Shokit ja Laurea kehityksen ytimessä Yhteiskuntavastuusta pitää keskustella A new Degree Programme in Tourism Finland s success in PISA survey

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Shokit ja Laurea kehityksen ytimessä Yhteiskuntavastuusta pitää keskustella A new Degree Programme in Tourism Finland s success in PISA survey"

Transkriptio

1 Laurea tutkii ja kehittää 1/2008 Laurea Research & Development Prime Mover Shokit ja Laurea kehityksen ytimessä Yhteiskuntavastuusta pitää keskustella A new Degree Programme in Tourism Finland s success in PISA survey Kehittäjä 1

2 Vastaava päätoimittaja / Executive editor Petteri Ikonen Päätoimittaja / Editor-in-chief Kaarina Murtola-Jokiniemi Toimitussihteeri / Sub-editor Tarja Rikkonen, liiketalouden opiskelija Toimittajat / Reporters Mikko Hämäläinen liiketalouden opiskelija Linda Johansson liiketalouden opiskelija Risto Majuri liiketalouden opiskelija Kansikuva / Cover photo Adolfo Vera Tiia Pietiläinen ja Tuija Seppälä Finnish Pupils success in Pisa survey arouses interest abroad Ulkoasu ja taitto / Layout Laurean mediakeskus Valo Toimitusneuvosto / Editorial Board Petteri Ikonen (pj.) Harri Haapaniemi Päivi Korhonen Paula Lehto Ari Nieminen Anne Äyväri Suorapostituksen osoitteet / Posting addresses Laurea-ammattikorkeakoulun sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset / Changes of address Julkaisija / Publisher Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences Ratatie 22, FI Vantaa, Finland Painopaikka / Printed by Lönnberg Print & Promo ISNN Kehittäjä 1/ Pääkirjoitus / Leader 4 Metropolialueen ammattikorkeakoulujen t&k-johto yhteistyössä 5 Shokit ja Laurea kehityksen ytimessä Shokit ovat strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Laurea on osakkaana Tivit Oy:ssä, joka on ICT alan Shok sekä Fimecc Oy:ssä, joka on kone- ja metallialan Shok. 6 Sarkomaa pitää ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä laadukkaana Sarkomaan mielestä yhteistyö ja innovaatiot ovat ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön ydin. 7 Verkkokirjasto Theseus käynnistymässä 8 LbD Conference Conference on Innovative Pedagogical Models in Higher Education on February 6th 7th, 2008 Konferenssi sisälsi teemaluentoja ja monipuolisen workshop-osion. 9 Tulevaisuusverstaassa kaupunginjohtajat ja opiskelijat ideoivat yhdessä Leppävaaran Laureassa järjestettiin Aviapolis-alueen kehittämiseen keskittyvä tulevaisuusverstas. 10 Senioriosaajia koulutetaan Laurean ja Vantaan kaupungin yhteishankkeessa Senioriosaajakoulutus on osa Laurean ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vapaaehtoistoiminnan tukiyksikön toteuttamaa yhteishanketta. 12 Yhteiskuntavastuun merkityksestä pitää käydä keskustelua Yhteiskuntavastuun tutkimus- ja kehittämisohjelma on yksi Laurean kolmesta tutkimus- ja kehittämisohjelmasta. 14 Pk-yritysten yhteiskuntavastuun raportointi kaipaa helppokäyttöisiä työkaluja Laureasta valmistunut tradenomi Elisa Leinonen selvitti opinnäytetyössään pk-yrityksen raportointia yhteiskuntavastuun eri osa-alueilta. 15 Miten opiskelija kohtaa innovaation? Korkeakoulut ja niiden opiskelijat ovat keskeinen osa innovaatioprosesseja, jotka puolestaan luovat pohjaa kansalliselle kilpailukyvylle. 16 Lapsen ja nuoren hyvä arki Järvenpään sosiaalialan yksikön opintojaksotarjonnassa on valinnainen kokonaisuus, jonka tavoitteena on tuottaa asiakkaan arkea tukevia uusia toimintavälineitä. 17 Wiki-tekniikalla kirjoittaminen sujuu ryhmässä Wiki on yhdessä kirjoittamisen työväline, jonka avulla ryhmäkirjoittaminen tapahtuu virtuaalisessa ympäristössä internetin kautta. 18 Kotikansainvälistymistä Tandemin avulla Tandem-projektissa vaihto-opiskelija perehtyy suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan suomalaisen opiskelijan opastuksella. 19 Kokemuksia Tandemista opiskelua ja hauskanpitoa Tandem-projekti on yksi hauskimmista tavoista opiskella kieltä ja tutustua vieraaseen kulttuuriin. 20 Finland s success in PISA survey arouses worldwide interest Finnish pupils success in Pisa survey arouses interest abroad. 22 Rescuing of Intelligence and Electronic Security Core Applications (RIESCA) If you turn electricity off from your home s main switch, many functions become immediately impossible. 23 Entrepreneurial Cambridge Boot Camp This is a program for Laurea s students to increase their knowledge about entrepreneurship by building a business idea for international market. 24 BOOST! A new type of internationality event took over Laurea s Kerava unit on March 6th. 25 A new Degree Programme in Tourism 26 Dual Degree Programme in Nursing 27 Uutissivut 32 Yhteystiedot

3 Yhteiskunta ja vastuu Pääkirjoitus / Leader Yhteiskuntavastuullinen ajattelu on noussut tärkeäksi painoalueeksi niin liiketoiminnan kuin koulutuksenkin kehittämisessä. Liiketoimintaan nivoutuvana sen katsotaan sisältävän taloudellisen ja ekologisen vastuullisuuden lisäksi sosiaalisen vastuun. Henkilöstön hyvinvointi ja tasapuolisen kohtelun sekä toimintaympäristön sosiaalisen kestävän kehityksen tukeminen ovat osa liiketoimintaan liittyvää sosiaalista vastuullisuutta. Tavoitteena on liiketoimintaedellytysten vahvistaminen, ei siis puhtaasti pyyteetön yksilön tai ympäristön hyvän tuottaminen. Tämä raadollisuus tuli esiin mm. Nokian Bochumin ja Stora Enson Kemijärven tapahtumissa. Pk-sektorin toimijoilla kyseiset imagotappiot voivat olla kohtalokkaita. Koulutuksessa yhteiskuntavastuuseen kuuluu julkilausuttu arvopäämäärä. Laurealla se tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, vastuullisuutta, erilaisuuden kunnioitusta ja yhteisöllisyyttä. Laurean keskeisenä tehtävänä on tarjota yhteiskuntavastuullista koulutusta, jonka tuloksena syntyy uusia osaajia työelämään. Laurea koulutusorganisaationa kehittää, yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullista liiketoimintaa unohtamatta taloudellisia kasvutavoitteita. Laurean yhteiskuntavastuun tutkimusohjelmassa tutkitaan ja kehitetään niitä sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä uusia ratkaisuja ja toimintamalleja, joissa yhdistyy palvelu- ja prosessiosaaminen sekä ympäristövastuullinen toiminta. Society and responsibility Social responsibility thinking has become an important part in the development of business and education. When linked to business, it is often seen to have a strong social aspect besides the economical and ecological responsibilities. Welfare of the personnel and equal opportunities, as well as support of sustainable social development are elements of the corporate social responsibility. The goal is to strengthen business possibilities, thus not purely producing common good as such. This phenomenon was seen with Nokia in Bochum and Stora Enso in Kemijärvi. For a SME this kind of image loss could be fatal. In higher education social responsibility has publicly expressed value objective. For Laurea social responsibility means social justice, responsibility, respecting equality and communality. Main task for Laurea is to offer responsible higher education that provides future enablers for the job market. As a higher education institution Laurea develops, together with cooperation partners, socially and environmentally responsible business while maintaining economic growth orientation. Laurea s R&D programme for Social Responsibility researches new solutions and operational models for increasing social wellbeing by combining service and process knowledge with environmental responsibility. Petteri Ikonen Vastaava päätoimittaja, Executive Editor Tutkimusjohtaja, Research and Development Director Kehittäjä 3

4 Aluevaikuttavuuden näkökulmasta t&k-toiminnassa tehtävä yhteistyö on kannattavaa. Varsinkin laajojen hankehakujen kohdalla on mielekästä pohtia, ketkä alueen kumppaneista olisi hyvä kutsua mukaan hankkeeseen yhteistyökumppaneiksi. Ammattikorkeakoulut ovat aktiivisesti mukana useissa laajoissa strategisissa toiminnoissa esimerkkeinä Shok-osaamiskeskukset. Metropolialueen ammattikorkeakoulujen t&k-johto yhteistyössä Verkottumista tarvitaan Vuonna 2006 metropolialueen ammattikorkeakoulujen t&k-johdon edustajat tapasivat ensi kertaa esittäytymisen ja ajankohtaisten t&k-asioiden parissa. Alusta alkaen ajatusten vaihto oli vilkasta ja yhteinen intressi ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan kehittäminen ja näkyväksi tekeminen innosti tekemään tapaamisista toistuvia. Koska Helsingin metropolialue on Suomen kilpailukyvyn ja globaalissa kilpailussa menestymisen veturi, innovaatioympäristön toimijoiden verkottumista tarvitaan. Myös menestyminen kansainvälisessä t&k-toiminnan kilpailussa (mukaan lukien kansainvälinen t&k-rahoitus) edellyttää tiivistä yhteistyötä. Metropolialueen amk-yhteistyö osaltaan vastaa alueen kilpailukyvyn edistämisen haasteeseen. Tavoitteena on ollut luoda joustava verkosto siten, että kokoukset kiertävät ja kulloinenkin isäntä/emäntä esittelee oman ammattikorkeakoulunsa toimintaa, ja lisäksi kullekin tapaamiselle on sovittu yksi ajankohtainen teema. Ajankohtaisina teemoina ovat olleet muun muassa EU:n 7-puiteohjelma, strategisen huippuosaamisen keskittymät Shokit sekä t&k:n uudet muodot esimerkiksi Living Labit. Kokoukset ovat tähän mennessä kiertäneet Laureassa, Stadiassa, Diakissa, Haaga-Heliassa, Arcadassa ja Humakissa. T&k-päiviä ja innovaatiovierailuja Verkostoituminen on edistänyt t&k-yhteyksien luomista, hankekumppanuuksien kehittämistä, hyvien käytäntöjen kehittämistä sekä metropolialueen ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan näkyvyyttä myös kansallisesti. Metropolialueen ammattikorkeakoulut olivatkin tiiviisti mukana yhteistyössä järjestämässä tämän vuoden ammattikorkeakoulujen t&k-päiviä, joita isännöi Haaga-Helia. Uutena ohjelmanumerona olivat verkostoyhteistyön tuloksena syntyneet innovaatiovierailut Evtekin KP-Labiin, Laurean Well Life Centeriin ja Arcadan Living Lab -toimintaan. Kaikki alueen korkeakoulut ovat mukana Helsinki Metropolitan Innovation Platform -hankkeessa kehittämässä alueen innovaatiopalveluita. Näin ollen vuoropuhelu ja henkilötason tuntemus ja verkottuminen edistävät ja nopeuttavat hankkeiden valmistelua ja toteuttamista. Vaikka kukin alueen ammattikorkeakouluista myös kilpailee keskenään, verkostoitunut yhteistyö on nykyaikainen ja tulevaisuussuuntautunut tapa luoda synenergiaa ilman, että asiaankuuluva kilpailu häviäisi. Korkeakoulujen rakennemuutos on näyttäytynyt konkreettisesti metropolialueen amk-verkostossa. Haaga-Helia aloitti sen vuoden 2007 alussa ja seuraavaksi on vuorossa Metropolia. Verkosto on herättänyt myös ansaittua kiinnostusta laajan metropolialueen muiden ammattikorkeakoulujen suunnalta. Verkosto siten kasvaa ja kehittyy. Nähtäväksi jää mitä tapahtuu seuraavien vuosien aikana. Teksti Lauri Tuomi Johtaja, KTT Haaga-Helia Tutkimus- ja kehittämiskeskus 4 Kehittäjä

5 Shokit ja Laurea kehityksen ytimessä Shokit ovat strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Laurea on osakkaana Tivit Oy:ssä, joka on ICT alan Shok sekä Fimecc Oy:ssä, joka on kone- ja metallialan Shok. Strategisen huippuosaamisen keskittymien perustamista ehdotettiin valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjaraportissa Hallitusohjelmaan ne otettiin Tätä voidaan pitää merkittävänä asiana kansallisessa innovaatiopolitiikassa. Suomeen perustettavat strategisen huippuosaamisen keskittymät tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille uuden tavan tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään. Keskittymät ovat sovelluslähtöisiä ja monitieteisyyttä tukevia. Keskittymät ovat valintoja tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Shokeja perustetaan aihealueille, joille katsotaan parhaiten vastaavan Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin pitkällä aikavälillä. Miten toimivat? Keskittymien käynnistämistä edeltää valmistelu, jonka aikana osapuolet (yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset) määrittelevät yhteisen tutkimus- ja toimintasuunnitelman ja sopivat keskittymien hallinnollisesta muodosta. Keskittymien on oltava kansantaloudelliselta ja yhteiskunnalliselta potentiaaliltaan sekä tutkimus- että kehittämispanostukseltaan erittäin merkittäviä. Keskittymällä on oltava mahdollisuus olla yksi maailman parhaista ja sen osapuolten on sitouduttava asiaan vahvasti. Laurea on osakkaana Tivit Oy:ssä eli ICT-Shokissa. ICT-Shokit perustuvat yliopistolliseen huippututkimukseen ja keskittymän avulla päästään edelleen kehittämään huippututkimuksen sovellutuksia. Rehtori Pentti Rauhalan mukaan Laurealla on monia kansallisesti merkittäviä osaajia, jotka mahdollistivat Laurean mukaanpääsyn. Laurealla on laajaa soveltavaa tutkimusja kehitystyötä. Leppävaaran yliopettajat Seppo Leminen, Rauno Pirinen, Jyri Rajamäki, Teemu Santonen sekä Keravan lehtori Satu Luojus ovat olleet mukana ICT- Shokin tutkimusagendan valmistelussa. ICT-Shokin lisäksi Laurea on merkinnyt osakkeita kone- ja metallialan strategisen huippuosaamisen keskittymän toteuttamiseksi perustetussa yhtiössä Fimecc Oy:ssä. Kyseisessä Shokissa mukanaolo perustuu erityisesti yliopettaja Jukka Ojasalon palveluliiketoiminnan asiantuntijuuteen. Laurea osallistuu myös hyvinvointialan Shokin perustamisvalmisteluihin, jossa yliopettaja Paula Lehto on ollut valmistelemassa tutkimusagendaa. Rauhalan mukaan shokien avulla Laurea pääsee todella vaikuttamaan strategisen huippuosaamisen toiminnan linjauksiin sekä kehittämään lisää alan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tämä kaikki edellyttää meiltä vahvaa sitoutumista alan t&k-toimintaan, Rauhala toteaa. Rauhalan mukaan tavoitteissa onnistuminen kokoaa eri tahot uudella tavalla yhteen. Tämä luo uudenlaisen rakenteen, jossa syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka näkyvät selvästi kansantaloudessa. Ammattikorkeakoulut toimivat eräänlaisena välittäjäorganisaationa muun muassa innovaatioiden kaupallistamisessa ja sitä kautta kansallisen kilpailukyvyn edistämisessä. Teksti Tarja Rikkonen Lisätietoja Jaakko Tarkkanen Aluerehtori Kehittäjä 5

6 Opetusministeri Sari Sarkomaa. Kuva: Kanerva Mantila Sarkomaa pitää ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä laadukkaana Opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan tutkimus- ja kehitystyö on laadukasta Suomen ammattikorkeakouluissa. Hänen mielestään yhteistyö ja innovaatiot ovat ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön ydin. 6 Kehittäjä

7 Minkälaista on ammattikorkeakoulujen t&k-työ ja minkälainen vaikutus t&ktyöllä on Suomessa? Tutkimus- ja kehitystyö on laadukasta ja sen tuloksia hyödynnetään erittäin hyvin. Suomessa panostetaan koulutukseen ja näin edistetään hyvinvointipalveluja. Tämä on todellista yhteiskunnallista vaikuttamista sekä Suomen kilpailukyvyn lisäämistä. Opettajat ja opiskelijat ovat yhteistyössä elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa. Tämän tuloksena syntyy hyviä ja entistä parempia palveluja kansalaisille. On tärkeää, että ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyössä painottuu teknologisten innovaatioiden rinnalla myös sosiaalisten innovaatioiden tuottaminen. Sosiaaliset innovaatiot omalta osaltaan vaikuttavat hyvinvointipalveluihin positiivisesti ja niitä edistäen, Sarkomaa toteaa. Sarkomaan mukaan ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön kuuluu lisäksi erilaisia osaamisalueita, mm. yhteistyö duaalimallin mukaisesti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken sekä osallistuminen profiiliensa ja vahvuuksiensa pohjalta Shokien toimintaan. Shokit ovat strategisen huippuosaamisen keskittymiä, joista kerrotaan tarkemmin sivulla 5. Kuinka voidaan turvata ammattikorkeakoulujen t&krahoitus tulevaisuudessa? Sarkomaa on esittänyt ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön julkisen rahoituksen vahvistamista. Ulkopuolisen rahoituksen osuus ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnassa on keskeinen ja sen osuus t&k-rahoituksesta on koko 2000-luvun ollut noin 75 prosenttia. Keskeisiä rahoituslähteitä ovat EU, Tekes, yritykset ja eri ministeriöt. Elinkeinoelämä ja yritykset hyötyvät tuloksista ja uusista innovaatioista, joita ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyö tuottavat, hän selventää. Yhteiskuntavastuu on yksi Laurean t&kohjelmista. Miten yhteiskuntavastuullisuutta voidaan t&k-toiminnalla edistää? Yhteiskuntavastuullisuus on tietysti tärkeä perusarvo. Tutkimus- ja kehitystyön tulokset on kanavoitava yhteiskunnan hyväksi. Ammattikorkeakoulujen ulkoisella rahoituksella tapahtunut t&k-toiminnan jatkuva kasvu on osoittanut, että yhteiskunnassa ja eri alueilla on piilevää soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen tarvetta, jota ammattikorkeakoulut ovat pystyneet täyttämään. Näin ne ovat toiminnallaan voineet vahvistaa alueellista innovaatiojärjestelmää ja samalla kantaneet osansa yhteiskuntavastuusta, Sarkomaa toteaa. Ammattikorkeakoulut toimivat metropolialueen kehittäjinä. Ne tuottavat tietoa, taitoa ja uusia innovaatioita ja osaajia yrityksiin. Sarkomaan mielestä Laurea-ammattikorkeakoulu on hyvä esimerkki onnistuneesta oman roolin löytämisessä. Laurea on ottanut oman paikkansa innovaatiojärjestelmässä yhdessä muiden toimijoiden kanssa, hän sanoo. Sarkomaan mukaan Laureassa kolme tehtävää yhdistävä pedagoginen toimintamalli, Learning by Developing, tuo opiskelijat t&k-toiminnan ytimeen. Monet eri toimijat yhdistävä yritysvetoinen hyvinvointiosaamisen kehittämiskeskus Well Life Center kehittää Otaniemessä hyvinvointipalveluja. Sosiaali- ja terveysalan yrityshautomosta on syntynyt jo yli 200 uutta yritystä, joiden tarjoamat palvelut ovat todella tulleet tarpeeseen, kun ajatellaan palvelujen turvaamista nyt ja tulevaisuudessa, hän listaa. Sarkomaan mukaan Laurea on vain yksi esimerkki. Monista muistakin ammattikorkeakouluista niin metropolialueella kuin koko Suomessa on vastaavia esimerkkejä tuloksellisesta ja vaikuttavasta tutkimusja kehitystyöstä osana alueen innovaatiojärjestelmää, hän toteaa. TR Verkkokirjasto Theseus käynnistymässä Verkkokirjaston tavoitteena on lähes kolmenkymmenen ammattikorkeakoulun opinnäytteiden sekä ammattikorkeakoulujen omien verkkojulkaisujen saavutettavuuden, tallennuksen sekä säilytyksen ratkaiseminen mielekkäällä tavalla hyödyntäen avoimeen lähdekoodiin perustuvia palveluja. Opiskelijoiden tuottamien opinnäytteiden tavoitettavuus ja säilytys vaativat huomattavat resurssit. Tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulusta valmistuville amk-tutkinnon sekä ylemmän amk-tutkinnon suorittaneille opiskelijoille tallennus-, säilytys- ja selailupaikka opinnäytetöitä varten. Tallennusalustalle muodostetaan myös julkaisuarkisto korkeakoulujen digitaalisia tutkimuksia, selvityksiä, raportteja sekä sarjajulkaisuja varten. Tavoitteena on tehdä järjestelmästä joustava ja käyttäjäystävällinen. Kansalliskirjasto saattaa tallennusalustan testauskuntoon toukokuuhun 2008 mennessä, jolloin ensimmäiset korkeakoulut aloittavat opinnäytteiden siirtämisen DSpaceen. Vuoden 2009 alusta kaikki muut korkeakoulut tulevat mukaan. Verkkokirjaston taustalla on ammattikorkeakoulujen Open Access -hanke, jonka tavoitteena on avoimen julkaisutoiminnan edistäminen maamme ammattikorkeakoulujen piirissä. Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen rahoittamassa yhteishankkeessa toteutetaan verkkokirjaston lisäksi verkkolehteä. Teksti ja lisätietoja Anna-Kaisa Sjölund Kirjastosuunnittelija Kehittäjä 7

8 LbD Conference Conference on Innovative Pedagogical Models in Higher Education on February 6th 7th, 2008 Laurea-ammattikorkeakoulun järjestämä kansainvälinen konferenssi LbD Conference Conference on Innovative Pedagogical Models in Higher Education pidettiin Leppävaaran Laureassa Konferenssi kokosi 160 osallistujaa yli 10 maasta. Kehittämisjohtaja Outi Kallioinen koordinoi LbD toimintamallin kansainvälistä arviointia Laureassa. Konferenssi sisälsi teemaluentoja ja monipuolisen workshop-osion, jossa asiantuntijat eri puolilta maailmaa esittelivät erilaisia pedagogisia toimintamalleja ja hankkeita. Osana konferenssia julkaistiin Laurea-ammattikorkeakoulun Learning by Developing (LbD) -toimintamallin ulkoisen arvioinnin raportti (ks. lisätietoja). Learning by Developing (Kehittämispohjainen oppiminen) -toimintamallin ulkoinen arviointi tapahtui syksyllä Laurea-ammattikorkeakoulu halusi toteuttaa riippumattoman ja tarpeeksi etäältä katsovan arvioinnin, ja siksi pyysimme kansainvälisen arviointiryhmän suorittamaan ulkoisen arvioinnin LbDtoimintamallistamme, rehtori Pentti Rauhala toteaa. Rauhalan mukaan Laurea luo samalla uusia toimintamalleja laadunvarmistusjärjestelmään tällaisella ulkoisella arvioinnilla. LbD-malli poikkeaa merkittävästi perinteisistä malleista ja siksi haluamme riippumatonta ulkopuolista näkökulmaa siihen, olemmeko oikealla tiellä ja miten toimintaa tulisi jatkossa kehittää, Rauhala jatkaa. Kehittämisjohtaja Outi Kallioinen kertoo kansainvälisen arvioinnin tavoitteiksi erityisesti LbD-toimintamallin kehittämisen, kansainvälisen tunnettuuden lisäämisen, kansainvälisten innovatiivisten pedagogisten ratkaisujen benchmarkingin ja uuden toimintamallin tuomisen kansalliseen laadunvarmistusjärjestelmään. Kansainväliseen arviointiryhmään kuuluivat Dr. Shailendra Vyakarnam, Cambridge University, Director of the Centre for Entrepreneurial Learning (arviointiryhmän pj.), Prof. Anette Kolmos, Aalborg University, Professor in Engineering Education and PBL, Dr. Katalin Illes, Anglia Ruskin University, Director, International Corporate and Social Responsibility ja Thomas Madritsch, FHS Kufstein Tirol University of Applied Sciences, Director of Studies Facility Management & Real Estate. Laurea-ammattikorkeakoulu on arviointiraportin mukaan onnistunut luomaan LbDsta toimintamallin, joka toimii käy- tännössä eikä pelkästään teoriassa. LbDtoimintamalli perustuu Laurean arvoihin ja on kokonaisvaltaisesti opiskelijakeskeinen. Arviointiryhmä toteaa, että LbDtoimintamalli on merkittävä pedagoginen innovaatio, jonka kehittämistä kannattaa jatkaa. LbD-toimintamallin toteuttaminen on ollut rohkea askel, jonka eteenpäinviemiseen Laureassa on tahtoa ja osaamista. Kehittämissuosituksina ovat mm. toimintamallin läpinäkyväksi kehittäminen, helposti kerrottavaksi ja todennettavaksi tekeminen sekä monipuolisten arviointimenetelmien luominen. Toimintamallin todentumista edesauttaisi projektien johtamisen kehittäminen ja kehittämishankkeiden jakaminen opiskelijan osaamisen kannalta asteittain vaikeutuviin oppimiskokemuksiin. Teksti Päivi Korhonen Viestintäjohtaja Lisätietoja Making a difference. A report on Learning by Developing Innovation in Higher Education at Laurea University of Applied Sciences. net/fi/05_julkaisutoiminta/index.jsp. Kansainvälinen arviointiryhmä koolla Leppävaaran Laureassa. 8 Kehittäjä

9 Tulevaisuusverstaassa kaupunginjohtajat ja opiskelijat ideoivat yhdessä Leppävaaran Laureassa järjestettiin Aviapolis-alueen kehittämiseen keskittyvä tulevaisuusverstas, jossa keskusteltiin Aviapolis-alueen mahdollisista tulevaisuudennäkymistä. Tilaisuuteen oli kutsuttu matkailualan toimijoita Vantaan kaupungista sekä Finnairilta ja Finavian edustajia sekä muita asiantuntijoita eri aloilta. Tulevaisuusverstaaseen osallistui yli 20 henkilöä. Mikä on tulevaisuusverstas? 1950-luvulla Itävallassa ja Saksassa kehitetyn tulevaisuusverstas -toimintamallin ajatuksena on, että yhteisö demokraattisesti yhdessä ratkaisee mahdolliset ongelmat ja ideoi uusia tapoja toimia. Nykyään tulevaisuusverstas toimii yritysten ja yhteisöjen innovatiivisena toimintamallina, jonka avulla kehitetään toimintaa. Mallissa painotetaan tasa-arvoisuutta, luovuutta ja rohkaistaan jokaista osallistujaa saamaan äänensä kuulluksi. Verstaassa peilataan aina menneisyyden kautta tulevaisuuteen. Neljä vaihetta Käytännössä tulevaisuusverstaalla on neljä vaihetta, jotka toteutetaan pienryhmissä. Vaiheet ovat valmisteluvaihe, jossa tehdään tarvittavat ennakoinnit ja käytännön järjestelyt verstaan toteutumiseksi. Seuraavana siirrytään ongelmavaiheeseen, jossa ryhmä keskittyy vallitsevien ongelmien tiedostamiseen ja esille tuomiseen. Kolmannessa vaiheessa eli ideointivaiheessa ideoidaan luovasti ratkaisuja esiin nousseille ongelmille. Viimeisessä todentamisvaiheessa arvioidaan ideointivaiheen suunnitelmia ja kehitetään niille toimintamalleja. Päivä verstaassa Tulevaisuusverstaan osanottajat jaettiin viiden hengen työryhmiin sattumanvaraisesti. Ensimmäisessä tehtävässä ryhmien tarkoituksena oli miettiä, miltä Aviapolisalue näyttää vuonna Aikaa tehtävän suorittamiseen oli varattu tunti. Viimeisillä minuuteilla kunkin ryhmäläisen tuli vielä valita kolme todennäköisintä ehdotusta jatkotyöstettäväksi. Seuraavaksi ryhmien tarkoituksena oli valita yksi teema ja rakentaa siitä tiettyjen määreiden mukaan palvelu. Määrittely tapahtui taulukon avulla, jossa eri kohtiin tuli luokitella muun muassa palvelun tarjoaja, kohdehenkilöt, arvot, voimavarat sekä esteet. Palvelun tarjoajiksi määriteltiin muun muassa verkostot ja koulutus ja kohdehenkilöiksi Aviapolis-alueella asuvat. Arvoiksi listattiin rauhanomaisuus, luotettavuus sekä jatkuvuus ja voimavaroiksi verkostot, monipuolisuus sekä osaaminen. Mahdollisina esteinä palvelulle nähtiin sekä kansallinen että kansainvälinen lainsäädäntö, asenteet sekä uhrautuminen. Viimeisessä tehtävässä jokaisen määritelmän kohdalle kirjatuista vaihtoehdoista tuli valita kustakin yksi ja näiden ympärille rakentaa tarina. Meidän havainnoimamme ryhmän tarinan keskeisimmiksi käsitteiksi nousivat vantaalainen lapsiperhe sekä elämisen turvallisuus ja helppous. Lopuksi jokaisen ryhmän edustaja esitteli oman ryhmänsä tuotoksen. Saimme kuulla kolme Aviapolis-alueelle vuonna 2050 sijoittuvaa hyvin erilaista tarinaa. Kuvitteellisissa tarinoissa kietoutuivat hienosti yhteen innovatiivisuus, verkostoitumistaidot sekä perinteinen suomalainen kulttuuri. Esityksiä seurasi aina keskustelua tarinoiden toteutumisen todennäköisyydestä sekä mahdollisesti toteutuessaan aiheuttamista seurauksista ja toimenpiteistä. Teksti Maria Saarto, Jenni Manninen, Juho Vehniäinen, Annina Sivén ja Anniina Hakkarainen Laurea Järvenpää matkailun koulutusohjelma Lisätietoja Annica Isacsson yliopettaja Kehittäjä 9

10 Senioriosaajakoulutus meneillään. Kuva: Kanerva Mantila Senioriosaajia koulutetaan Laurean ja Vantaan kaupungin yhteishankkeessa Senioriosaajakoulutus on osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vapaaehtoistoiminnan tukiyksikön toteuttamaa yhteishanketta. Hanke on saanut alkunsa Saksassa toteutetusta SeniorTrainer-hankkeesta. Senioriosaaja-hankkeen yhtenä toimintamuotona on vapaaehtoistyön koordinaattoreiden ja ryhmänvetäjien kouluttaminen. Koulutuksen lisäksi hankkeeseen sisältyy tutkimusta ja myöhemmin vapaaehtoistoimintaa jossakin muodossa. Hanke monipuolistaa ammattikorkeakoulujen aluekehitystyötä ja tarjoaa vaihtoehtoisia toimintamahdollisuuksia kolmanteen ikään ehtineille kansalaisille. Suomessa toteutetun hankkeen tavoitteena on monipuolistaa seniori-ikäisten vapaaehtoistoiminnan osaamis- ja toimintavalmiuksia. Myöhemmässä vaiheessa hankkeessa toteutetaan senioriosaajien ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhteisiä projekteja. Senioriosaajakoulutuksen toiminta-ajatuksena on koulutukseen osallistuvien osaamisen hyödyntäminen aktiivisina toimijoina seniori-iässä. Koulutuksen tavoitteena on elämän aikana hankitun osaamisen analysoiminen ja sen hyödyntäminen sekä oman että muiden henkilöiden hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Mallia Saksasta Suomen senioriosaajakoulutuksen opetussuunnitelma on tehty Saksan opetussuunnitelman pohjalta. Koulutusohjelma koostuu kahdeksasta moduulista, joista yhteen sisältyy harjoittelu vapaaehtoisjärjestöissä ja/tai tutustuminen eri vapaaehtoistoiminnan muotoihin. Opetusmoduulien sisällöt ovat seuraavanlaiset: 1) orientoituminen senioriosaajakoulutukseen ja toimintaan 2) senioriosaajakoulutuksen esimerkki Saksasta, ikäihmiset asiantuntijoina 3) omat elämäntarinat ja tulevaisuuden haaveet senioriosaajina 4) suomalainen vapaaehtoistoiminta, esimerkkejä senioriosaajista vapaaehtoistoiminnassa 5) ryhmän jäsenenä ja ryhmän ohjaajana toimiminen sekä valmistautuminen harjoitteluun 6) harjoittelu 7) harjoittelukokemusten arvioiminen ja oma tulevaisuus senioriosaajana 8) päätös- ja arviointiseminaari - oma hyvinvointi senioriosaajana. Kahdeksan koulutuspäivää Senioriosaajakoulutuksen kahdeksan se- 10 Kehittäjä

11 minaaripäivää toteutetaan Koulutuksen opettajina toimivat Laurea-ammattikorkeakoulun opettajat, suunnittelija Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vapaaehtoistoiminnan tukiyksiköstä, professori Joachim Burmeister Saksasta ja joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. Senioriosaajakoulutus toteutetaan luentoina sekä yksilö- ja ryhmätöinä. Ryhmätyöskentely on koettu hyväksi opetusmenetelmäksi, sillä ryhmä antaa voimia sekä yksilölle että koko yhteisölle, lisää yhteenkuuluvuutta ja auttaa verkostoitumaan. Koulutuskokemuksia Irma Pänkäläinen ja Päivi Puurunen ovat lähteneet innostuneesti mukaan senioriosaajakoulutukseen. Pänkäläisen mukaan koulutus avartaa ja sen kautta saa paljon uutta tietoa. Itse on oltava kuitenkin aktiivinen ja etsittävä työharjoittelupaikka koulutuksen jälkeen, Pänkäläinen toteaa. Pänkäläisen mielestä myös muiden ihmisten tapaaminen on ollut mukavaa. Olen saanut lisää varmuutta uusiin tilanteisiin ja tunnen saaneeni enemmän arvostusta, Puurunen sanoo. Pänkäläinen pitää toisten auttamista todella tärkeänä. Se juuri toteutuu tässä vapaaehtoistyöhön tähtäävässä koulutuksessa ja käytännön työssä sitten myöhemmin. Opimme kaikki suvaitsevaisuutta, Pänkäläinen toteaa. Pänkäläisen mukaan sosiaalista pääomaa on kertynyt koulutuksessa lisää, vaikka sitä on ollut kyllä jo ennestäänkin. Itselle on tullut lisää varmuutta teorian tueksi. Myös yhteystietoja on jaettu kaikille ryhmän jäsenille, Puurunen toteaa. Opimme myös olemaan nöyrinä tulevien haasteiden edessä, mutta itsevarmuutta koulutus on jo nyt tuonut tosi paljon. Oli hienoa saada Saksasta asti opettaja tänne Suomeen meitä kouluttamaan. Siinä tunsi itsensä todella arvostetuksi, sanoo Puurunen. Pänkäläisen mielestä haasteita koulutuksessa voisi olla enemmänkin. Tehtävät voisivat olla haasteellisempia, ja vapaaehtoistyöhön liittyvää työnohjausta tulisi kehittää, sanoo Pänkäläinen. Koulutuksen jälkeen? Pänkäläinen aikoo jatkaa vapaaehtoistyötä Vantaan kaupungin varsinaisessa palvelutyössä. Uutena askeleena voisi olla kahden vuoden projekti esimerkiksi kartoittaa Vantaan kaupungin vapaaehtoistyökohteita, selvittää Pänkäläinen. Puurunen puolestaan suunnittelee toimintaa liikunnan parissa. Haluan toimia liikuntaryhmässä vertaisohjaajana lähialueellani Vantaalla, hän suunnittelee. Lopuksi Pänkäläinen ja Puurunen toteavat motokseen senioriosaajakoulutukselle ja tulevalle työlleen: tämän kaiken avulla tavoitetaan avun tarpeessa olevia henkilöitä, joiden elämää rikastutetaan monin eri tavoin. Teksti Tarja Rikkonen Lisätietoja Piukku Kilpikivi Projektipäällikkö Leea Halmen Suunnittelija, Vantaan kaupunki Elsa Kesti Koulutussuunnittelija, Vantaan kaupunki Opiskelijat Irma Pänkäläinen ja Päivi Puurunen. Kuva: Kanerva Mantila Kehittäjä 11

12 Yhteiskuntavastuun merkityksestä pitää käydä keskustelua Yhteiskuntavastuun tutkimus- ja kehittämisohjelma on yksi Laurean kolmesta tutkimus- ja kehittämisohjelmasta. Laurealaiset FT Anne Virtanen ja VTT Ari Nieminen valottavat seuraavassa keskustelussa, mitä ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuu tarkoittaa. 12 Kehittäjä

13 Ari Nieminen: Ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun lyhyt määritelmä voisi olla seuraavanlainen. Ensinnäkin yhteiskuntavastuuseen kuuluu julkilausuttuja arvopäämääriä, jotka eroavat luonteeltaan välineellisistä arvoista kuten tehokkuudesta ja kannattavuudesta. Esimerkiksi Laurean yhteiskuntavastuun tutkimusohjelman määritelmässä luetellaan seuraavia arvoja: sosiaalinen oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, erilaisuuden kunnioitus ja yhteisöllisyys. Toiseksi tärkeä osa yhteiskuntavastuullista tutkimus-, kehitys- ja opetustoimintaa on yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen kriittinen analysointi. Ilman omaa analyysia yhteiskuntavastuullinen toiminta jää muiden ajatusten ja ohjelmien toteuttamiseksi. Anne Virtanen: Yhteiskuntavastuu lähtee arvoista, kuten sanoit. Lähtökohtana on kriittinen suhtautuminen nykyisiin käytäntöihin: Miksi toimimme siten kuin toimimme? Mitkä arvot ohjaavat toimintaamme? Haluaisin nostaa keskusteluun myös ympäristökysymykset, jotka ovat nousseet tietoisuuteen ennen kaikkea ilmastonmuutospuheen myötä. Ajatus kaikkien osallistumisesta ilmastonmuutoksen torjumiseen heijastaa myös laaja-alaista arvomuutosta. Pyrittäessä yhteiskuntavastuullisen toiminnan avulla edistämään kestävää kehitystä paikallisesti kuten myös globaalisti tulee havaita taloudellisen kehityksen, sosiaalisen hyvinvoinnin sekä ekologisen kestävyyden välinen vuorovaikutus ja toisiaan hyödyttävä merkitys. Yritystoiminta voi samanaikaisesti sekä toimia sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullisesti että tuottaa taloudellista voittoa. Ari Nieminen: Olen samaa mieltä. Miten sitten ammattikorkeakoulut voisivat toiminnassaan edistää yhteiskuntavastuullisuutta? Anne Virtanen: Ammattikorkeakoulut voivat edistää yhteiskuntavastuullisuutta sekä omassa organisaatiossaan että yhteistyöverkostoissaan. Ammattikorkeakouluilla voisikin olla tärkeä rooli yhteiskuntavastuullisen ajattelun ja toiminnan edistäjänä, sillä ammattikorkeakoulujen keskeinen tehtävä on tuottaa osaajia työelämän tarpeisiin, ja vastuullisuuden periaatteiden mukaiset käytännöt ovat tänä päivänä yhä tärkeämpiä yritysmaailmassa. Ammattikorkeakoulujen tulee myös toimia proaktiivisesti ja ennakoida tulevaisuuden osaamistarpeita ja suunnata koulutusta sen mukaisesti. Kestävämmät tuotanto- ja kulutustavat ovat yhä keskeisempiä tulevaisuudessa. Tärkeitä lähtökohtia ammattikorkeakouluissa ovat myös johtamiskäytännöt sekä arvot, jotka heijastuvat arkipäivän käytäntöihin ja toimintakulttuuriin. Mutta kysymys onkin, onko meillä tahtoa ja osaamista toimia vastuullisuuden periaatteiden mukaisesti. Ari Nieminen: Näen yhteiskuntavastuun toteuttamisessa kolmenlaisia ongelmia. Ensinnäkin vastuullinen toiminta edellyttää toimijan itsenäisyyttä, mutta voiko ammattikorkeakoulu toimia itsenäisesti, kun opetusministeriö ja talouden voimakkaat toimijat pyrkivät jatkuvasti ohjailemaan ammattikorkeakouluja? Toiseksi vaikka yhteiskuntavastuullisuus onkin yksi Laurean tutkimus- ja kehitysohjelmista, mikä takaa sen, että juuri yhteiskuntavastuullisuus tulee näkyviin tutkimus- ja kehitystoiminnassa? Kolmanneksi yksilöinä meidän on varmaankin vaikeaa seisoa eettisten arvojen takana tilanteessa, jossa taloudelliset ja valtaintressit ovat ristiriidassa yhteiskuntavastuun kanssa. Miten tällaista eettistä selkärankaa voisi lujittaa? Anne Virtanen: Nyt elämme yhteiskuntavastuun edistämisen kannalta loistavaa aikaa. Opetusministeriö on julkaissut strategian kestävän kehityksen edistämisestä koulutussektorilla, jossa esitetään muun muassa, että ammattikorkeakoulujen tulisi vuoteen 2009 loppuun mennessä ottaa kestävän kehityksen periaatteet huomioon strategiatasolla, toimintakäytänteissä, opetussuunnitelmassa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Yrityksetkin ottavat toiminnassaan huomioon myös sosiaaliset ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset. Osaltaan tähän on ajanut markkinoiden vaatimus vastuullisesta liiketoiminnasta. Kolmanneksi toit esiin sen, miten yksilöt voivat toimia vastuullisesti. Ammattikorkeakouluissa, kuten yritysmaailmassakin, tärkeätä on koko organisaation sitoutuminen, joka voi näkyä muun muassa kestävän kehityksen ohjelman laadintana tai yhteiskuntavastuuraportointina. Ari Nieminen: Näyttää siis siltä, että monet seikat tukevat yhteiskuntavastuullisuuden toteutumista. Pitäisin vielä tärkeänä sitä, että ammattikorkeakoululla on valmiutta ja avoimuutta muuttaa yhteiskuntavastuunsa sisältöä maailman muuttuessa, sillä uudet tilanteet edellyttävät uusia ratkaisuja. Anne Virtanen: Koska ammattikorkeakoulut toimivat yhä enemmän yhteistyössä yritysten kanssa, niin voisiko ja tulisiko yhteistyötä suunnata siten, että toimitaan yhteiskuntavastuullisia periaatteita noudattavien työelämän kumppaneiden kanssa. Tämä edellyttää myös sitä, että ammattikorkeakoulut itse toimivat vastuullisesti, jolloin voidaan olla luotettavia partnereita ja muodostaa alueellisia yhteiskuntavastuun verkostoja. Näillä verkostoilla on keskeinen paikkansa tulevaisuudessa onhan yhteiskuntavastuullinen toiminta tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, jos ei jopa välttämätöntä niin paikallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden kuin ilmasto- ja energiakysymystenkin takia. Lehtori Anne Virtanen, FT ja yliopettaja Ari Nieminen, VTT ovat perehtyneet yhteiskuntavastuun käsitteeseen. Lisätietoja Kehittäjä 13

14 Pk-yritysten yhteiskuntavastuun raportointi kaipaa helppokäyttöisiä työkaluja Laureasta valmistunut tradenomi Elisa Leinonen selvitti opinnäytetyössään pk-yrityksen raportointia yhteiskuntavastuun eri osa-alueilta. Elisa Leinonen on aloittanut työnsä Leppävaaran Business Excellence Centerissä. Kohdeyrityksenä Leinosen opinnäytetyössä oli Naantalissa toimiva huvi- ja elämyspuisto Muumimaailma, joka on yksi harvoista vapaaehtoisesti yhteiskuntavastuustaan raportoivista suomalaisista pk-yrityksistä. Leinonen kiinnostui yhteiskuntavastuusta ensin opettajan vihjeen perusteella, mutta sitten myös aiheen ajankohtaisuus ja monipuolisuus alkoivat kiinnostaa. Pienten ja keskisuurten yritysten yhteiskuntavastuusta ei nimittäin ollut vielä tehty laajempaa tutkimusta, hän valaisee aihevalintaansa. Leinosen mukaan useat opinnäytetyöt käsittelevät monesti vain yhtä aihealuetta, esimerkiksi pelkästään ympäristöasioita. Yhteiskuntavastuuraportoinnin osalta oli mahdollisuus päästä tutustumaan aiheeseen, jossa on vielä paljon kehittämisen varaa ja siten myös monia mahdollisuuksia laajamittaisempaan tiedon syventämiseen. Työkaluja tarvitaan Leinosen mukaan yhteiskuntavastuuraportointi kasvattaa tulevaisuudessa merkitystään yritysten imagotekijänä. Hyvä imago puolestaan helpottaa pätevän työvoiman rekrytointia, kun suuret ikäluokat siirtyvät pois työelämästä ja työvoiman tarve kasvaa. Suurimpana työllistäjänä myös pk-sektorin tulisi kiinnittää huomiota yhteiskuntavastuuraportointiin. Leinosen mukaan pk-yritykset tarvitsisivat raportointiin helppokäyttöisiä ja vähän aikaa vieviä työkaluja. Tämänhetkiset yhteiskuntavastuumittarit ovat pk-yrityksille työläitä käyttää ja osin mahdottomiakin. GRI:n (Global Reporting Initiative) kaltaiset mittaristot on suunniteltu lähinnä palvelemaan suurten yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnin tarpeita. Tällaisilla yrityksillä on varaa palkata oma osastonsa laskemaan ja raportoimaan yrityksen yhteiskuntavastuusta. Siksi tarvittaisiinkin yksinkertaisempia raportointikeinoja juuri pkyritysten tarpeisiin. Yhteiskuntavastuu opetuksessa Leinosen mukaan Laurean kannattaisi panostaa tosissaan yhteiskuntavastuuseen opetuksessaan ja toiminnassaan, koska siten Laurea voisi olla edellä aikaansa. Kun koulutetaan liiketoiminnan osaajia, yhteiskuntavastuuta ei voida sivuuttaa, sillä se tulee olemaan merkittävä tekijä tulevaisuudessa, Leinonen painottaa. Learning by Developing -mallia (LbD) voitaisiin Leinosen mukaan soveltaa jatkossa myös yhteiskuntavastuuopetukseen Laureassa. Kun ensin opiskelijalle on annettu riittävät perustiedot yhteiskuntavastuuraportoinnista, he voisivat siirtää tietouttaan yhteiskuntavastuusta ja sen raportoinnista kohdeyrityksiinsä ja kehittää näiden yritysten tarpeisiin sopivia raportointimenetelmiä ja toimintatapoja. Nykyisin Elisa Leinonen työskentelee Laurean Business Excellence Centerissä vastuualueenaan Laurean vastuullisuusverkoston kehittäminen. Toistaiseksi Leinonen on kartoittanut Laureasta henkilöitä, jotka olisivat kiinnostuneita yhteiskuntavastuun kehittämisestä Laureassa. Teksti ja kuva Mikko Hämäläinen 14 Kehittäjä

15 Miten opiskelija kohtaa innovaation? Korkeakoulut ja niiden opiskelijat ovat keskeinen osa innovaatioprosesseja, jotka puolestaan luovat pohjaa kansalliselle kilpailukyvylle. Korkeakoulujen yhteistyöllä ja opiskelijoiden integroimisella innovaatioketjuun on suuri merkitys metropolialueen menestykselle. Teknillisen Korkeakoulun Innovaatiokeskuksen johtaja Veijo Ilmavirta korostaa innovaatioketjuajattelun merkitystä oppilaitosten toiminnassa. Innovaatioketju eli innovaatioiden arvoketju voidaan määrittää prosessiksi, joka alkaa tutkimusrahoituksen hankinnasta ja sopimuksen laadinnasta ja joka päättyy innovaatio-oikeuksien myyntiin tai niitä hyödyntävän yrityksen perustamiseen. Hallitse koko ketju Ilmavirran mukaan jokaisen korkeamman asteen oppilaitoksen tulisi hallita koko innovaatioketju. Kun hyödynnettävissä olevaa osaamista saadaan syntymään, se tulisi saada siirrettyä mahdollisimman monella eri tavalla yhteiskunnan käyttöön ja näin ollen lisättäisiin Suomen kilpailukykyä osaamisen kautta. Opiskelija on sinänsä jo innovaatio, joka on sitä parempi, mitä paremmin oppilaitos on pystynyt ymmärtämään oman roolinsa yhteiskunnan palvelijana, Ilmavirta opastaa. Opiskelijoiden kosketuspintoja innovaatioihin ovat erilaiset tutkimushankkeet ja projektit, työharjoittelut, diplomi- ja opinnäytetyöt sekä väitöskirjat. Opiskelija siis kohtaa erilaisia innovaatiorajapintoja opintojen edetessä. Ilmavirran mukaan innovaatioketjun tulisi itse asiassa lähteä liikkeelle jo peruskoulussa, jossa luodaan pohja tiedolliselle kehitykselle. Korkeamman asteen oppilaitoksissa innovaatioketjun pitäisi alkaa heti opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijoille tulisi tehdä tiettäväksi, mikä on innovaatioiden ja keksintöjen maailma. Ilmavirta painottaa myös yrittäjyysopintojen merkitystä, sillä kaikkien opiskelijoiden ei tarvitse kouluttautua toisten palvelukseen. Valmistumisen jälkeen innovaatiorajapintana toimivat alumni-yhteisöt, joihin liittyneillä on mahdollisuus saada uusia kytkentöjä innovaatioihin myöhemmissä elämänvaiheissa, esimerkiksi lisä- ja täydennyskoulutuksen kautta tai toimimalla esimerkiksi mentorina opiskelijoille ja alkaville yrityksille. Yhteistyö tiivistymässä Viime vuosina ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä on tiivistetty aluepolitiikan ja aluekehityksen hengessä etenkin maakunnissa. Tästä esimerkkinä on Lappeenrannassa tehty aloite, jossa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut ja yliopisto siirtyisivät saman ylläpitäjän alle. Pääkaupunkiseudulla on sitouduttu duaalimalliin, jossa ammattikorkeakoulujen rooli on vastata nopeasti työelämän tarpeisiin ja yliopiston rooli puolestaan on pikemminkin supistaa opiskelijamäärää ja nostaa tieteellisen osaamisen tasoa. Tämä on metropolialueen korkeakoulumalli, joka poikkeaa muun Suomen mallista. Metropolialueen korkeakoulumallissa korostetaan metropolialueen olennaista merkitystä Suomen kilpailukykytekijänä, Suomen veturina. Tämä erityisasema vaatii toimiakseen eri toimenpiteitä kuin muilla alueilla, onhan veturin huoltaminen eri asia kuin vaunujen huoltaminen, Ilmavirta toteaa kuvainnollisesti. Metropolipolitiikan tulisikin olla kahden hyvän, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen, saumatonta yhteistyötä. Viimeisimpänä näyttönä yhteistyön tiivistymisestä on TKK:n, Laurean ja Espoon kaupungin yhteistyösopimus, jolla pyritään vahvistamaan yhdessä metropolialueen kilpailukykyä ja yhdessä kehittämään Otaniemeä maailmanluokan innovaatioympäristönä. Teksti Mikko Hämäläinen Lähde Kehittäjä 15

16 Lapsen ja nuoren hyvä arki Järvenpään sosiaalialan yksikön opintojaksotarjonnassa on valinnainen kokonaisuus, jonka tavoitteena on tuottaa asiakkaan arkea tukevia uusia toimintavälineitä. Kyseisellä opintojaksolla opiskelija Minna Andberg valmisti ns. vaatetaulun, joka kehitettiin päiväkoteihin. Vaatetaulun kehittäminen jatkui opinnäytetyöprosessina, jonka aikana toteutettiin tutkivan oppimisen pedagogiseen malliin perustuva projekti. Projektin aikana lapset tutustuivat tekstiilituotteiden teknologisiin ominaisuuksiin ja sovelsivat oppimaansa arkielämään. Kokeilu osoitti, että projektin ja vaatetaulun avulla lapset ymmärsivät pukeutumisen merkityksen erilaisiin sääolosuhteisiin paremmin. Työntekijät kokivat, että vaatetaulun avulla päivähoidon pukeutumistilanteet tehostuivat, koska lapset pystyivät itse katsomaan taulusta säähän sopivan vaatetuksen. Myös pukeutumistilanteisiin liittyvät erimielisyydet vähenivät. Projekti palvelee opiskelijoita Vaatetaulun kehittämisen jälkeen Laurean Järvenpään yksikköön päätettiin luoda varhaiskasvatukseen suuntautuvia opiskelijoita palveleva projekti, jonka tavoitteena oli löytää sosiaali- ja terveysalalle soveltuvia työmenetelmiä ja työkaluja päiväkoti-, neuvola-, perhe- ja maahanmuuttajatyöhön. Projektin alkuvaiheen aikana toteutettiin pilottikokeiluja ja alkukartoitusta erilaisille asiakasryhmille. ESR-rahoituksen avulla tavoitteena on luoda uusi toimintamalli, jossa siirrytään perinteisestä substanssipohjaisesta opetuksesta kehittämispohjaiseen tiimeissä oppimiseen. Pilottiprojektissa kehittämistiimit rakennetaan lapsen ja nuoren hyvää arkea tukevien työorganisaatioiden ympärille Keski-Uudellamaalla. Tiimien yhteinen tavoite on parantaa lasten ja nuorten hyvää arkea kehittämällä hankkeeseen osallistuvien työorganisaatioiden kanssa työkaluja ja -menetelmiä työn tueksi. Tiimeissä toimii opiskelijoiden, eri alojen opettajien ja työelämän edustajien lisäksi yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneet kehittämistyön tuloksista ja niiden tuotteistettavuudesta. Alustaviksi kehittämistiimeiksi on suunniteltu koulu-, varhaiskasvatus-, neuvola- ja ehkäisevän lastensuojelun tiimejä. Projektin yhteisten tavoitteiden lisäksi luodaan tiimikohtaiset tavoitteet. Esimerkiksi koulutiimin tavoitteena voi olla koulujen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden lisääminen. ESR-projektin alkuvaiheessa ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijat keräävät mm. haastatteluiden ja havainnointien avulla tietoa arjen haasteista työorganisaatioissa. Seuraavassa vaiheessa opiskelijat suunnittelevat haasteiden ratkaisemiseen soveltuvia työkaluja ja -menetelmiä. Prosessin aikana tuotetut ideat tuotteistetaan vähintäänkin prototyypeiksi, mutta hyvien innovaatioiden tuotteistamisprosessia jatketaan esimerkiksi opinnäytetyöprosessina. Toimintamalli pyritään myöhemmin mallintamaan niin, että malli olisi sovellettavissa myös muille kuin sosiaali-, terveys-, ravitsemis-, ja turvallisuusalan koulutusaloille. Teksti Päivi Marjanen Lehtori 16 Kehittäjä

17 Wiki-tekniikalla kirjoittaminen sujuu ryhmässä Wiki on yhdessä kirjoittamisen työväline, jonka avulla ryhmäkirjoittaminen tapahtuu virtuaalisessa ympäristössä internetin kautta. Informaatikko Juha Kämäräinen ohjaa ryhmäkirjoittamisessa Laurean opiskelijoita ja henkilökuntaa. Hänen mukaansa ryhmäkirjoittaminen on tietotekniikan avulla tapahtuvaa, ajasta ja paikasta riippumatonta kirjoittamista yhdessä vähintään kahden osallistujan kesken. Näkökulmia lisää Kämäräisen mukaan positiivista ryhmäkirjoittamisessa on se, että työmäärä voidaan jakaa useamman henkilön kesken ja työstettävään aiheeseen saadaan monipuolisempi katsontakanta. Näin yhdessä työskenteleville henkilöille tulee erilaisia rooleja ja näkökulmia itse työhön sekä koko kokonaisuuteen, hän listaa. Vastaavasti hankaluutena voi olla tietotekniikan liian vähäinen osaaminen, hän lisää. Kämäräinen suosittelee ryhmäkirjoittamista laajempiin työkokonaisuuksiin ja uskoo Wiki-tekniikan löytävän paikkansa muiden työskentelytapojen ja -ympäristöjen rinnalla tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Wiki-tekniikka ja ryhmäkirjoittaminen ovat ns. pilottivaiheessa. Wiki-työkalua käyttävät lähinnä varhaiset omaksujat ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä joissakin harrastepiireissä, esimerkiksi partiossa (wiki.partio. net), Kämäräinen luettelee. Pilottikokemuksia Jenni Enckell on yksi monista ryhmäkirjoittamisen avulla opiskelleista ja on kokenut sen hyväksi oppimismuodoksi. Ryhmäkirjoittaminen oli aluksi uutta ja aika haastavaa, koska meni aikaa ennen kuin opin käyttämään Wikiä tietoteknisesti oikein. Alun jälkeen Wikin käyttö oli kuitenkin aika helppoa, hän kertoo. Jenni Enckellin mielestä ryhmässä kirjoittaminen opiskelutapana sopii sellaisille opiskelijoille, jotka ovat motivoituneita oppimaan ja työskentelemään itsenäisesti osana ryhmää ja kantamaan vastuuta omasta panoksestaan. Virtuaalinen ryhmäkirjoittaminen on hyvä vaihtoehto silloin, kun opinnot suoritetaan pääasiassa etäopiskeluna eli ryhmätöitä ei tarvitse tehdä niin, että koko ryhmän pitäisi olla konkreettisesti läsnä, hän lisää. Jenni Enckell on hyvin tyytyväinen ryhmäkirjoittamiseen ja sen avulla oppimiseen. Olemme pilottiryhmänä koonneet Wikiin paljon tietoa, joten toivon, että saamme myös käyttää sitä valmistumisen jälkeen. On ollut myös mielenkiintoista seurata, että miten olemme luoneet niin paljon tietoa reilussa puolessa vuodessa, Enckell summaa. Teksti Tarja Rikkonen Kehittäjä 17

18 Kotikansainvälistymistä Tandemin avulla Ohjaavan opettajan ja kielenopettajan näkökulmasta projekti on havahduttanut huomaamaan, mikä potentiaali meillä on käytettävissä eri kulttuureista ja kielialueilta tulevista vaihto-opiskelijoista. Huomattavasti enemmän voisimme tehdä yhteisiä hankkeita, joissa mukana olisi sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita. Harvinaisten kielten opetukseen tarjoutuu lisäksi ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää natiiveja kielenpuhujia opetuksessa. Tandem-projektissa vaihtoopiskelija perehtyy suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan suomalaisen opiskelijan opastuksella. Tämä puolestaan saa tilaisuuden aktivoida omaa kielitaitoaan äidinkielen puhujan avulla ja syventää vieraan kulttuurin tuntemustaan. Jos vaihto-opiskelija opiskelee lisäksi suomea, hän saa tukea kielen opiskelulleen. Suosio kasvaa Kieli- ja kulttuuritandem sisältyy osana Laurean uuden opetussuunnitelman vapaasti valittaviin opintoihin. Keväällä 2007 Leppävaaran Laureassa käynnistyneessä pilottiprojektissa kielinä ovat olleet saksa ja suomi. Tandem-parin ovat muodostaneet saksaa äidinkielenä puhuva vaihto-opiskelija ja saksaa taitava suomalaisopiskelija. Tandem-projekti on käytössä myös monessa kotimaisessa ja ulkomaisessa korkeakoulussa ja toteutustapoja on monia. Kuluvana lukuvuonna Tandem on laajentunut Laureassa saksan kielestä kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen opintoihin ja suunnitteilla on myös muiden kielten, mm. venäjän hyödyntäminen. Työskentely tapahtuu siten, että esimerkiksi suomalaisesta ja saksankielisestä opiskelijasta muodostetaan työpari. Opiskelijat kokoontuvat keskustelemaan sovituista aiheista, jotka voivat vaihdella arkielämästä yhteiskunnan arvoihin tai opiskeluun. Projektin alussa pari laatii projektisuunnitelman, jonka toteutumista ohjaava opettaja seuraa sovituilla tapaamiskerroilla. Muodollisesti projekti päättyy palautekeskusteluun vaihtolukukauden loppuvaiheessa, mutta käytännössä monet ystävyyssuhteet jatkuvat opintopisteiden saamisenkin jälkeen yhteydenpitona tai jopa suomalaisopiskelijan innostuksena lähteä partnerioppilaitokseen vaihto-opiskelijaksi. Mikä onkaan parempi tapa ylläpitää jo hankittua kielitaitoa! Helppo tapa oppia Tandem on opiskelijalähtöinen tapa omaksua kielitaitoa ja kulttuurituntemusta muun opiskelun ohessa, mutta silti autenttisessa ympäristössä. Tietynlaista rohkeutta tarvitaan sitoutumisessa työskentelemään vähintään pari kuukautta aluksi ventovieraan vaihto-opiskelijan kanssa, mutta rohkeus palkitaan vähitellen syntyvällä kansainvälisellä verkostolla. Vaihtoon lähtevälle suomalaisopiskelijalle Tandem tarjoaa lisäksi erinomaisen valmennuskurssin niin kieleen kuin kulttuuriinkin. Teksti Sirpa Rakkolainen Lehtori Lisätietoja 18 Kehittäjä

19 Illanviettoa saksalaisen ja suomalaisen ruuan parissa. Kuva: Julia Dick Kokemuksia Tandemista opiskelua ja hauskanpitoa Tandem-projekti on varmasti yksi hauskimmista tavoista opiskella kieltä ja tutustua vieraaseen kulttuuriin. Opiskelu on joustavaa, koska tapaamisajankohdat ja - paikat ovat täysin sovitettavissa kummankin osapuolen aikataulujen ja kiinnostuksenkohteiden mukaisesti. Rikas mielikuvitus auttaa löytämään yllättäviäkin mahdollisuuksia yhteiseen ajanviettoon. Ilmoittauduin opiskelijana mukaan saksankieliseen Tandem-vaihtoon kuluvan vuoden tammikuussa. Muutamaa viikkoa myöhemmin sain ilmoituksen sopivan parin löytymisestä, ja niin sain parikseni Laurean saksalaisen vaihtoopiskelijan, Julia Dickin. Ensimmäisellä tapaamisella sovimme pääpiirteissään siitä, mitä kevään aikana tultaisiin tekemään. Ideat vaihtelivat perinteisistä suomalaisista ajanvietteistä, kuten kalastuksesta ja jääkiekko-otteluiden katsomisesta golfin peluuseen ja ruuanlaittoon. Tandemparini avustuksella olen perehtynyt saksalaisiin sanomalehtiin ja vastavuoroisesti esittelin Julialle suomalaisia tiedotusvälineitä. Myöhemmissä tapaamisissamme olen myös tutustunut muihin saksalaisiin opiskelijoihin ja heidän Tandem-pareihinsa yhteisten tekemisten merkeissä. Mielestäni yksi Tandem-projektin hienouksista on painottuminen suulliseen kielitaitoon, joka suomalaisessa koulujärjestelmässä usein jää muiden osa-alueiden varjoon. Keskustelut tapahtuvat tutussa ympäristössä ja kannustavassa hengessä. Alkuun tietenkin jännitetään uutta tilannetta ja helposti aliarvioidaan omia kykyjä, mutta kun huomaa toisen osapuolen ymmärtävän satunnaisista kielioppivirheistä huolimatta, ilmapiiri vapautuu ja kommunikoinnista vieraalla kielellä tulee mukavaa. Kun antaa itselleen mahdollisuuden kokeilla ja luvan välillä epäonnistua, voi löytää suullisesta kielitaidostaan täysin uuden ulottuvuuden ulottuvuuden, jossa kielitaidosta on todellista hyötyä. Teksti Mikko Hämäläinen Kehittäjä 19

20 Tiia Pietiläinen and Tuija Seppälä (left), Fresh Bachelor of Hospitality Management spezialized in Tourism. Finland s success in PISA survey arouses worldwide interest Finnish pupils success in Pisa surveys arouses interest abroad. Intrigued by the success, several thousand visitors have travelled to Finland from about 60 countries in the last few years. The purpose of these visits is to become acquainted with the Finnish education system and the factors behind its success. 20 Kehittäjä

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä?

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Soili Saikkonen, kehittämispäällikkö, Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

Laurea Startup Opiskelijayrittäjyyden edistäminen Laureassa

Laurea Startup Opiskelijayrittäjyyden edistäminen Laureassa Laurea Startup Opiskelijayrittäjyyden edistäminen Laureassa Tikkurila 7.2.2017 Antti Sekki www.laurea.fi Laurea Startup on yrittäjyyden edistämisen toimintamalli 1. Aktivointi ja Laurean tapahtumat Laurea

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

University of Helsinki Designing the Future

University of Helsinki Designing the Future University of Helsinki Designing the Future Ira Leväaho, WDC projektipäällikkö Viestintä&yhteiskuntasuhteet teemat 10.6.2011 1 Taustaa HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? Ella Mikkola Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö miten erilainen oikeusasema vaikuttaa? 9.3.2017 Ella Mikkola Selvityksen tausta ja toteutus Osa hanketta "Miten elinkeinoelämän, korkeakoulujen

Lisätiedot

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Työseminaari 24.11.2005 Taru Ruotsalainen Sosiaali- ja terveysala Hoitotyö ja ensihoito Kuntoutus Erityisalat Sosiaaliala Hoitotyö Apuvälinetekniikka Bioanalytiikka

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot