Anne Berner uskoo. arjen tekoihin. työnohjaus. Myyntityön. kipukohtiin s.10. Rohkeasti kiinni

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anne Berner uskoo. arjen tekoihin. työnohjaus. Myyntityön. kipukohtiin s.10. Rohkeasti kiinni"

Transkriptio

1 Awen Oy Asiakaslehti Minna Björkman Vad kan neurovetenskapen ge gällande arbetseffektivitet och uthållighet på arbetet? Niklas Björkman Myyntityön työnohjaus Myyntiin ja sen edistämiseen panostetaan usein paljon, mutta ovatko satsaukset oikeita? Anne Berner uskoo Rohkeasti kiinni kipukohtiin s.10 arjen tekoihin

2 Rennosti huipulla - Tiedostaen tasapainossa Onko sinulla elämän eri osa-alueet tasapainossa vai kaipaatko muutosta? Kumpi määrää tahdin sinä vai kalenterisi? Onko elämässäsi tärkeiden asioiden priorisointi vaikeata? Awen Oy järjestää Hyvinvointimatka Kroatiaan Osallistu ainutlaatuiseen viikon matkaan, jossa oman tilanteen muutoksien oivallukset ja ihana rentouttava oleskelu luonnonkauniissa Vodicessa ovat täydellisessä tasapainossa keskenään. Herätetään ajatuksia ja löydetään keinoja vaikuttaa oman elämän tasapainoon ja keskittymiseen aivotieteen, tietoisen läsnäolon ja positiivisen psykologian viitekehysten kautta. Työskentelyt aamu- ja iltapäivisin 2 h jaksoissa. Päivällä aikaa rentoutumiselle, asioiden henkilökohtaiselle työstölle ja mukavalle yhdessäololle. Vastuukouluttajana Minna Björkman, Laillistettu psykologi, työterveyspsykologia erityisalana. Toiminnallisten ryhmien ohjaaja TRO, työnohjaaja, RCC coach. Toiminut työyhteisöjen kehittämistehtävissä, kriisi-interventioissa, työnohjaajana ja työyhteisö- sekä esimiesvalmentajana. Viimeinen ilmoittautumispäivä matkalle Tiedustelut: Anu Rajala

3 PÄÄKIRJOITUS Taina Riipinen Päätoimittaja, Awen Oy Suuret muutokset ravistelevat yrityksiä ja julkista sektoria. Muutoksen keskellä koemme, että näin rajua muutosta ei ole ollut koskaan ennen. Tätä pääkirjoitusta tehdessäni Suomen ylin johto pohtii seminaarissa, miten Suomi pelastetaan. Kuitenkin katsaus lähihistoriaan osoittaa, että suomalaisina olemme olleet suurten muutosten keskellä aikaisemminkin. Muutoksen kautta menestykseen Siinä tilanteessa, kun hätä on todellinen, työtä ei ole, yrityksen kassa on tyhjä tai irtisanomislappu on kädessä, harvat löytävät tilanteesta mitään myönteistä. Muutokseen liittyvä negatiivinen leima johtunee siitä, että emme kovinkaan herkästi innostu muutoksesta, jos se ei ole välttämätöntä. Emme tiedä mitä meille tapahtuu ja sen vuoksi haluamme välttää muutosta kaikin mahdollisin keinoin. Välttämätöntä siitä tulee yleensä siinä vaiheessa, kun huomataan, että entiset toimintatavat eivät ole johtaneet haluttuun lopputulokseen. Nyt muutoksen tuulet ravistelevat yrityksiä ja julkista sektoria. Paluuta entiseen ei ole. Täytyy tehdä päätös, muutetaanko toimintatapoja vapaaehtoisesti vai tapahtuuko muutos pakon edessä kriisin kautta. Muutoksen keskellä meidän tulisi vaalia viittä hyvän työyhteisön peruselementtiä, joita ovat jokaisen ihmisen henkilökohtainen arvostus ja merkitys muille, varmuuden tunne tulevaisuudesta, autonomian tunne ja siihen liittyvä vaikutusmahdollisuus, turvallisuuden tunne yhteisössä sekä oikeudenmukaisuus. Muutoksesta huolimatta jokaisen työyhteisön jäsenen pitäisi saada kokea olevansa edelleen arvostettu ja merkittävä työyhteisön jäsen. Muutostilanteisiin liittyy aina myös epävarmuutta. Muutostilanteissa päällimmäisenä ajatuksenamme usein on, mistä meidän nyt täytyy luopua. Epävarmuus lisää ahdistusta, joka on taas myrkkyä luovuudelle ja uusien ideoiden syntymiselle. Tämän vuoksi on tärkeää saada muutostilanteissa mahdollisimman paljon faktatietoa, että tiedon tyhjiö ei täyty huhuilla, joka lisää entisestään epävarmuutta. Mikäli haluamme välttää tilannetta, jossa ihmiset ryhtyvät alisuorittamaan on syytä säilyttää mahdollisimman hyvin jokaisen työntekijän autonomian tunne, vaikutusmahdollisuus oman työnsä suunnitteluun ja toteuttamiseen. Merkittävä on myös turvallisuuden tunne ja että muutoksesta huolimatta voimme tuntea kuuluvamme porukkaan. Oikeudenmukaisuuden kokemus vahvistaa ja lujittaa luottamusta kaikkien jäsenten kesken. Luottamuksen ilmapiiri taas luo pohjan tuottavalle työlle. Muutos voi olla myös mahdollisuus, johon kannattaa tarttua. Olen varma siitä, että panostamalla kaikilla tasoilla noihin viiteen edellä mainittuun seikkaan organisaatioissa ja työyhteisöissä tilanne myös tuottavuuden ja talouden mittareilla mitattuna menee parempaan suuntaan. Yhteisöjen johto on avainasemassa, mutta työ on kuitenkin tehtävä kaikilla tasoilla. Jokainen yksittäinen työntekijä, sinä ja minä, voimme vaikuttaa siihen miten autamme toisiamme ja samalla itseämme vaikean vaiheen yli. Muutoksen toteuttaminen vaatii rohkeutta, koska yleensä muutos pitää sisällään sellaisia ratkaisuja, jotka eivät ole kaikille mieluisia. Muutoksen keskellä meidän tulee kuitenkin kuunnella myös niiden ihmisten ajatuksia ja mielipiteitä jotka ovat kriittisiä muutosta kohtaan sillä aidon vuoropuhelun ylläpitäminen antaa parhaan lopputuloksen. Vaikeissakin tilanteissa voimme toimia toisia kunnioittavalla tavalla. Muutos on kuitenkin välttämätöntä ja pysyvää. Entinen ei palaa vaikka kuinka vedämme käsijarrusta. Suurien ja vaikeidenkin muutosten jälkeen useimmat meistä kokevat muutoksen yllättävän myönteisenä. Monet sanovat, että ilman sitä tapahtumaa, en olisi koskaan uskaltanut tehdä tätä päätöstä. Muutos voi olla myös mahdollisuus, johon kannattaa tarttua. 3

4 SISÄLTÖ Työhyvinvointi Anne Berner uskoo arjen tekoihin s.6 Niklas Björkman, Myyntityön työnohjaus s.16 Anna Häggblom, Hyvä työympäristö lisää tuottavuutta s.18 Myyntityön työnohjaus Varsinkin yksityisen puolen liikeelämässä yhä useampi työntekijä on myyjä, lainausmerkeissä siksi, että työnimike voi olla jotain muuta, mutta työ on käytännössä myyntiä. Myyjien, ja myös myynninjohtajien koulutukseen ja valmennukseen laitetaan paljon paukkuja. On seminaareja, koulutuspäiviä, sparrausta, kick-off tilaisuuksia yms., joissa tavoitteena on opettaa ja motivoida myyntihenkilöitä myymään. s Anne Berner uskoo arjen tekoihin Hyvä työympäristö lisää tuottavuutta Hyvä rekrytointi on konkreettinen keino työhyvinvoinnin parantamiseen kuinka löytää paras hakija haastatteluiden pohjalta? Awen Oy Asiakaslehti Julkaisija: Awen Oy, Kalliokatu 22, Vaasa Päätoimittaja: Taina Riipinen, Taitto: Anita Kataja, Paino: Fram, Painosmäärä: 5000 Jakelu/osoitetiedot: Awen Oy:n asiakastiedot Ilmoitusmyynti: Puh, Kannen kuva: Mikko Lehtimaki. Kuvassa Minna Björkman, Anu Rajala ja Taina Riipinen. 4

5 Hyvinvointianalyysi johto ja avainhenkilöille FirstBeat kolmen vuorokauden sykemittaukset Henkilökohtaiset raportit mittausten pohjalta Mittauksen palaute Lilli Sundvik, Hyvä rekrytointi on konkreettinen keino työhyvinvoinnin parantamiseen kuinka löytää paras hakija haastatteluiden pohjalta? s.22 Tavoitteellinen coaching muutostarpeiden oivaltamiseksi ja ratkaisemiseksi. Tunnin mittainen yksilö coaching tai kahden tunnin mittainen ryhmäcoaching mittauspalautteen yhteydessä. Hinta: Yksilö 250 Ryhmä 7 henkilöä 180 /henkilö 15 henkilöä 160 /henkilö 3 Pääkirjoitus: Muutoksen kautta menestykseen 6 Anne Berner uskoo arjen tekoihin 8 Koulutus tukee muutoksessa 10 Rohkeasti kiinni kipukohtiin Hintoihin lisätään Alv 24 % Ota yhteyttä. Tulemme mielellämme kertomaan lisää. Anu Rajala, Gsm , 12 Mitä uutta neurotiede tuo työtehokkuuden ja työssä jaksamisen saralle? 14 Vad kan neurovetenskapen ge gällande arbetseffektivitet och uthållighet på arbetet? 16 Myyntityön työnohjaus 17 Arbetshandledning i försäljning 18 Hyvä työympäristö lisää tuottavuutta 20 En bra arbetsmiljö ökar produktiviteten 22 Hyvä rekrytointi on konkreettinen keino työhyvinvoinnin parantamiseen kuinka löytää paras hakija haastatteluiden pohjalta? 23 God rekrytering förbättrar arbetsvälbefinnandet konkret hur hitta den bästa i intervjusituationen? 25 Työnohjaus auttoi selviämään 26 FLOW kuinka kokea sitä työssä? Anu Rajala Sosionomi, johdon työnohjaaja CSLE coach Minna Björkman Laillistettu psykologi, työterveyspsykologia erityisalana. Toiminnallisten ryhmien ohjaaja TRO, työnohjaaja, RCC coach Työhyvinvointi & Kehittäminen Taina Riipinen Sosionomi, työnohjaaja, johdon työnohjaaja Master-CSLE coach Hyvinvointianalyysin asiantuntijat 5

6 Anne Berner uskoo arjen tekoihin TEKSTI Johanna Haveri, Viestintä Oy Prowomedia Anne Berner syntynyt Helsingissä 1964 ekonomi, Svenska Handeslhögskolan 1986 Vallila Interiorin palveluksessa vuodesta 1986, toimitusjohtaja 1989, hallituksen puheenjohtaja 2012 tullut tutuksi mm. yrittäjyyden puolestapuhujana, Leijonan luola -bisnesenkelinä ja Uuden lastensairaalan tukiyhdistyksen puheenjohtajana sai Veuve Clicquotin Business Woman of the Year -palkinnon 2006 valittiin vuoden liikemieheksi 2009 osallistuu useiden yritysten hallitustyöskentelyyn Kuva: Vallila Interior 6

7 Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja ja suurin omistaja Anne Berner on kolmannen sukupolven yrittäjä isoisänsä vuonna 1935 perustamassa perheyrityksessä. Anne Berner oli vain 25-vuotias ottaessaan vastuulleen yrityksen toimitusjohtajuuden. Hänen johdollaan Vallilan henkilöstömäärä on yli 10-kertaistunut ja yritys on kehittynyt pienestä kangastukusta täyden palvelun sisustuskonseptien toimittajaksi. Berner on tottunut kovaan työntekoon. Perheyrityksen johtajana ja kehittäjänä sekä vaimona ja kolmen nyt jo aikuistuvan pojan äitinä häneltä on riittänyt aikaa ja energiaa myös luottamustehtävien hoitamiseen. Tälläkin hetkellä hän toimii useiden eri yritysten hallituksissa sekä tekee töitä esimerkiksi uuden lastensairaalan eteen sen tukiyhdistyksen puheenjohtajana. Yritys on työntekijöidensä summa Valmistuessaan Hankenilta 1980-luvun puolivälissä Berner sai myös muita työtarjouksia, mutta hänestä oli luontevaa tulla perheyrityksen palvelukseen, vaikka moni opiskelukollega ihmettelikin hänen päätöstään. Berner vaikuttaa edelleen tyytyväiseltä päätökseensä. Vallila on vanha ja vakaa perheyritys, jonka kulttuuri, arvot, perinteet, tavat, käytännöt ja prosessit ovat kehittyneet vuosikymmenten kuluessa. Vaikka yritys on kasvanut Bernerin aikana voimakkaasti, hän pyrkii edelleen pitämään henkilökohtaisesti huolta yrityksestä ja sen työntekijöistä. Jos kiireen keskellä näen työpaikalla jonkun huolestuneen tai tyytymättömän silmäparin, pyrin muistamaan asian ja palaan kysymään paremmalla ajalla, mikä kyseisellä työntekijällä on huonosti, Berner sanoo. Hän on aina tiedostanut, että tyytyväisyys työhön on tärkeää paitsi työntekijälle itselleen myös koko yritykselle. Yritykset ovat loppujen lopuksi työntekijöidensä summia mitä enemmän positiivisuutta ja myönteistä suhtautumista työhön on, sitä paremmin se vaikuttaa myös yrityksen tulokseen. Berner kuitenkin muistuttaa, että työpaikat eivät ole mitään hyvinvointikeskuksia, vaan niissä tehdään töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Työhyvinvointi on monen tekijän summa. Itse uskon enemmän arjen tekoihin kuin irtiottoihin: selkeä, johdonmukainen yrityskulttuuri, hyvä keskinäinen käyttäytyminen, kannustus ja esimiesten esimerkki ovat tärkeitä asioita työhyvinvoinnin toteuttamisessa. Motivoitunut ihminen jaksaa ja kykenee Berner on vakuuttunut siitä, että motivoituneena ihminen pystyy luonnostaan käsittämättömiin suorituksiin. Tämä olisi hyvä muistaa myös niillä työpaikoilla, joilla taloudellisen tilanteen takia kireälle vedetty työyhteisö olisi saatava uudelleen tuottavaksi. En usko, että kireys purkautuu tykypäivillä, vaan tarvitaan kannustusta, hyvää yhteistyötä sekä uskoa omiin ja toisen kykyihin. Ainoa tapa selvitä suuresta työmäärästä on heittäytyä sen suorittamiseen täysillä. Ihmiset pystyvät tekemään töitä suurenkin paineen alla, jos tietävät paineen jossain vaiheessa hellittävän, Berner sanoo. Ylivoimaiselta tuntuvasta työmäärästä selviämiseen tarvitaan askeleita, tavoitteita ja itse hahmotettavissa olevia mittareita, jotta jokainen voi nähdä, miten pian luvassa oleva helpotus on saavutettavissa. Berner on vakuuttunut siitä, että motivoituneena ihminen pystyy luonnostaan käsittämättömiin suorituksiin. Maailma muuttuu, vaan muuttuuko työ? Moni asia elämässä näyttää muuttuneen nopeammin kuin työn tekeminen ja työn sisältö. Elämän helppous on kasvanut ja meidän vaatimustasomme hyvinvoinnille on noussut. Samaan aikaan kuitenkin työnteon määrittely on säilynyt samanlaisena; me laskemme edelleen työhön käytettäviä tunteja, vaikka oikeasti meidän pitäisi laskea tuloksia. Työhön kohdistuvat tarpeet ovat muuttuneet, vaikka työtä määrittelevät mittarit ovat säilyneet muuttumattomina. Todennäköisesti tulevat sukupolvet tulevat määrittelemään työn tekemisen eri tavoin kuin me. Me olemme tottuneet käymään töissä, mutta ehkä nuoret osaavat suhtautua kokonaisvaltaisemmin työntekoon osana elämää, Berner miettii. Parhaina työyhteisöinä Berner näkee sellaiset työpaikat, joissa nuoret työntekijät tekevät tasapainoista yhteistyötä vanhempien ja kokeneempien työntekijöiden kanssa. Nuorilla ihmisillä on suurempi potentiaali innovatiivisuuteen ja rohkeuteen kuin iäkkäämmillä, joilla puolestaan on kokemuksen tuomaa viisautta. Kun nämä ominaisuudet saadaan hyvään tasapainoon, työyhteisö kehittyy ja sen tuottavuus kasvaa. Yrittäjyys edellyttää omistajuutta Berner uskoo siihen, että myös tulevaisuudessa tarvitaan työpaikkoja luovia yrittäjiä. Hän on huolissaan siitä, että samalla kun yhteiskunta peräänkuuluttaa yrittäjähenkisyyttä, se kuitenkin suhtautuu karsaasti omistajuuteen, jota ilman ei voi olla yrittäjyyttä. Jollei yhteiskunnassa hyväksytä omistajuutta, ei myöskään synny työnantajayrityksiä, Berner huomauttaa. Yrittäjyyden nousu ja uusien työpaikkojen syntyminen vaatii suurta asennemuutosta, joka pitäisi näkyä myös koulutuksessa jo aivan alakoulusta lähtien. Hänen mukaansa riskin karttamisen ja kuuliaisuuden sijasta lapsia olisi opetettava luovuuteen ja kaaoksen sietämiseen sekä motivoitava heitä johtamaan. Yhteiskunta tarvitsee myös lisää korkeakoulutettuja yrittäjiä, joiden päätöksenteko perustuisi enemmän tietoon kuin intuitioon. Esiintymistaidon lisäksi Hankenin ekonomikoulutus opetti hakemaan ja prosessoimaan tietoa sekä soveltamaan sitä uusissa tilanteissa, Berner kiittelee. 7

8 Kysymys on jatkuvasta kehitysprosessista ja on tärkeää, että työntekijät saavat ajankohtaista tietoa ja voivat keskustella tuntemuksistaan yhdessä. Koulutus tukee muutoksessa TEKSTI Outi Myllymäki, I-Print/Plus KUVA Petra Bengs Yrityksessä vellovaa muutosprosessia helpottaa, kun asioita käydään yhdessä läpi ammattitaitoisen kouluttajan johdolla. Uponor Infran henkilöstöpäällikkö Petra Bengs kertoo, että heillä tapahtui suuri yritysfuusio viime heinäkuussa. Halusimme kouluttaa henkilöstöä ymmärtämään muutoksen eri vaiheet ja sen, miten eri lailla yksilöt sen voivat kokea. Bengs piti tärkeänä myös sitä, että jokaisella seitsemällä paikkakunnalla pystyttiin järjestämään kouluttaja paikan päälle. Luennon sisältö räätälöitiin vastaamaan mahdollisimman hyvin yrityksen tarpeita. Pidimme suunnittelupalaverin aiheesta, jolloin kerroin meidän taustoja ja tietyt toivomukset aiheista, mitä halusimme käsitellä. Awen teki hyvän työn siinä, että he osasivat poimia juuri ne meille tärkeät asiat ja rakensivat niistä hyvän kokonaisuuden. Meillä vaasalaisilla on erityisvaatimus, että koulutus tapahtuu kummallakin kotimaisella. Minna Björkman piti erinomaisen luennon, jota oli sopivasti höystetty huumorilla, Bengs kehuu. Uponorilaisten kokemukset muutosluennoista olivat positiivisia. Runsaasti keskustelua syntyi varsinkin luennon loppupuolella, kun käytiin läpi muutoksen kokemusta yksilönä. Itse koin positiivisia ahaa-elämyksiä kerrottaessa noista muutoksen eri vaiheista. Ymmärsin sen jälkeen paremmin omia tuntemuksiani viime vuoden aikana. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi voinut olla hyvä, että olisimme tilanneet tuon ensimmäisen koulutuksen jo ennen fuusiota eikä loppuvuodesta. Silloin ihmiset olisivat saaneet paremmin työkaluja muutoksen läpivientiin ja ymmärtäneet asioita paremmin, hän pohtii. Henkilöstöpäällikkö Bengs pitää mahdollisena, että Uponorilla järjestetään myöhemmin jatko-osa samasta koulutuksesta. Kysymys on jatkuvasta kehitysprosessista ja on tärkeää, että työntekijät saavat ajankohtaista tietoa ja voivat keskustella tuntemuksistaan yhdessä. Uponor Oyj on yksi johtavista rakennus- ja ympäristötekniikan järjestelmien toimittajista maailmassa. 8

9 9

10 Rohkeasti kiinni kipukohtiin TEKSTI Outi Myllymäki, I-Print/Plus KUVAT Mikko Lehtimäki Vaasalaiset työhyvinvoinnin kehittäjät Taina Riipinen, Anu Rajala ja Minna Björkman paiskivat töitä sen eteen, että suomalaiset työyhteisöt voisivat nykyistä paremmin. Awen Oy:n missio on, että asiakas saa aina hiukan enemmän kuin osaa odottaa. Taina Riipinen, Anu Rajala ja Minna Björkman tietävät, että hyvinvoiva työyhteisö on osiensa summa. Jokainen työntekijä voi osaltaan kehittää työolojaan ja siinä samassa kehittyä itsekin. Monesti nämä naiset kutsutaan apuun silloin, kun työyhteisössä on kriisi päällä. Aloituspalaverin jälkeen he miettivät yhdessä, millaisen palasen kukin ammattilaisista ottaa hoidettavakseen. Taina ei pelkää vaikeitakaan tilanteita. Hän pystyy yhdistelemään asioita ja näkee pidemmälle kuin me muut, Anu kuvailee kollegansa työotetta. Minna pystyy hahmottamaan isoja kokonaisuuksia. Hänellä on niin vahva osaamispohja psykologin ammatissa, että sen avulla löytyy ratkaisu kaikkiin tilanteisiin, Taina summaa toisen yhtiökumppaninsa vahvuuksia. 10

11 Tekijät: Työhyvinvoinnin kehittämisen ammattilaiset uskaltavat luottaa herkkyyteen ja luovuuteen. Taina Riipinen: Toimii työnohjaajana / johdon työnohjaajana erilaisissa organisaatioissa, kouluttaa sekä toteuttaa työyhteisöjen kehittämispäiviä. Koulutukseltaan sosionomi ja työnohjaaja, lisäksi johdon työnohjaaja Master- CSLE coach -pätevyys. Anu Rajala: Toimii työnohjaajana ja johdon työnohjaajana erilaisissa organisaatioissa. Vastaa yrityksen tiedottamisesta ja kansainvälisistä seminaarimatkoista. Koulutukseltaan sosionomi ja johdon työnohjaaja CSLE coach. Minna Björkman: Toimii työyhteisöjen kehittämistehtävissä, kriisi-interventioissa, työnohjaajana ja työyhteisö- sekä esimiesvalmentajana. Vastaa yritysten rekrytointiprosesseissa soveltuvuusarvioista, simulaatioista ja haastatteluista. Työkielenä suomi, ruotsi ja englanti. Koulutukseltaan laillistettu psykologi, erityisalana työterveyspsykologia. Toiminnallisten ryhmien ohjaaja TRO, työnohjaaja, RCC coach. Näen Anussa herkkyyttä ja rohkeutta tarttua tilanteisiin. Se vie hänet vielä pitkälle. Hän on innostuja ja innostaja, jonka kapasiteetti tuntuu olevan pohjaton, Minna kiittää työkaveriaan. Awenissa avainsana on laadukas toiminta. Sen ovat huomanneet myös monet heidän asiakkaansa. eteenpäin ja tuottaa entistä vahvempia osaajia myös sosiaalisilta taidoiltaan. Hyvinvoivat työntekijät ovat arvo, jolla yritykset menestyvät myös muutoksessa, Minna linjaa. Herkällä korvalla ja avoimin mielin Työhyvinvoinnin kehittämisen ammattilaiset uskaltavat luottaa herkkyyteen ja luovuuteen. Jokainen asiakas kohdataan yksilönä, jolle etsitään juuri tähän tilanteeseen sopiva ratkaisu. On tuo asiakas sitten kansainvälinen suuryritys, maaseudun pienyrittäjä tai vaikkapa yksi työyhteisön jäsen. Toimimme joka tasolla, mikä antaa valtavasti sisältöä työhömme. Monet yritykset ovat huoman- neet myös hyödyn, joka saadaan, kun samat asiantuntijat hoitavat eri puolella maata toimivien yksiköiden työhyvinvointiasioita, Taina kertoo. Näin toimien pystymme hyödyntämään tietämystämme yrityksen organisaatiokulttuurista. Voimme nähdä, mitkä asiat ovat yrityksestä itsestään lähtöisin ja mitkä seikat liittyvät tiettyyn paikkakuntaan ja tapaan toimia siellä, Minna selvittää. Pitkän linjan työhyvinvoinnin ja koulutuksen ammattilaisia puistattaa alaan liimattu kiiltokuvamaisuus ja kaikenkirjavat valetietäjät. Nämä helppoheikit nakertavat kaikkien arvostusta. Avainasemassa laatu ja luottamus Awenissa avainsana on laadukas toiminta. Sen ovat huomanneet myös monet heidän asiakkaansa. Haluamme kehittää työhyvinvointia, joka vie organisaatiota Naiset nostavat esille molemminpuolisen luottamuksen tärkeyden. Kun aloitamme yhteistyön asiakkaan kanssa, hän voi luottaa siihen, että teemme kaikkemme asetettujen tavoitteiden eteen, Anu korostaa. Meillä jokainen työprojekti kertoo asiakkaiden aidosta ja merkittävästä kehityksestä. Tämän saavuttaminen vaatii meiltä kerta toisensa jälkeen täydellisen heittäytymisen asiakkaan parhaaksi, Taina vakuuttaa. 11

12 TEKSTI Minna Björkman Mitä uutta neurotiede tuo työtehokkuuden ja työssä jaksamisen saralle? Tämän päivän usein pirstaloitunut työkenttä ja monet samanaikaiset vaatimukset verottavat työssä suoriutumista rankasti. Työn laatu kärsii ja voimme huonosti, väsymme ja koemme helposti epäonnistumisen ja riittämättömyyden tunteita, ahdistusta ja huonommuutta. Kuva Mikko Lehtimäki Minna Björkman, psykologi, työterveyspsykologia erityisalana. Toiminnallisten ryhmien ohjaaja TRO, työnohjaaja, RCC coach. Toiminut työyhteisöjen kehittämistehtävissä, kriisiinterventioissa, työnohjaajana ja työyhteisö- sekä esimiesvalmentajana 14 vuotta. Neurotieteen tutkimustulokset eivät sinänsä muuta todellisuutta miksikään, mutta voivat olennaisesti vaikuttaa siihen miten todellisuutemme koemme ja miten siinä todellisuudessa toimimme mahdollisimman tehokkaasti, tuloksekkaasti ja säästämällä itseämme. Kaikki ponnistelumme perustuu ajatteluumme, kaikki se mitä toiminnastamme voidaan ulkoisesti nähdä, kaikki päätökset ja niihin pohjautuva toiminta lähtee ajattelustamme. Ei siis ole aivan samantekevää mitä aivoissamme tapahtuu ja tieto siitä, että siihen voidaan tietoisesti vaikuttaa voi olennaisesti muuttaa työpäivämme tehoa. Ajattele ajatteluasi ja tiedosta mitä aivoissasi tapahtuu. Alue aivoissa, jossa kaikki tietoinen ajattelutoiminta tapahtuu on pienempi kuin luulemmekaan, noin kuuden käyntikortin paksuinen alue aivojemme etuosassa, otsaluun alla. Tietoiseen ajatteluun kannattaa siis suhtautua kuin arvokkaaseen luonnonvaraan, jota täytyy säästellä, koska se on hyvin rajallinen ja helposti väsyvä, jos yritämme tehdä liikaa kerralla ja liian pienessä ajassa. Mitä vähemmän yrität pitää mielessä kerralla sen parempi. Uudet ideat ja asiakokonaisuudet vievät paljon enemmän tilaa ja energiaa aivojen tietoiselta alueelta kuin vanhat asiat, jotka osaat, tiedät ennestään. On myös huomattu, että muisti alkaa taantua heti, jos yrität pitää mielessä enemmän kuin yhden idean kerrallaan. Helppoja keinoja tehostaa aivotyötämme on esimerkiksi systemaattinen asioiden ja projektien pään ulkopuolelle siirtäminen, listaaminen, visualisointi, muu pään ulkopuolinen käsittely niin, ettei asioita tarvitse pitää muistin varassa. Priorisoi priorisointi Työtehtävien ja päivän aikana tulevien asioiden järjestäminen tärkeysjärjestykseen on 12

13 ensisijainen aivoja säästävä ja tehokkuutta lisäävä tapa toimia. Priorisointi sinänsä on energiaa kuluttavaa ja tähän on hyvä tietoisesti satsata sekä aikaa että vaivaa. Kun asiat on asetettu tärkeysjärjestykseen, niihin käytettävän ajan arvioiminen on helpompaa. On myös helpompaa nähdä, mistä on hyvä aloittaa, että työ sujuu parhaiten. Eniten huomiota vaativat asiat kannattaa tietenkin aikatauluttaa sellaiseen ajankohtaan, jolloin itse on terävimmillään. Mieti myös ajanjaksoja erilaiselle tekemiselle, erilaisille ajattelutehtäville sekä tauoille ja pitäydy niissä. Nämä tuntuvat itsestään selviltä asioilta, mutta kuinka usein näin arjessa systemaattisesti ja tietoisesti toimimme? Multitasking eli samanaikainen useiden asioiden tekeminen on ollut eräänlainen mantra, josta on kokemus, että todella tehokkaat ihmiset tunnistaa. Neurotieteen tutkimuksen pohjalta multitasking ei kuitenkaan ole mahdollista, jos tarkoituksena on tehdä tietoista ajattelua vaativia tehtäviä. Asiasta toiseen hyppiminen hyvin lyhyellä aikavälillä sinänsä on mahdollista, jopa sekunnin murto-osissa, mutta se on hyvin energiaa kuluttavaa eikä erityisen tehokasta. Tutkimukset osoittavat, että molemmat asiat tulevat tehtyä huonommin kuin jos tekisi yhtä asiaa kerrallaan. Huomio ei voi kiinnittyä molempiin asioihin yhtä aikaa yhtä paljon virheitä ja virhearviointeja tulee enemmän ja laatu kärsii. Jos huomaat, että olet tekemässä kahta tietoista ajattelua vaativaa tehtävää samanaikaisesti, hidasta edes vauhtia. Keskittyminen herpaantuu helposti Sekä ympäristöstämme että omista ajattelumme harhateistä tulee jatkuvasti häiriötekijöitä - impulsseja, jotka meidän on jollain tavalla käsiteltävä, jos haluamme pystyä keskittymään johonkin. Häiriötekijät myös uuvuttavat tietoisen aivotoiminnan keskuksen rajoitetut resurssit nopeasti. Fokusointi vaatii siis erilaisten häiriötekijöiden tarkoituksellista estämistä ja se on joskus kovaa työtä. Estäminen vaatii paljon energiaa ja joka kerta, kun häiriötekijän on estänyt, kyky tehdä se uudestaan on alentunut. Jos siis työympäristö on hyvin häiriöaltis, impulssien estokyvyn raja on ennen pitkää käsillä ja väsyminen jatkuvista keskittymisen katkoksista on ilmeinen. Nykyarkeen kuuluva kännyköiden ja sähköpostin kautta aina tavoitettavissa oleminen lisää häiriötekijöitä ja pirstaleisuutta. Tämä voi pudottaa kapasiteettiasi yhtä paljon kuin yhden nukkumattoman yön seurauksena tapahtuu. Kun sinun täytyy keskittyä, poista kaikki häiriötekijät kokonaan, uskalla laittaa sähköposti kiinni ja puhelin hetkeksi pois. Vähennä myös sisäisten häirintäimpulssien todennäköisyyttä virittäytymällä siihen mihin olet ryhtymässä. Kirkasta oma mieli ennen haastavan tehtävän aloittamista. Poista taustamelu aivoista tiedostamalla mitä seuraavaksi teet ja mitä se vaatii. Impulssien estämistä voi ja pitääkin harjoitella, jotta siinä harjaantuu mestariksi. Pää kylmänä paineen alla Koska aivomme ovat kivikaudelta niissä on myös kivikauden käyttöjärjestelmä. On ollut tarkoituksenmukaista keskittyä vaarojen minimointiin ja palkkion maksimointiin, kaikki tapahtumat, joissa Asiasta toiseen hyppiminen hyvin lyhyellä aikavälillä sinänsä on mahdollista, jopa sekunnin murtoosissa, mutta se on hyvin energiaa kuluttavaa eikä erityisen tehokasta. Kehitä oman ajattelusi reflektointia, tunnistamaan omat tunnetilasi. Ole tietoinen asioista, jotka voivat lisätä tunnereaktioitasi ja mieti tavat, joilla ne saadaan minimoitua ennekuin tunnekuohu kasvaa. Harjoittele tunteiden huomioimista jo aikaisemmin, jotta kehityt omien tunnetilojesi toteamisessa aikaisessa vaiheessa. Kun huomaat, että voimakas tunne nousee, fokusoi huomiosi johonkin muuhun asiaan, ennekuin tunne vie vallan. Harjoittele tunteisiin liitettäviä sanoja, jotta saat tunteen hälvenemään, kun se tulee. Tarkkaile milloin esimerkiksi epävarmuuden tunne tai oman kontrollin väheneminen herättää hälytilan ja harjoittele tämän huomaamista. olemme mukana tulkitsemme sen Hyvän perusolotilan edellytys takia akselilla vaarallinen tai palkitseva, pois tai kohti. Tunnekes- päivittäin, saamme jostain saavu- on, että silloin tällöin, mielellään kuksemme aktivoituu helposti ja tuksistamme hyvän olon tunteita, vaaran tai uhan kokemus on nopeampi, voimakkaampi ja pitkäkestuneet ehkä jopa yli odotusten. Tä- kiksejä siitä, että olemme onnistoisempi kuin palkkion kokemus. hänkin asiaan voimme tietoisesti Uhan kokeminen alentaa kognitiivisia resurssejamme ja oman amme eri tilanteissa ja säätämällä vaikuttaa tarkkailemalla odotuksi- ajattelun ajattelu - reflektointi, on vaikeampaa. Se saa sinut on aina liian korkealla tai jos rima niitä sopivalle kohdalle. Jos rima puolustuskannalle ja helpommin on sopivasti asetettu niin, että sen erehtymään tulkitsemaan tilanteet yli ponnistellen pääsee, vaikuttaa vaaroina. Jos työn arjessa on usein olennaisesti siihen, kuinka tyytyväisiä päivän aikana voimme tilanteita, joissa koemme lievääkin uhkaa, kapasiteettimme ei ole parhaassa mahdollisessa käytössä ja nousseella energialla taas men- olla. Positiivisella tunteella ja siitä tunnemylläkän kanssa elämiseen nään kappaleen matkaa haasteviidakossa eteenpäin. Ajattelumme menee paljon energiaa. Hälytila aivoissa aiheuttaa myös sen, että automaatiot ja pinttyneet tapamme toimia eivät kuitenkaan muu- tilanteiden virhetulkinnan riski kasvaa. Tunteiden tukahduttaminen ei näissä tilanteissa auta vaan ajatteluamme ja tietoisesti muuttatu itsestään. Vain tarkastelemalla tehokkain tapa on tunnistaa tunnetilat, nimetä ne itselleen ja sen jäl- maaliin. malla asiaa kerrallaan pääsemme keen päättää, mitä niille kussakin tilanteessa aikoo tehdä. Ennakointi ja asioiden ajoissa ajattelu on tässäkin suhteessa tehokas tapa toimia. > 13

14 TEXT Minna Björkman Vad kan neurovetenskapen ge gällande arbetseffektivitet och uthållighet på arbetet? I dagens arbetsvärld, där arbetsuppgifterna ofta är splittrade och där kraven ligger på flera olika plan, blir prestationerna allt oftare sämre. Kvalitén på arbetet lider, vi mår dåligt och är trötta, vi känner oss lätt otillräckliga och misslyckade, får ångest och en känsla av underlägsenhet. Kuva Mikko Lehtimäki Minna Björkman, psykolog specialiserad på arbetshälsovårdspsykologi, arbetshandledare och RCC coach. Jobbar med att utveckla arbetsgemenskaper, utbilda, coacha och handleda personal och chefer. Vad neurovetenskapen kan ge oss förändrar i sig inte verkligheten på något sätt, men kan på ett avgörande sätt påverka hur vi upplever verkligheten och hur vi på bästa möjliga sätt kan agera effektivt, resultatinriktat och samtidigt spara på oss själva. Alla våra ansträngningar utgår ifrån vårt sätt att tänka, allt det som kan observeras gällande vårt agerande, alla beslut vi fattar och all aktivitet är resultat av våra tankar. Det är alltså inte ointressant vad som händer i våra hjärnor, och vetskapen om att vi aktivt kan påverka det kan avsevärt förändra vår arbetseffektivitet. Tänk på hur du tänker och var medveten om vad som pågår i din hjärna. Området för vårt medvetna tänkande är mindre än vi tror, ett sex visitkort tjockt område i framkanten av vår hjärna, under pannbenet. Vi borde behandla vårt medvetna tänkande som en knapp naturresurs som vi bör vara sparsamma med, eftersom det är så begränsat och snabbt tröttnar om vi försöker göra alltför mycket på en och samma gång. Ju mindre du försöker hålla i minnet samtidigt, desto bättre. Nya idéer och faktahelheter tar betydligt mera utrymme och energi än vad gamla bekanta saker gör. Man har också märkt, att minnet blir ansträngt redan av att försöka hålla flera än en sak i minnet åt gången. Det finns lätta och effektiva sätt att effektivera vårt minnesarbete. Man kan exempelvis systematiskt flytta ärenden och projekt utanför huvudet genom att använda sig av listor eller bilder, så att man inte behöver förlita sig på minnet. Prioritera prioritering Det primära sättet att spara på hjärnan och öka effektiviteten är att rangordna de uppgifter och arbeten som kommer in under dagen. Prioritering i sig är energikrävande men det lönar sig att medvetet satsa tid och energi på detta. Då man har rangordnat och prioriterat sina uppgifter, så är det lättare att bedöma tid- 14

15 såtgången. Det är också lättare att inse var det lönar sig att börja beta av uppgifterna så, att arbetet löper smidigare. De saker som kräver mest uppmärksamhet planerar man naturligtvis in till en sådan tidpunkt på dagen då man själv är som mest alert. Man skall också tänka på när det är bäst att göra olika saker aktivt och när man kan satsa på tankearbete, samt även att planera in pauser och sedan hålla sig till dessa. Det här låter kanske som självklara saker, men hur ofta fungerar vi så här systematiskt i vardagen? Multitasking, det vill säga att vara kapabel att göra många saker på en gång, är ett mantra eller en föreställning om att verkligen duktiga och effektiva människor klarar av. Enligt neuroforskningen är det dock inte möjligt att multitaska om man förväntas prestera tankekrävande uppgifter. Att hoppa från en sak till en annan är i och för sig möjligt, till och med på en bråkdels sekund, men det är mycket energikrävande och inte särskilt effektivt. Forskning har också visat, att då man gör flera saker på en gång så lider alla uppgifter, jämfört med om man koncentrerar sig på en sak i taget. Uppmärksamheten kan inte riktas mot flera saker på en gång i samma utsträckning; det leder till flera felbedömningar och misstag och kvalitén lider. Ifall du märker att du håller på med flera tankekrävande uppgifter samtidigt, försök ens sakta ner farten! gjort det, så sjunker förmågan att blockera den igen då den kommer. Om man alltså jobbar i en arbetsmiljö som innehåller många olika störande impulser, så står man förr eller senare inför det faktum, att man inte mera orkar blockera dem och koncentrationen lider. Vår ständiga tillgänglighet via mobiltelefoner och e-post ökar de störande impulserna och splittringen. Detta kan sänka arbetskapaciteten lika mycket som en natt utan sömn. Då du måste fokusera, ta då bort alla störande impulser, våga stänga av e-posten och lägg bort telefonen helt och hållet en stund. Minimera också de interna störningsimpulserna genom att medvetet rikta in dig på vad du skall göra. Skärp din tankeverksamhet innan du tar dig an en krävande uppgift. Stäng ut bakgrundsljudet genom att medvetandegöra vad du skall göra och vad det kräver av dig. För att bli bra på att stänga ut olika störande impulser krävs övning. Håll huvudet kallt under press Eftersom vår hjärna härstammar från stenåldern så är också operativsystemet från samma tid. Det har varit ändamålsenligt att minimera faror och att maxi- mera belöning. Alla situationer vi hamnar i bedöms därför på axeln farlig-belönande och bort ifrånemot. Vårt emotionella centrum aktiveras lätt och upplevelsen av fara eller ett hot ger en snabbare, starkare och långvarigare reaktion än upplevelsen av en belöning. Upplevelsen av hot sänker våra kognitiva resurser och det egna tänkandet, reflektionen försvåras. Det försätter oss i försvarsposition får oss lättare att misstolka situationer som negativa. Ifall det under arbetsdagen ofta uppkommer situationer där vi känner oss ens lite hotade, så är vår kapacitet inte utnyttjad fullt ut och en stor del av vår energi går åt till att leva i en emotionell stress. Ett emotionellt alarm i hjärnan leder också till att risken för misstolkningar i olika situationer ökar. Att i dessa situationer undertrycka sina känslor leder inte rätt, det är bättre att i stället identifiera sina känslor, namnge dem och resonera hur man skall agera i den gällande situationen. Att tänka sig in i olika situationer på förhand och vara förutseende är bra och konstruktivt. Öva upp dig i att reflektera över dina egna tankar och i att känna igen dina känslor. Var medveten om saker som kan öka dina känsloupplevelser och fundera ut hur du kan minimera dem innan de uppstår. Öva dig på att identifiera dina känslor på förhand. Då du märker att du står inför en stark känsloreaktion, fokusera på något annat innan känslorna rusar i väg. Öva dig också på att associera ord med dina känslor, ord som får känslan att avta. Fäst uppmärksamhet vid de situationer där din känsla av osäkerhet växer eller där din egen kontroll minskar, och öva dig på att känna igen dessa situationer. En förutsättning för att upprätthålla en bra grundstämning är att man ibland, gärna dagligen, får lyckas med något som ger en känsla av välbehag, kanske till och med att man lyckats över förväntningarna. Detta kan vi också påverka genom att medvetet observera våra förväntningar i olika situationer, och kanske ställa dem på lagom nivå. Den höjd som vi har ställt ribban på, har avgörande betydelse för hur nöjda vi kan vara med vad vi har åstadkommit. Med hjälp av de positiva känslorna och med den energi de ger har vi lättare att ta oss fram i våra prövningar. Våra automatiserade tankar och ingrodda vanor går inte att ändra på i en handvändning. Genom att reflektera över vårt tänkande och medvetet göra en ändring i taget kommer vi fram. Koncentrationen störs lätt Såväl vår omgivning som vår egen tankeverksamhet ger oss störningar, eller impulser, som vi på något sätt måste bearbeta om vi vill kunna koncentrera oss på något. Dessa impulser anstränger resurserna i vårt begränsade medvetna tänkande. Fokusering förutsätter alltså att vi aktivt blockerar olika störande impulser, och det är ibland ett tungt jobb i sig. Att blockera en störande impuls kräver energi, och varje gång man har Kysy painotarjousta! Oy Fram Ab Korsholmanpuistikko 37 Korsholmsesplanaden Vaasa Vasa Puh Tel. 15

16 TEKSTI/KUVA Niklas Björkman Myyntityön työnohjaus Tänä päivänä yhä useammalla työpaikalla puhutaan myynnistä. Oli kyseessä sitten yksityisen sektorin liike-elämä tai julkishallinnon toiminta, niin usein tavoitteena on myydä jotakin; tuotteita, palveluita, prosesseja tai vaikkapa hoivaa. Myyntiin ja sen edistämiseen panostetaan usein paljon, mutta ovatko satsaukset oikeita? Niklas Björkman on valtiotieteiden maisteri, myyntityöhön erikoistunut työnohjaaja ja toiminut pankki- ja vakuutusalalla 16 vuotta. Niklas Björkman är statsvetare, specialiserad på arbetshandledning i säljarbete. Han har fungerat inom bank- och försäkringsbranschen i 16 år. Varsinkin yksityisen puolen liike-elämässä yhä useampi työntekijä on myyjä, lainausmerkeissä siksi, että työnimike voi olla jotain muuta, mutta työ on käytännössä myyntiä. Myyjien, ja myös myynninjohtajien koulutukseen ja valmennukseen laitetaan paljon paukkuja. On seminaareja, koulutuspäiviä, sparrausta, kick-off tilaisuuksia yms., joissa tavoitteena on opettaa ja motivoida myyntihenkilöitä myymään. Käsitykseni kuitenkin on, että yhä useampi siitä huolimatta tuskailee myyntityönsä ja myyntitavoitteidensa kanssa. Koulutuksilla ja valmennuksilla kieltämättä opetetaan myyjille tiedot mitä myydään eli annetaan tarvittava tuote- tai palveluosaaminen. Jonkin verran, joskin huomattavasti vähemmän, annetaan myyjille taitoa myymiseen eli asiakaskohtaamisen hoitamiseen. Suurin puute kuitenkin taitaa olla, että koulutuksen ja valmennuksen siirtovaikutukseen ja taitojen aktiiviseen siirtämiseen käytäntöön ei olla kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Oletuksena on, että kun koulutukset on käyty niin homma alkaa pelittämään! Mutta käykö näin? Taitojen opettaminen sinänsä on suuri haaste, koska taidot eivät siirry kopioimalla hyvältä myynnin ammattilaiselta seuraavalle. Kun myynnin ja myyjien tukemisessa käytetään enemmän työnohjauksellisia elementtejä, siirtovaikutus paranee. Myynnin työnohjauksessa myyjän annetaan itse oivaltaa ja löytää omat ratkaisunsa pulmiin ja työtapoihin, jolloin ratkaisut sopivat myyjän tapoihin toimia ja siirtyvät aidosti käyttöön. Päästään pois noidankehästä, jossa sparraaja antaa hyviä neuvoja ja vastaanottaja käyttää suuren osan energiaansa keksiessään, miksi se ei hänen kohdallaan onnistu juuri noin. Työnohjauksessa, myyjä saa itse miettiä mikä omassa työssä on se, joka antaa onnistumisen kokemuksia ja tuo hyvän olon tunteita. Narulla kun ei voi työntää, niin on pakko löytää keinoja, joilla saa myyjät itse löytämään työmotivaationsa, omat tapansa suhtautua eri tilanteisiin ja oman innostuksensa. Uudet toimintatavat juurtuvat ja syvenevät käytännöiksi. Kun vielä myyntitiimit yhdessä työnohjauksessa pohtivat myyntiin liittyvää perustehtävää, työnjakoa, yhteistyötä jne. yhdessä tekemisen ja yhteisön tuen tunne vahvistuu. Hyvin toimiva ryhmä tuottaa aina enemmän kuin yksilöidensä summa. Työkavereiden tuki haasteellisissa tilanteissa rohkaisee ylittämään itsensä. Näin myös työmotivaatio nousee ja tuloksetkin todennäköisesti näyttävät paremmilta. Tulosten parantuessa omistajat kiittävät, johto kiittää ja ennen kaikkea myyjät itse kiittävät! Työnohjauksessa, myyjä saa itse miettiä mikä omassa työssä on se, joka antaa onnistumisen kokemuksia ja tuo hyvän olon tunteita. Nopea empiirinen katsaus viime vuoden aikana tekemästämme työnohjauksesta rahoitusmaailmassa antaa innostavia viitteitä siitä, että tulosta todellakin syntyy. Yksiköissä, joissa käytettiin aktiivisesti työnohjauksellisia menetelmiä, vain puolen vuoden ajan tulosparannus oli jo keskimäärin noin 20 %, kun taas samankaltaisissa yksiköissä, joissa työnohjausta ei ollut, keskimääräinen tulosparannus oli noin 10 %. Varmasti on muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat tuloksiin, mutta hyvä näin. Myynnin edistämiseen panostetaan joka tapauksessa paljon ja nyt näyttää vahvasti siltä, että myyntityön työnohjauksesta ollaan saamassa investoidulle rahalle selvästi vastinetta. Myynnin työnohjauksesta lisätietoa ottamalla yhteyttä 16

17 Arbetshandledning i försäljning I dagens arbetsvärld diskuteras säljande på de flesta arbetsplatser. Såväl inom den privata sektorn, som inom stat och kommun är målsättningen ofta att sälja något; varor, tjänster, processer eller exempelvis vård och omsorg. Det satsas mycket på försäljning men är satsningarna de rätta? Speciellt inom den privata sektorn är en allt större del av personalen försäljare, inom citat därför att själva uppgiftsbenämningen kan vara något annat, men arbetet går i praktiken ut på att sälja. Det investeras en hel del i utbildning av försäljare och säljledare. Det ordnas seminarier, utbildningsdagar, kickoff tillfällen etc., där målsättningen är att lära och motivera deltagarna att sälja. Jag har dock för mig, att allt fler kämpar med sitt säljarbete och sina försäljningsmålsättningar trots alla dessa satsningar. Genom att utbilda kan man utan tvekan lära ut nödvändiga faktakunskaper om produkter, dvs. personalen ges tillräcklig fakta- och servicekunskap. En del, om än rätt lite, ges även utbildning i hur man förväntas sälja produkten eller tjänsten, alltså hur kundmötet skall skötas. Den största bristen verkar dock vara att man inte fäster tillräcklig uppmärksamhet vid hur mycket av utbildningens innehåll och kunskaper som faktiskt implementeras aktivt i säljarbetet. Man antar att när man har utbildat personalen så börjar allt löpa! Men är det så? Att lära ut säljfärdigheter i sig är en stor utmaning eftersom man inte kan kopiera färdigheter från en duktig försäljare till nästa. Genom att använda sig av element ur arbetshandledning för att stöda försäljare i säljarbetet, blir resultatet en bättre implementering av det inlärda. Vid arbetshandledningen av försäljare, ges försäljaren själv utrymme att komma till insikt och till att hitta sina egna lösningar på problem och arbetssätt. Då är lösningarna de rätta för just den personens sätt att fungera och implementeras på ett äkta och hållbart sätt. Då kommer man ur den onda cirkeln där utbildaren eller mentorn ger goda råd, samtidigt som mottagaren använder en stor del av sin energi på att fundera ut varför hen inte lyckas med samma arbetssätt. Den arbetshandledda kan själv reflektera över vilka saker i det egna arbetet som ger resultat och vad som leder till positiva känslor. Eftersom man inte kan tvinga fram resultat så är det mer effektivt att söka metoder för att hjälpa försäljarna att själva hitta sin arbetsmotivation, sina egna sätt att förhålla sig till olika situationer och sin egen inspiration. De nya sätten att arbeta rotar sig och fördjupas småningom till rutiner. Om man ännu inom arbetsteamen har möjlighet att tillsammans fundera på den egna grunduppgiften i säljarbetet, arbetsfördelning, samarbete osv., så förstärks upplevelsen av att jobba tillsammans och samhörigheten i gruppen förbättras ytterligare. En välfungerande grupp producerar alltid mera än summan av sina delar. Kollegans stöd i svåra situationer uppmuntrar till att övervinna sig själv. På så sätt stiger arbetsmotivationen, Koulutukset 2014 JOHDON TYÖNOHJAAJA/COACH-koulutus (80 op.) Aloitukset syksyllä 2014 HELSINKI / TAMPERE TYÖNOHJAAJILLE JOHDON TYÖNOHJAAJAKSI/ COACHIKSI ERIKOISTUMINEN (45op.) Aloitukset syksyllä 2014 HELSINKI, VAASA, KUOPIO, MIKKELI, SEINÄJOKI KOULUTTAJAKOULUTUS TYÖNOHJAAJILLE (90op.) Aloitus syksyllä 2014 HELSINKI Lisäinfo: prof.(emer.) Marita Paunonen-Ilmonen , Ulla Heinonen sued management oy resultaten blir sannolikt bättre och detta gör ägarna, ledningen och framförallt försäljarna nöjda! En snabb empirisk titt på de arbetshandledningar av säljarbete inom finanssektorn som vi gjort under senaste år ger uppmuntrande fingervisning om att vi verkligen uppnår resultat. I enheter där man aktivt utnyttjade arbetshandledning i säljarbetet var resultatförbättringen i medeltal c. 20 % Fresh IDEAS graafinen suunnittelija anitakataja.fi redan under det första halvåret. I liknande enheter där arbetshandledning inte användes var ökningen i medeltal endast c. 10 % under samma period. Säkert finns det andra faktorer som påverkar resultaten, men vackert så. Man satsar i varje fall stort på försäljningen och nu finns indikationer på att man med arbetshandledning i säljarbete får konkreta resultat och bra utdelning på sin investering. 17

18 Hyvä 18

19 TEKSTI KUVA Anna Häggblom Miksi Google on panostanut paljon tuunattuihin ja ihmisystävällisiin toimistoihin? Koska he tiedostavat yhteyden hyvän työympäristön, hyvinvoivan henkilökunnan ja tuottavuuden välillä. Käsitykseni on, että yli puolet nykypäivän toimistoista voisi uudistaa niin, että kaikki suunnittelu- ja remonttikulut maksaisivat itse itsensä kolmen vuoden sisällä takaisin kasvavalla tuottavuudella. työympäristö lisää tuottavuutta Anna Häggblom yhdessä Aveon muun henkilökunnan kanssa auttaa mielellään toimitilojen suunnittelussa ja toteutuksessa viimeisintä tietoa hyödyntäen niin, että saavutetaan optimaaliset tulokset. Monella pienellä, mutta hyvin kohdistetulla muutoksella voidaan saada paljon positiivista aikaan. Harva tiedostaa, että jo pelkkä fyysisen turvan kokeminen on tärkeä täyden työtehokkuuden saavuttamiseksi. Fyysinen turvan tunne edellyttää, että sinua ei päästä yllättämään takaapäin ja usein tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että selkämme takana on jotain kiinteää joko seinä tai vaikka korkea kaappi. Turvallisuutta lisää myös se, että voimme nähdä kaikki lähestyvät vaarat esimerkiksi lähestyvän kollegan tai asiakkaan. Ergonomian olemme jo tottuneet yhdistämään hyvään toimistoympäristöön, mutta tulemmeko ajatelleeksi, että pöytien, tuolien, työpisteiden ja työasentojen tarkistus on hyvä suorittaa vuosittain? Aluksi selviämme usein huononkin ergonomian kanssa. Vaikeudet alkavat yleensä vasta sitten, kun ongelmia jo on. Niitä on siinä vaiheessa vaikea korjata kokonaan, kun vahinko on jo tapahtunut. Tiesitkö, että tutkimusten mukaan hyvä työergonomia on vapaa-ajan liikkumistakin tärkeämpi asia? Työympäristön ilmastointi ja lämpötila ovat myös asioita, joita ei aktiivisesti ajatella ellei ole suoranaisia ongelmia. Työviihtyvyydessä ja tehokkuudessa on kuitenkin suuri ero, jos tilanne on ok tai optimaalinen. Tarpeeksi hyvä ilmavirta yhdistettynä puhtaaseen työympäristöön lisää työviihtyvyyttä. Jo helposti tehtävä vuosittainen tuuletinsuodattimien uusiminen voi olennaisesti parantaa sisäilman laatua. Korkeat lämpötilat tekevät meistä huolimattomia ja kylmissä tiloissa työskentelemme hitaammin ja vetäytyvämmin kuin muuten. Jos lämpötila toimistossa on yli 25 astetta tehokkuutesi laskee 25% tai enemmän, verratessa optimaaliseen 22 asteen lämpötilaan. Suomen pimeissä oloissa hyvä valaistus on välttämätön. Huono valaistus aiheuttaa päänsärkyä, migreeniä, huolimattomuusvirheitä ja lisääntynyttä sairauspoissaoloa. Mitä vanhempi henkilökunta on, sen tärkeämpi on valaistus. Hyvän työvalaistuksen saat, jos valonlähteitä on yhdessä ainakin kolme. Ne voivat olla luonnonvalo ikkunasta, huoneen yleisvalaistus ja työpisteen valaistus. Yhteensä valon määrän tulisi olla vähintään 500 lux:ia, mielellään enemmänkin. Huono akustiikka on suhteellisen tavallinen ongelma ja alentaa varmasti työtehoasi. Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että työtehokkuus lisääntyy 7 11 % tiloissa, joissa on hyvä akustiikka. Ulkomailta on tutkimustuloksia, joiden mukaan melu ja varsinkin ihmisten puheensorina, voi alentaa työtehoasi 66%:ia. Mitä useammin työsi vaatii keskittymistä sen tärkeämpi on hyvä akustiikka. Peiteäänien käyttö muiden äänien poissulkemiseksi on Suomessa vielä harvinaista vaikka sen positiivisia vaikutuksia voidaan osoittaa. Toimistologistiikkaan on hyvä uhrata vähän suunnitteluaikaa ja siten poistaa pullonkaulat ja turha paikasta toiseen juokseminen. Missä mitäkin on? Kuinka pitkä matka on tulostimelle? Kuka istuu lähimpänä? Kuinka kaukana on lähin vesiautomaatti? Toimistologistiikkaa optimoimalla saat asioista vaivattomia ja helppoja ja se puolestaan voi vaikuttaa yhteenkuuluvuuden tunteen lisääntymiseen, informaationkulkuun ja henkilöstön hyvinvointiin. > 19

20 Säännölliset tauot ovat edullinen keino uupumisen välttämiseksi. Tauon määritelmä on, että jätämme hetkeksi kokonaan sen mitä olemme tekemässä. Taukotilan tehtävä on, tukea meitä syömään terveellisesti, virittää mahdollisuus rauhoittumiseen ja mielellään luoda edellytykset sille, että muutamme asentoa, seisomme tai kävelemme. Henkilökunta, joka oleskelee pimeässä, tylsässä ja likaisessa taukotilassa syö epäterveellisempää ruokaa, rentoutuu huonommin ja tuottaa vähemmän. Luonto on myös rauhoittumisen keino. Monet menevätkin stressin lievitykseksi spontaanisti ulos raittiiseen ilmaan. Tarvitsemme päivänvaloa erityisesti pimeässä pohjolassa. Ikkunasta ulos katseleminen varsinkin kasvien ja puiden näkeminen rauhoittaa meitä. Jos rakennusteknisistä tai ympäristöllisistä syistä tämä ei ole mahdollista, tuokaa luonto sisälle toimistoon, luontokuvina ja elävinä kasveina. Anna Häggblom tillsammans med Aveos övriga personal hjälper gärna till med att planera och genomföra kontorsrenoveringar och uppdateringar enligt de senaste forskningsrönen och för att optimera arbetsmiljön på bästa sätt. En bra arbetsmiljö ökar produktiviteten Google har satsat mycket på att göra häftiga, människovänliga kontor, men varför? Därför att de känner till sambandet mellan en bra arbetsmiljö, en välmående personal och företagets lönsamhet. Min uppfattning är att mer än hälften av dagens kontor skulle gå att göra om så att den uppnådda effektivitetshöjningen betalar alla planerings och renoverings kostnader på en treårs period. Med många ganska små men väl uttänkta insatser kan man få mycket positivt till stånd. Få tänker på att redan en upplevelse av fysisk trygghet behövs för att kunna uppnå maximal prestationsförmåga på jobbet. Fysisk trygghet innebär till exempel att man aldrig kan överraska dig bakifrån. Detta innebär ofta att vi behöver ha ett fast element, en vägg eller ett högt skåp bakom vår rygg och vara vända så att vi ser alla faror i form av kolleger eller kunder som närmar sig. Ergonomin är vi relativt vana vid att koppla till god kontorsmiljö men tänker vi på att bord, stolar, dataskärmar och arbetsställning är bra att kontrollera årligen? Inledningsvis klarar vi oftast av en dålig ergonomi. När problemen väl uppstått går de sällan att åtgärda helt, skadan är redan skedd. Visste du att en god arbetsergonomi är enligt undersökningar viktigare för helhetshälsan än motion på fritiden? Andra faktorer som man sällan tänker aktivt på är ventilation och temperatur. Det är ändå stor skillnad i arbetstrivsel och effekt om situationen är ok eller optimal. Tillräckligt stort luftflöde i kombination med en ren arbetsmiljö ökar trivseln och en så enkel sak som nya filter i ventilationsmaskinen årligen kan förbättra kvalitén på inomhusluften rejält. Höga temperaturer får oss att begå slarvfel och låga temperaturer gör oss långsamma och mer tillbakadragna. Stiger temperaturen över 25 grader minskar din effektivitet med 25 procent eller mer jämfört med optimala arbetsförhållanden på omkring 22 grader. I Finland med våra mörka vintrar är belysningen helt avgörande. Dålig belysning ger huvudvärk, migrän, fler slarvfel och ökad sjukfrånvaro. Ju äldre personalen är, desto viktigare är belysningen. Ett bra arbetsljus får du om det är minst 3 ljuskällor som tillsammans utgör ljuset. Det kan vara naturligt ljus från ett fönster, allmän belysning och arbetsbelysning. Tillsammans ska ljusmängden överstiga 500 lux, gärna mer. Dålig akustik är rätt vanligt och sänker säkert din effektivitet. Forskning gjord i Finland har kunnat visa en signifikant effektivitetshöjning på mellan 7 och 11 procent i utrymmen med bra akustik. Utomlands finns forskning som visar att buller, oljud och framförallt människors prat kan reducera din effektivitet med upp till 66 %. Ju oftare du behöver koncentrera dig i ditt arbete desto viktigare blir akustiken. Att använda sig av täckljud för att stänga ute ljud är ännu ovanligt i Finland trots att positiva effekter går att påvisa. Kontorslogistiken kan det vara värt att tänka lite på och därmed undvika onödigt spring och att tid går åt till oväsentliga saker. Var finns vad? Hur långt är det till printern? Vem sitter närmast? Hur långt borta ligger närmaste vattenautomat? Genom att optimera kontorslogistiken och genom att göra saker enkelt och lättillgängligt kan du förbättra sammanhållning, informationsflöde och personalhälsa. Regelbundna pauser är en billig försäkring mot utbrändhet. Definitionen på en paus är att man helt avbryter det man håller på med. Pausrummet ska uppmuntra oss till att äta hälsosam mat, varva ner och helst se till att vi byter ställning, står eller går. Personal som vistas i ett mörkt, trist och smutsigt pausrum kommer att äta ohälsosammare mat, koppla av mindre och prestera sämre. Naturen är en källa till avstressning. Många människor går helt spontant ut i friskluften om de blir för stressade. Vi behöver dagsljus, speciellt i mörka norden. Att kunna titta ut genom ett fönster och se något växande lugnar oss. Går det inte att genomföra av byggnadstekniska skäl kan man ta in naturen i rummet istället, bilder och levande växter. 20

Ilmastokyselyn tulokset

Ilmastokyselyn tulokset Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Adjektiivin vertailu

Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivilla on kolme vertailumuotoa: Positiivi Komparatiivi Superlatiivi fin finare finast hieno hienompi hienoin 1. Säännöllinen vertailu: -are ja -ast Positiivi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Pienryhmässä opiskelu

Pienryhmässä opiskelu Kulturer möts (2 op) ruotsin vapaaehtoinen kurssi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ohjattua opiskelua pienryhmissä, pareittain ja itsenäisesti, 8 lähiopetustuntia ensimmäinen kokoontuminen: info, ryhmien

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE. USB 2.0 kort. USB 2.0 kortti

INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE. USB 2.0 kort. USB 2.0 kortti INSTALLATIONSGUIDE ASENNUSOHJE Ver. 001-200303 USB 2.0 kort Modell/Malli FT-UPC-124V Nr/Nro: 32-4468 USB 2.0 kortti SE Läs igenom anvisningen före installation. Vi reserverar oss för ev. text- och bildfel

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO

HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO Newolo on markkinoiden edistyksellisin virtuaalivalmentaja henkilökohtaisen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Newolo VirtualCoach antaa välineitä muutoksenhallintaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Esimiehen koutsaus ja valmennus

Esimiehen koutsaus ja valmennus Esimiehen koutsaus ja valmennus Tallinna 20.5.2016 YTM, työnohjaaja, coach Liisa Kallio Esityksen sisältö 1. Oma taustani 2. Mitä Coaching on 3. ICF ydintaidot A. Coaching työskentelyn perusta B. Suhteen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Kehittävää kumppanuutta - Coaching for growth

Kehittävää kumppanuutta - Coaching for growth - Coaching for growth Hanne-Leona Luomajoki 2010 Coaching luo tavoiteltua tulevaisuutta Coaching on tavoitteellista kehittävää kumppanuutta, joka auttaa organisaatiota ja sen avainhenkilöitä rakentamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK Riku Rimmi @TEK_akateemiset 2 99,0%, jos hakijoita on 100 99,5%, jos hakijoita on 200 99,7%, jos hakijoita on 300 1.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

2011 Bryggan.

2011 Bryggan. 2011 Bryggan www.riksbryggan.se @brygganorg Bryggan YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsille joilla on vanhemmat vankilassa/ tutkintavankeudessa/ valvontarangaistuksella 2011 Bryggan 2 3 Artikla, Lapsen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

kotitehtävät Valmennuksen paketoiminen tuotteeksi

kotitehtävät Valmennuksen paketoiminen tuotteeksi 1 Valmennuksen paketoiminen tuotteeksi Ohjeet kotitehtävien tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ja ota mukaasi nämä tehtävät. Varaa keskeytymätöntä

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE 1. MITÄ NORFLEX INJEKTIONESTE ON JA MIHIN SITÄ KÄYTETÄÄN

PAKKAUSSELOSTE 1. MITÄ NORFLEX INJEKTIONESTE ON JA MIHIN SITÄ KÄYTETÄÄN PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos Sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Keskustelukahvilamme Mitä on hyvä elämä joka päivä

Keskustelukahvilamme Mitä on hyvä elämä joka päivä Medborgardialog Ett gott liv var dag 2015-02-25 Keskustelukahvilamme Mitä on hyvä elämä joka päivä Allmänna frågor/yleiset kysymykset Kvinna/nainen 59 71,1 Man/mies 24 28,9 Total 83 100 100% (83/83) Ålder/Ikä

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot