Kaupunginjohtaja Jorman Rasinmäen blogimerkinnät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginjohtaja Jorman Rasinmäen blogimerkinnät"

Transkriptio

1 Kaupunginjohtaja Jorman Rasinmäen blogimerkinnät Super(heinä)kuu Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Superkuulla tarkoitetaan täyttäkuuta silloin kun kuu on lähimpänä taivaanrantaa. Seinäjoella Superkuu jatkuu heinäkuussa Farmareilla, Seinäjoen Tangomarkkinoilla ja Vauhtiajoilla sekä kesäteattereilla Törnävällä, Peräseinäjoella ja Ylistarossa. Farmareissa on ennätysmäärä näytteilleasettajia eli noin 600. Sen lisäksi Farmareilla vierailee valtiovallan edustajia sekä lukuisa joukko messukävijöitä; toivon mukaan kävijän raja rikkoutuu näissäkin Farmareissa! Seinäjoen kaupungilla on oma messuosasto, jossa on mukana mm, ystävyyskaupunkimme Sweinfurth Saksasta. Itse olen kaupungin osastolla ainakin perjantaina klo 13,00 15,00, tervetuloa juttelemaan! Seinäjoen Tangomarkkinat tavoittelee niin ikään kävijän rajaa, nyt uusitulla konseptilla. Torstaina valitaan tangokuningatar ja lauantaina tangokuningas. Ensi vuonna järjestys vaihtuu siten, että kuningas torstaina ja kuningatar lauantaina. Vauhtiajot täyttävät 10 vuotta, Onnea! Kävijämäärä on vakiintunut heinäkuun viimeisen viikonlopun aikana. Suuret tapahtumat luovat myös eri alojen yrityksille uusia liiketoimintamalleja, joihin kannattaa ennakkoluuottomasti tarttua. Tavoite on selkeä, pyritään pitämään monipuolisella tarjonnalla vieraamme pidempään Seinäjoella. Kuntarakennelaki voimaan Superkuusta voidaan puhua myös siinä merkityksessä, että heinäkuun alusta astui voimaan kuntarakennelaki. Laki velvoittaa kunnat tekemään päätökset liitosuunnista mennessä ja selvityksen 6 kk:n kuluessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain voimaantulosta, mikä tarkoittanee syksyä Hyvää takarajan siirrossa on lisäaika vaativalle selvitystyölle. Huonoa on se, että spekulaatiot kuntakentällä jatkuvat ja selvityksiin ei suhtauduta riittävän vakavasti. Kyse on kuitenkin kuntien ja kuntalaisten tulevaisuudesta kuntarajoista riippumatta. Vastuukuntamalli on perusvaihtoehto Vastuukuntamallista on ehditty jo EPSHP:n ylilääkärin toimesta kauhistella kohoavia kiinteistökustannuksia. Tämä on tietysti ennenaikaista spekulaatiota. Sairaanhoitopiirit ovat purkautumassa 2017 alusta. Kuntayhtymien purkamisessa noudatetaan olemassa olevia säännöksiä. Myöskin saadut valtionosuudet rajoittavat ylihinnoittelun toiminnan jatkuessa alkuperäisessä tarkoituksessa, kuten on laita vastuukuntamallissa. Epäilen myös sitä, että kunnat eivät ole kovin innokkaita maksamaan jo maksettuja kiinteistöjä toiseen tai kolmanteen kertaan palvelumaksuissa. Käsitykseni mukaan nykyiset omistajakunnat ja tulevat vastuukuntamallin ohjauksesta vastaavat kunnat kykenevät järkevään ja kuntalaisten palvelujen kannalta tarkoituksenmukaisimpaan ratkaisuun. Seinäjoen kaupunki lähtee ensisijaisesti vastuukuntamallista. Perusteet ovat selkeät, kustannustehokkaampi toimintamalli, jossa yhteys kuntien perustoimintoihin mahdollistaa toimintarajat ylittävän palvelutarjonnan. Hyödyt tulevat suoraan kuntalaisille. Pitkässä juoksussa pystymme myös hillitsemään erikoissairaanhoidon menojen kasvua, mikä on kuntien veropaineissa aivan välttämätöntä. Heinäkuu on myös lomakuu. Rentouttavaa lomaa! Jorma Rasinmäki Strategiaa ja torikahvilaa Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Seinäjoen uusi strategia tulee valtuuston hyväksyttäväksi kesäkuun kokouksessa. Strategian painopiste on vahvasti neljässä vuodessa eli nykyisessä valtuustokaudessa. Kärkiteemoiksi nousevat kasvuyrittäjyys ja kapunkikeskusta. Perustelut ovat yksinkertaiset: tarvitsemme menokarsintojen vastapainoksi merkittävästi lisää tuloja. Seinäjoen Yrittäjien tapaamisessa teemat saivat kannatusta. Sekä Yrittäjät että kaupunki haluavat haastaa toisensa sekä muutkin toimijat oman kaupungin ja maakunnan kehittämiseen. Tuntuu, että nyt on löytymässä yhteinen tahtotila. Samalla sovimme, että valtakunnallista yrittäjäpäivää 5.9. juhlimme työn merkeissä eli yhteisellä seminaarilla valtuustosalissa klo 17,00. Aiheina em. kärkihankkeet eli miten tulemme niitä edistämään seuraavan neljän vuoden aikana. Johtoryhmä ja valtuuston/hallituksen puheenjohtajiston edustajat olivat perinteisessä kesäkauden avajaisissa torilla, tällä kertaa helteessä. Helle tosin tarkoitti aurinkoa. Kysymykset olivat ajankohtaisia ja asiallisia, niin kuin aiemminkin. Ilkan toimitus ja panelistin vetäjä Heikki Peltokangas sai hyvin myös yleisön mukaan kysymyksin. Lupauksissa vuodesta 2025 nousi selkeästi esiin Seinäjoen strategian sisäistäminen.

2 Kasvu jatkuu, palvelut kohtaavat asiakkaat koko ikähaitarilla hyvin, keskust on tiivistynyt ja uusiutunut, vähintään 16 kerroksisia kerrostalojakin on ilmestynyt katukuvaan. Seinäjoella on ollut kaupunkina olon ajan 1960 vuodest lähtien käynnissä globaali ilmiö: kaupunki kasvaa, uudistuu, urbanisoituu, mikä tarkoittaa uusia palveluja, enemmän ihmisiä keskustaan, viihtyisyyttä. Kuntaliitos 2009 nosti uuden Seinäjoen valtakunnan tietoisuuteen kasvukeskuksena. Seinäjoella asukkaan raja rikkoutunee loppukesän aikana. Kasvun hallinta ja ohjaaminen sekä kaupunkikehityksen ymmärtäminen ovat kantavia teemoja juuri valmistuneessa Suomen Kuntaliiton ja Urbanismisäätiön kirjassa. Kirjassa käydään läpi Toronton ja sen ympäryskuntien kehitystä yhdeksi maailman eturivin kaupungiksi. Samalla verrataan tilannetta Suomen kaupunkien kehitykseen. Kuriositeettinä voi mainita, että torontolainen pilvenpiirtjä eli Gondo on vähintään 46 kerroksinen ja niitäkin valmistuu vuodessa useita kymmeniä. Kesäkauden avaus on Suvivirren sävelin suoritettu. Tapahtumia Seinäjoella riittää kesän aikana, mukana myös useita täysin uusia musiikki- ja kulttuuritapahtumia, johon toivottavasti pääset osallistumaan ja tuomaan ystäväsikin. Hyvää Kesää! Kaupunginjohtajan kvartaalikatsaus Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Talous Valtuusto hyväksyi yhteensä 28,3 ME:n säästöohjelman vuosille yksimielisesti. Euromäärät hyväksyttiin sitovina ja keinovalikoima periaatteellisiksi linjauksiksi. Palvelukeskukset ovat käynnistäneet ohjelman mukaisten esitysten valmistelun kunkin asian päättävälle ja toimivaltaiselle taholle. Tavoite on, että mahdollisimman monen säästökohteen osalta päästään eteenpäin konkreettisten esitysten perusteella jo kuluvan vuoden aikana. Kulttuurilautakunta on jo perustellut esityksensä tehnyt. Henkilöstösäästöjen osalta neuvottelut ovat parasta aikaa käynnissä yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Tahtoa ei pitäisi puuttua miltään osapuolelta. Verotulojen kasvun hiipuminen viime vuoden lopulta on jatkunut myös tänä vuonna, mikä tulee kiristämään kuntataloutta entisestään. Suomen hallituksen puolivälin tarkastelun kehysriihessä tehdyillä päätöksillä on mittavat vaikutukset myös kuntasektorille, vaikka tarkat laskelmat puuttuvat edelleen. Valtionosuuksien leikkaukset, yhteisöveron verokannan lasku 4,5 % -yksiköllä laskenee kuntien verotuloja nykyisillä jako-osuuksilla parikymmentä prosenttia (kuntien jako-osuuden nosto on määräaikainen), tuloverojen vähennysten korotukset vähentävät myös kunnallista tuloveroa. Jäteveron siirto kunnille on positiivinen, mutta jätteiden kierrätyksen tehostuessa jäteveron määrä laskee merkittävästi esim. Etappi Oy:n alueella. Kuntaliitto on toki esittänyt hallitusohjelmaan perustuen täyttä kompensaatiota. HS:n artikkelissa analysoitiin 23 suurimpien kaupungin taloustilannetta viime vuodelta. Kuudessa kaupungissa alijäämä oli suurempi kuin Seinäjoella (Jyväskylä, Salo, Tampere, Kotka, Oulu ja Kouvola). Vain viidessä kaupungissa oli ylijäämää, mikä tarkoittaa vuosikatteen riittämistä poistoihin. Kouluarvosanoin -5 +5, Espoo +4 ja Helsinki +3 olivat parhaita. Kotka -4, Salo -3, Jyväskylä -3, Kokkola -3 olivat arvion huonoimmin sijoittuneet. Hämeenlinna, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Salo, Tampere ja Seinäjoki saivat arvioksi -2. Emeritusprofessori Pentti Meklinin mukaan viime vuoden kehitys on ollut yllättävänkin negatiivista. Henkilöstöjärjestöjen kanssa on käyty useita neuvotteluja paikallisen sopimuksen mahdollisuudesta. Suurin osa järjestöistä on tulossa mukaan. Ensimmäisen kvartaalin talouden kehityksestä ei voi vielä vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska kirjanpito on päätetty vasta tammi-helmikuun osalta. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna vuosikate on lähes 4,0 ME huonompi ollen vain 0,7 ME. Verotulot ja valtionosuudet ovat lähes 2 % vähemmän kuin vuosi sitten. Trendilukujen perusteella kuluvasta vuodesta on tulossa erittäin haastava. Strategia Kaupungin strategiatyö on hyvässä vauhdissa. Strategiaa tehdään laajalla valmistelulla ml. kuntalaiskysely, johon tuli hyviä ehdotuksia. Strategiset valinnat ohjaavat toimintaa. Neljän vuoden kokonaistavoitteet puretaan hallitusohjelmassa kahden vuoden tavoitteiksi, jotka edelleen pilkotaan talousarviossa vuotuisiksi tavoitteiksi vastuutettuna johtoryhmän jäsenille. Maaliskuun valtuutettujen osion jälkeen työ jatkuu johtoryhmän ja kaupunginhallituksen osioilla huhti toukokuussa. Valtuuston strategiaseminaari on vielä kesäkuun alussa ja lopullinen strategia hyväksytään kesäkuun valtuustossa. Konserni Seinäjoen konserni on merkittävä niin tasearvoltaan kuin toiminnaltaankin. Kevään yhtiökokouksissa valitaan uudet hallitukset, jotka kantavat vastuun yhtiön toiminnasta ja ohjauksesta. Kaupungin omistajapoliittiset ohjeet valmistellaan kuluvan vuoden aikana ja tarvittaessa uudistetaan konserniohjeet. Touko-kesäkuussa käydään merkittävimpien tytäryhtiöiden kanssa tulosneuvottelut.

3 Kuntarakenne ja sote -uudistus Suomen hallituksen puolivälitarkastelun mukaan molemmat kuntasektoriin merkittävästi vaikuttavat hankkeet jatkuvat ja muuttuvat lainsäädäntöhankkeiksi eli nykyisten säädösten muuttamiseksi tai uusiksi säädöksiksi tähtääviksi hallituksen esityksiksi. Kuntarakennelain (nykyinen kuntajakolaki) on määrä tulla voimaan ja sen mukaisten selvitysten ja esitysten kuntien yhdistymisestä tulee olla tehtynä mennessä. Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle (HE 31/2013vp). Lakiesitys on pääosin lausunnolla olleen esityksen mukainen. Sote -uudistuksen alueiden määrää laskettiin työryhmän esittämästä 34 alueesta vähintään noin kahteenkymmeneen eli käytännössä nykyisten sairaanhoitopiirien kattaviksi alueiksi. Sairaanhoitopiirit puretaan viimeistään alkaen, josta lähtien viimeistään uudet sote -alueet käynnistyvät vastuukuntamalliin perustuen. Vastuukunnan sääntely otetaan osaksi kuntalain kokonaisuudistusta. Seinäjoen, Jalasjärven ja Kurikan kuntarakenneselvitys etenee suunnitelman mukaisesti. K9 kuntien kannattanee vielä kerran harkita yhteisen koko alueen kattavaa kuntarakenneselvitystä. Sote -uudistus on käynnistymässä Etelä-Pohjanmaan liiton toimesta ja sairaanhoitopiirin esityksestä. Valtakunnan linjauksia on syytä noudattaa ja päävaihtoehtona vastuukuntamalli, mikä parhaiten toteuttaa rahoituksen, päätöksenteon, järjestämisen ja tuottamisen kokonaisuuden toteutumisen kunnallisessa päätöksenteossa. K9 kunnat ovat perehtyneet Eksoten ja Lappeenrannan sote -ratkaisuun ml. omistajaohjauksen haasteet kuntayhtymämallissa. Kehitys Seinäjoen väkiluku kasvoi viime vuonna 848 henkilöllä eli 1,44 %. Väkiluvun kasvu vuonna 2011 Seinäjoella oli yli asukkaan (25 kuntaa) kunnista neljänneksi nopeinta. Seinäjoen muuttovoitto +495 henkilöä oli koko maan kärkeä vuonna Alkuvuoden väestönkasvu on 57 henkilöä helmikuun tilanteessa. Kymmenvuotisjaksoin tarkasteltuna Seinäjoen kasvu on lähes kaksinkertaistunut 1980 ja 1990 luvuilta luvulla väestön kasvu oli 10 vuoden jaksolla yli Työttömyys on Seinäjoella alkuvuodesta edelleen alle maan keskiarvon ja työllisyysaste yli maankeskiarvon. Inka ja kasvusopimushakemuksia on jätetty 19, joista vain osa tultaneen hyväksymään kevään ja syksyn aikana. Kuntarahoitusta tarvitaan puolet ohjelman toteuttamiseksi vuosittain eli K9 kunnilta noin 1,0 ME. Ennakkoarvioinneissa kehittyvät ruokajärjestelmät hakemus on saanut erinomaista palautetta ja haasteeksi tuleekin ohjelman täysimääräinen toteuttaminen. Korkeakoulutus ja toinen aste Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen ensimmäinen kokous pidetään huhtikuussa Osakeyhtiömallissa haasteena on ollut valtion toimenpiteiden hitaus ja siirtyminen tuleville vuosille. Konkreettiset päätökset ja/tai lain muutokset veromenetysten kompensaatioista tehtäneen vuoteen 2016 mennessä. Toisen asteen osalta OKM:n linjausten mukaan Etelä-Pohjanmaahan kohdistuu koko maan voimakkaimmat supistukset aloituspaikoissa ja erittäin voimakkaina järviseudulle ja suupohjaan. Seinäjoen koulutuskuntayhtymänkin osalta leikkaukset ovat lähes 10 %, vaikka jo nyt on jäänyt joitakin ilman aloituspaikkaa. Aloituspaikkojen merkitys koulutuksen järjestäjän tulopohjaan on merkittävä, mikä aiheuttaa tarvetta sopeuttaa toimintaa ja karsia kuluja. Ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkojen aiemmat leikkaukset huomioon ottaen maakunnan koulutuspaikat mukaan lukien yliopistot on jäämässä lähemmäs 50 % niistä maakunnista, joissa on kaikki koulutusmuodot edustettuina. Kokonaisaloituspaikat eivät riitä läheskään kattamaan osaamistarvetta. Tämän epäsuhdan korjaamiseksi mm. Komia markkinoinnilla edistetään koulutettujen takaisinmuuttoa Seinäjoen kaupunkiseudulle. SOTE ja Pytinki Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilötyöryhmä antoi ehdotuksensa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistamiseksi. Ehdotusta ehdittiin odotettaa jo kuukausia. Kokonaispaketti on laaja sisältäen sekä kartoilla että sanallisesti uudet 34 sotealuetta. Uudistus pohjautuu vahvoihin peruskuntiin ja tulevaan kehitykseen maakunnissa, siis väestömuutokseen, ikääntymiseen, rahoituksen riittämättömyyteen. Suomen kasvavien kaupunkien joukossa on myös Seinäjoki, mikä on otettu huomioon myös ehdotuksissa. Työryhmän ehdotukset perustuvat koko Suomen osalta vastuukuntamalliin eli vahvoihin peruskuntiin. Työryhmä ehdottaa Etelä-Pohjanmaalle nykyisen sairaanhoitopiirin kattavaa sote-aluetta vastuukuntamallilla, jossa nykyinen sairaanhoitopiiri ja Eskoon kuntayhtymä pääosiltaan integroidaan Seinäjoen kaupungin toimintaan. Tämän mallin katsotaan parhaiten turvavaan kuntalaisten palvelut koko maakunnan alueella yhdenvertaisesti ja tehokkaasti. Näkemykseni mukaan vastuukuntamalli on ainoa toimiva malli Etelä- Pohjanmaalle, jossa päällekkäiset organisaatiot saadaan purettua. Mikäli maakunnassa edetään kuntarakenteen uudistamisessa, yksinkertaistuu kuntaohjaus ja suora vaikutusvalta. Vastuukuntamallissa rahoitus, päätösvalta ja järjestämisvastuu ovat samassa organisaatiossa ja suorassa kuntaohjauksessa. Vastuukuntamallin sääntelyä tullaan tarkastelemaan kuntalain kokonaisuudistuksessa mikäli nykyisen kuntalain yhteistoimintaa koskevat säännökset katsotaan riittämättömiksi. Näin pitääkin toimia, että kuntien suora vaikutusmahdollisuus saadaan parhaiten turvattua myös tulevaisuuden kehitys huomioon ottaen.

4 Tervetuloa tutustumaan Seinäjoen Pytinki-osastoon! Osastolla 2 C on asiaa tonteista ja rakentamisesta. Yhteisosastolla mukana myös Seinäjoen Energia ja Seinäjoen vesi. Seinäjoella rakentaminen jatkuu vahvana ja yhdessä Oulun kanssa olemme olleet jo vuosia asuntorakentamisen kärjessä. Pytinkimessuilla voit tutustua myös tulevaan Asuntomessualueeseen. Olen jo useana vuotena ollut mukana muiden työntekijöidemme kanssa messuosastolla. Tänä vuonna olen paikalla lauantaina klo 10-14, tervetuloa juttelemaan! SJK liigaan? Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Jalkapallon ykkösdivisioonasta on tulossa todella mielenkiintoinen. Seinäjoen jalkapallokerho SJK lähtee kauteen viime vuoden kakkospaikalta Rovaniemen noustua silloin liigaan. Talven harjoitus- ja turnausottelut ovat sujuneet mallikkaasti SJK:n omistukseen siirtyneessä Wallsport Areenassa. Menestystä tulevan kesään ja syksyn ratkaisupeleihin! Nouseeko myös kunta-sjk liigasarjaan? Tähän Seinäjoen kaupunkiseudulla on mahdollisuudet ja päätöksenteko on täysin omissa käsissä. Parhaillaan on käynnissä Seinäjoen, Jalasjärven ja Kurikan (SJK) kuntarakenneselvitys selvitysmies Janne Antikaisen sparraamana. Selvitystyöryhmät (kilpailukyky-vetovoima, henkilöstö-hallinto-talous, sosiaali-terveys, sivistys-vapaa-aika ja tekninen) aloittavat työnsä maaliskuussa. Työryhmissä on edustus myös työntekijäjärjestöilla kustakin kunnasta. Avoimuuteen ja tiedottamiseen panostetaan. Kuluvalla viikolla on pidetty henkilöstötilaisuudet kussakin kunnassa sekä yhteinen valtuustojen ja hallitusten tilaisuus. Ensimmäiset yleisötilaisudet pidetään huhtikuussa. Näistä ja muista SJKasioista infoa löytyy Seinäjoen, Jalasjärven ja Kurikan kotisivuilta. Toivottavasti myös lehdet seuraavat aktiivisesti prosessin etenemistä. Marraskuun lopussa meillä on vastauksia siihen, mikä ja minkälainen kuntarakenne antaa parhaimmat edellytykset alueemme asukkaille. Valtuustojen päätöksenteko tapahtuu kevään 2014 aikana. Liigataso edellyttää elinvoiman ja elinkeinopolitiikan merkittävää kasvua kaupunkiseudulla. Nyt tarvitaan vaikuttavia panostuksia niin kuntien kuin yritysten toimesta. Samalla haluamme hyödyntää yritysmyönteisyys-mielikuvamme ja yrittäjyytemme niin, että uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyy merkittävästi nykyistä vauhdikkaammin. INKA ja kasvusopimus Seinäjoen kaupunkiseutu K9 on jättänyt helmikuun lopussa yhteisesti hyväkstyt hakemukset. Ruokajärjestelmät ja niihin liittyvä tieto-taito, teknologia ja hyvinvointi, ovat kokonaisuus, jota haluamme Suomen osalta kehittää yritysten ja eri osaamisorganisaatioiden sekä korkeakoulujen kanssa myös kansainvälisile markkinoille. Toivottavasti Green Creative Garden ohjelmamme menestyy! Päätöksenteko INKAsta ja kasvuvopimuksesta on kuluvan vuoden aikana. Nyt tarvitaan kaikkia tahoja edistämään Seinäjoen kaupunkiseudun ja koko Etelä-Pohjanmaan nousua liigatasolle myös osaamisessa. Uudenvuoden puhe Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Suomen kuntakentän puhutuin ja kritisoiduin aihe vuonna 2012 oli kuntauudistus ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen. Aihe oli näyttävästi esillä myös kuntavaaleissa. Kuntarakennelaki on nyt lausunnolla kunnissa. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi kesänä eli samaan aikaan rukiin leikkuun kanssa. Siis 200 päivää uudenvuoden suojasta, niin kuin vanha kansa tiesi. Kuntaliitosta 2009 Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron kanssa pidän yhtenä Suomen parhaista. Tulokset ovat kiistattomat. Joka vuosi uusia asuntoja yli 700, lapsia syntyy yli 800, väestönlisäys yli 800 ja nettomaahanmuutto yli 100, uusia työpaikkoja ja yrityksiä kärkivauhtia maassamme. Samanlaista edellä kävijyyttä on Seinäjoen, Jalasjärven ja Kurikan kuntarakenneselvityksessä, kun ryhdytään vapaa- ja omaehtoisesti selvittämään millä rakenteilla elinvoimaa ja kilpailukykyä voidaan parhaiten lisätä samalla turvaten kunnalliset palvelut ja jopa niitä kehittää. Selvitysmies Janne Antikaisen työn on määrä valmistua marraskuun loppuun mennessä. Vuosi 2013 käynnistyy odottavissa näkymissä. Talousennusteet lupaavat korkeintaan pientä kasvua. Kunnissa venytetään senteistä tuumia. Myös Seinäjoella etsimme rakenteellisia uudistuksia niin, että palveluiden saatavuus ja laatu eivät kärsisi. Tähän meillä on moneen verrokkikaupunkiimme nähden hyvät mahdollisuudet. Erityisesti nyt on panostettava elinkeinopolitiikkaan ja kasvu- ja kaupunkipolitiikkaan. Syy on yksinkertainen: lisää veroeuroja! Tässä meitä auttaa se, että Seinäjoki on mukana Suomen 12 suurimman kaupunkiseudun joukossa. Tämä edellyttää myös uudelta valtuustolta hyvää yhteistyötä ja onnistumista edunvalvonnassa. Yrittäjien nettosuosituslistalla Seinäjoki nousi maan kärkeen. Nyt tämä hyvä maine on kotiutettava yritysten ja investointien muodossa.

5 Seinäjoki ylittää ensi vuonna asukkaan rajan eli 10 vuodessa lähes uutta seinäjokista. Tämä edellyttää keskustan voimakasta uudelleen ja jälleenrakentamista, lisää tiiviyttä, korkeutta ja maanalaista pysäköintiä sekä uusia asukkaita ydinkeskustaan. Yhteistyössä kiinteistönomistajien ja kauppiaiden kanssa voidaan nopeastikin lisätä keskustan viihtyisyyttä. Turvallisuus on yksi ensi vuoden teemoista; Safety City Seinäjoki. Samalla tulemme panostamaan ja markkinoimaan Ylistaron ja Peräseinäjoen erinomaisia mahdollisuuksia uusille asukkaille. Uudet maakunnalliset luottamushenkilöt aloittavat tärkeän tehtävänsä ensi keväänä. Yhteinen näkemys edellä mainitsemistani asioista ml. toisen asteen koulutuksen organisointi aloituspaikkojen ja maakunnan reuna-alueiden ikäluokkien pienentyessä, tulee saada nopeasti aikaan. Vain yhteistyöllä turvaamme maakuntamme kehityksen valtion suorittamien leikkausten kurimuksessa. Onnea ja menestystä! Erityisen tyytyväinen olen viimeisimpään tutkimustietoon, jonka mukaan Etelä-Pohjanmaalla myös vieraasta kulttuurista tulevat työllistyvät parhaiten heti Ahvenanmaan jälkeen. Tämä kertoon yrittäjyydestä ja kovasta tahdosta. Tästä on hyvä jatkaa! Onnellista ja menestyksellistä uutta vuotta 2013! Hyvää Joulua ja Uutta vuotta 2013! Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Vuosi 2012 on kuntakentässä ollut mielenkiintoinen. Kuntarakanne sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ovat vihdoin edenneet kuntien kuulemisvaiheeseen. Kunnat saavat lausua mielipiteensä vahvan kunnan kriteereistä ja ennenkaikkea siitä, miten ne katsovat parhaiten täyttävänsä kriteerit. Selvää on viimeistään ensi vuoden lopulla ja 2014 alussa Suomen kunnissa käy melkoinen selvitysrumba. Seinäjoki, Jalasjärvi ja Kurikka ovat aloittaneet oman selvityksensä oma-aloitteisesti ja etukäteen. Näin voimme ottaa monipuolisesti huomioon eri tekijät ja tulevaisuuden haasteet. Parhaillaan kunnista kerätään perusinformaatiota omien virkamiesten toimesta. Selvitysmies Janne Antikaikainen aloittaa työnsä vuoden alusta ja eri ryhmät henkilöstöedustajineen helmikuussa. Työ valmistuu marraskuun loppuun mennessä ehdotuksineen. Seinäjoen väkiluvun kasvu tullee jälleen ylittämään 800 rajapyykin eli kasvu ylittää 1,5 %. Työllisyysasteemme noin 73 % ylittää selkeästi maan keskiarvon. Seinäjokea myös yrityskentässä arvostetaan ja suositellaan yritysten kotipaikaksi. Tehtävämme on yritysten kanssa luoda verkostot ja selkeät sijoittumismahdollisuudet tontteineen sekä varmistaa osaavan työvoiman saatavuus. Tähän tähtäämme muun ohella Komia markkinoinnin yritysrekrytoi Lahjatoive Joulun alla on tapana toivoa lahjoja. Blogeissamme olemme piirtäneet kuvaa nopeasti kasvavasta vetovoimaisesta kaupungista. Lahjatoiveeni liittyy kuitenkin turvallisuuteen. Kotisivuillamme pyydämme myös Sinulta ehdotuksia. Toivoisin, että Seinäjokea voidaan kutsua vuonna 2013 nimellä SAFETY CITY turvallinen kaupunki. Liikenneturvallisuudessa huomioimme jalankulkijat ja pyöräilijät myös suojatiellä! Jätetään kiire hiihto- ja lenkkipoluille. Henkinen ja aineellinen turvallisuus sekä lähimmäisen huomioon ottaminen kotona, työpaikoilla ja vapaa-ajan riennoissa riippuu meistä jokaisesta. Tehdään yhdessä kaupungistamme turvallinen ja mukava paikka! Hyvä kello kaus kuuluu sanonnan myötä, toivotan Sinut tervetulleeksi Seinäjoen kaupungin ja seurakunnan yhteiselle uuden vuoden vastaanotolle, joka huipentuu ilotulitukseen kirkonkellojen soiton myötä! Rauhallista ja turvallista Joulua ja onnellista uutta vuotta! Uusi valtuusto Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Kunnallisvaalit 2012 ovat ohitse. Vaalien tuloksia on arvioitu ja analysoitu niin valtakunnan medioissa kuin maakuntalehdissäkin. Muutoksia tapahtui vaikka vähemmän kuin mielipidemittaukset antoivat olettaa. Valtakunnan tasolla hallituspuolueet kokoomus ja SDP sekä opposition keskusta muodostivat kolmen kärjen. Perussuomalaisten kannatus nousi merkittävästi koko maassa. Seinäjoella valittiin 51 valtuutettua. Keskusta saa uuteen valtuuston 18 paikkaa (+1), kokoomus 16 paikkaa (-1), SDP 8 paikkaa (-2), perussuomalaiset 5 paikkaa (+3), kristillisdemokraatit 2 paikkaa, vihreät 1 paikka ja vasemmisto 1 paikka säilyivät ennallaan. Uusia jäseniä on tulossa valtuustoon 22, mikä tarkoittaa 44 % eli lähes joka toinen on uusi valtuutettu edelliseen Seinäjoen valtuustoon verrattuna. Naisia on 15 eli 30 % valtuutetuista. Äänestysprosentti oli vain 58,8 %, kun se edellisissä kuntavaaleissa oli 64,2 %. Äänestysaktiivisuuden lisääminen on varmasti esillä laajemminkin Suomessa liittyen vaikka kuntalain uudistamiseen ja erityisesti lähidemokratian edistämiseen.

6 Uudella valtuustolla on edessään mielenkiintoinen nelivuotiskausi. Oletettavasti jo lähiaikoina hallitus kertoo näkemyksensä sekä kuntarakanneuudistuksesta että sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksista. Myös valtionosuusuudistuksesta valmistuu selvitysmiehen raportti vuodenvaihteen jälkeen. Toivotan uusille valtuutetuille onnea ja menestystä kasvavan kaupungin kehittämisessä! Jorma Rasinmäki Kaupunginjohtaja Kuntavaalit ja kuntarakenne Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Kuntavaalit pidetään 28. lokakuuta. Seinäjoelle valitaan 51 valtuutettua käyttämään ylintä päätösvaltaa. Ehdokkaita on runsaasti, joten valinnanvaraa riittää. Äänestämällä voit vaikuttaa! Valtuustossa on tänään 24.9 kolme mielenkiitoista asiaa kuntarakenteesta. Kaupunginhallituksen ehdotus on, että Seinäjoki osallistuu Seinäjoen kaupunkiseudun eli K9 kuntien elinvoimastrategian laadintaan. Tämä esitys hyväksyttäneen kaikissa kunnissa eli Alavus, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Lapua, Kuortane, Kauhava, Kurikka ja Seinäjoki. Sen sijaan esitys kuntarakenneselvityksen käynnistämisestä K9 eli noin asukkaan alueella toteutunee vain osittain, kolmikon Jalasjärvi, Kurikka ja Seinäjoki toimesta. Kauhava jättäytyi pois hallituksensa päätöksellä. Näkemyksemme on, että nyt on oikea aika käynnistää selvitys ja parempi olla aktiivinen kuin odottaa valtion määräyksiä. Niitäkin tullee ensi vuoden keväällä kuntarakannelain kautta. Mikäli selvityksiä ei ole käynnistetty toukokuuhun 2014 mennessä, valtio voi määrätä sellaisen käynnistettäväksi. Siis aikaa kuluisi parhaimmillaan pari vuotta lisää. Kolmas iso asia syyskuun valtuustossa on Munakan kylän osakuntaliitoshakemus. Lausunnossa Seinäjoki katsoo, että kokonaisuutena kaupunki pitää Munakan alueen siirtämistä Seinäjoen kaupunkiin hyvin perusteltuna ja kannatettavana. Seinäjoen kaupunki toivoo, että siirtäminen voisi tapahtua hyvässä yhteistyössä Ilmajoen kunnan kanssa. Lopullisen päätöksen tekee valtioneuvosto. Edelliskerralla päätös oli kielteinen, joten katsotaan valtiovallan tahtotila uuden hallituksen toimesta. Uudet valtuutetut pääsevät ottamaan kantaa myös joulukuussa valmistuvaan esitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta yhdessä muiden kuntien kanssa. Mikä on paras ja tehokkain tapa järjestää ja tuottaa sote-palvelut? Suurten kaupunkien ja Seinäjoen näkemys on ollut vahvan peruskunnan malli, jossa syntyvät suuremmat kunnat vastaavat suoraan demokraattisilla vaaleilla valittujen toimesta koko kokonaisuudesta ilman väliorganisaatioita. Toinen malli on se, että hajanainen kuntajoukko valitsee epäsuoran sote-valtuuston, jonka vastuulla olisi % nykyisten kuntien budjetista ja päätösvallasta. Tässä mallissa voivat jotkut katsoa olevan mahdollisuus säilyttää pisempään kuntansa itsenäisyys. Kysyttävä on kuitenkin, onko se kuntalaisen kannalta liian kova hinta suoraan vaikuttamiseen ja omaan päätösvaltaan verrattuna myös sote-asioissa? Tapahtumien keskipisteessä Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Seinäjoen kaupungin strategiassa tapahtumat, kansainvälisyys ja rytmimusiikki ovat korostuneesti esille. Seinäjoen Tangomarkkinat ylittivät tavoitteensa komiasti kävijällään. Yle 1:n parhaaseen katsoja-aikaan eli heti iltauutisten jälkeen klo 21,00 alkaneet finaalin karsinta torstaina ja finaali lauantaina kokosivat suuren joukon televisioiden ääreen. Lauantaina rikottiin miljoonan katsojan raja, mikä kertoo sekä Ylen ammattimaisesta tuotannosta että itse tapahtuman vetovoimaisuudesta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistä ja rouva Jenni Haukio kunnioittivat läsnäolollaan finaalia. Lisäksi ministereistä olivat paikalla Jukka Gustafson, Jutta Urpilainen ja Paula Risikko. Kansainvälisiä tangotaitureita nähtiin sekä Seinäjoki Areenassa että kaupunginteatterin lavalla. Tämän yhteistyön mahdollisti osaltaan Argentiinan suurlähetystö, josta paikalla kävi myös suurlähettiläs Roberto Daniel Pierini. Seinäjoelle on kehittynyt merkittävää osaamista luovien toimialojen tuotannosta. Mitä yhteistä voisi olla luovilla aloilla ja Ruokaprovinssilla? Tätäkin teemaa tutkitaan Seinäjoen Yliopistokeskuksen ja eri yliopistojen yhteistyössä myös käytännössä jo tulevan syksyn aikana. Odotamme mielenkiinnolla tuloksia. Vauhtiajot, Race and Rock, tuovat tulevana viikonloppuna kymmeniä tuhansia ihmisiä Seinäjoen keskustaan, mutta myös liikkeisiimme. Tapahtumamatkailun hyödyntämiseen on syytä panostaa jatkuvasti niin erikoisliikkeissä kuin ravitsemus- ja majoitusliikkeissä sekä leirintäalueilla. Majoituskapasiteettia tarvitaankin jatkuvasti lisää. Ensi vuonna on esimerkiksi Farmari maatalousnäyttely viikkoa ennen Tangomarkkinoita ja vuonna 2016 asuntomessut ovat Seinäjoella kestäen neljä viikkoa ja viisi viikonloppua Seinäjoen Tangomarkkinoiden jälkeen. Elokuun Östermyrä-päivien, Peräseinäjoen markkinoiden ja Ylistaron markkinoiden sekä muiden suurempien ja pienmpien tapahtumien jälkeen palataan arkeen ja tiukkaan talousarviovalmisteluun. Sitä ennen on kuitenkin hyvä hengähtää ja kerätä happea vaikka Olympialaisten

7 tunnelmissa. Toivotankin Seinäjoen olympiatiimin edustajille mitä parhainta menestystä Lontooseen! Tervetuloa uuteen kirjastoon, joka avataan yleisölle 20.8! Jorma Rasinmäki Uuden kirjaston avajaiset ! Uusien kriteerien Kuntasuomi ja Seinäjoen kaupunkiseutu Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Sopivasti lomakauden alkuun valtioneuvoston hallinnon ja kehittämisen työryhmä eli HALKE on julkaissut kuntakriteerit 2015/2017. Kriteerit on tarkoitus kirjata uuteen kuntarakennelakiin ensi keväänä ja ne otetaan huomioon myös kuntalain kokonaisuudistuksessa, sosiaali- ja terveydenhuollon uusissa alueissa sekä valtionosuusuudistuksessa. Toisin sanoen kuntien toimintaan ja talouteen vaikuttavat avainsäädökset ovat tarkastelun alla. Kriteerit Mikäli yksikin kriteeri kuudesta ei täyty, tulee kunnan käynnistää kuntaselvitys. Kriteerien raja-arvot ovat: väestö , ikäluokka eli syntyvien määrä 50, työpaikkaomavaraisuus 80 %, pendelöinti keskuskaupunkiin eli Seinäjoelle 25 %, yhdyskuntarakenne kun keskuskaupungin kasvupaine ylettyy vahvana lähitaajamiin asti sekä talouden osalta kriisikunnan kriteerien täyttyminen. Seinäjoen kaupunkiseutu ja Isokyrö Väestön osalta kaikki kunnat Seinäjokea lukuunottamat eivät täytä asukkaan kriteeriä. Yhdyskuntakriteerin osalta Seinäjoki, Ilmajoki ja Lapua ovat samaa kasvualuetta. Ilmajoen osalta lisäksi työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinti edellyttävät selvitystä. Lapualla ko. raja-arvot ovat erittäin lähellä. Kuortaneen ikäluokka jää alle 50. Isokyröllä ikäluokka on juuri raja-arvossa minkä lisäksi työpaikkaomavaraisuus ei täyty. Elinvoima, vetovoima, kilpailukyky Seinäjoen kaupunkiseudun eli K8 kunnat ovat tehneet erinomaisen hyvää ja laaja-alaista yhteistyötä jo usean vuoden ajan. Uuteen Ouluun ja monikuntaliitokseen tutustuessamme nousi selkeästi esiin tarve tehdä myös K8:lle yhteinen visio ja elinvoimastrategia uusien työpaikkojen ja yritysten saamiseksi alueelle. K8 kunnat ja Isokyrö muodostaisivat Suomen mittakaavassa merkittävän ja suuren kaupunkiseudun yli asukkaallaan. Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoimastrategian käynnistäminen syksyllä 2012 Mielestäni meillä ei ole aikaa hukattavaksi lainkaan, vaan strateginen työ tulee käynnistää välittömästi kesälomien jälkeen. Vähimmäistavoitteena tulee olla uudenlainen ja aktiivinen kehittämisote sekä selkeät tavoitteet erityisesti elinkeinopolitiikalle, yritysrekrytoinnille sekä julkisille että yksityisille palveluille. Yhteisen tavoiteilan ja toimintaympäristön analyysin jälkeen kukin kunta päättäköön millä keinoilla parhaiten ja toivon mukaan myös objektiivisesti arvioiden pääsee kehityksen vauhtiin mukaan.

8 Seinäjoen kaupunkiseudun ja Isonkyrön kuntajohtajat päättivät 3.7. esittää elokuun lopussa pidettävälle K8+Isokyrö kunnallisjohdon kokoukselle laaja-alaisen elinvoimastrategiatyön käynnistämistä syksyllä Elinvimastrtategia palvelee myös kaupunkipolitiikan mukaista kasvusopimusta ja mukaan otettavia tavoitteita Seinäjoen kaupunkiseudun ja valtion välillä. Kasvusopimukset 12 kaupunkiseudun kanssa vahvistettaneen keväällä Tapahtumakaupunki kesä 2012 Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Kaupunki siirtyy kesäkauteen seuraavin ajatuksin Seinäjoen strategian vahvassa viestissä kuuluu tahto kasvaa myös tapahtumakaupunkina ja rytmimusiikin keskuksena, toimien mm. kansainvälisten tapahtumien sykkivänä areenana. Arkkitehtuuri on Seinäjoelle suuri mahdollisuus ja se on kaiken lisäksi maailman luokan tasoa: Alvar Aalto -keskus, Suojeluskuntatalo, uusi kirjasto JMMK-arkkitehdit, Matti Visannin katu, Robert Trent Jones Jr.- Golf-kenttä Ruuhikoskella jne. Ajatusten käytäntöön saattaminen Keskustan kehittämistyöryhmä on perustettu tällä valtuustokaudella kahteen kertaan, mutta vähitellen päästään asiaankin. Ykkösprioriteettina tulee olla vekseliaukion täysremontti maanalaisine parkkihalleineen sekä yläpuolisen kannen moninaiskäyttö viihtyisänä, vetovoimaisena paikkana, jonne on luontevaa ja helppo tulla joka suunnasta. Tapahtumien työryhmä on puolestaan pohtinut sitä miten helpottaa uusien tapahtumien syntyä ja tuloa Seinäjoelle. Marttilan koulun pihasaneerauksen yhteydessä on mahdollista luoda aivan uudenlainen useita tuhansia ihmisiä vetävä tapahtuma-alusta valmiine infroineen. Provinssin aluetta ja Vauhtiajojen infraa tarkastellaan myös jo tulevan kesän tapahtumien onnistumiseksi. Kaupunkikeskustassa merkittävää on Kalevankadun saneerauksen jatkaminen kävelypainotteisena. Lisäksi uudesta Matti Visannin kadusta (ent. Puistopolku) on valmistunut uusi katusuunnitelma. Tämän lisäksi yksityisten taholta on virinnyt vahvaa näkemystä uudis- ja peruskorjausrakentamisesta ydinkeskustaan. Tiivistäminen ja korkeus yhdistettynä viihtyisään kaupunkirakenteeseen ja kävelypainotteisuuteen luovat Seinäjoesta modernin ja urbaanin keskustan, jossa viihdytään ja joka koetaan turvallisena. Tapahtuma-alusta Seinäjoki panostaa myös koko kaupungin alueen mahdollisuuksiin. Mitä Seinäjoen kesässä tapahtuu? Seinäjoen kesässä leimaa-antavia ovat niin maamme suurimmat ulkoilmatapahtumat (Seinäjoen Tangomarkkinat, Provinssirock, Vauhtiajot Race & Rock) kuin pienemmät kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumat. Aitoja elämyksiä on luvassa jokaiselle kesäpäivälle, myös vieraillemme (ks. Kesä12). Itse voisin osallistua vaikka Mönkijäleirille Ylistarossa, koska ikäraja on vähintään 9 vuotta, Kulttuuripyöräilyyn Kalajärven esteettömälle laavulle, Lakeus-maraton Nurmossa on jo haastavampi juttu, sen sijaan Lakeuden elämyshölkkä voisi olla mahdollinen Seinäjoelta Ilmajoelle, vai osallistuisinko Yöristeilylle, Mallas Jazz n Bluesiin tai kuorolauluun? Hyvät kaupunkilaiset ja vierailijat, pallo tai voisi kai sanoa Rantapallo, on Sinulla valita itsellesi sopivimmat ja mitäpä jos kokeilisit jotain uutta ja erikoisempaakin tapahtumaa tänä kesänä! Tarjonnassa löytynee jokaiselle jotakin, mutta jos jäät kaipaamaan jotain, vinkkaahan siitä meille

9 Seinäjoen kaupungin ja omasta puolestani toivotan Sinulle ja vieraillesi mitä leppoisinta ja antoisinta kesää! Top Ten Euroopassa ja Svenska Direktflyg Ab Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Seinäjoki sijoittui Top Ten joukkoon Financial Timesin fdi Intelligence -lehden tekemässä kaupunkien ja alueiden vartailulistauksessa. Seinäjoki sai 7. sijan pienten alueiden (alle asukasta) sarjassa inhimillisten resurssien kategoriassa. Tunnustus on merkittävä kansainvälisten investointien houkuttelemisessa Seinäjoelle. Invest in Seinäjoki on toiminut vasta muutaman vuoden, mutta tulokset ovat jo nyt rohkaisevia. Työtä uusien investorien löytämiseksi kannattaa jatkaa. Kiitokset Frami Oy:lle ja SEEK liikelaitokselle sekä menestystä jatkossakin! Projektipäällikkö Elisabeth Kivimäki Frami oy.stä ja toimialajohtaja Jouni Pekkala SEEK:stä luovuttivat sertifikaatin kaupunginjohtajalle Lentoliikenne alkaen Ruotsalainen perheyhtiö Svenska Direktflyg Ab aloittaa säännöllisen reittilentoliikenteen Seinäjoelta Helsinkiin maanantaina 7.5. Vuoroja on kolme: Seinäjoelta lähdöt ovat 6,10 9,00 16,50 ja Helsingistä lähdöt ovat 7,40 15,30 18,20. Aikataulut on suunniteltu palvelemaan eri matkustajien tarpeita sekä kotimaassa että ulkomailla. Reiitien lisäämisetkin ovat mahdollisia edellyttäen toki riittävää kysyntää. Myös tilauslennot ovat mahdollisia.

10 Reitit lennetään 19 poikkaisella Jetstream koneella. Aiemmin lennettyjen vuorojen matkustajien keskimäärä oli noin 18 matkustajaa. Palaute uudesta operaattorista ja reiteistä on ollut erittäin myönteistä. Kaupungille paras palaute on, että koneet ovat heti ensimmäisistä lennoista alkaen täysiä. Tätä tavoitetta tulee tukemaan myös markkinointitoimenpiteet maakunnassa ja Helsingissä. Seinäjoen kaupunki (valtuuston päätös 19.3.) ja mahdollisesti myös Ilmajoen kunta (päätökset 26.3.) kantavat merkittävää maakunnallista vastuuta elinkeinelämän edellytysten turvaamisesta. Kansainvälistyminen, tapahtumat ja uudet investoinnit Euroopasta ja maailmalta edellyttävät lentoliikennettä. Sen lisäksi uudet reitit ja aikataulut sopivat myös vapaa-ajan matkustamiseen, joita meiltäkin tehdään vuosittain Helsingin lentokentän kautta Seinäjoki haluaa kasvaa yhdessä maakunnan kanssa Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Kauhajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lasse Hautala totesi Ilkan uutissivulla, että Seinäjoen kuuluisi kasvaa maakunnan ulkopuolelta sinne muuttavalla väestöllä. Ilkan uutisen mukaan Hautala ei pidä hyvänä sitä, että kaupunki kasvaa pinta-alan kasvun kautta. Seinäjoen väestönkasvu on valtakunnallisestikin voimakasta. Tällä vuosituhannella kasvu on ollut Suomen kaupunkikeskuksista kaikkein voimakkainta. Vuonna 2011 Seinäjoen kasvu teki määrällisesti uuden ennätyksen kun kaupungin väkiluku kasvoi 895 henkilöä eli 1,55,%. Seinäjoki saa kasvukeskuksena muuttovoittoa kaikkialta Suomesta. Noin 60% muuttoliikkeestä tulee Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolelta. Muuttoliikkeen profiilissa painottuvat lapsiperheet, opiskelijat ja työikäiset muuttajat. Seinäjoen alueen hyvä työllisyyskehitys onkin ollut yksi keskeinen perusta Seinäjoen positiiviselle muuttoliikkeelle. On selvää, että Seinäjoki maakuntansa ja talousalueensa keskuksena hyötyy myös kaupunkina eniten siitä, että mahdollisimman suuri osa Seinäjoelle suuntautuvasta muuttoliikkeestä tulee maakunnan ulkopuolelta. Tätä tavoitetta kaupunki on tukenut voimakkaasti mm. KOMIAmarkkinoinnilla, joka on nimenomaan suunnattu maakunnan ulkopuolisille alueille. Seinäjoki vahvistuu kun maakunnan väestömäärä kasvaa. Siksi Seinäjoen kasvun kehän laajentaminen koko maakunnan alueelle on kaupungille tärkeä tavoite. Seinäjoella ollaan tyytyväisiä siihen, että koko maakunnan väkiluku on saatu yhteisin ponnistuksin kasvamaan. Seinäjoen kaupunki suhtautuu myönteisesti uusiin kuntaliitoksiin. Kuntaliitokset eivät ole Seinäjoelle tärkeitä kaupungin pinta-alan kasvattamiseksi vaan siksi, että voimat yhdistämällä vahvistamme Seinäjoen ja koko maakunnan vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Tämän on kiistattomasti osoittaneet myös Seinäjoen, Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen kuntaliitokset, joiden myötä Seinäjoki on noussut yhdeksi Suomen kasvukeskuksista. Keväthangille Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Hiihtolomaviikko on alkanut Etelä-Pohjanmaallakin talvisessa säässä. Seinäjoella ladut ovat erinomaisessa kunnossa eri osissa kaupunkia. Pari vuotta takaperin sain ulkopaikkakuntalaiselta suuret kiitokset hyvin hoidetuista laduista hiihtolenkillä! Uusi latureitti yhteistyössä Ilmajoen kanssa kerää sekä kehuja että hiihtäjiä Jouppilan vuorelta Ahonkylään. Oma suosikkini on edelleen Kyrkösjärven ympärihiihto pikku Lapin maisemissa. Hiihdon suosio näyttää jälleen vahvalta, kiitos luistelu- ja pitopohjasuksien. Seinäjoki voitti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien maakuntaviestit Seinäjoella. Ilkan vaskooli jäi Seinäjoelle muutaman vuoden tauon jälkeen. Naisten sarjassa voitto oli jopa ylivoimainen ja miesten sarjassakin Seinäjoki oli johdossa viimeisen osuuden alkaessa ja lopputuloksissa hienosti toinen. Onnittelut vielä kaikille hiihtäjillemme, Seinäjoen hiihtoseuralle, talkoolaisille ja kaupungin liikuntatoimelle hyvin sujuneista kisoista! Framilla Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen johdolla oli eri ministeriöiden kuntarakennetyöryhmän virkamiehiä selvittämässä kuntarakenneuudistusta Etelä-Pohjanmaalla. Kerrankin oli Framin salit täynnä maakunnan väkeä. Vahvoja peruskuntia tuntui edelleen olevan kaikki nykyiset 19 kuntaa, vaikka kuntarakenneselvityksen tilastot ja ennusteet kertovat karua kieltä huoltosuhteen heikkenemisestä, väen ikääntymisestä ja syntyvyyden laskusta erityisesti maakunnan reuna-aloilla. Samaan aikaan Seinäjoen luvut ovat maan parhaimpia ja samalla myös Ilmajoen ja Lapuan luvut ovat selkeällä kasvu-uralla. Kuntien on vastattava kuntarakennekyselyyn mennessä. Tärkein kysymys on millä kokoonpanolla kunnat näkevät mahdollisena kuntaliitoselvityksen tekemisen. Pidättäydytäänkö ministeriön virkamiesten esityksessä vai sitä täydentäen tai karsien. Seinäjoen osalta vaihtoehtona voisi olla koko Komia Seinäjoen kaupunkiseudun eli K8-kuntien ja Isonkyrön selvitys ( asukasta). Pohjaehdotus Seinäjoelle on kuntaliitoselvitys Lapuan, Ilmajoen, Jalasjärven ja mahdollisesti Isonkyrön kanssa eli noin asukkaan vetovoimainen kunta. Kuntien vastausten jälkeen selvinnee jatkolinjaukset mahdollisesta kaikkia Suomen kuntia koskevista kuntajakoselvityksistä (n. 70 kpl) vai jääkö asia

11 pelkästään kuntien keskenään hoidettavaksi. Mikäli jälkimmäinen vaihtoehto valitaan, kuntarakenne uusiutuu vain niillä alueilla, joissa panostetaan vetovoimaisiin ja elinvoimaisiin kaupunkiseutuihin sekä alueen kilpailukyvyn edellytysten merkittävään kohentamiseen. Lisäsäästöt Hallitus käsittelee strategiariihessään loppukautensa lisäsäästöjä. Julkisuudessa on puhuttu 5 mrd tarpeesta, josta puolet veronkorotuksina ja puolet lisämenosäästöinä. Kuntatalous on merkittävä osa julkista taloutta, johon on perinteisesti kohdistunut tuloverojen verovähennykset eli suomeksi kuntien verotulojen leikkaukset. Tällä hetkellä kuntien keskimääräisestä veroprosentista 19,5:sta kuntien kassaan tulee vain noin 14,5 %. Mikäli kunnille suunnataan lisäsäästövelvoitteita, voi se tapahtua vain normistoa ja tehtäviä purkamalla. Julkisen talouden säästövelvoitteet tullevat nopeuttamaan myös kuntarakennekehitystä, vaikka tällöin strategisen kehittämisen sijasta merkittävin tekijä on palvelujen turvaaminen asukkaille. SEINÄJOKI 2012 Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Seinäjoki lähtee uuteen vuoteen hyvistä asemista. Vuosi 2011 oli kehitysluvuiltaan yksi parhaista. Asukasmäärän kasvu reilusti yli 800, työttömyys laski jo 7,6 %:iin, rakennustoiminta kaikilla osa-alueilla oli vahvaa. Kaupunkiin tuli myös uusia yrityksiä ja kauppaliikkeitä kiitettävästi. Suuret tapahtumat onnistuivat hyvin. Myös kansainvälinen tangofestivaali Cumbre Mundial del Tango onnistui niin taloudellisesti kuin ohjelmistoltaankin. Kuntarakenne Vuonna 2012 on kahdet vaalit, presidentin vaalit tammikuussa ja kuntavaalit Kuntien työntekijää ja yli kuntalaista saavat uudet valtuustot ohjaamaan kansalaisten kannalta tärkeimpiä palveluita erittäin haastavissa oloissa. Sekä taloudellinen tilanne että kuntarakenneuudistus näkyvät ja vaikuttavat jo ensi vuonna ja seuraavan valtuustokauden aikana merkittävästi kuntien toimintaympäristöön. Niukkenevilla resursseilla pitäisi tuottaa enemmän ja laadukkaampia palveluita. Hallinto on jo nyt Suomen keveimpiä Seinäjoella. Toki kuntarakenteen fuusiot mahdollistavat hallinnosta keventämisen jatkossakin, mutta sitäkin suuremmat mahdollisuudet ovat palvelurakenteissa ja prosesseissa. Suuremmat kuntakoot mahdollistavat edullisemman tuotannon eli tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvun palveluissa. Helmikuussa 2012 kuntakenttä saa ja joutuu ottamaan kantaa hallituksen kuntakarttoihin ja mahdollisiin vaihtoehtoihin. Toivottavasti myös kuntalaiset aidosti kiinnostuvat asioista ja tuovat mielipiteensä esiin. Viimeksi on esillä ollut työssäkäynti-, asioimis- ja logistiikka-alueet eli noin sadan kunnan Suomi. Lopullisessa esityksessä voinee olla vielä muitakin tekijöitä pyrittäessä vahvoihin peruskuntiin, jotka voivat ottaa hoitaakseen myös erikoissairaanhoidon perusterveydenhoitoon liittyviä tehtäviä mukaan lukien sosiaalitoimen. Tulokulma on siis aivan toinen kuin sairaanhoitopiiristä esitetty piirikuntamalli tai maakuntaliittoon perustuva hallinnointi. Kuntien kautta tapahtuva ohjaus ei ole välillistä ja suorat vaikutuskanavat ovat suorilla vaaleilla valittujen edustajien lisäksi käytettävissä. Ammattikorkeakoulurakenne Valtion ammattikorkeakoulutukseen suunnittelema 2200 aloituspaikan ja rahoituksen vähentäminen leikkaa Seinäjoen ammattikorkeakoulusta suhteellisesti enemmän eli 15 % aloituspaikkoja, kun se esimerkiksi monilla yliopistopaikkakunnilla on puolet vähemmän. Korkeakoulutuspaikkojen kokonaisarvioinnin perusteella Etelä-Pohjanmaan pitäisi saada lisää aloituspaikkoja koulutustarpeeseensa verrattuna. Toteutuessaan supistukset kasvattavat koulutuksellista epäsuhtaa. Tämän korjaamiseksi on Seinäjoen yliopistokeskus siellä toimivine yliopistoineen mahdollistanut erilaisia maisteriohjelmia sekä tohtoritutkintoja jo useiden vuosien ajan, tosin maakunnan rahoituksen turvin. Nyt tähän toimintaan on syytä panostaa entistä enemmän. Leikkaukset kohdistuvat vetovoimatekijöiltään alhaisimpiin koulutuksiin eli maakuntayksiköihin Jurvassa, Kauhajoella ja Ähtärissä, lisäksi leikkauksilta ei vältytä pääkampuksellakaan. Samaan aikaan tapahtuva ammattikorkeakoulutuksen osakeyhtiöittäminen on syytä pitää erillään koulutuksen rakenteellisista ratkaisuista. Vain riittävän omavaraisella osakeyhtiöllä on mahdollisuudet kilpailla osaavista opiskelijoista ja henkilöstöstä supistuvassa markkinassa. Nyt jos koskaan on maakunnassa löydyttävä tahtoa ja kykyä tehdä tärkeät päätökset kuluvan vuoden aikana. Itäinen ohikulkutie Itäisen ohikulkutiehen on valtion talousarviossa varattu 18 M, minkä lisäksi on käytössä vuoden 2011 säästynyt 1 M. Hanke on yli 60 M ja sillä tulee olemaan merkittävä taloutta piristävä vaikutus Seinäjoen kaupunkiseudulle jo rakentamisaika. Sitäkin suuremmat hyödyt elinkeinoelämälle Itäväylällä tulee olemaan lyhentyneinä ajoaikoina ja ympäristölle pienempinä päästöinä.

12 Seinäjoen kaupungin infrahankkeet Uusi kirjasto tulee olemaan arkkitehtuuriltaan merkittävä yhdistyessään maanalaisen nuorten kirjasto-osion kautta maailmankuuluun Alvar Aallon hallinto- ja kulttuurikeskukseen. Suurimmat kouluinvestoinnit ovat Joupissa ja Pohjassa. Urheilutalon peruskorjaus käynnistyy kesällä. Simunan uusi päiväkoti saa ensimmäiset ryhmänsä syksyllä. Kadunrakentamiseen käytetään lähes 6 M. Suurimpana kohteena on Lakeudentienjatke Alaseinäjoenkatu Lääninsairaalankatu-kokonaisuus, joka tulee helpottamaan asiointia uudessa Y-talossa sekä pohjoisesta että etelästä. Y-taloon sijoittuu suuri osa terveyskeskustoimintoja yhdessä mm. sairaanhoitopiirin päivystyksen kanssa. Uusien asuntoalueiden kunnallistekniikka Karhuvuoressa ja Kärjessä saavat niin ikään rahoituksen. Lentoliikenne Ilmajoen kunnanhallitus ja Seinäjoen kaupunginhallitus ovat tehneet yhdessä elinkeinoelämän kanssa päätöksen osaltaan käynnistää uudelleen säännöllinen reittilentoliikenne Seinäjoen lentokentältä. Kolmivuotisella sopimuksella Blue1 toimisi operaattorina siten, että kolme vuoroa Helsinkiin ja yksi Tukholmaan. Uudet reitit tuplaavat mahdollisuudet kansainvälisiin lentoihin. Keskusteluissa on ollut myös kevään Kittilän lennot, jotka viime vuonna olivat erittäin suosittuja. Tavoitteena on lentoliikenteen jatkuminen viimeistään maaliskuun alussa, mahdollisesti jo aiemmin riippuen lentokonekapasiteetista. Uudet reitit, uudet kohteet sekä hyvät lähtö- ja paluuajat mahdollistavat Seinäjoen lentokentän hyödyntämisen niin työ- kuin vapaa-ajan matkustamisessa monipuolisesti. KOMIA vastaisku Seinäjoen kaupunkiseudun eli K8 kuntien ja yritysten yhteinen KOMIA markkinointi on ollut menestys ja tunnettuutemme Suomessa on noussut jo lähemmäs tämän päivän todellista tilannetta. Totta kai asiaa on edesauttanut Seinäjoen vahva kasvu. Vuonna 2012 panostamme rekrytointiin ja asumiseen. Seinäjoen kaupunkiseutu tarvitsee uusia osaajia ja asukkaita entistä enemmän. Nyt tarvitaan jälleen etelä-pohjalaista yrittäjyyttä ja tahtoa uusissa haasteissa! Menestyksellistä vuotta 2012! Jorma Rasinmäki, kaupunginjohtaja Seinäjoen vuosi 2011 Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Vuosi 2011 jää historiaan nykyisen Seinäjoen yhtenä parhaimmista. Väkiluvun kasvu noussee uuteen ennätykseen yli 850 henkilöä. Samaan aikaan työttömyyden lasku jatkui ollen marraskuun lopussa 7,6 %. Nuorten työllisyys on kehittynyt erittäin myönteisesti. Sen sijaan yli 50 vuotiaiden ja yli vuoden työttöminä olleiden määrä on jopa lievästi noussut. Toivottavasti uusi kaupungin työllistämisyksikkö onnistuu yhdessä yrityselämän kanssa työllistämään pysyvästi mahdollisimman monta. Liike-, teollisuus- ja asuntorakentaminen jatkui vahvana Seinäjoella. Omakotitalojan määrä näyttää vakiintuvan talon vuosituotantoon. Kerrostaloja nousee toistakymmentä. Uusia kauppakeskuksia ja entisten laajennuksia valmistui myös useita, Prisma, Päivölän CityMarket, Tokmanni Teollisuustonttien kysyntä on niin ikään ollut merkittävää eli yli 30 tonttia vuodessa. Tämä puolestaan haastaa maapolitiikassa myös luottamushenkilöt varmistamaan kaupungin kehityksen. Erityinen haaste on raakamaan saatavuus. Kaikkia mahdollisia keinoja on tarvittaessa voitava käyttää, mikäli vapaaehtosiin kauppoihin ei ole mahdollisuuksia. Seinäjoki ja Seinäjoen kaupunkiseutu pääsivät mukaan suurtenkaupunkiseutujen ohjelmaryhmään, jota vetää elinkeinoministeri. Pyrimme saamaan erityisen sopimismallin valtion kanssa keskeisistä kehittämiskohteista. Toinen suuri asia on EU:n tasoisen TEN verkostoon pääseminen Helsinki-Seinäjoki-Oulu pääradalla. Toivottavasti tämä mahdollistaisi eurooppalaisen rahoituksen radan kehittämiseen esimerkiksi Tampere-Seinäjoki kaksoisraiteen osalta. Suuret kulttuuritapahtumat onnistuivat erinomaisesti. ProvinssiRockin uusi kävijäennätys on eli kaikki päivät olivat loppuun myytyjä! Tangomarkkinoiden liittyminen kansainväliseen tangokulttuuriin eli Cumbre Mundial Del Tango festivaaliin ja tangokaupunkeihin onnistui niin taloudellisesti kuin ohjelmankin osalta. Toivottavasti Tangomarkkinoilla nähdään ja kuullaan kansainvälisiä artisteja taas ensi vuonna. Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Kari Maunula toimi Nurmon kunnanjohtajana 1970 luvulta saakka aktiivisesti kaupunkiseudun ja koko maakunnan kehittämiseksi. Kiitokset Karille yhteisistä vuosista ja vuosikymmenistä!

13 Kari Maunula valtuustossa Yrittäjyys kantaa Suomea Yrittäjäpäivien satoa! Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Valtakunnalliset yrittäjäpäivät vietettiin Seinäjoella Paikalla oli lähes 2000 yrittäjää ympäri Suomea. Yrittäjyys kantaa Suomea - aihetta valotettiin monelta suunnalta. Yrittäjien ehdotus jopa nuoren saamisesta työmarkkinoille erityisen oppisopimuskoulutuksen toimesta on merkittävä avaus. Toivottavasti asiassa voidaan edetä ripeästi ja tuplata nykyiset oppisopimusmäärät jo kuluvan talven aikana. Yrittäjäpäivät käynnistyivät komiasti Kauhavan Hawkien ylilennoilla, jotka loppusilauksena muodostivat Y-kirjaimen. Yrittäjäpäivät saivat erinomaista julkisuutta, kun presidenttiehdokkaat olivat ensimmäistä kertaa paneelissa ja yrittäjien tentattavina. Hyvinhän rutinoituneet ehdokkaat pärjäsivät. Seinäjoella Yrittäjäpäivät olivat aiemmin 10 vuotta sitten. Ameriikan illassa kertasin 10 vuoden kehitystä. Väkilukumme on tuona aikana kaksinkertaistunut asukkaasta nykyiseen asukkaaseen kuntaliitosten ja voimakkaan väestönkasvun johdosta. Monilla mittareilla olemme nousseet kasvukeskusten kärkeen työllisyyden kehityksessä, asuntorakentamisessa, väestön kasvussa jne Merkittävää on myös teollisuustonttien vahva kysyntä. Seinäjoen teknologiakeskus eli nykyinen Frami Oy on vastaavana aikana tuplannut tilansa reilusta m2.stä yli m2:öön. Seinäjoen edellisten yrittäjäpäivien jälkeen 10 vuotta sitten Suomi lähti vahvaan kasvuun. Viikonlopun tunnelmaksi jäi, että yrittäjyyden kautta Suomi pärjää myös tämän hetken Eurooppaa koettelevassa globaalissa talousongelmissa. Suuret kiitokset hyvistä päivistä Seinäjoella Suomen yrittäjille, Etelä-Pohjanmaan yrittäjille ja Seinäjoen yrittäjille! Jatketaan hyvää yhteistyötä! Seinäjoki uuteen lentoon Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Brittiläinen Fly Be konserni ja Finnair ovat ostaneet seinäjokisen Finnish Commuter Airlinesin liiketoiminnot ja kauppa on saatettu loppuun. Uuden toimijan reitit on myös julkaistu. Seinäjoelta lennetään jatkossakin Helsinkiin, josta on hyvät jatkoyhteydet Eurooppaan ja muualle maailmaan. Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän näkökulmasta lentoliikenteen varmistuminen on iso asia. Maakuntamme on entistä riippuvaisempi ulkomaan kaupasta ja ylipäätään ulkomaan toiminnoista joko suoraan tai alihankintojen kautta. Myös maakunnan ihmiset hyötyvät samoista reiteistä. Fly Be tulee panostamaan merkittävästi markkinointiin, mikä lisää matkustajamääriä entisestään.

14 Seinäjoen kaupunkiseudulle oli hyvä uutinen Fly Be n Suomen pääkonttorin vahvistuminen Seinäjoella uuden puhelinmyyntipalvelun ansiosta. Seinäjoen lentoasema on myös ensi vuonna noteerattu valtion talousarviossa, minkä lisäksi lentoasemalla valmistuu syksyksi uusi kunnossapitohalli. Lentoliikenteen osalta konsepti on hyvin koossa. Etelä-Pohjanmaan yritteliäisyyden varaan jää sen edelleen kehittäminen lisävuorojen ja mahdollisten lisäkohteiden saamiseksi tyyliin Seinäjoelta Sanghaihin. Joka tapauksessa erinomaisen suosion saaneet Kittilän lennot saavat jatkoa Seinäjoelta. Seinäjoen kaupunkiseudun kilpailukyky Seinäjoen kehitys on jatkanut vahvaa kasvua keskeisillä avainmittareilla. Seinäjoen väestönkehitys on ollut heinäkuun loppuun mennessä historiamme voimakkainta eli reilusti yli 600 eli jo tähän mennessä 1,1 %. Toinen merkittävä asia on, että työttömyys on laskenut alle viiden edellisen vuoden heinäkuun lukemien. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvavalle työvoimalle on löytynyt uusia työpaikkoja. Yhdessä nämä kaksi muuttujaa merkitsevät lisää kilpailukykyä, ostovoimaa ja verotuloja. Samalla palvelujen kysyntä kasvaa mikä esimerkiksi siinä, että uusia päiväkoteja tarvitaan. Simunaan ja Pohjaan onkin tulossa uudet tilat loppuvuoden ja ensi vuoden aikana. Hallitusohjelmaan kirjattu kuntarakenneselvitys vahvoista työssäkäyntikunnista käynnistyy alkusyksystä ja uudet kirjaukset tulevat aikanaan kuntarakennelakiin. Etelä-Pohjanmaalla tilanne on haastava, kuinka yhteinen etu sekä kilpailukyvyn ja vetovoiman lisääminen kuntaliitosten kautta tullaan arvioimaan. Ainakin Seinäjoen kuntaliitokset 2005 Peräseinäjoen ja 2009 Nurmon ja Ylistaron kanssa ovat onnistuneet kovia tavoitteitakin paremmin. Seinäjoen kaupungin strategiaan kirjattu tavoite asukkaan kaupungista ja 1-2 kuntaliitoksesta antavat hyvän pohjan yhteistyöhön perustuvalle rakentavalle keskustelulle yhteisestä Seinäjoen kaupunkiseudun ja koko maakunnan tulevaisuudesta jatkuvasti kiristyvässä globaalissa kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa yrityksistä ja asukkaista. Samalla kun puhumme kilpailukyvystä ja vetovoimasta, tulee meidän ottaa huomioon niiden vaikutukset palveluihin. Kasvavassa kaupungissa myös palvelut kehittyvät tarvetta vastaavasti minkä lisäksi yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut kehittyvät ja monipuolistuvat kysynnän kasvaessa. Seinäjoki Maailman tangokeskus Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Tänään avattu 9. kansainvälinen Cumbre Mundial del Tango festival tuo Seinäjoen Latinalaisen Amerikan maiden ja eurooppalaisten alan harrastajien tietoisuuteen. Sää helli kauppatorilla pidettyjä avajaisia, joissa oli jo läsnä taiteilijoita useista maista. Pitkän valmistelun tulos Seinäjoen Tangomarkkinoiden, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Seinäjoen kaupungin ja kansainvälisen tango-organisaation kanssa on päässyt toteutukseen. Tilaisuuksia riittääkin jokaiseen makuun oheistapahtumista, konsertteihin ja Milonga-tansseihin puolentoista viikon ajan. Cumbre huipentuu Tangon Maailmat konserttiin Areenassa 8.7. Seuraaavana iltana valitaankin jo uusi tangokuninkaalinen samassa paikassa. Seinäjoen Tangomarkkinoille odotetaan jälleen kävijää. Valtakunnalliset Kansanlähetyspäivät puolestaan tuovat tänä viikonloppuna yli vierasta Seinäjoella hyvän sanoman ja musiikin äärelle. Näistä ja muista tapahtumista lisätietoa löytää sivustolta. Seinäjoen kehitys on muutoinkin ollut vahvaa. Väkimäärän kasvu alkuvuodesta oli lähes 500 ja työttömyys on laskenut jo 7,4 %:iin. tämä tarkoittaa luonnollisesti työpaikkojen kasvua, ostovoiman lisäystä sekä verotulojen kasvua lisääntyvien palvelutarpeiden kattamiseksi. Kohtuullisen menestyksellisen kesän jälkeen onkin hyvä palata arkeen ja talousarvion viimeistelyyn, johon uusia paineita luo hallitusohjelma. Sen perusteella ei valtio-kunta suhteissa juuri muutoksia ole luvassa: enemmän tehtäviä kunnille vähemmällä valtion rahoituksella. Hyvää ja aurinkoista kesää! Jorma Rasinmäki TYÖLLISYYS JATKAA KASVUA Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Tänään julkaistun työllisyystilaston mukaan Etelä-Pohjanmaan työttömyys on alle 8 prosenttia, tarkalleen 7,7 %. Koko maan vastaava luku 9,4 %. Seinäjoen työttömyysaste on 8,4 %, jossa on vähennystä vuoden takaiseen määrään peräti 420 henkilöä. Manner-Suomen luvuista maakuntamme tilanne on kolmanneksi paras. Erityisiä toimenpiteitä edellyttää pitkäsaikaistyöttömien ja yli 50 vuotiaiden työttömien määrä. Seinäjoella on jo jonkin aikaa toiminut erityinen työllistämisryhmä yhteistyössä Seinäjoen työvoimatoimiston kanssa hyvällä menestyksellä. Nuoria alle 25 vuotiaita työttömiä oli 350 henkilöä. Nuorten osuus on laskenut voimakkaasti ja toisaalta he myös työllistyvät hyvin.

15 Seinäjoellakin työttömyys on siis kääntymässä työvoimavajeeksi huolimatta runsaasta muuttovoitosta. Tätä selittää myös se, että samalla on uusia työpaikkoja syntynyt vuosittain noin 500. Työpaikkojen määrä lähenee Seinäjoen kehitys siis jatkuu hyvällä kasvu-uralla, uusia työpaikkoja syntyy ja ostovoima lisääntyy. Seinäjoen kaupunkiseutu asukkaallaan on Suomen 10 suurimman kaupunkiseudun joukossa. Yhdessä kasvu ja kaupunkiseudun koko lisäävät sekä yritysten että sisään muuttajien kiinnostusta Seinäjokea kohtaan. Erilaisin ohjelmin, kuten Invest In Seinäjoki, Komia markkinointi yhdessä yritysten kanssa, pyrimme muuttamaan kiinnostuksen konkretiaksi ja sitä kautta veroeuroiksi. Parhaat markkinojaimme ovat kuitenkin seinäjokiset ihmiset ja yritykset, jotka kertovat menestystarinaa Suomessa ja ulkomailla. Voimme juhlia Vappua aidosti työnjuhlana myös Seinäjoellla! Hyvää Vappua, Glada Vappen! Jorma Rasinmäki Vaalivaltaa! Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Eduskuntavaalien ennakkoäänestys päättyy tänään ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina Uuden eduskunnan ja hallituksen haasteet ovat suuret niin globaalisti, euroalueen vakaudessa kuin lokaalisti Suomen eri aluetalouksissa ja erityisesti kasvukeskuksissa. Seinäjoen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnalle on tärkeää, että asioitamme edistää alueemme parhaiten tuntevat edustajat, joilla on lisäksi tehtävään taitoa, kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa. Seinäjoelta on saatu ehdokkaiksi eri puolueista hyviä ehdokkaita. Meidän itsekunkin äänellämme voi olla hyvinkin ratkaiseva merkitys sille kuinka monta ehdokasta Seinäjoelta ja ylipäätään maakunnasta nousee Arkadian mäelle. Mielenkiintoista vaaliviikon huipennusta! Jorma Rasinmäki Vahvan kasvun ja talouden Seinäjoki vuonna 2010 Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Voidaanko vahva noin 1,5 %.n väestönkasvu, mikä tarkoittaa Seinäjoella väestönlisäystä yli 800 vuodessa, ja vahva talous toteuttaa yhtä aikaa? Käytännössä me puhumme silloin kasvun hallinnasta pysyvänä ja tavoiteltuna tilana. Globaalisti maailman kaupungit kasvavat voimakkaasti, niin myös Euroopassa ja Suomessa. Johtopäätöksenä on, että kasvua halutaan ja se on jopa alueen elinehto. Toinen johtopäätös on, että kasvu on hallittavissa. Kolmas johtopäätös on, että alueen talouden kehitys ja hyvinvointi on riippuvainen kasvusta ja korreloi voimakkaasti kasvun kanssa. Kasvu tuo lisää toimeliaisuutta, ostovoimaa sekä lisää verotuloja. Kaupungin verotulot seuraavat aluetalouden kehitystä ja kasvun aiheuttamat palvelujen lisäykset saadaan katettua. Luonnollisesti tämä edellyttää tuottavuuden kasvua ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja joustavuutta palveluprosesseissa. Seinäjoella onnistuttiin erinomaisesti kasvun hallinnassa myös viime vuonna. Väestön kasvu oli lähes 800, mutta samaan aikaan taloutemme vahvistui talousarvioon nähden. Vuosi 2010 olikin Seinäjoen kaupungin parhaita. Vuosikate yli 20 M, tulos yli 7 M ja lainamäärä väheni absoluuttisesti sekä asukasta kohti mitattuna. Nettoinvestointien määrä ylitti noin viidellä miljoonalla eurolla vuosikatteen, mikä tarkoittaa pitkällä aikavälillä lainanmäärän kasvua. Samalla on muistettava valtion- ja koko julkisen talouden kestävyysvaje, jota tultaneen pienentämään vaalien jälkeisen hallituksen toimesta. Kunnille tämä tarkoitta kiristyvää taloutta ja tarvetta jatkuvaan tuottavuuden kehittämiseen. Joka tapauksessa vuosi 2010 antaa hyvän pohjan tuleville haasteille. 2 vastausta kohteessa Vahvan kasvun ja talouden Seinäjoki vuonna Hernande Mendes sanoo: klo 13:52 Koska kaupunki teki nyt noin hienon tuloksen vuodelta 2010 niin eiköhän olisi jo aika harmonisoida loputkin palkat Seinäjoella. Kyllä rahat riittivät hyvin johtoryhmän palkkojen harmonisointiin takautuvasti kuntien yhdistyessä, mutta ei vieläkään esim. ryhmishoitajien palkkoja ole nostettu kaikille samaan tasoon (vrt. entisen Nurmon hoitajien korkeammat palkat muihin liitoskuntien hoitajien palkkoihin nähden, samasta työstä sama palkka periaate KVTES ja työlainsäädäntö!!!). Lehdissä on näkynyt (2 vuoden aikana) kun asiaa on karhuttu niin kaupungin talolta on ilmoitettu jossain lehtijutuissa, että rahat eivät riitä; muille on riittänyt, mutta ei kaikkein pienipalkkaisimmille!

16 Kaupunki teki nyt vuodelta 2010 hyvän tilinpäätöksen ja tuo tulopuolikin kasvoi mukavasti (rahoituskate yli 20 milj. euroa ja yli 7 milj. euroa tulos ja näköjään kaikki poistot on myös täysimääräisenä vähennetty tilinpäätöksessä!!!) eli nyt voisi varmaankin se harmonisointi tapahtua myös pienipalkkaisimpienkin kohdalla kuten yhdistymissopimuksessa luvattiin!!!!! Sanot edellä kirjoituksessasi, että nettoinvestointien määrä ylitti noin viidellä miljoonalla eurolla vuosikatteen, mikä tarkoittaa pitkällä aikavälillä lainamäärän kasvua. Sanomasi väite ei pidä välttämättä paikkaansa; vaihtoehtona voisi olla esim. ei vättämättömien investointien lykkääminen, niiden supistaminen tai niistä luopuminen ja kaupungin turhan maisterikaartin vähentäminen ja johtoryhmän supistaminen. Lisäksi turhien koulutustapahtumien vähentäminen ja turhien konsulttien käytön lopettaminen sekä elintasopakolaisten hyysäämisen lopettaminen. Lisäksi löytyy monia muita tapoja säästää! Mitä tulee sanomaasi kestävyysvaje ilmaisuun, niin se on vain Kyykytyspuolueen propaganda- ilmaisu Kataisen epäonnistuneesta holtittoman lainanoton seurauksista ja täysin pieleen menneestä ja täysin väärään aikaan toteutetusta vihreästä verouudistuksesta, joista viimemainittu vain lisää inflaatiota Suomessa ja aiheuttaa tasaverona suurimmat kustannukset haja-asutusalueilla asuville pienituloisimmille omakotiasukkaille (öljylämmitys, sähkölämmitys, auto pakollinen pitkien työmatkojen vuoksi jne ) ja suomalaiselle yrityksille ja kohonneet energiaverot vähentävät myös investointeja Suomessa ja vaikutukset Suomen työllisyyteen ovat 1-2 vuoden periodilla myöskin negatiiviset!!! Katainen toteuttaa 1980-luvun Tatcherilaista talouspolitiikkaa, josta Katainen taki gradunsa. Kyseinen Tatcherismi on aikansa elänyttä ja ei sovi tähän aikaan ja tähän talouspoliittiseen tilanteeseen ja Suomen oloihin, sillä ei pohjoismaisen hyvinvointivaltion, nykyisin lähes pahoinvointivaltion, kehitykseen sovi täysin vapaa markkinatalous (ja kaiken yksityistäminen) ja toisaalta valtion (hallituspuolueet) hyvinkin tarkasti ihmisten elinolojen, asumisen, liikkumisen, harrastamisen, yhdistymisvapauden, kotirauhan, sananvapauden, rakentamisen ja pian myös jopa nuotion polton kontrollointi lainsäädännöllä ja asetuksilla (fundamentalistinen vihermarxismi!!!). Ei edellämainitunlainen kontrollointi sovi Suomeen vaan ehkä Pohjois-Koreaan ja Kiinaan, mutta Suomihan on ohittamassa edellämainitut maat hallintoalamaistensa kontrolloinnissa. Viimeisten parin vuoden lainsäädäntö ja varsinkin viime kuukausien eduskunnassa hyväksytyt lait johtavat vääjäämättömasti siihen, että meidän hallintoalamaisten pitää pyytää jokaiseen risahdukseen kunnan, ELY-keskuksen tai valtion lupa kirjallisesti, että byrograateille riittää töitä tai toimenpide on sitten jo valmiiksi lailla tai asetuksella kielletty. Pian ollaan tilanteessa, että kunta ei ole kuntalaisia (hallintoalamaisia) varten ja valtio ei ole kansalaisia (hallintoalamaisia) varten vaan kunta ja valtio ovat byrograatteja ja elintasopakolaisia ja perheenyhdistämisiä varten. 2. Pekka Niemistö sanoo: klo 19:14 Pelastakaa Seinäjoki kalastuskohteena! Seinäjoen kaupungin läpi virtaava kaunis Seinäjoki houkuttelee vapaa-ajan viettoon niin nuoria kuin vanhempiakin ihmisiä. Joki antaa monet eri mahdollisuudet sen käyttöön ja tarjoaa uusia mieleenpainuvia elämyksiä. Vapaa-ajan virkistyskalastus on Seinäjoelta melkein kokonaan hävinnyt, eikä uusia kalaistutuksia ole tehty sitten vuosien 1994 ja 1996 jälkeen. Itse henkilökohtaisesti olisin valmis maksamaan kalastusluvastani hieman enemmän. Enemmän, jos Seinäjokeen myös tehtäisiin uusia kalaistutuksia. Tuntuu, että koko jokiosuus on unohdettu tyyliin; annetaan sen nyt vain olla. Viimeistään vuonna 2012 Seinäjoki on myös ansainnut omat kalaistutuksensa! Pelastakaa Seinäjoki kalastuskohteena! Uusista istutuksista olisi myös kaupungin kannalta hyötyä. Kirkastetaan kaupunkimme läpi kulkeva kaunis joki ja sen upeat rantamaisemat! Jos me emme tätä tee niin mitä Seinäjoki tarjoaa tuleville sukupolville? Jos olet kanssani samaa mieltä ja vaadit ehdottomasti viimeistään vuonna 2012 Seinäjokeen uusia kalaistutuksia- allekirjoita tämä! Haluan kiittää kaikkia niitä, jotka vilpittömästi tukevat Seinäjokea upeana kalastuskohteena. Käy allekirjoittamassa Adressi:

17 Kuntatalous ja hallitusohjelma Julkaistu kirjoittajalta Jorma Rasinmäki Kuntien taloudesta on esitetty vuoden alussa erilaisia arvioita. Ääripäät lienevät se, että kuntien talous on huomattavasti ennakoitua parempi ja toisen näkemyksen mukaan kunnat tulisi saattaa suurempaan valtion holhoukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa nk. Kustannuskattoa valtion säätämille palveluille. Totuus lienee kuitenkin se, että kunnat ovat suoriutuneet kohtuullisen hyvin muuttuvassa toimintaympäristössä sopeuttamalla, tehostamalla, nostamalla veroprosentteja ja lainaa. Samalla tunnustetaan, että kuntien talous on kiristynyt. Seinäjoella kaupungin tulos tullee olemaan samansuuntainen eli tulos positiivinen ja velkamäärä kasvanut. Hyvinvointipalvelut tulevat näkymään myös eduskuntavaaliteemoissa, mutta niiden rahoituksesta ei kuitenkaan ole tähän mennessä haluttu keskustella. Onko mahdollista purkaa liiallista sääntelyä, voidaanko asiakasmaksuja korottaa ja porrastaa nykyistä enemmän, voidaanko ja mistä julkisrahoitteisista palveluista luopua tai siirtää kokonaan yksityiselle vastuulle. Samalla pitäisi määritellä ne ydinpalvelut, jotka tulee säilyä kunnallisina/julkisina palveluina. Hallitusohjelma tulee olemaan erityisen tärkeässä roolissa, kun ja jos valtiolla pyritään 5 %:n menojen vähentämiseen BKT:sta mitattuna vuoteen 2015 mennessä. Kansainvälisyys arkipäivää Yritystemme vienti ja tuonti kasvavat tasaisesti. Samalla kontaktien määrä kasvaa moninkertaiseksi. Tässä kehityksessä myös kuntien ja erilaisten kehittäjäorganisaatioiden tulee pysyä mukana. Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortiossa asiaan on paneuduttu erityisellä tutkimusyhteistyöllä Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimesta valituilla toimialoilla. Tällöin samoilla resursseilla saavutetaan suurempi tuottavuus ja parempi kohdentaminen yritystemme käyttöön. Verkostojen kautta monet yhteistyökorkeakoulut ulkomailla liittyvät tutkimuksiin ja hankkeisiin, mikä puolestaan generoi lisää vaikuttavuutta. Seinäjoella on parasta aikaa käynnissä Food&Life messut, johon on linkittynyt mm. Agro Food Russia seminaari Venäjän Novgorodin alueen ja Etelä-Pohjanmaan yhteistyön syventämiseksi. Elintarviketeknologian ja osaamisen osalta näkymät ovat varsin myönteiset. Wallsportareenassa on käynnissä Suomen kansainvälisin huipputason jalkapallotapahtuma, kun Ruotsin, Viron ja Suomen parhaat seurat ottavat mittaa toisistaan. SJK saa samalla arvokasta pelituntumaa huippuosaamiseen ja taktisiin kuvioihin. Helmikuun lopulla Seinäjoelle saapuu yli 20 maasta nopeimmat pikaluistelijat nuorten MM-kilpailuihin. Osanottajia tulee olemaan n Ulkoradalla kilpaileminen on haasteellista turvallisuuden ja muiden teknisten vaatimusten johdosta. SU:n pikaluisteluliitto ja kaupungin liikuntatoimi ovat tehneet suuren työn tapahtuman onnistumiseksi. Toivotaan, että pikaluisteluareena täyttyy myös katsojista. Nythän meillä on erinomainen tilaisuus kannustaa Seinäjoen urheilijat menestykseen. Pikaluisteluareenan kattaminen sisällyttäen myös jääkiekon edellyttämät lisäkaukalot, nostaisi varmuudella Seinäjoen tulevienkin MM-kisojen kisapaikaksi. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että jääurheilukeskuksen kokonaisinvestointien euromäärää voidaan pitkässä juoksussa jopa alentaa tekemällä yksi iso investointi usean pienemmän investoinnin sijaan.

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Mika Riipi SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 Kuntarakennelaki 30.11.2013 ilmoitus siitä minkä kunnan tai kuntien kanssa kunta selvittää yhdistymistä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi

SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Mika Riipi Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 1 Kuntarakennelaki 30.11.2013 ilmoitus siitä minkä kunnan tai kuntien kanssa kunta selvittää yhdistymistä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Kunnanhallitus 69 26.03.2012 Kunnanvaltuusto 14 11.04.2012 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista 17/10/101/2012 KH 69

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Aika klo Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Seinäjoki

Aika klo Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Seinäjoki 1 Seinäjoki Jalasjärvi- Kurikka Aika 26.11.2012 klo 8.00 9.00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalo, Seinäjoki Läsnä Poissa Raimo Ristilä, puheenjohtaja Irene Turenius Aarne Heikkilä Jaakko

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 30.3.2017 klo 15:00 Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS: Kaupungin palvelut ovat kunnossa Forssan kaupungin palvelut ovat tutkitusti hyvässä kunnossa.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 1 / 1 3706/00.01.00/2013 231 Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistäminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) 816 22252 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen

Lisätiedot

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala Kaupunginhallitus 341 19.12.2016 Kaupunginhallitus 50 20.02.2017 Kaupunginhallitus 70 06.03.2017 Kaupunginvaltuusto 13 13.03.2017 Toimielimet ja luottamushenkilöorganisaatio 1.6.2017 alkaen Kh 19.12.2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Hallitusohjelman vaikutukset kuntatalouteen ja -rakenteisiin Kotka. Pentti Toivanen

Hallitusohjelman vaikutukset kuntatalouteen ja -rakenteisiin Kotka. Pentti Toivanen Hallitusohjelman vaikutukset kuntatalouteen ja -rakenteisiin 26.10.2011 Kotka Pentti Toivanen Kuntarakennehanke, yleistä 2 kuntaa Kymenlaaksoon? Hallitusohjelman linjaukset edellyttävät kuntakoon kasvattamista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Maakuntakierros, Pohjois-Savo, 23.10.2017 295 Hallitusohjelma: Yksinkertaistetaan aluehallinnon järjestämistä

Lisätiedot

Selvitysperusteet ja selvitysvelvollisuus

Selvitysperusteet ja selvitysvelvollisuus Seinäjoen kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kh 4.2.2013, 80 Valtiovarainministeriö pyytää kunnilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Kuntarakennelakiluonnos muuttaa nykyistä kuntajakolakia,

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Kokemuksia SJK-selvitystyöstä. Pori 29.11.2013

Kokemuksia SJK-selvitystyöstä. Pori 29.11.2013 Kokemuksia SJK-selvitystyöstä Pori 29.11.2013 Yleistä luonnehdintaa prosessista Pääsääntöisesti ysäri -mallilla toteutettu -> nojattu vahvasti asiantuntijuuteen Vaikutteita 00 mallista -> vahva projektihallinta

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto Valtuusto 4.3.2013 39 1. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 20.2.2013 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi.

Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi. 1 Seinäjoki Jalasjärvi- Kurikka Aika 24.10.2012 klo 14.00 15.05 Paikka Hotelli Cumulus, Aaltokabinetti Läsnä Raimo Ristilä, puheenjohtaja Pertti Mäki-Hakola Aarne Heikkilä Jaakko Ventelä Anne Ojajärvi

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Suomalainen tarvitsee tilaa ympärilleen

Suomalainen tarvitsee tilaa ympärilleen Maarit Sireni Maaseutututkijatapaaminen 26-27.8.2010 Suomalainen tarvitsee tilaa ympärilleen Tutkimus kuntapoliitikkojen kaavoituksen tavoitteita koskevista käsityksistä 1. Johdanto Suomen alue- ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus

Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus Maakunta- ja sote-uudistus Ministerin tilannekatsaus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Maakuntakierros, Etelä-Savo 295 Hallitusohjelma: Yksinkertaistetaan aluehallinnon järjestämistä (valtio,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Pöytäkirjanote Dno 267/ Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Iisalmen kaupunki Pöytäkirjanote Dno 267/ Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän 414 Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Kaupunginhallitus 7.10.2013 414 Valmistelijat: hallintojohtaja Esa Laukkanen ja yhteysjohtaja Kaarina

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Maakunnan talous ja omaisuus

Maakunnan talous ja omaisuus Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot