GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK V U O S I K E R T O M U S

2

3 GTK:n visio Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia. GTK:n toiminta-ajatus GTK :n tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. GTK kartoittaa ja tutkii maankamaraa ja sen luonnonvaroja, vastaa alansa kansallisesta tietopalvelusta sekä tuottaa asiakkaiden tarvitsemia palveluja ja toimii aktiivisesti kansainvälisissä projekteissa. Arkeeisen, yli miljoonaa vuotta vanhan kallioperän kappaleita diabaasijuonessa. Kuva: Jorma Paavola, GTK GTK:sta lyhyesti Geologian tutkimuskeskus (GTK) on kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) alainen asiantuntijaorganisaatio, joka aloitti toimintansa GTK:lla on toimipaikat Espoossa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Vuonna 2004 henkilöstöä oli 836 (henkilötyövuodet). Toiminnan kokonaiskustannukset olivat 55,4 milj.. Maksullisen toiminnan tulot olivat 10,25 milj.. GTK:n toimintaa ohjaa kaksi strategista ohjelmaa: kallioperä ja raaka-aineet sekä maankäyttö ja ympäristö. SISÄLTÖ Ylijohtajan katsaus 2 Johtokunnan tervehdys 3 Kallioperä ja raaka-aineet 5 Maankäyttö ja ympäristö 11 Geopalvelut 17 Kansainvälinen yhteistyö 21 Tiedonhallinta 26 Talous ja hallinto 28 Indeksikartat 34 GTK:n julkaisut ja raportit vuonna GTK:n henkilökunnan julkaisut vuonna Organisaatio ja johto 51 Johtokunta 52 Ryläyksen kiviputous. Kuva: Tapio Väänänen, GTK Kansikuva: Noin 15 metriä korkeat, Otavan kirkkokiviksi kutsutut kivipaadet sijaitsevat Otavan taajamassa Mikkelissä. Yhden kiven alla on suuri luola. Sisäkansi: Kaarnavuori on noin 50 metriä korkea pystysuora jyrkänne graniittikalliossa Mikkelin Anttolassa. Jyrkänne on kiipeilyharrastajien suosiossa. Kuvat: Jari Väätäinen, GTK 1 GTK 2004

4 Ylijohtajan katsaus Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n ominta osaamista on maankamaran ja sen luonnonvarojen kartoitus. Tässä meillä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista osaamista siitä kiitos sitoutuneelle ja ammattitaitoiselle henkilöstöllemme. GTK:n tavoitteena on varmistaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien raaka-ainevarojen saatavuus ja niiden kestävä käyttö. Toiminnallaan GTK edistää taloudellista ja ympäristötekijät huomioonottavaa maankäyttöä sekä luo edellytykset alan teolliselle kehitykselle, työllisyydelle ja alueiden tasapainoiselle kehittymiselle. Kriittisiä menestystekijöitä ovat ainutlaatuisen osaamisemme lisäksi aktiivinen verkottuminen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Uusista yhteistyömuodoista yksi merkittävimpiä oli British Geological Surveyn kanssa solmittu lentogeofysiikkaa koskeva yhteistyösopimus. Ulkomaisia yhteistyökumppaneita oli eurooppalaisten tutkimuslaitosten lisäksi mm. Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta. Pietarilaisen VSEGEI-tutkimuslaitoksen kanssa jatkettiin yhteistyöprojekteja, joissa hyödynnettiin laitoksen korkeatasoista isotooppigeologista laboratoriota. Kotimaista yliopisto- ja tutkimusyhteistyötä vahvistettiin mm. liittymällä Oulun yliopiston koordinoimaan NorNetverkostoon, joka edistää yhteistyötä monien sektoritutkimuslaitosten välillä. Outokummussa sijaitseva mineraalitekniikan laboratorio integroitiin tutkimuskeskuksen toimintaorganisaatioon. Tämä osaaminen on tuonut uusia mahdollisuuksia palvella entistä tehokkaammin kaivosalan yrityksiä. Laboratoriota tullaan jatkossa kehittämään aktiivisesti myös ympäristöteknisiin tutkimuksiin. Tavoitteellinen toiminta jatkui suunnitelmien mukaisesti Vuoden 2004 aikana GTK:n toiminta jatkui kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa sovittujen tulostavoitteiden mukaisesti. Tutkimuskeskuksen palveluiden ja suoritteiden kysyntä kasvoi vuodesta 2003, ja tulotavoite ylitettiin sekä GTK Kuva: Jari Väätäinen, GTK maksullisessa että yhteisrahoitteisessa toiminnassa. Tuloja ulkopuolinen rahoitus kattoi menoista 26%. Hyvä tulos johtui suurelta osin kaivannaistoiminnan kasvaneesta aktiivisuudesta Suomessa sekä merkittävistä vientiprojekteista Mosambikissa ja Tansaniassa. Myös kaivosympäristöihin kohdistuneiden tutkimuspalvelujen kysyntä oli aikaisempaa vilkkaampaa. Raaka-ainetutkimusten painopiste oli jalo- ja perusmetallien sekä teollisuusmineraalien ja -kivien etsinnässä ja turvetutkimuksessa. Raportoimme kauppa- ja teollisuusministeriölle kahdesta uudesta myyntikelpoisesta malminetsintäkohteesta. GTK edisti aktiivisesti kaivannaisteollisuuden toimintaedellytyksiä tuottamalla uutta kartoitus- ja tutkimustietoa erityisesti kallioperän raakaainepotentiaalin kannalta keskeisiltä alueilta. Yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa aloitettiin uusien valtausraporttien jakelu tietoverkon kautta. Maankäyttö- ja ympäristöohjelmassa merkittävä osa kiviaines- ja pohjavesihankkeista toteutettiin yhteisrahoitteisina. Kartoitustoiminnot keskitettiin elinkeinoelämän ja maankäytön suunnitteluun tarpeiden kannalta tärkeimmille alueille. Kiviaineshuollolle tärkeän tilinpitojärjestelmän rakentaminen GTK:n hallintajärjestelmään jatkui yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa. Geologisia arvoja selvitettiin valtakunnallisissa hankkeissa mm. Merenkurkun alueen maailmanperintöhakemukseen liittyvässä selvitystyössä. Tutkimuskeskuksen verkkopalvelujen laajentaminen jatkui ottamalla käyttöön turvetutkimustietoja koskeva palvelu, joka palvelee sekä turpeentuottajia että yksittäisiä maanomistajia. GTK:n internet-sivuilla rekisteröitiin toimintavuonna lähes puoli miljoonaa käyntiä. Tiedotusvälineissä tutkimuskeskuksen näkyvyys kasvoi edellisvuoteen verrattuna. GTK osallistui aktiivisesti myös valtakunnalliseen Kiven Vuosi -teemaan, jonka tavoitteena oli tehdä tunnetuksi luonnonkiviteollisuutta ja edistää kiven käyttöä. Suomen ja Venäjän väliseen velkakonversioon liittyvät ja EU-rahoitteiset tutkimushankkeet muodostivat keskeisen osan kansainvälisestä tutkimustoiminnasta. Outokummun alueelle kairattiin konversiorahoituksella 2,5 km syvä tutkimusreikä, joka antaa runsaasti uutta tietoa mm. maankuoren rakenteista, lämpötiloista sekä kalliovesien ja kaasujen pitoisuuksista. Näillä tiedoilla on tärkeä merkitys myös ydinjätteiden loppusijoitustutkimuksissa ennakoitaessa kallioperän syvempien alueiden olosuhteita. Strategiaa tarkistetaan Toimintavuoden aikana valmisteltiin tutkimuskeskuksen uusi visio ja strategia sekä niitä tukevat organisaatiouudistukset. Uudistuksilla vahvistetaan edelleen laitostason ohjausta ja terävöitetään toiminnan kohdentumista ydintehtäviin sekä selkeytetään yksiköiden tehtäväjakoa. Muutoksia organisaatiorakenteeseen ja vastuisiin tehtiin Geopalvelut-yksikössä, tietohallinnossa sekä kansainvälisessä

5 Johtokunnan tervehdys projektiviennissä. Uusi valtakunnallinen palveluyksikkö nimettiin vastaamaan GTK:n hallintotehtävistä. Strategiatyö etenee syventävällä vaiheella vielä vuonna Tutkimuskeskuksen toimintaa fokusoidaan entistä määrätietoisemmin maankamaran luonnonvarojen ja niiden kestävän käytön huippuosaajana sekä kansallisena geotietokeskuksena, joka turvaa geologisen tiedon saatavuuden ja monipuolistuvan käytön yhteiskunnassa. Merkittävä uudistus oli kauppa- ja teollisuusministeriön päätös alueellistaa GTK:n toimintaa perustamalla Länsi- Suomen alueyksikkö Kokkolaan. GTK:lla on nyt kattava toimipisteverkko, joka entisestään tehostaa alueiden kehittämistä. Samalla GTK profiloi alueellisen toimintansa entistä paremmin vastaamaan alueiden haasteita ja mahdollisuuksia. GTK:n vahvuustekijä on sen osaava ja sitoutunut henkilöstö. Katsausvuoden lopulla tehtiin henkilöstökysely, jonka tavoitteena oli arvioida henkilöstön, työyhteisön ja organisaation tilaa, jotta kehittämistoimenpiteitä voidaan kohdistaa oikeaan suuntaan. Kysely antoi GTK:laisille mahdollisuuden vaikuttaa toiminnan kehittämiseen jokaisella organisaatiotasolla. Keväällä 2005 valmistuneet tutkimustulokset antavat viitteitä kehittämiskohdista. Jatkossa uusintakyselyt antavat myös tietoa kehittämisen onnistumisesta ja uudelleensuuntaamisen tarpeista. Geologia tutuksi kaikenikäisille Katsausvuoden aikana GTK panosti tieteenhaaransa tekemiseksi kansalaisille tutuksi. Kansannäytetoiminta keskitettiin Kuopioon ja toimintaa aktivoitiin julkaisemalla korkeatasoinen esite, Retkeilijän kiviopas. GTK jatkoi yhteistyötään Metsähallituksen ja Metlan kanssa toteuttaen useita geologisia näyttelykokonaisuuksia suojelualueiden ja kansallispuistojen opastuskeskusten yhteydessä. Kattavaa tieteellistä kirjaa Pohjois-Suomen maaperästä, sen maalajeista, niiden synnystä ja käytöstä työstettiin katsausvuoden aikana ja se julkistettiin maaliskuussa Se on yhteenveto ja selityskirja kartoitustyöstä, jonka tuloksena syntyi yhtenäinen, koko Pohjois-Suomen kattava maaperän yleiskartta. Espoon toimipisteessä panostettiin uudenlaisen geonäyttelyn rakentamiseen tavoitteena kertoa houkuttelevasti kaiken ikäisille geologiasta kiinnostuneille maapallon synnystä ja sen ilmiöistä. Varsinkin koululaisille geonäyttely avaa uudenlaisen maailman, sillä geologia ei ole oppiaineena kouluissa. Samalla näyttely esittelee GTK:ta ja sen toimintaa. Lopuksi haluan lausua kiitokseni kauppa- ja teollisuusministeriölle, kaikille sidosryhmillemme ja asiakkaillemme sekä GTK:n henkilökunnalle hyvästä yhteistyöstä. Yhdessä teemme visiostamme totta ja saamme Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia. Elias Ekdahl GTK hyötyy metallimarkkinoiden kasvusta Maailmantalouden elpyminen vuonna 2004, joka pääosin johtui Kiinan ennennäkemättömästä talouskasvusta, on vaikuttanut myönteisesti myös GTK:n toimintaympäristöön. Kiinan teollisuustuotannon kasvu edellisvuoteen verrattuna oli noin 16 %, ja Kiinasta tuli yhtä suuri metallien kuluttaja kuin Eurooppa, joka on vuosikymmenien ajan ollut maailman johtava metallien käyttäjä. Globaali teollisuustuotannon kasvu oli 4,5 % Euroopan teollisuustuotannon kasvaessa vain vaatimattomat 1,7 %. Metallimarkkinoiden pitkään jatkunut matalasuhdanne taittui vuoden 2003 lopussa ja kasvu jatkui voimakkaana kertomusvuoden aikana. Esimerkkinä metallien kysynnän elpymisestä on kupari, jonka kysyntä maailmanlaajuisesti kasvoi 7 %. Kuparin kysyntä Euroopassa kasvoi vain 2 %, mutta Kiinassa jopa 14 %. Tuotannon kasvu jäi jälkeen kulutuksen kasvusta, josta seurauksena oli raju hinnan nousu noin US dollarista tonnilta alkusyksyllä 2003 noin US dollariin tonnilta vuoden 2004 loppuun mennessä. Perinteisesti tällaiset raaka-ainepulasta johtuvat merkittävät hinnannousut aikaansaavat voimakkaan kasvun sekä malminetsintäinvestoinneissa että jo tunnettujen malmioiden hyväksikäytössä. Vuosi 2004 oli vuosi, jolloin voimakkaasti kasvavat pääomavirrat maailmanmarkkinoilla hakivat uusia sijoituskohteita luoden mahdollisuuksia malminetsintää toteuttavien yhtiöitten rahoittamiseen. Globaalit sijoitukset malminetsintään kasvoivat 58 % edellisvuodesta milj. US dollariin. Euroopassakin investoinnit kasvoivat 31 % ollen 110 miljoonaa euroa. Suomessa investonnit olivat 31 milj. euroa ja Ruotsissa 27 milj. euroa. Investoinnit kohdistuivat Fennoskandian alueelle muodostaen merkittävän eurooppalaisen malminetsintäalueen. Noin 31 yhtiötä tekee aktiivista malminetsintätyötä Suomessa. Näistä suurin osa on ulkomaalaisia yhtiöitä, jotka hyödyntävät GTK:n palveluita ja dataa työssään. GTK:n tilauskanta olikin hyvä kertomusvuonna. Näillä näkymin satsaukset malminetsintään jatkuvat voimakkaina myös vuoden 2005 aikana. Tom O. Niemi puheenjohtaja 3 GTK 2004

6 GTK

7 Kallioperä & raaka-aineet Malminetsintä jatkui ennätysvilkkaana Kallioperä- ja raaka-aineet -tulosalueen tehtävänä on kartoittaa ja tutkia Suomen kallioperää ja sen raakaainepotentiaalia sekä tuottaa yhteiskunnan ja sidosryhmien tarvitsemaa geologista tietoa ja palveluja. Toiminnan tavoitteena on edistää kallioperän malmi-, teollisuusmineraali- ja luonnonkivivarojen hyödyntämistä kestävän kehityksen periaat teen mukaisesti sekä aktiivisesti luoda edellytyksiä alan teolliselle kehityk selle. Polvijärven kunnan kromirikkaalla alueella on Horsmanahon talkkikaivos, joka toimii avolouhoksena. Kuvassa näkyy kallion rako, johon on virrannut pintavettä. Kuvan poikkileikkaus on toistakymmentä metriä korkea. Kuva: Jari Väätäinen, GTK GTK kehitti kertomusvuonna kaivannaisteollisuuden toimintaedellytyksiä tuottamalla uutta tietoa ja tulkintoja erityisesti kallioperän raaka-ainepotentiaalin kannalta keskeisiltä alueilta sekä parantamalla geologisen tiedon saatavuutta. Metallisten malmien etsintä jatkui vilkkaana Malminetsintä oli Suomessa ennennäkemättömän vilkasta. Maassamme toimii aktiivisesti noin 30, valtaosin ulkomaista malminetsintäyritystä. Toiminta on heijastunut geologisen tiedon, asiantuntemuksen ja palveluiden lisääntyvänä kysyntänä. Käytännössä kaikki yhtiöt käyttävät GTK:n tietoaineistoja ja asiantuntemusta. GTK keskittyi strategiansa mukaisesti ensi vaiheen malminetsintään, joka perustuu syvälliseen geotieteelliseen osaamiseen, uusimpiin menetelmiin ja geotiedon monipuoliseen hyväksikäyttöön. Tavoitteena on tuottaa perustietoa Suomen kallioperän malmivaroista, kehittää niiden etsintämenetelmiä ja paikantaa uusia malmipotentiaalisia alueita. Löydetyt esiintymät raportoidaan kauppaja teollisuusministeriölle edelleen myytäviksi teollisuudelle jatkotutkimuksia ja mahdollista kaivostoimintaa varten. GTK:n tutkima Kittilän Kettukuusikon kultaesiintymä myytiin kansainvälisessä tarjouskilpailussa yhdysvaltalaiselle Taranis Resources -yhtiölle, joka aloitti esiintymän jatkotutkimukset. Kohonnut nikkelin maailmanmarkkinahinta on johtanut myös teollisuuden lisätutkimuksiin useissa GTK:n aiemmin löytämissä malmiaiheissa tavoitteena kaivostoiminnan aloittaminen. GTK nimitti uuden tutkimusprofessorin, jonka tehtävänä on kehittää jalometallien tutkimusta ja etsintää. Toimen sijoituspaikkana on Rovaniemi. Metallisten malmien osalta etsinnän painopiste oli kullassa, jossa on tällä hetkellä nähtävissä parhaat mahdollisuudet uuden kaivostoiminnan kannalta ja toisaalta suurin teollisuuden kiinnostus. Tärkeimmät kullanetsintähankkeet kohdistuivat Kittilän itäosiin sekä Porttipahdan ja Lokan tekoaltaiden ympäristöön, Kuhmoon, Kalajoen Nivalan Reisjärven alueelle ja Forssan Huittisten alueelle tavoitteena paikantaa uusia kultapotentiaalisia vyöhykkeitä. Useita uusia malmiaiheita paikannettiin jatkotutkimuskohteiksi. Kuhmon vihreäkivivyöhykkeen monivuotinen tutkimushanke päättyi. Se tuotti useita kulta- ja nikkelimalmiaiheita sekä erinomaisen perustietopaketin alueen geologiasta alueella toimivien malminetsintäyhtiöiden hyödynnettäviksi. Pohjois-Suomen kerrosintruusioiden platinametallipotentiaalin selvitykset keskittyivät Koillismaalle, josta paikannettiin kaksi pirotteista platinametalli nikkeli kupari-esiintymää. Keski-Lapin granitoidialueella selvitettiin ns. appiniiteiksi kutsuttujen kivilajien malmipotentiaalia. Vihannin ympäristöstä valmistui uusi sinkkimalmimalli, jonka soveltuvuutta malminetsintään testataan lähivuosina. GTK:lla aktiivinen rooli teollisuusmineraalien etsinnässä Vuonna 2004 teollisuusmineraalien etsinnässä keskityttiin pigmenttimineraaleihin kalsiittiin, ilmeniittiin ja kaoliiniin, sekä niiden lisäksi harvinaisia GTK

8 Kalliosta otetaan näytepalaa kiilaamalla. Kuva: Jari Väätäinen, GTK Pernajan kallioalue löydettiin vuonna Louhoksella tuotetaan mm. korkealaatuista asfaltin kiviainesta. Kuva: Mika Räisänen, GTK alkuaineita, lähinnä litiumia sisältäviin pegmatiitteihin. GTK:n etsintästrategian suunnittelun tueksi laadittiin raportti Suomen teollisuusmineraalien tuotannosta ja etsintätarpeesta. Raportin mukaan teollisuusmineraalien tuotannon jatkuvuuden ja kasvun kannalta GTK:n aktiivinen rooli uusien esiintymien etsinnässä ja tutkimisessa on välttämätön. Tutkimuskohteiden valinnassa otetaan huomioon mineraalipotentiaalisuuden ohella teollisuuden tarpeet ja sijainti. Panostusta kohdistetaan alueille, joilla on jo syntymässä uutta kaivosteollisuutta. Kalsiittia etsittiin Lounais-Suomessa, ja merkittävintä oli Nummi-Pusulan Kalkkimäen wollastoniittipitoisen karbonaattikiviesiintymän tutkimusten valmistuminen sekä raportointi KTM:lle. Tämän sijainniltaan keskeisen esiintymän noin 7 miljoonan tonnin varantoihin sisältyy puhdasta kalsiittimarmoria, kalsiittista dolomiittimarmoria ja wollastoniitti-kalsiittimarmoria. Pohjan Kuovilan wollastoniitti kalsiittiesiintymän varannot kasvoivat huomattavasti vuoden 2004 kairauksissa. Esiintymän todettiin jatkuvan pystyasentoisena ainakin 150 metrin syvyyteen. Lisäksi Kuovilasta länteen Kiimasuolta paikannettiin 150 m leveä kalsiittikivijakso. Kuovilan kalsiittiesiintymä, kooltaan lähes 100 miljoonaa tonnia, on tulevaisuudessa tärkeä kotimainen raaka-ainevaranto alati kasvavalle mikrokalsiittituotannolle. Kalsiitin sivutuotteena esiintymästä olisi mahdollista saada wollastoniittia. Karbonaattikiviä kairattiin myös Virtasalmen Rajakankaan alueella, josta paikannettiin mittava kalsiitti dolomiittikiviesiintymä. Sievissä tavoitettiin kairaamalla pitkään tunnettujen dolomiittilohkareiden emäkallio. Löydös saattaa synnyttää alueelle maatalouskalkin tuotantoa. Ilmeniittitutkimuksia tehtiin Kauhajoen Lumikankaalla, josta paikannettiin magneettisin ja gravimetrisin mittauksin sekä kairauksin yli 200 miljoonaa tonnia apatiitti ilmeniitti magnetiittigabroa, jossa malmimineraalien osuus on parikymmentä prosenttia. Kaoliininetsinnän painopiste oli Sallan Vittajängällä, jossa maastotutkimukset saatiin päätökseen. Esiintymän kooksi arvioitiin yli 10 miljoonaa tonnia kaoliinia, jonka kaoliniittipitoisuus on 30 %. Alustavien rikastuskokeiden perusteella kaoliinin vaaleus on noin 80 %, mikä on riittävä paperin täyteaineena käytettävälle kaoliinille. Spodumeenia sisältävien litium pegmatiittien etsintä käynnistettiin Kaustisen alueella. Tutkimusten tarkoituksena on tukea alueelle kehitteillä olevaa kaivostoimintaa, jonka taustana on litiumin kasvava kysyntä tietokoneiden ja sähkökulkuneuvojen akuissa. Kohdealueen valintaan vaikutti runsaslukuiset spodumeenilohkareviuhkat, jotka pääosin oli löydetty jo Suomen Mineraali Oy:n 1960-luvun malmitutkimuksissa. GTK:n asiantuntemus yhteistyöverkostojen käyttöön GTK käynnisti Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan kehittämistä koskevan hankkeen, jonka keskeisimpänä sisältönä on laajojen yhteistyöhankkeiden suunnittelu sekä verkostoitumisen vahvistaminen pohjoisen Skandinavian ja Luoteis-Venäjän alueella. Hankkeen toiminta-aika on GTK:n yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Lapin liitto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Oulun yliopiston NorNet-yhteistyöverkosto. Suomen ja Venäjän välisellä velkakonversiorahoituksella toteutetun syväseismisen FIRE-heijastusluotaushankkeen korkealaatuisen aineiston alustavat tulkinnat valmistuivat ja toivat täysin uutta tietoa Suomen maankamaran syvärakenteesta. Tuloksia tullaan hyödyntämään mm. malmipotentiaalin tutkimuksessa. Outokum- GTK

9 Kallioperä & raaka-aineet mussa aloitettiin ennätyksellisen syvän tutkimusreiän kairaus niinikään velkakonversiorahoituksella. GTK on tilannut venäläiseltä syväkairaukseen erikoistuneelta valtionyritykseltä NEDRA:lta ja kauppahuone Machinoimportilta 2,5 km syvän tutkimusreiän kairauksen, joka toteutetaan vuosina GTK esitteli ja markkinoi Suomen malmimahdollisuuksia alan teollisuudelle ja kehitti sidosryhmäsuhteitaan. Keskeisenä tapahtumana oli maailman johtava malminetsintäkonfrenssi, Prospectors and Developers Associationin (PDAC) vuosittain Torontossa järjestettävä kokous, jossa GTK:lla oli jo kymmenettä kertaa oma osastonsa. Alueelliset kartoitusohjelmat Kallioperäkartoituksen painopiste oli Kainuu Kuusamon alueella, jossa jatkui tietokannan täydentäminen alueelliseen, 1: mittakaavaiseen kartoitukseen perustuen. Lapissa viimeisteltiin kahden 1: karttalehtialueen kartoitukset karttalehtien julkaisemista varten. Kartoitustavoite ylittyi reippaasti ennakoitua suuremman kausiharjoittelijamäärän ansiosta. Kartoitustietojen käytön helpottamiseksi kaikki julkaistut 1: karttalehtiselitykset vietiin internetjakeluun pdf-tiedostoina. Lentogeofysikaalinen kartoitusohjelma eteni hyvin ja vuoden mittaustavoite ylitettiin 40 %:lla. Hyvän tuloksen ansiosta ohjelman pinta-alakattavuus nousi jo 86 prosenttiin. Lisäksi GTK:n hankkeissa tehtiin tavoitteen mukaisesti malmipotentiaalisten alueiden tihennysmittausta Kaustisissa, Vihannissa ja Sodankylässä. Alueelliset painovoimamittaukset etenivät suunnitelman mukaisesti. Mittauksilla selvitettiin mm. Koillismaan kerrosintruusioiden ja ns. Etelä-Suomen kaarikompleksin rakennetta sekä tuettiin Keski-Pohjanmaan teollisuusmineraaliesiintymien tutkimuksia. Kallioperä ja raaka-aineet Suoritteet suunniteltu toteutunut Malminetsintään liittyvät valtausraportit, kpl KTM:lle raportoidut, merkittävät malminetsintäkohteet kpl 4 2 Aerogeofysikaalinen kartoitus, linjakm - kartoitusohjelma tihennysmittaukset Painovoimakartoitus, km Kallioperäkartoitus, km Kallioperäkartat 1: , kpl 4 3 Uudet kallioperähavainnot, kpl Syväreiän kairaustorni Outokummussa. Kuva: Jari Väätäinen, GTK 7 GTK 2004

10 Suomen syvin reikä kairattiin Outokummussa Syväkaira Outokummussa. Kuva: Jari Väätäinen, GTK > GTK aloitti huhtikuussa 2004 ennätyksellisen syvän tutkimusreiän kairauksen Outokummussa. Kairaus saatiin päätökseen helmikuussa 2005 hieman aikataulustaan edellä. Reiän syvyydeksi tuli m. Hanke oli kertomusvuoden näkyvimpiä GTK:n hankkeita. Kairauksen urakoitsijana toimivat venäläinen kairauksiin erikoistunut valtionyritys NEDRA ja kauppahuone Machinoimport, jotka vastasivat kairauksen teknisestä toteuttamisesta. Kairaushanke perustui Suomen ja Venäjän hallitusten väliseen sopimukseen entisen Neuvostoliiton aikaisten valtionvelkojen osittaisesta kuittaamisesta Suomeen toimitettavilla tieteellisillä laitteilla ja tutkimuspalveluilla. GTK valitsi Outokummun tutkimuksen paikaksi sen vuoksi, että se on eräs tärkeimmistä ja mielenkiintoisimmista malmialueista Suomessa, vaikka varsinainen metallikaivostoiminta alueella päättyi jo 1980-luvulla. Outokummun alueella on kallioperää tutkittu ja kairattu ahkerasti, ja alueesta on runsaasti aikaisempia tutkimuksia käytettävissä. Edelliset syväkairaukset ulottuivat syvimmilläänkin vain noin m:n syvyyteen. GTK:n syväreikähankkeen tavoitteena oli kallioperän perustutkimus ja reiän käyttö syvälaboratoriona myös kairauksen jälkeen. Syväreikähanke on luonteeltaan perustutkimusta ja se hyödyttää maankuoren rakenteiden mallintamista yleensä ja erityisesti Outokumpu-jakson syvärakenteen selvittämistä sekä kalliopohjavesien koostumuksen ja alkuperän tutkimusta. Syväreikä selvitti Outokummun kallioperän rakenteen Yksi reiän keskeisistä tutkimustavoitteista oli selvittää Outokummusta havaitun seismisiä aaltoja voimakkaasti heijastavan kivilajikerroksen ominaisuudet. Kairaus lävisti seismistä havaintoa vastaavan kerroksen 1,3 1,5 km:n syvyydellä. Osoittautui, että seismisesti heijastava kerros edustaa samoja kivilajeja, joihin Outokummun malmit liittyivät. Samanlaisia heijastavia kerroksia esiintyy Itä- Suomessa Outokummun ympäristössä laajalla alueella. Havainto on merkittävä ja osoittaa, että heijastusseismisillä menetelmillä voidaan suoraan paikantaa malminetsinnän kannalta otollisia kivilajeja. Syväreiän pohjavesiolot osoittautuivat hyvin mielenkiintoisiksi. Kallion vedenjohtavuus oli varsin suuri ylimmällä 500 m:llä, mutta pieneni nopeasti alaspäin mentäessä, ja yli 1000 m:n syvyydeltä saatiin pumpattua vain hyvin niukasti kalliopohjavesinäytteitä. Tulokset osoittavat kuitenkin, että Outokummun kallioperässä pohjavesi on hyvin suolaista ja kaasupitoista. Kaasu on etupäässä metaania. Mitään taloudellista merkitystä kaasulla ei ole, mutta havainto on tieteellisesti erittäin mielenkiintoinen. Kaasun alkuperä ei ole vielä tiedossa. Syväreikähanke ei sisältänyt pelkkää kairausta, vaan myös koko joukon geofysikaalisia mittauksia halkaisijaltaan 22-senttisessä reiässä. Reiästä mitattiin kallion sähköjohtavuutta, tiheyttä, magneettisia ominaisuuksia, lämpötilaa sekä kallion koostumusta erilaisten geofysikaalisten luotausten avulla. Lämpötila reiän pohjalla on noin +40 ºC. Tutkimukset jatkuvat kansainvälisenä yhteistyönä Outokummun syväreikä jää auki kairauksen jälkeen, jotta sitä voidaan käyttää syvälaboratoriona erilaisiin geofysikaalisiin ja geologisiin mittauksiin vielä vuosien ajan. Tutkimuksen teemat liittyvät mm. kallioperän pohjavesiolojen tarkempaan tutkimukseen ja vesinäytteiden pumppaamiseen kallion rakovyöhykkeistä ja kallioperässä mahdollisesti olevaan eliötoimintaan. Myös kallioperän seikkaperäistä rakennetta selvitetään reikäluotausten ja geofysikaalisten maanpintamittausten yhteistulkinnalla. Niinikään kallion jännitystila kiinnostaa tutkijoita. Yli 2 km:n syvyydeltä nostetut kairasydämet katkeilivat ohuiksi kiekoiksi, minkä aiheuttaa kallioperän voimakas jännitystila. Syväreiän kairasydännäytteitä tullaan hyödyntämään laajasti kallioperän fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien tutkimuksessa. Syväreikää ja sen näyteaineistoja käytetään GTK:n johtamassa laajassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa, johon osallistuu lähivuosina tutkimusryhmiä seitsemän eri maan tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja alan yrityksistä. GTK

11 Kallioperä & raaka-aineet Kiviaineksella on suuri merkitys yhteiskunnalle > Marraskuussa Helsingin yliopistossa tarkastettiin geologi Mika Räisäsen väitöstutkimus, jonka mukaan kiinnittämällä enemmän huomiota kiviainesten geologisiin ominaisuuksiin saavutetaan tuotannollisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia hyötyjä. Kiviaineksia tuotetaan murskaamalla kallioita. Kiviaineksilla tarkoitetaan kivirakeita, joita käytetään rakentamisen materiaaleina joko sidottuina, kuten asfaltti ja betoni, tai sitomattomina esimerkiksi teiden rakennekerroksissa, salaojissa ja rautateissä. Kiviaineksilla on suuri merkitys yhteiskunnan infrastruktuurin toimivuudelle. Tonneina mitattuna kiviainesteollisuus on Suomen suurin teollisuuden ala; meillä käytetään vuosittain noin 90 miljoonaa tonnia kiviaineksia, eli noin 18 tonnia asukasta kohden. Kiviainesten laatu riippuu niiden geologisista piirteistä, kuten mineraalikoostumuksesta ja rakenteesta, mutta myös niiden murskauksesta ja käyttökohteesta. Sama kiviaines voi olla korkealaatuinen rakennusaine esimerkiksi asfaltissa, mutta heikkolaatuinen esimerkiksi betonissa. Kiviainesten laatu riippuu niiden geologisista ominai- suuksista. Mika Räisäsen tutkimuksessa selvitettiin kiviainesten kartoituksen, testaamisen, ympäristöja lupa-asioiden ongelmia sekä arvioitiin kiviainesten laatua mm. kulumisen ja katupölyn muodostumisen kannalta. Julkaisu: Mika Räisänen, From outcrops to dust - mapping, testing, and quality assessment of aggregates Academic dissertation, University of Helsinki, Publications of the Department of Geology D1, ISSN , ISBN Kiviblokkeja Taivassalon Graniitti Oy:n rapakivigaraniittilouhoksella Kivelässä Luumäellä. Kuva: Jari Väätäinen, GTK Kiven Vuosi 2004 teki luonnonkiveä tunnetuksi > Vuonna 2004 vietettiin Kiven teemavuotta, jonka oli ideoinut ja julistanut Kiviteollisuusliitto ry. Teemavuoden aikana kiviteollisuutta, luonnonkiven käyttöä ja geologiaa tehtiin tunnetuksi monin eri tavoin. Teemavuosi näkyi erityisesti tehostuneena luonnonkivialasta tiedottamisena. Vuoden aikana organisoitiin myös monipuolista kivialan koulutusta ja kehitystoimintaa. GTK oli mukana monissa tapahtumissa keskeisenä toimijana esitellen laajasti luonnonkiviosaamistaan. Teemavuosi sisälsi yhteistyön kehittämistä ja tiivistämistä niin kotimaisten kuin ulkomaisten yhteistyötahojen kanssa luonnonkiven tunnetuksi tekemiseksi niin ammattialisten kuin tavallistenkin suomalaisten keskuudessa ikään katsomatta. Kiven Vuosi -teemavuoden kunniaksi GTK pystytti useita luonnonkivinäyttelyitä ja julkisti kiviaiheisia kilpailuja koululaisille. Teemavuoden aikana GTK osallistui kansainvälisiin kivimessuihin, Nordic Stone 2004, Turussa ja kansainvälisen luonnonkiviseminaarin Oulussa. Teemavuoden puitteissa järjestettiin useiden tahojen yhteistyönä myös suunnittelukilpailu, jonka kohteena oli GTK:n Kuopion toimitalon piha-alue. Kivien tunnistamista Geologian päivänä Nunnanlahdessa. Kuva: Nike Luodes 9 GTK 2004

12 GTK

13 Maankäyttö & ympäristö Maankäytön kartoitus jatkui monipuolista tietoa tuottaen Maankäyttö ja ympäristö -tulosalueen tehtävänä on maaperän ja sen raaka-ainevarojen kartoitus ja tutkimus sekä ympäristögeologiset tutkimukset. Toiminnan tavoitteena on tuottaa yhteiskunnallisen päätöksenteon, maankäytön suunnittelun ja elinkeinoelämän tarvitsemaa tietoa, sovelluksia ja palveluja kestävän kehityksen mukaisen raaka-ainehuollon sekä maankäytön turvaamiseksi. Luonnontilainen Kellolähde Hämeenkoskella. Kuva: Jari Väätäinen, GTK Tulosalueen toiminta vuonna 2004 oli kokonaisuutena asetettujen tavoitteiden mukaista. Sidosryhmä- ja asiakaslähtöisen toimintatavan ansiosta suuri osa hankkeista toteutettiin yhteisrahoitteisina. Vuoden aikana aloitettiin ennätykselliset yksitoista uutta yhteisrahoitteista hanketta, mikä mm. yhdessä lisääntyneen kaivosympäristötutkimusten kysynnän kanssa osoittaa tutkimuskeskuksen vahvistuvaa roolia maankamaraan liittyvien ympäristökysymysten puolueettomana asiantuntijana. Toiminnan hyödyllisyys ja vaikuttavuus varmistettiin keskittämällä kartoitus- ja etsintätoiminnat elinkeinoelämän ja maankäytön suunnittelun tarpeiden kannalta tärkeimmille alueille. Tutkimustoiminnassa panostettiin yhteiskunnan ja teollisuuden kannalta keskeisiin aiheisiin. Turveteollisuuden raaka-ainevarantojen turvaamiseksi raportoitiin 158 milj. m 3 tuotantokelpoista turvetta. Maa-ainesten varantotietoja täydennettiin keskeisten kulutusalueiden ympäristöissä, ja kiviainesten tilinpitojärjestelmän rakentaminen jatkui yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa. Pohjavesialueiden rakennetutkimuksia tehtiin yhteistutkimuksina useissa eri kohteissa yhteistyökumppaneiden kanssa. EUja lähialueyhteistyöhön osal listuttiin aktii visesti. Luoteis-Venäjälle painottunut mittava ympäristögeokemiallinen kartoitusprojekti päättyi. Hankkeen kansainvälistä merkittävyyttä kuvastaa, että projektin lopputulokset julkaisi kansainvälinen kustannusyhtiö Elsevier. Kartoitustoiminta Maaperän peruskartoitus 1:20 000/ mittakaavassa kohdennettiin tehdyn valtakunnallisen tarveselvityksen pohjalta maankäytölli sesti tärkeille alueille Etelä-Suomen rannikkoseudulle sekä Vaasan ja Oulun ympäristöön. Kartoitustavoite ylittyi merkittävästi erityisesti Merenkurkun alueella saavutetun hyvän tuloksen ansiosta. Merigeologista kartoitusta ja luotausta voitiin tehdä merkittävästi alle tavoitteen uuden Merivoimien kanssa hankitun tutkimusaluksen käyttöönottotestausten vuoksi. Monivuotinen projekti yleismittakaavaisen digitaalisen maaperäaineiston tuottamiseksi koko maasta jatkui suunnitelman mukaisesti yhteistyössä MTT:n ja Metla:n kanssa. Hankkeen rahoitukseen osallistuu myös ympäristöministeriö. Projekti perustuu erilaisten maaperää koskevien lähtöaineistojen yhteiskäyttöön, analysointiin ja tulkintaan uudenaikaisten paikkatieto- ja kuvankäsittelyteknii koiden avulla. Lopputuloksena saadaan yhtenäinen numeerinen aineisto muuttumattomasta maaperästä ja maaperän muuttuneesta pintaosasta sekä niiden ominaisuuksista. Aineistot palvelevat kotimaassa erilaisia maankäytön, peltoviljelyn ja metsänhoidon tarpeita. EU:n maaperäsuojelu- ja muita tietotarpeita varten tulosaineistot tallennetaan myös EU:n maaperätoimiston (European Soil Bureau) tietojärjestelmiin. Helsingin seutukunnan alueella toteutettavan kolmivuotisen taajama- ja kasvualueiden rakentamista palvelevan KallioINFO-kehitysprojektin I-vaiheen loppuraportti hyväksyttiin ja II-vaihe aloitettiin. Projektin tavoitteena on kehittää GTK

14 Susiluola sijaitsee Susivuoren pohjoisrinteellä 116,5 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella ja Kristiinankaupungin puolella, mutta luola-alueen omistaa Karijoen kunta. GTK osallistuu luolan kivilöytöjen tutkimiseen. Kuva: Jari Väätäinen, GTK Maaperänäytteenottoa pellolla Kirkkonummella. Kuva: Jari Väätäinen, GTK geologinen informaatiojärjestelmä ja sen vaatimat tietomallit sekä käyttöliittymä, jonka avulla geologinen tieto saadaan asiakkaan käyttöön internetin kautta. Kallio- INFO-projekti kuuluu TEKESin Kalliorakentamisen kilpailu kyky -kehitysohjelmaan ja se kattaa Helsingin seutukunnan alueella yhdeksän kuntaa, jotka osallistuvat myös projektin rahoitukseen. Projektin II-vaiheessa keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu valtakunnallisen maakairaustietojärjestelmän (pohjatutkimusrekisterin) kehittäminen ja testaus. Geologisesti ainutlaatuisella Merenkurkun alueella jatkettiin Ruotsin ja Suomen man ner- ja merialueet kattavaa GEONAT-kartoitusprojektia. Projektin tavoitteena on tukea aluetta koske via maankäytön ja ympäristöhuollon ratkaisuja kummassakin maassa sekä edistää alueen nimeämistä uudeksi maailmanperintökohteeksi geologisin perustein. Projekti kuuluu EU:n Interreg IIIA -ohjelmaan. Maailmanperintökohteen selvitystyö eteni vuoden aikana UNESCO:n aielistalle. Varsinainen maailmanperintöhakemus jätettiin v alussa ympäristöministeriön toimesta. Maaperän raaka-aineet Kiviainesten tilinpitoa koskeva yhteistyö jatkui ympä ristöministeriön ja SYKE:n kanssa joskin viivästyneenä SYKE:n resurssointiongelmien vuoksi. Viivästys ei vaikuta järjestelmän suunnitelman mukaiseen valmistumisaikatauluun (järjestelmä käyttövalmis v. 2007), mutta järjestelmän lupa- ja ottoilmoituksia koskevan osan valmistuminen lykkääntyi vuoteen GTK vastaa sopimuksen mukaisesti tilinpitojärjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta omassa tiedonhallinnassaan. Tilinpitojärjestelmä toimii internetin välityksellä ja se palvelee laajaa käyttäjäkuntaa ainestuottajista viranomaisiin ja kansalaisiin. Järjestelmän tavoitteena on turvata yhteiskunnan tar vitsema kiviaineshuolto ja lisätä materiaalitehokkuutta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Turvevarojen kartoituksen maastotöitä tehtiin Itä-Suomessa, Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa. Aluevalintojen tarkoituksenmukaisuus varmistettiin perinteisessä kauppa- ja teollisuusministeriön järjestä mässä turvetutkimusten koordinaatiokokouksessa, johon osallistuivat sekä turveteollisuuden että turvetuottajien edustajat. Vuoden 2004 kartoitustavoite saavutettiin 97 prosenttisesti. Turvevarojen kartoitustulokset julkaistiin tavoitteen mukaisesti kuuden kunnan alueelta. Raportoitu tuotantokelpoinen turvemäärä ylitti tavoitteen reilusti. Turvetietojen ja raporttien jakelukanava avattiin internetissä (http://vsa.gsf.fi/wwwsivut/turvekartta/index.htm) ja se sai heti suuren suosion käyttäjien keskuudessa. GTK osallistui merkittävällä panoksella kansainväliseen turvealan konferenssiin Tampereella, 12th International Peat Congress Wise Use of Peatlands IPS Konferenssin yhteydessä julkaistiin useita tutkimuksia suomalaisista soista ja niiden merkityksestä bioenergiahuollossa sekä turpeen uusiutumisnopeudesta ja ympäristövaikutuksista. GTK jatkoi vesihuollon kannalta merkittävimpien, taajamien lähistöllä olevien har jupohjavesi muodostumien kartoitusta koordinoidusti ja yhteisrahoitteisesti ympäristöhallinnon sekä vesiosuuskuntien kanssa. GTK:n osuutena on selvittää geologisin ja geofysi kaali sen menetelmin muodostumien geologiset rakenteet sekä pohjaveden varastoitumis- ja virtausolosuhteet, jotka muodostavat perustan pohjaveden kestävälle käytölle ja alueen muulle maankäytön suunnittelulle. Vihanninharjun laaja harjun rakennetutkimus ja pohjavesiselvitys valmistui. Suonenjoen Lintharjun pohjavesialueesta tehtiin riskitutkimus, jossa ampumaradan osoitettiin olevan merkittävä uhka pohjaveden laadulle. Työ jatkuu ampumaradan puhdistustekniikkaa kehittävässä hankkeessa Outokummun mineraalitekniikan koetehtaalla yhteisrahoitteisesti ympäristöministeriön ja puolustusvoimien kanssa. Hyvinkään ja Kempeleen pilottihanke johti hydrogeologiseen tutkimushankkeeseen. GTK

15 Maankäyttö & ympäristö Ympäristögeologinen tutkimus Raaka-ainevarojen käyttöön liittyvät ympäristögeologiset tutkimukset jatkuivat vilkkaina. Erityisesti kaivosympäristötutkimuksiin kohdistui aikaisempaa enemmän teollisuuden kysyntää. Kertomusvuonna jatkui Itä-Suomessa suljettujen sulfidikaivosten ympäristöjen tilaa ja kunnos tusratkaisuja kehittävä hanke. Soiden kasvunopeuksia ja kasvihuonekaasupäästöjä koskeva tut kimus jatkui yhteistyössä Joensuun ja Helsingin yliopistojen kanssa. Hanke kuuluu KTM:n johtamaan nelivuotiseen tutkimusohjelmaan Soiden ja turpeen käytön kasvihuonekaasuvaiku tukset Suomessa, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisesti päteviä tulok sia kansallisia päästölaskelmia varten. Kolmivuotinen yritysryhmähanke Kaivostoiminnan ympäristötekniikka jatkui Outokumpu Oyj:n johdolla ja TEKESin rahoitustuella. Hankkeeseen osallistuvat lisäksi VTT ja TIEL. Projektin ta voitteena on kehittää kaivosten sulkemiseen liittyvää vientikelpoista teknologiaa ja osaamista. Hankkeen kohdetyöt ja kansainvälinen lainsäädäntöselvitys valmistuivat suunnitelman mukaisesti. Alueiden käyttöä koskevissa tutkimuksissa jatkui ydinjätteiden loppusijoitustutkimuksiin liit tyvä, ikiroutailmiötä tutkiva PERMAFROST-hanke voimayhtiöiden kanssa kansainvälisessä tutkimusverkostossa. KUNTO-hanke (työkalu metsäojituksen vesistökuormituksen torjuntaan) jatkui ympäristö klusterin jatkotutkimusohjelmassa. EU-rahoituksella jatkuivat Itämeren pinnanvaihte lujen vaikutuksia selvittävä SEAREG- ja luonnollisia ympäristöriskejä selvittävä ESPON-HAZARDS -tutkimushanke. Viisi uutta EU-osarahoitteista hanketta alkoi kertomusvuoden aikana maankäyttö- ja ympäristöaihepiireihin liittyen. Ympäristön tilaan liittyvät laajat kansainväliset kartoitushankkeet Barents Ecogeochemistry ja FOREGS/geokemiallinen kartoitus etenivät suunnitelman mukaisesti päätösvaiheisiin. Tutkimuskeskuksen johdolla yhdessä venäläisten organisaatioiden kanssa toteutetun Barents Ecogeochemistry -hankkeen loppuraportti valmistui. Kansainvälinen kustannusyhtiö Elsevier julkaisi tulokset näyttävänä geokemiallisena atlaksena. Euroopan laajuinen geokemiallinen kartoitus projekti FOREGS (Forum for European Geological Surveys) eteni raportointivaiheeseen. Laaja selvitys Arseeni Suomen luonnossa ja sen ympäristövaikutukset ja riskit valmistui ja julkaistiin syksyllä. Yhteistyössä WSOY:n kanssa valmisteltu Suomen jääkausihistoriaa sekä maaperän ja maiseman syntyä kuvaava Jääkaudet-kirja ilmestyi keväällä Kirja on saanut hyvää palautetta monelta taholta. Suuren suosion saavuttanut kansallispuistojen opastuskeskuksia kiertävä Jääkauden jäljet -kiertonäyttely toteutui tutkimuskeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyönä. Mäkrän siirtolohkare. Kuva: Tapani Tervo, GTK Tekopohjavesialtaassa järvivedestä tehdään maaperään imeyttämällä pohjavettä. Kuva: Jari Väätäinen, GTK Maankäyttö ja ympäristö Suoritteet suunniteltu toteutunut Pohjavesivarat, saatavuusselvitykset, kpl 10 9 Turvekartoitus, km Raportoitava tuotantokelpoinen turvemäärä, milj. m Maaperäkartoitus 1:20 000/1:50 000, km Merigeologinen kartoitus, km Merigeologinen luotaus, linja-km Merigeologiset selvitykset, kpl 6 13 Ympäristöselvitykset GTK 2004

16 GTK:ssa valmistui kertomusvuoden aikana kaksi väitöstutkimusta pohjavedestä. Korkeatasoisia väitöksiä pohjavedestä Pohjaveteen vaikuttavat monet tekijät > Filosofian lisensiaatti Ulpu Väisäsen väitöstutkimus pohjavedestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä vertaisi pohjaveteen vaikuttavia tekijöitä Rovaniemen seudulla ja Länsi-Nicaraguassa. Väitöstutkimus tarkastettiin Oulun yliopiston Geologian osastolla. Pohjois-Suomessa Rovaniemen seudulla ja Nicaraguassa on tutkittu pohjaveden laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Nämä tutkimusalueet, joiden erilaisia pohjavesiolosuhteita verrataan toisiinsa, poikkeavat toisistaan huomattavasti myös geologian, ilmaston ja maankäytön suhteen. Suomen kallioperä on vanhaa, iältään jopa yli miljoonaa vuotta, ja sitä peittävät viimeisen jääkauden jälkeen, 2-3 miljoonan vuoden aikana syntyneet keskimäärin ohuet maaperäkerrostumat. Nicaraguassa maaperä koostuu monin paikoin vanhoista, paksuista rapautumista ja eroosion kuluttamasta ja uudelleen kerrostamasta aineksesta. Nicaraguassa on myös lukuisia tulivuoria ja niiden purkaustuotteista syntyneitä kerrostumia. Tutkimus osoitti Rovaniemen seudun pohjavesien olevan lähes luonnontilaisia ja enimmäkseen hyvälaatuisia, kun taas Nicaraguassa pohja- ja pintavesien saastuminen on suuri ongelma. Yksipuoliset viljelymenetelmät ja aiemmin lähes yksinomaan harjoitettu puuvillan viljely ja runsas torjunta-aineiden käyttö ovat aiheuttaneet maaperän köyhtymistä ravinteista ja maaperän ja vesien saastumista. Pohjaveden laatu on parantunut Etelä-Suomessa > Geologi Birgitta Backmanin Birgitta Backmanin väitöksessä tutkittiin pohjaveden laadun, erityisesti happamoitumisen, muutoksia vuosina Lammin ja Hämeenkosken kuntien alueella Etelä-Suomessa. Pohjaveden laatua seurattiin säännöllisesti kahdeksassa eri kohteessa. Kohteet olivat hiekka- ja moreenialueilla olevia talousvesikaivoja ja lähteitä. Näytteitä otettiin vuoteen Kallioperä, maaperä, ilmasto ja ihminen vaikuttavat pohjaveden laatuun Nicaraguassa. Tämä kaivo lähellä Télica-tulivuorta oli 87 perheen käytössä hirmumyrskyn tuhottua alueen muut kaivot. Kuva: Ulpu Väisänen, GTK 1994 asti kuusi kertaa ja sen jälkeen neljä kertaa vuodessa. GTK jatkaa edelleen näytteenottoa. Väitöstutkimus tarkastettiin Helsingin yliopistossa. Näytteistä analysoitiin 26 eri vedenlaatumuuttujaa. Vuoden 2002 loppuun mennessä oli analysoitu näytettä. Tutkimuksen aikana alueilla tapahtuneet muutokset kuten rakentaminen, hakkuut, ojittaminen ja maankäyttömuodon muuttuminen kirjattiin. Laajemmilla alueilla vaikuttavia muutoksia, kuten muutoksia päästöissä, laskeumassa ja lannoitteiden käyttömäärissä tarkasteltiin tilastotietojen perusteella. Tutkimuskohteiden pohjaveden laadussa tapahtui merkittäviä muutoksia 33 vuotta jatkuneen seuran- Lammin Jahkolan kylässä moreenirinteessä sijaitseva 6 metrin syvyinen rengaskaivo, jonka vedenlaatua on seurattu vuodesta 1969 lähtien. Kuva: Arto Pullinen, GTK nan aikana. Osa havaituista muutoksista oli yhteisiä kaikille seurantakohteille ja osa ominaisia vain tietyille kohteille. Huomattavia muutoksia oli veden ph-arvoissa, sulfaattipitoisuuksissa ja puskurikykyä mittaavissa alkaliteettiarvoissa sekä raskasmetallipitoisuuksissa. Pohjavesien laatu parani merkittävästi 1990-luvun aikana. Vuosituhannen vaihteessa ph-arvot tosin laskivat hetkellisesti uudestaan. Julkaisut saatavissa kirjallisessa muodossa Väisänen, Ulpu 2004: Groundwater and factors affecting its quality: examples from the Rovaniemi district of Northern Finland and western Nicaragua. Geological Survey of Finland, Bulletin, p., 5 apps. ISBN: Hinta on 27 euroa ALV:n kera, ja postitse lähetettäessä tulevat lisäksi postituskulut. Backman, Birgitta 2004: Groundwater quality, acidification, and recovery trends between 1969 and 2002 in South Finland. 110 p.,8 apps. ISBN: Hinta on ALV:n kera 22,50 euroa, ja postitse lähetettäessä hintaan lisätään postituskulut. Julkaisuja voi tilata Geologian tutkimuskeskuksen toimipaikoista Espoossa, Kuopiossa tai Rovaniemellä, puh (Espoo), (Kuopio) ja (Rovaniemi) tai osoitteesta: GTK

17 Merenkurkun saaristo on geologialtaan ainutlaatuinen Maankäyttö & ympäristö GTK:n johtama GEONAT-projekti selvittää kestävän kehityksen mukaisen maankäytön suunnittelun ja ympäristönhuollon Merenkurkun alueella Kuva: Mustasaaren kunta > Merenkurkun Suomen puoleisella rannikolla sijaitsee saaristo, jossa on laskettu olevan noin saarta ja luotoa sekä noin kilometriä rantaviivaa. Merenkurkun alue on pinnanmuodoiltaan tasaista. Tästä huolimatta se on geologialtaan rikas ja vaihteleva. Erityisesti jääkausien jättämät jäljet ovat sille luonteenomaisia tehden siitä ainutlaatuisen. Viimeisen Veiksel-jääkauden jäljiltä maa nousee edelleen noin 8 9 mm vuodessa. Uutta maata paljastuu meren alta noin 100 hehtaaria vuodessa (1 km 2 ). On laskettu, että noin vuonna 4000 syntyy uusi maakannas Suomen ja Ruotsin välille. Maakannaksen halkaisee Perämerestä syntyvän Euroopan suurimman makeanvedenaltaan Peräjärven suuri laskujoki. Geologialtaan ainutlaatuiseksi alueen tekee laajat De Geer -moreenien ja jäätikön virtaussuuntaan poikittaisten moreenimuodostumien mosaiikki. Leimaa antavaa alueelle on laajat lohkarekentät, pirunpellot ja matalien mäkien lakia peittävät rantakivikot. Viimeinen jääkausi on jättänyt alueelle myös runsaasti silokallioiden pintaan mm. uurteita ja kouruja, joiden perusteella jäätikön virtaussuunta on alueella vaihdellut jopa 90 astetta. Kallioperän tyypillisin kivilaji on ns. Vaasan graniitti. Alueen laidalla on n. 520 miljoona vuotta vanha Söderfjärdenin meteoriittikraatteri. Lähes kaikkialla on merkkejä vanhasta maan nousun mukana edenneestä asutuksesta, kalastuksesta ja merenkäynnistä. Nykyisin sankkojenkin metsien keskellä sijaitsevien entisten rantakivikkojen keskelle on ladottu kivisiä vanhoja merimerkkejä, kummeleita, ja usein ympäristössä on myös kivikoissa kuoppia, joissa kalastajat ja hylkeenpyytäjät ovat majoittuneet purjekankaan antaessa suojaa tuulta ja sadetta vastaan. Alueen geologiaa tutkitaan 3-vuotisessa EU-hankkeessa Geonat Geological information and nature values for the sustainable development of the Kvarken area. Hanketta koordinoi GTK ja sen merkittävin partneri on SGU. Hanke saa rahoitusta Interreg IIIA Kvarken Mitt-Skandia -ohjelmasta, Pohjanmaan liitolta, Vaasan kaupungilta, Mustasaaren kunnalta ja Metsähallitus/Länsi-Suomen luontopalveluilta. Hankkeen tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten maankäytön suunnittelun ja ympäristöaktiviteettien edistäminen sekä maailmanperintöstatuksen saaminen Merenkurkun saaristolle. Lisätietoja Geonat-projektista löytyy osoitteesta geonat. 15 GTK 2004

18 GTK Tärykairanäytteenottoa T/A Geolalla Saaristomerellä VALKO-projektin yhteydessä. Kuva: Aarno Kotilainen, GTK

19 Geopalvelut Monipuolisten geopalvelujen kysyntä kasvoi Geopalvelukeskus on valtakunnallinen palveluyksikkö, joka tuottaa tai hankkii GTK:n tarvitsemat kemialliset laboratoriopalvelut, geofysikaaliset maasto-, meri- ja lentomittaukset sekä kenttätutkimuspalvelut. Toimintavuoden alusta yksikköön liitettiin myös mineraalitekniikan laboratorio Outokummussa. GTK:n geopalvelut muodostavat kansainvälisestikin merkittävän palvelukokonaisuuden one stop -periaatteella. Tutkimuskeskuksen sisäinen analyysi-, mittaus- ja näytteenottopalvelujen kysyntä kasvoi selvästi vuodesta Huolimatta samanaikaisesti voimakkaasti kasvaneesta ulkoisesta kysynnästä palvelut voitiin tuottaa kohtuullisella toimitusvarmuudella ja sisäisten palvelusopimusten mukaisesti. Palveluja tuotettiin maksullisina ja yhteisrahoitteisina hankkeina ulkopuolisille asiakkaille ja sidosryhmille yhteensä noin 6,1 milj. eurolla, josta uuden toimialueen, mineraalitekniikan, osuus oli vajaa kolmannes. Ylivoimaisesti suurin asiakasryhmä oli kotimainen ja ulkomainen kaivosteollisuus ja malminetsintäyhtiöt. Ulkomaan projektiviennin tulot olivat yhteensä noin 0,5 milj. euroa. Mineraalitekniikka integroitiin GTK:n toimintaan Outokummussa sijaitsevan mineraalitekniikan laboratorion integroiminen GTK:n toimintaorganisaatioon sujui hyvin. Yhteisiä hankkeita käynnistettiin ja laatujärjestelmää yhtenäistettiin. Laboratorion pitkän tähtäyksen kehittämissuunnitelma valmistui ja siihen liittyvät suositukset huomioitiin jo osittain vuoden 2004 toiminnassa aikaistamalla eräitä oleellisimpia investointeja suunniteltua suuremman tulorahoituskertymän ansiosta. Sen sijaan mineraalitekniikan laboratorion tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei voitu toteuttaa tutkijaresurssien puutteen takia. Vuodesta 2003 voimakkaasti kasvanut tilauskanta sitoi tutkijaresurssit lähes kokonaan. Kemiallisen analytiikan sekä sisäinen että ulkoinen kysyntä kasvoi selvästi. Kokonaisuudessaan analysoitavien näytteiden määrä kasvoi 42 % vuodesta 2003 (noin näytteestä näytteeseen). GTK:n päätoimipisteiden laboratorioiden lisäksi kaivoslaboratorio Sodankylässä jatkoi toimintaansa ja sen tilauskanta kasvoi edellisvuodesta. Tutkimuskeskus työllistää Sodankylässä la boratorio-, näytekäsittely- ja näytteenottotehtävissä pysyvästi noin 20 henkilöä. Lentogeofysiikka kiinnosti kansainvälisesti Lentogeofysiikan kansainvälistä yhteistyötä ja verkottumista jatkettiin solmimalla sopimus alan ja siihen liittyvän tekniikan kehittämisestä yhteistyössä British Geological Surveyn (BGS) kanssa. Joint Airborne Capabilty (JAC) -yhteistyö käynnistyi vaiheittain katsausvuoden lopulla siten, että vuoden 2004 lopulla toteutettiin ensimmäinen yhteishanke Skotlannissa sekä valmisteltiin Pohjois-Irlannissa vuosina toteutettava TELLUS-hanke. GTK vastaa JAC-yhteistyön johtamisesta ja antaa asiantuntija-apua BGS:n toteuttamissa kansallisissa lentomittaushankkeissa. Twin Otter -lentokoneen omistus siirtyi BGS:lle syyskuussa ja lento-operoinnista vastasi edelleen Finnair. Sopimuksen myötä GTK koordinoi osapuolien osallistumista eurooppalaiseen lentotutkimusverkostoon EUFARiin (European Fleet for Airborne Research). Kotimaan kartoitusohjelmaa voitiin toteuttaa suunniteltua suuremmalla volyymillä alkuperäisellä rahoitusmäärällä. Tansanian lentokartoitushankkeen tulokset GTK

20 luovutettiin tilaajalle ja esiteltiin muille sidosryhmille maaliskuussa 2004 Dar es Salaamissa järjestetyssä seminaarissa. Kirgistanin ympäristölentogeofysikaalinen hanke toteutettiin ja luovutettiin tilaajalle. Toiminnan ohjauksen kehittäminen jatkui Yhteistyötä Merivoimien tutkimuslaitoksen kanssa jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Yhteisen Geomari-aluksen ensimmäinen purjehduskausi käytettiin aluksen ja siihen asennettujen laitteistojen testaukseen. Geopalveukeskuksen omana tuotantona tuotettiin kallionäytteenottoa porauskalustolla GTK:n hankkeisiin yhteensä noin m, ylittäen hieman asetetun tavoitteen noin m:llä. Ostopalveluina hankittiin kairausta noin m, alittaen tavoitteen noin m:llä. Ostopalveluun varattu määräraha kului hintojen nousun takia kuitenkin kokonaan. Laboratorion tiedonhallintajärjestelmän laajennus mineraalitekniikan laboratorioon aloitettiin. Tutkimuskeskuksen pilottihankkeena on jatkettu integroidun laatu-, turvallisuus- ja ympäristö hallintajärjestelmän (IMS) kehittämistä. IMS-käsikirjan käyttöönottoversio valmistui. Alustavat ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat on tunnistettu ja luokiteltu. Hanke on tavoiteaikataulustaan edelleen resurssipulasta johtuen hieman myöhässä. Toimintavuoden aikana siirryttiin ajoneuvojen leasing-järjestelyyn ja oma ajoneuvokanta saatiin pääosin myydyksi. Klassisella ns. Fire Assay -menetelmällä n C:ssa sulatettuja malminäytteitä puretaan uunista ja kaadetaan sulatusupokkaista valumuotteihin Rovaniemen Geolaboratoriossa. Vuonna 2004 tehtiin Geolaboratoriossa kaikkiaan n Fire Assay -analyysiin perustuvaa kullan, palladiumin ja platinan määritystä ennen kaikkea Suomessa toimiville malmi - ja kaivosyhtiöille. Kuva: Reijo Lampela, GTK GTK

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

GTK lyhyesti. gtk.fi

GTK lyhyesti. gtk.fi GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kari Knuutila Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -kutsuseminaari Johdanto Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi Kajaani, 8.1.2015 Kristiina Jokelainen Erityisasiantuntija, Lapin liitto Kaivannaisalan teemapaperin valmistelu 2013 nimettiin

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015

HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015 HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori ALUERAKENTAMISHANKKEET 23.10.2015 Nimi (pvm:n ja nimen vaihto: Näytä > Ylä- ja alatunniste) 2 MAA-AINESHUOLTO 2010 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus, Tommi Kauppila, Raisa Neitola antti.pasanen@gtk.fi tommi.kauppila@gtk.fi raisa.neitola@gtk.fi 30.01.2014 1 GTK:n rooli yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu 21.8.2014 ONKO PUHDAS YLIJÄÄMÄMAA JÄTETTÄ? ONKO SE TUOTE? PITÄÄKÖ SITÄ SÄÄDELLÄ? Maa- ja vesirakennus-,

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot