Hyvästä erinomaiseksi turvallisuuden saralla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvästä erinomaiseksi turvallisuuden saralla"

Transkriptio

1 Numero 2 / 2007 Johtoryhmän kolumni: Hyvästä erinomaiseksi turvallisuuden saralla Uudistettu työturvallisuuslaki saanut aikaan muutoksia työpaikoilla Työsuojeluvaltuutetun toimintakertomus Työhyvinvointi ja yritysten hyvinvointi Ylityöt tapaturmariskinä Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenseminaari Kouvolassa Kesäriemua ja kuntoa - turvallisia trampoliinihyppyjä!

2 Pieter-Jan Bots, EHSQ manager Kemira Oyj Environment & Safety Hyvästä erinomaiseksi turvallisuuden saralla Kuka on vastuussa turvallisuudesta? Kuinka luodaan sitoutumista turvallisuuteen? Kuinka johtaa turvallisuutta erinomaisen suorituskyvyn luomiseksi turvallisuusasioissa? Miten välttää sudenkuoppia? Olen EHSQ johtaja Kemira Groupissa. Kemiralla on useita erilaisia toimintoja: pieniä kolmen työntekijän toimipaikkoja, mutta myös lähes 1000 työntekijän työpaikkoja. Osa toimipaikoista on suuria kemikaalitehtaita, toisten toiminta puolestaan keskittyy kemikaaliannosten sekoittamiseen. Valmistamme tuotteita sekä vähittäiskauppaan, kuten Tikkurilan maaleja, että business to business toimintaan, kuten massa ja paperikemikaaleja. Jotta voisimme mukautua kaikkiin erilaisiin toimintoihin, tarvitsemme joustavaa lähestymistapaa, joka antaa neljälle eri toiminta alueelle ja noin sadalle Kemiran toimintayksikölle paljon vapautta etsiä itselleen parhaiten sopiva tapa toimia. Onko turvallisuus turvallisuuspäällikön vastuulla? Ei, turvallisuus on jokaisen vastuulla, ja linjajohto ohjaa oikeaan suuntaan. Erinomainen johtotiimi turvaa erinomaisen startin erinomaista suorituskykyä tavoiteltaessa tarkastellaanpa sitten taloudellista, toiminnallista tai turvallisuuden suorituskykyä. Osoittaako yrityksen hallitus tai toimitusjohtaja kiinnostusta turvallisuuden suorituskykyä kohtaan? Jos osoittaa, turvallisuusjohtajan työ helpottuu huomattavasti. Hallitus tai toimitusjohtaja ohjaa turvallisuusasioita eteenpäin, ja varmistaa, että turvallisuus on suunnitelmien tärkeysjärjestyksessä alkupäässä. Toisinaan turvallisuusjohtajan on houkuteltava linjajohto mukaan. Tämä voidaan toteuttaa osoittamalla turvallisuuden liiketoiminnallinen arvo. Se ei kuitenkaan aina ole ilmiselvää. Turvallisuusjohtajan tulee löytää tapoja herättää linjajohdon kiinnostus: vertailua muihin yrityksiin, työtapaturmien ja muiden vahinkojen (esim. vuodot, palonalut, konerikot) aiheuttamat kustannukset, tapaturmista aiheutuneet seuraukset ihmisille ja ympäristölle, oikeudelliset seuraamukset. Joskus hyvän turvallisuustason liiketoiminnallinen arvo tulee selväksi vakavan tapaturman seurauksena. On parempi osoittaa turvallisuuden liiketoiminnallinen arvo jo ennen kuin vakava tapaturma pääsee syntymään. Yhteiskunta odottaa meiltä yrityksiltä vastuullista toimintaa. Yritysimago kärsii, jos olemme uutisessa vahinkojen ja tapaturmien takia. Tapaturmien ja vahinkojen suorat ja epäsuorat kustannukset voivat olla merkittävä. Tapaturma tai vahinko voi myös viedä lakitupaan. Yrityksillä ja sen johdolla on myös moraalinen vastuu ja meillä kaikki on inhimillinen tarve suojata itseämme ja toisia tapaturmilta. Tapaturmat ja muut onnettomuudet eivät satu ʹvahingossaʹ, vaan ne voidaan kitkeä pois systemaattisella turvallisuusjohtamisella. Turvallisuusjohtajan tehtävänä on varmistaa tarvittavat työkalut, joilla voidaan rakentaa turvallisuuskulttuuria. Työkalujen käyttö on linjajohdon vastuulla kaikilla organisaatiotasoilla, ja linjajohto asettaa varsinaiset tavoitteet ja kohteet. Saattaa olla viisasta muodostaa johtoryhmä, joka vastaa ympäristö, terveys, turvallisuus ja laatuasioista (EHSQ johtorymä). Johtoryhmä määrittää, millä taktiikoilla pyritään erinomaiseen suorituskykyyn ympäristö, terveys, turvallisuus ja laatuasioissa, sekä seuraa tuloksia. Tähän johtoryhmään kuuluu linja tai liikkeenjohtoa, EHSQ johtaja sekä tuotannonjohtoa. Tarvitsemme linjajohdon sitoutumista luodaksemme erinomaisen turvallisuustason työpaikalla. Ilman linjajohdon sitoutumista mikään organisaatio ei onnistu saavuttamaan ja ylläpitämään korkeaa turvallisuustasoa. Sitoutumisen avulla on mahdollista saavuttaa edistystä, joka myös pysyy. Tämä ei tarkoita sitä, että linjajohdon tarvitsisi olla asiantuntijoita turvallisuudessa, mutta heidän täytyy tukea sitä. Vaikutukset ulottuvat koko henkilöstöön. (suom. Henriikka Virta, ) Tämä kolumni on johdanto aiheeseen. Jatko osassa esitellään yksityiskohtaisesti Kemiran mallia turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Nolla tapaturmaa foorumin jäsenet voivat lukea kolumnin jatko osan ekstranetissä osoitteessa: foorumi.fi/ekstranet > Kokemuksia työpaikoilta > Lomakkeita ja toimintamalleja 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007

3 Riikka Ruotsala, tutkija Uudistettu työturvallisuuslaki saanut aikaan muutoksia työpaikoilla tutki vuoden 2003 alusta voimaan tulleen uudistetun työturvallisuuslain (738/2002) toimeenpanoa työpaikoilla Sosiaali ja terveysministeriön teettämässä selvityksessä. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa sitä, miten uudistetusta laista on saatu tietoa työpaikoille, miten lain sisältö ja erityisesti uudet säännökset on ymmärretty ja sisäistetty työpaikkojen turvallisuustoiminnassa, onko lain tulkinnassa esiintynyt epäselvyyksiä ja mistä asioista työpaikoilla halutaan lisätietoa ja sovellusohjeita. Selvitys tehtiin verrattain nopeasti lain uudistamisen jälkeen. Lakiuudistuksille on tyypillistä, että ne muuttavat työpaikan käytäntöjä ja toimintaa pidemmällä ajalla. Tämä seikka huomioon ottaen voidaan selvityksen perusteella todeta, että laki on tavoittanut työpaikat hyvin ja lain tavoitteet ovat tulleet erinomaisen hyvin huomioiduiksi työpaikkojen turvallisuustyössä. Selvityksen mukaan lain uudistaminen on muun muassa laajentanut työturvallisuuden toimintakenttää ja kannustanut työpaikkoja tarttumaan uusiin työsuojelukysymyksiin. Lain uudet sisällöt ovat myös tuoneet palvelualoja ja julkisen sektorin työpaikkoja aiempaa tiiviimmin mukaan työturvallisuuslain piiriin. Lain toteutuminen työpaikoilla eri tasoista Kuva: Jorma Saari Selvityksen mukaan lain toteutuminen työpaikoilla on eri tasoista. Organisaatioissa, joissa on tarvittavat resurssit ja turvallisuustyöhön ollaan sitoutuneita, uudistettu laki on toteutunut hyvin: uusia säännöksiä on aloitettu toteuttaa lain hengen mukaisesti ja myönteisiä vaikutuksia arvioitiin olevan osittain jo näkyvissä. Osa työpaikoista oli selvityksen teon aikana aloittamassa uudistetun lain mukaisia käytäntöjä eikä lain toimivuutta ja vaikutuksia vielä osattu arvioida. Joissain, pääosin pienissä työpaikoissa uudistetusta laista ei oltu edes tietoisia. Näiden työpaikkojen saaminen mukaan työturvallisuuslain noudattamiseen on edelleen suuri haaste. Riskinarviointiin kiinnitetty huomiota Selvitys antaa viitteitä siitä, että lain uusien sisältöjen ohella uudistettu laki on vahvistanut työpaikkojen turvallisuustyötä tuomalla lain toteuttamiseen myös uusia työkaluja. Esimerkiksi työn vaarojen selvitystä ja arviointia (10 ) oli kyselyn tulosten mukaan tehty varsin laajasti työpaikoilla, sillä neljällä työpaikalla viidestä vaaroja oli tunnistettu ja kolmella neljästä niitä oli myös arvioitu. Työpaikat nimesivätkin riskinarvioinnin usein lain keskeiseksi uudistukseksi ja toimenpiteeksi, joka luo perustan muille työturvallisuutta parantaville toimenpiteille. Riskinarvioinnin kehittämistä mietittiin työpaikoilla erityisesti käytännön hyödyn kannalta. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007 3

4 Ensimmäisten arviointien todettiin olleen muun muassa ʹopetteluaʹ, ʹhyödyttömiä ruksi ja puutelistojaʹ tai ʹraskassoutuista hommaaʹ, joilla ei nähty vielä olleen suurta merkitystä käytännön työn kannalta. Useat haastateltavat olivat kuitenkin jo havainneet toimintatapojen kehittymistä ja pitivät riskinarviointia hyvänä ja kehittämisen arvoisena käytäntönä. Riskinarvioinnilla ymmärrettiin työpaikoilla laadullisesti varsin erilaisia käytäntöjä aina kahvipöytäkeskusteluista järjestelmällisiin ja henkilöstöä osallistaviin menetelmiin sekä tietojärjestelmien hyödyntämiseen asti. Osittain vaarojen selvittämisestä ja riskinarvioinnista puhumista vaikeutti keskenään päällekkäisten käsitteiden ja menetelmien käyttö. Esimerkiksi riskinarvioinnin suhde työterveyshuollon tekemään työpaikkaselvitykseen oli osittain epäselvä. Tutkimukseen haastatellut asiantuntijat ehdottivatkin, että työterveyshuolto ja työturvallisuuslakien integrointia mallinnettaisiin paremmin käytännön tasolla, jolloin eri toimijoiden yhteistyöstä ja asiantuntijuuden hyödyntämisestä saataisiin paremmin tukea työpaikan terveys ja turvallisuusasioiden edistämiseen. Laki koettiin helppotulkintaisena Uudistettua lakia pidettiin pääasiallisesti helppona tulkita, eikä se ollut aiheuttanut työpaikoilla liiemmin epäselvyyksiä. Kyselyyn vastaajista vain 6 % kertoi tulkintaongelmia esiintyneen omalla työpaikallaan. Lisätietoa ja tarkempia sovellusohjeita työpaikoilla kaivattiin muun muassa yksintyöskentelystä, väkivallan uhasta, häirinnästä ja kuormituksen arvioinnista. Lisätietoja: Selvitys on saatavilla Sosiaali ja terveysministeriön internetsivuilta > Julkaisut > Selvitykset 2007 Salminen, S., Ruotsala, R., Vorne, J. & Saari, J. Työturvallisuuslain toimeenpano työpaikoilla. Selvitys uudistetun työturvallisuuslain vaikutuksista työpaikkojen turvallisuustoimintaan. Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä 2007:4. Helsinki, Työturvallisuuslaki (738/2002) ja muu ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlexistä: Yhteiset työpaikat edelleen haaste Yhteiset työpaikat tuntuu olevan vaikeahko käsite. Mikä on yhteinen työpaikka ja kenen tehtävä on toteuttaa työsuojelua niissä? Tässä riittää lainlaatijoille vielä mietittävä ja selkeytettävää. Yhteinen työpaikka tuo myös korostetusti esiin sen nykyajan muutoksen, että perinteisen työnantaja työntekijä suhteen (palkkatyösuhteen) ohella työpaikan toimijoiden välillä on uudenlaisia sidoksia. 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007

5 Tommi Aapakari, työsuojeluvaltuutettu Aker Yards, Rauman telakka Työsuojeluvaltuutetun toimintakertomus ʺVuosi sinällään on ollut minulle henkilökohtaisesti työntäyteinen ja täynnä yllätyksiä, niin työrintamalla, kuin ammattiyhdistystoiminnassakin. Ollessani lohkotehtaalla osavalmistuksessa, jossa työntekijöitten vahvuus oli n. 115, asiamiehenä 6 vuotta, sain jo kokea työsuojelun haasteet konkreettisesti. Asioita mitä pitäisi korjata ja kehittää on valtavasti. Jo silloin tuntui että vaikka kuinka ottaa asioihin kantaa ja yrittää viedä niitä eteenpäin, ilman tukea se on miltei mahdotonta. Sitten kun tulin valituksi koko telakan valtuutetuksi, toimintakenttä laajeni radikaalisti. Työntekijöitten määrä miltei kuusinkertaistui ja samassa suhteessa myös kehitettävät ja korjattavat asiat. Onneksi minulla on nyt tukenani 2 varavaltuutettua sekä 15 ts asiamiestä, jotka vievät asioitaan eteenpäin osastoillaan, muuten tämä työsarka olisi mahdoton.ʺ Ajatus toimintakertomuksesta lähti viriämään muutama vuosi sitten ollessani työsuojelun peruskurssilla Murikka opistolla, jossa näin valtuutettu Eija Viitasen (nykyään aluejohtajana SAK:n Pohjois Karjalan aluepalvelukeskuksessa) samantapaisen kertomuksen. Lukiessani sen läpi hänen tehtävänkuvansa avautui minulle koko laajuudessaan. Ajattelin silloin, että jos itse tulen joskus valituksi työsuojeluvaltuutetuksi, olen tilivelvollinen kertomaan kuluvan vuoden asioista. Rauman telakka on iso työpaikka, ja alihankkijoita on enemmän kuin omia (omia 760 työntekijää ja 240 toimihenkilöitä, alihankkijoita 1300). Vielä kymmenen vuotta sitten hoidettavat asiat olivat aivan erilaisia. Myös se, että silloin olimme vain yksi telakka, joka vastasi omasta tuloksestaan, helpotti asioihin tarttumista. Nykyään kuulumme telakkaryppääseen, jossa on 17 telakkaa ympäri maailman ja työntekijää. Olemmehan toki vielä ns. oma yksikkömme, mutta työt ovat sirpaloituneet ympäri Eurooppaa, ja sieltä tulee myös paljon työvoimaa, mikä on muokannut työsuojeluvaltuutetun työnkuvaa radikaalisti. Käymme jatkuvasti neuvotteluja yhteisistä pelisäännöistä Suomen ja kaikkien telakoitten kesken. Työn sarkaa riittää ja olenkin kysynyt, että saisimme työsuojeluorganisaatioon palkattua lisätyövoimaa, mutta minulle sanotaan että ʺkyllä me näin selviämmeʺ. Tämä on osittain aika ironista kuinka pyrimme huolehtimaan työntekijöitten hyvinvoinnista, mutta unohdamme kokonaan itsemme. Tämä sama tunne on varmaan myös monella muullakin luottamustehtävässä toimivalla. Suutarin lapsellahan ei ole kenkiä... Työkuormasta johtuen kiire asettaa myös valtavia paineita työsuojelulle. Asioihin ei haluta paneutua kunnolla ja paetaan kiireen taakse. Se ei kuitenkaan ole mikään ratkaisu ongelmien poistamiseksi, vaan se siirtää niitä ja useasti myös pahentaa jo tulehtunutta tilannetta. Hiljainen hyväksyntä on suoranaisesti suhteessa työn kiireellisyyteen sekä perehdytyksen tärkeys vaan korostuu. Toivoisin että myös muut työsuojeluvaltuutetut sekä pääluottamusmiehet voisivat tehdä samanlaisia kertomuksia. Se auttaisi ihmisiä ymmärtämään kentällä sekä muuallakin, mitä heidän työkuvaansa kuuluu ja missä mennään. ʺ Siteeraan lopuksi Aker Yardsin konserninjohtajaa Karl Erik Kjelstadia ja erästä hänen lausettaan, jonka hän lausui eräässä kokouksessa: Niinkuin toivomme lapsemme tulevan terveenä ja turvallisesti koulusta kotiin, sitä samaa he toivovat vanhemmistaan!ʺ Lainaukset ovat katkelmia Työsuojeluvaltuutetun toimintakertomuksesta. Toimintakertomus kokonaisuudessaan on jäsenten luettavissa Nolla tapaturmaa foorumin ekstranetissä osoitteessa: foorumi.fi/ekstranet > Kokemuksia työpaikoilta > Lomakkeita ja toimintamalleja. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007 5

6 Veikko Valkama, apulaisjohtaja Johtamistaidon opisto JTO Työhyvinvointi ja yritysten hyvinvointi Kuva: Sarah Williams Tulevaisuudessa vastuullisesta liiketoiminnasta ja työhyvinvoinnista tulee kilpailutekijä, jolla varmistetaan organisaation hyvä maine ja sen myötä tulokset. Luovuus ja innovatiivisuus ovat seurausta työhyvinvoinnista. Työhyvinvointi on osa organisaation sosiaalista vastuuta. Työvoimasta kilpaillaan Kilpailu hyvästä työvoimasta kiristyy. Se ei tapahdu ainoastaan Suomen rajojen sisällä, vaan kilpailukenttä on globaali. On ennustettu, että vuonna 2015 työvoimatilanne on vaikea: työvoimaa ei ole riittävästi ja ulkomailta tulevan työvoiman määrä lisääntyy huomattavasti. Organisaatioiden haasteena tulee olemaan yhä enenevästi etsiä keinoja, miten työntekijöistä pidetään huolta ja kuinka saada uusia henkilöitä hakeutumaan työhön. Organisaatio, jolla on henkilöstöstään huolehtivan maine saa hyvät työntekijät pysymään ja rekrytointi helpottuu. Pääsystä hyvämaineiselle työnantajalle kilpaillaan. Hyvä maine tarkoittaa hyvien tuotteiden lisäksi hyvää työnantajaa, joka huolehtii työssä pysymisen/viihtymisen ja hyvinvoinnin edellytyksistä. Tulosjohtamisen mantra ei auta Tämän päivän tulosjohtaminen tuntuu enemmänkin ahdistavan ihmisiä kuin luovan työn tekemisen edellytyksiä. Nykyinen tulosjohtaminen ei luo eikä tue työpaikan hyvää ilmapiiriä ja ihmisten työhyvinvointia. Tulokset jäävät mahdollisuuksia huonommiksi. Hyvinvoiva, innovatiivinen, tuottava ja menestyvä organisaatio on yhtä kuin hyvinvoivat työntekijät. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on asioiden hoitamista tänään tavoitteena organisaation olemassaolon edellytysten ylläpito tulevaisuudessa. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistaa yrityksen kasvun ja kannattavuuden, organisaation henkilöstön jaksamisen ja optimaalisen motivaation, turvaa työpaikat ja työn jatkuvuuden. Työhyvinvoinnin tilaa voidaan mitata muun muassa seuraavilla kriteereillä: henkilöstön vaihtuvuus, osaamisen lisääntyminen, rekrytoinnin helppous, oikeat rekrytoinnit, organisaation asema markkinoilla ja tuloksen paraneminen Työhyvinvointi on tärkeä tulostekijä. Sitä tulee johtaa sellaisena. Hoida hyvin työpaikan ihmisiä, niin he huolehtivat hyvin asiakkaista ja työpaikasta! Työhyvinvoinnin yhteys vastuulliseen liiketoimintaan Työhyvinvoinnilla ja liiketoiminnan vastuullisuudella on luonnollinen yhteys. Johto on yleisesti vastuussa liiketoiminnasta usealle eri taholle. Tuloksenteon vaatimukset ja omistaja arvon aikaansaaminen ja kasvattaminen painavat vaakakupissa kaikkein eniten. Hyvä tulos ei synny yksinomaan kovia tulostekijöitä painottamalla. Jos organisaatio ei tunnista vastuutaan työyhteisön toiminnasta ekologisten, sosiaalisten ja eettisten kysymysten osalta on olemassa riski, että liiketoiminta ei tuota niitä taloudellisia tuloksia, joita omistajat edellyttävät. Sisäisen ja ulkoisen työympäristön vaatimusten oikea yhteensovittaminen luo pohjan työn tekemiselle, jota työpaikan sosiaaliset suhteet, toimintaperiaatteet ja ilmapiiri tukevat. Vastuullisen johtamisen näkökulmasta se merkitsee huomion kiinnittämistä ammatillisen osaamisen aikaansaamiseen ja ylläpitoon, työn hallinnan sisältöön, oikeudenmukaiseen kohteluun, työolosuhteisiin sekä työpaikalla vallitsevan yhteistoiminnan laatuun. 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007

7 Työhyvinvointi osaksi organisaation strategialähtöistä suunnittelua ja toimintaa Työhyvinvointi on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tasapainotila, jossa työntekijä tuntee voivansa työpaikalla kaikilla osa alueilla hyvin. Tämän hetken tuntemusten valossa asiaan kiinnitetään kuitenkin aivan liian vähän huomiota. Sitä ei ole kokonaisuutena vastuutettu juuri kenellekään. Esimiehillä luonnollisesti on vastuu kaikesta ja juuri se toisaalta aiheuttaa, että työhyvinvoinnin asiat eivät tuloksen tekemisen paineessa saa riittävästi huomiota osakseen. Asiaan ei vain kiinnitetä riittävästi huomiota. Henkilöstön työhyvinvointi tulee liittää näkyväksi osaksi organisaation strategista suunnittelua ja toimintaa. Työhyvinvointistrategialla on oltava yhteys liiketoimintaan ja organisaation ohjaamiseen. Erilaisin analyysivälinein on mahdollista selvittää organisaation tilaa sekä tehdä oikein kohdistettuja kehittämistoimia. Toiminnan tulosvaikutuksia tulee tarkastella liike/ taloudellisen tuloksen kautta. Työhyvinvointitoiminta on kokonaisvaltaista yrityksen strategialähtöistä toimintaa, jonka tarkoituksena on saada henkilöstö tuntemaan omakohtaisesti merkityksensä ja arvonsa organisaation tuloksekkaan ja menestyksellisen toiminnan ylläpitämisessä ja edistämisessä. Työhyvinvointitoiminta kohdistuu yksilön osaamisen, kehittymisen ja voimavarojen tukemiseen. Esimiehillä on johtamisvastuu Esimiehillä sanotaan olevan vastuun liiketoiminnasta, ja tuloksista. Sen sijaan puhuttaessa työturvallisuusvastuusta, moraalisesta vastuusta, sosiaalisesta vastuusta, juridisesta vastuusta, henkilöstövastuusta, yhteisövastuusta, tuotevastuusta, asiakasvastuusta monet tässä sisäkkäin vaikuttavat vastuunlajit saavat epämääräisen toiminnallisen sisällön. Niitä ei selvästi esitetä strategioissa ja tulossuunnitelmissa erillisinä johdettavina toiminnan kohteina. Ne ovat kuitenkin niitä asioita, joista esimiehen tulee kantaa vastuuta ja joiden huonosta hoidosta esimies saattaa joutua osin juridiseen vastuuseen ja ainakin tulosvaikutusten kautta tulosvastuuseen. Vastuuasioita ei voida hoitaa ilman, että niitä johdetaan. Hoitaminen on asioihin puuttumista silloin, kun asia nousee niin voimakkaasti esille, että siihen on Kuva: Carl Dwyer pakko reagoida. Johtamisen funktio taas keskittyy asioiden ennakointiin ja niiden päivittäisjohtamiseen osana tuloksenteon yhtälöä. Voidaankin sanoa, että esimiehillä on johtamisvastuu. Nykymaailmassa johtaminenkin on muuttamassa muotoaan. Siitä tulee usein sähköpostijohtamista, henkilökohtaisen otteen syystä tai toisesta kirvotessa. Asiantuntijaorganisaatioiden johtaminen on haasteellista, se tiedetään, mutta johtamattomuus lisää ongelmia. Esimiehen tulee tunnustaa olevansa vastuussa johtamisesta kirjaimellisesti ja selvittää itselleen perustehtävänsä sisältö. Se ei voi olla yksistään sidosryhmien hoitoa ja tulosraporttien seurantaa. Mantroista suositummat ovat seuraavat Meillä on tulosyksikköorganisaatio, Meillä on hyvä henkilöstö ja Henkilöstö on tärkein voimavaramme. Tulosyksikkö sinänsä ei takaa mitään. Se ei ole pelastussanoma tai uskottavuuden luoja. Hyvä henkilöstö, mitä se taas on? Esimiehet saavat sellaiset alaiset kuin ansaitsevatkin. Miten hyvyys mitataan ja miten sitä vaalitaan? Entä sitten voimavara asiat? Henkilöstö on toki tärkein voimavara, kunnes sitä ei tarvita! Todellisuus sanelee tarpeen ja siihen todellisuuteen vaikuttavat monet tekijät, myöskin johtaminen. Ihmistä ja organisaatiota ei voida myöskään erottaa toisistaan. Kun ihmiset poistuvat rakennuksesta ja valot sammutetaan, mitä jää sinne organisaatiosta? Tulevaisuuden kilpailutekijä liittyy johtamisvastuuseen. Esimiesten on alettava johtaa henkilöstöään asiajohtamisen ohella. Henkilökohtainen johtamisote nousee uudelleen arvoonsa. Lähitulevaisuuden haasteet ovat henkilöstöhaasteita. Miten saada pystyvät ihmiset pysymään työpaikassa, kun kilpailu työvoimasta kiristyy. Miten saada pätevää työvoimaa rekrytoimalla ja kouluttamalla. Miten sopeutua siihen tilanteeseen, ettei sitä parasta mahdollista työvoimaa olekaan saatavilla. Työhyvinvoinnista tulee Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007 7

8 organisaation maineeseen liitettävä osa. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on osa henkilökohtaista johtamista kuten se on myös osa organisaation koordinoitua strategista toimintaa. Tutkimuksista tiedetään työhyvinvoinnin ja päivittäisen työn tuloksellisuuden vahva korrelaatio. Kuinka se näkyy johtamisessa ja arjen toiminnassa? Työhyvinvoinnista vastuuta kantavan ja siitä huolehtivan organisaation elämä ja toiminnan jatkuvuus on kaikilta osin helpompaa ja turvatumpaa. Organisatorinen ratkaisumalli Työhyvinvointi on myös organisaatiokulttuurikysymys. Siihen liittyy olennaisesti esimiesten ihmiskäsitys. Ihminen on joko kontrolloitava tai vapaasti toimiva ajatteleva yksilö. Työhyvinvointia luotaessa ero on tiedostettava. Tiedämme olevan myös ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä saadessaan selviä ohjeita työn suorituksen suhteen. Useimmat odottavat kuitenkin työltään sen hallintaan liittyviä asioita, kuten mahdollisuutta vaikuttaa työ suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Luottamus ja usko ihmisen kykyihin ovat työhyvinvoinnin organisaatiokulttuurin johtamisen avainasioita. Koska työhyvinvointiasiat ovat yleensä monen ihmisen vastuulla, kokonaisnäkemys katoaa. Työterveyshuolto, työsuojelu, tyky toiminta, henkilöstöhallinto, kukin sektori edustaa omaa osuuttaan, mutta kokoavaa voimaa ei ole. Myöskään työhyvinvoinnin kokonaisuudesta vastaamiseen valmistavaa koulutusta ei ole ollut tarjolla. Organisaatioissa tulee tunnustaa työhyvinvoinnin merkitys ja kokonaisnäkemyksen tarve. Tämä käy parhaiten nimeämällä asiakokonaisuudelle vastuuhenkilö, jota voidaan kutsua työhyvinvointipäälliköksi. Tavoitteeksi työhyvinvointi Kuva: Teak Sato Työhyvinvointi ja sen johtaminen on osa organisaation strategista suunnittelua, kilpailukeinoja ja yhteisövastuuta. Organisaatiot ovat suoraan vastuussa työntekijöilleen työhyvinvoinnin tasosta ja välillisesti sen kautta asiakkailleen ja yhteiskunnalle. Työhyvinvoinnin puutteet näkyvät paitsi työn tuloksissa, myös sairastuvuudessa ja sitä kautta organisaation ja yhteiskunnan kustannuksissa. Tavoitteena on oltava työssä viihtyvä ja jaksava, mahdollisimman terve ihminen, joka on halukas tekemään työtä eläkeikään saakka. Mikään ei estä luomasta sellaisia olosuhteita. Välineet ovat olemassa, ne tulee vain ottaa käyttöön. Onnistumisen avaimena on johtamisvastuun tiedostaminen, työhyvinvoinnin merkityksen nostaminen strategiatason asiaksi ja sen tukeminen organisatorisin ratkaisuin. Työhyvinvointipäällikkö rakentaa, koordinoi ja tekee tulosta. Hän on työvoimareservin ja hankinnan edistäjä, vastaa asiantuntijana työnhyvinvointiin liittyvien asioiden toteutuksesta yhdessä linjaesimiesten kanssa, auttaa osaltaan organisaationsa tuloksentekoa ja luo yrityksen/organisaation positiivista mainetta sekä sisäisesti että ulkoisesti. Työhyvinvointipäällikkö koordinoi kokonaisuuden yhteistyössä esimiesten ja muiden vastuuhenkilöiden kanssa. Työkonaisuus koostuu seuraavista osista: työhyvinvointi, työterveys, työsuojelu, HRasiat, henkilöstön kehittäminen ja organisaation kehittäminen. Työhyvinvointipäällikkö ( johtaja) voi olla myös johtoryhmän jäsen tai ainakin toimia läheisessä yhteistyössä johtoryhmän kanssa työhyvinvointiasioissa ja etenkin strategiatyön yhteydessä. 8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007

9 Simo Salminen, erikoistutkija Ylityöt tapaturmariskinä Kuva: C. Leconte Työturvallisuuden kannalta ei ole aivan yhdentekevää, kuinka pitkää työpäivää tekee. Tutkimusten mukaan työpäivän pituudella voi olla vaikutusta tapaturmariskiin. Useilla työpaikoilla on siirrytty 8 tunnin ja viiden päivän työviikosta 10 tunnin nelipäiväiseen viikkoon. Syynä on se, että yhä useammat työntekijät asuvat kaukana työpaikaltaan tai peräti Virossa asti ja he haluavat viettää pitkän viikonlopun perheensä kanssa. Miten tämä vaikuttaa tapaturmariskiin? Työpäivän jatkuminen yli 8 tunnin lisää tapaturman vaaraa. Neljän tutkimuksen yhteenvedon mukaan 10 tunnin päivä lisää tapaturmariskiä 13 %. Jos työpäivä venyy 12 tunnin mittaiseksi, kasvaa tapaturmariski 28 prosentilla. Tällöin viimeisen työtunnin aikana mahdollisuus joutua työtapaturmaan on kaksinkertainen ensimmäiseen kahdeksaan tuntiin verrattuna. Amerikkalaisessa tutkimuksessa havaittiin ylitöiden sinänsä lisäävän tapaturman sattumisen riskiä. Jos tekee säännöllisesti ylitöitä, on riski joutua työtapaturmaan 61 % suurempi kuin niillä, jotka eivät tee ylitöitä. Varsinkin yli 60 tuntia viikossa työskentelevillä on kohonnut riski joutua työtapaturmaan. Mitä voimme päätellä näistä tuloksista? Ensinnäkin vanha ajatus ʺ8 tuntia työtä, 8 tuntia lepoa ja 8 tuntia untaʺ on edelleen hyvä. Jos pitkien kotimatkojen takia on tarpeen siirtyä pitempiin työpäiviin, on 10 tuntia päivässä selvä yläraja eikä sen päälle ole syytä tehdä enää ylitöitä. Näin on varsinkin töissä, joissa on luontaisesti tapaturman vaara, kuten teollisuudessa ja rakennuksilla. Lisäksi on syytä huomata, että lisävaara piilee siinä, jos työviikon väsyttämänä lähdetään ajamaan toiselle puolelle Suomea. Yötyöläisillähän on havaittu monesti kotimatkan olevan se työpäivän vaarallisin osa. Kuva: Jorma Saari Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007 9

10 Mari Kiurula, projekti-insinööri Nolla tapaturmaa - foorumin jäsenseminaari Kouvolassa Nolla tapaturmaa foorumin seitsemäs jäsenseminaari järjestettiin huhtikuun lopussa Kouvolassa. Tilaisuuteen saapui yhteensä 118 osanottajaa, joiden joukossa oli edustajia 42 jäsentyöpaikasta. Kasarminmäen historiallinen ympäristö tarjosi hienot puitteet ja molemmista seminaaripäivistä jäi sekä foorumin projektiryhmälle, että saadun palautteen mukaan myös osallistujille, mukavat muistot. Kunniakirjat vuoden 2006 toiminnasta Seminaari aloitettiin jakamalla Nolla tapaturmaa foorumin tasoluokituksen kunniakirjat. Tasoluokitusta oli hakenut 10 jäsentyöpaikkaa joista kahdeksalle Foorumin johtoryhmä myönsi tasoluokan. Kunniakirjoja jaettiin seuraaville jäsentyöpaikoille: Taso I Maailman kärjessä Oy Aga Ab, Harjavallan yksikkö Corenet Oy Dow Suomi Oy, Hamina Forchem Oy, Rauma Kemira Oyj, Oulun toimipaikka Steris Finn Aqua, Tuusula Kuva: Taina Savolainen Tapana on, että joku tasoluokituksen saaneista työpaikoista kertoo menestyksensä avaimista otsikolla ʺNäin me sen teimmeʺ. Tällä kertaa kuultiin toimitusjohtaja Jouni Hakolan esitys Steris Finn Aquan tiestä maailmanluokan turvallisuustasolle sekä Kemira Oyj:n Oulun tehtaiden turvallisuuskehityksestä työsuojelupäällikkö Jyrki Kujalan kertomana. Jokaiselle jotakin Seminaarin nimi oli lyhyesti ʺAjankohtaista työturvallisuudessaʺ ja luennot oli rakennettu jäseniä kiinnostavien ajankohtaisten teemojen ympärille. Kiinnostusta jäseniltä oli kysytty aiemmin keväällä tehdyllä kyselyllä. Ensimmäisenä päivänä puhuttiin turvallisuusjohtamisesta, sen uusista, ja jo olemassa olevista standardeista ja tunnusluvuista. Toisen päivän alkupuolella puheenaiheina olivat Kouvolan seudun tapaturma asiat. Ilona Nurmi Lüthje kertoi vasta valmistumassa olevasta tutkimuksestaan otsikolla ʺTyöikäisten tapaturmaprofiiliʺ ja Harriet Lonka jatkoi aihetta kertoen siitä, kuinka Ilonan tutkimusta voidaan hyödyntää alueellisessa innovaatiotoiminnassa. Taso II Kohti maailman kärkeä Nordkalk Oyj Abp ja Suomen Karbonaatti Oy, Lappeenranta OMG Kokkola Chemicals Oy Tasolle III ei tänä vuonna sijoittunut yhtään hakijaa. Kuva: Pirkko Liisa Rasa 10 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007

11 Seminaarin loppuun oli koottu tietopaketti työterveyshuollon toiminnan, työpaikkaselvitysten ja työpaikalla tapahtuvat turvallisuustyön yhteensovittamisesta. Pitkin päiviä kuulimme myös tietoiskuja ajankohtaisista tapahtumista, kuten Tapaturmapäivän teemasta ʺTuttu ympäristö yllättää (Päivi Rauramo) ja Kansainvälisestä työturvallisuuspäivästä (Jorma Saari). Verkostoitumista Foorumin seminaariohjelmasta löytyy aina tilaa yhteiselle tekemiselle, keskustelulle ja tutustumiselle. Tällä kertaa teimme retken tehdasmuseo Verlaan, joka on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Kiitos UPM Kymmenelle, että pääsimme kierrokselle ennen museon varsinaista kesän aukioloaikaa! Verlassa vierailun jälkeen ei voi muuta kuin todeta, että olipa upea kokonaisuus ja kaunis miljöö! 98,8% Verlassa käyneistä seminaarivieraista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä retkeen. Verlan retken jälkeen nautimme illallista Kouvolan Upseerikerhon arvokkaissa tiloissa, jossa verkostoituminen jatkui mukavan yhdessäolon merkeissä. Yksi asia oli osallistujien antamassa palautteessa ylitse muiden: Kollegojen ja vanhojen tuttujen tapaaminen sekä uusien tuttavuuksien solmiminen ja kokemusten vaihtaminen. Siis juuri se, miksi Nolla tapaturmaa foorumi on perustettu! Kuva: Taru Lankinen Seminaarista saadun palautteen perusteella voi todeta, että 17 luennon joukosta löytyi jokaiselle jotakin uutta ja mielenkiintoista. Tämä on nähtävissä esimerkiksi siitä, että jos joku luento oli yhdelle mitäänsanomaton tai tylsä, se sama oli toisen mielestä hyvin mielenkiintoinen ja antoisa, parasta seminaarissa! Kuva: Pirkko Liisa Rasa Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/

12 Pirkko-Liisa Rasa, tutkimusinsinööri Kesäriemua ja kuntoa - turvallisia trampoliinihyppyjä! Kuva: Veijo Naakka Trampoliineja näkee yhä useammalla pihalla. Trampoliinilla hyppiminen on kesäriemua ja hyvää kuntoliikuntaa. Hyppiminen kohentaa jopa niskan toimintakykyä istumatyöläisillä. Hyppimiseen liittyy kuitenkin myös vaaratekijöitä, jotka on syytä tunnistaa. Trampoliinionnettomuudet ovat olleet ranteiden ja nilkkojen ja kyynärpäiden murtumat sekä aivotärähdyksiä. Ainakin Norjassa on sattunut tänä vuonna hyvin vakavia trampoliinionnettomuuksia 16 vuotiaan nuoren alaraajahalvaus ja 11 vuotiaan kuolema kuristumalla suojaverkkoon. Kotimaassa trampoliineilla aiheutuneista vammoista johtuu tilastojen mukaan kolmasosa putoamisesta ja loput ovat hyppimisvammoja. Kuluttajavirasto kehottaa vanhempia valvomaan lasten hyppimistä trampoliinilla. Ohjeiden mukaan trampoliinilla saa hyppiä vain yksi henkilö kerrallaan. Jo nyt lasten onnettomuuksista yli kaksi kolmasosaa on sattunut kun hyppimässä on ollut enemmän kuin yksi hyppijä kerrallaan. Yhden hyppijän periaatteella estetään hyppijöiden törmääminen toisiinsa tai singahtaminen arvaamattomaan suuntaan. Myöskin jos eri painoiset lapset hyppisivät yhtä aikaa, pienempi voi singota ilmaan suuremman painosta tai suurempi pudota pienemmän päälle. Alle kuusivuotiaiden lasten ei suositella hyppivän lainkaan ainakaan isolla trampoliinilla. Pienten lasten tasapainonhallinta ei ole kehittynyt vielä riittävästi. Hyppijän on syytä opetella ensin perushypyt. Aloittelijalle suositellaan hyppyä seisoviltaan. Perushypyssä tullaan trampoliinille jalat harallaan ja ylhäällä jalat ovat yhdessä. Kun kokemusta karttuu, voi yrittää pompahtaa välillä vaikka istualleen. Kuntoa edistävä selällään pomppiminen on jo melko vaikeaa. Olisikin hyvä, jos hyppimiseen saisi opastusta vaikkapa paikallisesta voimisteluseurasta. Kuperkeikoista ja volteista voi pudota pää tai niska edellä, jolloin seurauksena voi olla halvaantuminen tai jopa kuolema. Tärkeitä turvallisuusvinkkejä trampoliinille Osto, asennus, käyttötarkastus Ostajan tulisi tarkistaa, että trampoliinin mukana on tuoteturvallisuuslainsäädännön edellyttämät suomenja ruotsinkieliset kokoamis ja käyttöohjeet. Kokoamisohjeesta selviää turvallinen asennus. Kiinnitä huomiota jalkojen kiinnitykseen. Trampoliini ja jalkojen kiinnitys on hyvä tarkistaa aina ennen käyttöä ja kun trampoliinia on siirretty. Trampoliinin jousien, koukkujen ja kehikon päällä kannattaa käyttää kehyspehmusteita. Myös ne on aika ajoin syytä tarkastaa. Jos osa tai pehmuste on rikkoontunut se on syytä vaihtaa uuteen. Sijoitus, alusta, suojaverkko Trampoliinin alla, sivuilla ja yläpuolella ei saisi olla esteitä tai rakenteita, kuten esimerkiksi seiniä, puunoksia, muita harrastusvälineitä tai sähköjohtoja. Suositeltavaa on, että trampoliinin ympärillä olisi ainakin kaksi metriä vapaata tilaa. Hyvä alusta on mahdollisimman pehmeä ja tasainen, esimerkiksi hiekka tai nurmikko. Jos si 12 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007

13 joituspaikka on asfaltilla, huolehdi, että ympärillä on iskua vaimentavaa materiaalia tai asenna trampoliinin ympärille suojaverkko ohjeiden mukaisesti. Myös pehmeämmällä alustalla suojaverkko voi vähentää putoamisesta johtuvia vammoja. Trampoliinilla hyppiminen Vanhempien tulee valvoa lasten hyppimistä trampoliinilla. Trampoliinilla saa hyppiä vain yksi henkilö kerrallaan. Alle kuusivuotiaiden lasten ei suositella hyppivän lainkaan ainakaan isoilla trampoliineilla. Hyppijän on syytä opetella ensin perushypyt. Kuperkeikoista ja volteista voi pudota pää tai niska edellä, jolloin seurauksena voi olla halvaantuminen tai jopa kuolema. Älä hypi sateella, sillä silloin trampoliinin matto saattaa olla liukas. Lähteet ja lisätietoja Tiedote ja Turvallisuusvinkkejä (yläpalkin valikosta Kuluttajalle >Tavaroiden ja palveluiden turvallisuus). Täältä löytyy myös useita muita kesäliikunnan turvallisuusvinkkejä esimerkiksi potkulaudoista, leluista ja leikkikentistä sekä kotipihojen uima altaista. Helsingin Sanomat : Trampoliinivammojen sesonki aluillaan. ʺTramppajuopotʺ paikataan iltaisin. >Tiedonvälitys > Työ Terveys Turvallisuus lehti > Kysy pois palsta: Auttaako trampoliini istumatyöläistä Aikuinen aloittelija Arvioi omat kykysi ennen kuin ryhdyt taituroimaan trampoliinilla. Kesälläkin on syytä tuumata tovi ennen kuin säntää näyttämään taitojansa ʺkuin silloin hurjassa nuoruudessa ʺ. Aloita perushypystä. Äläkä hypi alkoholin vaikutuksen alaisena. ʺTramppajuopotʺ paikataan iltaisin Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/

14 Nolla tapaturmaa - foorumi tiedottaa Muista perehdyttää kesätyöntekijät! Kesätyöntekijöiden ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastus ovat tärkeitä ja haasteellisia tehtäviä. Hyvin järjestetyllä perehdyttämisellä ja työn opastuksella on mahdollista parantaa merkittävästi uuden työntekijän turvallista työskentelyä. Nolla tapaturmaa foorumin ekstranetistä on saatavilla materiaalipaketti Tervetuloa töihin turvallinen startti, joka on tarkoitettu työsuojeluasioita perehdyttäville henkilöille antamaan vinkkejä, joiden avulla voi tarkastella ja kehittää työpaikan työturvallisuusperehdyttämistä ja siihen liittyviä käytäntöjä. Tervetuloa töihin turvallinen startti aineiston sekä muut materiaalipaketit löydät ekstranetistä: foorumi.fi/ekstranet > Aineistot ja tuotteet > Kampanjat. Syksyn jäsenseminaari Nolla tapaturmaa foorumin syksyn jäsenseminaari järjestetään Espoossa. Alustava ohjelma lähetetään jäsentyöpaikkojen yhteyshenkilöille kesäkuun aikana. Merkitkääpä ajankohta kalentereihinne! Uudet jäsentyöpaikat Ensto Oy Golder Associates Oy J. M. Huber Finland Oy Ramirent Finland Oy Finnair Catering Oy HK Ruokatalo Oy Avecra Oy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Tammerkosken Energia Oy Myllykoski Paper Oy maxit Oy Ab Sulzer Pumps Finland Oy Finnish Chemicals Oy (Joutseno ja Kuusankoski) Helsingin kaupungin pelastuslaitos TeliaSonera Finland Oyj Palmia (Helsingin kaupungin palvelukeskus) Stora Enso Oyj Imatran tehtaat Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh fax Toimitus Henriikka Virta Työturvallisuustiimi puh Vastaava päätoimittaja Markku Aaltonen Työturvallisuustiimi Julkaisupaikka Helsinki, 2007 Jakelu 500 Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalle Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh fax Kannen kuva Taru Lankinen Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä 147 ( ) Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraava uutislehti ilmestyy elokuussa Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa - foorumin internet-sivulta 14 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Arja Äyräväinen Hyvinvointia työstä Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa. tapaturmat

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumin

Nolla tapaturmaa foorumin Nolla tapaturmaa foorumin käytännön toiminta Foorumi työpaikoille, jotka haluavat kehittyä työturvallisuuden edelläkävijöiksi. Lähtökohdat Foorumin toiminnan perusta Nolla tapaturmaa ajattelun omaksuminen,

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN PALVELUKESKUS

TYÖHYVINVOINNIN PALVELUKESKUS TYÖHYVINVOINNIN PALVELUKESKUS Kohtaamispaikka Työhyvinvointikortti Asta Koivikko Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja TTK Työhyvinvointipalvelut Yhteistyötä

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot