Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) Kaupunginhallitus Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) Kokoustiedot Aika maanantai klo 14:00-16:10 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja Leila Savolainen, 1. varapuheenjohtaja Tiina Kaartinen varajäsen Harri Auvinen Nelli Berg-Väänänen Heidi Komulainen Jukka Pulkkinen Pauli Ruotsalainen Hetti Rytsy, saapui kokoukseen klo Tapio Tolppanen Taisto Toppinen Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen Jarmo Pirhonen Markku Tervahauta Pekka Vähäkangas Markku Rossi Sari Raassina Irja Sokka Heikki Vienola Sirpa Lätti-Hyvönen Kirsi Soininen Pirjo Salmelainen kaupunginjohtaja, esittelijä palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja valtuuston puheenjohtaja valtuuston 1. varapuheenjohtaja valtuuston 2. varapuheenjohtaja kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä strategiajohtaja markkinointijohtaja talousarviopäällikkö Asiat

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) Allekirjoitukset Pekka Kantanen puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa, Harri Auvinen Taisto Toppinen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa, Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien , 237 ja 240 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin ja , koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimusohjeet Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien ja osalta liite A

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kuopion väestö, elinkeinot ja asuminen / Kuopion kasvutavoitteet ja lähtötiedot sekä asuntotuotannon ohjelmointi vuoden 2014 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten Vuoden 2014 talousarvion valmistelu Joensuu-Kuopio henkilöjunayhteyden tarveselvitys * Tennishallin lunastussopimus ja maa-alueen vuokraus Pientalojen purkaminen, Nakertaja 4 ja 6, Nilsiä * Savisaari, Koivulan rakennukset, lunastussopimus Lausunto / Suovun ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Veteraanien ja heidän puolisoidensa rosvopaistitapahtuma Kuopiossa Asemakaavan muutos / Tahkovuori, korttelit Kh:n tiedonantoja Sivu Muutoksenhaku ja Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / kaupunginhallitus 32

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat kaupunginhallituksen jäsenet Harri Auvinen ja Taisto Toppinen. Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin yksimielisesti jäsenet Harri Auvinen ja Taisto Toppinen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) Asianro 4666/ /2013 Kuopion väestö, elinkeinot ja asuminen / Kuopion kasvutavoitteet ja lähtötiedot sekä asuntotuotannon ohjelmointi vuoden 2014 talousarvion ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Väestökehitystä, elinkeinojen näkymiä ja asumista koskevat keskipitkän aikavälin kasvutavoitteet on tarkistettu keväisin palvelujen ja toimintojen suunnittelua sekä tulevan vuoden talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten. Lähtötietoja käytetään myös hyväksi tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnittelussa, palvelujen ja kunnallistekniikan suunnittelussa sekä kaavoituksessa. Tänä vuonna raportin painopisteenä ovat olleet asuntotuotannon etenemisen muutokset ja etenemiseen liittyvien palveluinvestointien ennakointi ja aikataulutus, kun taas Kuopion toimintaympäristön kuvaaminen on jätetty vähemmälle käsittelylle. Kuopion väestönkasvu on voimistunut viime vuosina. Vuonna 2012 kasvu oli ennätykselliset noin 1200 asukasta (1,2, %), joka on kaupungin strategisen tavoite-ennusteen tasoa. Väestönkasvusta noin 200 asukasta tuli luonnollisesta väestönkasvusta ja loput noin tuhat asukasta oli muuttovoittoa. Vuoden 2013 alussa Kuopion väkiluku oli asukasta, johon noin asukkaan lisäyksen teki Nilsiän kuntaliitos. Kuopion tavoitteena on saada viime vuosien mukaista vahvaa väestönkasvua myös tulevina vuosina. Väestönkasvusta suurin osa painottuu Saaristokaupunkiin ja vuoden 2015 jälkeen kasvu alkaa myös Hiltulanlahden alueella. Väestön ikärakenne vanhenee ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Kuopion tavoitteena on saada keskimäärin 1000 nettotyöpaikkaa lisää vuosittain luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kaupungin työpaikkakasvu oli voimakasta hiipuen hieman vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 2009 ja 2011 työpaikkalisäys oli nettona noin työpaikkaa/vuosi heikentyneen talouskehityksen vuoksi. Uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän mm. Kuopion tiedepuiston alueelle Savilahteen, Matkuksen alueelle, keskustaan sekä lukuisille muille työpaikka-alueille. Vuosittainen asuntotuotanto on noussut Kuopiossa noin 800 asunnon tasolle. Vuonna 2012 valmistui noin 800 uutta asuntoa ja myös tulevalla viisivuotiskaudella odotetaan vähintään samaa tuotantoa. Vilkastunut kerrostalotuotanto on nostanut valmistuneiden asuntojen määrää. Kaupunki luovuttaa keskimäärin 100 uutta omakotitalotonttia rakentajille vuosittain. Suurin osa uusista asunnoista valmistuu Saaristokaupunkiin, jonka lisäksi asuntotuotantoa on hyvin eripuolilla kaupunkia ja mm: Maljalahdessa, Pappilanmäellä, Pihlajalaaksossa ja Puijonlaaksossa. Hiltulanlahdessa pientalorakentaminen alkaa vuonna Tavoitteena on myös käynnistää asuntorakentaminen Savilahdessa tulevan viisivuotiskauden lopulla. Uusien alueiden väestönkasvu edellyttää kunnallistekniikan ja viherpalvelujen ohessa muutamia uusia palveluinvestointeja tulevalla viisivuotiskaudella.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) 231 Asuntotuotannon eteneminen ja väestöennusteet huomioiden Hiltulanlahden alueelle tarvitaan uusi alakoulu ja päiväkoti ja Saaristokaupunkiin kaksi päiväkotia. Palvelutuotannon osalta on ajateltu, että Saaristokaupungin päiväkodeista toinen voisi toteutua yksityisenä palveluna. Pihlajalaaksoon on myös toteutumassa uusi yksityinen päiväkoti. Kuopion kasvutavoitteet ja asuntotuotannon viisivuotiskauden ohjelmointi edellyttävät määrätietoista elinkeino- ja asuntoalueiden suunnittelua, aktiivista tonttipolitiikkaa, täydennysrakentamisalueiden kaavoitusta sekä ripeää maanhankintaa strategisilla kasvusuunnilla. Kuntatalouden näkökulmasta tulevalla viisivuotiskaudella täydennysrakentaminen ja kaupunkirakenteen sisällä olevien vajaakäyttöisten alueiden kaavoitus korostuvat, koska ne tukevat ja hyödyntävät jo olemassa olevaa infraa ja palveluja. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy Kuopion väestöä, elinkeinoja ja asumista koskevat lähtötiedot sekä asuntotuotannon ohjelmoinnin ja etenemisen muutokset käytettäväksi talousarvion valmistelun ja muun suunnittelun pohjana. Liitteet /2013 Kuopion väestö, elinkeinot ja asuminen raportti Valmistelija Katri Hiltunen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) Asianro 4623/ /2013 Vuoden 2014 talousarvion valmistelu 1. Talouden yleiset lähtökohdat Valmistelijat talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen ja henkilöstöjohtaja Markku Mattila Vuoden 2014 talousarviovalmistelu on käynnistetty kevään 2013 aikana kaupunginjohtajan johtoryhmässä, palvelualueiden yhteisseminaareissa sekä talousarviotiimissä, joka koostuu konsernipalvelujen talousarvion valmistelijoista ja palvelualueiden sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden talouspäälliköistä. Talousarvio-valmistelua on käsitelty lautakuntien omissa tilaisuuksissa sekä kaupunginvaltuuston ja lautakuntien yhteisessä strategia- ja talousseminaarissa Valtiovarainministeriö julkisti maaliskuussa arviot kansantalouden lähivuosien kehityksestä. Taloudellinen katsaus laadittiin valtiontalouden kehysneuvotteluja varten. Katsauksen mukaan Suomen kansatalous supistui vuonna 2012 noin 0,2 %. Arviossaan valtiovarainministeriö ennakoi suhdannekäänteen parempaan päin tapahtuvan