JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALALTA VUOSINA VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALALTA VUOSINA 1999 2001 VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALALTA VUOSINA VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN Tommi Holmsten Arto Syrjälä Toukokuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) HOLMSTEN Tommi SYRJÄLÄ Arto Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 60 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALALTA VUOSINA VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja Eila PARTANEN Toimeksiantaja(t) Jyväskylän ammattikorkeakoulu Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemisja talousalalta vuosina valmistuneiden työelämään sijoittuminen, restonomikoulutuksen tunnettuus ja valmistuneiden näkemyksiä koulutuksen ja työelämän vaatimusten vastaavuudesta. Lisäksi selvitettiin palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelmasta kuluttajapalveluopinnoista valmistuneiden työllistyminen ja heidän näkemyksensä kuluttajapalvelujen opinnoista. Tutkimus toteutettiin kirjekyselyn ja haastattelujen avulla. Kyselylomake lähetettiin 229:lle Jyväskylän ammattikorkeakoulusta matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta vuosina valmistuneelle joulukuussa Haastattelut tehtiin tammi-helmikuussa 2003 kymmeneen Jyväskylän alueen yrityksiin eri toimialoille. Kyselyn vastausprosentti oli 47,6. Vastaajista heti valmistumisen jälkeen oli työllistynyt 74 %. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tehtävissä työskenteli 74,3 % vastanneista. Tutkimuksen tekohetkellä työllistyneitä oli 95 % ja työttömänä oli ainoastaan yksi henkilö. Vastaajista 67 % oli sitä mieltä, että koulutus on vastannut hyvin työelämän vaatimuksia ja 9 % oli sitä mieltä, että vastaavuus on erittäin hyvä. Henkilökohtaisten haastattelujen perusteella restonomi-nimikkeen tunnettuus on vielä huono muualla kuin ravitsemisalalla. Kuluttajapalveluopinnoista valmistuneet ovat työllistyneet hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin, ja he ovat sitä mieltä, että käytännön harjoittelua tulee lisätä ja viestinnän, kielten ja neuvonnan opintoja pitää korostaa entisestään. Tutkimus antaa tietoa restonomiopiskelijoiden sijoittumisesta työelämään ja lisäksi sitä voidaan hyödyntää tietopakettina opiskelijoiden ja restonomikoulutuksesta kiinnostuneiden keskuudessa. Tulokset antavat myös suuntaa ja ideoita koulutuksen kehittämiseen. Avainsanat (asiasanat) ammattikorkeakoulu, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, restonomi, työllistyminen Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) HOLMSTEN Tommi SYRJÄLÄ Arto Type of Publication Dissertation Pages 60 Confidential Language Finnish Until Title EMPLOYMENT OF STUDENTS GRADUATED IN FROM JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC, SCHOOL OF TOURISM AND SERVICES MANAGEMENT Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor Eila PARTANEN Assigned by Jyväskylä Polytechnic, School of Tourism and Services Management Abstract The aim of the dissertation was to study the employment rates of those students graduated from the School of Tourism and Services Management of Jyväskylä Polytechnic between the years 1999 and 2002, how well the degree restonomi (Bachelor of Hospitality Management) was known and how the graduates saw their education meeting the requirements of working life. In addition, the employment rates of the graduates from the Finnish degree programme of Service Management concentrating on consumer services, and their views of the programme were studied. The research was realised by a survey and personal interviews. The survey was mailed in December 2002 to 229 graduate students from the School of Tourism and Services Management of the Polytechnic. The response rate was 47,6 %. The interviews that were conducted in ten companies of several lines of business within Jyväskylä area took place in January and February In total 74 % of the respondents were employed immediately after graduation and 74,3 % worked in tourism and service related business. At the time the survey was conducted the employment rate of the respondents was 95 %. 67 % of the respondents found the education to meet the requirements of working life. Based on the interviews the knowledge level of the degree restonomi is still poor in all the fields other than restaurant related. The graduates who concentrated on consumer services thought that the amount of work practice needs to be increased, and the communication and language studies need to be further emphasized. The study reveals how restonomi graduates are positioned in working life, and it may be used as an information package among those who are interested in the particular education. The results also steer and give ideas to the development of the degree programme. Keywords Polytechnic, Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication, Employment Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AMMATTIKORKEAKOULU SUOMALAISESSA KOULUTUSJÄRJESTELMÄSSÄ Ammattikorkeakoulujen syntyhistoria Ammattikorkeakoulujen perustamisen syyt ja tulevaisuuden näkymiä JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATTIKORKEAKOULUN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖ Työelämässä tapahtuvat muutokset Työelämän muutosten vaikutukset ammattitaitovaatimuksiin ja koulutukseen Esimieskoulutus AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA Piia Ryynäsen opinnäytetyö restonomien työllistymisestä Ura- ja rekrytointipalvelujen sijoittumisseurantakysely Yksityisten palvelualojen koulutusselvitys TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoitteet Aineiston keruu Aineiston käsittely Kyselyyn vastanneiden taustat VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN Työllistyminen valmistumisen jälkeen Työllistyminen Jyväskylään Sukupuolen vaikutus työllistymiseen Jatko- ja täydennyskoulutustarve sekä yhteistyömuodot RESTONOMIKOULUTUKSEN VASTAAVUUS TYÖELÄMÄN VAATIMUKSIIN Restonomien näkemykset Työnantajien kokemukset KULUTTAJAPALVELUOPINNOISTA VALMISTUNEIDEN NÄKEMYKSIÄ OPINNOISTAAN POHDINTA Vastanneiden työllistyminen Koulutuksen vastaavuus työelämän vaatimuksiin Kuluttajapalveluopiskelijat Tutkimuksen arviointi...39

5 LÄHTEET...41 LIITTEET...43 Liite 1. Saatekirje...43 Liite 2. Kyselylomake...44 Liite 3. Haastattelukysymykset osa Liite 4. Haastattelukysymykset osa Liite opintoviikon opintokokonaisuuksia valinneet...50 Liite 6. Ammattinimikkeet...52 Liite 7. Koulutuksen tuomat valmiudet...54 Liite 8. Tärkeimmiksi koetut opintokokonaisuudet...55 Liite 9. Kuluttajapalveluopinnoista valmistuneiden ammattinimikkeitä...56

6 3 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, ja kymmenen vuoden olemassaolonsa aikana ne ovat kehittyneet monipuolisiksi oppilaitoksiksi. Ammattikorkeakoulut tarjoavat koulutusta, jossa yhdistyvät teoreettinen tieto ja käytännön työ. Työelämä ja sen vaatimukset ovat kymmenessä vuodessa muuttuneet, ja sen vuoksi ammattikorkeakoulujen on pysyttävä kehityksessä mukana. Ensimmäiset restonomit valmistuivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemus- ja talousalalta vuonna Vuosina valmistuneiden restonomien työllistymisestä on tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin heidän sijoittumistaan työelämään sekä koulutuksen vastaavuutta työelämän vaatimuksiin. Opinnäytetyön toimeksiantaja Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikkö halusi päivittää tietojaan ja selvittää restonomien työllistymisen nykyistä tilannetta. Tällä tutkimuksella selvitettiin osittain samoja tutkimusongelmia kuin aikaisemmassa opinnäytetyössä sekä lisäksi restonominimikkeen tunnettuutta ja kuluttajapalveluista valmistuneiden näkemyksiä omista suuntautumisopinnoistaan. Tutkimusaineisto saatiin postikyselyn avulla talvella Kysely lähetettiin 229:lle matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneelle. Vastausprosentiksi tuli 47,6. Restonomin tunnettuutta selvitettiin haastattelemalla paikallisten yritysten vastuuhenkilöitä. Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää matkailu-, ravitsemis- ja talousalan markkinoinnissa sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja opiskelemaan pyrkivien opintojen ohjauksessa. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö saa työn kautta ehdotuksia koulutusohjelmien kehittämiseen. Restonomien tunnettuutta täytyy lisätä aggressiivisen markkinoinnin ja entistä kiinteämmän yritysyhteistyön avulla.

7 4 2 AMMATTIKORKEAKOULU SUOMALAISESSA KOULUTUSJÄRJESTELMÄSSÄ 2.1 Ammattikorkeakoulujen syntyhistoria Ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa Saksassa ja Englannissa 1960-luvun lopussa. Vanhojen yliopistojen rinnalle perustettiin uusia yliopistoja, joista useimmat ovat Suomen ammattikorkeakouluja vastaavia oppilaitoksia eli polytechnicejä (Parikka 1999, 53). Englannin ammattikorkeakoulusta pyrittiin luomaan yliopistoja ammatillisemmin suuntautunut korkeakoululaitos. Saksassa ammattikorkeakoulut luotiin korkeamman teknillisen sekä kaupallisen koulutuksen tason nostamiseksi. Hollannissa nostettiin vuoden 1986 toteutetulla lainsäädäntöuudistuksella ylimmät ammatilliset oppilaitokset toimiviksi ammattikorkeakouluiksi. Norjassa ja Ruotsissa toimivat myös ammattikorkeakoulut, mutta niiden lähtökohdat ja toimintaperiaatteet poikkeavat muun Euroopan sekä myös Suomen ammattikorkeakouluista. (Jääskeläinen 2000, ) Jo 1960-luvun puolivälissä heräsi ensimmäisen kerran ajatuksia perustaa Suomeen ammattikorkeakouluja. Myös 1970-luvulla oli vireillä hankkeita lähinnä teknillisen ja hoitotieteellisen alan ammattikorkeakoulujen perustamiseksi. Kuitenkin vasta 1980-luvulla tapahtunut sekä lukioiden että yliopistojen opiskelijamäärien kasvu ja samanaikainen yleisen koulutustason ja koulutustoiveiden kohoaminen tekivät korkeakoululaitoksen uudelleen organisoinnista 1990-luvun keskeisen koulutuspoliittisen kysymyksen. Vuonna 1991 valtioneuvosto myönsi kokeiluluvan 22:lle väliaikaiselle ammattikorkeakoululle (Korhonen 2000, 59). Tutkimuksen tekohetkellä Suomessa toimii 29 ammattikorkeakoulua eri puolella maata. Lisäksi Ahvenanmaalla toimii Högskola på Åland ja sisäasiainministeriön alaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulu (http://www.minedu.fi/opm/koulutus/).

