EKSAKTI 2/2014. Iloista kesää! olemme myös facebookissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKSAKTI 2/2014. Iloista kesää! www.talentia.fi/etelakarjala ektalentia@gmail.com olemme myös facebookissa"

Transkriptio

1 Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry EKSAKTI 2/2014 Iloista kesää! olemme myös facebookissa

2 Puheenjohtajan palsta Mukavaa alkanutta kesää kaikille jäsenillemme! Sää näyttää kaikki puolensa, helteistä raekuuroon ja ukkoseen, saman päivän aikana. Kesä on useimmille akkujen lataamisen aikaa, mutta kannattaa silti pysyä ajassa mukana. Ammatillinen mielenkiinto kohdistuu lainsäädännön uudistuksiin ja erilaisiin selvityksiin. Lastensuojelun saama näkyvyys on ollut hyvää, mutta muutakin on meneillään. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee voimaan elokuun alussa, siitä on jo ollut juttu Talentia-lehdessä. Kannattaa tutustua, jos vähänkin liippaa läheltä. Sen sijaan vähemmän julkisuutta on saanut vuosia jatkunut laaja sosiaalihuoltolain muutos, joka on parhaillaan lausuntokierroksella ja on näillä näkymin tulossa voimaan jo ensi vuoden alussa. Luonnoksen hallituksen esityksestä löydät täältä: Myönnettävä on, ettei se lukemistona ole ihan kevyemmästä päästä, mutta taatusti tulee vaikuttamaan melkein kaikkien työhön tulevaisuudessa. Kannattaa siis lukea huolella. Ajassa pysyt hyvin mukana myös kesälukemistomme pienemmällä oppimäärällä, eli tutustumalla tähän lehteemme. Talentia Etelä-Karjala ry haluaa tänä vuonna osaltaan nostaa työhyvinvointia näkyviin ja keskustelun kohteeksi, sekä myöntää ensimmäisen työhyvinvointipalkinnon. Työhyvinvoinnin kysymykset koskettavat jokaista ja niihin kannattaa erityisesti perehtyä oman työyhteisön näkökulmasta. Mikä työyhteisössämme on hyvää ja toimivaa, vai onko meillä työhyvinvoinnissa vielä kehittämisen paikkoja? Kummassakin tapauksessa kannattaa osallistua palkinnon tavoitteluun, lue tarkemmin lehdestä. Edunvalvonnan saralla ei tällä hetkellä ole isoja asioita meneillään, mutta on joitakin perusasioita, joista on hyvä tietää, vaikka ei itse juuri sillä hetkellä sitä tarvitsisikaan. Aina voi olla joku asiakas tai kollega, joka tarvitsee tietoa työelämän edunvalvonnasta. Talentian alueasiamiehemme Tanja Tuunainen-Vainio on luvannut kertoa eniten kysytyistä asioista palstallaan. Tanjaan voit tutustua edunvalvontaillassamme Siellä voi kysellä lisää ja samalla tavata muita jäseniä ja luottamusmiehiä. Pistäpä päivämäärä jo kalenteriisi, muistuttelemme tilaisuudesta vielä elokuulla. Samalta sivulta löytyy muutakin kalenteriin laitettavaa. Yhdistyksenä meillä on pyrkimys koko ajan parantaa tiedotusta ja viestintää. Lukuisten jäsentemme työpaikkatiedot ja sähköpostiosoitteet ovat muuttuneet aikanaan jo Eksoteen siirtymisen myötä ja vaihtuvuutta on muutenkin koko ajan pidempien sijaisuuksien, hoitovapaiden, opinnoista valmistumisen yms. takia. Tiedotteet eivät aina tavoita, koska saamme tiedot esim. jäsenen sähköpostiosoitteesta suoraan Talentian jäsenrekisteristä, johon tietoja voi korjata vain jäsen itse. Kotisähköposti on varmaankin se, mikä harvemmin vaihtuu, ja on varmuudella käytössä aina tarvittaessa. Siispä klikkaa ja sieltä kohta E-asiointi, missä omilla verkkopankkitunnuksilla pääset katsomaan ja tarkistamaan omat tietosi. Jos et käytä verkkopankkia, voit saada omat tiedot ajan tasalle soittamalla Talentian jäsensihteereille. Pienen otannan perusteella voin kertoa, että kannattaa käydä katsomassa missä on joskus ollut töissä! Tiedottamiseen liittyen on nyt meneillään uusien yhdysjäsenten rekrytointi. Yhdysjäsen välittää tietoa alueensa työntekijöille ja tarvittaessa myös toisinpäin. Jos sinulla on sopivan kokoinen työporukka, minkä yhdysjäseneksi voisit ryhtyä, ota yhteyttä jäsensihteeriin, joka kertoo asiasta tarkemmin. Yhteystiedot löytyvät lehden viimeiseltä sivulta. Oikein rentouttavaa lomaa kaikille ja hyvinvointia työssä olijoille! Mirja Silvennoinen

3 Imatralla valittiin uusia luottamusmiehiä Imatran jukolaiset valitsivat uusia luottamusmiehiä alkavalle kaudelle. Sosiaalialan edunvalvontaan valittiin talentialainen luottamusmies ja varaluottamusmies. UUDET LUOTTAMUSMIEHET ESITTELYSSÄ Minun nimeni on Minna Asikainen ja työskentelen perhetyöntekijänä lastensuojelun perhetyössä Imatran kaupungilla. Olen valmistunut sosionomiksi(amk) Saimaan ammattikorkeakoulusta syksyllä Lastensuojelutyöhön tulin valmistumiseni jälkeen, aikaisemmin olen työskennellyt lapsiperheiden parissa varhaiskasvatuksessa lastenhoitajana sekä lastentarhanopettajan sijaisena 17 vuoden ajan. Arkeani rytmittää perhe, kaksivuorotyö ja vapaa-ajan harrastukset. Monipuolinen kuntoliikunta on minulle tärkeää. Käyn lenkillä ja kuntosalilla sekä talvella pidän hiihtämisestä. Olen innokas oppimaan uusia asioita enkä pelkää vastaantulevia haasteita. Minulta löytyy huumoria ja mikä tärkeintä: osaan nauraa myös itselleni. Luottamustehtävät aloitan alkaen. Talentian jäsenenä toimin Imatran kaupungin jukolaisten varaluottamusmiehenä. Tähän tehtävään lupauduin, koska haluan saada kokemusta ammattiyhdistystoiminnasta sekä haluan olla puolustamassa talentialaisten etuja ja oikeuksia vaativassa sosiaalialan työssä. kaiken uuden oppiminen vie oman aikansa ;) Olen Veikko Heikkinen. Työskentelen lastensuojelun sosiaalityöntekijänä Imatran kaupungilla, jonne palasin 15 vuoden tauon jälkeen. Siinä välissä työskentelin koulun sosiaalityössä Joutsenossa, Lappeenrannassa ja Eksotella. Näiden töiden lisäksi olen ehtinyt työskennellä ohjaajana lastensuojelulaitoksissa sekä sosiaalityöntekijänä eriytymättömässä sosiaalityössä luvun alussa suoritin alemman yliopistotutkinnon Tampereen yliopistossa ja sitten vähän varttuneempana 2000-luvulla täydensin tutkintoni yhteiskuntatieteen maisterin tutkinnoksi. Vapaa-aikani kuluu perhepiirissä lueskellen, matkaillen, osallistuen parin järjestön toimintaan. Talentian jäsen olen ollut vuodesta Talentian Etelä-Karjalan yhdistyksen hallituksessa olen eri tehtävissä työskennellyt pitkään. Olen myös Talentian hallituksen varajäsen. Joutsenon aikana olin myös varaluottamusmies aloitan Imatran jukolaisten luottamusmiehenä. Tehtäväni on Imatran jukolaisessa kentässä tukea erityisesti sosiaalialan henkilöstön edunvalvontaa.

4 TALENTIAN ALUEASIAMIES VASTAA Hei! Tällä palstalla on tarkoitus antaa vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Kysymyksiä tulee suoraan minulle alueasiamiehenä, sekä työsuhdeneuvonnan sähköpostineuvontaan ja puhelinpäivystykseen (ma-pe klo ). Laittakaahan kysymyksiä tulemaan suoraan minulle ja saa olla yhteyksissä myöskin puhelimitse! Tanja Tuunainen-Vainio Alueasiamies Kysymys: Olen tehnyt määräaikaisen työsopimuksen. Millainen irtisanomisaika minulla on? Vastaus: Määräaikaisessa työsopimuksessa ei ole irtisanomisaikaa, eikä näin ollen myöskään irtisanoutumismahdollisuutta. Määräaikainen työsopimus sitoo niin työnantajaa kuin työntekijääkin sovittuun päivään, eli määräaikaisuuden loppuun saakka. Jos kuitenkin tulee tilanne, että työntekijä syystä tai toisesta haluaa lähteä kesken määräaikaisuuden, niin silloin kannattaa ihan ensimmäiseksi yrittää neuvotella työnantajan kanssa tilanteesta. Useinkaan työnantaja ei ole halukas pitämään työntekijää vasten tämän tahtoa työssä, koska työmotivaatiokaan ei silloin ole paras mahdollinen. Neuvottelemalla voi hyvinkin päästä kumpaakin osapuolta tyydyttävään ratkaisuun. Mikäli työntekijä päättää määräaikaisen sopimuksen yksipuolisesti ja neuvottelematta, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy, ja työntekijä voi jäädä esim. ilman lomarahaa, joka siis työnantajalla on ko. tilanteessa oikeus jättää maksamatta. Työnantajalla on myös mahdollisuus lähteä perimään työntekijältä korvausta niistä todellisista kustannuksista joita hänelle aiheutuu työntekijän rikottua sopimuksen. Tällaisia kustannuksia voisi olla esim. kulut uuden työntekijän rekrytoinnista ja vaikkapa äkillinen ylityön teettäminen muilla työntekijöillä, jos siis tilanne tulee äkisti eikä uutta työntekijää heti saada lähteneen tilalle. Mikäli määräaikaista työsopimusta tehdessä on tiedossa, että myöhemmin tulee tilanne, jossa haluaakin lähteä kesken määräaikaisuuden, (esim. hakee muualle töihin vakinaiseen työsuhteeseen) kannattaa määräaikaista työsopimusta tehdessä pyytää työsopimukseen erillinen maininta irtisanoutumismahdollisuudesta. Kirjauksen työsopimukseen voi tehdä niin, että määräaikainen työsopimus on voimassa välillä x-x ja työntekijällä on oikeus irtisanoa sopimus noudattaen 14 vrk:n irtisanoutumisaikaa. Kysymys: Haluaisin olla osittaisella hoitovapaalla, onko minulla siihen oikeus? Kuinka paljon minulla on lain mukaan oikeus vaatia työaikaani lyhennettävän?

5 Vastaus: Osittaisesta hoitovapaasta säädetään työsopimuslaissa: 4.luku 4 Osittainen hoitovapaa Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saakka, kun lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työntekijän on tehtävä työnantajalle esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista. Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa. Varaa aika kalenteriisi jo nyt! Pikkujoulumatka bussilla Helsinkiin lauantaina Yhdistys maksaa bussin ja varaa lippuja teatteriesityksiin. Teattereiden tarkemmat ohjelmat varmistuvat vasta elokuussa, ja varaamme liput silloin. Lippuvaraukset on vahvistettava kuukautta ennen esitystä. Ilmoitamme matkasta tarkemmin syyskuussa yhdistyksen nettisivuilla sekä syksyn Eksakti-lehdessä. Seuraa ilmoitteluamme! Rohkea varaa paikkansa jo nyt, mutta viimeistään sitovat ilmoittautumiset osoitteeseen

6 Keljuttaako ketjutus? Kuinka paljon pitää sietää töissä? Paraneeko palkka? EDUNVALVONTAILTA Keskiviikkona klo järjestetään jäsenistölle edunvalvontailta Holiday Club Saimaa hotellilla Rauhassa (Tiuruniementie 1) Illan aiheena ovat ajankohtaiset asiat. Mukana alueasiamies Tanja Tuunainen-Vainio sekä opiskelija-asiamies Tiia Pesonen Talentiasta. Ilmoittautumiset iltapalatarjoilun vuoksi sähköpostitse keskiviikkoon 3.9. mennessä osoitteeseen SYDÄMELLISET ONNITTELUT SINULLE VASTAVALMISTUNUT SOSIONOMI (AMK)! Toivottaa Talentia Etelä-Karjala ry

7 ELÄKELÄISET SOCOMILLA Meitä oli kymmenkunta aktiivista Talentia Etelä-Karjala ry:n eläkeläistä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomilla tapaamassa toisiamme. Päivähän oli ystävänpäivä, mikä sopi hyvin tapaamisen ajankohdaksi. Jaakko Tuomi oli huomioinut tilanteen tuomalla ruusun ja hän ojensi sen toimitusjohtaja Leena Kaljuselle, joka oli hiljattain saanut virallisen nimityksen tehtävään. Me onnittelimme koko joukolla Leenaa, onhan hän merkittävässä asemassa viemään sosiaali- ja terveysalan kehitystä eteenpäin. Aluksi Leena selvitti yleisesti, mitä Socomin toiminta nykyisellään sisältää. Socom on sosiaalialan asiantuntijuuden keskittymä, joka muodostaa kehittämis- ja yhteistyöverkoston Kaakkois-Suomen kuntien, kuntayhtymien sekä alan koulutus- ja tutkimusyksiköiden, kolmannen sektorin ja alan yrittäjien kanssa. Toimitiloja on sekä Lappeenrannan Skinnarilassa että Kouvolassa. Saimme myös kuulla selvityksiä lukuisista eri hankkeista Kaakkois-Suomen alueella, kuten Seteli eli Palvelusetelin kehittämishanke Etelä-Karjalassa, Monteri eli Monitoimijamallit maaseudun sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi, Henkka eli Henkilökohtaisen avun koordinaattorit. Kaikista näistä löytyy runsaasti tietoa Socomin sivuilta On olemassa myös esim. joka kokoaa tiedon Kaakkois-Suomen järjestöistä ja yhdistyksistä. Mukaan tarttui myös mm. esite lyhytaikaisesta perhehoidosta Kaakkois-Suomessa. Socom järjestää myös sosiaali- ja potilasasiamiehen palveluja. Kouvolassa on sosiaaliasiamiehen toimistotilat ja Lappeenrannan Skinnarilasta käsin toimii sosiaali- ja potilasasiamies. Keskustelussa nousi esille yleiset talousnäkymät ja väestön ikärakenteen kehityksen tuomat haasteet toiminnalle. Tulossa oli mm. Asiakkaan valinnanmahdollisuus hyvinvointipalveluissa onko sitä? seminaari. Tietysti Socomin järjestämänä. Seuraava tapaamisemme järjestettiin vielä toukokuussa IsoApu -palvelukeskuksessa. Nummelan Manun johdatuksella lauloimme onnittelulaulun ensin Leenalle ja sitten niille meistä, joilla merkkipäivä on osunut tai osuu lähelle. Lopuksi onnittelimme itseämme ja toinen toistamme kaikesta siitä, mitä olemme saaneet aikaan. Tietenkin toivoimme myös kaikkea menestystä työelämässä mukana oleville. Tapaamistamme muistellen Paula Ylönen

8 Talentia Etelä-Karjalan opintomatka Prahaan Torstaina Etelä-Karjalasta Helsinkiin joko yhteisellä linja-autolla tai kimppakyydein, Finnairin lento Helsinki 17:35 Praha 18:45 sekä kuljetus hotellille Perjantaina Opintomatkakohteet, suunnitelman mukaan saadaan tietoa Tshekin sosiaalialasta ja tutustutaan tarkemmin aikuissosiaalityöhön ja päihdehuoltoon. Tutustumiskohteissa on tulkkaus suomeksi. Tarkka aikataulu selviää myöhemmin. Lauantaina 4.10 tutustumista Prahaan yhdessä ja/tai erikseen Sunnuntaina Paluulento Finnairilla Praha 11:35 Helsinki 14:40 Majoitus Hotel Ibis Wenceslas Square *** (Katerinska 36, Praha 2) Matkan hinta/yhd. jäsen 490, avec/ei jäsen 550 hintaan sisältyy: reittilennot Hki Praha Hki, lentokenttäverot ja matkustajamaksut matkalaukku ruumaan 23 kg sekä 8 kg käsimatkatavarat lentokenttäkuljetukset omalla bussilla Prahassa 3 yön majoitus kahden hengen huoneissa buffetaamiaisella Huom! Tämän lisäksi matka Etelä-Karjalasta Helsinkiin ja takaisin joko linja-autolla tai kimppakyydein, hinta korkeintaan 80 Sitova ilmoittautuminen ma mennessä Raija-Liisalle Maksut: yhdistyksen tilille FI Ennakkomaksu 75 maksettava viimeistään ti Loppumaksu 415 maksettava viimeistään ma 15.8.

9 Puheenaiheena työhyvinvointi Aloitimme Eksaktissa keskustelun työhyvinvoinnista. Olemme havainneet, että asia kiinnostaa muitakin. Viime aikoina useissa tiedotusvälineissä on käyty asiasta keskustelua. Tutkimuksiakin on julkaistu ja kommentoitu. Miksi työhyvinvointi kiinnostaa juuri nyt niin monia? Onko työelämässä tapahtunut jotakin erityistä, joka tuota kiinnostusta kirvoittaa? Valistuneita arvauksia Laman aikana työttömyys kasvaa. Tehdyn työn määrä ei kuitenkaan kasva samassa suhteessa, koska laman aikana tehdään tavallista enemmän ylitöitä. Työpaikkansa säilyttäneet ovat tavallistakin lujemmilla. Raskaat ruumiilliset työt ovat vähentyneet. Jotkut perinteiset työsuojelulliset fyysisiä sairauksia tai vammoja aiheuttavat asiat työelämässä ovat ilmeisesti väistymässä. Samalla työn henkinen kuormittavuus on lisääntymässä. Se liittyy työsuoritusten osaamisen lisääntyviin vaatimuksiin ja lisääntyvään kilpailullisuuteen työelämässä. Vuosien kuluessa olemme varmasti oppineet paljon työsuojelussa ihmisten varjelusta fyysisiltä vaaroilta. Onko henkisen kuormittavuuden torjunta sellaista, jota ei vielä osata? Onko ammattiyhdistysliike saatu kyykytettyä? Jos palkkaakaan ei saada lisää kuin 20 euroa kuukaudessa, ei paljon ole vara vaatia. Ilmapiiri on sellainen, että ole hyvilläsi, että sinulla yleensä työtä on. Sosiaalialalla työllisyystilanne on vielä melko hyvä. Säästöjä tehdään kuitenkin jatkuvasti. Ne esitetään

10 sellaisena välttämättömyyden pakkona, että vastaansanomiselle ei ole tilaa. Tulosta pitäisi saada aikaan, mutta välineet tuloksen aikaansaamiseen käyvät vähiin. Eikö siitä seuraa työn kuormittavuuden lisääntyminen ja sosiaalityössä myös työn eettisten arvojen ja todellisen toiminnan välinen ristiriita? Talentian nettisivuilla todetaan työhyvinvoinnista seuraavasti: Sosiaalialalla tehtävän auttamistyön houkuttelevuus liittyy työn monipuolisuuteen ja merkityksellisyyteen. Psyykkisesti kuormittavan auttamistyön haaste on kuitenkin siinä, kuinka sisällöllinen merkittävyys saadaan pysymään tasapainossa työn kuormittavuuden kanssa. Millä perusteilla työhyvinvointipalkinto pitää myöntää? Talentia Etelä-Karjala ry myöntää vuonna 2014 työhyvinvointipalkinnon eteläkarjalaiselle työyhteisölle, jossa on toimittu esimerkillisesti työhyvinvoinnin puolesta. Miten työyhteisön työhyvinvointia voidaan arvioida? Mitkä olisivat oikeat kriteerit työhyvinvointipalkinnon saajalle? Palkintoratkaisua odotellessa voimme käydä siitä keskustelua. Seuraavassa esitämme muutaman henkilön arvioita. Mielestäni tärkeää työyhteisössä työhyvinvoinnin kannalta on toisten kunnioittaminen ja arvostus, sekä työntekijöiden kesken että esimiesten ja alaisten kesken. Se tarkoittaa, että pystytään toisaalta hyväksymään erilaisuutta ja toisaalta näkemään kunkin työntekijän vahvuudet, joita voidaan käyttää. Se tarkoittaa myös sitä, että vaikeistakin asioista voidaan puhua avoimesti asioina henkilöimättä niitä turhaan. Työhyvinvointiin liittyy monta muutakin asiaa, mutta mielestäni tämä on sellainen perusasia, jonka pohjalta voi sitten ratkoa ja ottaa oikealla tavalla huomioon monia muitakin asioita. Maarit Kauppinen, sosiaaliohjaaja, aikuissosiaalityö, Imatra

11 Mielestäni hyvä johtajuus on työyhteisössä ensiarvoisen tärkeätä. Hyvä johtaja on oikeudenmukainen, kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. Hän kuuntelee alaisiaan ja ottaa heidän mielipiteensä huomioon päätöksenteossa. Työpaikalla vallitsee avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Tasaisin väliajoin on koko työtiimille jonkinlainen purku/hengennostatustilaisuus, työnohjaus tai henkilöstöpalaveri, jossa keskustellaan työstä ja kenties muustakin, toinen toistaan kunnioittaen. Johdon palaute on suoraa, mutta kannustavaa niin hyvässä kuin pahassa. Joustetaan puolin ja toisin. Hyvä johtaja antaa valtaa alaisille, mahdollistaa näiden kasvuna ja kehitystä työssään. Vuorotyöläisenä pidän tärkeänä myös hyvää työaikasuunnittelua: työvuorolistojen, lomien sijoittelun yms. tulisi tukea työntekijöiden jaksamista. Susanna Talikka, ohjaaja, lastensuojelulaitos Kotiva Kysymys työhyvinvoinnista on varsin laaja. Ensimmäisenä nousee ajatus, että millä työhyvinvoinnin kriteerit mitataan tai arvioidaan? Itse jaottelisin nämä kriteerit niin, että millainen tapa työyhteisössä on tehdä töitä. Entä ajatellaanko työn tekemisen vaikutusta kokonaisvaltaisemmin, kuin vain omaa itseä koskevana. Hyvässä työyhteisössä tehtävänkuva ja oman työn tekeminen on selkeää, avointa ja läpinäkyvää. Työhön liittyvät eri toiminnot on avattu ja jokainen toimii yhteisen päämäärän (työn sisällön) eteen yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan, tietäen myös mitä työkaveri tekee. Rakentavan palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta on hyvä yhteisesti keskustella työyhteisössä. Lisäksi avoin, reilu ja työkaveria kunnioittava ilmapiiri, sekä miten työkaveria kohdellaan työyhteisössä, ovat hyvän työyhteisön edellytyksiä. Tea Pitkänen, palveluesimies, Eksote Psykososiaalinen kuntoutus, työelämäosallisuutta tukevat palvelut (TEOT)

12 Talentia Etelä-Karjala ry Perustietoa työhyvinvoinnista Aineistoa toimintaan työhyvinvoinnin puolesta sekä työhyvinvointipalkinnon kriteereiden arviointiin. Näkökulmia työhyvinvointiin Eino Kuusi (1931) pohdiskeli yli 80 vuotta sitten sosiaalipolitiikan vaikuttimia. Kuusen ajatukset kuvaavat hyvin myös erilaisia näkökulmia työhyvinvoinnin edistämiseen. Sosiaalipolitiikan vaikuttimina Kuusi luetteli ensin: " myötätunto, jota ihmiselämässä esiintyvän kurjuuden näkeminen herättää"; "oikeamielisyys kansalaisia kohtaan"; "yhteiskunnan sosiaalinen velvollisuudentunto". Sitten Kuusi jatkaa: "Kaikkein vaikuttavimpia sosiaalipolitiikan perusteita on kuitenkin valtiollinen tarkoituksenmukaisuus, joka pohjautuu lähinnä yhteiskunnan itsesäilytysvaistoon. "... Valtio tarvitsee toimintakykyisiä kansalaisia, ei ainoastaan yleiseen asevelvollisuuteen nojautuva valtio, vaan yleensä jokainen valtio, joka tahtoo turvata erikoisuutensa ja vapautensa. Juuri sosiaalipolitiikalla valtio suojelee jäseniään ruumiillisesti ja henkisesti surkastumasta." "...Kansakunnan työvoiman säilyttämisen täytyy yhteiskunnalle olla tärkeä tehtävä. Tämä saavutetaan suojelemalla työvoimaa ryöstökulutukselta, so. ennenaikaiselta loppuun kuluttamiselta, ja edistämällä päinvastoin kansakunnan työkyvyn kasvamista. Paljon aiemmin Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen (1874) puolusti laajassa artikkelissaan "Työväenseikka" taloudellisen toiminnan ja kilpailun vapautta, mutta halusi sitä kuitenkin joiltain osin rajoittaa: "...yhteiskunnan virka on ylipäänsä valvoa, että kaikilla yhteiselämän aloilla, niin muodoin myöskin taloudellisella, itsekkäät edut ja pyrinnöt eivät saa semmoisella vapaudella vaikuttaa, että heikompien onni siinä taistelussa hukkuu tai itse yhteiskunnan edistys pilalle joutuu." Työhyvinvointiasiassa olemme sosiaalipolitiikan alkulähteillä. Sosiaalipolitiikan historia alkaa ns. työväensuojelusta. Teollisuuden alkuaikoina 1800-luvulla säädettiin Euroopassa ensimmäiset työsuojelua koskevat lait, mm. lapsityövoiman käytön rajoittaminen. Huolta aiheutti se, että raskas työ tuhosi työvoiman terveyden. Pojista ei ollut enää armeijan palvelukseen ja työvoiman tarjonta ei toivottavalla tavalla lisääntynyt. Näkökulma on yhteiskunnan, ei yksilön etu. Työhyvinvointia yksilölle on, että työ koetaan mielekkääksi, järkeväksi, sopivasti haastavaksi ja hyvin johdetuksi sekä aineellisesti ja henkisesti palkitsevaksi. Silloin työ on tärkeä osa henkilön yleistä hyvinvointia. Työhyvinvoinnin puutetta on, kun työ on stressaavaa raadantaa eikä tunnu mielekkäältä, työsuoritusta ei arvosteta palkkana eikä muutoinkaan, kun olemme irtisanomisuhan alla, työpaikkakiusaamisen kohteena, työperäisen sairauden tai työtapaturman uhrina. Seurauksina on yksilön fyysisiä ja henkisiä kärsimyksiä, taloudellisia ja sosiaalisia menetyksiä ja epäonnistumisia, jotka pahimmillaan järkyttävät mielenterveyttä. Työhyvinvointia perustellaan usein yhteiskunnan edulla. Vaikuttimet muistuttavat Eino Kuusen kuvausta sosiaalipolitiikan vaikuttimista. Nykyisen työhyvinvointikeskustelun tärkeitä vaikuttimia ovat eläkeiän ja työssäkäyntiasteen nostaminen kansantalouden kohottamiseksi. Työhyvinvoinnin uskotaan myös lisäävän yksityisten yritysten kilpailukykyä ja säästävän kustannuksia. Vain näinkö voidaan löytää hyväksytyt perustelut työhyvinvoinnille? Eikö yksilöllinen näkökulma ole tärkeä? Ainakin tiedetään, että

13 työpaikat, joissa työhyvinvointi on hyvällä tasolla, ovat haluttuja. Se korostuu aloilla, joilla työvoimasta on pulaa. Sellainen työnantaja voi valita alansa parhaat työntekijät. Hyvän työhyvinvoinnin työpaikan maine voi olla yritykselle arvokas. Työhyvinvoinnin määrittely Työhyvinvointi määritellään kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät työ, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi (Vaarama, Moisio, Karvonen 2010). Työhyvinvointia arvioidaan ja mitataan eri tavoin. Arvioida voidaan esimerkiksi objektiivisia työoloja, työstä saatavaa palkkiota tai subjektiivista hyvinvointikokemusta. (Anttonen-Räsänen 2009). Käsitteet ovat hyvin laajoja. Terveyttä ja turvallisuutta voidaan kuvata mm. työperäisten sairauksien ja työtapaturmien yleisyydellä. Hyvinvointi sen sijaan on moniselitteisempi käsite. Esimerkiksi työterveyslaitoksen määritelmän mukaan "Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä."(työterveyslaitos). Sosiaalialan ammattiliitto Talentia liittää työhyvinvoinnin työolosuhteisiin. Työolosuhteilla taas tarkoitetaan kokonaisuutta joka muodostuu työpaikan / organisaation fyysisistä ominaisuuksista, työturvallisuudesta, henkilöstön rakenteesta, työn tekemisen laadullisista ja määrällisistä edellytyksistä sekä työyhteisön fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista..(talentia) Työhyvinvoinnin peruselementteinä mainitaan työ ja turvallisuus sekä terveys ja hyvinvointi. Työn ja turvallisuuden arvioinnin kohteena voivat olla esimerkiksi työoikeuden toteutuminen, työn sisällöt, työn laatu ja tulokset, työaikajärjestelyt, palkitsemistavat, työympäristö, työvälineet, johtamistavat, tuottavuus, työyhteisön toiminta ja työsuojelu. Työoikeuteen liittyvät asiat luovat sopimus- ja lainsäädäntöperustan työn tekemiselle ja ne ovat myös tärkeä osa ammattiyhdistysliikkeen edunvalvontaa. Sopimuksissa ja lainsäädännössä on useita kohtia, jotka liittyvät työhyvinvointiin. Työn sisällöt ovat monimutkainen aihepiiri, jossa arviointia joudutaan tekemään eri tavoin eri ammateissa. Yleisesti kuitenkin korostetaan työn mielekkyyttä, monipuolista sisältöä ja muita sen kaltaisia asioita. Tähän liittyy myös työn järkevä järjestäminen ja johtaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta tarkastelun kohteena ovat mm. ihmisen toiminta työssä, terveys ja kyky toimia erilaisissa ympäristöissä, ihmisen psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset voimavarat sekä työterveyshuollon toiminta. Työhyvinvoinnin tilaa kuvaavia lukuja ja arvioita Tutkimuslukuihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Vappuna julkaistiin Etelä-Saimaa lehdessä artikkeli EVAn kyselystä, jonka mukaan 60% suomalaisista on tyytyväinen työoloihinsa ja 40% tyytymätön. Tulosta kommentoineet henkilöt päätyivät erilaisiin arvioihin. Työnantajaliiton edustaja korosti työnantajien tehneen työhyvinvoinnin hyväksi töitä kovasti ja siksi tulos on näin hyvä. Ammattijärjestöjen edustaja muistutti, että on suuri epäkohta, jos 40% kokee työolonsa huonoiksi. Lopuksi työelämän tutkija kertoi, että jos tällaista asiaa tutkitaan yhdellä kysymyksellä tulee vastaukseksi yleensä 80% myönteisiä vastauksia, kuten kysyttäessä vastaantulijalta mitä kuuluu. (ES ) Työtapaturmat, sairaudet ja sairauspoissaolot Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Suomessa sattui yhteensä yli työtapaturmaa tapausta sattui työpaikoilla tai työliikenteessä. Yli työtapaturmaa sattui työmatkoilla. (Tilastokeskus) Sairauspoissaolopäiviä kertyy työterveyslaitoksen tilastojen mukaan vuosittain yli 10 miljoonaa. Niiden kustannukset työnantajalle ovat noin 1500 euroa/ henkilö ja koko kansantaloudelle noin 3 miljardia euroa. (Työterveyslaitos) Vuonna 2010 kirjattiin yhteensä ammattitautia ja ammattitautiepäilyä. Määrä on vuodesta 2006 laskenut. Ammattitauteja - ja epäilyjä oli 23,9 tapausta

14 työssäkäyvää kohden. Vahvistettujen ammattitauteja kaikista ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä oli 40,1 %. (Työ ja terveys Suomessa 2012) Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä oli suurimmillaan vuonna 2000 ( henkilöä). Vuonna 2011 luku oli henkilöä. Yleisimmät syyt työkyvyttömyydelle olivat mielenterveyden häiriöt (28 %) ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (29 %). (Työ ja terveys Suomessa 2012) Erot työn rasittavuudessa ovat suuret eri työntekijäryhmissä. Vuonna 2012 ylemmistä toimihenkilöistä 53 % ilmoitti työkykynsä olevan erittäin hyvä työn ruumiillisiin vaatimuksiin nähden, mutta työntekijöistä vain 24 %. Työn henkisten vaatimusten osalta eroja ei juuri havaittu. (Työ ja terveys Suomessa 2012) Työaika Työajat vaikuttavat mm. työntekijän terveyteen, toimintakykyyn sekä mahdollisuuteen sovittaa yhteen työ ja muu elämä. Työaikaratkaisut vaikuttavat myös työn tuottavuuteen ja sujuvuuteen. Työajan eri ulottuvuuksia ovat työpäivä kesto (työpäivän ja työviikon pituus), ajoitus (työ- ja lepoaikojen rytmitys, jakautuminen tehtävien kesken, toistuvat yli- ja alikuormitustilanteet), riittävyys (jääkö töitä tekemättä ja jatketaanko töitä kotona). (Työterveyslaitos) Työajat ja työaikajärjestelyt ovat viime vuosina muuttuneet. Teollisuuden vanhat vuorotyöammatit ovat vähentyneet, mutta samalla on tullut uudenlaisia poikkeavia työaikoja. Työterveyslaitoksella on todettu mm. seuraavia positiivisesti ja negatiivisesti koettuja muutoksia työn kuormittavuudessa: - kokonaistyöaika ja yli 40 tunnin työviikot ovat pitkällä aikavälillä lyhentyneet - yksilöllisen työaikajouston mahdollisuus on jopa 60 %:lla - Euroopan huippua - vajaa puolet palkansaajista joustaa kuukausittain työajoissa tuotannollisista syistä - vuorotyön yleisyys väestötasolla on pysynyt ennallaan - 16% työllisistä tekee vuoro-, periodi- tai jaksotyötä ja 7% säännöllistä aamu- tai iltatyötä - 15% on tehnyt yötyötä vähintään kerran kuussa - työelämän muutos on tuonut lisää aikapaineita Työuupumus Työuupumus on oireyhtymä, jonka kehittyessä ihmisen voimavarat ehtyvät pitkittyneen työstressin seurauksena. Sen kehittymiseen vaikuttavat sekä työolosuhteet että yksilölliset tekijät. Uupumisen riskiä lisäävät työntekijän korkeat henkilökohtaiset tavoitteet, voimakas sitoutuminen ja korostunut velvollisuudentunto; kuormittavat työolosuhteet, joissa työn tavoitteita ei kyetä saavuttamaan ja/tai; riittämättömät yksilölliset tai yhteisölliset ongelmanratkaisukeinot ristiriitatilanteissa. Muiden elämänalueiden ongelmat eivät yksin aiheuta työuupumusta, kun työolosuhteet ovat hyvät. Ne voivat nopeuttaa työuupumuksen kehittymistä silloin, kun työkuormitus ei ole kohdallaan. Työuupumuksen oireita ovat voimakas yleistynyt väsymys, jossa lepo ei enää virkistä eikä väsymys liity yksittäiseen urakkaan; kyynistyneisyys, jolloin asenteet työtä kohtaan ja työn merkitys muuttuvat; alentunut aikaansaamisen tunne. Työuupumus voi johtaa sairastumiseen tai olemassa olevien sairauksien pahenemiseen ja työkyvyttömyyteen. (Työterveyslaitos) Hyvä ja mielekäs työ Työministeriön tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset liittävät mielekkääseen työhön toisten huomioon ottamisen, avoimuuden, tasapuolisen kohtelun, hyvän johtamisen, positiivinen työilmapiirin, innostavat työtehtävät sekä vaikutusmahdollisuudet. Epäasiallista kohtelua työelämässä koetaan Euroopan maista eniten Itävallassa ja Suomessa. Työpaikkakiusaamisen on todettu viime vuosina selvästi lisääntyneen.

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot