KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET"

Transkriptio

1 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 1

2 2 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

3 SISÄLLYS ESIPUHE 5 YHTEENVETO 7 KATSAUKSET Auto- ja kuljetusalan koulutustoimikunta 13 Elintarvikealan koulutustoimikunta 18 Hotelli-, ravintola- ja catering-alan koulutustoimikunta 22 Ilmailualan koulutustoimikunta 31 Kauneudenhoitoalan koulutustoimikunta 37 Kaupan koulutustoimikunta 41 Kemian alan koulutustoimikunta 48 Kiinteistö- ja puhdistuspalvelualan koulutustoimikunta 52 Kone- ja metallialan koulutustoimikunta 61 Kuntoutusalan koulutustoimikunta 67 Liikunta-alan koulutustoimikunta 72 Maa- ja ympäristöalan koulutustoimikunta 77 Matkailualan koulutustoimikunta 81 Merenkulkualan koulutustoimikunta 91 Metsätalouden koulutustoimikunta 95 Musiikki-, teatteri- ja tanssialan koulutustoimikunta 99 Nuorisoalan koulutustoimikunta 104 Viittomakielisen ohjeuksen koulutustoimikunta 111 Asioimistulkit 114 Suntiot 117 Opetusalan koulutustoimikunta 119 Paperi- ja puualan koulutustoimikunta 127 Pintakäsittelyalan koulutustoimikunta 135 Rahoitus- ja vakuutusalan koulutustoimikunta 139 Rakennusalan koulutustoimikunta 141 Sosiaalialan koulutustoimikunta 145 Sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-alan koulutustoimikunta 152 Taideteollisuusalan koulutustoimikunta 157 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 3

4 Talotekniikka-alan koulutustoimikunta 161 Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunta 164 Terveysalan koulutustoimikunta 168 Turvallisuusalan koulutustoimikunta 172 Viestintäalan koulutustoimikunta KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

5 ESIPUHE Koulutustoimikunnat toimivat opetusministeriön yhteydessä nuorten ja aikuisten ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, ammattikorkeakouluopintojen ja yliopistoissa annettavan ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen kehittämisen asiantuntijaeliminä. Toimikuntien tehtävänä on koulutusaloittain mm. seurata, arvioida ja ennakoida alansa ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä sekä tehdä ehdotuksia alansa koulutuksen määrälliseksi ja laadulliseksi kehittämiseksi. Koulutustoimikuntien asiantuntemuksen huomioon ottamiseksi opetusministeriön päätöksenteon valmistelussa ministeriö pyysi päivätyllä kirjeellään, että koulutustoimikunnat valmistelisivat ministeriötä varten lyhyen katsauksen koulutusalan kehittämistarpeista sekä alalla työelämässä tapahtuvista sellaisista laadullisista ja määrällisistä muutoksista, jotka tulisi ottaa huomioon koulutuspoliittisessa päätöksenteossa. Katsaukset pyydettiin 15. lokakuuta 2001 mennessä. Toimikuntien katsaukset osoittavat hyvää koulutuksen ja työelämän asiantuntemusta ja ne vastaavat erinomaisesti niihin asetettuja odotuksia. Katsausten perusteella on helppo hahmottaa työelämässä meneillään olevat keskeiset kehittämissuunnat ja niiden vaikutukset koulutuksen kehittämiseen sekä myöskin nykyisen koulutuksen keskeisimmät ongelmakohdat. Vastaukset saatiin 30 toimikunnalta ja ne on koottu tähän raporttiin. Raporttiin sisältyy myös katsauksista laadittu yhteenveto. Yhteenveto on pyritty laatimaan kokonaisuudeksi siten, että siihen on sisällytetty sellaiset toimikuntien keskeisinä pitämät asiat, jotka kuvaavat yleisemminkin työelämässä tapahtuvien muutosten vaikutuksia koulutukseen sekä koulutustoimikuntien ongelmiksi ja kehittämiskohteiksi koulutuksessa kokemia asioita. Yksittäisiä aloja koskevat havainnot ja kehittämisehdotukset saatetaan asianomaisten yksiköiden ja virkamiesten tietoon jatkoselvittelyitä ja -toimenpiteitä varten. Toimikuntien toimittamista teksteistä raportin on koonnut KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 5

6 erikoistutkija Olli Poropudas, joka on myös laatinut yhteenvedon. Opetusministeriö kiittää koulutustoimikuntia ja kaikkia raportin laatimiseen osallistuneita hyvin tehdystä työstä. Arvo Jäppinen Ylijohtaja 6 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

7 YHTEENVETO KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSISTA IKÄRAKENNE Yhteenveto sisältää sellaisia koulutustoimikuntien katsauksissaan esittämiä asioita, jotka kuvaavat yleisesti työelämässä tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia koulutukseen. Raporttiin on poimittu myös asioita, jotka toimikunnat ovat kokeneet ongelmiksi ja kehittämiskohteiksi koulutuksen nykyisissä rakenteissa, sisällöissä ja järjestämistavoissa. Lähes kaikkien koulutustoimikuntien katsauksissa tuodaan esille ikärakenteen vanheneminen; ikääntyneiden määrä kasvaa nuorten ikäluokkien supistuessa. Tämä vaikuttaa työelämän kahdella tavalla. Vanhustyön työvoiman tarve kasvaa samalla kun päiväkodeissa ja nuorten koulutuksessa tarvittavan työvoiman tarve supistuu. Toisaalta ikärakenteen vanheneminen ilmenee työvoiman eläköitymisen kasvuna, mikä lisää työvoima- ja koulutustarvetta. LASTEN JA NUORTEN TILANNE TYÖLLISYYS Toinen merkittävä yhteiskunnan sosiaaliseen rakenteeseen liittyvä muutos on lasten ja nuorten tilanteen muuttuminen. Iltapäivätoiminta lisääntyy, minkä vuoksi tarvitaan ammattitaitoisia ohjaajia. Yhteiskunnan polarisoituminen ja syrjäytyminen lisääntyy, mikä ilmenee nuorten ongelmien syventymisenä ja muuttumisena moniulotteisimmiksi. Näitä ovat erityisesti päihde-, huume- ja mielenterveysongelmat. Lastensuojelu- ja nuorisotyöhön tarvitaan resursseja, työvoimaa ja koulutusta. Toimikunnat kiinnittävät huomiota erityisesti työvoimapulaan, mutta myös samanaikaiseen työttömyyteen. Katsauksissa korostetaan kuitenkin, että työvoimapula koskettaa ensi sijassa asutuskeskuksia, työttömyys haja-asutusalueita. Alakohtaisesti työvoimapulassa on kyse ennen muuta erikoisosaajien puutteesta. KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 7

8 TYÖELÄMÄN RAKENNEMUUTOKSET Uuden teknologian vaikutukset ovat kahtalaiset. Tieto- ja viestintäteollisuus kasvaa nopeasti samalla kun uusi teknologia leviää uusille aloille. Tieto- ja viestintäteollisuudessa kehittyy toisaalta tieto- ja viestintävälineiden ja niihin liittyvien ohjelmistojen valmistus, toisaalta sisältö- ja kulttuuriteollisuus. Palvelualojen työllisyydessä tapahtuu painopisteen muutos kuntasektorilta yrityssektorille. Järjestöjen ja pienyritysten rooli kasvaa, mikä merkitsee sitä, että palvelualojen koulutuksen sisällöissä tulisi kiinnittää huomiota yrittäjyyteen. Jotkut toimikunnat kiinnittävät huomiota organisaatioiden madaltumiseen, millä on vaikutusta koulutuksen sektorikohtaisiin rakenteisiin (ammatillinen koulutus, korkeakoulutus) ja sisältöihin. Myös yritysrakenteet muuttuvat. Toisaalta jatkuu perinteinen toiminnan keskittyminen ja yrityskoon suurentuminen. Joillakin toimialoilla kehitys on päinvastainen: suuret yritykset häviävät, pienet erikoistuvat ja verkostoituvat. KANSAINVÄLISTYMINEN MÄÄRÄT Kansainvälistyminen ilmenee kansainvälisten kauppaketjujen ja kansainvälisten konsernien laajentumisena Suomessa. Myös suomalaiset yritykset kansainvälistyvät, mikä merkitsee yhä useampien kohdalla, että koulutus annetaan Suomessa, mutta työpaikka on ulkomailla. Globalisaatio edellyttää panostamista kielitaitoon ja kulttuurien tuntemukseen. Kolmas kansainvälistymiseen liittyvä asia on kasvavan maahanmuuton seurauksena lisääntyvä monikulttuurisuus, johon toimikuntien mielestä ei olla varauduttu riittävästi. Maahanmuuttajien koulutuksessa erityistä huomiota tulisi kiinnittää kielitaitoon, työturvallisuusasioihin ja suomalaisen työkulttuurin omaksumiseen. Monet koulutustoimikunnat ovat huolestuneita työvoiman riittävyydestä. Työvoiman korkea keski-ikä ja matala eläköitymisikä lisäävät työpaikkaavausten määrää ja aloituspaikkatarvetta. Koulutuksen lisäystarvetta on sekä ammatillisessa että korkeakoulutuksessa, mutta painotukset vaihtelevat toimikunnittain. Lukuisissa katsauksissa korostettiin kuitenkin sitä, että pääongelma ei ole koulutuksen riittävyys, vaan hakijoiden vähäisyys sekä 8 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

9 korkea keskeyttäminen, ja että näiden asioiden suhteen tulisi ryhtyä määrätietoisiin toimenpiteisiin. Viime vuosien kasvuala, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, ei alan toimikunnan mukaan kaipaa lisää aloituspaikkoja, sillä tietoteollisuusohjelman koulutuspaikkalisäykset ovat riittäviä. Supistuksia ehdotetaan kauneudenhoitoalan ja viestintäalan sekä harkittavaksi alkutuotannon eräiden osaalueiden ammatilliseen koulutukseen. Alkutuotannossa kyse on työpaikkojen supistumisesta, jonka vaikutusta työvoimatarpeeseen ei korkea poistumakaan pysty kumoamaan. Kauneudenhoidossa ja viestintäalalla korostetaan koulutusmäärissä tapahtunutta liiallista ja hallitsematonta lisäystä, jolloin aloituspaikkoja on syntynyt yli tarpeen. AIKUISKOULUTUS SISÄLLÖT Läpikäyvänä teemana lähes kaikissa katsauksissa tulee esille aikuiskoulutuksen lisäämisen ja kehittämisen tärkeys. Työvoiman ikääntyminen ja poistuma merkitsevät kokemuksen menetystä, joka on korvattava lisäämällä alalle jäävien koulutusta. Työelämän nopea muutos korostaa täydennyskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkitystä. Hyvän peruskoulutuksen lisäksi tietoja tulisi päivittää 5-10 vuoden välein ( huippuosaamista ei voida varastoida ). Lisäkoulutuksen merkitystä korostavat myös työntekijöiden työkyky sekä tuotannon laadun ylläpitämisen ja kohottamisen tarpeet. Useissa katsauksissa korostetaan työssäolevien peruskoulutuksen puutteellisuutta; melkoinen joukko työssäolevista on edelleen ilman ammatillista koulutusta. Sähkö- ja elektroniikka-aloilla korostetaan korkeakoulutettujen jatko-opintojen merkitystä johtuen alan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan suuresta merkityksestä. Maahanmuuttajien osalta korostetaan työssäolevien kouluttamisen tärkeyttä; monilla ei ole tarvittavaa tutkintoa lainkaan, osalla vain kotimaassa suoritettu tutkinto. Kasvualoilla ja nopean muutoksen aloilla korostetaan hyvän peruskoulutuspohjan merkitystä. Erikoistumisen ei tulisi tapahtua liian aikaisin; tärkeitä ovat perustaidot ja oppimisvalmiudet. Taantuvilla aloilla puolestaan nähdään, että kun työpaikat vähenevät, jäljellejäävien työntekijöiden osaamis- ja monipuolisuusvaatimukset kasvavat. Tietotekniikan ja uuden teknologian KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 9

10 leviäminen uusille aloille sekä sähköisen tiedonvälityksen laajentuva käyttö edellyttää vastaavaa koulutusta myös perustutkintoihin. Organisaatioiden madaltumisen myötä tapahtuva työtehtävien monipuolistumisen tulisi näkyä ammatillisen koulutuksen sisällöissä. Maataloudessa viljelijän työstä tulee paljolti tuotannon suunnittelua, prosessin ohjausta ja tulosjohtamista. Myös yrittäjyyttä kaivataan koulutuksen sisältöihin. Tätä perustellaan pienyritystoiminnan lisääntymisellä. Korkeakoulutukselta toivotaan monitieteisyyttä, käytännönläheisyyttä, liikkeenjohto- ja liiketoiminta-, markkinointi- ja tuotekehitysosaamista. Kasvava kansainvälistyminen edellyttää tutkintojen kansainvälinen vertailtavuutta. OPETTAJAKOULUTUS Toimikunnat kiinnittävät laajasti huomiota opettajakoulutuksen ongelmiin. Opettajista on pulaa alueellisesti ja ainekohtaisesti. Opettajakoulutusta on liian vähän jo tällä hetkellä ja ongelma tulee kärjistymään tulevina vuosina kun opettajien eläköityminen kasvaa korkeasta keski-iästä johtuen. Pula on erityisesti muuttovoittoalueilla, mutta myös haja-asutusalueilla, koska opettajien ikärakenteesta johtuen eläköityminen kasvaa. Myös epäpäteviä opettajia on paljon. Ammatillisen koulutuksen opettajien osalta korostetaan työelämätuntemuksen ja käytännön työtaitojen tuntemuksen merkitystä. Opettajilla tulee olla myös riittävä käytännön työkokemus. Myös pedagogisessa osaamisessa nähtiin puutteita. Opettajakoulutuksen sisäänottoa tulisi lisätä. Toisaalta opettajakoulutukseen ei ole riittävästi hyviä hakijoita. Koulutuksen vetovoimaa pitäisi parantaa; palkkataso ja urakehitys eivät myöskään houkuttele. Opetustyö on stressaavaa johtuen syrjäytymisen ja nuorten ongelmien lisääntymisestä. KOULUTUSJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Koulutusjärjestelmän toimivuuden osalta keskeisimmäksi huoleksi koettiin koulutuksen arvostus ja vetovoiman vähäisyys. Tämä tulee esille useiden alojen ammatillisen koulutuksen osalta, mutta samaa huolta kannetaan myös ammattikorkeakouluista. Paljon korostetaan suurta koulutuksen keskeyttämistä. Nähdään myös, että joillakin koulutusalojen sisäiset määrälliset 10 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

11 painotukset ovat virheellisiä. Oppilaitokset tulisi velvoittaa seuraamaan alalta valmistuneiden työllistymistä. Tutkintonimikkeet ovat osin epäselviä ja joillakin aloilla päällekkäisiä. Esillä on myös oppisopimuskoulutuksen vaativuus. Perustutkinnot tulisi suorittaa oppilaitosmuotoisesti, ei niinkään oppisopimuskoulutuksessa. Osatutkintojen suorittaminen tulisi saattaa realistiselle tasolle. Ammattikorkeakoulujen osalta teknikkokoulutuksen poistaminen koetaan ongelmalliseksi. Tämä ilmenee työnjohdon järjestämisessä työpaikoilla. Ratkaisuna nähdään tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen sekä insinöörikoulutuksen käytäntöpainotteisuuden lisääminen. Joidenkin alojen ammatillisen koulutuksen osalta korostetaan koulutuksen säätelyjärjestelmään liittyviä ongelmia. Suosituille aloille aloituspaikkoja on tullut liikaa. Järjestämislupia tulisi myöntää harkiten eikä lupaa koulutuksen aloittamiseen tulisi antaa uusille oppilaitoksille. Koulutusta tulee päinvastoin keskittää ja siten kohottaa koulutuksen laatua. Tämä edellyttää oppilaitosverkoston kehittämistä ja osin supistamistakin. Joillakin aloilla nähdään, että yksikköhinnat eivät anna mahdollisuutta pitää yllä työelämän edellyttämää koulutuksen laatua. Myös ammattitutkintoihin tulisi saada lisää resursseja. Tila- ja laitehankintojen riittävyydessä on ongelmia. Työssäoppiminen ei ole kaikilta osilta sujunut odotusten mukaisesti. Työssäoppimispaikkoja ei saada riittävästi eivätkä ne vastaa valmistuneiden työpaikkojen todellista toimialajakaumaa. Oppilaitosten välillä on eroja suhtautumisessa ja panostamisessa työssäoppimiseen. Koulutuksen järjestäjät ovat pyrkineet säästämään työssäoppimisen varjolla lähiopetustunteja, jolloin työelämäyhteistyölle asetetut tavoitteet eivät toteudu. YHTEISTYÖKYSYMYKSET Oppilaitosten ja työelämän välisessä yhteistyössä nähdään edelleen kehittämisen tarvetta. Uutena korostuksena tulee esiin yritysten ja oppilaitosten yhteistyö lisäkoulutuksen järjestämisessä; tällä alueella pitäisi saada rakennettua uudenlaisia organisointimuotoja. Esillä on mm. oppimiskeskusten perustaminen. Koulutustoimikuntaorganisaation rakenteita tulee myös kehittää. Toimikunnat ovat rakentuneet osin epätarkoituksenmukaisella tavalla, samoja työelämäasioita ja koulutuskysymyksiä käsitellään useissa toimikunnissa. KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 11

12 Sosiaali- ja terveysalalla sekä liikenteen aloilla kiinnitetään huomiota myös ministeriöiden väliseen yhteistyöhön. Koulutuksen määrien ja sisältöjen kehittämisessä ministeriöyhteistyötä tulisi hyödyntää aikaisempaa enemmän. 12 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

13 AUTO- JA KULJETUSALAN KOULUTUSTOIMIKUNTA KATSAUS AMMATILLISESTI SUUNTAUTUNEIDEN KOULUTUSTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA ERI KOULUTUSALOJEN KEHITTÄMISTARPEISIIN Auto- ja kuljetusalan koulutustoimikunta edustaa kolmea toisistaan voimakkaasti eroavaa alaa. Tämän takia katsauksessa on tarkasteltu erikseen auto-, kuljetus- ja varastoalaa. 1. Mitkä ovat tärkeimmät toimialat ja ammatit, joille edustamanne koulutusalan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat ja millainen on niiden nykyinen työllisyys? Mikä on arvionne näiden toimialojen ja ammattien työllisyyden kehityksestä lähivuosina ja pitemmällä aikavälillä? AUTOALA Autoalan tärkeimmät toimialat ovat ajoneuvojen huolto-, korjaus-, korinkorjaus- ja maalaustyöt sekä auto- ja varaosamyynti. Niihin liittyviä ammatteja ovat auto- ja ajoneuvoasentajat, korinkorjaajat, automaalarit, auto- ja varaosamyyjät sekä edellä oleviin liittyvät erilaiset toimihenkilötehtävät. Työllisten määrä putosi 1990-luvun alun työntekijän määrästä laman takia voimakkaasti. Työllisyys alalla parani 1990-luvun puolen välin jälkeen ja työvoiman kasvu oli esim. vuosina yli 22 %. Työvoiman määrä sen jälkeen kasvanut tasaisesti noin 4-5 % vuodessa. KULJETUSALA Kuljetusalan tärkeimmät toimialat ovat henkilö- ja tavarankuljetus. Niihin liittyviä ammatteja ovat autonkuljettajat, autoemännät, asentajat, terminaalityöntekijät sekä erilaiset liikennejärjestelyjen ja korjaamoiden toimihenkilöt. Autoliikenteen työvoimatilanne on viime vuosina parantunut, kun elinkeinoelämän vilkastumisen ansioista tarvitaan enemmän kuljetuksia. Ammattitaitoisille kuljettajille on hyvin tarjolla työpaikkoja niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 13

14 VARASTOALA Varastoalan tärkeimmät toimialat ovat kauppa, kuljetus ja huolinta. Niihin liittyviä ammatteja ovat autonkuljettaja, varastotyöntekijä, varastonhoitaja, varastoesimies ja erilaiset huolinta-alan toimihenkilöt. Varastoalan työllisyys ei tule merkittävästi lisääntymään ja saattaa ehkä jopa heikentyä alueellisesti. Alan työtehtävissä suuntaus on yhä itsenäisempään työskentelyyn. Pitkällä aikavälillä ongelmana tulee olemaan työvoimapula. 2. Mikä on alanne koulutuksen saaneiden nykyinen työllisyys- ja työttömyys sekä arvionne niiden kehityksestä a) lähivuosina ja b) pitemmällä aikavälillä? AUTOALA Työllisyys autoalalla säilyy hyvänä lähivuosina ja työvoiman määrällisen kasvun arvioidaan olevan 4-5 %. Alan kehitykseen vaikuttaa mm. vuosittain myytävien autojen määrä, joka puolestaan riippuu autojen verotuksessa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Työttömien työhakijoiden tilastoista ja sen kehityksestä voidaan todeta, että ammattitaitoista työvoimaa ei juurikaan ole saatavissa. Varsinkin erikoisosaamista vaativissa töissä on pulaa työntekijöistä. KULJETUSALA Työllisyys säilyy alalla hyvänä lähivuosina. Kuljettajakoulutuksen alimitoitetun määrän lisäksi työvoiman ikääntyminen vaikeuttaa työvoiman saantia. Linja-autonkuljettajien keski-ikä on yli 45 vuotta ja yli 60 % kuorma- ja pakettiauton kuljettajista on 45 vuotta täyttäneitä. Pula on myös koulutetuista toimihenkilötason liikennealan esimiehistä. VARASTOALA Koulutuksen saaneiden työllisyystilanne on erittäin hyvää varsinkin Etelä- Suomessa ja se ei heikenny merkittävästi lähivuosina. Pitkällä aikavälillä keskiasteen koulutuksen saaneista ammattihenkilöistä tulee olemaan pulaa. 14 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

15 3. Arvionne edustamanne koulutusalan aloituspaikkojen ja tutkintojen lisäämis- /vähentämistarpeesta ottaen huomioon työllisyyden muutoksen lisäksi eläköitymisen ja muun poistuman kehityksen? Arvionne perustelut? AUTOALA Autoalalla on (v.2001) toisen asteen koulutuksessa 2150 aloituspaikkaa, joista aikuiskoulutuksessa 40. Aikuisten näyttötutkintoina suoritettiin vuonna 2000 yhteensä noin 470 tutkintoa. Ammattikorkeakouluissa aloituspaikkamäärä (v.2001) on noin 330, joista nuorten aloituspaikkoja on noin 260. Teknillisessä korkeakoulussa aloittaa autoalan opiskelun vuosittain noin 15 opiskelijaa. Autoalan työvoiman poistuman arvioidaan olevan vuosina noin 44 % työllisten määrästä vuonna 1995 (Oph: Ammatillinen koulutus 2010). Työvoiman poistuma ja kasvu huomioon ottaen alalla tarvitaan vuodesta 2001 vuoteen 2010 mennessä arviolta uutta työtekijää. Tämä merkitsee esim. toisen asteen aloituspaikkojen nostamista noin aloituspaikkaan/vuosi. Teknikkokoulutuksen loppumisen takia ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrää tulisi nostaa ja sen tulisi kohdentua enemmän käytäntöpainotteiseen insinöörikoulutukseen. KULJETUSALA Kuljetusalalla on (v. 2001) aloituspaikkoja toisella asteella peruskoulutuksessa (C-kortti-taso) 660, joista aikuiskoulutuksessa 24. Ammattitutkintoon valmistavassa lisäkoulutuksessa (linja- ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajat) on ollut viime vuosina noin kuljettaja, mutta tänä ja ensi vuonna määräksi jäänee alle 500. Ammattikorkeakouluissa on erilaisissa logistiikan insinöörikoulutuksissa tänä vuonna aloituspaikkoja noin 160, joista varsinaisella kuljetusalalla noin Korkeakouluissa alan koulutusta on jonkin verran tuotantotalouden koulutusohjelmassa. Kuljetusalalla koulutuksen läpäisseet sijoittuvat lähes 100 prosenttisesti alan kuljettajatehtäviin. Työvoimasta on toisaalta jatkuva pula. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on ainakin 200 linja-autonkuljettajan vajaus. Työllisyystilanne säilyy hyvänä myös lähitulevaisuudessa. Työvoimatarpeen tyydyttämiseksi tulisi sekä peruskoulutuksen että KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 15

16 lisäkoulutuksen aloituspaikkamäärä kaksinkertaistaa. Tällöin peruskoulutuksessa tulisi olla noin ja lisäkoulutuksessa 1500 aloituspaikkaa. VARASTOALA Varastoalalla toisen asteen koulutuksessa on (v.2001) 180 aloituspaikkaa, joista aikuiskoulutuksessa noin 30. Aloituspaikkoja tulee lisätä ja koulutusta täsmentää alan kehityksen tarpeen mukaan. Ammattikoulutuksen tulisi tuottaa valmiita varastotyöntekijöitä, jotka tuntevat logistiikan perusosa-alueet 4. Mitkä ovat koulutusalaanne vastaavan työelämän alueen odotettavissa olevat merkittävimmät rakenteelliset muutokset ja niiden vaikutukset koulutusalan rakenteellisiin ja sisällöllisiin kehittämistarpeisiin? Millaisia ovat koulutusalan muut kehittämistarpeet? AUTOALA Autotekniikan yleinen kehittyminen ja monipuolistuminen merkitsee, että erityisosaamisen tarve alan eri työtehtävissä kasvaa. Peruskoulutuksella ei näitä tarpeita voida kokonaan tyydyttää ja se lisää puolestaan lisä- ja täydennyskoulutuksen määrällistä ja laadullista kehittämistä. Uutena peruskoulutuksena vuonna 2000 alkanut auto- ja varaosamyynnin koulutus vaatii niin määrällistä kuin sisällöllistä kehittämistä. KULJETUSALA Kuljetusalalla EU:n komissio esittää voimaan tulevaksi direktiiviä kaikille ammattikuljettajille pakollisesta koulutuksesta sekä tavara- että henkilöliikenteessä. Lisäksi siinä vaaditaan jo ammatissa toimiville kuljettajille pakollista lisäkoulutusta. Direktiivin voimaantulo edellyttäisi koulutuksen määrän radikaalia lisäystä niin perus- kuin lisäkoulutuksessa. Koulutuksen sisällöissä kielitaidon, tietotekniikan osaaminen ja yhteistyötaidot ovat tärkeitä. VARASTOALA Varastoalalla tulevaisuudessa tiedollisen osaamisen merkitys kasvaa ja ruumiillisen työn määrä vähenee. Tietotekniikan henkilökohtainen käyttö 16 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

17 lisääntyy ja paperien käyttö jää kokonaan pois. Terminaalilogistiikka yleistyy ja varsinainen varastointi vähenee. Henkilöstöpolitiikan, laatuasioiden ja kokonaisuuksien hallitsemisen merkitys on entistä suurempi. Varastoalan profiilia on alettava nostaa pikaisesti, jotta alalle saadaan tarpeeksi innostuneita osaajia. 5. Muut opetusministeriön lähiaikojen päätöksenteossa huomioon otettavat asiat? Auto- ja kuljetusala jakaantuu useisiin, toisistaan hyvinkin erilaisiin toimialoihin. Näiden koulutukseen ja toimintoihin vaikuttavia päätöksiä tehdään monesti usean ministeriön alaisuudessa, jolloin asioiden koordinointi ei toimi riittävästi. Esimerkiksi em. kuljettajien ammattikoulutuksen direktiivin osalta päätöksiä joudutaan tekemään ainakin Opetus-, Liikenne ja Viestintä- ja Työministeriön toimesta. Koulutustoimikunta esittää, että yhteistyötä eri ministeriöiden välillä tiivistetään käytettävissä olevien resurssien tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 17

18 ELINTARVIKEALAN KOULUTUSTOIMIKUNTA KATSAUS AMMATILLISESTI SUUNTAUTUNEIDEN KOULUTUSTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA ERI KOULUTUSALOJEN KEHITTÄMISTARPEISIIN 1. Mitkä ovat tärkeimmät toimialat ja ammatit, joille edustamanne koulutusalan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat ja millainen on niiden nykyinen työllisyys? Mikä on arvionne näiden toimialojen ja ammattien työllisyyden kehityksestä lähivuosina ja pitemmällä aikavälillä? Elintarvikealan koulutustoimikunta edustaa elintarvikealan koulutusta. Elintarvikealalla aloituspaikkoja on (vuonna 2001) toisella asteella 844, joista 747 on nuorisoasteen koulutuksessa. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkamäärä on 220, joista 30 on aikuiskoulutuksessa. Vuonna 1999 ammattitutkintoja suoritettiin 74 kpl ja erikoisammattitutkintoja 25. Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan elintarvikealaan läheisesti liittyville aloille on syksyllä 2001 ollut 107 aloituspaikkaa. Elintarvikeala työllistää nykyisin n henkeä. Elintarvikealan koulutetut sijoittuvat toisella asteella koulutusohjelmasta riippuen lähinnä työntekijätehtäviin leipomoissa, liha- ja ruokavalmisteita tekevissä tehtaissa, meijereissä, makeistehtaissa, juoma-alan yrityksissä ja erilaisia kasvis- ja marjavalmisteita tekevissä tehtaissa. Ammattikorkeakoulun ja yliopistotutkinnon suorittaneet sijoittuvat tuotannon johto- ja suunnittelutehtäviin sekä tuotekehitykseen ja markkinointiin. Meijeriala on meijeristien, meijeriteknikoiden ja meijeri-insinöörien pääasiallinen toimiala. Tehtävät vaihtelevat tuotteenvalmistajasta päällikkö- ja asiantuntijatehtäviin. Lähivuosina meijeriteollisuudesta eläkkeelle siirtyy noin joka neljäs ammattihenkilö, yli 50-vuotiaita on noin 25 % meijerialan erikoiskoulutetuista. Vuosittain pitäisi valmistua 30 meijeristiä ja 15 insinööriä (45 per vuosi), mutta vuosien aikana todellisuudessa valmistuu yhteensä 63 insinööriä ja meijeristiä (21 per vuosi). Alalta poistuu erikoiskoulutettua seuraavan 5-10 v:n aikana. Elintarviketeollisuuden näkymät tällä hetkellä ovat varsin hyvät. Vienti on kasvussa etenkin EU-maiden alueella ja myös Venäjän markkinat ovat 18 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

19 kehittyneet suotuisasti. Kotimarkkinat on pystytty säilyttämään suurimmilla toimialoilla varsin hyvin. Ala ennustaa työllisyyden tulevan pysymään lähivuosina suunnilleen nykytasolla. Alalla töissä olevien ikärakenteesta johtuen elintarviketeollisuus on ennakoinut rekrytoivansa lähivuosina vuosittain noin 1300 uutta alalle koulutuksen saanutta. Ylempää tutkintoa edellyttävien ammattien työllisyys on n. 170 henkeä vuosittain, lähinnä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta ja kauppakorkeakouluista ja ammattikorkeakouluista valmistuvia. Työpaikkatarjonnan odotukset lähivuosina ovat kasvussa business to business-myynnin ja tuotteiden valmistuksen lisääntyessä myös elintarviketeollisuudessa. 2. Mikä on alanne koulutuksen saaneiden nykyinen työllisyys- ja työttömyys sekä arvionne niiden kehityksestä a) lähivuosina ja b) pitemmällä aikavälillä? Työvoimatutkimuksen mukaan v elintarvikealan toisen asteen koulutuksen saaneita työllisiä on , opistoasteen koulutettuja työllisiä 1 477, ammatillisen korkea-asteen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita työllisiä 327. Toisen asteen koulutettuja oli v työttömänä 1 735, opistoasteen ja ammatillisen korkean asteen tutkinnon suorittaneita työttömiä 330, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä 76. Valmistuvat meijerialan erikoiskoulutetut tulevat kaikki työllistymään. Lopetettavien meijereiden työntekijät eivät siirry työpaikkojen mukana uusille paikkakunnille. Toisen asteen koulutettujen työttömyysaste on %, muiden 5-7 % vaiheilla. Lähivuosina toisen asteen koulutettujen tarve työmarkkinoilla lisääntyy, mutta pitkällä aikavälillä pysynee ennellaan. Korkeamman asteisen koulutuksen saaneiden osalta kasvanee vähän.. 3. Arvionne edustamanne koulutusalan aloituspaikkojen ja tutkintojen lisäämis- /vähentämistarpeesta ottaen huomioon työllisyyden muutoksen lisäksi eläköitymisen ja muun poistuman kehityksen? Arvionne perustelut? Alan ongelmana on työvoiman korkea keski-ikä sekä matala eläkkeelle siirtymisikä. Tästä johtuen alalla avautuu lähivuosina runsaasti uusia työpaikkoja. Toisen asteen koulutettujen määrä ei ole kohtuullisen korkeasta työttömyydestä huolimatta riittävä johtuen siitä, että osa perustutkinnon KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 19

20 suorittaneita jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa sekä opiskelunsa keskeyttäneiden suuresta määrästä ja eräissä kouluissa vajaiksi jääneistä aloitusryhmistä. Vuonna 2001 toisen asteen aloitti 844 opiskelijaa ja vastaavasti tämän tason koulutuksen saaneiden rekrytointitarve oli samana vuonna Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkamäärä on tarpeeseen nähden niukka, koska elintarviketeollisuuden ja kaupan ja suurkeittiöelinkeinon lisäksi työtehtäviä avautuu oppilaitoksiin opetustehtäviin. Eläkkeelle siirtymisen seurauksena alalla avautuu lähivuosina työpaikkoja, joten koulutettavien määrää on syytä jonkin veran lisätä. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja v oli 220 ja rekrytointitarve n Yliopistokoulutuksen saaneiden rekrytointitarve on v noin 150 ja aloituspaikkoja Helsingin Yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa 107. Tiedekorkeakouluista myös Turun Yliopisto, kauppakorkeakoulut ja Helsingin Teknillinen korkeakoulu tarjoavat myös koulutusta elintarvikealan johtotehtäviin sijoittuville. 4. Mitkä ovat koulutusalaanne vastaavan työelämän alueen odotettavissa olevat merkittävimmät rakenteelliset muutokset ja niiden vaikutukset koulutusalan rakenteellisiin ja sisällöllisiin kehittämistarpeisiin? Millaisia ovat koulutusalan muut kehittämistarpeet? Työelämässä korostuvat jatkossakin biologisten materiaalien ominaisuuksiin ja prosessointiominaisuuksiin, hygieenisiin asioihin sekä kuluttajan ostokäyttäytymiseen liittyvä osaaminen. Tietotekniikan hallinta korostuu, koska se liittyy osana yhä useampaan toimintoon. Prosessinhallinta, laatu- ja ympäristökysymykset ovat tärkeässä asemassa tulevaisuudessa. Elintarvikealalla raaka-aineiden ja puolivalmisteiden liikkuvuus maasta toiseen lisääntynee entisestään. Monikansallisuus lisääntyy. Yritykset erikoistuvat nykyistä enemmän ja alihankinta lisääntyy. Suurempaan liikkuvuuteen, laadunvarmistukseen ja logistiikkaan liittyvät kysymykset ovat alalla keskeisiä. Toisen asteen koulutuksessa hakijoiden ei määrä ei ole riittävä suhteessa työelämän koulutustarpeeseen. Koulutuksessa tuotantopainotteisen AMK-insinöörikoulutuksen määrä on tällä hetkellä ongelma. Alan tutkintojen tulee antaa vankka perusta yleiselle elintarviketietoudelle ja alan teknolo- 20 KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET

21 gian käytölle sekä valmiudet erikoistumiselle ja em. kysymysten käsittelylle.elintarviketeknologian linjoille Helsingin yliopistossa ei olla saatu riittävästi sisään pääsyyn tarvittavat pisteet täyttäviä opiskelijoita, mikä merkitsee erittäin hyviä työnsaantimahdollisuuksia kaikille tuotantopainotteiselta suunnalta ammattikorkeakoulusta tai teknologiselta alueelta korkeakouluista valmistuneille. 5. Muut opetusministeriön lähiaikojen päätöksenteossa huomioon otettavat asiat? Elintarvikealalla ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut, kauppakorkeakoulut sekä Helsingin Teknillinen Korkeakoulu muodostavat nykyisellään hyvän kokonaisuuden, mikäli ammattikorkeakoulun tarjonta kohdistuu tuotantopainotteisille linjoille, josta valmistuneilla on myös vankka käytännön kokemus työssä oppimisen ja harjoittelun ansiosta. Opetusministeriön tulisi lisätä ammattikorkeakouluissa tuotantopainotteisten linjojen aloituspaikkoja elintarvikealalla. Laatujärjestelmien ja omavalvonnan samoin kuin tietotekniikan hyväksikäyttöön liittyvän osaamisen merkitys ja kielitaidon vaatimus kasvanevat alalla entisestään. Tämän vuoksi nämä alueet on huomioitava koulutuksessa, myös täydennyskoulutuksessa. KOULUTUSTOIMIKUNTIEN KATSAUKSET 21

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI

TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI TREDUSTA TUHANSIIN TÖIHIN SYKSY 2016 AIKUISKOULUTUSKALENTERI OPISKELE UUTTA AIKUISENA TYÖN OHELLA TAI KOKOPÄIVÄISESTI Tredussa opiskelet oman opiskelusuunnitelmasi mukaan. Koulutusta tarjotaan 20:lle eri

Lisätiedot

KOULUTUSTOIMIKUNNAT. Tulevaisuuden osaaminen. Koulutustoimikunnat toimivat laadullisen ennakoinnin asiantuntijaeliminä.

KOULUTUSTOIMIKUNNAT. Tulevaisuuden osaaminen. Koulutustoimikunnat toimivat laadullisen ennakoinnin asiantuntijaeliminä. KOULUTUSTOIMIKUNNAT Tulevaisuuden osaaminen Koulutustoimikunnat toimivat laadullisen ennakoinnin asiantuntijaeliminä. Koulutustoimikuntajärjestelmän tehtävänä on edistää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta

Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Uusimmat tiedot puhtausalan tutkintouudistuksesta Puhtausalan esimies- ja asiantuntijapäivät Hotelli Haaga 20.1.2017 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Perustetyöryhmän eteneminen Toimikausi

Lisätiedot

A m mattilaisille on kysyntää!

A m mattilaisille on kysyntää! A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. YHTEENSÄ 112 536 435 124 106 89 198 40 369 2009 443 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1609 Viittomakielinen ohjaus 0 Lapsi- ja perhetyön

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. YHTEENSÄ 112 495 458 118 100 78 181 75 389 2006 469 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1609 Viittomakielinen ohjaus 0 Lapsi- ja perhetyön

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen Henkilöstöselvitys 213 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 3 25 2 15 1 5 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 (31.3.) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi

Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi Taustaa Työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi 15.4.2015 Tutke 2 linjausten vauhdittaminen ja toimeenpano

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Sedu Aikuiskoulutuksen tulosyksiköt: Hyvinvointi Maaseutu Palvelu Tekniikka Yrittäjyys, kauppa ja kulttuuri Oppisopimuspalvelut

Sedu Aikuiskoulutuksen tulosyksiköt: Hyvinvointi Maaseutu Palvelu Tekniikka Yrittäjyys, kauppa ja kulttuuri Oppisopimuspalvelut Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Sedu Aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014 ALOITUSPAIKAT 2015 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. Alpat 2014 Ylitys / Alitus YHTEENSÄ 112 511 463 130 116 91 214 84 398 2119 2139-20 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

LIITE. C. Selvitys opetuksesta vastaava johtajan/johtajien kelpoisuudesta ja työkokemuksesta toimipisteittäin (hakemuslomakkeen liite 2)

LIITE. C. Selvitys opetuksesta vastaava johtajan/johtajien kelpoisuudesta ja työkokemuksesta toimipisteittäin (hakemuslomakkeen liite 2) 10 LIITE Koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa tämän kirjeen liitteen kohdissa A - F mainitut tiedot: hakemuslomake ja sen liitteinä kopiot mainituista asiakirjoista sekä pyydetyt selvitykset/suunnitelmat.

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Jalkojenhoidon ja kipsausalan yhteistyöpäivä 14.12.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on yhteensä vuosina 2005-2009 suoritetut perustutkinnot. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Määrällisen seurannan tulokset 2013 2014 Sisällys Sisällys... 2 1. Määrällinen seuranta... 3 2. Tutkinnon suorittamisen lopettaminen... 4 2.1 Tulokset

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Sivu /3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 93 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien laskenta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. YHTEENSÄ 112 478 458 118 104 78 197 91 381 2017 450 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1609 Viittomakielinen ohjaus 0 Lapsi- ja perhetyön

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT Yht. AmoJtk AmoK. AmoJp. Ylitys / Alitus. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat

ALOITUSPAIKAT Yht. AmoJtk AmoK. AmoJp. Ylitys / Alitus. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. Alpat 2016 Ylitys / Alitus YHTEENSÄ 112 478 446 118 104 78 197 91 383 2007 2068-61 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot