Shokit ja Laurea kehityksen ytimessä Yhteiskuntavastuusta pitää keskustella A new Degree Programme in Tourism Finland s success in PISA survey

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Shokit ja Laurea kehityksen ytimessä Yhteiskuntavastuusta pitää keskustella A new Degree Programme in Tourism Finland s success in PISA survey"

Transkriptio

1 Laurea tutkii ja kehittää 1/2008 Laurea Research & Development Prime Mover Shokit ja Laurea kehityksen ytimessä Yhteiskuntavastuusta pitää keskustella A new Degree Programme in Tourism Finland s success in PISA survey Kehittäjä 1

2 Vastaava päätoimittaja / Executive editor Petteri Ikonen Päätoimittaja / Editor-in-chief Kaarina Murtola-Jokiniemi Toimitussihteeri / Sub-editor Tarja Rikkonen, liiketalouden opiskelija Toimittajat / Reporters Mikko Hämäläinen liiketalouden opiskelija Linda Johansson liiketalouden opiskelija Risto Majuri liiketalouden opiskelija Kansikuva / Cover photo Adolfo Vera Tiia Pietiläinen ja Tuija Seppälä Finnish Pupils success in Pisa survey arouses interest abroad Ulkoasu ja taitto / Layout Laurean mediakeskus Valo Toimitusneuvosto / Editorial Board Petteri Ikonen (pj.) Harri Haapaniemi Päivi Korhonen Paula Lehto Ari Nieminen Anne Äyväri Suorapostituksen osoitteet / Posting addresses Laurea-ammattikorkeakoulun sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset / Changes of address Julkaisija / Publisher Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences Ratatie 22, FI Vantaa, Finland Painopaikka / Printed by Lönnberg Print & Promo ISNN Kehittäjä 1/ Pääkirjoitus / Leader 4 Metropolialueen ammattikorkeakoulujen t&k-johto yhteistyössä 5 Shokit ja Laurea kehityksen ytimessä Shokit ovat strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Laurea on osakkaana Tivit Oy:ssä, joka on ICT alan Shok sekä Fimecc Oy:ssä, joka on kone- ja metallialan Shok. 6 Sarkomaa pitää ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä laadukkaana Sarkomaan mielestä yhteistyö ja innovaatiot ovat ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön ydin. 7 Verkkokirjasto Theseus käynnistymässä 8 LbD Conference Conference on Innovative Pedagogical Models in Higher Education on February 6th 7th, 2008 Konferenssi sisälsi teemaluentoja ja monipuolisen workshop-osion. 9 Tulevaisuusverstaassa kaupunginjohtajat ja opiskelijat ideoivat yhdessä Leppävaaran Laureassa järjestettiin Aviapolis-alueen kehittämiseen keskittyvä tulevaisuusverstas. 10 Senioriosaajia koulutetaan Laurean ja Vantaan kaupungin yhteishankkeessa Senioriosaajakoulutus on osa Laurean ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vapaaehtoistoiminnan tukiyksikön toteuttamaa yhteishanketta. 12 Yhteiskuntavastuun merkityksestä pitää käydä keskustelua Yhteiskuntavastuun tutkimus- ja kehittämisohjelma on yksi Laurean kolmesta tutkimus- ja kehittämisohjelmasta. 14 Pk-yritysten yhteiskuntavastuun raportointi kaipaa helppokäyttöisiä työkaluja Laureasta valmistunut tradenomi Elisa Leinonen selvitti opinnäytetyössään pk-yrityksen raportointia yhteiskuntavastuun eri osa-alueilta. 15 Miten opiskelija kohtaa innovaation? Korkeakoulut ja niiden opiskelijat ovat keskeinen osa innovaatioprosesseja, jotka puolestaan luovat pohjaa kansalliselle kilpailukyvylle. 16 Lapsen ja nuoren hyvä arki Järvenpään sosiaalialan yksikön opintojaksotarjonnassa on valinnainen kokonaisuus, jonka tavoitteena on tuottaa asiakkaan arkea tukevia uusia toimintavälineitä. 17 Wiki-tekniikalla kirjoittaminen sujuu ryhmässä Wiki on yhdessä kirjoittamisen työväline, jonka avulla ryhmäkirjoittaminen tapahtuu virtuaalisessa ympäristössä internetin kautta. 18 Kotikansainvälistymistä Tandemin avulla Tandem-projektissa vaihto-opiskelija perehtyy suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan suomalaisen opiskelijan opastuksella. 19 Kokemuksia Tandemista opiskelua ja hauskanpitoa Tandem-projekti on yksi hauskimmista tavoista opiskella kieltä ja tutustua vieraaseen kulttuuriin. 20 Finland s success in PISA survey arouses worldwide interest Finnish pupils success in Pisa survey arouses interest abroad. 22 Rescuing of Intelligence and Electronic Security Core Applications (RIESCA) If you turn electricity off from your home s main switch, many functions become immediately impossible. 23 Entrepreneurial Cambridge Boot Camp This is a program for Laurea s students to increase their knowledge about entrepreneurship by building a business idea for international market. 24 BOOST! A new type of internationality event took over Laurea s Kerava unit on March 6th. 25 A new Degree Programme in Tourism 26 Dual Degree Programme in Nursing 27 Uutissivut 32 Yhteystiedot

3 Yhteiskunta ja vastuu Pääkirjoitus / Leader Yhteiskuntavastuullinen ajattelu on noussut tärkeäksi painoalueeksi niin liiketoiminnan kuin koulutuksenkin kehittämisessä. Liiketoimintaan nivoutuvana sen katsotaan sisältävän taloudellisen ja ekologisen vastuullisuuden lisäksi sosiaalisen vastuun. Henkilöstön hyvinvointi ja tasapuolisen kohtelun sekä toimintaympäristön sosiaalisen kestävän kehityksen tukeminen ovat osa liiketoimintaan liittyvää sosiaalista vastuullisuutta. Tavoitteena on liiketoimintaedellytysten vahvistaminen, ei siis puhtaasti pyyteetön yksilön tai ympäristön hyvän tuottaminen. Tämä raadollisuus tuli esiin mm. Nokian Bochumin ja Stora Enson Kemijärven tapahtumissa. Pk-sektorin toimijoilla kyseiset imagotappiot voivat olla kohtalokkaita. Koulutuksessa yhteiskuntavastuuseen kuuluu julkilausuttu arvopäämäärä. Laurealla se tarkoittaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, vastuullisuutta, erilaisuuden kunnioitusta ja yhteisöllisyyttä. Laurean keskeisenä tehtävänä on tarjota yhteiskuntavastuullista koulutusta, jonka tuloksena syntyy uusia osaajia työelämään. Laurea koulutusorganisaationa kehittää, yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullista liiketoimintaa unohtamatta taloudellisia kasvutavoitteita. Laurean yhteiskuntavastuun tutkimusohjelmassa tutkitaan ja kehitetään niitä sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä uusia ratkaisuja ja toimintamalleja, joissa yhdistyy palvelu- ja prosessiosaaminen sekä ympäristövastuullinen toiminta. Society and responsibility Social responsibility thinking has become an important part in the development of business and education. When linked to business, it is often seen to have a strong social aspect besides the economical and ecological responsibilities. Welfare of the personnel and equal opportunities, as well as support of sustainable social development are elements of the corporate social responsibility. The goal is to strengthen business possibilities, thus not purely producing common good as such. This phenomenon was seen with Nokia in Bochum and Stora Enso in Kemijärvi. For a SME this kind of image loss could be fatal. In higher education social responsibility has publicly expressed value objective. For Laurea social responsibility means social justice, responsibility, respecting equality and communality. Main task for Laurea is to offer responsible higher education that provides future enablers for the job market. As a higher education institution Laurea develops, together with cooperation partners, socially and environmentally responsible business while maintaining economic growth orientation. Laurea s R&D programme for Social Responsibility researches new solutions and operational models for increasing social wellbeing by combining service and process knowledge with environmental responsibility. Petteri Ikonen Vastaava päätoimittaja, Executive Editor Tutkimusjohtaja, Research and Development Director Kehittäjä 3

4 Aluevaikuttavuuden näkökulmasta t&k-toiminnassa tehtävä yhteistyö on kannattavaa. Varsinkin laajojen hankehakujen kohdalla on mielekästä pohtia, ketkä alueen kumppaneista olisi hyvä kutsua mukaan hankkeeseen yhteistyökumppaneiksi. Ammattikorkeakoulut ovat aktiivisesti mukana useissa laajoissa strategisissa toiminnoissa esimerkkeinä Shok-osaamiskeskukset. Metropolialueen ammattikorkeakoulujen t&k-johto yhteistyössä Verkottumista tarvitaan Vuonna 2006 metropolialueen ammattikorkeakoulujen t&k-johdon edustajat tapasivat ensi kertaa esittäytymisen ja ajankohtaisten t&k-asioiden parissa. Alusta alkaen ajatusten vaihto oli vilkasta ja yhteinen intressi ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan kehittäminen ja näkyväksi tekeminen innosti tekemään tapaamisista toistuvia. Koska Helsingin metropolialue on Suomen kilpailukyvyn ja globaalissa kilpailussa menestymisen veturi, innovaatioympäristön toimijoiden verkottumista tarvitaan. Myös menestyminen kansainvälisessä t&k-toiminnan kilpailussa (mukaan lukien kansainvälinen t&k-rahoitus) edellyttää tiivistä yhteistyötä. Metropolialueen amk-yhteistyö osaltaan vastaa alueen kilpailukyvyn edistämisen haasteeseen. Tavoitteena on ollut luoda joustava verkosto siten, että kokoukset kiertävät ja kulloinenkin isäntä/emäntä esittelee oman ammattikorkeakoulunsa toimintaa, ja lisäksi kullekin tapaamiselle on sovittu yksi ajankohtainen teema. Ajankohtaisina teemoina ovat olleet muun muassa EU:n 7-puiteohjelma, strategisen huippuosaamisen keskittymät Shokit sekä t&k:n uudet muodot esimerkiksi Living Labit. Kokoukset ovat tähän mennessä kiertäneet Laureassa, Stadiassa, Diakissa, Haaga-Heliassa, Arcadassa ja Humakissa. T&k-päiviä ja innovaatiovierailuja Verkostoituminen on edistänyt t&k-yhteyksien luomista, hankekumppanuuksien kehittämistä, hyvien käytäntöjen kehittämistä sekä metropolialueen ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan näkyvyyttä myös kansallisesti. Metropolialueen ammattikorkeakoulut olivatkin tiiviisti mukana yhteistyössä järjestämässä tämän vuoden ammattikorkeakoulujen t&k-päiviä, joita isännöi Haaga-Helia. Uutena ohjelmanumerona olivat verkostoyhteistyön tuloksena syntyneet innovaatiovierailut Evtekin KP-Labiin, Laurean Well Life Centeriin ja Arcadan Living Lab -toimintaan. Kaikki alueen korkeakoulut ovat mukana Helsinki Metropolitan Innovation Platform -hankkeessa kehittämässä alueen innovaatiopalveluita. Näin ollen vuoropuhelu ja henkilötason tuntemus ja verkottuminen edistävät ja nopeuttavat hankkeiden valmistelua ja toteuttamista. Vaikka kukin alueen ammattikorkeakouluista myös kilpailee keskenään, verkostoitunut yhteistyö on nykyaikainen ja tulevaisuussuuntautunut tapa luoda synenergiaa ilman, että asiaankuuluva kilpailu häviäisi. Korkeakoulujen rakennemuutos on näyttäytynyt konkreettisesti metropolialueen amk-verkostossa. Haaga-Helia aloitti sen vuoden 2007 alussa ja seuraavaksi on vuorossa Metropolia. Verkosto on herättänyt myös ansaittua kiinnostusta laajan metropolialueen muiden ammattikorkeakoulujen suunnalta. Verkosto siten kasvaa ja kehittyy. Nähtäväksi jää mitä tapahtuu seuraavien vuosien aikana. Teksti Lauri Tuomi Johtaja, KTT Haaga-Helia Tutkimus- ja kehittämiskeskus 4 Kehittäjä

5 Shokit ja Laurea kehityksen ytimessä Shokit ovat strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Laurea on osakkaana Tivit Oy:ssä, joka on ICT alan Shok sekä Fimecc Oy:ssä, joka on kone- ja metallialan Shok. Strategisen huippuosaamisen keskittymien perustamista ehdotettiin valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjaraportissa Hallitusohjelmaan ne otettiin Tätä voidaan pitää merkittävänä asiana kansallisessa innovaatiopolitiikassa. Suomeen perustettavat strategisen huippuosaamisen keskittymät tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille uuden tavan tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään. Keskittymät ovat sovelluslähtöisiä ja monitieteisyyttä tukevia. Keskittymät ovat valintoja tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Shokeja perustetaan aihealueille, joille katsotaan parhaiten vastaavan Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin pitkällä aikavälillä. Miten toimivat? Keskittymien käynnistämistä edeltää valmistelu, jonka aikana osapuolet (yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset) määrittelevät yhteisen tutkimus- ja toimintasuunnitelman ja sopivat keskittymien hallinnollisesta muodosta. Keskittymien on oltava kansantaloudelliselta ja yhteiskunnalliselta potentiaaliltaan sekä tutkimus- että kehittämispanostukseltaan erittäin merkittäviä. Keskittymällä on oltava mahdollisuus olla yksi maailman parhaista ja sen osapuolten on sitouduttava asiaan vahvasti. Laurea on osakkaana Tivit Oy:ssä eli ICT-Shokissa. ICT-Shokit perustuvat yliopistolliseen huippututkimukseen ja keskittymän avulla päästään edelleen kehittämään huippututkimuksen sovellutuksia. Rehtori Pentti Rauhalan mukaan Laurealla on monia kansallisesti merkittäviä osaajia, jotka mahdollistivat Laurean mukaanpääsyn. Laurealla on laajaa soveltavaa tutkimusja kehitystyötä. Leppävaaran yliopettajat Seppo Leminen, Rauno Pirinen, Jyri Rajamäki, Teemu Santonen sekä Keravan lehtori Satu Luojus ovat olleet mukana ICT- Shokin tutkimusagendan valmistelussa. ICT-Shokin lisäksi Laurea on merkinnyt osakkeita kone- ja metallialan strategisen huippuosaamisen keskittymän toteuttamiseksi perustetussa yhtiössä Fimecc Oy:ssä. Kyseisessä Shokissa mukanaolo perustuu erityisesti yliopettaja Jukka Ojasalon palveluliiketoiminnan asiantuntijuuteen. Laurea osallistuu myös hyvinvointialan Shokin perustamisvalmisteluihin, jossa yliopettaja Paula Lehto on ollut valmistelemassa tutkimusagendaa. Rauhalan mukaan shokien avulla Laurea pääsee todella vaikuttamaan strategisen huippuosaamisen toiminnan linjauksiin sekä kehittämään lisää alan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tämä kaikki edellyttää meiltä vahvaa sitoutumista alan t&k-toimintaan, Rauhala toteaa. Rauhalan mukaan tavoitteissa onnistuminen kokoaa eri tahot uudella tavalla yhteen. Tämä luo uudenlaisen rakenteen, jossa syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka näkyvät selvästi kansantaloudessa. Ammattikorkeakoulut toimivat eräänlaisena välittäjäorganisaationa muun muassa innovaatioiden kaupallistamisessa ja sitä kautta kansallisen kilpailukyvyn edistämisessä. Teksti Tarja Rikkonen Lisätietoja Jaakko Tarkkanen Aluerehtori Kehittäjä 5

6 Opetusministeri Sari Sarkomaa. Kuva: Kanerva Mantila Sarkomaa pitää ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä laadukkaana Opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan tutkimus- ja kehitystyö on laadukasta Suomen ammattikorkeakouluissa. Hänen mielestään yhteistyö ja innovaatiot ovat ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön ydin. 6 Kehittäjä

7 Minkälaista on ammattikorkeakoulujen t&k-työ ja minkälainen vaikutus t&ktyöllä on Suomessa? Tutkimus- ja kehitystyö on laadukasta ja sen tuloksia hyödynnetään erittäin hyvin. Suomessa panostetaan koulutukseen ja näin edistetään hyvinvointipalveluja. Tämä on todellista yhteiskunnallista vaikuttamista sekä Suomen kilpailukyvyn lisäämistä. Opettajat ja opiskelijat ovat yhteistyössä elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa. Tämän tuloksena syntyy hyviä ja entistä parempia palveluja kansalaisille. On tärkeää, että ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyössä painottuu teknologisten innovaatioiden rinnalla myös sosiaalisten innovaatioiden tuottaminen. Sosiaaliset innovaatiot omalta osaltaan vaikuttavat hyvinvointipalveluihin positiivisesti ja niitä edistäen, Sarkomaa toteaa. Sarkomaan mukaan ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön kuuluu lisäksi erilaisia osaamisalueita, mm. yhteistyö duaalimallin mukaisesti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken sekä osallistuminen profiiliensa ja vahvuuksiensa pohjalta Shokien toimintaan. Shokit ovat strategisen huippuosaamisen keskittymiä, joista kerrotaan tarkemmin sivulla 5. Kuinka voidaan turvata ammattikorkeakoulujen t&krahoitus tulevaisuudessa? Sarkomaa on esittänyt ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön julkisen rahoituksen vahvistamista. Ulkopuolisen rahoituksen osuus ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnassa on keskeinen ja sen osuus t&k-rahoituksesta on koko 2000-luvun ollut noin 75 prosenttia. Keskeisiä rahoituslähteitä ovat EU, Tekes, yritykset ja eri ministeriöt. Elinkeinoelämä ja yritykset hyötyvät tuloksista ja uusista innovaatioista, joita ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyö tuottavat, hän selventää. Yhteiskuntavastuu on yksi Laurean t&kohjelmista. Miten yhteiskuntavastuullisuutta voidaan t&k-toiminnalla edistää? Yhteiskuntavastuullisuus on tietysti tärkeä perusarvo. Tutkimus- ja kehitystyön tulokset on kanavoitava yhteiskunnan hyväksi. Ammattikorkeakoulujen ulkoisella rahoituksella tapahtunut t&k-toiminnan jatkuva kasvu on osoittanut, että yhteiskunnassa ja eri alueilla on piilevää soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen tarvetta, jota ammattikorkeakoulut ovat pystyneet täyttämään. Näin ne ovat toiminnallaan voineet vahvistaa alueellista innovaatiojärjestelmää ja samalla kantaneet osansa yhteiskuntavastuusta, Sarkomaa toteaa. Ammattikorkeakoulut toimivat metropolialueen kehittäjinä. Ne tuottavat tietoa, taitoa ja uusia innovaatioita ja osaajia yrityksiin. Sarkomaan mielestä Laurea-ammattikorkeakoulu on hyvä esimerkki onnistuneesta oman roolin löytämisessä. Laurea on ottanut oman paikkansa innovaatiojärjestelmässä yhdessä muiden toimijoiden kanssa, hän sanoo. Sarkomaan mukaan Laureassa kolme tehtävää yhdistävä pedagoginen toimintamalli, Learning by Developing, tuo opiskelijat t&k-toiminnan ytimeen. Monet eri toimijat yhdistävä yritysvetoinen hyvinvointiosaamisen kehittämiskeskus Well Life Center kehittää Otaniemessä hyvinvointipalveluja. Sosiaali- ja terveysalan yrityshautomosta on syntynyt jo yli 200 uutta yritystä, joiden tarjoamat palvelut ovat todella tulleet tarpeeseen, kun ajatellaan palvelujen turvaamista nyt ja tulevaisuudessa, hän listaa. Sarkomaan mukaan Laurea on vain yksi esimerkki. Monista muistakin ammattikorkeakouluista niin metropolialueella kuin koko Suomessa on vastaavia esimerkkejä tuloksellisesta ja vaikuttavasta tutkimusja kehitystyöstä osana alueen innovaatiojärjestelmää, hän toteaa. TR Verkkokirjasto Theseus käynnistymässä Verkkokirjaston tavoitteena on lähes kolmenkymmenen ammattikorkeakoulun opinnäytteiden sekä ammattikorkeakoulujen omien verkkojulkaisujen saavutettavuuden, tallennuksen sekä säilytyksen ratkaiseminen mielekkäällä tavalla hyödyntäen avoimeen lähdekoodiin perustuvia palveluja. Opiskelijoiden tuottamien opinnäytteiden tavoitettavuus ja säilytys vaativat huomattavat resurssit. Tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulusta valmistuville amk-tutkinnon sekä ylemmän amk-tutkinnon suorittaneille opiskelijoille tallennus-, säilytys- ja selailupaikka opinnäytetöitä varten. Tallennusalustalle muodostetaan myös julkaisuarkisto korkeakoulujen digitaalisia tutkimuksia, selvityksiä, raportteja sekä sarjajulkaisuja varten. Tavoitteena on tehdä järjestelmästä joustava ja käyttäjäystävällinen. Kansalliskirjasto saattaa tallennusalustan testauskuntoon toukokuuhun 2008 mennessä, jolloin ensimmäiset korkeakoulut aloittavat opinnäytteiden siirtämisen DSpaceen. Vuoden 2009 alusta kaikki muut korkeakoulut tulevat mukaan. Verkkokirjaston taustalla on ammattikorkeakoulujen Open Access -hanke, jonka tavoitteena on avoimen julkaisutoiminnan edistäminen maamme ammattikorkeakoulujen piirissä. Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen rahoittamassa yhteishankkeessa toteutetaan verkkokirjaston lisäksi verkkolehteä. Teksti ja lisätietoja Anna-Kaisa Sjölund Kirjastosuunnittelija Kehittäjä 7

8 LbD Conference Conference on Innovative Pedagogical Models in Higher Education on February 6th 7th, 2008 Laurea-ammattikorkeakoulun järjestämä kansainvälinen konferenssi LbD Conference Conference on Innovative Pedagogical Models in Higher Education pidettiin Leppävaaran Laureassa Konferenssi kokosi 160 osallistujaa yli 10 maasta. Kehittämisjohtaja Outi Kallioinen koordinoi LbD toimintamallin kansainvälistä arviointia Laureassa. Konferenssi sisälsi teemaluentoja ja monipuolisen workshop-osion, jossa asiantuntijat eri puolilta maailmaa esittelivät erilaisia pedagogisia toimintamalleja ja hankkeita. Osana konferenssia julkaistiin Laurea-ammattikorkeakoulun Learning by Developing (LbD) -toimintamallin ulkoisen arvioinnin raportti (ks. lisätietoja). Learning by Developing (Kehittämispohjainen oppiminen) -toimintamallin ulkoinen arviointi tapahtui syksyllä Laurea-ammattikorkeakoulu halusi toteuttaa riippumattoman ja tarpeeksi etäältä katsovan arvioinnin, ja siksi pyysimme kansainvälisen arviointiryhmän suorittamaan ulkoisen arvioinnin LbDtoimintamallistamme, rehtori Pentti Rauhala toteaa. Rauhalan mukaan Laurea luo samalla uusia toimintamalleja laadunvarmistusjärjestelmään tällaisella ulkoisella arvioinnilla. LbD-malli poikkeaa merkittävästi perinteisistä malleista ja siksi haluamme riippumatonta ulkopuolista näkökulmaa siihen, olemmeko oikealla tiellä ja miten toimintaa tulisi jatkossa kehittää, Rauhala jatkaa. Kehittämisjohtaja Outi Kallioinen kertoo kansainvälisen arvioinnin tavoitteiksi erityisesti LbD-toimintamallin kehittämisen, kansainvälisen tunnettuuden lisäämisen, kansainvälisten innovatiivisten pedagogisten ratkaisujen benchmarkingin ja uuden toimintamallin tuomisen kansalliseen laadunvarmistusjärjestelmään. Kansainväliseen arviointiryhmään kuuluivat Dr. Shailendra Vyakarnam, Cambridge University, Director of the Centre for Entrepreneurial Learning (arviointiryhmän pj.), Prof. Anette Kolmos, Aalborg University, Professor in Engineering Education and PBL, Dr. Katalin Illes, Anglia Ruskin University, Director, International Corporate and Social Responsibility ja Thomas Madritsch, FHS Kufstein Tirol University of Applied Sciences, Director of Studies Facility Management & Real Estate. Laurea-ammattikorkeakoulu on arviointiraportin mukaan onnistunut luomaan LbDsta toimintamallin, joka toimii käy- tännössä eikä pelkästään teoriassa. LbDtoimintamalli perustuu Laurean arvoihin ja on kokonaisvaltaisesti opiskelijakeskeinen. Arviointiryhmä toteaa, että LbDtoimintamalli on merkittävä pedagoginen innovaatio, jonka kehittämistä kannattaa jatkaa. LbD-toimintamallin toteuttaminen on ollut rohkea askel, jonka eteenpäinviemiseen Laureassa on tahtoa ja osaamista. Kehittämissuosituksina ovat mm. toimintamallin läpinäkyväksi kehittäminen, helposti kerrottavaksi ja todennettavaksi tekeminen sekä monipuolisten arviointimenetelmien luominen. Toimintamallin todentumista edesauttaisi projektien johtamisen kehittäminen ja kehittämishankkeiden jakaminen opiskelijan osaamisen kannalta asteittain vaikeutuviin oppimiskokemuksiin. Teksti Päivi Korhonen Viestintäjohtaja Lisätietoja Making a difference. A report on Learning by Developing Innovation in Higher Education at Laurea University of Applied Sciences. net/fi/05_julkaisutoiminta/index.jsp. Kansainvälinen arviointiryhmä koolla Leppävaaran Laureassa. 8 Kehittäjä

9 Tulevaisuusverstaassa kaupunginjohtajat ja opiskelijat ideoivat yhdessä Leppävaaran Laureassa järjestettiin Aviapolis-alueen kehittämiseen keskittyvä tulevaisuusverstas, jossa keskusteltiin Aviapolis-alueen mahdollisista tulevaisuudennäkymistä. Tilaisuuteen oli kutsuttu matkailualan toimijoita Vantaan kaupungista sekä Finnairilta ja Finavian edustajia sekä muita asiantuntijoita eri aloilta. Tulevaisuusverstaaseen osallistui yli 20 henkilöä. Mikä on tulevaisuusverstas? 1950-luvulla Itävallassa ja Saksassa kehitetyn tulevaisuusverstas -toimintamallin ajatuksena on, että yhteisö demokraattisesti yhdessä ratkaisee mahdolliset ongelmat ja ideoi uusia tapoja toimia. Nykyään tulevaisuusverstas toimii yritysten ja yhteisöjen innovatiivisena toimintamallina, jonka avulla kehitetään toimintaa. Mallissa painotetaan tasa-arvoisuutta, luovuutta ja rohkaistaan jokaista osallistujaa saamaan äänensä kuulluksi. Verstaassa peilataan aina menneisyyden kautta tulevaisuuteen. Neljä vaihetta Käytännössä tulevaisuusverstaalla on neljä vaihetta, jotka toteutetaan pienryhmissä. Vaiheet ovat valmisteluvaihe, jossa tehdään tarvittavat ennakoinnit ja käytännön järjestelyt verstaan toteutumiseksi. Seuraavana siirrytään ongelmavaiheeseen, jossa ryhmä keskittyy vallitsevien ongelmien tiedostamiseen ja esille tuomiseen. Kolmannessa vaiheessa eli ideointivaiheessa ideoidaan luovasti ratkaisuja esiin nousseille ongelmille. Viimeisessä todentamisvaiheessa arvioidaan ideointivaiheen suunnitelmia ja kehitetään niille toimintamalleja. Päivä verstaassa Tulevaisuusverstaan osanottajat jaettiin viiden hengen työryhmiin sattumanvaraisesti. Ensimmäisessä tehtävässä ryhmien tarkoituksena oli miettiä, miltä Aviapolisalue näyttää vuonna Aikaa tehtävän suorittamiseen oli varattu tunti. Viimeisillä minuuteilla kunkin ryhmäläisen tuli vielä valita kolme todennäköisintä ehdotusta jatkotyöstettäväksi. Seuraavaksi ryhmien tarkoituksena oli valita yksi teema ja rakentaa siitä tiettyjen määreiden mukaan palvelu. Määrittely tapahtui taulukon avulla, jossa eri kohtiin tuli luokitella muun muassa palvelun tarjoaja, kohdehenkilöt, arvot, voimavarat sekä esteet. Palvelun tarjoajiksi määriteltiin muun muassa verkostot ja koulutus ja kohdehenkilöiksi Aviapolis-alueella asuvat. Arvoiksi listattiin rauhanomaisuus, luotettavuus sekä jatkuvuus ja voimavaroiksi verkostot, monipuolisuus sekä osaaminen. Mahdollisina esteinä palvelulle nähtiin sekä kansallinen että kansainvälinen lainsäädäntö, asenteet sekä uhrautuminen. Viimeisessä tehtävässä jokaisen määritelmän kohdalle kirjatuista vaihtoehdoista tuli valita kustakin yksi ja näiden ympärille rakentaa tarina. Meidän havainnoimamme ryhmän tarinan keskeisimmiksi käsitteiksi nousivat vantaalainen lapsiperhe sekä elämisen turvallisuus ja helppous. Lopuksi jokaisen ryhmän edustaja esitteli oman ryhmänsä tuotoksen. Saimme kuulla kolme Aviapolis-alueelle vuonna 2050 sijoittuvaa hyvin erilaista tarinaa. Kuvitteellisissa tarinoissa kietoutuivat hienosti yhteen innovatiivisuus, verkostoitumistaidot sekä perinteinen suomalainen kulttuuri. Esityksiä seurasi aina keskustelua tarinoiden toteutumisen todennäköisyydestä sekä mahdollisesti toteutuessaan aiheuttamista seurauksista ja toimenpiteistä. Teksti Maria Saarto, Jenni Manninen, Juho Vehniäinen, Annina Sivén ja Anniina Hakkarainen Laurea Järvenpää matkailun koulutusohjelma Lisätietoja Annica Isacsson yliopettaja Kehittäjä 9

10 Senioriosaajakoulutus meneillään. Kuva: Kanerva Mantila Senioriosaajia koulutetaan Laurean ja Vantaan kaupungin yhteishankkeessa Senioriosaajakoulutus on osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vapaaehtoistoiminnan tukiyksikön toteuttamaa yhteishanketta. Hanke on saanut alkunsa Saksassa toteutetusta SeniorTrainer-hankkeesta. Senioriosaaja-hankkeen yhtenä toimintamuotona on vapaaehtoistyön koordinaattoreiden ja ryhmänvetäjien kouluttaminen. Koulutuksen lisäksi hankkeeseen sisältyy tutkimusta ja myöhemmin vapaaehtoistoimintaa jossakin muodossa. Hanke monipuolistaa ammattikorkeakoulujen aluekehitystyötä ja tarjoaa vaihtoehtoisia toimintamahdollisuuksia kolmanteen ikään ehtineille kansalaisille. Suomessa toteutetun hankkeen tavoitteena on monipuolistaa seniori-ikäisten vapaaehtoistoiminnan osaamis- ja toimintavalmiuksia. Myöhemmässä vaiheessa hankkeessa toteutetaan senioriosaajien ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhteisiä projekteja. Senioriosaajakoulutuksen toiminta-ajatuksena on koulutukseen osallistuvien osaamisen hyödyntäminen aktiivisina toimijoina seniori-iässä. Koulutuksen tavoitteena on elämän aikana hankitun osaamisen analysoiminen ja sen hyödyntäminen sekä oman että muiden henkilöiden hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Mallia Saksasta Suomen senioriosaajakoulutuksen opetussuunnitelma on tehty Saksan opetussuunnitelman pohjalta. Koulutusohjelma koostuu kahdeksasta moduulista, joista yhteen sisältyy harjoittelu vapaaehtoisjärjestöissä ja/tai tutustuminen eri vapaaehtoistoiminnan muotoihin. Opetusmoduulien sisällöt ovat seuraavanlaiset: 1) orientoituminen senioriosaajakoulutukseen ja toimintaan 2) senioriosaajakoulutuksen esimerkki Saksasta, ikäihmiset asiantuntijoina 3) omat elämäntarinat ja tulevaisuuden haaveet senioriosaajina 4) suomalainen vapaaehtoistoiminta, esimerkkejä senioriosaajista vapaaehtoistoiminnassa 5) ryhmän jäsenenä ja ryhmän ohjaajana toimiminen sekä valmistautuminen harjoitteluun 6) harjoittelu 7) harjoittelukokemusten arvioiminen ja oma tulevaisuus senioriosaajana 8) päätös- ja arviointiseminaari - oma hyvinvointi senioriosaajana. Kahdeksan koulutuspäivää Senioriosaajakoulutuksen kahdeksan se- 10 Kehittäjä

11 minaaripäivää toteutetaan Koulutuksen opettajina toimivat Laurea-ammattikorkeakoulun opettajat, suunnittelija Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vapaaehtoistoiminnan tukiyksiköstä, professori Joachim Burmeister Saksasta ja joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. Senioriosaajakoulutus toteutetaan luentoina sekä yksilö- ja ryhmätöinä. Ryhmätyöskentely on koettu hyväksi opetusmenetelmäksi, sillä ryhmä antaa voimia sekä yksilölle että koko yhteisölle, lisää yhteenkuuluvuutta ja auttaa verkostoitumaan. Koulutuskokemuksia Irma Pänkäläinen ja Päivi Puurunen ovat lähteneet innostuneesti mukaan senioriosaajakoulutukseen. Pänkäläisen mukaan koulutus avartaa ja sen kautta saa paljon uutta tietoa. Itse on oltava kuitenkin aktiivinen ja etsittävä työharjoittelupaikka koulutuksen jälkeen, Pänkäläinen toteaa. Pänkäläisen mielestä myös muiden ihmisten tapaaminen on ollut mukavaa. Olen saanut lisää varmuutta uusiin tilanteisiin ja tunnen saaneeni enemmän arvostusta, Puurunen sanoo. Pänkäläinen pitää toisten auttamista todella tärkeänä. Se juuri toteutuu tässä vapaaehtoistyöhön tähtäävässä koulutuksessa ja käytännön työssä sitten myöhemmin. Opimme kaikki suvaitsevaisuutta, Pänkäläinen toteaa. Pänkäläisen mukaan sosiaalista pääomaa on kertynyt koulutuksessa lisää, vaikka sitä on ollut kyllä jo ennestäänkin. Itselle on tullut lisää varmuutta teorian tueksi. Myös yhteystietoja on jaettu kaikille ryhmän jäsenille, Puurunen toteaa. Opimme myös olemaan nöyrinä tulevien haasteiden edessä, mutta itsevarmuutta koulutus on jo nyt tuonut tosi paljon. Oli hienoa saada Saksasta asti opettaja tänne Suomeen meitä kouluttamaan. Siinä tunsi itsensä todella arvostetuksi, sanoo Puurunen. Pänkäläisen mielestä haasteita koulutuksessa voisi olla enemmänkin. Tehtävät voisivat olla haasteellisempia, ja vapaaehtoistyöhön liittyvää työnohjausta tulisi kehittää, sanoo Pänkäläinen. Koulutuksen jälkeen? Pänkäläinen aikoo jatkaa vapaaehtoistyötä Vantaan kaupungin varsinaisessa palvelutyössä. Uutena askeleena voisi olla kahden vuoden projekti esimerkiksi kartoittaa Vantaan kaupungin vapaaehtoistyökohteita, selvittää Pänkäläinen. Puurunen puolestaan suunnittelee toimintaa liikunnan parissa. Haluan toimia liikuntaryhmässä vertaisohjaajana lähialueellani Vantaalla, hän suunnittelee. Lopuksi Pänkäläinen ja Puurunen toteavat motokseen senioriosaajakoulutukselle ja tulevalle työlleen: tämän kaiken avulla tavoitetaan avun tarpeessa olevia henkilöitä, joiden elämää rikastutetaan monin eri tavoin. Teksti Tarja Rikkonen Lisätietoja Piukku Kilpikivi Projektipäällikkö Leea Halmen Suunnittelija, Vantaan kaupunki Elsa Kesti Koulutussuunnittelija, Vantaan kaupunki Opiskelijat Irma Pänkäläinen ja Päivi Puurunen. Kuva: Kanerva Mantila Kehittäjä 11

12 Yhteiskuntavastuun merkityksestä pitää käydä keskustelua Yhteiskuntavastuun tutkimus- ja kehittämisohjelma on yksi Laurean kolmesta tutkimus- ja kehittämisohjelmasta. Laurealaiset FT Anne Virtanen ja VTT Ari Nieminen valottavat seuraavassa keskustelussa, mitä ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuu tarkoittaa. 12 Kehittäjä

13 Ari Nieminen: Ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun lyhyt määritelmä voisi olla seuraavanlainen. Ensinnäkin yhteiskuntavastuuseen kuuluu julkilausuttuja arvopäämääriä, jotka eroavat luonteeltaan välineellisistä arvoista kuten tehokkuudesta ja kannattavuudesta. Esimerkiksi Laurean yhteiskuntavastuun tutkimusohjelman määritelmässä luetellaan seuraavia arvoja: sosiaalinen oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, erilaisuuden kunnioitus ja yhteisöllisyys. Toiseksi tärkeä osa yhteiskuntavastuullista tutkimus-, kehitys- ja opetustoimintaa on yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen kriittinen analysointi. Ilman omaa analyysia yhteiskuntavastuullinen toiminta jää muiden ajatusten ja ohjelmien toteuttamiseksi. Anne Virtanen: Yhteiskuntavastuu lähtee arvoista, kuten sanoit. Lähtökohtana on kriittinen suhtautuminen nykyisiin käytäntöihin: Miksi toimimme siten kuin toimimme? Mitkä arvot ohjaavat toimintaamme? Haluaisin nostaa keskusteluun myös ympäristökysymykset, jotka ovat nousseet tietoisuuteen ennen kaikkea ilmastonmuutospuheen myötä. Ajatus kaikkien osallistumisesta ilmastonmuutoksen torjumiseen heijastaa myös laaja-alaista arvomuutosta. Pyrittäessä yhteiskuntavastuullisen toiminnan avulla edistämään kestävää kehitystä paikallisesti kuten myös globaalisti tulee havaita taloudellisen kehityksen, sosiaalisen hyvinvoinnin sekä ekologisen kestävyyden välinen vuorovaikutus ja toisiaan hyödyttävä merkitys. Yritystoiminta voi samanaikaisesti sekä toimia sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullisesti että tuottaa taloudellista voittoa. Ari Nieminen: Olen samaa mieltä. Miten sitten ammattikorkeakoulut voisivat toiminnassaan edistää yhteiskuntavastuullisuutta? Anne Virtanen: Ammattikorkeakoulut voivat edistää yhteiskuntavastuullisuutta sekä omassa organisaatiossaan että yhteistyöverkostoissaan. Ammattikorkeakouluilla voisikin olla tärkeä rooli yhteiskuntavastuullisen ajattelun ja toiminnan edistäjänä, sillä ammattikorkeakoulujen keskeinen tehtävä on tuottaa osaajia työelämän tarpeisiin, ja vastuullisuuden periaatteiden mukaiset käytännöt ovat tänä päivänä yhä tärkeämpiä yritysmaailmassa. Ammattikorkeakoulujen tulee myös toimia proaktiivisesti ja ennakoida tulevaisuuden osaamistarpeita ja suunnata koulutusta sen mukaisesti. Kestävämmät tuotanto- ja kulutustavat ovat yhä keskeisempiä tulevaisuudessa. Tärkeitä lähtökohtia ammattikorkeakouluissa ovat myös johtamiskäytännöt sekä arvot, jotka heijastuvat arkipäivän käytäntöihin ja toimintakulttuuriin. Mutta kysymys onkin, onko meillä tahtoa ja osaamista toimia vastuullisuuden periaatteiden mukaisesti. Ari Nieminen: Näen yhteiskuntavastuun toteuttamisessa kolmenlaisia ongelmia. Ensinnäkin vastuullinen toiminta edellyttää toimijan itsenäisyyttä, mutta voiko ammattikorkeakoulu toimia itsenäisesti, kun opetusministeriö ja talouden voimakkaat toimijat pyrkivät jatkuvasti ohjailemaan ammattikorkeakouluja? Toiseksi vaikka yhteiskuntavastuullisuus onkin yksi Laurean tutkimus- ja kehitysohjelmista, mikä takaa sen, että juuri yhteiskuntavastuullisuus tulee näkyviin tutkimus- ja kehitystoiminnassa? Kolmanneksi yksilöinä meidän on varmaankin vaikeaa seisoa eettisten arvojen takana tilanteessa, jossa taloudelliset ja valtaintressit ovat ristiriidassa yhteiskuntavastuun kanssa. Miten tällaista eettistä selkärankaa voisi lujittaa? Anne Virtanen: Nyt elämme yhteiskuntavastuun edistämisen kannalta loistavaa aikaa. Opetusministeriö on julkaissut strategian kestävän kehityksen edistämisestä koulutussektorilla, jossa esitetään muun muassa, että ammattikorkeakoulujen tulisi vuoteen 2009 loppuun mennessä ottaa kestävän kehityksen periaatteet huomioon strategiatasolla, toimintakäytänteissä, opetussuunnitelmassa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Yrityksetkin ottavat toiminnassaan huomioon myös sosiaaliset ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset. Osaltaan tähän on ajanut markkinoiden vaatimus vastuullisesta liiketoiminnasta. Kolmanneksi toit esiin sen, miten yksilöt voivat toimia vastuullisesti. Ammattikorkeakouluissa, kuten yritysmaailmassakin, tärkeätä on koko organisaation sitoutuminen, joka voi näkyä muun muassa kestävän kehityksen ohjelman laadintana tai yhteiskuntavastuuraportointina. Ari Nieminen: Näyttää siis siltä, että monet seikat tukevat yhteiskuntavastuullisuuden toteutumista. Pitäisin vielä tärkeänä sitä, että ammattikorkeakoululla on valmiutta ja avoimuutta muuttaa yhteiskuntavastuunsa sisältöä maailman muuttuessa, sillä uudet tilanteet edellyttävät uusia ratkaisuja. Anne Virtanen: Koska ammattikorkeakoulut toimivat yhä enemmän yhteistyössä yritysten kanssa, niin voisiko ja tulisiko yhteistyötä suunnata siten, että toimitaan yhteiskuntavastuullisia periaatteita noudattavien työelämän kumppaneiden kanssa. Tämä edellyttää myös sitä, että ammattikorkeakoulut itse toimivat vastuullisesti, jolloin voidaan olla luotettavia partnereita ja muodostaa alueellisia yhteiskuntavastuun verkostoja. Näillä verkostoilla on keskeinen paikkansa tulevaisuudessa onhan yhteiskuntavastuullinen toiminta tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, jos ei jopa välttämätöntä niin paikallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden kuin ilmasto- ja energiakysymystenkin takia. Lehtori Anne Virtanen, FT ja yliopettaja Ari Nieminen, VTT ovat perehtyneet yhteiskuntavastuun käsitteeseen. Lisätietoja Kehittäjä 13

14 Pk-yritysten yhteiskuntavastuun raportointi kaipaa helppokäyttöisiä työkaluja Laureasta valmistunut tradenomi Elisa Leinonen selvitti opinnäytetyössään pk-yrityksen raportointia yhteiskuntavastuun eri osa-alueilta. Elisa Leinonen on aloittanut työnsä Leppävaaran Business Excellence Centerissä. Kohdeyrityksenä Leinosen opinnäytetyössä oli Naantalissa toimiva huvi- ja elämyspuisto Muumimaailma, joka on yksi harvoista vapaaehtoisesti yhteiskuntavastuustaan raportoivista suomalaisista pk-yrityksistä. Leinonen kiinnostui yhteiskuntavastuusta ensin opettajan vihjeen perusteella, mutta sitten myös aiheen ajankohtaisuus ja monipuolisuus alkoivat kiinnostaa. Pienten ja keskisuurten yritysten yhteiskuntavastuusta ei nimittäin ollut vielä tehty laajempaa tutkimusta, hän valaisee aihevalintaansa. Leinosen mukaan useat opinnäytetyöt käsittelevät monesti vain yhtä aihealuetta, esimerkiksi pelkästään ympäristöasioita. Yhteiskuntavastuuraportoinnin osalta oli mahdollisuus päästä tutustumaan aiheeseen, jossa on vielä paljon kehittämisen varaa ja siten myös monia mahdollisuuksia laajamittaisempaan tiedon syventämiseen. Työkaluja tarvitaan Leinosen mukaan yhteiskuntavastuuraportointi kasvattaa tulevaisuudessa merkitystään yritysten imagotekijänä. Hyvä imago puolestaan helpottaa pätevän työvoiman rekrytointia, kun suuret ikäluokat siirtyvät pois työelämästä ja työvoiman tarve kasvaa. Suurimpana työllistäjänä myös pk-sektorin tulisi kiinnittää huomiota yhteiskuntavastuuraportointiin. Leinosen mukaan pk-yritykset tarvitsisivat raportointiin helppokäyttöisiä ja vähän aikaa vieviä työkaluja. Tämänhetkiset yhteiskuntavastuumittarit ovat pk-yrityksille työläitä käyttää ja osin mahdottomiakin. GRI:n (Global Reporting Initiative) kaltaiset mittaristot on suunniteltu lähinnä palvelemaan suurten yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnin tarpeita. Tällaisilla yrityksillä on varaa palkata oma osastonsa laskemaan ja raportoimaan yrityksen yhteiskuntavastuusta. Siksi tarvittaisiinkin yksinkertaisempia raportointikeinoja juuri pkyritysten tarpeisiin. Yhteiskuntavastuu opetuksessa Leinosen mukaan Laurean kannattaisi panostaa tosissaan yhteiskuntavastuuseen opetuksessaan ja toiminnassaan, koska siten Laurea voisi olla edellä aikaansa. Kun koulutetaan liiketoiminnan osaajia, yhteiskuntavastuuta ei voida sivuuttaa, sillä se tulee olemaan merkittävä tekijä tulevaisuudessa, Leinonen painottaa. Learning by Developing -mallia (LbD) voitaisiin Leinosen mukaan soveltaa jatkossa myös yhteiskuntavastuuopetukseen Laureassa. Kun ensin opiskelijalle on annettu riittävät perustiedot yhteiskuntavastuuraportoinnista, he voisivat siirtää tietouttaan yhteiskuntavastuusta ja sen raportoinnista kohdeyrityksiinsä ja kehittää näiden yritysten tarpeisiin sopivia raportointimenetelmiä ja toimintatapoja. Nykyisin Elisa Leinonen työskentelee Laurean Business Excellence Centerissä vastuualueenaan Laurean vastuullisuusverkoston kehittäminen. Toistaiseksi Leinonen on kartoittanut Laureasta henkilöitä, jotka olisivat kiinnostuneita yhteiskuntavastuun kehittämisestä Laureassa. Teksti ja kuva Mikko Hämäläinen 14 Kehittäjä

15 Miten opiskelija kohtaa innovaation? Korkeakoulut ja niiden opiskelijat ovat keskeinen osa innovaatioprosesseja, jotka puolestaan luovat pohjaa kansalliselle kilpailukyvylle. Korkeakoulujen yhteistyöllä ja opiskelijoiden integroimisella innovaatioketjuun on suuri merkitys metropolialueen menestykselle. Teknillisen Korkeakoulun Innovaatiokeskuksen johtaja Veijo Ilmavirta korostaa innovaatioketjuajattelun merkitystä oppilaitosten toiminnassa. Innovaatioketju eli innovaatioiden arvoketju voidaan määrittää prosessiksi, joka alkaa tutkimusrahoituksen hankinnasta ja sopimuksen laadinnasta ja joka päättyy innovaatio-oikeuksien myyntiin tai niitä hyödyntävän yrityksen perustamiseen. Hallitse koko ketju Ilmavirran mukaan jokaisen korkeamman asteen oppilaitoksen tulisi hallita koko innovaatioketju. Kun hyödynnettävissä olevaa osaamista saadaan syntymään, se tulisi saada siirrettyä mahdollisimman monella eri tavalla yhteiskunnan käyttöön ja näin ollen lisättäisiin Suomen kilpailukykyä osaamisen kautta. Opiskelija on sinänsä jo innovaatio, joka on sitä parempi, mitä paremmin oppilaitos on pystynyt ymmärtämään oman roolinsa yhteiskunnan palvelijana, Ilmavirta opastaa. Opiskelijoiden kosketuspintoja innovaatioihin ovat erilaiset tutkimushankkeet ja projektit, työharjoittelut, diplomi- ja opinnäytetyöt sekä väitöskirjat. Opiskelija siis kohtaa erilaisia innovaatiorajapintoja opintojen edetessä. Ilmavirran mukaan innovaatioketjun tulisi itse asiassa lähteä liikkeelle jo peruskoulussa, jossa luodaan pohja tiedolliselle kehitykselle. Korkeamman asteen oppilaitoksissa innovaatioketjun pitäisi alkaa heti opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijoille tulisi tehdä tiettäväksi, mikä on innovaatioiden ja keksintöjen maailma. Ilmavirta painottaa myös yrittäjyysopintojen merkitystä, sillä kaikkien opiskelijoiden ei tarvitse kouluttautua toisten palvelukseen. Valmistumisen jälkeen innovaatiorajapintana toimivat alumni-yhteisöt, joihin liittyneillä on mahdollisuus saada uusia kytkentöjä innovaatioihin myöhemmissä elämänvaiheissa, esimerkiksi lisä- ja täydennyskoulutuksen kautta tai toimimalla esimerkiksi mentorina opiskelijoille ja alkaville yrityksille. Yhteistyö tiivistymässä Viime vuosina ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä on tiivistetty aluepolitiikan ja aluekehityksen hengessä etenkin maakunnissa. Tästä esimerkkinä on Lappeenrannassa tehty aloite, jossa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut ja yliopisto siirtyisivät saman ylläpitäjän alle. Pääkaupunkiseudulla on sitouduttu duaalimalliin, jossa ammattikorkeakoulujen rooli on vastata nopeasti työelämän tarpeisiin ja yliopiston rooli puolestaan on pikemminkin supistaa opiskelijamäärää ja nostaa tieteellisen osaamisen tasoa. Tämä on metropolialueen korkeakoulumalli, joka poikkeaa muun Suomen mallista. Metropolialueen korkeakoulumallissa korostetaan metropolialueen olennaista merkitystä Suomen kilpailukykytekijänä, Suomen veturina. Tämä erityisasema vaatii toimiakseen eri toimenpiteitä kuin muilla alueilla, onhan veturin huoltaminen eri asia kuin vaunujen huoltaminen, Ilmavirta toteaa kuvainnollisesti. Metropolipolitiikan tulisikin olla kahden hyvän, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen, saumatonta yhteistyötä. Viimeisimpänä näyttönä yhteistyön tiivistymisestä on TKK:n, Laurean ja Espoon kaupungin yhteistyösopimus, jolla pyritään vahvistamaan yhdessä metropolialueen kilpailukykyä ja yhdessä kehittämään Otaniemeä maailmanluokan innovaatioympäristönä. Teksti Mikko Hämäläinen Lähde Kehittäjä 15

16 Lapsen ja nuoren hyvä arki Järvenpään sosiaalialan yksikön opintojaksotarjonnassa on valinnainen kokonaisuus, jonka tavoitteena on tuottaa asiakkaan arkea tukevia uusia toimintavälineitä. Kyseisellä opintojaksolla opiskelija Minna Andberg valmisti ns. vaatetaulun, joka kehitettiin päiväkoteihin. Vaatetaulun kehittäminen jatkui opinnäytetyöprosessina, jonka aikana toteutettiin tutkivan oppimisen pedagogiseen malliin perustuva projekti. Projektin aikana lapset tutustuivat tekstiilituotteiden teknologisiin ominaisuuksiin ja sovelsivat oppimaansa arkielämään. Kokeilu osoitti, että projektin ja vaatetaulun avulla lapset ymmärsivät pukeutumisen merkityksen erilaisiin sääolosuhteisiin paremmin. Työntekijät kokivat, että vaatetaulun avulla päivähoidon pukeutumistilanteet tehostuivat, koska lapset pystyivät itse katsomaan taulusta säähän sopivan vaatetuksen. Myös pukeutumistilanteisiin liittyvät erimielisyydet vähenivät. Projekti palvelee opiskelijoita Vaatetaulun kehittämisen jälkeen Laurean Järvenpään yksikköön päätettiin luoda varhaiskasvatukseen suuntautuvia opiskelijoita palveleva projekti, jonka tavoitteena oli löytää sosiaali- ja terveysalalle soveltuvia työmenetelmiä ja työkaluja päiväkoti-, neuvola-, perhe- ja maahanmuuttajatyöhön. Projektin alkuvaiheen aikana toteutettiin pilottikokeiluja ja alkukartoitusta erilaisille asiakasryhmille. ESR-rahoituksen avulla tavoitteena on luoda uusi toimintamalli, jossa siirrytään perinteisestä substanssipohjaisesta opetuksesta kehittämispohjaiseen tiimeissä oppimiseen. Pilottiprojektissa kehittämistiimit rakennetaan lapsen ja nuoren hyvää arkea tukevien työorganisaatioiden ympärille Keski-Uudellamaalla. Tiimien yhteinen tavoite on parantaa lasten ja nuorten hyvää arkea kehittämällä hankkeeseen osallistuvien työorganisaatioiden kanssa työkaluja ja -menetelmiä työn tueksi. Tiimeissä toimii opiskelijoiden, eri alojen opettajien ja työelämän edustajien lisäksi yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneet kehittämistyön tuloksista ja niiden tuotteistettavuudesta. Alustaviksi kehittämistiimeiksi on suunniteltu koulu-, varhaiskasvatus-, neuvola- ja ehkäisevän lastensuojelun tiimejä. Projektin yhteisten tavoitteiden lisäksi luodaan tiimikohtaiset tavoitteet. Esimerkiksi koulutiimin tavoitteena voi olla koulujen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden lisääminen. ESR-projektin alkuvaiheessa ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijat keräävät mm. haastatteluiden ja havainnointien avulla tietoa arjen haasteista työorganisaatioissa. Seuraavassa vaiheessa opiskelijat suunnittelevat haasteiden ratkaisemiseen soveltuvia työkaluja ja -menetelmiä. Prosessin aikana tuotetut ideat tuotteistetaan vähintäänkin prototyypeiksi, mutta hyvien innovaatioiden tuotteistamisprosessia jatketaan esimerkiksi opinnäytetyöprosessina. Toimintamalli pyritään myöhemmin mallintamaan niin, että malli olisi sovellettavissa myös muille kuin sosiaali-, terveys-, ravitsemis-, ja turvallisuusalan koulutusaloille. Teksti Päivi Marjanen Lehtori 16 Kehittäjä

17 Wiki-tekniikalla kirjoittaminen sujuu ryhmässä Wiki on yhdessä kirjoittamisen työväline, jonka avulla ryhmäkirjoittaminen tapahtuu virtuaalisessa ympäristössä internetin kautta. Informaatikko Juha Kämäräinen ohjaa ryhmäkirjoittamisessa Laurean opiskelijoita ja henkilökuntaa. Hänen mukaansa ryhmäkirjoittaminen on tietotekniikan avulla tapahtuvaa, ajasta ja paikasta riippumatonta kirjoittamista yhdessä vähintään kahden osallistujan kesken. Näkökulmia lisää Kämäräisen mukaan positiivista ryhmäkirjoittamisessa on se, että työmäärä voidaan jakaa useamman henkilön kesken ja työstettävään aiheeseen saadaan monipuolisempi katsontakanta. Näin yhdessä työskenteleville henkilöille tulee erilaisia rooleja ja näkökulmia itse työhön sekä koko kokonaisuuteen, hän listaa. Vastaavasti hankaluutena voi olla tietotekniikan liian vähäinen osaaminen, hän lisää. Kämäräinen suosittelee ryhmäkirjoittamista laajempiin työkokonaisuuksiin ja uskoo Wiki-tekniikan löytävän paikkansa muiden työskentelytapojen ja -ympäristöjen rinnalla tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Wiki-tekniikka ja ryhmäkirjoittaminen ovat ns. pilottivaiheessa. Wiki-työkalua käyttävät lähinnä varhaiset omaksujat ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä joissakin harrastepiireissä, esimerkiksi partiossa (wiki.partio. net), Kämäräinen luettelee. Pilottikokemuksia Jenni Enckell on yksi monista ryhmäkirjoittamisen avulla opiskelleista ja on kokenut sen hyväksi oppimismuodoksi. Ryhmäkirjoittaminen oli aluksi uutta ja aika haastavaa, koska meni aikaa ennen kuin opin käyttämään Wikiä tietoteknisesti oikein. Alun jälkeen Wikin käyttö oli kuitenkin aika helppoa, hän kertoo. Jenni Enckellin mielestä ryhmässä kirjoittaminen opiskelutapana sopii sellaisille opiskelijoille, jotka ovat motivoituneita oppimaan ja työskentelemään itsenäisesti osana ryhmää ja kantamaan vastuuta omasta panoksestaan. Virtuaalinen ryhmäkirjoittaminen on hyvä vaihtoehto silloin, kun opinnot suoritetaan pääasiassa etäopiskeluna eli ryhmätöitä ei tarvitse tehdä niin, että koko ryhmän pitäisi olla konkreettisesti läsnä, hän lisää. Jenni Enckell on hyvin tyytyväinen ryhmäkirjoittamiseen ja sen avulla oppimiseen. Olemme pilottiryhmänä koonneet Wikiin paljon tietoa, joten toivon, että saamme myös käyttää sitä valmistumisen jälkeen. On ollut myös mielenkiintoista seurata, että miten olemme luoneet niin paljon tietoa reilussa puolessa vuodessa, Enckell summaa. Teksti Tarja Rikkonen Kehittäjä 17

18 Kotikansainvälistymistä Tandemin avulla Ohjaavan opettajan ja kielenopettajan näkökulmasta projekti on havahduttanut huomaamaan, mikä potentiaali meillä on käytettävissä eri kulttuureista ja kielialueilta tulevista vaihto-opiskelijoista. Huomattavasti enemmän voisimme tehdä yhteisiä hankkeita, joissa mukana olisi sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita. Harvinaisten kielten opetukseen tarjoutuu lisäksi ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää natiiveja kielenpuhujia opetuksessa. Tandem-projektissa vaihtoopiskelija perehtyy suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan suomalaisen opiskelijan opastuksella. Tämä puolestaan saa tilaisuuden aktivoida omaa kielitaitoaan äidinkielen puhujan avulla ja syventää vieraan kulttuurin tuntemustaan. Jos vaihto-opiskelija opiskelee lisäksi suomea, hän saa tukea kielen opiskelulleen. Suosio kasvaa Kieli- ja kulttuuritandem sisältyy osana Laurean uuden opetussuunnitelman vapaasti valittaviin opintoihin. Keväällä 2007 Leppävaaran Laureassa käynnistyneessä pilottiprojektissa kielinä ovat olleet saksa ja suomi. Tandem-parin ovat muodostaneet saksaa äidinkielenä puhuva vaihto-opiskelija ja saksaa taitava suomalaisopiskelija. Tandem-projekti on käytössä myös monessa kotimaisessa ja ulkomaisessa korkeakoulussa ja toteutustapoja on monia. Kuluvana lukuvuonna Tandem on laajentunut Laureassa saksan kielestä kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen opintoihin ja suunnitteilla on myös muiden kielten, mm. venäjän hyödyntäminen. Työskentely tapahtuu siten, että esimerkiksi suomalaisesta ja saksankielisestä opiskelijasta muodostetaan työpari. Opiskelijat kokoontuvat keskustelemaan sovituista aiheista, jotka voivat vaihdella arkielämästä yhteiskunnan arvoihin tai opiskeluun. Projektin alussa pari laatii projektisuunnitelman, jonka toteutumista ohjaava opettaja seuraa sovituilla tapaamiskerroilla. Muodollisesti projekti päättyy palautekeskusteluun vaihtolukukauden loppuvaiheessa, mutta käytännössä monet ystävyyssuhteet jatkuvat opintopisteiden saamisenkin jälkeen yhteydenpitona tai jopa suomalaisopiskelijan innostuksena lähteä partnerioppilaitokseen vaihto-opiskelijaksi. Mikä onkaan parempi tapa ylläpitää jo hankittua kielitaitoa! Helppo tapa oppia Tandem on opiskelijalähtöinen tapa omaksua kielitaitoa ja kulttuurituntemusta muun opiskelun ohessa, mutta silti autenttisessa ympäristössä. Tietynlaista rohkeutta tarvitaan sitoutumisessa työskentelemään vähintään pari kuukautta aluksi ventovieraan vaihto-opiskelijan kanssa, mutta rohkeus palkitaan vähitellen syntyvällä kansainvälisellä verkostolla. Vaihtoon lähtevälle suomalaisopiskelijalle Tandem tarjoaa lisäksi erinomaisen valmennuskurssin niin kieleen kuin kulttuuriinkin. Teksti Sirpa Rakkolainen Lehtori Lisätietoja 18 Kehittäjä

19 Illanviettoa saksalaisen ja suomalaisen ruuan parissa. Kuva: Julia Dick Kokemuksia Tandemista opiskelua ja hauskanpitoa Tandem-projekti on varmasti yksi hauskimmista tavoista opiskella kieltä ja tutustua vieraaseen kulttuuriin. Opiskelu on joustavaa, koska tapaamisajankohdat ja - paikat ovat täysin sovitettavissa kummankin osapuolen aikataulujen ja kiinnostuksenkohteiden mukaisesti. Rikas mielikuvitus auttaa löytämään yllättäviäkin mahdollisuuksia yhteiseen ajanviettoon. Ilmoittauduin opiskelijana mukaan saksankieliseen Tandem-vaihtoon kuluvan vuoden tammikuussa. Muutamaa viikkoa myöhemmin sain ilmoituksen sopivan parin löytymisestä, ja niin sain parikseni Laurean saksalaisen vaihtoopiskelijan, Julia Dickin. Ensimmäisellä tapaamisella sovimme pääpiirteissään siitä, mitä kevään aikana tultaisiin tekemään. Ideat vaihtelivat perinteisistä suomalaisista ajanvietteistä, kuten kalastuksesta ja jääkiekko-otteluiden katsomisesta golfin peluuseen ja ruuanlaittoon. Tandemparini avustuksella olen perehtynyt saksalaisiin sanomalehtiin ja vastavuoroisesti esittelin Julialle suomalaisia tiedotusvälineitä. Myöhemmissä tapaamisissamme olen myös tutustunut muihin saksalaisiin opiskelijoihin ja heidän Tandem-pareihinsa yhteisten tekemisten merkeissä. Mielestäni yksi Tandem-projektin hienouksista on painottuminen suulliseen kielitaitoon, joka suomalaisessa koulujärjestelmässä usein jää muiden osa-alueiden varjoon. Keskustelut tapahtuvat tutussa ympäristössä ja kannustavassa hengessä. Alkuun tietenkin jännitetään uutta tilannetta ja helposti aliarvioidaan omia kykyjä, mutta kun huomaa toisen osapuolen ymmärtävän satunnaisista kielioppivirheistä huolimatta, ilmapiiri vapautuu ja kommunikoinnista vieraalla kielellä tulee mukavaa. Kun antaa itselleen mahdollisuuden kokeilla ja luvan välillä epäonnistua, voi löytää suullisesta kielitaidostaan täysin uuden ulottuvuuden ulottuvuuden, jossa kielitaidosta on todellista hyötyä. Teksti Mikko Hämäläinen Kehittäjä 19

20 Tiia Pietiläinen and Tuija Seppälä (left), Fresh Bachelor of Hospitality Management spezialized in Tourism. Finland s success in PISA survey arouses worldwide interest Finnish pupils success in Pisa surveys arouses interest abroad. Intrigued by the success, several thousand visitors have travelled to Finland from about 60 countries in the last few years. The purpose of these visits is to become acquainted with the Finnish education system and the factors behind its success. 20 Kehittäjä

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu.

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. ESITTELY 1(5) LAUREA -AMMATTIKORKEAKOULU OY Visio 2015 Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Ydintehtävä Laurean profiili maamme korkeakoulujärjestelmässä

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 4.11.2011 Johanna Holvikivi Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen Electric Race About -sähköauto 11/9/2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 Yhteisö, uudistaja

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Ympäristö ja yrittäjyys -signaalisessio Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Yritysfuturologi, KTT Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea Lohja 13.3.2013 Sparrausfoorum III Motto: Maailman pelastamisesta

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Hankintafoorumin esittely

Hankintafoorumin esittely Hankintafoorumin esittely Hankintafoorumin perustehtävä (Missio) Hankintafoorumin perustehtävänä on olla vahva vaikuttaja suomalaisen hankintaosaamisen kehittämisessä ja jäsentensä kilpailukyvyn edistämisessä.

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Hankintafoorumin esittely

Hankintafoorumin esittely Hankintafoorumin esittely Hankintafoorumin perustehtävä (Missio) Hankintafoorumin perustehtävänä on olla vahva vaikuttaja suomalaisen hankintaosaamisen kehittämisessä ja jäsentensä kilpailukyvyn edistämisessä.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyyden edistäminen Satakunnan ammattikorkeakoulussa Yrittäjyysfoorumi 11.-12.5.2009 Ari-Pekka Kainu Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö YRITTÄJÄPOLVENVAIHDOS Yritystoiminnan jatkaminen

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio JOULUNAJAN MATINEA Vastuunsa tunteva työorganisaatio Joulunajan henkeen liittyen tämänvuotisen matinean tarkoituksena on innostaa yhteistyökumppaneitamme kiteyttämään omaan toimintaansa liittyvät yhteiskuntavastuun

Lisätiedot

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Yhteistyötä laadun vuoksi

Yhteistyötä laadun vuoksi Yhteistyötä laadun vuoksi laatutoimijoiden tapaaminen 13.9.2012, Laurea-amk Kehitysinsinööri rja Sinkko / tekniikan ja liikenteen toimiala Laatu ja kestävä kehitys? Sisältö Järjestäjän esille nostamat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu

Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu PUITESOPIMUS KEHITTÄMISYHTEISTYÖSTÄ 2010-2012 Sopijaosapuolet Loviisan kaupunki ja Vantaan alueyksikkö, Laurea ammattikorkeakoulu Sopimuksen tarkoitus Sopijaosapuolten strategiset tahtotilat ja tavoitteet

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot