PÖRSSIKURSSI Nro vsk. Mainostaminen voi olla yllättävän kallista. Att göra reklam kan vara väldigt dyrt.

Transkriptio

1 Oraakkeli kertoo totuuksia elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta. s. 30 Puhutteleva Brokeback Mountain! s. 28 PÖRSSIKURSSI Nro vsk. Mainostaminen voi olla yllättävän kallista. Att göra reklam kan vara väldigt dyrt. s

2 Pääkirjoitus Esikoiseni Esikoislapseni on syntynyt, se on pieni askel ihmiskunnalle, mutta jättiharppaus itselleni tulihan minusta isä. Pidät sitä sylissäsi parasta aikaa. Se on haluttu, toivottu ja tarkoin suunniteltu, kaukana vahinkolaukauksesta. Se syntyi hedelmälliselle maaperälle Pörssiin, rakastavaan ympäristöön, jossa kenen tahansa on hyvä kasvaa. Ristiäiset oli helppo järjestää, nimi oli jo kauan sitten päätetty, se on Pörssikurssi. Kuten ketkä tahansa muutkin vanhemmat niin myös me täällä toimituksessa olemme valmiita ottamaan vastuun lapsen kehityksestä ja kasvusta. Vanhempana oleminen ei kuitenkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista, se vaatii tuskallisen paljon aikaa ja uhrauksia antaen silti hyvin paljon onnistumisen ja onnen hetkiä. jaksi. Hieman passiivisempia kummejakin kehotan vähintään kysymään Oraakkelilta mieltänne polttavista aiheista. Hän kun tietää elämästä, maailmankaikkeudesta tai kaikesta aivan kaiken. Askeleiden ottamista voi seurata internetsivuille ilmestyvästä viikkolaskurista, joka kertoo kuinka pitkä aika seuraavaan numeron ilmestymiseen vielä on. Jokainen ilmestyminen on kuin uusi todistus koulusta. Vanhemmat ja kummit seuraavat kiinnostuneina kuinka numerot kehittyvät. Tavoitteena on, että jokaisen todistuksen keskiarvo nousee hieman, jolloin jokainen Pörssikurssi on aina edeltäjäänsä parempi. Ainut ohje, jonka haluankin esikoiselleni antaa kuuluu näin: pidä rima aina niin korkealla, että joudut keksimään uuden keinon sen ylittämiseksi. Tommi Skottman, Pörssikurssin isä KUVA: TUOMAS REIVINEN Oman lapsen vikoja ja puutteita on vaikea havaita. Niitä ei joko haluta nähdä tai ei vain pystytä. Rakkaus on sokea. Jotta lapseni voisi kasvaa mahdollisimman oikeaan suuntaan, pyydän teidät kaikki jäsenet sen kummisediksi ja -tädeiksi huolehtimaan kummien tehtävien mukaisesti lapsen henkisestä kasvusta. Teitä varten foorumille luotiin palautekanava, jonka avulla voitte antaa omia kasvatusohjeita sekä ideoita meille päävastuun omaaville. Käyttäkää sitä, sillä mikään ei motivoi ja inspiroi niin kuin terve kritiikki ja kehut. Sitä paitsi virheistä oppii. Lisäksi vastuuta voi ottaa tulemalla uudeksi kirjoittajaksi tiedotustiimiin tai vaikkapa ihan vain kertakirjoitta- 2 Pörssikurssi

3 KUVA: TANELI HEISKANEN KUVA: Brokeback Mountain. Ranskassa... S. 24 S. 30 PÖRSSIKURSSI Kapitalistisen ilosanoman tuoja Pörssikurssi Julkaisija: Pörssi ry Pääkirjoitus Sisällys Puheenjohtajalta Koulutuspolitiikk oulutuspolitiikka Assarilta TAP APAHTUNUTT AHTUNUTTA 7 Pörssipäivät 8 Yritys esittelyssä elyssä YIT 9 Tipattoman tammikuun päättäjäiset 10 Kylt ylteripäivät TIESITKÖ TÄMÄN? 12 Pörssin ker erho hotoimintaa oimintaa - JYRI, vapaamuotoisen kerhotoiminnan suunnannäyttäjä. 14 Työ harjoittelusta tukea valmistumisen jälkeiseen elämään - Kuinka työharjoittelun voi liittää osaksi opintojaan? MILTÄ SE TUNTUU? Paikk aikka a hallituksessa Hallitusvuoden jälkeen 19 Pörssik ssikur urssi sukeltaa - PK:n sukellus mainontaan maailmaan. Kauas hinnat karkaavat? 22 Pörssi ry - Hallitus Vieraalla maalla - Tunteita ja tuoksuja patongin luvatusta maasta. 26 Pörssiläinen haaveilee 28 Leffapör fapörssi - Elokuva-arvostelussa Brokeback Mountain. 29 Keski-Suomen ekonomit 30 Pörssiuutisia 30 Oraakkeli 31 Kyllin hyvää 32 Pörssiläistä hämmästyttää ja kummastuttaa - Miksi sisustamisesta tuli yhtäkkiä koko kansan sirkushuvi? 33 PAat Aatos 34 Lainat 34 Frosty Valentines Päätoimittaja: Tommi Skottman puh tiedotus@porssiry.fi Yhteystiedot: Pörssi ry Pl JYVÄSKYLÄ puh Taitto: Tuomas Reivinen puh tumireiv@cc.jyu.fi Paino: Kirjapaino Ässä Oy, Vaajakoski Ilmestyminen: 5 kertaa vuodessa Nro 1: vko 9. Nro 2: vko16. Nro 3: vko 31. Nro 4: vko 43. Nro 5: vko 50. (Nro 3. nimi Kylterikurssi, painos 200 kpl) Ilmoitusmyynti: Olli Turunen puh olli.turunen@porssiry.fi Ilmoitushinnat: Aukeama 200,- 1 sivu 150,- ½ sivu 100,- ¼ sivu 50,- Toisto 2 x ½ sivua 150,- Painos: 300 kpl, mustavalkoinen Pörssikurssi

4 Puheenjohtajalta Pyrkiikö kyseinen laitos nimenmuutoksella pääsemään niin lähelle yliopistoa, että työnantajat ja muut tahot sekoittavat nämä kaksi laitosta keskenään, jolloin tradenomeille voisi muodostua parempi työllistymisprosentti? Menneisyyden ote KUVA: TUOMAS REIVINEN Meillä jokaisella on menneisyys, ja minulla se on ehkä monien mielestä synkähkö. Ai miksi? Koska omaan historian Jyväskylän Rajakadulla, paikassa nimeltä University of Applied Sciences. Että missä? Niin hyvät ystävät, ammattikorkeakoulu päätti kaikessa hiljaisuudessa ottaa käyttöön kyseisen nimen. Ensimmäinen reaktioni oli, että mitä tiedettä siellä tehdään. Arvostan kyllä ammattikorkeakoulun käytännönläheistä opetusta, mutta mielestäni kyse ei ole tieteestä. Pyrkiikö kyseinen laitos nimenmuutoksella pääsemään niin lähelle yliopistoa, että työnantajat ja muut tahot sekoittavat nämä kaksi laitosta keskenään, jolloin tradenomeille voisi muodostua parempi työllistymispro-sentti? Nimenvaihdoksessa lienee kyse ammattikorkeakoulun heikon itsetunnon pönkittämisestä, sillä tosiasia on, että koulutuksissa on eroa eikä se muutu nimenvaihdoksilla ja käsitteiden sekoittamisella. Jos ammattikorkeakoulu on nykyään nimineen hukassa, niin täytyy myöntää, että olin minäkin opiskellessani siellä. Noina aikoina minulla ei ollut mitään tietoa yhteisöstä tai yhteenkuuluvuuden tunteesta. Kyllä silloinkin juhlittiin, mutta missään vaiheessa kyseinen laitos tai sen ihmiset eivät saaneet minua tuntemaan, että todella kuuluisin sinne ja olisin osa jotakin suurempaa. Minusta tuntui, että olimme vain yksilöitä suuressa massassa ilman tunnetta ja tietoa yhteisestä hyvästä, tahosta, joka ajattelee meidän parastamme ja ajaa meidän etujamme. Vaikkei minulla ollut tietoa paremmasta, jonkin kaipuu kalvoi sisimmässäni. Ei, ei! Ei se ollut naisenkaipuu vaan se peräänkuuluttamani yhteenkuuluvuuden tunne. Täyttymys tähän kaipuuseen löytyi tullessani yliopistoon. Pörssi otti minut ja kaikki muutkin uudet tulokkaat avosylin vastaan. Ensimmäisestä päivästä lähtien meitä kohdeltiin yhteisön jäseninä, vaikka emme sitä vielä virallisesti olleetkaan. Pörssiläisenä olen oppinut, että aktiivisuudella voidaan saada aikaan jotain suurta. Pörssin ovat aikanaan perustaneet aktiiviset ihmiset, ja aktiiviset ihmiset pitävät Pörssin toimintaa yllä, enkä tarkoita vain hallitusta vaan aktiivista jäsenistöä. Pörssi on aktiivinen ainejärjestö, joka pyrkii tarjoamaan jäsenilleen paljon erilaisia palveluja aina bileistä kulttuuriin. Juuri tämä aktiivisuus on luonut Pörssin hyvän maineen ja näkyvyyden Jyväskylän yliopiston, kaupungin ja koko Suomen opiskelijoiden keskuudessa. Pörssi ja sen aktiiviset ihmiset täyttivät yhden aukon minun elämässäni. Toivottavasti minä voin aktiivisuudellani olla mukana täyttämässä jonkun muun samankaltaista yhteenkuuluvuuden kaipuuta. Haluan kiittää luottamuksesta, jota osoititte valitsemalla minut rakastamamme ainejärjestön, Pörssin puheenjohtajaksi. Tulen tekemään kaiken vallassani olevan, jotta olisin luottamuksenne arvoinen, ja jotta voisitte olla yhtä ylpeitä pörssiläisyydestänne kuin minäkin olen. Mitä uutta vuonna 2006? Menneisyydessä on tulevaisuuden voima, joten en pyri radikaaleihin muutoksiin hallituskautenamme 2006, mutta jotain uutta on jo tapahtunut. Pörssi pyrkii entistä aktiivisempaan kansainväliseen toimintaan, jonka ensi askel oli kv-tiimin perustaminen. Tiimin tehtävänä on järjestää yhteistä toimintaa vaihto-opiskelijoille sekä pörssiläisille. Se, mitä muuta tänä vuonna tulee tapahtumaan, on hyvin pitkälti kiinni teistä arvon jäsenet, koska hallitus työskentelee teitä varten. Kertokaa ideoistanne ja toiveistanne, sillä kuten sanoin aktiivisuudella tehdään suuria asioita. Hyvää alkanutta vuotta ja olkoot menneisyytenne parhaat hetket tulevaisuutenne huonoimpia! Marko Mattila 4 Pörssikurssi

5 Koulutuspolitiikka Itseään etsimässä KUVA: TUOMAS REIVINEN Norjalainen kirjailija Erlend Loe kuvaa ansiokkaasti itsensä etsimistä romaanissaan Supernaiivi: Elämäni on ollut kummallista viime aikoina. Se meni siihen pisteeseen, että menetin kiinnostukseni kaikkeen. Pukeutuessani minulle selkeni, etten missään nimessä voisi käyttää tätä päivää siihen, mihin yleensä olin päiväni käyttänyt. Pyöräilin yliopistolle ja ilmoitin, etten pysty viemään pääaineopintojani loppuun. Opetusministeriö on alkanut hiljattain pohtia, että toinen korkeakoulututkinto tehtäisiin maksulliseksi. Vastaavanlaisia, mutta astetta lievempiä, tunteita on varmaan ollut meistä monella: Olenko oikealla alalla? Mikä minusta tulee isona? Teenkö työtä jolla on tarkoitus? Oman alan valitseminen on todella iso päätös elämässä, itselleni sen todellinen merkitys on avautunut paremmin vasta nyt. Jotain poikkeuksia lukuun ottamatta me kaikki olemme ylioppilaita mehän valitsimme jo aiemmin, että haluamme kauemmin miettiä omaa suuntautumistamme. Opetusministeriö on alkanut hiljattain pohtia, että toinen korkeakoulututkinto tehtäisiin maksulliseksi. Pohdinta on ymmärrettävää, valmistumattomat opiskelijat ovat resurssien tuhlausta: varasijalla ollut pyrkijä olisi saattanut olla todella motivoitunut suorittamaan tutkinnon loppuun toisin kuin suoraan papereilla sisään päässyt etsijä. Itsekin lukeudun siihen sankkaan joukkoon, jonka jäsenet omaavat kaksi opinto-oikeutta, mutta tuskin tuovat gradurahat tiedekunnille molemmista. Taloustieteiden tiedekunnassa uskoisin kesken jäävien opintojen olevan pienempi ongelma kuin monessa muussa tiedekunnassa. Luonnontieteisiin hakeutuvat vielä lääketieteelliseen pääsemättömät ja tiedänpä, että kansantaloustieteen opiskelijoissa vilisee entisiä matemaatikkoja ja tilastotieteilijöitä. Empiirinen kotitutkimus on myös osoittanut, että taloustieteet vetää eri filologioiden opiskelijoita. Vastustan ehdotusta toisen tutkinnon maksullisuudesta. Päättäjät ovat pyrkineet malliin, että ihmiset hakeutuisivat toisen asteen jälkeen oitis jatkamaan opiskeluja ilman välivuosia. Mikäli nuoria ihmisiä painostetaan valtion, vanhempien ja ystävien toimesta saamaan hyvältä kalskahtava opinahjo ilman syvällistä pohdintaa, ei vahingonlaukauksilta voi välttyä. Kuka kantaa vastuun nuorista, jotka joutuvat maksamaan toisista tutkinnoista? Lukion opinto-ohjaus oli omallani kohdallani ihan asiallista suurimmat elämykset koin kahdenkeskisissä tuokioissa, mutta niissä kävi ehkä 10% abiturienteista. Toiseen asteen opinto-ohjauksen tasoa pitää nostaa valtavasti, että saadaan ihmiset tekemään hyviä päätöksiä tulevaisuuksiensa suhteen. Pelkät pintaraapaisut ja pääsykoekirjan lukeminen eivät anna todellista kuvausta alan opinnoista. Hyvä tapa parantaa tietoutta esimerkiksi taloustieteen opiskelusta on mennä itse paikalle kertomaan siitä. Lukioinfossa abiturientit kuulevat tiedot itse alan opiskelijoiden suusta ja näin rohkaistuvat helpommin lisäkysymyksiin ja yhteydenottoon jälkeenpäin. Itse näissä vähän kiertäneenä voin suositella tätä hommaa kaikille. Haluan myös lämpimästi kiittää kaikkia aktiivisia opiskelijoita, jotka ovat lähteneet kotipaikkakunnilleen kertomaan taloustieteen opiskelusta! En edelleenkään tiedä, onko asioissa järkeä ja kääntyykö kaikki lopulta hyväksi. Mutta uskon, että joillain asioilla on merkitystä., Loe lopettelee kirjansa. Usein pienemmät kriisit kuten omien opiskeluiden pohdinta päättyy yleensä yhden ihmisen sovintoon tai ilmoille leijailevaan kysymykseen radikaalin ratkaisun sijaan. Vielä kesää odotellessa suosittelen kaikille hienoa lukukokemusta Supernaiivin muodossa. Siitä saa pohdiskelun ohessa tosissaan hyvän mielen, jonka avulla oikeasti jaksaa toisin kuin satunnaisen baariillan tai laskelmoi-dun romanttisen komedian. Iloa opiskeluun ja elämään! Hannu Vehniäinen Pörssikurssi

6 Assarilta Taistelu osaajista on alkanut Talouselämän (2/2006) mukaan sopivin peruskoulutus tulevaisuuden osaajalle on ekonomin koulutus. Taistelu osaajista alkaa halutuimmat osaajat 2006 otsikoi Talouselämä (2/2006). Artikkelissa oli kysytty suurten yritysten mielipiteitä rekrytoinnista. Suurin osa vastanneista (21 yritystä 40:stä) koki, että seuraavan viiden vuoden aikana tulee olemaan pulaa huippuosaajista tai sellaisiksi koulutettavista. Vain noin puolet yrityksistä koki saavansa riittävän osaavaa työvoimaa tulevien vuosien aikana. Yritysmaailmassa rekrytointi on globaalia ja kansainvälinen liiketoiminta arkipäivää. Osaajia haetaan ympäri maailmaa kilpailukyvyn uudentamiseksi. Millaisia osaajia suomalaiset suuryritykset haluavat? Ominaisuudet, joita Talouselämä-lehdessä esitetään, ovat yritteliään henkilön osaamispääomaa. Asiakkuudet hallitseva, muutoksiin sopeutuva ja muutoshaluinen, viestintätaidot omaava sekä tiimityö-taitoinen henkilö on haussa monessa yrityksissä tulevina vuosina. Samoin ennakkoluuloton, innovatiivinen kouluttautuminen, kuten venäjän kielen opiskelu, on liike-elämässä arvossaan. Nämä ovat hyvin yrittäjyyttä kuvaavia ominaisuuksia. Yritteliäille, aktiivisille ja osaaville ekonomeille on töitä tulevaisuudessa. Paitsi työ, niin myös yritysten omistaminen ja johtajuus kohtaavat haasteita tulevina vuosina. Perheyritykset, joita on n. 80 % Suomen koko yrityskannasta, ovat samojen sukupolvenvaihdoksen haasteiden edessä kuin muutkin työyhteisöt. Vuosittaisen suurille sukuyhtiöille, perheyrityksille, tehtävän Perheyritysbarometri 2005:n mukaan (Kansikas et. al. 2005, 23) sukupolvenvaihdos tulevan viiden vuoden kuluessa on sekä yritysten johdossa että omistuksessa yhä ajankohtaisempi. Barometrin mukaan yhteiskunnallinen suhtautuminen yrittäjyyttä, perheyrityksiä ja omistamista kohtaan ovat muuttuneet myönteisimmiksi. Itsenäisyys, riippumattomuus sekä mahdollisuus ja tarve itsensä toteuttamiseen kannustavat yhteiskunnallisen ilmapiirin lisäksi yritystoimintaan. Perheyrityksissä tämän lisäksi perinteiden jatkaminen sekä mahdollisuus vaurastumiseen ja onnistumiseen kannustavat perheyrittäjyyteen. Verotuksen ja sukupolvenvaihdoksen rahoituksen lisäksi sopivan jatkajan valitseminen on ongelmallisin asia siirrettäessä yritysvarallisuutta ja vastuuta sukupolvelta toiselle. Osaajaksi kehittyminen ei tapahdu muutamassa vuodessa. Perheyritysten jatkajat saadaan usein perheyrityksen omistavasta tai sitä johtavasta suvusta. Osaamispääoman syntyminen yrityksen jatkajaksi vie vuosikymmeniä ja se tapahtuu roolimallien, oppimisen, erehdysten, työn ja harjoittelun kautta. Talouselämän (2/2006) mukaan sopivin peruskoulutus tulevaisuuden osaajalle on ekonomin koulutus. Kauppatieteiden maisterin tutkintoa arvostetaan sekä kotimaassa että ulkomailla. Tutkinnon lisäksi omat kyvyt, muiden ihmisten huomioiminen, muutos- ja oppimishalu, osaaminen ja motivaatio määrittelevät menestymisen. Yrittäjyydelle ominaiset kyvyt, kuten laaja-alainen liike-elämän osaaminen, sosiaaliset taidot, kansainvälisyys sekä kokemus ovat tulevaisuuden osaamisen keihäänkärkiä. Juha Kansikas Kirjoittaja on Yrittäjyyden yliassistentti ja kouluttaja Family Business-maisteriopinnoissa. 6 Pörssikurssi

7 KUVA: TUOMAS REIVINEN Pörssipäivät Pörssi tarjosi perinteisesti litratolkulla kahvia opiskelijoiden pitkien päivien piristykseksi. TEKSTI: TIINA KOKKONEN Pörssin uusivuosi pörssipäivien merkeissä. Agoran aulassa oli maanantaista keskiviikkoon ständi, jolla jaettiin tietoa Pörssistä. Samalla sai myös nauttia kupposen kahvia ja seurailla Pörssin tapahtumien parhaimpia paloja valkokankaalta. Ständil-le kerääntyikin välillä kiitettävästi kiinnostuneita opiskelijoita kyselemään tietoa sekä vaihtamaan kuulumisia Ṁaanantaina neljän aikoihin opiskelijoita kerääntyi Agoran auditorioon. Luvassa oli YIT:n ja Elisan mielenkiintoiset yritysesittelyt. YIT:n toiminnasta oli tullut kertomaan yhtiön varatoimitusjohtaja Esko Mäkelä ja Elisaa esitteli sijoittajasuhteiden johtaja Vesa Sahivirta. Illan aikana saikin paljon tietoa yrityksien toiminnasta ja niiden tulevaisuuden suunnitelmista. Esittelyjen päätteeksi nautittiin maukkaasta salaattibuffetista. Tiistai-iltapäivällä SEFE järjesti jäsenilleen työnhauntehopaketin Agorassa. Paikalla olivat koulutus- ja valmennusyhtiö Springhousesta Mikko Ojanen ja SEFEn lakimies Timo Voutilainen. Ojanen kertoi parhaat vinkit kesätöiden saamisen suhteen ja Voutilainen antoi lainopillisia neuvoja mm. työsopimuksen tekemisestä. Keskiviikkona liuta innokkaita pörssiläisiä ottivat suunnakseen S.A.T.S. liikuntakeskuksen. Luvassa oli Pörssipäivien liikunnallinen osuus eli Body Pump, johon jokainen pääsi osallistumaan edulliseen hintaan. Body Pump on tunnin mittainen lihaskuntotreeni ryhmässä musiikin tahdissa, josta jokainen varmaan saa haastetta oman kuntonsa mukaan. Keskiviikkoiltana lopetettiin jo legendaarinen tipaton tammikuu Gigglin Marlinissa. Oli se sitten ollut enemmän tai vähemmän tipaton, riippuen osallistujasta. Siitäkin huolimatta tunnelma oli katossa ja iloisia hymyjä näkyi joka nurkalla. Tipattomuuden päättäjiäkin oli erinomaisesti liikkeellä. Torstai iltapäivänä noin kuusikymmentä pörssiläistä valui pörssikinoon katsomaan Matti elokuvaa. Matti on Aleksi Mäkelän ohjaama fiktiivinen elokuva legendaarisesta Matti Nykäsestä ja hänen elämästään. Pörssikinon tarjosi YIT ja elokuva purtavaksi tarjottiin limpparia ja popcorneja. TAPAHTUNUTTA Pörssikurssi

8 Tämän kertaisessa esittelyssä rakentamisen, asentamisen ja kunnossapidon monipalvelutalo YIT. TAPAHTUNUTTA Yritysesittelyssä YIT TEKSTI: OLLI TURUNEN Pörssiviikolla maanantaina järjestettiin YIT:n ja Elisan yritysesittely Agorassa. Paikalle saapui kaiken kaikkiaan 75 kiinnostunutta kuulijaa, joukossa myös paljon Keski-Suomen Osakesäästäjiin kuuluvia sekä Ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijoita. YIT oli mukana sponsoroimassa Pörssikinoa, jossa täysi sali Pörssiläisiä oli katsomassa Mattileffaa. Illan toinen vierailija YIT on loistava esimerkki hyvistä sijoittajasuhteista. YIT:n sijoittajaviestintä palkittiin analyytikkojen arvioiden pohjalta parhaaksi Suomessa viime vuonna. Markkinatutkimuslaitos Regin tekemän tutkimuksen tuloksista YIT:n on syytä olla ylpeä. Mutta kuka on tämä henkilö loistavan menestyksen takana? Katseet kääntyvät YIT:n sijoittajasuhdejohtajan Petra Thorénin suuntaan. Petran kokemuksista kannattaa ottaa opiksi! Toimenkuvasi ja päivittäinen käytännön työsi YIT:ssä? Sijoittajasuhdejohtajana toimin ensinnäkin YIT:n puolesta yhteyshenkilönä pääomamarkkinoihin päin, eli sijoittajiin ja analyy-tikoihin, sekä Suomessa että ulkomailla. Toisaalta toimin myös informaatiokanavana yhtiöön päin siitä, mitä markkinat meistä ajattelevat. YIT:n sijoittajasuhdetoiminnan yleisenä periaatteena on antaa jatkuvasti ja johdonmukaisesti kaikki olennainen YIT:tä koskeva tieto tasapuolisesti kaikille markkinaosapuolille, jotta YIT:n osakkeen arvo heijastaisi sen oikeaa arvoa. Hallittava tieto yhtiöstä on siis erittäin laaja. Asiaa edesauttaa se, että olen johtoryhmän jäsen ja näin ollen hyvin perillä, mitä firmassa tapahtuu. Käytännön työssä tapaan paljon sijoittajia ja analyytikoita Suomessa sekä ulkomailla ja kommunikoin heidän kanssaan. Tulosjulkistusten jälkeen teemme noin 6-8 päivän road showt mm. Lontooseen, Pariisiin, Pohjoismaihin ja USA:han. Mitä opiskelit, missä ja kuinka kauan? Olitko opiskelun ohessa töissä ja mukana järjestötoi-minnassa? Opiskelin Svenska Handelshögskolanissa pääaineena rahoitus ja sivuaineena laskenta. Valmistuin nopeasti noin kahdessa vuodessa, sillä olin tehnyt noin yhden vuoden vastaavat opiskelukurssit tennisammattilaisuran ohessa ennen kuin aloitin opiskelut varsinaisesti. Menin heti valmistuttuani investointipankkiin töihin (Mandatum), jossa olin neljä vuotta ennen kuin tulin YIT:hen. En ollut opiskelijoiden järjestötoiminnassa, sen sijaan kylläkin monessa muussa järjestötoiminnassa mukana, mm. urheilun parissa. Mitä suosittelet taloustieteitä opiskelevalle ot-taa huomioon opiskelussa? Vastuunottamista ja kriittistä omaa ajattelua. Nykyään työelämässä korostuu myös ryhmätyöskentely. Järjestötoiminnassa mukanaolo opettaa samalla sekä vastuunottamista että johtamista ja ryhmätyöskentelyä. Kansainvälisyys on tärkeää, kun yritykset kansainvälistyvät ja markkinat globalisoituvat. Parasta työssäsi? Työssä on monta hyvää asiaa. Yksi kohokohta on tulosjulkistukset, jolloin koko ylin johto kohtaa markkinat ja joudumme vastaamaan tuloksesta. Se on haasteellista. Millaista suuntausta (pääaine) ja kokemusta YIT haluaa tulevilta ekonomeilta? Viimeiset 10 vuotta YIT on kasvanut rajusti ja kansainvälistynyt. Yhtiö toimii tällä hetkellä 8 eri maassa. YIT:llä on vahva johtamiskulttuuri, joka mm. näkyy erinomaisessa track recordissa. Suuren ja kansainvälisen yrityksen sisällä on tarjolla haastavia urakehitysvaihtoehtoja ja etenemismahdollisuuksia eri koulutuksen saaneille henkilöille sekä business- että esikuntapuolella. YIT:n yrityskulttuurin keskeinen osa on henkilöstön arvostaminen ja kehittäminen, sillä olemme työvaltainen yhtiö. Yksi arvoistamme on jatkuva työssä oppiminen, jota edistetään mm. tehtäväkierrolla. Hyvänä esimerkkinä olemme usean vuosien ajan siirtäneet nuoria kyvykkäitä henkilöitä vastuullisiin tehtäviin. Terveisesi taloustieteen opiskelijoille? Petra Thorén Taloustiede antaa hyvän ja monipuolisen tutkinnon tulevaisuutta varten. Tämän lisäksi painottaisin halua jatkuvasti oppia uutta sekä ennakkoluulottomuutta. Kiitos YIT:lle ja etenkin Petralle loistavasta yritysesittelystä sekä Pörssikinon sponsoroimisesta. Toivomme YIT:lle kaikkea hyvää! Ehkäpä Pörssiläisiä on YIT:n johtopaikoilla jonkun ajan kuluttua Suosittuja yritysesittelyjä järjestetään 4 kertaa vuodessa. Seuraa Pörssin sähköpostilistaa ja nettisivuja niin et jää paitsioon uusimmista uutisista ja mahdollisuudesta luoda hyviä kontakteja yrityselämän huipulle! 8 Pörssikurssi

9 Tipattoman tammikuun päättäjäiset TEKSTI: KATRI HAAKANA KUVAT: TUOMAS REIVINEN Pörssiläisten (ainakin lähes) tipaton tammikuu päättyi yhteisin voimin Giggling Marlinissa keskiviikkona 25.l Paikalle saapui suuri määrä ihmisiä ja ainakin silmämääräisesti olisi voinut väittää, että suurin osa viihtyi. Tippa ei tappanut, eikä ämpäriin-kään tainnut kovin moni hukkua İllan aikana palkittiin myös vuoden fuksi. Äänestyksen voitti Jussi Nyystilä. Tuore voittaja kiitti kaikkia äänestäjiään ja oli riemuissaan kunnianosoituksesta. Hän sanoi kuitenkin yllättyneensä valinnasta, sillä uusissa pörssiläisissä on Jussin mielestä monta muutakin värikästä persoonaa. Jussi uskoo, että vuoden fuksiksi valintaan ei riitä pelkästään baareissa notkuminen hirveässä kännissä, vaan on tärkeää, että on avoin ja osallistuu Pörssin ohjelmatarjontaan. Vuoden fuksilla omien sanojensa mukaan on ollut NIIN hauskaa pörssiläisenä puolen vuoden yliopistotaipaleen aikana, että ei voi edes ymmärtää miten meininki voisi tästä vieläkin parantua. Ainahan on kuitenkin varaa parantaa, joten katsotaan, miten Jussi edustaa jatkossa. Vuoden fuksi toivottaa hyvät kevään alut kaikille! Perinteiset Sähkö virtasi kitaroista pörssiläisiin. Pokaali nousee kevyesti kun kyseessä on energinen Vuoden fuksi! Tanssilattian riemua. Pörssikurssi

10 TAPAHTUNUTTA KYLTERIP TERIPÄIV ÄIVÄT 2006 Kadonneet haalarit ja muuta kummallista TEKSTI: PETRA HALONEN Kello lähestyy seitsemää kun juoksemme pakkasaamun pimeydessä kohti Harjukadun tilausajolaituria. Olalla heiluvasta kassista pilkottavat vielä toistaiseksi valkeana hohtavat haalarit ja punainen passi. Noustessamme bussiin koen iloisen yllätyksen, aikaisesta kellonajasta huolimatta ympärilläni on vain tyytyväisesti hymyileviä kasvoja. Vihdoinkin on koittanut päivä, jota olemme odottaneet jo syksystä lähtien. On aika Kypäillä! Saavumme hyvissä ajoin kokous ja kongressikeskus Paasitorniin, jossa Kypä-seminaari 2006 pidetään. Löydettyämme paikkamme Paasisalista tunnen oloni raukeaksi, mutta toivon sen johtuvan vain hyvästä tunnelmasta, eikä suinkaan silmiä painavasta väsymyksestä. Päivällä opitut luovuus, irrottelu ja tehokkuus toimivat myös verkostoituessa. Seminaarin ensimmäinen luennoitsija Jaakko P. Kärki käyttää puheenvuoron aiheesta Latest Developments in Global Banking and Academic Preparation for a Successful Career in them. Vaikka en uskokaan pankkialan olevan tulevaisuuteni, Kärjen esiintyminen herättää mielenkiintoni. Miehen jyrkät kannanotot suomalaisten yliopistojen tasosta saavat aluksi ihoni nousemaan kananlihalle, mutta tarkemmin asiaa pohdittuani huomaan mielipiteissä piilevän totuuden jyväsen. Finnair Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Hienosen aloittaessa puheenvuoronsa päässäni jylläävät vieläkin edellisen luennon herättämät ajatukset. En ole enää lainkaan varma hitaasti, mutta varmasti tyyliin hoidettujen opintojeni ja suunnittelemani maailmanvalloituksen yhteensovittamisesta. Ehkä minun olisi sittenkin syytä taistella aggressiivisemmin tulevaisuuteni puolesta. Paniikki väliin jäävistä luennoista nostaa päätään ja alan suunnitella risteilyn väliin jättämistä ja paluuta Jyväskylään opiskelun pariin. Ennen kuin ehdin livistää paikalta, Hienosen persoona ja vakuuttava kokemus työelämästä tulevat ja tempaavat minut mukaansa. Ahdistuksesta ja aikaisesta herätyksestä ei ole enää tietoakaan. Hienonen kertoo koomisia tarinoita tosielämästä ja muistuttaa vielä lopuksi hymyn tärkeydestä. Koulutus ei siis olekaan kaikki kaikessa, en voi muuta kun hymyillä Hienosen mukana! Viimeisenä on vuorossa koko päivän odottamani paneelikeskustelu luovuudesta, irrottelusta ja tehokkuudesta markkinointiviestinnässä. Keskustelu ei kuitenkaan ala kovin lupaavasti, mikrofonien kanssa on ongelmia ja keskus-telijoilla keskittymisvaikeuksia. Mielenkiintoinen paneeli uhkaa lässähtää heti alkuunsa. Pikkuhiljaa keskustelu pääsee kuitenkin vauhtiin ja yleisökin alkaa haastaa keskustelijoita kysymyksillään. Seminaarin jälkeen nälkä ja väsymys uhkaavat saada yliotteen. Päivä on ollut pitkä ja viimeisillä voimillani löydän tieni buffetiin. Illallisen jälkeen alan odotella malttamattomana iltaa, tunnit tuntuvat matelevan ja alan jo turhautua odotteluun. Osa porukasta ratkaisee ongelman nautiskele-malla juhlajuomaa hienon päivän kunniaksi. Tuntien odottelun jälkeen pääsemme kuitenkin vihdoin toden teolla asiaan ja itse risteily voi alkaa. Päivällä opitut luovuus, irrottelu ja tehokkuus toimivat myös verkostoituessa. Aamuyön tunteina huomaan salsanneeni pitkin neljännen kerroksen käytäviä, tutustuttaneeni Ranska- Helsinki-akselin savolaiseen maailmankatsomukseen ja soittaneeni kitaraa aitojen rokkipoikien kanssa. Harhailtuani pitkän tovin laivan sokkeloisia käytäviä, löydän vihdoin kadoksissa olleet ystäväni. Jo pelkästään vilkaisemalla tuttuja kasvoja voin todeta illan olleen menestys muidenkin mielestä. Vaikka lepäily onkin jäänyt viimeisten päivien aikana vähälle, olen kuin uudesti syntynyt parin tunnin unien jälkeen. Hyvä energia ei onneksi mene hukkaan, sillä juhlat jatkuvat silliksen merkeissä Studio51:ssä. Mutta kuten kaikki hyvä, myös parhaimmat bileet loppuvat aikanaan. On aika heittää hyvästit uusille tuttavuuksille ja aloittaa matka takaisin arkeen. Kaikkien onneksi juttu luistaa ja vitsit virtaavat vielä paluumatkallakin. Tulevia seikkailuja silmällä pitäen on hyvä huomata, että vaikka kyltereiden keskuudessa vallitseekin syvä toveruus, on pysyttävä tarkkana mahdollisten vastarannankiiskien varalta. Liian aikaisin väsähtäminen voi johtaa ankaraan pilailuun nukkuvaa kohtaan (kirjoittaja ei tunnusta osallisuuttaan mahdollisiin tapahtumiin tai tapahtumatta jääneisiin) ja myös omaisuudestaan on syytä pitää visusti huolta ellei sitten halua herätä sillis-aamuna huomatakseen kassissaan ammottavan haalarin mentävän aukon. Kypä on selvästi synnyttänyt uusia legendoja ja tarinoita vielä tulevillekin kyltereille kerrottavaksi. Kuuntelen muiden jutustelua vielä hetken ja yritän taistella väsymystä vastaan. Lopulta minun on kuitenkin myönnettävä erävoitto Nukku- Matille. Nukahdan onnellisena hymyillen, mikä mainio reissu! 10 Pörssikurssi

11 Pörssikurssi

12 TIESITKÖ TÄMÄN? Pörssin kerhotoimintaa: yrittäjyyden pääainekerho JYRI Pörssin ensimmäiset kerhot, JYRI eli yrittäjyyden pääaineopiskelijoiden kerho sekä Pokerikerho, perustettiin viime syksynä. JYRI:n käynnistymis-vaiheesta ja toiminnan muodostumisesta sekä jatkokuvioista kertoo kerhon vetäjänä toimiva Hannu Laitinen: -Yrittäjyyden pääaineopiskelijoiden opastustilaisuuksissa käytettiin muutama puheenvuoro opiskelijoiden yhteistyöstä, lähinnä tavoitteena pohtia, millä tavoin voidaan edistää opintoja ja huolehtia erilaisten materiaalien saatavuudesta. Tuolloin sovittiin, että sopivassa tilanteessa kokoonnutaan keskustelemaan asiasta enemmän. Tilaisuus tuli kohta mini-caseseminaarilaisten luennon jälkeen lokakuussa, ja valmisteluvastuu annettiin Hannu Laitiselle ja Mika Niinikedolle. Lyhyen viestinvaihdon jälkeen he tuumasivat organisoitumisesta, että Pörssi ry:n sääntöjen mukaisen kerhon perustaminen olisi paras toimintatapa. Toivomme vain, että tamperelaiset eivät ihan suoraan kloonaa nimi-ideaa. Käytännön ratkaisuna kierrätettiin kerhon perustamislista Family Business -luennolla , ja varmemmaksi vakuudeksi tiedotettiin siitä vielä noin 140 yrittäjyyden opiskelijalle laitokselta saatuihin sähköposti-osoitteisiin. Pörssi ry:n hallitus hyväksyi kerhon nimellä JYRI - jossa J tarkoittaa tietenkin Jyväskylää ja YRI yrittäjyyttä. Toivomme vain, että tamperelaiset eivät ihan suoraan kloonaa nimi-ideaa. Tavoitteiksi kirjattiin yleisluontoisesti opiskelun edistäminen ja toimintamuodoiksi tilaisuudet, vierailut ja tiedotus. JYRI-kerhon sähköpostilista perustettiin niin ikään, ja siihen on liittynyt noin 30 henkeä. Sähköpostilistalle voi liittyä Pörssin nettisivuilta tiedotusta koskevan osion ohjeiden mukaan. Kehitysvaiheessa ovat kerhon toive saada omaa materiaalia Pörssi ry:n sivuille, mutta heti alkuunsa Pörssin Forum sai oman kategori-ansa kerhojen keskustelusivuille. Ensimmäinen kokous oli marraskuun alussa päiväseltään Pörssin Selkkaris-sa MaE:n alakerrassa, ja TEKSTI: HANNU LAITINEN & PEKKA RUTANEN paikalla oli kourallinen - muistio kuitenkin laadittiin ja lähetettiin YRIläisille. Ensimmäiseksi vetäjäksi nimettiin organisoitumisen kokoon hoitanut Hannu Laitinen, joka Foorumissa käyttää nimimerkkiä Nestori. Toivomuksena oli alkuvaiheessa järjestää tapaamisia yritystahojen kanssa, ja Nordea oli ensimmäinen kontakti. Joulukuussa sovittiin Nordean yrityskonttorin johtajan Jukka Ojalan kanssa, että tapaaminen järjestetään tammikuussa teeman ollessa verkkokauppa. Luentorytmi näyttää monilla olevan hyvin tiivis, ja ideoivia keskusteluja ei aina ehdi edes luentojen yhteydessä tauoilla juuri pitämään. JYRI on näyttänyt mallia vapaamuotoisen kerhotoiminnan organisoitumiselle. Yhteenkuuluvuus on lisääntynyt ja muutamia hyödyllisiä asioita on voitu hoitaa. Kyse on usein hoksaamisesta, yhteistä asiaa esiintyy lopulta enemmän kuin arvaakaan. Toiminnan tavoitteet ja taso ovat täysin meistä itsestämme kiinni - ja tekijöiksi halukkaat voivat varautua siihen, että itse on tehtävä lähes kaikki strategioista toimeenpanoon. Suhtautuminen näyttää hyvin myönteiseltä ja yhteinen asia lisää selvästi sitoutumista ja kiinnittymistä oppimisympäristöön. Keväällä järjestetään varmasti vielä yksi tapaaminen, mahdollisesti vielä kesän korvalla toinen, jossa on sovittava, miten syksyllä jatketaan. Ainakin kannattaa sopia, kuka organisoi syksyllä perustettavan uuden sähköpostilistan, joka aloitetun logiikan mukaan olisi JYRI-list Administraattorin tehtävistä kyllä tavanomaisella nettiviestintäkokemuksella selviytyy, ja käyttäjätunnukset kannattaa jakaa muutamalle sovitulle henkilölle. Eräs kiinnostava yhteistyömuoto voisi olla yrittäjyyden opiskelijoiden omaehtoisen esittelyn lisääminen. Monet toimivat yrityksissä tai omassa firmassaan, joten kurssigallerian kokoamisesta voisi käyttää puheenvuoroja vaikka Forumilla. Yksinkertaisimmillaan se on nettiosoitteiden kokoami-nen yhteen paikkaan - olisiko se Pörssi ry:n sivustolla? Yhteydet ja kontaktit virtuaalisessa muodossa ovat nykyaikaa, ja nettiverkosto voi olla pontimena yhteisiin hank- KUVA: TUOMAS REIVINEN Tällä palstalla Pörssikurssi kyselee jäseniensä mielipiteitä ajankohtaisiin, ajattomiin tai täysin asiattomiin asioihin. Kadulta... KOONNUT: TOMMI SKOTTMAN KUVAT: TOMMI SKOTTMAN Pörssikurssi kävi häiritsemässä jäseniemme lounastaukoa Piatossa. Kuka tai mikä on JYRI? Riikka Thilman: Tarkotatsä niinku lakii vai, miten se kirjotetaan, no en mä tiä. Leena Peltola: Hiljaisuus, vieläkin hiljaista, auttakaa mua! En mä tiiä joku tosi kiva poika, toivottavasti. Juha Lintula: Ihmisen erisnimi. Pekka Kärkkäinen: Naurua. öö Jyväskylän ylioppilaiden riettaat ilot ry. Nauraa lisää. Juha Pihlman: Miettii... Miettii. No se on se lisko mun katosta Kypän jäljiltä. Jos haluatte tietää mikä tai kuka JYRI oikeasti on, niin lukekaa viereinen juttu! 12 Pörssikurssi

13 PEKKA RUTANEN keisiin tulevaisuudessa. Huomion arvoista on lisäksi, että YRI-kursseja käyneet ja heidän osaamisensa ja tyylinsä tunnetaan jatkossa paremmin, ja oma porukka voi toimia myös potentiaalisena rekrytoijana ja yhteistyökumppanina. Mukana JYRI:n ensimmäisellä yritysvierailulla Nordeassa oli yrittäjyyttä pääaineenaan opiskeleva Marketta Koskinen. Mitä mieltä olet JYRIn kerhotoiminnasta? - Olen ylpeä siitä, että Yrittäjyyden ainelaitokselle perustettiin ensimmäinen kerho. Kiitos siitä lankeaa Hannu Laitiselle, joka on itse yrit-täjä ja aktiivinen aloitteentekijä. Kerhotoiminta on vasta aluillaan, mutta juuri tällaiset yritysvierailut ja yhteiset keskustelutuokiot muustakin kuin ajankohtaisista opiskeluteemoista on paikallaan. Yrityselämässä pitkään olleena eli kokeneena aikuisopis-kelijana tunnen, että meillä sekä nuorilla opiskelijoilla on paljon opittavaa toisiltamme. Mitä pidit Nordea-vierailusta? - Ensimmäinen yritysvierailu oli antoisa ja asiantuntevaa pankinjohtajaa on aina mielenkiintoista kuulla. Sähköinen maksaminen ja e- laskutus ovat ajankohtaisia teemoja. Koen, että on jo ihan yleissivistävääkin tuntea näistä aiheista olennaiset tiedot. Itse tunnen lukkarinrakkautta Nordeaa kohtaan, kun olen ollut pitkää ko. yrityksen palveluksessa ja olen ylpeä niistä vuosista. Tilaisuudessa olisi saanut olla meitä kerholaisia enemmän, mutta lieneekö pakkanen pelotellut poisjäänteihin. Vierailulla oli myös mukana kansantaloutta opiskeleva ja Pörssin hallituksessa yrityssuhdevastaavana toimiva Olli Turunen. Mitä mieltä olet JYRIn kerhotoiminnasta? -Hienoa, että löytyy aktiiveja, jotka järjestävät hyödyllistä toimintaa myös opiskelun ulkopuolella. Pelkkä opiskelu tarjoaa hyvin vähän yhteyksiä käytännön työelämään, joten kerhotoiminta on hyvä väylä yritysvierailuihin ja kerhon kautta voi tutustua alasta kiinnostuneisiin ihmisiin. Toivoisin vain opiskelijoiden käyttävän paremmin hyväksi näitä mahdollisuuksia. Mitä pidit Nordea-vierailusta? - Paikalla oli pieni porukka, joten oli helppo tuntea kuuluvansa joukkoon ja saada keskustelua aikaan. Esitys verkkomaksamisesta oli ajankohtaisesta aiheesta ja hyvin pidetty. Tarjoilut olivat myös erinomaiset, joten ei voi kuin kiittää illan isäntää Jukka Ojalaa ja kerhon priimus-moottoria Hannu Laitista! Pörssikurssi

14 TIESITKÖ TÄMÄN? TYÖHARJOITTELUST YÖHARJOITTELUSTA A TUKEA VALMISTUMISEN JÄLKEISEEN ELÄMÄ ÄMÄÄN ÄN Tiesitkö, että myös kauppatieteilijä voi sisällyttää vapaaehtoisen oman alan työharjoittelun osaksi opintojaan? TEKSTI: PIRJO PARTANEN, MINNA SALMINEN Työharjoittelu tapahtuu tavallisesti opintojen loppuvaiheessa. Opintopisteiden kertyminen työharjoittelusta edellyttää harjoittelupaikan sekä tulevien työtehtävien etukäteis-hyväksyntää oman pääaineen professorilta, ja raportointia harjoittelun päätyttyä. Yleinen käytäntö lienee, että kolme harjoitteluviikkoa vastaa kahta opintopistettä, mutta tästäkin kannattaa keskustella etukäteen. Harjoittelun laajuus voi opinto-oppaan mukaan olla maksimissaan 12 opintopistettä, paitsi kansantaloustieteessä kaksi vähemmän. Harjoittelupaikan voi joko hommata itse tai tutkiskella tiedekuntamme kansliasta löytyvää avoimien harjoittelupaikkojen kansiota. Harjoittelujakso on kätevintä suorittaa kesäaikaan, jolloin se ei häiritse muuta opiskelua tai päinvastoin. Mikäli sopiva harjoittelupaik- ka löytyy, mutta kyseinen taho ei kykene maksamaan siitä palkkaa, voi ratkaisu löytyä tiedekuntamme vuosittain myöntämistä harjoittelurahoista. Tänä vuonna harjoittelurahaa myönnetään yhteensä 30 kuukaudeksi ja summat vaihtelevat välillä / kuukausi. Kyseiset summat ovat veronalaista tuloa. Yksi opiskelija voi hakea harjoittelurahaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Harjoittelurahan myöntämiselle on seuraavat ehdot: hakija ei ole aikaisemmin saanut harjoittelurahaa, hänellä on pääaineen aineopinnot suoritettuina, ja työtehtävät täyttävät harjoittelulle asetetut vaatimukset. Harjoittelurahan myöntämiselle on seuraavat ehdot: hakija ei ole aikaisemmin saanut harjoittelurahaa, hänellä on pääaineen aineopinnot suoritettuina, ja työtehtävät täyttävät harjoittelulle asetetut vaatimukset. Harjoittelutehtävien tulee olla ei- rutiiniluonteisia: esimerkiksi kehitystai selvitystehtäviä. Tarkempaa infoa harjoittelun vaatimuksista pitäisi löytyä opinto-oppaasta, ja näin tapahtuukin ainakin kansantaloustieteen ja markkinoinnin kohdalla. Harjoittelurahan hakemisesta ilmestyy yleensä joka vuoden alussa lappu tiedekuntamme ilmoitustaululle ole siis tarkkana. Harjoittelurahan saaminen edellyttää edellä mainittujen vaatimusten täyttämistä, hakemuksen palauttamista määräaikaan mennessä ja sitä, että oman aineesi professori tulee valitsemaan juuri sinut lukuisten hakijoiden joukosta. Tänä vuonna hakemusten deadline oli jo 14.2., mutta mahdollista ensi vuoden hakemusta kannattaa miettiä jo hyvissä ajoin. Häikäisevän hyvä hakemus ja hyödyllistä kokemusta omaan alastasi kartuttava harjoittelupaikka taannevat toiveikkaat lähtöasetelmat myönteisen harjoittelurahapäätöksen saamiselle. Mutta mitä työharjoittelu käytännössä voi pitää sisällään? 14 Pörssikurssi

15 Kaksi kauppatieteilijää kertoo omista kokemuksistaan... Minna Salminen, pääaineena laskentatoimi Olin viime keväänä yksi niistä tiedekuntamme onnellisista, joka löysi mielekkään harjoittelupaikan ja jolle myönnettiin harjoitteluraha. Kaikki alkoi siitä, kun ystäväni muistutti minua avoimina olevista harjoittelupaikoista ja siitä, että hakuaikaa ei olisi rajattomasti. Olin jo pidempään pitänyt verotoimistoa hyvänä työpaikka- Pirjo Partanen, pääaineena johtaminen kaan löytänyt haluamaani, joten päädyin etsimään itse oman harjoittelupaikkani. Ja hyvän paikan löysinkin. Seuraava haaste oli kirjoittaa toimiva myyntipuhe itsestään ja siitä, miksi juuri minä ansaitsisin tiedekunnan harjoittelurahan valitsemassani paikassa. Harjoitteluni oli mahdollista ainoastaan harjoittelurahan turvin. Suureksi helpotuksekseni pääsin Minnan tavoin niiden onnellisten joukkoon, joille raha myönnettiin. Suuntasin harjoittelujaksoni ajaksi kotikonnuilleni Kainuuseen. Aloitin kolme kuukautta kestäneen harjoitteluni Kainuun maakunta kuntayhtymässä toukokuun alussa. Työskentelin suunnittelu ja kehittäminen yksikössä. Työtehtäväni olivat monipuolisia, mutta suurin osa ajasta kului maakuntasuunnitelman ja ohjelman päivitystöiden parissa. Päätehtävänäni oli valmistella selvitys Kainuun väestömääränkehityksestä sekä sen tulevista linjoista yhdessä alueen kuntien ja harjoittelun ohjaajani kanssa. Harjoittelun aikana pääsin myös ottamaan osaa Kainuun maakunnallisen strategiaryhmän työskentelyyn, Balanced Scorecard koulutukseen ja eri tiimien toimintaan. Opin paljon maakunnallisesta päätöksenteosta. Lisäksi muun muassa täytin erilaisia Kainuuta koskevia kyselyjä tilastotietojen pohjalta, autoin yhden tutkimuslomakkeen käänvaihto-ehtona, ja huomattuani sen harjoittelupaikkojen listalla, soitin sinne välittömästi. Minut pyydettiin haastatteluun, joka sujui mielestäni hyvin, mutta sitä seurasivat jännityksen hetket, kun tiesin, etten ollut ainoa harjoittelupaikkaa hakenut. Opin viime kesältä ainakin sen, että verokarhut eivät murise. Jännitys vaihtui hetkelliseksi riemuksi, kun verotoimistolta soitettiin ja kerrottiin, että pääsisin sinne kesäksi, jos vain harjoitteluraha järjestyisi. Samana päivänä piti jättää harjoittelurahahakemus, jonka olin jo valmiiksi kirjoittanut. Jännitys jatkui siihen saakka kun maaliskuun alussa sain tiedon harjoittelurahan myöntämisestä, ja kesän suunnitelmat varmistuivat. Harjoittelujaksoni oli kolme kuukautta. Kaikki oli hoidettu todella hyvin yliopiston puolelta. Harjoittelusopimuksen allekirjoitus riitti, eikä muita papereita tarvinnut täyttää. Aloitin harjoittelun toukokuun alussa Jyväskylän verotoimiston yritysverotuksessa. Harjoitteluni alkoi tallennuksella, eli veroilmoitusten Ennen viime vuoden alkua en tiennyt juuri mitään mahdollisuudesta suorittaa opintoihin kuuluva vapaaehtoinen työharjoittelu; puhumattakaan siitä, että tiedekuntamme myöntää hakemuksien perusteella rahallista tukea harjoittelun suorittajille. Sitä ei todellakaan liikaa mainosteta. Näin jälkeenpäin olen hyvin kiitollinen siitä, että satuin havaitsemaan ilmoituksen harjoittelurahasta tiedekuntamme ilmoitustaulun lappuviidakosta Ilmoituksesta innostuttuani kävin läpi avoimia harjoittelupaikkoja sisältävän kansion. Sieltä en kuitentietoja siirrettiin tietokoneelle. Kesäkuun alussa pääsin sitten varsinaisesti työhön kiinni, kun rupesin valmistelemaan osakeyhtiöitä, eli käytännössä hoitamaan osakeyhtiöiden verotustyön kokonaisuudessaan. Kesä on verotoimistossa todella kiireistä aikaa, sillä joulukuussa tilikautensa päättäneet valmistellaan kesällä. Ennen kuin harjoitteluni päättyi, minulle tarjottiin jatkoa syyskuun loppuun asti. Jatkoin osakeyhtiöiden verotusta loppuun ja pääsin myös suorittamaan arvioverotusta. Olen erittäin tyytyväinen viime kesääni, ja siihen mitä harjoittelu minulle antoi. Jyväskylän verotoimisto oli harjoittelupaikkana erinomainen: tehtäviin perehdytettiin hyvin, työilmapiiri oli viihtyisä, työkaverit mukavia ja avuliaita, ja työtehtävät olivat haasteellisia. Opin kesän aikana todella paljon eri työtehtävien ja koulutuksien myötä. Harjoittelu oli laskentatoimen osaamisen kannalta erittäin hyödyllinen ja se paljasti, että on paljon asioita, joita ei koulussa istumalla opita. Harjoittelu antoi minulle hyvää työkokemusta ja konkreettista osaamista. Opin viime kesältä ainakin sen, että verokarhut eivät murise. nöstyössä ja toisen lomakkeen laatimisessa. Harjoittelujakson aikana sain rutkasti lisätaitoja Excelin käyttöön: siihen ei liiemmälti johtamisen opinnoissa törmää. Virallinen kokoustyöskentelykin tuli tutuksi sihteerin vastuualueita myöten. Etukäteen en kuvitellut saavani omaa työhuonetta, mutta niinpä vain tapahtuikin. Minulla jäi harjoittelujaksos-tani erittäin positiiviset muistot. Johtamisen opiskelijakin voi suorittaa mielekkään oman alan harjoittelun. Harjoittelujakson aikana sain paljon tietoa aluekehityksen suunnittelusta, sen työmenetelmistä ja osallistumisesta päätöksentekoon. Minua kohdeltiin Kainuun maakunta kuntayhtymässä todella hyvin. Etukäteen en kuvitellut saavani omaa työhuonetta, mutta niinpä vain tapahtuikin. Harjoittelun ohjaajani oli innostava ja antoi minulle haastavia tehtäviä. Muut työkaverit olivat myös mukavia ja valmiita auttamaan ongelmatilanteissa. Olin iloinen siitä, että minuun ei suhtauduttu kuin vähän aikaa piipahtavaan harjoittelijaan, vaan tunsin kuuluvani muiden joukkoon. Pörssikurssi

16 Tällä palstalla matkustetaan syvälle ihmisen tuntoihin. MILTÄ SE TUNTUU? Paikka hallituksessa Pörssille valittiin uusi hallitus syyskokouksessa perinteiseen tapaan. Uudeksi bilekasvoksi valittiin Katri Haakana toisen projektivastaavan Tiina Rauman rinnalle. Pörssikurssi halusi tietää, mahtoiko tämä olla Katrin unelmien täyttymys. TEKSTI: ANNEMARI HÄRKÖNEN KUVA: ANNEMARI HÄRKÖNEN Kun syksyllä vaativan hakuprosessin ja tiukan haastattelukierroksen jälkeen puhelin soi ja näytössä luki Marko Mattila soittaa, mitä asioita mielessäsi liikkui? Tietysti valinta jännitti, mutta olin mielestäni osoittanut puolentoista vuoden työskentelylläni biletiimissä, että olen paikkani hallituksessa ansainnut. Kun Marko sitten kysyi, että mille projekti- ja NESU-vastaavan homma kuulostaisi, niin teki mieli tuulettaa. Tavoite oli saavutettu. Eikö valta ja vastuu alkanut pelottamaan? Pikemmin innostus on kohonnut mitä enemmän on saanut hommia tehdä. Koko ajan viriää uusia ajatuksia ja muutoksia on heti nostettu pöydälle. Hallitusporukka tuntuu toimivan ja avoimin mielin lähdetään kohti haasteita. Muodostuuko hallituksesta perhe vuoden aikana? Toivottavasti, sillä se ainakin helpottaisi toimintaa. Mitä paremmat ja avoimemmat välit hallituksen jäsenillä on, sitä paremmin homma toimii. Onko elämä yhtä kuin Pörssi ensi vuonna? Jääkö aikaa opiskelulle? Olen sitä mieltä, että kun hallitustoimintaan on lähdetty mukaan, niin ollaan myös täysillä pelissä. Kursseja otetaan sen verran vähemmän, että ne pystytään hoitamaan kunnialla. Ja mikäs kiire tässä on, vielä kun on tuota onnellista vuosikurssia, jolla on ikuinen opiskeluoikeus. Joskus jos burn out puskee päälle ja Jyväskylä tuntuu ahdistavalle, niin Kitteelle vaan hermolomalle. Sen meiningin jälkeen Jyväskylä tuntuu taas paratiisille maan päällä. Katri Haakana Opiskelut laitetaan siis hyllylle, mutta oppiminen tuskin pysähtyy? Ei toki, erityisesti esiintymistaitojen ja ulosannin kehittäminen on yksi tavoitteistani tälle vuodelle. Organisointikykyni joutuu myös varmasti testiin. On eri asia järjestää kavereille illanistujaisia kuin olla vastuussa useamman sadan ihmisen viihtymisestä. Kontakteja muihin kylterikaupunkeihin ja ainejärjestöihin sekä verkostoitumista ylipäänsä odotan innolla. Entä mitä pörssiläisille on luvassa bilerintamalla? Raflaaville ideoille on aina tilaa, mutta hallituksen linja jatkuu samana se suhteen, että bileitä järjestetään noin kerran kuussa. Sitsikulttuuria kehitetään erilaisin teemoin ja maineensa saavuttaneita bileitä, kuten Rinneriehaa ja Sillistä, vaalitaan täysin sydämin. Tarkoituksena olisi myös tehdä enemmän yhteistyötä kv- ja liikuntasektoreiden kanssa, jolloin bileisiin saataisiin houkuteltua muutakin väkeä. Myös jarrujen ja muiden n:nen vuoden opiskelijoiden mukanaolo täytyy taata järjestämällä uusia ja monipuolisia bileitä. Vieläkö tämän kauden jälkeen näemme sinut Pörssin riveissä? Vuosi on pitkä aika, ja nyt on vaikea ajatella, miten asiat ovat vuoden päästä. Näin äkkiseltään voisin kuvitella, että puhtia hallitustoimintaan saattaisi löytyä myös seuraavalle kaudelle. Bileissä minut ainakin näkee. Viimeisenä on pakko vielä kysyä: Miltä se nyt tuntuu? nauraa (Toimittaja toistaa kysymyksen) nauraa edelleen 16 Pörssikurssi

17 Hallitusvuoden jälkeen Kymmenkunta hallituksen jäsentä huokaa helpotuksesta aina vuoden vaihteessa. He ovat panoksensa antaneet. Hanna Heinonkoski on uhrannut jo kaksi vuotta opiskeluajastaan Pörssille. TEKSTI: ANNEMARI HÄRKÖNEN Onneksi olkoon, kaksi onnistunutta hallitusvuotta takana. Nyt mahtaa olla tyhjää kalenterissa? Kyllähän hallitustoiminta on paljon aikaa vienyt, mutta ei nytkään tekemisen puute vaivaa. On aikaa tehdä enemmän töitä opiskelujen eteen. Tunnelma on toki haikea, koska kaikkia hallitusihmisiä tulee ikävä, myös Joonasta. Hallitustoiminta on ehdottomasti ollut paras asia opiskelussa. Toimit ensimmäisellä hallituskaudellasi sihteerin/kvvastaavan tehtävissä ja toisella kaudella kopo-vastaavana. Miten tehtävät erosivat? Suurimmaksi osaksi hallitustyöskentely on yhdessä kokoustamista ja tekemistä. Yksittäisten projektien hoitaminen toki eroaa näissä tehtävissä. Sihteerinä oppi paljon esim. asiakirjojen laatimisesta ja kopo-vastaavana pääsin ajamaan niitä asioita, joita pidin tärkeinä. Hommaa on kopo-vastaavalla niin paljon, kuin sitä vaan ehtii tehdä, eli siis näin paljon levittää käsiään Ja vaikka tuntuu, että sain aikaan paljon muutoksia, niin silti niin monta asiaa jäi myös tekemättä. Surullista. Mutta eikö järjestötoimintaa tule ikävä? Osaltaan järjestötoimintaan jää aina kiinni, mutta kaikkea aikansa. Jokainen hallituslainen antaa oman panoksensa toimintaan tietyn ajan ja sitten annetaan mahdollisuus tuoreelle verelle. Aina tarvitaan uusia ideoita ja erityisesti innokkuutta ja motivaatiota. Ilman niitä hommasta ei tule mitään. Eikä nyt edes tunnu yhtään tyhjälle, kiinni vaan rästihommiin ja toteuttamaan kevään suunnitelmiin. Pörssikurssi kiittää Hannaa ja koko hallitusta viime vuoden työskentelystä, verestä ja kyynelistä, joita pörssiläisten yhteisen hyvän eteen vuodatettiin! Vastaavasti Pörssikurssi haluaa toivottaa onnea, menestystä ja voimia uudelle hallitukselle; niitä varmasti tulette tarvitsemaan! KUVA: TUOMAS REIVINEN Kuulostaa vaativalle. Organisointitaitosi kehittyivät varmasti valtavasti? Toki, ja myös neuvottelu- ja kokoustaidot sekä aikatauluttaminen ovat kehittyneet äärimmäisen paljon. Olen mestari mahdutta-maan kalenteriini kaikennäköistä nykyisin. Onnistuitko luovimaan tilaa myös opinnoille hallitusvuosien aikana? En usko, että olisin saanut yhtään enemmän opinnoistani irti, vaikken hallituksessa olisikaan toiminut. Hallitustoiminta on ollut vähintään yhtä arvokasta kuin opinnot itse. Opinnot ovat edenneet tasaiseen tahtiin, ja jos nyt pitäisi oikein tahtia yllä, niin maisterin paperit olisivat taskussa jo keväällä. Wau, kolmeen vuoteen. Oletko joku supermimmi? Onhan se kiireisiä aikatauluja vaatinut; hallitus, muut luottamustehtävät esim. JYY:n hallituksessa ja Kielikeskuksen opiskelijaneuvostossa sekä osa-aikatyö. Kai sitä sankarin vikaa vähän löytyy, vaikkakin hallitustoverit ovat varmasti saaneet kärsiä myös stressaantuneesta ja kärttyisestä teho- Hannasta kiireisimpinä aikoina. Mitä seuraavaksi? Mistä kootaan sinulle yhtä kiireinen elämä hallitustoiminnan jälkeen? Ensin tehdään gradu loppuun ja katsotaan syksyllä tilannetta uudestaan. Aion hankkia sosiaalisen elämäni takaisin, viettää aikaa kavereideni kanssa, kuherrella kullan kanssa, rentoutua ja nautiskella elämästä. Makaan kotona sohvalla ja katson ensimmäistä kertaa televisiosta muitakin ohjelmia kuin Täydelliset naiset. Se on ainoa ohjelma, jonka lähetysajan tällä hetkellä tiedän. Hanna Heinonkoski Pörssikurssi

18 18 Pörssikurssi

19 Tällä palstalla lehtemme sukeltaa syvällä asioiden ja ilmiöiden taakse. Pörssikurssi sukelsi mainonnan syviin vesiin ja nosti sieltä ylös elämyksiä ja hintatietoja. Tosiasia on, ettei opiskelijabudjetilla kannata lähteä viilaamaan markkinointistrategioita. PÖRSSIKURSSI SUKELTAA Mainostaja juoksee kymmenen askelta muita edellä TEKSTI: RIKU LEPPÄNEN KUVAT: TUOMAS REIVINEN Mainonnan opiskelijat oppivat nopeasti alaansa liittyvät konseptit ja sanaston, joka vilisee spotteja, printtejä, brändejä, heavy usereita ja Risc-laatikoita. Alalla ei pöyhkeillä akateemisuudella tai kerätä tohtorinhattuja, vaan suurinta arvostusta nauttii rohkea luovuus, joka yhdistyy uusien, tehokkaampien toteuttamistapojen keksimiseen ja yhdistelemiseen. Tarkoitus on tehdä jotain uutta, säväyttävää, ja muokata viesti kohderyhmälle mieleenpainuvaksi. Tuoreimpia, koko kansan tavoittaneita esimerkkejä voi löytää presidenttiehdokas Sauli Niinistön Työväen presidentti -kampanjasta tai teleoperaattori DNA:n tunnuslauseesta: Kallista? Elämä on! -Asiakkailla on tarve liikkua kymmenen askelta muita kilpailijoita edellä. Siksi he tahtovat etsiä sitä oikeaa mainostoimistoa kumppanikseen, joka vastaa heidän tarpeitaan, sanoo jyväskyläläinen mainostoimistoyrittäjä Kati Rauhaniemi Dot Oy:stä. Kaikki alkaa strategian hiomisesta Rauhaniemi istahtaa uuden asiakkaan kanssa aivan ensimmäiseksi samaan pöytään, jossa määritellään sellainen tavoitetila, johon asiakas tahtoo viedä yrityksensä. Puhutaan sitten liikevaihdon kasvusta, tuotteen lanseerauksesta tai imagon hiomisesta, kaikki kiteytyy strategiaan. -Keskeiset kysymykset liittyvät akselille: mitä, miten ja kenelle. Tärkeää on löytää kohderyhmät, joille tuote tai palvelu on suunnattu, Rauhaniemi sanoo. Oikean kohderyhmän valinnalla on merkitystä, sillä myös siitä riippuu, miten tehokkaasti mainostaminen näkyy yrityksen kassavirrassa ja tuloksessa. Jatkuu seuraavalla aukeamalla... Pörssikurssi

20 PÖRSSIKURSSI SUKELTAA TV-mainonnalla saa eniten näkyvyyttä Mainostoimiston erityisosaamiseen kuuluu hallita sanomalehtien palstamillimetrit ja opettaa asiakkaat osaaviksi mainonnan ostajiksi. Ensimmäiseksi asiakas törmää mainonnan välineisiin, joita on sanalla sanoen valtavasti. Tehokkaaseen mainontaan liittyy Rauhaniemen mukaan mediamix, jossa hyödynnetään samanaikaisesti monia mainonnan välineitä. -On vaikeaa löytää yleispäteviä ratkaisuja, sillä strategia ja taktiikat mietitään jokaisen asiakkuuden kohdalla erikseen. Ei ole olemassa blokkia, jota tarjoamme kaikille tietyntyyppisille yrityksille, Rauhaniemi sanoo. Hän lupautuu silti arvioimaan eri välineiden etuja ja haittapuolia. Alueelliset tv-mainoskampanjat maksavat karkeasti kymmeniä tuhansia. Valtakunnallisiin mainoksiin budjetoidaan helposti jopa kuusinumeroisia euromääriä. -TV-mainoksen tuottaminen on kallista, jos sen tekee hyvin. Nykyään on mahdollista tehdä mainos vaikkapa Powerpointilla, mutta me emme siihen suostu. 3D-grafiikka tai ammattinäyttelijät kohottavat hintaa. TV-mainoksen tehokkuutta lisää laaja katsojapeitto. Lisäksi välineessä yhdistyvät ääni, kuva ja teksti voimakkaasti, jolloin katsojalle jää selkeä mielikuva mainoksesta. Radiomainonta onnistuu pienemmillä kustannuksilla, mutta teho ei yllä TV-mainonnan tasolle. -Jos tehdään isoa kampanjaa, niin radiomainoksen täytyy toistua noin 40 kertaa parissa päivässä, jotta se erottuu ja jää kuulijoiden mieliin, Rauhaniemi vertaa. Nettimainonta kasvaa kohisten Nettimainonnassa on lyöty viime vuosina uusia ennätyksiä, ja sillä suunnalla mainonnan rahavirrat kasvavat kaksinumeroisesti vuosittain. Silti se vastaa vain kolmea prosenttia koko viime vuoden mainoskakusta, joka oli hieman alle 1,2 miljardia euroa TNS Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan. Verkkomediamainonnassa pyöri 36,1 miljoonaa euroa, josta oli kasvua 42,1 prosenttia edelliseen vuoteen. Rauhaniemen mukaan nettimainonta on usein äärimmäisen halpaa, eikä siihen liity paino- tai jakelukustannuksia. Silti vilk-kaimmilla nettisivustoilla, kuten sivustolla, etusivu on täynnä vilkkuvaa valoa. -Mainokset ovat silli- Achtung Achtung! PÖRSIKURSI salaattina monitorilla. Haastavaa on siten tehdä oma mainos huomatuksi ja erottuvaksi, Rauhaniemi painottaa. Viime vuosina mainostoimisto Dot on lisännyt ammattitaitoa nettipuolelle. Yhtään kampanjaa ei ole Dotissa tehty pelkästään nettipohjaisena, mutta sitäkin enemmän nopeasti toteutettavia kilpailuja, arvontoja ja tapahtumailmoituksia. Perinteinen printti jyrää Perinteisellä printtipuolella pyörii mittavat volyymit, ja hyvä näkyvyys on taattua. Sanoma-, aikakaus- ja kaupunkilehdissä liikkui yli 800 miljoonaa euroa mainosrahaa viime vuonna. Sanomalehdessä julkaistuun mainokseen on Rauhaniemen mukaan helppo palata. -Lukija voi leikata jutun talteen tai näyttää sitä muille perheenjäsenille. Huonoa siinä on vain se, että mainos ilmestyy vain kerran, jolloin lehti on voinut jäädä lukematta. Siksi on suositeltavaa toistaa ilmoitus lehdessä vähintään toisen kerran. Rauhaniemi kehuu suoramarkkinointia siitä, että se kohdistuu tarkasti rajatulle kohderyhmälle. -Tekniikka on alalla kehittynyttä, jonka vuoksi viesti voidaan yksilöidä vaikkapa asiakkaan nimellä. Huonoa on se, että ihmisille tulee niin paljon niin sanottua roskapostia, joka menee sitten suoraan lehtikeräykseen, Rauhaniemi arvioi. Asiakkaan resurssit määräävät taktiikan Kallein ei ole aina parasta mainonnassa, sillä hintakattoa on vaikea määritellä mainonnan meressä. Mainostoimiston tehtävä on valita parhaat taktiikat ensimmäisenä määritellyn strategian toteuttamiseksi. - Lähdemme liikkeelle aina yrityksen resurssien pohjalta, koska kasvavalla yrityksellä on paljon muita kuluja aina henkilöstön palkkaamisesta vuokrien maksuun. Rauhaniemi korostaa, että osa mainostoimiston ammattitaitoa on suojella myös asiakasta, joka saattaisi laittaa kerralla mainontaan rahaa palamaan oikein kunnolla. -Usein asiakkailla on isoja haaveita, joita joudumme kohtuullistamaan sen mukaan, mikä oma näkemyksemme rahojen tehokkaasta käytöstä on, Rauhaniemi kertoo. Imago auttaa yritystä eteenpäin Salatut elämät (kello 19.30) 8600,- euroa ( katsojaa) Mainostaminen OlaYlätävän Kalista. Atgörareklam Varaväldigtdyrt. Alkavan yrityksen kannattaa miettiä, millaisen kuvan se antaa itsestään. Imagomainonnalla yrityksestä tulee vakuuttavampi liikekumppani, jonka julkikuva on yhdenmukainen ja helposti tunnistettava. Jokaisen yrityskuvastaan tarkan yrittäjän tulee katsoa, että lahjakynät, laskut, kirjeet, yhtiön autot, työntekijöiden työasut ja liikehuoneisto edustavat tiettyä yhdenmukaisuutta ja tunnistettavuutta. -Esimerkiksi Finnairin ei tarvitse mainostaa, montako lentoemäntää lennolla on tai kuinka monta matkustajaa koneeseen mahtuu. Se voi tehdä imagokampanjaa, jossa poro juoksentelee metsässä ja tähtitaivas piirtyy sinisenä taustalle. Tärkeintä on luoda vahvoja mielikuvia ja tunnetilaa, joka vahvistaa aikaisempaa mielikuvaa. Rauhaniemen mukaan imagolle rakentuu myös esimerkiksi Nokian maailmanlaajuinen brändi. -Jos Nokian logo olisi punainen ja kirjoitettu kaunolla, joutuisivat mainostajat paukuttamaan kauan, ennen kuin muutos olisi sisäistetty. 20 Pörssikurssi