KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET"

Transkriptio

1 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 1

2 2 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

3 SISÄLLYS ESIPUHE 5 YHTEENVETO 7 KATSAUKSET Auto- ja kuljetusalan koulutustoimikunta 13 Elintarvikealan koulutustoimikunta 18 Hotelli-, ravintola- ja catering-alan koulutustoimikunta 22 Ilmailualan koulutustoimikunta 31 Kauneudenhoitoalan koulutustoimikunta 37 Kaupan koulutustoimikunta 41 Kemian alan koulutustoimikunta 48 Kiinteistö- ja puhdistuspalvelualan koulutustoimikunta 52 Kone- ja metallialan koulutustoimikunta 61 Kuntoutusalan koulutustoimikunta 67 Liikunta-alan koulutustoimikunta 72 Maa- ja ympäristöalan koulutustoimikunta 77 Matkailualan koulutustoimikunta 81 Merenkulkualan koulutustoimikunta 91 Metsätalouden koulutustoimikunta 95 Musiikki-, teatteri- ja tanssialan koulutustoimikunta 99 Nuorisoalan koulutustoimikunta 104 Viittomakielisen ohjeuksen koulutustoimikunta 111 Asioimistulkit 114 Suntiot 117 Opetusalan koulutustoimikunta 119 Paperi- ja puualan koulutustoimikunta 127 Pintakäsittelyalan koulutustoimikunta 135 Rahoitus- ja vakuutusalan koulutustoimikunta 139 Rakennusalan koulutustoimikunta 141 Sosiaalialan koulutustoimikunta 145 Sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-alan koulutustoimikunta 152 Taideteollisuusalan koulutustoimikunta 157 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 3

4 Talotekniikka-alan koulutustoimikunta 161 Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunta 164 Terveysalan koulutustoimikunta 168 Turvallisuusalan koulutustoimikunta 172 Viestintäalan koulutustoimikunta KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

5 ESIPUHE Koulutustoimikunnat toimivat opetusministeriön yhteydessä nuorten ja aikuisten ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, ammattikorkeakouluopintojen ja yliopistoissa annettavan ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen kehittämisen asiantuntijaeliminä. Toimikuntien tehtävänä on koulutusaloittain mm. seurata, arvioida ja ennakoida alansa ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä sekä tehdä ehdotuksia alansa koulutuksen määrälliseksi ja laadulliseksi kehittämiseksi. Koulutustoimikuntien asiantuntemuksen huomioon ottamiseksi opetusministeriön päätöksenteon valmistelussa ministeriö pyysi päivätyllä kirjeellään, että koulutustoimikunnat valmistelisivat ministeriötä varten lyhyen katsauksen koulutusalan kehittämistarpeista sekä alalla työelämässä tapahtuvista sellaisista laadullisista ja määrällisistä muutoksista, jotka tulisi ottaa huomioon koulutuspoliittisessa päätöksenteossa. Katsaukset pyydettiin 15. lokakuuta 2001 mennessä. Toimikuntien katsaukset osoittavat hyvää koulutuksen ja työelämän asiantuntemusta ja ne vastaavat erinomaisesti niihin asetettuja odotuksia. Katsausten perusteella on helppo hahmottaa työelämässä meneillään olevat keskeiset kehittämissuunnat ja niiden vaikutukset koulutuksen kehittämiseen sekä myöskin nykyisen koulutuksen keskeisimmät ongelmakohdat. Vastaukset saatiin 30 toimikunnalta ja ne on koottu tähän raporttiin. Raporttiin sisältyy myös katsauksista laadittu yhteenveto. Yhteenveto on pyritty laatimaan kokonaisuudeksi siten, että siihen on sisällytetty sellaiset toimikuntien keskeisinä pitämät asiat, jotka kuvaavat yleisemminkin työelämässä tapahtuvien muutosten vaikutuksia koulutukseen sekä koulutustoimikuntien ongelmiksi ja kehittämiskohteiksi koulutuksessa kokemia asioita. Yksittäisiä aloja koskevat havainnot ja kehittämisehdotukset saatetaan asianomaisten yksiköiden ja virkamiesten tietoon jatkoselvittelyitä ja -toimenpiteitä varten. Toimikuntien toimittamista teksteistä raportin on koonnut KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 5

6 erikoistutkija Olli Poropudas, joka on myös laatinut yhteenvedon. Opetusministeriö kiittää koulutustoimikuntia ja kaikkia raportin laatimiseen osallistuneita hyvin tehdystä työstä. Arvo Jäppinen Ylijohtaja 6 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

7 YHTEENVETO KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSISTA IKÄRAKENNE Yhteenveto sisältää sellaisia koulutustoimikuntien katsauksissaan esittämiä asioita, jotka kuvaavat yleisesti työelämässä tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia koulutukseen. Raporttiin on poimittu myös asioita, jotka toimikunnat ovat kokeneet ongelmiksi ja kehittämiskohteiksi koulutuksen nykyisissä rakenteissa, sisällöissä ja järjestämistavoissa. Lähes kaikkien koulutustoimikuntien katsauksissa tuodaan esille ikärakenteen vanheneminen; ikääntyneiden määrä kasvaa nuorten ikäluokkien supistuessa. Tämä vaikuttaa työelämän kahdella tavalla. Vanhustyön työvoiman tarve kasvaa samalla kun päiväkodeissa ja nuorten koulutuksessa tarvittavan työvoiman tarve supistuu. Toisaalta ikärakenteen vanheneminen ilmenee työvoiman eläköitymisen kasvuna, mikä lisää työvoima- ja koulutustarvetta. LASTEN JA NUORTEN TILANNE TYÖLLISYYS Toinen merkittävä yhteiskunnan sosiaaliseen rakenteeseen liittyvä muutos on lasten ja nuorten tilanteen muuttuminen. Iltapäivätoiminta lisääntyy, minkä vuoksi tarvitaan ammattitaitoisia ohjaajia. Yhteiskunnan polarisoituminen ja syrjäytyminen lisääntyy, mikä ilmenee nuorten ongelmien syventymisenä ja muuttumisena moniulotteisimmiksi. Näitä ovat erityisesti päihde-, huume- ja mielenterveysongelmat. Lastensuojelu- ja nuorisotyöhön tarvitaan resursseja, työvoimaa ja koulutusta. Toimikunnat kiinnittävät huomiota erityisesti työvoimapulaan, mutta myös samanaikaiseen työttömyyteen. Katsauksissa korostetaan kuitenkin, että työvoimapula koskettaa ensi sijassa asutuskeskuksia, työttömyys haja-asutusalueita. Alakohtaisesti työvoimapulassa on kyse ennen muuta erikoisosaajien puutteesta. KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 7

8 TYÖELÄMÄN RAKENNEMUUTOKSET Uuden teknologian vaikutukset ovat kahtalaiset. Tieto- ja viestintäteollisuus kasvaa nopeasti samalla kun uusi teknologia leviää uusille aloille. Tieto- ja viestintäteollisuudessa kehittyy toisaalta tieto- ja viestintävälineiden ja niihin liittyvien ohjelmistojen valmistus, toisaalta sisältö- ja kulttuuriteollisuus. Palvelualojen työllisyydessä tapahtuu painopisteen muutos kuntasektorilta yrityssektorille. Järjestöjen ja pienyritysten rooli kasvaa, mikä merkitsee sitä, että palvelualojen koulutuksen sisällöissä tulisi kiinnittää huomiota yrittäjyyteen. Jotkut toimikunnat kiinnittävät huomiota organisaatioiden madaltumiseen, millä on vaikutusta koulutuksen sektorikohtaisiin rakenteisiin (ammatillinen koulutus, korkeakoulutus) ja sisältöihin. Myös yritysrakenteet muuttuvat. Toisaalta jatkuu perinteinen toiminnan keskittyminen ja yrityskoon suurentuminen. Joillakin toimialoilla kehitys on päinvastainen: suuret yritykset häviävät, pienet erikoistuvat ja verkostoituvat. KANSAINVÄLISTYMINEN MÄÄRÄT Kansainvälistyminen ilmenee kansainvälisten kauppaketjujen ja kansainvälisten konsernien laajentumisena Suomessa. Myös suomalaiset yritykset kansainvälistyvät, mikä merkitsee yhä useampien kohdalla, että koulutus annetaan Suomessa, mutta työpaikka on ulkomailla. Globalisaatio edellyttää panostamista kielitaitoon ja kulttuurien tuntemukseen. Kolmas kansainvälistymiseen liittyvä asia on kasvavan maahanmuuton seurauksena lisääntyvä monikulttuurisuus, johon toimikuntien mielestä ei olla varauduttu riittävästi. Maahanmuuttajien koulutuksessa erityistä huomiota tulisi kiinnittää kielitaitoon, työturvallisuusasioihin ja suomalaisen työkulttuurin omaksumiseen. Monet koulutustoimikunnat ovat huolestuneita työvoiman riittävyydestä. Työvoiman korkea keski-ikä ja matala eläköitymisikä lisäävät työpaikkaavausten määrää ja aloituspaikkatarvetta. Koulutuksen lisäystarvetta on sekä ammatillisessa että korkeakoulutuksessa, mutta painotukset vaihtelevat toimikunnittain. Lukuisissa katsauksissa korostettiin kuitenkin sitä, että pääongelma ei ole koulutuksen riittävyys, vaan hakijoiden vähäisyys sekä 8 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

9 korkea keskeyttäminen, ja että näiden asioiden suhteen tulisi ryhtyä määrätietoisiin toimenpiteisiin. Viime vuosien kasvuala, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, ei alan toimikunnan mukaan kaipaa lisää aloituspaikkoja, sillä tietoteollisuusohjelman koulutuspaikkalisäykset ovat riittäviä. Supistuksia ehdotetaan kauneudenhoitoalan ja viestintäalan sekä harkittavaksi alkutuotannon eräiden osaalueiden ammatilliseen koulutukseen. Alkutuotannossa kyse on työpaikkojen supistumisesta, jonka vaikutusta työvoimatarpeeseen ei korkea poistumakaan pysty kumoamaan. Kauneudenhoidossa ja viestintäalalla korostetaan koulutusmäärissä tapahtunutta liiallista ja hallitsematonta lisäystä, jolloin aloituspaikkoja on syntynyt yli tarpeen. AIKUISKOULUTUS SISÄLLÖT Läpikäyvänä teemana lähes kaikissa katsauksissa tulee esille aikuiskoulutuksen lisäämisen ja kehittämisen tärkeys. Työvoiman ikääntyminen ja poistuma merkitsevät kokemuksen menetystä, joka on korvattava lisäämällä alalle jäävien koulutusta. Työelämän nopea muutos korostaa täydennyskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkitystä. Hyvän peruskoulutuksen lisäksi tietoja tulisi päivittää 5-10 vuoden välein ( huippuosaamista ei voida varastoida ). Lisäkoulutuksen merkitystä korostavat myös työntekijöiden työkyky sekä tuotannon laadun ylläpitämisen ja kohottamisen tarpeet. Useissa katsauksissa korostetaan työssäolevien peruskoulutuksen puutteellisuutta; melkoinen joukko työssäolevista on edelleen ilman ammatillista koulutusta. Sähkö- ja elektroniikka-aloilla korostetaan korkeakoulutettujen jatko-opintojen merkitystä johtuen alan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan suuresta merkityksestä. Maahanmuuttajien osalta korostetaan työssäolevien kouluttamisen tärkeyttä; monilla ei ole tarvittavaa tutkintoa lainkaan, osalla vain kotimaassa suoritettu tutkinto. Kasvualoilla ja nopean muutoksen aloilla korostetaan hyvän peruskoulutuspohjan merkitystä. Erikoistumisen ei tulisi tapahtua liian aikaisin; tärkeitä ovat perustaidot ja oppimisvalmiudet. Taantuvilla aloilla puolestaan nähdään, että kun työpaikat vähenevät, jäljellejäävien työntekijöiden osaamis- ja monipuolisuusvaatimukset kasvavat. Tietotekniikan ja uuden teknologian KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 9

10 leviäminen uusille aloille sekä sähköisen tiedonvälityksen laajentuva käyttö edellyttää vastaavaa koulutusta myös perustutkintoihin. Organisaatioiden madaltumisen myötä tapahtuva työtehtävien monipuolistumisen tulisi näkyä ammatillisen koulutuksen sisällöissä. Maataloudessa viljelijän työstä tulee paljolti tuotannon suunnittelua, prosessin ohjausta ja tulosjohtamista. Myös yrittäjyyttä kaivataan koulutuksen sisältöihin. Tätä perustellaan pienyritystoiminnan lisääntymisellä. Korkeakoulutukselta toivotaan monitieteisyyttä, käytännönläheisyyttä, liikkeenjohto- ja liiketoiminta-, markkinointi- ja tuotekehitysosaamista. Kasvava kansainvälistyminen edellyttää tutkintojen kansainvälinen vertailtavuutta. OPETTAJAKOULUTUS Toimikunnat kiinnittävät laajasti huomiota opettajakoulutuksen ongelmiin. Opettajista on pulaa alueellisesti ja ainekohtaisesti. Opettajakoulutusta on liian vähän jo tällä hetkellä ja ongelma tulee kärjistymään tulevina vuosina kun opettajien eläköityminen kasvaa korkeasta keski-iästä johtuen. Pula on erityisesti muuttovoittoalueilla, mutta myös haja-asutusalueilla, koska opettajien ikärakenteesta johtuen eläköityminen kasvaa. Myös epäpäteviä opettajia on paljon. Ammatillisen koulutuksen opettajien osalta korostetaan työelämätuntemuksen ja käytännön työtaitojen tuntemuksen merkitystä. Opettajilla tulee olla myös riittävä käytännön työkokemus. Myös pedagogisessa osaamisessa nähtiin puutteita. Opettajakoulutuksen sisäänottoa tulisi lisätä. Toisaalta opettajakoulutukseen ei ole riittävästi hyviä hakijoita. Koulutuksen vetovoimaa pitäisi parantaa; palkkataso ja urakehitys eivät myöskään houkuttele. Opetustyö on stressaavaa johtuen syrjäytymisen ja nuorten ongelmien lisääntymisestä. KOULUTUSJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Koulutusjärjestelmän toimivuuden osalta keskeisimmäksi huoleksi koettiin koulutuksen arvostus ja vetovoiman vähäisyys. Tämä tulee esille useiden alojen ammatillisen koulutuksen osalta, mutta samaa huolta kannetaan myös ammattikorkeakouluista. Paljon korostetaan suurta koulutuksen keskeyttämistä. Nähdään myös, että joillakin koulutusalojen sisäiset määrälliset 10 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

11 painotukset ovat virheellisiä. Oppilaitokset tulisi velvoittaa seuraamaan alalta valmistuneiden työllistymistä. Tutkintonimikkeet ovat osin epäselviä ja joillakin aloilla päällekkäisiä. Esillä on myös oppisopimuskoulutuksen vaativuus. Perustutkinnot tulisi suorittaa oppilaitosmuotoisesti, ei niinkään oppisopimuskoulutuksessa. Osatutkintojen suorittaminen tulisi saattaa realistiselle tasolle. Ammattikorkeakoulujen osalta teknikkokoulutuksen poistaminen koetaan ongelmalliseksi. Tämä ilmenee työnjohdon järjestämisessä työpaikoilla. Ratkaisuna nähdään tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen sekä insinöörikoulutuksen käytäntöpainotteisuuden lisääminen. Joidenkin alojen ammatillisen koulutuksen osalta korostetaan koulutuksen säätelyjärjestelmään liittyviä ongelmia. Suosituille aloille aloituspaikkoja on tullut liikaa. Järjestämislupia tulisi myöntää harkiten eikä lupaa koulutuksen aloittamiseen tulisi antaa uusille oppilaitoksille. Koulutusta tulee päinvastoin keskittää ja siten kohottaa koulutuksen laatua. Tämä edellyttää oppilaitosverkoston kehittämistä ja osin supistamistakin. Joillakin aloilla nähdään, että yksikköhinnat eivät anna mahdollisuutta pitää yllä työelämän edellyttämää koulutuksen laatua. Myös ammattitutkintoihin tulisi saada lisää resursseja. Tila- ja laitehankintojen riittävyydessä on ongelmia. Työssäoppiminen ei ole kaikilta osilta sujunut odotusten mukaisesti. Työssäoppimispaikkoja ei saada riittävästi eivätkä ne vastaa valmistuneiden työpaikkojen todellista toimialajakaumaa. Oppilaitosten välillä on eroja suhtautumisessa ja panostamisessa työssäoppimiseen. Koulutuksen järjestäjät ovat pyrkineet säästämään työssäoppimisen varjolla lähiopetustunteja, jolloin työelämäyhteistyölle asetetut tavoitteet eivät toteudu. YHTEISTYÖKYSYMYKSET Oppilaitosten ja työelämän välisessä yhteistyössä nähdään edelleen kehittämisen tarvetta. Uutena korostuksena tulee esiin yritysten ja oppilaitosten yhteistyö lisäkoulutuksen järjestämisessä; tällä alueella pitäisi saada rakennettua uudenlaisia organisointimuotoja. Esillä on mm. oppimiskeskusten perustaminen. Koulutustoimikuntaorganisaation rakenteita tulee myös kehittää. Toimikunnat ovat rakentuneet osin epätarkoituksenmukaisella tavalla, samoja työelämäasioita ja koulutuskysymyksiä käsitellään useissa toimikunnissa. KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 11

12 Sosiaali- ja terveysalalla sekä liikenteen aloilla kiinnitetään huomiota myös ministeriöiden väliseen yhteistyöhön. Koulutuksen määrien ja sisältöjen kehittämisessä ministeriöyhteistyötä tulisi hyödyntää aikaisempaa enemmän. 12 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

13 AUTO- JA KULJETUSALAN KOULUTUSTOIMIKUNTA KATSAUS AMMATILLISESTI SUUNTAUTUNEIDEN KOULUTUSTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA ERI KOULUTUSALOJEN KEHITTÄMISTARPEISIIN Auto- ja kuljetusalan koulutustoimikunta edustaa kolmea toisistaan voimakkaasti eroavaa alaa. Tämän takia katsauksessa on tarkasteltu erikseen auto-, kuljetus- ja varastoalaa. 1. Mitkä ovat tärkeimmät toimialat ja ammatit, joille edustamanne koulutusalan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat ja millainen on niiden nykyinen työllisyys? Mikä on arvionne näiden toimialojen ja ammattien työllisyyden kehityksestä lähivuosina ja pitemmällä aikavälillä? AUTOALA Autoalan tärkeimmät toimialat ovat ajoneuvojen huolto-, korjaus-, korinkorjaus- ja maalaustyöt sekä auto- ja varaosamyynti. Niihin liittyviä ammatteja ovat auto- ja ajoneuvoasentajat, korinkorjaajat, automaalarit, auto- ja varaosamyyjät sekä edellä oleviin liittyvät erilaiset toimihenkilötehtävät. Työllisten määrä putosi 1990-luvun alun työntekijän määrästä laman takia voimakkaasti. Työllisyys alalla parani 1990-luvun puolen välin jälkeen ja työvoiman kasvu oli esim. vuosina yli 22 %. Työvoiman määrä sen jälkeen kasvanut tasaisesti noin 4-5 % vuodessa. KULJETUSALA Kuljetusalan tärkeimmät toimialat ovat henkilö- ja tavarankuljetus. Niihin liittyviä ammatteja ovat autonkuljettajat, autoemännät, asentajat, terminaalityöntekijät sekä erilaiset liikennejärjestelyjen ja korjaamoiden toimihenkilöt. Autoliikenteen työvoimatilanne on viime vuosina parantunut, kun elinkeinoelämän vilkastumisen ansioista tarvitaan enemmän kuljetuksia. Ammattitaitoisille kuljettajille on hyvin tarjolla työpaikkoja niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 13

14 VARASTOALA Varastoalan tärkeimmät toimialat ovat kauppa, kuljetus ja huolinta. Niihin liittyviä ammatteja ovat autonkuljettaja, varastotyöntekijä, varastonhoitaja, varastoesimies ja erilaiset huolinta-alan toimihenkilöt. Varastoalan työllisyys ei tule merkittävästi lisääntymään ja saattaa ehkä jopa heikentyä alueellisesti. Alan työtehtävissä suuntaus on yhä itsenäisempään työskentelyyn. Pitkällä aikavälillä ongelmana tulee olemaan työvoimapula. 2. Mikä on alanne koulutuksen saaneiden nykyinen työllisyys- ja työttömyys sekä arvionne niiden kehityksestä a) lähivuosina ja b) pitemmällä aikavälillä? AUTOALA Työllisyys autoalalla säilyy hyvänä lähivuosina ja työvoiman määrällisen kasvun arvioidaan olevan 4-5 %. Alan kehitykseen vaikuttaa mm. vuosittain myytävien autojen määrä, joka puolestaan riippuu autojen verotuksessa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Työttömien työhakijoiden tilastoista ja sen kehityksestä voidaan todeta, että ammattitaitoista työvoimaa ei juurikaan ole saatavissa. Varsinkin erikoisosaamista vaativissa töissä on pulaa työntekijöistä. KULJETUSALA Työllisyys säilyy alalla hyvänä lähivuosina. Kuljettajakoulutuksen alimitoitetun määrän lisäksi työvoiman ikääntyminen vaikeuttaa työvoiman saantia. Linja-autonkuljettajien keski-ikä on yli 45 vuotta ja yli 60 % kuorma- ja pakettiauton kuljettajista on 45 vuotta täyttäneitä. Pula on myös koulutetuista toimihenkilötason liikennealan esimiehistä. VARASTOALA Koulutuksen saaneiden työllisyystilanne on erittäin hyvää varsinkin Etelä- Suomessa ja se ei heikenny merkittävästi lähivuosina. Pitkällä aikavälillä keskiasteen koulutuksen saaneista ammattihenkilöistä tulee olemaan pulaa. 14 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

15 3. Arvionne edustamanne koulutusalan aloituspaikkojen ja tutkintojen lisäämis- /vähentämistarpeesta ottaen huomioon työllisyyden muutoksen lisäksi eläköitymisen ja muun poistuman kehityksen? Arvionne perustelut? AUTOALA Autoalalla on (v.2001) toisen asteen koulutuksessa 2150 aloituspaikkaa, joista aikuiskoulutuksessa 40. Aikuisten näyttötutkintoina suoritettiin vuonna 2000 yhteensä noin 470 tutkintoa. Ammattikorkeakouluissa aloituspaikkamäärä (v.2001) on noin 330, joista nuorten aloituspaikkoja on noin 260. Teknillisessä korkeakoulussa aloittaa autoalan opiskelun vuosittain noin 15 opiskelijaa. Autoalan työvoiman poistuman arvioidaan olevan vuosina noin 44 % työllisten määrästä vuonna 1995 (Oph: Ammatillinen koulutus 2010). Työvoiman poistuma ja kasvu huomioon ottaen alalla tarvitaan vuodesta 2001 vuoteen 2010 mennessä arviolta uutta työtekijää. Tämä merkitsee esim. toisen asteen aloituspaikkojen nostamista noin aloituspaikkaan/vuosi. Teknikkokoulutuksen loppumisen takia ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrää tulisi nostaa ja sen tulisi kohdentua enemmän käytäntöpainotteiseen insinöörikoulutukseen. KULJETUSALA Kuljetusalalla on (v. 2001) aloituspaikkoja toisella asteella peruskoulutuksessa (C-kortti-taso) 660, joista aikuiskoulutuksessa 24. Ammattitutkintoon valmistavassa lisäkoulutuksessa (linja- ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajat) on ollut viime vuosina noin kuljettaja, mutta tänä ja ensi vuonna määräksi jäänee alle 500. Ammattikorkeakouluissa on erilaisissa logistiikan insinöörikoulutuksissa tänä vuonna aloituspaikkoja noin 160, joista varsinaisella kuljetusalalla noin Korkeakouluissa alan koulutusta on jonkin verran tuotantotalouden koulutusohjelmassa. Kuljetusalalla koulutuksen läpäisseet sijoittuvat lähes 100 prosenttisesti alan kuljettajatehtäviin. Työvoimasta on toisaalta jatkuva pula. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on ainakin 200 linja-autonkuljettajan vajaus. Työllisyystilanne säilyy hyvänä myös lähitulevaisuudessa. Työvoimatarpeen tyydyttämiseksi tulisi sekä peruskoulutuksen että KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 15

16 lisäkoulutuksen aloituspaikkamäärä kaksinkertaistaa. Tällöin peruskoulutuksessa tulisi olla noin ja lisäkoulutuksessa 1500 aloituspaikkaa. VARASTOALA Varastoalalla toisen asteen koulutuksessa on (v.2001) 180 aloituspaikkaa, joista aikuiskoulutuksessa noin 30. Aloituspaikkoja tulee lisätä ja koulutusta täsmentää alan kehityksen tarpeen mukaan. Ammattikoulutuksen tulisi tuottaa valmiita varastotyöntekijöitä, jotka tuntevat logistiikan perusosa-alueet 4. Mitkä ovat koulutusalaanne vastaavan työelämän alueen odotettavissa olevat merkittävimmät rakenteelliset muutokset ja niiden vaikutukset koulutusalan rakenteellisiin ja sisällöllisiin kehittämistarpeisiin? Millaisia ovat koulutusalan muut kehittämistarpeet? AUTOALA Autotekniikan yleinen kehittyminen ja monipuolistuminen merkitsee, että erityisosaamisen tarve alan eri työtehtävissä kasvaa. Peruskoulutuksella ei näitä tarpeita voida kokonaan tyydyttää ja se lisää puolestaan lisä- ja täydennyskoulutuksen määrällistä ja laadullista kehittämistä. Uutena peruskoulutuksena vuonna 2000 alkanut auto- ja varaosamyynnin koulutus vaatii niin määrällistä kuin sisällöllistä kehittämistä. KULJETUSALA Kuljetusalalla EU:n komissio esittää voimaan tulevaksi direktiiviä kaikille ammattikuljettajille pakollisesta koulutuksesta sekä tavara- että henkilöliikenteessä. Lisäksi siinä vaaditaan jo ammatissa toimiville kuljettajille pakollista lisäkoulutusta. Direktiivin voimaantulo edellyttäisi koulutuksen määrän radikaalia lisäystä niin perus- kuin lisäkoulutuksessa. Koulutuksen sisällöissä kielitaidon, tietotekniikan osaaminen ja yhteistyötaidot ovat tärkeitä. VARASTOALA Varastoalalla tulevaisuudessa tiedollisen osaamisen merkitys kasvaa ja ruumiillisen työn määrä vähenee. Tietotekniikan henkilökohtainen käyttö 16 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

17 lisääntyy ja paperien käyttö jää kokonaan pois. Terminaalilogistiikka yleistyy ja varsinainen varastointi vähenee. Henkilöstöpolitiikan, laatuasioiden ja kokonaisuuksien hallitsemisen merkitys on entistä suurempi. Varastoalan profiilia on alettava nostaa pikaisesti, jotta alalle saadaan tarpeeksi innostuneita osaajia. 5. Muut opetusministeriön lähiaikojen päätöksenteossa huomioon otettavat asiat? Auto- ja kuljetusala jakaantuu useisiin, toisistaan hyvinkin erilaisiin toimialoihin. Näiden koulutukseen ja toimintoihin vaikuttavia päätöksiä tehdään monesti usean ministeriön alaisuudessa, jolloin asioiden koordinointi ei toimi riittävästi. Esimerkiksi em. kuljettajien ammattikoulutuksen direktiivin osalta päätöksiä joudutaan tekemään ainakin Opetus-, Liikenne ja Viestintä- ja Työministeriön toimesta. Koulutustoimikunta esittää, että yhteistyötä eri ministeriöiden välillä tiivistetään käytettävissä olevien resurssien tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 17

18 ELINTARVIKEALAN KOULUTUSTOIMIKUNTA KATSAUS AMMATILLISESTI SUUNTAUTUNEIDEN KOULUTUSTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA ERI KOULUTUSALOJEN KEHITTÄMISTARPEISIIN 1. Mitkä ovat tärkeimmät toimialat ja ammatit, joille edustamanne koulutusalan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat ja millainen on niiden nykyinen työllisyys? Mikä on arvionne näiden toimialojen ja ammattien työllisyyden kehityksestä lähivuosina ja pitemmällä aikavälillä? Elintarvikealan koulutustoimikunta edustaa elintarvikealan koulutusta. Elintarvikealalla aloituspaikkoja on (vuonna 2001) toisella asteella 844, joista 747 on nuorisoasteen koulutuksessa. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkamäärä on 220, joista 30 on aikuiskoulutuksessa. Vuonna 1999 ammattitutkintoja suoritettiin 74 kpl ja erikoisammattitutkintoja 25. Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan elintarvikealaan läheisesti liittyville aloille on syksyllä 2001 ollut 107 aloituspaikkaa. Elintarvikeala työllistää nykyisin n henkeä. Elintarvikealan koulutetut sijoittuvat toisella asteella koulutusohjelmasta riippuen lähinnä työntekijätehtäviin leipomoissa, liha- ja ruokavalmisteita tekevissä tehtaissa, meijereissä, makeistehtaissa, juoma-alan yrityksissä ja erilaisia kasvis- ja marjavalmisteita tekevissä tehtaissa. Ammattikorkeakoulun ja yliopistotutkinnon suorittaneet sijoittuvat tuotannon johto- ja suunnittelutehtäviin sekä tuotekehitykseen ja markkinointiin. Meijeriala on meijeristien, meijeriteknikoiden ja meijeri-insinöörien pääasiallinen toimiala. Tehtävät vaihtelevat tuotteenvalmistajasta päällikkö- ja asiantuntijatehtäviin. Lähivuosina meijeriteollisuudesta eläkkeelle siirtyy noin joka neljäs ammattihenkilö, yli 50-vuotiaita on noin 25 % meijerialan erikoiskoulutetuista. Vuosittain pitäisi valmistua 30 meijeristiä ja 15 insinööriä (45 per vuosi), mutta vuosien aikana todellisuudessa valmistuu yhteensä 63 insinööriä ja meijeristiä (21 per vuosi). Alalta poistuu erikoiskoulutettua seuraavan 5-10 v:n aikana. Elintarviketeollisuuden näkymät tällä hetkellä ovat varsin hyvät. Vienti on kasvussa etenkin EU-maiden alueella ja myös Venäjän markkinat ovat 18 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

19 kehittyneet suotuisasti. Kotimarkkinat on pystytty säilyttämään suurimmilla toimialoilla varsin hyvin. Ala ennustaa työllisyyden tulevan pysymään lähivuosina suunnilleen nykytasolla. Alalla töissä olevien ikärakenteesta johtuen elintarviketeollisuus on ennakoinut rekrytoivansa lähivuosina vuosittain noin 1300 uutta alalle koulutuksen saanutta. Ylempää tutkintoa edellyttävien ammattien työllisyys on n. 170 henkeä vuosittain, lähinnä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta ja kauppakorkeakouluista ja ammattikorkeakouluista valmistuvia. Työpaikkatarjonnan odotukset lähivuosina ovat kasvussa business to business-myynnin ja tuotteiden valmistuksen lisääntyessä myös elintarviketeollisuudessa. 2. Mikä on alanne koulutuksen saaneiden nykyinen työllisyys- ja työttömyys sekä arvionne niiden kehityksestä a) lähivuosina ja b) pitemmällä aikavälillä? Työvoimatutkimuksen mukaan v elintarvikealan toisen asteen koulutuksen saaneita työllisiä on , opistoasteen koulutettuja työllisiä 1 477, ammatillisen korkea-asteen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita työllisiä 327. Toisen asteen koulutettuja oli v työttömänä 1 735, opistoasteen ja ammatillisen korkean asteen tutkinnon suorittaneita työttömiä 330, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä 76. Valmistuvat meijerialan erikoiskoulutetut tulevat kaikki työllistymään. Lopetettavien meijereiden työntekijät eivät siirry työpaikkojen mukana uusille paikkakunnille. Toisen asteen koulutettujen työttömyysaste on %, muiden 5-7 % vaiheilla. Lähivuosina toisen asteen koulutettujen tarve työmarkkinoilla lisääntyy, mutta pitkällä aikavälillä pysynee ennellaan. Korkeamman asteisen koulutuksen saaneiden osalta kasvanee vähän.. 3. Arvionne edustamanne koulutusalan aloituspaikkojen ja tutkintojen lisäämis- /vähentämistarpeesta ottaen huomioon työllisyyden muutoksen lisäksi eläköitymisen ja muun poistuman kehityksen? Arvionne perustelut? Alan ongelmana on työvoiman korkea keski-ikä sekä matala eläkkeelle siirtymisikä. Tästä johtuen alalla avautuu lähivuosina runsaasti uusia työpaikkoja. Toisen asteen koulutettujen määrä ei ole kohtuullisen korkeasta työttömyydestä huolimatta riittävä johtuen siitä, että osa perustutkinnon KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 19

20 suorittaneita jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa sekä opiskelunsa keskeyttäneiden suuresta määrästä ja eräissä kouluissa vajaiksi jääneistä aloitusryhmistä. Vuonna 2001 toisen asteen aloitti 844 opiskelijaa ja vastaavasti tämän tason koulutuksen saaneiden rekrytointitarve oli samana vuonna Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkamäärä on tarpeeseen nähden niukka, koska elintarviketeollisuuden ja kaupan ja suurkeittiöelinkeinon lisäksi työtehtäviä avautuu oppilaitoksiin opetustehtäviin. Eläkkeelle siirtymisen seurauksena alalla avautuu lähivuosina työpaikkoja, joten koulutettavien määrää on syytä jonkin veran lisätä. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja v oli 220 ja rekrytointitarve n Yliopistokoulutuksen saaneiden rekrytointitarve on v noin 150 ja aloituspaikkoja Helsingin Yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa 107. Tiedekorkeakouluista myös Turun Yliopisto, kauppakorkeakoulut ja Helsingin Teknillinen korkeakoulu tarjoavat myös koulutusta elintarvikealan johtotehtäviin sijoittuville. 4. Mitkä ovat koulutusalaanne vastaavan työelämän alueen odotettavissa olevat merkittävimmät rakenteelliset muutokset ja niiden vaikutukset koulutusalan rakenteellisiin ja sisällöllisiin kehittämistarpeisiin? Millaisia ovat koulutusalan muut kehittämistarpeet? Työelämässä korostuvat jatkossakin biologisten materiaalien ominaisuuksiin ja prosessointiominaisuuksiin, hygieenisiin asioihin sekä kuluttajan ostokäyttäytymiseen liittyvä osaaminen. Tietotekniikan hallinta korostuu, koska se liittyy osana yhä useampaan toimintoon. Prosessinhallinta, laatu- ja ympäristökysymykset ovat tärkeässä asemassa tulevaisuudessa. Elintarvikealalla raaka-aineiden ja puolivalmisteiden liikkuvuus maasta toiseen lisääntynee entisestään. Monikansallisuus lisääntyy. Yritykset erikoistuvat nykyistä enemmän ja alihankinta lisääntyy. Suurempaan liikkuvuuteen, laadunvarmistukseen ja logistiikkaan liittyvät kysymykset ovat alalla keskeisiä. Toisen asteen koulutuksessa hakijoiden ei määrä ei ole riittävä suhteessa työelämän koulutustarpeeseen. Koulutuksessa tuotantopainotteisen AMK-insinöörikoulutuksen määrä on tällä hetkellä ongelma. Alan tutkintojen tulee antaa vankka perusta yleiselle elintarviketietoudelle ja alan teknolo- 20 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

21 gian käytölle sekä valmiudet erikoistumiselle ja em. kysymysten käsittelylle.elintarviketeknologian linjoille Helsingin yliopistossa ei olla saatu riittävästi sisään pääsyyn tarvittavat pisteet täyttäviä opiskelijoita, mikä merkitsee erittäin hyviä työnsaantimahdollisuuksia kaikille tuotantopainotteiselta suunnalta ammattikorkeakoulusta tai teknologiselta alueelta korkeakouluista valmistuneille. 5. Muut opetusministeriön lähiaikojen päätöksenteossa huomioon otettavat asiat? Elintarvikealalla ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut, kauppakorkeakoulut sekä Helsingin Teknillinen Korkeakoulu muodostavat nykyisellään hyvän kokonaisuuden, mikäli ammattikorkeakoulun tarjonta kohdistuu tuotantopainotteisille linjoille, josta valmistuneilla on myös vankka käytännön kokemus työssä oppimisen ja harjoittelun ansiosta. Opetusministeriön tulisi lisätä ammattikorkeakouluissa tuotantopainotteisten linjojen aloituspaikkoja elintarvikealalla. Laatujärjestelmien ja omavalvonnan samoin kuin tietotekniikan hyväksikäyttöön liittyvän osaamisen merkitys ja kielitaidon vaatimus kasvanevat alalla entisestään. Tämän vuoksi nämä alueet on huomioitava koulutuksessa, myös täydennyskoulutuksessa. KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 21

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

ENNAKOINTI

ENNAKOINTI ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET

ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 3172 Liite 1 ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 1. Perustiedot mikrobiologiasta ja elintarvikkeiden saastumisesta (kontaminaatiosta) Henkilö tietää mitä mikrobit

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillinen koulutus, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo Kuljettajatutkimuksen mukaan: Työni on... Yhteisöllistä (sosiaalista) Arvostettua 5 4 Fyysisesti (ruumiillisesti) raskasta Sopivan haasteellista

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa

Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa Mitä kiinteistöpalveluala on tänään? osa mittavaa kiinteistö- ja rakentamisklusteria

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle

Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle Osaavia työntekijöitä majoitus- ja ravitsemisalalle Yrittäjä ja työnantaja: Hyödynnä avainkontaktisi Uudellamaalla 1 Apua henkilöstön hankintaan ja kehittämiseen Hyvä yrittäjä tai työnantaja Miten varmistat,

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä:

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä: OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 8.11.007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: 008 Koulutuksen järjestäjä: Oppilaitos: 10057 Salon seudun ammattiopisto Opetuspiste:

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Miten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky)

Miten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky) Miten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky) 16.2.2016 Ilkka Pirskanen Kuntayhtymän johtaja Lähtökohdat 2 Perustana on opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

Monipuoliset osaajat palvelualojen voima

Monipuoliset osaajat palvelualojen voima Monipuoliset osaajat palvelualojen voima Yksityisten palvelualojen koulutustarveselvitys 1999 Mikko Martikainen Tarja Tuominen Esipuhe Sisällys 1. Koulutustarveselvityksen toteutus... 5 2. Yritysten henkilöstön

Lisätiedot

Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS. Arto Pekkala

Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS. Arto Pekkala Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS Arto Pekkala 3.10.2017 Tutkintojen määritelmät lainsäädännössä Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset

Lisätiedot

Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla

Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla Mara-alan Ennakointikamari 4.5.2011 klo 12.00-16.30, Taitotalo Kongressikeskus, auditorio Fakta, Helsinki Dan Koskinen Koulutusalavastaava Helsingin

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi?

Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi? Miten ammatillisia tutkintoja voidaan kehittää työelämälähtöisemmiksi? Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan seminaari Minna Bálint Opetushallitus AMPA Kolme pointtia Tutkintorakenne

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

A m mattilaisille on kysyntää!

A m mattilaisille on kysyntää! A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi

Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi Taustaa Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi 15.4.2015 Tutke 2 linjausten vauhdittaminen ja toimeenpano

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2010 N:o 882 884. Valtioneuvoston asetus. N:o 882. koulutustoimikuntajärjestelmästä

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2010 N:o 882 884. Valtioneuvoston asetus. N:o 882. koulutustoimikuntajärjestelmästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2010 N:o 882 884 SISÄLLYS N:o Sivu 882 Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä... 2873 883 Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

KOULUTUSTOIMIKUNNAT. Tulevaisuuden osaaminen. Koulutustoimikunnat toimivat laadullisen ennakoinnin asiantuntijaeliminä.

KOULUTUSTOIMIKUNNAT. Tulevaisuuden osaaminen. Koulutustoimikunnat toimivat laadullisen ennakoinnin asiantuntijaeliminä. KOULUTUSTOIMIKUNNAT Tulevaisuuden osaaminen Koulutustoimikunnat toimivat laadullisen ennakoinnin asiantuntijaeliminä. Koulutustoimikuntajärjestelmän tehtävänä on edistää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa!

Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009. Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Teollisuus tutuksi koulutuspäivä pe 28.8.2009 Energiateollisuus - töitä myös tulevaisuudessa! Energiateollisuudessa tarvitaan työntekijöitä! Talouden suhdanteista huolimatta tarvitsemme lämpöä ja sähköä!

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

25.9.2015. Keudan ammattiopisto

25.9.2015. Keudan ammattiopisto Keudan ammattiopisto 2 25.9.2015 Matkailupalvelujen tuottaja Vaatetusompelija Elektroniikka-asentaja Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Talonrakentaja Sisustusompelija (Uusi!) Kunnossapitoasentaja (Uusi!)

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen

Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen Liite kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimikunnan osaamis- ja toimialan ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteen kehittämisesitykseen 14.9.2015 Kiinteistöpalveluala kartalla - elintärkeää

Lisätiedot

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset UUSIEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA TUTKINNON PERUSTEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO - AIKATAULU Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Sirkka-Liisa.Karki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Syksy 2017 Hannu Ahvenjärvi ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 29.9.2017 Työllisyyskehitys Satakunnassa Työttömyyden kasvu taittui v. 2016. Tänä vuonna

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Tutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos

Tutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos , opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos OPH Koulutusala Opintoala / Osaamisala Koulutusohjelma Tutkintonimike Koulutuksen järjestäjä & Työelämä Opiskelija & Opettaja Koulutus Hakemus Koulutuksen

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (5) 103 Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat vuonna 2013 HEL 2012-014448 T 00 01 01 Päätös päätti hyväksyä aloituspaikat vuodelle 2013 ammatilliseen perustutkintoon

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

ADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao.

ADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao. ADR- SEMINAARI 2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Esityksen sisältö: - Toimiiko yhteistyö?

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Puhtausalan esimies- ja asiantuntijapäivät Hotelli Haaga 20.1.2017 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Perustetyöryhmän eteneminen Toimikausi

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot