Vaikuttamis suunnitelma

Transkriptio

1 Vaikuttamis suunnitelma

2 puheenjohtajalta Kilpailukyky syntyy yritysten kautta K ilpailukyky syntyy siellä, missä yritykset ovat eli alueilla, sanoo Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -tiimin vetäjä Maarit Lindström. Kauppakamareille on luotu uusi yhteinen strategia, jossa alueiden kilpailukyky on keskiössä. Keskuskauppakamari kehittää koko Suomea, kauppakamarit kukin omaa aluettaan. Lindström muistuttaa, että kauppakamarijärjestön erityispiirre on juuri alueellisuus. Kauppakamarit ovat nyt tiivistäneet yhteistyötään. Keski-Suomi on innovatiivinen ja dynaaminen alue, jonka hyvistä käytännöistä on otettu mallia muuallekin. Yksi esimerkki tästä on kauppakamarin toiminnallinen vuosikello, Lindström kertoo. Keski-Suomen kauppakamarissa uskotaan yhdessä sovittuihin arvoihin ja rakennetaan pitkäjänteistä luottamusta, ja silloin alueen painoarvo kasvaa. Silloin kun ollaan innovatiivisia, ollaan myös näkijöitä. Uusia tapoja toimia Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtajan Uljas Valkeisen mukaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehit- 2 täminen on yhteispeliä ja Keski-Suomessa halutaan ottaa käyttöön uusia tapoja toimia. Esimerkiksi matkailua kehitetään nyt hallitustyöskentelynä aikaisemman valiokuntatyöskentelyn sijaan. Lähdemme liikkeelle hallituksesta, jossa jokaisella jäsenellä on oma osaamisalueensa. Tavoitteena on lisätä matkailukeskusten aitoa operatiivista yhteistyötä, Valkeinen kertoo. Perinteinen tapa kehittää matkailua on ollut perustaa osakeyhtiö ja pohtia rahoitusta. Päätimme nyt lähteä liikkeelle suoraan toiminnan kehittämisestä. Voi olla, että tästä syntyy joskus yhtiökin. Valkeinen muistuttaa, että KeskiSuomessa on investoitu matkailukeskuksiin viiden vuoden aikana noin 120 miljoonaa euroa. Lisäksi tämän vuoden aikana on tehty investointipäätöksiä matkailukeskuksiin 71,5 miljoonalla eurolla. Toinen uusi toimintamalli on Yritysten Taitava Keski-Suomi, jossa osaamisen ja kehittämisen tarpeita kysytään suoraan yrityksiltä. Kolmen toimintavuoden jälkeen yritysten palaute on lähes kokonaan myönteistä. Valkeisen mukaan maakunnassa on ymmärretty, että Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittäminen on yhteispeliä, muistuttavat Maarit Lindström Keskuskauppakamarista sekä Arto Tiitinen ja Uljas Valkeinen Keski-Suomen kauppakamarista. jos haluaa kehittää yritystä, pitää kouluttaa henkilöstä ja ottaa henkilöstö mukaan. Kaiken kehittämisen tulee tukea yrityksen omaa menestysstrategiaa. Oppimisesta on tullut osa yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa. Aitoa yhteistyötä Tämä on aitoa yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Kaikkien kehittäjien täytyy yhdistää voimat, ja toimintatapoja täytyy levittää ja juurruttaa niin, että niistä tulee itsestään selvää toimintaa, painottaa Keski-Suomen kauppakamarin puheenjohtaja Arto Tiitinen. Uljas Valkeinen korostaa, että kauppakamari ei ole muutaman henkilön Missio Visio 2015 Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittäminen Osaavin ja halutuin asiantuntija, kehittäjä ja edunvalvoja.

3 Keski-Suomen kauppakamarin arvot Innovatiivinen Näkemyksellinen ja aloitteellinen toimija, joka uudistuu määrätietoisesti ja tuo käytäntöön uusia, rohkeita toimintatapoja. Luotettava Tekee minkä lupaa, jakaa oikeaa ja ajantasaista tietoa. Vaikuttaja toimisto vaan koko jäsenyritysverkosto ja valiokuntatyöskentelyn kautta yli 200 asiantuntijan verkosto. Valiokuntatyöskentely on Keski-Suomessa tiivistynyt ja laajentunut ja tekijät ovat hyvin sitoutuneita. Meidän työnantajamme on koko Keski-Suomi, Valkeinen painottaa. Myös valiokunnissa ovat edustettuina maakunnan eri alueet. Kasvua ja luonnonvaroja Keski-Suomen kauppakamari on perustanut kaksi uutta valiokuntaa: kasvuyritysvaliokunnan ja luonnonvara- ja energiavaliokunnan. Molemmat nähdään tärkeinä painopisteinä, joilla on Keski-Suomi on innova tiivinen ja dynaaminen alue, jonka hyvistä käy tännöistä on otettu mallia muuallekin. Maarit Lindström Keskuskauppakamari suuri vaikutus alueen kilpailukykyyn. Energiaomavaraisuus, luonnonvaroihin perustuva raaka-aineiden jalostaminen ja esimerkiksi puurakentaminen ovat aloja, joissa meillä on annettavaa. Jalostaminen on saatava paremmin muutettua liiketoiminnaksi, sanoo Arto Tiitinen. Uljas Valkeinen muistuttaa, että luonnonvarat ovat Keski-Suomen kauppakamarin strategian kolmas päälinjaus, jossa keskustelu halutaan painottaa terawattien sijaan euroihin. Huomio pitää kiinnittää koko ketjuun, myös logistiikan kehittämiseen niin että toiminta saadaan kilpailukykyiseksi ja luodaan uusia työpaikkoja. Niin Tiitinen, Valkeinen kuin Lindströmkin korostavat kasvuyritysten merkitystä maakunnalle. Ilman kasvuyrityksiä moottori ei pysy käynnissä. Kasvua ei kuitenkaan ole rajattu millekään tietyn tyyppisille yrityksille. Kasvuyrityksistä voivat oppia myös muut, Lindström sanoo. Yleinen politiikka, joka edistää yritysten kasvua ja kilpailukykyä laajalla rintamalla, mahdollistaa eri alojen yritysten onnistumisen. Vaikuttaa aktiivisesti, nopeasti ja vuorovaikutteisesti elinkeinopolitiikkaan, ja nostaa rohkeasti esiin uusia näkökulmia ja kehittämiskohteita. Näkijä Huomaa uudet tuulet ja hiljaiset signaalit, ja reagoi niihin nopeasti. Toiminta suuntautuu tulevaisuuteen, kansainvälisyyttä korostaen. Tekijä Edistää uutta yrittäjyyttä, ottaa vastuuta, levittää hyviä malleja ja raivaa esteitä muutoksen ja menestymisen tieltä. Kannen kuva: Insinööritoimisto Prolinen Janne Salmela (vas.) ja Timo Malvisalo (oik.) työskentelevät Metso Paperin Rautpohjan tehtaalla paperikoneen kehittämiseksi. Skanneri kuvaa moottorin keernaa ja valimon Marko Korhonen katsoo, kuinka kohde muodostuu tietokoneen ruudulle. 3

4 oppiminen osaksi yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa 4

5 Kasvun verkostoa laajentamassa Joka kymmenes maakunnan yritys mukaan kehittymään Yritysten Taitava Keski-Suomi yhdistää toistakymmentä kehittämis- ja koulutusorganisaatiota ja yritystoimintaa tukevaa järjestöä. Palveluverkosto muodostuu sadoista eri alojen osaajista. Laajasta ja asiantuntevasta verkostosta löytyy apua ja tukea yritykselle. Mutta mistä sieltä? Siksi toiminnan lähtökohta on kasvua tavoitteleva yritys ja sen tarpeet. Kasvun ja oppimisen moottorina on osaamispäällikkö, puolueeton ja riippumaton yritysten kumppani. Yritysten ydintehtävä on oman liiketoiminnan pyörittäminen ja työskentely sen eteen, että liiketoiminta kasvaa. Osaamispäällikkö etsii kumppaneita ja rahoitusmuotoja ja huolehtii siitä, että yrityksen kehittymisprosessi etenee, kertoo Yritysten Taitava Keski-Suomi -hankkeen projektipäällikkö Satu Väisänen. Osaamispäälliköt myös haastavat yritykset strategiseen ajatteluun ja pohtimaan millaisella koulutuksella tuetaan strategian toteutumista. Koulutuksen tai osaamisen kehittämisen on vahvistettava yrityksen tulevaisuuden menestystä, painottaa Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen. Yritysten Taitava Keski-Suomen osaamispäälliköt etsivät kumppaneita ja rahoitusmuotoja ja huolehtivat, että yrityksen kehittymisprosessi etenee. Edestä vasemmalle: Katja Ahlroth, Mikko Somiska, projektipäällikkö Satu Väisänen, Arto Tolvanen, Tommi Sipilä, Matti Härkönen, Elina Lillstrang, Nina Rautiainen, Riikka Vesterinen ja Mikko Yrjönen. Tieto yritysten kehittämistarpeista ei jää makaamaan, vaikka luottamuksellisesti toimitaankin. Yhdeksän osaamispäällikköä muodostavat tehotiimin, joka kiteyttää yritysten viestin ja vie sen koulutus- ja kehittämispalveluita tarjoaville tahoille sekä huolehtii prosessin etenemisestä yrityksessä. Uusi kausi, isot tavoitteet Kolmen hankevuoden jälkeen mukana on reilut 370 yritystä. Osaamispäälliköiden ohjaamina ne hankkivat keinoja, taitoja ja verkostoja, joiden varassa oppimista ja kehittämistä voi jatkaa omatoimisesti. Kehittämistoiminnan toisessa aallossa asetetaan tavoitteet vuoteen Tuolloin mukaan halutaan joka kymmenes maakunnan yritys. Tavoitteena on lisätä kontakteja kotimaassa ja tehdä myös joitakin avauksia kansainvälisesti osaamisen kehittämiseen liittyen. Nyt suunnataan kohti yhä laajempaa, innovatiivista ja jatkuvasti kehittyvää verkostoa, jossa voitaisiin nopeammin ja suoremmin vastata yritysten kehittämistarpeisiin muuttuvassa ympäristössä. Uuteen vaiheeseen lähdetään uuden osaamispäällikkötiimin voimin. Neljä uutta jäsentä tuovat siihen persoonansa, osaamisensa ja verkostonsa. Tommi Sipilän, Arto Tolvasen, Mikko Somiskan ja Elina Lillstrangin myötä tiimi vahvistuu erityisesti rekrytoinnin sekä teknologia- ja tuotanto-osaamisen alueilla. Yritysten kasvun maaperä Tavoitteena on, että Keski-Suomesta tulisi entistä parempi ja vetovoimaisempi paikka yrityksille. Paikka, jossa lii- Osaamispäällikkö etsii kumppaneita ja rahoitusmuotoja ja huolehtii siitä, että yrityksen kehittymisprosessi etenee. Satu Väisänen Yritysten Taitava Keski-Suomi -hankkeen projektipäällikkö ketoimintaa todella kannattaa harjoittaa, kiteyttää Satu Väisänen. Kun tuetaan sellaisia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneet liiketoiminnan kehittämisestä ja verkostoitumisesta, tänne syntyy vilkas pk-yritysten verkosto. Se houkuttelee yrityksiä ja synnyttää myös uutta liiketoimintaa, tietää Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho. Hän toteaa, että eräs yrityksen hyvän toimintaympäristön mittari on mutkaton, vuorovaikutteinen ja asiakaslähtöinen kehittämiskulttuuri, jonka ansiosta asiantuntijalähtöiset kehittämisen työkalut ovat helposti saavutettavissa. Keski-Suomessa yhteistyön ideologialla on vahvat juuret, jotka ovat syntyneet useiden toimijoiden työn tuloksena. Alue on hyvin hedelmällinen osaamisen kehittämiselle. Täällä on hyviä mahdollisuuksia ja resursseja. Koulutus- ja kehittämisorganisaatiot ovat ottaneet vastuuta kehittämisestä. Laajat ja toimivat verkostot ovat meille korvaamaton etu niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina, Satu Väisänen tietää. 5

6 oppiminen osaksi yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa Insinööritoimisto Prolinen kasvustrategia laadittiin yhdessä osaamispäällikön kanssa. Toimitusjohtaja Janne Salmela, osaamispäällikkö Mikko Yrjönen ja Jykes Oy:n projektipäällikkö Ismo Korhonen ovat tyytyväisiä yrityksen kasvukäyrään. Prolinessa yhdistyvät Villit visiot ja tahto kasvaa P 3D-mallinnuskuva moottorin valusta. roline-insinööritoimiston kasvukäyrä on kuin pk-yrityksen oppikirjasta. Perustamisvuonna 2004 toimistoa veti kaksi miestä. Sitten väki tuplaantui ja taas tuplaantui. Ja niin edelleen. Samoin kävi liikevaihdolle. Taantuman aikanakaan valoja ei sammutettu. Matkan varrella yritys on elänyt onnistumisia ja kasvukipuja. Se on selvinnyt haasteista ja suunnannut vahvasti tulevaan. Tahto päästä eteenpäin kuvaa yrityksen jokaista vaihetta. Ollaan oltu rohkeita. Meillä on mielikuvitusta ja villejä visioita. Kyseenalaistamme totuttuja toimintatapoja. Yrityksenä lähdetään notkeasti mukaan uusiin projekteihin, toimitusjohtaja Janne Salmela kuvailee. Perinteisestä insinööritoimistosta Proline erottuu myös siksi, että toimiston uusien tilojen yhteydessä yrityksellä on oma verstas, jossa voidaan kehittää, toteuttaa ja testata uusia tuotteita ja suunnitelmia. Yrityksen liiketoiminta perustuu nyt kolmeen kärkeen, suunnittelu- ja asiantuntijuustehtäviin, 3D-pikamallien ja -laserskannauksen hyödyntämiseen sekä kiinteistöjen huolto- ja ylläpitopalveluun. Työn monipuolisuus on osa työntekijöiden huomioon ottamista, mikä on Salmelalle koko yrittäjyyden ydinasia. Se on aina hieno tunne, kun voi tarjota työn uudelle työntekijälle, hän sanoo. Vuoteen 2012 tähtäävä kasvustrategia on laadittu yhdessä Yritysten Taitavan Keski-Suomen osaamispäällikön 6

7 Osaamispäällikkö on tuonut tietoa, intoa ja paloa Prolinen kasvutarinaan Mikko Yrjösen, kanssa. Tavoitteena on edelleen kasvattaa liikevaihtoa, asiakaskuntaa, henkilöstöä ja tehdä toimintaa yhä systemaattisemmaksi. Osaamispäälliköstä on ollut valtava apu. Uskon, että yritys olisi kasvanut ilman hankkeen tukeakin, mutta se olisi taatusti tapahtunut paljon tuskaisemmin, Salmela kiittelee. Sisäinen toiminta järjestykseen Yhteistyön alkaessa puolitoista vuotta sitten yrityksen tilanne ja haasteet olivat hyvin erilaiset kuin tällä hetkellä. Muutokset tapahtuvat nopeasti ja niihin on kyettävä reagoimaan, Yrjönen toteaa. Yhteisen taipaleen alussa Salmela ja Yrjönen tapasivat viikoittain. Kun tilanne ja toiveet oli kartoitettu, Yrjönen ehdotti heille sopivia toimenpiteitä ja loi kontakteja tukea tarjoaviin tahoihin. Avuksi kasvun tielle saatiin Jykes Oy, ELY-keskus, Finnvera ja kehittämispalveluita tarjoavia yrityksiä. Janne Salmelan mukaan konkreettisin Yritysten Taitavan Keski-Suomen tuoma lisä on ollut rahoitus- ja koulutustuki toiminnanohjausjärjestelmän hankkimiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Järjestelmä on helpottanut, nopeuttanut ja organisoinut yrityksen sisäistä toimintaa, mikä mahdollistaa yrityksen kehittymistä muilla osa-alueilla. ELY-keskuksen investointiavustuksen avulla Proline on hankkinut lisäksi VPM-järjestelmän. Sen avulla yritys pystyy suunnittelemaan paperikoneiden rakenteita reaaliaikaisesti ja konkreettisesti yhdessä eri osapuolten kanssa. Salmela huomauttaa, ettei olisi omatoimisesti tiennyt ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudesta. On korvaamaton apu, kun saa puhua sellaisten ihmisten kanssa, jotka tietävät asioista ja hahmottavat tukien mahdollisuudet. Osaamispäällikkö tietää, miten tukea haetaan ja millaisia papereita tarvitaan. Hän on hoitanut käy- Prolinen toimitusjohtaja Janne Salmela (oik.) ja insinööri Timo Malvisalo (vas.) esittävät Metson telakokoonpanon työnjohtaja Juha Ponkolle 3D-videoskannauksen toimintaperiaatetta. tännön sopimisia ja osannut ohjata oikealle ovelle, Salmela listaa. Tukea silloin kun sitä tarvitaan Puolentoista vuoden aikana Prolinessa on tullut tutuksi myös Jykes Oy:n kehittämispäällikkö Ismo Korhonen. Jykes on auttanut Prolinea markkinoinnin ja kansainvälistymisen ponnistuksissa sekä yrityksen tarpeiden ja mahdollisuuksien hahmottamisessa. Jo keskusteleminen alan asiantuntijoiden kanssa on kasvua tavoittelevalle yrittäjälle arvokasta. Kaipaan asiantuntevaa juttukaveria, että pääsen sparraamaan mielessä olevia asioita. Hankkeen myötä mukaan on tullut tahoja, joiden kanssa asioista voi jutella laaja-alaisesti. Näillä ihmisillä on tietoa, intoa ja paloa ratkaisujen luomiseen, Janne Salmela sanoo. Keskustelujen perusteella mietimme, miten Jannen ajatuksia voisi viedä eteenpäin. Me olemme olemassa asiakasta varten ja tuemme yritystä silloin, kun se tukea tarvitsee, Ismo Korhonen sanoo. Yrjönen ja Korhonen toteavatkin kuin yhteen ääneen, että monessakaan yrityksessä ei ole aikaa seikkailla mahdollisten tukien viidakossa varsinaisen liiketoiminnan pyörittämisen ohella. Apu ei välttämättä ole kaukana. Siitä on vain tiedettävä etukäteen. Yhteistyö Yritysten Taitavan Keski- Suomen ja sen osaamispäälliköiden kanssa toimii hyvin, ja se onkin tärkeää. Ensiarvoista on, että yritys saa tuen, kysyi se sitten keneltä tahansa. Kehittämistoimenpiteet on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville yrityksille, Korhonen korostaa. 7

8 ytimessä yritysten menestyminen Parhaat työkalut yrityksen kehittämiseen B roker-ohjelma saattaa julkiset kehittämistahot ja yritykset etsimään yhteistä ymmärrystä, jotta tarpeet ja kehittämistoimet kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Ohjelma on kehitetty Yritysten Taitava Keski-Suomi -toiminnan aikana yli 400 paikallisen yrityksen kehittämiskokemuksiin perustuen, yhteistyössä koko maakunnan kehittäjäverkoston kanssa. Tarvittiin uudenlainen työkalu, joka auttaa kehittäjätahoja kohdentamaan palveluitaan niin, että ne pureutuvat yritysten todellisiin ongelmiin. Tavoitteena on yritysten näkökulmasta paras lisäarvo, joka syntyy julkisten kehittämisorganisaatioiden avulla. Tulokset löytyvät yhdessä pohtien ja oppien, haastaen ja haasteita vastaanottaen, kertoo osaamispäällikkö Nina Rautiainen. Joulukuussa 2010 starttasi vuoden kestävä Brokerin pilottikausi, johon mahtuu verkostoitumista, kehittymistä ja kasvua. Tätä kaikkea konkreettisesti yritysten toimintaan pureutuen. Mukana on parikymmentä keskisuomalaista kehittämis- ja koulutusorganisaatiota. Jokainen kehittäjä vie ohjelmassa eteenpäin kahden tai kolmen yrityksen kehittämistarinaa. Se on ohjelman punainen lanka. Kontaktipäivissä käsitel- 8 täviä teemoja peilataan yritysten tilanteisiin. Mukana on sparraajia, paikallisesti tai valtakunnallisesti vaikuttavia suunnannäyttäjiä, jotka haastavat osallistujat näkemyksillään. Broker haastaa ja välittää Broker-sana tarkoittaa välittäjää, jollainen kehittäjätaho parhaimmillaan on. Välittäjä katsoo yritystä kokonaisuutena ja tuo sen ulottuville parhaat työkalut liiketoiminnan kehittämiseen. Broker kyseenalaistaa nykyisen ja kannustaa tarttumaan ympärillä olevaan asiantuntemukseen. Osaamispäällikkö Matti Härkönen vertaa yrityksen kehittämishaastetta sipulin kuorimiseen. Yksi kuori kerrallaan pääset syvemmälle. Kehittämisprosessin alussa ei ole käsitystä siitä, mitä syvemmälle mentäessä tulee vastaan. Uusiin haasteisiin on reagoitava prosessin aikana. Usein huippuosaamista tarjotaan suoraan ytimeen, vaikka sitä ei ole vielä saavutettu, Härkönen kuvailee. Ohjelma herättää kehittäjätahoja huomaamaan yritysten todelliset tarpeet ja muotoilemaan palveluitaan niitä vastaaviksi. Oppimisesta tulee luonnollinen osa yritysten toimintaa, mutta myös kehittäjätahot oppivat. Todellisiin tarpeisiin ei aina ole suoraa ratkaisua. Brokerin tärkeä anti voi olla, että asiantuntijayritykset pohtivat tuomaansa lisäarvoa ja palvelunsa muotoilua. Yrityksetkin tarvitsevat yksilöllistä palvelua, Rautiainen sanoo. Huippuosaamisella menestykseen Broker perustuu vuorovaikutukseen ja luottamuksen ilmapiirin luomiseen. Siinä opitaan konkreettisen tekemisen avulla ja heittämällä ajatuksia yhteiseen myllyyn. Yhteinen tavoite on kirkas. Yritysten menestyksen avulla koko maakunnan kilpailukyky kehittyy. Mitä enemmän antaa itsestään, sitä enemmän tästä saa. Polulle ei voi tulla päiväksi, vaan kyseessä on kokonaisvaltainen ohjelma, Rautiainen kuvailee. Broker-ohjelma on jo alkumetreillään herättänyt kiinnostusta, innostusta ja kehittämisen henkeä. Osallistujat ja sparraajat ovat ilmaisseet sitoutumisensa ja tahtonsa oppimismatkan tekemiseen. Toivottavasti tämä herättää yhä suuremman joukon huomaamaan huippuosaamisen merkityksen kilpailukyvyn kehittämisessä. Broker tuottaa todistusaineistoa, että osaamisen kehittämiseen pureutumalla on mahdollisuus saada liiketoiminta kasvamaan, Matti Härkönen sanoo. Osaamispäälliköt Matti Härkönen ja Nina Rautiainen auttavat yrityksiä löytämään parhaat mahdolliset työkalut kehittämiseensä Broker-ohjelman avulla.

9 Matkailukeskus Peurungan toimitusjohtaja Seppo Virta ja HimosLomien toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju ovat valmiit pistämään itsensä likoon Keski-Suomen matkailun kehittämiseksi. Keski-Suomen matkailuhallitus linjaa tulevaisuutta M atkailuvaliokunta vetää työrukkaset käsiinsä ja alkaa konkreettisiin toimiin KeskiSuomen matkailun edistämiseksi. Ensimmäinen toimenpide oli valiokunnan julistautuminen Keski-Suomen matkai luhallitukseksi, jossa toimii kuusi jäsentä ja puheenjohtaja. Hallitus on aidosti operatiivinen elin. Tarkoituksena on organisoida koko alueen matkailua ja tehdä säännöllisesti työtä sen edellytysten parantamiseksi, matkailukeskus Peurungan toimitusjohtaja Seppo Virta kuvaa. Valiokunnassa on puhuttu ja saatu salkku täyteen ideoita. Hallituksessa tehdään oikeita päätöksiä. Valta ja vastuu kuuluvat samaan pakettiin, jatkaa HimosLomat Oy:n toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju. Toistasataa matkailutoimijaa on sitoutunut tukemaan hallituksen toimintaa ja ilmaissut tahtonsa verkoston tiivistämiselle. Alalla tiedostetaan, että yhdessä toimimalla voidaan kehittää koko alueen kilpailukykyä. Tavoitteista toteutukseen Keski-Suomen matkailuhallitus päivittää heti toimintansa aluksi matkailun strategian ja pohtii toimenpiteitä, joilla se viedään käytännön tasolle. Se asettaa korkeat tavoitteet ja toimii niiden eteen. Hallitus nostaa Keski-Suomen matkailun profiilia ja teroittaa, mitä Keski- Suomi matkailun näkökulmasta tarkoittaa. Tavoitteena on olla vahva valtakunnallisesti ja potentiaalinen myös kansainvälisesti, Seppo Virta toteaa. Kukin hallituksen jäsen saa oman osaamisalueensa, jonka näkökulmasta he maakunnan kehittämistä katsovat. Esillä ovat muun muassa laadun, elämyksien ja kongressimatkailun näkökulmat. Alan kehittämisessä investoinnit ovat merkittävä tekijä. Uudistumista vaaditaan jatkuvasti ja se edellyttää merkittäviä pääomia. Keski-Suomen matkailun suurimmat toimijat tekivät vuosina yhteensä 120 miljoonan euron investoinnit. Vuonna 2010 tehdyt investointipäätökset kehittävät matkailua 71,5 miljoonan eurolla. Maakunnan kokonaisuuden hahmottava matkailun hallitus pystyy arvioimaan myös yksittäisten toimijoiden kehittämistä laajasti ja pitkäjänteisesti. Matkailun hallituksella on valta antaa lausuntoja hankkeiden käynnistämisek-»» 9

10 Jos yhteistyöverkostoa ei olisi, Peurunka olisi vain paikallinen toimija. Erilaiset toimijat täydentävät toisiaan. Aktiivinen elinkeino-, palvelu- ja aluerakenteen kehittäminen Peurungan toimitusjohtaja Seppo Virta»» si ja valvoa niiden toteutumista. Se koordinoi kokonaisuutta. Samoja asioita ei kannata tehdä moneen kertaan. Vaikka matkailualan toimijat kilpailevat keskenään, ne eivät halua syödä toisiaan. Toimenpiteet vievät eteenpäin Kokonaisuutena me teemme maakunnasta kiinnostavan. Isot toimijat tuovat tänne isoja massoja, mutta tarvitsevat kumppaneikseen pienempiä yrityksiä. Jokainen alan yritys on tervetullut verkostoon. Hallituksen toiminnan tavoite on saada asiakkaita Keski-Suomeen, Tiina Mäntyharju toteaa. Jos yhteistyöverkostoa ei olisi, Peurunka olisi vain paikallinen toimija. Erilaiset toimijat täydentävät toisiaan. Jokaisen kannattaa keskittyä ydinosaamiseensa ja pitää omalta osaltaan huolta siitä, että asiakkaat ovat tyytyväisiä täältä poistuessaan, Seppo Virta heittää. Mäntyharju ja Virta näkevät matkailualan tulevaisuuden lupaavana. Varallisuus lisääntyy ja vapaa-ajan merkitys kasvaa koko ajan. Kotimaan matkailussa ja perhematkailussa on nyt hyvä trendi. Ekologinen matkailu tulee kasvattamaan merkitystään. Keski-Suomen syntyperäisiä valtteja ovat upea ympäristö, kulttuuri, ympärivuotisuus ja hyvä tavoitettavuus. Oikein tuotteistamalla ja investoimalla ne saadaan tuottamaan. Meidän on nähtävä mahdollisuudet ja otettava niistä kiinni. Matkailun hallituksen myötä Keski-Suomen matkailulla on puitteet ja eväät toimia uudella tavalla ja konkreettisesti. Loppu riippuu jäsenistä. Vain toimenpiteet vievät meitä eteenpäin, Seppo Virta kiteyttää. Kilpai A lueen kilpailukyky on vetovoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Se kertoo, muun muassa kuinka paljon maakuntaan ollaan valmiita investoimaan, kiteyttää Keski-Suomen kauppakamarin palvelu- ja aluerakennevaliovaliokunnan puheenjohtaja, Keskon Järvi-Suomen aluejohtaja Merja Haverinen. Maakunnan kilpailukyvyn vahvana veturina toimii Jyväskylä. Kasvava yliopistokaupunki ruokkii henkistä pääomaa ja osaamista, josta innovaatiot ja tekeminen nousevat. Asuinympäristömme on yksinkertaisesti upea ja luonnonvarat ympärillämme ovat vielä paljolti hyödyntämättä. Muutos väestön keskittymisessä kasvukeskuksiin on meneillään. Meidän kannattaa aktiivisesti hakea omaa rooliamme tässä muutoksessa, Haverinen toteaa. Hän toimii Keskuskauppakamarin uudessa Alueiden kilpailukyky -tiimissä Keski-Suomen ja Etelä-Savon Kauppakamarien edustajana. Tiimi käsittelee eri näkökulmista asioita, jotka eivät koske vain yhtä maakuntaa, mutta pal- Meillä on selvästi enemmän saavutettavaa kuin menetettävää. Toiminta tähtää yhä kasvavaan elinvoimaan, hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Merja Haverinen palvelu- ja aluerakennevaliokunnan puheenjohtaja

11 ilukyky on jo maakunnassa Mutta miten se saadaan kasvamaan? velevat myös maakuntia. Yhteistyötä tehostetaan talouspolitiikan, liikenteen ja logistiikan, osaamisen, koulutuksen ja yrittäjyyden alueilla. Vuorovaikutusta ja ymmärrystä sena on yritysten, julkisen sektorin sekä koulutus- ja tutkimustahojen näkemysten kautta hahmottaa sellaista tulevaisuuden alue- ja palvelurakennetta, joka parhaiten palvelee maakuntaa ja yhteyksiä sen ulkopuolelle, Haverinen kertoo. Julkisen ja yksityisen sektorin tiiviimmän yhteistyön syntyminen edellyttää riittävän syvää ja monipuolista vuorovaikutusta ja yhteistä ymmärrystä. Tarvitaan tehostamista, uudenlaista osaamista ja mahdollisuuksien hyödyntämistä, mutta myös avoimuutta ja kunnioittavaa asennetta. Palvelu- ja aluerakennevaliokunta on asettanut tavoitteeksi, että Keski-Suomi on vuoteen 2015 mennessä yksityiseltä ja julkiselta palvelurakenteeltaan yksi Suomen kolmesta parhaasta maakunnasta. Erityisen huomion tarkastelussa saa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö palvelutuotannossa. Julkisten ja yksityisten toimijoiden on luontevaa toimia yhdessä. Monin pai- Paljon saavutettavaa koin näin jo tapahtuukin. On tärkeää, Yhdistävien rajapintojen etsiminen on että puolin ja toisin syntyy osaamista, jo- mielenkiintoinen näkökulma, johon tuka hyödyttää kaikkia. Tarve ja maaperä lemme perehtymään tarkemmin. Mitkä on jo olemassa, Haverinen toteaa. ovat yhteistyötä edistäviä rajapintoja, ja Liikkeelle lähdetään nykytilanteen kar- mitkä taas estävät sitä? Kuinka voisimtoituksesta ja fokusoinnista. Tarkoituk- me maakunnassa hyödyntää toimijoi- ta, käytäntöjä ja rakenteita, jotka ovat jo olemassa, Haverinen esittää. Esimerkiksi logistiikassa tehokas ja toimiva infra on syntynyt yritystoiminnan myötä. Sen hyödyntäminen kuntasektorilla voisi tuoda kustannustehokkuutta ja hyötyjä kaikille. Meillä on selvästi enemmän saavutettavaa kuin menetettävää. Toiminta tähtää yhä kasvavaan elinvoimaan, hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Kunnallisten päättäjien rooli on olennainen kilpailukykyä tukevan alue- ja palvelurakenteen muotoutumisessa, Haverinen sanoo. Keski-Suomessa ollaan edelläkävijöitä eteenpäin katsomisessa ja verkostojen luomisessa. Osaamista ja näkemystä on, ja niitä kannattaa rohkeasti viedä eteenpäin. Kun uskoo itseensä, omaan tekemiseen ja tulevaisuuteen, niin ei vielä tiedäkään, mihin kaikkeen on mahdollisuudet. 11

12 Monipuolinen energiaomavaraisuuden ja luonnonvarojen hyödyntäminen Bioenergia tuottamaan Keski-Suomessa on ainekset kansainvälisiin menestystarinoihin B ioenergiassa on miljardien mahdollisuudet. Osa niistä voisi vaurastuttaa paikallisesti. Iso osa olisi käännettävissä vienniksi bisnesmallien ja teknologioiden kautta. Keski-Suomi on edistyksellinen bioenergian käytössä ja kehittämisessä Euroopan laajuisesti. Meillä käytetään paljon bioenergiaa ja sitä tuotetaan eri kokoisissa lämpö- ja voimalaitoksissa. Yritystoiminta on vahvaa, toteaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun vararehtori, energiatalouden dosentti Heikki Malinen. Osaamista riittää koko tuotantoketjun hallintaan, kannolta korjuuseen ja kattiloista kaukolämpöjärjestelmiin, siihen saakka, kun tuhkalannoite levitetään takaisin metsään. Biopolttoainetehtaan mahdollinen sijoittuminen Äänekoskelle olisi alan keskisuomalaisten toimijoiden toiveiden täyttymys ja upea täydennys osaamisen sarjaan. Osaamme hyödyntää paikallisia luonnonvaroja tehokkaasti ympäri vuoden. Laitevalmistuksessa olemme puupolttoaineen korjuun sekä kattiloiden ja polttolaitteiden osalta edelläkävijöitä. Energian jakeluun liittyvä teknologia ja osaaminen on vahvaa, Malinen listaa. Alussa oli metsä Kaikki alkaa Keski-Suomen rikkaudesta, metsästä. Kaupunkilaistuneet metsänomistajat pitäisi saada hoitamaan ja hyödyntämään metsävarojaan. Korjuualan yrittäjien kannattaisi huomata, että uudet tuotteet tarkoittavat uusia tuloja. Bioenergiapuun hankintaan tarvitaan investointeja sekä sitoutuneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Keski-Suomen kauppakamari on nostanut bioenergian painopistealueekseen. Uuden luonnonvara- ja energiavaliokunnan puheenjohtaja, Metsähallituksen Länsi-Suomen aluejohtaja Heikki Savolainen muistuttaa metsäteollisuuden elinvoimaisuuden tärkeydestä. Jokainen sellutehdas on myös lämpövoimala. Puun jalostaminen paperiksi ennen sen energiakäyttöä moninkertaistaa arvonlisän. Suuri osa bioenergiapuusta tulee muun saha- ja sellupuun keruun sivutuotteena. Hän kuuluttaa myös valtakunnallista linjausta soiden hyödyntämisessä. Suot ovat kansallinen rikkaus ja mahdollisuus, joka tuottaa työtä ja toimeentuloa. Soiden monipuolinen käyttö pitäisi saada kansallisella tasolla hyväksytyksi toiminnaksi ja lupaprosessia tulisi nopeuttaa ja yksinkertaistaa. Myös tuulienergian hyödyntäminen vaatisi rakentavaa keskustelua, näkee Savolainen. Luvassa valtavat talkoot Heikki Malisen mukaan bioenergian edistämisessä tulisi pyrkiä kahteen asiaan. Ensinnäkin käytön lisäämiseen, joka lisää myös liiketoimintamahdollisuuksia. Toiseksi laitevalmistajien tulisi tarttua suotuisaan tilanteeseen. Bioenergia-ala on nousussa juuri nyt. EU:n uusiutuvan energian direktiivi on vahva paperi ja velvoittaa tekemään bioenergiaan liittyviä ratkaisuja lähivuosina. Euroopassa on luvassa valtavat talkoot, muistuttaa Malinen. Käytön lisäämisen mahdollisuuksia on myös kotimaassa. Kunnat ja maakunnat voisivat nykyistä rohkeammin tehdä linjauksia energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Valtion vero- ja tukiratkaisut ovat pohja alan kehittämi- 12

13 Bioenergian raaka-ainetta saadaan metsästä saha- ja sellupuun hankinnan ohessa. Metsäteollisuuden menestys on myös bioenergia-alan etu, tietävät luonnonvara- ja energiavaliokunnan puheenjohtaja Heikki Savolainen (vas.) ja jäsen Heikki Malinen (oik.) sekä teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Järvi. selle. Niiden toivotaan muotoutuvan nykyistä pitkäjänteisemmiksi. Avainasia liiketoiminnan kehittämisessä on, että ketjun jokaisen vaiheen on oltava kannattava. Teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Biometallihankkeen vetäjä Juha Järvi näkee laajan verkostoitumisen sekä palveluiden ja tuotteiden integroimisen mahdollisuutena alan kehittämiseksi. Sen sijaan, että myydään kattila, voitaisiin myydä koko järjestelmä avaimet käteen periaatteella ja tarjota vielä lisäksi hankintalogistiikka, huolto ja ylläpito, hän toteaa. Etulyöntiasemassa ollaan silloin, kun pystytään tarjoamaan bioenergiaa muita paremmalla hyötysuhteella ja puhtaammilla päästöillä. Siksi on tärkeää olla tutkimuksessakin aallon harjalla. Koulutustoimijat ovat vastanneet alan kysyntään lisäämällä koulutusta ja aloittamalla uusia koulutusohjelmia. Kansainvälisen tason tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään Keski-Suomessa verkostomaisesti Bioenergiakeskuksessa, joka on kohtauspaikka julkisille kehittämisorganisaatioille ja yrityksille. Yhteinen tahtotila Yrittäjät ovat niitä toimijoita, jotka voivat tehdä bioenergiasta bisnestä. Tutkimus- ja kehittämistahojen ja koulutuksen tulisi järjestäytyä yritysten tarpeiden mukaisesti. Tarvitaan vahva yhteinen tahtotila koko toimijakentälle, Malinen sanoo. Osaamisen ja potentiaalin omaavia yrityksiä tulisi rohkaista aidosti kansainvälistymään. Kansainvälistyminen alkaa kanavien avaamisella ja verkottumisella maailmalle. Jotta alkaisi syntyä suurempia toimijoita, investoijat pitäisi saada kiinnostumaan alasta. Elektroniikkateollisuudessa kävi niin aikanaan, miksei myös bioenergiassa?, Juha Järvi sanoo. Taistelu lähienergian puolesta on julistettu! S uomeen tuodaan tankkilaivalla öljyä ja täältä viedään tankkilaivalla pellettiä tappiollisesti. Onkohan meitä huijattu? Asetelman kääntäminen suomalaisten hyödyksi ja päästöjen pienentämiseksi vaatii toimia. Vapon hallituksen puheenjohtaja Juho Lipsanen on ryhtynyt taisteluun lähienergian puolesta. Hän ei puolusta bioenergiaa yksin, mutta huomauttaa, että taistelussa tarvitaan yhtenäiset rivit. Ensin pitäisi lyödä lukkoon, mikä on yhteinen ongelma. Sitten voidaan istua yhteiseen pöytään miettimään, miten tilanteeseen reagoidaan, Lipsanen sanoo. Vastustajina taistelussa on Lipsasen mukaan toisaalta valtion vero- ja tukipolitiikka ja toisaalta suomalaisten sini silmäisyys. Naapurissa osataan Pellettiä viedään länsinaapuriin siksi, että siellä ollaan bioenergian käytössä ja vero-ohjauksessa iso harppaus Suomea edellä. Suomalaiset on kahlittu öljyyn. Kuluttajat valitsevat käyttäen mittatikkunaan euroja ideologian sijaan. Verotuksessa voisimme ottaa mallia Ruotsista, sillä lämmitysöljyä verotetaan moninkertaisesti bioenergiaan verrattuna. Pekkarisen risupaketti on oikeansuuntainen, mutta ei missään tapauksessa riittävä, Lipsanen painottaa. Miljoonan suomalaisen koti lämpenee jo nyt turpeella. Kysyntä ylittää tarjonnan. Raaka-ainetta on niin paljon, että valtion velat pystyttäisiin maksamaan moneen kertaan sitä oikein hyödyntämällä, hän listaa. Mielikuvat vaihtoon! Läheltä tuleva raaka-aine herättää tunteita. Turve pilasi vesistöjä pari vuosikymmentä sitten. Nykyään turvetuotantoalueet sisältävät vedenpuhdistamon. Mielikuvat muuttuvat hitaasti ja perustuvat usein vanhentuneeseen tietoon. Meidän on reilusti myönnettävä, että ongelmia on ollut. Mutta ne on ratkaistu. Olisi aika päästä eteenpäin, Lipsanen sanoo. Vapon hallituksen puheenjohtaja Juho Lipsanen toteaa, että kotiinpäin vetäminen olisi toivottavaa Suomen energiapolitiikassa. Norja käyttää luonnonvarojaan, me emme. Norjan öljyvarojen arvo on 600 miljardia euroa. Suomessa on turvetta 850 miljardin euron arvosta. Meidän pitäisi olla ylpeitä rikkaudestamme ja saada lähienergia kunniaan, Lipsanen puhuu. Hän huomauttaa, että rikkautemme kasvaa turpeen kasvaessa. Vaikka EU:n mukaan turve ei ole uusiutuva energialähde, luonnontieteen mukaan se kasvaa. Bioenergia-alalla turve on vain yksi juonne. Alan suurin toimija, Vapo, painottaa vahvasti turve- ja metsäenergian yhteiskäyttöä. Miten me itse voimme hyötyä luonnonvaroistamme, tehdä niistä liiketoimintaa ja pienentää tappiollista vientiä? Samalla lähialueille luotaisiin valtavasti työllisyyttä ja varallisuutta. Kotiinpäin vetäminen on politiikassa sallittua. Niin tekevät muutkin, Lipsanen toteaa. Bioenergia-alan toimijat, hoi! Nyt sotakirveet olalle ja toimimaan kotimaan hyväksi! Mutta ensin yhteisen pöydän kautta, Juho Lipsanen kannustaa. 13

14 logistiikan kehittäminen Vaajakosken ohitustien linjaukseen kaivataan kipeästi ratkaisua. Kaija Taipale (vas.) ja Tiina Salonen (oik.) pitävät siltaa parhaana vaihtoehtona etenkin raskaan liikenteen näkökulmasta. Seppo Kososen mukaan vaihtoehdot tutkitaan ELY-keskuksessa huolella ennen päätöksen tekemistä. Sujuva liikenne pitää yrityksetkin liikkeessä K eski-suomen taivaalta kuuluu viimein positiivisia uutisia. Jykes Oy:n projektipäällikkö Olli Hyvönen vakuuttaa, että tummat pilvet ovat väistyneet. Reittilentoliikenne Jyväskylän ja Helsingin välillä jatkuu Finnairin siivillä. Matkustajamäärien odotetaan vuoden 2011 aikana palautuvan taantuman ja tarjonnan heikkenemisen tekemästä kuopasta. Alue on kansainvälisesti niin aktiivinen, että markkinoiden koko on riittävä. Kotimaan liikenne ei yksin olisi elinkelpoinen. Kansainvälinen ja kotimainen kysyntä yhdessä ratkaisivat kysymyksen lentoliikenteen kannattavuudesta Jyväskylässä, Hyvönen toteaa. Keski-Suomen yritykset ovat kolmen vartin päässä globaaleista yhteyksistä ja aikataulujen mukaan sovitetuista jatkolennoista. Täältä voidaan tehdä kansainvälisiä liikematkoja vuorokauden sisällä, Hyvönen sanoo ja huomauttaa yhteyksien olevan ratkaisevia kansainvälisten yritysten toiminnan näkökulmasta. Kyse on pienistä eroista. Jo muutaman matkustajan lisäyksellä vuoroa kohti on vaikutusta. Jyväskylä- 14 Helsinki välin matkustajapotentiaali on matkan luokkaa. Taantumavuoden 2009 matkustajaluku oli , ja se uhanalaisti lentoliikenteen jatkumisen. Keski-Suomesta tuli vahva viesti, että halua lentoliikenteen jatkuvuudelle on, Hyvönen sanoo. Kysyntä on väistämättä rajallinen. Hyvösen arvion mukaan yhden toimijan järjestämänä Keski-Suomen lentoliikenne on kannattavaa. Kilpailutilanteessa näin tuskin olisi. Nyt Jyväskylän ja pääkaupungin välillä lennettävien vuorojen tarjonta on riittävä ja lisävuorosta käydään neuvotteluja. Lentoihin liittyvää tiedottamista yrityksille on tehostettu. Myös lentokenttäkuljetus linja-autolla toimii taas. Tilauslentoliikenteen lisääntyminen toi si kentälle toivottua vilkkautta. Lentoliikenne on juna- ja maantieliikenteen ohella osa logistista kokonaisuutta ja yritysten ympäristöä. Sen on oltava toimiva, jotta alue voisi olla kilpailukykyinen. Jyväskylän ja Helsingin välisestä lentomatkustamisesta 80 prosenttia palvelee yritysten tarvetta. Kauppakamari on haastanut yritykset laskentatalkoisiin ja matkustusohjesääntöjen tarkistukseen. Mikä on lentoliikenteen kilpailukyky verrattuna yksityisautoiluun liikematkoja tehdessä? Kun lasketaan autoilun todelliset kustannukset ja siihen käytetty aika, lentäminen ei ole altavastaaja, Hyvönen heittää. Nelostiehen sujuvuutta Keski-Suomen tieliikenne sai viimein käyttöön kaivatun uudistuksen, kun Nelostien ensimmäisen vaiheen parannus Vaajakosken ja Lusin välillä valmistui. Matka maakunnasta pääkaupunkiseudulle tiivistyi arviolta kymmenen minuuttia. Uudistuksen osalta tien kunto ja turvallisuus saavat nyt kiitoksia Vähälä Logistics Oy:n varatoimitusjohtajalta Tiina Saloselta, ja Kuljetusliike Taipale Oy:n toimitusjohtajalta Kaija Taipaleelta. Otamme uudistuksen positiivisella mielellä vastaan. Onnettomuusalttius vähenee ja ajo tulee sujuvammaksi. Se tuo myös säästöä, kun kerromme hyödyn kuljettajien ja autojen määrällä, Salonen ja Taipale toteavat. Silti he löytävät vielä paljon kehitet-

15 Nelostien uudistus jouduttaa maantieliikennettä, mutta kehittämistä riittää edelleen. Lentoliikenne palautuu taantumasta. tävää Keski-Suomen teillä. Helsingin ja Oulun välisen tieliikenteen toimivuus on liike-elämän näkökulmasta ratkaiseva, mutta etenkin Jyväskylän pohjoispuolella väli kaipaa kunnostusta. Salonen korostaa, että Keski-Suomen tieratkaisut vaikuttavat koko maan maantiekuljetuksiin. Maakunnassa risteytyvät Suomen pääväylät kaikkiin ilmansuuntiin ja liikennemäärät ovat suuret. Risteyskohdassa vaihdetaan kuormia ja kuljettajia. Meidän terminaalissamme käy jokaisen illan ja alkuyön aikana yli sata yhdistelmäajoneuvoa, Salonen valottaa. Odotuksia pohjoisen suuntaan Myös Keski-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualueen johtaja Seppo Kosonen alleviivaa Nelostien merkityksen koko maan kannalta. Tilanne Jyväskylästä etelään päin on nyt hyvä. Työ jatkuu vielä Vaajakosken ongelmakohdan ympärillä. Jyväskylä Oulu -välille on luvassa paikallisia parannuksia. Äänekosken alueella tie on kuin kärrypolku. Saksassa perunapellolle menee paremmat tiet, tuhahtaa kauppakamarin kauppa- ja logistiikkavaliokunnan puheenjohtaja Kaija Taipale. Pääväylien lisäksi myös alempaa tieverkkoa on kunnostettu ja työ jatkuu lähi tulevaisuudessa. Keski-Suomessa on voimakas paikallinen puuraaka-aineen kuljetustarve. Bioenergian polttoainekuljetukset ovat lisääntyneet. Kaikki puu lähtee pienien teiden varsilta, joiden on palveltava myös raskasta liikennettä. Pääsy Keski-Suomeen ei ole este liike- elämän kehittymiselle. Sen sijaan puhutaan nopeudesta, houkuttelevuudesta ja imagosta. Tieverkko ja julkinen liikenne ovat tällöin kokonaisuus. Ehkä me tässä olemme vähän takamatkalla, miettii Kosonen. Odotuksia luodaan seuraavan hallituskauden budjetteihin. Näkisin, että on realistisempaa odottaa parannuksia Jyväskylä Oulu -välille ennen Vaajakosken tilanteen ratkeamista. Se on päätieverkon vilkkain väli ja kapasiteetti alkaa olla loppuun kulutettu, Kosonen arvioi. Vaajakosken ratkaisua kaivataan Vaajakosken ohitustieratkaisusta saadaan lisätietoa keväällä 2011, jolloin valmistuu ympäristövaikutusten arviointi neljän eri vaihtoehdon osalta. Tar- kastelussa on kaksi siltavaihtoehtoa ja kaksi tunnelivaihtoehtoa. Vaajakosken ratkaisua todella kaivataan. Se on ongelmakohta, joka saattaa hidastuttaa matkaa jopa tunnilla, Kaija Taipale sanoo. Keski-Suomen kauppakamarin hallitus on linjannut kannattavansa siltavaihtoehtoa. Salonen ja Taipale arvioivat sillan olevan erityisesti raskaan liikenteen näkökulmasta turvallisempi, edullisempi ja toimivampi ratkaisu. Tunneleiden kohdalla joudutaan erikseen päättämään, sallitaanko esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetuksia, Salonen huomauttaa. Vastaavia kysymyksiä liittyy liikenteen ohjaukseen poikkeustilanteissa, ilmanlaatuun ja sammutusjärjestelmiin. Toinen pintavaihtoehdoista on alkuperäinen ehdotus, johon on 1990-luvulta lähtien ollut perusteet. Kaiken aikaa tulee uutta tietoa, mikä vaikuttaa päätöksen tekoon. Nyt tehdään selvityksiä eri ratkaisuvaihtoehdoista. Lähdemme siitä, että ratkaisu on tehty niin huolella, että meillä on perusteet vastata myös mahdollisiin valituksiin, Kosonen kertoo.. 15

16 Kauppakamari Forum Syyskokous + valt.kunta Marraskuu Toiminta- ja vaikuttamissuunnitelman vahvistaminen Hallituksen kokous Lokakuu Toiminta- ja vaikuttamissuunnitelma Edunvalvonnan painopisteet Valiokuntien yhteiskokous Elo syyskuu Vaikuttamissuunnitelman valmistelu Valiokuntien toimintasuunnitelmat Valiokuntien 2. kokoukset Touko elokuu Keski-Suomen kauppakamarin vaikuttamisen Vuosikello 2011 Valtuuskunnan kokous Tammi helmikuu Hallituksen ja valiokuntien henkilövalinnat Hallituksen strategiaseminaari Vaikuttamissuunnitelman toimeenpano Valiokuntien 1. kokoukset Helmi maaliskuu Hallituksen kokous Maalis huhtikuu Tilinpäätöskokous Kevätkokous + valtuuskunta Huhti toukokuu Tilinpäätöskokous Keski-Suomen kauppakamarin johtaminen ja hallinto Jäsenyritykset Syys- ja kevätkokous Valtuuskunta Puheenjohtaja, 3 varapuheenjohtajaa ja valtuuskunta Hallitus Puheenjohtajisto ja valiokuntien puheenjohtajat Toimitusjohtaja Finanssialan valiokunta Laki- ja verovaliokunta Tilintarkastusvaliokunta Koulutusvaliokunta Läntisen Keski-Suomen paikallisvaliokunta Kasvuyritysvaliokunta ICT-valiokunta Matkailuvaliokunta Teollisuusvaliokunta Jämsänjokilaakson paikallisvaliokunta Luonnonvara- ja energiavaliokunta Kansainvälistymisvaliokunta Kauppa- ja logistiikkavaliokunta Palvelu- ja aluerakennevaliokunta Pohjoisen Keski-Suomen paikallisvaliokunta Toiminta- ja vaikuttamissuunnitelma KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI yrityksesi asialla puh , etunimi.sukunimi(ät)chamber.fi