Sairaalaviesti Sjukhusinfo 4/12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaalaviesti Sjukhusinfo 4/12"

Transkriptio

1 Sairaalaviesti Sjukhusinfo 4/12 joulukuu december

2 Sisältö Sairaalaviesti 4/2012 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Pääkirjoitus: Nopeasti hoitoa, nopeammin hoitoon vaikka talous kiristyy 3 Ledare: Snabb vård, snabbare tillgång till vård trots att ekonomin stramas åt 4 Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Vastaava toimittaja Chefredaktör Tarja Myllärinen Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Anu Nemlander Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan. Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa. Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla Painosmäärä 4000 kpl Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kansikuva Veli-Pekka Rautava, Kanta-Hämeen keskussairaala Sairaanhoito osa alueen, seudun ja kunnan elinvoimaa selvityshenkilöt valmistelemaan sote-ratkaisuja 5 Itsestä huolehtimalla parempaa elämänlaatua ja hyvinvointia vähemmän sairastavuutta, sairaanhoitoa ja erikoissairaanhoitoa 8 Töölön sairaala, aina valmis monipuolisella osaamisella 9 Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä 11 Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli 13 Eroon erikoissairaanhoidon liian pitkistä odotusajoista tutkimusten ja hoitojen oikea-aikainen saatavuus 14 Kaikkiin sairaaloihin niiden toiminnan vaatimat erikoislääkärit ja osaajat erikoiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla 16 Ortopedian tulospalkkauksen kokemukset Päijät-Hämeessä miten saada sitoutettua osaajat keskussairaalaan 17 Kunnan odotukset tilaajana erikoissairaanhoidolta miten madalletaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintaa 18 Näin TAYS-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa 19 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja TAYSin yhteistyöhankkeet 20 Erva-yhteistyön luomat uudet toimintakonseptit Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta 22 Tuottavuuden parantaminen yleisesti ja esimerkkinä HUS 23 TAYSin Silmäkeskuksen uudet toimintakonseptit ja tulokset 24 Kuntoutus osana tulevaa vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa kokemuksia käytännöstä Päijät-Hämeessä 26 Keski-Suomen uusi keskussairaala ja sairaalatoiminnan uudet konseptit oppeja ja malleja myös maailmalta 27 Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 28 Keski-Pohjanmaan keskussairaalan uudistukset toiminnan keskellä 29 Sairaalaremonteissa säästäminen on epäterveellistä 31 Jatkoa juttuun Suomi on hyvä maa pärjäämme hyvin kansainvälisessä kilpailussa 32 Professori Martti Kekomäelle Pohjolan ja Suomi-yhtiön palkinto 32 Arkkiatri Risto Pelkosen Humanitaarinen viesti lasten ja nuorten puolesta 33 PARETO-projektin loppuraportti on valmistunut 34 Sairaalaviesti siirtyy historiaan 35 ISSN

3 Nopeasti hoitoa, nopeammin hoitoon vaikka talous kiristyy Maastamme on hävinnyt 10 vuoden aikana teollista työpaikkaa. Komeasti ylijäämäinen kauppataseemme on kääntynyt alijäämäiseksi. Kilpailukykymme on huonontunut mm. Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Kärvistelemme hitaan talouskasvun kourissa. Suomalaisilla vientituotteilla ei ole riittävää kysyntää. Metsäteollisuus on sulkenut tehtaita. Nokia jäi jälkeen älypuhelimien kehittämisessä. Emme ole pystyneet kehittämään uusia menestyviä tuotteita ja työpaikkoja. Osaa EU-maista on pelastettu ja pelastetaan yhteisvoimin velkakurimuksesta. Onneksi suurta romahdusta EU-alueella ei tullut. Kaikki nuo vaikuttavat siihen, että elämme lisääntyvässä määrin velaksi. Talouden kasvu syntyy tehdystä työstä ja tuottavuudesta. Sillä rahoitetaan hyvinvointipalvelut ja kasvavat eläkemenot. Kotimainen kysyntä on liian pientä vientivetoisessa taloudessa, joka on edelleenkin pohjaltaan sangen vahva. Moniin muihin maihin verrattuna valtiomme on vähemmän velkaantunut, mutta velkaantuu lisää. Työmarkkinajärjestöjen kriisitietous on kasvamassa, mikä toivottavasti rohkaisee niitä vuosia kestäviin uudistuksiin ja kipeisiinkin muutoksiin. Kaiken vanhan puolustaminen ei anna edellytyksiä luoda runsaasti uusia työpaikkoja, joilla saadaan aikaan vientiä. Jos ja kun työikäisten määrä pienenee ja työttömien määrä kasvaa, sellaisella menolla ei voida jatkaa. Valtion suurimmat menojen leikkaukset kohdistuvat kuntien valtionosuuksiin, mikä kiristää kuntataloutta. Vuonna 2012 kuntien verotulot kasvoivat keskimäärin noin prosentin ja kuntien menot keskimäärin yli neljä prosenttia. Julkisen talouden kestävyysvaje on tullut kaikille tutuksi. Kaikki tuo tarkoittaa, että myös sairaanhoidon menojen kasvun on oltava maltillista lähivuosina. Väestömme sairastuvuus ja sairastavuus väistämättä kasvavat, mihin on vastattava tarjoamalla lisää tutkimuksia ja hoitoja. Uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä otetaan käyttöön. Sairaalat ovat uudistaneet ja uudistavat toiminta- ja palvelukonsepteja, käytäntöjä, prosesseja, työnjakoja, osaamista ja tietoverkkoja. Tuottavuus ja vaikuttavuus ovat parantuneet ja parantuvat. Hoidot tuotetaan valtaosin nopeammin ja potilas parantuu hoitojen jälkeen kotona. Uudet sairaalarakennukset muuttavat osin radikaalisti erikoissairaanhoidon toimintoja ja logistiikkaa. Ne saavat aikaan prosentin rationointihyödyn toimintakustannuksiin. Erikoissairaanhoito pystyy vastaamaan kasvavaan kysyntään kohtuullisin menolisäyksin. Terveydenhuollon rahoitus on uudistettava. Kiireellisen erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoidot pystytään tarjoamaan sangen hyvin koko maassa. Ensihoito siirtyi vuoden alussa sairaanhoitopiirien tehtäväksi ja integroituu paremmin osaksi akuuttia sairaanhoitoa. Ensihoidon uudistukset, toimivat tietoverkot ja etäkonsultaatiot mahdollistavat sen, että osa potilaista saa avun nopeasti jo paikan päällä eikä tarvitse kuljetusta päivystyspoliklinikalle. Valtaosa potilaista saa ei-kiireelliset tutkimukset ja hoidot kohtuullisen nopeasti. Osassa sairaaloista on liian pitkiä odotusaikoja tiettyihin tutkimuksiin, hoitoihin ja leikkauksiin. Hoitotakuun kolme viikkoa, kolme kuukautta ja kuusi kuukautta ovat liian pitkiä enimmäisodotusaikoja. Hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon on päästävä vastedes nopeammin. Lyhyet jonot, yleisesti tiedetty hoidon ja osaamisen korkea laatu sekä ystävällinen asiakaslähtöinen palvelu ovat kunnallisen erikoissairaanhoidon menestystekijöitä. Kiireettömän hoitopaikan valintaoikeus on tulossa. Sairaanhoitopiirit ja erikoissairaanhoito ovat parhaiten toimiva osa kunnallisessa sosiaali- ja terveystoimessa. Maamme sairaalat ovat pohjoismaisissa vertailuissa tehokkaimpia toiminnaltaan ja kustannuksiltaan. Suomen terveydenhuollon menojen suhde kansantuotteeseen on kehittyneiden OECD-maiden edullisimpia. Näitä ei saa sote- ja kuntauudistuksellakaan pilata. Tämä on viimeinen Sairaalaviesti. Jutut on työstetty valtaosin Lahdessa pidettyjen Sairaalapäivien alustuksista. Kuntaliitossa on hyvin vähän asiantuntijoita, jotka tarkastelevat asioita sairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon näkökulmista. Erikoissairaanhoidosta kirjoittajia ei löydy. Kuntalehti julkaisee sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsittelevän liitteen neljä kertaa vuonna Aika näyttää, miten sairaanhoitopiirit ja kunnallinen erikoissairaanhoito saavat näissä tilaa ja syvempää tarkastelua. Heikki Punnonen Sairaalaviesti 4/2012 3

4 Snabb vård, snabbare tillgång till vård trots att ekonomin stramas åt På 10 år har industriarbetsplatser försvunnit i vårt land. Vår handelsbalans som tidigare kunde ståta med ett överskott visar nu ett underskott. Vår konkurrenskraft har försvagats jämfört med bland annat Sverige och Tyskland. Den långsamma ekonomiska tillväxtens går på sparlåga. Efterfrågan på finländska exportartiklar är inte tillräcklig. Skogsindustrin har stängt fabriker. Nokia hann inte med i utvecklingen av smarttelefonen. Vi har inte lyckats utveckla nya framgångsrika produkter eller skapa arbetsplatser. En del av EU-länderna har räddats och räddas med gemensamma krafter ur skuldspiralen. Lyckligtvis uteblev den stora kraschen inom EU-området. Allt detta samverkar till att vi i allt högre grad lever på kredit. Ekonomisk tillväxt uppnås genom utfört arbete och produktivitet. Därigenom finansieras välfärdstjänsterna och de stigande pensionskostnaderna. Den inhemska efterfrågan är för liten i den exportinriktade ekonomin vars grundval fortfarande är synnerligen stark. I jämförelse med många andra länder har Finland inte särskilt stora skulder, men vi tar allt fler lån. Arbetsmarknadsorganisationernas krismedvetenhet håller på att öka, vilket förhoppningsvis sporrar dem till långvariga reformer och även till smärtsamma omställningar. Ett försvar av allt gammalt ger inte förutsättningar för att skapa många nya arbetsplatser, genom vilka exporten fås igång. Man kan inte fortsätta i samma spår om och när antalet personer i arbetsför ålder minskar och antalet arbetslösa ökar. Statens största utgiftsnedskärningar drabbar kommunernas statsandelar, vilket stramar åt den kommunala ekonomin. År 2012 ökade kommunernas skatteinkomster med ungefär en procent i snitt medan kommunernas utgifter ökade med mer än fyra procent i snitt. Den offentliga ekonomins hållbarhetsgap har alla hört om. Allt detta sammantaget innebär att även ökningen av sjukvårdsutgifterna måste vara måttfull de närmaste åren. Befolkningens incidens och sjukdomsfallen ökar oundvikligen, och som motåtgärd måste man erbjuda fler undersökningar och behandlingar. Nya undersöknings- och behandlingsmetoder tas i bruk. Sjukhusen har förnyat och förnyar verksamhets- och servicekoncept, praxis, processer, arbetsfördelning, kompetens och och datanät. Produktiviteten och effekterna har förbättrats och förbättras. Huvuddelen av behandlingarna sker snabbare och patienten tillfrisknar därefter hemma. Nya sjukhusbyggnader förändrar delvis verksamheten och logistiken radikalt inom den specialiserade sjukvården. De innebär en rationalisering som ger en kostnadsbesparing på procent. Den specialiserade sjukvården förmår möta den ökande efterfrågan med rimliga utgiftsökningar. Finansieringen av hälso- och sjukvården måste förnyas. Undersökningar och behandlingar inom den brådskande specialiserade sjukvården erbjuds synnerligen väl i hela landet. Den prehospitala akutsjukvården överfördes vid årets början till sjukvårdsdistrikten och integreras bättre som en del av akutsjukvården. Omläggningarna inom den prehospitala akutsjukvården, fungerande datanät och distanskonsultationer möjliggör att en del av patienterna snabbt får hjälp på plats och inte behöver transport till jourpolikliniken. Största delen av patienterna får icke-brådskande undersökningar och behandlingar inom rimlig tid. På en del av sjukhusen är väntetiderna till vissa undersökningar, behandlingar och operationer alltför långa. Vårdgarantins tre veckor, tre månader och sex månader är för långa maximiväntetider. I framtiden bör bedömningen av vårdbehovet och intagningen för vård ske snabbare. Korta köer, en allmänt känd hög standard på vården och kompetensen samt vänlig kundorienterad service är framgångsfaktorer för den kommunala specialiserade sjukvården. Val av vårdenhet för icke-brådskande vård är på väg. Sjukvårdsdistrikten och den specialiserade sjukvården är den bäst fungerande delen av den kommunala social- och hälsovården. Sjukhusen i vårt land hör till de effektivaste i en nordisk jämförelse i fråga om verksamheten och kostnaderna. Våra utgifter för hälso- och sjukvård i förhållande till BNP hör till de lägsta i de mest utvecklade OECD-länderna. Dessa styrkor får vi inte spoliera med social- och hälsovårdsreformen eller kommunreformen. Det här är sista numret av Sjukhusinfo. Artiklarna baserar sig huvudsakligen på anföranden som hölls under Sjukhusdagarna i Lahtis. På Kommunförbundet finns det mycket få sakkunniga som granskar frågor ur sjukvårdens och den specialiserade sjukvårdens synvinkel. Här finns ingen som skriver om den specialiserade sjukvården. Kuntalehti publicerar år 2013 fyra bilagor om social- och hälsovård. Tiden får utvisa hur sjukvårdsdistrikten och den kommunala specialiserade sjukvården ges utrymme och granskas mer djupgående i bilagorna. Heikki Punnonen 4 Sairaalaviesti 4/2012

5 Sairaanhoito osa alueen, seudun ja kunnan elinvoimaa selvityshenkilöt valmistelemaan sote-ratkaisuja Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Caspar, Melchior ja Balthasar olivat itämaan kolme tietäjää, jotka näkivät taivaalla tähden ja tulivat sen johdattamina osoittamaan kunnioitusta sekä tuomaan lahjoja Jeesus-lapselle Betlehemiin. Ministeriö asetti kolme selvityshenkilöä jokaiselle erityisvastuualueelle sekä antoi heille tehtävän ja tarkentavat linjaukset. Ministeriön asettamien selvityshenkilöiden tehtävänä on tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua yhteistyössä alueiden, seutujen ja kuntien toimijoiden kanssa. Tavoitteena on valmistella alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja. Selvitysten perustana tulee olla kunnan tai sosiaalija terveydenhuoltoalueen kantokyky. Sen elementtejä ovat mm. talouden kestävyys ja vakaus, omassa palvelutuotannossa tarvittava osaaminen, ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys, kyky huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon infrastruktuurista sekä riittävä väestöpohja. Selvitysmiesten toimeksiantoa linjattiin mm. tavoitteella varmistaa perustuslaissa turvattujen sote-palvelujen yhdenvertainen saanti koko maassa. Ministeriön linjaama kaksitasoinen palvelujärjestelmä lähtee siitä, että uusi laaja perustaso vastaa kaikista sote-tehtävistä lukuun ottamatta niitä, jotka on määrätty erityistason tehtäviksi. Perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla tai poikkeuksena väestöpohjaltaan riittävän suurilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalueilla. Ministeriön linjauksen mukaan laaja perustaso tarkoittaa vähintään väestöpohjaa. Jos kunnalla on vähintään asukasta ja riittävä kantokyky, sillä on mahdollisuus järjestää joitakin peruspalveluja itse. Toiminnallisesti verkostoitunut ja verkostoituva sairaanhoito on ollut ja on monikerroksisempi. Sairaanhoidon todellisuuteen nähden kaksitasoisuus olisi riittämätön jo aikaa sitten vanhentunut konsepti. Moderni kehittyvä päivystävä erikoissairaanhoito vaatii erilaisia väestöpohjia, jotka ovat aina suurempia kuin tuo vähintään asukasta. Kun myös erikoissairaanhoito on osa sosiaali- ja terveydenhuollon perustasoa, tarkoittaisi linjaus sitä, että meillä vastedes olisi noin 20 kuntaa tai sote-aluetta, jotka rakentuisivat hyvin pitkälle nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta. Sairaanhoitopiirit ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta maakuntapohjaisia. Ei tarvitse olla itämaan tietäjä arvioimaan, että kuntia ja sote-alueita on uudistuksen jälkeen paljon enemmän. Toivottavasti erikoissairaanhoitoa ei ryhdytä kunta- ja sote-uudistusten vuoksi hajottamaan em. pieniin väestöpohjiin, jolloin sairaanhoitopiireillä runsaan kahden vuosikymmenen aikana aikaansaatuja erikoissairaanhoidon toimivia ratkaisuja alettaisiin hävittää. Sairaala on alueen tai seudun väestölle tärkeä turvallisuustekijä. Siksi erikoissairaanhoidon, mm. synnytysten ja operatiivisen päivystyksen, radikaali keskittäminen muutamaan yksikköön koko maassa söisi alueiden ja seutujen elinvoimaa ja tulevaisuuden uskoa. Tämän vuoksi esimerkiksi tutkijan hahmottelema ehdotus, että Kanta-Hämeen keskussairaalasta voitaisiin lopettaa synnytystoiminta ja operatiivinen päivystys, kun Helsinkiin ja Tampereelle on matkaa vain 100 km suuntaansa, ei ymmärrä sairaalan olemassaolon perustaa osana alueen infrastruktuuria ja elinvoimaa. Tavanomainen synnytys ei vaadi erityistason sairaanhoitoa. Täydellinen turvallisuus ei toteudu aina missään sairaalassa. Helsingin Sanomien jutun otsikko Kyllä täälläkin synnytetään, perkele kertoi synnyttävän äidin reaktiosta, kun suuressa sairaalassa ei väkeä tahtonut riittää auttamaan hänen menossa olevaa synnytystään. Suurikaan sairaala ei saa olla asiakkaalle tehdas. Sairaalan arvoa ja merkitystä alueelle ja sen väestölle ei voi eikä pidä mitata pelkästään tuotantotalouden mittarein. Kainuun elinvoima ja tulevaisuus on myös Kainuun keskussairaalassa. Savonlinnan keskussairaala ei ole kaupungille ja kaupunginjohtajalle vain suuri menotekijä, vaan merkittävä osa väestön tarvitsemia palveluja, seututaloutta, työllisyyttä ja imagoa. Kymmenien miljoonien eurojen siirto omalta alueelta toiseen tai toisiin keskussairaaloihin ei myöskään ole merkityksetön. Varmistaako kaavailtu sote-malli, että yleislääkärit, erikoislääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit saadaan kaikkiin lääkärivajeen vaivaamiin terveyskeskuksiin ja sairaaloihin? Vastaus on ei. Jos alueen, seudun tai kunnan elinvoimaisuus on hiipumassa, rekrytointi on työlästä myös vastedes. Sairaalan tehtävien karsinta vähentää sairaalan vetovoimaa erikoislääkäreiden silmissä. Meillä on tulevaisuudessakin kysyntään nähden liian vähän esimerkiksi psykiatreja, nuorisopsykiatreja, lastenpsykiatreja, radiologeja, sisätautilääkäreitä, ortopedejä, silmälääkäreitä, anestesiologeja, neurologeja, Sairaalaviesti 4/2012 5

6 geriatreja ja hammaslääkäreitä. Sosiaali- ja terveysministeri totesi selvitysmiesten toimeksiannon jälkeen, että kaikkia keskussairaaloita ja aluesairaaloita tarvitaan myös tulevaisuudessa. Lupaus pitää paikkansa mutta ei kovin pitkällä aikajänteellä. Muutoksia tulee. Kunnat tekevät kuntauudistukset Kuntauudistuksen toteutuminen on lopulta kuntien käsissä. Kari Prättälän, Kuntaliiton johtavan lakimiehen, mukaan rakennelaki ei anna valtioneuvostolle sellaista ohjausvaltaa, että sen päätöksellä syntyisi uusi kuntarakenne. Laki ohjaa kunnat varsin tiukasti kuntajakoselvityksiin, mutta kunnat päättävät itse mahdollisista liitoksista. (Suomen Kuvalehti 49/2012 s. 22) Kun myös hallituspuolueiden edustajat irtisanoutuivat kuntien pakkoliitosmahdollisuudesta, hallitusohjelman linjaus hallitus toteuttaa koko maanlaajuisen kuntauudistuksen mureni. Valtio ei määritä ja määrää, minkälainen kuntarakenne eri puolella Suomea on tulevaisuudessa. Kriisikuntia valtiovalta voi ohjata tehokkaasti. Perustuslaki ei sinällään kiellä kuntien pakkoliitoksia. Kunnallisen itsehallinnon asema on erittäin vahva suomalaisessa yhteiskunnassa ja myös poliittisissa puolueissa. Hallituspuolueiden edustajat, jotka hallitusohjelman em. linjauksen tekivät, ovat joutuneet tämän karvaasti kokemaan omiensa taholta monissa kunnissa - vahvasti myös pääkaupunkiseudulla sekä esimerkiksi Tampereen, Turun, Kuopion ja Vaasan ympäristökunnissa. On selvää, että kuntaliitoksia tarvitaan ja niitä tulee. Elinvoimainen alue, seutu tai kunta ei synny liian pirstaleisella pienkuntarakenteella. Nykynäkymin kuntien yhteistyötä ja kuntayhtymiä tarvitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa. Kuntayhtymien toimintatavat kehittyvät ja uudistuvat osaksi palveluverkostoja. Esimerkiksi HUS valmistelee Silmäsairaalan avaamista Lauttasaareen, mikä vähentää yksityisiltä tuottajilta ostettavia palveluja, helpottaa laadun valvontaa, karsii kustannuksia ja parantaa rekrytointia. Sosiaalija terveyspalvelujen kiinteistöjen omistus ja ylläpito tarvinnevat myös uusia muotoja, joista eräät osakeyhtiöt ja vireillä oleva HYKSin uuden Lastensairaalan säätiö ovat oivia oraita. Paras-uudistusta arvioiva laaja tutkimusohjelma, ARTTU, piti päätösseminaarin Seminaarin summa summarumina professori Pentti Meklin esitti seuraavat 20 havaintoa siitä, mitä on opittu jatkuvan kuntauudistuksen kannalta: 1. Yleistä optimaalista kuntakokoa ei voida määritellä. 2. Kunnat ovat erilaisia ja niiden ongelmat vaihtelevat. 3. Kuntien eriytyvä kehitys jatkuu. 4. Uudistusten pitää tuottaa kunnille nettohyötyä ja tämä pitää pystyä perustelemaan. 5. Uudistuksia perustellaan tai vastustetaan kokonaisuuden kannalta pienillä asioilla ja tunneseikoilla. 6. Uudistusta perustellaan menneisyyden ja nykypäivän argumenteilla. 7. Kuntauudistus ei useinkaan tuota näkyviä säästöjä. 8. Kunnan koko ja palveluyksikön koko ovat eri asioita suuruuden ekonomialla on paikkansa. 9. Uudistusprosessissa on ainakin kaksi päävaihetta miten kehittämispotentiaali saadaan käyttöön. 10. Uudistuksen hyödyt syntyvät pitkällä aikavälillä ja yhdistymisvaihe synnyttää fuusiokustannuksia. 11. Liitosta valmistelevia kuntia pitää paimentaa. 12. Uudistuksissa demokratia ja sen vaje muuttaa muotoaan. 13. On erilaisia kehityspolkuja samanlaisissa kunnissa. 14. Henkilöstö on keskeinen voimavara kunnan toiminnassa ja uudistuksessa. 15. Palvelujen järjestämistavat eriytyvät: vaihtoehtojen nopea hakeminen ja muuttuminen. 16. Toimintaa voi kehittää myös ilman kuntaliitoksia. 17. Kaksikielisyys tulisi kääntää kehityksen voimavaraksi. 18. Valtion päättäjien linjauksissa on epäyhtenäisyyttä. 19. Luottamus on voimavara ja pääomaa. 20. On tärkeätä rakentaa siltaa hallitusohjelmien välille. Kun selvityshenkilöt valmistelevat sosiaali- ja terveydenhuollon parhaita ratkaisuja kiireisellä aikataululla, heidän on syytä pitää mielessä nuo havainnot ja se, että erikoissairaanhoidon, sairaanhoidon, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelujen nykyaikainen ja tuleva järjestäminen ei useinkaan ole sama kuin kuntarakenne. Alueen, seudun ja kunnan kilpailukyky ja elinvoima syntyy ennen kaikkea uusien työpaikkojen, yrittäjyyden, uusien yritysten, suotuisan väestökehityksen, koulutuksen sekä kasvavien tulojen myötä. Hallinto ja rakenneuudistukset voivat parhaimmillaan tukea näitä. Raha ratkaisee Sosiaali- ja terveydenhuollon suuret menot ja erityisesti erikoissairaanhoidon väitetty kalleus ovat usein esitettyjä perusteluja kuntauudistukselle ja sote-rakenneuudistukselle. Sdp:n puoluesihteerin Reijo Paanasen mukaan kuntalaiselle on tärkeintä, että hänen tavallisimmat vaivansa pystytään hoitamaan terveyskeskuksessa ja että laadukas erikoissairaanhoito saadaan nykyistä halvemmalla. Mallit tehdään sen mukaan. (Suomen Kuvalehti 43/2012 s. 25). Suomen terveydenhuollon menojen suhde kansantuotteeseen on kehittyneiden 6 Sairaalaviesti 4/2012

7 OECD-maiden edullisimpia. Suomalaiset sairaalat ovat pohjoismaisissa vertailuissa tehokkaimpia toiminnaltaan ja kustannuksiltaan. Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen on ollut hyvin aktiivisesti uudistamassa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluja. Hän löi omat sote-laskelmat pöytään ja laskee, että järkevöittämällä toimintoja maakunnassa olisi saavutettavissa jopa kymmenien miljoonien eurojen sosiaali- ja terveysmenojen säästöt vuosittain. (Itä-Savo ). Tuo tarkoittaisi sitä, että palveluista vähennettäisiin satoja työntekijöitä. Lisäksi vertailussa käytettiin tarvevakioimattomia kustannustietoja. Kun terveydenhuollon ja vanhustenhuollon nettomenojen indeksi oli vuonna 2010 Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 113 ja tarveindeksi 1,23, sen tarvevakioidut menot olivat 8 prosenttia pienemmät kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti Itä-Savon sairaanhoitopiirin em. nettomenojen indeksi oli 128 ja tarveindeksi 1,24 sekä tarvevakioidut menot 4 prosenttia suuremmat kuin nettomenot koko maassa. Etelä-Savossa asuu suhteessa muuhun maahan vanhin väestö, jonka palvelujen tarve pikkuhiljaa kasvaa. Kymmenien miljoonien eurojen pienemmät menot vuosittain vaatisivat erittäin radikaaleja uudelleen järjestelyjä ja myös palvelujen karsimista. Ovatko poliittiset päättäjät valmiita tällaiseen Etelä-Savossa Mikkelin seudulla, Pieksämäen seudulla ja Savonlinnan seudulla? Epäily ei ole aiheeton. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on kansallinen esimerkki ja kärsinyt koko ajan alimitoitetuista talousarvioista. Rahat eivät riitä haluttujen ja tarvittavien palvelujen tuottamiseen. Tämä on pakottanut karsimaan palveluja ja palvelupisteitä, keskittämään toimintoja sekä kieltämään loppuvuodesta rekrytoinnit, koulutusmatkat ja hankinnat. Alijäämää oli joulukuisen uutisen mukaan 20 miljoonaa euroa. Eksote on myös esimerkki, miten omistajakunnat pakottavat rahapulalla sosiaali- ja terveyspiirin toteuttamaan suuria ja merkittäviä rakenteellisia uudistuksia 1970-luvulla rakennettuihin palvelujärjestelmiin. Reuna-alueiden kunnat ovat karheina karsittavista palveluista, vaikka taustalla on väestön ja palvelujen kysynnän supistuminen. Lastenpäivähoito siirtyy opetustoimeen, minkä seurauksena erikoissairaanhoidon suhteellinen osuus sosiaali- ja terveystoimen kokonaisnettomenoista kasvaa. On riski, että sairaanhoitoa tarkastellaan vain menona, vaikka se on eräs hyvinvoinnin merkittävä tekijä. Kuntajohtajat ja päättäjät ymmärtävät erikoissairaanhoidon merkityksen erityisesti silloin, kun he itse tai omaisensa saa tutkimuksia ja hoitoja. Uusien sairaalarakennusten toimintakonseptit ja logistiikka murtavat vanhojen sairaaloiden erikoisalapohjaiset toimintamallit. Tulevaisuuden sairaalan suunnittelu ja rakentaminen on ennen kaikkea toiminnan muutosohjelma. Sairaansijoja on nykyistä vähemmän. Sairas paranee pääosin kotona. Uusien toimintakonseptien ja tulevaisuuden sairaalan rationointihyöty on yli 10 prosenttia vuodessa. Terveydenhuollon rahoitus tarvitsee pirstaleista kuntarakennetta laajemmat väestöpohjat ja talousarviovuotta pitemmän aikajänteen. Minkälaiseen sote-rakenteeseen Otetaan esimerkiksi Pohjois-Karjala, jossa integroitu sairaanhoito ja terveydenhuolto merkitsevät yhtä organisaatiota. Kuten tähänkin asti pohjoiskarjalaisten sydämet leikataan KYS:ssa ja elinsiirrot tehdään HYKS:ssa. Sen sijaan sosiaalitoimen järjestämät kotipalvelut vanhuksille tai perheille hoituvat luonnikkaasti lähellä. Niiden järjestämiseen ei tarvita esimerkiksi koko Pohjois-Karjalan kattavaa organisaatiota, vaan niitä voidaan tuottaa myös Pielisen Karjalassa ja Keski-Karjalassa seudun kuntien yhteistyönä tai jopa yksittäisen kunnan järjestämänä. Moni oikeutetusti kysyykin, onko sosiaalitoimen, terveydenhuollon, sairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon täydellinen järjestämisintegrointi ainoa ratkaisu. Onko se paras ja tehokkain konsepti, joka osaltaan pitää yllä ja vahvistaa seudun ja kuntien elinvoimaa sekä paikallista päätöksentekoa? Olisiko sittenkin parempi pyrkiä sairaanhoidon ja terveydenhuollon integraatioon ja sellaisten sosiaalipalvelujen yhteiseen järjestämiseen, jotka vaativat suuret väestöpohjat, kuten vaikeitten kehitysvammaisten palvelut ja päihdehoidon palvelut? Toivottavasti selvityshenkilöt rohkeasti hakevat erilaisia ratkaisuja erilaisiin toimintaympäristöihin. Asiakkaiden valintaoikeus, vaihtoehtoiset tuottajat, kilpailu ja kilpailuttaminen tuovat tähän oman ulottuvuutensa. Lappi ja OYS-erva vaativat ja tekevät omat ratkaisunsa, joissa otetaan huomioon alueen laajuus ja etäisyydet. Yhtenevä Etelän malli ei siellä toimi. Lahdessa pidettiin marraskuussa antoisat Sairaalapäivät. Tämän lehden jutut on pääosin työstetty Sairaalapäivien alustuksista. Uusilla toiminta- ja palvelukonsepteilla erikoissairaanhoito pystyy vastaamaan kasvavaan kysyntään kohtuullisin kustannuslisäyksin. Tuottavuus ja vaikuttavuus ovat parantuneet ja parantuvat. Sairaanhoitopiirit ovat parhaiten toimiva osa kunnallisessa sosiaali- ja terveystoimessa. Tämän vuoksi on tärkeää uudistaa käytäntöjä, prosesseja, työnjakoja, tietoverkkoja, jne. - riippumatta hallintorakenteesta. Yliopistollisille sairaaloille ja niiden kehittämiselle olisi suuri uhka, jos nämä siirrettäisiin sijaintikuntansa organisaatioon. Helsinki on liian pieni pitämään yllä HYKSiä, samoin Turku TYKSia, Tampere TAYSia, Kuopio KYSia ja Oulu OYSia. Yliopistosairaalat ovat osa koulutus- ja tutkimusjärjestelmiä, joita ei pidä uhrata sote- ja kuntauudistuksessa. Monet sairaalarakennukset ovat vanhoja ja huo- Sairaalaviesti 4/2012 7

8 nossa kunnossa. Sisäilmaongelmat ovat johtaneet työntekijöiden sairasteluun ja sairastumiseen. Henkilökunnan ulosmarssi on hätähuuto terveen työympäristön puolesta. On edesvastuutonta, jos esimerkiksi sairaanhoitajat, kätilöt, lääkärit ja muu henkilökunta sairastuvat kosteuden vaurioittamissa homeisissa tiloissa. Siksi sairaaloiden perusparannuksiin, peruskorjauksiin ja osin täysin uusiin rakennuksiin tarvitaan päätöksiä ja rahaa. Kolme selvityshenkilöä eivät ole alueella ne kolme tietäjää, vaan osaavia yhteistyökumppaneita. Lopputuloksena hallitukselle ei käy niin huonosti kuin Herodekselle, joka poikien massamurhan jälkeen koki hirvittävän kuoleman, kun madot jo söivät hänen vielä elävää ruumistaan. Poliittinen todellisuus on murentanut hallitusohjelmaan kiireellä ja taitamattomasti värkätyt tiukan kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen epärealistiset säkeet ja yksioikoiset tavoitteet. Itsestä huolehtimalla parempaa elämänlaatua ja hyvinvointia vähemmän sairastavuutta, sairaanhoitoa ja erikoissairaanhoitoa Pilvikki Absetz, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija, Sairaalapäivien alustuksen tiivistelmä Terveydenhuollossa on resurssipula. Kuitenkin meillä on varaa jättää yksi tärkeä resurssi potilas käyttämättä. Potilaalla on olennaisia kysymyksiä, mitä hän voi itse tehdä. Kun kyse on omahoidosta, akuutti hoitomalli on sekä ammattilaiselle että potilaalle erittäin epämotivoiva. Mistä ja miten löytyy motivaatio hoitaa itseään? Pilvikki Absetz johdatti kuulijat sisään aiheeseen kysymyksillä: Kuinka moni teistä toimii potilaiden kanssa, joilla omahoito on keskeinen osa sairauden hoitoa? omahoidolla voitaisiin merkittävästi parantaa sairauden hoitotuloksia? omahoidosta ei ole haittaakaan? omahoidolla voitaisiin vähintäänkin lisätä potilaan kontrollin tunnetta ja tuottaa muita positiivisia sivuvaikutuksia? hoidettava sairaus antaa hyvän ikkunan vahvistaa itsestä huolehtimista jatkossa / muilla terveyden osa-alueilla? Potilaalla itsellään on oleellisia kysymyksiä. Mitä voin itse tehdä toipuakseni fyysisesti paremmin ja nopeammin? Mitä voin itse tehdä sopeutuakseni henkisesti nopeammin ja tunteakseni oloni turvallisemmaksi? Mitä voin itse tehdä voidakseni jatkossa paremmin? Mitä voin itse tehdä ehkäistäkseni tulevia sairauksia? Asiaa on tieteellisesti tutkittu ja itsehoidon tuloksista on saatu näyttöjä mm. astma-, keuhkoahtaumatauti- ja vaikeilla alkoholistipotilailla. Terveydenhuollossa lähtökohtana ovat akuutit hoitomallit. Sille on ominaista sairauskeskeisyys reaktiivinen, oireisiin keskittyminen episodinen hoito fokus parantamisessa diagnostisen informaation antaminen yksilökontaktit lääkärikeskeisyys painopiste yksilössä yhteen hoitopaikkaan kerrallaan keskittyvä ja erikoissairaanhoidon painotus. Potilaassa on vika minun tehtäväni on löytää se ja korjata. (Risto Kuronen) Akuutti hoitomalli löytää viallisia potilaita. Ne eivät tiedä juuri mitään. Ne eivät osaa tai muuten vaan kykene. Tai sitten ne luulevat tietävänsä. Kaiken kaikkiaan, aika hankalia tyyppejä! Potilaskohtaamisessa on aina seuraamuksena jokin näistä: positiivinen vaikutus, ei mitään vaikutusta tai negatiivinen vaikutus. Negatiiviset vaikutukset näkyvät siten, että luottamus lääkäriin ja luottamus hoitoon vähenee. Kynnys hakeutua hoitoon nousee. Pystyvyyden tunne vähenee. Muutosvastarinta kasvaa. Psyykkinen hyvinvointi kasvaa. Terveys kärsii. Ongelmana on se, että tutkimustieto näistä negatiivisista vaikutuksista puuttuu. Hypoteesina voidaan esittää: Positiiviset ja negatiiviset vaikutukset kohdentuvat eri tavoin eri ihmisryhmiin, mistä syntyy terveyseroja. Kroonisten sairauksien hoidossa haetaan pitkäaikaista terveyshyötyä. Siinä potilas tietää ja tekee jo paljon! Sille on ominaista potilaslähtöisyys suunnitelmallinen hoito jatkuva hoito fokus taudin hallinnassa omahoidon tukeminen monimuotoiset kontaktit: yksilö, ryhmä, puhelin, netti jne. 8 Sairaalaviesti 4/2012

9 tiimikeskeisyys väestön terveys yhteisönäkökulma, laaja-alainen yhteistyö perusterveydenhuollon painotus. Ammattilaisen tehtävänä on tuoda se näkyviin, vahvistaa sitä ja auttaa rakentamaan sen varaan lisää. (Risto Kuronen) Terveyshyötymalli löytää osaavia, tietäviä. muutoshaluisia, yhteistyöhaluisia ja asiantuntevia potilaita. Ihmisiä sairauksien takana. Kaiken kaikkiaan aika kivoja tyyppejä. Mistä syntyy motivaatio huolehtia itsestä? Tähän Pilvikki Absetz toi käytännönläheistä teoriaa. Toimiiko pelottelu motivoinnissa? Miten keppi ja porkkana toimivat motivaattoreina? Millainen motivaatio - mikä saa minut toimimaan terveellisesti? Sisäisessä motivaatiossa toimivat seuraavat: nautin siitä, terveys on minulle tärkeä, terveyden avulla pääsen päämääriini. Ulkoisessa motivaatiossa miellytän muita, palkkio ja rangaistuksen pelko ovat motivaattoreina. Osalle ei vaikuta mikään. Motivaatio pähkinänkuoressa: Tiedän! Tykkään ja tahdon! Taidan! Ja lähtökohtana jo hyvin toimiva: tavat. Vanhan hyvän lisääminen on helpoin tapa muutoksen tekoon. Lisäksi se kasvattaa pystyvyyden tunnetta. Elämäntapamuutosten vaikuttavuudesta on näyttöä tutkimusolosuhteissa, mutta terveydenhuollon normaalitoiminnassa vaikutukset liudentuvat. Monet ammattilaiset pitävät keinojaan riittämättöminä tulokselliseen motivointiin ja ohjaukseen. Pilvikki Absetz ja Nelli Hankonen ovat tarkastelleet katsauksessaan Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot systemoitujen katsausten ja meta-analyysien pohjalta terveydenhuollon lääkkeettömien interventioiden vaikuttavuutta sekä tehokkaimpia keinoja elämäntapamuutoksen aikaansaamiseksi. Ohjauksen punaisena lankana on tavoitteellisen toiminnan malli, joka koostuu seuraavista osioista: tutkistelu, havahtuminen, suunnittelu, toiminta/kokeilu sekä seuranta ja arviointi. Johtotähtenä on unelma: Mikä minulle on tärkeää terveyden ja hyvinvoinnin kannalta seuraavien vuosien aikana? Entä tällä viikolla ja tänään? Vuorovaikutuksen työvälineeksi käy PARAS-malli eli Positiivisuus, Aktiivinen kuuntelu (sanaton viestintä), Reflektio ja vahvistavat toteamukset (sanallinen), Avoimet kysymykset ja Summaus eli yhteenvetojen tekeminen. Motivoiva, voimaannuttava ohjaus tuo potilaan asiantuntijuuden keskiöön ja auttaa potilasta havahtumaan, kokeilemaan ja onnistumaan. Se tukee pystyvyyden tunteen vahvistumista ja motivaatiota. Se saa kohtaamisen sujumaan kuin tanssi, mikä on palkitsevaa sekä potilaalle että ammattilaiselle. Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät Töölön sairaala, aina valmis monipuolisella osaamisella Poimintoja Eero Hirvensalon, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lääkintäpäällikön, Sairaalapäivien alustuksesta Töölön sairaala täytti 80 vuotta Töölön sairaala on HYKS:n suurin kirurginen yksikkö ja valtakunnan johtava traumasairaala, jonka rakennuskanta on peruskorjausta vailla ja ahdas. Töölön sairaala on kehittänyt etupainotteisen toimintakonseptin suuronnettomuuksia varten. Sen avaintekijöitä ovat ammattitaitoinen toiminta, onnistuva ja onnistunut yhteistyö, riittävä ohjeistus ja valtuutus, oikea resursointi sekä nopea ja oikea päätöksenteko. Malli on toiminut menestyksellisesti monissa viimevuotisissa suuronnettomuuksissa. Eero Hirvensalo kertoi pohjaksi Töölön sairaalan toiminnan SPR:n sairaalana vuosina ja siirtymisen tuolloin HYKSin sairaalaksi. Sairaala on rakennettu vuosina 1932, 1967, 1984 ja Töölön sairaalan tehtäväaloja ovat traumatologia, vaativa ortopedia, neurokirurgia, plastiikkakirurgia, käsikirurgia ja leukakirurgian päivystys. Päivystys on 24/7 sekä suuronnettomuuskoordinaatio. Valtakunnallisina velvoitteina ovat HUSUKE, palovammat ja eräät kasvaimet. Ortopedia ja traumatologia hoitaa vaativan selkä-, lantio-, yläraaja- ja alaraajakirurgian, päivystystraumatologian, vaikeat monivammat ja traumatologian teho-osaston. Käsikirurgian vaativan päivystyksen hoitavat vain HYKS ja TAYS. Käsikirurgiassa tehdään noin leikkausta vuodessa. Plastiikkakirurgia tukee oleellinen osa muita erikoisaloja. Plastiikkakirurgia tekee päivystysleikkauksia 600 ja elektiivisiä leikkauksia vuodessa. Töölön sairaalassa tehdään Sairaalaviesti 4/2012 9

10 leikkauksia kaikkiaan vuodessa ja käyntejä on yli Leukojen traumaleikkauksia tehdään Kirurgisessa sairaalassa. Vuonna 2010 tehtiin noin 350 leukamurtuma- ja osteotomialeikkausta sekä noin 200 muuta leikkausta. Potilaiden ikäjakauma erikoisaloittain kertoo, että ortopedian, traumatologian ja neurokirurgian potilaista valtaosa on alle 65-vuotiaita eli työikäisiä. Etupainotteinen toiminta suuronnettomuuksissa koostuu seuraavista tekijöistä: päivittäistoimintojen modifikaatio organisoituminen erityistehtäviin selkeä johtamismalli Töölön johtokeskus sairaalakoordinaatio toimitusjohtaja strateginen tuki johtajaylilääkäri sairaanhoitopiiri- ja viranomaisyhteistyö lääkintäpäällikkö operatiivinen johto sairaaloiden valmiusjohtajat ensihoito tukitoiminnot. Suuronnettomuustilanteiden menestyksellinen hoito vaatii ammattitaitoista toimintaa: pelastus lääkintä - muut viranomaiset, onnistunut yhteistyö, riittävä ohjeistus ja valtuutus, oikea resursointi sekä nopea ja oikea päätöksenteko. Kriittinen työsuoritus (Lauri Handolin) pohjautuu ennalta sovittuun toimintamalliin, ennalta sovittuun työnjakoon ja horisontaalisuuteen. Lääkinnällinen tiedotus on keskitetty Töölön sairaalaan - niin potilastiedotus kuin ulkoinen tiedotus medialle. Eero Hirvensalo selvitti kuulijoille esimerkeillä, miten viime vuosien suuronnettomuuksissa on toimittu. Myyrmannin kauppakeskuksessa räjähti pommi, josta seurasi hauli- ja painevammoja. Uhreista seitsemän kuoli ja 61 joutui sairaalahoitoon. Onnettomuuspaikka oli lähellä eli 13 kilometriä Helsingin keskustasta. Olosuhteet olivat hyvät. Potilaiden hoito oli tehokasta ja tuloksellista. Hoidot annettiin useassa sairaalassa samanaikaisesti. Hoitotoimenpiteitä oli useita viikon ajan. Erityistilanne jatkui sairaaloissa pitkään varsinaisen onnettomuustilanteen jälkeen. Tsunami alkoi maanjäristyksestä Intian valtameressä , 00:59 (gmt). Tsunami saavutti Thaimaan rannikon , 02:30 (gmt). Töölön traumakeskus hälytettiin , 09:00 (gmt) STM:n kautta. Varalääkintäpäällikkö hälytettiin 09:10. Ennakkovaroitus suuronnettomuudesta. Organisaatiokokous pidettiin Töölössä 11:00. Kaikkiaan suomalaista matkustajaa/potilasta evakuoitiin välisenä aikana 19 lennolla. Lentoasemasta tehtiin erikoissairaanhoidon asema. Lääkintäorganisaatio oli seuraava: ensihoitolääkäri, ortopedi, plastiikkakirurgi ja infektiolääkäri. Tehtävinä oli matkustajien vastaanotto ja statuksen kartoitus, tutkimukset, primaarihoito/lopullinen hoito sekä tarvittaessa lähettäminen sairaalaan. Jatkohoitoon lähetettiin yhteensä 239 potilasta , joista 89 kiireelliseen hoitoon HUSiin, 31 plastiikkakirurgiaan, yli 60 leikattiin, 47 kiireettöminä kotipaikkakunnan sairaalaan ja 103 kotiin tai terveyskeskukseen. Ambulanssilento organisoitiin, kun tilanne tarkentui ja kun henkeä uhkaavia infektioita alkoi ilmaantua. Päätös tehtiin Boeing B-757 varustettiin neljässä tunnissa. Henkilöstöksi valittiin 13 lääkäriä ja 24 hoitajaa HUSista ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Lento: lähtö Helsingistä , (gmt), noin 10 tuntia päätöksestä, Bangkok , Malagan bussiturma, lentoevakuaatio Sairaalaviesti 4/2012

11 6.01, lähtö: , 08.31, Phuket , 09.41, lähtö: , ja tulo Helsinki 1.1., Malagan bussiturmassa oli mukana 48 suomalaista, joista 9 menehtyi, 27 loukkaantui ja näistä 10 vaikeasti. Konginkankaalla rekka ja bussi törmäsivät klo 02.08, minkä seurauksena 23 kuoli ja 15 loukkaantui. Suuronnettomuuden ajankohta, olosuhteet ja sijainti olivat ongelmalliset. Avunsaanti viivästyi alkuvaiheessa. Suuronnettomuuksien hoidossa ja valmiuksissa on otettava huomioon sairaanhoitopiirien ja erva-alueiden väestöpohjaerot lääkinnän / pelastustoimen henkilöstömääräerot alueiden pinta-alaerot kulkuyhteys- ja kulkuvälinekapasiteettierot alueelliset muut infrastruktuurierot alueelliset viranomaisyhteistyön reservierot. Suuronnettomuustilanteita ja poikkeusolosuhteita varten päivystystoimintaa on kehitettävä koko maan kannalta. On tukeuduttava päivittäistoimintoihin. Alueelliset eritystarpeet on otettava huomioon, kuten Lappi talviaikaan ja Järvi-Suomi kesällä. Suuronnettomuuden uhrien lääkinnällisen evakuointivalmiuden kehittäminen (STM Työryhmämuistio, Selvityksiä 2010:13) päätyi mm. seuraaviin tekijöihin: Ulkomaat: Kansallisen lentoyhtiön laajarunkoisen koneen varustaminen ambulanssikoneeksi Kotimaa: Puolustusvoimien potilasevakuointiin soveltuva ilmakuljetuskalusto ensisijainen (CASAkuljetuskoneet, NH90- helikopterit) Henkilöstö ensihoitoon ja tehohoitoon perehtynyttä Valmiuspäällikkökokous käsittelee ulkomaiset evakuoinnit, päätös UM:ssä Kansallinen yhteistyöryhmä valmiussuunnitelma HUS-lääkintäpäällikkö: lääkinnän tilanne ja operatiivinen johto Terveydenhuoltolaki velvoittaa suuronnettomuuksia varten seuraaviin: viranomaisyhteistyö lääkinnän rooli alkuvaiheessa tärkeä oleellista toimiva ja nopea organisaatio päivittäistoimintojen hyödyntäminen ja modifiointikyky. HUS:n rooli on koordinoiva. Toiminnalla on selkeä johtamismalli. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on varmistettu muut viranomaiset, SPR, Finnair, puolustusvoimat, vapaaehtoinen pelastuspalvelu ym. HUS:lla on suuronnettomuuksissa tehtävä valtakunnallisena toimijana. Viranomaiset antavat apua sairaanhoitopiireille. Tarvittaessa apu ulottuu ulkomaille. Lapin keskussairaalan kanssa on epävirallisesti sovittu nopean vasteen yhteydenpitomalli Lapin hätäkeskus Lapin keskussairaala Töölön sairaala. Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Poimintoja Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtisen, Tampereen yliopiston professorin ja Taysin ylilääkärin, Sairaalapäivien alustuksesta Väestömme tulee syöpäikään uutta syöpää vuonna Syöpäpotilaiden määrä lisääntyy. Hoidot monipuolistuvat ja monimutkaistuvat. Yksilöllisen hoidon määrä kasvaa Syövän hoidossa saadaan parempia hoitotuloksia. Kustannukset kasvavat. Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen selvitti syöpämäärien kehityksen, hoitomenetelmien kehityksen, hoitojen muutokset sekä hahmotti tulevaisuuden haasteet. Vanhempien ikäluokkien osuus väestöstä kasvaa, mikä merkitsee lisääntyvää sairastuvuutta syöpään. Rintasyöpä on yleisin ja tapauksiltaan edelleen kasvava syöpä naisilla ( DCIS vuonna 2008) ja eturauhasen syöpä miehillä (4 237 vuonna 2008). Syöpäpotilaiden määrä lisääntyvät. Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut ovat jatkuvasti vähitellen kohonneet. 5-vuotinen suhteellinen elossaoloennuste, dg , miehet Iho 89 % Kilpirauhanen 90 % Melanooma 83 % Hodgkinin tauti 91 % Virtsarakko 71 % Eturauhanen 93 % Hermosto 57 % Peräsuoli 62 % Paksusuoli 60 % Sairaalaviesti 4/

12 Suomen syöpäkeskuksen toimintaympäristö Non-Hodgkin-lymfooma 64 % Kaikki tapaukset 62 % Keuhkosyöpä 8 % Haima 3 % 5-vuotinen suhteellinen elossaoloennuste, dg , naiset Iho 91 % Kilpirauhanen 93 % Melanooma 88 % Rinta 89 % Kohtu 82 % Hodgkinin tauti 92 % Hermosto 69 % Kohdun kaula 68 % Paksusuoli 61 % Munuainen 63 % Kaikki tapaukset 65 % Keuhkosyöpä 13 % Haimasyöpä 3 % Syövän nykyaikaiset hoidot edellyttävät moniammatillisia hoitotiimejä: patologi, radiologi, kirurgi ja onkologi erikoissairaanhoitajat, fysiatrit, ravitsemusterapeutit ja klinikkafarmaseutit. Syövän hoidot monimutkaistuvat. Yksilöllinen hoito tuottaa parempia hoitotuloksia: leikkaus (säästävä, laaja ) sädehoito (primäärihoito, liitännäishoito, palliatiivinen hoito) lääkehoito (primääri, liitännäis, palliatiivinen, täsmäkohteet useimmiten yhdistelmähoito) yksilöllinen hoito taudin lähtökohdat Robotti hankittiin TAYS:iin vuonna Robotti vie kameran ja kolme kättään potilaan sisään. Kokenut kirurgi operoi ohjaimissa. Teoriassa kirurgi voi olla toisella puolella maapalloa. Miten taataan tasa-arvoinen syövän hoito maan eri osissa? Yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueet ovat se alueellinen jako, jonka varaan kehittyvä syövän hoito organisoidaan, luodaan työnjaot ja kehitetään koulutus. Kansalliseen syöpästrategiaan vuoteen 2020 kuuluu myös Suomen syöpäkeskus, jonka tehtävänä on kehittää syövän hoitoa ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä (laadullinen ja tuotannollinen näkökulma) edistää syöpätutkimusta (kliininen, perus-, epidemiologinen ja psykososiaalinen) edistää uusia innovaatioita (uudet lääkkeet ja hoitomenetelmät, innovaatiot ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa, ) Suomalaiset syövän hoitotulokset ovat maailman huippua seuraavista syistä: ennaltaehkäisy ja valistus seulonnat ja varhaisdiagnostiikka hoitoketjut ja tiimit jatkuva koulutus ja tutkimus hoitotulosten seuranta kuntoutus toiminnallinen ja psykososiaalinen Syövän hoidolle asettavat haasteita: Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat kenelle? Hoidon periaatteet/haasteet porrastus! Täsmähoidot uusia kohteita lukuisia Tutkimukset monimutkaisuus ja kalleus Kustannukset kestääkö talous? Tuloksellisuus/myöhäisvaikutukset! Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät Sairaalaviesti 4/2012

13 Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Poimintoja Markku Luostarisen, Päijät-Hämeen keskussairaalan ylilääkärin, Sairaalapäivien alustuksesta Lihavuus on yleistynyt kaikkialla maailmassa myös vaikeasti ja sairaalloisen lihavien osuus on kasvanut ja kasvamassa. Euroopassa liikapainosta johtuu 80 prosenttia tyypin 2 diabeteksesta, 55 prosenttia verenpainetaudista ja 35 prosenttia sepelvaltimotaudista. Lihavuuskirurgialla autetaan sairaalloisen lihavia tai superlihavia. Lihavuusleikkausten määrä kasvaa. Markku Luostarinen pohjusti alustustaan seuraavilla perustiedoilla. Painoindeksillä BMI (paino kg/pituus m 2 ) mitattuna 170 cm pitkä ihminen on ylipainoinen, jos hän painaa enemmän kuin 73 kg, jolloin hänen painoindeksinsä on > 25. Jos 170-senttinen painaa yli 87 kg, on hänen painoindeksinsä > 30 ja hän on lihava. Yli 101 kg tuottaa painoindeksin 35 ja hän on vaikeasti lihava. Yli 120 kg tuottaa painoindeksin 40 ja hän on sairaalloisen lihava. Hän on superlihava, jos hän painaa yli 145 kg ja painoindeksi on > 50 - ja supersuperlihava, jos painoa on yli 175 kg ja painoindeksi > 60. Lihavuuden määrittäjänä on käytetty vyötärön ympärysmittaa naisilla yli 90 cm ja miehillä yli 100 cm. Lihavuuden liitännäissairauksia ovat tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, sydän-verisuonisairaudet, nivelrikko, tulehduksellinen rasvamaksa (kirroosi), sappikivitauti, uniapnea ja syöpä. Lihavuuteen liittyy kasvava kuoleman riski. Lisäksi lihavuus on taakka elämänlaadulle. Lihavuuden hoidon tavoitteena on ehkäistä ja hoitaa lihavuuteen liittyviä sairauksia sekä parantaa elämänlaatua. Lihavuuden perushoidon tavoitteena on pysyvä 5 10 % painonalennus. Lihavuutta hoidetaan elintapamuutoksilla: ruokavalio, psykologia ja liikunta. Jos painoindeksi on 30 tai suurempi tai jos painoindeksi on 27 tai suurempi ja sen ohella lisäsairaus, käytetään lihavuuden hoidossa lääkkeitä. Jos painoindeksi on 35 tai suurempi ja lisäsairaus tai jos painoindeksi on 40 tai suurempi, käytetään lihavuuden hoidossa leikkausta. STM:n yhtenäiset kiireettömän hoidon kriteerit pohjautuvat painoindeksiin 45 tai suurempi. Miksi tarvitaan lihavuuskirurgiaa? Leikkaushoito on tehokkaampi kuin konservatiivinen hoito - keskimäärin 21 kg painon lasku vs. painon nousu. Elämänlaatu paranee merkittävästi. Liitännäissairaudet paranevat. Eri leikkausmenetelmien väliset erot jäävät epäselviksi. Lihavuuskirurgia on terveyskirurgiaa se ei ole kauneuskirurgiaa. Lihavuuden leikkaushoitoon voidaan turvautua, jos ohjattu lihavuuden konservatiivinen hoito ainakin 6 kk on epäonnistunut. Lihavuuden leikkaushoidon vasta-aiheet ovat seuraavat: Yleiset leikkauskelpoisuuteen vaikuttavat asiat Henkeä lyhyellä aikavälillä uhkaava sairaus Vaikeat psykiatriset ongelmat Päihteiden väärinkäyttö Vaikea ahmimishäiriö Kunnollinen, ohjattu laihdutusyritys puuttuu Yhteistyökyky ja hoitoon sitoutuminen puutteellista Äärimmäisen lihavien (BMI > 65) tulee laihduttaa ennen leikkausta. Markku Luostarinen esitti kuulijoille erilaisia leikkausmenetelmiä ja leikkauksilla saavutettuja tuloksia. Niiden potilaiden osuus, joiden liitännäissairaudet paranevat kokonaan tai osittain, oli JAMAssa julkaistun tutkimuksen mukaan diabeteksessa 77 %, verenpainetaudissa 62 %, uniapneassa 86 % ja korkeissa kolesteroliarvoissa 71 %. SOS-tutkimuksen mukaan diabeteksen paraneminen (remissio) oli kahden vuoden jälkeen lihavuuskirurgialla 72 % ja konservatiivisella hoidolla 21 %. Tutkimusten mukaan elämänlaatu parani 95 %:lla potilaista sekä eniten diabeetikoilla ja naisilla. Medicare potilasryhmästä 37 % pystyi palaamaan töihin leikkauksen jälkeen, mutta vain 6 % konservatiivisesti hoidetuista. Lihavuuskirurgian komplikaatioita ovat leikkauskuolleisuus 0,2 1 %, suoliliitosten pettäminen 1,7 %, verenvuoto 1 %, sisäinen tyrä ja suolentukos 1 5 %, arpityrä 1 %, mahahaava 3 10 % sekä mahan ja suolen liitoksen ahtautuminen 0 4 %. Lihavuuskirurgian jälkeen on osalla leikatuista oireita sekä D-vitamiinin, kalkin, raudan ja foolihapon puutetta. B12-vitamiinin puute on myös mahdollinen. Leikkaushoito on kustannusvaikuttavaa. Finohtan Sairaalloisen lihavuuden leikkaushoito -raportin (2009) mukaan laatupainotteisen elinvuoden hinta on lihavuuskirurgiassa sepelvaltimotaudin hoidossa tekonivelkirurgiassa Laskelmassa jokaiselle tehtiin lihavuusleikkauksen lisäksi myös abdominoplastia eli ylimääräisen vatsana- Sairaalaviesti 4/

14 han korjausleikkaus. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä on arviolta henkilöä, joiden painoindeksi on 40 tai suurempi. Lihavuuskirurgisten leikkausten määrä on Päijät-Hämeessä 100 vuodessa, jos tarve hoidetaan 10 vuodessa, ja 300 leikkausta, jos tarve hoidettaisiin viidessä vuodessa. Koko maan tarve olisi vastaavasti tai lihavuusleikkausta. Ruotsissa tehtiin leikkausta vuonna Päijät-Hämeessä päästään 100 leikkauksen määrään tehostamalla saliprosesseja. Esimerkiksi oppimisen jälkeen leikkausaika on lyhentynyt 3 tunnista 1 tuntiin. Toiminta pyörii 2 3 sairaansijalla. Jos tehdään enemmän leikkauksia, se vaatii lisäresursseja. STM:n asukkaan väestöpohjavaatimus tarkoittaa, jos halutaan tehdä omat, pitää tehdä vieraillekin. Keski- Suomen ja Kouvolan potilaat tulevat nykyisin lihavuusleikkauksiin Lahteen. Lihavuuskirurgiasta metaboliseen kirurgiaan sen aika näyttää? On saatava aikaan toimiva alueellinen lihavuuden perushoito! Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät Eroon erikoissairaanhoidon liian pitkistä odotusajoista tutkimusten ja hoitojen oikea-aikainen saatavuus Poimintoja Martti Taljan, Päijät-Hämeen keskussairaalan johtajan, Sairaalapäivien alustuksesta Kolmen viikon, kolmen kuukauden ja kuuden kuukauden kuluessa näin laki määrää tutkimusten ja hoitojen enimmäisodotusajat. Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsytietoja on syytä käyttää aktiivisesti eri tarkoituksissa. Hoitoon ja hoidon saatavuuteen vaikuttavat tilaukseen, resursseihin ja tuotantoon kuuluvat tekijät. Miten toimintaa johdetaan, jotta sairaala tuottaa kansalaisille terveyshyötyjä myös muuttuvissa toimintaympäristöissä? Martti Talja selvitti kuulijoille terveydenhuoltolain velvoitteiden sisällön ei-kiireellisen hoidon enimmäisodotusajoista erikoissairaanhoidossa (enintään 3 vk, enintään 3 kk ja enintään 6 kk) ja erikseen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa (enintään 3 vk, enintään 6 vk ja enintään 3 kk). Kansalaisen saamaan hoitoon vaikuttavia tekijöitä ovat tilaus/hoidon tarve, resurssit eli eurot, osaaminen, laitteet jne. sekä tuotanto eli tutkimukset ja hoidot. Poliittinen päätöksenteko kohdentuu tilaukseen ja resursseihin, kuntaneuvottelut tilaukseen ja tuotantoon sekä palvelun tuottajan priorisointiosaaminen tuotantoon ja resursseihin. Nenonen ym määritteli kokonaiskuviota näin: Kansalaisen oma vastuu ja terveyden edistäminen vaikuttavat palvelujen tarpeeseen ja palvelujen kysyntään. Terveyspolitiikka askaroi palvelujen tarpeen ja palvelujen tarjonnan välillä. Terveyspolitikointi toimii akselilla palvelujen kysyntä - palvelujen tarjonta. Matti Talja esitteli Päijät-Hämeen aineistoilla, miten odottajien määrät silmätautien ja kardiologian ensikäynnille ovat vaihdelleet kuukausittain tämän vuoden aikana. Tilanne on oleellisesti parantunut vuoden 2011 tilanteisiin verrattuna. Päijät-Hämeen keskussairaalan hoitojonot vuosina hahmottivat yli 6 kuukauden leikkausjonon lähes hävinneen. Sairaalan 3 kuukauden leikkausjono on vaihdellut ja kasvanut lomien jälkeisessä tilanteessa elokuun lopussa. Koko maassa kirurgiassa on kauan odottaneiden osuus suurin ja silmätaudeilla toiseksi suurin. Kun hoitoa yli 180 vuorokautta odottaneiden määrä suhteutetaan asukkaaseen, oli THL:n tuottajavertailujen mukaan vähiten odottaneita Satakunnan sairaanhoitopiirissä (0,2), Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirissä (0,5). Eniten odottajia oli Kainuussa ja Kymenlaaksossa. Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytiedoilla on seuraavia käyttötarkoituksia: seurata ja valvoa erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn toteutumista tuottaa tietoa potilaalle kiireettömän hoitopaikan valinnan helpottamiseksi tuottaa hoitoonpääsytietoa tutkimusta ja päätöksentekoa varten toimia yhtenä terveydenhuoltojärjestelmän suoriutumiskyvyn mittarina (laatuindikaattorina) tuottaa tiedot kansallisiin ja kansainvälisiin tilastoihin käyttää tietojen indikaattoreiden muodostamisessa Yhteistyötä muiden palveluntuottajien kanssa tarvitaan. Terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmä ja sen rahoitus ovat monimutkaisia, mikä mahdollistaa osaoptimoinnin. Kansalaisen hoidon tarve ja eri palveluntuottajien hoidot sovitetaan yhteen. Lisäksi kansalaisten on osallistuttava omaan hoitoonsa. Tällä hetkellä 14 Sairaalaviesti 4/2012

15 Kansalaisen hoitoon vaikuttavat tekijät TUOTANTO Tutkimus ja hoito TILAUS Hoidon tarve RESURSSIT Eurot, osaaminen, laitteet jne. Poliittinen päätöksenteko päähuomio on tiedon kirjaamisessa (kertomusjärjestelmissä). Päähuomion pitäisi olla terveyspalvelujärjestelmien yhteensovittamisessa (tuotannonohjauksessa). Eli mistä koostuu potilaan vuoden aikana käyttämät palvelut (terveyskeskus erikoissairaanhoito yksityissektori kolmas sektori). Hoitosuunnitelma ohjaa palvelun käyttöä. Täytyy muistaa, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat vuorovaikutuksessa potilaaseen vain muutaman tunnin vuodessa. Loput ajastaan, 8757 tuntia vuodessa, potilaat hoitavat itse itseään. Kansalaisen kiireettömän hoidon hoitopaikan valintaoikeus vaatii tuottajalta seuraavia: Houkuttelevia elementtejä Hyvä asiointikokemus Lyhyet jonot Tunnettu hoidon laatu Ystävällinen, huomioiva kohtelu Vähemmän houkuttelevia elementtejä potilaalle asetettavat vaatimukset osallistumisesta hoitoon Potilas koulutetaan omahoitoon -terveyshyötymalli Hoidon toteutus vaatii yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa tuleeko hylkäämisen kokemuksia siirrettäessä hoito muualle? Yhteenveto miten pärjäämme Tulevaisuuden resurssit ovat rajalliset - rahoitus ja henkilöstö. Miten resurssit hyödynnetään? Tuotetaan terveyshyötyä joka kontaktilla. Hoito toteutetaan porrasteisesti organisaatioiden ja työntekijäryhmien välillä osaamistason ylälaidalla. Kansalaiselle tulee omavastuu hoidostaan. Kansalaisen asema vahvistunut ja vahvistuu. Hoidon tarpeen arvioinnin ja saatavuuden on nopeuduttava. Muuten tuottajaa ei enää ole. Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät Sairaalaviesti 4/

16 Kaikkiin sairaaloihin niiden toiminnan vaatimat erikoislääkärit ja osaajat erikoiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Poimintoja Jukka-Pekka Mecklinin, Itä-Suomen yliopiston yleiskirurgian professorin, Sairaalapäivien alustuksesta Lääkärivaje on kauan vaivannut osaa terveyskeskuksista ja sairaaloista. Eräillä erikoisaloilla on todella mittava pula erikoislääkäreistä. Samanaikaisesti lääkäreitä on enemmän kuin koskaan. Suomen lääkäreiden määrä on kansainvälistä keskitasoa. Lääkärien koulutusmäärän lisäys vie kauan ennen kuin näistä lääkäreistä tulee erikoislääkäreitä. Mitä muutoksia tarvitaan koulutukseen, jotta sairaaloihin saadaan tarvittavat lääkärit? Jukka-Pekka Mecklin eritteli ongelman näin: 1. Liian vähän lääkäreitä 2. Liian paljon sairaaloita 3. Väärä työnjako 4. Väärä erikoislääkäreiden sijoittuminen 5. Joidenkin erikoisalojen huono vetovoima 6. Ongelma liittyy paikkakuntaan 7. Perälauta vuotaa privaattiin 8. Ministeriön, yliopiston, yliopistosairaalan ja keskussairaalan välinen dysintegraatio. Laillistettujen lääkäreiden määrä oli vuonna 1990, vuonna 2000 ja vuonna Näistä työikäisiä oli vuonna 2000 noin ja vuonna 2010 noin Lääkäreistä oli 2010 sairaalatyössä 46 %, perusterveydenhuollossa 22 % ja yksityissektorilla 15 %. Lääkärien koulutusmäärien lisäys vuodesta 2014 eteenpäin vie aikaa ennen kuin näistä lääkäreistä tulee erikoislääkäreitä. Tämä aiheuttaa paineita lisätä kliinisiä opettajia yliopistollisissa sairaaloissa, mikä on poissa kliinisestä työstä ja keskussairaaloiden rekrytoinnin ulottumattomissa. Suomessa on lääkäreitä suhteessa väestöön kansainvälisesti verrattuna keskitasoa. Potilastyötä tekeviä sairaanhoitajia/lääkäri on Suomessa hieman enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin ja hieman enemmän kuin Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa - mutta selvästi vähemmän kuin Norjassa, Irlannissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Kreikassa on lääkäreitä monin verroin enemmän kuin hoitajia. Tilanne on pitkälle sama Portugalissa, Italiassa ja Espanjassa. Lääkärivaje on suhteellisesti ja määrällisesti suurinta psykiatriassa, nuorisopsykiatriassa ja lastenpsykiatriassa. Sisätaudeilla, radiologiassa vaje oli 60 vuonna Ortopediassa ja silmätaudeilla vaje oli 40 sekä anestesiassa ja neurologiassa 30. Nykyisillä koulutusmäärillä, kun otetaan huomioon erikoistumisvirat, koulutuksessa olevat ja maahanmuutto, tilanne ei parane vuoteen 2015, 2020 ja 2025 mennessä. Psykiatriassa tilanne huononee. Yliopistollisissa sairaaloissa lääkäreitä on ja muissa sairaaloissa Erikoislääkäreitä valmistuu riittävästi, mutta he eivät hakeudu avoimiin ei-yliopistosairaalavirkoihin. Esimerkiksi patologian liikelaitokset pyrkivät keskittämään toimintaa yliopistosairaaloihin. Valmistuneet erikoislääkärit rekrytoidaan tutkimus- ja opetustehtäviin. Osin valmistuneet erikoislääkärit siirtyvät suoraan privaattiin: käsikirurgia, urologia, plastiikkakirurgia ja ortopedia. Ratkaisemattomia/ratkaistavia ongelmia ovat joidenkin erikoisalojen vetovoiman puute. Ongelma liittyy paikkakuntaan/sairaalaan. Perälauta vuotaa privaattiin. ERVA-alueiden erikoislääkäriselvitykset on tehty ja ennusteet ja koulutustarve on tiedossa. Kun sovitaan ERVA-alueen sairaaloiden työnjaosta ja hoidon porrastuksesta, on sitouduttava myös huolehtimaan riittävästä erikoislääkärimiehityksestä ja koulutuskapasiteetista. Joillakin aloilla ratkaisu edellyttää bilateraalisia koulutussopimuksia ja koulutuksen räätälöintiä (lääkärikoulutuksen alueelliset neuvottelukunnat). Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuun siirtoa OKM:lta STM:lle valmistelee työryhmä puheenjohtajana ylijohtaja Päivi Sillanaukee. Työryhmän esityksen on määrä valmistua Potilailla on oikeus yksilölliseen hoitoon ja hoitopaikan valintaan. Miksei erikoistuvilla lääkäreillä ole vastaavia oikeuksia? Erikoislääkäritutkinto ei ole jatkossa enää yliopistotutkinto, vaan se on ammatillista jatkokoulutusta! Tarvitseeko sen enää olla jäykkä järjestelmä? Mitä pitäisi tehdä? Hallintoa ja järjestelmää uudistetaan! Nyt pitäisi saada keskiöön erikoislääkärikoulutuksen tavoitteet ja sisältö: strukturoitu koulutus ja selkeät tavoitteet lisää pedagogisia valmiuksia (arviointi, palaute, näyttö) auditointi auttaa ja kehittää Uudet oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia! 16 Sairaalaviesti 4/2012

17 esimerkiksi käy taitopaja oppimisympäristönä virtuaalisimulaattorit tarjoavat mahdollisuudet systemaattiseen harjoitteluun ja antavat objektiivisen arvion kehittymisestä. Oletko Sinä motivoitunut kouluttaja on tärkeä tekijä erikoistumiskoulutuksessa eli STT = Sitoutunut, Tyytyväinen ja Tehokas. Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät Ortopedian tulospalkkauksen kokemukset Päijät-Hämeessä miten saada sitoutettua osaajat keskussairaalaan Poimintoja Jussi Haapalan, Päijät-Hämeen keskussairaalan ylilääkärin, Sairaalapäivien alustuksesta Taustalla oli huono ortopeditilanne. Ortopedeja siirtyi muualle ja oli vaikeuksia rekrtytoida uusia. Uhkana oli, että merkittävä osa toiminnasta ortopedinen päivystys ja tekonivelkirurgia pitää ulkoistaa. Päätös tulospalkkauksen käyttöönotosta tehtiin vuonna Jussi Haapala taustoitti tilanteen ja hahmotti palkanlisän perusteet. Tulospalkkaus vaatii, että on osallisena pisteytysjärjestelmässä ja saavuttaa hyväksyttävän tuloksen laatua arvioitaessa. Lisäksi vaaditaan kirjallinen palaute sairaala ulkopuolisista täydennyskoulutuksista. Päijät-Hämeen keskussairaalan ortopedisen toiminnan pisteytys on sisällöltään tällainen: Toimenpiteet ovat vaikeusasteeltaan ja kestoltaan keskimääräisiä. Pisteytystä käytetään hyväksi hoidonvarauksessa leikkaussaliajan optimoimiseksi. Harkitusti suunnitellun toimenpiteen pisteytys voidaan sijoittaa normaalista poikkeavaan luokkaan. Pisteytys perustuu optimaaliseen toimintaan 1 piste vastaa 60 minuutin saliaikavarausta. Opetusleikkauksesta tulee 0,5 pistettä lisää. Alkuvaiheessa pisteytys koskee elektiivistä toimintaa päiväkirurgiassa ja osastokirurgiassa. Pisteytyksen tuloksena päiväaikainen toiminta tehos tuu. Pisteytyksen avulla hoidonvaraus voi täyttää leikkauslistat standardoidusti. Päiväaikaisen leikkaussalitoiminnan ennustettavuus paranee. Laatukriteerit toteutuvat seuraavista: Ortopedikohtainen tekoset-seuranta Modifiotu Harris Hip Score-pisteytys + rtganalyysi Knee Society Score + rtganalyysi Potilasvakuutuskeskuksen ja -lautakunnan tekemät päätökset Aluehallintovirastolle tehdyt kantelut Potilasasiamiehelle tehdyt muistutukset Leikkausinfektioiden seuranta SAI-järjestelmä Kannustavaan palkkaukseen kuuluu arviointi. Palkanlisäpäätös tehdään vuodeksi kerrallaan. Tilannetta seurataan puolivuosittain. Jos tulokset eivät ole tavoitteiden mukaiset, keskustellaan korjaavista toimenpiteistä. Jos seuraavassa tarkastuspisteessä tilanne ei ole korjaantunut, palkan lisä puolitetaan seuraavaksi vuodeksi. Seuraavan vuoden kuluttua palataan entiseen 20 %:n palkanlisään tai lisä poistuu kokonaan. Päätös tuotti seuraavat seuraamukset: Ortopedien poissiirtyminen ei toteutunut. Rekrytointi on ollut mahdollista. Kaksi reumaortopedia aloitti Elokuussa 2010 aloitti kolme ortopedia. Syyskuussa 2012 aloitti käsikirurgi. Marraskuussa 2012 tuli pitkällä koulutusvirkavapaalla ollut ortopedi takaisin. Ostopalveluihin ei ole ollut selvää vaikutusta. Leikkausjonot ovat pääosin hallinnassa. Tekonivelkirurgiassa on saatu haluttu lisäys. Pkl-toiminnassa on edelleen suuret haasteet. Yhteenveto: Ratkaisu on tukenut merkittävästi ortopedia alan rekrytointia. Ortopedit ovat tyytyväisiä toimintamalliin. On edelleen kehitettävä menetelmiä kohdentaa resursseja koko hoitoprosessiin, mukaan lukien perusterveydenhuollon osuus. Kysynnän lisääntyminen ylittää sairastavuuden kasvun. Muilla lääkärivajauksen erikoisaloilla vedotaan palkkausratkaisuun. Psykiatriassa on käytössä 20 %:n rekrytointilisä. Radiologiassa etsitään tapaa kannustavuuden huomioimiseksi palkkauksessa. Samaa pyrkimystä on myös muilla erikoisaloilla pienemmässä määrin. Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät Sairaalaviesti 4/

18 Kunnan odotukset tilaajana erikoissairaanhoidolta miten madalletaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintaa Poimintoja Mikko Komulaisen, Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtajan, Sairaalapäivien alustuksesta Eläköityminen lisääntyy. Hoivatarve kasvaa. Talous kiristyy. Erityisesti nämä vaativat muutosten aikailematonta toteuttamista. Asiakas on kehitettävän toimintamallin keskiössä. Pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä pakottaa uudistuksiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä kustannus- ja tehokkuusvaatimukset ovat jo tätä päivää. Mikko Komulainen taustoitti kunnan tehtäviä m. näin: Lasten ja vanhusten määrä 100 työikäistä kohti on 60 jo ennen tämän vuosikymmenen loppua ja kasvaa yli 70:een ensi vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Hoivatarve kasvaa. Samanaikaisesti talous kiristyy. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti. SOTE toimintamalli lähtee siitä, että asiakas/kuntalainen on toiminnan keskiössä. Asiakastuottaja -suhde on mallin kärkenä. Asiakaslähtöinen ajattelu ja palvelutuotanto ovat toiminnan perustana. Ihmisten odotukset ja vaatimukset, rakenteelliset muutospaineet ja työvoiman saatavuus ovat keskeiset ulkoiset muutostekijät. Sisäisiin muutoksiin kuuluvat päätöksenteon keventämistarpeet, asiakaslähtöiset palvelut, kysyntälähtöinen tuotanto ja tuotantotaloudellinen johtaminen. Terveyspalveluverkkoa uudistetaan seuraavilla elementeillä: Asiakaslähtöinen toimintatapa Palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen Reaaliaikainen raportointi- ja ohjausjärjestelmä sekä nopea reagointi Ohjauksen ja puhelinneuvonnan vahvistaminen Vastaanottotoiminnan uudistaminen pdrg ryhmittelyllä muutetaan yksittäiset vastaanottokäynnit hoitoepisodeiksi. Ryhmittely kuvaa toiminnan sisällön: Minkä sairauden/ongelman omaavat potilaat käyttävät mitäkin palveluita Mihin ryhmiin liittyy suurimmat palvelutarpeet Tuottavuuden ja toimenpiteiden vertailtavuus toimipisteiden kesken Potilasvirtatutkimus on yksi keskeinen osa asiakas tuottaja -mallia, millä kehitetään asiakkuuksia. Terveyspalveluja uudistetaan uudella vastaanottopalveluiden toimintamallilla, klinikkamallin pilotoinnilla vuonna 2013 ja E-terveyskioskilla vuonna Vanhuspalveluissa tuetaan ikäihmisten kotona asumista. Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenne muutetaan. Raskas laitoshoito puretaan ja korvataan kodinomaisella palveluasumisella. Lisätään välitöntä asiakastyötä ja parannetaan palvelun laatua. Parannetaan hoitoketjuja, minkä tavoitteena on vähentää mm. tarpeetonta erikoissairaanhoidon käyttöä. Kotihoitoa kehitetään ja vahvistetaan. Palvelurakenneuudistuksessa tiivistetään ja syvennetään yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa. Tätä varten on asetettu seuraavat työryhmät: Asiakasohjaus erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon Yhteispäivystyksen kehittäminen ja vakiinnuttaminen Kumppanuusvirkajärjestelyt Aikuispsykiatrian työnjako Kroonisesti sairaiden hoidon järjestelyt Kuntoutus (hoitoketjun täsmennys, vaikea- ja kehitysvammaisten kuntoutuksen keskittäminen Phsotey:lle, seudullinen malli) Laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Potilasvirtatutkimuksen mukaan työterveyshuollon rooli perusterveydenhuollon palvelujen tuottajana on merkittävä Lahden alueella. Kahden ulkoistetun aseman avosairaanhoidon toiminta ei sinänsä poikkea kaupungin omien toimipisteiden toiminnasta. Terveyskeskuksesta ohjautuu erikoissairaanhoitoon Lahdessa selvästi vähemmän kuin vertailupaikkakunnilla ja maassa keskimäärin. Yksityislääkäreiden ohjaus erikoissairaanhoitoon poikkeaa Lahdessa muista vertailupaikkakunnista ja se on selvästi yleisempää Lahdessa kuin muualla. Tilaajaohjauksen haasteita on erottaa tilaaja-tuottaja -roolit, uudistaa hinta/laatu läpinäkyvämmäksi, selkiyttää poliittinen ohjaus, selkiyttää eri tuottajien työnjakoon liittyvät kysymykset sekä selventää koko terveydenhuollon palveluvalikoiman integraation aste tulevaisuudessa. Tilaajaohjauksen tavoitteena on päästä uusilla 18 Sairaalaviesti 4/2012

19 toimintatavoilla parempaan kokonaisnäkemykseen ja kontrolliin tilaajana. Kokonaisvaltaisessa tilaajaohjauksessa on erikoissairaanhoidossa huomioitava: Strategisen tason tilaajaohjaus - resursointi kohti yhteistä kumppanuutta Selkeät laatu- ja tuottavuustavoitteet asiakas- ja tukipalveluprosesseille Erikoissairaanhoidon ja kaupunkien välisissä työnjaoissa parannettava hoitoketjuja ja potilaiden ohjautumista Entistä tehokkaampaan ja järkevämpään hoidon porrastukseen ja työnjakoon eri yksiköiden välillä On päästävä entistä tavoitteellisempiin palvelusopimusneuvottelun prosesseihin ja raportointiin. Yhteenvetona: Työnjakoa on selkiytettävä ja saatava aikaan entistä suurempi erikoistumisen aste erikoissairaanhoidossa pohdittava myös integroitumisen astetta. Tuottamisrooli on selkiytettävä ja asiakaskeskeisyyttä on kehitettävä. Kaikkien uudistusten on tuettava kokonaisvaltaista palvelurakenneuudistusta ja asiakkuuksia. Päällekkäisyyksiä ja moniportaisuuksia on vähennettävä. Eri asiakasryhmien hoidon vaativuus on sovitettava yhteen resurssien kanssa vrt. listautuminen, väestöpohja ja asiakaskunta. Sosiaali- ja terveystoimialan kokonaisuudistus vaatii samanaikaisesti eri tasojen kokonaistarkastelun. Visioi. Kehitä. Pidä huolta. Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät Näin TAYS-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Poimintoja Rauno Ihalaisen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajan, Sairaalapäivien alustuksesta TAYS-erva -yhteistyö muodostaa sopimuksiin ja kumppanuuteen pohjautuvan verkoston. Slogan Yhdessä enemmän kumppanuudella kiteyttää yhteistyön idean. Kaikki viisi piiriä huolehtivat oman alueensa erikoissairaanhoidosta. Yhteistyötä tarvitaan, jotta runsaasti asiantuntemusta ja voimavaroja vaativat tutkimukset ja hoidot voidaan järjestää laadukkaasti ja tehokkaasti. Erva-strategian tarkoituksena on lisätä piirien yhdessä tekemistä ja yhtenäisyyttä potilashoidossa, tukipalveluissa ja taloudessa. Rauno Ihalainen selvitti kuulijoille tilanteen. Ervaverkoston toimintamalli on määritelty ja otettu käyttöön vuoden 2012 loppuun mennessä. Toimintamalli koostuu seuraavista kokonaisuuksista: sovittu työnjako yhteinen tutkimus- ja kehittämispolitiikka yhdenmukainen laadunhallinta yhteistoimet työvoiman saannin turvaamisessa yhteinen hankintatoimi ja vertailujohtaminen. Tays-erva järjestämissopimus valmisteltiin vuoden 2012 aikana. Projektiryhmässä ovat toimineet sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit ja hallintoylihoitaja (KHSHP) sekä asiantuntijalääkäri (Tays). Ohjausryhmänä on toiminut erityisvastuualueen johtoryhmä. Laaja asiantuntijoiden haastattelukierros tehtiin sairaanhoitopiireittäin noin 200 yksilö- tai ryhmäkeskustelua. Kaksi lausuntokierrosta (kesäkuu, elosyyskuu) sairaanhoitopiireittäin. Käsittely ervassa, johtoryhmässä kaksi kertaa, ohjausryhmässä kerran, sairaanhoitopiirien hallitukset ja valtuustot. Sopimus tulee voimaan Tays-erva järjestämissopimus sisältää seuraavat pääkohdat: sopijapuolet, sopimusehdot ja sopimuksen toimeenpano, työnjako, toiminnan yhteensovittaminen, tutkimus- ja kehittämistyö, muu yhteistyö, yhteyshenkilöt, allekirjoitukset ja sopimuksen liite. Tays-erva järjestämissopimukseen liittyy muutamia kysymyksiä: Ollaanko sitouduttu aidosti erikoisalankohtaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon uskotaanko niihin vai omaan tekemiseen? Miten taloudelliset ja muut ympäristötekijät vaikuttavat tulevaan yhteistyöhön kiihtyykö sittenkin kilpailu osaajista ja potilaista? Mikä on sopimuksen oikeudellinen sitovuus kuka valvoo ja ketä? Ovatko sairaaloiden laaditut erikoisalakohtaiset listaukset liiankin yksityiskohtaisia tapahtuuko asemiin ajamista? Onko potilas-/asiakasnäkökulma riittävästi mukana sopimuksen sisällössä uskotaanko liikaa järjestelmäohjaukseen potilaan vapaan valinnan sijaan? Mikä on ervan rooli muutaman vuoden päästä tehtiinkö tarpeetonta työtä? Erva-yhteistyön yleisempiä kysymyksiä potilaan va- Sairaalaviesti 4/

20 paa valinta Euroopassa ja Suomessa Potilasturvallisuuden kehittymättömyys Yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit puuttuvat. Yhteinen tavoitetila ja kansalaisille avoimet seurantajärjestelmät puuttuvat. Potilasturvallisuus ei ole vielä organisaatioiden turvallisuuskulttuuria. Potilasturvallisuudessa sairaalakohtainen ennaltaehkäisevä työ on edelleen vielä toissijaista. Potilasturvallisuus ei ole vielä poliittisten päättäjien agendalla. Potilaan pitäisi osata kysyä Miten turvallisessa/ osaavassa sairaalassa, terveyskeskuksessa tai hoitolaitoksessa minua hoidetaan ja hänen tulisi saada kysymykseensä myös vastaus. Riskien hallinta on edelleen riskeihin varautumista eikä niinkään riskien ennaltaehkäisyä. Kustannustehokkuus on oleellinen osa potilasturvallisuutta ja oikeanlaista riskien hallintaa. Millainen on ervojen rooli jatkossa? Vahva erva (yliopistollisen sairaanhoitopiirin näkemys 9/2012) Erityisvastuualueet vastaavat vaativasta erikoissairaanhoidosta terveydenhuoltolaissa määritellyllä tavalla. Tähän sisältyy myös erikoissairaanhoidon päivystystoiminta (24/7). Erityisvastuualueet tuottavat myös erityisen vaativia sosiaalihuollon palveluja, kuten kehitysvammahuollon, lastensuojelun ja päihdehuollon palveluja. Vahvat peruskunnat tai pienemmistä kunnista muodostuvat sosiaali- ja terveysalueet vastaavat perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista mukaan lukien perustason erikoissairaanhoito, joka on pääosin polikliinista, perusterveydenhuoltoa tukevaa toimintaa. Perustasolla erikoissairaanhoidon toteuttavat peruskunnat tai sote-alueet yhdessä erityisvastuualueiden kanssa siten, että perusterveydenhuollossa työskentelevien erikoislääkäreiden ja muun erikoistuneen henkilöstön työnantaja on pääsääntöisesti erityisvastuualue. Heikko erva (valmistelussa oleva näkemys) Viranomaistehtävät Ohjaus-, koordinaatio-, suunnittelu- ja kehittämistehtävät Tutkimus ja opetus (yliopistolliset tehtävät) Rajallinen järjestämisvastuu erityispalveluista Järjestämisvastuu vaativasta 24/7 päivystyksestä Virtuaalierva (vaihtoehtoinen näkemys) Erva-koordinaatio ja -ohjaus on osa STM:n tehtävää. Ei pidä sisällään järjestämisvastuuta tai palvelutuotantoa. Ei tarvitse uutta (kolmannen tason) kunnallista hallinto- ja päätöksentekorakennetta. Alustuksen diat ovat kunnat.netissä ja löytyvät hakusanoilla: Sairaalapäivät Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja TAYSin yhteistyöhankkeet Poimintoja Markku Järvisen, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajan, Sairaalapäivien alustuksesta Yhteistyötä on tehty paljon ja kauan. Yhteistyön perustana ovat sairaanhoitopiirien strategiat, erva-strategia, terveydenhuoltolaki, valtakunnalliset yhtenäiset hoitoon pääsyn kriteerit, asetus keskitettävistä hoidoista, keskinäiset sopimukset ja potilaiden mahdollisuus valita hoitopaikka yhteisymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa. Markku Järvinen pohjusti alustustaan hoidon porrastuksella. Mitä hoidon porrastuksella tarkoitetaan? Hallinnollisia portaita, eli terveyskeskus aluesairaala sosiaali- ja terveystoimiala keskussairaala erityisvastuualue EU? Vai tarkoitetaanko sillä potilaan tarpeisiin perustuvia portaita yleislääkäri terveyskeskussairaala/kotisairaala/päiväsairaala - erikoislääkäritasoinen sairaala - yliopistosairaala/erva - erityistason keskitetty hoito. Terveydenhuollon yhteistyö on hoidon porrastus, työnjako ja käytettävissä olevien resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Suomen terveydenhuoltojärjestelmää on kehitetty väestön hoidon tarpeisiin, hoitomahdollisuuksien lisääntymiseen ja yhteiskunnan kantokykyyn perustuen. Pitkässä ketjussa ovat parantajat, välskärit, kunnanlääkärit, sanatoriot, lääninsairaalat, parantola- ja tuberkuloositoimistoverkosto, neuvolat, terveyskeskukset, keskussairaalat, sairausvakuutus, jne. Sairaalaverkoston ja terveydenhuoltojärjestelmän luominen on ollut väestön tarpeista lähtevää toimintaa, jonka suunnittelus- 20 Sairaalaviesti 4/2012

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Itsestä huolehtimalla parempaa elämänlaatua ja hyvinvointia vähemmän sairastavuutta, sairaanhoitoa ja erikoissairaanhoitoa

Itsestä huolehtimalla parempaa elämänlaatua ja hyvinvointia vähemmän sairastavuutta, sairaanhoitoa ja erikoissairaanhoitoa Itsestä huolehtimalla parempaa elämänlaatua ja hyvinvointia vähemmän sairastavuutta, sairaanhoitoa ja erikoissairaanhoitoa Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT 22.11.2012 1 Kuinka moni teistä

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Eroon erikoissairaanhoidon liian pitkistä odotusajoista tutkimusten ja hoitojen oikea-aikainen saatavuus

Eroon erikoissairaanhoidon liian pitkistä odotusajoista tutkimusten ja hoitojen oikea-aikainen saatavuus Eroon erikoissairaanhoidon liian pitkistä odotusajoista tutkimusten ja hoitojen oikea-aikainen saatavuus, professori n johtaja PHSOTEY Terveydenhuoltolain säädökset tutkimuksesta ja hoidosta Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet Selvityshenkilö ad 19.3.2013 Jorma Penttinen, JYL, KYS Etunimi Sukunimi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA Johanna Hasu/8.5.2014/Kuntatalo Helsinki 1 Ei yhteiskunta vaan pyöri sillä tavalla, että mä sulle tässä uudeksi Kiilaksi tai hyvinvointipalveluvisioksi muuttuisin

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot