JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALALTA VUOSINA VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALALTA VUOSINA 1999 2001 VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALALTA VUOSINA VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN Tommi Holmsten Arto Syrjälä Toukokuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) HOLMSTEN Tommi SYRJÄLÄ Arto Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 60 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALALTA VUOSINA VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja Eila PARTANEN Toimeksiantaja(t) Jyväskylän ammattikorkeakoulu Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemisja talousalalta vuosina valmistuneiden työelämään sijoittuminen, restonomikoulutuksen tunnettuus ja valmistuneiden näkemyksiä koulutuksen ja työelämän vaatimusten vastaavuudesta. Lisäksi selvitettiin palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelmasta kuluttajapalveluopinnoista valmistuneiden työllistyminen ja heidän näkemyksensä kuluttajapalvelujen opinnoista. Tutkimus toteutettiin kirjekyselyn ja haastattelujen avulla. Kyselylomake lähetettiin 229:lle Jyväskylän ammattikorkeakoulusta matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta vuosina valmistuneelle joulukuussa Haastattelut tehtiin tammi-helmikuussa 2003 kymmeneen Jyväskylän alueen yrityksiin eri toimialoille. Kyselyn vastausprosentti oli 47,6. Vastaajista heti valmistumisen jälkeen oli työllistynyt 74 %. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tehtävissä työskenteli 74,3 % vastanneista. Tutkimuksen tekohetkellä työllistyneitä oli 95 % ja työttömänä oli ainoastaan yksi henkilö. Vastaajista 67 % oli sitä mieltä, että koulutus on vastannut hyvin työelämän vaatimuksia ja 9 % oli sitä mieltä, että vastaavuus on erittäin hyvä. Henkilökohtaisten haastattelujen perusteella restonomi-nimikkeen tunnettuus on vielä huono muualla kuin ravitsemisalalla. Kuluttajapalveluopinnoista valmistuneet ovat työllistyneet hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin, ja he ovat sitä mieltä, että käytännön harjoittelua tulee lisätä ja viestinnän, kielten ja neuvonnan opintoja pitää korostaa entisestään. Tutkimus antaa tietoa restonomiopiskelijoiden sijoittumisesta työelämään ja lisäksi sitä voidaan hyödyntää tietopakettina opiskelijoiden ja restonomikoulutuksesta kiinnostuneiden keskuudessa. Tulokset antavat myös suuntaa ja ideoita koulutuksen kehittämiseen. Avainsanat (asiasanat) ammattikorkeakoulu, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, restonomi, työllistyminen Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) HOLMSTEN Tommi SYRJÄLÄ Arto Type of Publication Dissertation Pages 60 Confidential Language Finnish Until Title EMPLOYMENT OF STUDENTS GRADUATED IN FROM JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC, SCHOOL OF TOURISM AND SERVICES MANAGEMENT Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor Eila PARTANEN Assigned by Jyväskylä Polytechnic, School of Tourism and Services Management Abstract The aim of the dissertation was to study the employment rates of those students graduated from the School of Tourism and Services Management of Jyväskylä Polytechnic between the years 1999 and 2002, how well the degree restonomi (Bachelor of Hospitality Management) was known and how the graduates saw their education meeting the requirements of working life. In addition, the employment rates of the graduates from the Finnish degree programme of Service Management concentrating on consumer services, and their views of the programme were studied. The research was realised by a survey and personal interviews. The survey was mailed in December 2002 to 229 graduate students from the School of Tourism and Services Management of the Polytechnic. The response rate was 47,6 %. The interviews that were conducted in ten companies of several lines of business within Jyväskylä area took place in January and February In total 74 % of the respondents were employed immediately after graduation and 74,3 % worked in tourism and service related business. At the time the survey was conducted the employment rate of the respondents was 95 %. 67 % of the respondents found the education to meet the requirements of working life. Based on the interviews the knowledge level of the degree restonomi is still poor in all the fields other than restaurant related. The graduates who concentrated on consumer services thought that the amount of work practice needs to be increased, and the communication and language studies need to be further emphasized. The study reveals how restonomi graduates are positioned in working life, and it may be used as an information package among those who are interested in the particular education. The results also steer and give ideas to the development of the degree programme. Keywords Polytechnic, Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication, Employment Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AMMATTIKORKEAKOULU SUOMALAISESSA KOULUTUSJÄRJESTELMÄSSÄ Ammattikorkeakoulujen syntyhistoria Ammattikorkeakoulujen perustamisen syyt ja tulevaisuuden näkymiä JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATTIKORKEAKOULUN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖ Työelämässä tapahtuvat muutokset Työelämän muutosten vaikutukset ammattitaitovaatimuksiin ja koulutukseen Esimieskoulutus AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA Piia Ryynäsen opinnäytetyö restonomien työllistymisestä Ura- ja rekrytointipalvelujen sijoittumisseurantakysely Yksityisten palvelualojen koulutusselvitys TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoitteet Aineiston keruu Aineiston käsittely Kyselyyn vastanneiden taustat VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN Työllistyminen valmistumisen jälkeen Työllistyminen Jyväskylään Sukupuolen vaikutus työllistymiseen Jatko- ja täydennyskoulutustarve sekä yhteistyömuodot RESTONOMIKOULUTUKSEN VASTAAVUUS TYÖELÄMÄN VAATIMUKSIIN Restonomien näkemykset Työnantajien kokemukset KULUTTAJAPALVELUOPINNOISTA VALMISTUNEIDEN NÄKEMYKSIÄ OPINNOISTAAN POHDINTA Vastanneiden työllistyminen Koulutuksen vastaavuus työelämän vaatimuksiin Kuluttajapalveluopiskelijat Tutkimuksen arviointi...39

5 LÄHTEET...41 LIITTEET...43 Liite 1. Saatekirje...43 Liite 2. Kyselylomake...44 Liite 3. Haastattelukysymykset osa Liite 4. Haastattelukysymykset osa Liite opintoviikon opintokokonaisuuksia valinneet...50 Liite 6. Ammattinimikkeet...52 Liite 7. Koulutuksen tuomat valmiudet...54 Liite 8. Tärkeimmiksi koetut opintokokonaisuudet...55 Liite 9. Kuluttajapalveluopinnoista valmistuneiden ammattinimikkeitä...56

6 3 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, ja kymmenen vuoden olemassaolonsa aikana ne ovat kehittyneet monipuolisiksi oppilaitoksiksi. Ammattikorkeakoulut tarjoavat koulutusta, jossa yhdistyvät teoreettinen tieto ja käytännön työ. Työelämä ja sen vaatimukset ovat kymmenessä vuodessa muuttuneet, ja sen vuoksi ammattikorkeakoulujen on pysyttävä kehityksessä mukana. Ensimmäiset restonomit valmistuivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemus- ja talousalalta vuonna Vuosina valmistuneiden restonomien työllistymisestä on tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin heidän sijoittumistaan työelämään sekä koulutuksen vastaavuutta työelämän vaatimuksiin. Opinnäytetyön toimeksiantaja Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikkö halusi päivittää tietojaan ja selvittää restonomien työllistymisen nykyistä tilannetta. Tällä tutkimuksella selvitettiin osittain samoja tutkimusongelmia kuin aikaisemmassa opinnäytetyössä sekä lisäksi restonominimikkeen tunnettuutta ja kuluttajapalveluista valmistuneiden näkemyksiä omista suuntautumisopinnoistaan. Tutkimusaineisto saatiin postikyselyn avulla talvella Kysely lähetettiin 229:lle matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneelle. Vastausprosentiksi tuli 47,6. Restonomin tunnettuutta selvitettiin haastattelemalla paikallisten yritysten vastuuhenkilöitä. Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää matkailu-, ravitsemis- ja talousalan markkinoinnissa sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja opiskelemaan pyrkivien opintojen ohjauksessa. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö saa työn kautta ehdotuksia koulutusohjelmien kehittämiseen. Restonomien tunnettuutta täytyy lisätä aggressiivisen markkinoinnin ja entistä kiinteämmän yritysyhteistyön avulla.

7 4 2 AMMATTIKORKEAKOULU SUOMALAISESSA KOULUTUSJÄRJESTELMÄSSÄ 2.1 Ammattikorkeakoulujen syntyhistoria Ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa Saksassa ja Englannissa 1960-luvun lopussa. Vanhojen yliopistojen rinnalle perustettiin uusia yliopistoja, joista useimmat ovat Suomen ammattikorkeakouluja vastaavia oppilaitoksia eli polytechnicejä (Parikka 1999, 53). Englannin ammattikorkeakoulusta pyrittiin luomaan yliopistoja ammatillisemmin suuntautunut korkeakoululaitos. Saksassa ammattikorkeakoulut luotiin korkeamman teknillisen sekä kaupallisen koulutuksen tason nostamiseksi. Hollannissa nostettiin vuoden 1986 toteutetulla lainsäädäntöuudistuksella ylimmät ammatilliset oppilaitokset toimiviksi ammattikorkeakouluiksi. Norjassa ja Ruotsissa toimivat myös ammattikorkeakoulut, mutta niiden lähtökohdat ja toimintaperiaatteet poikkeavat muun Euroopan sekä myös Suomen ammattikorkeakouluista. (Jääskeläinen 2000, ) Jo 1960-luvun puolivälissä heräsi ensimmäisen kerran ajatuksia perustaa Suomeen ammattikorkeakouluja. Myös 1970-luvulla oli vireillä hankkeita lähinnä teknillisen ja hoitotieteellisen alan ammattikorkeakoulujen perustamiseksi. Kuitenkin vasta 1980-luvulla tapahtunut sekä lukioiden että yliopistojen opiskelijamäärien kasvu ja samanaikainen yleisen koulutustason ja koulutustoiveiden kohoaminen tekivät korkeakoululaitoksen uudelleen organisoinnista 1990-luvun keskeisen koulutuspoliittisen kysymyksen. Vuonna 1991 valtioneuvosto myönsi kokeiluluvan 22:lle väliaikaiselle ammattikorkeakoululle (Korhonen 2000, 59). Tutkimuksen tekohetkellä Suomessa toimii 29 ammattikorkeakoulua eri puolella maata. Lisäksi Ahvenanmaalla toimii Högskola på Åland ja sisäasiainministeriön alaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulu (http://www.minedu.fi/opm/koulutus/).

8 5 2.2 Ammattikorkeakoulujen perustamisen syyt ja tulevaisuuden näkymiä Ammattikorkeakoulujärjestelmän perustamisen taustalla on olemassa useita vahvoja syitä. Eräitä syitä ovat olleet ylioppilaiden valtava määrä, ammatillisen koulutusväylän vetovoimattomuus ja koulutusjärjestelmämme ammatillisen osan yhteismitattomuus muun Euroopan, erityisesti Euroopan Unioniin kuuluvien maiden kanssa. Myös pula ammattilaisista eurooppalaisilla työmarkkinoilla, kansallisen kilpailuasetelman parantaminen, yliopisto- ja korkeakoulututkintojen kalleus, yliopistojen tehottomuus kouluttajina ja korkeakoulun tuoman vetovoiman lisääntyminen ammattikorkeakoulun sijaintipaikkakunnalla ovat osaltaan vaikuttaneet ammattikorkeakoulujen syntymiseen. (Korhonen 2000, ) Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten. Tärkeinä tavoitteina mainittakoon myös edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja ajan tasalla pysymiseen. Valmiudet jatkuvaan kouluttautumiseen, riittävä viestintä- ja kielitaito sekä asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet muodostavat suuren osan opintokokonaisuuksista. (Korhonen 2000, ) Korhonen (2000) arvioi tutkimuksen ja käytännön asiantuntijuuden roolia ja ennusti kenttätyön, konsultoinnin ja jatkuvan oppimisen nousevan uuteen arvoon myös yliopistojen ja korkeakoulujen tieteellisessä tutkimuksessa. Ammatillisuus, johon ammattikorkeakoulun pitäisi opiskelijoitaan kasvattaa ei ole pelkästään osaamisen teknisten vaatimusten hallintaa vaan myös kasvua ja kehittymistä ihmisenä. Kyseessä on ammatillisen kasvun malli, jossa korostuvat opiskelijan omat tavoitteet, kokemukset ja kasvu. Työntekijä muuttuu, työn toteuttamisen ehdot eivät välttämättä. Niillä aloilla, joilla korostetaan, että työn tekijä itse on tärkein työväline, tämä on heijastunut koulutukseen ja sen pitää tulla myös selvästi esille ammattikorkeakouluopetuksessa. Työelämäsektorille on sitä parempi, mitä itsenäisempi ja voimakkaampi yhteistyöosapuoli sillä on korkeakoulussa. Jos korkeakouluista kuitenkin tulisi vain

9 6 työelämäsektorin jo nykyisellään näkemien tarpeiden tyydyttäjiä, menettäisivät korkeakoulut pian ne vahvuustekijät, joiden takia ne ovat työelämäsektorille merkityksellisiä. Ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden kehityksessä voidaan nähdä kolme mahdollisuutta. Ensimmäisessä ne jatkavat nimeltään muuttuneina, mutta sisällöllisesti opistomuotoisena koulutuksena ja rekrytoivat opiskelijoikseen lähinnä lukion sekä ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Toisessa vaihtoehdossa rekrytointi lähtee suuntautumaan perinteisesti kouluasteelle suuntautuneisiin ja kolmannessa ammattikorkeakoulut saavat opiskelijoikseen aikaisemmin korkeakoulusektorille ja yliopistoihin suuntautuneita opiskelijoita. (Korhonen 2000, ) Englannissa on käytössä tyypillinen ns. binaarijärjestelmä, joka tarkoittaa, että korkeakoululaitokseen kuuluu erillisiä, mutta muodollisesti yhdenmukaisia korkeakouluja. Tässä järjestelmässä tutkinnot sijoittuvat samalle viivalle yliopistotutkintojen kanssa, joita ovat siis kandidaatin-, maisterin- ja tohtorin-tutkinnot. Suomessa käytössä olevassa duaalimallissa painotetaan voimakkaammin ammattikorkeakoulun päätehtäväksi tuottaa ammattiosaajia työelämän tarpeisiin. Euroopan Unionin myötä Suomen duaalimalli voi mahdollisesti jäädä historiaan. Suomelle ei ole edullista jatkaa omalla linjallaan, jos samanaikaisesti muut isot EU-maat yhtenäistävät koulutuksiaan binaarijärjestelmän suuntaan. Yksi Suomen ammattikorkeakoulujärjestelmään siirtymisen perusteitakin oli saada koululaitoksiensa kansainväliselle vertailtavuudelle parannusta. (Jääskeläinen 2000, ) 3 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Jyväskylän palvelualojen väliaikainen ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa vuonna Se oli tuolloin vielä muodoltaan oppilaitosten yhteistyökokeilu, jossa mukana olivat hallinnon ja kaupan ala, matkailu- ravitsemis- ja talousala sekä vaatetusalan koulutusohjelma. Kokeilu raivasi tien viisi vuotta sitten perustetulle vakinaiselle Jyväskylän ammattikorkeakoululle, johon siinä vaiheessa jo yhdistyivät tekniikan ja liikenteen ala sekä sosiaali- ja terveysala.

10 7 Jyväskylän ammattikorkeakoulu perustettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulu on monialainen. Siellä on mahdollisuus opiskella kuudella koulutusalalla: luonnonvara, tekniikka ja liikenne, hallinto ja kauppa, matkailu-, ravitsemis- ja talous, sosiaali- ja terveys sekä kulttuuri. Maantieteellisesti toiminta laajeni luonnonvara instituutin muodossa Saarijärvelle sekä hallinnon ja kaupan yksikkönä Jämsänkoskelle. Erikseen on vielä mainittava informaatioteknologianinstituutin perustaminen vuonna 1998 vauhdittamaan osaltaan Keski- Suomen ja erityisesti sen pääkaupungin Jyväskylän nousua. Sekä yhteiskunnan että yksilön kehitys syntyy oppimisesta. Tähän on johtanut viimeisen vuosikymmenen aikana siirtyminen koulutusyhteiskunnasta oppimisyhteiskuntaan, jossa puhutaan oppilaan, opiskelijan tai aikuisen oppimisen lisäksi työssä oppimisesta, oppivasta organisaatiosta, oppivasta yrityksestä ja jopa oppivasta alueesta. Menestyminen erilaisissa työtehtävissä, yritystoiminnassa tai alueiden ja kansakuntien välisessä taloudellisessa kilpailussa riippuu oppimiskyvystä ja siihen perustuvista teknologisista ja kaupallisista, mutta suuressa määrin myös sosiaalisista ja kulttuuri-innovaatioista. (http://www.jypoly.fi/internet/jamk.nsf) Vuosien mittaan koulutustarjonta on rikastunut uusilla koulutusohjelmilla, monipuolisella täydennyskoulutuksella ja avoimella ammattikorkeakoululla. Uuden tekemisen painopiste on aivan viime vuosina ollut jatkuvasti laajenevassa aluekehitystyössä sekä työelämää palvelevassa tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Ammattikorkeakoulun laatua ja alueellista vaikutusta voi kuvata seuraavilla asioilla: hakijatilastojen mukaan Jyväskylä on ollut koko toimintansa ajan maan kolmen vetovoimaisimman monialaisen ammattikorkeakoulun joukossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoista puolet tulee maakunnan ulkopuolelta. (Emt.) Tuloksen laatua puolestaan osoittaa se, että valmistuneet työllistyvät hyvin. Heistä kaksi kolmasosaa työllistyy Keski-Suomeen. Ammattikorkeakoulu vahvistaa tällä tavoin jatkuvasti maakunnan, erityisesti Jyväskylän seudun osaamisperustaa. Toiminnan laatua osoittaa myös erinomainen menestyminen tuloksellisuuden arvioinneissa ja laatukilpailuissa. Siitä paras esimerkki on Tiimiakatemian valinta koulutuksen laatuyksiköksi vuonna (Emt.)

11 8 Yhdettätoista lukuvuottaan aloittava Jyväskylän ammattikorkeakoulu on nyt noin tutkinto-opiskelijan ja 570 henkilöstöön kuuluvan ammattilaisen korkeakouluyhteisö. Opiskelijoista on nuorisoasteen opiskelijoita ja noin kuuluu työelämästä tulevien, tutkinto- ja erikoistumisopinnoissa opiskelevan aikuisopiskelijan joukkoon. Vuosibudjetti lähentelee 40 miljoonaa euroa, josta maksullisen palvelutoiminnan osuus on noussut jo yli viidesosaan. (Emt.) Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kulkenut menestyksellisesti omaa tietään ja lunastanut paikkansa keskisuomalaisessa koulutus- ja innovaatiojärjestelmässä. Perusasiat ovat hyvässä kunnossa. Ammattikorkeakoululla on vahva asema nuorten ja aikuisten vetovoimaisena koulutusinstituutiona. Koulutus vastaa hyvin työelämän tarpeita. Yhteiskunnan kehityksessä osaamisen lisäämistarve näyttää jatkuvalta. Painopiste on juuri nyt ja lähitulevaisuudessa aluekehityksessä, jonka toivotaan lähtevän uuteen nousuun alueiden omien ponnistusten ja yhteistyökyvyn ansiosta. (Emt.) Ammattikorkeakoulun ideaan ja toimintatapaan kuuluu läheinen vuorovaikutus työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Tämä mahdollistaa paitsi opiskelijan helpomman harjoitteluun pääsyn myös osallistumisen erityyppisiin yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin aidoissa työelämän tilanteissa ja ympäristöissä (Opinto-opas , 15). Koulutuksen ja työelämän yhteyden tiivistäminen ei ole uusi tavoite, mutta viimeisten vuosien aikana keinoja ja panoksia on tullut lisää. Koulutusta on laajennettu ja sen tasoa nostettu siellä, missä uusia osaamisvaatimuksia on syntynyt ja jossa menestymisen avainaloihin on ollut tarpeen panostaa. Ammattikorkeakoulut ovat koettaneet kunnostautua juuri tässä ja siksi koulutustarjontaa on jatkuvasti uusittu tarvelähtöiseksi alueellisen kysynnän pohjalta. Hyvänä esimerkkinä tästä on ammattikorkeakouluista yliopistoihinkin levinnyt muuntokoulutus, jolla on pyritty vastaamaan työmarkkinoiden nopeaan muutokseen uudelleen kouluttamalla jo työssä olevia, usein jo jonkin tutkinnon suorittaneita aikuisia. (Emt.) Työelämäkytkentöjä vahvistamaan on organisoitu vähintään 20 opintoviikon laajuinen työharjoittelu kaikissa ammattikorkeakoulututkinnoissa. Ongelmakeskeiset projektiopinnot, erilaiset alihankinta- ja opinnäytetyöt yrityksille sekä

12 9 opiskelijoiden tekemä suoranainen pienimuotoinen liike- ja palvelutoiminta ovat vieneet opiskelua kohti työelämää. Käytännön työ ja harjoittelu vahvistavat oppilaitoksen ja työelämäsektorin verkostoitumista. (Emt.) Opiskelijoiden ja työnantajien kohtaamista varten on synnytetty tietoverkkopohjaisia kohtaamispaikkoja. Tällainen on ammattikorkeakoulujen yhteisesti organisoima Jobnet, jossa korkeakoulutuksen saanut osaaja, työnantaja ja sopiva työpaikka kohtaavat entistä paremmin. Korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelut ovat omalta osaltaan vahvistaneet opiskelijoiden työelämätietoutta sekä helpottaneet siirtymävaihetta opiskelusta työelämään. Parhaillaan laajennetaan myös verkko-opiskelumahdollisuuksia. Tavoitteena on luoda entistä avoimempia oppimisympäristöjä, jotta työelämässä oleville aikuisille olisi tarjolla lisää aikaan ja paikkaan sitomattomia opiskelumahdollisuuksia. Tämä vastaa osaltaan myös työelämän joustavuusvaatimuksiin. (Emt.) Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on erinomaisen vetovoiman lisäksi hyvä valmistuneiden työllistyvyys. Sosiaali- ja terveysala pois lukien viime vuonna tutkinnon suorittaneista ammattikorkeakoulun opiskelijoista peräti 76 %:lla oli työpaikka jo valmistumishetkellä. Tietotekniikkainsinöörit ovat työllistyneet erityisen hyvin sillä lähes 90%:lla oli työpaikka jo ennen valmistumista. Hyvän työllistymisen avaintekijä on ollut yritykselle annettu näyttö. Insinööriliiton selvityksen mukaan yli puolelle valmistuvista insinööreistä tarjotaan työpaikkaa yrityksestä, jolle opiskelun huipentava opinnäytetyö tehdään. (Emt.) Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinto on laajaalainen, koulutusohjelmia on kolme, joista jokaisella on omat erityispiirteenä. Tutkinnon suorittaneilla restonomeilla on kokonaisnäkemys matkailu-, ravitsemis- ja talousalasta ja sen kehittämismahdollisuuksista sekä taito suunnitella, kehittää tuottaa, toteuttaa ja myydä eri kohderyhmille tarkoitettuja palveluita. (Opinto-opas ) Perustutkinnon opinnot ovat 140 opintoviikkoa, poikkeuksena Degree Programme in Facility Management and Consumer Communication, joka on laajuudeltaan 160 ov. Opintojen keskimääräinen suoritusaika on 3,5-4 vuotta. Restonomikoulutuksella saa valmiudet toimia asiantuntija- ja esimiestehtävissä ja

13 10 yrittäjänä ravitsemispalvelu-, kuluttajapalvelu sekä toimitilapalvelualoilla. Koulutuksen aikana opiskellaan erityisesti palvelujen tuottamiseen, kehittämiseen ja johtamiseen sekä yrittäjyyteen liittyviä opintokokonaisuuksia. Osaamista on myös mahdollista lisätä opiskelemalla syventäviä opintoja. Opinnoissa korostetaan myös tuotekehityksen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä taitoja. (Emt.) Opiskelussa painotetaan työelämän ja käytännön vaatimuksia, joita teoreettinen tieto ja tutkimus palvelevat. Ammattikorkeakouluissa painotetaan koulutusohjelmien joustavuutta, jolloin ympäristön muutoksiin ja vaatimuksiin pystytään reagoimaan nopeasti (Orelma 1994, 141). Koulutusohjelmat ja suuntautumisvaihtoehdot ovat muuttuneet vuosien saatossa, muutokset ovat vaikuttaneet opintojaksojen ja tavoitteiden sisältöön, mutta opintojen koostumus on pysynyt samana. Opinnot koostuvat perusopinnoista, ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta, opinnäytetyöstä sekä kypsyysnäytteestä. (Emt.) Perusopinnot sisältävät yleensä ammattikorkeakouluun ja koulutusohjelmaan perehtymistä. Perusopinnot sisältävät muun muassa orientoivia, viestintään sekä tiedonhankintaan liittyviä opintoja. Ammattiopinnot pitävät sisällään liikkeenjohdollisia opintoja sekä pakollisia, että vapaaehtoisia ammatillisia opintoja. Vapaasti valittavilla opinnoilla opiskelija voi täydentää omaa opintokokonaisuuttaan haluamaansa suuntaan. Työharjoittelun osuus opinnoista on yhteensä 20 opintoviikkoa, joka on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisen työharjoittelun tavoitteena on tutustuttaa opiskelija yrityksen tai organisaation työtehtäviin sekä niihin tietoihin ja taitoihin, joita kyseisessä harjoittelupaikassa tarvitaan. Toisessa työharjoittelussa opiskelija keskittyy yritystoiminnan johtamiseen sekä kehittämiseen. Opinnäytetyöllä opiskelija osoittaa valmiutensa soveltaa oppimaansa käytännössä. Kypsyysnäytteellä mitataan suomen kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä oman opinnäytetyön alaan. (Emt.)

14 11 4 AMMATTIKORKEAKOULUN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖ 4.1 Työelämässä tapahtuvat muutokset Työtehtävät ja niiden sisältö muuttuvat markkinoiden ja kilpailutilanteen mukaan. Työtehtävät eri aloilla sisältävät yhä enemmän abstraktia tietojenkäsittelyä, vaativat älykkyyttä ja siksi myös yhä korkeampaa koulutustasoa. Ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokyky korostuvat organisaation kaikilla tasoilla. Asiakaspalvelualoilla asiakkaiden arvoketjun ymmärtäminen ja asiakastyytyväisyyden saavuttaminen ovat yritysten tärkeimpiä toimintoja. Asiakkaalle pyritään tuottamaan lisäarvoa palvelun laadulla ja nopeudella. Tämä puolestaan korostaa yksilöiden laaja-alaista osaamista ja erityisesti sosiaalisia taitoja. (Lampinen 1995, ) Yksittäisen työntekijän työskentelylle on ominaista kommunikointi ja tiedonjakaminen muiden työntekijöiden kanssa sähköisesti eli tietotekniikkaa voimakkaasti hyväksikäyttäen. Ajankäyttö työtehtävien suorittamiseen on vähentynyt ja näin ollen asettanut osaltaan vaatimuksia paineensietokyvylle ja tehokkuudelle. Ammattikorkeakoulu kouluttaa esimiestason tehtäviin kykeneviä henkilöitä ja myös esimiesten tehtäväkenttä on muuttunut ja muuttuu ajan tarpeiden mukaan. Heidän roolinsa työyhteisöissä on siirtynyt valvovasta, työtehtäviä antavasta enemmänkin ohjaavaan ja kannustavaan suuntaan. (Lampinen 1995, 179.) 4.2 Työelämän muutosten vaikutukset ammattitaitovaatimuksiin ja koulutukseen Työelämämuutokset ja ajanmukaiset uudet ammattitaitovaatimukset asettavat haasteita sekä koulutusjärjestelmälle, että yksilölle. Jatkuva itsensä kouluttaminen ja oman osaamisen ylläpitäminen ovat yrityksissä nykyään arkipäivää. Koulutussektorille tämä merkitsee mahdollisuuksia organisoida ja räätälöidä toiveiden mukaisia kattavia ja monipuolisia jatkokoulutusmahdollisuuksia. Tiedonmäärän hurja lisääntyminen ja yhteiskunnan monimutkaistuminen lisäävät ihmisten välisten vuorovaikutussuhteiden merkitystä. Enää ei riitä pelkkä teoria-

15 12 tiedon hallitseminen vaan työntekijöiltä odotetaan myös erilaisten ihmissuhdetaitojen omaksumista. Työnantajat toivovat työntekijältä myös kykyä hahmottaa suurempia kokonaisuuksia, oma-aloitteisuutta ja kielitaitoa. (Korhonen 1999, 28.) Koulutuksessa työnantajasektori toivoo normaalin erikoisosaamisopetuksen lisäksi kiinnitettävän yhä enemmän huomiota sisäiseen yrittäjyyteen, omaehtoiseen toimintaan, itsenäisyyteen, oman työn suunnitteluun ja vastuullisuuteen, ominaisuuksia joita nimitetään yleiskvalifikaatioiksi. Myös toinen termi, joka nousee usein esiin työelämän ja koulutussektorin välisissä keskusteluissa on yksilöllistyminen. Ammattikorkeakoulumaailmassa se tarkoittaa joustavuutta, laaja-alaisuutta ja itseohjautuvuutta. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa opintoja myös oman alansa ja oppilaitoksensa ulkopuolelta joustavasti omien yksilöllisten mieltymystensä ja tavoitteidensa mukaan. Opettajien rooli on tällöin ohjaava ja kannustava. (Emt ) Eräs yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksen välinen ero on se, että ammattikorkeakouluopinnot suuntaavat opiskelijaa jollekin ammatilliselle alalle, kun taas yliopisto-opinnot valmentavat enemmänkin laaja-alaiseen tiedonhallintaan ja tutkimukseen. Keväällä 1999 ammattikorkeakouluopiskelijoille eri puolille maata tehdyllä kyselyllä selvitettiin muun muassa heidän mielipidettään teorian ja käytännön suhteesta ammattikorkeakouluissa. Eri alojen ammattikorkeakouluopiskelijoista reilu kolmasosa eli 36 % oli sitä mieltä, että opetus on liian teoreettista ja ainoastaan kolme prosenttia piti sitä liian käytännönläheisenä. Suurin osa (61 %) piti teorian ja käytännön suhdetta sopivana. (Mikkola 2001, 70.) Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla opiskelijoista 39 % piti koulutusta liian teoreettisena ja kaksi prosenttia liian käytännönläheisenä. Työharjoittelu koetaan tärkeäksi kaikilla aloilla sekä opintojen edistymisen, että työnsaantimahdollisuuksien paranemisen kautta (Emt. 90). Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoiden mielipiteet työllistymisestään ovat em. kyselyn pohjalta optimistisia, jo ennen valmistumista he uskoivat saavansa muita koulutusaloja paremmin töitä. Tällä alalla työssäkäynti opiskelujen ohella oli myöskin yleisintä.

16 13 Kaikkien eri koulutusalojen opiskelijat olivat sitä mieltä, että yleissivistäviä ns. yhteisiä pakollisia opintoja tulisi vähentää tai niitä pitäisi ainakin muokata vastaamaan omaan alaan liittyviä asioita (Emt. 73). Kun kuitenkin 80 % ammattikorkeakouluopiskelijoista on suorittanut ylioppilastutkinnon, ovat he mielestään saneet tarpeeksi yleissivistävää koulutusta (Emt. 75). 4.3 Esimieskoulutus Nimensä mukaisesti palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmasta valmistuu esimies- ja johtotehtäviin sekä palvelujen kehittämiseen kykeneviä ammattilaisia. Opintokokonaisuuksiin sisältyy mm. henkilöstöjohtamista, palvelun laadun kehittämistä ja liiketoiminnan strategista johtamista. Opiskelija saa valmiudet käyttää liikkeenjohdon työkaluja liiketoimintaprosessien suunnitteluun ja ohjaukseen ja suunnitella yrityksen tai organisaation liiketoiminnallisia kokonaisuuksia (Opinto-opas , 225). Saatuja oppeja voidaan soveltaa ja testata käytännössä toisen vaiheen työharjoittelujakson aikana. Salmimiehen (2002) mukaan johtajuuden lähtökohtana pidetään sitä, että johtaja varmistaa organisaation toiminta-ajatuksen mukaisen liiketoiminnan toteutumisen hyväksikäyttäen ja ohjaten aineellisia ja inhimillisiä voimavaroja oikeisiin kohteisiin. Hänen on varmistettava tiedonkulku organisaation joka tasolle ja huolehdittava, että tiedetään miten tehdään oikeita asioita oikein. Perinteisesti johtajan ja esimiehen tehtävät on määritelty seuraavasti: - toiminnan ja asioiden johtaminen eli management - ihmisten johtaminen eli leadership - sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien luominen ja johtaminen - yrityksen ja sen osien kehityksen johtaminen Esimiehen tehtäviä on lukuisia ja niitä on jaoteltu useilla eri tavoilla, mutta yksinkertaisimmillaan ne ovat asioista ja ihmisistä huolehtiminen. Asioista huolehtiminen pitää sisällään mm. palvelun suunnittelua, tavoitteiden asettelua ja tulosten arvioimista. Ihmisistä huolehtiminen tarkoittaa työntekijöiden tarpeiden

17 14 huomioonottamista, henkilöstön kehittämistä ja kannustamista. (Joutsenkunnas & Heikurainen 1999, 86.) Esimiehen ammattitaito perustuu useisiin eri tekijöihin kuten ominaisuuksiin, tietoihin, taitoihin, kykyihin ja asenteisiin. Johtajana ja esimiehenä toimiminen vaatii pääasiassa kahdenlaisia valmiuksia. Hän tarvitsee menestyäkseen sekä alaan liittyvää ammattitaitoa ja asiantuntemusta, että myös ihmisten käsittelyyn liittyviä taitoja. (Emt.) Palveluyrityksessä esimiehen on hyvä tiedostaa, miten hän kokee esimiestaitonsa perustan. Jos se painottuu yksinomaan alan asiantuntemukseen, voi olla vaarana, ettei hän arvosta tarpeeksi ihmissuhdevalmiuksia. Asiakaspalvelutyössä ihmissuhdetaidot ovat kuitenkin erityisen merkittäviä alan erikoistietojen ja taitojen rinnalla. (Emt. 89.) Lähitulevaisuuden esimiestyöhön liittyviä tärkeitä tietoja ja taitoja on selvitetty muun muassa Opetushallituksen toimesta. Hotelli- ja ravintola-alalla esimiehet tulevat tarvitsemaan seuraavia spesifisiä taitoja: informaatiojärjestelmien tuntemusta, kouluttajana toimimista, henkilöstöasioiden tuntemusta, henkilöstöresurssien oikeaa mitoitusta ja työehtojen hallintaa (Visanti 1999, 102). Hotellija ravintola-alalla toimipaikan menestykselle tärkeänä tekijänä nähdään yleis- ja moniosaaminen eli taito hallita laajemmalti työympäristön eri tehtäviä (Visanti 1999, 97). Esimiestyö voidaan kiteyttää kolmeksi kokonaisuudeksi jotka ovat henkilöt, informaatio ja päätökset. Nämä toimivat ikään kuin silmukassa ja ovat toisistaan kiinteästi riippuvaisia. Aluksi henkilöiltä saadaan tärkeä käyttöinformaatio ja se voidaan muuttaa energiaksi esimiehen päätösten avulla. Päätöksiään esimies voi toteuttaa kuitenkin ainoastaan muiden henkilöiden avulla. (Nurmi 2000, 24.) Nurmen 2000 mukaan koska esimiestyö on kokonaisluonteista, ei esimies voi olla hyvä vain yhdellä osa-alueella ja huono muilla. Eri tilanteissa vaaditaan eri rooleja. Terävä ja idearikas henkilö, joka on huono henkilösuhteissaan, ei kykene toteuttamaan ideoitaan ilman toisten ihmisten apua. Samalla tavalla henkilösuhteissa pätevä mutta päätöksenteossa arka ja kykenemätön ihminen ei ole

18 15 hyvä johtaja. Esimiehen ja johtajan täytyy kyetä näkemään asemansa kokonaisuus ja hallitsemaan sen osat vähintään yrityksen menestymisen vaatimalla tasolla. 5 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 5.1 Piia Ryynäsen opinnäytetyö restonomien työllistymisestä 2000 Piia Ryynäsen opinnäytetyössä selvitettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulusta matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta vuosina valmistuneiden sijoittumista ja alan ammattikorkeakoulutuksen vastaavuutta työelämän vaatimuksiin. Tutkimus oli survey tutkimus, joka koottiin postikyselyn avulla. Kyselylomake lähetettiin 139:lle valmistuneelle. Vastausprosentti oli 52,5. (Ryynänen 2000, 2.) Heti valmistumisen jälkeen oli työllistynyt 66,5 % vastaajista, joista koulutusta vastaavissa tehtävissä toimi 12 %. Työttömänä oli neljännes vastanneista. Tutkimushetkellä syyskuussa 1999, jolloin valmistumisesta oli kulunut aikaa kahdeksasta kuukaudesta neljään vuoteen, oli työllistyneitä 86 prosenttia vastanneista. Heistä koulutusta vastaavissa tehtävissä työskenteli 33 prosenttia ja työttömänä oli 3 prosenttia. (Emt.) Vastaajista 72,5 prosenttia oli sitä mieltä, että koulutus oli melko hyvin tai kohtalaisesti vastannut työelämän vaatimuksia. Päällimmäiseksi toiveeksi nousi matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnon tunnettuuden lisääminen kaikin mahdollisin keinoin. Lisäksi vastaajat kokivat, että käytäntöä tulisi olla enemmän sekä käytäntöä ja teoriaa tulisi yhdistää paremmin. Konkreettisesti eri opintojaksoista toivottiin lisää liikkeenjohdollisia aineita sekä johtamiseen ja henkilöstön kouluttamiseen liittyviä esimiestaitoja. (Emt.)

19 Ura- ja rekrytointipalvelujen sijoittumisseurantakysely 2001 Jyväskylän ammattikorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelujen sijoittumisseurantakyselyllä 2001 selvitettiin, kuinka Jyväskylän ammattikorkeakoulusta vuonna 2001 valmistuneet ovat sijoittuneet työelämään ja mitkä ovat heidän käsityksensä ammattikorkeakoulututkinnosta ja opinnoista Jyväskylän ammattikorkeakoulussa noin vuoden kuluttua valmistumisesta. (Nives 2003) Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavasta koulutuksesta valmistui 796 opiskelijaa vuonna Ura- ja rekrytointipalvelun lokakuussa 2001 lähettämään sijoittumisseurantakyselyyn vastasi heistä 47 prosenttia. Vastaajista 60 prosenttia oli sitä mieltä, että ammattikorkeakoulututkinnot tunnetaan hyvin työmarkkinoilla. Parhaimmaksi tunnettuutta arvioivat IT- instituutista valmistuneet ja heikoimmaksi tunnettuutta arvioivat matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneet. (Emt.) Yli puolet eli 52 % vastaajista koki, että ammattikorkeakoulu oli tukenut työelämäyhteyksien kehittymistä. Vastaajista 70 % koki hankkineensa riittävät kieli- ja viestintävalmiudet, mutta vain 45 prosenttia riittävät valmiudet toimia kansainvälisissä tehtävissä. Valmiudet toimia asiantuntijatehtävissä koki hankkineensa 71 % vastanneista ja 79 % piti teoreettisia perusteita riittävinä. Kyselyn mukaan harjoittelu oli työllistymisen kannalta merkittävin opintojen aikaisista työelämäyhteyksistä. Toisella sijalla tuli muu opintojen aikana saatu työkokemus. IT - alalta valmistuneiden mielestä myös opinnäytetyöstä oli ollut hyötyä työllistymisessä, muiden koulutusalojen mielestä opinnäytetyö ei juurikaan ollut hyödyttänyt työn saantia. (Emt.) Vastaajista 70 prosenttia oli työssä valmistumishetkellä vuonna Noin vuoden kuluttua valmistumisesta työllisyys oli kohonnut 87 prosenttiin. Työttömyys oli vastaavasti laskenut 20 prosentista 4 prosenttiin. Työllistyneistä 53,8 prosenttia työskenteli Keski-Suomessa. IT- alalta suurin osa oli työllistynyt Keski-Suomeen. Matkailu- ravitsemis- ja talousalalta valmistuneita oli jäänyt suhteessa vähiten Keski-Suomeen. Vastaajista 17 henkilöä eli 4,5 prosenttia oli päätoimisesti opiskelemassa. (Emt.)

20 17 Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneita työllisti eniten julkinen sektori, kaikilta muilta aloilta valmistuneista suurin osa työskenteli yksityisellä sektorilla. Kaikista työllistyneistä 58 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla ja julkisella sektorilla 35 prosenttia. Vastaajista 60 %:lla oli toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Eniten näitä "pysyviä" työsuhteita oli insinööreillä. Eniten määräaikaisia työsuhteita oli sosiaali- ja terveysalalta sekä matkailu-, ravitsemis ja talousalalta valmistuneilla. Vain 30 vastaajaa (9 %) teki osa-aikatyötä, muilla oli kokopäivätyö. Osa-aikaisista työntekijöistä 29 oli naisia. Osa-aikatyötä tekeviä oli eniten sosiaali- ja terveysalan ja matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla. (Emt.) 5.3 Yksityisten palvelualojen koulutusselvitys 2001 Palvelutyönantajien vuonna 1999 tekemän selvityksen mukaan ammattikorkeakouluista valmistuneista 73 % työskenteli suorittavan tason tehtävissä tai asiantuntijatehtävissä, 22 % esimiestason tehtävissä ja viisi prosenttia johtotehtävissä. Uusimman, vuonna 2001 tehdyn selvityksen mukaan tilanne ei ole merkittävästi muuttunut. Yleisimmin, 76 %, valmistuneet sijoittuvat yhä joko asiantuntijatehtäviin tai suorittavan tason tehtäviin. Esimiestason tehtävissä työskentelee 18 %. Johtotehtäviin sijoittuneissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. (Martikainen 2001, 10.) Pienten ja suurten yritysten välillä on jonkin verran eroja sen suhteen, minkä tason tehtäviin ammattikorkeakouluista valmistuneet sijoittuvat. Pienissä yrityksissä selvästi suurempi osa, eli 15 % valmistuneista sijoittuu johtotason työtehtäviin, kun taas suurissa yrityksissä osuus on kolme prosenttia. Ero selittynee johtotason tehtävien erilaisella sisällöllä suurissa ja pienissä yrityksissä. Toinen selkeä ero sijoittumisessa eri tason työtehtäviin pienten ja suurten yritysten välillä on asiantuntijatehtävien kohdalla: suurissa yrityksissä 29 % ja pienissä vastaavasti 17 %. Esimiestason tehtäviin ja suorittavan tason tehtäviin sijoittuvien osuudet ovat suurissa ja pienissä yrityksissä lähes samat. (Emt.) Yrityksiltä kysyttiin myös niiden näkemystä suunnitteilla olevasta ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista. Neljäsosa piti jatkotutkintoa hyvänä ammattitaidon kehittämisen koulutusmuotona. Lähes 40 % yrityksistä oli sitä mieltä, että

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2014 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2014 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen Vuonna 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet yhteiskuntatieteiden maisterit PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE:

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE: VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE: - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2005 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteuttaminen V. 2010 toteutettu uraseurantakysely v.2005 maisterin tutkinnon

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja työelämä tutkimushanke

Korkeakoulutus ja työelämä tutkimushanke Korkeakoulutus ja työelämä tutkimushanke Koulutuksen tutkimuslaitos Marja-Leena Stenström, Maarit Virolainen & Päivi Vuorinen 4.12.2008 Hankkeen taustaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMK-tutkinto Aikuiskoulutus HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK)

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot