ÄLYKKÄÄN ELÄMYSSYSTEEMIN JOHTAMINEN. Elämysten orkestrointi
|
|
- Anne Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Maija-Liisa Eskelinen ÄLYKKÄÄN ELÄMYSSYSTEEMIN JOHTAMINEN Elämysten orkestrointi Mikkelin ammattikorkeakoulu C: Oppimateriaalia Study Materials 12 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2011
3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU C: Oppimateriaalia Study Materials PL 181, Mikkeli Puhelin Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Julkaisun kuvat: Maija-Liisa Eskelinen, ellei toisin mainita ISBN: (nid.) (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky Kannen ja sisällön painatus: Kopijyvä Oy - Mikkeli
4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro C: Oppimateriaalia Tekijät Maija-Liisa Eskelinen Nimeke Älykkään elämyssysteemin johtaminen. Elämysten orkestrointi. Tiivistelmä Nykyisten organisaatioiden toimintatavat ja rakenteet ovat pitkälle kehittyneitä. Yritysorganisaatioiden sanotaankin kuuluvan maailman kehittyneimpiin järjestelmiin. Nämä eivät kuitenkaan yksinään riitä selittämään yritysten menestystä. Yritysten yksi keskeisimpiä kilpailukyvyn kysymyksiä on toimintaympäristön muutoksen tunnistaminen ja nopea reagointi. Matkailutoimijoiden on hyvä tietää, että ei ole olemassa mitään järjestelmää, joka takaa matkailijalle ja yritykselle muuttumattomat olosuhteet. Suomessa matkailuyritykset ovat pääosin pieniä mitattuna henkilömäärällä tai liikevaihdolla. Matkailun tehtävät ja toimintaympäristöt monimutkaistuvat. Matkailuyritysten asiakkaat ovat laatu- ja hintatietoisia ja he haluavat monipuolisia elämyksiä. Kyetäkseen toimimaan kilpailukykyisesti yritykset tehostavat strategista johtamista, työntekijöiden osaamista, tuotekehitystä, yhteistyötä ja markkinointia. Monien, erityisesti pienten, yritysten on vaikea vastata kasvaviin innovaatiohaasteisiin. Tämän kirjan tarkoituksena on tarjota matkailuyrityksille ja muille matkailualan sekä esim. luovien alojen toimijoille yritysten toimintaympäristön muutokseen ja asiakkaiden mieltymyksiin sopivia, innovatiivisia ja kilpailukykyä parantavia, ideoita, toimintatapoja ja ansaintamalleja. Yrittäjien ja matkailu ym. toimijoiden lisäksi kirja on tarkoitettu oppikirjaksi korkeakouluihin, joissa opiskellaan matkailua, luovia aloja, yrittäjyyttä ja liiketoimintaa sekä strategista johtamista. Kirja soveltuu hyvin myös markkinoinnin opiskelijoille, jotka haluavat kasvattaa osaamistaan laajojen tuotenäyttämöjen suuntaan. Erityisesti kirjan tavoitteena on antaa innovaatiovinkkejä kokeneille matkailuyrittäjille sekä ideoita yritystoimintaa suunnitteleville. Avainsanat (asiasanat) asiakkaat, ansaintalogiikka, elämyspalvelut, elämys, suunnittelu, innovaatiot, matkailu, osaaminen, yritykset, yhteistyö Sivumäärä 212 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Luokitukset YKL 69, 40.7 UDK 65, 338
5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ELÄMYSTEN ORKESTROINTIIN ELÄMYKSELLINEN TOIMINTA A LA ASIAKAS JA TYÖNTEKIJÄ Vapaa-aika - energiankeruuta työtä varten vai aikaa itselle? Kenellä on vastuu työstä? Elämysosaamisen tarkoitus Mitä älykkyys on? Ihmisen elämyksellisyys ja kohteen vetovoima MIKSI ELÄMYSTALOUS JA ELÄMYSTEN ORKESTROINTI? Elämysyhteiskunnan ilmenemismuotoja Ainutlaatuiset ja uniikit yritykset elämystaloudessa Yrityksen kompleksiset olosuhteet OSAAMISTA KOKOAVA SYSTEEMI JA ELÄMYSTEN ORKESTROIMINEN Intuitiivisuuden orkestroiminen Pizzan kompleksisuus ja orkestroituminen Kahvipavun positiivinen kompleksisuuden kasvu Positiivisen kompleksisuuden kasvu ja orkestroituminen porotalouden toimialalla Porotalouden arvoketjun kehitys Ansaintatavan ja rakenteen sekä ulkoisten tekijöiden yhteensovittaminen Vastuullinen yrittäjyys Orkestroituminen viihteen ympärille a la Las Vegas Orkestroituminen juustopallon ympärille Orkestroituminen elämysravintolaksi a la Viikinkiravintola Harald ja Freya ELÄMYSOSAAMINEN JA SEN KASVU MENTAALISEN MALLIN AVULLA... 80
6 5.1 Ammatillisen kompetenssin itsetuntemus ja yrityksen laatu Tiedon moniäänisyys Tietämisen ja osaamisen tilannesidonnaisuus Oikea-aikainen osaaminen Tietämisen ja osaamisen ero Korkeammalle, nopeammin ja voimakkaammin Tekemisen onnellisuus Haasteiden ja kompleksisuuden kasvu Tunneäly elämystaitona Asiakaspalvelun elämyksellisyys Tuloksen tekeminen kompleksisuudella Elämyksellisyys, luovuus ja ideointi tilanneosaamisessa Eettisyys ja inhimillisten resurssien käytön osaaminen Villiyden hyödyntäminen ja sen hallinta Kriittisyys ja inhimillinen kasvunvara Taito olla ainutlaatuinen ja mitattavissa oleva persoona MODERNI JA MONIÄÄNINEN JOHTAJUUS Tietojohtamisesta Elämysjohtamisesta Itsensä johtaminen Teema- ja merkitysjohtaminen Teeman ja merkitysten tehokkuus LIIKETOIMINTAOSAAMISEN HAASTEET Liiketoimintaosaamista kuvaava ansaintatapa Liiketoimintaosaaminen sidosryhmätyönä Merkityksellisen osaamisen valtaistaminen MATKAILU ELÄMYSTALOUTENA Elämyksen syntyvaiheita Elämyksen piirteitä matkailussa Elämysympäristön ja asiakkaan suhde matkailussa
7 9 PÄÄTELMIÄ LÄHTEET
8 LUETTELO KUVIOISTA JA TAULUKOISTA KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Elämyksen luonne Kuvio 2. Elämys Kuvio 3. Murrosajattelu Kuvio 4. Elämystalouden yritys ja sen olosuhteet Kuvio 5. Itsensä ylittävä ja moniääninen liittouma- ja yhteistyöinnovaatio Kuvio 6. Älykkään systeemin toimijat eli merkitysten tekijät ja kokijat Kuvio 7. Taloudellisen arvon kasvu Kuvio 8. Porotalouden palvelujen ja kaupan kehitys Kuvio 9. Porotalouden orkestroituminen ja positiivinen kompleksisuus Kuvio 10. Sidosryhmälähtöinen yritysmalli Kuvio 11. Las Vegasin vesivaikutelma Kuvio 12. Las Vegasin kaupunkivaikutelma Kuvio 13. Juustopallon vetovoima Kuvio 14. Osaamiskertymä yrityksessä Kuvio 15. Kompetenssi Kuvio16. Kohdetieto ja työkalutieto Kuvio 17. Kompleksisuuden kasvu flow n avulla Kuvio 18. Kompleksisuuden hallinta Kuvio 19. Kompleksisuuden kasvu palveluissa Kuvio 20. Kompleksisuus ja hinta elämyksen perustana Kuvio 21. Osaamisen kompleksisuus Kuvio 22. Ideointi kiertää tiedollisesta toimivaan ja luovaan Kuvio 23. Osaamisen kasvu ja sen mittaaminen Kuvio 24. Rationaalisen ja intuition säätely Kuvio 25. Elämysominaisuudet prosessina Kuvio 26. Miksi elämykseen tulisi johtaa? Kuvio 27. Työn merkityksellistäminen ja työsuhde Kuvio 28. Teemajohtamisen ulottuvuudet Kuvio 29. Osaamisen määritelmän kuvaus Kuvio 30. Osaamisen tasot
9 Kuvio 31. Yrityksen sidosryhmät TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Tuotantotavan ja kulutuksen elämyksellisyys Taulukko 2. Hiljainen ja eksplisiittinen tieto Taulukko 3. Tietoammattilaisten ominaisuuksia Taulukko 4. Elämysominaisuuksia Taulukko 5. Teeman muodostuminen tehtävistä Taulukko 6. Teemajohtamisen tyylisuuntauksia
10
11 1 1 JOHDANTO ELÄMYSTEN ORKESTROINTIIN Matkailuyritysten tuotteista ja matkailualan sekä esim. teollisuuden alojen henkilöstön yksilöllisestä sekä sosiaalisesta osaamisesta tehdään teemallisia tuotenäyttämöjä, merten keitaita ja mitä erilaisimpia osaamisen myyntitiloja. Nämä ovat elämysympäristöjä, joissa toiminta on samaan aikaan yksilöllistä ja yhteisöllistä. Toiminta on moniäänistä. Moniääninen toiminta viittaa toisistaan poikkeavien mieltymysten ja erilaisten arvojen hyväksymiseen. Se viittaa myös erilaisuuden sietämiseen ja sitä voimavarana käyttämiseen. Moniäänisyys on voimavara, joka on hedelmällinen matkailualan osaamisessa, matkailualan ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämisessä ja matkailun johtamisessa. Moniäänisyys tarkoittaa hiljaista ja äänellistä osaamista sekä eri tehtävissä toimivien osallistumista esimerkiksi yrityksen johtamiseen. Näin ollen johtaminen ei ole pelkästään yrityksen omistajan tai yritysjohtajan tehtävä, vaan siihen osallistuvat myös muut yrityksessä toimivat, jopa yrityksen ulkopuoliset toimijat. Erilaisten kulttuurien ja talouksien entistä voimakkaampi esiin nouseminen on selkeästi havaittavissa 2000-luvun alussa. Moniäänisyyttä hyödyntäen myös eri alojen osaaminen esim., tekniikka, kulttuuri ja palveluosaaminen, voivat yhdistää osaamisensa uudenlaisiksi ansaintaratkaisuiksi. Moniäänisyydessä syntyy uusia talousmuotoja, joista esimerkkejä ovat elämystalous ja luova toiminta. Tänä päivänä kaupankäynnin edellytys on, että osaamisen täytyy olla merkityksellistä: tuottaa elämystä siitä maksavalle asiakkaalle sekä tuottajalle / matkailualalla toimivalle ammattilaiselle. Merkitys viittaa ihmiselle tärkeään ja häntä motivoivaan asiaan. Matkailutaloudessa motivoituvat toimijat ovat ensisijaisesti asiakas ja työntekijä sekä sijoittaja. Myös matkailun innovaatioympäristö, tutkimus- ja oppilaitokset sekä kehittämis- ja markkinointiorganisaatiot, ovat kiinnostuneita matkailusta. Asiakkaat ostavat merkityksiä/arvoa itselleen ja läheisilleen. Arvo voi olla esim. viihteen, luontokokemuksen, terveysvaikutuksen tai turvallisuuden tunteen aikaansaama elämys. Matkailun tarkoitusta, sen tuotteita ja palveluja
12 2 kuvaa hyvin elämys/elämystalous. Matkailualan kehittämisessä olisi tärkeää huomata, että yksilöllinen esille tuleminen on lisääntynyt. Tämä ilmenee haluna esiintyä artistina, toimia designerina ym. yksiöllisiä taitoja esiin nostavana osaajana. Hyvä on myös tiedostaa, että nämä taiteilijat kiinnostavat yleisöä. Taiteilijat ym. osaajat tarvitsevat esiintymisareenan/tapahtuman, jonka järjestäminen tarjoaa ansaintamahdollisuuden yrittäjälle. Tämän tyyppinen osaaminen on merkitys/arvo, jossa on elämys- ja ansaintapotentiaalia yrityksille. Merkitysten tai merkityksellisen osaamisen hyödyntäminen ei koske ainoastaan artisteja ja designereitä, vaan kaikissa matkailutoimialan tehtävissä toimivien työntekijän luovuutena ja elämysosaamisena ilmenevien merkitysten tulisi näkyä paremmin yritysten tuotteissa, prosesseissa ja tuloksessa. Sen lisäksi, että se on mielekästä työntekijälle, se lisää yritysten ainutlaatuisuutta, jota muiden yritysten on vaikea omaksua. Tänä päivänä merkityksellistä osaamista voidaan hyödyntää elämystaloudessa, johon matkailu erityisesti lukeutuu. Merkityksellisen osaamisen esiin nostaminen teollisuudessa ja palveluissa on välttämätöntä yrityksille, etenkin, kun voimme sanoa elävämme merkitys- ja elämystaloudessa. Ihmisen ympäristösuhteiden kasvun ja kulutustavan muutoksen myötä ihmiset haluavat tavaroiden ja palvelujen lisäksi elämyksiä, jotka ovat heille tärkeitä esimerkiksi esteettisyyden, mukavuuden, viihteen tai uusien tuttavuuksien muodoissa. Nämä merkitykset, joita elämykseksi voidaan kutsua, kuuluvat oleellisena osana tämän ajan ihmisten elämään. Ne toimivat arkisen aherruksen ja tavanomaisuuden vastakohtana. Vaikka merkityksille ja elämyksille olisikin kysyntää, niin ko. osaamisen tuotteistaminen koetaan ongelmalliseksi. Tämän kirjan tarkoituksena on esittää malleja ja ajatuksia luovuuden, merkityksellisen osaamisen ja elämystalouden organisoimiseksi ja uusien ansaintamallien aikaansaamiseksi. Lukijan ideoinnin ja luovuuden lähtökohdat huomioiden kirja on tarkasti esittävä ja toisaalta tarkoituksellisesti abstrakti. On mielekästä puhua elämysten orkestroinnista. Tämä tarkoittaa intuitio-osaamisen ja rationaalisen osaamisen yhdistävää organisointia elämystalouden, luovien toimijoiden, matkailun ym. käyttöön. Orkestrointi on ennen kaikkea liiketoimintaosaamiseksi soveltuvien toimintojen ohjaamista asiakkaiden käyttöön.
13 Elämysteema soveltuu yhtä hyvin palvelujen kuin teollisuuden liikeideoiden, arvoketjujen ja markkinoinnin ytimeksi. 3 Ihmisten kokemat elämykset ovat hyvin erilaisia. Monenlaisten elämysten pitäminen mahdollisena perustuu kontingenssiin ajatteluun, jossa elämykset syntyvät erilaisissa tilanteissa. Kontingenssiteoria korostaa, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tai parasta tilannetta, tapahtumaa tai tapaa elämyksen syntymiseksi tai aikaan saamiseksi. Sen sijaan on parhaiten elämyksen syntymiseen vaikuttavaa osaamista ym. resursseja, joista yritykset ja yksittäiset osaajat voivat parhaiten järjestää elämyksille otollisia tuote- ja palvelunäyttämöjä. Elämyksen syntymistä edellyttäviä tekijöitä voidaan orkestroida. Tuotekehityksen ja markkinoinnin näkökulmasta katsoen elämyksen syntyminen edellyttää kahdenlaista tekijää. Ne ovat tilanne ja kohde. Tilanne viittaa havainnoijan (ennen kaikkea asiakkaan, mutta myös työntekijän) tajunnalliseen ympäristösuhteeseen. Kohde puolestaan viittaa havaittavana olevan tai esille laitetun ihmisen, esineiden tai luonnon vetovoimaan. Tajunnallisuus viittaa älyllisyyteen ja kohde aistillisuuteen. Kohde viittaa aistillisuuteen, koska se on havaittava jonkin aistin perusteella. Kohde eli tuote, palvelu, oma osaaminen tai elämysympäristö on saatava näkyväksi ja hinnoitelluksi. Pystyäksemme sanomaan enemmän elämyksestä ja siihen liittyvistä tekijöistä elämys, elämystalous, elämystalouden tehtävä ja elämykseen liittyvä osaaminen sekä elämysten orkestrointi käsitteellistetään ansainnan näkökulmasta katsoen. Elämyksen käsite: Elämys on merkityksellinen suhde ihmisen ja ulkoisen kohteen välillä. Suhde voidaan ymmärtää myös omasta kiinnostuksesta ja kohteen vetovoimasta syntyvänä mielentilana.
14 4 Elämystalouden käsite: Elämystalous on ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan edistävien merkityksellisiksi oletettavien inhimillisten ja teknisten resurssien tavoitteellista organisointia eli orkestrointia. Elämystalouden tehtävänä on intuitiivisesti ja rationaalisesti koettavien, merkityksellisten, uusien kohteiden luominen, esiin nostaminen, parantaminen ja esillepano. Yhdellä käsitteellä ilmaistuna tehtävä on elämysten orkestrointi. Kohteita ovat luonto, inhimilliset ja tekniset resurssit. Elämystalouden osaaminen eritellään kahteen osa-alueeseen alueeseen työkohteen mu- kaan seuraavasti: 1) Inhimillinen osaaminen kohdentuu yksilöllisesti merkittävään osaamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. 2) Tekninen tieto ja taito suuntautuu esineelliseen maailmaan. Elämysten orkestrointi kestrointi: Elämysten orkestrointi tarkoittaa palveluihin ja teollisuuteen soveltuvan älykkyyden ja kädentaitoon perustuvan luovuuden kokoamista helpommin markkinoitavaan muotoon ja brändäämista. Elämysten orkestrointi on elämysteemaista luovuutta korostavan arvoketjun rakentamista yrityksen sisällä ja arvoketjun rakentamista yhteistyönä oman alan ja muiden alojen yritysten kanssa Se on ajattelutapa, jossa tavoitteena on ylittää itsensä toisten avulla. Tämä viittaa yhteistyöhön voimavarana. Se on erilaisuuksien organisoimista luovalla tavalla ja yhteisellä tavoitteella. Voimme todeta, että elämysten orkestrointi on suurten tuote- ja palvelunäyttämöiden järjestämistä, joka sisältää tuotekehityksen, markkinoinnin ja johtamisen. Näyttämöjä tehdään teollisuudessa ja palveluissa. Asiakkaan näkökulmasta katsoen elämysten orkestrointi on monimuotoista asiakkaiden elämyshalun tyydyttämistä. Yrityksen ja asiakkaan yhteisestä näkökulmasta katsoen se on ansaintaa tai liiketoimintaa asiakkaiden elämyshalujen ympärillä. Elämysten orkestroinnin avainsanoja ovat asiakas, yhteistyö, kilpailukyky ja innovaatio. Avainsanoja säestetään luovuudella ja elämysosaamisella.
15 5 Elämystalous on ihmisen elämyksellisyyden eli ympäristösuhteiden (kulttuuristen, sosiaalisten, luonnon ym. ihmistä virkistävien suhteiden) kehittämistä, luomista ja ideaa siitä. Elämystalous sisältää sekä luovuuden, joka on uuden luomista että idean, joka viittaa entisen parantamiseen. Pystyäkseen toimimaan menestyksekkäästi elämystaloudessa toimijan on tunnettava tekemisensä kohdetta eli elämystä. Elämykset voivat olla kesyjä elämyksiä, jotka tulevat yksilön omista ajatuksista. Ne eivät edellytä konkreettista aistein havaittavaa kohdetta tai suhdetta itsen ulkopuoliseen. Kesyissä elämyksissä kokija kääntyy aina jo koettuun ja useaan kertaan muisteltuun. Ne eivät anna enää mitään uutta ajattelemisen aihetta eivätkä virkistä elämää. Päinvastoin ne voivat olla ikäviä ja jopa ahdistavia. Ihminen kaipaa virkistystä ja omista tavanomaisista ajatuksista poispääsemistä. Elämystaloudessa toimivan tehtävänä on auttaa ihminen pois tavanomaisesta. Sen tulee näyttää tietä asiakkaan mielen ja kehon uudistumiselle. Miten asiakkaita autetaan pois tavanomaisuudesta? Yksi hyvä tapa on järjestää villejä elämyksiä. Villit elämykset ovat uutta ja ennen kokematonta. Ne auttavat ihmisen pois tavanomaisuuden tilasta. Niissä ihminen pääsee luomaan uusia suhteita itsensä ulkopuolella olevaan. Näitä suhteita ovat Buberin (1923) erottelemat Sinä-Minä suhteet, Minä-Se suhteet ja elämysympäristöt. Ensin mainittu edustaa ihmisten välistä tasavertaista kohtaamista ja toinen esineellistävää taipumusta kaikkeen kohdattuun. (Buber 1999). Sinä-Minä elämys on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa syntyvä kohtaamisten sarja, jossa palvelun tarjoaja ja matkailija yhdessä tuottavat elämyksen elämysympäristössä ja yhteydessä kollektiivisiin kulttuurikäytänteisiin. Sinä ja Minä -elämyksessä ei esitetä käsitteitä, vaan molemmat osapuolet lainaavat käsitteet ym. taustatiedot omasta kokemusmaailmastaan eli tapahtuman ulkopuolelta. Minä-Sinä suhteessa yrittäjä on järjestänyt asiakkaalle ennen kaikkea aikaa ja tilanteen. Yrittäjän tärkeänä tehtävänä on siis tarjota asiakkaalle omaa ja työntekijöittensä aikaa.
16 6 Minä-Se suhde tarkoittaa ihmisen kiinnostumista esimerkiksi rakennuksesta, patsaasta tai yksittäisestä sisustuskohteesta, joka on niin kiinnostava, että kaikki muu ympärillä oleva menettää merkityksensä. Designin, arkkitehtuurin ja taiteen lisäksi luonto sekä eläimet ovat oivallisia Minä-Se kohteita. Tämäkin perustuu pitkälle ajankäyttöön. Aika on hetki tai tovi, jona asiakas on vapaa tavanomaisesta. Asiakas on kiinnostunut tai lumoutunut jostakin tärkeästä, joka täyttää hänen tajuntansa sillä hetkellä. Hän myös mielellään muistelee kokemaansa myöhemmin. Elämysympäristö puolestaan tarkoittaa järjestettyä tapahtumaa, luontoa tai huvipuistoa. Koti, yritys, kaupunki, saari tai Suomi ovat erityyppisiä elämysympäristöjä. Laajemmassa mittakaavassa Eurooppa, maapallo ja koko maailmankaikkeus ovat elämysympäristöjä. Missä ihmisen elämykset sijaitsevat? Latomaan (2007, 27) mukaan ihmisen mieli kokonaisuudessaan on elämyksiä, elämyksellisyyttä. Elämystä ei pidä samaistaa tunteeseen tai tunnekokemukseen, vaikka sen avulla saamme alustavan kuvan elämyksestä. Elämys on mukana kaikissa tunteissa niiden elämyksellisyytenä ja voimakkuutena. Elämyspalvelujen järjestäjän näkökulmasta tärkeää on tieto siitä, että elämykset sijaitsevat ihmisen mielessä. Ne siis täytyy saada asiakkaan mieleen. Niiden on oltava tavanomaista kokemusta voimakkaampia. Niiden on merkittävä asiakkaalle jotakin, jotta ne voivat muotoutua elämykseksi. Perttulan (2007, 57) tarkastelussa elämyksen perusta on kokemuksessa. Täsmällisesti sanottuna elämys on elämyksellisyydessä muodostuva kokemus. Tämä viittaa ihmisen tajunnalliseen ympäristösuhteeseen. Elämyksellisyyttä ei siis löydy sen kaltaisista asioista kuin kulttuurista, yhteiskunnasta, ihmissuhteista, kouluista, luonnosta tai matkustamisesta elleivät ne kiinnosta ihmistä. Ne ovat asioita, joihin ihminen on tai voi olla suhteessa. Elämyksellisyys ei liity yksilön elämäntilanteeseen tai todellisuuteen, vaan elämyksellisyys on ainoastaan ihmisen tajunnallisuuden asia. Toiset ihmiset ja muu sosiaalinen eivät liity mitenkään elämyksen koettuun puoleen. Sosiaaliset ja kult-
17 tuuriset tekijät ovat mukana elämysten tilanteissa ja siinä ne ovatkin merkittäviä. 7 Matkailuelämysten kohdalla tiedollinen kokemus, vaikka kokemuksena onkin yksilön kokemus, on sekä kohteiltaan tai tilanteiltaan että merkityssisällöltään ihmisten vaivatta jakama ja heitä yhteen liittävä. On huomattava, että läheskään kaikki matkailuelämykset eivät ole tunteita, vaan kyse on myös tiedosta. Matkailuelämysten tapaan useimpien elämysten eteen voidaan liittää sana, joka kuvaa ihmisen elämäntilanteesta mielekkäällä tavalla erotettua aluetta. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi perhe (perhe-elämykset), ystävät (ystäväelämykset), ihmissuhteet (ihmissuhde-elämykset) työ (työelämykset) harrastukset (harrastuselämykset) ja vapaa-aika (vapaa-aikaelämykset). Matkailun muodoissa korostuu asiakkaan osallistuminen elämyksen syntymiseen tai tuottamiseen, jolloin voidaan puhua myös toiminnallisesta ja interaktiivisesta elämyksestä. (Perttula 2007, 57, 64, 67.) Perttula (2007) katsoo, että kaikki kokemukset eivät ole elämyksiä. Kokemuksen luonne määrittää, millaiset kokemukset ovat elämyksiä. Elämys on luonteeltaan omakohtainen ja erityisen tärkeä (ks. kuvio 1) KUVIO 1. Elämyksen luonne Elämys voi olla sisällöltään millainen tahansa, koska elämyksen kriteeri on pelkästään koetun tärkeydessä ja yksilöllisessä luonteessa. Elämykset voivat olla kokijalleen sekä myönteisiä että kielteisiä. On luonnollista ihmetellä, miten joku voi kokea nämä ja nuo asiat elämyksinä, kun ne itselle ovat ihan ta-
18 8 vallisinta arkea tai toisaalta omalle elämälle tyystin vieraita. Tämä tekee ymmärrettäväksi ihmisen yksilöllisen elämyksellisyyden. Samalla tulee mahdottomaksi ajatella, että elämyksiä voisi tuottaa toisille saati tuotteistaa. Yksilön näkökulmasta elämys on aina kokemus. (Perttula 2007, 57) 2 ELÄMYKSELLINEN TOIMINTA A LA ASIAKAS JA TYÖNTEKIJÄ Mitä on mielekäs toiminta työntekijän ja asiakkaan näkökulmasta? Vaikka työn mielekkyys liittyy oleellisesti työntekijän työolosuhteiden parantamiseen ja henkiseen jaksamiseen, niin sitä oleellisemmin se liittyy yrityksen kannattavuuteen ja menestykseen. Mielekäs tekeminen kohdistetaan asiakkaalle syntyvään elämykseen, joka arvon hän maksaa rahana. Työhönsä uppoutuva työntekijä tuottaa harhailevaa paremmin. Mielekkyys liittyy toimintatapaan/johtamistapaan, jolla rajoitamme tai kannustamme työntekijöitä luovuuteen ja elämysosaamisen esille tuomiseen elämyskohteissa ja elämysympäristöissä, joissa asiakasta houkutellaan elämyksen lähteelle. Csikszentmihaily (2007, 60-62) kirjoittaa flow sta, jossa syvä keskittyminen yhdistää ihmisen ja kohteen toisiinsa. Kun (peliin, keskusteluun, harrastukseen) syventyminen ylittää tietyn intensiivisyyden kynnyksen, huomaamme olevamme syvällä mukana. Tässä tilanteessa meidän ei tarvitse miettiä tekemistämme, vaan toimimme spontaanisti, melkein automaattisesti, silloinkin, kun jokin tehtävän osa on hankala tai vaarallinen. Jokapäiväisessä elämässämme keskitymme asioihin pintapuolisesti ja pikaisesti. Keskittyneisyytemme harhailee kohteesta toiseen. Buddhalaiset ovat nimenneet ilmiön apina-aivoisuudeksi. Flow ssa sen sijaan toiminta ja tietoisuus sulautuvat yhteen saumattomaksi energiaksi. Flow ssa kuilu itsen ja toiminnan välillä häviää. Huippuluokan kilpapyöräilijä kuvailee: On kuin en olisikaan pyörän selässä. Aivan kuin kaikki olisi yhtä ja samaa mekaniikkaa. Niin kuin olisin osa konetta, jonka kanssa on syntynyt. Runoilija tiivistää flowkokemuksensa seuraavasti: Tunnen vain, että energia virtaa lävitseni, enkä minä pysäytä sitä. Energia virtaa kehoni läpi kirjoittaessani. Se mikä on kes-
19 9 kittynyt ja se mikä välittyy, ei ole mieli, vaan energia. Flow tapahtuu, kun en päästä kirjoittajaa minussa asettumaan kirjoittamiseni tielle. Miten estän sitä: Ryhtymällä ajattelemaan. Silloin kun ajattelu alkaa, kirjoittajan ja kirjoittamisen välinen side katoaa. Samoin käy monesti elämyksen kohdalla. Elämyksen kokijan ja elämyskohteen välinen jännite katoaa. Jännitteen katoamisen vastakohtana Flow ssa ollessaan runoilija keskittyy sanoihin ja matkailija elämyskohteen ominaisuuksista mieleen tuleviin ajatuksiin, jotka sukeltavat esiin hänen sisimmästään, maistelee ja hellii niitä ja seikkailee niiden kanssa, päästäkseen perille niiden tarkoituksesta, yrittämättä pakottaa niitä järjestykseen. Keskittyminen voi flow ssa olla niin syvää, että siitä voidaan käyttää termiä ekstaasi, siirtymistä sivuun, siirtymistä jokapäiväisen rutiinin ulkopuolelle, erilliseen todellisuuteen. Jotkut löytävät ekstaasin menemällä temppeliin, museoon tai silmiä hivelevän luonnon keskelle. Eräs vuorikiipeilijä sanoo: Siinä, että mies on vuoren huipulla, on paljon voimaa. Ihmiset etsivät vahvistusta alkoholista, huumeista ja muusta, mutta lähemmäksi ekstaasia pääsee luonnon kautta. Vuorikiipeily vahvistaa mieltä ja kehoa, samalla kun oppii ihmisenä olemisen ulottuvuuksia. Ylhäällä huipulla tuntee ihmiselle kuuluvan paikan luonnossa, tuntee olevansa osa luontoa. Toinen vuorikiipeilijä kuvasi kiipeämistä stressaavaksi ja pelottavaksi. Helpotus on valtava, kun on päässyt huipulle. Jännityksen purkautuminen, helpotus ja onnistuminen ovat elämyskokemuksia kiipeämisen jälkeen. Kehon hyvä olo on luonnollisesti myös elämys. Toiset voivat saavuttaa ekstaasinsa työpöytien ääressä ja antavat mielensä siirtyä toiseen maailmaan, jossa ainoastaan numerot, säkeet, shakin asetelmat tai nuotit ovat todellista. (Csikszentmihailyi 2007, 62) Csikszentmihailyi (2007, 69-70) kirjoittaa myös egon poissaolosta. Flowkokemuksessa monet unohtavat helposti ympäristönsä ja huolensa sekä itsensä. On kuin tietoisuus persoonasta olisi siirtynyt hetkeksi syrjään. Tämä on toinen seuraus intensiivisestä huomion keskittämisestä, joka sulkee pois kaiken, mikä ei suoranaisesti liity suorittamiseen. Vuorikiipeilijä ei unohda itseään niin, ettei tiedostaisi asentoaan tai sormien ja varpaiden asentoa pys-
20 10 tysuoralla kallioseinämällä. Samoin kirurgi tai pianisti eivät menetä tietoisuuttaan sormistaan. Opettaja ei unohda otettaan opetettavaan aiheeseen eikä suhdettaan oppilaisiin. Se, mikä heiltä unohtuu, on heidän sosiaalinen minänsä, nimi, arvoasema ja järjestysnumero ja näihin liittyvät velvollisuudet. On riemastuttavaa vapautua hetkeksi minän tiedostamisesta, kunnianhimosta, tappion tunteesta, peloista tai mieliteoista. Tunne on kuulumista johonkin suurempaan kokonaisuuteen, perinteeseen, organisaatioon tai sfäärien harmoniaan. Se voi olla pelkkä tyydyttävä tunne siitä, että kuuluu tehokkaaseen ryhmään, jolla on tavoite. Leikkaus on ryhmätyötä, mutta se on kuin koripallon pelaamista: ei tarvitse pysähtyä katsomaan missä pallo on, vaan sen tietää liikkeiden suunnasta. Tiimin jäsen poistuu yhteisestä tietoisuudesta vain hetkeksi kaikkein kiperimmässä tilanteessa. Csikszentmihailyi (2007, 69 70) huomauttaa, että vaikka korostammekin yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä, niin siitä huolimatta tarvitsemme yhteisöön tai johonkin laajempaan kokonaisuuteen kuulumista. Päivittäinen elämämme tarjoaa harvoin tähän mahdollisuuden. Konsertti, kirkko tai urheilukilpailun seuraaminen ovat passiivisia tapahtumia. Flow n mahdollistama yksilöllinen etevämmyys antaa harvinaisen tilaisuuden osallistua aktiivisesti johonkin itseä suurempaan kokonaisuuteen, ilman että joutuisi luopumaan mistään mielen tai kehon taidosta. Frankl (1983) kirjoittaa, ettei onnellisuutta voi saavuttaa onneen pyrkimällä, vaan onni on tahatonta ihmisen seurausta pyrkimyksestä itseään suurempaan tavoitteeseen. Flow-toiminnan tulos voi olla lääkärin potilaalleen suorittama leikkaus, kampaajan asiakkaalleen suorittama hiusten leikkaus, hengenpelastus, runo tai musiikkikappale jne. Opetustilanteessa tavoitteena on oppiminen. Tärkeää ja näin ollen flow ta on myös huomata nauttivansa opetustilanteesta. Kaikki nämä ovat arvokkaita päämääriä, mutta ne eivät ole välttämättömiä: kun tekeminen synnyttää flow ta, se on tekemisen arvoista jo pelkän tekemisen vuoksi. Vuorikiipeilyä harrastava sanoo kiipeilyn olevan jännittävää. Alla on 800 metriä ilmaa ja saman ja yläpuolella samoin. Kiipeämisen viehätys on kiipeämisessä. Huipulla jännitys helpottaa ja on onnellinen, että työ on ohi,
21 11 vaikka pohjimmiltaan hän toivoo sen yhä jatkuvan. Kiipeämisen oikeutus on kiipeämisessä. Sen tunnistamisesta, että on virta. Virran tarkoitus on virrata, ei etsiä huippua tai utopiaa, vaan pysyä virtana. Samoin voi ajatella olevan elämysmatkailijan kohdalla. Perille pääsy itsessään ei ole elämys, vaan sen tavoitteleminen on elämyksellistä. Työntekijän näkökulmasta katsoen työn tekemisen tavoite ei tulisi olla työajan päättymisessä, vaan työprosessin mielekkyydessä. Applied Research in Quality of Life julkaisun (2010) mukaan ihmiset ovat onnellisimmillaan ennen lomaansa. Loma vaikuttaa onnellisuuteen eniten ennen kuin alkaa. Ihmiset kokevat itsensä tavallista onnellisimmiksi keskimäärin kahdeksana lomaa edeltävänä viikkona. Loman jälkeen paluu arkeen tapahtuu hyvin nopeasti. Onnellisuus palautuu monilla jo päivässä tavalliselle tasolle. Tutkimuksen mukaan loman pituus ei vaikuta onnellisuuteen, koska onnellisuus lisääntyy lomaa edeltävänä aikana. Tutkijat suosittelevatkin pitämään mieluummin monta lyhyttä lomaa kuin yhden pitkän loman. Kuinka tehdään työntekijälle ja asiakkaalle merkityksellinen elämysympäristö samanaikaisesti? Tämä on yksi elämystalouden keskeisistä kysymyksistä. Se on myös muiden menestykseen pyrkivien talousmuotojen kynnyskysymys. 2.1 Vapaa-aika - energiankeruuta työtä varten vai aikaa itselle? Elämystalous on seurausta edellä kuvatuista ja jäljempänä kuvattavista muutosvoimista. Työelämässä ihminen nähdään inhimillisenä resurssina, jolla on sekä aineettomia että aineellisia resursseja annettavana yrityksen käyttöön. Takeshitan (2004, 82 90) tarkastelussa työ on monelle tärkeintä elämässä ja se tuottaa iloa. Heille vapaa-aika (lauantai ja sunnuntai) merkitsee energian keräämistä tulevaa työviikkoa varten. Toiset ihmiset puolestaan pitävät merkityksettömänä ajatusta, jossa vapaa-aika on energian keräämiseksi työtä varten. Useat katsovat, että työ on ainoa tapa ansaita elantonsa eikä työ tuota heille iloa. Siten he pystyvät selkeästi erottamaan toisistaan työn ja vapaaajan. Joissakin yhteiskunnissa uskonto on perinteisesti rajannut ihmisten toimia loman aikana. Muutamat uskonnot jopa velvoittavat ihmisiä suorittamaan riittejä työpäivänä. Monille sunnuntaisin kirkossa käyville ihmisille
22 12 uskonto on työtä tärkeämpi. Uskonnon merkitys ei ole kuitenkaan välttämättä sidoksissa ajatukseen lomasta energian keräämistä varten tai työstä tärkeimpänä asiana elämässä. Työkäsitys ei siis nykyään vaikuta uskonnolliseen toimintaan, vaan siihen vaikuttavat tavat, miten loma vietetään. Ihminen voi olla joko yksilö- tai ryhmäsuuntautunut. Yksilösuuntautunut ihminen pitää omaa toimintaansa tai käyttäytymistään tärkeänä ja arvostaa yksilöllisyyttä nauttien henkilökohtaisista asioista. Ryhmäsuuntautuneen mielestä ryhmä, johon hän kuuluu, on tärkeä ja häntä ohjaava asia. Myös lomanvietot ovat usein joko yksilö- tai ryhmäsuuntautuneita. Monien mielestä myös lomanvietto muiden kanssa on omaa aikaa. Lomaa vietetään nauttien henkilökohtaisista asioista, nauttien elämän mukavuuksista ja unohtaen arkipäivän. Sitä vietetään olemalla hoitamatta omia tai perheen asioita, seuraten maailman tapahtumia. Joillekin mielekästä on harrastaa jotakin, pohtia tulevaisuutta tai kouluttaa itseään. Erilaiset tavat ymmärtää työn ja vapaa-ajan suhde johtuvat sekä kulttuurin kypsyydestä että taloudellisista tekijöistä. Taloudelliset olot luovat maiden välille eroja myös vapaa-ajan ja loman suhteen. Ikä ja sukupuoli eivät aiheuta eroa lomakäsitteeseen, vaan se muodostuu työntekijän asuinmaan perusteella. (Takeshita 2004) 2.2 Kenellä on vastuu työstä? Yksittäisten ihmisten arkielämää helpottavat palvelut, koneet ja laitteet edellyttävät yrityksiltä pidempää arvoketjua ja aiheuttavat korkeampia kustannuksia. Toisaalta asiakkaiden maksama korkeampi hinta näkyy yrityksen arvonnousuna. Teollisuuden rationalisointi kohdentuu tuotannon siirtämiseen halpatuonnin maihin ja automatisoinnin lisäämiseen. Monet joutuvat vaihtamaan työpaikkaa tai suuntautumaan uusille aloille. Kaikki eivät työllisty, joten työelämään voi sisältyä myös työttömyyttä. Elinikäisiä työpaikkoja ei enää ole. Tänä päivänä työntekijän on otettava vastuu omasta elämästään ja ansaitsemisestaan. Hän ei voi jäädä riippuvaiseksi yksittäisestä yrityksestä. Tärkeää on oman uran hallinta. Usein on niin, että et voi tietää, mitä teet seu-
Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi
Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä
LisätiedotELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy
ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotMyönteinen vuorovaikutus työelämässä
Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotSoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotHYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotMYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012
MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotMinua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.
Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotOsaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla
Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
Lisätiedotnaisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.
Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja
LisätiedotIhminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!
Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi
LisätiedotMINÄ MATKA LÖYTÄMINEN
www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel
LisätiedotKestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari
Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson
LisätiedotYhdistyspäivä
Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä
LisätiedotUUDET OSAAJAT. Kuinka taide ja kulttuuri vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Anne Raasakka, apulaisrehtori, Vantaan ammattiopisto Varia
UUDET OSAAJAT Kuinka taide ja kulttuuri vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Anne Raasakka, apulaisrehtori, Vantaan ammattiopisto Varia sisällöt: osaamisperusteisuus henkilökohtaistaminen oppimisympäristöt
LisätiedotTyöelämä nyt ja tulevaisuudessa
Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-
LisätiedotMiehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere
Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Tarve toimia! Toiminta on yhtä tärkeää kuin ruoka ja juoma. Jokaisella tulisi olla fyysistä ja henkistä toimintaa, josta nauttii
LisätiedotAsiakasmarkkinoinnin määritelmä
Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan
LisätiedotUraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotHyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen?
Hyvä johtaja? Aleksanteri Suuri Napoleon Hitler Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 1 Hyvä johtaminen? Riippuu siitä, minkälaisia yksilöitä johtaa. Pitää vain saada
LisätiedotMitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015
Mitä on hyvä työelämä? Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä on muuttunut Työ on keskiluokkaistunut ja tietoistunut. Siitä on tullut monipuolisempaa ja vaativampaa. Teollisen tuotantotyönkin organisointiin on
LisätiedotKULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN
KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotJOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius
JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotKUVApuhelinhanke alkukyselyt:
Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät
LisätiedotJulkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /
Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / 7.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Haasteet samanaikaisia Eläköityminen ja väestön vanheneminen Työvoimapula ja samaan aikaan
LisätiedotREKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015
REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA
LisätiedotONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi
ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
LisätiedotK3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset
K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotMiten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri
Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotKuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1
Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotUusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha
Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotIkääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
LisätiedotEtnografia palvelumuotoilun lähtökohtana
People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotAjatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotTeollisuustaiteen Liitto Ornamo
Taiteestako toimeentuloa? 27.11.2017 - Anna Rikkinen Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Muotoilualan asiantuntijajärjestö. Perustettu vuonna 1911. Korkeasti koulutettuja ammattilaisia, jotka työskentelevät
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotNUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017
NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys
LisätiedotKuinka turvaat työllisyytesi?
Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotTulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia
Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotFellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation
Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotMiten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotPidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN
Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni
LisätiedotJohtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
LisätiedotTukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija
Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
Lisätiedot