Hyvästä erinomaiseksi turvallisuuden saralla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvästä erinomaiseksi turvallisuuden saralla"

Transkriptio

1 Numero 2 / 2007 Johtoryhmän kolumni: Hyvästä erinomaiseksi turvallisuuden saralla Uudistettu työturvallisuuslaki saanut aikaan muutoksia työpaikoilla Työsuojeluvaltuutetun toimintakertomus Työhyvinvointi ja yritysten hyvinvointi Ylityöt tapaturmariskinä Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenseminaari Kouvolassa Kesäriemua ja kuntoa - turvallisia trampoliinihyppyjä!

2 Pieter-Jan Bots, EHSQ manager Kemira Oyj Environment & Safety Hyvästä erinomaiseksi turvallisuuden saralla Kuka on vastuussa turvallisuudesta? Kuinka luodaan sitoutumista turvallisuuteen? Kuinka johtaa turvallisuutta erinomaisen suorituskyvyn luomiseksi turvallisuusasioissa? Miten välttää sudenkuoppia? Olen EHSQ johtaja Kemira Groupissa. Kemiralla on useita erilaisia toimintoja: pieniä kolmen työntekijän toimipaikkoja, mutta myös lähes 1000 työntekijän työpaikkoja. Osa toimipaikoista on suuria kemikaalitehtaita, toisten toiminta puolestaan keskittyy kemikaaliannosten sekoittamiseen. Valmistamme tuotteita sekä vähittäiskauppaan, kuten Tikkurilan maaleja, että business to business toimintaan, kuten massa ja paperikemikaaleja. Jotta voisimme mukautua kaikkiin erilaisiin toimintoihin, tarvitsemme joustavaa lähestymistapaa, joka antaa neljälle eri toiminta alueelle ja noin sadalle Kemiran toimintayksikölle paljon vapautta etsiä itselleen parhaiten sopiva tapa toimia. Onko turvallisuus turvallisuuspäällikön vastuulla? Ei, turvallisuus on jokaisen vastuulla, ja linjajohto ohjaa oikeaan suuntaan. Erinomainen johtotiimi turvaa erinomaisen startin erinomaista suorituskykyä tavoiteltaessa tarkastellaanpa sitten taloudellista, toiminnallista tai turvallisuuden suorituskykyä. Osoittaako yrityksen hallitus tai toimitusjohtaja kiinnostusta turvallisuuden suorituskykyä kohtaan? Jos osoittaa, turvallisuusjohtajan työ helpottuu huomattavasti. Hallitus tai toimitusjohtaja ohjaa turvallisuusasioita eteenpäin, ja varmistaa, että turvallisuus on suunnitelmien tärkeysjärjestyksessä alkupäässä. Toisinaan turvallisuusjohtajan on houkuteltava linjajohto mukaan. Tämä voidaan toteuttaa osoittamalla turvallisuuden liiketoiminnallinen arvo. Se ei kuitenkaan aina ole ilmiselvää. Turvallisuusjohtajan tulee löytää tapoja herättää linjajohdon kiinnostus: vertailua muihin yrityksiin, työtapaturmien ja muiden vahinkojen (esim. vuodot, palonalut, konerikot) aiheuttamat kustannukset, tapaturmista aiheutuneet seuraukset ihmisille ja ympäristölle, oikeudelliset seuraamukset. Joskus hyvän turvallisuustason liiketoiminnallinen arvo tulee selväksi vakavan tapaturman seurauksena. On parempi osoittaa turvallisuuden liiketoiminnallinen arvo jo ennen kuin vakava tapaturma pääsee syntymään. Yhteiskunta odottaa meiltä yrityksiltä vastuullista toimintaa. Yritysimago kärsii, jos olemme uutisessa vahinkojen ja tapaturmien takia. Tapaturmien ja vahinkojen suorat ja epäsuorat kustannukset voivat olla merkittävä. Tapaturma tai vahinko voi myös viedä lakitupaan. Yrityksillä ja sen johdolla on myös moraalinen vastuu ja meillä kaikki on inhimillinen tarve suojata itseämme ja toisia tapaturmilta. Tapaturmat ja muut onnettomuudet eivät satu ʹvahingossaʹ, vaan ne voidaan kitkeä pois systemaattisella turvallisuusjohtamisella. Turvallisuusjohtajan tehtävänä on varmistaa tarvittavat työkalut, joilla voidaan rakentaa turvallisuuskulttuuria. Työkalujen käyttö on linjajohdon vastuulla kaikilla organisaatiotasoilla, ja linjajohto asettaa varsinaiset tavoitteet ja kohteet. Saattaa olla viisasta muodostaa johtoryhmä, joka vastaa ympäristö, terveys, turvallisuus ja laatuasioista (EHSQ johtorymä). Johtoryhmä määrittää, millä taktiikoilla pyritään erinomaiseen suorituskykyyn ympäristö, terveys, turvallisuus ja laatuasioissa, sekä seuraa tuloksia. Tähän johtoryhmään kuuluu linja tai liikkeenjohtoa, EHSQ johtaja sekä tuotannonjohtoa. Tarvitsemme linjajohdon sitoutumista luodaksemme erinomaisen turvallisuustason työpaikalla. Ilman linjajohdon sitoutumista mikään organisaatio ei onnistu saavuttamaan ja ylläpitämään korkeaa turvallisuustasoa. Sitoutumisen avulla on mahdollista saavuttaa edistystä, joka myös pysyy. Tämä ei tarkoita sitä, että linjajohdon tarvitsisi olla asiantuntijoita turvallisuudessa, mutta heidän täytyy tukea sitä. Vaikutukset ulottuvat koko henkilöstöön. (suom. Henriikka Virta, ) Tämä kolumni on johdanto aiheeseen. Jatko osassa esitellään yksityiskohtaisesti Kemiran mallia turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Nolla tapaturmaa foorumin jäsenet voivat lukea kolumnin jatko osan ekstranetissä osoitteessa: foorumi.fi/ekstranet > Kokemuksia työpaikoilta > Lomakkeita ja toimintamalleja 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007

3 Riikka Ruotsala, tutkija Uudistettu työturvallisuuslaki saanut aikaan muutoksia työpaikoilla tutki vuoden 2003 alusta voimaan tulleen uudistetun työturvallisuuslain (738/2002) toimeenpanoa työpaikoilla Sosiaali ja terveysministeriön teettämässä selvityksessä. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa sitä, miten uudistetusta laista on saatu tietoa työpaikoille, miten lain sisältö ja erityisesti uudet säännökset on ymmärretty ja sisäistetty työpaikkojen turvallisuustoiminnassa, onko lain tulkinnassa esiintynyt epäselvyyksiä ja mistä asioista työpaikoilla halutaan lisätietoa ja sovellusohjeita. Selvitys tehtiin verrattain nopeasti lain uudistamisen jälkeen. Lakiuudistuksille on tyypillistä, että ne muuttavat työpaikan käytäntöjä ja toimintaa pidemmällä ajalla. Tämä seikka huomioon ottaen voidaan selvityksen perusteella todeta, että laki on tavoittanut työpaikat hyvin ja lain tavoitteet ovat tulleet erinomaisen hyvin huomioiduiksi työpaikkojen turvallisuustyössä. Selvityksen mukaan lain uudistaminen on muun muassa laajentanut työturvallisuuden toimintakenttää ja kannustanut työpaikkoja tarttumaan uusiin työsuojelukysymyksiin. Lain uudet sisällöt ovat myös tuoneet palvelualoja ja julkisen sektorin työpaikkoja aiempaa tiiviimmin mukaan työturvallisuuslain piiriin. Lain toteutuminen työpaikoilla eri tasoista Kuva: Jorma Saari Selvityksen mukaan lain toteutuminen työpaikoilla on eri tasoista. Organisaatioissa, joissa on tarvittavat resurssit ja turvallisuustyöhön ollaan sitoutuneita, uudistettu laki on toteutunut hyvin: uusia säännöksiä on aloitettu toteuttaa lain hengen mukaisesti ja myönteisiä vaikutuksia arvioitiin olevan osittain jo näkyvissä. Osa työpaikoista oli selvityksen teon aikana aloittamassa uudistetun lain mukaisia käytäntöjä eikä lain toimivuutta ja vaikutuksia vielä osattu arvioida. Joissain, pääosin pienissä työpaikoissa uudistetusta laista ei oltu edes tietoisia. Näiden työpaikkojen saaminen mukaan työturvallisuuslain noudattamiseen on edelleen suuri haaste. Riskinarviointiin kiinnitetty huomiota Selvitys antaa viitteitä siitä, että lain uusien sisältöjen ohella uudistettu laki on vahvistanut työpaikkojen turvallisuustyötä tuomalla lain toteuttamiseen myös uusia työkaluja. Esimerkiksi työn vaarojen selvitystä ja arviointia (10 ) oli kyselyn tulosten mukaan tehty varsin laajasti työpaikoilla, sillä neljällä työpaikalla viidestä vaaroja oli tunnistettu ja kolmella neljästä niitä oli myös arvioitu. Työpaikat nimesivätkin riskinarvioinnin usein lain keskeiseksi uudistukseksi ja toimenpiteeksi, joka luo perustan muille työturvallisuutta parantaville toimenpiteille. Riskinarvioinnin kehittämistä mietittiin työpaikoilla erityisesti käytännön hyödyn kannalta. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007 3

4 Ensimmäisten arviointien todettiin olleen muun muassa ʹopetteluaʹ, ʹhyödyttömiä ruksi ja puutelistojaʹ tai ʹraskassoutuista hommaaʹ, joilla ei nähty vielä olleen suurta merkitystä käytännön työn kannalta. Useat haastateltavat olivat kuitenkin jo havainneet toimintatapojen kehittymistä ja pitivät riskinarviointia hyvänä ja kehittämisen arvoisena käytäntönä. Riskinarvioinnilla ymmärrettiin työpaikoilla laadullisesti varsin erilaisia käytäntöjä aina kahvipöytäkeskusteluista järjestelmällisiin ja henkilöstöä osallistaviin menetelmiin sekä tietojärjestelmien hyödyntämiseen asti. Osittain vaarojen selvittämisestä ja riskinarvioinnista puhumista vaikeutti keskenään päällekkäisten käsitteiden ja menetelmien käyttö. Esimerkiksi riskinarvioinnin suhde työterveyshuollon tekemään työpaikkaselvitykseen oli osittain epäselvä. Tutkimukseen haastatellut asiantuntijat ehdottivatkin, että työterveyshuolto ja työturvallisuuslakien integrointia mallinnettaisiin paremmin käytännön tasolla, jolloin eri toimijoiden yhteistyöstä ja asiantuntijuuden hyödyntämisestä saataisiin paremmin tukea työpaikan terveys ja turvallisuusasioiden edistämiseen. Laki koettiin helppotulkintaisena Uudistettua lakia pidettiin pääasiallisesti helppona tulkita, eikä se ollut aiheuttanut työpaikoilla liiemmin epäselvyyksiä. Kyselyyn vastaajista vain 6 % kertoi tulkintaongelmia esiintyneen omalla työpaikallaan. Lisätietoa ja tarkempia sovellusohjeita työpaikoilla kaivattiin muun muassa yksintyöskentelystä, väkivallan uhasta, häirinnästä ja kuormituksen arvioinnista. Lisätietoja: Selvitys on saatavilla Sosiaali ja terveysministeriön internetsivuilta > Julkaisut > Selvitykset 2007 Salminen, S., Ruotsala, R., Vorne, J. & Saari, J. Työturvallisuuslain toimeenpano työpaikoilla. Selvitys uudistetun työturvallisuuslain vaikutuksista työpaikkojen turvallisuustoimintaan. Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä 2007:4. Helsinki, Työturvallisuuslaki (738/2002) ja muu ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlexistä: Yhteiset työpaikat edelleen haaste Yhteiset työpaikat tuntuu olevan vaikeahko käsite. Mikä on yhteinen työpaikka ja kenen tehtävä on toteuttaa työsuojelua niissä? Tässä riittää lainlaatijoille vielä mietittävä ja selkeytettävää. Yhteinen työpaikka tuo myös korostetusti esiin sen nykyajan muutoksen, että perinteisen työnantaja työntekijä suhteen (palkkatyösuhteen) ohella työpaikan toimijoiden välillä on uudenlaisia sidoksia. 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007

5 Tommi Aapakari, työsuojeluvaltuutettu Aker Yards, Rauman telakka Työsuojeluvaltuutetun toimintakertomus ʺVuosi sinällään on ollut minulle henkilökohtaisesti työntäyteinen ja täynnä yllätyksiä, niin työrintamalla, kuin ammattiyhdistystoiminnassakin. Ollessani lohkotehtaalla osavalmistuksessa, jossa työntekijöitten vahvuus oli n. 115, asiamiehenä 6 vuotta, sain jo kokea työsuojelun haasteet konkreettisesti. Asioita mitä pitäisi korjata ja kehittää on valtavasti. Jo silloin tuntui että vaikka kuinka ottaa asioihin kantaa ja yrittää viedä niitä eteenpäin, ilman tukea se on miltei mahdotonta. Sitten kun tulin valituksi koko telakan valtuutetuksi, toimintakenttä laajeni radikaalisti. Työntekijöitten määrä miltei kuusinkertaistui ja samassa suhteessa myös kehitettävät ja korjattavat asiat. Onneksi minulla on nyt tukenani 2 varavaltuutettua sekä 15 ts asiamiestä, jotka vievät asioitaan eteenpäin osastoillaan, muuten tämä työsarka olisi mahdoton.ʺ Ajatus toimintakertomuksesta lähti viriämään muutama vuosi sitten ollessani työsuojelun peruskurssilla Murikka opistolla, jossa näin valtuutettu Eija Viitasen (nykyään aluejohtajana SAK:n Pohjois Karjalan aluepalvelukeskuksessa) samantapaisen kertomuksen. Lukiessani sen läpi hänen tehtävänkuvansa avautui minulle koko laajuudessaan. Ajattelin silloin, että jos itse tulen joskus valituksi työsuojeluvaltuutetuksi, olen tilivelvollinen kertomaan kuluvan vuoden asioista. Rauman telakka on iso työpaikka, ja alihankkijoita on enemmän kuin omia (omia 760 työntekijää ja 240 toimihenkilöitä, alihankkijoita 1300). Vielä kymmenen vuotta sitten hoidettavat asiat olivat aivan erilaisia. Myös se, että silloin olimme vain yksi telakka, joka vastasi omasta tuloksestaan, helpotti asioihin tarttumista. Nykyään kuulumme telakkaryppääseen, jossa on 17 telakkaa ympäri maailman ja työntekijää. Olemmehan toki vielä ns. oma yksikkömme, mutta työt ovat sirpaloituneet ympäri Eurooppaa, ja sieltä tulee myös paljon työvoimaa, mikä on muokannut työsuojeluvaltuutetun työnkuvaa radikaalisti. Käymme jatkuvasti neuvotteluja yhteisistä pelisäännöistä Suomen ja kaikkien telakoitten kesken. Työn sarkaa riittää ja olenkin kysynyt, että saisimme työsuojeluorganisaatioon palkattua lisätyövoimaa, mutta minulle sanotaan että ʺkyllä me näin selviämmeʺ. Tämä on osittain aika ironista kuinka pyrimme huolehtimaan työntekijöitten hyvinvoinnista, mutta unohdamme kokonaan itsemme. Tämä sama tunne on varmaan myös monella muullakin luottamustehtävässä toimivalla. Suutarin lapsellahan ei ole kenkiä... Työkuormasta johtuen kiire asettaa myös valtavia paineita työsuojelulle. Asioihin ei haluta paneutua kunnolla ja paetaan kiireen taakse. Se ei kuitenkaan ole mikään ratkaisu ongelmien poistamiseksi, vaan se siirtää niitä ja useasti myös pahentaa jo tulehtunutta tilannetta. Hiljainen hyväksyntä on suoranaisesti suhteessa työn kiireellisyyteen sekä perehdytyksen tärkeys vaan korostuu. Toivoisin että myös muut työsuojeluvaltuutetut sekä pääluottamusmiehet voisivat tehdä samanlaisia kertomuksia. Se auttaisi ihmisiä ymmärtämään kentällä sekä muuallakin, mitä heidän työkuvaansa kuuluu ja missä mennään. ʺ Siteeraan lopuksi Aker Yardsin konserninjohtajaa Karl Erik Kjelstadia ja erästä hänen lausettaan, jonka hän lausui eräässä kokouksessa: Niinkuin toivomme lapsemme tulevan terveenä ja turvallisesti koulusta kotiin, sitä samaa he toivovat vanhemmistaan!ʺ Lainaukset ovat katkelmia Työsuojeluvaltuutetun toimintakertomuksesta. Toimintakertomus kokonaisuudessaan on jäsenten luettavissa Nolla tapaturmaa foorumin ekstranetissä osoitteessa: foorumi.fi/ekstranet > Kokemuksia työpaikoilta > Lomakkeita ja toimintamalleja. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007 5

6 Veikko Valkama, apulaisjohtaja Johtamistaidon opisto JTO Työhyvinvointi ja yritysten hyvinvointi Kuva: Sarah Williams Tulevaisuudessa vastuullisesta liiketoiminnasta ja työhyvinvoinnista tulee kilpailutekijä, jolla varmistetaan organisaation hyvä maine ja sen myötä tulokset. Luovuus ja innovatiivisuus ovat seurausta työhyvinvoinnista. Työhyvinvointi on osa organisaation sosiaalista vastuuta. Työvoimasta kilpaillaan Kilpailu hyvästä työvoimasta kiristyy. Se ei tapahdu ainoastaan Suomen rajojen sisällä, vaan kilpailukenttä on globaali. On ennustettu, että vuonna 2015 työvoimatilanne on vaikea: työvoimaa ei ole riittävästi ja ulkomailta tulevan työvoiman määrä lisääntyy huomattavasti. Organisaatioiden haasteena tulee olemaan yhä enenevästi etsiä keinoja, miten työntekijöistä pidetään huolta ja kuinka saada uusia henkilöitä hakeutumaan työhön. Organisaatio, jolla on henkilöstöstään huolehtivan maine saa hyvät työntekijät pysymään ja rekrytointi helpottuu. Pääsystä hyvämaineiselle työnantajalle kilpaillaan. Hyvä maine tarkoittaa hyvien tuotteiden lisäksi hyvää työnantajaa, joka huolehtii työssä pysymisen/viihtymisen ja hyvinvoinnin edellytyksistä. Tulosjohtamisen mantra ei auta Tämän päivän tulosjohtaminen tuntuu enemmänkin ahdistavan ihmisiä kuin luovan työn tekemisen edellytyksiä. Nykyinen tulosjohtaminen ei luo eikä tue työpaikan hyvää ilmapiiriä ja ihmisten työhyvinvointia. Tulokset jäävät mahdollisuuksia huonommiksi. Hyvinvoiva, innovatiivinen, tuottava ja menestyvä organisaatio on yhtä kuin hyvinvoivat työntekijät. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on asioiden hoitamista tänään tavoitteena organisaation olemassaolon edellytysten ylläpito tulevaisuudessa. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen mahdollistaa yrityksen kasvun ja kannattavuuden, organisaation henkilöstön jaksamisen ja optimaalisen motivaation, turvaa työpaikat ja työn jatkuvuuden. Työhyvinvoinnin tilaa voidaan mitata muun muassa seuraavilla kriteereillä: henkilöstön vaihtuvuus, osaamisen lisääntyminen, rekrytoinnin helppous, oikeat rekrytoinnit, organisaation asema markkinoilla ja tuloksen paraneminen Työhyvinvointi on tärkeä tulostekijä. Sitä tulee johtaa sellaisena. Hoida hyvin työpaikan ihmisiä, niin he huolehtivat hyvin asiakkaista ja työpaikasta! Työhyvinvoinnin yhteys vastuulliseen liiketoimintaan Työhyvinvoinnilla ja liiketoiminnan vastuullisuudella on luonnollinen yhteys. Johto on yleisesti vastuussa liiketoiminnasta usealle eri taholle. Tuloksenteon vaatimukset ja omistaja arvon aikaansaaminen ja kasvattaminen painavat vaakakupissa kaikkein eniten. Hyvä tulos ei synny yksinomaan kovia tulostekijöitä painottamalla. Jos organisaatio ei tunnista vastuutaan työyhteisön toiminnasta ekologisten, sosiaalisten ja eettisten kysymysten osalta on olemassa riski, että liiketoiminta ei tuota niitä taloudellisia tuloksia, joita omistajat edellyttävät. Sisäisen ja ulkoisen työympäristön vaatimusten oikea yhteensovittaminen luo pohjan työn tekemiselle, jota työpaikan sosiaaliset suhteet, toimintaperiaatteet ja ilmapiiri tukevat. Vastuullisen johtamisen näkökulmasta se merkitsee huomion kiinnittämistä ammatillisen osaamisen aikaansaamiseen ja ylläpitoon, työn hallinnan sisältöön, oikeudenmukaiseen kohteluun, työolosuhteisiin sekä työpaikalla vallitsevan yhteistoiminnan laatuun. 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007

7 Työhyvinvointi osaksi organisaation strategialähtöistä suunnittelua ja toimintaa Työhyvinvointi on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tasapainotila, jossa työntekijä tuntee voivansa työpaikalla kaikilla osa alueilla hyvin. Tämän hetken tuntemusten valossa asiaan kiinnitetään kuitenkin aivan liian vähän huomiota. Sitä ei ole kokonaisuutena vastuutettu juuri kenellekään. Esimiehillä luonnollisesti on vastuu kaikesta ja juuri se toisaalta aiheuttaa, että työhyvinvoinnin asiat eivät tuloksen tekemisen paineessa saa riittävästi huomiota osakseen. Asiaan ei vain kiinnitetä riittävästi huomiota. Henkilöstön työhyvinvointi tulee liittää näkyväksi osaksi organisaation strategista suunnittelua ja toimintaa. Työhyvinvointistrategialla on oltava yhteys liiketoimintaan ja organisaation ohjaamiseen. Erilaisin analyysivälinein on mahdollista selvittää organisaation tilaa sekä tehdä oikein kohdistettuja kehittämistoimia. Toiminnan tulosvaikutuksia tulee tarkastella liike/ taloudellisen tuloksen kautta. Työhyvinvointitoiminta on kokonaisvaltaista yrityksen strategialähtöistä toimintaa, jonka tarkoituksena on saada henkilöstö tuntemaan omakohtaisesti merkityksensä ja arvonsa organisaation tuloksekkaan ja menestyksellisen toiminnan ylläpitämisessä ja edistämisessä. Työhyvinvointitoiminta kohdistuu yksilön osaamisen, kehittymisen ja voimavarojen tukemiseen. Esimiehillä on johtamisvastuu Esimiehillä sanotaan olevan vastuun liiketoiminnasta, ja tuloksista. Sen sijaan puhuttaessa työturvallisuusvastuusta, moraalisesta vastuusta, sosiaalisesta vastuusta, juridisesta vastuusta, henkilöstövastuusta, yhteisövastuusta, tuotevastuusta, asiakasvastuusta monet tässä sisäkkäin vaikuttavat vastuunlajit saavat epämääräisen toiminnallisen sisällön. Niitä ei selvästi esitetä strategioissa ja tulossuunnitelmissa erillisinä johdettavina toiminnan kohteina. Ne ovat kuitenkin niitä asioita, joista esimiehen tulee kantaa vastuuta ja joiden huonosta hoidosta esimies saattaa joutua osin juridiseen vastuuseen ja ainakin tulosvaikutusten kautta tulosvastuuseen. Vastuuasioita ei voida hoitaa ilman, että niitä johdetaan. Hoitaminen on asioihin puuttumista silloin, kun asia nousee niin voimakkaasti esille, että siihen on Kuva: Carl Dwyer pakko reagoida. Johtamisen funktio taas keskittyy asioiden ennakointiin ja niiden päivittäisjohtamiseen osana tuloksenteon yhtälöä. Voidaankin sanoa, että esimiehillä on johtamisvastuu. Nykymaailmassa johtaminenkin on muuttamassa muotoaan. Siitä tulee usein sähköpostijohtamista, henkilökohtaisen otteen syystä tai toisesta kirvotessa. Asiantuntijaorganisaatioiden johtaminen on haasteellista, se tiedetään, mutta johtamattomuus lisää ongelmia. Esimiehen tulee tunnustaa olevansa vastuussa johtamisesta kirjaimellisesti ja selvittää itselleen perustehtävänsä sisältö. Se ei voi olla yksistään sidosryhmien hoitoa ja tulosraporttien seurantaa. Mantroista suositummat ovat seuraavat Meillä on tulosyksikköorganisaatio, Meillä on hyvä henkilöstö ja Henkilöstö on tärkein voimavaramme. Tulosyksikkö sinänsä ei takaa mitään. Se ei ole pelastussanoma tai uskottavuuden luoja. Hyvä henkilöstö, mitä se taas on? Esimiehet saavat sellaiset alaiset kuin ansaitsevatkin. Miten hyvyys mitataan ja miten sitä vaalitaan? Entä sitten voimavara asiat? Henkilöstö on toki tärkein voimavara, kunnes sitä ei tarvita! Todellisuus sanelee tarpeen ja siihen todellisuuteen vaikuttavat monet tekijät, myöskin johtaminen. Ihmistä ja organisaatiota ei voida myöskään erottaa toisistaan. Kun ihmiset poistuvat rakennuksesta ja valot sammutetaan, mitä jää sinne organisaatiosta? Tulevaisuuden kilpailutekijä liittyy johtamisvastuuseen. Esimiesten on alettava johtaa henkilöstöään asiajohtamisen ohella. Henkilökohtainen johtamisote nousee uudelleen arvoonsa. Lähitulevaisuuden haasteet ovat henkilöstöhaasteita. Miten saada pystyvät ihmiset pysymään työpaikassa, kun kilpailu työvoimasta kiristyy. Miten saada pätevää työvoimaa rekrytoimalla ja kouluttamalla. Miten sopeutua siihen tilanteeseen, ettei sitä parasta mahdollista työvoimaa olekaan saatavilla. Työhyvinvoinnista tulee Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007 7

8 organisaation maineeseen liitettävä osa. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on osa henkilökohtaista johtamista kuten se on myös osa organisaation koordinoitua strategista toimintaa. Tutkimuksista tiedetään työhyvinvoinnin ja päivittäisen työn tuloksellisuuden vahva korrelaatio. Kuinka se näkyy johtamisessa ja arjen toiminnassa? Työhyvinvoinnista vastuuta kantavan ja siitä huolehtivan organisaation elämä ja toiminnan jatkuvuus on kaikilta osin helpompaa ja turvatumpaa. Organisatorinen ratkaisumalli Työhyvinvointi on myös organisaatiokulttuurikysymys. Siihen liittyy olennaisesti esimiesten ihmiskäsitys. Ihminen on joko kontrolloitava tai vapaasti toimiva ajatteleva yksilö. Työhyvinvointia luotaessa ero on tiedostettava. Tiedämme olevan myös ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä saadessaan selviä ohjeita työn suorituksen suhteen. Useimmat odottavat kuitenkin työltään sen hallintaan liittyviä asioita, kuten mahdollisuutta vaikuttaa työ suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Luottamus ja usko ihmisen kykyihin ovat työhyvinvoinnin organisaatiokulttuurin johtamisen avainasioita. Koska työhyvinvointiasiat ovat yleensä monen ihmisen vastuulla, kokonaisnäkemys katoaa. Työterveyshuolto, työsuojelu, tyky toiminta, henkilöstöhallinto, kukin sektori edustaa omaa osuuttaan, mutta kokoavaa voimaa ei ole. Myöskään työhyvinvoinnin kokonaisuudesta vastaamiseen valmistavaa koulutusta ei ole ollut tarjolla. Organisaatioissa tulee tunnustaa työhyvinvoinnin merkitys ja kokonaisnäkemyksen tarve. Tämä käy parhaiten nimeämällä asiakokonaisuudelle vastuuhenkilö, jota voidaan kutsua työhyvinvointipäälliköksi. Tavoitteeksi työhyvinvointi Kuva: Teak Sato Työhyvinvointi ja sen johtaminen on osa organisaation strategista suunnittelua, kilpailukeinoja ja yhteisövastuuta. Organisaatiot ovat suoraan vastuussa työntekijöilleen työhyvinvoinnin tasosta ja välillisesti sen kautta asiakkailleen ja yhteiskunnalle. Työhyvinvoinnin puutteet näkyvät paitsi työn tuloksissa, myös sairastuvuudessa ja sitä kautta organisaation ja yhteiskunnan kustannuksissa. Tavoitteena on oltava työssä viihtyvä ja jaksava, mahdollisimman terve ihminen, joka on halukas tekemään työtä eläkeikään saakka. Mikään ei estä luomasta sellaisia olosuhteita. Välineet ovat olemassa, ne tulee vain ottaa käyttöön. Onnistumisen avaimena on johtamisvastuun tiedostaminen, työhyvinvoinnin merkityksen nostaminen strategiatason asiaksi ja sen tukeminen organisatorisin ratkaisuin. Työhyvinvointipäällikkö rakentaa, koordinoi ja tekee tulosta. Hän on työvoimareservin ja hankinnan edistäjä, vastaa asiantuntijana työnhyvinvointiin liittyvien asioiden toteutuksesta yhdessä linjaesimiesten kanssa, auttaa osaltaan organisaationsa tuloksentekoa ja luo yrityksen/organisaation positiivista mainetta sekä sisäisesti että ulkoisesti. Työhyvinvointipäällikkö koordinoi kokonaisuuden yhteistyössä esimiesten ja muiden vastuuhenkilöiden kanssa. Työkonaisuus koostuu seuraavista osista: työhyvinvointi, työterveys, työsuojelu, HRasiat, henkilöstön kehittäminen ja organisaation kehittäminen. Työhyvinvointipäällikkö ( johtaja) voi olla myös johtoryhmän jäsen tai ainakin toimia läheisessä yhteistyössä johtoryhmän kanssa työhyvinvointiasioissa ja etenkin strategiatyön yhteydessä. 8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007

9 Simo Salminen, erikoistutkija Ylityöt tapaturmariskinä Kuva: C. Leconte Työturvallisuuden kannalta ei ole aivan yhdentekevää, kuinka pitkää työpäivää tekee. Tutkimusten mukaan työpäivän pituudella voi olla vaikutusta tapaturmariskiin. Useilla työpaikoilla on siirrytty 8 tunnin ja viiden päivän työviikosta 10 tunnin nelipäiväiseen viikkoon. Syynä on se, että yhä useammat työntekijät asuvat kaukana työpaikaltaan tai peräti Virossa asti ja he haluavat viettää pitkän viikonlopun perheensä kanssa. Miten tämä vaikuttaa tapaturmariskiin? Työpäivän jatkuminen yli 8 tunnin lisää tapaturman vaaraa. Neljän tutkimuksen yhteenvedon mukaan 10 tunnin päivä lisää tapaturmariskiä 13 %. Jos työpäivä venyy 12 tunnin mittaiseksi, kasvaa tapaturmariski 28 prosentilla. Tällöin viimeisen työtunnin aikana mahdollisuus joutua työtapaturmaan on kaksinkertainen ensimmäiseen kahdeksaan tuntiin verrattuna. Amerikkalaisessa tutkimuksessa havaittiin ylitöiden sinänsä lisäävän tapaturman sattumisen riskiä. Jos tekee säännöllisesti ylitöitä, on riski joutua työtapaturmaan 61 % suurempi kuin niillä, jotka eivät tee ylitöitä. Varsinkin yli 60 tuntia viikossa työskentelevillä on kohonnut riski joutua työtapaturmaan. Mitä voimme päätellä näistä tuloksista? Ensinnäkin vanha ajatus ʺ8 tuntia työtä, 8 tuntia lepoa ja 8 tuntia untaʺ on edelleen hyvä. Jos pitkien kotimatkojen takia on tarpeen siirtyä pitempiin työpäiviin, on 10 tuntia päivässä selvä yläraja eikä sen päälle ole syytä tehdä enää ylitöitä. Näin on varsinkin töissä, joissa on luontaisesti tapaturman vaara, kuten teollisuudessa ja rakennuksilla. Lisäksi on syytä huomata, että lisävaara piilee siinä, jos työviikon väsyttämänä lähdetään ajamaan toiselle puolelle Suomea. Yötyöläisillähän on havaittu monesti kotimatkan olevan se työpäivän vaarallisin osa. Kuva: Jorma Saari Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007 9

10 Mari Kiurula, projekti-insinööri Nolla tapaturmaa - foorumin jäsenseminaari Kouvolassa Nolla tapaturmaa foorumin seitsemäs jäsenseminaari järjestettiin huhtikuun lopussa Kouvolassa. Tilaisuuteen saapui yhteensä 118 osanottajaa, joiden joukossa oli edustajia 42 jäsentyöpaikasta. Kasarminmäen historiallinen ympäristö tarjosi hienot puitteet ja molemmista seminaaripäivistä jäi sekä foorumin projektiryhmälle, että saadun palautteen mukaan myös osallistujille, mukavat muistot. Kunniakirjat vuoden 2006 toiminnasta Seminaari aloitettiin jakamalla Nolla tapaturmaa foorumin tasoluokituksen kunniakirjat. Tasoluokitusta oli hakenut 10 jäsentyöpaikkaa joista kahdeksalle Foorumin johtoryhmä myönsi tasoluokan. Kunniakirjoja jaettiin seuraaville jäsentyöpaikoille: Taso I Maailman kärjessä Oy Aga Ab, Harjavallan yksikkö Corenet Oy Dow Suomi Oy, Hamina Forchem Oy, Rauma Kemira Oyj, Oulun toimipaikka Steris Finn Aqua, Tuusula Kuva: Taina Savolainen Tapana on, että joku tasoluokituksen saaneista työpaikoista kertoo menestyksensä avaimista otsikolla ʺNäin me sen teimmeʺ. Tällä kertaa kuultiin toimitusjohtaja Jouni Hakolan esitys Steris Finn Aquan tiestä maailmanluokan turvallisuustasolle sekä Kemira Oyj:n Oulun tehtaiden turvallisuuskehityksestä työsuojelupäällikkö Jyrki Kujalan kertomana. Jokaiselle jotakin Seminaarin nimi oli lyhyesti ʺAjankohtaista työturvallisuudessaʺ ja luennot oli rakennettu jäseniä kiinnostavien ajankohtaisten teemojen ympärille. Kiinnostusta jäseniltä oli kysytty aiemmin keväällä tehdyllä kyselyllä. Ensimmäisenä päivänä puhuttiin turvallisuusjohtamisesta, sen uusista, ja jo olemassa olevista standardeista ja tunnusluvuista. Toisen päivän alkupuolella puheenaiheina olivat Kouvolan seudun tapaturma asiat. Ilona Nurmi Lüthje kertoi vasta valmistumassa olevasta tutkimuksestaan otsikolla ʺTyöikäisten tapaturmaprofiiliʺ ja Harriet Lonka jatkoi aihetta kertoen siitä, kuinka Ilonan tutkimusta voidaan hyödyntää alueellisessa innovaatiotoiminnassa. Taso II Kohti maailman kärkeä Nordkalk Oyj Abp ja Suomen Karbonaatti Oy, Lappeenranta OMG Kokkola Chemicals Oy Tasolle III ei tänä vuonna sijoittunut yhtään hakijaa. Kuva: Pirkko Liisa Rasa 10 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007

11 Seminaarin loppuun oli koottu tietopaketti työterveyshuollon toiminnan, työpaikkaselvitysten ja työpaikalla tapahtuvat turvallisuustyön yhteensovittamisesta. Pitkin päiviä kuulimme myös tietoiskuja ajankohtaisista tapahtumista, kuten Tapaturmapäivän teemasta ʺTuttu ympäristö yllättää (Päivi Rauramo) ja Kansainvälisestä työturvallisuuspäivästä (Jorma Saari). Verkostoitumista Foorumin seminaariohjelmasta löytyy aina tilaa yhteiselle tekemiselle, keskustelulle ja tutustumiselle. Tällä kertaa teimme retken tehdasmuseo Verlaan, joka on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Kiitos UPM Kymmenelle, että pääsimme kierrokselle ennen museon varsinaista kesän aukioloaikaa! Verlassa vierailun jälkeen ei voi muuta kuin todeta, että olipa upea kokonaisuus ja kaunis miljöö! 98,8% Verlassa käyneistä seminaarivieraista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä retkeen. Verlan retken jälkeen nautimme illallista Kouvolan Upseerikerhon arvokkaissa tiloissa, jossa verkostoituminen jatkui mukavan yhdessäolon merkeissä. Yksi asia oli osallistujien antamassa palautteessa ylitse muiden: Kollegojen ja vanhojen tuttujen tapaaminen sekä uusien tuttavuuksien solmiminen ja kokemusten vaihtaminen. Siis juuri se, miksi Nolla tapaturmaa foorumi on perustettu! Kuva: Taru Lankinen Seminaarista saadun palautteen perusteella voi todeta, että 17 luennon joukosta löytyi jokaiselle jotakin uutta ja mielenkiintoista. Tämä on nähtävissä esimerkiksi siitä, että jos joku luento oli yhdelle mitäänsanomaton tai tylsä, se sama oli toisen mielestä hyvin mielenkiintoinen ja antoisa, parasta seminaarissa! Kuva: Pirkko Liisa Rasa Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/

12 Pirkko-Liisa Rasa, tutkimusinsinööri Kesäriemua ja kuntoa - turvallisia trampoliinihyppyjä! Kuva: Veijo Naakka Trampoliineja näkee yhä useammalla pihalla. Trampoliinilla hyppiminen on kesäriemua ja hyvää kuntoliikuntaa. Hyppiminen kohentaa jopa niskan toimintakykyä istumatyöläisillä. Hyppimiseen liittyy kuitenkin myös vaaratekijöitä, jotka on syytä tunnistaa. Trampoliinionnettomuudet ovat olleet ranteiden ja nilkkojen ja kyynärpäiden murtumat sekä aivotärähdyksiä. Ainakin Norjassa on sattunut tänä vuonna hyvin vakavia trampoliinionnettomuuksia 16 vuotiaan nuoren alaraajahalvaus ja 11 vuotiaan kuolema kuristumalla suojaverkkoon. Kotimaassa trampoliineilla aiheutuneista vammoista johtuu tilastojen mukaan kolmasosa putoamisesta ja loput ovat hyppimisvammoja. Kuluttajavirasto kehottaa vanhempia valvomaan lasten hyppimistä trampoliinilla. Ohjeiden mukaan trampoliinilla saa hyppiä vain yksi henkilö kerrallaan. Jo nyt lasten onnettomuuksista yli kaksi kolmasosaa on sattunut kun hyppimässä on ollut enemmän kuin yksi hyppijä kerrallaan. Yhden hyppijän periaatteella estetään hyppijöiden törmääminen toisiinsa tai singahtaminen arvaamattomaan suuntaan. Myöskin jos eri painoiset lapset hyppisivät yhtä aikaa, pienempi voi singota ilmaan suuremman painosta tai suurempi pudota pienemmän päälle. Alle kuusivuotiaiden lasten ei suositella hyppivän lainkaan ainakaan isolla trampoliinilla. Pienten lasten tasapainonhallinta ei ole kehittynyt vielä riittävästi. Hyppijän on syytä opetella ensin perushypyt. Aloittelijalle suositellaan hyppyä seisoviltaan. Perushypyssä tullaan trampoliinille jalat harallaan ja ylhäällä jalat ovat yhdessä. Kun kokemusta karttuu, voi yrittää pompahtaa välillä vaikka istualleen. Kuntoa edistävä selällään pomppiminen on jo melko vaikeaa. Olisikin hyvä, jos hyppimiseen saisi opastusta vaikkapa paikallisesta voimisteluseurasta. Kuperkeikoista ja volteista voi pudota pää tai niska edellä, jolloin seurauksena voi olla halvaantuminen tai jopa kuolema. Tärkeitä turvallisuusvinkkejä trampoliinille Osto, asennus, käyttötarkastus Ostajan tulisi tarkistaa, että trampoliinin mukana on tuoteturvallisuuslainsäädännön edellyttämät suomenja ruotsinkieliset kokoamis ja käyttöohjeet. Kokoamisohjeesta selviää turvallinen asennus. Kiinnitä huomiota jalkojen kiinnitykseen. Trampoliini ja jalkojen kiinnitys on hyvä tarkistaa aina ennen käyttöä ja kun trampoliinia on siirretty. Trampoliinin jousien, koukkujen ja kehikon päällä kannattaa käyttää kehyspehmusteita. Myös ne on aika ajoin syytä tarkastaa. Jos osa tai pehmuste on rikkoontunut se on syytä vaihtaa uuteen. Sijoitus, alusta, suojaverkko Trampoliinin alla, sivuilla ja yläpuolella ei saisi olla esteitä tai rakenteita, kuten esimerkiksi seiniä, puunoksia, muita harrastusvälineitä tai sähköjohtoja. Suositeltavaa on, että trampoliinin ympärillä olisi ainakin kaksi metriä vapaata tilaa. Hyvä alusta on mahdollisimman pehmeä ja tasainen, esimerkiksi hiekka tai nurmikko. Jos si 12 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007

13 joituspaikka on asfaltilla, huolehdi, että ympärillä on iskua vaimentavaa materiaalia tai asenna trampoliinin ympärille suojaverkko ohjeiden mukaisesti. Myös pehmeämmällä alustalla suojaverkko voi vähentää putoamisesta johtuvia vammoja. Trampoliinilla hyppiminen Vanhempien tulee valvoa lasten hyppimistä trampoliinilla. Trampoliinilla saa hyppiä vain yksi henkilö kerrallaan. Alle kuusivuotiaiden lasten ei suositella hyppivän lainkaan ainakaan isoilla trampoliineilla. Hyppijän on syytä opetella ensin perushypyt. Kuperkeikoista ja volteista voi pudota pää tai niska edellä, jolloin seurauksena voi olla halvaantuminen tai jopa kuolema. Älä hypi sateella, sillä silloin trampoliinin matto saattaa olla liukas. Lähteet ja lisätietoja Tiedote ja Turvallisuusvinkkejä (yläpalkin valikosta Kuluttajalle >Tavaroiden ja palveluiden turvallisuus). Täältä löytyy myös useita muita kesäliikunnan turvallisuusvinkkejä esimerkiksi potkulaudoista, leluista ja leikkikentistä sekä kotipihojen uima altaista. Helsingin Sanomat : Trampoliinivammojen sesonki aluillaan. ʺTramppajuopotʺ paikataan iltaisin. >Tiedonvälitys > Työ Terveys Turvallisuus lehti > Kysy pois palsta: Auttaako trampoliini istumatyöläistä Aikuinen aloittelija Arvioi omat kykysi ennen kuin ryhdyt taituroimaan trampoliinilla. Kesälläkin on syytä tuumata tovi ennen kuin säntää näyttämään taitojansa ʺkuin silloin hurjassa nuoruudessa ʺ. Aloita perushypystä. Äläkä hypi alkoholin vaikutuksen alaisena. ʺTramppajuopotʺ paikataan iltaisin Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/

14 Nolla tapaturmaa - foorumi tiedottaa Muista perehdyttää kesätyöntekijät! Kesätyöntekijöiden ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja työnopastus ovat tärkeitä ja haasteellisia tehtäviä. Hyvin järjestetyllä perehdyttämisellä ja työn opastuksella on mahdollista parantaa merkittävästi uuden työntekijän turvallista työskentelyä. Nolla tapaturmaa foorumin ekstranetistä on saatavilla materiaalipaketti Tervetuloa töihin turvallinen startti, joka on tarkoitettu työsuojeluasioita perehdyttäville henkilöille antamaan vinkkejä, joiden avulla voi tarkastella ja kehittää työpaikan työturvallisuusperehdyttämistä ja siihen liittyviä käytäntöjä. Tervetuloa töihin turvallinen startti aineiston sekä muut materiaalipaketit löydät ekstranetistä: foorumi.fi/ekstranet > Aineistot ja tuotteet > Kampanjat. Syksyn jäsenseminaari Nolla tapaturmaa foorumin syksyn jäsenseminaari järjestetään Espoossa. Alustava ohjelma lähetetään jäsentyöpaikkojen yhteyshenkilöille kesäkuun aikana. Merkitkääpä ajankohta kalentereihinne! Uudet jäsentyöpaikat Ensto Oy Golder Associates Oy J. M. Huber Finland Oy Ramirent Finland Oy Finnair Catering Oy HK Ruokatalo Oy Avecra Oy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Tammerkosken Energia Oy Myllykoski Paper Oy maxit Oy Ab Sulzer Pumps Finland Oy Finnish Chemicals Oy (Joutseno ja Kuusankoski) Helsingin kaupungin pelastuslaitos TeliaSonera Finland Oyj Palmia (Helsingin kaupungin palvelukeskus) Stora Enso Oyj Imatran tehtaat Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh fax Toimitus Henriikka Virta Työturvallisuustiimi puh Vastaava päätoimittaja Markku Aaltonen Työturvallisuustiimi Julkaisupaikka Helsinki, 2007 Jakelu 500 Palautteet ja ilmoitukset julkaisijalle Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh fax Kannen kuva Taru Lankinen Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenmäärä 147 ( ) Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Seuraava uutislehti ilmestyy elokuussa Sähköinen uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa - foorumin internet-sivulta 14 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 2/2007

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 KOULUTUSOHJELMA 2015 1 (8) NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 Nousu tarjoaa jäsenilleen ja luottamustoimisille monipuolista ja innoittavaa koulutusta! Arkena työajalla tapahtuva koulutus on palkallista.

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

VAASA Tervetuloa mukaan!

VAASA Tervetuloa mukaan! T A L V I T Y H Y T - S E M I N A A R I T U R VA L L I S U U T TA - T E R V E Y T TÄ - T YÖ K Y K YÄ VAASA 8.-9.2.2017 Valtakunnallinen julkishallinnon työhyvinvointiseminaari Talvityhyt järjestetään nyt

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Arviointi Tiedustelee työturvallisuutta ja

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot