto 3:een liittyvää asiakirjaa. Vuoden lopulla suunnitteluasiakirjojen toimitusmäärät laskivat lukuun ottamatta automaatiojärjestelmiä. Näiden suunnitteluasiakirjojen tarkastus tapahtuu pääosin vuoden 2012 aikana. tarkasti turvallisuuden kannalta tärkeiden laitteiden ja rakenteiden suunnitelmat YVL-ohjeiden edellyttämällä tavalla. Prosessija sähköjärjestelmistä käsiteltiin lopullinen järjestelmäsuunnittelu, jonka perusteella laitoksen järjestelmät toteutetaan. TVO ja laitostoimittaja ilmoittivat kesällä 2011, että lopulliseen järjestelmäsuunnitteluun on tarkoitus tehdä vielä muutoksia, jotka johtavat suunnittelun osittaiseen uudelleenkäsittelyyn issa vuonna Automaation tarkastus keskittyi edelleen järjestelmäsuunnittelua edeltävään arkkitehtuuritasoon sekä suunnittelussa, valmistuksessa ja asennuksessa käytettäviin periaatteellisiin menettelyihin. Kaikkia ille toimitettuja aineistoja ei pystytty aineistojen laadullisten puutteiden, suuren määrän ja tarkastuksiin tarvittavien resurssien vuoksi käsittelemään ydinturvallisuusvalvonnan laatukäsikirjan ohjeiden mukaisten tavoiteaikojen puitteissa. Toisaalta pystyi vuoden 2011 aikana käsittelemään merkittävästi enemmän asiakirjoja kuin mitä asiakirjoja saapui. Laadullisia puutteita olivat aineistojen pilkkominen pieniin osiin, sisältöpuutteet, ristiriitaisuudet sekä annetun tiedon moniselitteisyys. Käsittelyssä priorisoitiin aineistoja, joiden hyväksyminen oli edellytys projektiin liittyvän valmistuksen, raken Paikallistarkastajat (ydinturvallisuusvalvontaan käytetty työaika) Muut in tarkastajat Yhteensä Kuva 28. Laitospaikoille tehtyjen tarkastuspäivien määrä vuosina Luvuissa on huomioitu laitospaikoilla tehdyt ylityöt. tamisen ja asennustoiminnan etenemiselle. Osa mekaanisten laitteiden suunnitelmista annettiin tarkastettavaksi in hyväksymille tarkastuslaitoksille. YVL-ohjeet edellyttävät rakentamisen etenevän vasta laitteita koskevien suunnitelmien hyväksynnän jälkeen. Laitostoimittaja ja TVO eivät ole saaneet aikaan järjestelmällisiä menettelytapoja tämän vaatimuksen huomioon ottamiseksi. Se aiheutti tarpeen käsitellä poikkeuksia sovituista menettelyistä laitteiden toimittamiseksi laitospaikalle ja hidastutti suunnitteluaineistojen käsittelyä. Olkiluoto 3 on turvallisuustasoltaan suunniteltu ja toteutettu ammattitaitoisesti ja turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Laitteiden ja rakenteiden valmistusta, rakentamista, asennuksia ja käyttöönottoa koskevat tarkastukset tehdään YVL -ohjeiden edellyttämällä tavalla. (5) in tekemät laitoksen rakentamisen tarkastukset kohdistuivat reaktorilaitoksen betonointeihin ja teräsrakenteisiin. Rakentamisen edistymisen myötä rakennusteknisten tarkastusten määrä väheni merkittävästi vuoden aikana. Laitoksen mekaanisten laitteiden ja putkistojen tarkastuksissa pääpaino oli päälaitteiden ja primääripiirin sekä muiden turvallisuusluokiteltujen laitteiden asennuksissa. Lisäksi tarkasti TVO:n ja laitostoimittajan toimintaa rakentamisen aikaisen tarkastusohjelman mukaisesti. osallistui TVO:n ja laitostoimittajan tekemiin alihankkijoihin kohdistuneisiin auditointeihin. Auditeista suurin osa tehtiin laitospaikalla siellä toimivien urakoitsijoiden menettelytavoista varmistumiseksi. teki kesällä laitos- 37

38 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 toimittajan prosessi- ja automaatiojärjestelmien suunnittelu- ja testausprosessien toimivuutta koskevan tarkastuksen arvioimiseksi, automaatiosuunnittelua koskeviin toimintoihin Erlangenissa. in tarkastuksissa ja auditeissa tekemien havaintojen perusteella todettiin parannustarpeita TVO:n ja laitostoimittajan sekä urakoitsijoiden toiminnassa. Ensimmäiset toimet laitoksen tai sen laitteiden käyttöönottamiseksi tehtiin vuoden 2011 aikana. tarkasti turbiinilaitoksen käyttöönottovalmiuden sekä teki eräiden rakenteiden käyttöönottotarkastuksen. Laitoksen järjestelmien koekäyttöä ei kuitenkaan vielä aloitettu. jatkoi laitoksen järjestelmien koekäyttöohjelmien tarkastamista. laati valvontasuunnitelman käyttöönottovaiheelle. Automaatiota koskevat havainnot on todennut automaatiojärjestelmien keskinäistä riippumattomuutta kuvaavat selvitykset ja riippumattomuuden osoittamiseksi laaditut analyysit puutteellisiksi. Toinen keskeinen avoin asia automaatiojärjestelmien suunnittelussa on ollut automaatioalustojen hyväksyttävyys esitettyyn käyttötarkoitukseensa, samoin kuin yksittäisten automaatiolaitteiden kelpoistaminen käyttötarkoitukseensa. Myös laitostoimittajan menettelytavat tietoturvaa ja konfiguraation hallintaa koskevat menettelyt on todettu puutteellisiksi. Vuonna 2011 TVO toimitti ille suunnitelmia eräiden automaation laitealustojen hyväksyttävyyden osoittamiseksi. Osa soveltuvuuden osoittavista suunnitelmista on edelleen in käsittelyssä. Yhden laitealustan suunnitelmat eivät olleet riittäviä osoittamaan alustan kelpoisuus ehdotettuun turvallisuuden kannalta merkittävään käyttötarkoitukseen. Vuonna 2010 TVO pyysi ilta lupaa toimittaa turbiinilaitosta ohjaava automaatio laitospaikalle ja aloittaa automaatiojärjestelmien asennus turbiinilaitoksen käyttöönottamiseksi. Tällöin totesi asennusten aloittamisen edellytyksenä olevan tietoturvan ja konfiguraation hallinnan menettelytapojen kuntoon saattaminen. TVO esitti näiltä osin tarkennetut menettelyt, joiden pohjalta turbiinilaitoksen automaation asennus voitiin aloittaa. Menettelyt eivät kuitenkaan ole edelleenkään riittävät reaktorilaitoksen automaatiolaitteiden asennuksille. Varavoimadieselgeneraattoreita koskevat havainnot Vuonna 2010 Olkiluoto 3:n varavoimadieselgeneraattoreiden suunnitteluasiakirjoissa todettiin issa merkittäviä puutteita. käynnisti tapahtumasta tutkinnan, joka valmistui toukokuussa Tutkintaryhmän loppuraportissa esitetään 30 suositusta projektin osapuolille. edellytti TVO:lta suunnitelmaa suositusten täytäntöönpanosta. TVO:n esittämän suunnitelman toteutuminen tarkastetaan alkuvuodesta laati suositusten pohjalta myös turvallisuusvaatimuksia ja omaa toimintaansa koskevan kehityssuunnitelman. tarkasti varavoimadieselgeneraattoreita koskevat suunnitteluasiakirjat ja esitti TVO:lle niiden päivittämistä koskevat vaatimukset. TVO ja laitostoimittaja arvioivat uudelleen apujärjestelmien laitteita toimittavien organisaatioiden johtamisjärjestelmät, ja arvioinnin tulokset toimitettiin ille. totesi suunnitteluaineistoissa edelleen joitain puutteita. Asian käsittely jatkuu vuonna Olkiluoto 3 on turvallisuustasoltaan suunniteltu ja toteutettu ammattitaitoisesti turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Tarkastetaan käyttölupahakemus tehtävän suunnitelman mukaisesti ja arvioidaan TVO:n Olkiluoto 3 laitoksen käyttöön tarvitseman organisaation valmistautumisen taso ja riittävyys. (-) TVO ei jättänyt Olkiluoto 3:a koskevaa käyttölupahakemusta vielä vuonna 2011, mutta aloitti käyttölupahakemukseen valmistautumisen tavoitteena saavuttaa hakemuksen käsittelyvalmius kesällä Suunnittelussa hyödynnettiin rakentamislupahakemuksen ja käytössä olevien laitosyksikköjen käyttölupahakemusten käsittelyssä saatuja kokemuksia. Valmistautumisen tuloksena laadittiin suunnitelma, joka kuvaa in tehtävät käyttölupa-hakemuksen käsittelyssä, työtavat, sisäisen työnjaon sekä arviointityön tuloksena syntyvät tuotokset. Suunnitelma liitettiin in Olkiluoto 3:n valvonnan projektisuunnitelmaan ja sitä tullaan edelleen tarkentamaan käyttölupahakemukseen liittyvien yksityiskohtien tarkentuessa. varasi hakemuksen käsittelyssä tarvittavat henkilöresurssit. Loviisa 1 ja 2 yksiköitä käytetään turvallisuusvaatimuksia noudattaen ja ne pidetään turvallisuusvaatimusten mukaisessa tilassa. Käytöntarkastusohjelman tarkastukset tehdään vuotta 2011 varten laaditun suunnitelman mukaisesti (toteutumisaste > 90 %). (5) Loviisan laitoksen käytön tarkastusohjelma toteutui suunnitellusti ja jakson aikana tehtiin lisäksi yksi ylimääräinen johtamisjärjestelmää koskeva tarkastus. Yhteensä tehtiin 24 tarkastusta. Tarkastukset jakaantuvat Fortumin toiminnan eri osa-alueille ja eri tekniikan aloille. Tarkastusoh- 38

39 Laitoskierros Loviisan ydinvoimalaitoksella. Kuva: Petri Vastamäki/. Loviisan laitoksen muutoksia ja organisaation toimintaa koskeva valvonta toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Automaatiouudistuksen osalta asiakirjojen käsittely ei edennyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti. on edellyttänyt Loviisan laitoksen johtamisjärjestelmän laadunhallinnan parantamista useassa päätöksessä. Muutosten tekeminen työprosesseihin ja asiakirjoihin ei ole vielä toteutunut odotetulla tavalla. arvioikin laadunhallinnan vaatimusten täyttymistä osittain tapauskohtaisina arvioina. Fortumin odotetaan edelleen kehittävän laadunhallintaa. Määräaikaisen turvallisuusarvion pohjalta päätettyjen toimenpiteiden etenemistä seurattiin eri hankkeille esitettyjen aikataulujen mukaisesti. Loviisan laitokselle tehtiin useita muutostöitä, jotka parantavat laitoksen turvallisuutta. Loviisa 1:llä onnettomuustilanteissa käytettävien matajelmaan oli vuodelle 2011 sisällytetty varaosahallintoa koskeva tarkastus, joka paljasti kehitystarpeita varaosien hallinnoinnissa. Kokonaisuudessaan laitoksen turvallisen toiminnan edellytykset täytetään, ja laitoksen tilanne on tarkastusohjelman tulosten perusteella hyväksyttävä. Loviisa 1 ja 2 yksiköitä käytetään turvallisuusvaatimuksia noudattaen ja ne pidetään turvallisuusvaatimusten mukaisessa tilassa. Valvotaan laitoksen käyttötoimintaa, käyttökokemustoimintaa ja vuosihuoltoja valvontasuunnitelman mukaisesti. (5) Loviisan laitoksen käyttötoiminnan, käyttökokemustoiminnan ja vuosihuoltojen valvonta toteutui suunnitellusti. Käyttötoiminta oli turvallista. Käyttökokemustoimintaa arvioitiin toimitettujen raporttien sekä tehtyjen tarkastusten avulla. Käyttökokemustoiminta on tehostunut, mikä ilmenee erityisesti perussyyanalyysien määrässä ja sisällössä. Vuosihuoltovalvontaan sisällytettiin normaalien valvontatehtävien lisäksi erityisiä valvontakohteita, jotka in tarkastusryhmä oli valinnut. Valvontahavaintojen perusteella esitettiin vaatimuksia Fortumin toiminnan kehittämiselle, mutta kokonaisuudessaan vuosihuoltojen toteutus tapahtui turvallisesti ja suunnitelmallisesti. Loviisa 1 ja 2 yksiköitä käytetään turvallisuusvaatimuksia noudattaen ja ne pidetään turvallisuusvaatimusten mukaisessa tilassa. Muutoksia ja käyttökuntoisuutta sekä organisaatioiden toimintaa koskevat asiakirjat tarkastetaan in sisäisten ohjeiden mukaisesti ja valvontasuunnitelmissa tavoitteeksi asetettujen käsittelyaikojen puitteissa. (4) 39

40 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2011 in valmisteilla olevat viranomaisohjeet julkaistaan ohjeistoekstranetissä. Ohjeita voi halutessaan kommentoida. lapaineisen hätäjäähdytysjärjestelmän ja suojarakennuksen ruiskutusjärjestelmän imusihtejä parannettiin asentamalla niihin nykyistä tiheämmät verkkoelementit, millä estetään lämpöeristeistä irtoavien materiaalien pääsy onnettomuustilanteissa hätäjäähdytysjärjestelmän kautta reaktorisydämeen. Vastaava muutos tehtiin Loviisa 2:lla vuonna Loviisan automaatiouudistuksen toisen vaiheen toteuttaminen siirrettiin Loviisa 1:llä vuoteen 2014 ja Loviisa 2:lla vuoteen Toisessa vaiheessa uudistetaan turvallisuuden kannalta kaikkein merkittävimmät reaktorilaitoksen automaatiojärjestelmät sekä merkittävimpien turvallisuustoimintojen kuten varasähkönsyötön automaatio. Automaatiouudistuksen viivästyminen edellyttää Fortumilta toimia, joilla varmistetaan olemassa olevien automaatiojärjestelmien ja laitteiden kunnossapitotoimien ja varaosahuollon riittävyys. Loviisan laitoksella on käynnissä useita jätehuoltoa koskevia muutostöitä: laitoksen jätehuoltotilojen ja -laitteiden kehittäminen, nestemäisten jätteiden kiinteytyslaitoksen ja kiinteytetyn jätteen loppusijoitustilojen käyttöönotto sekä loppusijoitustilojen laajentaminen. tarkasti uusien jätetilojen käyttöä koskevat järjestelyt ja valvoi nestemäisten jätteiden varaston ja koekäyttövaiheessa olevan kiinteytyslaitoksen järjestelmiin tehtäviä muutostöitä. Nestemäisten jätteiden varaston osalta hyväksyi periaatesuunnitelman varastosäiliön muuttamisesta keskiaktiiviselle jätteelle soveltuvaksi. Kiinteytyslaitoksessa on käynnissä ilmastointijärjestelmän muutostyö. valvoi loppusijoitustilojen laajennustöitä, jotka saatiin päätökseen. Uusia tiloja käytetään ensivaiheessa voimalaitosjätteen välivarastona. Loviisa 1 ja 2 yksiköitä käytetään turvallisuusvaatimuksia noudattaen ja ne pidetään turvallisuusvaatimusten mukaisessa tilassa. Tehdään YVL-ohjeiden edellyttämät tarkastukset. (5) tekee sisäisen ohjeen mukaisesti eri YVLohjeissa edellytettyjä tarkastuksia. Tarkastukset kohdistuvat painelaitteiden määräaikaistarkastuksiin sekä korjaus- ja muutostöihin sekä erilaisiin käyttöönottotarkastuksiin. Tarkastuksista valtaosa tehdään vuosihuollon aikana. Tarkastuksiin sisältyy myös vuosihuollon käynnistysvalmiuden tarkastus. Lisäksi osallistuu valvomohenkilökunnan pätevyyttä koskeviin kokeisiin. Tarkastukset tehtiin Fortumin tarkastuspyyntöjen mukaisesti. Loviisa 1 ja 2 yksiköitä käytetään turvallisuusvaatimuksia noudattaen ja ne pidetään turvallisuusvaatimusten mukaisessa tilassa. Vuoden 2011 erityisinä kohteina ovat muutostyöja vuosihuoltojen hallinnan prosessit ja projektit sekä käyttöluvan uudistamisen yhteydessä päätettyjen toimenpiteiden toteutumisen seuranta. (5) muodosti vuosihuoltoseisokkien valvontaa varten erillisen Työmaakierroksella ryhmän, joka Olkiluoto koostui 3:lla eri Harri tekniikanalan edustajista Aho, Ari Julin, Nina Lahtinen, Jorma Hietalahti ja Kirsi Alm-Lytz sekä ista. paikallistarkastajista. Valvonnan perusteella todettiin, että voimalai- 40

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILYTURVAKESKUS Tilinpäätös ja toimintakertomus 2015 SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14,

Lisätiedot

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILYTURVAKESKUS Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14,

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Työntekijöiden säteilyannokset

Työntekijöiden säteilyannokset Työntekijöiden säteilyannokset Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10. 11.12.2015 Säätytalo, Helsinki Maaret Lehtinen Säteilyturvakeskus Altistus terveydenhuollossa maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ 1 JOHDANTO 3 2 LUVANVARAISUUS 3 3 SÄTEILYTURVALLISUUS ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ 3 3.1 Vastuuhenkilöt ja säteilylaitteen käyttöoikeus 3 3.2 Säteilyaltistuksen

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet

STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät, Säätytalo 9. 10.6.2016 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Uudet ST ohjeet ja päätökset Numero Aihe Julkaisupäivä ST 1.8 Säteilyn

Lisätiedot

Säteilytoiminta ja turvallisuus

Säteilytoiminta ja turvallisuus Säteilytoiminta ja turvallisuus Säteilyn käytön turvallisuus -osasto valvoo säteilyn käyttöä Säteilyturvakeskuksen (STUK) tehtävänä on valvoa säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta. Ydinvoiman

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA

SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA / KESÄKUU 2005 SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA Vuosiraportti 2004 Erkki Rantanen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014

Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Päivitetyt ohjeet: ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkit (9.12.2013) ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta (12.9.2013) ST 5.8 Säteilylaitteiden asennus-,

Lisätiedot

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Hoitohuone Mitä hoitofraktion aikana tapahtuu? Potilaan valmistelu ja asettelu Keskustelu Vaatetuksen vähentäminen

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 145 / HUHTIKUU 2012 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2011 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET

YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET OHJE YVL 8.2 / 25.3.2002 YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET 1 YLEISTÄ 3 2 YLEISET TURVALLISUUSPERIAATTEET 3 3 JOHDETUT AKTIIVISUUSPITOISUUSRAJAT- JA AKTIIVISUUSKATERAJAT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Säteilyturvakeskuksen tulossopimus vuosille 2012 2015; tulostavoitteet 2015

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Säteilyturvakeskuksen tulossopimus vuosille 2012 2015; tulostavoitteet 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Säteilyturvakeskuksen tulossopimus vuosille 2012 2015; tulostavoitteet 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2014 Sisältö 1. YLEISTAVOITTEET... 2 2. YHTEISKUNNALLISET

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ

HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ Yhteystiedot: FYSIIKAN LAITOS Physicum Kiihdytinrakennus käyntiosoite Gustaf Hällströmin katu 2a Pietari Kalmin katu 2 (Helsinki 56)

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 187 / HUHTIKUU 2015 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2014 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO 11.11.2014 sivu 1(7) SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO Tämä asiakirja liittyy osana Etelä-Savon Sairaanhoitopiiriä koskeviin turvallisuuslupiin. Hallitus 11.11.2014 sivu 2(7) Sisällysluettelo SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta

Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta / KESÄKUU 2013 B Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta Vuosiraportti 2012 Erkki Rantanen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / KESÄKUU

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta

Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta / KESÄKUU 2010 B Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta Vuosiraportti 2009 Erkki Rantanen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / KESÄKUU

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA

IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA OHJE ST 5.3 / 4.5.2007 IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA 1 YLEISTÄ 3 2 TURVALLISUUSLUPA JA LUVASTA VAPAUTTAMINEN 3 3 TURVALLISUUSLUVASTA VAPAUTETTU SÄTEILYN KÄYTTÖ 3 3.1 Opetuskäyttöön

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA

SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA STUK-B-STO 54 / TOUKOKUU 2004 SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA Vuosiraportti 2003 Erkki Rantanen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 172 / TOUKOKUU 2014 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2013 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT OHJE ST 6.2 / 3.10.2014 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 24.11.2015, ST-koulutus Biomedicum Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) 3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle HEL 2013-014782 T 11

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA OHJE ST 12.4 / 1.11.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA 1 Yleistä 3 2 Lentotoiminnan harjoittaja selvittää säteilyaltistuksen määrän 3 3 Lentohenkilöstön säteilyaltistusta rajoitetaan ja seurataan

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 115 / HUHTIKUU 2010 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2009 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden

Lisätiedot

säteilyn käyttöorganisaatio

säteilyn käyttöorganisaatio OHJE ST 1.4 / 2.11.2011 säteilyn käyttöorganisaatio 1 Yl e i s t ä 3 2 Sä t e i l y n k äy tt ö o r g a n i s a a t i o k uva t a a n o r g a n i s a a t i o s e l v i t y k s e s s ä 3 2.1 Organisaatioselvityksen

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 4/2001

YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 4/2001 STUK-B-YTO 214 / MAALISKUU 2002 YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 4/2001 Kirsti Tossavainen (toim.) ISBN 951-712-536-4 (nid.) ISBN 951-712-537-2 (pdf) ISBN 951-712-538-0 (html)

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 101 / HUHTIKUU 2009 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2008 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

SÄTEILYTOIMINNAN VALVONTA

SÄTEILYTOIMINNAN VALVONTA SÄTEILYTOIMINNAN VALVONTA HINNASTO 1.5.2016 Tämä hinnasto korvaa 1.8.2015 vahvistetun hinnaston. Entistä hinnastoa sovelletaan suoritteisiin, joiden tuottaminen on aloitettu ennen 1.5.2016. 2 Säteilytoiminnan

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN TOIMINNAN SÄÄNNÖLLINEN RAPORTOINTI

YDINLAITOKSEN TOIMINNAN SÄÄNNÖLLINEN RAPORTOINTI OHJE YVL A.9, Luonnos 5 / 14.8.2014 YDINLAITOKSEN TOIMINNAN SÄÄNNÖLLINEN RAPORTOINTI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Toiminnan raportointi 4 3.1 Raporttien yleiset vaatimukset 4 3.2 Käyttöä koskevat raportit

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

STUKin tutkimustoiminta

STUKin tutkimustoiminta STUKin tutkimustoiminta, professori, STUK syöpälääkäri TYKS TENK/TUKIJA seminaari 20.3.2012 1 STUKin tutkimus ja kehitystoiminta tukee koko keskuksen missiota: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ihmisen, yhteiskunnan,

Lisätiedot

Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive

Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive Mika Markkanen Säteilysuojelusuositusten historiaa Vuonna 1895, Wilhelm

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS 1 YLEISTÄ 3 2 PÄTEVYYS JA SEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS 3 2.1 Vastaava johtaja 3

Lisätiedot

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa OHJE ST 12.1 / 2.2.2011 säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa 1 Yl e i s t ä 3 2 Radon työpaikoilla ja julkisissa tiloissa 3 2.1 Radonpitoisuutta rajoitetaan toimenpidearvoilla

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

YDINENERGIAN KÄYTÖN TURVALLISUUSVALVONTA Vuosiraportti 2005

YDINENERGIAN KÄYTÖN TURVALLISUUSVALVONTA Vuosiraportti 2005 / HUHTIKUU 2006 YDINENERGIAN KÄYTÖN TURVALLISUUSVALVONTA Vuosiraportti 2005 Erja Kainulainen (toim.) / HUHTIK U U 2005 YDINENERGIAN KÄYTÖN TURVALLISUUSVALVONTA Vuosiraportti 2005 Erja Kainulainen (toim.)

Lisätiedot

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset

Lisätiedot

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus Jussi Heinonen Viranomaisvalvonnan vaiheet Viranomaisvalvonnan kannalta loppusijoituksen valvonta voidaan jakaa päävaiheisiin:

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus

Säteily- ja ydinturvallisuus / KESÄKUU 2008 B Säteily- ja ydinturvallisuus Neljännesvuosiraportti 4/2007 Risto Isaksson (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / KESÄKUU 2008 Säteily-

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat 2014-2015

Poikkeavat tapahtumat 2014-2015 Poikkeavat tapahtumat 2014-2015 Säteilyturvakeskus Jorma Kuusisto Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät 7. 8.10.2015 Helsingissä Lukumäärä Poikkeavien tapahtumien lukumäärä teollisuudessa, tutkimuksessa,

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta

Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta / KESÄKUU 2015 B Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta Vuosiraportti 2014 Riikka Pastila (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / KESÄKUU

Lisätiedot

Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta

Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta / KESÄKUU 2009 B Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta Vuosiraportti 2008 Erkki Rantanen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / KESÄKUU

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO OHJE ST 1.4 / 16.4.2004 SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO JA ORGANISAATIOSELVITYS 3 2.1 Organisaatioselvityksessä esitettävät asiat 3 2.2 Organisaatioselvityksen laajuus

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYSUOJELU JA SÄTEILY- ALTISTUKSEN SEURANTA

YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYSUOJELU JA SÄTEILY- ALTISTUKSEN SEURANTA YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYSUOJELU JA SÄTEILY- ALTISTUKSEN SEURANTA 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 5 3 Työntekijöiden säteilysuojelu 6 4 Säteilysuojelu organisaation toiminta 7 4.1 Henkilöstö 7

Lisätiedot

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011 Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010 Evira/1170/0411/2011 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2011 Valvonnan kehittämisyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Maria Teirikko

Lisätiedot

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVAT SÄTEILYTURVALLISUUSNÄKÖKOHDAT

YDINVOIMALAITOKSEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVAT SÄTEILYTURVALLISUUSNÄKÖKOHDAT YDINVOIMALAITOKSEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVAT SÄTEILYTURVALLISUUSNÄKÖKOHDAT 1 YLEISTÄ 3 2 SUUNNITTELUPERUSTEITA 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Säteilylähteet ja -suojat 3 2.3 Materiaalivalinnat

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA OHJE ST 7.1 / 2.8.2007 SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 YLEISET VAATIMUKSET 3 3.1 Työolojen tarkkailu 4 3.2 Annostarkkailu 4 3.3 Dokumentointi ja asiakirjojen säilytys 4 4 TYÖOLOJEN

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYSUOJELU JA SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYSUOJELU JA SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA 1 OHJE YVL C.2 24.11.2010 LUONNOS 2 Työryhmä: VeR, ATy, MLe YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYSUOJELU JA SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA 1 Johdanto... 3 2 Soveltamisala... 3 3 Työntekijöiden säteilysuojelu...

Lisätiedot

YDINENERGIAN KÄYTTÖ Suomi ja lähialueet

YDINENERGIAN KÄYTTÖ Suomi ja lähialueet STUK-B-YTO 207 Huhtikuu 2001 YDINENERGIAN KÄYTTÖ Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 4/2000 Kirsti Tossavainen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):

Lisätiedot

TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ

TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ 1 Yl e i s t ä 3 2 Tu r v a l l i s u u s l u p a 3 2.1 Turvallisuuslupa, vastaava johtaja ja käyttöorganisaatio 3 3 Käytönaikaiset vaatimukset 3 3.1 Yleiset

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU

SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU OHJE ST 7.5 / 4.5.2007 SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 TERVEYSTARKKAILUN TARKOITUS 3 4 TOIMINNAN HARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET 3 4.1 Työntekijän suojeleminen

Lisätiedot