Arktiset haasteet ja mahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arktiset haasteet ja mahdollisuudet"

Transkriptio

1 1 Hanna Hietala, Veijo Hintsanen, Tauno Kekäle, Elina Lehto, Hannes Manninen & Pentti Meklin Arktiset haasteet ja mahdollisuudet Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 3:2003

2 2 ISBN ISSN Kustantaja: Edita Publishing Oy Kansi: Edita, Suvi Lepistö Taitto: Pikseri Julkaisupalvelut Oyj Edita Abp Helsinki 2003

3 3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto on järjestänyt vuodesta 1999 alkaen ammattikorkeakoulujen omasta pyynnöstä niiden kokonaisarviointeja. Tähän mennessä kokonaisarviointi on suoritettu Humanistisesta ammattikorkeakoulusta vuonna 2001 ja Diakonia-ammattikorkeakoulusta vuonna Kokonaisarvioinnit on kohdennettu kunkin ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta keskeisiksi koettuihin kehittämisen kysymyksiin. Rovaniemen ammattikorkeakoulu asetti kokonaisarvioinnille selkeät tavoitteet. Ammattikorkeakoulu esitti arviointineuvostolle, että se toteuttaisi arvioinnin, jossa tarkasteltaisiin korkeakoulun johtamista ja toimintaa erityisesti uuden valmisteilla olevan strategian näkökulmasta. Arvioinnin tavoitteena oli tukea ammattikorkeakoulun strategiatyötä, jotta se voi luoda itselleen oman toimintaympäristönsä kannalta parhaan mahdollisen vision ja strategian. Tätä varten ammattikorkeakoulu halusi arvioinnin avulla saada kuvan ammattikorkeakoulun organisaation sekä oppimis- ja t&k-organisaatioiden vahvuuksista, arvion ammattikorkeakoulun valitsemien strategioiden tehokkuudesta, toteutuskelpoisuudesta sekä niihin liittyvistä mahdollisista uhkista ja mahdollisuuksista sekä arvion visiosta ja strategisista tavoitteista. Arviointiryhmään valittiin jäseniksi kansanedustaja Hannes Manninen, kaupunginjohtaja Elina Lehto, professori Pentti Meklin ja opiskelija Hanna Hietala. Ryhmän puheenjohtajana toimi rehtori Veijo Hintsanen ja sihteerinä professori Tauno Kekäle. Arvioinnin aluksi ryhmä kokoontui Helsingissä arvioimaan RAMK:n itsearviointia ja suunnittelemaan paikalla tehtävän arvioinnin keskeisiä kysymyksiä. Näiden ajatusten perusteella muodostui myös vierailupäivien ohjelma ja kuultavien sidosryhmien kokonaisuus. Ryhmän vierailu RAMK:ssa toteutui RAMK:n asema maamme pohjoisimpana ammattikorkeakouluna on haastava. Lapin osaamis- ja aluekehitystarpeet poikkeavat selkeästi maamme muista alueista. Arviointiryhmä on tehnyt toimeksiantonsa mukaisesti hyvää työtä toteuttaessaan saamaansa tehtävän. Toivon Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta, että kokonaisarviointi auttaa RAMK:ia sen kehittäessä toimintaansa uuden vuosikymmenen varalle. Samalla haluan kiittää arviointiryhmää hyvästä ja ansiokkaasta työstä. Helsingissä Tapio Huttula Pääsihteeri

4 4 Sisällys 1 Rovaniemen ammattikorkeakoulun arviointi 5 2 Visio ja strategia Toiminta-ajatus ja strategian sisältö Strategian syntyprosessi 8 3 Mahdollisuudet ja uhkat Yhteisöllisyys Resursointi Omistus ja ylläpitäjätaho Opiskelijarekrytointi ja työllistyminen Suhteet ympäristöön 13 4 Organisaation toimintakyky Osaaminen Johtaminen 16 5 Kehitysehdotukset ammattikorkeakoulun johdolle 17 Liitteet 1: Arviointivierailun ohjelma 19 2: Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen arviointiryhmän palaute Rovaniemen ammattikorkeakoululle : RAMK:n strategian 2010 keskeinen sisältö 25

5 1 Rovaniemen ammattikorkeakoulun arviointi 5 Rovaniemen ammattikorkeakoulu (myöhemmin myös lyhennettynä RAMK) kouluttaa oman esitemateriaalinsa mukaan monitaitoisia, kansainvälisiä osaajia vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Ammattikorkeakoulu kehittää pohjoisuuteen liittyvää erityisosaamista ja tarjoaa koulutusta Lapin elinkeinoelämän keskeisillä aloilla. Opiskelijoita on ammattikorkeakoulussa n. 3000, joista 600 on aikuisopiskelijoita. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjä on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Rovaniemen ammattikorkeakoulun pyynnöstä Korkeakoulujen arviointineuvosto järjesti syksyllä 2002 RAMK:n kokonaisarvioinnin ja siihen liittyen marraskuussa arviointikäynnin, jonka aikana pyrittiin arvioimaan korkeakoulun johtamista ja toimintaa erityisesti uuden valmisteilla olevan strategian näkökulmasta. Tämä näkökulma oli erityisesti ammattikorkeakoulun itsensä toivoma: Arvioinnin tavoitteena on tukea ammattikorkeakoulun strategiatyötä, jotta se voi luoda itselleen oman toimintaympäristönsä kannalta parhaan mahdollisen vision ja strategian. Tätä varten ammattikorkeakoulu haluaa arvioinnin avulla saada 1) kuvan ammattikorkeakoulun organisaation sekä oppimis- ja t&korganisaatioiden iskukyvystä, 2) arvion ammattikorkeakoulun valitsemien strategioiden tehokkuudesta, toteutuskelpoisuudesta sekä niihin liittyvistä mahdollisista uhkista ja mahdollisuuksista sekä 3) arvion visiosta ja strategisista tavoitteista. Arviointiryhmään valittiin kansanedustaja Hannes Manninen, kaupunginjohtaja Elina Lehto, professori Pentti Meklin ja opiskelijoiden edustajana Hanna Hietala. Ryhmän puheenjohtajana toimi rehtori Veijo Hintsanen ja sihteerinä professori Tauno Kekäle. Arvioinnin aluksi ryhmä kokoontui Helsingissä arvioimaan RAMK:n itsearviointia ja suunnittelemaan paikalla tehtävän arvioinnin keskeisiä kysymyksiä. Näiden ajatusten perusteella muodostui myös vierailupäivien ohjelma ja kuultavien sidosryhmien kokonaisuus. Ryhmän vierailu RAMK:ssa toteutui (vierailun lopullinen ohjelma liitteessä 1). Raportissa käsitellään vierailun huomioita arviointipyynnön asialuettelon mukaan, kuitenkin käännetyssä järjestyksessä alkaen strategiasta ja visiosta ja päättyen organisaation toimintamahdollisuuksien arviointiin. Raportin lopuksi esitetään, kuten tapana on, yhteenvedon omaisesti kehitysehdotuksia ammattikorkeakoulun johdolle.

6 6 2 Visio ja strategia 2.1 Toiminta-ajatus ja strategian sisältö Strategian arvioinnin aluksi on todettava että Rovaniemen ammattikorkeakoulun strategisessa toiminnassa on tapahtunut merkittävää kehitystä 2001 tehdyn arviointikäynnin jälkeen 1. Lähes kaikki arviointiraportissa mainitut kehittämiskohteet (ks. liite 2) ovat mukana nyt hyväksytyssä strategiassa ja kaiken lisäksi kaikki keskeiset sidosryhmät ovat yksimielisiä strategisten toimien suunnasta ja tärkeydestä. Strategia myös mielestämme heijastaa Lapin alueen erityispiirteitä ja niiden aitoa ymmärtämistä erinomaisesti. RAMK:n toiminta-ajatus oli vierailukäyntimme aikana vielä luonnoksen omainen ryhmältämme haluttiin kuulla kannanottoja mm. sanamuotoihin. Asiakaslähtöisenä johtotähtenä toiminta-ajatuksessa on Lapin ihmisten ja maakunnan tulevaisuuden varmistaminen, vaikkakin toiminta-ajatuksesta välittyy ajatus luonnon tulevaisuuden varmistamisesta tätä kohtaa kannattanee vielä hioa. RAMK:n näkökannan mukaan Lapin kehitys ja taloudellinen hyvinvointi perustuvat Lapin luonnon varaan luonnonvaroja kestävällä tavalla hyödyntäen. Strategiassaan RAMK on määritellyt tavoitteena olevan osaamiskeskittymät seudun kannalta keskeisille tulevaisuuden alueille, joista varsin suuri osa on ajateltu olevan synergisiä entisten oppilaitosten/osastojen rajapintoihin syntyviä. Aivan tarkkaan ei arvioijille selvinnyt millainen osaamisen taso ja määrä nähtäisiin tällaiseksi keskittymäksi. Aivan varmoja oltiin vain ohjelmistotekniikan osaamiskeskittymän olemassaolosta. Muita ajateltuja keskittymiä olisivat lihashallinta ja kylmän ilmanalan tekniikan tutkimus, joiden perusresurssit alkavat olla valmiina mutta osaajat vielä suurelta osin puuttuvat, ja jatkossa myös matkailu/elämystuotanto sekä informaatiotekniikasta erityisesti paikannusteknologiat. Kylmän ilmanalan tutkimuksessa on mukana merkittäviä kansainvälisiä sijoittajapartnereita, ja lihashallintastudiolla taas on varsin nimekäs asiakaskunta. Jatkuvasti kehittyvää osaamista tulee kuitenkin edistää, jottei keskeinen henkilöstö lähde muualle. Pelkät rakennukset ja laitteet eivät tee osaamiskeskittymää. Tässäkin mielessä strategiatyössä linjattavat toimenpiteet ovat avain RAMK:n tulevaisuuteen. 1 Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama huippuyksikköarviointi, joka keskittyi alueelliseen vaikuttavuuteen; Huttula 1991.

7 7 Kuva 1. RAMK:n strategian ajattelutapa: lähtökohdat, keinot ja tavoitteet joihin pyritään Haastatteluissa johtoryhmä ja ylläpitäjät olivat varsin yksimielisiä strategian kannalta keskeisistä kriittisistä tekijöistä. Keskeisimpänä nähdään yhteistyö, synergia ja yhteisöllisyys, joille RAMK:n kokonaisvaikutus perustuu. Tämän menestystekijän varmistamisen nähtiin olevan tilaratkaisun myötä jo hyvässä vauhdissa. Ongelmallisempaa on toisen menestystekijän, osaamispotentiaalin, varmistaminen. Ongelmaa ratkaisemaan ollaan luomassa eräänlaista professorijärjestelmää äskettäin palkattu tutkimuspäällikkö laati vierailumme ajankohtana suunnitelmaa keskeisistä rekrytointitarpeista tutkimustoiminnan kannalta, ja ajatuksena on palkata tohtoritasoisia tutkimusyliopettajia näille strategisille avainalueille. Mielestämme RAMK:n strategia on harvinaisen hyvin ankkuroitu eri sidosryhmien tarpeisiin, tavoitteisiin ja strategioihin ja tällaisenaan se lienee Lapin kehittämisen kannalta niin hyvä kuin strategia vain voi olla. Strategian taustalla olevat näkemykset Lapin alueen keskeisistä vahvuuksista (ks. kuva 1) ovat uskottavia, ja niillä on myös jatkuvuutta. Vain paria seikkaa jäimme strategiateksteistä kaipaamaan. Ensinnäkin, opetukselle on strategiassa jäänyt eräänlainen statistin asema, vaikka opetus osaavat valmistuvat opiskelijat oikeastaan on osaamisen jatkuvuuden tae ja sellaisenaan hyvinkin keskeinen (ja toisaalta laissa määritelty ammattikorkeakoulun perustehtävä). Toisaalta visio ottaa kantaa saamelaiskulttuurin antamaan ominaisleimaan, mutta strategia ei muuten kovinkaan laajalti käsittele saamelaiskulttuurin säilyttämistä tai kehittämistä eikä sen liittymistä muihin vahvuuksiin. Lopuksi ammattikorkeakoululla saattaisi olla visiossaan mukana myös volyyminäkemys: annetaanko RAMK:n koon supistua, vai pyritäänkö volyymia kasvattamaan, ja mille tasoille?

8 Strategian syntyprosessi Strategiat perustuvat ylempien tasojen, erityisesti Lapin Liiton ja Rovaseudun kuntayhtymän strategioihin. Seutukuntien tarpeet tulevat ammattikorkeakoululle tiedoksi useaa eri tietä, erityisesti seutukunnissa sijaitsevien toimintojen kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Kittilässä järjestettävä matkailualan koulutus ja Sodankylässä toteutuva insinöörikoulutus. Kuitenkin ainoa systemaattinen tapa kartoittaa toimintaympäristön tarpeita josta pystyimme varmistumaan oli vuonna 2002 tehty pk-yritysten yhteistyötarpeiden selvitys. Tämän selvityksen tulokset olivat ryhmämme mielestä sikäli ristiriidassa johtoryhmän näkemyksen kanssa, että RAMK:a ei tunneta pienyritysten keskuudessa. Myös haastattelemamme yrittäjät vahvistivat sen näkemyksen, että yrityksiltä useimmiten puuttuu luonteva kontaktipinta RAMK:ssa. Henkilökuntaa on kuitenkin kannustettu mm. jäsenyyteen yrittäjäjärjestöissä. Strategiaa on systemaattisesti rakennettu alhaaltapäin osallistamisperiaatteen mukaisesti. Rehtorin sanamuodon mukaan strategiaan on sanonut sanansa niin suuri joukko kuin kohtuudella on ollut saatavissa ennen kuin johtoryhmä on lopullisesti tehnyt päätöksensä ja rajauksensa. Näin eri koulutusalat ja toimintatiimit ovat saaneet strategiaan omat keskeisiksi katsomansa asiat, ja itse prosessi on myös jo etukäteen muuttanut toimintatapoja tulevan strategian suuntaiseksi. Ainakin opetussuunnitelmien sanottiin jo nyt heijastavan strategian linjauksia, ja tätä pidettiin valitun työtavan ansiona. Käytännössä strategian nivoutuminen opetusohjelmiin tuntui vaihtelevan erittäin paljon. Eräät koulutusohjelmat (esim. eräät sosiaali- ja terveysalan ohjelmat) olivat huomioineet hyvinkin tarkasti strategian linjaukset, mutta käyntimme aikaan oli myös monia ohjelmia joissa strategian ja opetussuunnittelun yhteyttä ei ollut havaittavissa. Samoin itsearviointimenettely ja jotkin pysyvät tiimit syntyivät strategiatyön aikana. Henkilöstön edustajat olivat lähes poikkeuksetta samaa mieltä siitä, että strategiatyötapa oli oikein valittu. Eräs ongelmista arviointikäyntimme tulosten oikeellisuutta ajatellen on se huomiomme, että strategia on niin tuore että sitä ei oikeastaan olla vielä alettu toteuttaa. Näin ollen keskeisin parannusehdotuksemme onkin itsestään selvä, koska strategiasta on merkittävää hyötyä vasta kun sitä toteutetaan. Koska itse strategia nauttii laajaa kannatusta sekä henkilöstön että ylläpitäjien keskuudessa ja on tehty keskeisten sidosryhmien kanssa ja alueen tahtoa kuullen, on ammattikorkeakoululle elintärkeää saada sen toteuttaminen liikkeelle. Tämä voisi toteutua seuraavassa vaiheessa koulutusohjelmakohtaisten strategiakeskusteluiden ja priorisointien kautta. Jokaisella johtovastuussa olevalla olisi hyvä olla selvillä ne käytännön toimenpiteet, joihin hänen yksikkönsä tai osastonsa tulisi ensi sijassa keskittyä. Myös strategian toteutumisen seurannan mahdollistavat indikaattorit tulisi pohtia valmiiksi mahdollisimman pian. Strategian viimeistelyssä ja toimeenpanossa tulisi mielestämme, kuten rehtorikin useissa yhteyksissä painotti, erityisesti varmistaa, että ammattikorkeakoulun kokonaisuus vahvistuu ja toimintakulttuurit yhtenäistyvät.

9 Kuva 2. Strategian keskeisten linjausten toteuttaminen osaamiskeskittymien kautta 9

10 10 3 Mahdollisuudet ja uhkat Strategian toteuttamisen kannalta on lupaavaa, että sen sisällöstä vallitsee laaja yksimielisyys. Strategian käytännön toteutuksesta vierailun aikana kuullut mielipiteet sen sijaan vaihtelevat jonkin verran. Osa opettajista piti uutta strategiaa epärealistisena. Erityisesti tekniikan ja jossakin määrin myös sosiaali- ja terveysalan opettajat olivat epäuskoisia strategiaa kohtaan, muut selvästi positiivisempia. Huomionarvoista on myös, että ammattikorkeakouluille keskeinen tehtävä, opetus, on jäänyt strategiassa varsin vähälle huomiolle. Vaikkakin jo edellisen strategiatyön yhteydessä perustettiin pysyvä opetustiimi, ei ryhmämme oikein päässyt käsitykseen ko. tiimin työn tavoitteista ja tuloksista. Pedagoginen strategia tuntuu käsittelevän opetusta melko periaatteellisella tasolla; mielestämme strategian toimeenpanoa varten tulisi konkretisoida koulutusalakohtaisesti mitä strategian linjaukset merkitsevät. Opetuksen tulisi kuitenkin loogisesti tukea alueen kehittämistä ja huippuyksiköiden tutkimusta. Strategian toimeenpanon kannalta keskeistä on sanoman meneminen perille kaikille tahoille. Toisaalta strategian tulee myös pysyä kirkkaana mielessä, jotta se ohjaisi toimintaa seuraavinakin viikkoina ja vuosina eikä vain sen julkaisuajankohtana. Strategista johtamista varten tarvitaan yleensä seurantajärjestelmä, koska tyypillisesti hyvätkin ajatukset jäävät toteuttamatta jollei niitä haluta riittävän konkreettisesti. Strategioille tulisi olla määriteltynä välietappeja ja tavoitteita ja niiden toteutumista tulisi mielestämme mitata hyvin konkreettisin mittarein. Esimerkiksi nykyään usein mainittu tasapainotettu tuloskorttiajattelu voisi sovellettuna antaa neuvoja strategian toteuttamiseen ja mittaamiseen RAMK:ssa. Vaikkakin RAMK:n johtoryhmä totesi käyntimme lopuksi strategian toteuttamissuunnitelman olevan tekeillä on tämä seikka niin tärkeä, että sisällytämme sen joka tapauksessa erikseen myös kehittämisehdotuksiimme. 3.1 Yhteisöllisyys Tämänhetkisistä tehtävistä keskeisenä RAMK:ssa nähdään yhtenäisyyden kehittäminen. Arviointiryhmä näkee tämän ajatuksen oikeaan osuneena, olkoonkin että strategian toteuttamiseen liittyvät seikat ovat niinikään oleellisia ammattikorkeakoulun tulevaisuuden kannalta. Yhtenäisyyden rakentaminen on kuitenkin ongelmallista. Arviointiryhmällemme jäi epäselväksi kuinka strategiassa ja rehtorin julistuksessa mainittua ammattikorkeakoulun yhtenäisyyttä käytännössä ajateltiin kehitettävän. Haastatteluissa todettiin lähes yksimielisesti että osastojen välistä kommunikaatiota on erittäin vähän, ja alojen välistä yhteistyötä oltiin joissakin yritysten kehittämishankkeissa jopa vastustettu, kun yritykset olivat yhteistyötä ehdottaneet. Usealla taholla oli vahva usko siihen, että suun-

11 11 niteltujen tilamuutosten yhteydessä yksiköt lähenisivät toisiaan ja näin muodostuisi vahva ammattikorkeakoulu yksittäisten yhteisen johdon alaisuudessa toimivien yksiköiden sijaan. Mielestämme kuitenkin rakennukset ovat vain ympäristö toiminnalle ihmisten yhteistyötä voidaan luontevammin edistää muulla tavalla kuin rakentamalla seiniä, jotka pakottavat heidät tapaamaan toisiaan päivittäin. On aina olemassa riski että sektoroituneesta nykytilasta siirrytään uusiin tiloihin mutta edelleen samalla tavalla sektoroituneeseen todellisuuteen. Ryhmämme mielestä voisi olla suositeltavaa suunnitella toimenpiteitä, tilaisuuksia, foorumeita ja riittejä, jotka loisivat yhteistä ammattikorkeakouluhenkeä yksiköiden ja yksilöiden välille jo nyt. Fuusiostrategiaa tarvitaan sekä hallinnon että opetuksen näkökulmasta. Pedagogisen strategian toteuttamista koskevien keskusteluiden yhteydessä todettiin, että osa ajatelluista muutoksista on lähtenyt liikkeelle oikein hyvin, osa ei, ja että syynä ovat paitsi tekniset ongelmat myös muut sisäisen yhteistyön jokapäiväiset ongelmat. Näiden ongelmien laatua voi arvailla, mutta lähes kaikki haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, että aitoa monialaista osaamista ei ole vielä syntynyt. Tällaisen osaamisen tunnusmerkkejä olisivat mm. yhteiset opintojaksot, monialaiset opinnäytetyöt ja yhteiset kehittämishankkeet. Koska strategian perusta lepää juuri alojen liittymäpisteissä, voi strategian edistymistä mahdollisesti edesauttaa myös lähtemällä opettajatasolta ja pyrkimällä ensin perustamaan mainittuja yhteisiä opintojaksoja ja projekteja ja poistamaan teknisiä ongelmia mm. lukujärjestyksistä ja tätä kautta lisäämään yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Pedagogisesta strategiasta voi vielä todeta että RAMK:lla ei tällä hetkellä tunnu olevan yhteistä oppimiskäsitystä, mikä vaikeuttanee yhteisten opintojaksojen suunnittelua. 3.2 Resursointi Ainakin vierailun kuluessa haastateltujen henkilöiden mielestä rahalliset resurssit tulevat olemaan kunnossa koko nähtävissä olevan ajan puitteissa. Opiskelijarekrytointi pysynee hyvällä tasolla ainakin kuluvan vuosikymmenen, ja oikeastaan keskeinen uhka on RAMK:n houkuttelevuuden kärsiminen mikäli huippuyksiköt eivät toimi odotetusti. Sekään tuskin vaikuttaa aivan lähivuosina nykyisen lain mukaan rahoituksen perusteena olevaan opiskelijarekrytointiin. Huippuyksiköiden kehittäminen vaatii kuitenkin huippuosaajia. Tämä saattaa olla pahin uhka sekä strategian toteutumisessa että resurssien varmistamisessa pitkällä aikavälillä. Ryhmämme pitää ehdotettuja tilaratkaisuja hyvänä uudistuksena, olkoonkin että kysymys on suuresta investoinnista (yli 12 milj. euroa, joskin jakaantuneena n. 15 vuoden ajalle). Hyödyt lasketaan toisaalta myös mittaviksi säästöjen lasketaan olevan yli 1,1 miljoonaa euroa vuositasolla, ja kuntayhtymän velkaantumisaste on nykyisellään alhainen (velkaa yhteensä kuntayhtymän koko koulutusjärjestelmään liittyen vierailumme ajankohtana vain n. 2 milj. euroa). Näissä rahavaroissa lienee merkittävä osa RAMK:n mahdollisuuksista halu-

12 12 tun strategian toteuttamiseen tarvitaan tahdon jälkeen ennen muuta resursseja. Osaamispohjaisen strategian toteuttaminen ei vain saisi olla pelkkiä tila- ja laiteinvestointeja, vaan osaamista joudutaan hankkimaan ja kehittämään. Tämä vaatii huomattavia panostuksia. 3.3 Omistus ja ylläpitäjätaho Aikaisempina vuosina on käyty kuntayhtymätasolla jonkin verran keskustelua RAMK:n omistuspohjasta siitä syystä, että itäinen osa Lappia aluetta, jonka kehittäminen on pääosin nähty Rovaniemen ammattikorkeakoulun tehtäväksi ei tällä hetkellä osallistu ammattikorkeakoulun toimintaan omistajana. Ammattikorkeakoulu toteuttaa tehtäväänsä tälläkin hetkellä myös kunnissa, jotka eivät ole suoranaisia omistajia, mm. eräissä Itä-Lapin kunnissa sijaitsevien projektiluonteisten etätoimipisteiden kautta. Meneillään on myös laaja maakuntakorkeakoulu-konsortiohanke Kemi Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Kesäyliopiston kanssa. Seutukuntien kanssa aktiivisin omistajuuskeskustelu onkin tällä hetkellä pysähdyksissä, mutta toiminnan suuntaan liittyviä kannanottoja heiltä odotetaan jatkuvasti. Kiinteät toimipisteet muissa kunnissa on toimilupakysymys, ja RAMK:n oma pyrkimys on pikemminkin järkeistää tiloja ja toimipisteitä kuin avata uusia. Omistajien kannalta ammattikorkeakoulu on osa kokonaisuutta yhdessä kuuden toisen asteen oppilaitoksen ja kesäyliopiston kanssa. Tällä tavalla hallinnon hahmottaminen on kunnista päin selkeämpää ja opiskelijoille (toisen asteen oppilaitoksista tuleville) taataan periaatteessa jatkuvuus. Yhteistyö käytännön opetuksessa ei toisen asteen edustajan mielestä kuitenkaan ole sillä tasolla millä se voisi parhaimmillaan olla, esimerkiksi RAMK:n osallistumisessa oman opiskelija-aineksensa osaamistarpeiden kartoittamiseen ja kehittämiseen. Koko kuntayhtymän kannalta olisi tietysti luontevaa koettaa ohjata opinahjoja tehokkaampaan yhteistyöhön, mutta toisaalta erillisten profiilien luominen on omistajatahojen nimenomainen päätös. 3.4 Opiskelijarekrytointi ja työllistyminen Tällä hetkellä jokaista aloituspaikkaa kohti on noin kolme ensisijaista hakijaa, joten rahoituspohjan varmistava opiskelijarekrytointi ei ole ongelma. Valtakunnan tasolla RAMK on sijalla 12 sisäänoton mukaan rankattuna. Lapin alueella väestöpohjan ongelmatkaan eivät johtoryhmän mukaan realisoitune ennen vuotta Rekrytointialue on lisäksi varsin laaja, Jyväskylän pohjoispuolinen alue kokonaisuudessaan. Merkkinä RAMK:n työn tuloksellisuudesta voidaan myös nähdä esimerkiksi valmistuneiden varsin hyvä työllistyminen erityisesti yksityiselle sektorille. Työllistymisluvuissa huomiomme kiinnittyi ainoastaan ammattikorkeakouluksi matalaan yrittäjiksi ryhtyneiden prosenttiosuuteen (1,1 %) alueella, jonka keskeisissä strategioissa ja toimialoilla yrittäjyys on kuitenkin välttämätön reali-

13 13 teetti. Toisaalta harvat yleensäkään ryhtyvät yrittäjiksi suoraan koulun penkiltä, ja RAMK:n opiskelijoiden joukossa tapasimme kuitenkin erään joka oli siirtymässä suoraan yrittäjäksi ja piti saamaansa koulutusta varsin hyvänä oppina yrittäjäksi ryhtyjälle. Yrittäjyyden edistämiseksi ollaan ryhdytty toimenpiteisiin kaupan ja hallinnon aloilla, ja vuoden 2002 aikana on tarkoitus aloittaa vastaava Innopajatoiminta myös tekniikan alalla. Näiden toimintatapojen tähänastisesta tehokkuudesta ja volyymeistä ei haastatelluilla kuitenkaan ollut selvää näkemystä. Ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on joka tapauksessa mahdollisuus osallistua Lapin yliopiston hautomotoimintaan sikäli kun yritysideoita syntyy. 3.5 Suhteet ympäristöön Kuten todettu, Lapin alueen julkishallinnon toimijoilla ja RAMK:lla on pitkälle viety yhteinen näkemys strategisesti keskeisistä toimenpidelinjoista. RAMK tuntuu myös olevan Lapin liiton ja kuntayhtymien läheinen yhteistyökumppani monessa keskeisessä asiassa. Etenkin osaamiseen painottuvassa strategiassa ammattikorkeakoulun verkostoitumisen tarve on tulevaisuudessa kuitenkin laajempi kuin vain hallinnollisen tason kysymys. Kokonaisarvioinneille ominaiseen tapaan kuulimme myös keskeisten alojen työnantajien edustajia. Työnantajien edustajat olivat pääosin varsin tyytyväisiä niihin hankkeisiin, joissa olivat olleet yhteistyössä RAMK:n kanssa. Joitakin työnantajia huoletti opiskelijoiden työelämän ymmärrys, toisten mielestä opiskelijat ovat hyvinkin osaavia opiskelijakunta on luonnollisesti heterogeenista. Huolestuttavampia mielipiteitä olivat mm. joissakin yrityshankkeissa ilmennyt ammattikorkeakoulun osaston kieltäytyminen tekemästä hankkeessa yhteistyötä toisen osaston kanssa yrityksen pyynnöstä huolimatta ja toisaalta se työnantajien huomio, että yrityksille on RAMK:n lähestyminen erittäin vaikeata. RAMK nähtiin varsin suurena ja tuotantolaitosmaisena yksikkönä, ja oikean henkilön tai osaston löytäminen jotakin tehtävää varten voi arvailemalla olla yllättävän vaikeaa. Lappi on RAMK:n johtoryhmän mielestä pieni maakunta, joten yhden luukun periaatteelle ei olla esimerkiksi yrityspalveluissa yms. yhteistyössä nähty tarvetta. Työnantajien näkemysten mukaan jonkinlainen oikeat kontaktit välittävä palveluorganisaatio voisi kuitenkin olla perusteltu. Toisaalta myös RAMK voisi ottaa tarkemmin huomioon työelämän näkemyksiä kehittäessään toimintaansa, mm. tulevaa työllisyystilannetta huomioiden. Myös yhteistyössä toisen asteen kanssa alueellisten strategioiden toteuttamiseksi tuntuisi olevan vielä kehittämisen varaa. Saman ylläpitäjän ammattioppilaitos kärsii oman toimintansa kehittämisessä siitä, ettei tiedä ammattikorkeakoulun tarpeita eikä kontakteja asian parantamiseksi synny. Lukioihin ei keskusteluissamme viitattu lainkaan. Toisaalta keskusteluissa todettiin useaan otteeseen, että RAMK:n rekrytointialue on poikkeuksellisen laaja, ja tällä alueella on toisen asteen oppilaitoksia lukuisa määrä, joten kaikkien kanssa ei voi lähteä yhteistyöhön. RAMK:n ei myöskään nykyisillä hakijamäärillä suorastaan tarvit-

14 14 se lähteä varmistamaan sisääntulevan aineksen osaamista. Omassa kuntayhtymässä yhteistyö voisi kuitenkin tehostaa ja kehittää toimintoja. Lapin yliopiston suuntaan yhteistyö tuntuu toimivan hyvin niissä hankkeissa, joita on meneillään. Yhteistyö ei kuitenkaan strategiassa nouse näkyvästi esille. On kuitenkin positiivista, että samantyyppisiä linjauksia on mukana molempien omissa strategioissa. Yhteiset hankkeet edistävät useimmiten molempien strategioita, mikä parantanee osaltaan rahoittajien resurssien käytön tehokkuutta ja hankkeiden vaikuttavuutta. Sen sijaan RAMK:n tulisi tässäkin yhteistyössä pyrkiä profiloitumaan korkeakouluna, ei kokoelmana aloja ja koulutusohjelmia. Myös RAMK:n ajateltujen tulevaisuuden keihäänkärkien ja osaamisen kannalta olisi luontevaa että ko. alueiden keskeinen osaaminen maailmassa joka ainakin puheissa on se taso joka on tavoitteena olisi tunnistettu ja yhteydet näihin tutkimusyksiköihin luotu tai ainakin mainittu strategiassa. Kansainvälinen opiskelija- ja opettajavaihto ei nykyisellään juurikaan tunnu liittyvän strategioihin.

15 4 Organisaation toimintakyky Osaaminen Henkilökunnan pätevyys on luonnollisesti ensiarvoista osaamiseen vahvasti pohjaavan strategian toteutuksessa. Henkilökunta kokikin mahdollisuutensa kehittää itseään varsin hyviksi työnantajan puolelta ei rajoitteita ole. Toisaalta siirtymäajan pätevöitymisvaatimukset ovat aiheuttaneet kouluttautumispaineita, joihin vastaaminen on vienyt aikaa ja resursseja (RAMK tuli ammattikorkeakouluksi viimeisten joukossa). Jos osaamiskeskittymiä strategian mukaisesti pyritään todella rakentamaan, tarvitaan lisäresursointia ainakin avainaloille. Vaarana on edelleen, että muut kuin avainalueet alueet, jotka kuitenkin saattavat olla todella tärkeitä keihäänkärkialojen kehitykselle, kuten esim. kielet ja tietotekniikka jäävät paitsi kehityksestä. Varsinaisena ongelmana valitun osaamispohjaisen strategian kannalta voidaan nähdä osaamisen pysyvyys ja kehittäminen: rekrytointi ja opettajakunnan ajan tasalla pysyminen. Haastatteluissamme esitettiin eri tasoilla ja tahoilla useita kriittisiä puheenvuoroja jopa sen suhteen, että keskeisiin opetusvirkoihinkaan ei saada osaajia, ja tilanne lienee vieläkin kriittisempi keihäänkärkialoiksi valittujen alueiden ja huippututkimuksen suhteen. Äskettäin oltiin RAMK:sta menetetty neljä tohtorin ja kolme lisensiaatin pätevyyden omaavaa opettajaa. Kansainvälisen tason tutkijoita on ilmeisen vaikeaa saada pysymään RAMK:ssa, syistä jotka eivät aivan tarkkaan käyneet ryhmällemme selviksi. Saattaa olla, ettei näitä vetovoimatekijöitä olla kunnolla pohdittu. Kärkiyksikössä, jossa vierailimme, eivät tutkijat ehtineet tuottaa omia tutkimuksiaan julkaisuiksi asti, eivätkä he uskoneet yhden tutkimuspäällikön ehtivän heitä paljoakaan auttamaan. Luonnollisesti osaajia on erilaisia, mutta ainakin useita tuntemiamme tutkijoita motivoi mahdollisuus tehdä tutkimustaan suhteellisen rauhassa resursoinnin tulisi näissä huippuyksiköissä tämän ajattelun mukaan olla runsaampaa kuin tavallisessa opetustyössä. Vetovoiman lisäämisen ohella on RAMK:n keski-iältään n. 47-vuotiaan henkilöstön tulevaisuuden iskukyvyn varmistaminen strategian toteutumisen toinen henkilöstöpolitiikan avaintekijä. Opettajakunnan kehittyminen lienee ongelmallisinta sen osan kohdalla, joka ei osallistu suoraan keihäänkärkiyksiköiden toimintaan. Yhteistä aikaa on varsin vähän, eikä sitä voitane helposti lisätä, joten sisäisen koulutuksen järjestelmä tuskin on kovinkaan tehokas tapa varmistaa opettajien osaamista. Toisaalta suuri osa opettajista työskentelee aika vähän ympäröivän työelämän kanssa, ja kontaktit ovat keskimäärin varsin lyhyitä.

16 16 Tällä hetkellä opintoviikkoa kohti on kontaktiopetukseen ajateltu kuluvan noin 20 opettajan työtuntia työaikajärjestelmiä täytynee edelleen kehittää, samoin kuin työskentelymahdollisuuksia huippuyksiköissä esimerkiksi jollakin kiertojärjestelyllä. Keskusteluissa todettiin, että kokonaistyöajan laskennassa käytetty 1600 vuotuista työtuntia ei ole realistinen määrä, vaan useat opettajat ylittävät tuon tuntimäärän. Osaltaan syynä lienee aikaisempi luokkaopettamispainotteinen kulttuuri, josta ei ole päästy eroon, osaltaan rekrytointiongelmat. Näille ongelmille tulisi kuitenkin löytyä ratkaisu, kun talous on kunnossa ja opiskelijoita valmistuu jatkuvasti. Monilla opiskelijoilla tuntuu myös olevan mielenkiintoa pysyä Lapissa. Opettajien kehittymisestä suurin vastuu lienee kuitenkin jatkossakin opettajilla itsellään. Heidän aktiivisuutensa ratkaisee paljon. Avain tähän taas lienee opettajien motivoituneisuudessa ja jaksamisessa. 4.2 Johtaminen Ammattikorkeakoulun johtoryhmä kokoontuu tällä hetkellä joka toinen viikko. Johtoryhmän ja opetus- ja tutkimustoiminnan välissä linkkeinä toimivat koulutusohjelmavastaavat. Päätösvaltaa on delegoitu johtoryhmälle, ja lisäksi rehtori päättää suuren osan hänen päätettävikseen kuuluvista asioista (mm. rahojen jaon, virkanimitykset, tutkintosäännön muutokset jne.) johtoryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta. Rehtorin ja johtoryhmän yhteisen päätöksenteon ulkopuolella ovat lähinnä vain budjetin vahvistaminen ja virkojen perustaminen, tavoite- ja tulossopimuksen vahvistaminen ja aikuiskoulutuksen suuntaaminen. Myös käytännön toimintaan liittyvistä seikoista osa on keskitetty ammattikorkeakoulun tasolle (mm. tutkimus ja kehitys, opintoasiat), joten yhtenäisen ammattikorkeakoulukulttuurin voidaan tältä osin nähdä olevan kehittymässä. Rehtori delegoi pitkälle samantyyppisiä päätöksentekovaltuuksia edelleen koulutusaloille, vakinaisia virkoja lukuun ottamatta. Budjeteista erotetaan ensin yhteiset strategisen luonteiset kuluerät (joista suurin erä on tilojen kustannukset, n. 14 % koko budjetista), jonka jälkeen loppu (n. 65 % vuositasolla) jaetaan koulutusaloille. Koulutusaloilla on sitten vastuu omista painotuksistaan, työajoista, opetuksen järjestelyistä ja muusta vastaavasta budjetin rajoissa.

17 5 Kehitysehdotukset ammattikorkeakoulun johdolle 17 Kuten tämän arvioinnin aluksi todettiin, on Rovaniemen ammattikorkeakoulun strategisessa toiminnassa tapahtunut merkittävää kehitystä 2001 tehdyn arviointikäynnin jälkeen. Lähes kaikki arviointiraportissa mainitut kehittämiskohteet (ks. liite 2) ovat mukana nyt hyväksytyssä strategiassa, ja lisäksi kaikki keskeiset tahot ovat yksimielisiä strategisten toimien suunnasta ja tärkeydestä. Strategia myös mielestämme heijastaa Lapin alueen erityispiirteitä ja niiden aitoa ymmärtämistä erinomaisesti. Näin ollen arviomme RAMK:n visiosta ja strategisista tavoitteista on hyvin positiivinen. Käyntimme ajankohtana ei strategian toteutuksessa kuitenkaan oltu vielä ehditty juuri alkulauseita pidemmälle. Ilmeinen ensimmäinen kehitysehdotuksemme onkin kehotus ryhtyä voimallisesti toteuttamaan nyt valmisteltua strategiaa laatimalla toimeenpanosuunnitelma, josta selviää mitä milloinkin tehdään. Myös tekeillä oleva tilaratkaisu vaikuttaa järkevältä ja taloudellisesti edulliselta ja puollamme sitä meille esitetyssä laajuudessa, vaikkakin suhtaudumme epäillen sen kaikkivoipaisuuteen strategian toteuttamisessa. Jatkossa RAMK voisi pohtia myös hallinnon ja kaupan alan toimintojen siirtämistä samoihin kiinteistöihin tekniikan alan kassa. Strategian toteuttamisvaiheessa eteen saattaa tulla joitakin ongelmakohtia jotka näkyvät jo nyt. Nämä ongelmakohdat on myös pääosin tunnistettu useimmilla haastattelemillamme tahoilla ja itsearviointiraportissa, joten edellytykset toimille niiden huomioimiseen ovat hyvät. Strategiassa esitetyille keskeisille toiminnan suunnille tulisi olla käytännön johtamista varten välietappeja ja tavoitteita ja niiden toteutumista tulisi mielestämme mitata hyvin konkreettisin mittarein. Esimerkiksi nykyään usein mainittu tasapainotettu tuloskorttiajattelu voisi sovellettuna antaa eväitä strategian toteuttamiseen ja mittaamiseen RAMK:ssa. Keskeiset kriittiset menestystekijät olivat myös useimmilla tasoilla ja tahoilla selkeinä mielessä. Kysymys kuuluukin kuinka ne varmistetaan. Koska näissä menestystekijöissä on kysymys ihmisistä, emme voi antaa mitään täsmällistä yleispätevää neuvoa vaan suuntaviivoja, joiden mukaan RAMK:n johtoryhmän mielestämme kannattaisi näitä asioita pohtia. Ensinnäkin, ammattikorkeakoulun yhtenäisyyden rakentamiseksi olisi hyvä luoda fuusiostrategia, jossa suunniteltaisiin ja ajoitettaisiin ne toimenpiteet, joilla yhtenäisyyteen pyritään. Tätä toimintaa ei kannata ajoittaa tapahtumaan vasta rakennusprojektien ja muuttojen jälkeen, vaan järjestelmiä, toimenpiteitä, tilaisuuksia, foorumeita ja riittejä jotka luovat ammattikorkeakouluhenkeä yksiköiden ja yksilöiden välille kannattaa toteuttaa jo nyt.

18 18 Toisaalta osaamispohjaisen strategian keskeinen kriittinen tekijä on osaajien löytäminen ja pitäminen. Tutkimuspäällikkö on luomassa suunnitelmaa keskeisistä rekrytointitarpeista tutkimustoiminnan kannalta, ja ajatuksena on palkata tohtoritasoisia tutkimusyliopettajia näille strategisille avainalueille. Ajatuksena tämäkin kuulostaa oikean suuntaiselta, mutta näiden osaamiskeskittymien keskeisen strategisen merkityksen takia asian tulisi olla ehdottomasti ainakin johtoryhmätasoinen kysymys ja sielläkin tärkeysjärjestyksessä yli useimpien muiden kysymysten. Suosittelemme ehdottomasti tämän osaamissuunnitelman tekoa mutta myös sen toimenpiteiden priorisointia ja kunnollista resursointia budjeteissa. Muita strategian kannalta ehkä vähämerkityksisempiä kehitysehdotuksia ja ajattelemisen arvoisia kohteita ovat mm. seuraavat: suosittelemme yhden luukun periaatteen, palveluyksikön, pohtimista yritysmaailman tarpeita ajatellen; suosittelemme keihäänkärkialueiden osaamisen varmistamista myös kansainvälisen toiminnan avulla luomalla yhteydet ko. alojen kansainvälisiin huippuyksiköihin; suosittelemme yhteistyössä yliopiston ja ammattioppilaitoksen kanssa korkeakoulutasoisen priorisoinnin ja yhteistyön kehittämistä myös suoraan, ei vain sen kautta, että toteutetaan yhteistä Lapin kehittämistehtävää suosittelemme opiskelijapalautejärjestelmän kehittämistä ja sekä opiskelijamielipiteiden että työelämän edustajien näkemysten laajempaa hyväksikäyttöä RAMK:n kehittämisessä. Kiitämme isäntiämme miellyttävästä arviointikäynnistä ja toivotamme parasta onnea ja menestystä jatkossa.

19 LIITE 1: Rovaniemen ammattikorkeakoulun arviointivierailun ohjelma 19 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kehitys- ja palveluyksikkö Jokiväylä 11 C, 4 krs. C429 Torstai Saapuminen Rovaniemelle Helsingistä: Finnair ; laatupäällikkö Seppo Huhmarniemi vastassa kentällä Arviointiryhmän oma kokous, C429 Voileipäkahvit Ammattikorkeakoulun johtoryhmän haastattelu, C429 Rehtori Pentti Tieranta Koulutusalajohtajat: Taisto Arkko, Matti Lempiäinen ja Kerttu Oikarinen Koulutusohjelmavastaava Veli Juola Kehitys- ja palvelujohtaja Jouko Tiirola Opintoasiainjohtaja Markku Tarvainen Johdon sihteeri Annu Määttä (ei saane/voine osallistua, koska järjestää tilaisuutta) Tauko Ammattikorkeakoulun ylläpitäjän edustajien haastattelu, C edustajaa (kattavasti koko kuntayhtymä) Edustajat Rovaniemen koulutuskuntayhtymästä: valtuuston puheenjohtaja Heikki Kontiosalo hallituksen puheenjohtaja, Antti Paananen johtaja Arto Ylitalo talousjohtaja Sirkka-Liisa Rantamaula Lounastauko Tekniikka ja liikenne, ravintola Amican kabinetti Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön edustajien haastattelut, C429 ja C314 opettajien valitsemat edustajat, 4 8 henkilöä ryhmässä kattaen eri henkilöstöryhmät: yliopettajat, lehtorit ja tuntiopettajat Alakohtaiset ryhmät: Kauppa ja palvelut sekä luonnonvara-ala, C314 haastattelijat: Hanna Hietala, Hannes Manninen ja Tauno Kekäle edustajat: Hallinto ja kauppa: yliopettaja Eija Turunen yliopettaja Merja Vankka lehtori Marja Inkeröinen lehtori Ulla Kangasniemi päätoiminen tuntiopettaja Ari Kurtti

20 20 Luonnonvara-ala: yliopettaja Helena Tormilainen lehtori Veikko Maijala lehtori Piia Similä Sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja liikenne, C314 haastattelijat: Veijo Hintsanen, Elina Lehto ja Pentti Meklin edustajat: Tekniikka ja liikenne: yliopettaja Jorma Hietanen lehtori Jaakko Lampinen lehtori Jukka Säynäjäkangas päätoiminen tuntiopettaja Kenneth Karlsson Sosiaali- ja terveysala: yliopettaja Kaisa Turpeenniemi lehtori Iiris Happo päätoiminen tuntiopettaja Anne Kokko päätoiminen tuntiopettaja Kirsti Ylipulli-Kairala Tauko Ammattikorkeakoulun työelämäedustajien haastattelu, C429 ja C314 työelämän edustajat kaikilta koulutusaloilta, pitäen sisällään edustajat ammattikorkeakoulun strategian kannalta olennaisilta profilointialoilta (4 8 henkilöä ryhmässä) Alakohtaiset ryhmät: Kauppa ja palvelut sekä luonnonvara-ala, C429 haastattelijat: Hanna Hietala, Hannes Manninen ja Tauno Kekäle edustajat: maaseutusihteeri Markku Heikkilä, Kemijärvi hallituksen puheenjohtaja Antero Ikäheimo, Lappset Group Oy johtaja Rami Korhonen, Lapin Safarit Oy toimitusjohtaja Soile Matero, SantaPark Oy puheenjohtaja, apteekkari, Sirpa Orre, Lapin Yrittäjät ry. markkinointipäällikkö Martti Rissanen, Stora Enso Metsä johtaja Jari Simola, Hotel Santa Claus Sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja liikenne, C314 haastattelijat: Veijo Hintsanen, Elina Lehto ja Pentti Meklin edustajat: tutkimusjohtaja Antti Aula, Kemijoki Oy osastonjohtaja Anja Hannula, Rovaniemen maalaiskunta vastaava fysioterapeutti Anitta Kaisanlahti, Sodankylä johtaja Juha-Matti Kivistö, Kolpeneen palvelukeskus toimitusjohtaja Paavo Kykkänen, Elinkeinokehittäjä eero toimitusjohtaja Risto Niva, Saraware Oy tiejohtaja Tapani Pöyry, Tielaitos rehtori Jorma Turpeenniemi, Vaaranlammen ala-aste Kahvitauko

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi OPINNÄYTETÖIDEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISHAASTEET Työseminaari 11.2.2005 klo 9.00 15.30, auditorio 221, II kerros Ilmoittautuneet yhteensä 63 henkilöä [päivitetty 9.2.2005] Nimi Työtehtävä Organisaatio Sähköposti

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Ritva Laakso-Manninen Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Tampere FAKTOJA HAAGA-HELIASTA Suuri, elinkeinoelämään vahvasti kytkeytyvä, kansainvälinen, ylivertainen, yksityinen ammattikorkeakoulu.

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyön strateginen merkitys nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyön muodot Sopimus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta TAMK:n ja Fimlabin kesken Neuvottelukunta

Lisätiedot

Alueellisten työryhmien tuloksia

Alueellisten työryhmien tuloksia Alueellisten työryhmien tuloksia Rovaniemi 1.11.2013 Alustuksissa esiin nousseita asioita Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Arto Ylitalo hakijatilanne on hyvä,1,5 ensisijaista hakijaa johtamisjärjestelmän

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

HR Next Practice 29.3.2012

HR Next Practice 29.3.2012 HR Next Practice 29.3.2012 Työ on tehtävä joukolla, kilvan ja iloisella mielellä. akateemikko Kustaa Vilkuna kirjassaan Työ ja ilonpito 1946 8.30 Ilmoittautuminen ja aamiainen 9.00 Tervetuloa seminaariin

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä ovat käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013

Kokemäen kaupungin henkilöstöstrategian hyväksyminen 242/020/2013 KH:n henkilöstöjaosto 56 17.10.2013 Yhteistyötoimikunta 32 12.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 65 28.11.2013 KH:n henkilöstöjaosto 74 18.12.2013 KH:n henkilöstöjaosto 8 13.03.2014 Yhteistyötoimikunta 14 25.03.2014

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta

Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta Kirjastoa kehittämässä yhteistyön tuulia pohjoisesta AMK-kirjastopäivät 10.6.2010 Maija Koponen ja Marjatta Puustinen Lapin korkeakoulukirjasto Lapin korkeakoulukonserni Korkeakouluyhteisö, jossa mukana

Lisätiedot

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy 11.12.2012 / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki OSALLISTUJILLE MAKSUTON KOULUTUS Opetushallituksen rahoittamaa osallistujille maksutonta

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu.

Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. ESITTELY 1(5) LAUREA -AMMATTIKORKEAKOULU OY Visio 2015 Laurea on kansainvälisesti tunnustettu tulevaisuuden osaamisen ja metropolikehityksen ammattikorkeakoulu. Ydintehtävä Laurean profiili maamme korkeakoulujärjestelmässä

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Verkoston puheenvuorot

Verkoston puheenvuorot Verkoston puheenvuorot 15.11.2012 Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä Taustalla ammatillisilla erityisoppilaitoksilla on lakisääteinen erityisopetuksen ohjaus-, tuki- ja kehittämistehtävä

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Eurooppalainen vertaisarviointi

Eurooppalainen vertaisarviointi Eurooppalainen vertaisarviointi 18.3.2013 Mitä vertaisarviointi on? Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioitavassa oppilaitoksessa. Ulkoisten

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016

Lisätiedot

Pirkanmaan aikuisohjauksen strategia

Pirkanmaan aikuisohjauksen strategia Pirkanmaan aikuisohjauksen strategia 2011-2014 Luonnos 9.2.2011 Ohjauksen asiantuntijaryhmä (strategiatyö) Ilola Hanna, lehtori, TAMK/TAOKK Järvenpää Maija, opinto-ohjaaja, TAO Keskinen Anita, psykologian

Lisätiedot

EduFutura Jyväskylä

EduFutura Jyväskylä EduFutura Jyväskylä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston muodostama oppimisen, tutkimuksen ja kehittämisen osaamiskeskittymä. Sopimus osaamiskeskittymästä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu Jaana Tolkki Jaana Tolkki on työskennellyt Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkönä kolme vuotta. Hän on työskennellyt samassa organisaatiossa myös lehtorina ja opetuksen kehittämispäällikkönä.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA 1 (6) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA SYJ8S, 2008-2009 SYKSY 2008 18.8 8.15 11.30 Orientoituminen ylempiin amk-opintoihin (4) Intercultural communication (4) Sirkka

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Hallituksen itsearvointikysely 2016

Hallituksen itsearvointikysely 2016 Hallituksen itsearvointikysely 2016 Raportti tulostettu 8.8.2016 Vastausprosentti 71,4% (10/14) Ei sisällä avoimia vastauksia 1.1-1.3 Miten yhtymähallitus on onnistunut tehtävässään 1.1 Hallinto ja hallinnon

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus 1. Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Lapin korkeakoulukonsernissa Lapin korkeakoulukonserni ja sen korkeakoulut, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto

Lisätiedot