Vaikuttamis suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikuttamis suunnitelma 2011. www.centralfinlandchamber.fi"

Transkriptio

1 Vaikuttamis suunnitelma

2 puheenjohtajalta Kilpailukyky syntyy yritysten kautta K ilpailukyky syntyy siellä, missä yritykset ovat eli alueilla, sanoo Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -tiimin vetäjä Maarit Lindström. Kauppakamareille on luotu uusi yhteinen strategia, jossa alueiden kilpailukyky on keskiössä. Keskuskauppakamari kehittää koko Suomea, kauppakamarit kukin omaa aluettaan. Lindström muistuttaa, että kauppakamarijärjestön erityispiirre on juuri alueellisuus. Kauppakamarit ovat nyt tiivistäneet yhteistyötään. Keski-Suomi on innovatiivinen ja dynaaminen alue, jonka hyvistä käytännöistä on otettu mallia muuallekin. Yksi esimerkki tästä on kauppakamarin toiminnallinen vuosikello, Lindström kertoo. Keski-Suomen kauppakamarissa uskotaan yhdessä sovittuihin arvoihin ja rakennetaan pitkäjänteistä luottamusta, ja silloin alueen painoarvo kasvaa. Silloin kun ollaan innovatiivisia, ollaan myös näkijöitä. Uusia tapoja toimia Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtajan Uljas Valkeisen mukaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehit- 2 täminen on yhteispeliä ja Keski-Suomessa halutaan ottaa käyttöön uusia tapoja toimia. Esimerkiksi matkailua kehitetään nyt hallitustyöskentelynä aikaisemman valiokuntatyöskentelyn sijaan. Lähdemme liikkeelle hallituksesta, jossa jokaisella jäsenellä on oma osaamisalueensa. Tavoitteena on lisätä matkailukeskusten aitoa operatiivista yhteistyötä, Valkeinen kertoo. Perinteinen tapa kehittää matkailua on ollut perustaa osakeyhtiö ja pohtia rahoitusta. Päätimme nyt lähteä liikkeelle suoraan toiminnan kehittämisestä. Voi olla, että tästä syntyy joskus yhtiökin. Valkeinen muistuttaa, että KeskiSuomessa on investoitu matkailukeskuksiin viiden vuoden aikana noin 120 miljoonaa euroa. Lisäksi tämän vuoden aikana on tehty investointipäätöksiä matkailukeskuksiin 71,5 miljoonalla eurolla. Toinen uusi toimintamalli on Yritysten Taitava Keski-Suomi, jossa osaamisen ja kehittämisen tarpeita kysytään suoraan yrityksiltä. Kolmen toimintavuoden jälkeen yritysten palaute on lähes kokonaan myönteistä. Valkeisen mukaan maakunnassa on ymmärretty, että Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittäminen on yhteispeliä, muistuttavat Maarit Lindström Keskuskauppakamarista sekä Arto Tiitinen ja Uljas Valkeinen Keski-Suomen kauppakamarista. jos haluaa kehittää yritystä, pitää kouluttaa henkilöstä ja ottaa henkilöstö mukaan. Kaiken kehittämisen tulee tukea yrityksen omaa menestysstrategiaa. Oppimisesta on tullut osa yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa. Aitoa yhteistyötä Tämä on aitoa yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Kaikkien kehittäjien täytyy yhdistää voimat, ja toimintatapoja täytyy levittää ja juurruttaa niin, että niistä tulee itsestään selvää toimintaa, painottaa Keski-Suomen kauppakamarin puheenjohtaja Arto Tiitinen. Uljas Valkeinen korostaa, että kauppakamari ei ole muutaman henkilön Missio Visio 2015 Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittäminen Osaavin ja halutuin asiantuntija, kehittäjä ja edunvalvoja.

3 Keski-Suomen kauppakamarin arvot Innovatiivinen Näkemyksellinen ja aloitteellinen toimija, joka uudistuu määrätietoisesti ja tuo käytäntöön uusia, rohkeita toimintatapoja. Luotettava Tekee minkä lupaa, jakaa oikeaa ja ajantasaista tietoa. Vaikuttaja toimisto vaan koko jäsenyritysverkosto ja valiokuntatyöskentelyn kautta yli 200 asiantuntijan verkosto. Valiokuntatyöskentely on Keski-Suomessa tiivistynyt ja laajentunut ja tekijät ovat hyvin sitoutuneita. Meidän työnantajamme on koko Keski-Suomi, Valkeinen painottaa. Myös valiokunnissa ovat edustettuina maakunnan eri alueet. Kasvua ja luonnonvaroja Keski-Suomen kauppakamari on perustanut kaksi uutta valiokuntaa: kasvuyritysvaliokunnan ja luonnonvara- ja energiavaliokunnan. Molemmat nähdään tärkeinä painopisteinä, joilla on Keski-Suomi on innova tiivinen ja dynaaminen alue, jonka hyvistä käy tännöistä on otettu mallia muuallekin. Maarit Lindström Keskuskauppakamari suuri vaikutus alueen kilpailukykyyn. Energiaomavaraisuus, luonnonvaroihin perustuva raaka-aineiden jalostaminen ja esimerkiksi puurakentaminen ovat aloja, joissa meillä on annettavaa. Jalostaminen on saatava paremmin muutettua liiketoiminnaksi, sanoo Arto Tiitinen. Uljas Valkeinen muistuttaa, että luonnonvarat ovat Keski-Suomen kauppakamarin strategian kolmas päälinjaus, jossa keskustelu halutaan painottaa terawattien sijaan euroihin. Huomio pitää kiinnittää koko ketjuun, myös logistiikan kehittämiseen niin että toiminta saadaan kilpailukykyiseksi ja luodaan uusia työpaikkoja. Niin Tiitinen, Valkeinen kuin Lindströmkin korostavat kasvuyritysten merkitystä maakunnalle. Ilman kasvuyrityksiä moottori ei pysy käynnissä. Kasvua ei kuitenkaan ole rajattu millekään tietyn tyyppisille yrityksille. Kasvuyrityksistä voivat oppia myös muut, Lindström sanoo. Yleinen politiikka, joka edistää yritysten kasvua ja kilpailukykyä laajalla rintamalla, mahdollistaa eri alojen yritysten onnistumisen. Vaikuttaa aktiivisesti, nopeasti ja vuorovaikutteisesti elinkeinopolitiikkaan, ja nostaa rohkeasti esiin uusia näkökulmia ja kehittämiskohteita. Näkijä Huomaa uudet tuulet ja hiljaiset signaalit, ja reagoi niihin nopeasti. Toiminta suuntautuu tulevaisuuteen, kansainvälisyyttä korostaen. Tekijä Edistää uutta yrittäjyyttä, ottaa vastuuta, levittää hyviä malleja ja raivaa esteitä muutoksen ja menestymisen tieltä. Kannen kuva: Insinööritoimisto Prolinen Janne Salmela (vas.) ja Timo Malvisalo (oik.) työskentelevät Metso Paperin Rautpohjan tehtaalla paperikoneen kehittämiseksi. Skanneri kuvaa moottorin keernaa ja valimon Marko Korhonen katsoo, kuinka kohde muodostuu tietokoneen ruudulle. 3

4 oppiminen osaksi yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa 4

5 Kasvun verkostoa laajentamassa Joka kymmenes maakunnan yritys mukaan kehittymään Yritysten Taitava Keski-Suomi yhdistää toistakymmentä kehittämis- ja koulutusorganisaatiota ja yritystoimintaa tukevaa järjestöä. Palveluverkosto muodostuu sadoista eri alojen osaajista. Laajasta ja asiantuntevasta verkostosta löytyy apua ja tukea yritykselle. Mutta mistä sieltä? Siksi toiminnan lähtökohta on kasvua tavoitteleva yritys ja sen tarpeet. Kasvun ja oppimisen moottorina on osaamispäällikkö, puolueeton ja riippumaton yritysten kumppani. Yritysten ydintehtävä on oman liiketoiminnan pyörittäminen ja työskentely sen eteen, että liiketoiminta kasvaa. Osaamispäällikkö etsii kumppaneita ja rahoitusmuotoja ja huolehtii siitä, että yrityksen kehittymisprosessi etenee, kertoo Yritysten Taitava Keski-Suomi -hankkeen projektipäällikkö Satu Väisänen. Osaamispäälliköt myös haastavat yritykset strategiseen ajatteluun ja pohtimaan millaisella koulutuksella tuetaan strategian toteutumista. Koulutuksen tai osaamisen kehittämisen on vahvistettava yrityksen tulevaisuuden menestystä, painottaa Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen. Yritysten Taitava Keski-Suomen osaamispäälliköt etsivät kumppaneita ja rahoitusmuotoja ja huolehtivat, että yrityksen kehittymisprosessi etenee. Edestä vasemmalle: Katja Ahlroth, Mikko Somiska, projektipäällikkö Satu Väisänen, Arto Tolvanen, Tommi Sipilä, Matti Härkönen, Elina Lillstrang, Nina Rautiainen, Riikka Vesterinen ja Mikko Yrjönen. Tieto yritysten kehittämistarpeista ei jää makaamaan, vaikka luottamuksellisesti toimitaankin. Yhdeksän osaamispäällikköä muodostavat tehotiimin, joka kiteyttää yritysten viestin ja vie sen koulutus- ja kehittämispalveluita tarjoaville tahoille sekä huolehtii prosessin etenemisestä yrityksessä. Uusi kausi, isot tavoitteet Kolmen hankevuoden jälkeen mukana on reilut 370 yritystä. Osaamispäälliköiden ohjaamina ne hankkivat keinoja, taitoja ja verkostoja, joiden varassa oppimista ja kehittämistä voi jatkaa omatoimisesti. Kehittämistoiminnan toisessa aallossa asetetaan tavoitteet vuoteen Tuolloin mukaan halutaan joka kymmenes maakunnan yritys. Tavoitteena on lisätä kontakteja kotimaassa ja tehdä myös joitakin avauksia kansainvälisesti osaamisen kehittämiseen liittyen. Nyt suunnataan kohti yhä laajempaa, innovatiivista ja jatkuvasti kehittyvää verkostoa, jossa voitaisiin nopeammin ja suoremmin vastata yritysten kehittämistarpeisiin muuttuvassa ympäristössä. Uuteen vaiheeseen lähdetään uuden osaamispäällikkötiimin voimin. Neljä uutta jäsentä tuovat siihen persoonansa, osaamisensa ja verkostonsa. Tommi Sipilän, Arto Tolvasen, Mikko Somiskan ja Elina Lillstrangin myötä tiimi vahvistuu erityisesti rekrytoinnin sekä teknologia- ja tuotanto-osaamisen alueilla. Yritysten kasvun maaperä Tavoitteena on, että Keski-Suomesta tulisi entistä parempi ja vetovoimaisempi paikka yrityksille. Paikka, jossa lii- Osaamispäällikkö etsii kumppaneita ja rahoitusmuotoja ja huolehtii siitä, että yrityksen kehittymisprosessi etenee. Satu Väisänen Yritysten Taitava Keski-Suomi -hankkeen projektipäällikkö ketoimintaa todella kannattaa harjoittaa, kiteyttää Satu Väisänen. Kun tuetaan sellaisia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneet liiketoiminnan kehittämisestä ja verkostoitumisesta, tänne syntyy vilkas pk-yritysten verkosto. Se houkuttelee yrityksiä ja synnyttää myös uutta liiketoimintaa, tietää Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho. Hän toteaa, että eräs yrityksen hyvän toimintaympäristön mittari on mutkaton, vuorovaikutteinen ja asiakaslähtöinen kehittämiskulttuuri, jonka ansiosta asiantuntijalähtöiset kehittämisen työkalut ovat helposti saavutettavissa. Keski-Suomessa yhteistyön ideologialla on vahvat juuret, jotka ovat syntyneet useiden toimijoiden työn tuloksena. Alue on hyvin hedelmällinen osaamisen kehittämiselle. Täällä on hyviä mahdollisuuksia ja resursseja. Koulutus- ja kehittämisorganisaatiot ovat ottaneet vastuuta kehittämisestä. Laajat ja toimivat verkostot ovat meille korvaamaton etu niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina, Satu Väisänen tietää. 5

6 oppiminen osaksi yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa Insinööritoimisto Prolinen kasvustrategia laadittiin yhdessä osaamispäällikön kanssa. Toimitusjohtaja Janne Salmela, osaamispäällikkö Mikko Yrjönen ja Jykes Oy:n projektipäällikkö Ismo Korhonen ovat tyytyväisiä yrityksen kasvukäyrään. Prolinessa yhdistyvät Villit visiot ja tahto kasvaa P 3D-mallinnuskuva moottorin valusta. roline-insinööritoimiston kasvukäyrä on kuin pk-yrityksen oppikirjasta. Perustamisvuonna 2004 toimistoa veti kaksi miestä. Sitten väki tuplaantui ja taas tuplaantui. Ja niin edelleen. Samoin kävi liikevaihdolle. Taantuman aikanakaan valoja ei sammutettu. Matkan varrella yritys on elänyt onnistumisia ja kasvukipuja. Se on selvinnyt haasteista ja suunnannut vahvasti tulevaan. Tahto päästä eteenpäin kuvaa yrityksen jokaista vaihetta. Ollaan oltu rohkeita. Meillä on mielikuvitusta ja villejä visioita. Kyseenalaistamme totuttuja toimintatapoja. Yrityksenä lähdetään notkeasti mukaan uusiin projekteihin, toimitusjohtaja Janne Salmela kuvailee. Perinteisestä insinööritoimistosta Proline erottuu myös siksi, että toimiston uusien tilojen yhteydessä yrityksellä on oma verstas, jossa voidaan kehittää, toteuttaa ja testata uusia tuotteita ja suunnitelmia. Yrityksen liiketoiminta perustuu nyt kolmeen kärkeen, suunnittelu- ja asiantuntijuustehtäviin, 3D-pikamallien ja -laserskannauksen hyödyntämiseen sekä kiinteistöjen huolto- ja ylläpitopalveluun. Työn monipuolisuus on osa työntekijöiden huomioon ottamista, mikä on Salmelalle koko yrittäjyyden ydinasia. Se on aina hieno tunne, kun voi tarjota työn uudelle työntekijälle, hän sanoo. Vuoteen 2012 tähtäävä kasvustrategia on laadittu yhdessä Yritysten Taitavan Keski-Suomen osaamispäällikön 6

7 Osaamispäällikkö on tuonut tietoa, intoa ja paloa Prolinen kasvutarinaan Mikko Yrjösen, kanssa. Tavoitteena on edelleen kasvattaa liikevaihtoa, asiakaskuntaa, henkilöstöä ja tehdä toimintaa yhä systemaattisemmaksi. Osaamispäälliköstä on ollut valtava apu. Uskon, että yritys olisi kasvanut ilman hankkeen tukeakin, mutta se olisi taatusti tapahtunut paljon tuskaisemmin, Salmela kiittelee. Sisäinen toiminta järjestykseen Yhteistyön alkaessa puolitoista vuotta sitten yrityksen tilanne ja haasteet olivat hyvin erilaiset kuin tällä hetkellä. Muutokset tapahtuvat nopeasti ja niihin on kyettävä reagoimaan, Yrjönen toteaa. Yhteisen taipaleen alussa Salmela ja Yrjönen tapasivat viikoittain. Kun tilanne ja toiveet oli kartoitettu, Yrjönen ehdotti heille sopivia toimenpiteitä ja loi kontakteja tukea tarjoaviin tahoihin. Avuksi kasvun tielle saatiin Jykes Oy, ELY-keskus, Finnvera ja kehittämispalveluita tarjoavia yrityksiä. Janne Salmelan mukaan konkreettisin Yritysten Taitavan Keski-Suomen tuoma lisä on ollut rahoitus- ja koulutustuki toiminnanohjausjärjestelmän hankkimiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Järjestelmä on helpottanut, nopeuttanut ja organisoinut yrityksen sisäistä toimintaa, mikä mahdollistaa yrityksen kehittymistä muilla osa-alueilla. ELY-keskuksen investointiavustuksen avulla Proline on hankkinut lisäksi VPM-järjestelmän. Sen avulla yritys pystyy suunnittelemaan paperikoneiden rakenteita reaaliaikaisesti ja konkreettisesti yhdessä eri osapuolten kanssa. Salmela huomauttaa, ettei olisi omatoimisesti tiennyt ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudesta. On korvaamaton apu, kun saa puhua sellaisten ihmisten kanssa, jotka tietävät asioista ja hahmottavat tukien mahdollisuudet. Osaamispäällikkö tietää, miten tukea haetaan ja millaisia papereita tarvitaan. Hän on hoitanut käy- Prolinen toimitusjohtaja Janne Salmela (oik.) ja insinööri Timo Malvisalo (vas.) esittävät Metson telakokoonpanon työnjohtaja Juha Ponkolle 3D-videoskannauksen toimintaperiaatetta. tännön sopimisia ja osannut ohjata oikealle ovelle, Salmela listaa. Tukea silloin kun sitä tarvitaan Puolentoista vuoden aikana Prolinessa on tullut tutuksi myös Jykes Oy:n kehittämispäällikkö Ismo Korhonen. Jykes on auttanut Prolinea markkinoinnin ja kansainvälistymisen ponnistuksissa sekä yrityksen tarpeiden ja mahdollisuuksien hahmottamisessa. Jo keskusteleminen alan asiantuntijoiden kanssa on kasvua tavoittelevalle yrittäjälle arvokasta. Kaipaan asiantuntevaa juttukaveria, että pääsen sparraamaan mielessä olevia asioita. Hankkeen myötä mukaan on tullut tahoja, joiden kanssa asioista voi jutella laaja-alaisesti. Näillä ihmisillä on tietoa, intoa ja paloa ratkaisujen luomiseen, Janne Salmela sanoo. Keskustelujen perusteella mietimme, miten Jannen ajatuksia voisi viedä eteenpäin. Me olemme olemassa asiakasta varten ja tuemme yritystä silloin, kun se tukea tarvitsee, Ismo Korhonen sanoo. Yrjönen ja Korhonen toteavatkin kuin yhteen ääneen, että monessakaan yrityksessä ei ole aikaa seikkailla mahdollisten tukien viidakossa varsinaisen liiketoiminnan pyörittämisen ohella. Apu ei välttämättä ole kaukana. Siitä on vain tiedettävä etukäteen. Yhteistyö Yritysten Taitavan Keski- Suomen ja sen osaamispäälliköiden kanssa toimii hyvin, ja se onkin tärkeää. Ensiarvoista on, että yritys saa tuen, kysyi se sitten keneltä tahansa. Kehittämistoimenpiteet on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville yrityksille, Korhonen korostaa. 7

8 ytimessä yritysten menestyminen Parhaat työkalut yrityksen kehittämiseen B roker-ohjelma saattaa julkiset kehittämistahot ja yritykset etsimään yhteistä ymmärrystä, jotta tarpeet ja kehittämistoimet kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Ohjelma on kehitetty Yritysten Taitava Keski-Suomi -toiminnan aikana yli 400 paikallisen yrityksen kehittämiskokemuksiin perustuen, yhteistyössä koko maakunnan kehittäjäverkoston kanssa. Tarvittiin uudenlainen työkalu, joka auttaa kehittäjätahoja kohdentamaan palveluitaan niin, että ne pureutuvat yritysten todellisiin ongelmiin. Tavoitteena on yritysten näkökulmasta paras lisäarvo, joka syntyy julkisten kehittämisorganisaatioiden avulla. Tulokset löytyvät yhdessä pohtien ja oppien, haastaen ja haasteita vastaanottaen, kertoo osaamispäällikkö Nina Rautiainen. Joulukuussa 2010 starttasi vuoden kestävä Brokerin pilottikausi, johon mahtuu verkostoitumista, kehittymistä ja kasvua. Tätä kaikkea konkreettisesti yritysten toimintaan pureutuen. Mukana on parikymmentä keskisuomalaista kehittämis- ja koulutusorganisaatiota. Jokainen kehittäjä vie ohjelmassa eteenpäin kahden tai kolmen yrityksen kehittämistarinaa. Se on ohjelman punainen lanka. Kontaktipäivissä käsitel- 8 täviä teemoja peilataan yritysten tilanteisiin. Mukana on sparraajia, paikallisesti tai valtakunnallisesti vaikuttavia suunnannäyttäjiä, jotka haastavat osallistujat näkemyksillään. Broker haastaa ja välittää Broker-sana tarkoittaa välittäjää, jollainen kehittäjätaho parhaimmillaan on. Välittäjä katsoo yritystä kokonaisuutena ja tuo sen ulottuville parhaat työkalut liiketoiminnan kehittämiseen. Broker kyseenalaistaa nykyisen ja kannustaa tarttumaan ympärillä olevaan asiantuntemukseen. Osaamispäällikkö Matti Härkönen vertaa yrityksen kehittämishaastetta sipulin kuorimiseen. Yksi kuori kerrallaan pääset syvemmälle. Kehittämisprosessin alussa ei ole käsitystä siitä, mitä syvemmälle mentäessä tulee vastaan. Uusiin haasteisiin on reagoitava prosessin aikana. Usein huippuosaamista tarjotaan suoraan ytimeen, vaikka sitä ei ole vielä saavutettu, Härkönen kuvailee. Ohjelma herättää kehittäjätahoja huomaamaan yritysten todelliset tarpeet ja muotoilemaan palveluitaan niitä vastaaviksi. Oppimisesta tulee luonnollinen osa yritysten toimintaa, mutta myös kehittäjätahot oppivat. Todellisiin tarpeisiin ei aina ole suoraa ratkaisua. Brokerin tärkeä anti voi olla, että asiantuntijayritykset pohtivat tuomaansa lisäarvoa ja palvelunsa muotoilua. Yrityksetkin tarvitsevat yksilöllistä palvelua, Rautiainen sanoo. Huippuosaamisella menestykseen Broker perustuu vuorovaikutukseen ja luottamuksen ilmapiirin luomiseen. Siinä opitaan konkreettisen tekemisen avulla ja heittämällä ajatuksia yhteiseen myllyyn. Yhteinen tavoite on kirkas. Yritysten menestyksen avulla koko maakunnan kilpailukyky kehittyy. Mitä enemmän antaa itsestään, sitä enemmän tästä saa. Polulle ei voi tulla päiväksi, vaan kyseessä on kokonaisvaltainen ohjelma, Rautiainen kuvailee. Broker-ohjelma on jo alkumetreillään herättänyt kiinnostusta, innostusta ja kehittämisen henkeä. Osallistujat ja sparraajat ovat ilmaisseet sitoutumisensa ja tahtonsa oppimismatkan tekemiseen. Toivottavasti tämä herättää yhä suuremman joukon huomaamaan huippuosaamisen merkityksen kilpailukyvyn kehittämisessä. Broker tuottaa todistusaineistoa, että osaamisen kehittämiseen pureutumalla on mahdollisuus saada liiketoiminta kasvamaan, Matti Härkönen sanoo. Osaamispäälliköt Matti Härkönen ja Nina Rautiainen auttavat yrityksiä löytämään parhaat mahdolliset työkalut kehittämiseensä Broker-ohjelman avulla.

9 Matkailukeskus Peurungan toimitusjohtaja Seppo Virta ja HimosLomien toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju ovat valmiit pistämään itsensä likoon Keski-Suomen matkailun kehittämiseksi. Keski-Suomen matkailuhallitus linjaa tulevaisuutta M atkailuvaliokunta vetää työrukkaset käsiinsä ja alkaa konkreettisiin toimiin KeskiSuomen matkailun edistämiseksi. Ensimmäinen toimenpide oli valiokunnan julistautuminen Keski-Suomen matkai luhallitukseksi, jossa toimii kuusi jäsentä ja puheenjohtaja. Hallitus on aidosti operatiivinen elin. Tarkoituksena on organisoida koko alueen matkailua ja tehdä säännöllisesti työtä sen edellytysten parantamiseksi, matkailukeskus Peurungan toimitusjohtaja Seppo Virta kuvaa. Valiokunnassa on puhuttu ja saatu salkku täyteen ideoita. Hallituksessa tehdään oikeita päätöksiä. Valta ja vastuu kuuluvat samaan pakettiin, jatkaa HimosLomat Oy:n toimitusjohtaja Tiina Mäntyharju. Toistasataa matkailutoimijaa on sitoutunut tukemaan hallituksen toimintaa ja ilmaissut tahtonsa verkoston tiivistämiselle. Alalla tiedostetaan, että yhdessä toimimalla voidaan kehittää koko alueen kilpailukykyä. Tavoitteista toteutukseen Keski-Suomen matkailuhallitus päivittää heti toimintansa aluksi matkailun strategian ja pohtii toimenpiteitä, joilla se viedään käytännön tasolle. Se asettaa korkeat tavoitteet ja toimii niiden eteen. Hallitus nostaa Keski-Suomen matkailun profiilia ja teroittaa, mitä Keski- Suomi matkailun näkökulmasta tarkoittaa. Tavoitteena on olla vahva valtakunnallisesti ja potentiaalinen myös kansainvälisesti, Seppo Virta toteaa. Kukin hallituksen jäsen saa oman osaamisalueensa, jonka näkökulmasta he maakunnan kehittämistä katsovat. Esillä ovat muun muassa laadun, elämyksien ja kongressimatkailun näkökulmat. Alan kehittämisessä investoinnit ovat merkittävä tekijä. Uudistumista vaaditaan jatkuvasti ja se edellyttää merkittäviä pääomia. Keski-Suomen matkailun suurimmat toimijat tekivät vuosina yhteensä 120 miljoonan euron investoinnit. Vuonna 2010 tehdyt investointipäätökset kehittävät matkailua 71,5 miljoonan eurolla. Maakunnan kokonaisuuden hahmottava matkailun hallitus pystyy arvioimaan myös yksittäisten toimijoiden kehittämistä laajasti ja pitkäjänteisesti. Matkailun hallituksella on valta antaa lausuntoja hankkeiden käynnistämisek-»» 9

10 Jos yhteistyöverkostoa ei olisi, Peurunka olisi vain paikallinen toimija. Erilaiset toimijat täydentävät toisiaan. Aktiivinen elinkeino-, palvelu- ja aluerakenteen kehittäminen Peurungan toimitusjohtaja Seppo Virta»» si ja valvoa niiden toteutumista. Se koordinoi kokonaisuutta. Samoja asioita ei kannata tehdä moneen kertaan. Vaikka matkailualan toimijat kilpailevat keskenään, ne eivät halua syödä toisiaan. Toimenpiteet vievät eteenpäin Kokonaisuutena me teemme maakunnasta kiinnostavan. Isot toimijat tuovat tänne isoja massoja, mutta tarvitsevat kumppaneikseen pienempiä yrityksiä. Jokainen alan yritys on tervetullut verkostoon. Hallituksen toiminnan tavoite on saada asiakkaita Keski-Suomeen, Tiina Mäntyharju toteaa. Jos yhteistyöverkostoa ei olisi, Peurunka olisi vain paikallinen toimija. Erilaiset toimijat täydentävät toisiaan. Jokaisen kannattaa keskittyä ydinosaamiseensa ja pitää omalta osaltaan huolta siitä, että asiakkaat ovat tyytyväisiä täältä poistuessaan, Seppo Virta heittää. Mäntyharju ja Virta näkevät matkailualan tulevaisuuden lupaavana. Varallisuus lisääntyy ja vapaa-ajan merkitys kasvaa koko ajan. Kotimaan matkailussa ja perhematkailussa on nyt hyvä trendi. Ekologinen matkailu tulee kasvattamaan merkitystään. Keski-Suomen syntyperäisiä valtteja ovat upea ympäristö, kulttuuri, ympärivuotisuus ja hyvä tavoitettavuus. Oikein tuotteistamalla ja investoimalla ne saadaan tuottamaan. Meidän on nähtävä mahdollisuudet ja otettava niistä kiinni. Matkailun hallituksen myötä Keski-Suomen matkailulla on puitteet ja eväät toimia uudella tavalla ja konkreettisesti. Loppu riippuu jäsenistä. Vain toimenpiteet vievät meitä eteenpäin, Seppo Virta kiteyttää. Kilpai A lueen kilpailukyky on vetovoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Se kertoo, muun muassa kuinka paljon maakuntaan ollaan valmiita investoimaan, kiteyttää Keski-Suomen kauppakamarin palvelu- ja aluerakennevaliovaliokunnan puheenjohtaja, Keskon Järvi-Suomen aluejohtaja Merja Haverinen. Maakunnan kilpailukyvyn vahvana veturina toimii Jyväskylä. Kasvava yliopistokaupunki ruokkii henkistä pääomaa ja osaamista, josta innovaatiot ja tekeminen nousevat. Asuinympäristömme on yksinkertaisesti upea ja luonnonvarat ympärillämme ovat vielä paljolti hyödyntämättä. Muutos väestön keskittymisessä kasvukeskuksiin on meneillään. Meidän kannattaa aktiivisesti hakea omaa rooliamme tässä muutoksessa, Haverinen toteaa. Hän toimii Keskuskauppakamarin uudessa Alueiden kilpailukyky -tiimissä Keski-Suomen ja Etelä-Savon Kauppakamarien edustajana. Tiimi käsittelee eri näkökulmista asioita, jotka eivät koske vain yhtä maakuntaa, mutta pal- Meillä on selvästi enemmän saavutettavaa kuin menetettävää. Toiminta tähtää yhä kasvavaan elinvoimaan, hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Merja Haverinen palvelu- ja aluerakennevaliokunnan puheenjohtaja

11 ilukyky on jo maakunnassa Mutta miten se saadaan kasvamaan? velevat myös maakuntia. Yhteistyötä tehostetaan talouspolitiikan, liikenteen ja logistiikan, osaamisen, koulutuksen ja yrittäjyyden alueilla. Vuorovaikutusta ja ymmärrystä sena on yritysten, julkisen sektorin sekä koulutus- ja tutkimustahojen näkemysten kautta hahmottaa sellaista tulevaisuuden alue- ja palvelurakennetta, joka parhaiten palvelee maakuntaa ja yhteyksiä sen ulkopuolelle, Haverinen kertoo. Julkisen ja yksityisen sektorin tiiviimmän yhteistyön syntyminen edellyttää riittävän syvää ja monipuolista vuorovaikutusta ja yhteistä ymmärrystä. Tarvitaan tehostamista, uudenlaista osaamista ja mahdollisuuksien hyödyntämistä, mutta myös avoimuutta ja kunnioittavaa asennetta. Palvelu- ja aluerakennevaliokunta on asettanut tavoitteeksi, että Keski-Suomi on vuoteen 2015 mennessä yksityiseltä ja julkiselta palvelurakenteeltaan yksi Suomen kolmesta parhaasta maakunnasta. Erityisen huomion tarkastelussa saa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö palvelutuotannossa. Julkisten ja yksityisten toimijoiden on luontevaa toimia yhdessä. Monin pai- Paljon saavutettavaa koin näin jo tapahtuukin. On tärkeää, Yhdistävien rajapintojen etsiminen on että puolin ja toisin syntyy osaamista, jo- mielenkiintoinen näkökulma, johon tuka hyödyttää kaikkia. Tarve ja maaperä lemme perehtymään tarkemmin. Mitkä on jo olemassa, Haverinen toteaa. ovat yhteistyötä edistäviä rajapintoja, ja Liikkeelle lähdetään nykytilanteen kar- mitkä taas estävät sitä? Kuinka voisimtoituksesta ja fokusoinnista. Tarkoituk- me maakunnassa hyödyntää toimijoi- ta, käytäntöjä ja rakenteita, jotka ovat jo olemassa, Haverinen esittää. Esimerkiksi logistiikassa tehokas ja toimiva infra on syntynyt yritystoiminnan myötä. Sen hyödyntäminen kuntasektorilla voisi tuoda kustannustehokkuutta ja hyötyjä kaikille. Meillä on selvästi enemmän saavutettavaa kuin menetettävää. Toiminta tähtää yhä kasvavaan elinvoimaan, hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Kunnallisten päättäjien rooli on olennainen kilpailukykyä tukevan alue- ja palvelurakenteen muotoutumisessa, Haverinen sanoo. Keski-Suomessa ollaan edelläkävijöitä eteenpäin katsomisessa ja verkostojen luomisessa. Osaamista ja näkemystä on, ja niitä kannattaa rohkeasti viedä eteenpäin. Kun uskoo itseensä, omaan tekemiseen ja tulevaisuuteen, niin ei vielä tiedäkään, mihin kaikkeen on mahdollisuudet. 11

12 Monipuolinen energiaomavaraisuuden ja luonnonvarojen hyödyntäminen Bioenergia tuottamaan Keski-Suomessa on ainekset kansainvälisiin menestystarinoihin B ioenergiassa on miljardien mahdollisuudet. Osa niistä voisi vaurastuttaa paikallisesti. Iso osa olisi käännettävissä vienniksi bisnesmallien ja teknologioiden kautta. Keski-Suomi on edistyksellinen bioenergian käytössä ja kehittämisessä Euroopan laajuisesti. Meillä käytetään paljon bioenergiaa ja sitä tuotetaan eri kokoisissa lämpö- ja voimalaitoksissa. Yritystoiminta on vahvaa, toteaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun vararehtori, energiatalouden dosentti Heikki Malinen. Osaamista riittää koko tuotantoketjun hallintaan, kannolta korjuuseen ja kattiloista kaukolämpöjärjestelmiin, siihen saakka, kun tuhkalannoite levitetään takaisin metsään. Biopolttoainetehtaan mahdollinen sijoittuminen Äänekoskelle olisi alan keskisuomalaisten toimijoiden toiveiden täyttymys ja upea täydennys osaamisen sarjaan. Osaamme hyödyntää paikallisia luonnonvaroja tehokkaasti ympäri vuoden. Laitevalmistuksessa olemme puupolttoaineen korjuun sekä kattiloiden ja polttolaitteiden osalta edelläkävijöitä. Energian jakeluun liittyvä teknologia ja osaaminen on vahvaa, Malinen listaa. Alussa oli metsä Kaikki alkaa Keski-Suomen rikkaudesta, metsästä. Kaupunkilaistuneet metsänomistajat pitäisi saada hoitamaan ja hyödyntämään metsävarojaan. Korjuualan yrittäjien kannattaisi huomata, että uudet tuotteet tarkoittavat uusia tuloja. Bioenergiapuun hankintaan tarvitaan investointeja sekä sitoutuneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Keski-Suomen kauppakamari on nostanut bioenergian painopistealueekseen. Uuden luonnonvara- ja energiavaliokunnan puheenjohtaja, Metsähallituksen Länsi-Suomen aluejohtaja Heikki Savolainen muistuttaa metsäteollisuuden elinvoimaisuuden tärkeydestä. Jokainen sellutehdas on myös lämpövoimala. Puun jalostaminen paperiksi ennen sen energiakäyttöä moninkertaistaa arvonlisän. Suuri osa bioenergiapuusta tulee muun saha- ja sellupuun keruun sivutuotteena. Hän kuuluttaa myös valtakunnallista linjausta soiden hyödyntämisessä. Suot ovat kansallinen rikkaus ja mahdollisuus, joka tuottaa työtä ja toimeentuloa. Soiden monipuolinen käyttö pitäisi saada kansallisella tasolla hyväksytyksi toiminnaksi ja lupaprosessia tulisi nopeuttaa ja yksinkertaistaa. Myös tuulienergian hyödyntäminen vaatisi rakentavaa keskustelua, näkee Savolainen. Luvassa valtavat talkoot Heikki Malisen mukaan bioenergian edistämisessä tulisi pyrkiä kahteen asiaan. Ensinnäkin käytön lisäämiseen, joka lisää myös liiketoimintamahdollisuuksia. Toiseksi laitevalmistajien tulisi tarttua suotuisaan tilanteeseen. Bioenergia-ala on nousussa juuri nyt. EU:n uusiutuvan energian direktiivi on vahva paperi ja velvoittaa tekemään bioenergiaan liittyviä ratkaisuja lähivuosina. Euroopassa on luvassa valtavat talkoot, muistuttaa Malinen. Käytön lisäämisen mahdollisuuksia on myös kotimaassa. Kunnat ja maakunnat voisivat nykyistä rohkeammin tehdä linjauksia energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Valtion vero- ja tukiratkaisut ovat pohja alan kehittämi- 12

13 Bioenergian raaka-ainetta saadaan metsästä saha- ja sellupuun hankinnan ohessa. Metsäteollisuuden menestys on myös bioenergia-alan etu, tietävät luonnonvara- ja energiavaliokunnan puheenjohtaja Heikki Savolainen (vas.) ja jäsen Heikki Malinen (oik.) sekä teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Järvi. selle. Niiden toivotaan muotoutuvan nykyistä pitkäjänteisemmiksi. Avainasia liiketoiminnan kehittämisessä on, että ketjun jokaisen vaiheen on oltava kannattava. Teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja, Biometallihankkeen vetäjä Juha Järvi näkee laajan verkostoitumisen sekä palveluiden ja tuotteiden integroimisen mahdollisuutena alan kehittämiseksi. Sen sijaan, että myydään kattila, voitaisiin myydä koko järjestelmä avaimet käteen periaatteella ja tarjota vielä lisäksi hankintalogistiikka, huolto ja ylläpito, hän toteaa. Etulyöntiasemassa ollaan silloin, kun pystytään tarjoamaan bioenergiaa muita paremmalla hyötysuhteella ja puhtaammilla päästöillä. Siksi on tärkeää olla tutkimuksessakin aallon harjalla. Koulutustoimijat ovat vastanneet alan kysyntään lisäämällä koulutusta ja aloittamalla uusia koulutusohjelmia. Kansainvälisen tason tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään Keski-Suomessa verkostomaisesti Bioenergiakeskuksessa, joka on kohtauspaikka julkisille kehittämisorganisaatioille ja yrityksille. Yhteinen tahtotila Yrittäjät ovat niitä toimijoita, jotka voivat tehdä bioenergiasta bisnestä. Tutkimus- ja kehittämistahojen ja koulutuksen tulisi järjestäytyä yritysten tarpeiden mukaisesti. Tarvitaan vahva yhteinen tahtotila koko toimijakentälle, Malinen sanoo. Osaamisen ja potentiaalin omaavia yrityksiä tulisi rohkaista aidosti kansainvälistymään. Kansainvälistyminen alkaa kanavien avaamisella ja verkottumisella maailmalle. Jotta alkaisi syntyä suurempia toimijoita, investoijat pitäisi saada kiinnostumaan alasta. Elektroniikkateollisuudessa kävi niin aikanaan, miksei myös bioenergiassa?, Juha Järvi sanoo. Taistelu lähienergian puolesta on julistettu! S uomeen tuodaan tankkilaivalla öljyä ja täältä viedään tankkilaivalla pellettiä tappiollisesti. Onkohan meitä huijattu? Asetelman kääntäminen suomalaisten hyödyksi ja päästöjen pienentämiseksi vaatii toimia. Vapon hallituksen puheenjohtaja Juho Lipsanen on ryhtynyt taisteluun lähienergian puolesta. Hän ei puolusta bioenergiaa yksin, mutta huomauttaa, että taistelussa tarvitaan yhtenäiset rivit. Ensin pitäisi lyödä lukkoon, mikä on yhteinen ongelma. Sitten voidaan istua yhteiseen pöytään miettimään, miten tilanteeseen reagoidaan, Lipsanen sanoo. Vastustajina taistelussa on Lipsasen mukaan toisaalta valtion vero- ja tukipolitiikka ja toisaalta suomalaisten sini silmäisyys. Naapurissa osataan Pellettiä viedään länsinaapuriin siksi, että siellä ollaan bioenergian käytössä ja vero-ohjauksessa iso harppaus Suomea edellä. Suomalaiset on kahlittu öljyyn. Kuluttajat valitsevat käyttäen mittatikkunaan euroja ideologian sijaan. Verotuksessa voisimme ottaa mallia Ruotsista, sillä lämmitysöljyä verotetaan moninkertaisesti bioenergiaan verrattuna. Pekkarisen risupaketti on oikeansuuntainen, mutta ei missään tapauksessa riittävä, Lipsanen painottaa. Miljoonan suomalaisen koti lämpenee jo nyt turpeella. Kysyntä ylittää tarjonnan. Raaka-ainetta on niin paljon, että valtion velat pystyttäisiin maksamaan moneen kertaan sitä oikein hyödyntämällä, hän listaa. Mielikuvat vaihtoon! Läheltä tuleva raaka-aine herättää tunteita. Turve pilasi vesistöjä pari vuosikymmentä sitten. Nykyään turvetuotantoalueet sisältävät vedenpuhdistamon. Mielikuvat muuttuvat hitaasti ja perustuvat usein vanhentuneeseen tietoon. Meidän on reilusti myönnettävä, että ongelmia on ollut. Mutta ne on ratkaistu. Olisi aika päästä eteenpäin, Lipsanen sanoo. Vapon hallituksen puheenjohtaja Juho Lipsanen toteaa, että kotiinpäin vetäminen olisi toivottavaa Suomen energiapolitiikassa. Norja käyttää luonnonvarojaan, me emme. Norjan öljyvarojen arvo on 600 miljardia euroa. Suomessa on turvetta 850 miljardin euron arvosta. Meidän pitäisi olla ylpeitä rikkaudestamme ja saada lähienergia kunniaan, Lipsanen puhuu. Hän huomauttaa, että rikkautemme kasvaa turpeen kasvaessa. Vaikka EU:n mukaan turve ei ole uusiutuva energialähde, luonnontieteen mukaan se kasvaa. Bioenergia-alalla turve on vain yksi juonne. Alan suurin toimija, Vapo, painottaa vahvasti turve- ja metsäenergian yhteiskäyttöä. Miten me itse voimme hyötyä luonnonvaroistamme, tehdä niistä liiketoimintaa ja pienentää tappiollista vientiä? Samalla lähialueille luotaisiin valtavasti työllisyyttä ja varallisuutta. Kotiinpäin vetäminen on politiikassa sallittua. Niin tekevät muutkin, Lipsanen toteaa. Bioenergia-alan toimijat, hoi! Nyt sotakirveet olalle ja toimimaan kotimaan hyväksi! Mutta ensin yhteisen pöydän kautta, Juho Lipsanen kannustaa. 13

14 logistiikan kehittäminen Vaajakosken ohitustien linjaukseen kaivataan kipeästi ratkaisua. Kaija Taipale (vas.) ja Tiina Salonen (oik.) pitävät siltaa parhaana vaihtoehtona etenkin raskaan liikenteen näkökulmasta. Seppo Kososen mukaan vaihtoehdot tutkitaan ELY-keskuksessa huolella ennen päätöksen tekemistä. Sujuva liikenne pitää yrityksetkin liikkeessä K eski-suomen taivaalta kuuluu viimein positiivisia uutisia. Jykes Oy:n projektipäällikkö Olli Hyvönen vakuuttaa, että tummat pilvet ovat väistyneet. Reittilentoliikenne Jyväskylän ja Helsingin välillä jatkuu Finnairin siivillä. Matkustajamäärien odotetaan vuoden 2011 aikana palautuvan taantuman ja tarjonnan heikkenemisen tekemästä kuopasta. Alue on kansainvälisesti niin aktiivinen, että markkinoiden koko on riittävä. Kotimaan liikenne ei yksin olisi elinkelpoinen. Kansainvälinen ja kotimainen kysyntä yhdessä ratkaisivat kysymyksen lentoliikenteen kannattavuudesta Jyväskylässä, Hyvönen toteaa. Keski-Suomen yritykset ovat kolmen vartin päässä globaaleista yhteyksistä ja aikataulujen mukaan sovitetuista jatkolennoista. Täältä voidaan tehdä kansainvälisiä liikematkoja vuorokauden sisällä, Hyvönen sanoo ja huomauttaa yhteyksien olevan ratkaisevia kansainvälisten yritysten toiminnan näkökulmasta. Kyse on pienistä eroista. Jo muutaman matkustajan lisäyksellä vuoroa kohti on vaikutusta. Jyväskylä- 14 Helsinki välin matkustajapotentiaali on matkan luokkaa. Taantumavuoden 2009 matkustajaluku oli , ja se uhanalaisti lentoliikenteen jatkumisen. Keski-Suomesta tuli vahva viesti, että halua lentoliikenteen jatkuvuudelle on, Hyvönen sanoo. Kysyntä on väistämättä rajallinen. Hyvösen arvion mukaan yhden toimijan järjestämänä Keski-Suomen lentoliikenne on kannattavaa. Kilpailutilanteessa näin tuskin olisi. Nyt Jyväskylän ja pääkaupungin välillä lennettävien vuorojen tarjonta on riittävä ja lisävuorosta käydään neuvotteluja. Lentoihin liittyvää tiedottamista yrityksille on tehostettu. Myös lentokenttäkuljetus linja-autolla toimii taas. Tilauslentoliikenteen lisääntyminen toi si kentälle toivottua vilkkautta. Lentoliikenne on juna- ja maantieliikenteen ohella osa logistista kokonaisuutta ja yritysten ympäristöä. Sen on oltava toimiva, jotta alue voisi olla kilpailukykyinen. Jyväskylän ja Helsingin välisestä lentomatkustamisesta 80 prosenttia palvelee yritysten tarvetta. Kauppakamari on haastanut yritykset laskentatalkoisiin ja matkustusohjesääntöjen tarkistukseen. Mikä on lentoliikenteen kilpailukyky verrattuna yksityisautoiluun liikematkoja tehdessä? Kun lasketaan autoilun todelliset kustannukset ja siihen käytetty aika, lentäminen ei ole altavastaaja, Hyvönen heittää. Nelostiehen sujuvuutta Keski-Suomen tieliikenne sai viimein käyttöön kaivatun uudistuksen, kun Nelostien ensimmäisen vaiheen parannus Vaajakosken ja Lusin välillä valmistui. Matka maakunnasta pääkaupunkiseudulle tiivistyi arviolta kymmenen minuuttia. Uudistuksen osalta tien kunto ja turvallisuus saavat nyt kiitoksia Vähälä Logistics Oy:n varatoimitusjohtajalta Tiina Saloselta, ja Kuljetusliike Taipale Oy:n toimitusjohtajalta Kaija Taipaleelta. Otamme uudistuksen positiivisella mielellä vastaan. Onnettomuusalttius vähenee ja ajo tulee sujuvammaksi. Se tuo myös säästöä, kun kerromme hyödyn kuljettajien ja autojen määrällä, Salonen ja Taipale toteavat. Silti he löytävät vielä paljon kehitet-

15 Nelostien uudistus jouduttaa maantieliikennettä, mutta kehittämistä riittää edelleen. Lentoliikenne palautuu taantumasta. tävää Keski-Suomen teillä. Helsingin ja Oulun välisen tieliikenteen toimivuus on liike-elämän näkökulmasta ratkaiseva, mutta etenkin Jyväskylän pohjoispuolella väli kaipaa kunnostusta. Salonen korostaa, että Keski-Suomen tieratkaisut vaikuttavat koko maan maantiekuljetuksiin. Maakunnassa risteytyvät Suomen pääväylät kaikkiin ilmansuuntiin ja liikennemäärät ovat suuret. Risteyskohdassa vaihdetaan kuormia ja kuljettajia. Meidän terminaalissamme käy jokaisen illan ja alkuyön aikana yli sata yhdistelmäajoneuvoa, Salonen valottaa. Odotuksia pohjoisen suuntaan Myös Keski-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualueen johtaja Seppo Kosonen alleviivaa Nelostien merkityksen koko maan kannalta. Tilanne Jyväskylästä etelään päin on nyt hyvä. Työ jatkuu vielä Vaajakosken ongelmakohdan ympärillä. Jyväskylä Oulu -välille on luvassa paikallisia parannuksia. Äänekosken alueella tie on kuin kärrypolku. Saksassa perunapellolle menee paremmat tiet, tuhahtaa kauppakamarin kauppa- ja logistiikkavaliokunnan puheenjohtaja Kaija Taipale. Pääväylien lisäksi myös alempaa tieverkkoa on kunnostettu ja työ jatkuu lähi tulevaisuudessa. Keski-Suomessa on voimakas paikallinen puuraaka-aineen kuljetustarve. Bioenergian polttoainekuljetukset ovat lisääntyneet. Kaikki puu lähtee pienien teiden varsilta, joiden on palveltava myös raskasta liikennettä. Pääsy Keski-Suomeen ei ole este liike- elämän kehittymiselle. Sen sijaan puhutaan nopeudesta, houkuttelevuudesta ja imagosta. Tieverkko ja julkinen liikenne ovat tällöin kokonaisuus. Ehkä me tässä olemme vähän takamatkalla, miettii Kosonen. Odotuksia luodaan seuraavan hallituskauden budjetteihin. Näkisin, että on realistisempaa odottaa parannuksia Jyväskylä Oulu -välille ennen Vaajakosken tilanteen ratkeamista. Se on päätieverkon vilkkain väli ja kapasiteetti alkaa olla loppuun kulutettu, Kosonen arvioi. Vaajakosken ratkaisua kaivataan Vaajakosken ohitustieratkaisusta saadaan lisätietoa keväällä 2011, jolloin valmistuu ympäristövaikutusten arviointi neljän eri vaihtoehdon osalta. Tar- kastelussa on kaksi siltavaihtoehtoa ja kaksi tunnelivaihtoehtoa. Vaajakosken ratkaisua todella kaivataan. Se on ongelmakohta, joka saattaa hidastuttaa matkaa jopa tunnilla, Kaija Taipale sanoo. Keski-Suomen kauppakamarin hallitus on linjannut kannattavansa siltavaihtoehtoa. Salonen ja Taipale arvioivat sillan olevan erityisesti raskaan liikenteen näkökulmasta turvallisempi, edullisempi ja toimivampi ratkaisu. Tunneleiden kohdalla joudutaan erikseen päättämään, sallitaanko esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetuksia, Salonen huomauttaa. Vastaavia kysymyksiä liittyy liikenteen ohjaukseen poikkeustilanteissa, ilmanlaatuun ja sammutusjärjestelmiin. Toinen pintavaihtoehdoista on alkuperäinen ehdotus, johon on 1990-luvulta lähtien ollut perusteet. Kaiken aikaa tulee uutta tietoa, mikä vaikuttaa päätöksen tekoon. Nyt tehdään selvityksiä eri ratkaisuvaihtoehdoista. Lähdemme siitä, että ratkaisu on tehty niin huolella, että meillä on perusteet vastata myös mahdollisiin valituksiin, Kosonen kertoo.. 15

16 Kauppakamari Forum Syyskokous + valt.kunta Marraskuu Toiminta- ja vaikuttamissuunnitelman vahvistaminen Hallituksen kokous Lokakuu Toiminta- ja vaikuttamissuunnitelma Edunvalvonnan painopisteet Valiokuntien yhteiskokous Elo syyskuu Vaikuttamissuunnitelman valmistelu Valiokuntien toimintasuunnitelmat Valiokuntien 2. kokoukset Touko elokuu Keski-Suomen kauppakamarin vaikuttamisen Vuosikello 2011 Valtuuskunnan kokous Tammi helmikuu Hallituksen ja valiokuntien henkilövalinnat Hallituksen strategiaseminaari Vaikuttamissuunnitelman toimeenpano Valiokuntien 1. kokoukset Helmi maaliskuu Hallituksen kokous Maalis huhtikuu Tilinpäätöskokous Kevätkokous + valtuuskunta Huhti toukokuu Tilinpäätöskokous Keski-Suomen kauppakamarin johtaminen ja hallinto Jäsenyritykset Syys- ja kevätkokous Valtuuskunta Puheenjohtaja, 3 varapuheenjohtajaa ja valtuuskunta Hallitus Puheenjohtajisto ja valiokuntien puheenjohtajat Toimitusjohtaja Finanssialan valiokunta Laki- ja verovaliokunta Tilintarkastusvaliokunta Koulutusvaliokunta Läntisen Keski-Suomen paikallisvaliokunta Kasvuyritysvaliokunta ICT-valiokunta Matkailuvaliokunta Teollisuusvaliokunta Jämsänjokilaakson paikallisvaliokunta Luonnonvara- ja energiavaliokunta Kansainvälistymisvaliokunta Kauppa- ja logistiikkavaliokunta Palvelu- ja aluerakennevaliokunta Pohjoisen Keski-Suomen paikallisvaliokunta Toiminta- ja vaikuttamissuunnitelma KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI yrityksesi asialla puh , etunimi.sukunimi(ät)chamber.fi

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 11/2012 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta keskisuomi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Susanne Forsberg susanne.forsberg@jao.fi +358 40 341 5146 www.yritystentaitava.fi

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jyväskylä 2012 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Jyväskylä 2012 2 ON SYNNYTTÄÄ UUSIA KASVUYRITYKSIÄ JA VAUHDITTAA JO OLEMASSA OLEVIEN YRITYSTEN KASVUA. Tavoite Kummankin Kasvu Open 2012 kilpailusarjan (Kasvuyritykset ja Kasvun ideat) voittajat valitsevat

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Hallituspartnerit esittäytyy

Hallituspartnerit esittäytyy Hallituspartnerit esittäytyy Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Seppo Mustonen Pohjoissuomalainen hallitustyön kehittäjä Seppo Mustonen / Hallituspartnerit 2015 OHJELMA 13.00 Kahvit 13.15 Seppo Mustonen,

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Ohjelma. 17.00 Hallitusohjelman linjauksia yritysten kehittämiseksi Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Ohjelma. 17.00 Hallitusohjelman linjauksia yritysten kehittämiseksi Elinkeinoministeri Jyri Häkämies Ohjelma 16:15 Mitä maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) odottaa ja toivoo yritysten kehittämisen johtoryhmältä? Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Kauko Lehtonen 16.30 Yrityskyselyn tulokset ja ehdotuksia

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot