ÄLYKKÄÄN ELÄMYSSYSTEEMIN JOHTAMINEN. Elämysten orkestrointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄLYKKÄÄN ELÄMYSSYSTEEMIN JOHTAMINEN. Elämysten orkestrointi"

Transkriptio

1

2 Maija-Liisa Eskelinen ÄLYKKÄÄN ELÄMYSSYSTEEMIN JOHTAMINEN Elämysten orkestrointi Mikkelin ammattikorkeakoulu C: Oppimateriaalia Study Materials 12 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2011

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU C: Oppimateriaalia Study Materials PL 181, Mikkeli Puhelin Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Julkaisun kuvat: Maija-Liisa Eskelinen, ellei toisin mainita ISBN: (nid.) (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky Kannen ja sisällön painatus: Kopijyvä Oy - Mikkeli

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro C: Oppimateriaalia Tekijät Maija-Liisa Eskelinen Nimeke Älykkään elämyssysteemin johtaminen. Elämysten orkestrointi. Tiivistelmä Nykyisten organisaatioiden toimintatavat ja rakenteet ovat pitkälle kehittyneitä. Yritysorganisaatioiden sanotaankin kuuluvan maailman kehittyneimpiin järjestelmiin. Nämä eivät kuitenkaan yksinään riitä selittämään yritysten menestystä. Yritysten yksi keskeisimpiä kilpailukyvyn kysymyksiä on toimintaympäristön muutoksen tunnistaminen ja nopea reagointi. Matkailutoimijoiden on hyvä tietää, että ei ole olemassa mitään järjestelmää, joka takaa matkailijalle ja yritykselle muuttumattomat olosuhteet. Suomessa matkailuyritykset ovat pääosin pieniä mitattuna henkilömäärällä tai liikevaihdolla. Matkailun tehtävät ja toimintaympäristöt monimutkaistuvat. Matkailuyritysten asiakkaat ovat laatu- ja hintatietoisia ja he haluavat monipuolisia elämyksiä. Kyetäkseen toimimaan kilpailukykyisesti yritykset tehostavat strategista johtamista, työntekijöiden osaamista, tuotekehitystä, yhteistyötä ja markkinointia. Monien, erityisesti pienten, yritysten on vaikea vastata kasvaviin innovaatiohaasteisiin. Tämän kirjan tarkoituksena on tarjota matkailuyrityksille ja muille matkailualan sekä esim. luovien alojen toimijoille yritysten toimintaympäristön muutokseen ja asiakkaiden mieltymyksiin sopivia, innovatiivisia ja kilpailukykyä parantavia, ideoita, toimintatapoja ja ansaintamalleja. Yrittäjien ja matkailu ym. toimijoiden lisäksi kirja on tarkoitettu oppikirjaksi korkeakouluihin, joissa opiskellaan matkailua, luovia aloja, yrittäjyyttä ja liiketoimintaa sekä strategista johtamista. Kirja soveltuu hyvin myös markkinoinnin opiskelijoille, jotka haluavat kasvattaa osaamistaan laajojen tuotenäyttämöjen suuntaan. Erityisesti kirjan tavoitteena on antaa innovaatiovinkkejä kokeneille matkailuyrittäjille sekä ideoita yritystoimintaa suunnitteleville. Avainsanat (asiasanat) asiakkaat, ansaintalogiikka, elämyspalvelut, elämys, suunnittelu, innovaatiot, matkailu, osaaminen, yritykset, yhteistyö Sivumäärä 212 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Luokitukset YKL 69, 40.7 UDK 65, 338

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ELÄMYSTEN ORKESTROINTIIN ELÄMYKSELLINEN TOIMINTA A LA ASIAKAS JA TYÖNTEKIJÄ Vapaa-aika - energiankeruuta työtä varten vai aikaa itselle? Kenellä on vastuu työstä? Elämysosaamisen tarkoitus Mitä älykkyys on? Ihmisen elämyksellisyys ja kohteen vetovoima MIKSI ELÄMYSTALOUS JA ELÄMYSTEN ORKESTROINTI? Elämysyhteiskunnan ilmenemismuotoja Ainutlaatuiset ja uniikit yritykset elämystaloudessa Yrityksen kompleksiset olosuhteet OSAAMISTA KOKOAVA SYSTEEMI JA ELÄMYSTEN ORKESTROIMINEN Intuitiivisuuden orkestroiminen Pizzan kompleksisuus ja orkestroituminen Kahvipavun positiivinen kompleksisuuden kasvu Positiivisen kompleksisuuden kasvu ja orkestroituminen porotalouden toimialalla Porotalouden arvoketjun kehitys Ansaintatavan ja rakenteen sekä ulkoisten tekijöiden yhteensovittaminen Vastuullinen yrittäjyys Orkestroituminen viihteen ympärille a la Las Vegas Orkestroituminen juustopallon ympärille Orkestroituminen elämysravintolaksi a la Viikinkiravintola Harald ja Freya ELÄMYSOSAAMINEN JA SEN KASVU MENTAALISEN MALLIN AVULLA... 80

6 5.1 Ammatillisen kompetenssin itsetuntemus ja yrityksen laatu Tiedon moniäänisyys Tietämisen ja osaamisen tilannesidonnaisuus Oikea-aikainen osaaminen Tietämisen ja osaamisen ero Korkeammalle, nopeammin ja voimakkaammin Tekemisen onnellisuus Haasteiden ja kompleksisuuden kasvu Tunneäly elämystaitona Asiakaspalvelun elämyksellisyys Tuloksen tekeminen kompleksisuudella Elämyksellisyys, luovuus ja ideointi tilanneosaamisessa Eettisyys ja inhimillisten resurssien käytön osaaminen Villiyden hyödyntäminen ja sen hallinta Kriittisyys ja inhimillinen kasvunvara Taito olla ainutlaatuinen ja mitattavissa oleva persoona MODERNI JA MONIÄÄNINEN JOHTAJUUS Tietojohtamisesta Elämysjohtamisesta Itsensä johtaminen Teema- ja merkitysjohtaminen Teeman ja merkitysten tehokkuus LIIKETOIMINTAOSAAMISEN HAASTEET Liiketoimintaosaamista kuvaava ansaintatapa Liiketoimintaosaaminen sidosryhmätyönä Merkityksellisen osaamisen valtaistaminen MATKAILU ELÄMYSTALOUTENA Elämyksen syntyvaiheita Elämyksen piirteitä matkailussa Elämysympäristön ja asiakkaan suhde matkailussa

7 9 PÄÄTELMIÄ LÄHTEET

8 LUETTELO KUVIOISTA JA TAULUKOISTA KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Elämyksen luonne Kuvio 2. Elämys Kuvio 3. Murrosajattelu Kuvio 4. Elämystalouden yritys ja sen olosuhteet Kuvio 5. Itsensä ylittävä ja moniääninen liittouma- ja yhteistyöinnovaatio Kuvio 6. Älykkään systeemin toimijat eli merkitysten tekijät ja kokijat Kuvio 7. Taloudellisen arvon kasvu Kuvio 8. Porotalouden palvelujen ja kaupan kehitys Kuvio 9. Porotalouden orkestroituminen ja positiivinen kompleksisuus Kuvio 10. Sidosryhmälähtöinen yritysmalli Kuvio 11. Las Vegasin vesivaikutelma Kuvio 12. Las Vegasin kaupunkivaikutelma Kuvio 13. Juustopallon vetovoima Kuvio 14. Osaamiskertymä yrityksessä Kuvio 15. Kompetenssi Kuvio16. Kohdetieto ja työkalutieto Kuvio 17. Kompleksisuuden kasvu flow n avulla Kuvio 18. Kompleksisuuden hallinta Kuvio 19. Kompleksisuuden kasvu palveluissa Kuvio 20. Kompleksisuus ja hinta elämyksen perustana Kuvio 21. Osaamisen kompleksisuus Kuvio 22. Ideointi kiertää tiedollisesta toimivaan ja luovaan Kuvio 23. Osaamisen kasvu ja sen mittaaminen Kuvio 24. Rationaalisen ja intuition säätely Kuvio 25. Elämysominaisuudet prosessina Kuvio 26. Miksi elämykseen tulisi johtaa? Kuvio 27. Työn merkityksellistäminen ja työsuhde Kuvio 28. Teemajohtamisen ulottuvuudet Kuvio 29. Osaamisen määritelmän kuvaus Kuvio 30. Osaamisen tasot

9 Kuvio 31. Yrityksen sidosryhmät TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Tuotantotavan ja kulutuksen elämyksellisyys Taulukko 2. Hiljainen ja eksplisiittinen tieto Taulukko 3. Tietoammattilaisten ominaisuuksia Taulukko 4. Elämysominaisuuksia Taulukko 5. Teeman muodostuminen tehtävistä Taulukko 6. Teemajohtamisen tyylisuuntauksia

10

11 1 1 JOHDANTO ELÄMYSTEN ORKESTROINTIIN Matkailuyritysten tuotteista ja matkailualan sekä esim. teollisuuden alojen henkilöstön yksilöllisestä sekä sosiaalisesta osaamisesta tehdään teemallisia tuotenäyttämöjä, merten keitaita ja mitä erilaisimpia osaamisen myyntitiloja. Nämä ovat elämysympäristöjä, joissa toiminta on samaan aikaan yksilöllistä ja yhteisöllistä. Toiminta on moniäänistä. Moniääninen toiminta viittaa toisistaan poikkeavien mieltymysten ja erilaisten arvojen hyväksymiseen. Se viittaa myös erilaisuuden sietämiseen ja sitä voimavarana käyttämiseen. Moniäänisyys on voimavara, joka on hedelmällinen matkailualan osaamisessa, matkailualan ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämisessä ja matkailun johtamisessa. Moniäänisyys tarkoittaa hiljaista ja äänellistä osaamista sekä eri tehtävissä toimivien osallistumista esimerkiksi yrityksen johtamiseen. Näin ollen johtaminen ei ole pelkästään yrityksen omistajan tai yritysjohtajan tehtävä, vaan siihen osallistuvat myös muut yrityksessä toimivat, jopa yrityksen ulkopuoliset toimijat. Erilaisten kulttuurien ja talouksien entistä voimakkaampi esiin nouseminen on selkeästi havaittavissa 2000-luvun alussa. Moniäänisyyttä hyödyntäen myös eri alojen osaaminen esim., tekniikka, kulttuuri ja palveluosaaminen, voivat yhdistää osaamisensa uudenlaisiksi ansaintaratkaisuiksi. Moniäänisyydessä syntyy uusia talousmuotoja, joista esimerkkejä ovat elämystalous ja luova toiminta. Tänä päivänä kaupankäynnin edellytys on, että osaamisen täytyy olla merkityksellistä: tuottaa elämystä siitä maksavalle asiakkaalle sekä tuottajalle / matkailualalla toimivalle ammattilaiselle. Merkitys viittaa ihmiselle tärkeään ja häntä motivoivaan asiaan. Matkailutaloudessa motivoituvat toimijat ovat ensisijaisesti asiakas ja työntekijä sekä sijoittaja. Myös matkailun innovaatioympäristö, tutkimus- ja oppilaitokset sekä kehittämis- ja markkinointiorganisaatiot, ovat kiinnostuneita matkailusta. Asiakkaat ostavat merkityksiä/arvoa itselleen ja läheisilleen. Arvo voi olla esim. viihteen, luontokokemuksen, terveysvaikutuksen tai turvallisuuden tunteen aikaansaama elämys. Matkailun tarkoitusta, sen tuotteita ja palveluja

12 2 kuvaa hyvin elämys/elämystalous. Matkailualan kehittämisessä olisi tärkeää huomata, että yksilöllinen esille tuleminen on lisääntynyt. Tämä ilmenee haluna esiintyä artistina, toimia designerina ym. yksiöllisiä taitoja esiin nostavana osaajana. Hyvä on myös tiedostaa, että nämä taiteilijat kiinnostavat yleisöä. Taiteilijat ym. osaajat tarvitsevat esiintymisareenan/tapahtuman, jonka järjestäminen tarjoaa ansaintamahdollisuuden yrittäjälle. Tämän tyyppinen osaaminen on merkitys/arvo, jossa on elämys- ja ansaintapotentiaalia yrityksille. Merkitysten tai merkityksellisen osaamisen hyödyntäminen ei koske ainoastaan artisteja ja designereitä, vaan kaikissa matkailutoimialan tehtävissä toimivien työntekijän luovuutena ja elämysosaamisena ilmenevien merkitysten tulisi näkyä paremmin yritysten tuotteissa, prosesseissa ja tuloksessa. Sen lisäksi, että se on mielekästä työntekijälle, se lisää yritysten ainutlaatuisuutta, jota muiden yritysten on vaikea omaksua. Tänä päivänä merkityksellistä osaamista voidaan hyödyntää elämystaloudessa, johon matkailu erityisesti lukeutuu. Merkityksellisen osaamisen esiin nostaminen teollisuudessa ja palveluissa on välttämätöntä yrityksille, etenkin, kun voimme sanoa elävämme merkitys- ja elämystaloudessa. Ihmisen ympäristösuhteiden kasvun ja kulutustavan muutoksen myötä ihmiset haluavat tavaroiden ja palvelujen lisäksi elämyksiä, jotka ovat heille tärkeitä esimerkiksi esteettisyyden, mukavuuden, viihteen tai uusien tuttavuuksien muodoissa. Nämä merkitykset, joita elämykseksi voidaan kutsua, kuuluvat oleellisena osana tämän ajan ihmisten elämään. Ne toimivat arkisen aherruksen ja tavanomaisuuden vastakohtana. Vaikka merkityksille ja elämyksille olisikin kysyntää, niin ko. osaamisen tuotteistaminen koetaan ongelmalliseksi. Tämän kirjan tarkoituksena on esittää malleja ja ajatuksia luovuuden, merkityksellisen osaamisen ja elämystalouden organisoimiseksi ja uusien ansaintamallien aikaansaamiseksi. Lukijan ideoinnin ja luovuuden lähtökohdat huomioiden kirja on tarkasti esittävä ja toisaalta tarkoituksellisesti abstrakti. On mielekästä puhua elämysten orkestroinnista. Tämä tarkoittaa intuitio-osaamisen ja rationaalisen osaamisen yhdistävää organisointia elämystalouden, luovien toimijoiden, matkailun ym. käyttöön. Orkestrointi on ennen kaikkea liiketoimintaosaamiseksi soveltuvien toimintojen ohjaamista asiakkaiden käyttöön.

13 Elämysteema soveltuu yhtä hyvin palvelujen kuin teollisuuden liikeideoiden, arvoketjujen ja markkinoinnin ytimeksi. 3 Ihmisten kokemat elämykset ovat hyvin erilaisia. Monenlaisten elämysten pitäminen mahdollisena perustuu kontingenssiin ajatteluun, jossa elämykset syntyvät erilaisissa tilanteissa. Kontingenssiteoria korostaa, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tai parasta tilannetta, tapahtumaa tai tapaa elämyksen syntymiseksi tai aikaan saamiseksi. Sen sijaan on parhaiten elämyksen syntymiseen vaikuttavaa osaamista ym. resursseja, joista yritykset ja yksittäiset osaajat voivat parhaiten järjestää elämyksille otollisia tuote- ja palvelunäyttämöjä. Elämyksen syntymistä edellyttäviä tekijöitä voidaan orkestroida. Tuotekehityksen ja markkinoinnin näkökulmasta katsoen elämyksen syntyminen edellyttää kahdenlaista tekijää. Ne ovat tilanne ja kohde. Tilanne viittaa havainnoijan (ennen kaikkea asiakkaan, mutta myös työntekijän) tajunnalliseen ympäristösuhteeseen. Kohde puolestaan viittaa havaittavana olevan tai esille laitetun ihmisen, esineiden tai luonnon vetovoimaan. Tajunnallisuus viittaa älyllisyyteen ja kohde aistillisuuteen. Kohde viittaa aistillisuuteen, koska se on havaittava jonkin aistin perusteella. Kohde eli tuote, palvelu, oma osaaminen tai elämysympäristö on saatava näkyväksi ja hinnoitelluksi. Pystyäksemme sanomaan enemmän elämyksestä ja siihen liittyvistä tekijöistä elämys, elämystalous, elämystalouden tehtävä ja elämykseen liittyvä osaaminen sekä elämysten orkestrointi käsitteellistetään ansainnan näkökulmasta katsoen. Elämyksen käsite: Elämys on merkityksellinen suhde ihmisen ja ulkoisen kohteen välillä. Suhde voidaan ymmärtää myös omasta kiinnostuksesta ja kohteen vetovoimasta syntyvänä mielentilana.

14 4 Elämystalouden käsite: Elämystalous on ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan edistävien merkityksellisiksi oletettavien inhimillisten ja teknisten resurssien tavoitteellista organisointia eli orkestrointia. Elämystalouden tehtävänä on intuitiivisesti ja rationaalisesti koettavien, merkityksellisten, uusien kohteiden luominen, esiin nostaminen, parantaminen ja esillepano. Yhdellä käsitteellä ilmaistuna tehtävä on elämysten orkestrointi. Kohteita ovat luonto, inhimilliset ja tekniset resurssit. Elämystalouden osaaminen eritellään kahteen osa-alueeseen alueeseen työkohteen mu- kaan seuraavasti: 1) Inhimillinen osaaminen kohdentuu yksilöllisesti merkittävään osaamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. 2) Tekninen tieto ja taito suuntautuu esineelliseen maailmaan. Elämysten orkestrointi kestrointi: Elämysten orkestrointi tarkoittaa palveluihin ja teollisuuteen soveltuvan älykkyyden ja kädentaitoon perustuvan luovuuden kokoamista helpommin markkinoitavaan muotoon ja brändäämista. Elämysten orkestrointi on elämysteemaista luovuutta korostavan arvoketjun rakentamista yrityksen sisällä ja arvoketjun rakentamista yhteistyönä oman alan ja muiden alojen yritysten kanssa Se on ajattelutapa, jossa tavoitteena on ylittää itsensä toisten avulla. Tämä viittaa yhteistyöhön voimavarana. Se on erilaisuuksien organisoimista luovalla tavalla ja yhteisellä tavoitteella. Voimme todeta, että elämysten orkestrointi on suurten tuote- ja palvelunäyttämöiden järjestämistä, joka sisältää tuotekehityksen, markkinoinnin ja johtamisen. Näyttämöjä tehdään teollisuudessa ja palveluissa. Asiakkaan näkökulmasta katsoen elämysten orkestrointi on monimuotoista asiakkaiden elämyshalun tyydyttämistä. Yrityksen ja asiakkaan yhteisestä näkökulmasta katsoen se on ansaintaa tai liiketoimintaa asiakkaiden elämyshalujen ympärillä. Elämysten orkestroinnin avainsanoja ovat asiakas, yhteistyö, kilpailukyky ja innovaatio. Avainsanoja säestetään luovuudella ja elämysosaamisella.

15 5 Elämystalous on ihmisen elämyksellisyyden eli ympäristösuhteiden (kulttuuristen, sosiaalisten, luonnon ym. ihmistä virkistävien suhteiden) kehittämistä, luomista ja ideaa siitä. Elämystalous sisältää sekä luovuuden, joka on uuden luomista että idean, joka viittaa entisen parantamiseen. Pystyäkseen toimimaan menestyksekkäästi elämystaloudessa toimijan on tunnettava tekemisensä kohdetta eli elämystä. Elämykset voivat olla kesyjä elämyksiä, jotka tulevat yksilön omista ajatuksista. Ne eivät edellytä konkreettista aistein havaittavaa kohdetta tai suhdetta itsen ulkopuoliseen. Kesyissä elämyksissä kokija kääntyy aina jo koettuun ja useaan kertaan muisteltuun. Ne eivät anna enää mitään uutta ajattelemisen aihetta eivätkä virkistä elämää. Päinvastoin ne voivat olla ikäviä ja jopa ahdistavia. Ihminen kaipaa virkistystä ja omista tavanomaisista ajatuksista poispääsemistä. Elämystaloudessa toimivan tehtävänä on auttaa ihminen pois tavanomaisesta. Sen tulee näyttää tietä asiakkaan mielen ja kehon uudistumiselle. Miten asiakkaita autetaan pois tavanomaisuudesta? Yksi hyvä tapa on järjestää villejä elämyksiä. Villit elämykset ovat uutta ja ennen kokematonta. Ne auttavat ihmisen pois tavanomaisuuden tilasta. Niissä ihminen pääsee luomaan uusia suhteita itsensä ulkopuolella olevaan. Näitä suhteita ovat Buberin (1923) erottelemat Sinä-Minä suhteet, Minä-Se suhteet ja elämysympäristöt. Ensin mainittu edustaa ihmisten välistä tasavertaista kohtaamista ja toinen esineellistävää taipumusta kaikkeen kohdattuun. (Buber 1999). Sinä-Minä elämys on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa syntyvä kohtaamisten sarja, jossa palvelun tarjoaja ja matkailija yhdessä tuottavat elämyksen elämysympäristössä ja yhteydessä kollektiivisiin kulttuurikäytänteisiin. Sinä ja Minä -elämyksessä ei esitetä käsitteitä, vaan molemmat osapuolet lainaavat käsitteet ym. taustatiedot omasta kokemusmaailmastaan eli tapahtuman ulkopuolelta. Minä-Sinä suhteessa yrittäjä on järjestänyt asiakkaalle ennen kaikkea aikaa ja tilanteen. Yrittäjän tärkeänä tehtävänä on siis tarjota asiakkaalle omaa ja työntekijöittensä aikaa.

16 6 Minä-Se suhde tarkoittaa ihmisen kiinnostumista esimerkiksi rakennuksesta, patsaasta tai yksittäisestä sisustuskohteesta, joka on niin kiinnostava, että kaikki muu ympärillä oleva menettää merkityksensä. Designin, arkkitehtuurin ja taiteen lisäksi luonto sekä eläimet ovat oivallisia Minä-Se kohteita. Tämäkin perustuu pitkälle ajankäyttöön. Aika on hetki tai tovi, jona asiakas on vapaa tavanomaisesta. Asiakas on kiinnostunut tai lumoutunut jostakin tärkeästä, joka täyttää hänen tajuntansa sillä hetkellä. Hän myös mielellään muistelee kokemaansa myöhemmin. Elämysympäristö puolestaan tarkoittaa järjestettyä tapahtumaa, luontoa tai huvipuistoa. Koti, yritys, kaupunki, saari tai Suomi ovat erityyppisiä elämysympäristöjä. Laajemmassa mittakaavassa Eurooppa, maapallo ja koko maailmankaikkeus ovat elämysympäristöjä. Missä ihmisen elämykset sijaitsevat? Latomaan (2007, 27) mukaan ihmisen mieli kokonaisuudessaan on elämyksiä, elämyksellisyyttä. Elämystä ei pidä samaistaa tunteeseen tai tunnekokemukseen, vaikka sen avulla saamme alustavan kuvan elämyksestä. Elämys on mukana kaikissa tunteissa niiden elämyksellisyytenä ja voimakkuutena. Elämyspalvelujen järjestäjän näkökulmasta tärkeää on tieto siitä, että elämykset sijaitsevat ihmisen mielessä. Ne siis täytyy saada asiakkaan mieleen. Niiden on oltava tavanomaista kokemusta voimakkaampia. Niiden on merkittävä asiakkaalle jotakin, jotta ne voivat muotoutua elämykseksi. Perttulan (2007, 57) tarkastelussa elämyksen perusta on kokemuksessa. Täsmällisesti sanottuna elämys on elämyksellisyydessä muodostuva kokemus. Tämä viittaa ihmisen tajunnalliseen ympäristösuhteeseen. Elämyksellisyyttä ei siis löydy sen kaltaisista asioista kuin kulttuurista, yhteiskunnasta, ihmissuhteista, kouluista, luonnosta tai matkustamisesta elleivät ne kiinnosta ihmistä. Ne ovat asioita, joihin ihminen on tai voi olla suhteessa. Elämyksellisyys ei liity yksilön elämäntilanteeseen tai todellisuuteen, vaan elämyksellisyys on ainoastaan ihmisen tajunnallisuuden asia. Toiset ihmiset ja muu sosiaalinen eivät liity mitenkään elämyksen koettuun puoleen. Sosiaaliset ja kult-

17 tuuriset tekijät ovat mukana elämysten tilanteissa ja siinä ne ovatkin merkittäviä. 7 Matkailuelämysten kohdalla tiedollinen kokemus, vaikka kokemuksena onkin yksilön kokemus, on sekä kohteiltaan tai tilanteiltaan että merkityssisällöltään ihmisten vaivatta jakama ja heitä yhteen liittävä. On huomattava, että läheskään kaikki matkailuelämykset eivät ole tunteita, vaan kyse on myös tiedosta. Matkailuelämysten tapaan useimpien elämysten eteen voidaan liittää sana, joka kuvaa ihmisen elämäntilanteesta mielekkäällä tavalla erotettua aluetta. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi perhe (perhe-elämykset), ystävät (ystäväelämykset), ihmissuhteet (ihmissuhde-elämykset) työ (työelämykset) harrastukset (harrastuselämykset) ja vapaa-aika (vapaa-aikaelämykset). Matkailun muodoissa korostuu asiakkaan osallistuminen elämyksen syntymiseen tai tuottamiseen, jolloin voidaan puhua myös toiminnallisesta ja interaktiivisesta elämyksestä. (Perttula 2007, 57, 64, 67.) Perttula (2007) katsoo, että kaikki kokemukset eivät ole elämyksiä. Kokemuksen luonne määrittää, millaiset kokemukset ovat elämyksiä. Elämys on luonteeltaan omakohtainen ja erityisen tärkeä (ks. kuvio 1) KUVIO 1. Elämyksen luonne Elämys voi olla sisällöltään millainen tahansa, koska elämyksen kriteeri on pelkästään koetun tärkeydessä ja yksilöllisessä luonteessa. Elämykset voivat olla kokijalleen sekä myönteisiä että kielteisiä. On luonnollista ihmetellä, miten joku voi kokea nämä ja nuo asiat elämyksinä, kun ne itselle ovat ihan ta-

18 8 vallisinta arkea tai toisaalta omalle elämälle tyystin vieraita. Tämä tekee ymmärrettäväksi ihmisen yksilöllisen elämyksellisyyden. Samalla tulee mahdottomaksi ajatella, että elämyksiä voisi tuottaa toisille saati tuotteistaa. Yksilön näkökulmasta elämys on aina kokemus. (Perttula 2007, 57) 2 ELÄMYKSELLINEN TOIMINTA A LA ASIAKAS JA TYÖNTEKIJÄ Mitä on mielekäs toiminta työntekijän ja asiakkaan näkökulmasta? Vaikka työn mielekkyys liittyy oleellisesti työntekijän työolosuhteiden parantamiseen ja henkiseen jaksamiseen, niin sitä oleellisemmin se liittyy yrityksen kannattavuuteen ja menestykseen. Mielekäs tekeminen kohdistetaan asiakkaalle syntyvään elämykseen, joka arvon hän maksaa rahana. Työhönsä uppoutuva työntekijä tuottaa harhailevaa paremmin. Mielekkyys liittyy toimintatapaan/johtamistapaan, jolla rajoitamme tai kannustamme työntekijöitä luovuuteen ja elämysosaamisen esille tuomiseen elämyskohteissa ja elämysympäristöissä, joissa asiakasta houkutellaan elämyksen lähteelle. Csikszentmihaily (2007, 60-62) kirjoittaa flow sta, jossa syvä keskittyminen yhdistää ihmisen ja kohteen toisiinsa. Kun (peliin, keskusteluun, harrastukseen) syventyminen ylittää tietyn intensiivisyyden kynnyksen, huomaamme olevamme syvällä mukana. Tässä tilanteessa meidän ei tarvitse miettiä tekemistämme, vaan toimimme spontaanisti, melkein automaattisesti, silloinkin, kun jokin tehtävän osa on hankala tai vaarallinen. Jokapäiväisessä elämässämme keskitymme asioihin pintapuolisesti ja pikaisesti. Keskittyneisyytemme harhailee kohteesta toiseen. Buddhalaiset ovat nimenneet ilmiön apina-aivoisuudeksi. Flow ssa sen sijaan toiminta ja tietoisuus sulautuvat yhteen saumattomaksi energiaksi. Flow ssa kuilu itsen ja toiminnan välillä häviää. Huippuluokan kilpapyöräilijä kuvailee: On kuin en olisikaan pyörän selässä. Aivan kuin kaikki olisi yhtä ja samaa mekaniikkaa. Niin kuin olisin osa konetta, jonka kanssa on syntynyt. Runoilija tiivistää flowkokemuksensa seuraavasti: Tunnen vain, että energia virtaa lävitseni, enkä minä pysäytä sitä. Energia virtaa kehoni läpi kirjoittaessani. Se mikä on kes-

19 9 kittynyt ja se mikä välittyy, ei ole mieli, vaan energia. Flow tapahtuu, kun en päästä kirjoittajaa minussa asettumaan kirjoittamiseni tielle. Miten estän sitä: Ryhtymällä ajattelemaan. Silloin kun ajattelu alkaa, kirjoittajan ja kirjoittamisen välinen side katoaa. Samoin käy monesti elämyksen kohdalla. Elämyksen kokijan ja elämyskohteen välinen jännite katoaa. Jännitteen katoamisen vastakohtana Flow ssa ollessaan runoilija keskittyy sanoihin ja matkailija elämyskohteen ominaisuuksista mieleen tuleviin ajatuksiin, jotka sukeltavat esiin hänen sisimmästään, maistelee ja hellii niitä ja seikkailee niiden kanssa, päästäkseen perille niiden tarkoituksesta, yrittämättä pakottaa niitä järjestykseen. Keskittyminen voi flow ssa olla niin syvää, että siitä voidaan käyttää termiä ekstaasi, siirtymistä sivuun, siirtymistä jokapäiväisen rutiinin ulkopuolelle, erilliseen todellisuuteen. Jotkut löytävät ekstaasin menemällä temppeliin, museoon tai silmiä hivelevän luonnon keskelle. Eräs vuorikiipeilijä sanoo: Siinä, että mies on vuoren huipulla, on paljon voimaa. Ihmiset etsivät vahvistusta alkoholista, huumeista ja muusta, mutta lähemmäksi ekstaasia pääsee luonnon kautta. Vuorikiipeily vahvistaa mieltä ja kehoa, samalla kun oppii ihmisenä olemisen ulottuvuuksia. Ylhäällä huipulla tuntee ihmiselle kuuluvan paikan luonnossa, tuntee olevansa osa luontoa. Toinen vuorikiipeilijä kuvasi kiipeämistä stressaavaksi ja pelottavaksi. Helpotus on valtava, kun on päässyt huipulle. Jännityksen purkautuminen, helpotus ja onnistuminen ovat elämyskokemuksia kiipeämisen jälkeen. Kehon hyvä olo on luonnollisesti myös elämys. Toiset voivat saavuttaa ekstaasinsa työpöytien ääressä ja antavat mielensä siirtyä toiseen maailmaan, jossa ainoastaan numerot, säkeet, shakin asetelmat tai nuotit ovat todellista. (Csikszentmihailyi 2007, 62) Csikszentmihailyi (2007, 69-70) kirjoittaa myös egon poissaolosta. Flowkokemuksessa monet unohtavat helposti ympäristönsä ja huolensa sekä itsensä. On kuin tietoisuus persoonasta olisi siirtynyt hetkeksi syrjään. Tämä on toinen seuraus intensiivisestä huomion keskittämisestä, joka sulkee pois kaiken, mikä ei suoranaisesti liity suorittamiseen. Vuorikiipeilijä ei unohda itseään niin, ettei tiedostaisi asentoaan tai sormien ja varpaiden asentoa pys-

20 10 tysuoralla kallioseinämällä. Samoin kirurgi tai pianisti eivät menetä tietoisuuttaan sormistaan. Opettaja ei unohda otettaan opetettavaan aiheeseen eikä suhdettaan oppilaisiin. Se, mikä heiltä unohtuu, on heidän sosiaalinen minänsä, nimi, arvoasema ja järjestysnumero ja näihin liittyvät velvollisuudet. On riemastuttavaa vapautua hetkeksi minän tiedostamisesta, kunnianhimosta, tappion tunteesta, peloista tai mieliteoista. Tunne on kuulumista johonkin suurempaan kokonaisuuteen, perinteeseen, organisaatioon tai sfäärien harmoniaan. Se voi olla pelkkä tyydyttävä tunne siitä, että kuuluu tehokkaaseen ryhmään, jolla on tavoite. Leikkaus on ryhmätyötä, mutta se on kuin koripallon pelaamista: ei tarvitse pysähtyä katsomaan missä pallo on, vaan sen tietää liikkeiden suunnasta. Tiimin jäsen poistuu yhteisestä tietoisuudesta vain hetkeksi kaikkein kiperimmässä tilanteessa. Csikszentmihailyi (2007, 69 70) huomauttaa, että vaikka korostammekin yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä, niin siitä huolimatta tarvitsemme yhteisöön tai johonkin laajempaan kokonaisuuteen kuulumista. Päivittäinen elämämme tarjoaa harvoin tähän mahdollisuuden. Konsertti, kirkko tai urheilukilpailun seuraaminen ovat passiivisia tapahtumia. Flow n mahdollistama yksilöllinen etevämmyys antaa harvinaisen tilaisuuden osallistua aktiivisesti johonkin itseä suurempaan kokonaisuuteen, ilman että joutuisi luopumaan mistään mielen tai kehon taidosta. Frankl (1983) kirjoittaa, ettei onnellisuutta voi saavuttaa onneen pyrkimällä, vaan onni on tahatonta ihmisen seurausta pyrkimyksestä itseään suurempaan tavoitteeseen. Flow-toiminnan tulos voi olla lääkärin potilaalleen suorittama leikkaus, kampaajan asiakkaalleen suorittama hiusten leikkaus, hengenpelastus, runo tai musiikkikappale jne. Opetustilanteessa tavoitteena on oppiminen. Tärkeää ja näin ollen flow ta on myös huomata nauttivansa opetustilanteesta. Kaikki nämä ovat arvokkaita päämääriä, mutta ne eivät ole välttämättömiä: kun tekeminen synnyttää flow ta, se on tekemisen arvoista jo pelkän tekemisen vuoksi. Vuorikiipeilyä harrastava sanoo kiipeilyn olevan jännittävää. Alla on 800 metriä ilmaa ja saman ja yläpuolella samoin. Kiipeämisen viehätys on kiipeämisessä. Huipulla jännitys helpottaa ja on onnellinen, että työ on ohi,

21 11 vaikka pohjimmiltaan hän toivoo sen yhä jatkuvan. Kiipeämisen oikeutus on kiipeämisessä. Sen tunnistamisesta, että on virta. Virran tarkoitus on virrata, ei etsiä huippua tai utopiaa, vaan pysyä virtana. Samoin voi ajatella olevan elämysmatkailijan kohdalla. Perille pääsy itsessään ei ole elämys, vaan sen tavoitteleminen on elämyksellistä. Työntekijän näkökulmasta katsoen työn tekemisen tavoite ei tulisi olla työajan päättymisessä, vaan työprosessin mielekkyydessä. Applied Research in Quality of Life julkaisun (2010) mukaan ihmiset ovat onnellisimmillaan ennen lomaansa. Loma vaikuttaa onnellisuuteen eniten ennen kuin alkaa. Ihmiset kokevat itsensä tavallista onnellisimmiksi keskimäärin kahdeksana lomaa edeltävänä viikkona. Loman jälkeen paluu arkeen tapahtuu hyvin nopeasti. Onnellisuus palautuu monilla jo päivässä tavalliselle tasolle. Tutkimuksen mukaan loman pituus ei vaikuta onnellisuuteen, koska onnellisuus lisääntyy lomaa edeltävänä aikana. Tutkijat suosittelevatkin pitämään mieluummin monta lyhyttä lomaa kuin yhden pitkän loman. Kuinka tehdään työntekijälle ja asiakkaalle merkityksellinen elämysympäristö samanaikaisesti? Tämä on yksi elämystalouden keskeisistä kysymyksistä. Se on myös muiden menestykseen pyrkivien talousmuotojen kynnyskysymys. 2.1 Vapaa-aika - energiankeruuta työtä varten vai aikaa itselle? Elämystalous on seurausta edellä kuvatuista ja jäljempänä kuvattavista muutosvoimista. Työelämässä ihminen nähdään inhimillisenä resurssina, jolla on sekä aineettomia että aineellisia resursseja annettavana yrityksen käyttöön. Takeshitan (2004, 82 90) tarkastelussa työ on monelle tärkeintä elämässä ja se tuottaa iloa. Heille vapaa-aika (lauantai ja sunnuntai) merkitsee energian keräämistä tulevaa työviikkoa varten. Toiset ihmiset puolestaan pitävät merkityksettömänä ajatusta, jossa vapaa-aika on energian keräämiseksi työtä varten. Useat katsovat, että työ on ainoa tapa ansaita elantonsa eikä työ tuota heille iloa. Siten he pystyvät selkeästi erottamaan toisistaan työn ja vapaaajan. Joissakin yhteiskunnissa uskonto on perinteisesti rajannut ihmisten toimia loman aikana. Muutamat uskonnot jopa velvoittavat ihmisiä suorittamaan riittejä työpäivänä. Monille sunnuntaisin kirkossa käyville ihmisille

22 12 uskonto on työtä tärkeämpi. Uskonnon merkitys ei ole kuitenkaan välttämättä sidoksissa ajatukseen lomasta energian keräämistä varten tai työstä tärkeimpänä asiana elämässä. Työkäsitys ei siis nykyään vaikuta uskonnolliseen toimintaan, vaan siihen vaikuttavat tavat, miten loma vietetään. Ihminen voi olla joko yksilö- tai ryhmäsuuntautunut. Yksilösuuntautunut ihminen pitää omaa toimintaansa tai käyttäytymistään tärkeänä ja arvostaa yksilöllisyyttä nauttien henkilökohtaisista asioista. Ryhmäsuuntautuneen mielestä ryhmä, johon hän kuuluu, on tärkeä ja häntä ohjaava asia. Myös lomanvietot ovat usein joko yksilö- tai ryhmäsuuntautuneita. Monien mielestä myös lomanvietto muiden kanssa on omaa aikaa. Lomaa vietetään nauttien henkilökohtaisista asioista, nauttien elämän mukavuuksista ja unohtaen arkipäivän. Sitä vietetään olemalla hoitamatta omia tai perheen asioita, seuraten maailman tapahtumia. Joillekin mielekästä on harrastaa jotakin, pohtia tulevaisuutta tai kouluttaa itseään. Erilaiset tavat ymmärtää työn ja vapaa-ajan suhde johtuvat sekä kulttuurin kypsyydestä että taloudellisista tekijöistä. Taloudelliset olot luovat maiden välille eroja myös vapaa-ajan ja loman suhteen. Ikä ja sukupuoli eivät aiheuta eroa lomakäsitteeseen, vaan se muodostuu työntekijän asuinmaan perusteella. (Takeshita 2004) 2.2 Kenellä on vastuu työstä? Yksittäisten ihmisten arkielämää helpottavat palvelut, koneet ja laitteet edellyttävät yrityksiltä pidempää arvoketjua ja aiheuttavat korkeampia kustannuksia. Toisaalta asiakkaiden maksama korkeampi hinta näkyy yrityksen arvonnousuna. Teollisuuden rationalisointi kohdentuu tuotannon siirtämiseen halpatuonnin maihin ja automatisoinnin lisäämiseen. Monet joutuvat vaihtamaan työpaikkaa tai suuntautumaan uusille aloille. Kaikki eivät työllisty, joten työelämään voi sisältyä myös työttömyyttä. Elinikäisiä työpaikkoja ei enää ole. Tänä päivänä työntekijän on otettava vastuu omasta elämästään ja ansaitsemisestaan. Hän ei voi jäädä riippuvaiseksi yksittäisestä yrityksestä. Tärkeää on oman uran hallinta. Usein on niin, että et voi tietää, mitä teet seu-

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015

Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015 Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä on muuttunut Työ on keskiluokkaistunut ja tietoistunut. Siitä on tullut monipuolisempaa ja vaativampaa. Teollisen tuotantotyönkin organisointiin on

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Tarve toimia! Toiminta on yhtä tärkeää kuin ruoka ja juoma. Jokaisella tulisi olla fyysistä ja henkistä toimintaa, josta nauttii

Lisätiedot

Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 28.10.2013 1 Mitä on lahjakkuus? (gifted) Selvästi keskitason yläpuolella olevaa kyvykkyyttä yhdellä tai useammalla

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Hyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen?

Hyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen? Hyvä johtaja? Aleksanteri Suuri Napoleon Hitler Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 1 Hyvä johtaminen? Riippuu siitä, minkälaisia yksilöitä johtaa. Pitää vain saada

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin. Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski

Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin. Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski Ratkaisuja työyhteisön ristiriitoihin Työterveyspsykologi, Certified Business Coach Sanna Aulankoski 1. Mitä ajatella ristiriidoista? 2. Mihin pyrkiä niiden suhteen organisaatioissa? 3. Miten päästä tavoitteeseen?

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila 3.6.2015 Pasi Tamminen Sari Mattila 2 5.2014 1.2015 8.2015 3 4 Tammisen johtamislupaus Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus Positiivinen ja negatiivinen palaute Alaisten haastaminen ajatteluun Avoin tiedon

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus Sopan ainekset

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot