Joulukuu Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joulukuu 2006. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry"

Transkriptio

1 Joulukuu 2006 SNIL ja SKOL yhdistyvät... 2 Suunnittelukustannukset +4%... 2 SKOLin toimisto ja hallitus SKOL edustaa monipuolista osaamista ja asiantuntemusta... 3 SKOL avaa ovia teolliselle muotoilulle... 4 Julkiselle liikenteelle potkua muotoilun keinoin... 5 Kahdeksan vuotta Perussa... 6 Painopiste Kiinaan... 7 Kiinteistöt vakaita sijoituskohteita... 8 Riskienhallinta arkipäivää... 9 Kiinteistöalalla suuria muutoksia Arkkitehtikilpailut isoissa kohteissa Muuntojoustavuus etusijalla Elinkaaritalouden kimppuun Tuotemallinnuksen kärkimaita Piirustuslaudalta mallinnukseen Suunnitteluyrityksillä ennätysvuosi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

2 2 SKOL Visio Joulukuu 2006 SNIL ja SKOL yhdistyvät Suunnittelukustannukset + 4 % Suomen Konsulttiyhdistys SNIL ry:n vuosikokous päätti hyväksyä yhdistymisen Suunnitteluja konsulttitoimistojen liiton SKOLin kanssa. Yhdistymisen taustalla on liittojen toiminnan tehostaminen ja alan järjestörakenteen selkeyttäminen. SNIL perustettiin vuonna 1951 nimellä Suomen Neuvottelevien Insinöörien Liitto SNIL ry ja Suomen konsulttitoimistojen liitto SKOL ry vuonna SNILin yhteistyö SKOLin kanssa käynnistyi vuonna 1969, kun liitojen yhteinen toimisto perustettiin. SNIL vaihtoi nimensä Suomen Konsulttiyhdistys SNIL ry:ksi vuoden 1985 alusta ja SKOL puolestaan Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:ksi vuoden 1996 alusta. SNILin alkuperäinen nimi säilyy edelleen Suomen Neuvottelevien Insinöörien Liiton SNILin stipendirahaston nimessä, joka jatkaa toimintaansa ennallaan. Muilta osin liittojen yhdistyminen tarkoittaa SNILin hoitamien tehtävien siirtymistä SKOLin hoidettaviksi ja SNILin itsenäisen yhdistystoiminnan lakkaamista. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin ylläpitämän suunnittelukustannusten seurannan mukaan alan keskimääräinen kustannustaso näyttää nousevan vuoden 2006 aikana lähes neljä prosenttia. Toimiala- ja yrityskohtaisesti kustannusmuutokset voivat poiketa melko paljonkin keskiarvosta. Kustannusnousu johtuu pääosin palkoista. Suunnittelualan työehtosopimuskorotukset olivat kesäkuussa noin kaksi prosenttia. Lisäksi palkat ovat hyvän työtilanteen ja resurssipulan seurauksena liukuneet yli kaksi prosenttia ylöspäin. Tarkemmat tiedot saadaan joulukuun palkkatilastoista. Kustannusnousua ovat osaltaan kasvattaneet myös sosiaalikustannusten, rahoituskustannusten sekä muiden kustannusten kasvusuunta. Suunnittelualan työehtosopimukset ovat voimassa syyskuun 2007 loppuun, alkuvuodelle ei ole sovittu palkkojen yleiskorotuksia. Kustannuspaineita aiheuttavat kuitenkin myös kehitystoiminnan lisääntyminen ja lisääntyneen tarjoustoiminnan aiheuttama yleiskustannusten nousu. Tervetuloa glögille Tapiolan Keskustornin 12. kerrokseen maanantaina klo Ilmoittautumiset: puh SKOLin toimisto SKOLin toimistoon on nimitetty lakimieheksi lokakuun alusta lähtien oik.kand. Mikko Oikarinen. Hänen tehtäviinsä kuuluvat työsuhde- ja sopimuskysymykset sekä suunnittelupalvelujen hankinta-asiat. puhelinvaihde , faksi Toimitusjohtaja Timo Myllys puh. 5101, gsm Johtaja Pertti Kinni puh. 5102, gsm Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen puh. 5105, gsm Lakimies Mikko Oikarinen puh. 5103, gsm Julkaisut Kirsti Leskinen puh Talous Ritva Marttila puh Tilastot Hilve Nurminen puh SKOLin hallitus 2007 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on toimialajärjestö, jonka jäsenet harjoittavat omilla erikoisaloillaan puolueetonta suunnittelu- ja konsulttitoimintaa. SKOLin hallituksen kokoonpano vuonna 2007 on seuraava: Puheenjohtaja Markku Kaskimies Pöyry Building Services Varapuheenjohtajat Eevaliisa Härö Ramboll Finland Vesa Junttila LCA Engineering Jäsenet Petri Jokinen Neste Jacobs Harri Mäkelä Innogeo Seppo Mäki FCG Jouni Mörttinen Pöysälä & Sandberg Tommi Tuominen Evata Finland Samuli Törönen Air-Ix Suunnittelu Matti Vuorio Jyvästek

3 SKOL Visio Joulukuu SKOL edustaa monipuolista osaamista ja asiantuntemusta Suunnittelu- ja konsulttiala on vakiintunut SKOLin edustaman toimialan nimeksi vasta kymmenisen vuotta sitten, kun SKOL otti käyttöön nykyisen nimensä Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry. Liitto perustettiin vuonna 1967 nimellä Suomen Konsulttitoimistojen Liitto SKOL ry. Suomessa ala järjestäytyi vuonna 1951, jolloin perustettiin Suomen Neuvottelevien Insinöörien Liitto SNIL ry luvulla SNILin kaikki jäsenet olivat insinööritoimistojen omistajia ja partnereita. Niinpä SKOL olikin aluksi yksinomaan insinööritoimistojen yrittäjäjärjestö. SKOLiin liittyi vähitellen myös arkkitehtitoimistoja ja liikkeenjohdon konsulttiyrityksiä ja sitä mukaa SKOL laajeni kattamaan muitakin asiantuntijapalvelualoja. SKOL ja SNIL ovat toimineet yhteistyössä SKOLin perustamisesta lukien lähes neljä vuosikymmentä ja yhdistyneet lopullisesti tänä vuonna. Kansainvälisesti toimialamme nimi ja sen käännökset vaihtelevat kielipohjan mukaan. Englannin kielen termit vakiintuivat kun American Institute of Consulting Engineers perustettiin vuonna 1910 ja Association of Consulting Engineers Englannissa vuonna Germaanisella kielialueella ei konsultoitu vaan annettiin neuvoja. Saksaan perustettiin Verein Beratender Ingenieure VBI vuonna jo 1903 ja vuotta myöhemmin Tanskaan Foreningen af Rådgivende Ingeniører FRI. Molemmat toimivat edelleen samoilla nimillä. Belgia ja Ranska perustivat Chambre des Ingénieurs-Conseils et Ingénieurs- Experts -organisaationsa 1909 ja Kansainvälinen konsulttijärjestö FIDIC perustettiin vuonna Kun perustajina olivat Belgian, Ranskan ja Sveitsin yhdistykset, niin nimikin oli ranskankielinen Fédération Internationale des Ingénieurs Conceils. Ruotsalaiset valitsivat vuonna 1910 yhdistyksen nimeksi Svenska Konsulterande Ingenjörers Förening SKIF. Ruotsissa alan yrityksistä on käytetty viimeaikoina usein nimeä teknikkonsulter. Järjestön nimi on nykyisin Svensk Teknik och Design STD. Asiantuntija palvelualojen eli KIBSalojen arvostus on noussut vahvasti. KIBS tulee sanoista Knowledge Intensive Business Services. Suunnittelu- ja konsulttiala on yksi merkittävimmistä ja kansainvälisimmistä KIBS-aloista. Monet asiantuntijat pitävät KIBS-aloja tulevaisuuden avainaloina. Merkittävyydestään huolimatta alan julkinen tilastointi on ollut Suomessa heikkoa aina vuoteen 1988, jolloin tilastokeskus otti käyttöön uuden toimialaluokituksen (TOL 1988). SKOLin toiminta kuului Tekninen palvelu ja palvelut liike-elämälle -toimialaan. Tekninen palvelu tarkoitti insinöörija arkkitehtipalveluita. Muita liike-elämän palveluita olivat tietojenkäsittelypalvelut sekä liikkeenjohdon, lakiasiainja markkinointipalvelut. Vuonna 1995 TOL-luokitus yhdenmukaistettiin eurooppalaisen NACE-luokituksen kanssa. SKOLin toimialan luokaksi tuli 742 Tekninen palvelu, jonka piiriin mahtuu pääosa jäsenyritysten toiminnasta ja tilastointikin saatiin paremmalle tolalle. Yritys luokitellaan tilastoissa päätoimialansa mukaan. SKOLin toimialaa kuvataan usein myös nimikkeillä tekninen konsultointi tai tekniset asiantuntijapalvelut. Tyypillisiä teknisiin palveluihin kuulumattomia SKOL-yritysten toiminta-alueita ovat tutkimus ja tuotekehitys, koulutus, tietotekniikkapalvelut sekä liikkeenjohdon konsultointi. Uusia suunnittelu- ja konsultointialoja syntyy teollisuuden ja muun elinkeinoelämän keskittyessä entistä tiukemmin ydinliiketoimintoihinsa. Uusimpia ulkoistettuja aloja ovat esimerkiksi teollinen muotoilu, tuotekehitys ja testaus sekä laboratoriotoiminta. Tässä SKOL Visio -lehdessä esitellään joitakin perinteisestä insinöörisuunnittelusta poikkeavia SKOL-yritysten toiminta-alueita. Esillä ovat teollinen muotoilu, elinkaaritalouden hallinta ja luonnonvarojen käytön kehittäminen. Timo Myllys TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on insinööri-, arkkitehti- ja suunnitteluyritysten yrittäjä- ja työnantajajärjestö. SKOLin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluu noin 250 suunnittelu- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää. Ne työllistävät Suomessa yli asiantuntijaa. Alan yritystoiminta on hyvin kansainvälistä, SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät maailmanlaajuisesti noin henkeä. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2006 on yli miljardi euroa. Kolmannes tuotannosta kohdistuu vientihankkeisiin. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. Ala toteuttaa eri kokoisten projektien hankekehityksen ja suunnittelutyön. Tyypillisiä suunnittelukohteita ovat tehtaat ja niihin liittyvät tuotantoprosessit ja -laitteistot, kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja projektihallinta sekä yhteiskunnan, liikenteen ja ympäristön hankkeet. Alan asiakkaita ovat kaikki elinkeinoelämän toimialat ja koko julkinen sektori. SKOLin tehtävänä on toimialan ja jäsenyritystensä liiketoiminnan edellytysten jatkuva parantaminen. SKOLin toiminnan tavoitteina ja toimintastrategian avainsanoina ja ovat arvostettu ala, osaavat resurssit, toimivat markkinat, joustavat työmarkkinat ja menestyvät yritykset. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, Tapiontori 1, ESPOO puhelin faksi SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Lauri Seppänen Taitto Markus Janhunen

4 4 SKOL Visio Joulukuu 2006 SKOL avaa ovia teolliselle muo Suomessa on noin 350 teollista muotoilijaa, joiden ammatillis-aatteellinen järjestö on vuonna 1966 perustettu Teolliset muotoilijat TKO ry. Alalla toimii vain muutamia teollisen muotoilun yritystä, jotka työllistävät yli kymmenen teollista muotoilijaa. Suurin osa yrityksistä on yhden, viiden henkilön pienyrityksiä ja pääsääntöisesti teolliset muotoilijat työskentelevät yksinään tai parin henkilön voimin. Suomen viennistä on Elinkeinoelämän valtuuskunnan eli ETLAn selvityksen mukaan neljännes muotointensiivistä vientiä. Muotoilu onkin tärkeä osa suomalaista kilpailukykyä, mitä nostettiin niin ikään yhdeksi pääteemoiksi muotoilun vuonna Parhaisiin tuloksiin päästään kuitenkin verkottumalla. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa intensiivistä tuotekehitystä, jossa muotoilun rooli korostuu nykyistä enemmän. Muotoilijat eivät voi yhtäältä toimia yksin, vaan he tarvitsevat tuekseen leveämmät hartiat. Tässä mielessä Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL voisi tarjota residenssin teollisille muotoilijoille ja heidän etujärjestölleen, Lauri Hintikka raottaa ovea yhteistyön tiivistämiseksi. Integroitu tuotekehitys Sweco PIC:n henkilöstöstä kolmannes eli noin 350 henkilöä työskentelee tuotekehityksen parissa. Yhtiö on laajentanut tuotemuotoiluosaamistaan ostamalla viime syyskuussa Linja Design Oy:n muotoiluliiketoiminnan. Tällöin seitsemän tuotemuotoilijaa siirtyi Sweco PIC:n palvelukseen. Välillisesti muotoiluun liittyy Kiinaan Shanghaihin perustettu toimisto. Se tarjoaa elektroniikkasuunnittelua Kiinassa toimiville tietoliikennelaitteiden toimittajille mm. Nokialle. Toimisto voi toimia tukijalkana vaikkapa yhtiön muotoiluosaamiselle. Muotoiluyksikön päätuote on integroitu tuotekehitys, missä yhdistyvät muoto, konstruktio ja äly. Tämä tarkoittaa kokonaisuutta, jossa syvennytään tuotteen määrittelyyn, kehittämiseen ja ylläpitoon. Perinteisesti asiakas on ostanut ensin teollista muotoilua, mutta yhteistyön syventyessä halutaankin laajempaa kokonaisuutta. Etenkin suuremmat yritykset haluavat selkeästi keskittää ja muuttaa alihankintaostamista enemmän kumppanuustoiminnan suuntaan, muotoiluliiketoimintaa vetävä Jaakko Anttila toteaa. Asiakkaan kanssa voidaan pohtia esimerkiksi trukkien käyttöä viiden, kymmenen vuoden aikajänteellä. Millä tavarat Teollisesta muotoilusta on muodostunut kiinteä osa perinteistä insinöörisuunnittelua. Teollisuudelle suunnittelupalvelujaan tarjoava runsaan henkilön Sweco PIC laajensi toimintaansa kolmisen vuotta sitten teolliseen muotoiluun, toimitusjohtaja Lauri Hintikka selvittää. Yhtiössä on oma 35 henkilön teollisen muotoilun osasto, joka on henkilömäärältään Suomen suurimpia teollisen muotoilun yksiköitä.

5 SKOL Visio Joulukuu uotoilulle nostetaan ja miten ne nostetaan kymmenen vuoden kuluttua? Tämäntyyppinen pohdiskelu konkretisoitui vuonna 2003 käynnistyneessä Roclan uuden sukupolven työntömastotrukkiprojektissa. Tähän osallistui kahdesta, kolmeen Sweco PIC:n asiantuntijaa osana Roclan konepajahenkistä organisaatiota. Yksi asiantuntija oli Roclassa runsaan vuoden ja toinen pari vuotta. Raskaiden kuormalavojen käsittelyyn tarkoitetun trukin suunnittelussa oli omat erityisvaatimuksensa kuten käytettävyys, huollettavuus ja tehokkuus. Sen sijaan, että pelkästään trukin tehoa olisi lisätty ja järeyttä nostettu, suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota kuljettajan työskentelyolosuhteisiin. Ydinkysymykseksi muodostui, miten kuljettaja voisi entistä huolellisemmin ja turvallisemmin työskennellä? Tätä lähdettiin ratkaisemaan perusteellisella käytettävyystutkimuksella ja analysoinnilla. Käytettävyyden huomioiminen ja systemaattinen parantaminen sekä näitä tukevan teknologian kehittäminen olivat tämän projektin pääteesejä. Lopputuloksena saatiin kuljettajalle huomattavasti väljemmät tilat toimia, parempi näkyvyys ja parempi ergonomia erikokoisille kuljettajille. Tuotekehityspaletin laajuus ja uskottavuus sekä prosessiosaaminen oli lähtökohtana, kun Sweco PIC solmi yhteistyösopimuksen Buster-veneiden kanssa keväällä Tarjous käsitti ehdotuksen kehittää yhteistyössä markkinoiden paras alumiinivene. Jaakko Anttila uskoo kilpailijoiden pystyneen tarjoamaan erinomaisia yksittäisiä palveluja, mutta Sweco PIC:n vahvuutena oli hallittu kokonaisuus, mikä ratkaisi kilpailun. Fiskars-konserniin kuuluva Inhan Tehtaat on käyttänyt ulkopuolista suunnitteluapua muotoilussaan jo 1970-luvun lopulta lähtien. Buster-veneiden kehitysprojekti on nykyaikainen tuotekehitysprojekti, jossa teollinen muotoilu edustaa yhtä erittäin tärkeää osa-aluetta, Jaakko Anttila muistuttaa. Toista vieläkin merkittävämpää teollisen muotoilun näkökulmaa edustaa Sweco Groupin hallitukseen hiljattain valittu Aina Nilsson Ström. Hän on näet Volvon muotoilujohtaja. Teollinen muotoilu ja insinöörisuunnittelu muodostavat yhdessä kiinteän kokonaisuuden. Jaakko Anttila ja Lauri Hintikka luottavat yhteistyön voimaan. Tuloksena voi olla vaikkapa Roclan kaltainen nostotrukki. Julkiselle liikenteelle potkua muotoilun keinoin Kolmivaiheinen projekti tulevaisuuden kaukoliikennebussin kehittämiseksi on loppusuoralla. Pallo siirtyy tämän jälkeen liikennöitsijöille ja autokorivalmistajille. Kaukoliikennebussin kehittäminen on ollut yksi osa liikenne- ja viestintäministeriön esteettömän liikkumisen kehittämisprojektia, ELSAa, teollinen muotoilija Mari Siikonen selvittää. Teolliset Muotoilijat TKO on valinnut Vuoden teollisen muotoilijan vuodesta 1987 lähtien. Vuoden 2004 teolliseksi muotoilijaksi valittiin Mari Siikonen ansioistaan mm. julkisen liikenteen kehittäjänä. Itse hän luonnehtii missiotaan, että "haluan kehittää julkista liikennettä muotoilun keinoin". Liikenne- ja viestintäministeriön osin rahoittamassa ELSA-projektissa on tarkasteltu monta osa-aluetta ja priorisoitu eri asioita. Taloudellinen tarkastelu on ollut niin ikään keskeisesti vaikuttamassa asioiden kehittämiseen. Tulevaisuuden kaukoliikennebussia on ollut kehittämässä muotoilijoiden lisäksi liikennetalouden asiantuntijat sekä autokorivalmistajan ja liikennöitsijän edustajat. Täten esimerkiksi teollisuuden mahdollisuudet ja rajoitukset sekä liikennöitsijöiden näkemykset ovat vaikuttaneet kehitystyöhön. Muotoilun vuoden 2005 pääviesti oli, ettei teknologinen erinomaisuus yksin riitä. Sen lisäksi tarvitaan laadukasta käyttökokemusta. Mari Siikonen muistuttaa, että kansalaiset ovat tottuneet korkeaan laatuun. Julkisen sektorin on niin ikään pystyttävä tarjoamaan laadukkaita palveluja ja korkeatasoista ja joustavaa joukkoliikennettä. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat joukkoliikennevälineisiin suunnitellut monitoreilla vaihtuvat reittikartat. Tiehallinto on puolestaan päivittämässä WSPn asiantuntemusta hyödyntäen ympäristön mukaista siltapaikkaluokitusta. Sillat ilmentävät meidän aikamme rakennustaitoja tuleville sukupolville, Mari Siikonen muistuttaa tiehallinnon vuonna 2005 julkaiseman Siltojen estetiikka -kirjan kantavista ajatuksista. Mari Siikonen on palkittu ansioistaan julkisen liikenteen kehittäjänä Vuoden 2004 teollisen muotoilijan arvonimellä. Paluu juurille Muotoilua on luonnehdittu, että se on teknologian muokkaamista käyttäjälle sopivaksi. Muotoilu ja perinteinen insinöörisuunnittelu ovat rakennusalalla varsin nuorehko kihlapari. Mari Siikonen oli nelisen vuotta työssä entisessä Liikennetekniikassa 1980-luvun loppupuolella. Sittemmin hän jatkoi opiskelujaan Taideteollisessa korkeakoulussa neljä vuotta ja valmistui sieltä taiteen maisteriksi. Hän työskenteli koulutustaan vastaavissa tehtävissä teollisen muotoilun yrityksessä. WSP LT-Konsulteiksi yritysmyynnin kautta muuttunut yhtiö oli perustamassa vuonna 2002 muotoilun yksikköä. Mari Siikosta pyydettiin vetämään tätä Design Studiota, joka on erikoistunut teiden ja kaupunkiympäristön rakenteiden ja kalusteiden suunnitteluun ja muotoiluun sekä valaistus- ja valaisinsuunnitteluun. Yksikön erikoisosaaminen kattaa lisäksi julkisen liikenteen ympäristön ja tuotteiden laadun kehittämisen. WSP Design Studion henkilöstössä on teollisia muotoilijoita, ympäristötaiteilija, sisustusarkkitehti ja valoilmaisun medianomi, joten yksiköllä on valmiudet hyvinkin vaativiin ja monipuolisiin tehtäviin. Yritysjohdon tuella WSP Design Studio kehittää alaa tuomalla muotoiluosaamista uusille alueille ja samalla yksiköllä on kansainvälisen suunnittelukonsernin osana tulostavoitteensa muiden yksiköiden tapaan. Konsernissa on huomattu muotoiluyksikön erikoisosaaminen viimeksi yksikön asiantuntijat ovat osallistuneet Tukholmassa järjestettyyn alikulkutunneleita koskevaan ideariiheen. Toisaalta esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ruotsissa teollisen muotoilun juuret ovat syvemmällä ja perinteet vanhemmat kuin Suomessa, mutta esimerkiksi WSPn emoyhtiössä ei ole ainakaan vielä toista vastaavanlaista erillistä muotoiluyksikköä, Mari Siikonen selvittää. Kiinnostavaa yhteistyötä ja haasteita riittää jatkossakin, sillä konsernin suomalaiset yhtiöt WSP LT-Konsultit ja oululainen WSP SuunnitteluKORTES fuusioituvat ensi vuoden alusta lukien WSP Finland Oy:ksi. Yhtiön palveluksessa on tuolloin noin 260 asiantuntijaa Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä. WSP Design Studio tarjoaa kaikille näille yksiköille muotoilu-, taideja ympäristökuvakonsultointia, Mari Siikonen valottaa tulevaisuuden haasteita.

6 6 SKOL Visio Joulukuu 2006 Kahdeksan vuotta Perussa Amazon-joen kehitysyhteistyöhankkeessa on koulutettu alueen väestöä kestävällä tavalla hyödyntämään luontoa ja sen antimia sekä käymään niillä kauppaa. Perun hallitus on ollut hankkeen tuloksiin tyytyväinen ja projektille on suunniteltu jatkoa erillisenä Andien alueen viiden maan yhteisenä hankkeena. Turkulainen Biota BD Oy on toteuttanut Suomen ulkoasianministeriön kehitysyhteistyövaroin rahoitettua Biodamaz-hanketta alusta lähtien. Biodamaz'in kuten muidenkin kehitysyhteistyöhankkeiden yksi keskeisimpiä tavoitteita on ollut ja on köyhyyden poistaminen kohdemaissa. Perun hankkeessa luontoa ei ole ollut tarkoituskaan sellaisenaan vain suojella, vaan opettaa alueen väestöä hyödyntämään sitä kestävällä tavalla, Biota BD:n toimitusjohtaja Esko Sorakunnas selvittää. Hankkeeseen on osallistunut kymmenkunta suomalaista asiantuntijaa sekä perulaista. Hankkeen perulainen yhteistyökumppani on Instituto de Investigación de la Amazonia (IIAP)., joka jatkaa hankkeen avaintoimintoa itse projektin päätyttyä. Myös Turun yliopisto on osallistunut hankkeen toteutukseen. Perun Amazonian moninaisuudesta kertovat läheisellä luonnonsuojelualueella tehdyt tutkimukset. Yhden hehtaarin alueelta löydettiin 287 erilaista puulajia, joiden rungon paksuus oli vähintään 10 cm. Sademetsistä löytyy yhä nykyäänkin uusia lintulajeja, hyönteisistä puhumattakaan. Amazonian alueen hallintokaupungin Iquitos'in lävitse virtaavassa joessa on myös elinvoimainen jokidelfiinikanta. Vuoden 2007 lopussa päättyy kahdeksan vuotta jatkunut kehitysyhteistyöhanke Perun Amazon-joen sademetsissä. Tässä biodiversiteettihankkeessa on tuotettu uutta tietoa ja menetelmiä sekä kehitetty Perun ympäristöhallintoa. Keskellä sademetsää Biodamaz-hanke sijaitsee Iquitos'ssa, keskellä sademetsää useamman päivän laivamatkan päässä lähimmästä maantiestä. Nykyään alueelle tosin pääsee lentäen puolessatoista tunnissa Limasta. Amazonian alueella on harjoitettu kaskiviljelyä, jolloin tietty alue on kaskettu ja sitä on viljelty parisen vuotta. Tämän jälkeen viljelyä on siirretty seuraavalle kaskialueelle. Kaskenpolton yhteydessä on usein epähuomiossa poltettu myös arvokkaat puulajit kuten mahonki. Tällaiseen luonnonvarojen tuhlaukseen on hankkeessa kiinnitetty huomiota. Luonnonvarojen kestävän käytön lisäämiseksi projektin yhteydessä on toteutettu PromAmazonia. Se on virtuaalinen ja fyysinen Amazonian neuvontapalvelu paikallisväestölle, tutkijoille ja sijoittajille. Esimerkkejä uuden, kestävän "biokaupan" kohteista ovat mm. käsityötuotteet, orkideat ja vaikkapa akvaariokalat. Kysymys ei ole pelkästään vain luonnontuotteista, vaan myös esimerkiksi ekoturismista oppaineen ja venekiertoajeluineen. Ekoturismi on malliesimerkki toimialasta, joka tarvitsee kehittyäkseen tiedottamista, neuvontaa ja rahoitusjärjestelyjä, Eero Sorakunnas kertoo. Vientiyhtiö Biota BD on konsulttikentässä erikoinen toimisto. Se toimii pääasiassa ulkomaisissa vientihankkeissa, joista kertyy vuosittain laskutusta noin puolitoista miljoona euroa. Yhtiön kaikilla toimihenkilöillä on yliopisto- tai korkeakoulutausta ylemmästä korkeakoulututkinnosta tohtoritutkintoihin. Yhtiön residenssi on Turussa, jossa työskentelee viisi toimihenkilöä. Yhtiöllä on maaedustajat Perussa ja Manilassa Filippiineillä sekä projektipäälliköt Etelä-Afrikassa ja Perussa, jossa työskentelee lisäksi kaksi nuoremman polven konsulttia. Yhtiö käyttää tänä vuonna lyhytkestoisissa hankkeissa kymmenkuntaa konsulttia. Biota BD kilpailee niin pohjoismaisilla markkinoilla kuin globaalistikin. Tästä Esko Sorakunnas mainitsee esimerkkinä juuri valmistuneen selvitystyön ihmisen aikaansaamien rakennelmien vaikutuksista Tonle Sap-järven kalastukseen Kambodzassa. Tähän World Fish Centerin tilaamaan ja Aasian kehityspankin rahoittamaan toimeksiantoon sisältyi kirjoitustyötä, globaali kyselytutkimus sekä haastatteluja ja maastokäyntejä paikan päällä Mekong-joella. Esko Sorakunnas: Perun kahdeksatta vuotta jatkunut kehitysyhteistyöhanke on onnistunut suomalainen keihäänkärkiprojekti.

7 SKOL Visio Joulukuu Painopiste Kiinaan Nykyisin joka toinen maailmassa vihittävistä uusista paperikoneista käynnistyy Kiinassa. Länsi-Euroopassa markkinat ovat täyttyneet, yksikkökustannukset kasvaneet ja paperintuotannon tuottavuus heikentynyt. Sellun valmistusta on siirretty paperitehtaan vierestä raaka-ainelähteiden äärelle, toiselle puolelle maailmaakin. Metsäteollisuuden globaalit muutokset ovat voimistuneet tällä vuosituhannella, Savcor Induforin toimitusjohtaja Olli Haltia pohtii. Suomalaisen metsäteollisuuden on pystyttävä vastaamaan haasteisiin. Sellun keiton sijasta osa tehtaista voisi valmistaa biopolttoainetta. Paperin valmistusta on kehitettävä teknologisesti pitkälle kehitettyjen bioaktiivisten paperien valmistukseen. Metsäteollisuuden on pystyttävä kehittämään benecolin ja xylitolin kaltaisia menestystuotteita. Länsi-Euroopan tilannetta kuvaa paperin kulutuksen kasvun putoaminen 2,5-3,8 prosentin vuotuisesta kasvusta yhden prosentin tasolle. Samanaikaisesti yksikkökustannukset tuotettua paperitonnia kohden ovat kasvaneet. Keinoja tuottavuuden nostamiseksi on etsitty entistä nopeampien ja leveämpien paperikoneiden kehittämisestä. Ongelmaksi on vain muodostunut markkinoiden täyttyminen, mikä on johtanut investointiasteen putoamiseen. Paperinvalmistusta on ryhdytty siirtämään lähemmäksi kuluttajaa, kasvaville markkinoille. Yhden sellutonnin valmistukseen tarvitaan puuta kolmesta viiteen tonniin, joten sellua on taloudellisempi kuljettaa kuin puuta. Kasvava osa paperin valmistukseen tarvittavasta kuidusta saadaan nykyisin kierrätyspaperista. Sitä voidaan käyttää kolmesta viiteen kertaan, kunnes tarvitaan neitseellisestä puuraaka-aineesta valmistettua sellua. Haasteelliset markkinat Kiinan metsäteollisuusmarkkinat ovat haasteelliset monessakin mielessä. Kiinan omista metsistä saadaan tällä hetkellä vain 11 prosenttia tarvittavasta puuraaka-aineesta. Maahan tuodaan niin sellua kuin kierrätyspaperiakin paperitehtaiden tarpeisiin. Kierrätyspaperista valmistetaan yli puolet kiinalaisesta paperista ja suuruusluokka pysynee ennallaan vuoteen Kiinan oman kulutustavarateollisuuden huippuveto erityisesti viennissä Yhdysvaltoihin aiheuttaa sen, että osa pakkauspapereista ja -kartongeista palaa takaisin Kiinaan "amerikkalaisena" kierrätyspaperina. Puupitoisesta sellusta valmistetaan vajaa viidennes paperista, mutta osuus kasvanee 27 prosenttiin 15 seuraavan vuoden aikana. Kiinassa ja eräissä muissa Aasian maissa paperia valmistetaan myös oljesta ja bambusta eli ns. non wood-kuidusta merkittävässä määrin. Non wood -kuidun osuus valmistuksesta on nykyisin neljännes, mutta supistunee kymmenkunta prosenttia. Silti non wood -kuidun käyttömäärä jatkaa absoluuttista kasvuaan. Sen nykytuotanto eli noin 12 miljoonaa tonnia vastaa koko Suomen paperinvalmistuksen kapasiteettia. Kiinalaiset non wood -paperitehtaat ovat valtaosaltaan teknologisesti vanhanaikaisia ja ympäristöään saastuttavia pienintegraatteja. Alan teollisuutta on kuitenkin vaikea korvata, joten tämä yhtälö tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden kehittää non wood -teollisuutta ja prosesseja yhdessä kiinalaisten kanssa. Savcor Indufor tutkii non wood -paperinvalmistuksen uusia mahdollisuuksia. Suomessa on esimerkiksi testattu uusia sellunkeiton prosesseja ja saatavan sellun laatua laboratorio-oloissa. Selvityksissä on todettu, että non wood -tehtaiden kapasiteettia voidaan helpostikin nostaa kaksinkertaiseksi tonnista tonniin. Tämäntyyppisen suurimman tehtaan kapasiteetiksi on saatu tonnia vuodessa, mutta haasteellinen mahdollisuus ulottuu aina tonniin vuodessa. Kiinalaisen non wood -paperiteollisuuden kehittäminen tarjoaa suomalaisille uusia mahdollisuuksia, Olli Haltia uskoo. Suunnittelijat, konsultit, logistiikan asiantuntijat ja konepajateollisuus ovat uusien haasteiden edessä ryhtyessään kehittämään non wood - paperiteollisuutta, mikä tarjonnee alan yrittäjille uutta liiketoimintaa. Non wood -teollisuuden kehittämisen rinnalla Kiina tarvitsee paperipitoisen selluteollisuuden raaka-ainetta. Maassa on viime aikoina kartoitettu istutusmetsille soveltuvia alueita. Haasteet ovat mittavia, sillä maatalousmaan tarve on valtava. Savcor Indufor on inventoinut metsätaloussuunnitelmia satojen tuhansien hehtaarien laajuisilla alueilla. Näissä projekteissa tyypillisesti kolmen kuukauden aikana neljästä viiteen eri alojen suomalaisasiantuntijaa kartoitti ja selvitti aluetta, joka myös ilmakuvattiin. Paikalliset asiantuntijat tekivät kenttämittauksia ja maaperätutkimuksia. Ilmakuvat yhdistettiin alueen tietokantaan. Ensi vaiheessa tutkivasta alueesta rajattiin metsätalouskäytön ulkopuolelle mm. luonnonmetsät, maatalous- ja pohjavesialueet ja luonnonsuojelualueet sekä sosioekonomisesti sensitiiviset alueet. Seuraavassa vaiheessa etsittiin sellaisia alueita, joilla sademäärän olisi yli mm vuodessa istutusmetsien nopean kasvun turvaamiseksi. Tärkeää oli logistiikan kannalta teiden, rautateiden ja satamien läheisyys. Näin voitiin identifioida laajoja, jopa noin miljoona hehtaaria käsittäviä selluteollisuudelle sopivia istutusmetsäalueita. Kestää kuitenkin seitsemisen vuotta ennen kun eukaplyptus tai nopeasti kasvavaa poppelimetsää päästään hakkaamaan sellutehtaiden raakaaineeksi, Olli Haltia muistuttaa. Vuonna 1980 perustettu Savcor Indufor työllistää Helsingissä 27 asiantuntijaa. Konsernilla on projektitoimistoja mm. Kiinassa, Laosissa, Indonesiassa Mosambikissa, Brasiliassa uusimman painopistealueen sijoittuessa Venäjälle. Toimintaa on suunniteltu laajennettavaksi myös Intiaan. Yhtiö on toteuttanut lähes 500 hanketta niin kotimaassa kuin ulkomailla. Yhtiön laskutus on vajaan kahdeksan, yhdeksän miljoonan euron tasoa, josta viennin osuus on noin 85 prosenttia tänä vuonna. Matti Haltia: Paperiteollisuuden painopiste on siirtymässä Kiinaan. Selluteollisuus tarvitsee raaka-aineekseen laajoja istutusmetsiä, joille taimet saadaan yläkuvan kaltaisilta eukaplyptustaimitarhoilta.

8 8 SKOL Visio Joulukuu 2006 Kiinteistöt vakaita sijoituskohteita Kiinteistösijoittaminen koetaan Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eterassa suhteellisen vakaaksi toiminnaksi. Vuonna 2005 kiinteistösijoitusten tuotto käyvin arvoin nousi 7,8 prosenttiin. Valmiiden kiinteistöjen tuotto oli prosentin verran tätäkin korkeampi. Kun tämän vuoden huhti-kesäkuussa osakemarkkinoiden kehitys oli negatiivinen, kiinteistöt säilyttivät parhaiten arvonsa sijoituskohteina. Kiinteistösijoitusten osuus Eteran 5,46 miljardin euron sijoitusomaisuudesta oli kesäkuun lopussa kymmenkunta prosenttia. Rahassa tämä tarkoitti 557 miljoonaa euroa, Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta kertoo. Vuosittain kiinteistösijoitukset kasvavat kymmenkunta prosenttia. Eteran yhteistyökumppani kiinteistösijoituksissa on yleensä rakennusliike. Sijoituspäätöstä tehtäessä riskit pyritään minimoimaan. Rakennusliike on jo useimmiten hankkinut tontin, rekrytoinut suunnittelijat ja laatinut suunnitelmat. Vuokralaisista on vähintään esisopimus eli kohteeseen on varmistettu ainakin tietty osa käyttäjistä. Hanke etenee tämän jälkeen rakennusliikevetoisena esimerkiksi kvr- tai desing building -hankkeena. Tämäntyyppistä mallia on käytetty Espoon Keilaniemessä Swing Life Science Centerin toteuttamisessa. Rakennusosakeyhtiö Hartela on toteuttanut vuosittain yhden toimistorakennuksen vuodesta 2002 alkaen. Projektin viidennen toimistotalon on määrä valmistua vuonna Eterassa on kaksi rakennusalan koulutuksen saanutta insinööriä eli Timo Sotavalta ja Hannu Keinänen. Oma organisaatio on siis pieni, joten hankkeissa käytetään ulkopuolisia valvojia ja rakennuttajahenkilöitä. Tehtäviin rekrytoidaan ammattitaitoisia ja yhteistyöverkoston kautta tuttuja henkilöitä, jotka "puhuvat Eteran kieltä", Hannu Keinänen selventää. Kauppakeskuksissa riski kasvaa Kauppakeskushankkeissa sijoittajan riski on suurempi. Jos kauppakeskuksen liikeidea ei toimi, voi se tuhota koko hankkeen kannattavuuden. Eteran vaikeimpia ja pitkäaikaisimpia kiinteistösijoitushankkeita on ollut Kauppakeskus Sello Espoon Leppävaarassa. Tätä hanketta tarjottiin sijoittajille ensin rakennusliikevetoisena kvr-hankkeena. Sijoittajat ottivat kuitenkin hankkeen vetovastuun 1999 ja toteutusmuodoksi sovittiin tavoitehintainen projektinjohtourakka. Sijoittajiksi tuli kolme eläkevakuuttajaa: Kuntien Eläkevakuutus, Eläke-Fennia ja Etera. Ennen lopullisia päätöksiä sijoittajat tekivät vuoden verran selvitystyötä hankkeen kannattavuudesta käyttäen apunaan erityisesti arkkitehtia ja liikepaikkakonsultteja. Hanketta käsiteltiin useita kertoja Eteran hallituksessakin ennen, kun saimme vihreää valoa, Timo Sotavalta muistelee. Kauppakeskus Sello valmistui syksyllä 2005 ja vuoden 2006 puolella vielä Hotelli Palace Sello kauppakeskuksen yhteyteen. Tämä onkin ainut hotelli, jossa Etera on sijoittajana. Jo nyt uskaltaa sanoa, että Sellon liikeidea on onnistunut. Tavanomaista kauppakeskussisältöä Sellossa täydentävät sen yhteydessä toimivat konserttisali sekä Suomen vilkkain kirjasto kävijämäärillä mitattuna. Suuret kävijämäärät ovat piristäneet yrittäjien liiketoimintaa, Hannu Keinänen selventää. Etera on ollut sijoittajana myös Kauppakeskus Pasaatissa, joka avattiin hiljattain marraskuun puolivälissä Kotkassa. Tämä kouvolalaisen Oka Oy:n hanke toteutettiin perinteisemmin kvr-urakkana. Kaupungin keskustassa oli entuudestaan 1980-luvulla rakennettu kauppakäytävä, joka oli vakiinnuttanut asemansa kotkalaisten kauppapaikkana. Kauppakäytävän ympärille oli jo pitkään suunniteltu laajempaa kauppakeskusta, mutta valitukset olivat lykänneet toteutusta. Ennen investointipäätöstä yli puolet kauppakeskuksen vuokralaisista oli tiedossa, mikä helpotti sijoituspäätöksen tekoa. Koko Pasaati-hankkeen investointiarvo on yli 40 miljoonaa euroa. Historiallinen Tilkka Valtioneuvosto päätti lokakuun alkupuolella, että Senaatti-kiinteistöt voi myydä Tilkan entisen sotilassairaalan tontteineen Eteralle. Kauppahinta oli 8,8 miljoonaa euroa, mutta kiinteistön korjaamiseen menee miljoonaa, Hannu Keinänen arvioi. Kohteen hankesuunnittelu on jo käynnistynyt, joten Timo Sotavalta ja Hannu Keinänen vastaavat Eteran kiinteistösijoituksista. Riskit kartoitetaan aina tapauskohtaisesti jokaisen hankkeen osalta. rakennustöihin päästäneen vuoden 2007 alussa, jolloin hanke valmistuisi kesällä Vaativan neliömetrin saneerauskohteen urakoitsijana on rakennusliike Alfred A. Palmberg. Rakennustaiteellisena suojelukohteena Tilkka on rakennus- ja lvis-teknisesti erityisen vaativa saneeraushanke. Vanhin tornimainen osa on valmistunut Sijoituskohteena Tilkka poikkeaa Eteran aikaisemmista hankkeista, koska kohteessa ei ole vielä ainuttakaan käyttäjää. Suunnitelmana on muuttaa Tilkka vanhusten hoivapalvelutiloiksi ja muun terveydenhoidon käyttöön. Tosin jo ennen kauppaa ja tarjousta sekä hankkeen julkistamisen jälkeen yhteydenottoja on tullut runsaasti. Eteralla on sinänsä kokemusta vanhusten hoivapalvelutiloista ja päätöstä tehtäessä luotettiin siihen, että tämäntyyppisten tilojen kysyntä lisääntyy nopeasti lähitulevaisuudessa, Timo Sotavalta selvittää. Käytännössä tilat on helpompi suunnitella, jos tiedossa ovat oikeat vuokralaiset. Tärkeimpien toimijoiden kanssa vuokrasopimusneuvottelut pyritään saamaan päätöksen vielä tämän vuoden puolella. Näin tämä keskeisellä paikalla sijaitseva arvorakennus saa uudet käyttäjät ja talon elämä jatkuu, Hannu Keinänen toteaa.

9 SKOL Visio Joulukuu Riskienhallinta arkipäivää Riskienhallinta on nähtävä arkipäivän toimintana, mistä hyötyvät kaikki osapuolet. Infrapuolella riskienhallinnassa on edetty selvitysvaiheesta pilotointikohteiden kautta käytännön sovelluksiin. Riskienhallintaa käytetään tällä hetkellä mm. Uudenmaan tiepiirin Hakamäentien perusparannushankkeessa Helsingissä ja Vt Kehä I Leppävaaransolmun suunnittelussa Espoossa sekä Tampereen läntisen kehätien toisessa rakennusvaiheessa. Riskienhallinnassa päästään parhaisiin tuloksiin, kun hankkeen suunnitteluvaiheessa eri alojen asiantuntijat kokoontuvat pohtimaan ja kartoittamaan projektin riskejä. On näet varsin todennäköistä, että nämä riskit konkretisoituvat sitten toteutusvaiheessa, Ramboll Finlandin riskienhallinnan projektipäällikkö Outi Lehti-Miikkulainen ennakoi. Riskien kartoittamista ei pidä kuvitella ylimääräiseksi lisätyöksi, vaan se kuuluu normaaliin rutiiniin toimialasta riippumatta. Riskienhallinta voi olla niinkin arkipäiväistä toimintaa kuin sorakasan oikean paikan pohtimista tai väylän poikki kulkevien oikopolkujen paikantamista. Riskikustannusten laskemisen pohjana voidaan käyttää perinteisessä kustannuslaskennassa käytettävää taulukkoa. Kullekin kustannusryhmälle määritellään laskennassa käytettävät epävarmuustekijät, jotka näkyvät muutoksina esimerkiksi yksikköhinnoissa. Hankkeiden enimmäiskustannuksia voidaan laskea tilastollisesti esimerkiksi prosentin todennäköisyydellä. Riskikustannuksia voi aiheutua vaikkapa maansiirron kuljetusmatkojen tai kallioleikkausmäärien muutoksista. Toisaalta hankkeiden vaihtoehtoiset ratkaisut ovat riskialttiudeltaan erilaisia Hakamäentie pääkaupunkiseudun suurin tiehanke Hakamäentien, Mannerheimintien, Vihdintien, Hämeenlinnanväylän liittymä on liikennetiheydeltään Suomen vilkkain katuliittymä. Sitä ollaan muuttamassa eritasoristeykseksi, mikä edellyttää useiden siltojen, tunnelin ja erilaisten liittymien rakentamista. Alunperin oli tarkoitus sisällyttää riskienhallinta-asiat työmaakokouksiin, Outi Lehti- Miikkulainen selvittää. Kun työmaakokousten pöytäkirjaan kertyi jo muutenkin paljon asioita, vain ajankohtaisimmat riskiasiat jäivät työmaakokouksiin. Lisäksi on ryhdytty järjestämään erillisiä riskienhallintakokouksia. Näihin osallistuvat tiehallinnon ja Helsingin kaupungin edustajat. Tieliikelaitoksen edustajat tuovat kokouksiin urakoitsijan näkemykset ja Outi Lehti-Miikkulainen tarkastelee kokouksissa asiantuntijana valvontatehtäviä ja riskienhallintaa. Tämäntyyppisessä rakennushankkeessa tarkasteltavia riskejä kyllä riittää bussiliikenteen sujumisesta tilapäisiin liikennejärjestelyihin, pilaantuneista maista räjäytysten edellyttämiin enintään viiden minuutin lyhyisiin liikennekatkoihin. Raideliikenteen on pystyttävä jatkumaan esteettömästi ja Messukeskuksen sekä Hartwall Areenan yleisötapahtumiin on päästävä mahdollisimman kivuttomasti esimerkiksi keväällä 2007 järjestettävien Eurovision laulukilpailujen aikana. Vanhaa perua rakennusalalla uutta Riskienhallinta on edennyt pilotti - k ohteiden jälkeen Hakamäentien perusparannushankkeeseen, Outi Lehti-Miikkulainen selvittää. Riskienhallinta ja -kartoitus on rutiinitoimintaa esimerkiksi telakkateollisuudessa ja mm. Masa Yeards tekee säännöllisesti riskitarkastuksia työpaikoillaan. Jokainen toteutumaton riski tuo selvää säästöä ja parantaa esimerkiksi tapaturmatilastoja. Nokia käyttää riskianalyysia tarjouksia laatiessaan, Outi Lehti-Miikkulainen muistuttaa. Rakennusalalla riskienhallinta on vielä suhteellisen uutta. Tiehallinto julkaisi vuonna 2004 raportin hankintamenettelyiden riskienhallinnasta. Tässä esiselvityksessä tunnistettiin parisataa erilaista tienpidon hankintoihin liittyvää riskiä ja laadittiin ehdotuksia riskien jaon periaatteiksi ja jatkotoimiksi. Vuoden 2005 alkupuolella julkaistiin Outi Lehti-Miikkulaisen laatima raportti riskienhallinnan systematisoinnista tiensuunnittelun ja investointien hankinnassa. Aiheeseen liittyen järjestettiin lisäksi kaksi riskienhallintaseminaaria. Riskienhallintatietoutta päästiin soveltamaan käytäntöön eri pilottikohteissa, jolloin urakoitsijoiden oli sisällytettävä riskienhallintasuunnitelma tarjoukseensa. Kokemukseksi saatiin, että eräässä kohteessa urakoitsija noudatti riskienhallintasuunnitelmaa ja vältti riskien toteutumisen. Toisessakin kohteessa oli laadittu suunnitelma, jota ei oikein noudatettu, jolloin melkeinpä kaikki riskit konkretisoituivat, Outi Lehti-Miikkulainen muistelee ja jatkaa, että riskienhallinta on tullut jäädäkseen.

10 10 SKOL Visio Joulukuu 2006 Joensuun yliopiston Aurora II -hanke on ollut Senaatti-kiinteistöjen kärkihankkeita tuotemallinnuksen soveltamisessa rakennuttamiseen, suunnitteluun ja toteutukseen. Rakennus valmistui viime lokakuun alkupuolella. Kiinteistöalalla suuria muutoksia Peruskorjaus on noussut uudisrakentamista merkittävämmäksi toiminnaksi Senaatti-kiinteistöissä. Tuotemallintamisessa on edetty pilottikohteista käytännön toimintaan. Tuotemallintaminen otetaan Senaatti-kiinteistöissä käyttöön syksyllä 2007 tietynkokoisissa kohteissa suunnittelussa ja rakentamisessa. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiat heijastuvat koko toimintaan ja edellyttävät toimintojen jatkuvaa kehittämistä, Senaatti-kiinteistöjen pääjohtaja Aulis Kohvakka pohtii tulevaisuuden haasteita. Senaatti-kiinteistöt on valtionvarainministeriön alainen liikelaitos ja Suomen suurin toimitilayksikkö. Tämän vuoden liikevaihto ylittänee 570 miljoonaa ja investoinnit ovat noin 340 miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on runsaat rakennusta, yhteensä runsaat 8,2 miljoonaa neliömetriä. Joskin kilpailu on alalla kiristynyt, tilojen vuokrausaste on pysynyt korkealla tasolla, 97 prosentin lukemissa. Lähinnä valtionhallinnon asiakkaille tilapalveluja tarjoava liikelaitos jakautuu viiteen toimialaan. Näitä ovat yliopisto-, toimisto-, erityis-, puolustus- ja kehityskiinteistöt, joiden palveluksessa on noin 280 henkilöä. Henkilöstöstä puolet työskentelee Helsingissä ja toinen puoli eri puolilla Suomea. Senaatti-kiinteistöjen toiminnan laaja kirjoa kuvaa yhtäältä Suomen nykyaikaisimman vankilan rakennuttaminen Turun Saramäkeen. Elokuussa 2007 valmistuvan vankilan kustannusarvio on 71,5 miljoonaa euroa ja laajuus bruttoneliömetriä. Uusi vankila korvaa Kakolanmäen satavuotiaat rakennukset ja Psykiatrisen vankilasairaalan. Uuteen vankilaan sijoittuu 258 vankipaikkaa ja 85 paikkaa tilapäistä yliasuttamista varten. Psykiatriseen vankisairaalaan sijoittuu 40 potilaspaikkaa. Tilojen suunnittelussa on korostettu tilojen helppoa valvottavuutta ja turvallisuutta. Esimerkiksi etäisyydet sellirakennuksista muihin toimintoihin ovat mahdollisimman lyhyet ja liikkuminen eri rakennuksiin tapahtuu maanlaista käytäväverkostoa pitkin vaihtoehtoisia reittejä pitkin. Ulkoilupihat on puolestaan sijoitettu turvallisuussyistä rakennusten muodostaman kehän sisäpuolelle. Saramäen vankilasta järjestettiin vuonna 2003 arkkitehtikilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio. Hanke on osa laajamittaista vankilakiinteistöjen kymmenen vuotta kestävää uudistamisohjelmaa, jonka osapuolina ovat Senaatti-kiinteistöt ja Riskosseuraamisvirasto. Toisaalta mitä tehdä Kakolanmäen alueelle? Senaatti-kiinteistöt on kehittämässä aluetta yhdessä Turun kaupungin kanssa. Arkkitehtina kehityshankkeessa on helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Helin & Co. Kysymyksessä on 21,4 hehtaarin suuruinen alue, jolla on säilytettävä rakennuskantaa kerrosneliömetriä. Alueelle rakennettaneen uudisrakennuksia noin kerrosneliömetrin verran. Kakola-projektin kehittäminen on edennyt myötätuulessa, mistä on osoituksena maaliskuussa 2006 Ranskan Can-

11 SKOL Visio Joulukuu Aulis Kohvakka ja Kari Ristolainen toteavat tuotemallinnuksen edenneen pilottikohteista käytännön arkipäivän kohteisiin. Hyvän ja toimivan suunnittelutiimin osaaminen korostuu näissä hankkeissa. Arkkitehtikilpailut isoissa kohteissa nesissa projektille myönnetty kunniamaininta. Euroopan suurimman kiinteistöalan messutapahtuman yhteydessä järjestetyssä kilpailussa Kakola-projekti sijoittui omassa sarjassaan kolmen finalistin joukkoon. Kun yleensä arkkitehtikilpailut järjestetään jo toteutetuista kohteista, tässä kilpailtiin suunnitteluvaiheessa olevien kohteiden kesken. Arkkitehti Pekka Helin sai puolestaan lokakuussa 2006 rakennustaiteen valtionpalkinnon Kakolan alueen kehityssuunnitelmasta. Hän on ensimmäinen arkkitehti, jolle on myönnetty rakennustaiteen valtionpalkinto kahdesti. Alueen asemakaavaehdotus on lausuntokierroksella tämän lehden ilmestyessä ja kaava vahvistettaneen vuoden 2007 alkupuoliskolla. Tuotemallinnus käyttöön Suomessa on tuotemallinnettu 2000-luvulla enemmän hankkeita kuin missään muualla maailmassa. Täten on kertynyt monipuolisia referenssejä jatkokehittelyn tueksi. Tuotemallinnus onkin tarkoitus ottaa käyttöön Senaatti-kiinteistöjen tietynkokoisissa kohteissa syksyllä 2007, Aulis Kohvakka ennakoi. Hän viittaa tekniikan tohtori Arto Kiviniemen näkemykseen, että tuotemallinnus on yhtä vallankumouksellinen suunnittelussa ja rakentamisessa kuin tietokoneavusteisen cad-suunnittelun käyttöönotto luvun alkupuolella. Senaatti-kiinteistöissä tuotemallinnusta on kehitetty projektien avulla. Jokainen hanke on ollut erillinen pilottikohde, joita on koordinoitu liikelaitoksen liiketoiminnan kehitysyksikössä. Senaatti-kiinteistöjen tuotemallinnuksen kärkihankkeita on ollut viime lokakuun alussa valmistunut Joensuun yliopiston Aurora II rakennushanke. Tuotemallinnuksessa talo rakennettiin ensi tietokoneen muistiin digitaalisista rakennusosista. Tämän jälkeen rakennuksen laatua, rakennusosien määrää ja rakennuskustannuksia voitiin havainnollistaa päätöksentekijöille ja käyttäjille. Tärkeää oli mm. arvioida eri vaihtoehtojen kustannuksia, sovittaa yhteen suunnitelmia ja karsia virhevalintoja ennen rakentamisen aloitusta. Tuotemallinnusta hyödynnettiin suunnittelun lisäksi rakentamisessa ja jatkossa kiinteistön hallinnassa. Aurora-hankkeen suunnittelu ja toteuttaminen on perustunut vuonna 2000 ratkaistuun arkkitehtikilpailuun ja maankäyttösuunnitelmaan. Viimeksi valmistunut uudisrakennus on tilavuudeltaan kuutiometriä ja pinta-alaltaan kerrosneliömetriä. Noin 17 miljoonan hankkeen arkkitehtina on toiminut Arkkitehtitoimisto JKMM, rakenne- ja geosuunnittelijana Finnmap Consulting, lvis- suunnittelijana Ins.tsto Olof Granlund, rakennuttajakonsulttina ISS Proko ja pääurakoitsijana NCC Puolimatka. Ympäristöarvot korostuvat Ympäristöarvot ovat kuuluneet jo pitkään Senaatti-kiinteistöjen toimenkuvaan. Kolmen vuoden työn tuloksena liikelaitos sai viime kevättalvella Det Norske Veritasin myöntämän ISO sertifikaatin. Tämän oli kiinteistöalan ensimmäisiä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioiden sertifiointeja, Aulis Kohvakka muistuttaa ja jatkaa, että se edellyttää toimintojen jatkuvaa kehittämistä. Tämän seurauksena organisaation on nimetty ympäristö- ja sisäilmayhdyshenkilöt kullekin alueelle ja toimialalle sekä palveluyksikköön. Jokaiselle alueelle on lisäksi nimetty kemikaaliasioista vastaavat henkilöt. Liikelaitos laatii vuosittain yhteiskuntavastuuraportit ja on kehittänyt arvokiinteistöjen suojelustrategian. Rakennuttamisessa noudatetaan ekologisen rakennuttamisen menetelmää, Aulis Kohvakka tiivistää Senaatti-kiinteistöjen ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta. Senaatti-kiinteistöt järjestää isoista investointihankkeista arkkitehtikilpailuja. Tähän liittyy samalla muiden suunnittelijoiden valinta, sillä voittaneen ehdotuksen suunnittelutiimin on järkevää jatkaa itse kohteen suunnittelutyötä, Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö, arkkitehti SAFA Kari Ristolainen painottaa. Suunnittelijoiden valinnoissa noudatetaan muutoin hankintalakia julkisista hankinnoista. Yhtenä valintakriteerinä ovat suunnittelijan referenssit, joiden on oltava viimeisten kolmen vuoden ajalta. Ensimmäisessä valintavaiheessa kilpailutuksessa suljetaan pois alisuoriutujat ja jäljelle jäävät ne, jotka pääsevät tarjoamaan itse kohteen suunnittelua. Suurten kohteiden toteutuksessa on tärkeää, että kohteen projektipäälliköllä on vähintään kymmenen vuoden työkokemus. Tällä halutaan varmistaa, että projektipäällikkö pystyy toteuttamaan kohteen alusta loppuun. Suunnittelijoiden valinnassa painottuvat laatuasiat hinnan kustannuksella suhteessa prosenttia, Kari Ristolainen selvittää. Sinänsä yhtiöiden ja toimistojen saamat sertifioinnit eivät tuo valinnassa lisäpisteitä, mutta sertifioinnin puuttuminen aiheuttaa tarjoajan pudottamisen esivalinnassa. Yhtiön taloudellinenkaan tilanne ei tuo valinnassa lisäpisteitä, mutta yhteiskunnallisten velvoitteiden laiminlyönti aiheuttaa valintaprosessista sulkemisen. Senaatti-kiinteistöjen uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden rakennuttamistehtävissä liikelaitos käyttää rakennuttajakonsultteja. Senaatilla on kumppanuussopimus neljän toimiston kanssa. Nämä ovat CM-Urakointi, Haahtela-yhtiöt, ISS Proko ja Pöyry CM. Valittava rakennuttajakonsultti on Senaatin edustaja ja tämän edellytetään toimivan "kuin rakennuttaisi itselle", Kari Ristolainen viestittää. Rakennuttajakonsulttien erilaiset seurantajärjestelmät eivät sinänsä tuota ongelmia, vaan tärkeintä on kohteen aikataulun ja kustannusten kontrollointi. Joskus rakennuttajakonsultti joutuu menemään pääurakoitsijan alueelle, mutta näistä sovitaan aina tapauskohtaisesti ja vastuun tästä kantaa tilaaja. Nykyisessä suhdannetilanteessa kustannusten seurannan merkitys korostuu, kun hinnat näyttävät karkaavan käsistä ainakin osassa maata, Kari Ristolainen pohtii. Rakennuttajana Senaatti-kiinteistöt sallii kilpailuttamisesta huolimatta erilaisten toteutusmuotojen käytön.

12 12 SKOL Visio Joulukuu 2006 Muuntojoustavuus etusijalla Lentoasemarakentamisessa tuotteen elinkaari voi rajoittua kymmeneen vuoteen. Suunnittelussa ja toteutuksessa rakennuksen muuntojoustavuus nouseekin etusijalle. Kiitoteiden rakenteet suunnitellaan sen sijaan vähintään 50 vuoden ajanjaksolle ja uudelleen päällystys toistuu keskimäärin 15 vuoden välein. Kiitoteiden pinnanmittauksista saadaan reaaliaikaista tietoa korjauksia ja uudelleen päällystämistä varten, Finavian lentokenttätekniikan yksikön päällikkö Henri Hansson selvittää. Finavialla, entisellä Ilmailulaitoksella on tällä hetkellä meneillään parikymmentä rakennushanketta. Hanke- ja toteutussuunnittelussa on lisäksi kymmenkunta investointihanketta. Hankkeiden rahallinen arvo nousee noin 250 miljoonaan euroon. Historian suurin investointi on puolestaan ulkomaanterminaalin laajennusosa, jonka kokonaiskustannusarvio on 143 miljoonaa euroa. Investointihankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa Finavialla on vahva rooli. Lentokenttätekniikassa rakennuttamis- ja suunnittelutehtävissä on 28 henkilöä, joista viisi talopuolen sekä neljä maarakennuspuolen projektipäällikköä. Organisaatiossa on lisäksi maa- ja pohjarakennussuunnittelijoita, arkkitehti, taloja kuljetintekniikan sekä karttapuolen asiantuntijoita. Kun investointihankkeen suunnittelu käynnistyy oma projektipäällikkö ryhtyy ohjaamaan suunnittelua, valvoo toteutusta ja käyttöönottoa sekä hoitaa takuuasioita. Onnistuneen toteutuksen kannalta on tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa kohteen käyttäjän edustajat osallistuvat suunnittelukokouksiin ja esittävät omat toiveensa ja näkemyksensä, Henri Hansson muistuttaa. Matkatavaratehdas Ulkomaanterminaalin laajennuksen ja matkatavaran käsittelykeskuksen suunnittelijat valittiin julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaan. Laitoksella on kymmenien suunnittelutoimistojen verkosto, josta päteville ja hankkeeseen pystyville toimistoille lähetettiin tarjouspyynnöt. Rajoitetulla kilpailumenettelyllä suunnittelijat sittemmin valittiin. Helsinki-Vantaa lentoasemalla on usean arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia ja tässä uusimmassa hankkeessa valinta kohdistui Parviainen Arkkitehdit Oy:öön. Laajennusosan suunnittelun tasoksi määriteltiin tietoisesti kotimaan terminaalin taso. Suunnittelijoille on niin ikään painotettu kustannusarviossa pysymistä, mikä ohjaa suunnittelua omalta osaltaan. Kolmikerroksisen laajennusosan kaksi alinta kerrosta palvelevat valmistuttuaan koko ulkomaanliikenteen matkatavaroiden käsittelyä, mikä tarkoittaa 13,5 miljoonan matkatavarayksikön käsittelyn mitoitusperustetta. Kysymyksessä on siis todellinen matkavaratehdas, joka on yhdistetty 300 metriä pitkällä tunnelilla nykyiseen terminaaliin ja sen lähtöselvitysalueeseen. Matkatavaran käsittelyn laajuus on kaksi kolmasosaa koko laajennusosan bruttoneliömetristä. Syksyllä 2009 valmistuva laajennusosa palvelee lähinnä Kaukoidän liikennettä. Suurin osa matkustajista jatkaa muualle Eurooppaan transfermatkustajina Finnairin Euroopan runkoverkon välityksellä. Vaihtoaika seuraavaan koneeseen turvatarkastuksineen ja matkatavaran käsittelyineen pyritään pitämään reilussa puolessa tunnissa, joka on kilpailuvaltti yhä kiristyvillä markkinoilla. Tällaisen laajennusosan suunnittelussa muuntojoustavuus on tärkein tekijä, Henri Hansson selvittää. Suunnittelussa on tiedostettu jo seuraavan mahdollisen laajennusosan suunta. Muuntojoustavuus tarkoittaa yhtäältä WC-tilojen, kaapeli ja teleyhteyksien sijoittelua. Kaupallisia tiloja uuteen laajennusosaan ei liiemmälti edes tulekaan, kun ter-

13 SKOL Visio Joulukuu Henri Hansson: Helsinki- Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin laajennus on esimerkki muuntojoustavasta investointihankkeesta. Suunnittelussa on tiedostettu jo seuraavan laajennusosan suunta. minaali on käytössä vain muutaman tunnin vuorokaudessa. Laajennuksen valmistuttua lentoasemalla on kahdeksan laajarunkokoneiden matkustajasiltaa nykyisten viiden sijaan. Laajennuksen yhteydessä uutta asematasoa rakennetaan neliömetriä ja vanhaa kunnostetaan neliömetriä. Laajennuksen jälkeen ulkomaaterminaali on mitoitettu 15 miljoonalle matkustajalle vuodessa nykyisen 11,5 miljoonan sijasta. Edistyksellinen kestorakennuttaja Finavian palveluksessa on noin henkilöä ja sen liikevaihto on 250 miljoonan euron suuruusluokkaa. Laitos vastaa 25 kotimaan lentokentästä sekä Mikkelin ja Seinäjoen yksityisistä kentistä. Lentokenttätekniikkayksikkö suunnitteluttaa ja rakennuttaa lähes kaikki lentokenttärakennukset sekä kiitotiet varusteineen yhdessä muiden Finavian yksiköiden kanssa. Suomen päälentoasema Helsinki-Vantaa on valittu kansainvälisissä matkustajatutkimuksissa 1999 ja 2000 maailman parhaaksi sekä vuosina 1998 ja 2001 Euroopan parhaaksi lentoasemaksi. Suomalaisen Työn Liitto myönsi 1999 lentoasemalle Kultaisen avaimen. Lentoasemalle myönnetyt tunnustukset todistavat, että lentoaseman suunnittelussa ja rakennuttamisessa on aikanaan tehty oikeansuuntaisia päätöksiä ja ratkaisuja toimivuuden varmistamiseksi, Henri Hansson pohtii. Hän kuitenkin muistuttaa, että lentoasema on saanut tunnuksensa ensisijaisesti palveluistaan ja korkeasta laatutasostaan. Elinkaaritalouden kimppuun Toimitilojen käytön tehostamiseen ja infraomaisuuden hallintaan on kehitetty työkaluja. Valtion hallinto on näyttämässä esimerkkiä uusien työkalujen ja menetelmien käyttöönotossa. Lyhyellä tähtäyksellä tähdätään säästöihin ja pitemmällä aikajänteellä voimistetaan tuottavuuskehitystä. Rakennetun ympäristön elinkaaresta ja elinkaaritaloudesta puhutaan melkeinpä jokaisessa kiinteistö- ja rakennusalan klusteriin liittyvässä seminaarissa ja tutkimuksessa. Tähän saakka rakennetun ympäristön käytön talouteen liittyvät työkalut ovat puuttuneet tai niille ei ole ollut kysyntää. Nyt niitä on kehitetty, mutta käyttöönotto tapahtuu vasta vähitellen, Rapal Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Kaarlehto myöntää. Elinkaaritalouden hallinnassa valtion hallinto on ollut tienraivaajana. Vuonna 2002 Senaatti-kiinteistöt ja Rapal solmivat kumppanuuden Optimaze.net-palvelun tuotteistamisesta. Palvelu ulotettiin myös Senaatti-kiinteistöjen asiakkaille mukaan lukien Valtion teknilliselle tutkimuskeskukselle VTT:lle. Optimaze.net on palvelukokonaisuus, jonka runkona on selainkäyttöinen ohjelmisto. Graafiseen, pohjakuviin perustuvaan käyttöliittymään kootaan, jäsennellään ja esitellään tilojen käyttöön liittyviä tietoja. Toimitilojen käyttö- ja taloustiedot pohjapiirroksineen voidaan välittää edelleen käyttäjien tietokoneisiin. Senaatti-kiinteistössä laskettiin, että valtionhallinnon tilakustannusten säästöpotentiaali olisi vuodessa yli 50 miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöt sitoutuivat VTTn kanssa yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Sitoutumista helpotti sekin, että VTTn vuokraamista tiloista noin 90 prosenttia oli Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa. VTTn toimitilojen kokonaismäärä on noin bruttoneliömetriä ja tilakustannusten osuus laitoksen liikevaihdosta yli kymmenen prosenttia eli rahassa yli 20 miljoonaa euroa. Toimitilojen käytön suunnittelussa todettiin, että VTTn työpisteiden vajaakäyttöaste oli peräti 40 prosenttia. Tavoitteena on kuitenkin tilakäytön jatkuva tehostaminen optimaalisen tason saavuttamiseksi. Suurimmat hyödyt syntyvät juuri tilakustannusten säästöistä. Myöhemmässä vaiheessa voidaan sitten siirtyä toimitilajohtamisen prosessien kehittämiseen. Tällöin yksittäisistä taulukoista ja piirustuksista siirrytään keskitettyyn ja standardisoituun tiedonkäsittelyyn. Järjestelmän käyttöönoton ansiosta vuosina saavutettiin säästöjä tilanhallinnasta, talousprosessista ja raportoinnista yhteensä runsaat 1,8 miljoonaa euroa. Vuosittaiset säästöt kasvaisivat edelleen vuosina Kumulatiiviseksi arvioksi on saatu vuoden 2008 loppuun mennessä yli 8,5 miljoonan euron säästöt. Tämä Optimaze.net on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta. Rapal on saanut pään auki vientiin, kun USAn markkinoille räätälöity versio saatiin hyväksytyksi Kalifornian yliopiston Global Access Program-ohjelmaan MBA-opiskelijoiden käyttöön. Viisi MBA-opiskelijaa jatkavat opintojaan päivätyönsä ohella kaupallisessa tiedekunnassa Los Angelesissa, Tuomas Kaarlehto kertoo. Infraa kehitetty kumppanuudella Infrahankkeiden kustannushallintaan on kehitetty yhdessä tiehallinnon, ratahallintokeskuksen sekä kahdeksan kaupungin kanssa oma palvelukokonaisuus. Nämä In-Infra. net -palvelut kattavat suunnitteluprosessin hallintatehtävät alkuvaiheen tavoitteiden asetannasta tarjouspyyntövaiheeseen. Rapalissa on niin ikään kehitetty suunnittelun kustannusohjausta vuodesta 1999 lähtien. Lähtökohtana tässä on ollut tilaajan ehdoilla tapahtuva suunnitteluprojektien johtopalvelu. Yhtiö on osallistunut mm. Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksien, Tampereen läntisen kehätien, valtatie 6 uusien hankkeiden, Kehäradan ja Lahti-Vainikkala radan suunnitteluun. Infrahankkeen elinkaaren aikaisista kustannuksista investoinnin osuudeksi voi muodostua jopa 80 prosenttia. Tällöin tilaaja helposti painottaa investointien osuutta elinkaarikustannusten jäädessä vähemmälle tarkastelulle. Rapalilla on yhtiönä kunniahimoiset tavoitteet. Yhtiön visiona on olla Suomen johtava ja kansainvälisesti toimiva rakennetun ympäristön investointien ja käytön talouden asiantuntija. Liikevaihto on kasvanut viime vuosina ja tänä vuonna liikevaihto lähestyy neljää miljoonaa euroa Tavoitteita ei kuitenkaan täysin saavuteta, kun merkittävien asiakkaiden kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksia konkretisoituu vasta ensi vuonna, Tuomas Kaarlehto myöntää. Toiminnan tuloksellisuutta on edistänyt pitkäjänteinen ohjelmistojen kehitystyö. Esimerkiksi vuosina 2003 ja 2004 yhtiö investoi tuotekehitykseen runsaat 20 prosenttia liikevaihdostaan. Tämä tarkoitti 560 ja 670 miljoonaa euroa. Viime vuonna kehitystoimintaan hupeni 32 henkilön yrityksessä joka kolmas euro eli rahassa kehitysinvestoinnit olivat yli miljardi euroa. Henkilöstön sitoutumista osoittaa, että toimihenkilöt omistavat osakkeista 90 prosenttia. Loput 10 prosenttia omistaa Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, joka on asuntorakentajien kanssa tapahtuneen yhdistymisen jälkeen muuttanut nimensä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIksi.

14 14 SKOL Visio Joulukuu 2006 Tuotemallinnuksen kärkimaita Nyt ollaan varsin lähellä tilannetta, että esimerkiksi rakennesuunnittelija voi toimittaa kolmiulotteisen tuotemallin lvissuunnittelijoille, jotka lisäävät siihen talotekniikan suunnittelutiedot. Pro It -projektissa keskityttiin ensin arkkitehtisuunnittelun mallinnusohjeisiin. Pilottihankkeissa suunnittelijat saattoivat käyttää neljääkin eri ohjelmistoa. Suunnittelijat kyllä hyötyivät siitä, kun saivat toistensa mallit käyttöönsä. Suunnittelijat saattoivat nähdä, kuinka omat suunnitelmat vaikuttivat toisten suunnittelijoiden valintamahdollisuuksiin ja päinvastoin. Neljän eri ohjelmiston tuotemalliproblematiikka voidaan ratkaista sovittamalla ne yhteen. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi suomalaisyhtiön kehittämää tarkistusohjelmaa Solibri Model Checker -ohjelmistoa, johon kaikki neljä mallia tuodaan Industry Foundation Classes IFC-tiedonsiirtostandardin mukaisina tiedostoina. Solibrin tarkistusohjelman korkeaa tasoa kuvaa sekin, että sitä on myyty Yhdysvaltojen rannikkovartiostolle. Tällaisessa törmäystarkastelussa voidaan varmistaa, että esimerkiksi arkkitehti ja rakennesuunnittelija ovat jättäneet riittävät tilat lvi-putkille ja -kanavistoille. Tarkistusohjelma näyttää, missä kohdin mahdolliset virheet sijaitsevat, jolloin suunnittelija voi tehdä tarvittavat korjaukset ja täydennykset. Tiedonsiirrossa onkin saavutettu isoja harppauksia geometrian siirrossa, mutta älykkyyshän ei sinänsä siirry, Juha Valjus muistuttaa. Mallintamisesta on niin ikään hyötyä urakoitsijan kustannuslaskennassa. Mallien visuaalisuus helpottaa kustannuslaskijan Suomen rakennusala on kansainvälisestikin tuote mallintamisen kärkimaita. Pro It -projekti eli tuotemallitieto rakennusprosessissa on sinänsä päättynyt, mutta työ jatkuu, Finnmap Consultingin kehityspäällikkö Juha Valjus selvittää. työtä. Tuotemallista voidaan tulostaa määräluetteloita ja tuotemallista saadaan yleensä prosenttia tarvittavista määrätiedoista. Tuotemalli ei kuitenkaan korvaa ammattitaitoista määrälaskijaa, joka hyötyy arkkitehtimallin lisäksi rakennesuunnittelijan tuotemallista, joka sisältää elementtien lisäksi perustukset ja paalutukset. Kauppakeskus Jumbon toinen rakennusvaihe oli tuotemallintamisen pilottikohteita, jossa hyödynnettiin ensimmäisenä 4-D mallia. Mallintamista käytettiin teräsrungon osalta tuotantoa varten. Betonisista runkoelementeistä ja kevyistä julkisivuelementeistä laadittiin tilavuusmallit. Työmaalla mallintamista hyödynnettiin asennusaikatauluvertailussa, jolloin voitiin tarkistaa mitä on asennettu ja mitä on esimerkiksi seuraavalla viikolla asennettavana. Pro It -projektin päätösseminaari pidettiin vuosi sitten marraskuussa Rakennustieto on ryhtynyt julkaisemaan projektin tuotemallintamisohjeita. Arkkitehdin tuotemallintamisohje julkaistiin ensimmäisenä versiona vuonna Tuoreempi päivitys julkaistiin elokuussa 2005 nimellä Arkkitehdin tuotemallisuunnittelu Yleiset perusteet ja ohjeita arkkitehti Seppo Niemiojan kirjoittamana. Tämäkin ohje on vielä myöhemmin päivitetty. Rakennesuunnitteluohjeen ensimmäinen versio on julkaistu syyskuussa Finnmap Consulting on sittemmin päivittänyt tätä tuotemallispohjaista rakennesuunnittelun ohjetta. Arkkitehti- ja rakennesuunnitteluohjeiden lisäksi työn alla on tuotemallispohjaisen talotekniikkasuunnittelun ohje sekä tuotemallipohjaisen rakennushankkeen projektitoimintaohje. Betonirakenteisiin potkua Suunnittelutoimistot ovat yhdistäneet voimiaan betonirakenteiden suunnittelun kehittämiseksi. Kun yhtäältä teräsrakenteiden suunnittelussa on yleisesti käytetty mallintamista tällä 2000-luvulla, betonirakenteiden suunnittelu on kulkenut muutaman askeleen jäljessä. Talvella 2006 A-Insinöörit, Finnmap Consulting yhteistyössä IS-Planin kanssa, Pöysälä&Sandberg, Ramboll Finland ja WSP löysivät toisensa. Ne ryhtyivät toden teolla kehittämään tuotemallinnuksen avulla tapahtuvaa betonirakenteiden suunnitelmien tulostuksen suunnittelua Tekla Structures ohjelmasta Suomen oloihin sovellettuna. Taustaryhmänä tässä kehitystyössä olivat Suomen rakennusinsinöörien Liitto RIL, Betoniyhdistys BY ja materiaalivalmistaja Parma. Piirustuslaudalta mallinnukseen Piirustuslauta on vaihtunut runsaassa 20 vuodessa tietokoneella tapahtuvaksi tuotemallintamiseksi. Nykyistä 3D ja 4D tuotemallintamista pidetään yhtä vallankumouksellisena kuin tietokoneavusteisen cad-suunnittelun käyttöönottoa 1980-luvun alussa. Tuotemallinnusta on kehitetty pilottiprojekteissa viime vuosina ja Suomi on edelläkävijöitä tuotemallinnuksen kehittämisessä. Vanhemmat suunnittelijat muistavat hyvin, kun heille opetettiin laskutikun käyttöä. Suunnittelutoimistossa saattoi olla kiertävä nelilaskin ja myöhemmin tulivat laskimet. Piirustuslaudalla piirustukset laadittiin kuultopaperille ja sittemmin muoville. Näin toimittiin vielä pitkään 1970-luvullakin. Suunnittelijaa arvostettiin, hän käytti usein valkoista puolipitkää takkia, jonka rintataskussa oli joukko kyniä. Vaikeissa ja monimutkaisissa suunnittelukohteissa käsinlaskenta ei enää riittänyt, tarvittiin kättä pidempää. Yhdeksän suunnittelutoimistoa perustivat vuonna 1966 Teknillinen laskenta Oy:n, josta ryhdyttiin käyttämään nimeä Tekla. Yrityksellä itsellään ei vielä tuolloin ollut omaa tietokonetta, vaan tietokoneaikaa ostettiin Valtion tietokonekeskukselta tai Suomen Kaapelitehtaalta eli nykyiseltä Nokialta. Suunnittelija lähetti postitse rakenteen kuvat ja kuormitustiedot laskettavaksi. Niistä tehtiin laskentamalli, lähtötiedot kirjoitettiin lomakkeille ja lävistettiin reikänauhalle. Tämän jälkeen reikänauha tietoineen vietiin laskentakeskukseen tietokoneajoa varten. Tietokoneajossa reikänauhalukija pystyi lukemaan 1000 merkkiä sekunnissa eli nauha liikkui 2,5 metriä sekunnissa ja reikänauhan tiedot tulostettiin paperille. Tietokoneajon valmistelu vaati huolellisuutta ja tarkkuutta, mutta ajo saattoi keskeytyä pienenkin virheen takia. Lisäksi tietokoneajo oli kallista ja yksi ajo vastasi insinöörin kuukausipalkkaa. Tulokset selityksineen lähetettiin tilaajalle suunnittelutoimistoon ja koko prosessi saattoi kestää viikon päivät. Tietokoneiden ansiosta insinöörisuunnittelu nousi kokonaan uudelle tasolle, kun voitiin suunnitella siihen asti jopa mahdottomia kohteita. Samoin voitiin vertailla saman kohteen eri kustannusvaihtoehtoja. Aikansa haasteellisia suunnittelukohteita olivat mm. vuosina rakennettu Finlandia-talo, jonka rakennesuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Magnus Malmberg. Toinen vaativa kohde oli Helsingin kaupunginteatteri. Molempien lujuuslaskelmat tehtiin Teklan ohjelmilla. Kun vuonna 1977 neljän suomalaisen rakennusliikkeen muodostama Finn-Iran

15 SKOL Visio Joulukuu Juha Valjus: Tuotemallintamisessa ollaan jo lähellä tilannetta, jolloin rakennesuunnittelija voi toimittaa kolmiulotteisen tuotemallin muille suunnittelijoille. Kauppakeskus Jumbon toisessa rakennusvaiheessa kokeiltiin jo neliulotteista tuotemallintamista. Aikaisemmin paikallavalurakenteiden suunnittelua tuotemallintamisen avulla on kehitetty Fundia Betoniteräkset, Lohja Ruduksen ja ohjelmistoyhtiö Teklan yhteisessä hankkeessa. Rakennesuunnittelutoimistot ovat kehittäneet tässä projektissa paikallavalurakenteita Tekla Structures -suunnitteluohjelmistoon. Kysymyksessä on noin sadan suunnitteluratkaisun kokoelma, joka on kaikkien suunnittelijoiden hyödynnettävissä. Tekla ja Lujabetoni ovat niin ikään ryhtyneet yhteistyöhön. Tarkoituksena on automatisoida elementtien raudoitussuunnittelua ja laskentaa tuotemallinnuksen pohjalta. Tarkoituksena on vähentää käsin tehtävää mitoitustyötä ja nostaa betonielementtien suunnittelun tuottavuutta, Juha Valjus selvittää suunnittelijoiden ja teollisuuden yhteistyötä tuotemallintamisen edelleen kehittämiseksi. Contractors' Group voitti kansainvälisen kilpailun 63 viisitoistakerroksisesta asuinkerrostalosta Teheranin esikaupunkiin, kohteen rakennesuunnittelu toteutettiin Teklan ohjelmalla. Vaatimuksena näet oli, että kohde oli suunniteltava kestämään maanjäristykset aina Richterin 7 asteikon järistyksiin saakka. Tämän shaahin henkivartiokaartin käyttöön tarkoitetun asuinalueen rakentaminen käynnistyi vuoden 1978 alkupuolella, mutta loppui vajaan vuoden kuluttua shaahin kaataneeseen mullahien vallankumoukseen. Cad-suunnittelu mullisti Tekla muutti 1979 Olariin ja hankki samana vuonna ensimmäisen tietokoneensa. Yhtiön omistajina oli enimmillään 24 suunnittelutoimistoa, mutta vuosien myötä Aaro Kohonen Oy:stä tai pikemminkin sen emoyhtiö Gerakosta tuli Teklan enemmistöomistaja. Suunnittelun kehittymisen kannalta ratkaisevaa oli CAD-Centerin perustaminen Teklan yhteyteen maaliskuussa Tämä mahdollistui, kun neljä suunnittelutoimistoa Aaro Kohonen, Magnus Malmberg, SITyhtiöt ja Viatek sitoutuivat ostamaan tietyn kiintiön CAD-Centerin laitteistojen resursseista, mutta toimintaa ryhdyttiin markinoimaan myös ulkopuolisille asiakkaille. Toiminta laajeni huomattavasti, kun seuraavana vuonna perustettiin alueellisia CAD-Centereitä Tampereelle ja Jyväskylään sekä myöhemmin Ouluun ja Turkuun. Laajenemisen mahdollisti, kun suurimmat suunnittelutoimistot hankkivat mikrotietokoneita puhelinyhteyksin. Ensimmäinen cad-piirustus oli toimitettu työmaalle 1982 ja tietokoneavusteista suunnittelua markkinoitiin cad-päivillä, messuilla ja eri tapahtumissa. Cad-suunnittelu kehittyi erityisesti teräsrakenteiden suunnittelussa, kun Tekla ja Aaro Kohonen olivat ostaneet aikansa kehittyneimmän teräsrakenneohjelmiston Cadbau 3:n, joka muuttui myöhemmin Bocad-3D:ksi. Ohjelmiston ylläpito ja kehittäminen oli Teklan vastuulla ja käyttäjiksi sitoutuivat Aaro Kohosen lisäksi Magnus Malmberg. Kun Juvan toimisto ei päässyt mukaan ohjelmiston kehitystyöhön, lähti se kehittämään omaa Steel Cad-ohjelmistoa. Neljäs toimisto, joka kehitti omia ohjelmistojaan, oli Finnmap. Esimerkiksi Bocad-3D oli ohjelmisto, johon koko teräsrakenne syötettiin tietokoneen muistiin numeeriseksi rakennemalliksi. Siitä pystyttiin tulostamaan piirustusten lisäksi piirustus- ja massaluetteloita sekä tietoa mm. konepajojen työstökoneille terästen katkaisuun ja porauksiin. Tekla pyrki kehittämään ohjelmistoa, mutta saksalainen päämies ei oikein uskonut suomalaisten kykyihin, sillä olihan Bocad-3D Euroopan markkinajohtaja. Teklassa ryhdyttiin kehittämään edistyksellisempää teräsrakenneohjelmistoa, jonka ensiesittely tapahtui 1992 Rakennusinsinööripäivillä Espoon Dipolissa. Tämän Xsteelin ensimmäiset askeleet olivat vaikeat, sillä ohjelmisto oli epävarma ja se saattoi kaatua. Käyttäjiltä tuli paljon negatiivista palautetta, mutta virheet saatiin korjatuksi. Teklassa harkittiin vakavasti vuonna 1995 koko Xsteelin hautaamista, mutta ohjelmiston markkinointiverkoston kehittämisen myötä toiminta jatkui. Vuonna 1997 Xsteel oli noussut alansa markkinajohtajaksi maailmassa. Yksi merkittävimpiä käyttäjiä oli maailman suurimpia insinööri- ja rakennusyhtiöitä, Bechtel Corporation. Tähän mennessä Xsteel-ohjelmistoa on myyty 75 maahan yli lisenssiä. Teräsrakennesuunnitteluohjelmiston kehitystyö kuvastaa osaltaan cad-suunnittelun kehittymistä ja yleistymistä suunnittelutoimistoissa, teollisuudessa, urakoitsijoiden ja rakennuttajien keskuudessa. Vastaavanlaisia ohjelmistoja on kehitetty rakennus- ja kiinteistöalan muillekin osa-alueille.

16 Suunnitteluyrityksillä ennätysvuosi SKOLin syksyn suhdannekatsauksen mukaan jäsenyritysten laskutus on 15 prosenttia aikai sempaa korkeammalla tasolla. Koko alan keskimääräinen liikevaihto näyttää tänä vuonna nousevan lähes euroon henkeä kohden. Tällä laskutus tasolla SKOL-yritysten kokonaislaskutus ylittää miljardi euroa vuonna Suunnitteluyritysten työt ovat lisääntyneet vauhdilla jo kahden vuoden ajan. Alan kokonaistilauskanta vastasi lokakuussa yli puolen vuoden kapasiteettia. Kaksi kolmasosaa tilauskannasta oli kotimaisia töitä ja yksi kolmasosa vientiä. Rakennesuunnittelijat ovat menestyneet parhaiten töiden hankinnassa, kahden vuoden aikana työkanta on reilusti kaksinkertaistunut. Rakennesuunnittelijoiden määrä on samana aikana kasvanut vain kymmenen prosenttia. Suunnittelukapasiteetti onkin vähintään täyskäytössä ja työt pyrkivät osittain ruuhkautumaan. Teollisuussuunnittelun ja talotekniikan insinööritoimistojen tilauskannat kasvoivat 50 prosenttia ja infrasektorilla tilaukset lisääntyivät 45 prosenttia. Myös näillä aloilla suunniteltavaa on runsaasti ja täystyöllisyys on turvattu. Satoja insinöörejä tarvitaan Koko suunnittelualan suurin ongelma on edelleen puute osaavista suunnitteli joista, erityisesti insinööreistä. Tilausten kasvusta huolimatta kahdessa vuodessa on onnistuttu palkkamaan alle uutta suunnittelijaa, kun tarvetta olisi paljon enempään. SKOLin jäsenyritysten henkilömäärä on henkeä. Tulevalla talvikaudella henkilöstön kasvu kohdistuu eniten talosuunnitteluun, kasvu ennuste on yli neljä prosenttia. Ympäristön ja liikenteen suunnitteluun ennustetaan kolmen prosentin kasvua. Teollisuus suunnittelu arvioi lisäävänsä henkilöstöä prosentin verran puolen vuoden aikana. Markkinanäkymät vakaat Suunnittelualan markkina näky mät ovat edelleen vakaat, kotimarkkinoiden kasvuun uskoo kymmenen prosenttia alasta ja 85 prosenttia arvioi markkinoiden säilyvän nykyisellä hyvällä tasollaan. Ympäristö- ja liikennesuunnittelijat uskovat vahvimmin kotimarkkinoiden kasvuun, talosuunnittelijat arvioivat kotimarkkinoiden kasvun hieman hidastuvan. Ulkomaisten suunnittelumarkkinoiden suhteen ollaan optimistisia, viennin kasvuun uskoo yli 20 prosenttia alasta, loppuosa yrityksistä uskoo nykytason säily vän. Viennissä puolestaan vahvin usko on teollisuuden ja talorakentamisen suunnittelijoilla.

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi

Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi Pöytäkirja 1(13) Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus 2016-2017

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia.

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia. Hallitus 3 24.01.2017 KONSULTTIEN VALINTA HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 -SUUNNITELMAN JA SEN SISÄLTÄMÄN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ) KONSULTOINNIN PUITEJÄRJESTELYYN VUOSINA 2017 2019 59/08.00.00.00/2017

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS 2014-2015 TARJOUSTEN LAATUARVIOINTI 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Infrahankkeiden projektinjohtopalvelut, puitesopimus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

SUURI PUUKERROSTALOKYSELY RAKENNUTTAJAT

SUURI PUUKERROSTALOKYSELY RAKENNUTTAJAT Puupäivä..6 Mikko Viljakainen Toimitusjohtaja, Puuinfo SUURI PUUKERROSTALOKYSELY RAKENNUTTAJAT..6..6 Mikko Viljakainen Mikko Viljakainen..6 Mikko Viljakainen Suuri puukerrostalokysely Suomessa on mahdollisuus

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA An ASSA ABLOY Group brand HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA Abloy -ratkaisut terveydenhuoltoon Hyvän hoidon ehdoilla Toimivat, turvalliset puitteet nousevat kriittiseen rooliin ihmisten hyvinvoinnista huolehdittaessa.

Lisätiedot

Sisältö RAKENTEIDEN SUUNNITTELU ON GLOBAALIA HUIPPUTEKNIIKKAA RAKENNESUUNNITTELUN ALKU OULUSSA OULULAISEN OSAAMISEN SAAVUTUKSIA

Sisältö RAKENTEIDEN SUUNNITTELU ON GLOBAALIA HUIPPUTEKNIIKKAA RAKENNESUUNNITTELUN ALKU OULUSSA OULULAISEN OSAAMISEN SAAVUTUKSIA RAKENTEIDEN SUUNNITTELU ON GLOBAALIA HUIPPUTEKNIIKKAA Pekka Pulkkinen, WSP Finland Sisältö 2 1 2 3 RAKENNESUUNNITTELUN ALKU OULUSSA OULULAISEN OSAAMISEN SAAVUTUKSIA SUUNNITTELUREFERENSSEJÄ 4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 12.8.2013

Tiedotustilaisuus 12.8.2013 Hae CAD-osaaja- tai Energiaasiantuntija koulutukseen Tiedotustilaisuus 12.8.2013 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Pirkanmaan ELY-keskus Valvoja: Pirkanmaan TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Case Kivistö. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn näkemyksiä. Vesa Ijäs Kehittämisarkkitehti, TkT. Puupäivä 26.11.2015

Case Kivistö. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn näkemyksiä. Vesa Ijäs Kehittämisarkkitehti, TkT. Puupäivä 26.11.2015 Case Kivistö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn näkemyksiä Vesa Ijäs Kehittämisarkkitehti, TkT Puupäivä 26.11.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Kivistö

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen Toimivuutta ja turvaa katolle Katse kattoon REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki 6.4.2016 Jari Suuronen Nordic Waterproofing Group Liikevaihto n. 200 M Henkilöstöä n. 650 Valmistusta Suomessa, Ruotsissa

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 Yhteisen tekemisen palikat 1/4 Työmailla Ammattitaitoisen työvoiman ja

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mikko Helander toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 13. maaliskuuta 2007 Esityksen sisältö 1. Liiketoimintaympäristö 2. Strateginen tarkastelu ja tulosparannustoimet 3. Vuoden

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Tutkimuksen toteuttaminen SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 2 Tutkimuksen toteuttaminen Benchmarking-ASIAKASTUTKIMUS

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 09.00-09.10 Verkkotoimikunnan säännöt ja sääntöihin sitoutuminen / Kari Kuusela + kaikki 09.10-09.40 Fingrid ajankohtaiset / Kari Kuusela 09.40-10.00 Asiakastoiminnan

Lisätiedot

Rakennusalan tarjouskilpailujen toteutus tasapuoliseksi: kokonaistaloudellisuuden arviointi hinta-laatu -menetelmällä.

Rakennusalan tarjouskilpailujen toteutus tasapuoliseksi: kokonaistaloudellisuuden arviointi hinta-laatu -menetelmällä. ARKKITEHTITOIMISTOJEN LIITTO ATL RY Rakennusalan tarjouskilpailujen toteutus tasapuoliseksi: kokonaistaloudellisuuden arviointi hinta-laatu -menetelmällä. Julkisten hankintojen tarjousten valintakriteerinä

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Kauppakeskus Iso Omena

Kauppakeskus Iso Omena Case 1 Kauppakeskus Iso Omena Vihreän rakentamisen taidonnäyte. 2 Iso Omenan laajennus kasvattaa Espoossa sijaitsevan kauppakeskuksen pinta-alan huimaan 100 000 neliömetriin. Laajennuksen myötä Iso Omena

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut Kärkihankeallianssi Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli Sähköurakoitsijapäivät 20.11.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen historia Intendentin konttori 3.9.1811 1865 Yleisten

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

SUOMEN HOIVATILAT OYJ. Oulu CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio SUOMEN HOIVATILAT OYJ

SUOMEN HOIVATILAT OYJ. Oulu CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio SUOMEN HOIVATILAT OYJ Oulu 02.11.2016 CEO Jussi Karjula & CFO Tommi Aarnio 1 Autamme kasvun haasteissa ja luomme tiloja hyvälle hoivalle. Teemme sen yhdessä kasvukuntien ja hoiva-alan yritysten kanssa. SADAS HANKKEEMME on käynnistetty

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen / Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen

Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen / Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen / Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen Asukastiedotustilaisuus 8.10.2013 Risto Seppo Citycon johtava kauppakeskusten omistaja ja kehittäjä Pohjoismaissa ja Baltiassa

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA Timo Seppälä, projektijohtaja 11.11.2016 Tyksin T3-sairaalan rakennushanke Tyksin T3-sairaalaan sijoitetaan nykyisin U-sairaalassa

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Pääkaupunkiseudun suurhankkeet Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Aiheet Megatrendit hankkeiden ajureina Pääkaupunkiseudun hankkeet Raideliikenteen varsi

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin OKM/209/523/2016 AIESOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN RAHOITTAMASSA HANKKEESSA Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin 1 OSAPUOLET Tämä

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

URAKKAMUODOT JA VALVONTA

URAKKAMUODOT JA VALVONTA URAKKAMUODOT JA VALVONTA Valvojakurssi Hannu Äystö Hankkeen toteutusmuoto 2 Toteutusmuodolla tarkoitetaan hankkeen toteutustapaa Rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalveluiden hankintatapa Tilaaja

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10. Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.2015 1 Taustaa Nykyiset hankintamenettelyjä koskevat RT-ohjeet

Lisätiedot