HOSPITAALI. Melonta. Viestintäpolitiikka syntyi Viestiminen kuuluu meille kaikille.

Transkriptio

1 HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts H E N K I L Ö S T Ö L E H T I PERSONALTIDSKRIFT Teemana loma Sijaiset ovat ison kiven takana tänäkin kesänä. Lomille lähdetään kuitenkin, gallup selvitti, mitä onnistuneeseen lomaan kuuluu. Viestintäpolitiikka syntyi Viestiminen kuuluu meille kaikille. Vuoden menestyjät valittiin Vuoden menestyjät hoitavat työtehtäviä vaikeissa tai poikkeuksellisissa oloissa. Melonta vie lähelle luontoa Suomi meloo -tapahtuma houkuttelee TYKSin melojat kisailemaan.

2 2 HOSPITAALI Vuosiloma kesäloma loma SISÄLTÖ Sopivasti työtä ja sopivasti lepoa, oli Minna Canthin neuvo aikalaisilleen. Työaikoja ja vuosilomia koskeva sääntely on osa työntekijöiden työaikasuojelua. Vuosilomalaissa säädetään vuosilomaoikeuksista: vuosiloman pituudesta, vuosilomapalkasta, lomakorvauksesta ja vuosiloman antamisesta. Vuosilomalaki rakentuu pääosin ansaintaperiaatteelle: lomaa ansaitaan tekemällä työtä lomanmääräytymisvuoden eli 1.4. alkavan ja päättyvän ajanjakson aikana joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vuosilomaa joko kaksi tai kaksi ja puoli arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestosta riippuen. Kesäloma on työhyvinvoinnin kannalta tärkeä asia, pitkän talven jälkeen voi lomailemalla kerätä voimia seuraavaa talvea varten ja pääsee eroon työn aiheuttamista ylimääräisistä rasitteista, ainakin hetkeksi. Vuosilomalaki takaa työntekijälle mahdollisuuden olla pois työpaikalta, mutta henkinen irrottautuminen työstä on edelleenkin työntekijän vastuulla. Ihminen on kokonaisuus, ja keho sekä mieli vaativat ajoittaista irrottautumista työstä ja työpaikasta, jotta ihminen jaksaa toimia täystehoisesti. Loma on oivallinen aika huoltaa sekä kehoa että mieltä. Lomasta ei kuitenkaan saa tehdä mitään suoritusta, vaan loma on lomaa myös tehokkuudesta. Matkapuhelimen ja tietokoneen voi lomalla sulkea ja pitää taukoa tavoitettavuudesta. Liika lomasuunnitelmien tekeminen ei myöskään ole hyvästä, vaan lomalla voi tehdä mieleisiään asioita, tai olla kokonaan jouten, jos se tuntuu hyvältä. Lomalla tekemisen pitäisi olla mahdollisimman erilaista kuin työssä. Sopivia aktiviteetteja voi harrastaa lomalla, mutta ei lomaa kannata niillä kokonaan täyttää, vaan aikaa pitää varata myös löhöilyyn. Päihteet eivät ole ratkaisu työstressin laukaisuun lomalla, päinvastoin ne voivat aiheuttaa sitä lisää. Mielekäs tekemisen ja löhöilyn vuorottelu ennaltaehkäisee päihteiden tarvetta lomalla. Loma on muutenkin hyvä aika tehdä inventaaria omaan elämäntapaansa. Loma voi olla monen pituinen, toiset jaksottavat lo- mansa useampaan jaksoon, toiset taas haluavat pitkän yhtäjaksoisen loman. Toiset meistä tarvitsevat pitemmän ajanjakson päästäkseen irrottautumaan työstä, toisille riittää lyhyempikin jakso, ihmiset ovat erilaisia. Tee lomallesi löysä suunnitelma, jossa on suunniteltu aktiviteetit erikseen ja niitä seuraavat löhöilyjaksot. Liian tiukka aikataulutus sitoo ja aiheuttaa stressiä. Suursiivouksen voi hyvin jättää tekemättä ja varata aikaa vaikka sen lahjaksi saadun kirjan lukemiselle. Sadepäivinä, jos niitä on, voit katsoa nauhoittamiasi TV-ohjelmia. Todennäköisesti nauhoitteet eivät loman aikana pääse loppumaan. Hyvää kesälomaa kaikille! Pekka Vepsäläinen, työsuojeluvaltuutettu, TYKS Kuukauden kirjoitus: Vuosiloma kesäloma loma...2 Månadens skrivelse: Semester sommarledigt ledigt... 2 Faktaa lomista... 3 Kesäsupistukset vanhaan malliin... 3 Sijaiset nauttivat työntäyteisestä kesästä. 4 Sijaiset ison kiven takana... 5 Mitä teet kesällä?... 6 Kasta loss och vila ut... 7 Kaarina Tanttu omalla alallaan kehittämisylihoitajana... 7 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin viestintäpolitiikka... 8 Viestintäpolitiikan synty... 9 Työkaluja arkiseen työhön... 9 Kunnallinen palvelutuotanto ei ole auringonlaskun ala... 9 Vuoden 2007 menestyjät Sisätautien 75 vuotta kansiin Melonta vie sydämen Semester sommarledigt - ledigt Minna Canths råd till sina samtida var att man skulle njuta av lämpligt med arbete och lämpligt med vila. Regleringen av arbetstiderna och semestrarna är en del av arbetarskyddet. I semesterlagen stadgas om rätten till ledighet, semesterlönen, semesterersättningen och givandet av semestern. Semesterlagen bygger i huvudsak på intjäningsprincipen: man tjänar in semestern genom att arbeta under kvalifikationsåret, d.v.s. under den period som börjar 1.4 och som slutar 31.3 antingen enligt 14 dagars eller 35 timmars regeln. Arbetstagaren har rätt att erhålla betald semester antingen två eller två och en halv vardag för varje kalendermånad under vilken han eller hon varit anställd, beroende på hur länge arbetsförhållandet varat. Med tanke på välbefinnandet i arbetet är semestern en viktig sak, efter den långa vintern kan man under semester samla krafter för nästa vinter och bli av med extra belastningar som arbetet orsakat, åtminstone för stunden. Semesterlagen garanterar arbetstagaren en möjlighet att vara borta från arbetsplatsen, men den mentala frigörelsen från arbetet är fortfarande på den anställdas ansvar. Människan är en helhet och för att orka arbeta med full effekt kräver både kroppen och själen emellanåt frigörelse från arbetet och från arbetsplatsen. Semestern är en utmärkt tid att serva både kroppen och sinnet. Man får i alla fall inte göra någon prestation av semestern, utan semestern är ledighet också från effektiviteten. Under semestern kan man stänga av mobiltelefonen och datorn och hålla en paus i att vara anträffbar. Det är inte heller bra att göra upp för mycket semesterplaner utan på semestern kan man göra saker som man tycker om eller vara helt och hållet sysslolös om det känns bra. Det som man gör på semestern bör skilja sig så mycket som möjligt från arbetet. På semestern kan man idka lämpliga aktiviteter men det lönar sig inte att helt och hållet fylla semestern med dem, utan man bör också reservera tid för slöande. Droger är inget bra sätt att lösa arbetsstressen under semestern, tvärtom kan de orsaka ytterligare stress. Att turvis göra sådant som man tycker om och däremellen slöa förebygger behovet av droger under semestern. Också annars är semestern en bra tid att göra en inventering av sin livsstil. Semestern kan vara olika av längd, en del delar upp den i flera perioder, andra igen vill ha en lång semester i ett sträck. En del av oss behöver en längre period för att komma loss från arbetet, för andra räcker det med en kortare period, människor är olika. Gör upp en flexibel plan för Din semester, där det separat finns planerat in aktiviteter och de perioder för slöande som följer på dem. Ett alltför stramt schema binder och skapar stress. Man kan bra lämna en storstädning ogjord och reservera tid till exempel för att läsa den där boken som man fick i gåva. Regniga dagar, om det kommer sådana, kan Du se de TV-program som Du bandat. Troligtvis tar de inte slut under semestern, de där bandade programmen. Trevlig semester till Er alla! Pekka Vepsäläinen, arbetarskyddsfullmäktig, ÅUCS Kannessa Lähes puolet naisten kuntovitoselle osallistuneista 230 tyksiläisestä ehti kuntoilun lisäksi poseeraamaan henkilöstölehden kansikuvatyttönä. Kaikilla yllään henkilökuntaneuvoston osallistujille yllätyslahjana hankkima huomioliivi. Kuva: Mikael Soininen HOSPITAALI - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 2. vuosikerta Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. (02) , esa.halsinaho@tyks.fi. Toimitussihteeri Markku Näveri, puh. (02) , markku.naveri@tyks.fi. Toimituskunta: Mervi Haarala, Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta, Anneli Lautaro, Markku Näveri, Virpi Pakkanen, Tom Riski, Marja-Leena Veijola. Taitto- ja toimitus: Pramedia Oy. Ruotsinkieliset jutut: Mathias Luther (Inter Folia Press). Paino: Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: Puh tai tiedotus@ tyks.fi. Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Hospitaali-lehden toimitus, PL 52, 20521, Turku. Ilmestyminen: Ilmestyy 8 kertaa vuonna ISSN

3 HOSPITAALI 3 Turvallisuutta myös kesällä Henkilökuntaa liikkuu talossa kesälomien takia talvea vähemmän. Siksi on hyvä muistaa eräitä turvallisuuteemme liittyviä asioita. Henkilökunnan kulkuavain on henkilökohtainen eikä sen lainaaminen ole sallittua. Esimiehen on tilattava kesäaikana työntekijän käyttöön tarkoitettu kulkuavain viimeistään viikkoa ennen määräyskirjan voimaan tuloa. Lyhytaikaiset sijaiset käyttävät osaston sijaisavaimia. Kadonneesta kulkuavaimesta on heti ilmoitettava (TYKSissä U-neuvontaan). Ovista kuljettaessa on huolehdittava, ettei samalla sisälle tule ulkopuolisia. Kantasairaalassa tuntemattomista sisälle tulevista henkilöistä tai selkeästi väärässä paikassa liikkuvista henkilöistä tulee ilmoittaa U-neuvontaan. Ovien lukkiutumisesta on huolehdittava eikä palo-ovia saa kiilata auki niin, etteivät ne pääse sulkeutumaan. Jokaisella työntekijällä on oltava näkyvillä henkilökortti. Henkilötunnisteen käyttö koskee kaikkia sairaalassa työskenteleviä. Verokortti verkosta Verottaja haluaa muistuttaa uudesta mahdollisuudesta tehdä verokortti verkossa. Tarvitset vain nettiyhteyden ja verkkopankkitunnukset tai sirullisen henkilökortin, kun kirjaudut palveluun. Saat verokortin 2 4 työpäivässä. Verkossa tehdyn verokortin voi lähettää e-kirjeenä suoraan työnantajalle, tai voit valita, tuoko posti verokortin sinulle vai työnantajallesi. Tutustu palveluun osoitteessa fi/verokortti Kutsurahasopimus solmittu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työnantajan edustajat sekä Tehyn, JHL:n, TNJ:n ja Jytyn pääluottamusmiehet ovat solmineet paikallisen määräaikaisen virka- ja työehtosopimuksen kutsurahan maksamisesta ajalla Sen ohella noudatetaan tehtyä paikallista sopimusta 30 euron hälytysrahan maksamisesta (yleiskirje 12/2004). Kutsurahana maksetaan 85 euroa/kutsu, ellei tilannetta saada hoidettua muuten. Tiedot kutsurahasta ovat luettavissa yleiskirjeestä nro 19/2008, joka löytyy intranetistä: Tiedotus/Yleiskirjeet/Yleiskirjeet Faktaa lomista Kesäsupistukset vanhaan malliin Markku Näveri Lomat tulevat ja menevät, eivätkä lomaohjeetkaan ole aivan ikuisia. Alkaneen suven lomat on jo päätetty enemmän tai vähemmän sopuisasti. Joka tapauksessa lomat ovat aina ansaittuja. Kuntasektorilla vuosilomamääräykset on kirjattu Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen Vuosilomaoikeudet on laskettu tammihelmikuun vaihteessa. Lomaoikeuspäivät on laskettu niille, joilla on ollut voimassa oleva määräys saakka. Niiden osalta, joiden lomaoikeustietoa ei vielä ollut mutta joiden palvelussuhde jatkuu, lomaoikeus tarkistettiin huhtikuun aikana. Tiedon puuttuessa tai epäselvissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä omaan palkanlaskijaan. Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien, henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavan palvelusajan ja palvelussuhteen pituuden mukaan. Vuosilomaan oikeuttavia kalenterikuukausia laskettaessa työssäolon veroisiin aikoihin on lisätty KVTES :n nojalla tilapäinen hoitovapaa ja poissaolo pakottavista perhesyistä. Osa-aikatyötä tekevien vuosiloma-aikaa vahvistettaessa huomioidaan heidän työjärjestelynsä. Vuosiloma-aikaa määrättäessä on huolehdittava, että loma-aikaan sisältyy työja vapaapäiviä samassa suhteessa kuin niitä on sovitussa työjärjestyksessä muutenkin. Vuoden 2008 vuosilomat vahvistetaan kolmessa jaksossa: Lomanantokausi Loma-ajan vahvistamispäivä Milloin lomalle? Loman määrissä ei pitäisi oleman epäselvyyksiä. Kiintoisampi kysymys lienee, milloin työntekijä saa lomansa pitää. Lomakausi on toukokuusta syyskuuhun, mutta useimmille kesäkuukaudet lienevät mieluisimmat. Lain mukaan työnantaja määrää loman ajankohdan, mutta työntekijää on kuultava loman sijoittelussa ja pätkimisessä. Sairaanhoitopiirissä vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana siten, että lomavuoden lomakauteen ( ) sijoitetaan 20 vuosilomapäivää, kuitenkin vähintään 65 % loman kokonaismäärästä (kesäloma), ellei viranhaltijan kanssa toisin sovita. Monissa yksiköissä on käytössä kiertojärjestelmä, jolloin työntekijä tietää hyvissä ajoin, milloin seuraavan kesän loma on. Yleensä lomista neuvotellaan ja ne yritetään sovitella toiveiden mukaan. Tasapuolisuuden pitäisi olla itsestäänselvyys. Viranhaltija voi säästää 15 vuosilomapäivää ylittävän osan vuosittain ansaitsemistaan vuosilomapäivistä pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaina. Sopimus vuosiloman säästämisestä tehdään silloin kun kesä-, syys- ja kevätkauden lomat vahvistetaan. Poikkeuksena sairauden johdosta siirretyt lomapäivät, jotka voidaan vielä siirtää säästövapaiksi lomakautta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Lomaraha pulitetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Jos työntekijä on pyytänyt loma-ajan palkan maksamista ennen loman alkua, maksetaan lomaraha VESin mukaisesti elokuun palkanmaksun yhteydessä. Talvikin todennäköisesti vielä tulee, ja useimmat jättävät osan lomistaan talvikaudeksi. Kesäloman lailla myös talviloma annetaan yhtäjaksoisena, ellei jaksotus ole toimintojen ylläpitämiseksi välttämätöntä. Työntekijän toivomuksesta loma kuitenkin voidaan pitää useassa erässä. Tarkat tiedot lomista saat yleiskirjeestä nro 13/2008, joka löytyy intranetistä: Tiedotus/Yleiskirjeet/Yleiskirjeet Perinteisesti kesä vaikuttaa sairaanhoitopiirin toimintaan sulkien osastoja ja supistaen toimintoja hoidosta ja sen tasosta tinkimättä. Toimintojen järjestelyihin vaikuttaa henkilöstön lomien lisäksi se, etteivät potilaat kovin mielellään tule hoitoon kesällä, jos se suinkin on vältettävissä, joten heitä on useilla osastoilla normaalia vähemmän. Hallintoylihoitaja Päivi Nygren toteaa, että tämän kesän toiminnalliset supistukset on suunniteltu aiempien vuosien mukaan ottaen huomioon henkilöstön saatavuus. Toiminnan järjestelyissä on pyritty huomioimaan palvelutoiminta koko sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Supistukset noudattavat pääpiirteissään kesän 2007 järjestelyjä ja suurin osa supistuksista kohdentuu perinteisesti heinäkuulle. Sijaisten suhteen kriittisintä aikaa on kesä-elokuu. Toukokuun tilanteen perusteella hoitohenkilöstön sijaisvaje koko sairaanhoitopiirin tasolla kesä-elokuussa on noin 89 hoitajaa kuukautta kohden. Pahimmin hoitajavajaus on kohdistunut TYKSin kirurgian ja sisätautien tulosyksiköihin. Päivi Nygren nostaa esiin joitakin kesäisiä muutoksia: TYKSin kirurgian klinikka sulkee eniten osastojaan ja/tai supistaa toimintaansa, mutta myös ortopedian ja traumatologian klinikka sulkee kaksi osastoa heinäkuun alusta elokuun alkuun. Salon aluesairaala sulkee lasten ja korvatautien yksikön ja päiväkirurgian yksikön. Loimaalla kirurgisten osastojen lisäksi muun muassa naistentautien ja synnytysten osasto on kiinni heinäkuun, samoin leikkausosasto ja päiväkirurgian yksikkö. Turunmaan sairaala sulkee juhannuksesta heinäkuuksi muun muassa päiväosaston, kirurgisen osaston ja leikkausosaston. Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen yksiköistä ovat kiinni heinäkuussa Käsityöläiskadun ja hammasklinikan toimipisteet. Tykslab sulkee heinäkuuksi osan alueellisista näytteenottopisteistään. Kaikki osastosulut ja toiminnan supistukset ovat luettavissa intranetistä: Tiedotus/ Henkilöstötiedotteet/Sairaanhoitopiiri. Kesäajan toiminnallisista supistuksista huolimatta kiireellinen hoito tarjotaan normaalisti ja potilaiden hyvä ja turvallinen hoito toteutetaan, hallintoylihoitaja lupaa.

4 4 HOSPITAALI TEEMA: KESÄLOMA Sijaiset nauttivat työntäyteisestä kesästä Vaikka kesäsijaisia onkin vaikea joillekin osastoille saada, on joukkoomme sentään tullut kesäksi paljon osaavia ja reippaita työntekijöitä. Kävimme tapaamassa Annastiinaa, Jaakkoa ja Tuomasta. Tekstit ja kuvat: Jouko Lahti ja Markku Näveri Annastiina Sonck hakee sijaisuudestaan lisää kokemuksia ja varmuutta tulevaisuutta varten. Mikäs on Paanasen Tuomaksen viihtyessä henkilöstötoimistossa, kun sekä työ että työkaverit ovat mukavia. Jaakko Piitulainen (vas.) aloitti kesätyönsä toukokuun lopussa. Kollega Heikki Tuikkula astui remmiin kesäkuun alussa. Sisätautien erikoisala kiinnostaa Annastiinaa Annastiina Sonck on juuri valmistumassa sairaanhoitajaksi mutta on jo työskennellyt Salon aluesairaalan sisätautiosastolla sijaisena aina kun koulunkäynniltään on ehtinyt. Sairaanhoitajaopinnot Annastiina aloitti 2005 tammikuussa. Sairaanhoitajan tutkintoa edelsi lähihoitajaksi valmistuminen 2004 marraskuussa. Kesällä 2006 hän aloitti työskentelyn Salon aluesairaalan sisätautiosastolla. Tällöin työn salaisuuksiin perehdyttäjänä toimi kesäkummi, joka oli kokenut perushoitaja. Tällä hetkellä olen vielä viikon jakson sijaisena sisätaudeilla. Sitten nautin kuukauden ajan kesästä ja aloitan sairaanhoitajan työt sijaisena sisätautiosastolla, kertoo Annastiina. Sisätautiyksikössä työskentely on hienoa, koska olen aina ollut kiinnostunut tästä erikoisalasta. Ja mikä parasta, työilmapiiri täällä on mukava, kannustava ja auttamismyönteinen. Työkaverit ovat erittäin mukavia. Näin on kiva aloittaa sairaanhoitajan työt tutussa paikassa. Ei tarvitse pelätä, luonnehtii Annastiina. Annastiina kertoo potilaiden olevan enimmäkseen vanhuksia ja keski-ikäisiä sairauksinaan muun muassa sydänsairaudet, diabetes, erilaiset tulehdukset tai esimerkiksi yleistilan lasku. Tulevana kesänä hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa lääkkeiden jako, suonensisäiset lääkkeet, osallistuminen lääkärinkierrolle ja tietysti tärkeimpänä potilaan voinnin seuranta. Sijaisten vähyys huolena Potilaat ja omaiset sekä heidän tunnetilansa tulee huomioida huolellisesti kaiken kiireenkin keskellä, toteaa Annastiina. Koska osastolle tulee ruotsinkielisiäkin potilaita, on työstä selviydyttävä myös toisella kotimaisella. Alkavana kesänä Annastiinaa ohjaa ja perehdyttää työssä ensimmäisen viikon ajan lähiperehdyttäjä. Osaston lääkärit ovat myös mukavia ja heille voi aina sanoa, jos ei pysy esimerkiksi määräysten kirjaamisvauhdissa mukana, Annastiina sanoo. Päällimmäisenä ongelmana on sairaanhoitajien sijaisten vähäisyys. Potilaathan ovat yhä vanhempia ja sairaampia. Työ on sekä fyysisesti että henkisestikin raskasta, korostaa Annastiina. Vapaa-aikana Annastiina Sonck rentoutuu maaseudun rauhassa sijaitsevassa omakotitalossa yhdessä kihlattunsa kanssa. Tänne aiotaan jäädä. Työssäni odotan, että saan lisää kokemusta ja varmuutta sairaanhoitajan ammattiin. Kesätyötä mukavassa porukassa Tuomas Paanasen kesä kuluu sujuvasti työpöydän takana toimistosihteerin sijaisena hallintokeskuksen henkilöstötoimistossa. Ja kuluupa vähän enemmänkin, sillä hän aloitti jo 7. huhtikuuta ja lopettaa näillä näkymin 7. syyskuuta. Ylioppilaslakin saatuaan Turussa asustava Paanasen Tuomas suoritti yo-merkonomin tutkinnon ja opiskelee nyt täkäläisessä ammattikorkeakoulussa liiketaloutta valmistua hänen pitäisi ensi jouluksi. Henkilöstötoimistoon Tuomas haki ihan kesätyöpohjalta. Hakuun toki kannustivat sekä säännöllinen työaika että se, että hän on ollut vähän vastaavissa töissä aiemminkin, joten ihan pystymetsästä ei tarvinnut toimeen tarttua. Kysyvä ei tieltä eksy Henkilöstötoimiston toimistosihteereitä työllistää varsinkin palkkojen maksatus ja kaikki siihen liittyvä erilliskorvauksista ja kokemuslisistä nimikirjanotteisiin sekä työ- ja palkkatodistuksiin. Tuomas huolehtii siitä, että kirurgian klinikan henkilökunnan palkat rapsahtavat tilille täysimääräisinä ja oikeaan aikaan. Lääkäripäivystykset tuottivat aluksi päänvaivaa, ja myös käytössä olevat ohjelmat olivat uusia mutta hyvin tässä on pärjätty, kun kysyessäni olen aina saanut apua ja neuvoja, Tuomas kiittää. Saamaansa perehdytykseen hän on muutenkin ollut tyytyväinen. Työtään Tuomas kehuu mukavaksi hommaksi, jossa ei tarvitse kelloon vilkuilla eikä miettiä, mitä seuraavaksi tekisi. Puhelimen ahkera pirinä takaa työtehtävien riittävän. Tuomas on viihtynyt henkilöstötoimistossa mainiosti. Viihtymisen takeena on hyvähenkinen porukka, joka tulee luonnikkaasti toimeen ja joka on ottanut kesäsijaisen hyvin vastaan. Myös huumorin suhteen ollaan samalla aallonpituudella. Mitä Paanasen Tuomas isona tekee, ei ole vielä hänelle kristalloitunut, mutta: Jotain tällaista se voisi aivan hyvin olla, ainakin aluksi.

5 HOSPITAALI 5 Ea-poliklinikka on opettavainen kesätyöpaikka TYKSin ensiapupoliklinikan sisätautipäivystyksessä toista päiväänsä kesäsijaislääkärinä aloitellut lääketieteen kandidaatti Jaakko Piitulainen on tyytyväinen mies. Hän pääsi toivomalleen osastolle, ja ensimmäisestä työpäivästä jäi positiiviset kokemukset. Eikä haittaa, vaikka kesäloma jää elokuussa muutamaan viikkoon. Tiiviistä työtahdista huolimatta tai siitä johtuen ensiapupoliklinikka on varsin opettavainen työpaikka. Täällä pääsee hyvin sisään hoidon ensimmäiseen portaaseen ja potilasaines on monipuolinen. Jaakko kuvaa saaneensa työhönsä sopivasti pehmeän laskun. Hän tapasi ensimmäisenä päivänään kymmenkunta potilasta ja huomasi ilokseen, ettei joka asiassa tarvinnut kääntyä poliklinikalla mukana olevan kokeneemman lääkärin puoleen. Polikliinistä kokemusta Jaakko on jo aiemmilta vuosilta ehättänyt hankkia Kokkolasta ja Seinäjoelta. Mikä parasta, työilmapiiri täällä on mukava, kannustava ja auttamismyönteinen. Osastokin tutuksi Piitulaisen Jaakko työskentelee poliklinikalla neljä viikkoa, jonka jälkeen hän siirtyy viideksi viikoksi sisätautien klinikan kardiologiselle vuodeosastolle 011. Vaihdos tarjoaa hänelle näkymän alkuvaiheen jälkeiseen hoitoon. On hyödyllistä ja mukavaa, että saan olla samalla osastolla useita viikkoja. Näin tulevat sekä ihmiset että toiminta tutuiksi. Jaakko kiittää sisätautien klinikkaa ansiokkaasti hoidetusta rekrytoinnista ja perehdytyksestä. Asiat on hoidettu hyvin. Erityisesti hän jakaa tunnustusta Ilkka Kantolalle sekä Taru Finnilälle. Kurikasta lähtöisin olevaa Jaakko Piitulaista Turku kiinnostaa. Täältä saa hänen mukaansa hyvät eväät lääkärin uralle, sillä perusterveydenhuollosta alkaen oppia on tarjolla monipuolisesti. Turku kiinnostaa myös jouluna häämöttävän valmistumisen jälkeen. Ensin perusterveydenhuolto, tulevaisuudessa mahdollisesti TYKS, jota Jaakko pitää ihan varteenotettavana vaihtoehtona. Ovathan talo ja työnantaja hänelle tuttuja jo amanuensuuriajoilta. Sijaiset ison kiven takana Markku Näveri Sairaanhoitopiirin tarkkaa kesäsijaismäärää ei tienne kukaan. Työvoimasihteeri Sanna-Mari Heinonen hallintokeskuksen henkilöstötoimistosta arvioi heitä olevan satoja, ellei jo tuhatkunta. Osan sijaisista klinikat ja yksiköt pestaavat itse, osan sijaisvälitys Sisätautien klinikan ylihoitaja Liisa Iire kertoo klinikkansa osastojen olevan jatkuvasti antennit pystyssä sijaisten löytämiseksi. Akuuteissa sijaispyynnöissä sen sijaan käännytään sijaisvälityksen puoleen. Kesän sijaistilanne saa sekä Liisan että Sanna-Marin huokaamaan. Haastetta riittää. Olemme saaneet paljon sijaisia, mutta paljon on vielä saamatta. Suurella talolla on suuret tarpeet, ja mahdottomalta tuntuu, että tarpeeksi sijaisia löytyisi, Sanna-Mari sanoo ja Liisa vahvistaa: Tilanne on huono. Kantasairaalan ja Raision sairaalan sisätautiosastoilta puuttuu kesäkuussa 7, heinäkuussa 10 ja elokuussa 9 pätevää sairaanhoitajan sijaista. Klinikalla on sairaanhoitajien sijaisina 7 opiskelijaa ja jokunen perushoitaja. Näillä on lain sanelemat rajoitukset lääkehoidoissa, mistä aiheutuu pähkäiltävää, ovathan lääkehoidot klinikalla keskeisiä. Toukokuun loppuun mennessä klinikalla oli tiedossa noin 60 kesäsijaista ja keikkailijat päälle. Opiskelijoista eläkeläisiin Hiukan toinen ääni on neurologian klinikan osastonhoitajan Eija Puhan kellossa. Hän vastaa, että vuodeosasto 711:n ja aivohalvausyksikön kesäsijaisasia näyttäisi olevan kunnossa. Eijalla on käytettävissään pitkiä lomasijaisuuksia tekevä varahenkilö, yksi hoitovapaalta palannut ja kaksi hoitovapaalla keikkailevaa, joista on suuri apu. Myös Iiren Liisa kiittää varahenkilöjärjestelmän toimivuutta. Neurologian vuodeosastolla sijaiset työskentelevät haluamansa ajan pääosin kesäkuun alun ja elokuun puolenvälin välillä. Sekä vakinaisen henkilökunnan lomatoiveita että sijaisten omia toiveita on pyritty kuuntelemaan. Sairaanhoitajien lisäksi muutkin sijaiset yhtä lukuun ottamatta ovat ennestään tuttuja, jo aiemmin osastolla työskennelleitä eri vaiheissa olevia sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoita sekä valmiita perushoitajia. Näin koulutustarve vähenee. Jo aiemmin osaston jokainen sairaanhoitaja on koulutettu toimimaan myös valvontayksikössä. Eläkeläisetkin sijaistavat joskus. Myös sisätautien klinikalla heistä on suuri apu. Meillä on kuutisen säännöllisesti sijaistavaa eläkeläistä, joiden vahvasta ammattitaidosta on iso apu, ylihoitaja kiittää. Sisätaudeillakin tartutaan mielellään valmistumisvaiheessa oleviin opiskelijoihin, jotta heidät voitaisiin rekrytoida vakinaisiksi. Toisaalta he eivät enää vähästä hätkähdä. Liisa patistaakin panostamaan opiskelijoiden vastaanottamiseen ja heidän ohjaamiseensa, sillä ilman opiskelijoita ei homma toimi. Myös Sanna-Mari muistuttaa opiskelijayhteistyön tiivistämisen tärkeydestä: Sieltä se työvoima tulee. Hyvät neuvot kalliit Puhan Eijan osastoilla kesän henkilöstömäärä on sellainen, että ilman yllätyksiä he laskevat selviytyvänsä. Kaksikin pitkää sairauslomaa tuottaisi jo suuria ongelmia, sillä AVH-yksikkö toimii täysillä koko kesän, ja siellä työskentelevät yleisimmin vain omat valmiit sairaanhoitajat. Vuodeosaston paikkaluku vähenee neljällä juhannuksesta neljäksi viikoksi, jolloin osastolla kaikissa vuoroissa riittää minimissään yksi valmis sairaanhoitaja muiden ollessa osaavaa omaa väkeä ja sijaisia. Sisätautien klinikalla sijaistilanne vaihtelee osastoittain hyvästä huonoon. Lisäksi tilanne elää koko ajan. Liisa tietää, että toimenpideosastoille on tulijoita, raskaille vuodeosastoille ei. Invasiivisella kardiologialla on vetovoimaa. Klinikalla ovat myös tuplavuorot arkipäivää, sekä vakinaisille että sijaisille. Neurologian osastoilla niihin joudutaan harvemmin mutta kesällä todennäköisesti niitäkin tulee enemmän, Eija kertoo. Sijaispula on valtakunnallinen. Opiskelijoita on paljon, sanoo Sanna-Mari, mutta kilpailu heistä on ankara. Suurin pula on pätevistä sairaanhoitajista. Talon tasolla kesän tilanne on pitkälti viime vuoden kaltainen, joskin kevät osoittautui entistä pahemmaksi pitkien sijaisuuksien suhteen. Eija kuvailee sijaisten etsintää jatkuvaksi palapeliksi ja sanoo ensi vuoden kesäsijaishankinnan jo käynnistyneen. Liisa ja Sanna-Mari muistuttavat markkinoinnin merkityksestä sekä työnantajakuvan kirkastamisesta ikuisessa kamppailussa sijaisista. Viisasten kiveä ei ole. Riitta-Liisa Mäntymäki

6 6 HOSPITAALI TEEMA: KESÄLOMA Mitä teet kesällä? Hospitaalin toimittajat utelivat tällä kertaa työntekijöiltä, miten he aikovat viettää kesälomaansa. Selvisi, että onnistuneeseen kesälomaan kuuluu mökkeilyä, remonttihommia, veneilyä, pyörämatkoja, metsänparannuspuuhia, kalastusta, grillailua, taidenäyttelyitä, tansseja, sukujuhlia, kaukomatkoja ja aurinkoa! Tekstit ja kuvat: Jouko Lahti, Markku Näveri, Tarja Välimäki Jorma Salmi, huoltomestari, Tekninen huolto Kesälomani on neljä viikkoa heinäkuun alusta ja sain sen rutinoitta toivomaani aikaan. Lomani vietän pääasiassa perheen kanssa Kustavissa mökkeillen, ehkä tulee myös vähän sukuloitua Uudenkaupungin-Pyhämaan suunnalla. Mökillä on sisämaalailua, metsänparannuspuuhia, kalastusta, soutuveneilyä, grillailua ja mikä parasta, saunomista wirvoitusjuomien kera. Elise Lehtonen, laboratoriohoitaja, Tykslab/päivystyslaboratorio Neljän viikon mittainen lomani alkaa 9. kesäkuuta, ja sain sen toivomaani aikaan. Loma kuluu moottoriveneillen Turun ja Uudenkaupungin välisessä saaristossa. Aikaa pitää kuitenkin jättää myös viherpeukalohommille, joita toteutan omakotitalomme puutarhassa Satavassa. Jaana Kajander, vs. apulaisylilääkäri, Psykiatrian tulosalue Juhannuksesta alkaen seitsemän viikkoa. Olen yhdistänyt kesälomaani päivystysvapaat. Loman sain toivomaani aikaan. Ainoa lukkoon lyöty suunnitelma on lomailu Ruotsalainen-nimisen järven rannalla Heinolassa, josta aviomieheni, radiologi Sami Kajander on kotoisin. Heinäkuussa loman kohokohtana on mökillä vietettävät ukin 75-vuotispäivät. Sikäläisissä taidenäyttelyissä varmaan kierrämme, kunhan lahjomme nuorimmat poikamme jäätelöllä niihin mukaan. Eija Malen, monistaja, Huollon tulosyksikkö/monistamo Juhannuksesta alkaen kolme viikkoa ja sitten vielä elokuussa kaksi viikkoa. Lomaani en saanut haluamaani ajankohtaan. Koko loma kulunee moottoriveneellä seilaten pitkin Turun saaristoa. Jokunen pakollinen kesäjuhla rippijuhlista alkaen mukaan kuitenkin mahtuu. Ilona Järvinen, keittäjä, Huollon tulosyksikkö/ ravintohuolto Kesäkuun alussa alkaa neljän viikon loma. Meillä on käytössä kierto, ja minun vuoroni osui nyt kesäkuuhun. Ensin laitetaan koti tiptop-kuntoon ja vietetään kesää lapsenlasten kanssa. Juhannuksena lähdemme Viroon Saarenmaalle. Olemme jo vuosia olleet mukana avustusprojektissa ja vieneet erilaisia tarvikkeita sikäläiseen hoitokotiin. Ja onhan siellä sitten ne kuuluisat valssitkin. Tuija Sipilä, osastonsihteeri, Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus/u-röntgen Heinäkuun puolesta välistä lomailen neljä viikkoa ja sain lomani haluamaani ajankohtaan. Loman vietän ulkoilun ja liikunnan merkeissä, mutta ennen kaikkea rentoutuen. Meillä on Paraisilla mökki, jossa aika kuluu sukkelasti. Inka Pyy, sairaanhoitaja, Loimaan aluesairaalan sisätautiosasto 1A Vietämme Tomin kanssa yhteisiä häitämme elokuun toisena viikonloppuna ja suuntaamme sen jälkeen häämatkalle Seychellien saarivaltakuntaan Intian valtamerelle. Luvassa on siis lämpöä, aurinkoa, huojuvia palmuja ja upeita hiekkarantoja. Ja tietysti romanttisia auringonlaskuja! Lomilta töihin ehtineitä työkavereita lupaamme kuitenkin muistaa kortilla. Tomi Lehtinen, järjestelmäasiantuntija, Medbit Oy Saimme Inkan kanssa lomamme haluamaamme ajankohtaan ja vietämme lomaamme siis elokuussa. Yksi huonosti nukuttu yö tosin on takana, koska Inkan lomalista näytti ensin lomaoikeudeksi 0 vrk. Lomat oli kuitenkin laskettu jo ennen nykyisen työsuhteen kirjaamista, joten asia korjaantui onneksi seuraavana työpäivänä. Aki Lindén, sairaanhoitopiirin johtaja, Hallintokeskus Kesälomani kuluu kahdessa osassa: kaksi viikkoa heinäkuun alusta ja kolme viikkoa heinä-elokuun taitteessa. Tämä sopii minulle hyvin, sillä väliviikolla jolloin päivystän hallinnossa, saan pöytää tyhjennettyä. Tänä vuonna kesälomaani ei sisälly mitään järin eksoottista. Ei ole omakotitaloa, ei mökkiä, ei venettä. Kotimaan matkailua, ystävien ja sukulaisten tapaamista ympäri Suomen. Kesätapahtumista ovat Pori ja Savonlinna pakollisia, varsinkin ensimmäinen vanhalle porilaiselle. Kunnon vuoksi tulee myös pyöräiltyä ahkerasti. Mirja Virtanen, osastonsihteeri, Salon aluesairaala/ kirurgian yksikkö Sain kesälomani silloin kun toivoin. Neljän viikon lomani alkaa 16. kesäkuuta, mikä on mielestäni kesän parhainta aikaa. Yleensä yksikkömme sihteereille loma on järjestynyt koulujen loma-aikaan, jos perheessä on koululaisia. Sijaisia on löytynyt. Lomani vietän lasten kanssa ja miehellänikin on kaksi viikkoa samanaikaista lomaa. Asumme Teijolla retkeilyalueen keskellä puhtaiden vesien äärellä ja käymme päivittäin uimassa. Lisäksi ohjelmassa ovat Linnanmäki sekä puuhamaakäynnit. Itselleni varaan aikaa harrastamaani lännenratsastukseen. Meillä on Teijolla muutama arabialainen täysverinen ratsuhevonen. Yritän myös pitää huolta siitä, että lomalla levätään riittävästi. Reijo Grönfors, toimitusjohtaja, Turunmaan sairaala Polkupyörä menee juuri huoltoon ja pyöräreitin karttaharjoitukset ovat käynnissä paraikaa. 14. kesäkuuta Finnair lennättää minut pyörineni (+ 2 kanssapyöräilijää) Wieniin, josta alkaa noin 1000 km:n pyörämatka alkuun pitkin Tonavan vartta ensin Budapestiin ja sieltä edelleen Balatonille ja Unkarin länsiosan kierroksen jälkeen takaisin Wieniin ja lentäen takaisin. Varsinaisia ajopäiviä tulee 13, eli keskimääräinen ajomatka/pv on vajaa 80 km. Ajankohta on itse valitsemani, eli vältämme Unkarin ja Itävallan ruuhkaisimman lomakauden. Tuija Aalto, sairaanhoitaja, Salon aluesairaala/ensiapu- ja toimenpidepoliklinikka Yksikössämme on kiertävä lomalista, ja lomani osui juuri toiveideni mukaisesti. Viikko lomasta vierähtää mökillä Etelä-Savossa. Loppuosa menee omakotitaloa remontoidessa ja Särkisalon mökkitonttia raivatessa. Miehelläni on loma samaan aikaan.

7 HOSPITAALI 7 Mathias Luther Kasta loss och vila ut Det viktigaste med ledigheten är ledigheten. Planera inte in för mycket program, råder läkare Krista Kojo vid arbetshälsostationen på Tavastgatan 4. Sol ger D-vitamin. För mycket sol kan ge något som börjar på C. Mathias Luther tingar. Somliga har långt i förväg planerat hela semestern full av aktiviteter och program som de inte hunnit med under andra tider. Allt det här är okej. MEN det är alltid bra att också lämna några lediga dagar här och där i kalendern så att inte också semestern blir en källa till stress, och det redan i förväg. Glöm lösenordet En väsentlig sak med semestern är att man för ett tag fjärmar sig från arbetsuppgifterna och helt enkelt glömmer dem. Tänker på något annat. Det kräver tid och det skall få göra det. Man borde hålla ledigt i lite längre perioder, minst ett par veckor i taget. Vanligtvis behöver man några dagar för att släppa tankarna på arbetet, och i slutet av semestern börjar de dyka upp igen åtminstone när bara några dagar återstår. Så det skall fi nnas tid där emellan också då man verkligen kan strunta i jobbet. Och fastän det nu är så väldigt lätt att vara anträffbar när som helst och var som helst så skall man helt lugnt ta arbetsnumrets SIM-kort ur mobilen när det blir semester, och låta bli att logga in sig till sin e-post på arbetsadressen. Fast det är svårt. Ingen är så oersättlig. På större arbetsplatser som sjukvårdsdistriktet så fi nns det nog alltid ordnat med vikarier som kan sköta både det ena och det andra medan man är borta. Minns måttligheten Om man skall vara radikal när det gäller e-posten så skall man vara måttlig då det gäller sol och alkohol. Finländare har lite svårt för det här också. Mot slutet av sommaren och på hösten så ser vi nog också här att alla inte riktigt lyckas komma ur vanan om de under De flesta av oss har arbetat hårt och länge under hösten, vintern och våren. Vi har väntat på semestern, längtat efter semestern och vi behöver den också. Vi skall ju hinna samla krafter för nästa år. Men sen är vi ju så olika, säger Krista Kojo. Någon kanske vill kasta sig på rygg i gräset och se på molnens gång. En annan vill iväg för att träffa vänner och släksommaren kommit in i ett mera rikligt drickande. Visst skall man få känna sig lite fri och njuta av livet. Men fortfarande skall man vara måttlig med sånt som far illa med kroppen. Alkohol i stora mängder gör det, också på ganska kort tid. Och solen som i bästa fall är en god källa till D-vitamin ger lätt det ljusa fi nska hyllet bara ett rosa skimmer och en nattlig klåda. På lång sikt kan följderna vara tristare, som melanom. Krista Kojo påminner också om att också solglasögon kan göra nytta då de skyddar mot UV-strålning. Enligt experter kan UV-strålning bidra till några ovanliga cancerformer i ögat och till uppkomsten av gråstarr. Också vanliga glasögon ger ett visst UV-skydd. ÅUCS arbetshälsostation fungerar normalt hela sommaren. Vi är öppna som normalt: vardagar 8-15 utom onsdagar då det är bara Vi försöker förstås sköta rutinmässiga kontroller på våren eller på hösten så att vi kan koncentrera oss på de brådskande ärendena under sommaren, men man är nog välkommen att ta kontakt när man tycker att man behöver det, säger hon. Släpp arbetet ur tankarna under semestern, råder Krista Kojo. TUOREET KASVOT Kaarina Tanttu omalla alallaan kehittämisylihoitajana Markku Näveri Kaarina Tanttu lienee monille tuttu valtakunnallisen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishankkeen projektijohtajana. Vielä tutummaksi hän käynee uudessa ylihoitajan virassaan, jonka toimenkuva kiteytyy sairaanhoitopiirin hoitotyön kehittämis-, tutkimus- ja opetustoiminnan koordinointiin. Kaarinan työvuosilta löytyvät TAYSista alkaen esimerkiksi Tampereen ja Turun terveystoimet sekä samojen kaupunkien yliopistot. Ylihoitajana hän on toiminut Turun kaupungin kirurgisessa sairaalassa. Uraan sisältyy runsaasti erilaisia kehittämistehtäviä. Kehittämistehtävät ovat mieluisia ja kiinnostavia ja uuden työni painopisteitä. Siinä yksi syy, miksi virkaa hain. Hoitotyön opetuksen ja tutkimuksen koordinointi muodostaa osan Kaarinan työstä, mutta näiden sektorien hän toteaa olevan tällä hetkellä hyvässä hoidossa ja pitkälti muiden käsissä. Isoja hankkeita Kehittämisylihoitajan työajasta puolet nielaisee tämän vuoden loppuun valtakunnallinen sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke. Toinen suuri haaste on T-sairaalan T-Pro-hanke, jossa Kaarina vastaa prosessien kehittämisestä. Se on iso ja kiintoisa tehtävä, jossa voin hyödyntää väi- Kehittämisylihoitajana Kaarina Tanttu pääsee heti kehittämään T-sairaalan prosesseja. töskirjani oppeja. Väitöskirjassaan hallintotieteiden tohtoriksi väitellyt Kaarina tutki palveluketjujen hallintaa julkisessa terveydenhuollossa prosessilähtöisen toiminnan koordinoinnin näkökulmasta. Kolmanneksi Kaarinaa työllistää hallintokeskuksen uuden hoitotyön toimiston toiminnan hahmottelu ja organisointi. Toimistoon tulee kolme suunnittelijaa ja potilasasiamies, ja sen kontolla ovat muiden muassa potilasohjauksen koordinointi ja laadunhallinta (Tietolähde) sekä sairaanhoitopiirin yhtenäisten potilasohjeiden tuotanto (Ohjepankki). Uudelta tehtävältään Kaarina Tanttu toivoo riittävästi itsenäisyyttä ja vastuuta sopivassa suhteessa. Työ pohjaa sairaanhoitopiirin strategiaan, ja tavoitteena on hoitotyön kokonaisuuden vahvistaminen. Hyvinä eväinä hänellä on valmiit verkostot sekä alueellisesti että valtakunnallisesti, varsinkin Stakesiin. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Työn vastapainoksi osuvasti Kaarinassa asuva Kaarina harrastaa uintia sekä sienestystä ja marjastusta. Kun perheen kaksi aikuista poikaa ovat jo oman elämänsä herroja, on Kaarinalla ja hänen miehellään aikaa myös toiselle mieluisalle harrastukselleen, matkailulle. Erityisesti kaupunkilomailulle, sillä rantalöhöilyyn Kaarina ei suostu. Markku Näveri

8 8 HOSPITAALI Kunnallinen palvelutuotanto ei ole auringonlaskun ala Viestintäpolitiikan synty Mirja Hovirinta Tämän saivat kuulla ne 80 sairaanhoitopiirin eri yhteistyötoimikuntien jäsentä, jotka osallistuivat pidettyyn koulutuspäivään Paimion sairaalassa. Projektijohtaja Pirkko Leivo Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta selvitti luennossaan, miten työvoiman väheneminen ja hoivan sekä hoidon tarpeen kasvaminen oli ollut sysäyksenä Kuntatyö projektin aloittamiselle. Työnantajajärjestössä oli nähty tarpeellisena muistuttaa kuntia ja erityisesti kuntapäättäjiä kuntien työnantajaroolista. Kuntien ja kuntayhtymien suunnitelmallinen ja hyvä työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka nousee menestystekijäksi, kun tulevaisuudessa kilpaillaan osaavasta henkilökunnasta. Yhteistoiminta esimiehen työvälineenä oli iltapäivän aihe. Osastonhoitaja Sirpa Vuorinen, apulaisosastonhoitaja Virpi Pakkanen ja työsuojeluvaltuutettu Kristina Mäkelä saivat puheenvuoroissaan näkyviin kolme eri näkökulmaa esimiestyön yhteistoimintaroolista. Esitykset tukivat toisiaan ja nostivat työpaikkatason yhteistoiminnan taikasanoiksi viestinnän, oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen. Paimion sairaalan ylihoitaja Anne Laapotti-Salo kertoi omassa osuudessaan Paimion nykyisestä sairaalatoiminnasta, joka koostuu keuhkosairauksien, reumatautien ja kuntoutuksen osa-alueista. Ylilääkäri Kari Liippo selvitti tuberkuloosibasillin voittamisen olleen Suomessa maailmanluokan menestystarina, jossa myös arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola näytteli tärkeää osaa. Kolmessa ryhmässä päästiin kierrokselle tähän upeaan Unescon maailman perintölistalle pyrkivään sairaalarakennukseen. Yhteistoimintasopimuksen uusiminen on meneillään ja työryhmän työskentely etenee kohti parempaa yhteistoimintasopimusta, näin kertoi vs. henkilöstöpäällikkö Tom Riski lyhyessä yhteenvedossaan. Strategiakyselyyn paljon vastauksia VSSHP:n strategiaa koskevaan kyselytutkimukseen vastasi 55 prosenttia kyselyn saaneista eli 198 työntekijäämme. Kehittämistoimisto kiittää vastaajia ja julkistaa tulokset Hospitaalin seuraavassa numerossa elokuussa. Miika Jääskeläinen Potretissa viestintäpolitiikkatyöryhmä, vasemmalta Lisa Pelttari, Mirja Hovirinta, Hanna Mäkäräinen, Marko Marsala ja Esa Halsinaho. Esa Halsinaho Sairaanhoitopiirin viestinnän ohjausryhmä päätti , että piirille laaditaan sen strategiaan perustuva viestintäsuunnitelma. Ohjausryhmä perusti tätä varten työryhmän, jossa työskentelivät viestintäpäällikkö Esa Halsinaho, pääluottamusmies Mirja Hovirinta, yhteyspäällikkö Marko Marsala, tulosryhmän johtaja Hanna Mäkäräinen ja johtava lääkäri Lisa Pelttari (henkilöstöpäällikö Nina Vainio estyi äitiyslomansa takia). Työryh- Työkaluja arkiseen työhön Kaisa Riikilä Keskeinen syy sairaanhoitopiirin viestintäpolitiikan laatimiseen on viestintäpäällikkö Esa Halsinahon mukaan, että talossa työskentelevillä ihmisiltä on puuttunut rohkeutta tiedottaa asioista. Etenkään tiedotusvälineiden edustajille ei ole uskallettu puhua omaan työhön liittyvistä asioista, kun on epäilty omia valtuuksia. Halsinaho toivookin, että nyt, kun politiikka on valmis, ihmiset ymmärtäisivät, että he ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. He ovat siis oikeutettuja ja jopa velvoitettuja siitä kertomaan. Sairaalaorganisaatioita on vaivannut ajatusmalli, jonka mukaan vain Ymmärrettävää tekstiä, kiittelee Anne Hedman viestintäpolitiikkaa. ylin johtaja saa puhua asioista julkisuudessa. - Nyt on aika aloittaa politiikan tunnetuksi tekeminen talon sisällä ja ihmisten sitouttaminen sen käyttöön ottoon. Uskon, että viestintäpolitiikka oikein hyödynnettynä auttaa meitä kaikkia yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa, Halsinaho arvioi. Salon aluesairaalan johtava ylihoitaja Anne Hedman on perehtynyt uuteen viestintäpolitiikkaan ja uskoo sen helpottavan jokapäiväistä työtään. - Se on kirjoitettu helposti ymmärrettävään muotoon ja se antaa selkeitä työkaluja jokapäiväiseen työntekoon. Uskon, män luonnoksia käsiteltiin viestinnän ohjausryhmässä syksyllä ja vuoden 2007 lopussa luonnoksesta pyydettiin lausunnot piirin yhdeltätoista yhteistyötoimikunnalta, joista kymmenen antoi lausunnon. Viestinnän ohjausryhmä hyväksyi yhteistyötoimikuntien lausuntojen perusteella päivitetyn version helmikuussa ja nimesi sen viestintäpolitiikaksi. VSSHP:n hallitus hyväksyi viestintäpolitiikan otettavaksi käyttöön Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Viestintäpolitiikka-nimeä perusteltiin sillä, että kyseessä on enemmän viestinnällisen tahtotilan ilmaus kuin konkreettinen suunnitelma tai ohjelma. Sitä voisi nimittää myös viestintästrategiaksi; sairaanhoitopiiri on kuitenkin päättänyt, että sillä on vain yksi varsinainen strategia ja sen lisäksi sillä voi olla politiikkoja, ohjelmia ja suunnitelmia. että omaksumalla politiikan sisällön, viestinnän tärkeys iskostuu selkäytimeen. Politiikka sisältää myös käytännön työkaluja. Siinä on esimerkiksi mietitty valmiiksi erilaisiin viestintätarpeisiin sopivat kanavat ja myös työnjako on määritelty. Nyt ei jokaisessa viestintätilanteessa tarvitse suunnitella toteutusta alusta loppuun, kun suurin osa asioista on politiikassa valmiiksi mietitty. Anne Hedman pitää erinomaisena asiana myös sitä, että politiikassa korostetaan viestinnän kahdensuuntaisuutta ja sitä, että jokaisella yhteisön jäsenellä on vastuu tiedon kulusta. Mikael Soininen

9 HOSPITAALI 9 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin viestintäpolitiikka Viestintäpolitiikka on hyväksytty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksessa. Viestintäpolitiikka on voimassa toistaiseksi ja sitä tarkistetaan hallituskauden vaihtuessa tai hallituksen sitä muulloin halutessa. Viestinnän arvot VSSHP:ssä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia uudistettiin vuonna 2007 ja se ulottuu vuoteen VSSHP:n strategian mukaan perusarvot ovat demokratia, potilaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, tehokkuus, henkilöstön hyvinvointi ja jatkuva uudistuminen. VSSHP:n strategiasta on johdettu viestinnän arvot: Demokratia: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin viestintä perustuu yhteiseen arvopohjaan ja yhteisesti hyväksyttyihin periaatteisiin. Potilaslähtöisyys: Viestintä tukee sairaanhoitotoimintaa. Viestintä helpottaa potilaiden, väestön ja sidosryhmien mahdollisuuksia saada tietoa sairaaloiden toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja hoitotuloksista. Suomen- ja ruotsinkieliset potilaat ja omaiset saavat tietoa ja palvelua omalla äidinkielellään. Oikeudenmukaisuus: Hyvä viestintä on kiinteä osa oikeudenmukaista, kuuntelevaa ja kannustavaa johtamista. Tehokkuus: Viestinnällä edistetään sairaanhoitopiirin tehokasta yhteistyötä omistajakuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Henkilöstön hyvinvointi: Avoin ja aktiivinen viestintä parantaa tiedonkulkua, tukee henkilökunnan työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä sekä lisää vaikutusmahdollisuuksia oman työpaikan ja toiminnan kehittämiseen. Jatkuva uudistuminen: Vuorovaikutteinen, kuunteleva ja työyhteisöä osallistava viestintä on oleellinen osa jatkuvaa uudistumista. Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutteinen prosessi, jossa eri tahot vaihtavat informaatiota. Viestimällä keskenään ihmiset luovat, käsittelevät ja ylläpitävät merkityksiä. Viestintä on suullista, kirjallista, painettua, sähköistä, sanatonta ja symbolista. Ilmeet ja eleet tukevat viestintää. Viestintä on jatkuvaa toimintaa. Kaikki viestivät! Viestintä ei ole vain viestintäyksikön tai ylimmän johdon tai esimiesten asia. Viestintä koskee jokaista VSSHP:n työntekijää. Viestinnän vaikutuksia voi mitata. Viestintä VSSHP:ssä VSSHP:n viestinnällisiä edellytyksiä ovat yhtenäiset toimintaohjeet ja toimintatavat koko työyhteisössä viestinnällisesti aktiivinen ja osaava henkilökunta nykyaikaisten ja tehokkaiden viestintäkeinojen oikea-aikainen käyttäminen tehokas viestintä myös poikkeusoloissa VSSHP:ssä noudatetaan seuraavia hyvän viestinnän periaatteita: viestintä on palvelua ja palvelu on viestintää asioista viestitään totuudenmukaisesti ja oikea-aikaisesti ja erityisesti muutostilanteissa riittävän varhain viestinnässä kunnioitetaan kansalaisten oikeutta yksityisyyden suojaan viestintätilanteessa jokainen työntekijä on oman työnsä asiantuntija viestinnässä noudatetaan lakeja ja säännöksiä Viestinnän tavoitteet VSSHP:n viestinnän tavoitteena on tukea strategisten päämäärien saavuttamista ja erityisesti tukea potilaiden hoitoa parantaa VSSHP:n julkisuuskuvaa tehostaa asiakaspalvelua ja lisätä asiakastyytyväisyyttä tukea henkilökunnan rekrytointia ja perehdyttämistä edistää henkilökunnan tietämystä omasta työyhteisöstään tukea henkilökunnan sosiaalista kanssakäymistä parantaa kansalaisten mahdollisuuksia saada sairauksia ja hoitopalveluita koskevia Viestinnän kanavat VSSHP:n käyttämät viestintäkanavat on ryhmitelty alla olevaan taulukkoon: tietoja toimia hyvin myös poikkeusoloissa Viestinnän kohderyhmät VSSHP:n viestinnän kohderyhmiä ovat oma henkilökunta lääketieteen ja sairaanhoitoalan opiskelijat potilaat, omaiset ja vierailijat sekä muut asiakkaat VSSHP:n alueella asuva väestö jäsenkuntien edustajat VSSHP:n terveyskeskukset sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat VSSHP:n ulkopuolella toimivat sosiaali- ja terveysalan toimijat tiede- ja tutkimusyhteistyökumppanit muut yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Viestinnän vastuut ja valtuudet Viestinnän vastuut määritellään VSSHP:n hallintosäännössä (18 ja 51 ) ja toimintasäännössä (17 ). Kuntayhtymän tiedottamista johtaa hallitus, joka myös hyväksyy yleiset ohjeet tiedottamisesta. Sairaanhoitopiirin johtaja johtaa kuntayhtymän sisäistä ja ulkoista viestintätoimintaa. Viestintäpäällikkö vastaa sairaanhoitopiirin johtajan johdolla kuntayhtymän tiedottamisesta. Koska viestintä on yhteistyötä, joka koskettaa kaikkia työntekijöitä, viestintää käsitellään myös VSSHP:n voimassa olevassa yhteistoimintasopimuksessa. Yhteistoimintasopimuksen 3 :ssä todetaan mm., että VSSHP:n on annettava henkilöstölle esiin tulevien asioiden käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot turvattava henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet yhteistoiminta-asioissa tiedotettava piirin tavoitteita koskevista yleisistä asioista ja niiden kehitysnäkymistä tiedotettava erityisesti henkilöstön asemaan oleellisesti vaikuttavista tekijöistä, jotka sisältyvät toiminta- ja taloussuunnitelmiin pyrittävä tiedottamisessa molemminpuoliseen aktiivisuuteen, oikea-aikaisuuteen ja työyhteisön sisäiseen tiedonkulkuun Kullakin organisaatiotasolla vastuulliseksi johtajaksi valitulla on myös viestintävastuu. Viestintäkanavan tyyppi Sisäisen viestinnän kanavia Ulkoisen viestinnän kanavia Henkilöiden väliset kontaktit esimiesten ja alaisten väliset keskustelut asiakaspalvelutilanteet työpaikkakokoukset kokoukset muut kokoukset sidosryhmien informointitilaisuudet henkilöstötilaisuudet puhelin puhelin sähköposti sähköposti kirje kirje Tekniset kanavat intranet internet ilmoitustaulut ekstranet sisäradio (sisäiset kuulutukset) virallinen ilmoitustaulu joukkoviestimet Omat painotuotteet monistetut kertatiedotteet tiedotuslehdet säännölliset viikkotiedotteet vuosijulkaisut henkilöstölehti potilasoppaat muut painotuotteet Maksulliset kanavat rekrytointi-ilmoitukset luettelotiedot ja muut maksulliset ilmoitukset muu markkinointiaineisto Vastuuhenkilöt voivat jakaa viestintävastuuta edelleen alaisilleen. Viestinnän perustasoja ovat osastot ja niitä vastaavat työyksiköt, joiden esimies vastaa osastonsa viestinnästä. Viestintä lähtee yksilöistä. Jokainen työntekijä on vastuussa omasta viestinnästään. Jokaisella työntekijällä on oikeus kertoa omasta työstään, kuitenkin tietosuojan vaatimukset huomioiden. VSSHP:ssä on viestintäyksikkö. Viestintäyksikkö kuuluu hallintokeskukseen, jota johtaa sairaanhoitopiirin johtaja. Hallintokeskuksessa viestintäyksikkö sijoittuu hallintotoimistoon. Viestintäyksikkö huolehtii sairaanhoitopiirin johtajan antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti kuntayhtymän yleisistä tiedotustehtävistä ja viestinnästä. Viestinnän seuranta Viestinnän vaikuttavuutta ja onnistumista seurataan säännöllisesti tehtävillä mittauksilla. Mittauksista saatavia tietoja käytetään viestinnän kehittämiseen ja resursointiin. Mittausmenetelmien käyttö määritellään tarkemmin vuotuisissa viestintäsuunnitelmissa. Viestintä poikkeusoloissa Viestinnän tärkeys korostuu poikkeuksellisissa olosuhteissa. VSSHP:n kannalta sellaisia poikkeustilanteita voivat olla suuronnettomuudet, laajat epidemiat, työtaistelutilanteet, häiriötilanteet työyksiköissä tai infrastruktuurin toimintahäiriöt. VSSHP varautuu poikkeusolojen viestintään erillisillä ohjeilla, koulutuksella, harjoituksilla sekä kriisioloihin mitoitetulla viestintätekniikalla. Viestintäkoulutus VSSHP tarjoaa ja järjestää henkilökunnalleen viestintäkoulutusta, joka on mitoitettu sopimaan työntekijöiden viestinnälliseen vastuuseen ja viestinnällisiin tarpeisiin työyhteisössään. Viestintäkoulutuksen laajuus ja laatu määritellään tarkemmin viestintäsuunnitelmassa. Viestintäsuunnittelu Viestintäpolitiikkaan perustuvat viestinnälliset toimenpiteet, niiden aikataulu ja vastuuhenkilöt sekä niihin varattavat resurssit määritellään viestintäsuunnitelmassa. Viestintäpolitiikan toimenpano määritellään sairaanhoitopiirin vuosittaisessa viestintäsuunnitelmassa, jossa esitetään mahdolliset viestinnän resurssimuutokset myös taloussuunnitelmakauden kahdelle seuraavalle vuodelle. Tulosyksiköt laativat omaan toiminta- ja taloussuunnitteluunsa liittyvän vuosittaisen viestintäsuunnitelman, joka perustuu sairaanhoitopiirin viestintäpolitiikkaan. Viestintää ohjaavat tärkeimmät lait ja säännökset luetellaan viestintäpolitiikan liitteenä. Viestintäpolitiikka liitteineen on kaikien luettavissa internet-sivulla Viestintäkanavien käyttö määritellään tarkemmin viestintäsuunnitelmassa.

10 10 HOSPITAALI Vuoden 2007 menestyjät Vuoden menestyjä kannustepalkinto myönnetään työntekijälle, työryhmälle tai osastolle jälkikäteen edellisen vuoden toiminnan perusteella. Hakemuksia tuli yhteensä 55. Tulospalkkauksen johtoryhmä pyysi hakijoista lausunnot tulosryhmien ja tulosalueiden esimiehiltä ja teki saatujen lausuntojen perusteella esityksen Vuoden menestyjä palkinnon saajista. Valinta perustuu Vuoden menestyjän arviointiperusteisiin, joita ovat: Sisätautien 75 vuotta kansiin ELÄKKEELLE yksikön toimintatapojen kehittäminen tehokkaammiksi ja joustavammiksi työtehtävien erittäin menestyksellinen hoitaminen vaikeissa tai poikkeuksellisissa oloissa työyksikön oma-aloitteellisuus työpaikan palvelukulttuurin, ilmapiirin, oppimistapojen tai osaamisen muuttamiseksi ja edistämiseksi Vuoden 2007 menestyjiä ovat: TYKS: fysiologian ja isotooppilääketieteen tulosyksikkö - Osastonhoitaja Anne Hjort - OYL, professori Olli Raitakari TYKS: huollon palvelujen tulosyksikkö Huolto/kuljetus os. 671, muuttoihin osallistuvat huolto- ja ammattimiehet: Mahmut Aydin, Kari Hämäläinen, Raimo Leppänen, Kai Mannervo, Jarmo Ojanen, Juha-Mikael Tihleman, Petri Tuomisto, Erkki Vanhanen TYKS: konservatiivisen hoidon tulosryhmä - Osasto 012 hoitohenkilökunta, erikoislääkäri Olli Arola, erikoislääkäri Ilpo Nuotio, osastonsihteerit, laitoshuoltajat - Infuusiopoliklinikan sairaanhoitaja Sinikka Riutta, os Sukupuolitautien poliklinikan hoitajat: Monika Storberg, Paula Varpula, Leena Lindqvist - Raision sairaalan kardiologian poliklinikka: kardiologi Tiina Salo, sh Anne Grundsten, sh Pirkko Moberg ja ph Anu Ahdelma TYKS: operatiivisen hoidon tulosryhmä - Polikliiniset lasiaisinjektiot ja potilaiden hoidon seurannan toteuttava työryhmä/tyksin silmäpoliklinikalla - Oyl Harri Hakovirta ja kir. el Maria Korhonen = Raision sairaalan seniorikirurgit - Ortopedian ja traumatologian klinikan jalkakirurgian prosessi - Osasto 250:n perehdytyksestä vastaavat opetushoitajat sh:t Paula Vaanola ja Merja Turunen ja Johanna Katomaa os:lta 960 (oli os:lla 250 käynnistämässä projektia) TYKS: teknisen huollon tulosyksikkö - Rakennushuollon tulospalkkioryhmä: rakennushuolto 1880 ja Raisio 1883 TYKS Vakka-Suomen sairaala - ensiavun henkilökunta - ortopedi Arsi Broberg LOIMAAN ALUESAIRAALA - Loimaan aluesairaalan fysioterapiaosasto - leikkausosasto/päiväkirurginen yksikkö PSYKIATRIAN TULOSALUE - Addiktiopoliklinikka, TYKS - Halikon sairaala vanhusvastuualue vanhuspsykiatrian palvelut I, PH 601 ja vanhuspsykiatrian pkl, PHV - Psykiatrian tulosalue, Halikon sairaala, viikkokuntoutusosasto 503 SALON ALUESAIRAALA - Salon aluesairaalan lääkehoidon työryhmä (osastonhoitajia, proviisori, vastaavia sairaanhoitajia, apulaisosastonhoitaja) TURUNMAAN SAIRAALA - Eval Jan-Erik Wickström VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUS - Kehittämishanke K4104 projektiryhmä Ultra Bra VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HALLINTO- KESKUS - Hinnastotyöryhmä: Vesa Koski, Tuula Markula, Kirsi Pernu, Pasi Ahomäki, Henrik Niinisalo, Leena Ollonqvist ja Ville Vuori - Hallintotoimiston toimistosihteerit ja toimistonhoitaja Vuoden menestyjille järjestetään yhteinen palkintojenjakotilaisuus Juhlapotretti sekä eräiden palkittujen esittely Hospitaali nro 5:ssä, joka ilmestyy Ylilääkäri, professori Jorma Viikari (vas.) lahjoitti sisätautiklinikan 75-vuotishistoriikin johtajaylilääkäri Turkka Tunturille. Esa Halsinaho TYKSin sisätautien klinikka on toiminut Kiinamyllynmäellä kunnioitettavat 75 vuotta. Sen kunniaksi klinikka piti syntymäpäiväjuhlat TYKSin pääruokasalissa lähes salintäyteisen juhlavierasjoukon kera. Klinikan ylilääkäri, professori Jorma Viikari palautti avauspuheenvuorossaan mieliin tärkeimpiä tapahtumia vuosien varrelta. Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi toi juhlaan sairaanhoitopiirin terveiset ja ylihoitaja Liisa Iire muisteli hoitotyön vaiheita vuosien varrelta. Henkilökunnan edustajan puheenvuoron käytti sairaanhoitaja Eeva-Liisa Virta ja klinikalla opiskelleen puheenvuoron dosentti Markus Juonala. TYKS Sisätautien klinikka 75 vuotta -kirjan ovat toimittaneet Jorma Viikari, Liisa Iire, Ilkka Kantola, Taina Mertamo ja Auli Toivanen. Kirja koostuu kolmestatoista erillisestä artikkelista, joilla on yhteensä yli 20 kirjoittajaa. Kirjasta on otettu 600 kappaleen painos, josta jokainen sisätautien klinikan työntekijä halutessaan saa oman kappaleen. Kirja on luettavissa ja haluttaessa kopioitavissa ja tulostettavissa sisätautiklinikan omilla intranetsivuilla, jonne kaikki VSSHP:n työntekijät pääsevät työpaikkojen tietokonepäätteiltä (osoite: yksiköiden kotisivut/ TYKS/ konservatiivinen hoito/ sisätautien klinikka/ Sisätautien klinikan organisaatio. Lisäksi jokainen tulosyksikkö voi halutessaan pyytää ylilääkärin sihteeri Taina Mertamoa lähettämään yksikköön oman kappaleen yksikön kirjastoon. Temppeliherrain Turun komentajakunta järjesti tammikuussa Sigynsalissa hyväntekeväisyyskonsertin, jossa lauloi Jorma Hynninen säestäjänään Ilkka Paananen. Konsertin tavoitteena oli kerätä rahaa lämpöpatjan ja -peitteen hankkimiseksi TYKSin keskolaan. Toukokuun 22. päivänä temppeliherrat luovuttivat konsertin tuoton 4000 euroa lastenklinikalle ja tutustuivat samalla keskolaan ja sen toimintaan. Lahjasekin luovuttivat Turun komentajakunnan intendentti Veikko Kokkonen (oik.), komentaja Risto Penttinen sekä Suomen suurpriorikunnan varasuurpriori Ilkka Välimäki (vas.). Tyytyväisinä vastaanottajina olivat ylilääkäri Marja-Riitta Ståhlberg sekä osastonylilääkäri Liisa Lehtonen. Esa Halsinaho Kollegoiden, työtovereiden ja ennen kaikkea pienten potilaiden suuresti arvostama lastenklinikan osastonylilääkäri, professori Toivo T. Salmi siirtyy eläkkeelle. Lastentauteihin (1977) ja lasten hematologiaan (1982) erikoistunut Topi Salmi tuli klinikalle apulaislääkäriksi Lasten hematologisen osaston ylilääkärin tehtäviin hän astui Professori Salmen julkaisutoiminta on runsasta, samoin hän on monen erikoisalansa kansainvälisen ja kotimaisen yhdistyksen jäsen. Onpa hän vaikuttanut myös Turun kaupunginvaltuustossa sekä terveyslautakunnassa toistakymmentä vuotta. Topi Salmen pitkän ja arvokkaan työn kunniaksi järjestettiin Medisiinassa 29. toukokuuta Toivo Salmi -symposium, jossa kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat luennoivat Salmen erikoisalasta. Juhlapäivä alkoi tervehdysten vastaanotolla ja päättyi juhlaillalliseen Meri- Karinassa. Kuvassa Toivo T. Salmi puolisonsa dosentti Tuula Salmen kanssa kuuntelemassa Päivi Lähteemäkeä, joka avasi symposiumin. Apulaisosastonhoitaja Eila Eerolaa juhlittiin eläkkeelle TYKSin henkilökunnan ruokasalissa 14. toukokuuta. Pitkän, lähes 35 vuoden päivätyön kirurgian klinikan (nykyisin traumatologian) vuodeosasto 214:lla tehnyt Eila muistetaan monesta. Ay-toiminnassa hän on ollut mukana lähes uransa alusta saakka, myös Tehyn pääluottamusmiehenä. Tuttu hän on myös sekä henkilökuntaneuvoston että yhteistyötoimikunnan aktiivisena jäsenenä. Kirjoittipa Eila jopa TYKSin henkilökuntaneuvoston historiikin. Juhlaväkeä Eila ilahdutti muisteluillaan työvuosiensa varrelta, ja mm. Tehyn pääluottamusmies Mirja Hovirinta sekä operatiivisen hoidon tulosryhmän ylihoitaja Tuija Lehti puhuivat ja kiittivät tuoretta eläkeläistä. Juhlan viihteestä vastasivat ansiokkaasti Mieskuoro laulun ystävien kvartetti sekä huilisti Carina Antas. Kuvassa Eila Eerolan (vas.) kanssa hallintoylihoitaja emerita Seija Paatero ja Tuija Lehti. KIITOKSET Lämpimät kiitokset Teille kaikille, jotka muistitte minua siirtyessäni eläkkeelle. Erityiskiitos eläkejuhlan järjestelyistä vastanneille ja juhlaan osallistujille, teitte jalan mentävän jäljen muistikarttaani. Eila Eerola Ravitsemushoidon strategiaseminaari Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Terveydenhuollon dieteetikkoyhdistys Tedy ry ja Kuntaruokailun asiantuntijat KRA ry järjestävät Turussa Ravitsemushoidon strategiaseminaarin, joka on suunnattu mm. ravitsemushoidon asiantuntijoille, hoitotyön johtajille sekä sosiaali- ja terveystoimialan johdolle. Lisätiedot:

11 HOSPITAALI 11 UUSIA VIRAN- JA TOIMENHALTIJOITA TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon klinikka Rikalainen-Salmi Riina, erikoistuva lääkäri Saarikoski Tuukka, erikoistuva lääkäri Soinikoski Mirka, erikoistuva lääkäri Fysiatrian yksikkö Jeromaa-Alho Jenni, fysioterapeutti, varahenk Hengitystuki- ja ensihoidon yksikkö Kylmälä Daisy, lastenhoitaja Keuhkosairauksien klinikka Kaisla Tiina-Maija, osastonhoitaja Kurjessuo Pirjo, apulaisosastonhoitaja Virta Heidi, sairaanhoitaja, varahenkilö Kirurgian klinikka Aarrekangas Johanna, sairaanhoitaja, varahenk Grönroos Irmeli, erikoislääkäri Evesti Pirjo, erikoislääkäri Frantzen Janek, erikoistuva lääkäri Fredriksson Riitta, perushoitaja Koskela Mirja, erikoislääkäri Nurmi Satu, sairaanhoitaja, varahenkilö Nurmi Susanna, sairaanhoitaja Oksalahti Kati, sairaanhoitaja, varahenkilö Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Raumanen Kati, perushoitaja Laitoshuolto Heiskala Mervi, laitoshuoltaja Huovinen Gloria, laitoshuoltaja Husic Mevlida, laitoshuoltaja Karhu Olga, laitoshuoltaja Louhola Maarit, laitoshuoltaja Määttä Sinikka, laitoshuoltaja Oganyan Anaida, laitoshuoltaja Sazonova Natalia, laitoshuoltaja Sillanpää Paula, laitoshuoltaja Lastentautien klinikka Kuokkanen Kaija, kuntoutusohjaaja Vahala Essi, sosiaalityöntekijä Ortopedian ja traumatologian klinikka Karlsson Nina, sairaanhoitaja Kurikka Helka, erikoislääkäri Mäki Katja, sairaanhoitaja Nieminen Pauliina, osastonsihteeri, varahenk Silmätautien klinikka Al-Juhais Mohammad, erikoislääkäri Jokiharju Johanna, sairaanhoitaja Lyyrtö Elisa, erikoistuva lääkäri Viitala-Nurmi Sari, sairaanhoitaja Sisätautien klinikka Hyppänen Taina, sairaanhoitaja Kajala Jaana, sairaanhoitaja Porela Pekka, erikoislääkäri Ruohonen Annukka, sairaanhoitaja Wirta Johanna, sairaanhoitaja Synnytysten ja naistentautien klinikka Kero Katja, erikoistuva lääkäri Teknisen huollon tulosyksikkö Peippo Kirsi, toimistosihteeri TYKS Vakka-Suomen sairaala Kirurgian osasto Tapanainen Sirkka-Leena, osastonhoitaja Leikkaus- ja anestesiaosasto Jantunen Kati, sairaanhoitaja Päiväosasto Karsila Minna, sairaanhoitaja LOIMAAN ALUESAIRAALA Kirurgian osastoryhmä Marjamäki Pirjo, sairaanhoitaja Leikkaus- ja anestesiayksikkö Vahos Katja, sairaanhoitaja Sairaanhoidon hallinto Kurikka Tarja, kliinisen hoitotyön asiantuntija Sisätautien osastoryhmä Isomaa Aija-Liisa, laitoshuoltaja Kuusisto Eliisa, sairaanhoitaja Laine Satu, sairaanhoitaja, varahenkilö SALON ALUESAIRAALA Ensiapu- ja toimenpideyksikkö Lausti Lotta, sairaanhoitaja Toivonen Tiina, sairaanhoitaja Kirurgian yksikkö Laakkio Eeva, sairaanhoitaja Metsä Riikka, sairaanhoitaja Salokannel Annika, sairaanhoitaja Sisätautien yksikkö Alanko Sari, sairaanhoitaja Lipponen Hanna-Riikka, sairaanhoitaja Virtanen Minna, sairaanhoitaja TURUNMAAN SAIRAALA Kiinteistöhuolto Möller Arja, laitoshuoltaja Mielenterveysyksikkö Gustafsson Lucia, laitoshuoltaja Sisätautiosasto Rajamäki Tea, laitoshuoltaja PSYKIATRIAN TULOSALUE Aikuispsykiatrian yksikkö Heikkilä Heidi, sairaanhoitaja Hänninen Kati, mielenterveyshoitaja Makkonen Heidi, sairaanhoitaja Saari Marja-Leena, sairaanhoitaja Suomi Leena, sairaanhoitaja Visuri Marjo, sairaanhoitaja Lastenpsykiatrian yksikkö Kinnunen Merja, sairaanhoitaja Nuorisopsykiatrian yksikkö Salonen Sini, sairaanhoitaja Sinisalo Susanne, sairaanhoitaja TYKSLAB Ekholm Kati, laboratoriohoitaja Grönroos Juha, erikoistuva lääkäri Haapasalo Mari, laboratoriohoitaja Partanen Tiina, laboratoriohoitaja Salander Charlotta, laboratoriohoitaja 50 % Skukin Sanna, laboratoriohoitaja VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUS Holstila Milja, erikoistuva lääkäri Mäntylä Mika, erikoislääkäri VARSINAIS-SUOMEN LÄÄKEHUOLTO TYKSin sairaala-apteekki Kivelä Riikka, proviisori Knuutila-Jerkku Minna, proviisori Rabehl Katriina, farmaseutti Salon aluesairaalan lääkekeskus Aronpuro Kirsi, farmaseutti TYKSIN SENIORIT RY SALON SENIORIT Vuosikokouksessa hallitukseen valittiin sääntöjen mukaan uusina jäseninä kaksivuotiskaudeksi Heimo Kumlander, Leo Renko ja Leena Uttula. Lisäksi edesmenneen Raija Vähämäen jäljellä olevaksi vuoden jaksoksi valittiin Taru Luukkala-Viitanen. Hallituksessa jatkavat Ritva Mäkelä-Lammi puheenjohtajana, Matti Salo varapuheenjohtajana ja Leo Mikkola. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa sihteeriksi valittiin Taru Luukkala-Viitanen ja varainhoitajaksi Inkeri Pitkänen. HENGELLINEN PIIRI Hengellinen piiri kokoontuu syyskaudella edelleen joka toinen tiistai klo TYKSin A-pääsisäänkäynnin luona olevassa Hiljaisessa huoneessa. Kokoontumispäivät ovat syksyllä 9.9., 23.9., 7.10., , 4.11., , 2.12 ja Kukin kokoontuminen on erillinen tilaisuus, joten piiriin voi liittyä milloin vain tai piipahtaa siellä milloin itse kullekin parhaiten sopii. Piirin vetäjinä toimivat edelleen rovasti Marja-Leena Meller- Mattila (puh ) ja yhdistyksen varapj Matti Salo (puh ). KUNTOILUJAOSTO Kokoonnumme aina maanantaisin klo ELOKUUN 18. ja 25. päivä kirkkoveneellä soutua. Kerralla mukaan mahtuu 14 soutajaa. Ilmoittautuminen 4.8. mennessä Inkerille, puh Lähtö Uittamolta Soutu- ja melontakeskuksen rannasta, bussin 13 pääteasemalta rantaan. Mukaan on hyvä varata hanskat ja helteellä hellehattu tai huivi pään suojaksi. Säävaraus. SYYSKUUN 1. päivä Pyöräretki Ruissaloon. Lähtö Tuomiokirkon edestä. Varaa kahviraha mukaan. 8. ja 15. pv Kävelyä sauvojen kanssa tai ilman Koroisten reitilla. Lähtö Tuomiokirkon edestä. 22. ja 29. pv Kävelyä Impivaarassa. Lähtö Uimahallin edestä. Bussi 13 U LOKAKUUN 6. ja 13. pv Kävelyä sauvojen kanssa tai ilman Hannunniitussa. Lähtö Kuralan Kylämäen pysäkiltä. Bussi no ja 27. pv Kävelyä Urheilupuistossa. Kokoontuminen Urheilupuiston Virastotalon puoleisella portilla. RETKI JA JUHLAJAOSTO Kaikkiin retkiin ja tapahtumiin pyydetään ilmoittautumaan määräaikaan mennessä sekä huolehtimaan maksusta ajallaan. Maksut maksetaan yhdistyksen tilille Osuuspankki Kaarinan konttori Elokuun 7. (torstai) Teatterimatka Tampereelle. Pyynikin kesäteatteriin katsomaan Kalliolle kukkulalle. Ilmoittautuminen mennessä Leena Uttulalle puh Viimeinen maksupäivä , viitenumero Hinta jäsenille 47,-, ei-jäsenille 52,-. Hintaan sisältyy matka, teatterilippu ja väliaikakahvi. Lähtö klo 15.15, Aurakatu 2. Paluu n. klo 22 Syyskuun 17. (keskiviikko) Högforsin ruukkikierros ja Marskin maja Lopella. Ilmoittautuminen viimeistään Terttu Henrikssonille puh Viimeinen maksupäivä 2.8., viitenumero Hinta jäsenille 42,-, ei-jäsenille 49,-. Hintaan sisältyy; matka, kahvit menomatkalla Ykköspesässä, lounas Marskin majalla. Lähtö Aurakatu 2 klo 8.00, paluu Turkuun klo Lokakuun 29. (keskiviikko) Retki Wiurilan kartanoon ja Rikalanmäkeen ruokailemaan. Ilmoittautuminen viimeistään Terttu Henrikssonille puh Matkan hinta 26,- jäsenille, ei-jäsenille 31,-. Viimeinen maksupäivä Viitenumero Hinta sisältää matkan, lounaan ja opastuksen. Lähtö klo Aurakatu 2 ja paluu Turkuun klo Lokakuun 31. (perjantai) Retki Tampereen työväen teatterin Frenkell in näyttämöllä esitettävään Heli Laaksosen kirjoittamaan Lukkosula ja lumpeenkukkia. Koska saimme vain 50 lippua, on matka jo täynnä, mutta kannattaa kysyä Leena Uttulalta puh mahdollisia peruutuspaikkoja! Maksettava viimeistään Viitenumero Matkan hinta, jäsenille 47,-, ei-jäsenille 52,-, sisältäen matkan, teatterilipun ja väliaikakahvin. Marraskuun 25. (tiistai) joulupuuro Tyksin kantasairaalan henkilökunnan ruokasalissa. Vain jäsenille. Ilmoittautuminen mennessä Terttu Henrikssonille puh Tammikuun 13. (tiistai) Ilkka Kuusiston ooppera Vapauden vanki, Ryti,Risto nro 236/46 Kansallisoopperan Alminsalissa. Ilmoittautuminen viimeistään Leena Uttulalle puh Matkan hinta jäsenille 61,- ja ei-jäsenille 66,-. Maksettava viimeistään , viitenumero Hintaan sisältyy oopperalipun ja matkan lisäksi väliaikatarjoilu. Yksityiskohtainen aikataulu tiedotetaan syksyllä Hospitaali-lehdessä. Arvioitu lähtöaika klo Aurakatu 2 ja paluu noin klo Yhdistyksen kotisivut Osoitteessa Tyksin seniorit ry sisältää mm. jäseneksi liittymisohjeet ja tapahtumakalenterin. Jos henkilötietosi, osoitteesi, puhelinnumerosi tai sähköpostiosoitteesi ovat muuttuneet, muistathan ilmoittaa muutoksista sihteerille, joka hoitaa jäsenrekisteriä. Kesäretken teemme Tampereen seudulle. Tutustumme oppaan johdolla Visavuoreen Valkeakoskella. Tampereella meillä on opaskierros, ja retken päätämme käymällä Särkänniemessä. Matkan hinta on 57,- (sisältää edellä mainittujen lisäksi kahvin ja ruokailun) klo kokoonnumme Prykin kerhohuoneella Salmenranta 2:ssa saunomista ja kahvit Ristinkalliolla. Tervetuloa mukaan kaikki aluesairaalasta eläkkeelle jääneet! VÄITELLEITÄ Valtiotiet. maist. Florence Schmittin väitöskirja, jonka suomenkielinen nimi on Lapsiperhe syövän varjossa, tarkastettiin 10. toukokuuta. Schmitt toimii tutkijana VSSHP:n psykiatrian tulosalueen lastenpsykiatrian yksikössä. Väitös kuuluu lastenpsykiatrian alaan. YLEISKIRJEITÄ Yleiskirje nro 18/2008, Vuoden 2008 järjestelyvaraerien suuntaaminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Yleiskirje nro 19/2008, Kutsurahan maksaminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ajalla

12 12 HOSPITAALI VAPAALLA Melonta vie sydämen Saaristomeren melojien majalla Turun Uittamolla hyörii iloisen punainen joukko. TYKSin melojat virittelevät kanoottejaan ja valmistelevat iltaretkeä Aurajoelle. Kaisa Riikilä Kymmenen vuotta sitten Markku Alanen ja Torsti Vienola päättivät perustaa TYKSiin oman melontaseuran. He työskentelivät molemmat lastenkirurgisella osastolla ja samalta osastolta joukkoon liittyi muitakin. Heti aluksi ryhmä lähti mukaan Saarijärvellä järjestettyyn Suomi meloo -tapahtmaan. Vuokrasimme ensin huonon kajakin, mutta paikan päällä tutkailimme muiden välineitä ja päädyimme hankkimaan kesken ensimmäisen kisan uuden Atlantic-merikajakkikaksikon. Se TYKSissä kuvattua taidetta WAMissa Valokuvataiteilija Minna Havukaisen ja elokuvaaja Sini Liimataisen videota ja valokuvaa yhdistelevä näyttely Viiltovalmis luo kuvitteellisen sairaalamaailman Wäinö Aaltosen museon studioon heinä-elokuuksi. Teokset on kuvattu TYKSissä vuosina , ja niiden syntyminen on edellyttänyt tiivistä yhteistyötä henkilökunnan ja potilaiden kanssa. Näyttelyn yhteydessä järjestetään avoin tilaisuus TYKSin henkilökunnalle kello WAMissa. Rajoitettu osallistujamäärä. Ennakkoilmoittautumiset tai puh Kaikille avoin taiteilijatapaaminen kello WA- Min studiossa. Medi-Heli 10 vuotta Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa lentävän lääkärihelikopteri Medi-Heli 02:n toiminnan käynnistymisestä on kymmenen vuotta. Ensimmäinen lento tehtiin 21. toukokuuta Lääkäri- ja pelastushelikoptereita on nykyään maassamme kuusi. Vuodesta 2006 lähtien on Medi-Heli 02:n lääkinnällisestä toiminnasta vastannut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Medi-Heli ry:n kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Mikael Soininen oli hyvä hankinta, sillä edelleen se on meidän laivaston johtotähti, Markku Alanen naureskelee harrastusporukan alkuvaiheita. Suomi meloo -tapahtuma houkuttelee Suomi meloo -tapahtuma on edelleen keskeisin osa melontaseuran yhteistä toimintaa. Mukana on kymmenkunta ihmistä aktiivisesti ja porukka kiittelee hienoa henkeä, joka saa heidät aina uudestaan ja uudestaan lähtemään reissuun. Osa meistä harrastaa lajia säännöllisesti. Osalle porukasta kesän Suomi meloo -tapahtuma on lähes ainut kerta, kun he melaan tarttuvat, kertoo porukan ainoa koko sulanveden ajan merellä viihtyvä Tarja Paavola. Tapahtumassa on koko porukan mukaan hieno tunnelma. Ja läpi kesäisten öiden jatkuva melonta tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata luontoa koko valoisan yön. Uskomattoman lähellä luontoa Tässä harrastuksessa luonto on todella lähellä ja kajakilla pääsee sellaisiin matalikkoihin ja kapeikkoihin, mihin ei oikeastaan mitenkään muuten pääse. Kajakista katselee maailmaa aivan erilaisesta kulmasta kuin koskaan muuten, Leila Voutilainen kertoo. Olen liikkunut vesillä koko ikäni, mutta olin jo yli viidenkymmenen kun pääsin ensimmäistä kertaa kajakkiin. Se vei sydämen välittömästi, Leila toteaa. Hänen matkakumppaninaan on useimmiten aviomies Väinö. Riitta Virolaisen mukaan melontaretket tarjoavat myös sopivasti jännitystä ja hänkin korostaa hienoja luontoelämyksiä. Myös tämän porukan henki on upea. Aina saa apua ja hauskaa on taatusti. Suomi meloo -tapahtuman kaikille yhteisessä iltajuhlassa me satsaamme perinteisesti hyvään ruokaan ja tunnelma on aivan ainutlaatuinen kertoo Riitta. Markku Alanen on edelleen ehdottoman innostunut harrastuksestaan. Tämä on varmasti parasta, mitä mies voi tehdä housut jalassa, hän veistelee. Kursseja kaikille Melontaseuraan ovat kaikki halukkaat tervetulleita mukaan. Seura järjestää kesän aikana useita kursseja, joissa aloittelijat pääsevät oppimaan merellä ja kajakilla liikkumisen saloja. Kurssit järjestetään yhteistyössä Saaristomeren Melojien kouluttajien kanssa. TYKSin Melontaseuran kesäkurssit ma kello ke kello ma kello Ilmottautumiset Kuva: Pekka Vepsäläinen Sairaanhoitopiirin työsuojelun yhteistoimintapäivä suojelupäällikkö Henrik Jalon johdolla toteutettiin Hehkun Majalla Halikossa. Mukana oli työsuojelutoimijoita sairaanhoitopiirin eri yksiköistä. Siivoustalkoot Yläneellä Riitta-Liisa Mäntymäki Eläkeläiset Riitta-Liisa Mäntymäki, Raija Tanhuanpää ja Lassa Uusitalo organisoivat talkoo- ja siivouspäivän teemalla: Oksa lavalla on oksa pois rannalta Rauha-Maunula siistiksi. Tempaukseen osallistui 20 henkilöä. Jälki näkyi, puuta kaatui sahan äänien säestyksellä, puut pilkottiin saman tien pinoon ja risut kasattiin roskalavalle. Rakennukset siistittiin seiteistä ja hävitettiin pensaat seinänvierustoilta, rännit puhdistettiin neulasista. Huvimajan ja pihan kalusteet saivat pinnoilleen uutta väriä iloksi silmille ja samalla niiden käyttöikä piteni. Veneetkin saivat uudenlaisen hohteen valkoisille kyljilleen. Naapurihuvilalla ihmeteltiin, onko sotajoukko saapunut Säkylän varuskunta-alueelta. Metsikössä kuhisi vähän samaan malliin. Tekemisessä oli ilon meininki. Naurua ei unohdettu. Keittiöjoukko huolehti energialatauksesta valmistamalla maukasta keittoa ja kahvit talkooväelle. SuPerin illanvietto SuPerin ammattiosasto järjesti jäsenilleen ja koko piirin superilaisille illanvieton Metsä-Jukolan Metsä-Venlassa 22. huhtikuuta. Ammattiosaston puheenjohtaja Irmeli Kuusela toivotti väen tervetulleeksi ja kertoi ajankohtaisista asioista. Sen jälkeen oli vuorossa saunomista ja muuta mukavaa. Keväinen sää oli upea ja ilta kaikin puolin antoisa. Tästä suurkiitos kaikille asiaan vaikuttaneille! Superilaisista oli todella mukava myös jälleen kerran todeta, miten hieno vapaa-ajanviettopaikka meillä on. Jaana Dalén