8 5 2.2 Ammattikorkeakoulujen perustamisen syyt ja tulevaisuuden näkymiä Ammattikorkeakoulujärjestelmän perustamisen taustalla on olemassa useita vahvoja syitä. Eräitä syitä ovat olleet ylioppilaiden valtava määrä, ammatillisen koulutusväylän vetovoimattomuus ja koulutusjärjestelmämme ammatillisen osan yhteismitattomuus muun Euroopan, erityisesti Euroopan Unioniin kuuluvien maiden kanssa. Myös pula ammattilaisista eurooppalaisilla työmarkkinoilla, kansallisen kilpailuasetelman parantaminen, yliopisto- ja korkeakoulututkintojen kalleus, yliopistojen tehottomuus kouluttajina ja korkeakoulun tuoman vetovoiman lisääntyminen ammattikorkeakoulun sijaintipaikkakunnalla ovat osaltaan vaikuttaneet ammattikorkeakoulujen syntymiseen. (Korhonen 2000, ) Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten. Tärkeinä tavoitteina mainittakoon myös edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja ajan tasalla pysymiseen. Valmiudet jatkuvaan kouluttautumiseen, riittävä viestintä- ja kielitaito sekä asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet muodostavat suuren osan opintokokonaisuuksista. (Korhonen 2000, ) Korhonen (2000) arvioi tutkimuksen ja käytännön asiantuntijuuden roolia ja ennusti kenttätyön, konsultoinnin ja jatkuvan oppimisen nousevan uuteen arvoon myös yliopistojen ja korkeakoulujen tieteellisessä tutkimuksessa. Ammatillisuus, johon ammattikorkeakoulun pitäisi opiskelijoitaan kasvattaa ei ole pelkästään osaamisen teknisten vaatimusten hallintaa vaan myös kasvua ja kehittymistä ihmisenä. Kyseessä on ammatillisen kasvun malli, jossa korostuvat opiskelijan omat tavoitteet, kokemukset ja kasvu. Työntekijä muuttuu, työn toteuttamisen ehdot eivät välttämättä. Niillä aloilla, joilla korostetaan, että työn tekijä itse on tärkein työväline, tämä on heijastunut koulutukseen ja sen pitää tulla myös selvästi esille ammattikorkeakouluopetuksessa. Työelämäsektorille on sitä parempi, mitä itsenäisempi ja voimakkaampi yhteistyöosapuoli sillä on korkeakoulussa. Jos korkeakouluista kuitenkin tulisi vain

9 6 työelämäsektorin jo nykyisellään näkemien tarpeiden tyydyttäjiä, menettäisivät korkeakoulut pian ne vahvuustekijät, joiden takia ne ovat työelämäsektorille merkityksellisiä. Ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden kehityksessä voidaan nähdä kolme mahdollisuutta. Ensimmäisessä ne jatkavat nimeltään muuttuneina, mutta sisällöllisesti opistomuotoisena koulutuksena ja rekrytoivat opiskelijoikseen lähinnä lukion sekä ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Toisessa vaihtoehdossa rekrytointi lähtee suuntautumaan perinteisesti kouluasteelle suuntautuneisiin ja kolmannessa ammattikorkeakoulut saavat opiskelijoikseen aikaisemmin korkeakoulusektorille ja yliopistoihin suuntautuneita opiskelijoita. (Korhonen 2000, ) Englannissa on käytössä tyypillinen ns. binaarijärjestelmä, joka tarkoittaa, että korkeakoululaitokseen kuuluu erillisiä, mutta muodollisesti yhdenmukaisia korkeakouluja. Tässä järjestelmässä tutkinnot sijoittuvat samalle viivalle yliopistotutkintojen kanssa, joita ovat siis kandidaatin-, maisterin- ja tohtorin-tutkinnot. Suomessa käytössä olevassa duaalimallissa painotetaan voimakkaammin ammattikorkeakoulun päätehtäväksi tuottaa ammattiosaajia työelämän tarpeisiin. Euroopan Unionin myötä Suomen duaalimalli voi mahdollisesti jäädä historiaan. Suomelle ei ole edullista jatkaa omalla linjallaan, jos samanaikaisesti muut isot EU-maat yhtenäistävät koulutuksiaan binaarijärjestelmän suuntaan. Yksi Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmään siirtymisen perusteitakin oli saada koululaitoksiensa kansainväliselle vertailtavuudelle parannusta. (Jääskeläinen 2000, ) 3 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Jyväskylän palvelualojen väliaikainen ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa vuonna Se oli tuolloin vielä muodoltaan oppilaitosten yhteistyökokeilu, jossa mukana olivat hallinnon ja kaupan ala, matkailu- ravitsemis- ja talousala sekä vaatetusalan koulutusohjelma. Kokeilu raivasi tien viisi vuotta sitten perustetulle vakinaiselle Jyväskylän ammattikorkeakoululle, johon siinä vaiheessa jo yhdistyivät tekniikan ja liikenteen ala sekä sosiaali- ja terveysala.

10 7 Jyväskylän ammattikorkeakoulu perustettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulu on monialainen. Siellä on mahdollisuus opiskella kuudella koulutusalalla: luonnonvara, tekniikka ja liikenne, hallinto ja kauppa, matkailu-, ravitsemis- ja talous, sosiaali- ja terveys sekä kulttuuri. Maantieteellisesti toiminta laajeni luonnonvara instituutin muodossa Saarijärvelle sekä hallinnon ja kaupan yksikkönä Jämsänkoskelle. Erikseen on vielä mainittava informaatioteknologianinstituutin perustaminen vuonna 1998 vauhdittamaan osaltaan Keski- Suomen ja erityisesti sen pääkaupungin Jyväskylän nousua. Sekä yhteiskunnan että yksilön kehitys syntyy oppimisesta. Tähän on johtanut viimeisen vuosikymmenen aikana siirtyminen koulutusyhteiskunnasta oppimisyhteiskuntaan, jossa puhutaan oppilaan, opiskelijan tai aikuisen oppimisen lisäksi työssä oppimisesta, oppivasta organisaatiosta, oppivasta yrityksestä ja jopa oppivasta alueesta. Menestyminen erilaisissa työtehtävissä, yritystoiminnassa tai alueiden ja kansakuntien välisessä taloudellisessa kilpailussa riippuu oppimiskyvystä ja siihen perustuvista teknologisista ja kaupallisista, mutta suuressa määrin myös sosiaalisista ja kulttuuri-innovaatioista. (http://www.jypoly.fi/internet/jamk.nsf) Vuosien mittaan koulutustarjonta on rikastunut uusilla koulutusohjelmilla, monipuolisella täydennyskoulutuksella ja avoimella ammattikorkeakoululla. Uuden tekemisen painopiste on aivan viime vuosina ollut jatkuvasti laajenevassa aluekehitystyössä sekä työelämää palvelevassa tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Ammattikorkeakoulun laatua ja alueellista vaikutusta voi kuvata seuraavilla asioilla: hakijatilastojen mukaan Jyväskylä on ollut koko toimintansa ajan maan kolmen vetovoimaisimman monialaisen ammattikorkeakoulun joukossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoista puolet tulee maakunnan ulkopuolelta. (Emt.) Tuloksen laatua puolestaan osoittaa se, että valmistuneet työllistyvät hyvin. Heistä kaksi kolmasosaa työllistyy Keski-Suomeen. Ammattikorkeakoulu vahvistaa tällä tavoin jatkuvasti maakunnan, erityisesti Jyväskylän seudun osaamisperustaa. Toiminnan laatua osoittaa myös erinomainen menestyminen tuloksellisuuden arvioinneissa ja laatukilpailuissa. Siitä paras esimerkki on Tiimiakatemian valinta koulutuksen laatuyksiköksi vuonna (Emt.)

11 8 Yhdettätoista lukuvuottaan aloittava Jyväskylän ammattikorkeakoulu on nyt noin tutkinto-opiskelijan ja 570 henkilöstöön kuuluvan ammattilaisen korkeakouluyhteisö. Opiskelijoista on nuorisoasteen opiskelijoita ja noin kuuluu työelämästä tulevien, tutkinto- ja erikoistumisopinnoissa opiskelevan aikuisopiskelijan joukkoon. Vuosibudjetti lähentelee 40 miljoonaa euroa, josta maksullisen palvelutoiminnan osuus on noussut jo yli viidesosaan. (Emt.) Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kulkenut menestyksellisesti omaa tietään ja lunastanut paikkansa keskisuomalaisessa koulutus- ja innovaatiojärjestelmässä. Perusasiat ovat hyvässä kunnossa. Ammattikorkeakoululla on vahva asema nuorten ja aikuisten vetovoimaisena koulutusinstituutiona. Koulutus vastaa hyvin työelämän tarpeita. Yhteiskunnan kehityksessä osaamisen lisäämistarve näyttää jatkuvalta. Painopiste on juuri nyt ja lähitulevaisuudessa aluekehityksessä, jonka toivotaan lähtevän uuteen nousuun alueiden omien ponnistusten ja yhteistyökyvyn ansiosta. (Emt.) Ammattikorkeakoulun ideaan ja toimintatapaan kuuluu läheinen vuorovaikutus työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Tämä mahdollistaa paitsi opiskelijan helpomman harjoitteluun pääsyn myös osallistumisen erityyppisiin yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin aidoissa työelämän tilanteissa ja ympäristöissä (Opinto-opas , 15). Koulutuksen ja työelämän yhteyden tiivistäminen ei ole uusi tavoite, mutta viimeisten vuosien aikana keinoja ja panoksia on tullut lisää. Koulutusta on laajennettu ja sen tasoa nostettu siellä, missä uusia osaamisvaatimuksia on syntynyt ja jossa menestymisen avainaloihin on ollut tarpeen panostaa. Ammattikorkeakoulut ovat koettaneet kunnostautua juuri tässä ja siksi koulutustarjontaa on jatkuvasti uusittu tarvelähtöiseksi alueellisen kysynnän pohjalta. Hyvänä esimerkkinä tästä on ammattikorkeakouluista yliopistoihinkin levinnyt muuntokoulutus, jolla on pyritty vastaamaan työmarkkinoiden nopeaan muutokseen uudelleen kouluttamalla jo työssä olevia, usein jo jonkin tutkinnon suorittaneita aikuisia. (Emt.) Työelämäkytkentöjä vahvistamaan on organisoitu vähintään 20 opintoviikon laajuinen työharjoittelu kaikissa ammattikorkeakoulututkinnoissa. Ongelmakeskeiset projektiopinnot, erilaiset alihankinta- ja opinnäytetyöt yrityksille sekä

12 9 opiskelijoiden tekemä suoranainen pienimuotoinen liike- ja palvelutoiminta ovat vieneet opiskelua kohti työelämää. Käytännön työ ja harjoittelu vahvistavat oppilaitoksen ja työelämäsektorin verkostoitumista. (Emt.) Opiskelijoiden ja työnantajien kohtaamista varten on synnytetty tietoverkkopohjaisia kohtaamispaikkoja. Tällainen on ammattikorkeakoulujen yhteisesti organisoima Jobnet, jossa korkeakoulutuksen saanut osaaja, työnantaja ja sopiva työpaikka kohtaavat entistä paremmin. Korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelut ovat omalta osaltaan vahvistaneet opiskelijoiden työelämätietoutta sekä helpottaneet siirtymävaihetta opiskelusta työelämään. Parhaillaan laajennetaan myös verkko-opiskelumahdollisuuksia. Tavoitteena on luoda entistä avoimempia oppimisympäristöjä, jotta työelämässä oleville aikuisille olisi tarjolla lisää aikaan ja paikkaan sitomattomia opiskelumahdollisuuksia. Tämä vastaa osaltaan myös työelämän joustavuusvaatimuksiin. (Emt.) Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on erinomaisen vetovoiman lisäksi hyvä valmistuneiden työllistyvyys. Sosiaali- ja terveysala pois lukien viime vuonna tutkinnon suorittaneista ammattikorkeakoulun opiskelijoista peräti 76 %:lla oli työpaikka jo valmistumishetkellä. Tietotekniikkainsinöörit ovat työllistyneet erityisen hyvin sillä lähes 90%:lla oli työpaikka jo ennen valmistumista. Hyvän työllistymisen avaintekijä on ollut yritykselle annettu näyttö. Insinööriliiton selvityksen mukaan yli puolelle valmistuvista insinööreistä tarjotaan työpaikkaa yrityksestä, jolle opiskelun huipentava opinnäytetyö tehdään. (Emt.) Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinto on laajaalainen, koulutusohjelmia on kolme, joista jokaisella on omat erityispiirteenä. Tutkinnon suorittaneilla restonomeilla on kokonaisnäkemys matkailu-, ravitsemis- ja talousalasta ja sen kehittämismahdollisuuksista sekä taito suunnitella, kehittää tuottaa, toteuttaa ja myydä eri kohderyhmille tarkoitettuja palveluita. (Opinto-opas ) Perustutkinnon opinnot ovat 140 opintoviikkoa, poikkeuksena Degree Programme in Facility Management and Consumer Communication, joka on laajuudeltaan 160 ov. Opintojen keskimääräinen suoritusaika on 3,5-4 vuotta. Restonomikoulutuksella saa valmiudet toimia asiantuntija- ja esimiestehtävissä ja

13 10 yrittäjänä ravitsemispalvelu-, kuluttajapalvelu sekä toimitilapalvelualoilla. Koulutuksen aikana opiskellaan erityisesti palvelujen tuottamiseen, kehittämiseen ja johtamiseen sekä yrittäjyyteen liittyviä opintokokonaisuuksia. Osaamista on myös mahdollista lisätä opiskelemalla syventäviä opintoja. Opinnoissa korostetaan myös tuotekehityksen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä taitoja. (Emt.) Opiskelussa painotetaan työelämän ja käytännön vaatimuksia, joita teoreettinen tieto ja tutkimus palvelevat. Ammattikorkeakouluissa painotetaan koulutusohjelmien joustavuutta, jolloin ympäristön muutoksiin ja vaatimuksiin pystytään reagoimaan nopeasti (Orelma 1994, 141). Koulutusohjelmat ja suuntautumisvaihtoehdot ovat muuttuneet vuosien saatossa, muutokset ovat vaikuttaneet opintojaksojen ja tavoitteiden sisältöön, mutta opintojen koostumus on pysynyt samana. Opinnot koostuvat perusopinnoista, ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta, opinnäytetyöstä sekä kypsyysnäytteestä. (Emt.) Perusopinnot sisältävät yleensä ammattikorkeakouluun ja koulutusohjelmaan perehtymistä. Perusopinnot sisältävät muun muassa orientoivia, viestintään sekä tiedonhankintaan liittyviä opintoja. Ammattiopinnot pitävät sisällään liikkeenjohdollisia opintoja sekä pakollisia, että vapaaehtoisia ammatillisia opintoja. Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija voi täydentää omaa opintokokonaisuuttaan haluamaansa suuntaan. Työharjoittelun osuus opinnoista on yhteensä 20 opintoviikkoa, joka on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisen työharjoittelun tavoitteena on tutustuttaa opiskelija yrityksen tai organisaation työtehtäviin sekä niihin tietoihin ja taitoihin, joita kyseisessä harjoittelupaikassa tarvitaan. Toisessa työharjoittelussa opiskelija keskittyy yritystoiminnan johtamiseen sekä kehittämiseen. Opinnäytetyöllä opiskelija osoittaa valmiutensa soveltaa oppimaansa käytännössä. Kypsyysnäytteellä mitataan suomen kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä oman opinnäytetyön alaan. (Emt.)

14 11 4 AMMATTIKORKEAKOULUN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖ 4.1 Työelämässä tapahtuvat muutokset Työtehtävät ja niiden sisältö muuttuvat markkinoiden ja kilpailutilanteen mukaan. Työtehtävät eri aloilla sisältävät yhä enemmän abstraktia tietojenkäsittelyä, vaativat älykkyyttä ja siksi myös yhä korkeampaa koulutustasoa. Ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokyky korostuvat organisaation kaikilla tasoilla. Asiakaspalvelualoilla asiakkaiden arvoketjun ymmärtäminen ja asiakastyytyväisyyden saavuttaminen ovat yritysten tärkeimpiä toimintoja. Asiakkaalle pyritään tuottamaan lisäarvoa palvelun laadulla ja nopeudella. Tämä puolestaan korostaa yksilöiden laaja-alaista osaamista ja erityisesti sosiaalisia taitoja. (Lampinen 1995, ) Yksittäisen työntekijän työskentelylle on ominaista kommunikointi ja tiedonjakaminen muiden työntekijöiden kanssa sähköisesti eli tietotekniikkaa voimakkaasti hyväksikäyttäen. Ajankäyttö työtehtävien suorittamiseen on vähentynyt ja näin ollen asettanut osaltaan vaatimuksia paineensietokyvylle ja tehokkuudelle. Ammattikorkeakoulu kouluttaa esimiestason tehtäviin kykeneviä henkilöitä ja myös esimiesten tehtäväkenttä on muuttunut ja muuttuu ajan tarpeiden mukaan. Heidän roolinsa työyhteisöissä on siirtynyt valvovasta, työtehtäviä antavasta enemmänkin ohjaavaan ja kannustavaan suuntaan. (Lampinen 1995, 179.) 4.2 Työelämän muutosten vaikutukset ammattitaitovaatimuksiin ja koulutukseen Työelämämuutokset ja ajanmukaiset uudet ammattitaitovaatimukset asettavat haasteita sekä koulutusjärjestelmälle, että yksilölle. Jatkuva itsensä kouluttaminen ja oman osaamisen ylläpitäminen ovat yrityksissä nykyään arkipäivää. Koulutussektorille tämä merkitsee mahdollisuuksia organisoida ja räätälöidä toiveiden mukaisia kattavia ja monipuolisia jatkokoulutusmahdollisuuksia. Tiedonmäärän hurja lisääntyminen ja yhteiskunnan monimutkaistuminen lisäävät ihmisten välisten vuorovaikutussuhteiden merkitystä. Enää ei riitä pelkkä teoria-

15 12 tiedon hallitseminen vaan työntekijöiltä odotetaan myös erilaisten ihmissuhdetaitojen omaksumista. Työnantajat toivovat työntekijältä myös kykyä hahmottaa suurempia kokonaisuuksia, oma-aloitteisuutta ja kielitaitoa. (Korhonen 1999, 28.) Koulutuksessa työnantajasektori toivoo normaalin erikoisosaamisopetuksen lisäksi kiinnitettävän yhä enemmän huomiota sisäiseen yrittäjyyteen, omaehtoiseen toimintaan, itsenäisyyteen, oman työn suunnitteluun ja vastuullisuuteen, ominaisuuksia joita nimitetään yleiskvalifikaatioiksi. Myös toinen termi, joka nousee usein esiin työelämän ja koulutussektorin välisissä keskusteluissa on yksilöllistyminen. Ammattikorkeakoulumaailmassa se tarkoittaa joustavuutta, laaja-alaisuutta ja itseohjautuvuutta. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa opintoja myös oman alansa ja oppilaitoksensa ulkopuolelta joustavasti omien yksilöllisten mieltymystensä ja tavoitteidensa mukaan. Opettajien rooli on tällöin ohjaava ja kannustava. (Emt ) Eräs yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksen välinen ero on se, että ammattikorkeakouluopinnot suuntaavat opiskelijaa jollekin ammatilliselle alalle, kun taas yliopisto-opinnot valmentavat enemmänkin laaja-alaiseen tiedonhallintaan ja tutkimukseen. Keväällä 1999 ammattikorkeakouluopiskelijoille eri puolille maata tehdyllä kyselyllä selvitettiin muun muassa heidän mielipidettään teorian ja käytännön suhteesta ammattikorkeakouluissa. Eri alojen ammattikorkeakouluopiskelijoista reilu kolmasosa eli 36 % oli sitä mieltä, että opetus on liian teoreettista ja ainoastaan kolme prosenttia piti sitä liian käytännönläheisenä. Suurin osa (61 %) piti teorian ja käytännön suhdetta sopivana. (Mikkola 2001, 70.) Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla opiskelijoista 39 % piti koulutusta liian teoreettisena ja kaksi prosenttia liian käytännönläheisenä. Työharjoittelu koetaan tärkeäksi kaikilla aloilla sekä opintojen edistymisen, että työnsaantimahdollisuuksien paranemisen kautta (Emt. 90). Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoiden mielipiteet työllistymisestään ovat em. kyselyn pohjalta optimistisia, jo ennen valmistumista he uskoivat saavansa muita koulutusaloja paremmin töitä. Tällä alalla työssäkäynti opiskelujen ohella oli myöskin yleisintä.

16 13 Kaikkien eri koulutusalojen opiskelijat olivat sitä mieltä, että yleissivistäviä ns. yhteisiä pakollisia opintoja tulisi vähentää tai niitä pitäisi ainakin muokata vastaamaan omaan alaan liittyviä asioita (Emt. 73). Kun kuitenkin 80 % ammattikorkeakouluopiskelijoista on suorittanut ylioppilastutkinnon, ovat he mielestään saneet tarpeeksi yleissivistävää koulutusta (Emt. 75). 4.3 Esimieskoulutus Nimensä mukaisesti palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmasta valmistuu esimies- ja johtotehtäviin sekä palvelujen kehittämiseen kykeneviä ammattilaisia. Opintokokonaisuuksiin sisältyy mm. henkilöstöjohtamista, palvelun laadun kehittämistä ja liiketoiminnan strategista johtamista. Opiskelija saa valmiudet käyttää liikkeenjohdon työkaluja liiketoimintaprosessien suunnitteluun ja ohjaukseen ja suunnitella yrityksen tai organisaation liiketoiminnallisia kokonaisuuksia (Opinto-opas , 225). Saatuja oppeja voidaan soveltaa ja testata käytännössä toisen vaiheen työharjoittelujakson aikana. Salmimiehen (2002) mukaan johtajuuden lähtökohtana pidetään sitä, että johtaja varmistaa organisaation toiminta-ajatuksen mukaisen liiketoiminnan toteutumisen hyväksikäyttäen ja ohjaten aineellisia ja inhimillisiä voimavaroja oikeisiin kohteisiin. Hänen on varmistettava tiedonkulku organisaation joka tasolle ja huolehdittava, että tiedetään miten tehdään oikeita asioita oikein. Perinteisesti johtajan ja esimiehen tehtävät on määritelty seuraavasti: - toiminnan ja asioiden johtaminen eli management - ihmisten johtaminen eli leadership - sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien luominen ja johtaminen - yrityksen ja sen osien kehityksen johtaminen Esimiehen tehtäviä on lukuisia ja niitä on jaoteltu useilla eri tavoilla, mutta yksinkertaisimmillaan ne ovat asioista ja ihmisistä huolehtiminen. Asioista huolehtiminen pitää sisällään mm. palvelun suunnittelua, tavoitteiden asettelua ja tulosten arvioimista. Ihmisistä huolehtiminen tarkoittaa työntekijöiden tarpeiden

17 14 huomioonottamista, henkilöstön kehittämistä ja kannustamista. (Joutsenkunnas & Heikurainen 1999, 86.) Esimiehen ammattitaito perustuu useisiin eri tekijöihin kuten ominaisuuksiin, tietoihin, taitoihin, kykyihin ja asenteisiin. Johtajana ja esimiehenä toimiminen vaatii pääasiassa kahdenlaisia valmiuksia. Hän tarvitsee menestyäkseen sekä alaan liittyvää ammattitaitoa ja asiantuntemusta, että myös ihmisten käsittelyyn liittyviä taitoja. (Emt.) Palveluyrityksessä esimiehen on hyvä tiedostaa, miten hän kokee esimiestaitonsa perustan. Jos se painottuu yksinomaan alan asiantuntemukseen, voi olla vaarana, ettei hän arvosta tarpeeksi ihmissuhdevalmiuksia. Asiakaspalvelutyössä ihmissuhdetaidot ovat kuitenkin erityisen merkittäviä alan erikoistietojen ja taitojen rinnalla. (Emt. 89.) Lähitulevaisuuden esimiestyöhön liittyviä tärkeitä tietoja ja taitoja on selvitetty muun muassa Opetushallituksen toimesta. Hotelli- ja ravintola-alalla esimiehet tulevat tarvitsemaan seuraavia spesifisiä taitoja: informaatiojärjestelmien tuntemusta, kouluttajana toimimista, henkilöstöasioiden tuntemusta, henkilöstöresurssien oikeaa mitoitusta ja työehtojen hallintaa (Visanti 1999, 102). Hotellija ravintola-alalla toimipaikan menestykselle tärkeänä tekijänä nähdään yleis- ja moniosaaminen eli taito hallita laajemmalti työympäristön eri tehtäviä (Visanti 1999, 97). Esimiestyö voidaan kiteyttää kolmeksi kokonaisuudeksi jotka ovat henkilöt, informaatio ja päätökset. Nämä toimivat ikään kuin silmukassa ja ovat toisistaan kiinteästi riippuvaisia. Aluksi henkilöiltä saadaan tärkeä käyttöinformaatio ja se voidaan muuttaa energiaksi esimiehen päätösten avulla. Päätöksiään esimies voi toteuttaa kuitenkin ainoastaan muiden henkilöiden avulla. (Nurmi 2000, 24.) Nurmen 2000 mukaan koska esimiestyö on kokonaisluonteista, ei esimies voi olla hyvä vain yhdellä osa-alueella ja huono muilla. Eri tilanteissa vaaditaan eri rooleja. Terävä ja idearikas henkilö, joka on huono henkilösuhteissaan, ei kykene toteuttamaan ideoitaan ilman toisten ihmisten apua. Samalla tavalla henkilösuhteissa pätevä mutta päätöksenteossa arka ja kykenemätön ihminen ei ole

18 15 hyvä johtaja. Esimiehen ja johtajan täytyy kyetä näkemään asemansa kokonaisuus ja hallitsemaan sen osat vähintään yrityksen menestymisen vaatimalla tasolla. 5 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 5.1 Piia Ryynäsen opinnäytetyö restonomien työllistymisestä 2000 Piia Ryynäsen opinnäytetyössä selvitettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulusta matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta vuosina valmistuneiden sijoittumista ja alan ammattikorkeakoulutuksen vastaavuutta työelämän vaatimuksiin. Tutkimus oli survey tutkimus, joka koottiin postikyselyn avulla. Kyselylomake lähetettiin 139:lle valmistuneelle. Vastausprosentti oli 52,5. (Ryynänen 2000, 2.) Heti valmistumisen jälkeen oli työllistynyt 66,5 % vastaajista, joista koulutusta vastaavissa tehtävissä toimi 12 %. Työttömänä oli neljännes vastanneista. Tutkimushetkellä syyskuussa 1999, jolloin valmistumisesta oli kulunut aikaa kahdeksasta kuukaudesta neljään vuoteen, oli työllistyneitä 86 prosenttia vastanneista. Heistä koulutusta vastaavissa tehtävissä työskenteli 33 prosenttia ja työttömänä oli 3 prosenttia. (Emt.) Vastaajista 72,5 prosenttia oli sitä mieltä, että koulutus oli melko hyvin tai kohtalaisesti vastannut työelämän vaatimuksia. Päällimmäiseksi toiveeksi nousi matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon tunnettuuden lisääminen kaikin mahdollisin keinoin. Lisäksi vastaajat kokivat, että käytäntöä tulisi olla enemmän sekä käytäntöä ja teoriaa tulisi yhdistää paremmin. Konkreettisesti eri opintojaksoista toivottiin lisää liikkeenjohdollisia aineita sekä johtamiseen ja henkilöstön kouluttamiseen liittyviä esimiestaitoja. (Emt.)

19 Ura- ja rekrytointipalvelujen sijoittumisseurantakysely 2001 Jyväskylän ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelujen sijoittumisseurantakyselyllä 2001 selvitettiin, kuinka Jyväskylän ammattikorkeakoulusta vuonna 2001 valmistuneet ovat sijoittuneet työelämään ja mitkä ovat heidän käsityksensä ammattikorkeakoulututkinnosta ja opinnoista Jyväskylän ammattikorkeakoulussa noin vuoden kuluttua valmistumisesta. (Nives 2003) Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavasta koulutuksesta valmistui 796 opiskelijaa vuonna Ura- ja rekrytointipalvelun lokakuussa 2001 lähettämään sijoittumisseurantakyselyyn vastasi heistä 47 prosenttia. Vastaajista 60 prosenttia oli sitä mieltä, että ammattikorkeakoulututkinnot tunnetaan hyvin työmarkkinoilla. Parhaimmaksi tunnettuutta arvioivat IT- instituutista valmistuneet ja heikoimmaksi tunnettuutta arvioivat matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneet. (Emt.) Yli puolet eli 52 % vastaajista koki, että ammattikorkeakoulu oli tukenut työelämäyhteyksien kehittymistä. Vastaajista 70 % koki hankkineensa riittävät kieli- ja viestintävalmiudet, mutta vain 45 prosenttia riittävät valmiudet toimia kansainvälisissä tehtävissä. Valmiudet toimia asiantuntijatehtävissä koki hankkineensa 71 % vastanneista ja 79 % piti teoreettisia perusteita riittävinä. Kyselyn mukaan harjoittelu oli työllistymisen kannalta merkittävin opintojen aikaisista työelämäyhteyksistä. Toisella sijalla tuli muu opintojen aikana saatu työkokemus. IT - alalta valmistuneiden mielestä myös opinnäytetyöstä oli ollut hyötyä työllistymisessä, muiden koulutusalojen mielestä opinnäytetyö ei juurikaan ollut hyödyttänyt työn saantia. (Emt.) Vastaajista 70 prosenttia oli työssä valmistumishetkellä vuonna Noin vuoden kuluttua valmistumisesta työllisyys oli kohonnut 87 prosenttiin. Työttömyys oli vastaavasti laskenut 20 prosentista 4 prosenttiin. Työllistyneistä 53,8 prosenttia työskenteli Keski-Suomessa. IT- alalta suurin osa oli työllistynyt Keski-Suomeen. Matkailu- ravitsemis- ja talousalalta valmistuneita oli jäänyt suhteessa vähiten Keski-Suomeen. Vastaajista 17 henkilöä eli 4,5 prosenttia oli päätoimisesti opiskelemassa. (Emt.)

20 17 Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneita työllisti eniten julkinen sektori, kaikilta muilta aloilta valmistuneista suurin osa työskenteli yksityisellä sektorilla. Kaikista työllistyneistä 58 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla ja julkisella sektorilla 35 prosenttia. Vastaajista 60 %:lla oli toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Eniten näitä "pysyviä" työsuhteita oli insinööreillä. Eniten määräaikaisia työsuhteita oli sosiaali- ja terveysalalta sekä matkailu-, ravitsemis ja talousalalta valmistuneilla. Vain 30 vastaajaa (9 %) teki osa-aikatyötä, muilla oli kokopäivätyö. Osa-aikaisista työntekijöistä 29 oli naisia. Osa-aikatyötä tekeviä oli eniten sosiaali- ja terveysalan ja matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla. (Emt.) 5.3 Yksityisten palvelualojen koulutusselvitys 2001 Palvelutyönantajien vuonna 1999 tekemän selvityksen mukaan ammattikorkeakouluista valmistuneista 73 % työskenteli suorittavan tason tehtävissä tai asiantuntijatehtävissä, 22 % esimiestason tehtävissä ja viisi prosenttia johtotehtävissä. Uusimman, vuonna 2001 tehdyn selvityksen mukaan tilanne ei ole merkittävästi muuttunut. Yleisimmin, 76 %, valmistuneet sijoittuvat yhä joko asiantuntijatehtäviin tai suorittavan tason tehtäviin. Esimiestason tehtävissä työskentelee 18 %. Johtotehtäviin sijoittuneissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. (Martikainen 2001, 10.) Pienten ja suurten yritysten välillä on jonkin verran eroja sen suhteen, minkä tason tehtäviin ammattikorkeakouluista valmistuneet sijoittuvat. Pienissä yrityksissä selvästi suurempi osa, eli 15 % valmistuneista sijoittuu johtotason työtehtäviin, kun taas suurissa yrityksissä osuus on kolme prosenttia. Ero selittynee johtotason tehtävien erilaisella sisällöllä suurissa ja pienissä yrityksissä. Toinen selkeä ero sijoittumisessa eri tason työtehtäviin pienten ja suurten yritysten välillä on asiantuntijatehtävien kohdalla: suurissa yrityksissä 29 % ja pienissä vastaavasti 17 %. Esimiestason tehtäviin ja suorittavan tason tehtäviin sijoittuvien osuudet ovat suurissa ja pienissä yrityksissä lähes samat. (Emt.) Yrityksiltä kysyttiin myös niiden näkemystä suunnitteilla olevasta ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista. Neljäsosa piti jatkotutkintoa hyvänä ammattitaidon kehittämisen koulutusmuotona. Lähes 40 % yrityksistä oli sitä mieltä, että

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus Page 1 of 5 Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelma Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on 3,5 vuotta. Aikuiskoulutuksena suoritettava

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus Page 1 of 5 Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Koulutusohjelman tavoitteet Opiskelija kasvaa opintojensa aikana ruokatuotannon osaajaksi, jolla on vastuullinen ja yrittäjähenkinen asenne työhönsä.

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Opetussuunnitelma Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus >> Opintojaksoluettelo >> Opintojen suoritusjärjestys

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Amk-opinnot Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus Page 1 of 5 Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on 3,5 vuotta. Suoritettava tutkinto

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE:

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE: VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE: - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMK-tutkinto Aikuiskoulutus HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK)

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot