ÄLYKKÄÄN ELÄMYSSYSTEEMIN JOHTAMINEN. Elämysten orkestrointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄLYKKÄÄN ELÄMYSSYSTEEMIN JOHTAMINEN. Elämysten orkestrointi"

Transkriptio

1

2 Maija-Liisa Eskelinen ÄLYKKÄÄN ELÄMYSSYSTEEMIN JOHTAMINEN Elämysten orkestrointi Mikkelin ammattikorkeakoulu C: Oppimateriaalia Study Materials 12 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2011

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU C: Oppimateriaalia Study Materials PL 181, Mikkeli Puhelin Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Julkaisun kuvat: Maija-Liisa Eskelinen, ellei toisin mainita ISBN: (nid.) (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky Kannen ja sisällön painatus: Kopijyvä Oy - Mikkeli

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro C: Oppimateriaalia Tekijät Maija-Liisa Eskelinen Nimeke Älykkään elämyssysteemin johtaminen. Elämysten orkestrointi. Tiivistelmä Nykyisten organisaatioiden toimintatavat ja rakenteet ovat pitkälle kehittyneitä. Yritysorganisaatioiden sanotaankin kuuluvan maailman kehittyneimpiin järjestelmiin. Nämä eivät kuitenkaan yksinään riitä selittämään yritysten menestystä. Yritysten yksi keskeisimpiä kilpailukyvyn kysymyksiä on toimintaympäristön muutoksen tunnistaminen ja nopea reagointi. Matkailutoimijoiden on hyvä tietää, että ei ole olemassa mitään järjestelmää, joka takaa matkailijalle ja yritykselle muuttumattomat olosuhteet. Suomessa matkailuyritykset ovat pääosin pieniä mitattuna henkilömäärällä tai liikevaihdolla. Matkailun tehtävät ja toimintaympäristöt monimutkaistuvat. Matkailuyritysten asiakkaat ovat laatu- ja hintatietoisia ja he haluavat monipuolisia elämyksiä. Kyetäkseen toimimaan kilpailukykyisesti yritykset tehostavat strategista johtamista, työntekijöiden osaamista, tuotekehitystä, yhteistyötä ja markkinointia. Monien, erityisesti pienten, yritysten on vaikea vastata kasvaviin innovaatiohaasteisiin. Tämän kirjan tarkoituksena on tarjota matkailuyrityksille ja muille matkailualan sekä esim. luovien alojen toimijoille yritysten toimintaympäristön muutokseen ja asiakkaiden mieltymyksiin sopivia, innovatiivisia ja kilpailukykyä parantavia, ideoita, toimintatapoja ja ansaintamalleja. Yrittäjien ja matkailu ym. toimijoiden lisäksi kirja on tarkoitettu oppikirjaksi korkeakouluihin, joissa opiskellaan matkailua, luovia aloja, yrittäjyyttä ja liiketoimintaa sekä strategista johtamista. Kirja soveltuu hyvin myös markkinoinnin opiskelijoille, jotka haluavat kasvattaa osaamistaan laajojen tuotenäyttämöjen suuntaan. Erityisesti kirjan tavoitteena on antaa innovaatiovinkkejä kokeneille matkailuyrittäjille sekä ideoita yritystoimintaa suunnitteleville. Avainsanat (asiasanat) asiakkaat, ansaintalogiikka, elämyspalvelut, elämys, suunnittelu, innovaatiot, matkailu, osaaminen, yritykset, yhteistyö Sivumäärä 212 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Luokitukset YKL 69, 40.7 UDK 65, 338

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ELÄMYSTEN ORKESTROINTIIN ELÄMYKSELLINEN TOIMINTA A LA ASIAKAS JA TYÖNTEKIJÄ Vapaa-aika - energiankeruuta työtä varten vai aikaa itselle? Kenellä on vastuu työstä? Elämysosaamisen tarkoitus Mitä älykkyys on? Ihmisen elämyksellisyys ja kohteen vetovoima MIKSI ELÄMYSTALOUS JA ELÄMYSTEN ORKESTROINTI? Elämysyhteiskunnan ilmenemismuotoja Ainutlaatuiset ja uniikit yritykset elämystaloudessa Yrityksen kompleksiset olosuhteet OSAAMISTA KOKOAVA SYSTEEMI JA ELÄMYSTEN ORKESTROIMINEN Intuitiivisuuden orkestroiminen Pizzan kompleksisuus ja orkestroituminen Kahvipavun positiivinen kompleksisuuden kasvu Positiivisen kompleksisuuden kasvu ja orkestroituminen porotalouden toimialalla Porotalouden arvoketjun kehitys Ansaintatavan ja rakenteen sekä ulkoisten tekijöiden yhteensovittaminen Vastuullinen yrittäjyys Orkestroituminen viihteen ympärille a la Las Vegas Orkestroituminen juustopallon ympärille Orkestroituminen elämysravintolaksi a la Viikinkiravintola Harald ja Freya ELÄMYSOSAAMINEN JA SEN KASVU MENTAALISEN MALLIN AVULLA... 80

6 5.1 Ammatillisen kompetenssin itsetuntemus ja yrityksen laatu Tiedon moniäänisyys Tietämisen ja osaamisen tilannesidonnaisuus Oikea-aikainen osaaminen Tietämisen ja osaamisen ero Korkeammalle, nopeammin ja voimakkaammin Tekemisen onnellisuus Haasteiden ja kompleksisuuden kasvu Tunneäly elämystaitona Asiakaspalvelun elämyksellisyys Tuloksen tekeminen kompleksisuudella Elämyksellisyys, luovuus ja ideointi tilanneosaamisessa Eettisyys ja inhimillisten resurssien käytön osaaminen Villiyden hyödyntäminen ja sen hallinta Kriittisyys ja inhimillinen kasvunvara Taito olla ainutlaatuinen ja mitattavissa oleva persoona MODERNI JA MONIÄÄNINEN JOHTAJUUS Tietojohtamisesta Elämysjohtamisesta Itsensä johtaminen Teema- ja merkitysjohtaminen Teeman ja merkitysten tehokkuus LIIKETOIMINTAOSAAMISEN HAASTEET Liiketoimintaosaamista kuvaava ansaintatapa Liiketoimintaosaaminen sidosryhmätyönä Merkityksellisen osaamisen valtaistaminen MATKAILU ELÄMYSTALOUTENA Elämyksen syntyvaiheita Elämyksen piirteitä matkailussa Elämysympäristön ja asiakkaan suhde matkailussa

7 9 PÄÄTELMIÄ LÄHTEET

8 LUETTELO KUVIOISTA JA TAULUKOISTA KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Elämyksen luonne Kuvio 2. Elämys Kuvio 3. Murrosajattelu Kuvio 4. Elämystalouden yritys ja sen olosuhteet Kuvio 5. Itsensä ylittävä ja moniääninen liittouma- ja yhteistyöinnovaatio Kuvio 6. Älykkään systeemin toimijat eli merkitysten tekijät ja kokijat Kuvio 7. Taloudellisen arvon kasvu Kuvio 8. Porotalouden palvelujen ja kaupan kehitys Kuvio 9. Porotalouden orkestroituminen ja positiivinen kompleksisuus Kuvio 10. Sidosryhmälähtöinen yritysmalli Kuvio 11. Las Vegasin vesivaikutelma Kuvio 12. Las Vegasin kaupunkivaikutelma Kuvio 13. Juustopallon vetovoima Kuvio 14. Osaamiskertymä yrityksessä Kuvio 15. Kompetenssi Kuvio16. Kohdetieto ja työkalutieto Kuvio 17. Kompleksisuuden kasvu flow n avulla Kuvio 18. Kompleksisuuden hallinta Kuvio 19. Kompleksisuuden kasvu palveluissa Kuvio 20. Kompleksisuus ja hinta elämyksen perustana Kuvio 21. Osaamisen kompleksisuus Kuvio 22. Ideointi kiertää tiedollisesta toimivaan ja luovaan Kuvio 23. Osaamisen kasvu ja sen mittaaminen Kuvio 24. Rationaalisen ja intuition säätely Kuvio 25. Elämysominaisuudet prosessina Kuvio 26. Miksi elämykseen tulisi johtaa? Kuvio 27. Työn merkityksellistäminen ja työsuhde Kuvio 28. Teemajohtamisen ulottuvuudet Kuvio 29. Osaamisen määritelmän kuvaus Kuvio 30. Osaamisen tasot

9 Kuvio 31. Yrityksen sidosryhmät TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Tuotantotavan ja kulutuksen elämyksellisyys Taulukko 2. Hiljainen ja eksplisiittinen tieto Taulukko 3. Tietoammattilaisten ominaisuuksia Taulukko 4. Elämysominaisuuksia Taulukko 5. Teeman muodostuminen tehtävistä Taulukko 6. Teemajohtamisen tyylisuuntauksia

10

11 1 1 JOHDANTO ELÄMYSTEN ORKESTROINTIIN Matkailuyritysten tuotteista ja matkailualan sekä esim. teollisuuden alojen henkilöstön yksilöllisestä sekä sosiaalisesta osaamisesta tehdään teemallisia tuotenäyttämöjä, merten keitaita ja mitä erilaisimpia osaamisen myyntitiloja. Nämä ovat elämysympäristöjä, joissa toiminta on samaan aikaan yksilöllistä ja yhteisöllistä. Toiminta on moniäänistä. Moniääninen toiminta viittaa toisistaan poikkeavien mieltymysten ja erilaisten arvojen hyväksymiseen. Se viittaa myös erilaisuuden sietämiseen ja sitä voimavarana käyttämiseen. Moniäänisyys on voimavara, joka on hedelmällinen matkailualan osaamisessa, matkailualan ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämisessä ja matkailun johtamisessa. Moniäänisyys tarkoittaa hiljaista ja äänellistä osaamista sekä eri tehtävissä toimivien osallistumista esimerkiksi yrityksen johtamiseen. Näin ollen johtaminen ei ole pelkästään yrityksen omistajan tai yritysjohtajan tehtävä, vaan siihen osallistuvat myös muut yrityksessä toimivat, jopa yrityksen ulkopuoliset toimijat. Erilaisten kulttuurien ja talouksien entistä voimakkaampi esiin nouseminen on selkeästi havaittavissa 2000-luvun alussa. Moniäänisyyttä hyödyntäen myös eri alojen osaaminen esim., tekniikka, kulttuuri ja palveluosaaminen, voivat yhdistää osaamisensa uudenlaisiksi ansaintaratkaisuiksi. Moniäänisyydessä syntyy uusia talousmuotoja, joista esimerkkejä ovat elämystalous ja luova toiminta. Tänä päivänä kaupankäynnin edellytys on, että osaamisen täytyy olla merkityksellistä: tuottaa elämystä siitä maksavalle asiakkaalle sekä tuottajalle / matkailualalla toimivalle ammattilaiselle. Merkitys viittaa ihmiselle tärkeään ja häntä motivoivaan asiaan. Matkailutaloudessa motivoituvat toimijat ovat ensisijaisesti asiakas ja työntekijä sekä sijoittaja. Myös matkailun innovaatioympäristö, tutkimus- ja oppilaitokset sekä kehittämis- ja markkinointiorganisaatiot, ovat kiinnostuneita matkailusta. Asiakkaat ostavat merkityksiä/arvoa itselleen ja läheisilleen. Arvo voi olla esim. viihteen, luontokokemuksen, terveysvaikutuksen tai turvallisuuden tunteen aikaansaama elämys. Matkailun tarkoitusta, sen tuotteita ja palveluja

12 2 kuvaa hyvin elämys/elämystalous. Matkailualan kehittämisessä olisi tärkeää huomata, että yksilöllinen esille tuleminen on lisääntynyt. Tämä ilmenee haluna esiintyä artistina, toimia designerina ym. yksiöllisiä taitoja esiin nostavana osaajana. Hyvä on myös tiedostaa, että nämä taiteilijat kiinnostavat yleisöä. Taiteilijat ym. osaajat tarvitsevat esiintymisareenan/tapahtuman, jonka järjestäminen tarjoaa ansaintamahdollisuuden yrittäjälle. Tämän tyyppinen osaaminen on merkitys/arvo, jossa on elämys- ja ansaintapotentiaalia yrityksille. Merkitysten tai merkityksellisen osaamisen hyödyntäminen ei koske ainoastaan artisteja ja designereitä, vaan kaikissa matkailutoimialan tehtävissä toimivien työntekijän luovuutena ja elämysosaamisena ilmenevien merkitysten tulisi näkyä paremmin yritysten tuotteissa, prosesseissa ja tuloksessa. Sen lisäksi, että se on mielekästä työntekijälle, se lisää yritysten ainutlaatuisuutta, jota muiden yritysten on vaikea omaksua. Tänä päivänä merkityksellistä osaamista voidaan hyödyntää elämystaloudessa, johon matkailu erityisesti lukeutuu. Merkityksellisen osaamisen esiin nostaminen teollisuudessa ja palveluissa on välttämätöntä yrityksille, etenkin, kun voimme sanoa elävämme merkitys- ja elämystaloudessa. Ihmisen ympäristösuhteiden kasvun ja kulutustavan muutoksen myötä ihmiset haluavat tavaroiden ja palvelujen lisäksi elämyksiä, jotka ovat heille tärkeitä esimerkiksi esteettisyyden, mukavuuden, viihteen tai uusien tuttavuuksien muodoissa. Nämä merkitykset, joita elämykseksi voidaan kutsua, kuuluvat oleellisena osana tämän ajan ihmisten elämään. Ne toimivat arkisen aherruksen ja tavanomaisuuden vastakohtana. Vaikka merkityksille ja elämyksille olisikin kysyntää, niin ko. osaamisen tuotteistaminen koetaan ongelmalliseksi. Tämän kirjan tarkoituksena on esittää malleja ja ajatuksia luovuuden, merkityksellisen osaamisen ja elämystalouden organisoimiseksi ja uusien ansaintamallien aikaansaamiseksi. Lukijan ideoinnin ja luovuuden lähtökohdat huomioiden kirja on tarkasti esittävä ja toisaalta tarkoituksellisesti abstrakti. On mielekästä puhua elämysten orkestroinnista. Tämä tarkoittaa intuitio-osaamisen ja rationaalisen osaamisen yhdistävää organisointia elämystalouden, luovien toimijoiden, matkailun ym. käyttöön. Orkestrointi on ennen kaikkea liiketoimintaosaamiseksi soveltuvien toimintojen ohjaamista asiakkaiden käyttöön.

13 Elämysteema soveltuu yhtä hyvin palvelujen kuin teollisuuden liikeideoiden, arvoketjujen ja markkinoinnin ytimeksi. 3 Ihmisten kokemat elämykset ovat hyvin erilaisia. Monenlaisten elämysten pitäminen mahdollisena perustuu kontingenssiin ajatteluun, jossa elämykset syntyvät erilaisissa tilanteissa. Kontingenssiteoria korostaa, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tai parasta tilannetta, tapahtumaa tai tapaa elämyksen syntymiseksi tai aikaan saamiseksi. Sen sijaan on parhaiten elämyksen syntymiseen vaikuttavaa osaamista ym. resursseja, joista yritykset ja yksittäiset osaajat voivat parhaiten järjestää elämyksille otollisia tuote- ja palvelunäyttämöjä. Elämyksen syntymistä edellyttäviä tekijöitä voidaan orkestroida. Tuotekehityksen ja markkinoinnin näkökulmasta katsoen elämyksen syntyminen edellyttää kahdenlaista tekijää. Ne ovat tilanne ja kohde. Tilanne viittaa havainnoijan (ennen kaikkea asiakkaan, mutta myös työntekijän) tajunnalliseen ympäristösuhteeseen. Kohde puolestaan viittaa havaittavana olevan tai esille laitetun ihmisen, esineiden tai luonnon vetovoimaan. Tajunnallisuus viittaa älyllisyyteen ja kohde aistillisuuteen. Kohde viittaa aistillisuuteen, koska se on havaittava jonkin aistin perusteella. Kohde eli tuote, palvelu, oma osaaminen tai elämysympäristö on saatava näkyväksi ja hinnoitelluksi. Pystyäksemme sanomaan enemmän elämyksestä ja siihen liittyvistä tekijöistä elämys, elämystalous, elämystalouden tehtävä ja elämykseen liittyvä osaaminen sekä elämysten orkestrointi käsitteellistetään ansainnan näkökulmasta katsoen. Elämyksen käsite: Elämys on merkityksellinen suhde ihmisen ja ulkoisen kohteen välillä. Suhde voidaan ymmärtää myös omasta kiinnostuksesta ja kohteen vetovoimasta syntyvänä mielentilana.

14 4 Elämystalouden käsite: Elämystalous on ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan edistävien merkityksellisiksi oletettavien inhimillisten ja teknisten resurssien tavoitteellista organisointia eli orkestrointia. Elämystalouden tehtävänä on intuitiivisesti ja rationaalisesti koettavien, merkityksellisten, uusien kohteiden luominen, esiin nostaminen, parantaminen ja esillepano. Yhdellä käsitteellä ilmaistuna tehtävä on elämysten orkestrointi. Kohteita ovat luonto, inhimilliset ja tekniset resurssit. Elämystalouden osaaminen eritellään kahteen osa-alueeseen alueeseen työkohteen mu- kaan seuraavasti: 1) Inhimillinen osaaminen kohdentuu yksilöllisesti merkittävään osaamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. 2) Tekninen tieto ja taito suuntautuu esineelliseen maailmaan. Elämysten orkestrointi kestrointi: Elämysten orkestrointi tarkoittaa palveluihin ja teollisuuteen soveltuvan älykkyyden ja kädentaitoon perustuvan luovuuden kokoamista helpommin markkinoitavaan muotoon ja brändäämista. Elämysten orkestrointi on elämysteemaista luovuutta korostavan arvoketjun rakentamista yrityksen sisällä ja arvoketjun rakentamista yhteistyönä oman alan ja muiden alojen yritysten kanssa Se on ajattelutapa, jossa tavoitteena on ylittää itsensä toisten avulla. Tämä viittaa yhteistyöhön voimavarana. Se on erilaisuuksien organisoimista luovalla tavalla ja yhteisellä tavoitteella. Voimme todeta, että elämysten orkestrointi on suurten tuote- ja palvelunäyttämöiden järjestämistä, joka sisältää tuotekehityksen, markkinoinnin ja johtamisen. Näyttämöjä tehdään teollisuudessa ja palveluissa. Asiakkaan näkökulmasta katsoen elämysten orkestrointi on monimuotoista asiakkaiden elämyshalun tyydyttämistä. Yrityksen ja asiakkaan yhteisestä näkökulmasta katsoen se on ansaintaa tai liiketoimintaa asiakkaiden elämyshalujen ympärillä. Elämysten orkestroinnin avainsanoja ovat asiakas, yhteistyö, kilpailukyky ja innovaatio. Avainsanoja säestetään luovuudella ja elämysosaamisella.

15 5 Elämystalous on ihmisen elämyksellisyyden eli ympäristösuhteiden (kulttuuristen, sosiaalisten, luonnon ym. ihmistä virkistävien suhteiden) kehittämistä, luomista ja ideaa siitä. Elämystalous sisältää sekä luovuuden, joka on uuden luomista että idean, joka viittaa entisen parantamiseen. Pystyäkseen toimimaan menestyksekkäästi elämystaloudessa toimijan on tunnettava tekemisensä kohdetta eli elämystä. Elämykset voivat olla kesyjä elämyksiä, jotka tulevat yksilön omista ajatuksista. Ne eivät edellytä konkreettista aistein havaittavaa kohdetta tai suhdetta itsen ulkopuoliseen. Kesyissä elämyksissä kokija kääntyy aina jo koettuun ja useaan kertaan muisteltuun. Ne eivät anna enää mitään uutta ajattelemisen aihetta eivätkä virkistä elämää. Päinvastoin ne voivat olla ikäviä ja jopa ahdistavia. Ihminen kaipaa virkistystä ja omista tavanomaisista ajatuksista poispääsemistä. Elämystaloudessa toimivan tehtävänä on auttaa ihminen pois tavanomaisesta. Sen tulee näyttää tietä asiakkaan mielen ja kehon uudistumiselle. Miten asiakkaita autetaan pois tavanomaisuudesta? Yksi hyvä tapa on järjestää villejä elämyksiä. Villit elämykset ovat uutta ja ennen kokematonta. Ne auttavat ihmisen pois tavanomaisuuden tilasta. Niissä ihminen pääsee luomaan uusia suhteita itsensä ulkopuolella olevaan. Näitä suhteita ovat Buberin (1923) erottelemat Sinä-Minä suhteet, Minä-Se suhteet ja elämysympäristöt. Ensin mainittu edustaa ihmisten välistä tasavertaista kohtaamista ja toinen esineellistävää taipumusta kaikkeen kohdattuun. (Buber 1999). Sinä-Minä elämys on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa syntyvä kohtaamisten sarja, jossa palvelun tarjoaja ja matkailija yhdessä tuottavat elämyksen elämysympäristössä ja yhteydessä kollektiivisiin kulttuurikäytänteisiin. Sinä ja Minä -elämyksessä ei esitetä käsitteitä, vaan molemmat osapuolet lainaavat käsitteet ym. taustatiedot omasta kokemusmaailmastaan eli tapahtuman ulkopuolelta. Minä-Sinä suhteessa yrittäjä on järjestänyt asiakkaalle ennen kaikkea aikaa ja tilanteen. Yrittäjän tärkeänä tehtävänä on siis tarjota asiakkaalle omaa ja työntekijöittensä aikaa.

16 6 Minä-Se suhde tarkoittaa ihmisen kiinnostumista esimerkiksi rakennuksesta, patsaasta tai yksittäisestä sisustuskohteesta, joka on niin kiinnostava, että kaikki muu ympärillä oleva menettää merkityksensä. Designin, arkkitehtuurin ja taiteen lisäksi luonto sekä eläimet ovat oivallisia Minä-Se kohteita. Tämäkin perustuu pitkälle ajankäyttöön. Aika on hetki tai tovi, jona asiakas on vapaa tavanomaisesta. Asiakas on kiinnostunut tai lumoutunut jostakin tärkeästä, joka täyttää hänen tajuntansa sillä hetkellä. Hän myös mielellään muistelee kokemaansa myöhemmin. Elämysympäristö puolestaan tarkoittaa järjestettyä tapahtumaa, luontoa tai huvipuistoa. Koti, yritys, kaupunki, saari tai Suomi ovat erityyppisiä elämysympäristöjä. Laajemmassa mittakaavassa Eurooppa, maapallo ja koko maailmankaikkeus ovat elämysympäristöjä. Missä ihmisen elämykset sijaitsevat? Latomaan (2007, 27) mukaan ihmisen mieli kokonaisuudessaan on elämyksiä, elämyksellisyyttä. Elämystä ei pidä samaistaa tunteeseen tai tunnekokemukseen, vaikka sen avulla saamme alustavan kuvan elämyksestä. Elämys on mukana kaikissa tunteissa niiden elämyksellisyytenä ja voimakkuutena. Elämyspalvelujen järjestäjän näkökulmasta tärkeää on tieto siitä, että elämykset sijaitsevat ihmisen mielessä. Ne siis täytyy saada asiakkaan mieleen. Niiden on oltava tavanomaista kokemusta voimakkaampia. Niiden on merkittävä asiakkaalle jotakin, jotta ne voivat muotoutua elämykseksi. Perttulan (2007, 57) tarkastelussa elämyksen perusta on kokemuksessa. Täsmällisesti sanottuna elämys on elämyksellisyydessä muodostuva kokemus. Tämä viittaa ihmisen tajunnalliseen ympäristösuhteeseen. Elämyksellisyyttä ei siis löydy sen kaltaisista asioista kuin kulttuurista, yhteiskunnasta, ihmissuhteista, kouluista, luonnosta tai matkustamisesta elleivät ne kiinnosta ihmistä. Ne ovat asioita, joihin ihminen on tai voi olla suhteessa. Elämyksellisyys ei liity yksilön elämäntilanteeseen tai todellisuuteen, vaan elämyksellisyys on ainoastaan ihmisen tajunnallisuuden asia. Toiset ihmiset ja muu sosiaalinen eivät liity mitenkään elämyksen koettuun puoleen. Sosiaaliset ja kult-

17 tuuriset tekijät ovat mukana elämysten tilanteissa ja siinä ne ovatkin merkittäviä. 7 Matkailuelämysten kohdalla tiedollinen kokemus, vaikka kokemuksena onkin yksilön kokemus, on sekä kohteiltaan tai tilanteiltaan että merkityssisällöltään ihmisten vaivatta jakama ja heitä yhteen liittävä. On huomattava, että läheskään kaikki matkailuelämykset eivät ole tunteita, vaan kyse on myös tiedosta. Matkailuelämysten tapaan useimpien elämysten eteen voidaan liittää sana, joka kuvaa ihmisen elämäntilanteesta mielekkäällä tavalla erotettua aluetta. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi perhe (perhe-elämykset), ystävät (ystäväelämykset), ihmissuhteet (ihmissuhde-elämykset) työ (työelämykset) harrastukset (harrastuselämykset) ja vapaa-aika (vapaa-aikaelämykset). Matkailun muodoissa korostuu asiakkaan osallistuminen elämyksen syntymiseen tai tuottamiseen, jolloin voidaan puhua myös toiminnallisesta ja interaktiivisesta elämyksestä. (Perttula 2007, 57, 64, 67.) Perttula (2007) katsoo, että kaikki kokemukset eivät ole elämyksiä. Kokemuksen luonne määrittää, millaiset kokemukset ovat elämyksiä. Elämys on luonteeltaan omakohtainen ja erityisen tärkeä (ks. kuvio 1) KUVIO 1. Elämyksen luonne Elämys voi olla sisällöltään millainen tahansa, koska elämyksen kriteeri on pelkästään koetun tärkeydessä ja yksilöllisessä luonteessa. Elämykset voivat olla kokijalleen sekä myönteisiä että kielteisiä. On luonnollista ihmetellä, miten joku voi kokea nämä ja nuo asiat elämyksinä, kun ne itselle ovat ihan ta-

18 8 vallisinta arkea tai toisaalta omalle elämälle tyystin vieraita. Tämä tekee ymmärrettäväksi ihmisen yksilöllisen elämyksellisyyden. Samalla tulee mahdottomaksi ajatella, että elämyksiä voisi tuottaa toisille saati tuotteistaa. Yksilön näkökulmasta elämys on aina kokemus. (Perttula 2007, 57) 2 ELÄMYKSELLINEN TOIMINTA A LA ASIAKAS JA TYÖNTEKIJÄ Mitä on mielekäs toiminta työntekijän ja asiakkaan näkökulmasta? Vaikka työn mielekkyys liittyy oleellisesti työntekijän työolosuhteiden parantamiseen ja henkiseen jaksamiseen, niin sitä oleellisemmin se liittyy yrityksen kannattavuuteen ja menestykseen. Mielekäs tekeminen kohdistetaan asiakkaalle syntyvään elämykseen, joka arvon hän maksaa rahana. Työhönsä uppoutuva työntekijä tuottaa harhailevaa paremmin. Mielekkyys liittyy toimintatapaan/johtamistapaan, jolla rajoitamme tai kannustamme työntekijöitä luovuuteen ja elämysosaamisen esille tuomiseen elämyskohteissa ja elämysympäristöissä, joissa asiakasta houkutellaan elämyksen lähteelle. Csikszentmihaily (2007, 60-62) kirjoittaa flow sta, jossa syvä keskittyminen yhdistää ihmisen ja kohteen toisiinsa. Kun (peliin, keskusteluun, harrastukseen) syventyminen ylittää tietyn intensiivisyyden kynnyksen, huomaamme olevamme syvällä mukana. Tässä tilanteessa meidän ei tarvitse miettiä tekemistämme, vaan toimimme spontaanisti, melkein automaattisesti, silloinkin, kun jokin tehtävän osa on hankala tai vaarallinen. Jokapäiväisessä elämässämme keskitymme asioihin pintapuolisesti ja pikaisesti. Keskittyneisyytemme harhailee kohteesta toiseen. Buddhalaiset ovat nimenneet ilmiön apina-aivoisuudeksi. Flow ssa sen sijaan toiminta ja tietoisuus sulautuvat yhteen saumattomaksi energiaksi. Flow ssa kuilu itsen ja toiminnan välillä häviää. Huippuluokan kilpapyöräilijä kuvailee: On kuin en olisikaan pyörän selässä. Aivan kuin kaikki olisi yhtä ja samaa mekaniikkaa. Niin kuin olisin osa konetta, jonka kanssa on syntynyt. Runoilija tiivistää flowkokemuksensa seuraavasti: Tunnen vain, että energia virtaa lävitseni, enkä minä pysäytä sitä. Energia virtaa kehoni läpi kirjoittaessani. Se mikä on kes-

19 9 kittynyt ja se mikä välittyy, ei ole mieli, vaan energia. Flow tapahtuu, kun en päästä kirjoittajaa minussa asettumaan kirjoittamiseni tielle. Miten estän sitä: Ryhtymällä ajattelemaan. Silloin kun ajattelu alkaa, kirjoittajan ja kirjoittamisen välinen side katoaa. Samoin käy monesti elämyksen kohdalla. Elämyksen kokijan ja elämyskohteen välinen jännite katoaa. Jännitteen katoamisen vastakohtana Flow ssa ollessaan runoilija keskittyy sanoihin ja matkailija elämyskohteen ominaisuuksista mieleen tuleviin ajatuksiin, jotka sukeltavat esiin hänen sisimmästään, maistelee ja hellii niitä ja seikkailee niiden kanssa, päästäkseen perille niiden tarkoituksesta, yrittämättä pakottaa niitä järjestykseen. Keskittyminen voi flow ssa olla niin syvää, että siitä voidaan käyttää termiä ekstaasi, siirtymistä sivuun, siirtymistä jokapäiväisen rutiinin ulkopuolelle, erilliseen todellisuuteen. Jotkut löytävät ekstaasin menemällä temppeliin, museoon tai silmiä hivelevän luonnon keskelle. Eräs vuorikiipeilijä sanoo: Siinä, että mies on vuoren huipulla, on paljon voimaa. Ihmiset etsivät vahvistusta alkoholista, huumeista ja muusta, mutta lähemmäksi ekstaasia pääsee luonnon kautta. Vuorikiipeily vahvistaa mieltä ja kehoa, samalla kun oppii ihmisenä olemisen ulottuvuuksia. Ylhäällä huipulla tuntee ihmiselle kuuluvan paikan luonnossa, tuntee olevansa osa luontoa. Toinen vuorikiipeilijä kuvasi kiipeämistä stressaavaksi ja pelottavaksi. Helpotus on valtava, kun on päässyt huipulle. Jännityksen purkautuminen, helpotus ja onnistuminen ovat elämyskokemuksia kiipeämisen jälkeen. Kehon hyvä olo on luonnollisesti myös elämys. Toiset voivat saavuttaa ekstaasinsa työpöytien ääressä ja antavat mielensä siirtyä toiseen maailmaan, jossa ainoastaan numerot, säkeet, shakin asetelmat tai nuotit ovat todellista. (Csikszentmihailyi 2007, 62) Csikszentmihailyi (2007, 69-70) kirjoittaa myös egon poissaolosta. Flowkokemuksessa monet unohtavat helposti ympäristönsä ja huolensa sekä itsensä. On kuin tietoisuus persoonasta olisi siirtynyt hetkeksi syrjään. Tämä on toinen seuraus intensiivisestä huomion keskittämisestä, joka sulkee pois kaiken, mikä ei suoranaisesti liity suorittamiseen. Vuorikiipeilijä ei unohda itseään niin, ettei tiedostaisi asentoaan tai sormien ja varpaiden asentoa pys-

20 10 tysuoralla kallioseinämällä. Samoin kirurgi tai pianisti eivät menetä tietoisuuttaan sormistaan. Opettaja ei unohda otettaan opetettavaan aiheeseen eikä suhdettaan oppilaisiin. Se, mikä heiltä unohtuu, on heidän sosiaalinen minänsä, nimi, arvoasema ja järjestysnumero ja näihin liittyvät velvollisuudet. On riemastuttavaa vapautua hetkeksi minän tiedostamisesta, kunnianhimosta, tappion tunteesta, peloista tai mieliteoista. Tunne on kuulumista johonkin suurempaan kokonaisuuteen, perinteeseen, organisaatioon tai sfäärien harmoniaan. Se voi olla pelkkä tyydyttävä tunne siitä, että kuuluu tehokkaaseen ryhmään, jolla on tavoite. Leikkaus on ryhmätyötä, mutta se on kuin koripallon pelaamista: ei tarvitse pysähtyä katsomaan missä pallo on, vaan sen tietää liikkeiden suunnasta. Tiimin jäsen poistuu yhteisestä tietoisuudesta vain hetkeksi kaikkein kiperimmässä tilanteessa. Csikszentmihailyi (2007, 69 70) huomauttaa, että vaikka korostammekin yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä, niin siitä huolimatta tarvitsemme yhteisöön tai johonkin laajempaan kokonaisuuteen kuulumista. Päivittäinen elämämme tarjoaa harvoin tähän mahdollisuuden. Konsertti, kirkko tai urheilukilpailun seuraaminen ovat passiivisia tapahtumia. Flow n mahdollistama yksilöllinen etevämmyys antaa harvinaisen tilaisuuden osallistua aktiivisesti johonkin itseä suurempaan kokonaisuuteen, ilman että joutuisi luopumaan mistään mielen tai kehon taidosta. Frankl (1983) kirjoittaa, ettei onnellisuutta voi saavuttaa onneen pyrkimällä, vaan onni on tahatonta ihmisen seurausta pyrkimyksestä itseään suurempaan tavoitteeseen. Flow-toiminnan tulos voi olla lääkärin potilaalleen suorittama leikkaus, kampaajan asiakkaalleen suorittama hiusten leikkaus, hengenpelastus, runo tai musiikkikappale jne. Opetustilanteessa tavoitteena on oppiminen. Tärkeää ja näin ollen flow ta on myös huomata nauttivansa opetustilanteesta. Kaikki nämä ovat arvokkaita päämääriä, mutta ne eivät ole välttämättömiä: kun tekeminen synnyttää flow ta, se on tekemisen arvoista jo pelkän tekemisen vuoksi. Vuorikiipeilyä harrastava sanoo kiipeilyn olevan jännittävää. Alla on 800 metriä ilmaa ja saman ja yläpuolella samoin. Kiipeämisen viehätys on kiipeämisessä. Huipulla jännitys helpottaa ja on onnellinen, että työ on ohi,

21 11 vaikka pohjimmiltaan hän toivoo sen yhä jatkuvan. Kiipeämisen oikeutus on kiipeämisessä. Sen tunnistamisesta, että on virta. Virran tarkoitus on virrata, ei etsiä huippua tai utopiaa, vaan pysyä virtana. Samoin voi ajatella olevan elämysmatkailijan kohdalla. Perille pääsy itsessään ei ole elämys, vaan sen tavoitteleminen on elämyksellistä. Työntekijän näkökulmasta katsoen työn tekemisen tavoite ei tulisi olla työajan päättymisessä, vaan työprosessin mielekkyydessä. Applied Research in Quality of Life julkaisun (2010) mukaan ihmiset ovat onnellisimmillaan ennen lomaansa. Loma vaikuttaa onnellisuuteen eniten ennen kuin alkaa. Ihmiset kokevat itsensä tavallista onnellisimmiksi keskimäärin kahdeksana lomaa edeltävänä viikkona. Loman jälkeen paluu arkeen tapahtuu hyvin nopeasti. Onnellisuus palautuu monilla jo päivässä tavalliselle tasolle. Tutkimuksen mukaan loman pituus ei vaikuta onnellisuuteen, koska onnellisuus lisääntyy lomaa edeltävänä aikana. Tutkijat suosittelevatkin pitämään mieluummin monta lyhyttä lomaa kuin yhden pitkän loman. Kuinka tehdään työntekijälle ja asiakkaalle merkityksellinen elämysympäristö samanaikaisesti? Tämä on yksi elämystalouden keskeisistä kysymyksistä. Se on myös muiden menestykseen pyrkivien talousmuotojen kynnyskysymys. 2.1 Vapaa-aika - energiankeruuta työtä varten vai aikaa itselle? Elämystalous on seurausta edellä kuvatuista ja jäljempänä kuvattavista muutosvoimista. Työelämässä ihminen nähdään inhimillisenä resurssina, jolla on sekä aineettomia että aineellisia resursseja annettavana yrityksen käyttöön. Takeshitan (2004, 82 90) tarkastelussa työ on monelle tärkeintä elämässä ja se tuottaa iloa. Heille vapaa-aika (lauantai ja sunnuntai) merkitsee energian keräämistä tulevaa työviikkoa varten. Toiset ihmiset puolestaan pitävät merkityksettömänä ajatusta, jossa vapaa-aika on energian keräämiseksi työtä varten. Useat katsovat, että työ on ainoa tapa ansaita elantonsa eikä työ tuota heille iloa. Siten he pystyvät selkeästi erottamaan toisistaan työn ja vapaaajan. Joissakin yhteiskunnissa uskonto on perinteisesti rajannut ihmisten toimia loman aikana. Muutamat uskonnot jopa velvoittavat ihmisiä suorittamaan riittejä työpäivänä. Monille sunnuntaisin kirkossa käyville ihmisille

22 12 uskonto on työtä tärkeämpi. Uskonnon merkitys ei ole kuitenkaan välttämättä sidoksissa ajatukseen lomasta energian keräämistä varten tai työstä tärkeimpänä asiana elämässä. Työkäsitys ei siis nykyään vaikuta uskonnolliseen toimintaan, vaan siihen vaikuttavat tavat, miten loma vietetään. Ihminen voi olla joko yksilö- tai ryhmäsuuntautunut. Yksilösuuntautunut ihminen pitää omaa toimintaansa tai käyttäytymistään tärkeänä ja arvostaa yksilöllisyyttä nauttien henkilökohtaisista asioista. Ryhmäsuuntautuneen mielestä ryhmä, johon hän kuuluu, on tärkeä ja häntä ohjaava asia. Myös lomanvietot ovat usein joko yksilö- tai ryhmäsuuntautuneita. Monien mielestä myös lomanvietto muiden kanssa on omaa aikaa. Lomaa vietetään nauttien henkilökohtaisista asioista, nauttien elämän mukavuuksista ja unohtaen arkipäivän. Sitä vietetään olemalla hoitamatta omia tai perheen asioita, seuraten maailman tapahtumia. Joillekin mielekästä on harrastaa jotakin, pohtia tulevaisuutta tai kouluttaa itseään. Erilaiset tavat ymmärtää työn ja vapaa-ajan suhde johtuvat sekä kulttuurin kypsyydestä että taloudellisista tekijöistä. Taloudelliset olot luovat maiden välille eroja myös vapaa-ajan ja loman suhteen. Ikä ja sukupuoli eivät aiheuta eroa lomakäsitteeseen, vaan se muodostuu työntekijän asuinmaan perusteella. (Takeshita 2004) 2.2 Kenellä on vastuu työstä? Yksittäisten ihmisten arkielämää helpottavat palvelut, koneet ja laitteet edellyttävät yrityksiltä pidempää arvoketjua ja aiheuttavat korkeampia kustannuksia. Toisaalta asiakkaiden maksama korkeampi hinta näkyy yrityksen arvonnousuna. Teollisuuden rationalisointi kohdentuu tuotannon siirtämiseen halpatuonnin maihin ja automatisoinnin lisäämiseen. Monet joutuvat vaihtamaan työpaikkaa tai suuntautumaan uusille aloille. Kaikki eivät työllisty, joten työelämään voi sisältyä myös työttömyyttä. Elinikäisiä työpaikkoja ei enää ole. Tänä päivänä työntekijän on otettava vastuu omasta elämästään ja ansaitsemisestaan. Hän ei voi jäädä riippuvaiseksi yksittäisestä yrityksestä. Tärkeää on oman uran hallinta. Usein on niin, että et voi tietää, mitä teet seu-

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor

8.3.2011. Hannu Tonteri Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi. jalava & tonteri. Pro Labor 8.3.2011 Työpsykologi www.jalava-tonteri.fi Tavoite Työhyvinvoinnin näkökulmia Positiivinen työpsykologia Voimavara lähestymistapa Esimerkki Työhyvinvoinnin näkökulmia Yksilönäkökulma Työhyvinvointi on

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Työn mielekkyys 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön tulevaisuus? Big picture Miten muodostaa kokonaiskuva rinnakkain, päällekkäin ja ennakoimattomasti tapahtuvien muutosten kokonaisuudesta? Iso kuva hukassa niin työyhteisöillä

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Ei-tutkintotavoitteinen koulutusohjelma. Innovatiivinen, luova ajattelu yrittäjyydessä

Ei-tutkintotavoitteinen koulutusohjelma. Innovatiivinen, luova ajattelu yrittäjyydessä Ei-tutkintotavoitteinen koulutusohjelma Innovatiivinen, luova ajattelu yrittäjyydessä Ohjelma on kehitetty Nordplus Adult hankerahoitteisessa INNOSTARTUP hankkeessa kolmen toimijan kesken: Zemgalen alueen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot