Vaikuttamis suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikuttamis suunnitelma 2011. www.centralfinlandchamber.fi"

Transkriptio

1 Vaikuttamis suunnitelma

2 puheenjohtajalta Kilpailukyky syntyy yritysten kautta K ilpailukyky syntyy siellä, missä yritykset ovat eli alueilla, sanoo Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -tiimin vetäjä Maarit Lindström. Kauppakamareille on luotu uusi yhteinen strategia, jossa alueiden kilpailukyky on keskiössä. Keskuskauppakamari kehittää koko Suomea, kauppakamarit kukin omaa aluettaan. Lindström muistuttaa, että kauppakamarijärjestön erityispiirre on juuri alueellisuus. Kauppakamarit ovat nyt tiivistäneet yhteistyötään. Keski-Suomi on innovatiivinen ja dynaaminen alue, jonka hyvistä käytännöistä on otettu mallia muuallekin. Yksi esimerkki tästä on kauppakamarin toiminnallinen vuosikello, Lindström kertoo. Keski-Suomen kauppakamarissa uskotaan yhdessä sovittuihin arvoihin ja rakennetaan pitkäjänteistä luottamusta, ja silloin alueen painoarvo kasvaa. Silloin kun ollaan innovatiivisia, ollaan myös näkijöitä. Uusia tapoja toimia Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtajan Uljas Valkeisen mukaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehit- 2 täminen on yhteispeliä ja Keski-Suomessa halutaan ottaa käyttöön uusia tapoja toimia. Esimerkiksi matkailua kehitetään nyt hallitustyöskentelynä aikaisemman valiokuntatyöskentelyn sijaan. Lähdemme liikkeelle hallituksesta, jossa jokaisella jäsenellä on oma osaamisalueensa. Tavoitteena on lisätä matkailukeskusten aitoa operatiivista yhteistyötä, Valkeinen kertoo. Perinteinen tapa kehittää matkailua on ollut perustaa osakeyhtiö ja pohtia rahoitusta. Päätimme nyt lähteä liikkeelle suoraan toiminnan kehittämisestä. Voi olla, että tästä syntyy joskus yhtiökin. Valkeinen muistuttaa, että KeskiSuomessa on investoitu matkailukeskuksiin viiden vuoden aikana noin 120 miljoonaa euroa. Lisäksi tämän vuoden aikana on tehty investointipäätöksiä matkailukeskuksiin 71,5 miljoonalla eurolla. Toinen uusi toimintamalli on Yritysten Taitava Keski-Suomi, jossa osaamisen ja kehittämisen tarpeita kysytään suoraan yrityksiltä. Kolmen toimintavuoden jälkeen yritysten palaute on lähes kokonaan myönteistä. Valkeisen mukaan maakunnassa on ymmärretty, että Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittäminen on yhteispeliä, muistuttavat Maarit Lindström Keskuskauppakamarista sekä Arto Tiitinen ja Uljas Valkeinen Keski-Suomen kauppakamarista. jos haluaa kehittää yritystä, pitää kouluttaa henkilöstä ja ottaa henkilöstö mukaan. Kaiken kehittämisen tulee tukea yrityksen omaa menestysstrategiaa. Oppimisesta on tullut osa yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa. Aitoa yhteistyötä Tämä on aitoa yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Kaikkien kehittäjien täytyy yhdistää voimat, ja toimintatapoja täytyy levittää ja juurruttaa niin, että niistä tulee itsestään selvää toimintaa, painottaa Keski-Suomen kauppakamarin puheenjohtaja Arto Tiitinen. Uljas Valkeinen korostaa, että kauppakamari ei ole muutaman henkilön Missio Visio 2015 Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittäminen Osaavin ja halutuin asiantuntija, kehittäjä ja edunvalvoja.

3 Keski-Suomen kauppakamarin arvot Innovatiivinen Näkemyksellinen ja aloitteellinen toimija, joka uudistuu määrätietoisesti ja tuo käytäntöön uusia, rohkeita toimintatapoja. Luotettava Tekee minkä lupaa, jakaa oikeaa ja ajantasaista tietoa. Vaikuttaja toimisto vaan koko jäsenyritysverkosto ja valiokuntatyöskentelyn kautta yli 200 asiantuntijan verkosto. Valiokuntatyöskentely on Keski-Suomessa tiivistynyt ja laajentunut ja tekijät ovat hyvin sitoutuneita. Meidän työnantajamme on koko Keski-Suomi, Valkeinen painottaa. Myös valiokunnissa ovat edustettuina maakunnan eri alueet. Kasvua ja luonnonvaroja Keski-Suomen kauppakamari on perustanut kaksi uutta valiokuntaa: kasvuyritysvaliokunnan ja luonnonvara- ja energiavaliokunnan. Molemmat nähdään tärkeinä painopisteinä, joilla on Keski-Suomi on innova tiivinen ja dynaaminen alue, jonka hyvistä käy tännöistä on otettu mallia muuallekin. Maarit Lindström Keskuskauppakamari suuri vaikutus alueen kilpailukykyyn. Energiaomavaraisuus, luonnonvaroihin perustuva raaka-aineiden jalostaminen ja esimerkiksi puurakentaminen ovat aloja, joissa meillä on annettavaa. Jalostaminen on saatava paremmin muutettua liiketoiminnaksi, sanoo Arto Tiitinen. Uljas Valkeinen muistuttaa, että luonnonvarat ovat Keski-Suomen kauppakamarin strategian kolmas päälinjaus, jossa keskustelu halutaan painottaa terawattien sijaan euroihin. Huomio pitää kiinnittää koko ketjuun, myös logistiikan kehittämiseen niin että toiminta saadaan kilpailukykyiseksi ja luodaan uusia työpaikkoja. Niin Tiitinen, Valkeinen kuin Lindströmkin korostavat kasvuyritysten merkitystä maakunnalle. Ilman kasvuyrityksiä moottori ei pysy käynnissä. Kasvua ei kuitenkaan ole rajattu millekään tietyn tyyppisille yrityksille. Kasvuyrityksistä voivat oppia myös muut, Lindström sanoo. Yleinen politiikka, joka edistää yritysten kasvua ja kilpailukykyä laajalla rintamalla, mahdollistaa eri alojen yritysten onnistumisen. Vaikuttaa aktiivisesti, nopeasti ja vuorovaikutteisesti elinkeinopolitiikkaan, ja nostaa rohkeasti esiin uusia näkökulmia ja kehittämiskohteita. Näkijä Huomaa uudet tuulet ja hiljaiset signaalit, ja reagoi niihin nopeasti. Toiminta suuntautuu tulevaisuuteen, kansainvälisyyttä korostaen. Tekijä Edistää uutta yrittäjyyttä, ottaa vastuuta, levittää hyviä malleja ja raivaa esteitä muutoksen ja menestymisen tieltä. Kannen kuva: Insinööritoimisto Prolinen Janne Salmela (vas.) ja Timo Malvisalo (oik.) työskentelevät Metso Paperin Rautpohjan tehtaalla paperikoneen kehittämiseksi. Skanneri kuvaa moottorin keernaa ja valimon Marko Korhonen katsoo, kuinka kohde muodostuu tietokoneen ruudulle. 3

4 oppiminen osaksi yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa 4

5 Kasvun verkostoa laajentamassa Joka kymmenes maakunnan yritys mukaan kehittymään Yritysten Taitava Keski-Suomi yhdistää toistakymmentä kehittämis- ja koulutusorganisaatiota ja yritystoimintaa tukevaa järjestöä. Palveluverkosto muodostuu sadoista eri alojen osaajista. Laajasta ja asiantuntevasta verkostosta löytyy apua ja tukea yritykselle. Mutta mistä sieltä? Siksi toiminnan lähtökohta on kasvua tavoitteleva yritys ja sen tarpeet. Kasvun ja oppimisen moottorina on osaamispäällikkö, puolueeton ja riippumaton yritysten kumppani. Yritysten ydintehtävä on oman liiketoiminnan pyörittäminen ja työskentely sen eteen, että liiketoiminta kasvaa. Osaamispäällikkö etsii kumppaneita ja rahoitusmuotoja ja huolehtii siitä, että yrityksen kehittymisprosessi etenee, kertoo Yritysten Taitava Keski-Suomi -hankkeen projektipäällikkö Satu Väisänen. Osaamispäälliköt myös haastavat yritykset strategiseen ajatteluun ja pohtimaan millaisella koulutuksella tuetaan strategian toteutumista. Koulutuksen tai osaamisen kehittämisen on vahvistettava yrityksen tulevaisuuden menestystä, painottaa Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen. Yritysten Taitava Keski-Suomen osaamispäälliköt etsivät kumppaneita ja rahoitusmuotoja ja huolehtivat, että yrityksen kehittymisprosessi etenee. Edestä vasemmalle: Katja Ahlroth, Mikko Somiska, projektipäällikkö Satu Väisänen, Arto Tolvanen, Tommi Sipilä, Matti Härkönen, Elina Lillstrang, Nina Rautiainen, Riikka Vesterinen ja Mikko Yrjönen. Tieto yritysten kehittämistarpeista ei jää makaamaan, vaikka luottamuksellisesti toimitaankin. Yhdeksän osaamispäällikköä muodostavat tehotiimin, joka kiteyttää yritysten viestin ja vie sen koulutus- ja kehittämispalveluita tarjoaville tahoille sekä huolehtii prosessin etenemisestä yrityksessä. Uusi kausi, isot tavoitteet Kolmen hankevuoden jälkeen mukana on reilut 370 yritystä. Osaamispäälliköiden ohjaamina ne hankkivat keinoja, taitoja ja verkostoja, joiden varassa oppimista ja kehittämistä voi jatkaa omatoimisesti. Kehittämistoiminnan toisessa aallossa asetetaan tavoitteet vuoteen Tuolloin mukaan halutaan joka kymmenes maakunnan yritys. Tavoitteena on lisätä kontakteja kotimaassa ja tehdä myös joitakin avauksia kansainvälisesti osaamisen kehittämiseen liittyen. Nyt suunnataan kohti yhä laajempaa, innovatiivista ja jatkuvasti kehittyvää verkostoa, jossa voitaisiin nopeammin ja suoremmin vastata yritysten kehittämistarpeisiin muuttuvassa ympäristössä. Uuteen vaiheeseen lähdetään uuden osaamispäällikkötiimin voimin. Neljä uutta jäsentä tuovat siihen persoonansa, osaamisensa ja verkostonsa. Tommi Sipilän, Arto Tolvasen, Mikko Somiskan ja Elina Lillstrangin myötä tiimi vahvistuu erityisesti rekrytoinnin sekä teknologia- ja tuotanto-osaamisen alueilla. Yritysten kasvun maaperä Tavoitteena on, että Keski-Suomesta tulisi entistä parempi ja vetovoimaisempi paikka yrityksille. Paikka, jossa lii- Osaamispäällikkö etsii kumppaneita ja rahoitusmuotoja ja huolehtii siitä, että yrityksen kehittymisprosessi etenee. Satu Väisänen Yritysten Taitava Keski-Suomi -hankkeen projektipäällikkö ketoimintaa todella kannattaa harjoittaa, kiteyttää Satu Väisänen. Kun tuetaan sellaisia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneet liiketoiminnan kehittämisestä ja verkostoitumisesta, tänne syntyy vilkas pk-yritysten verkosto. Se houkuttelee yrityksiä ja synnyttää myös uutta liiketoimintaa, tietää Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho. Hän toteaa, että eräs yrityksen hyvän toimintaympäristön mittari on mutkaton, vuorovaikutteinen ja asiakaslähtöinen kehittämiskulttuuri, jonka ansiosta asiantuntijalähtöiset kehittämisen työkalut ovat helposti saavutettavissa. Keski-Suomessa yhteistyön ideologialla on vahvat juuret, jotka ovat syntyneet useiden toimijoiden työn tuloksena. Alue on hyvin hedelmällinen osaamisen kehittämiselle. Täällä on hyviä mahdollisuuksia ja resursseja. Koulutus- ja kehittämisorganisaatiot ovat ottaneet vastuuta kehittämisestä. Laajat ja toimivat verkostot ovat meille korvaamaton etu niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina, Satu Väisänen tietää. 5

6 oppiminen osaksi yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa Insinööritoimisto Prolinen kasvustrategia laadittiin yhdessä osaamispäällikön kanssa. Toimitusjohtaja Janne Salmela, osaamispäällikkö Mikko Yrjönen ja Jykes Oy:n projektipäällikkö Ismo Korhonen ovat tyytyväisiä yrityksen kasvukäyrään. Prolinessa yhdistyvät Villit visiot ja tahto kasvaa P 3D-mallinnuskuva moottorin valusta. roline-insinööritoimiston kasvukäyrä on kuin pk-yrityksen oppikirjasta. Perustamisvuonna 2004 toimistoa veti kaksi miestä. Sitten väki tuplaantui ja taas tuplaantui. Ja niin edelleen. Samoin kävi liikevaihdolle. Taantuman aikanakaan valoja ei sammutettu. Matkan varrella yritys on elänyt onnistumisia ja kasvukipuja. Se on selvinnyt haasteista ja suunnannut vahvasti tulevaan. Tahto päästä eteenpäin kuvaa yrityksen jokaista vaihetta. Ollaan oltu rohkeita. Meillä on mielikuvitusta ja villejä visioita. Kyseenalaistamme totuttuja toimintatapoja. Yrityksenä lähdetään notkeasti mukaan uusiin projekteihin, toimitusjohtaja Janne Salmela kuvailee. Perinteisestä insinööritoimistosta Proline erottuu myös siksi, että toimiston uusien tilojen yhteydessä yrityksellä on oma verstas, jossa voidaan kehittää, toteuttaa ja testata uusia tuotteita ja suunnitelmia. Yrityksen liiketoiminta perustuu nyt kolmeen kärkeen, suunnittelu- ja asiantuntijuustehtäviin, 3D-pikamallien ja -laserskannauksen hyödyntämiseen sekä kiinteistöjen huolto- ja ylläpitopalveluun. Työn monipuolisuus on osa työntekijöiden huomioon ottamista, mikä on Salmelalle koko yrittäjyyden ydinasia. Se on aina hieno tunne, kun voi tarjota työn uudelle työntekijälle, hän sanoo. Vuoteen 2012 tähtäävä kasvustrategia on laadittu yhdessä Yritysten Taitavan Keski-Suomen osaamispäällikön 6

7 Osaamispäällikkö on tuonut tietoa, intoa ja paloa Prolinen kasvutarinaan Mikko Yrjösen, kanssa. Tavoitteena on edelleen kasvattaa liikevaihtoa, asiakaskuntaa, henkilöstöä ja tehdä toimintaa yhä systemaattisemmaksi. Osaamispäälliköstä on ollut valtava apu. Uskon, että yritys olisi kasvanut ilman hankkeen tukeakin, mutta se olisi taatusti tapahtunut paljon tuskaisemmin, Salmela kiittelee. Sisäinen toiminta järjestykseen Yhteistyön alkaessa puolitoista vuotta sitten yrityksen tilanne ja haasteet olivat hyvin erilaiset kuin tällä hetkellä. Muutokset tapahtuvat nopeasti ja niihin on kyettävä reagoimaan, Yrjönen toteaa. Yhteisen taipaleen alussa Salmela ja Yrjönen tapasivat viikoittain. Kun tilanne ja toiveet oli kartoitettu, Yrjönen ehdotti heille sopivia toimenpiteitä ja loi kontakteja tukea tarjoaviin tahoihin. Avuksi kasvun tielle saatiin Jykes Oy, ELY-keskus, Finnvera ja kehittämispalveluita tarjoavia yrityksiä. Janne Salmelan mukaan konkreettisin Yritysten Taitavan Keski-Suomen tuoma lisä on ollut rahoitus- ja koulutustuki toiminnanohjausjärjestelmän hankkimiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Järjestelmä on helpottanut, nopeuttanut ja organisoinut yrityksen sisäistä toimintaa, mikä mahdollistaa yrityksen kehittymistä muilla osa-alueilla. ELY-keskuksen investointiavustuksen avulla Proline on hankkinut lisäksi VPM-järjestelmän. Sen avulla yritys pystyy suunnittelemaan paperikoneiden rakenteita reaaliaikaisesti ja konkreettisesti yhdessä eri osapuolten kanssa. Salmela huomauttaa, ettei olisi omatoimisesti tiennyt ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudesta. On korvaamaton apu, kun saa puhua sellaisten ihmisten kanssa, jotka tietävät asioista ja hahmottavat tukien mahdollisuudet. Osaamispäällikkö tietää, miten tukea haetaan ja millaisia papereita tarvitaan. Hän on hoitanut käy- Prolinen toimitusjohtaja Janne Salmela (oik.) ja insinööri Timo Malvisalo (vas.) esittävät Metson telakokoonpanon työnjohtaja Juha Ponkolle 3D-videoskannauksen toimintaperiaatetta. tännön sopimisia ja osannut ohjata oikealle ovelle, Salmela listaa. Tukea silloin kun sitä tarvitaan Puolentoista vuoden aikana Prolinessa on tullut tutuksi myös Jykes Oy:n kehittämispäällikkö Ismo Korhonen. Jykes on auttanut Prolinea markkinoinnin ja kansainvälistymisen ponnistuksissa sekä yrityksen tarpeiden ja mahdollisuuksien hahmottamisessa. Jo keskusteleminen alan asiantuntijoiden kanssa on kasvua tavoittelevalle yrittäjälle arvokasta. Kaipaan asiantuntevaa juttukaveria, että pääsen sparraamaan mielessä olevia asioita. Hankkeen myötä mukaan on tullut tahoja, joiden kanssa asioista voi jutella laaja-alaisesti. Näillä ihmisillä on tietoa, intoa ja paloa ratkaisujen luomiseen, Janne Salmela sanoo. Keskustelujen perusteella mietimme, miten Jannen ajatuksia voisi viedä eteenpäin. Me olemme olemassa asiakasta varten ja tuemme yritystä silloin, kun se tukea tarvitsee, Ismo Korhonen sanoo. Yrjönen ja Korhonen toteavatkin kuin yhteen ääneen, että monessakaan yrityksessä ei ole aikaa seikkailla mahdollisten tukien viidakossa varsinaisen liiketoiminnan pyörittämisen ohella. Apu ei välttämättä ole kaukana. Siitä on vain tiedettävä etukäteen. Yhteistyö Yritysten Taitavan Keski- Suomen ja sen osaamispäälliköiden kanssa toimii hyvin, ja se onkin tärkeää. Ensiarvoista on, että yritys saa tuen, kysyi se sitten keneltä tahansa. Kehittämistoimenpiteet on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville yrityksille, Korhonen korostaa. 7

8 ytimessä yritysten menestyminen Parhaat työkalut yrityksen kehittämiseen B roker-ohjelma saattaa julkiset kehittämistahot ja yritykset etsimään yhteistä ymmärrystä, jotta tarpeet ja kehittämistoimet kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Ohjelma on kehitetty Yritysten Taitava Keski-Suomi -toiminnan aikana yli 400 paikallisen yrityksen kehittämiskokemuksiin perustuen, yhteistyössä koko maakunnan kehittäjäverkoston kanssa. Tarvittiin uudenlainen työkalu, joka auttaa kehittäjätahoja kohdentamaan palveluitaan niin, että ne pureutuvat yritysten todellisiin ongelmiin. Tavoitteena on yritysten näkökulmasta paras lisäarvo, joka syntyy julkisten kehittämisorganisaatioiden avulla. Tulokset löytyvät yhdessä pohtien ja oppien, haastaen ja haasteita vastaanottaen, kertoo osaamispäällikkö Nina Rautiainen. Joulukuussa 2010 starttasi vuoden kestävä Brokerin pilottikausi, johon mahtuu verkostoitumista, kehittymistä ja kasvua. Tätä kaikkea konkreettisesti yritysten toimintaan pureutuen. Mukana on parikymmentä keskisuomalaista kehittämis- ja koulutusorganisaatiota. Jokainen kehittäjä vie ohjelmassa eteenpäin kahden tai kolmen yrityksen kehittämistarinaa. Se on ohjelman punainen lanka. Kontaktipäivissä käsitel- 8 täviä teemoja peilataan yritysten tilanteisiin. Mukana on sparraajia, paikallisesti tai valtakunnallisesti vaikuttavia suunnannäyttäjiä, jotka haastavat osallistujat näkemyksillään. Broker haastaa ja välittää Broker-sana tarkoittaa välittäjää, jollainen kehittäjätaho parhaimmillaan on. Välittäjä katsoo yritystä kokonaisuutena ja tuo sen ulottuville parhaat työkalut liiketoiminnan kehittämiseen. Broker kyseenalaistaa nykyisen ja kannustaa tarttumaan ympärillä olevaan asiantuntemukseen. Osaamispäällikkö Matti Härkönen vertaa yrityksen kehittämishaastetta sipulin kuorimiseen. Yksi kuori kerrallaan pääset syvemmälle. Kehittämisprosessin alussa ei ole käsitystä siitä, mitä syvemmälle mentäessä tulee vastaan. Uusiin haasteisiin on reagoitava prosessin aikana. Usein huippuosaamista tarjotaan suoraan ytimeen, vaikka sitä ei ole vielä saavutettu, Härkönen kuvailee. Ohjelma herättää kehittäjätahoja huomaamaan yritysten todelliset tarpeet ja muotoilemaan palveluitaan niitä vastaaviksi. Oppimisesta tulee luonnollinen osa yritysten toimintaa, mutta myös kehittäjätahot oppivat. Todellisiin tarpeisiin ei aina ole suoraa ratkaisua. Brokerin tärkeä anti voi olla, että asiantuntijayritykset pohtivat tuomaansa lisäarvoa ja palvelunsa muotoilua. Yrityksetkin tarvitsevat yksilöllistä palvelua, Rautiainen sanoo. Huippuosaamisella menestykseen Broker perustuu vuorovaikutukseen ja luottamuksen ilmapiirin luomiseen. Siinä opitaan konkreettisen tekemisen avulla ja heittämällä ajatuksia yhteiseen myllyyn. Yhteinen tavoite on kirkas. Yritysten menestyksen avulla koko maakunnan kilpailukyky kehittyy. Mitä enemmän antaa itsestään, sitä enemmän tästä saa. Polulle ei voi tulla päiväksi, vaan kyseessä on kokonaisvaltainen ohjelma, Rautiainen kuvailee. Broker-ohjelma on jo alkumetreillään herättänyt kiinnostusta, innostusta ja kehittämisen henkeä. Osallistujat ja sparraajat ovat ilmaisseet sitoutumisensa ja tahtonsa oppimismatkan tekemiseen. Toivottavasti tämä herättää yhä suuremman joukon huomaamaan huippuosaamisen merkityksen kilpailukyvyn kehittämisessä. Broker tuottaa todistusaineistoa, että osaamisen kehittämiseen pureutumalla on mahdollisuus saada liiketoiminta kasvamaan, Matti Härkönen sanoo. Osaamispäälliköt Matti Härkönen ja Nina Rautiainen auttavat yrityksiä löytämään parhaat mahdolliset työkalut kehittämiseensä Broker-ohjelman avulla.

9 Matkailukeskus Peurungan toimitusjohtaja Seppo Virta ja HimosLomien toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju ovat valmiit pistämään itsensä likoon Keski-Suomen matkailun kehittämiseksi. Keski-Suomen matkailuhallitus linjaa tulevaisuutta M atkailuvaliokunta vetää työrukkaset käsiinsä ja alkaa konkreettisiin toimiin KeskiSuomen matkailun edistämiseksi. Ensimmäinen toimenpide oli valiokunnan julistautuminen Keski-Suomen matkai luhallitukseksi, jossa toimii kuusi jäsentä ja puheenjohtaja. Hallitus on aidosti operatiivinen elin. Tarkoituksena on organisoida koko alueen matkailua ja tehdä säännöllisesti työtä sen edellytysten parantamiseksi, matkailukeskus Peurungan toimitusjohtaja Seppo Virta kuvaa. Valiokunnassa on puhuttu ja saatu salkku täyteen ideoita. Hallituksessa tehdään oikeita päätöksiä. Valta ja vastuu kuuluvat samaan pakettiin, jatkaa HimosLomat Oy:n toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju. Toistasataa matkailutoimijaa on sitoutunut tukemaan hallituksen toimintaa ja ilmaissut tahtonsa verkoston tiivistämiselle. Alalla tiedostetaan, että yhdessä toimimalla voidaan kehittää koko alueen kilpailukykyä. Tavoitteista toteutukseen Keski-Suomen matkailuhallitus päivittää heti toimintansa aluksi matkailun strategian ja pohtii toimenpiteitä, joilla se viedään käytännön tasolle. Se asettaa korkeat tavoitteet ja toimii niiden eteen. Hallitus nostaa Keski-Suomen matkailun profiilia ja teroittaa, mitä Keski- Suomi matkailun näkökulmasta tarkoittaa. Tavoitteena on olla vahva valtakunnallisesti ja potentiaalinen myös kansainvälisesti, Seppo Virta toteaa. Kukin hallituksen jäsen saa oman osaamisalueensa, jonka näkökulmasta he maakunnan kehittämistä katsovat. Esillä ovat muun muassa laadun, elämyksien ja kongressimatkailun näkökulmat. Alan kehittämisessä investoinnit ovat merkittävä tekijä. Uudistumista vaaditaan jatkuvasti ja se edellyttää merkittäviä pääomia. Keski-Suomen matkailun suurimmat toimijat tekivät vuosina yhteensä 120 miljoonan euron investoinnit. Vuonna 2010 tehdyt investointipäätökset kehittävät matkailua 71,5 miljoonan eurolla. Maakunnan kokonaisuuden hahmottava matkailun hallitus pystyy arvioimaan myös yksittäisten toimijoiden kehittämistä laajasti ja pitkäjänteisesti. Matkailun hallituksella on valta antaa lausuntoja hankkeiden käynnistämisek-»» 9

10 Jos yhteistyöverkostoa ei olisi, Peurunka olisi vain paikallinen toimija. Erilaiset toimijat täydentävät toisiaan. Aktiivinen elinkeino-, palvelu- ja aluerakenteen kehittäminen Peurungan toimitusjohtaja Seppo Virta»» si ja valvoa niiden toteutumista. Se koordinoi kokonaisuutta. Samoja asioita ei kannata tehdä moneen kertaan. Vaikka matkailualan toimijat kilpailevat keskenään, ne eivät halua syödä toisiaan. Toimenpiteet vievät eteenpäin Kokonaisuutena me teemme maakunnasta kiinnostavan. Isot toimijat tuovat tänne isoja massoja, mutta tarvitsevat kumppaneikseen pienempiä yrityksiä. Jokainen alan yritys on tervetullut verkostoon. Hallituksen toiminnan tavoite on saada asiakkaita Keski-Suomeen, Tiina Mäntyharju toteaa. Jos yhteistyöverkostoa ei olisi, Peurunka olisi vain paikallinen toimija. Erilaiset toimijat täydentävät toisiaan. Jokaisen kannattaa keskittyä ydinosaamiseensa ja pitää omalta osaltaan huolta siitä, että asiakkaat ovat tyytyväisiä täältä poistuessaan, Seppo Virta heittää. Mäntyharju ja Virta näkevät matkailualan tulevaisuuden lupaavana. Varallisuus lisääntyy ja vapaa-ajan merkitys kasvaa koko ajan. Kotimaan matkailussa ja perhematkailussa on nyt hyvä trendi. Ekologinen matkailu tulee kasvattamaan merkitystään. Keski-Suomen syntyperäisiä valtteja ovat upea ympäristö, kulttuuri, ympärivuotisuus ja hyvä tavoitettavuus. Oikein tuotteistamalla ja investoimalla ne saadaan tuottamaan. Meidän on nähtävä mahdollisuudet ja otettava niistä kiinni. Matkailun hallituksen myötä Keski-Suomen matkailulla on puitteet ja eväät toimia uudella tavalla ja konkreettisesti. Loppu riippuu jäsenistä. Vain toimenpiteet vievät meitä eteenpäin, Seppo Virta kiteyttää. Kilpai A lueen kilpailukyky on vetovoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Se kertoo, muun muassa kuinka paljon maakuntaan ollaan valmiita investoimaan, kiteyttää Keski-Suomen kauppakamarin palvelu- ja aluerakennevaliovaliokunnan puheenjohtaja, Keskon Järvi-Suomen aluejohtaja Merja Haverinen. Maakunnan kilpailukyvyn vahvana veturina toimii Jyväskylä. Kasvava yliopistokaupunki ruokkii henkistä pääomaa ja osaamista, josta innovaatiot ja tekeminen nousevat. Asuinympäristömme on yksinkertaisesti upea ja luonnonvarat ympärillämme ovat vielä paljolti hyödyntämättä. Muutos väestön keskittymisessä kasvukeskuksiin on meneillään. Meidän kannattaa aktiivisesti hakea omaa rooliamme tässä muutoksessa, Haverinen toteaa. Hän toimii Keskuskauppakamarin uudessa Alueiden kilpailukyky -tiimissä Keski-Suomen ja Etelä-Savon Kauppakamarien edustajana. Tiimi käsittelee eri näkökulmista asioita, jotka eivät koske vain yhtä maakuntaa, mutta pal- Meillä on selvästi enemmän saavutettavaa kuin menetettävää. Toiminta tähtää yhä kasvavaan elinvoimaan, hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Merja Haverinen palvelu- ja aluerakennevaliokunnan puheenjohtaja

11 ilukyky on jo maakunnassa Mutta miten se saadaan kasvamaan? velevat myös maakuntia. Yhteistyötä tehostetaan talouspolitiikan, liikenteen ja logistiikan, osaamisen, koulutuksen ja yrittäjyyden alueilla. Vuorovaikutusta ja ymmärrystä sena on yritysten, julkisen sektorin sekä koulutus- ja tutkimustahojen näkemysten kautta hahmottaa sellaista tulevaisuuden alue- ja palvelurakennetta, joka parhaiten palvelee maakuntaa ja yhteyksiä sen ulkopuolelle, Haverinen kertoo. Julkisen ja yksityisen sektorin tiiviimmän yhteistyön syntyminen edellyttää riittävän syvää ja monipuolista vuorovaikutusta ja yhteistä ymmärrystä. Tarvitaan tehostamista, uudenlaista osaamista ja mahdollisuuksien hyödyntämistä, mutta myös avoimuutta ja kunnioittavaa asennetta. Palvelu- ja aluerakennevaliokunta on asettanut tavoitteeksi, että Keski-Suomi on vuoteen 2015 mennessä yksityiseltä ja julkiselta palvelurakenteeltaan yksi Suomen kolmesta parhaasta maakunnasta. Erityisen huomion tarkastelussa saa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö palvelutuotannossa. Julkisten ja yksityisten toimijoiden on luontevaa toimia yhdessä. Monin pai- Paljon saavutettavaa koin näin jo tapahtuukin. On tärkeää, Yhdistävien rajapintojen etsiminen on että puolin ja toisin syntyy osaamista, jo- mielenkiintoinen näkökulma, johon tuka hyödyttää kaikkia. Tarve ja maaperä lemme perehtymään tarkemmin. Mitkä on jo olemassa, Haverinen toteaa. ovat yhteistyötä edistäviä rajapintoja, ja Liikkeelle lähdetään nykytilanteen kar- mitkä taas estävät sitä? Kuinka voisimtoituksesta ja fokusoinnista. Tarkoituk- me maakunnassa hyödyntää toimijoi- ta, käytäntöjä ja rakenteita, jotka ovat jo olemassa, Haverinen esittää. Esimerkiksi logistiikassa tehokas ja toimiva infra on syntynyt yritystoiminnan myötä. Sen hyödyntäminen kuntasektorilla voisi tuoda kustannustehokkuutta ja hyötyjä kaikille. Meillä on selvästi enemmän saavutettavaa kuin menetettävää. Toiminta tähtää yhä kasvavaan elinvoimaan, hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Kunnallisten päättäjien rooli on olennainen kilpailukykyä tukevan alue- ja palvelurakenteen muotoutumisessa, Haverinen sanoo. Keski-Suomessa ollaan edelläkävijöitä eteenpäin katsomisessa ja verkostojen luomisessa. Osaamista ja näkemystä on, ja niitä kannattaa rohkeasti viedä eteenpäin. Kun uskoo itseensä, omaan tekemiseen ja tulevaisuuteen, niin ei vielä tiedäkään, mihin kaikkeen on mahdollisuudet. 11

12 Monipuolinen energiaomavaraisuuden ja luonnonvarojen hyödyntäminen Bioenergia tuottamaan Keski-Suomessa on ainekset kansainvälisiin menestystarinoihin B ioenergiassa on miljardien mahdollisuudet. Osa niistä voisi vaurastuttaa paikallisesti. Iso osa olisi käännettävissä vienniksi bisnesmallien ja teknologioiden kautta. Keski-Suomi on edistyksellinen bioenergian käytössä ja kehittämisessä Euroopan laajuisesti. Meillä käytetään paljon bioenergiaa ja sitä tuotetaan eri kokoisissa lämpö- ja voimalaitoksissa. Yritystoiminta on vahvaa, toteaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun vararehtori, energiatalouden dosentti Heikki Malinen. Osaamista riittää koko tuotantoketjun hallintaan, kannolta korjuuseen ja kattiloista kaukolämpöjärjestelmiin, siihen saakka, kun tuhkalannoite levitetään takaisin metsään. Biopolttoainetehtaan mahdollinen sijoittuminen Äänekoskelle olisi alan keskisuomalaisten toimijoiden toiveiden täyttymys ja upea täydennys osaamisen sarjaan. Osaamme hyödyntää paikallisia luonnonvaroja tehokkaasti ympäri vuoden. Laitevalmistuksessa olemme puupolttoaineen korjuun sekä kattiloiden ja polttolaitteiden osalta edelläkävijöitä. Energian jakeluun liittyvä teknologia ja osaaminen on vahvaa, Malinen listaa. Alussa oli metsä Kaikki alkaa Keski-Suomen rikkaudesta, metsästä. Kaupunkilaistuneet metsänomistajat pitäisi saada hoitamaan ja hyödyntämään metsävarojaan. Korjuualan yrittäjien kannattaisi huomata, että uudet tuotteet tarkoittavat uusia tuloja. Bioenergiapuun hankintaan tarvitaan investointeja sekä sitoutuneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Keski-Suomen kauppakamari on nostanut bioenergian painopistealueekseen. Uuden luonnonvara- ja energiavaliokunnan puheenjohtaja, Metsähallituksen Länsi-Suomen aluejohtaja Heikki Savolainen muistuttaa metsäteollisuuden elinvoimaisuuden tärkeydestä. Jokainen sellutehdas on myös lämpövoimala. Puun jalostaminen paperiksi ennen sen energiakäyttöä moninkertaistaa arvonlisän. Suuri osa bioenergiapuusta tulee muun saha- ja sellupuun keruun sivutuotteena. Hän kuuluttaa myös valtakunnallista linjausta soiden hyödyntämisessä. Suot ovat kansallinen rikkaus ja mahdollisuus, joka tuottaa työtä ja toimeentuloa. Soiden monipuolinen käyttö pitäisi saada kansallisella tasolla hyväksytyksi toiminnaksi ja lupaprosessia tulisi nopeuttaa ja yksinkertaistaa. Myös tuulienergian hyödyntäminen vaatisi rakentavaa keskustelua, näkee Savolainen. Luvassa valtavat talkoot Heikki Malisen mukaan bioenergian edistämisessä tulisi pyrkiä kahteen asiaan. Ensinnäkin käytön lisäämiseen, joka lisää myös liiketoimintamahdollisuuksia. Toiseksi laitevalmistajien tulisi tarttua suotuisaan tilanteeseen. Bioenergia-ala on nousussa juuri nyt. EU:n uusiutuvan energian direktiivi on vahva paperi ja velvoittaa tekemään bioenergiaan liittyviä ratkaisuja lähivuosina. Euroopassa on luvassa valtavat talkoot, muistuttaa Malinen. Käytön lisäämisen mahdollisuuksia on myös kotimaassa. Kunnat ja maakunnat voisivat nykyistä rohkeammin tehdä linjauksia energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Valtion vero- ja tukiratkaisut ovat pohja alan kehittämi- 12

13 Bioenergian raaka-ainetta saadaan metsästä saha- ja sellupuun hankinnan ohessa. Metsäteollisuuden menestys on myös bioenergia-alan etu, tietävät luonnonvara- ja energiavaliokunnan puheenjohtaja Heikki Savolainen (vas.) ja jäsen Heikki Malinen (oik.) sekä teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Järvi. selle. Niiden toivotaan muotoutuvan nykyistä pitkäjänteisemmiksi. Avainasia liiketoiminnan kehittämisessä on, että ketjun jokaisen vaiheen on oltava kannattava. Teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Biometallihankkeen vetäjä Juha Järvi näkee laajan verkostoitumisen sekä palveluiden ja tuotteiden integroimisen mahdollisuutena alan kehittämiseksi. Sen sijaan, että myydään kattila, voitaisiin myydä koko järjestelmä avaimet käteen periaatteella ja tarjota vielä lisäksi hankintalogistiikka, huolto ja ylläpito, hän toteaa. Etulyöntiasemassa ollaan silloin, kun pystytään tarjoamaan bioenergiaa muita paremmalla hyötysuhteella ja puhtaammilla päästöillä. Siksi on tärkeää olla tutkimuksessakin aallon harjalla. Koulutustoimijat ovat vastanneet alan kysyntään lisäämällä koulutusta ja aloittamalla uusia koulutusohjelmia. Kansainvälisen tason tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään Keski-Suomessa verkostomaisesti Bioenergiakeskuksessa, joka on kohtauspaikka julkisille kehittämisorganisaatioille ja yrityksille. Yhteinen tahtotila Yrittäjät ovat niitä toimijoita, jotka voivat tehdä bioenergiasta bisnestä. Tutkimus- ja kehittämistahojen ja koulutuksen tulisi järjestäytyä yritysten tarpeiden mukaisesti. Tarvitaan vahva yhteinen tahtotila koko toimijakentälle, Malinen sanoo. Osaamisen ja potentiaalin omaavia yrityksiä tulisi rohkaista aidosti kansainvälistymään. Kansainvälistyminen alkaa kanavien avaamisella ja verkottumisella maailmalle. Jotta alkaisi syntyä suurempia toimijoita, investoijat pitäisi saada kiinnostumaan alasta. Elektroniikkateollisuudessa kävi niin aikanaan, miksei myös bioenergiassa?, Juha Järvi sanoo. Taistelu lähienergian puolesta on julistettu! S uomeen tuodaan tankkilaivalla öljyä ja täältä viedään tankkilaivalla pellettiä tappiollisesti. Onkohan meitä huijattu? Asetelman kääntäminen suomalaisten hyödyksi ja päästöjen pienentämiseksi vaatii toimia. Vapon hallituksen puheenjohtaja Juho Lipsanen on ryhtynyt taisteluun lähienergian puolesta. Hän ei puolusta bioenergiaa yksin, mutta huomauttaa, että taistelussa tarvitaan yhtenäiset rivit. Ensin pitäisi lyödä lukkoon, mikä on yhteinen ongelma. Sitten voidaan istua yhteiseen pöytään miettimään, miten tilanteeseen reagoidaan, Lipsanen sanoo. Vastustajina taistelussa on Lipsasen mukaan toisaalta valtion vero- ja tukipolitiikka ja toisaalta suomalaisten sini silmäisyys. Naapurissa osataan Pellettiä viedään länsinaapuriin siksi, että siellä ollaan bioenergian käytössä ja vero-ohjauksessa iso harppaus Suomea edellä. Suomalaiset on kahlittu öljyyn. Kuluttajat valitsevat käyttäen mittatikkunaan euroja ideologian sijaan. Verotuksessa voisimme ottaa mallia Ruotsista, sillä lämmitysöljyä verotetaan moninkertaisesti bioenergiaan verrattuna. Pekkarisen risupaketti on oikeansuuntainen, mutta ei missään tapauksessa riittävä, Lipsanen painottaa. Miljoonan suomalaisen koti lämpenee jo nyt turpeella. Kysyntä ylittää tarjonnan. Raaka-ainetta on niin paljon, että valtion velat pystyttäisiin maksamaan moneen kertaan sitä oikein hyödyntämällä, hän listaa. Mielikuvat vaihtoon! Läheltä tuleva raaka-aine herättää tunteita. Turve pilasi vesistöjä pari vuosikymmentä sitten. Nykyään turvetuotantoalueet sisältävät vedenpuhdistamon. Mielikuvat muuttuvat hitaasti ja perustuvat usein vanhentuneeseen tietoon. Meidän on reilusti myönnettävä, että ongelmia on ollut. Mutta ne on ratkaistu. Olisi aika päästä eteenpäin, Lipsanen sanoo. Vapon hallituksen puheenjohtaja Juho Lipsanen toteaa, että kotiinpäin vetäminen olisi toivottavaa Suomen energiapolitiikassa. Norja käyttää luonnonvarojaan, me emme. Norjan öljyvarojen arvo on 600 miljardia euroa. Suomessa on turvetta 850 miljardin euron arvosta. Meidän pitäisi olla ylpeitä rikkaudestamme ja saada lähienergia kunniaan, Lipsanen puhuu. Hän huomauttaa, että rikkautemme kasvaa turpeen kasvaessa. Vaikka EU:n mukaan turve ei ole uusiutuva energialähde, luonnontieteen mukaan se kasvaa. Bioenergia-alalla turve on vain yksi juonne. Alan suurin toimija, Vapo, painottaa vahvasti turve- ja metsäenergian yhteiskäyttöä. Miten me itse voimme hyötyä luonnonvaroistamme, tehdä niistä liiketoimintaa ja pienentää tappiollista vientiä? Samalla lähialueille luotaisiin valtavasti työllisyyttä ja varallisuutta. Kotiinpäin vetäminen on politiikassa sallittua. Niin tekevät muutkin, Lipsanen toteaa. Bioenergia-alan toimijat, hoi! Nyt sotakirveet olalle ja toimimaan kotimaan hyväksi! Mutta ensin yhteisen pöydän kautta, Juho Lipsanen kannustaa. 13

14 logistiikan kehittäminen Vaajakosken ohitustien linjaukseen kaivataan kipeästi ratkaisua. Kaija Taipale (vas.) ja Tiina Salonen (oik.) pitävät siltaa parhaana vaihtoehtona etenkin raskaan liikenteen näkökulmasta. Seppo Kososen mukaan vaihtoehdot tutkitaan ELY-keskuksessa huolella ennen päätöksen tekemistä. Sujuva liikenne pitää yrityksetkin liikkeessä K eski-suomen taivaalta kuuluu viimein positiivisia uutisia. Jykes Oy:n projektipäällikkö Olli Hyvönen vakuuttaa, että tummat pilvet ovat väistyneet. Reittilentoliikenne Jyväskylän ja Helsingin välillä jatkuu Finnairin siivillä. Matkustajamäärien odotetaan vuoden 2011 aikana palautuvan taantuman ja tarjonnan heikkenemisen tekemästä kuopasta. Alue on kansainvälisesti niin aktiivinen, että markkinoiden koko on riittävä. Kotimaan liikenne ei yksin olisi elinkelpoinen. Kansainvälinen ja kotimainen kysyntä yhdessä ratkaisivat kysymyksen lentoliikenteen kannattavuudesta Jyväskylässä, Hyvönen toteaa. Keski-Suomen yritykset ovat kolmen vartin päässä globaaleista yhteyksistä ja aikataulujen mukaan sovitetuista jatkolennoista. Täältä voidaan tehdä kansainvälisiä liikematkoja vuorokauden sisällä, Hyvönen sanoo ja huomauttaa yhteyksien olevan ratkaisevia kansainvälisten yritysten toiminnan näkökulmasta. Kyse on pienistä eroista. Jo muutaman matkustajan lisäyksellä vuoroa kohti on vaikutusta. Jyväskylä- 14 Helsinki välin matkustajapotentiaali on matkan luokkaa. Taantumavuoden 2009 matkustajaluku oli , ja se uhanalaisti lentoliikenteen jatkumisen. Keski-Suomesta tuli vahva viesti, että halua lentoliikenteen jatkuvuudelle on, Hyvönen sanoo. Kysyntä on väistämättä rajallinen. Hyvösen arvion mukaan yhden toimijan järjestämänä Keski-Suomen lentoliikenne on kannattavaa. Kilpailutilanteessa näin tuskin olisi. Nyt Jyväskylän ja pääkaupungin välillä lennettävien vuorojen tarjonta on riittävä ja lisävuorosta käydään neuvotteluja. Lentoihin liittyvää tiedottamista yrityksille on tehostettu. Myös lentokenttäkuljetus linja-autolla toimii taas. Tilauslentoliikenteen lisääntyminen toi si kentälle toivottua vilkkautta. Lentoliikenne on juna- ja maantieliikenteen ohella osa logistista kokonaisuutta ja yritysten ympäristöä. Sen on oltava toimiva, jotta alue voisi olla kilpailukykyinen. Jyväskylän ja Helsingin välisestä lentomatkustamisesta 80 prosenttia palvelee yritysten tarvetta. Kauppakamari on haastanut yritykset laskentatalkoisiin ja matkustusohjesääntöjen tarkistukseen. Mikä on lentoliikenteen kilpailukyky verrattuna yksityisautoiluun liikematkoja tehdessä? Kun lasketaan autoilun todelliset kustannukset ja siihen käytetty aika, lentäminen ei ole altavastaaja, Hyvönen heittää. Nelostiehen sujuvuutta Keski-Suomen tieliikenne sai viimein käyttöön kaivatun uudistuksen, kun Nelostien ensimmäisen vaiheen parannus Vaajakosken ja Lusin välillä valmistui. Matka maakunnasta pääkaupunkiseudulle tiivistyi arviolta kymmenen minuuttia. Uudistuksen osalta tien kunto ja turvallisuus saavat nyt kiitoksia Vähälä Logistics Oy:n varatoimitusjohtajalta Tiina Saloselta, ja Kuljetusliike Taipale Oy:n toimitusjohtajalta Kaija Taipaleelta. Otamme uudistuksen positiivisella mielellä vastaan. Onnettomuusalttius vähenee ja ajo tulee sujuvammaksi. Se tuo myös säästöä, kun kerromme hyödyn kuljettajien ja autojen määrällä, Salonen ja Taipale toteavat. Silti he löytävät vielä paljon kehitet-

15 Nelostien uudistus jouduttaa maantieliikennettä, mutta kehittämistä riittää edelleen. Lentoliikenne palautuu taantumasta. tävää Keski-Suomen teillä. Helsingin ja Oulun välisen tieliikenteen toimivuus on liike-elämän näkökulmasta ratkaiseva, mutta etenkin Jyväskylän pohjoispuolella väli kaipaa kunnostusta. Salonen korostaa, että Keski-Suomen tieratkaisut vaikuttavat koko maan maantiekuljetuksiin. Maakunnassa risteytyvät Suomen pääväylät kaikkiin ilmansuuntiin ja liikennemäärät ovat suuret. Risteyskohdassa vaihdetaan kuormia ja kuljettajia. Meidän terminaalissamme käy jokaisen illan ja alkuyön aikana yli sata yhdistelmäajoneuvoa, Salonen valottaa. Odotuksia pohjoisen suuntaan Myös Keski-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualueen johtaja Seppo Kosonen alleviivaa Nelostien merkityksen koko maan kannalta. Tilanne Jyväskylästä etelään päin on nyt hyvä. Työ jatkuu vielä Vaajakosken ongelmakohdan ympärillä. Jyväskylä Oulu -välille on luvassa paikallisia parannuksia. Äänekosken alueella tie on kuin kärrypolku. Saksassa perunapellolle menee paremmat tiet, tuhahtaa kauppakamarin kauppa- ja logistiikkavaliokunnan puheenjohtaja Kaija Taipale. Pääväylien lisäksi myös alempaa tieverkkoa on kunnostettu ja työ jatkuu lähi tulevaisuudessa. Keski-Suomessa on voimakas paikallinen puuraaka-aineen kuljetustarve. Bioenergian polttoainekuljetukset ovat lisääntyneet. Kaikki puu lähtee pienien teiden varsilta, joiden on palveltava myös raskasta liikennettä. Pääsy Keski-Suomeen ei ole este liike- elämän kehittymiselle. Sen sijaan puhutaan nopeudesta, houkuttelevuudesta ja imagosta. Tieverkko ja julkinen liikenne ovat tällöin kokonaisuus. Ehkä me tässä olemme vähän takamatkalla, miettii Kosonen. Odotuksia luodaan seuraavan hallituskauden budjetteihin. Näkisin, että on realistisempaa odottaa parannuksia Jyväskylä Oulu -välille ennen Vaajakosken tilanteen ratkeamista. Se on päätieverkon vilkkain väli ja kapasiteetti alkaa olla loppuun kulutettu, Kosonen arvioi. Vaajakosken ratkaisua kaivataan Vaajakosken ohitustieratkaisusta saadaan lisätietoa keväällä 2011, jolloin valmistuu ympäristövaikutusten arviointi neljän eri vaihtoehdon osalta. Tar- kastelussa on kaksi siltavaihtoehtoa ja kaksi tunnelivaihtoehtoa. Vaajakosken ratkaisua todella kaivataan. Se on ongelmakohta, joka saattaa hidastuttaa matkaa jopa tunnilla, Kaija Taipale sanoo. Keski-Suomen kauppakamarin hallitus on linjannut kannattavansa siltavaihtoehtoa. Salonen ja Taipale arvioivat sillan olevan erityisesti raskaan liikenteen näkökulmasta turvallisempi, edullisempi ja toimivampi ratkaisu. Tunneleiden kohdalla joudutaan erikseen päättämään, sallitaanko esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetuksia, Salonen huomauttaa. Vastaavia kysymyksiä liittyy liikenteen ohjaukseen poikkeustilanteissa, ilmanlaatuun ja sammutusjärjestelmiin. Toinen pintavaihtoehdoista on alkuperäinen ehdotus, johon on 1990-luvulta lähtien ollut perusteet. Kaiken aikaa tulee uutta tietoa, mikä vaikuttaa päätöksen tekoon. Nyt tehdään selvityksiä eri ratkaisuvaihtoehdoista. Lähdemme siitä, että ratkaisu on tehty niin huolella, että meillä on perusteet vastata myös mahdollisiin valituksiin, Kosonen kertoo.. 15

16 Kauppakamari Forum Syyskokous + valt.kunta Marraskuu Toiminta- ja vaikuttamissuunnitelman vahvistaminen Hallituksen kokous Lokakuu Toiminta- ja vaikuttamissuunnitelma Edunvalvonnan painopisteet Valiokuntien yhteiskokous Elo syyskuu Vaikuttamissuunnitelman valmistelu Valiokuntien toimintasuunnitelmat Valiokuntien 2. kokoukset Touko elokuu Keski-Suomen kauppakamarin vaikuttamisen Vuosikello 2011 Valtuuskunnan kokous Tammi helmikuu Hallituksen ja valiokuntien henkilövalinnat Hallituksen strategiaseminaari Vaikuttamissuunnitelman toimeenpano Valiokuntien 1. kokoukset Helmi maaliskuu Hallituksen kokous Maalis huhtikuu Tilinpäätöskokous Kevätkokous + valtuuskunta Huhti toukokuu Tilinpäätöskokous Keski-Suomen kauppakamarin johtaminen ja hallinto Jäsenyritykset Syys- ja kevätkokous Valtuuskunta Puheenjohtaja, 3 varapuheenjohtajaa ja valtuuskunta Hallitus Puheenjohtajisto ja valiokuntien puheenjohtajat Toimitusjohtaja Finanssialan valiokunta Laki- ja verovaliokunta Tilintarkastusvaliokunta Koulutusvaliokunta Läntisen Keski-Suomen paikallisvaliokunta Kasvuyritysvaliokunta ICT-valiokunta Matkailuvaliokunta Teollisuusvaliokunta Jämsänjokilaakson paikallisvaliokunta Luonnonvara- ja energiavaliokunta Kansainvälistymisvaliokunta Kauppa- ja logistiikkavaliokunta Palvelu- ja aluerakennevaliokunta Pohjoisen Keski-Suomen paikallisvaliokunta Toiminta- ja vaikuttamissuunnitelma KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI yrityksesi asialla puh , etunimi.sukunimi(ät)chamber.fi

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa!

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Nina Rautiainen, osaamispäällikkö Satu Väisänen, projektipäällikkö Esityksen rakenne:

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? 9.11.2016 Hyvää huomenta! Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy DI, kehittämispäällikkö, Biolaaksotiimi Kymenlaaksoon elinvoimaa bio- ja kiertotaloudella

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 1 Toimintasuunnitelma 2017 Jyväskylän Yrittäjät 2 Toimintasuunnitelma 2017 SISÄLLYS TOIMINTASUUNNITELMA 2017... 3 1. JYVÄSKYLÄN YRITTÄJIEN ARVOPOHJA... 3 1.1 Arvot... 3 1.2 Missio...

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö

Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö Uskalla kokeilla ohjelma kokeilukulttuurin edistäjänä Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö 16.2.2016 Uskalla Kokeilla kuntien kokeilevat käytännöt markkinointikonsepti Kuntaliiton toimintasuunnitelma ja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot