protu s i s ä l l y s Kevään trendiaihe Panttilainaamo mainostaa aggressiivisesti metrossa.

Transkriptio

1

2 s i s ä l l y s 2 Pääkirjoitus 3 Uutiset 4 Lukijalta 5 Puheenjohtajalta 6 Kevätseuranta 8 Totuus rekrytoinnista Tiimit kootaan sokerihumalassa 10 Suuri tilinpäätösratsia Lohdutukseksi: paljon kuvia 15 Rahaton kesä? Selviytymisopas laman lapsille 16 Kolumni 19 Jaostonvetäjältä Uudet tukihenkilöt starttaavat 20 Pupupensasta på svenska 22 Kannanotto Elääkö Protu niin kuin opettaa? 23 Toimiston Sami 24 Delfoin oraakkeli 25 Kettu 26 Reseptikirja Pääkirjoitus Inka Tuominen Kevään trendiaihe Panttilainaamo mainostaa aggressiivisesti metrossa. Kesätyöt antavat odottaa itseään. Facebookissa sain kutsut ryhmiin, jotka muistuttavat siitä, että lamaa kannattaa ruokkia tai sitä ei saa ruokkia kuten ei laamaakaan. Muuten taloustilanteen heilahtelut eivät opiskelijalle paljon näy. Mutta kuten jokaisessa itseään kunnioittavassa lehdessä tänä vuonna, tässäkin numerossa sivutaan talouskriisiä. Lamasta puhuttaessa nostetaan keskusteluohjelmiin ja lehtien palstoille päivystävä dosentti kertomaan tilanteen hyväksi puoleksi esimerkiksi yhteisöllisyyden nousun. Taantuman aikana ihmiset kaipaavat muiden seuraa, järkevää tapaa viettää vapaa-aikaa ja jotain, joka vie irti arjesta. Kuulostaa Protulta. P.S. Tämä on avoin hakemus. Fiksu ja filmaattinen protu etsii kesätöitä. Harrastan vapaaehtoistyötä ja etenkin päätoimittamista sekä olen muutenkin mukava. protu Prometheus-leirin tuki ry:n jäsenlehti Päätoimittaja Toimitussihteeri Taittaja Toimittajat Valokuvaajat Kuvittajat Inka Tuominen Hanna Törönen Aatu Komsi Alexander Holst, Aatu Komsi, Onerva Korhonen, Fanny Malinen, Roosa Murto, Ranna Rissanen, Miikael Saaristo, Hanna Törönen Alexander Holst, Fanny Malinen, Roosa Murto Pilvi Nummelin, Aliisa Peltoniemi Tässä numerossa Maisa Kalliomäki, Marita Malinen, Sarri Nironen, avustivat Tuulia-Tuulia Tummavuori, Anna Vuorjoki kannen kuva Fanny Malinen Sähköposti lehti@protu.fi www Lehti löytyy osoitteesta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Painos 3500 kpl Painopaikka Erweko Painotuote Oy, Helsinki ISSN Mainoshinnat 1/1-sivu 220 e, 1/2-sivu 140 e ja 1/4-sivu 80 e Lehden artikkelit edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä eivätkä yhdistyksen ellei toisin mainita. Seuraava lehti ilmestyy heinäkuun alussa. Aineisto päätoimittajalle (inka.tuominen@protu.fi) mennessä. Liitäthän mukaan henkilötietosi. 2 protu 2/2009

3 Tekstit: Inka Tuominen ja Aatu Komsi Kuvitus: Aatu Komsi Soihtu laajenee Sörkkaan Syksystä alkaen Soihtuja on kaksi. Prafé Osk on sopinut Helsingin nuorisoasiainkeskuksen kanssa Helsingin Sörnäisiin Kalasataman kupeeseen perustettavan nuorisokeskus Hapen kahvilatoiminnan pyörittämisestä. Näemme tämän Praféssa suurena mahdollisuutena. Sopimus on niin hyvä, että olisi ollut tyhmää kieltäytyäkään. Tietysti tämä vaatii paljon työtä ja miettimistä, kommentoi Prafén taloudenhoitaja Osma Suominen hanketta. Soihdun sivupiste, joka ehkä saa jonkin oman nimenkin, hyödyttänee Töölön Soihtua monella tavoin. Uusi toimipiste on tätä suurempi, ja sille on isossa nuorisokeskuksessa, johon muuttaa esimerkiksi erilaisia järjestöjä, luvassa varmasti asiakkaita. Lisäksi tilaan kuuluu keittiö, joka mah- dollistaisi leivonnan tai ruoanlaiton myös toisen kahvilan tarpeisiin. Prafén puheenjohtaja ja Protun Soihtu-sivari Juhis Ranta odottaa innoissaan kahvilahankkeen etenemistä. Tarvitsemme niin alkuvaiheen talkootöihin kuin itse vuoroihinkin uutta väkeä vanhojen soihtulaisten lisäksi, joten jos kahvilan perustaminen kiinnosta, niin kannattaa tulla Soihtuun juttelemaan tai meilata minulle osoitteeseen soihtu.org. Aivan vapaaehtoisvoimin uusi Soihtu ei kykene toimimaan, mutta näillä näkymin sinne oltaisiin hankkimassa Nuorisoasiankeskuksen kautta sivilipalvelusmiestä tai työvoimatoimiston kautta työllistettävää. U U T I S E T Www-projekti etenee Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen yhteistyö Protun ja Protun uudet www-sivut toteuttavan Juha Niemi Design Oy:n välillä on edennyt. Projektin aikataulusta on sovittu, ja esimerkiksi sivujen visuaalisen ilmeen on tarkoitus olla valmiina vappuun mennessä ja koko sivuston juhannukseksi. Juhannuksen jälkeen Protu ottaa sivut haltuunsa ja alkaa siirtää sivujen tekstejä paikalleen. Käyttöön uudet sivut otetaan joka tapauksessa vasta alkusyksystä, jotta siirtyminen ei vahingossakaan pääsisi sotkemaan leiri-ilmoittautumisia kesken kesän. Protun 9-henkinen www-työryhmä on ohjeistanut JND:n graafikkoja tekemään sivujen ulkonäöstä nuorekkaan ja kesäisen raikkaan, väreiltään esimerkiksi vaaleanvihreän ja valkoisen yhdistelmän. Uudet sivut eivät sisällä pelkästään uusia ja parannettuja toimintoja, vaan joitakin vanhalta sivustolta tuttuja ratkaisuja ollaan kokonaan muuttamassa. Vanha jako julkisiin ja jäsensivuihin tullee poistumaan, sillä kaikille sivuille voidaan muutenkin määritellä, keille sivun mitkäkin sisällöt näytetään. Vielä on epäselvää, miten Protun lukuisten sähköpostilistojen käy järjestelmän muuttuessa. Jaostojen sähköpostilistat lienee pakko tavalla tai toisella säilyttää kovan käyttönsä vuoksi, mutta leiri- ja koulutustiimien sisäiset keskustelut saatetaan siirtää kokonaan sivustolta löytyvän lomakkeen, ei sähköpostin kautta lähetettäväksi. Uudet sivut saattavat siten myös vaatia aktiiveja muuttamaan vanhoja toimintatapojaan uusiksi. Oikaisu Viime numerossa julkaisimme kartan Prometheus Sverigen omistaman Ekskäret-saaren sijainnista. Kartta sinällään piti paikkansa, mutta Protusin omistama saari ei ole Ekskäret vaan Norra Ekskäret, joka sijaitsee noin 7 km Ekskäretistä koilliseen. Södra Ljusterö Svartsö Öster- åker Tukholman keskusta Norra Ekskäret 5 km Protu-lehden tähtäys heitti. Tukholman keskusta 3 Värmdö

4 OLEMME ME AINAKIN YT-NEUVOTTELUJA KIVEMPIA Rekryt vastaavat Jouko Hämäläinen kaipasi viime numerossa palautetta rekrytoijilta. Syyt ilman tiimiä jäämiseen kiinnostavat varmasti monia muitakin, joten kerron hieman rekryjen periaatteista ja käytännöistä. Rekrytoinnin yhteydessä puhutaan paljon karsimisesta, ja tähän liittyy joitakin väärinkäsityksiä. Tavoitteenamme ei ole hakijoiden asettaminen paremmuusjärjestykseen, vaan toimivien tiimien kokoaminen. Tämä on melkoista palapeliä, ja sopivan tiimipaikan löytyminen riippuu persoonallisuudesta, aikatauluista ja onnesta. Emme toki päästä leirinvetäjäksi ketä tahansa. Jos motivaatiossa, vuorovaikutustaidoissa tai leirien tavoitteisiin sitoutumisessa tuntuu olevan puutteita, tai hakijalla on vakavia henkilökohtaisia ongelmia, tiimityöskentely tuskin onnistuu. Tämä koskee kuitenkin vain pientä osaa niistä, jotka eivät pääse tiimiin. Useimmat olisivat oikeassa tiimissä todella hyviä, ja monia myös jälkirekrytoimme paikkaamaan peruutuksia. Eräs yleinen harhaluulo on, että jättäisimme tiimien ulkopuolelle vain uusia apuohjaajia. Samat tiimiin pääsemisen edellytykset koskevat kaikkia. Hieman raa asti ilmaistuna aikuisista ohjaajista vain tapaa olla pienempi tarjonta kysyntään nähden, ja siksi useimmat halukkaat mahtuvat mukaan. Tänä vuonna leiritiimiin sijoittamatta jäänee yli sata kiinnostunutta, ja henkilökohtaisen palautteen antaminen kaikille olisi valtava työ. Suurimmalle osalle emme edes voisi kertoa mitään tiettyä syytä tiimiä vaille jäämiseen. Toisaalta vuorovaikutustaitojen puutteen tai muun sellaisen syyn takia tiimin ulkopuolelle jääneitä on vähän. Pitäisikö heihin siis ottaa yhteyttä? Olemme keskustelleet tästä, ja perusteluja on esitetty suuntaan ja toiseen. Palaute voisi auttaa näitä henkilöitä käsittelemään pettymystään ja mahdollisesti korjaamaan toimintaansa. Suoruutta ja avoimuutta voi sinänsä pitää tavoiteltavina asioina. Toisaalta kaikki eivät välttämättä toivo, että esitämme kahden viikonlopun perusteella muodostamiamme käsityksiä. Pyytämättä annetusta kritiikistä voi aiheutua enemmän vahinkoa kuin pelkästä pettymyksestä. Olemme pitäneet jälkimmäisiä perusteluja niin painavina, että emme yleensä oma-aloitteisesti anna palautetta. Palautteesta voi kuitenkin olla paljon hyötyä, ja meidän pitää myös olla valmiita perustelemaan päätöksemme. Pyytämällä palautetta siis saa. Sitä kaipaavat voivat ottaa yhteyttä joko rekrytointiryhmän vetäjiin henkilökohtaisesti tai osoitteeseen SANOTTAVAA? Riina Arffman rekrytointiryhmän puheenjohtaja Ota osaa Protussa käytävään keskusteluun ja lähetä lukijakirjeesi osoitteeseen ENSI NUMERO NAPUTUTTAA! protun TEKSTARI- PALSTA Lähetä tekstiviestisi numeroon Viestin enimmäispituus on 480 merkkiä (3 160). Jos lähetät viestisi 25. toukokuuta mennessä, se ehtii heinäkuun numeroon. Ihastuttiko tai vihastuttiko jokin Protu-lehden juttu? Onko materiaalimme aivotyötämme halvempaa? Vai tykkäätkö vain mieluummin kirjoittaa nopeasti ja anonyymisti? Vai haluatko vain löytää yksiön Tampereelta? P.S. Toimituksen kännykkä on prepaid-liittymä, jonka numerohakemistoon ei ole tallennettu tuttujen nimiä. Lukijakysely Pitäisikö koulutuksissa tarjota pelkästään kasvisruokaa? Lähetä tekstari GALLUP KYLLÄ tai GALLUP EI numeroon viimeistään Viesti maksaa normaalin tekstiviestin verran. Tulokset julkistetaan ensi numerossa. 4 protu 2/2009

5 Puheenjohtajalta Anna Vuorjoki Aika ennen rutiineja Prometheus-leiritoiminnan toteuttaminen vaatii paljon työtä, välillä varsin arkisten ja puuduttavienkin tehtävien hoitamista. Into tähän puurtamiseen syntyy niistä hienoista kokemuksista, joita perustyön lomassa tulee vastaan, joskus yllättäen. Tänä vuonna yksi sellaisista on minulle ollut yhteistyö tulevan ruotsalaisen sisarjärjestömme perustajien kanssa. Maaliskuun alussa vierailimme muutaman aktiivin voimin Tukholmassa neuvottelemassa yhteistyöstä sekä kouluttamassa ruotsalaisia ohjaajia. Yhteistyökumppaniemme keskuudessa vallitsi suorastaan käsin kosketeltava innostuneisuus ja uteliaisuus. Aistin iloa, joka syntyy siitä, että edessä on pelkkiä avoimia mahdollisuuksia; tekijöillä on vapaus muotoilla toimintaa omannäköisekseen, eivätkä mitkään rutiinit tai perinteet vielä kahlitse tulevaa. Keskusteluissa pohdiskeltiin, houkuteltiin ideoita esiin ja esitettiin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Koko ajan läsnä oli unelma jostain uudesta ja hienosta. Ennen sisarjärjestöajatuksen virallista hyväksymistä pohdimme Protun hallituksessa, kuinka samanlaista Ruotsin toiminnan tulee olla omaamme verrattuna, jotta sitä voidaan kutsua Prometheus-leiritoiminnaksi. Päädyimme siihen, että leirien käytännön toteutus voi poiketa omastamme, kunhan järjestö sitoutuu leiritoiminnan periaatteisiin. Tukholman-matkalla vakuutuin siitä, että linjaus oli oikea. Vapaus on mahdollistanut sen, että ruotsalaiset ovat lähteneet kehittämään toimintaansa tutkien, kokeillen ja ideoiden. Nuoret ovat vahvasti mukana toiminnan suunnittelussa, ja ohjaajat lähtevät leirille avoimin mielin synnyttämään toimintaa yhdessä leiriläisten kanssa. Juuri tällaisessa prosessissa toteutuu se henki, joka tekee leiristä Prometheus-leirin. Jos olisimme yrittäneet viedä Ruotsiin kopion omista leireistämme teemarunkoineen, valmiine käsittelytapoineen ja perinteineen, olisivat ruotsalaisten leirit ehkä ulkoisesti enemmän omiemme kaltaisia. Pinnan alta ydinajatus, leirien se jokin, kuitenkin puuttuisi. Ruotsissa sain Ruotsissa sain kosketuksen Protu-toiminnan ytimeen. Protussa avoin ja kokeileva prosessi on vuosien varrella osittain korvautunut rutiineilla ja perinteillä. Monien tehtävien tekemiseen on syntynyt vakiintuneita toimintatapoja, eikä niitä useinkaan enää kyseenalaisteta. Siksi aktiivitoimintaan kuuluu paljon rutiininomaista työtä, josta utelias pohdinta näyttää olevan kaukana. Näin laajassa toiminnassa rutiinit ovat kuitenkin välttämättömiä. Ne luovat puitteet, joiden turvin utelias ja innostunut henki voidaan leireillä ja koulutuksissa herättää eloon yhä uudestaan ja välittää yhä laajemmalle joukolle ihmisiä. Koska toimintamme on syntynyt avoimen, kokeilevan ja tasavertaisen prosessin tuloksena, säilyy sama henki vakiintuneessakin toiminnassa. Ruotsin-vierailu toi mieleeni muistoja Protusta 1990-luvun alkupuolella, jolloin laajamittainen aikuistumistoiminta oli vasta unelma. Meillä tuo unelma on muuttunut eläväksi ja todelliseksi järjestöksi, välillä varsin arkiseksikin työnteoksi. Ruotsissa sain kuitenkin vahvan kosketuksen siihen Protu-toiminnan ytimeen, joka elää minussa ja monessa muussa intona ja uteliaana haluna luoda uutta. Huomasin myös, että toteutuessaan unelma ei lakkaa olemasta, vaan antaa tilaa uusille. Villeimmissä haaveissani näen jo Protun levittäytyvän yhä useampaan maahan. Ehkä niin ei koskaan tapahdu, mutta se ei olekaan tärkeintä. Unelma antaa silti voimaa siihen puurtamiseen, joka tekee tämänhetkisen toimintamme mahdolliseksi. 5

6 Teksti: Onerva Korhonen Kuvitus: Aliisa Peltoniemi Pian se tulee. Kevät livahtaa paikalle miltei huomaamatta. Yhtäkkiä se on täällä! Mistä kevään tulon oikeastaan huomaa? Rasti havaitsemasi kevään merkit ja lisää omat havaintosi luettelon loppuun. västäräkin paluu Vähästä-Aasiasta siitepölyallergia tekemättömien töiden aiheuttama paniikki auringonpaiste puoli kolmelta iltapäivällä villi halu pestä ikkunat viherrys ja vaahterankukkien hämmästyttävä kauneus tiimikirjeet katutyöt värikkäät vaatteet ja sandaalit luokkaretkeläisten ruuhkauttamat bussit keveä päämäärättömyys ja teennäinen filosofointi muu, mikä? jäätelön syönnin estävä kylmyys

7 Prometheus-leirin tuki ry:n hallitus julistaa Säännöt: Kappaleen, niin sävellyksen kuin sanoituksen, tulee olla itse tehty muunnelmia unnelmia tai plagiaatteja a ei hyväksytä. Kappaleen on sovelluttava yhteislauluksi sekä leirioloissa kitaralla soitettavaksi vähintäänkin yksinkertaistettuna. Osallistuvan kappaleen tulee olla protuhenkinen ja loppujuhlakelpoinen. Lisäksi kappaleen on sisällöltään sivuttava yhtä seuraavista teemoista: Utelias pohdinta Suvaitsevaisuus Tasa-arvo Erilaisuuden uden kunnioittaminen Itsensä ja muiden hyväksyminen Tiedonjano no ja tervehenkinen kritiikki Osallistujan on oltava leirin jossakin ominaisuudessa udessa käynyt yt protu, tai osallistuvassa ryhmässä on oltava vähintään yksi protu. Kilpailutyöt on jätettävä ävä mennessä. Ilmoittaudu etukäteen osoitteeseen laulukilpailu@protu.fi saadaksesi lisäohjeita. ita. Voittajan taja valitsee Protun hallituksen valitsema tuomaristo, jonka kokoonpano ilmoitetaan myöhemmin. Tulokset julkistetaan tämän vuoden syysseminaarissa marraskuussa. a. Voittajalle on luvassa 600 euron, toiseksi tulleelle 300 euron ja kolmannelle 100 euron palkinto. Protu on saanut palkintovarat lahjoituksena tämän kilpailun järjestämiseksi. ämiseksi. Hallitus pidättää itsellään oikeuden olla jakamatta palkintoa, mikäli kilpailutöitä lähetetään liian vähän. Lisätietoja kilpailusta saat osoitteesta laulukilpailu@protu.fi.

8 Yksitoista koulutusviikonloppua, muutama kokous, vihkoon tuijottelua ja nimien pyörittelyä. Sitten alkoi varsinainen työ. Mihinkään Protun tapahtumaan ei liity yhtä paljon myyttejä ja huhuja kuin tiimien kokoamiseen. Tältä se näytti uuden rekryn silmiin. Teksti: Pilvi Nummelin Kuva: Sonja Nyblin Kevään mittaan huomasin, että vaikka teoriassa tiesin, kuinka tiimit kootaan, koulutuksissa oli ajoittain hankala hahmottaa, mikä kaikki tieto on hyödyllistä. Tällä kertaa meillä oli käytössä kaksi viikonloppua, joka oli uutta myös vanhoille rekryille. Ensimmäisellä kerralla mietimme tiimeihin ohjaajaparit ja vanhat apparit ja toisella uudet apparit. Miten palapeli kootaan? Emme voineet aloittaa kokoamista heti, vaan jouduimme soittelemaan läpi potentiaalisia ohjaajia. Pari päivää aiemmin tilanne näytti katastrofaaliselta, kun sadasta ilmoittautuneesta uudesta ohjaajasta vain 40 oli lopulta käynyt molemmat koulutukset ja pa- 8 protu 2/2009

9 lauttanut aikataulutoiveensa, jotka monilta saatiin muistuttamalla, mutta ohjaajia puuttui silti edelleen. Soittelimme viime vuosien ohjaajille ja tutuillemme. Useimmat eivät voineet sanoa mitään aikatauluistaan, koska kesätyöt olivat varmistumassa vasta myöhemmin. Kun lopulta aloitimme, aivan aluksi siivosimme tiedostosta pois kaikki, joilta puuttui koulutus, valokuvalappu tai aikataulutoiveet. Osa oli varmasti vain unohtanut tai muuttanut mieltään, mutta onhan aina myös mahdollista, että netin aikataululomake temppuili tai että valokuvalaput eivät tulleet perille. Sitten kävimme läpi niin sanotut kysymysmerkit, eli ne, joista koulutusten perusteella olimme epävarmoja, miten he pärjäisivät tiimissä ja leirillä. Pohdimme, olisiko mahdollista koota heille sopivia tiimejä, joihin heidät voisi sijoittaa. Tämä on ainoa varsinainen karsinta, joka tapahtuu, eikä tänäkään vuonna näitä ollut kuin kourallinen. Keskustelua ja ajatusleikkejä Otimme yhden leiriviikon kerrallaan ja kävimme läpi vaikkapa kaikki vanhat apuohjaajat, joille viikko kävi aikataulullisesti ja mietimme sen jälkeen, minne kukin sopisi ja mihin tiimiin tarvittaisiin millaisia ominaisuuksia. Valokuvakansioista kaivettiin tarvittaessa ihmisten valokuvia. Samalla tarkistettiin, onko jollakin tiimistä sellaisia ne henkilöitä, eli ihmisiä, joiden kanssa he eivät halua samaan tiimiin, joka vaikuttaisi kokoamiseen. Työskentely oli demokraattista ja kaikki saivat sanoa sanottavansa. Joskus päätökset tehtiin nopeasti Ylhäällä: Otto Forsberg (vas.), Maija Maronen, Janne Lehtonen, Minka Savolainen, Merja Nieminen, Pilvi Nummelin, Riina Arffman, Meri- Maija Näykki, Sonja Nyblin. Alhaalla: Tuulia-Tuulia Tummavuori (vas.), Sanni Partanen, Maija Toivonen, Raakel Vidgren, Kaarina Karvonen, Tessa Tolonen ja Senja Ruohonen. eivätkä kaikki aina ehtineet lukea, mitä olivat kirjoittaneet vihkoihinsa, mutta luotimme siihen, että kaikki tarpeellinen tieto tuli esiin. Töitä tehtiin myöhään, ensimmäisenä perjantaina pääsin nukkumaan puoli kolmen maissa. Myyttejä Tänä vuonna rekryryhmä on uudistunut paljon. Olemme pyrkineet olemaan avoimempia ja oikomaan myyttejä, joita rekryjen ympärille on syntynyt. Kootessa rekryjen omia tiimejä, kukaan ei poistunut paikalta, niin kuin olin joskus kuullut tehtävän. Se olisi älytöntä, koska tilanne on jatkuvaa keskustelua, jossa kootaan samaan aikaan neljästä seitsemään tiimiä. Omia tiimiläisiään ei tietenkään saanut valita, mutta keskusteluun siitä, mitä ominaisuuksia tiimiin vielä tarvittaisiin, sai osallistua. Rekryt eivät huomioi tiimejä kootessaan tiimikoulutusaikatauluja. Emme myöskään voi tietää, jos ne henkilöt -kohdassa lukee leiriläisestä vain nimi ilman leiritietoja, päätyvätkö he samalle leirille, sillä olisi liian työlästä käydä läpi kaikkia kesän leiriläisiä. Tiimiin pääsemiseen vaikuttaa paljon sattuma, kuten ihmisten aikataulut, millaisia ominaisuuksia minnekin haettiin tai kenestä satuttiin keskustelemaan minkäkin leiriviikon kohdalla. Kuudentena päivänä Lopuksi kävimme yksitellen läpi kaikki 70 tiimiä ja luimme vielä kerran kaikkien ne henkilöt -listan ja mahdolliset lisätiedot, ettei tiimissä olisi mitään ristiriitaisuuksia. Lisäksi kävimme läpi ihmiset, jotka olivat jääneet sijoittamatta leirille. Harmi, että hyviä halukkaita jäi ilman tiimiä, mutta jotkut näistä saattavat vielä saada tiimin jälkirekrytoinnissa. Eivät viikonloput pelkkää vakavaa puurtamista olleet. Mukaan mahtui myös laulamista, kiloittain karkkia, piilotettujen pääsiäismunien metsästämistä, naurukohtauksia ja ryhmäytymistä. 9

10 Yhden leirin ruokkiminen maksaa keskimäärin 1360 euroa Kallein Kokin ruokalasku: palkkio ,30 henkilö sivukulut PROTU-LEIRIEN KULUT JA TUOTOT KULUT: Matkakulut Ruoka + kokkien Leiripaikka- palkkiot vuokrat Korut Kioskiostokset Materiaalit ja tarvikkeet Muut kulut Ruoan raakaainekulut 755 Halvin ruokalasku: 401,73 TUOTOT: Leirimaksut Muut tuotot 600 Kokkien ruokiin käyttämät rahat vaihtelevat leireillä kovasti. Toisinaan samaan leiripaikkaan myöhemmin tulevat kokit pääsevät käyttämään edellisten leirien kokeilta ylijääneitä ruokia tässäkin tapauksessa kesän halvimman ruokalaskun tehnyt kokki kokkasi nimenomaan samassa leiripaikassa, jossa suurimman laskun tehnyt kokki oli ollut kahta viikkoa aiemmin Loppujuhlan Kioskimyynti lounasmaksut Korumyynti Partio tekisi ruoat halvemmalla Vastaa 13 Big Macia LEENA LEIRILÄINEN KULUTTAA: Ruokaa 52,62 euroa Protu Kokin työaikaa 42,05 euroa Lapin partiolaiset Lapin partiolaiset budjetoivat leiriruokailuihinsa 0,80 /hlö välipalan tyyppiseen ruokaan ja 1,70 /hlö lämpimään ruokaan. Tällä kaavalla laskettuna he olisivat ruokkineet kesän leiriläisemme lähes euroa meitä halvemmalla. Summista on vertailua varten vähennetty loppujuhlaruokailun osuus. Sekä Protuun että partioon kuuluvan Kimmo Kipe Vääriskosken mukaan yksi selittävä tekijä on, että partioliike omistaa monet leiripaikkansa ja voi jättää helpommin kaiken ylijääneen ruoan ja mausteet seuraaville leireille. 10 Leirikeskuksen vuokraa 50,35 euroa Leirikioskin herkkujen raaka-ainetta 5,74 euroa Tiimin koulutuskuluja 42,19 euroa Tiimin rekrytointikuluja 5,87 euroa Leiriesitteen painatuskuluja 2,39 euroa protu 2/2009

11 Teksti ja grafiikat: Aatu Komsi Kuvat: Alexander Holst, Roosa Murto, Aatu Komsi ja syysleirijaosto Yhdistysmaailmassa tilinpäätös tarkoittaa sitä, kun yhdistyksen johto laatii järjestön muille jäsenille selvityksen järjestön edellisvuoden taloudenhoidosta. Jos hallitus olisi esimerkiksi törsännyt Protun rahoja lomaosakkeeseen Kreikassa, tämä kävisi tilinpäätöksestä ilmi, ja hallituksen jäseniltä voitaisiin oikeusteitse periä haaskatut rahat takaisin. Protun toimintasuunnitelmat ja talousarviot antavat kuitenkin hallitukselle ja jaostoille paljon valtaa päättää itsenäisesti Protun rahankäytöstä jäsenistöä kuulematta. Yhdistyksen talousarviokin on vain arvio, jota voidaan vuoden aikana korjata. Huomionarvoista on, että esimerkiksi Protun talousohjeesta, joka määrittelee mm. virkistysrahojen ja matkakorvausten suuruudet ja kokousruokailujen tasot, päättää hallitus täysin itsenäisesti. Kevätkokouksessa 28. maaliskuuta Protun taloudenhoitaja Sari Santala esitteli yleisölle oman koosteensa tilinpäätöksen keskeisimmästä sisällöstä. Tuloja Protulle kertyi viime vuonna noin euroa ja menoja euroa, joten vuoden 2008 talous oli lopulta euroa plussalla. On syytä huomata, että yleishyödyllisenä yhdistyksenä Protun ei ole edes tarkoitus tuottaa voittoa, vaan kaikki tuotot pitäisi käyttää toiminnan kulujen kattamiseen. Yksittäisinä vuosina tulos saa kuitenkin nousta hieman plussalle, sillä on vain hyvää taloudenhoitoa, ettei päästetä menoja nousemaan tuloja suuremmaksi. Lisäksi säästöjä tarvitaan isompien hankkeiden rahoittamiseen esimerkiksi strategiassakin mainittua omaa leirikeskusta tai vaikkapa juuri tilattuja uusia verkkosivuja varten. Protun keskeisimmät tulonlähteet ovat kesän Prometheus-leirit, jotka tuottivat viime vuonna noin euroa voittoa, ja opetusministeriön tuki, joka oli viime vuonna euroa. Näillä sekä omilta LEENA LEIRILÄINEN TUOTTAA: 200,12 euroa leirin osanottomaksuna* 26,80 euroa sukulaistensa loppujuhlan lounasmaksuina** 10,15 euroa leirikioskin ostoksina Vastaa R-kioskilla kahta 0,5 l limua ja kolmea pussia irtokarkkia * Protuleirin osanottomaksu kesällä 2008 oli euroa. ** Protun taloudenhoitajan Sari Santalan mukaan juhlan lounaiden kustannukset ovat noin 1/3 niiden myyntihinnasta. Protu-ladan poltto- aine-, autovakuutus- ym. kulut olivat 1 245,78 euroa Summa vastaa kilometrikorvauksina yhteensä kilometrin ajoa omalla autolla. Protu-ladaa käytti kirjanpidon mukaan kuitenkin koko vuonna vain viisi leiritiimiä. Jotta Protu-ladan käyttö olisi Protulle edullisempaa kuin kilometrikorvausten maksaminen tiimiläisen oman auton käytöstä, kunkin tiimeistä olisi pitänyt ajaa autolla vähintään kilometriä, mikä vastaa matkaa Helsingistä Ouluun ja takaisin. 2 11

12 PROTUN ERI TOIMINTALOHKOJEN TULOKSIA ELI TUOTOT MIINUS KULUT: koulutukset Protulehti palauteseminaari tiedotus syys- semileirinaarit kvtoiminta paikallis- Nufit toiminta Nufitin positiivinen tulos johtui lähinnä siitä, että vuonna 2008 Nufit järjestettiin poikkeuksellisesti Espoon kulttuurikeskuksessa, jonka Espoon kaupunki tarjosi meille ilmaiseksi. Vuonna 2007 Nufitin tulos oli euroa Painokulut: Postituskulut: Protu- ja Nufit-paitoja myytiin vuonna 2008 kaikkiaan 537 euron edestä eli 15 euron kappalehinnalla 36 kappaletta. Protu maksaa ulkomaanlennoistaan Maan ystäville vapaaehtoista lentoveroa. Vuonna 2008 ulkomaille lennettiin Iheyo-toiminnan takia kahdesti ja rekrykokouksen takia kerran. Lentoveroa maksettiin yhteensä 213 euroa. Tapaus Protu-lehti Postituskulut Painokulut Postituskulut Painokulut Nykyisillä mainoshinnoilla lehden pitäisi myydä 28- sivuisesta lehdestä 11 sivua täyteen mainoksia kattaakseen numeron koko painokulut. Tapaus syysleirit Tuotot Tulos -800 Kulut Tuotot Tulos Kulut Lehti 1/08 Lehti 3/08 32 s 32 s Protu-lehden paino- ja postituskulut nousivat vuoden 2008 aikana, kun lehdessä ryhdyttiin käyttämään enemmän värisivuja ja paperi vaihtui numerosta 2/08 alkaen laadukkaampaan ja paksumpaan ja samalla painavampaan. Syysleireistä on aikoinaan hallituksessa tehty periaatepäätös, että leirien pitäisi maksaa itse itsensä takaisin, koska toiminta ei varsinaisesti tue kesän leiritoimintaa. Vuonna 2007 syysleirit pääsivätkin ensimmäistä kertaa melkein nollatulokseen, mutta viime vuonna kulut hyppäsivät takaisin pilviin. Syysleirijaoston puheenjohtajan Daniel Helanderin mukaan ero johtuu siitä, että vuonna 2007 kaikki leiripaikat saatiin ilmaiseksi mutta vuonna 2008 ei. 12 protu 2/2009

13 YKSI KOULUTUS KULUTTAA: Tilavuokraa 184 euroa Yhteiskuljetusta 258 euroa Ruokakuluja ja kokkien palkkioita 428 euroa Matka- ja kilometrikorvauksia 436 euroa Matkakorvausten osalta kallein: Kariniemen tiimikoulutus , matkakorvauksia yhteensä 1 020,70 euroa. Halvin (leirikeskuksissa järjestetyistä): Märkiön UA , matkakorvauksia yhteensä 28,50 euroa. Matkakorvausten määrä kasvaa YKSI KOULUTUS TUOTTAA: Tilauskuljetukset Kilometrikorvaukset ja bensakulut Matkakorvaukset Julkisen liikenteen matkakorvausten suhteellinen osuus matkakuluista on noussut 52 prosentista 59:ään parissa vuodessa. Kyse ei kuitenkaan ole toimintamme ympäristöystävällisyyden kehittymisestä vaan vain matkakorvausten määrän kasvusta ehkä puhtaasti lippuhintojen nousun vuoksi. Yksityisauton käyttö on pysynyt aika samanlaisena vuodesta toiseen. Kaikista Protun maksamista matkakuluista 44 % tulee koulutuksista ja 29 % leireiltä. Seuraavaksi suurin lohko on palauteseminaari, jonka euron matkakulut kattavat Protun kaikista matkakuluista 6 %. Osanottomaksuja 576 euroa DSL:n tukea 522 euroa jäseniltämme kerätyillä jäsen- ja koulutusmaksuilla rahoitettiin kaikki muu toimintamme. Tosin suuri osa tästä muusta toiminnasta on täysin välttämätöntä leirien järjestämiselle: esimerkiksi koulutukset, rekrytointi, leiriesitteen painaminen ja toimisto. Tiettyä erottelua voidaan silti tehdä. Syysleirit ja jäsenlehti eivät varmasti ole yhtä välttämättömiä kuin apparien kouluttaminen, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Palauteseminaari, jonne kaikkien tiimiläisten on aina raahauduttava, tuottaa Protulle osanottomaksuista huolimatta tuhansien eurojen kulut. Etenkin tiimiläismäärien kasvaessa voi olla aihetta kysyä, onko palauteseminaaria nykymuodossaan enää järkevä järjestää tai voitaisiinko sen pääasiassa matkakorvauksista muodostuvia kuluja pienentää jollakin tavalla. Kehittyvässä yhdistyksessä menoja ei kuitenkaan koskaan pidä tarkastella vain lyhyen aikavälin perspektiivillä. Ottavatko esimerkiksi aktiivien virkistyskulut Protulta todella enemmän kuin antavat? Onko vakavaa, jos tilatut Protu-paidat eivät myykään toivotulla tavalla? Kuinka tärkeä on Protu-lehden merkitys jäsenistölle, ja voidaanko lehden visuaalisesta ilmeestä houkuttelevuudesta ja laadukkuuden vaikutelmasta olla valmiita maksamaan? Mitkä ovat syysleirien ja Nufitin merkitykset Protun tunnettuudelle ja vanhempien jäsenten mukana pitämiselle? Mutta kuinka suuri tappio yksittäisestä toimintamuodosta sitten on liikaa? 13

14 MITÄ AKTIIVEILLE ANNETTIIN? (128 ) eurolla opiskelija Tampereelta matkustaisi junalla Helsinkiin ja takaisin viisi kertaa (38 ) (17 ) (14 ) 0 Matka- Kokous- Kilometri- Virkistys korvaukset ruokailut korvaukset Aktiiveille maksettujen korvausten määrät on saatu vähentämällä koko yhdistyksen kuluista leirien, koulutusten, syysleirien, palauteseminaarin ja siviilipalveluksen kulut. Suluissa keskimääräinen yhden aktiivin osuus toteutumasta. Puhelinkuluja kuvaajasta ei löydy, koska vuonna 2008 aktiivit laskuttivat puhelinkuluja yhteensä 2,52 euroa. Vastaa hinnaltaan 3,8:aa kahvi + bagel -yhdistelmää Wayne s Coffeessa. Virkistysrahoja käytti vain puolet jaostoista: Tukihenkilö- Leirijaosto: työryhmä: 56 euroa 82 euroa Kv-jaosto: 127 euroa Hallitus: 465 euroa Koulutusjaosto: 317 euroa Rekrytointiryhmä: 435 euroa Nämä jaostot eivät käyttäneet lainkaan virkistysrahoja vuonna 2008: kivajaosto Nufit syysleirijaosto paikallisjaosto tiedotusjaosto jäsenlehti Virkistysbudjetti on 30 per osallistuja. Virkistyksen sisältö kuitenkin vaihtelee, sillä isoimmilla jaostoilla kokonaissumma riittää myös esim. leirikeskuksen vuokraamiseen ja kokin palkkaamiseen viikonlopuksi, kun taas muutaman hengen jaostoilla raha riittää juuri ja juuri leffaan ja ruokaan. Virallista päätöstä siitä, että virkistysbudjetti koskisi kaikkia jaostoja, ei ole tehty, ja virkistysrahoja onkin tähän mennessä myönnetty lähinnä jaoston omasta aloitteesta onko työtä tehty niin paljon, että tarvitaan erillistä virkistäytymistä? Osa viime vuonna virkistysrahoja käyttämättä jättäneistä jaostoista on käyttänyt niitä edellisinä vuosina, osa ei koskaan. 14 Tätä juttua tehtäessä joitakin lukuja on pyöristetty, eikä niitä kannata käyttää sellaisenaan monimutkaisempien jatkolaskelmien pohjana, vaan antamaan uutta näkökulmaa Protun rahanlähteisiin ja -käyttöön. Koulutusten kustannuksia arvioidessamme olemme suhtautuneet järjestön ulkopuolelta saatavaan DSL:n tukeen kuluvähennyksenä, mutta koulutettavien osanottomaksuihin enemmän sellaisina, kuin olisimme maksaneet ne yhdistyksen pussista. Vaikka DSL:n tuki saisi vapaasti vaikka tuplaantua, samaa tuskin voidaan toivoa koulutusmaksujen kohdalla. Tässä selvityksessä liikutaan pääasiassa lukujen ja euroa välillä. Jos kaikki luvut suhteutettaisiin yhdistyksen koko euron budjettiin, jokainen niistä näyttäisi mitättömältä. Mutta niin pieniä muutaman tuhannen euron aktiivien kokousruokailu- ja virkistyskulut tuskin tosiasiassa ovat, että niistä ei tarvitsisi edes mainita jäsenille. Viime vuonna virkistysrahoja käyttivät jaostoista vain puolet, ja niistä rahoistakin leijonanosa jaettiin vain kolmen jaoston kesken. Pitäisikö meidän tämän johdosta rohkaista jaostoja vähentämään vai lisäämään virkistysrahojensa kulutusta? Entä kertooko se, että maksamme yhdelle aktiiville vuodessa keskimäärin 128 euroa matkakorvauksina aktiivien ahneudesta ja helposta säästökohteesta yhdistykselle vai jostakin ihan muusta? protu 2/2009