kuluvan vuoden aikana ja Suomen bruttokansantuotteen kääntyvän vuonna 2013 niukkaan, noin 0,4 prosentin kasvuun. Alhaisista kasvunäkymistä johtuen yksityisten investointien odotetaan laskevan kuitenkin toista vuotta peräkkäin. Työllisyyden arvioidaan heikkenevän ja työttömyysasteen nousevan noin puoli prosenttiyksikköä 8,2 prosenttiin. Inflaation arvioidaan olevan hitaampaa kuin kahtena edellisenä vuonna ja kuluttajahintaindeksin muutos taittuu 2 prosenttiin. Arviossa taloudellisen aktiviteetin ennustetaan hieman piristyvän vuonna 2014 ja BKT:n kasvavan 1,6 prosenttia. Viennin odotetaan hieman elpyvän ja vetävän yksityiset investoinnit nousuun. Inflaatio nopeutuu hieman uudelleen ja on ensi vuonna 2,5 prosentin suuruusluokkaa. Työmarkkinoilla ei ole odotettavissa suurta muutosta, mutta työttömyysaste kääntynee hienoiseen laskuun. Taloudellinen kasvu jatkunee seuraavina vuosina noin 2 prosentin tasolla, mutta paluuta taantumaa edeltävälle keskimäärin 4 prosentin kasvutasolle ei ole näkyvissä mm. väestörakenteen muutoksista johtuen. Heikko talouskehitys on jättänyt jälkensä Suomen julkiseen talouteen. Vuonna 2012 julkisyhteisöjen alijäämä syveni 2,3 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon Julkinen talous näyttää pysyvän myös lähivuodet alijäämäisenä. Taantuman ja matalasuhdanteen vaurioittaman valtiontalouden sopeuttaminen on kohdistunut pääosin kuntien valtionosuuksiin. Maaliskuun kehyspäätöksen mukaan vuosien valtionosuuksien lisäleikkausten määrä on yhteensä liki 900 milj. euroa. Vuoteen 2014 ajoittuva lisäleikkaus on 237 milj. euroa. Valtiovarainministeriö arvioikin kuntatalouden näkymien olevan ja pysyvän huolestuttavina koko kehyskauden ja alijäämäisyyden syvenevän edelleen elleivät kunnat lähivuosina pysty sellaisiin toiminnan muutoksiin, joilla aiempaa oleellisesti mittavammin hillitään menojen kasvua.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) 232 Kuluvalla viikolla talouden kehitysennusteet ovat heikentyneet maaliskuun arviosta oleellisesti ja suhdannekäänne siirtynee ajallisesti eteenpäin. Kasvuodotukset ovat vaimeammat. Tämä vaikuttanee vääjäämättä myös verotulokehitykseen. Pääministeri on ottanut esiin mahdolliset valtion lisäsopeutustoimenpiteet. Tämä luo osaltaan epävarmuutta kuntien talouteen. Kuntien sopeuttamiskyky riippuu oleellisesti valtion niille asettamista velvoitteista. Toistaiseksi valtio on kuitenkin lisännyt kuntien velvoitteita vaikka rahoitusta niiden toteuttamiseksi on samanaikaisesti vähennetty. 2. Arvio Kuopion verorahoituksen kasvusta vuodeksi 2014 Talousarvion valmistelun ennusteet keskeisimpien tulojen (verotulot ja valtionosuudet) kehityksestä perustuvat valtioneuvoston maaliskuun lopulla antamaan valtiontalouden kehykseen ja kuntapolitiikkaa toteuttavaan samassa yhteydessä hyväksynnän saaneeseen peruspalveluohjelmaan vuosille Peruspalveluohjelman mukaan kuntien valtionosuuksiin tehdään leikkausten vastapainona lakisääteiset indeksitarkistukset sekä korotuksia valtion rahoitusosuutena uusiin ja laajeneviin tehtäviin (mm. vanhuspalvelulaki, oppilasja opiskelijahuollon kehittäminen). Niinpä kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien ennakoidaan reaalisesta supistamisesta huolimatta nimellisesti hieman kasvavan vuonna 2014 ja opetus- ja kulttuuritoimen muiden valtionosuuksien pysyvän euromääräisesti vuoden 2013 tasossa. Kuntaliitto on julkaissut ensimmäiset kuntakohtaiset laskelmat ensi vuoden valtionosuuksista huhtikuun lopulla. Kuntaliiton ensimmäisen arvion mukaan Kuopio saa v peruspalvelujen sekä opetus- ja kulttuuritoimen muuta valtionosuutta yhteensä 150,9 milj. euroa. Tämä on 2,1 milj. euroa ja 1,4 % vähemmän kuin kuluvan vuoden valtionosuuspäätöksissä. Ensi vuoden laskelmista puuttuu kuitenkin tässä vaiheessa uusiin ja laajeneviin tehtäviin myönnettävät valtionosuudet sekä kompensaatiot niistä veromenetyksistä, jotka aiheutuvat kehysriihessä sovituista muutoksista kuntien veroperusteisiin. Arvio valtionosuuslaskelmista toistaiseksi puuttuvista eristä on runsaat 3 milj. euroa. Kuopion kaupungin valtionosuuksien kokonaismäärä on nousemassa em. perusteilla vuonna 2014 noin 154 milj. euroon. Peruspalveluohjelman mukaan kuntien verotulot kasvavat suunnittelukaudella keskimäärin vajaat 4 prosenttia vuodessa. Kunnallisveron kasvuksi kuluvasta ensi vuoteen arvioidaan 3,7 %. Yhteisöveron tuoton arvioidaan nousevan noin 6 %. Kehysriihessä on sovittu kiinteistöjen arvostusperusteiden muuttamisesta siten, että verolajin tuotto nousisi keskimäärin 9 %. Kuopion verotulojen määräksi vuonna 2014 on edellä sanotuin perustein merkitty liitteenä olevassa tuloslaskelmaluonnoksessa 386 milj. euroa. Tämä on 15 milj. euroa ja runsaat 4 % enemmän kuin tilinpäätösennusteessa vuodelle Muiden rahoituserien ja poistojen muutokset Kaupungin velkamäärän jatkuvasti kasvaessa on varauduttava myös korkomenojen kasvuun. Myös laskennallisten poistojen määrä nousee kun investoinnit ovat ylittäneet poistotason. Talousarviovalmistelun tässä vaiheessa on ennakoitu ydinkaupungin korkomenojen kasvuksi noin 1 milj. euroa ja poisto-

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) Toimintakatteen kehitys jen kasvuksi 0,5 milj. euroa/vuosi. Koko kaupungin tasolla poistojen vuosimuutokseksi arvioidaan 1,5 milj. euroa. Vuoden 2013 talousarvion mukainen ydinkaupungin toimintakate eli käyttötalouden nettomeno on -544,5 milj. euroa. Vuoden 2013 ensimmäiseltä vuosikolmannekselta laaditun seurantaraportin mukaan kuluvan vuoden toimintakate uhkaa kuitenkin kasvaa 563,1 milj. euroon, mikä on 18,6 milj. euroa ja 3,4 % talousarviota enemmän. on ylitysuhkien vuoksi päättänyt käynnistää laajan valmistelun uusien talouden tasapainottamistoimenpiteiden hakemiseksi vuodelle 2013 sekä tuottavuuden kehittämistoimiksi lähivuosille. Kuluvan vuoden talouden tasapainotustoimilla on haettu vähintään 8 milj. euron talousvaikutusta ja vastaavaa alijäämäennusteen kaventamista. Ensi vuoden talousarviovalmistelua on linjattu mm. valtuustoseminaarissa Seminaarilinjausten ja viranhaltijavalmistelun perusteella kaupunginjohtaja ehdottaa, että - vuoden 2014 talousarviovalmistelun keskeiseksi lähtökohdaksi hyväksytään, että ydinkaupungin vuoden 2014 toimintakate on euromääräisesti vuoden 2013 ensimmäiseltä vuosikolmannekselta laaditun seurantaraportin ennusteen (= 563,1 milj. euroa) tasolla. Tämä tarkoittaa, että toimintakate voi nimellisesti kasvaa noin 1,4 % maaliskuun ennusteesta, kun siitä on vähennetty kh:n kuluvalle vuodelle asettama 8 milj. euron säästötavoite. Kun kuntien kustannustason nousuksi ennakoidaan liki 2,5 prosenttia, tavoitteen mukainen toimintakate merkitsee toiminnan reaalista supistamista. 5. Talousarviovalmistelussa huomioitava toiminnan, talouden ja henkilöstön yhteensovittaminen Sairaanhoitopiirin menokehitys on talousarviovalmistelun näkökulmasta riski. Sairaanhoitopiirin menokehityksen tulisi pysyä valtion kunnilta edellyttämän tuottavuusohjelman puitteissa. Koska sairaanhoitopiirin menot näyttävät kasvavan budjetoitua ja tuottavuusohjelman sallimaa kasvua nopeammin, niin oman toiminnan toimintakatteen vuonna 2014 tulee olla kuluvan vuoden toteumaennustetta pienempi. Kun otetaan huomioon palvelualueiden erilaiset kulurakenteet, tulevat palvelualueiden toimintakatteiden muutokset kuluvaan vuoteen verrattuna poikkeamaan toisistaan. Jossakin toimintakate voi jopa hieman kasvaa ja jossakin vastaavasti supistua. Palvelualueilla toiminnan ja resurssien kohdentamisessa painopiste on erityisesti asiakasrajapinnassa. Palvelualueet ottavat määrärahojen kohdentamisessa huomioon tuottavuusohjelman ja strategian painopisteiden edellyttämät toimenpiteet ja tavoitteet. Palvelualueiden toimintakatteiden kasvua tullaan tarkastelemaan yhteistyössä siten, että toimintakatteen kasvu kaupunkitasolla pysyy sallituissa rajoissa. Vuoden 2014 talousarvion nettoinvestointitasoksi on tässä vaiheessa merkitty taloussuunnitelman mukainen 60 milj. euroa. Kaupunki ei kykene rahoittamaan investointeja tulorahoituksella vaan ne joudutaan rahoittamaan velalla ja omaisuuden myynnillä. Mikäli varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitusvaje hoidetaan kokonaisuudessaan ve-

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) 232 lanotolla, lainakanta lisääntyy noin 34 milj. euroa. Lainamäärä vuoden 2014 lopussa on tällöin noin 281 milj. euroa eli noin euroa/asukas. Taloustilanteeseen nähden liian suuren investointitason alentamismahdollisuuksia selvitetään. Talousarvioon sisällytetään tuottavuusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet, joiden toteuttamisen vastuuhenkilöt on määritelty tuottavuusohjelmassa. Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää avoimeksi tulevien tehtävien täyttämisestä pidättäytymistä tai vastaavaa säästöä ostopalveluista sekä toimitilojen käytön tehostamista. Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaiset toimenpiteet kuluvan vuoden talouden tasapainottamisesta ja tuottavuuden kehittämisestä lähivuosina huomioidaan talousarviovalmistelussa. Palvelualuejohtajat ja asiakkuusjohtajat vastaavat siitä, että tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet otetaan huomioon käyttösuunnitelmien laatimisessa ja että sovitut toimenpiteet toteutetaan. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan kaupunginvaltuuston hyväksymän Kuopion kaupungin henkilöstöohjelman tavoitteet. Henkilöstöohjelman toimenpiteet viedään käytäntöön suunnitelmallisesti ja painopisteet määräytyvät kunkin palvelualueen henkilöstötyön kehittämistarpeista ja toiminnan henkilöstövaikutuksista. Henkilöstösuunnittelu käsittää kokonaisvaltaisen näkemyksen siitä, 1) miten tuottavuustoimenpiteiden ja toimintatapamuutosten toteuttaminen vaikuttavat tulevaan rekrytointitarpeeseen (henkilöstön suunnitelmallinen vähentäminen ja rekrytointi) ja 2) miten Kuopion kaupunki työnantajana suunnitelmallisesti parantaa henkilöstönsä osaamista, työhyvinvointia, työturvallisuutta, motivaatiota sekä henkilöstöresurssien hallintaa ja joustavaa käyttöä. Tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaan palvelut on järjestettävä siten, että avoimeksi tulevista tehtävistä voidaan jättää täyttämättä neljän vuoden suunnittelujaksolla 200 htv eli keskimäärin 50 htv vuodessa. Henkilöstösopeuttamisen hitaan käynnistymisen johdosta tavoite asetetaan tasolle 75 htv tai vastaava säästö osoitetuksi ostopalveluista. Aikataulu Talousarviovalmistelu etenee siten, että valmistelutilannetta käsitellään kaupunginvaltuuston ja lautakuntien iltakoulussa Lautakuntien valmisteluseminaarit pidetään syyskuussa. käsittelee kaupunginjohtajan talousarvioehdotusta ensimmäisen kerran ja samana päivänä se esitellään valtuustolle ja lautakunnille. päättää ehdotuksesta Valtuuston periaatekeskustelu kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksesta on ja talousarvion päätöskokous Vaikutusten arviointi Merkitään, että asia on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) 232 Liitteet /2013 Kv:n strategisetpainotukset /2013 Tulos ja rahoitus raami kh Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh hyväksyy esityslistatekstissä ja liitteessä esitetyt taloudelliset lähtökohdat ja strategiset painotukset talousarviovalmistelussa huomioitaviksi ja linjaa valmistelua seuraavasti: Mahdollista tuloveroveroprosentin tarkistamisen tarvetta arvioidaan syksyllä talousarviovalmistelun edettyä. Liikelaitosten ja taseyksiköiden talousarviovalmistelun pohjana olevia tuloutus- ja/tai tulostavoitteita tarkistetaan keskimäärin 5 %. Tarkistuksen vaikutus on yhteensä noin 2 milj. euroa ja se tehdään yksikkökohtaisesti. Liikelaitokset ja taseyksiköt velvoitetaan saavuttamaan vähintään nollatulos tuloutustavoitteiden korottamisesta huolimatta. Palvelualueet velvoitetaan toteuttamaan suunnittelukaudella tuottavuus- ja henkilöstöohjelmat sekä tilojen käytön tehostaminen ja suunnittelemaan talousarviovuodelle 2014 niiden toteuttamista edistävät toimenpiteet. seuraa säännöllisesti ohjelmien ja kaupungin omasta käytöstä vapautuvien tilojen myyntitoimien ja vuokrausten edistymistä. Palvelualueet, taseyksiköt ja liikelaitokset velvoitetaan valmistelemaan toimintatuottoja lisääviä, tuottavuutta kohentavia ja toimintamenojen kasvua hillitseviä toimenpiteitä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toteutettaviksi, tuomaan ne tarvittaessa päätöksentekoon ja viemään niitä käytäntöön. (Kh , 205, Talouden tasapainottaminen vuonna 2013 ja tuottavuuden kehittäminen lähivuosina). Konsernipalvelu valtuutetaan laatimaan kaupunginhallituksen päätökseen perustuva tarkempi talousarvion laadintaohje. Päätös Merkittiin, että talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen saapui kokoukseen asian käsittelyn ajaksi ja että jäsen Hetti Rytsy saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana. Kaupunginjohtaja täydensi kokouksessa päätösehdotustaan siten, että siihen lisätään seuraava kohta: kaupunginhallitus velvoittaa käynnistämään konsernirakenteen selkeyttämiseen, päällekkäisyyksien poistamiseen ja kustannustehokkuuden lisäämiseen liittyvän selvitystyön. Keskustelun kuluessa jäsen Heidi Komulainen teki seuraavan sisältöisen muutosesityksen: korvataan lause:" Palvelualueet velvoitetaan toteuttamaan

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) 232 suunnittelukaudella tuottavuus- ja henkilöstöohjelmat sekä tilojen käytön tehostaminen ja suunnittelemaan talousarviovuodelle 2014 niiden toteuttamista edistävät toimenpiteet" lauseella: "Suunnittelukaudella palvelualueet velvoitetaan järjestämään palvelut siten, että htv / vuosi vastaava säästö (?) saadaan osoitettua ostopalveluista tai palkkasummasta. Tällä toimenpiteellä voidaan pitäytyä siinä, että htv-määrä pysyy +/- 0 tasolla. Mikäli ostopalveluista ei voida osoittaa vähintään 50 htv vastaavaa säästöä vuoden 2014 aikana, tullaan tehostamistarve kohdentamaan jo seuraavana vuonna takaisin htv- ja tilankäytön vähennyksiin ostopalveluiden rinnalla." Esitystä ei kannatettu, joten puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä esityksen rauenneeksi. Tämän jälkeen kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan täydennetyn päätösehdotuksen.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) Asianro 1127/ /2012 Joensuu-Kuopio henkilöjunayhteyden tarveselvitys Kehittämisjohtaja Heikki Helve Sidosryhmä- ja kaupungin edunvalvontapalvelut Joensuun kaupunki, Kuopion kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Nopeat Itäradat neuvottelukunta ovat teettäneet tarveselvityksen henkilöjunaliikenteen käynnistämisestä Joensuun ja Kuopion kaupunkien välille. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on toiminut selvityksen vastuutahona. Selvityksen toteutti Sito Oy. Kuopion kaupungin kustannusosuus oli 5000 euroa. Tarveselvityksessä käsitellään joukkoliikennettä, asiakassegmenttien palvelutasotarpeita, kulkumuotojen roolitusta, maankäyttöä ja aluekehitysnäkymiä. Raideliikenteen kehittämishankkeilla tulee ensisijaisesti tukea ja vahvistaa olemassa olevaa matkustuspotentiaalia ja joukkoliikenneintensiivisen maankäytön tehostamista. Mahdollinen uusi henkilöjunayhteys hyödyntäisi Viinijärvi- Siilinjärvi -rataa, jossa nykyisin liikennöi ainoastaan tavaraliikennettä. Tarveselvitys osoittaa, että Joensuun ja Kuopion välillä on hyödyntämätöntä joukkoliikenteen asiakaspotentiaalia. Selvityksessä on ennakoitu, että yhteistyön tiivistymisen ja tieliikenne-ennusteiden mukaisesti matkustajapotentiaali tulee yhteysvälillä kasvamaan. Matkamääriä uudella henkilöliikennerataosuudella tulisi olemaan vuodessa keskimäärin Luku pitää sisällään kaukoliikenteen liitynnät Kajaaniin ja Ouluun, mutta ei ota huomioon Outokummun, Kaavin ja Juankosken alueiden työssäkäyntiliikennettä. Vaikuttavan junaliikenteen käynnistämiseksi suunnitelma-alueen rataosuuksilla vaaditaan voimakkaita investointeja, jotka ovat osin perusteltuja nykyisen tavaraliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Liikennesuunnitelman lähtökohtana oli symmetrinen työssäkäyntiliikenne molempiin maakuntakeskuksiin. Suunnitelman mukaan investointitarpeet infrastruktuuriin ovat yhteensä noin 65 miljoonaa euroa. Vuositasolla junaliikenteen ostot ja kokonaiskustannukset tarkoittavat noin 1,8 miljoonan euron tukitasoa. Vastaavan palvelutason toteuttaminen linjaautoliikenteellä tulee huomattavasti edullisemmaksi. Selvityksen johtopäätöksenä todetaan, että juna- ja linja-autoliikennettä ei pidä asettaa vastakkain. Kestävän kehityksen ja kestävän alueidenkäytön mukainen liikennejärjestelmä edellyttää toimivaa joukkoliikennettä. Tavoitteena on joukkoliikenteen toimivalla roolituksella vähentää henkilöautoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Tehty selvitys on osa Kuopion ja Joensuun tiivistynyttä yhteistyötä. Selvityksen käynnistämiseen vaikutti vahvasti kaupunkien välisen yhteistyön ohjaus-

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) 233 ryhmä, joka koostuu kaupunkien johtajista ja hallitusten nimeämistä luottamushenkilöistä. Tehtyä selvitystä ja sen laajaa tausta-aineistoa tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa kaupunkien välisen yhteistyön tiivistämisessä. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus merkitsee tehdyn selvityksen tiedoksi. Liitteet /2013 Joensuu-Kuopio henkilöjunayhteyden tarveselvitys Valmistelija Heikki Helve puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy kehittämisjohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) Asianro 4362/ /2013 Tennishallin lunastussopimus ja maa-alueen vuokraus Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Konserniohjaus ja tilapalvelut Tennishallin yrittäjä, Tennis-Forum Oy, on tehnyt kirjeessään aloitteen Rauhalahdessa sijaitsevan tennishallirakennuksen lunastamisesta omistukseensa. Yrityksessä on meneillään selvitys sukupolvenvaihdoksesta, jonka yhteydessä yrittäjä arvioi tulevaisuuden näkymiään. Kohde on vuokrattu Tennis-Forum Oy:lle määräaikaisella vuokrasopimuksella saakka. Vuokrasopimuksen mukaisesti vuokralaisella on vuokraaikana etuosto-oikeus ostaa rakennus käyvän tason mukaisella kauppahinnalla. Tennishalliin on tehty kuntoarvio, jonka mukaan sen arvioidut korjauskustannukset ovat lähimpien vuosien aikana noin euroa. Hallin välittömät korjauskustannukset ovat suuruudeltaan noin euroa. Tennishallin tasearvo oli ,92 euroa. Rakennuksen arviokirjan mukainen hinta on euroa. Yrityspalvelu, maaomaisuuden hallinta ja Tilakeskus ovat kevään 2013 aikana neuvotelleen uudet maanvuokra- ja lunastussopimukset Kuopion Tennis- Forum Oy:n kanssa. Uuden, sitovan lunastussopimuksen mukainen vuokra-aika alkaisi ja päättyisi Maavuokrasopimus alkaisi samaan aikaan, mutta se päättyisi Uusien sopimusten mukaisesti nykyinen maanvuokrasopimus kattaisi koko Tennis-Forum Oy:n tarvitseman maa-alueen ja tennishallirakennus siirtyisi lunastussopimuksella Tennis-Forum Oy:n omistukseen. Vaikutusten arviointi Kaupan talous ja yrityspoliittiset vaikutukset ovat positiiviset. Esitys Esitän kaupunginhallitukselle, että Tilakeskus ja maaomaisuuden hallintapalvelu oikeutetaan solmimaan liitteiden mukaiset Tennishallin lunastussopimus ja määräalan maavuokrasopimus. Liitteet /2013 Arviokirja /2013 Kuntoarvio /2013 Tennis-Forum Oy:n kirje

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) 234 Viiteaineisto /2013 Nykyinen vuokrasopimus /2013 Maavuokrasopimusluonnos /2013 Nykyinen maavuokrasopimus /2013 Hallinto-oikeuden päätös sekä esitys "Rauhalahden tennishallin vuokraus/ selvitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle" /2013 Lunastussopimusluonnos Valmistelija Jouni Tiihonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy konserniohjausjohtajan esityksen. Sopimuksiin voidaan tarvittaessa tehdä teknisluonteisia korjauksia kansliatoimenpitein. Päätös Kaupunginjohtaja poisti asian esityslistalta.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) Asianro 4341/ /2013 Pientalojen purkaminen, Nakertaja 4 ja 6, Nilsiä Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Konserniohjaus ja tilapalvelut Nilsiän keskustaajaman eteläpuolella, osoitteissa Nakertaja 4 ( ) ja Nakertaja 6 ( ), sijaitsee kaksi 1 ½-kerroksista, puurunkoista, 1950-luvulla rakennettua, vaatimatonta pientaloa, jotka ovat noin 10 vuoden ajan toimineet päihdeongelmaisten erityisasuntoina. Rakennukset ovat jääneet tyhjilleen ja niiden kunto on niin huono, ettei niistä ole myyntikohteiksi vaan molemmat kiinteistöt kannattaa purattaa, jolloin tontit vapautuvat uusiokäyttöön. Vaikutusten arviointi Päätöksen ilmasto- ja ympäristö sekä yrityspoliittiset sekä taloudelliset vaikutukset ovat positiiviset. Esitys Esitän, että osoitteissa Nakertaja 4 ja Nakertaja 6 sijaitsevat pientalot piharakennuksineen puratetaan. Kierrätystoimintaa Pohjois-Savon alueella harjoittava Työvalmennussäätiö Tukeva Ry riisuu kohteet uusiokäyttöön sopivasta materiaalista ja varusteista (peltikatteet, kattotikkaat, puuliesi, peltikuorinen pönttöuuni, vesikalusteet jne.). Tämän jälkeen Tilakeskuksen puitesopimusperusteinen maarakennusurakoitsija, Koneurakointi M. Niiranen Oy, poistaa rakennusten rungon ja perustukset, siivoaa tontit jätteistä ja tasaa purkupaikan. Liitteet /2013 Sijaintikartta /2013 Ilmakuva /2013 Aluekartta /2013 Kuvat, Nakertaja /2013 Kuvat, Nakertaja 6 Valmistelija Jouni Tiihonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy konserniohjausjohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (33) Asianro 4382/ /2013 Savisaari, Koivulan rakennukset, lunastussopimus Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Konserniohjaus ja tilapalvelut Savisaaren Koivulasta on vuokrattu Kuopion Retkeilijät ry:lle toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella kolme rakennusta ja niitä ympäröivä pihapiiri 538, 44 euron (sis. alv) vuosivuokralla. Kuopion Retkeilijät ry on kunnostanut alueen rakennuksia ja laiturit. Yhdistys on suunnitellut kohteen päärakennuksen korjaamista. Rakennuksesta on tehty kuntoarvio ja alustava korjaussuunnitelma. Kuopion kaupungin yleiskaavassa rakennuksen kaavamerkintä on "pyritään säilyttämään". Savisaaren kaavoitus on kesken, minkä vuoksi rakennuksia ei voida vielä myydä ja solmia tontin vuokrasopimusta. Nykyisen vuokralaisen on saatava varmuus kohteen tulevaisuudesta, jotta he voivat ryhtyä korjaustoimenpiteisiin ja hakea muun muassa valtion korjausavustusrahoitusta. Hankkeen toteuttamiseksi on yhdistyksen kanssa neuvoteltu sitova vuokra- /lunastussopimus kohteen rakennuksista ja maa-alueesta. Lunastusaika olisi 12 vuotta ja rakennusten kauppahinta euroa. Maa-alueen vuokraamisesta on saatu kaupunkiympäristön palvelualueelta lausunto, joka sisällytetään lunastussopimuksen ehtoihin. Kallan Melojat ry:n kanssa on viereisestä maa-alueesta solmittu kaupunginhallituksessa vastaava sopimus. Vaikutusten arviointi Päätöksellä ei ole ilmastopoliittisia vaikutuksia ja talousvaikutus on positiivinen. Esitys Esitän kaupunginhallitukselle, että Kuopion Retkeilijät ry:n kanssa solmitaan Savisaaren Koivulan rakennuksista oheisen liitteen mukainen lunastussopimus alkaen. Liitteet /2013 Lunastussopimus /2013 Kuntoarvio Viiteaineisto /2013 Vuokrasopimus /2013 Neuvottelumuistio vuokrasopimuksesta /2013 Kuopion Retkeilijät ry, Toimintaa nyt ja tulevina vuosina, /2013 Kuopion Retkeilijät ry, pöytäkirjan ote , Koivulan lunastus