Järjestöväen juttu 4 Reilun työn tavoite henkilöstöpolitiikassa 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järjestöväen juttu 4 Reilun työn tavoite henkilöstöpolitiikassa 9"

Transkriptio

1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE Järjestöväen juttu 4 Reilun työn tavoite henkilöstöpolitiikassa 9 Mielipiteitä pääsykoejärjestelmän uudistamisesta 18 AITURI-hanke 21

2 Pääkirjoitus Käsityksemme mukaan maailma ja työelämä ympärillämme muuttuvat jatkuvasti aiempaa monimutkaisemmaksi. Värittynyt muisti palauttaa mieleen kuvia ajasta, jolloin työssä oli aikaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Omaan työnsä hektisyyteen pystyi vaikuttamaan valitsemalla työnsä oikealta sektorilta. Yksityissektorilla oli kiireisempää, ja se näkyi palkkauksessa. Julkisella sektorilla tilanne oli päinvastainen. En ehtinyt iästäni johtuen olla aktiivisesti mukana 70- ja 80-luvuilla, mutta tällaisia muistoja minulla on sen ajan työelämästä. Muistoja puoltavat muun muassa Juha Siltalan kertomukset kirjassa Työelämän huonontumisen lyhyt historia (2004). Lisääntyneet haasteet ja tehokkuusvaatimukset voivat olla hyviä ja kannustaviakin, kunhan ne pysyvät hallinnassa. Tässä numerossa käsitellään ajankohtaisia työelämän muutoksia seuraavasti. Julkisesti on keskusteltu, että tuottavuuden kansantaloudellisia haasteita siirretään yhä nuoremmille. Opetusministeriön työryhmän ehdottaa ylioppilastutkintoperustaista hakumenettelyä korkeakouluihin (s. 18). Tulevaisuus näyttää, pitääkö jo alakoulussa alkaa suunnitella ura- ja eläkesäästökuvioita, jotta syrjäytymiseltä vältyttäisiin. Järjestöalalla on myös havaittu muutoksia (s. 4). Asiantuntijuus ja sen kehittäminen ovat nousseet avainkysymyksiksi. Toimialalla pyritään keskittymään yhä enemmän toimintatarkoitukseen ja sen edistämiseen. Järjestöjen depolitisoituminen vaikuttanee asiaan. Turbulentti aika näkyy myös siten, että jäsenet arvostavat ammattiyhdistyksen palveluja (Jäsentyytyväisyystutkimus, s. 22). Jäsenten odotukset ovat samanaikaisesti kasvaneet ja se vaikuttaa liiton edunvalvonnan näkyvyyteen. SPECIAn hallitusohjelmatavoitteet ovat yhteiskunnallista vaikuttamista. Järjestömme odottaa, että vuoden 2011 eduskuntavaaleissa korostetaan maksutonta korkeakoulutusta ja osaamisen tunnustamista palkkakehityksessä (s. 16). Muutospuheet herättävät odotuksia hetkestä, jolloin kaikki rauhoittuu. En usko sellaisen ajan koittavan. Voin tietenkin olla väärässä, joten muistakaa muistuttaa minua, kun seuraavan kerran luette muuttumattomien ja staattisten aikojen haasteista. Rauhallista kesää Simon Huldén vt. toiminnanjohtaja SIVUN KUVAT: LEENA LOUHIVAARA Puheenjohtajan mietteitä Velhojohtamista ja ruusuntuoksua työssäjaksamisen lääkkeeksi? Työeläkeratkaisu päätettiin jättää seuraavan hallituksen tehtäväksi. On jo todettu, ettei eläkeiän nostaminen yksin pidennä työuria. Eläketurvan tilastoraportin mukaan 35 % kaikista vuonna 2008 eläkkeelle siirtyneistä palkansaajista siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Vertailun vuoksi: Työeläkettä alkoi vastaavasti saada 42 %. Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa todetaan palkansaajien arvostavan kiireettömyyttä, hyvää työympäristöä ja turvattua työpaikkaa. Nämä seikat ovat selkeästi yhteydessä työssäjaksamiseen. Huomio on tärkeä erityisesti nuorten kohdalla, koska työuupumuksesta selviytyminen on pitkäaikainen prosessi. Tiedotusvälineissä on keskusteltu erilaisista Suomi nousuun ratkaisumalleista: On esimerkiksi pohdittu, millainen työympäristö saa meidät innostumaan ja aiempaa tehokkaammiksi. Korvaako virtuaalitodellisuus kasvokkain käydyn vuorovaikutuksen? Korvaavatko hymiöt ihmisilmeet ja kehon kielen? Lisääntyykö tuottavuus keskustelu- ja kohtauspalstojen lisääntyessä? Riittäkö uusien tilaratkaisujen luominen, taustamusiikki ja kukkaistuoksu itsessään virittämään yhteistyötä ja lisäämään työmotivaatiota? Työntekijää ei voida kuitenkaan siirtää pelinappulan tavoin luovuuden edistämiseksi. Siis, johtaminen on tärkeää. Kirjailija, hallintotieteilijä Harri V. Hietikko pohti vastikään Helsingin Sanomissa, mitä annettavaa fantasiaromaanin sankareilla ja velhojohtajilla on tosielämän pomoille ja vähän muillekin. Yksi hänen laatimansa Taru Sormusten Herrasta johtamisoppaan tärkeimmistä esikuvista on Tolkien-saagan älykäs, luotettava ja alaisiaan ymmärtävä harmaa velho Gandalf. Päälliköt ja konsultit eivät kuitenkaan ole olennaisimpia, ei edes myynti tai markkinointikaan. Toiminnallisen työn tekijät ovat Hietikon mielestä johtamisen tärkeimmät menestystekijät. Ette suinkaan olettane pärjänneenne seikkailuissanne pelkällä onnella. Luuletteko, että ne olivat vain teidän omaksi eduksenne. Herra Reppuli, olette hieno mies. Ja pidän teistä kovasti. Loppujen lopuksi olette kuitenkin varsin pieni ihminen todella suuressa maailmassa. Karismaattisen Gandalf-velhon lainaus voisi aivan hyvin kuvata työyhteisöä. Reilussa johtamisessa tarvitaan työyhteisöosaamista ja vuorovaikutustaitoja. Esimiestyöhön on varattava riittävästi aikaa ja resursseja. Kehityskeskustelukäytäntö korostuu. Esimies antaa arvon asiantuntijatyölle osoittaen henkilöstön työpanoksen ja työyhteisön tuloksen yhteyksiä. Työtä kehitetään yhdessä. Kuinka asiantuntija kehittää työtään, entä miten hän tutustuu työn suureen maailmaan? Täydennyskoulutusmahdollisuuksia tulee parantaa monipuolistamalla aikuiskoulutustarjontaa. Ammatillista kehittymistä voidaan tukea paikallisesti työurasuunnittelulla. Vapaaehtoisten työkiertomahdollisuuksien lisääminen edistää myös työssäjaksamista ja paljon peräänkuulutettua innostusta ja tuottavuutta. Myös työaikasuunnittelu sekä työaika- ja vuosilomapankkien käyttöönotto vaikuttavat selkeästi työmotivaatioon. Työssäjaksamiseen ei vaikuteta ainoastaan tilasuunnittelulla, ruusuntuoksuisella toimistolla tai johtajavelhoilla. Työyhteisön taika perustuu työntekijöiden ja esimiesten yhteisiin päämääriin. Sillä kuten Hietikko luonnehtii väitöskirjasta syntynyttä opastaan: Johtaminen perustuu käyttäytymismalleihin Siihen, miten toimitaan ja neuvotellaan yhdessä. Leena-Maija Talikka leena-maija.talikka@specia.fi 2 asiantuntija

3 Asiantuntija, ilmestynyt vuodesta 1991 Julkaisija: SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja: Simon Huldén Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 6500 SPECIAn toimisto Vt. Toiminnanjohtaja Simon Huldén Puh Kehittämispäällikkö Mikko Lehtonen Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Leena-Maija Talikka Puh leena-maija.talikka@ specia.fi Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh (toimistoaika ) jaana.honni@ akavan erityisalat.fi katja.kosonen@ akavan erityisalat.fi mary.luokkamaki@ akavan erityisalat.fi Jäsentiedot voi päivittää myös henkilökohtaisesti sähköisessä asioinnissa specialaiset/jasenmaksu/ Työttömyysturvaneuvonta ja etuudet Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo ISNN Lehti on Aikakauslehtien liiton jäsen Verkkosivuille lisättiin Luottamusmiesklubi välilehti + Järjestöalajäsen tiedote Luottamusmiesklubi vastaa jäsenten toiveisiin aiempaa monipuolisemmasta tiedottamisesta ja edunvalvonnasta. Tutustu luottamusmiesjärjestelmään sekä työsuhteen ehtoihin ja käsitteisiin. Työsopimusmalli on hyvä tarkistuslista ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Specialaiset järjestöalan työntekijät saivat Järjestöala-jäsentiedotteen toukokuun alussa. Mielenkiintoinen katsaus järjestöalaan on kaikkien luettavissa Luottamusmiesklubimme etusivulla. Akavalaisten ammattiliittojen laki- ja asiamiehet käsittelevät muun muassa paikallista sopimista sekä työ aika- ja ylityökysymyksiä. Luottamusmies, pyydä toimistolta klassisen musta tai veikeän oranssi luottamusmiesklubi- paita. Lähetä yhteystietosi ja kokotoiveesi toimisto@specia.fi. Kasvatustieteilijän osaamiskortti Humanistien osaamis - korttia suunnitellaan Lapin yliopiston ainejärjestö Lastu ry antoi hyvän ehdotuksen yksinkertaisesta, mutta tarpeellisesta koulutuksellisesta edunvalvonnasta. Heidän ajatuksestaan ja opiskelijoiden kommenteista muotoutui kasvatustieteilijän osaamiskortti. Siinä kerrotaan, millaisiin tehtäviin kasvatustieteellinen tutkinto valmentaa, missä kasvatustieteitä opiskellaan ja mitä kasvatustieteilijöiden osaamisesta on sanottu. Korttia jaetaan uusille opiskelijoille ja jäsenille sekä työnantajille esimerkiksi palkkasuosituksen välissä. Avaamme vastaavasti FMasiantuntijoiden työelämäosaamista, otamme mielellämme vastaan kehitysehdotuksia ja näkemyksiä alanne asiantuntijuudesta. Menestystä työelämässä Sovituin pelisäännöin Sekä palkansaaja- että työantajakeskusjärjestöt ovat julkaisseet Työmarkkina-avain verkkoportaalin: Sinne on koottu tietoa työ- ja virkasuhteen eri vaiheista. Verkossa kuvataan myös työhön liittyvät sosiaalietuudet sekä keskeinen työlainsäädäntö erillislakeineen. Sivusto onkin hyvä reilun työn käyntikortti. Uusittu vähimmäispalkkasuositus avuksi palkantarkistukseen tai kirjaukseksi työsopimukseen Kasvatustieteilijöiden uusi vähimmäispalkkasuositus on julkaistu tarkistetuin vaativuusryhmä-, osaamis- ja palkkatiedoin sekä raikkaan vihreällä grafiikalla. Kasvatustieteen kandidaatin vähimmäispalkkasuositus on nyt myös kirjattu. Palkkasuositus on voimassa Ensimmäisen vuoden yleiskorotukset ovat prosentin. Korotus on voimassa alkaen. Seuraavan vuoden korotusprosentti jätetään avoimeksi ja siitä ilmoitetaan mennessä. Vähimmäispalkkasuositusta käytetään palkan tarkistuksen apuna. Toisaalta työntekijä voi sopia työnantajansa kanssa työsopimuksella, että hänen palkkansa ja ansiotason kehityksensä määrittyvät SPECIAn vähimmäispalkkasuosituksen mukaan. Palkkasuositus postitetaan halukkaille. Kyselyt toimisto@specia.fi kuluvan kuun viimeiseltä viikolta alkaen. Se on luettavissa sähköisenä jäsenpalveluidemme kohdassa palkkaneuvonta. Jäsenuutisia asiantuntija 3

4 Järjestötyö on yksityistä, voittoa tavoittelematonta ja itsehallinnollista. Se on lähes aina arvoin ohjautuvaa ja tavoitteellisesti suunniteltua. Harvoin muist - etaan, että myös hyvänteke - väisyys-, nuoriso-, liikunta- ja esimerkiksi harrastejärjestöt sekä säätiöt työllistävät eri alojen asiantuntijoita ja tekevät pitkäjänteistä strategiatyötä. Korkeakoulutetut siirtyvät järjestöalan asiantuntijoiksi Järjestöväen juttu muksesta myös niiden suomalaisen puolesta, jotka toimivat järjestöissä vapaaehtoisesti. Järjestötyöntekijöiden ammattityö on sivistys- ja hyvinvointiyhteis - kunnan rakentamista Suomalaiset järjestöt työllistävät noin henkeä, joista jo on korkeakoulututkinto. Yli 600 specialaista työskentelee järjestöalalla. Jäsenistömme nimikkeitä ovat toiminnanjohtajat, järjestösihteerit, asiamiehet ja esimerkiksi projektikoordinaattorit. Kristillisdemokraattisen naisjärjestön toiminnanjohtaja Saara Ruokosen lausahdus kertoo paljon: Olen ainoa työntekijä. Hoidan siis aivan kaiken kahvinkeitosta ja tarjoiluista hallintorutiineihin ja korkeiden virkamiesten tapaamisiin. Risto Tolonen arvioi toiminnanjohtajuuttaan pilke silmäkulmassa: Emme ole palkkajohtajia. Varsinkaan sosiaali- ja terveysalan puolella emme ymmärrä rahan päälle. Hän kuitenkin osoittaa, miksi järjestötyö niin usein yhdistetään liiketoiminnan kanssa yksityissektoriksi työmarkkinoilla: Järjestöt tarttuvat sellaisiin asioihin, jotka eivät välttämättä ole taloudellisesti kannattavia. Meiltä odotetaan kuitenkin yksityisen sektorin tehoja. Specialaiset toimivat yli 250 erilaisessa järjestössä, joiden tehtävät vaihtelevat kuntoutuksesta ja mielenterveystyöstä ammatilliseen edunvalvontaan, poliittiseen vaikuttamiseen ja sosiaalipalveluihin. Järjestöalalla ei ole yhtä yhteistä ja yleissitovaa työehtosopimusta. Tavallisesti sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Työehtosopimuksen puuttuminen on yksi syy käytäntöjen vaihtelulle ja yhteisen kertomuksen puuttumiselle. Myös paikallinen sopiminen askarruttaa monia. Ne ovat järjestöalan edunvalvontahaasteita. 4 SSuomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri Juhana Harju luonnehtii järjestöalan olevan murroksessa: Järjestötyö aletaan nähdä vaativana asiantuntijatehtävänä uramahdollisuuksineen. Ajatukset järjestöistä puuhasteluna ja toimistotöinä alkavat vanhentua. Myös Akavan Erityisalat ry:n työmarkkina-asiamies ja järjestöalan neuvottelija Riikka Sipilä toteaa järjestöalan kehittyneen. Julkisen sektorin resurssien ollessa rajalliset järjestöt pystyvät keskittämään toimintaansa ja vaikuttamaan juuri niihin kysymyksiin, jotka ovat heille tärkeitä, Sipilä muotoilee. Järjestöt houkuttelevat korkeakoulutettuja asiantuntijatyön eduin, sillä järjestötyöntekijät arvostavat sekä mahdollisuutta kehittää itseä että vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Harjun mukaan järjestössä ei voi olla vain töissä Arvot on omaksuttava syvemmällä tasolla. Asiantuntijuus on järjestötyössä vasta pohja, jolle omaa roolia ja toimintakenttää lähdetään rakentamaan. Juuri uusien toimintatapojen rakentaminen on ammattimaistumisen merkki asiantuntijarekrytointien rinnalla. Järjestöharrastus toistuu yhä useammin keskusteltaessa korkeakoulutettujen työllistymiskokemuksista. Ei ihme, sillä esimerkiksi ammattiyhdistykset ja poliittiset järjestöt alkavat olla sekä tehtäviltään, palveluiltaan että palkoiltaan kilpailukykyisiä verrattuna julkisorganisaatioihin ja yksityisyrityksiin. Koska yhdistystä johtaa sekä ammattijohtaja että vapaaehtoisina valittu luottamushenkilöstö, toiminta tarjoaa kehittämishaasteita ja opinpaikkoja myös jäsenistölle. Aika monissa yrityksissä keskustelulle ei jää tilaa. Järjestössä asiantuntija pääsee seuraamaan ja osallistumaan asioihin pidemmällä aikavälillä. Järjestö on epämuodollinen työpaikka, jossa pääsee vaikuttamaan, päättää Harju puhuen kokeasiantuntija

5 Kenen työmatkoihin käyttämä aika korvataan, kuinka asiantuntijuus kehittyy projekteissa, miten kutsumus hinnoitellaan. Nämä kysymykset korostuvat vahvistettaessa järjestötyöntekijän asiantuntijaroolia ja turvattaessa reilu palkka reilusta työstä. Reilu palkka reilusta työstä Asenteemme, julkisorganisaatioiden palvelutarjonnan kehittyminen ja muun muassa johtamiskäytännöt vaikuttavat siihen, millaiseksi työympäristöksi järjestöala kehittyy. Toiminnanjohtajan ja luottamushenkilöiden yhteistyön parantaminen eli yhdistysjohtamisen duaalimallin kehittäminen korostuu. Työssäjaksamista on myös tuettava. Vaikkei (liike-)voitontavoittelu rasita järjestöjä, pitkiä työpäiviä, -matkoja ja viikonlopputöitä pidetään usein itsestään selvänä Työntekijän valintana. Järjestötyö ei kuitenkaan tarkoita kutsumuksen hyväksikäyttöä. Akavan Erityisalat ry:n toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki linjaa: Hyväntekeväisyys kuuluu vapaa-aikaan, ei työaikaan. Lopuksi, luottamus omaan osaamiseen ja kokemus siitä, että omaa työtä arvostetaan, syntyvät järjestötyöntekijöiden kohtelusta. Jos kiinnostuit järjestöistä työnantajana tai alana, saanet näkökulmia oheisten linkkien artikkeleista. Muista myös hakea SPECIAn luottamushenkilöksi alkusyksyllä ja lähettää hakemuksesi vaalivaliokunnalle. Lisätietoa järjestöalasta ja yhdistystoiminnasta Sivistysliiton kansalaisfoorumi Kansalaisvaikuttaminen ja järjestäytyminen kuvataan esimerkiksi verkkosivulla sivustolla on tutkittua tietoa järjestötoiminnankin tueksi Juha Heikkalan tutkimusraportti Työhyvinvoinnin käsikirja järjestöille (2009) tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen, Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n järjestöalan Extra Järjestöväen koti Akavan Erityisalat ry julkaisi Järjestöväen koti -nimisen tiedotteen alkuvuodesta Järjestöalalla työskenteleville jäsenille lähetetty tiedote sisältää liiton uutisia järjestöalan ammattilaisille ja kokoaa aivan erityisiä henkilökuvia. Specialaisista esittäytyvät toiminnanjohtajat Saara Ruokonen ja Risto Tolonen sekä koulutuspoliittinen sihteeri Juhana Harju. Oheiset haastattelukatkelmat on luettavissa kokonaisuudessaan liiton jäsenverkkosivuilta. Koulutuspoliittinen sihteeri Juhana Harju luonnehtii: Järjestöala muuttuu työympäristönä, mutta myös asiantuntijatyö perustuu yhdistyksen arvoihin. TIMO WRIGHT asiantuntija 5

6 TIMO WRIGHT Toiminnanjohtaja ei ole yksin SPECIAan järjestäydytään ammatti- ja/tai tutkintoperustaisesti. Vaikka filosofian ja kasvatustieteen maisterit korostuvat esiteltäessä yhdistystä, monet specialaiset kokevat esimerkiksi toiminnanjohtajuuden yhdistäväksi tekijäkseen. Yhdistykseemme kuuluu noin 100 toiminnanjohtajaa, ja heidän tutkintoopintonsa vaihtelevat yhteiskunta- ja valtiotieteistä terveystieteeseen sekä kaupan alaan. Koska monet toiminnanjohtajat ovat järjestöjensä ja säätiöidensä ainoat työntekijät, SPECIAn slogan Et ole yksin pukee myös heitä: Toisaalta et neuvottele yksin työehdoistasi, toisaalta olet tervetullut muiden specialaisten toiminnanjohtajien joukkoon. Olemme tavoitelleet arvoa myös Luottamusmiesklubimme nimessä. Toiminnanjohtaja on lähes aina yhdistyksen hallituksen alainen työsopimussuhteinen toimihenkilö. Hän huolehtii hallinnollisista, taloudellisista ja viestinnällisistä tehtävistä sekä strategisesta ja suunnitelmallisesta kehitystyöstä yhdessä luottamushenkilöjohdon ja toimikuntien kanssa. Toiminnanjohtajalla on johto- ja esimiesvastuu yhdistyksen muusta henkilöstöstä, esimerkiksi kouluttajista, lakimiehistä, psykoterapeuteista ja asiamiehistä järjestön toimialasta riippuen. Koska säätiöt ja yhdistykset tukevat näyttelytoimintaa, järjestävät koulutusta ja edistävät hyvinvointia, yhden alan asiantuntijuus ei useinkaan riitä. Toiminnanjohtajaksi rekrytoitavan koulutustaustan odotetaan usein vastaavan yhdistysten jäsenprofiilia tai toimialaa. Siitä huolimatta heidän työelämäosaamisensa versoo moneen suuntaan Työskentely oman alan hyväksi ei aina tarkoita oman alan työtä. Toisinaan kaivataan sitä perustyötä, jota varten on opiskeltu. Sen tähden ei ole harvinaista, että yksi toiminnanjohtaja kirjoittaa artikkeleja työnsä ohella toisen kerätessä tutkimushaastatteluaineistoa väitöskirjaansa ja kolmannen tavatessa toimintaterapia-asiakkaita. Kutoutuuko toiminnanjohtajan työtehtävien sekalaisesta seurakunnasta vuosikello vai tehdäänkö se mitä ehditään ja parhaiten osataan. Edustustehtäviä, sidosryhmätapaamisia, jäsentilaisuuksia, hallituksen kokouksia ja viestintäpalavereja Mitä muuta? Annetaan specialaisen Suvi Syrjän kertoa, millaista toiminnanjohtajan työ on poliittisessa järjestössä. Järjestöalan kuukausittaisia keskiarvopalkkoja (SPECIAn jäsenselvityksen mukaan) Suomessa on rekisteröityä yhdistystä ja säätiörekisteriin merkittyä säätiötä, järjestösektorin vastuullinen asiamies Riikka Sipilä tiivistää. Asiamies Järjestösihteeri Johtaja Projektikoordinaattori Projektipäällikkö Pääsihteeri Suunnittelija Tiedottaja Toiminnanjohtaja Tutkija asiantuntija

7 TUIJA HAUTALA Suvi Syrjä ehtii toiminnanjohtajan työnsä lisäksi osallistua muun muassa SPECIAn viestintätyöryhmään. Toiminnanjohtaja on hallinnon asiantuntija ja yhteis toiminnan kehittäjä Miksi kiinnostuit toiminnanjohtajuudesta? Toiminnanjohtajan työn monipuolisuus viehätti ehkä eniten. Kahta samanlaista päivää ei ole. Ja se, että yhdistyksen ajamat asiat ovat lähellä sydäntä. Olisi lähes mahdotonta tehdä tätä työtä, jos ei kokisi ajamiaan asioita tärkeiksi. Työ on myös hyvin sosiaalista, joten sosiaalisesta luonteesta on hyötyä. Teksti ja kysymykset: Mikko Lehtonen Kuinka kuvailisit järjestöäsi, mitä sen johtaminen tarkoittaa? Työskentelen poliittisessa järjestössä. Jokaisella puolueella on omat haasteensa ja ne vaihtelevat aiheittain ja alueittain. Työskentelen alueella, jossa edustamallani puolueella ei ole korkeaa kannatusta, joten haasteita on paljon, esimerkiksi ennakkoluuloisuus sekä politiikka että puoluettani kohtaan. Näiden ennakkoluulojen hälventäminen on työssäni tärkeää. Organisaatiomme on myös pieni ja taloudellisia resursseja vähän, joten mielikuvitusta ja luovuutta täytyy käyttää asiantuntija 7

8 Yhdistysten johtamiseen kuuluu asioiden, ihmisten ja talouden johtamista. Yhdistyksessämme se tarkoittaa muun muassa toiminnan kehittämistä, yhdistyksen kasvun tukemista, poliittisia linjauksia ja vaalikampanjoiden organisointia sekä taloushallintoa. Yhdistystämme johtaa hallitus, jonka valitsee yhdistyksen vuosikokous. Hallitusta johtaa puheenjohtaja, joka on lähin esimieheni. On tärkeää huolehtia lakisääteisistä asioista, kuten kokouksien koolle kutsumisista ja tiliöinnistä. Lisäksi yhdistysarkeen kuuluvat toiminnan suunnittelu, kannanotot sekä yhteydenpito jäseniin ja sidosryhmiin. Miten koulutuksesi ja harrastuksesi tukevat työtäsi? Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri. Vaihdoin pääainetta kahdesti ennen kuin löysin itselleni sen sopivimman. Olen opiskellut sosiologiaa, sivunaineitani olivat julkisoikeus ja hallintotieteet. Politiikan ymmärtäminen on yhteiskuntatieteilijänä helpompaa ja minulla on perustietämystä erilaisista poliittisista teemoista. Opinnoissani käsiteltiin monipuolisesti ja laajasti yhteiskunnallisia ilmiöitä. Ja näiden ilmiöiden kanssahan työskentelemme politiikassa päivittäin. Myös tiedonhakutaidoista ja suurien kokonaisuuksien hallinnasta on hyötyä. Julkisoikeuden opinnot helpottavat yhdistyslainsäädännön osaamista. Opiskelujeni alkuaikoina en tehnyt koulutustani vastaavaa työtä, vaan lähinnä lyhytkestoisia siivousalan töitä. Graduvaiheessa pääsin Vaasan yliopistoon sosiologian laitokselle tutkimusapulaiseksi. Tulin sen jälkeen nykyisen työnantajani palvelukseen toimien vuoden piirisihteerinä. Yhdistys oli tuttu, koska olin ollut mukana toiminnassa jo useamman vuoden hallituksen jäsenenä. Työskentely poliittisen järjestön toiminnanjohtajana edellyttää myös sitä tunteen paloa, minkä vuoksi luottamustoimintaakin tehdään. Toisaalta se on työtä muiden joukossa. Monet toiminnanjohtajan työtehtävistä ovat hyvin arkisia, erilaisten asiakirjojen kirjoittamista, kokousjärjestelyjä ja nettisivujen sekä sähköpostilistojen ylläpitoa. Koska yhdistyksen päätöksenteko on demokraattista, yhdistyksen nimissä ei voi antaa mitä tahansa lausuntoja. Joskus sitä tunteen paloa täytyy vähän pitää piilossakin. Mitä neuvoja antaisit toiminnanjohtajuudesta kiinnostuneille? Neuvona tuleville toiminnanjohtajille Tässä työssä täytyy olla omatoiminen, joustava ja sosiaalinen. Stressiä täytyy sietää. Työtehtävät eivät useinkaan jakaudu tasaisesti, vaan välillä on töitä todella vähän ja välillä taas todella paljon. Vapaaehtoisten kanssa työskennellessä täytyy muistaa, että he ovat vapaaehtoisia, joten hauskuus ja rentous täytyy säilyttää. Kuinka huolehdit jaksamisestasi? Huolehdin hyvinvoinnistani erilaisten harrastusten avulla ja viettämällä aikaa sekä perheen että ystävien kanssa. Olen hurahtanut frisbeegolfiin ja käsitöiden tekemiseen. Mahdollisuus keskustella vaikeista tilanteista esimerkiksi kollegoiden kanssa edistää työhyvinvointia. Kerro lopuksi esimerkki työpäivästäsi Aloitan työpäivän aamukahvilla ja sähköpostien lukemisella. Kuulun toiminnanjohtajana usealle eri tiedotuslistalle, joten saan sähköpostiini tiedotteita muun muassa kansanedustajilta, ministereiltä, mepeiltä ja puoluetoimistolta. Sähköposteihin kuluu joka päivä paljon aikaa. Vastaan kiireellisimpiin posteihin ja mietin, millaisia toimenpiteitä tiedotteet vaativat: Onko esimerkiksi tarpeellista ottaa paikallisesti kantaa johonkin ajankohtaiseen asiaan. Aamupäivä jatkuu sunnuntaisen vuosikokouksen asiakirjoja kirjoittaen. Päivitän nettisivuillemme uuden hallituksen tiedot ja lehdille lähettämämme tiedotteen. Teen sen jälkeen tulevaan puoluesihteerimme vierailuun liittyviä valmisteluja, varaan kokoustilan tarjoiluineen ja sovin haastattelusta lehdistön kanssa. Iltapäivällä on aikaa lounaalle keskustan kahvilassa, otan samalla mukaan postitettavat kirjeet. Vieläkin on paljon asiakirjoja, jotka täytyy lähettää kirjeitse ja sääntöjen mukaisesti allekirjoitettuina. Paikallisen päälehden poliittinen toimittaja soittaa minulle ja kyselee lisätietoja lähettämiini tiedotteisiin. Iltapäivällä tapaan yhdistyksemme puheenjohtajan ja keskustelemme tulevista asioista. Eduskuntavaaleihin on reilu vuosi ja ehdokasasettelu on käynnistynyt. Vaalivuosi tietää kiirettä yhdistyksellemme, joten täytyy miettiä tarkkaan aikatauluja, jotta kaikki tärkeät asiat tulevat tehdyksi ajallaan. Puhumme myös poliittisesti ajankohtaisista asioista ja pohdimme toimintaamme niiden suhteen. Päätän työpäiväni samalla tavoin kuin aloitankin sen eli tarkistan sähköpostit. 8 asiantuntija

9 Henkilöstötyön toiset kasvot Henkilöstötyöhön viitataan usein yleisakateemisten alojen, kuten historian ja kasvatustieteen, hallinnon asiantuntijatehtävinä. Organisaatio saa kasvatustieteilijässä sekä hallinnon asiantuntijan että kehittämistyöntekijän. Juttelin taannoin helsinkiläisopiskelijan kanssa, joka muistutti HR-työn olevan ainoastaan työnkuva muiden joukossa. Mitä kuuluu yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle ja kansalaistyölle? Kuka muistaa mainita kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen ajattelu- ja sivistysperinteet? Entä, missä kerrotaan järjestöalasta työnantajana? Keskustelu suuntasi jo luonnosteltua HR-artikkelia antaen aiheen myös keväisen jäsentiedotteen Järjestöväen jutulle. Henkilöstötyön toiset kasvot valottaa henkilöstöresurssiajattelua ja henkilöstötyötä työntekijän näkökulmasta. Ne nimeävät myös työpaikan hyviä käytäntöjä. Oletko koskaan osallistunut kehityskeskusteluun? Miksi yhteistoimintamenettely liitetään yhtä usein irtisanomisilmoitukseen kuin lakko pelkkään palkankorotuksen vaatimiseen? Tutustu henkilöstöpolitiikkaan ja henkilöstön rooliin kirjallisuuskatsauksin, henkilöhaastatteluin ja tietoiskuin. Henkilöstöjohtaminen ja -politiikka Henkilöstötyöllä tarkoitetaan työsuhteisiin, osaamisen kehittämiseen ja yhteistoimintaan liittyviä organisatorisia tehtäviä. Siitä luotiin erityinen asiantuntijuuden ala, kun henkilöstöresurssien johtaminen työntekijöiden ohjaaminen ja osaamisen kehittäminen eriytyi omaksi johtamisopikseen luvuilla. Se on myös esimerkki viimeaikaisesta henkilöstöjohtamisesta, joka erotetaan perinteisestä henkilöstöhallinnosta. Henkilöstöjohtaminen nähdään avustavien organisaatiotehtävien asemes- ta työyhteisön tuloksen, ilmapiirin ja osaamisen strategisena kilpailutekijänä. (Jarvis 1986, 23; Vanhala 1999, ) Henkilöstöjohtaminen jaetaan a) henkilöstöresurssien johtamiseen ja henkilöstöhallintoon, b) työyhteisöjen johtamiseen ja c) työelämäsuhteiden hoitamiseen. Organisaatio- ja työpsykologit jäsentävät henkilöstöresurssien johtamisen edelleen kolmeen tutkimusteemaan: a) henkilöstöresurssien johtamismuodot, b) henkilöstöjohtamisen yhteydet liiketoiminnan tuottavuuteen ja c) kyvykkyysajattelu. (Vanhala 1999, 205; Viitala 2009, ) Kyvykkyysajattelu loi henkilöstöjohtamisesta oppimispuheen, jossa henkilöstöön suhtaudutaan osaamisperusteisesti. Siihen sisältyy esimerkiksi lupaus työntekijän ja -teon vapautumisesta organisatorisesta valvonnasta, ja mielikuvia työelämänlaajuisista oppimismahdollisuuksista ympäröivät lumous ja loisto. Argyriksen ja Sengen tulkinnat organisationaalisesta oppimisesta ja oppivista yhteisöistä On Organizational Learning (1999) ja The Fifth Discipline: The Art and the Practice of the Learning Organization (1994) ansaitsivat 1990-luvulla bestseller -aseman, ja kesti kauan ennen kuin heidän malliansa alettiin problematisoida käytännön henkilöstötyössä. Henkilöstöpolitiikaksi kutsutaan henkilöstöjohtamista ohjaavia organisaatiokohtaisia ja lakisääteisiä periaatteita ja päämääriä. Esimerkiksi työaikakysy- Henkilöstötyö asiantuntija 9

10 mykset, lomakorvaukset ja henkilöstön edustajien kuuleminen yhteistoimintamenettelynä ovat lakeihin ja työehtosopimuksiin kirjattu henkilöstöpolitiikan osa. Henkilöstön määrällinen ja laadullinen suunnittelu, muutosturvan järjestäminen ja tiedottaminen kuvaavat organisaatiokohtaista henkilöstöpolitiikan toteutumista. Siten henkilöstöpolitiikka osoittaa, kuinka organisaatio pyrkii tavoitteiseensa ja kuinka se saavuttaa Schutzen (1992, 44) henkilöstölle asettaman tavoitteen: The ability to learn new ways of doing old things. (Helsilä 2002, 15; STK 1989, 58, 67, ) Ammattinimikkeet ja työtehtävät kuvataan usein samoin lyhentein. HR-alkuliitteet ja generalist -päätteet ovat yleistyneet, vaikka henkilöstöasiantuntijat vastaavat tyypillisesti yhdestä HR-prosessista. HRD (Human Resources Development/Training) henkilöstön kehittämisenä, HRA (Human Resources Audit) henkilöstöjohtamisen arviointina ja SHRM (Strategic Human Resources Management) strategisena henkilöstöjohtamisena ovat osaamisvaatimuksiltaan eriteltyjä HR-prosesseja ja -vastuita (Burton 1992, 221). Rationalisoidun työn ja humaanien arvojen suhde on yksi (käyttäytymistieteellisen) organisaatiotutkimuksen klassisista kysymyksistä. Henkilöstöjohtaminen tulkitaan ihmisjohtamisperinteenä pehmeäksi, kun taas henkilöstöresurssien johtamista luonnehditaan kovaksi HR(M-)ksi (Vanhala 1999, 205). Tavoitetaanko HR-työn kasvu- ja kehityspäämäärien tehokkuus- ja tuottavuusnormit samanaikaisesti henkilöstön (työ-)hyvinvoinnin kanssa? Ahonen epäilee sitä määritellen 1900-lukulaiseksi tabuksi uskotella ihmisille, että jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet saada samat oikeudet, kyvyt ja esimerkiksi uramahdollisuudet (2002, 25). Muiden muassa Vanhala (1999) arvioi artikkelissaan HR-etiikkaa edellä kuvattua laajempana arvokeskusteluna. Mikäli kiinnostuit henkilöstötyöstä, HR-käsitteistöstä, ajankohtaisesta akateemisesta keskustelusta tai omasta työntekijäroolistasi, tutustu esimerkiksi oheisiin julkaisuihin. Kirjallisuuskatsaus: Mikko Lehtonen ALAN OPPIKIRJALLISUUTTA JA ARTIKKELEITA Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n julkaisut: Ahonen, A Johtamisajattelun tuloksellisuus ja edistyvyys Arvoerimielisyydet jarruna. Työn Tuuli: Johtajuus Tuloksia lyhyellä vai pitkällä tähtäimellä? (1), Aikuiskasvatuksellisia näkökulmia henkilöstötyön taustoihin: Burton, L.E. (ed.) Developing resourceful humans. Adult education within the economic context. London: Routledge. & Schutze, H Human resource development: Education and the world of work. Teoksessa L.E. Burton (ed.) Developing resourceful humans. Adult education within the economic context. London: Routledge, Kriittinen HR(D) puheenvuoro: Fenwick, T Toward a critical HRD in theory and practice. Adult Education Quarterly. A Journal of Research and Theory 54 (3), Perusopas henkilöstötyöhön sekä työntekijälle että -antajalle: Helsilä, M Käytännön henkilöstötyö. Helsinki: Tammi. Klassikkoteos asiantuntijuudesta: Jarvis, P Professional education. London: Croom Helm. Monipuolinen artikkelikokoelma organisaatioteorioista ja käyttäytymistieteellisistä selitysmalleista: Kuusela, P. & Kuittinen, M. (toim.) Organisaatiot muutoksessa. Kuopio: UNI-press. HR-etiikka: Vanhala, S Henkilöstöjohtaminen eettisten haasteiden edessä. Liiketaloudellinen Aikakauskirja (2), asiantuntija

11 Hyvän henkilöstöhallinnon Teksti Tuija Heikkilä osaaja Anja Kyyrö on monen specialaisen tavoin kasvatustieteilijä, mutta hänen omin alansa on henkilöstöjohtaminen. Hän työskentelee F-Securen HR Managerina eli henkilöstöpäällikkönä. Anja Kyyrö, 40, on kotoisin Juankoskelta. Hän opiskeli Jyväskylässä, Mikkelissä ja Helsingissä ja asuu nykyisin Espoossa. Kahden lapsen kiireinen äiti harrastaa liikuntaa: juoksua, pyöräilyä, hiihtoa, zumbaa. Kyyrö valmistui Helsingin yliopistosta kasvatustieteiden maisteriksi, mutta hän opiskeli myös Helsingin kauppakorkeakoulussa pitkänä sivuaineena organisaatioiden johtamista. Henkilöstöpäällikön uratie oli siis jo varhain selkeästi viitoitettu. Minua on aina kiinnostanut bisneksen tekeminen ja yrittäminen. Lukioikäisenä pohdin jopa kauppakouluun hakemista. Elämä kuitenkin kuljetti muita teitä, Anja Kyyrö sanoo. Kyyrö hankki ensin itselleen opettajan pätevyyden ja auskultoikin, mutta halusi akateemisen tutkinnon ja hakeutui siksi opiskelemaan töiden ohessa kasvatustieteitä. Työputki on johtanut Kyyrön järjestelmällisesti porras portaalta eteenpäin hän aloitti kouluttajana ja valmistuessaan 2002 toimi HR-konsulttina. Niinpä halusin lukea kauppatieteitä ja opiskelin laitoksen kaikki henkilöstöhallinnon aineet ja osa-alueet. Minua kiinnostavat ihmiset ja heidän johtamisensa. Toinen mahdollinen, Kyyröä kiinnostava suuntaus olisi voinut olla myynti ja markkinointi. Myynnin parissakin olen työskennellyt. Olen tehnyt bisnestä yli kymmenen vuotta erilaisissa IT-alan tehtävissä, mutta lähinnä HR konsulttina ja toiminut muutamia vuosia myös tiimin esimiehenä. Konsulttina olin mukana myös tuottamassa uutta softaa. Kyyrön nykyisessä työssä asiakasnäkökulmasta ja esimiestyön tuntemisesta on pelkkää hyötyä. Opiskelustakin hän ottaa kaiken irti, sillä jälleen hän suorittaa työ ohessa tutkintoa. Suoritin Markkinointi-instituutissa 2005 henkilöstöpäällikön tutkinnon. Koska halusin päivittää, mitä sillä alueella on tapahtunut, ryhdyin 2008 opiskelemaan Vaasan yliopistossa kauppatieteiden maisterin tutkintoa. Kyseessä on kolmivuotinen EU-rahoitteinen koulutusohjelma, jossa pääaineena on PK-yrityksen johtaminen. Tähtäimessäni on valmistuminen vuoden kuluttua. Tehtävänä kokonaisvaltainen henkilöstöhallinto Anja Kyyrö on nyt kolmatta vuotta F-Securen HR Manager eli suomeksi henkilöstöpäällikkö. F-Secure on suomalainen ja samalla kansainvälinen menestysyritys. Henkilökuntaa on noin 800, siitä Suomessa noin 400. Yrityksen henkilömäärä on kasvanut hengen vuosivauhtia asiantuntija 11

12 Toimin bisneksen tukena. Omakohtaisesta esimiestyön tuntemuksesta on ollut tässä roolissa hyötyä. Työ on haasteellista ja palkitsevaa, ja viihdyn siinä hyvin. Kyyrön työtä on kokonaisvaltainen henkilöstöhallinto: rekrytoinnit, valintojen arvioinnit, työsopimukset, alan lainsäädännön seuraaminen, palkat ja palkitseminen, henkilöstön kehittäminen, strategian jalkauttaminen toimintojen kautta bisnekselle sekä esimiesten tuki. Alaisia hänellä ei nykyisessä asiantuntijatehtävässään ole. Työni painottuu rekrytointeihin. Siihen kuluu työajastani neljännes, ellei enemmänkin. Esimiehet vastaavat rekrytoinneista, mutta HR:n rooli on avustaa siinä ja olla mukana päätöksenteossa. F-Seucuren brändilupauksen myötä myös yrityksen HR-toiminto on palveluorganisaatio, jolla on asiakkainaan esimiehet ja työntekijät, F-Securen kielellä fellow t. Yrityksen hyvä maine vaikuttaa siihen, että hakijoita ja avoimia hakemuksia on paljon, myös ulkomailta. Suomen kielen osaamista ei vaadita, koska yrityksen työkieli on englanti. Niinpä Kyyrökin hoitaa myös rekrytointeja toisiin maihin. Rekrytointi on aina haasteellista On pyrittävä huomioimaan rekrytoitavan henkilön sopivuus omaan organisaatioon ja yrityksen kulttuuriin. Tällöin on otettava huomioon niin käyttäytymiseen liittyvä kuin tekninen osaaminen. Usein rekrytoidaan vain teknisten avujen vuoksi, mutta työntekijä joudutaankin sitten irtisanomaan käyttäytymisestä johtuvista syistä. Käyttäytymisongelmia Kyyrön mukaan ovat nykyisin esimerkiksi luvattomat poissaolot tai yrityksen sääntöjen noudattamatta jättäminen. Myös tiimityötaidoissa on hiomista, kuten se pystyykö työntekijä arvioimaan asioita toisten ja yrityksen näkökulmasta vai vain omasta perspektiivistään. Monesti päätökset voivat näyttää yksilön näkökulmasta katsottuina huonoilta, mutta meillä ei ole useinkaan tietoa päätöksiin johtaneista taustoista. Kokonaiskuva puuttuu. Hyödylliset kehityskeskustelut Kehityskeskusteluja F-Securessa käydään kerran vuodessa, keväällä, ja syksyllä tarkastellaan tilannetta. Niiden lisäksi F-Securen vuosikellossa on myös mm. esimiesten arviointikysely. Kehityskeskusteluprosessissa esimies arvioi tehtäväkuvauksen avulla työtehtävän vaatimat tekniset taidot ja työntekijän käyttäytymistaidot, sekä sen, mikä on nykyinen taso ja mikä olisi tavoitetaso. Näin saadaan näkyviin työntekijän kehitysalueet. Työntkijälle laaditaan henkilökohtainen kehityssuunnitelma, jossa pohditaan, millä menetelmillä hän voi kehittyä. Kehittämistoimenpiteissä ulkoisen koulutuksen painoarvo 10 %, kun taas työssä oppimisen 70 %. Loppu on henkilökohtaisia ominaisuuksia. Mitä kokeneempi työntekijä on, sitä vähemmän muodollinen koulutus lisää hänen kompetenssiaan, ellei kysymyksessä ole esimerkiksi jonkin uuden ohjelmointikielen tai sertifikaatin suorittaminen. Kehityskeskustelut on koettu F-Securessa erittäin hyödyllisiksi. Yksi osa vuorovaikutteista keskustelua on hyvinvointi. Siinä selvitetään esimerkiksi kuinka työntekijä voi, mistä hän työssä pitää ja mistä ei ja kuinka esimerkkinä olleita asioita voidaan parantaa ja mihin osa-alueisiin työntekijä voi itse vaikuttaa. Avoimesti puhutaan myös niin onnistumisista kuin epäonnistumisista. Jos esimies-alaissuhde ei toimi, on mietittävä kehittämiskeinoja tai pohdittava muita ratkaisuja. Toimiva ja avoin YT-neuvottelukunta Anja Kyyrö on myös mukana F-Securen yhteistoimintamenettelyjärjestelmässä. Vedän YT-neuvottelukuntaa, jossa on tällä hetkellä viidestä seitsemään jäsentä: pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettuja eri osastoilta. Kokoonnumme säännöllisesti kerran kuukaudessa. Esityslistalle tuodaan käsiteltäväksi henkilöstölle tärkeitä asioita. Ne liittyvät vaikkapa ohjeistuksiin, palkitsemiseen tai työterveyshuoltoon. 12 asiantuntija

13 Yrityksen YT-neuvottelukunta toimii Kyyrön mukaan erittäin hyvin. Olen tyytyväinen sen henkeen ja avoimeen keskusteluun. Asioista voidaan olla eri mieltä mutta ei mennä henkilökohtaisuuksiin. Yhdessä etsitään ratkaisua, ja jos sitä ei löydy, asia siirretään seuraavaan kokoukseen. Olennaista on yhteistyö pääluottamusmiehen kanssa. Kyyrön mukaan F-Securessa arvostetaan henkilöstöä. Se ei ole vain sanoja, vaan tekoja. Henkilöstöä palkitaan työstä ja onnistumisesta mutta tuetaan myös ikävissä tilanteissa. Henkilöstöä kuunnellaan, ja se on F-Securessa mukana kehittämässä mm. työaikajärjestelmää. Organisaatiossamme voi myös vaihtaa tehtävistä toisiin, joten työurat pitenevät. Hyvä ilmapiiri on tärkeää. Tiimeissä ihmiset sitoutuvat myös toisiinsa ja siten työpaikkaan. F-Securessa ei työntekijöillä ole omia työhuoneita, vaan avokonttori ja tiimihuoneita. Näin matalassa organisaatiossa tieto kulkee näin yli osastorajojen nopeammin ja suorempaan ja vältetään hierarkisuutta. Kun kaikki ovat asiantuntijoita, ei esimies voi olla jalustalla. Henkilöstöllä on mahdollisuus etätyöhön ja joustavat työajat tehtävistä riippuen. Pientä ylimääräistä hyvää on ilmainen aamiainen maanantaisin ja tarjolla olevat hedelmät. Liikuntaa tuetaan, hyvinvointialueella on tilat terveydenhoitajalle ja hierojalle. Työpaikan pelihuonekin on mietinnässä. Kyyrö uskoo, että Suomessa yritykset yleensäkin huolehtivat henkilöstöstään. PK-yrityksissä henkilöstö pääsee varmasti vaikuttamaan paremmin, ja palkitseminen voi olla laajempaa ja monimuotoisempaa. Isoissa pörssiyhtiöissä sen sijaan palkitseminen on tasalaatuisempaa. Meillä Suomessa ei ole käytössä bonuksia palkitsemisessa samalla tavalla kuin ulkomailla. Muualla bonusjärjestelmät on kehitetty pidemmälle. Verotuksellisista syistä meillä ei ole olemassa tapaa, millä esimies voisi kiittää alaistaan. Verolainsäädäntömme on tehnyt käytännössä mahdottomaksi jopa alle 25 euron tavaralahjat, sillä niistäkin pitää maksaa vero. Muualla esimies voi antaa hyvälle työntekijälle vaikkapa ravintolalahjakortin ilman, että se vaikuttaa työntekijän henkilökohtaiseen verotukseen. Ay-järjestöt ajamaan tasa-arvoisempaa palkkaa Anja Kyyrö on ollut SPECIAn jäsen jo kymmenen vuotta ja kulunut Akavaan sitä ennenkin. SPECIAan hänet houkutteli liiton iso kasvatustieteilijöiden jäsenjoukko. Kun työtehtäväni muuttuivat koulutuspäällikön tehtäviin, ei minulla ollut enää liittoa ajamaan asioitani. SPECIAan olen ollut tyytyväinen, hän kiittelee. Kyyrö on ehtinyt nähdä liiton kehittymisen. Sen näkee Asiantuntijaa seuraamalla. Ilokseni olen huomannut, että SPECIA on mennyt modernimpaan suuntaan. Edut ovat parantuneet ja koulutustarjonta laajentunut. Eikä koskaan voi tietää, milloin tarvitsee juridista apua. Palkkaeroihin ja tasa-arvoisempaan palkkaukseen vaikuttaminen Akavan kautta on Kyyrölle tärkeää. Haluaisin SPECIAn ajavan näitä asioita, koska järjestö on naisvaltainen. Liitot ovat pitäneet liian vähän ääntä naisten ja miesten palkkaeroista. Se on vaikea ja kipeä kysymys. Toinen Kyyröä huolestuttava asia on naisten urakehitys. Edelleenkin uralla eteenpäin haluaville naisille on lasikatto kohoamisen esteenä. Monesti sanotaan, että naiset eivät halua edetä uralla, mutta kyllä meitä eteenpäin pyrkiviä on. Kyyrö ei ole kokenut ristiriitaa siinä, että hän on henkilöstöjohtaja ja kuuluu itse ay-järjestöön. Ei sillä ole merkitystä kuka kuuluu ja mihin liittoon. F-Securessa on käytössä tyypillinen, yleissitova palvelualojen TES, joten ristiriitaa ei ole. Nykysukupolvelle menneiden vuosikymmenten ay-järjestelmän poliittisen aspektin tilalle on tullut individualismi. Nyt ay-järjestöön sitoudutaan opiskelun ja ammattitutkinnon viitoittamana hakemaan perusturvallisuutta työttömyyden varalta asiantuntija 13

14 Kehityskeskustelu toimimaan Kehityskeskustelut ovat jo vuosia olleet olennainen osa henkilöstöhallintoa ja työyhteisön vuorovaikutusta. Tarkoituksena on kehittää esimiehen ja alaisen yhteistyötä, työyhteisön toimivuutta ja ilmapiiriä sekä alaisen osaamista, tehtäväkenttää ja jaksamisen edellytyksiä. Toimivalla kehityskeskustelulla on suuri merkitys kaikille. Huonosti, valmistautumatta ja välinpitämättömästi hoidettu pahentaa esimiehen, alaisen ja koko työyhteisön toimimatonta yhteistyötä entisestään. Teksti Tuija Heikkilä Kehityskeskusteluun on ensiarvoisen tärkeää valmistautua. Niinpä usein on käytettävissä lista keskustelussa käsiteltävistä kysymyksistä sekä esimiehen että alaisen etukäteen pohdittavaksi. Kehityskeskustelussa käsiteltäviä asioita voivat olla: 1. Edellisen kehityskeskustelun jälkeinen kausi (palaute ja arviointi alaisen suoriutumisesta, tulokset ja tavoitteiden saavuttaminen, mitä kokemuksista voi oppia) 2. Tulevan kauden tehtävät, tavoitteet ja toimintasuunnitelmat 3. Alaisen työn, työtilanteen ja toimintaedellytysten kehittäminen 4. Työyhteisön toimivuuden ja ilmapiirin kehittäminen 5. Alaisen osaamisen kehittäminen 6. Esimiehen johtamistavan sekä esimiehen ja alaisen yhteistyön kehittäminen 8. Kehityskeskustelun yhteenveto: kerrataan sovitut asiat ja sovitaan seurannasta 9. Käydyn kehityskeskustelun arviointi Kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä alaisen työtä, työtilannetta, osaamista ja näiden kehittämistä koskevia säännöllisin välein käytäviä keskusteluja. Kehityskeskustelussa alaisen tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena. Keskityskeskustelun on johdettava tulevaisuuden käytännön toimenpiteisiin, hyötyyn. Lähtökohtana kehityskeskusteluun on työntekijän työ- ja tehtäväkuvaus. Etenkin suurilla työnantajilla on kehityskeskusteluja varten omat, vakiintuneet mallinsa, ohjeistuksensa ja lomakkeensa. Myös netissä on runsaasti ohjeita, lomakepohjia ja keskustelua kehityskeskustelujen järjestämisen tueksi. Toisaalta kehityskeskustelulle on organisaation sanelemat puitteet, kuten säännöllisyys ja käytetty lomakkeisto, toisaalta on kyse vuorovaikutteisesta tapahtumasta, johon vaikuttaa voimakkaasti keskustelun sävy ja ilmapiiri. Kehityskeskustelu pohjaa arvoihin; organisaation, esimiehen ja alaisten. Onnistunut kehityskeskustelutilanne on häiriötön, kiireetön ja pakoton, ilmapiiriltään positiivinen. Katso myös: Aarnikoivu, Henrietta: Aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu. Kauppakamari, 2010 Ronthy-Österberg, Marika: Kehityskeskustelun opas. Tietosanoma, 2004 Valpola, Anneli: Onnistu kehityskeskus telussa. WSOY, asiantuntija

15 Yhteistoimintamenettely pelottava peikko vai toimiva työkalu Työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoimintamenettelyssä käsitellään työsuhteen oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Pakollisesta yhteistoimintamenettelystä on säädetty yhteistoimintalailla. Teksti Tuija Heikkilä Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun yhteistoimintalain (334/2007) tarkoituksena on edistää yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia menettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista. Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää. Ennen kuin työnantaja tekee päätöksen yhteistoimintaa edellyttävistä asioista, on sen neuvoteltava työntekijöiden kanssa muutosten perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista. Näin yhteistoimintamenettelyllä edistetään työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin, omaa työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä koskeviin päätöksiin ja vähentää siten mahdollisia konfliktitilanteita työpakalla. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on myös tiivistää työnantajan ja henkilöstön sekä työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa työntekijöiden aseman parantamiseksi sekä työsuhdemuutoksissa uudelleentyöllistymisen tukemiseksi. Työntekijöitä yt-neuvotteluissa edustavat luottamusmiehet, työnantajaa henkilöstöhallinnon edustajat. Osallistujamäärästä eli ole määrätty. Työnantajan on annettava esitys yt-neuvotteluista kirjallisesti kuusi tai kahdeksan päivää ennen ensimmäistä neuvottelukertaa. Työntekijöiden pyytäessä yt-neuvotteluja, työnantajan on annettava neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus, miksi ytneuvottelut eivät sen mielestä ole tarpeen. Yhteistoimintalain mukaan yt-järjestelmää on käytettävä seuraavissa tilanteissa: jatkuva tiedotusmenettely tiedotus ennen yt-neuvotteluja tehostettu tai erityistehostettu neuvottelumenettely toimintasuunnitelma ja toimintatarpeet sopimusmenettely ja ehdollinen sopimusmenettely (työsäännöt ja yhteistyökoulutus) Yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita voivat olla: yrityksen tai sen osan toiminnan lopettaminen, liikkeen luovutus tai tytäryhtiöittäminen sekä yhtä tai useampaa henkilöä koskevat irtisanomiset tai lomautukset olennaiset töiden järjestelyyn ja työtehtäviin vaikuttavat päätökset, kuten osa-aikaistamiset työhönoton periaatteet ja ulkopuolisen työvoiman käyttö työntekijöiden yksityisyyden suoja, koulutus ja yrityksen sosiaalitoiminta Henkilöstön vähentämistä, lomauttamista tai osaaikaistamista koskevat yt-neuvottelut katsotaan toteutuneiksi, kun asiasta päästy sopuun. Mikäli neuvoteltavasta asiasta ei ole syntynyt sovintoa, yt-neuvottelut tulkitaan pidetyiksi, kun muutoksista on neuvoteltu vähintään kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla neuvotellaan muutosten perusteista, toisella mahdollisuuksista rajoittaa vähennyksiä tai vaikuttaa niihin koulutuksella. Neuvotteluaika on vähintään viikko, mutta ellei sopimusta synny, vähintään kuusi viikkoa jos muutos on johtamassa ainakin kymmenen henkilön osa-aikaistamiseen, irtisanomiseen tai lomautukseen yli 90 päiväksi. Katso myös: Hietala, Harri: Uusi yhteistoimintalaki käytännössä. Talentum, 2007 Yhteistoimintalaki käytännönläheisesti. Helsingin seudun kauppakamari, 2007 Äimälä, Markus: Yhteistoimintalaki. WSOYpro, asiantuntija 15

16 Reilu palkka reilusta työstä SPECIAn hallitus keskusteli yhdistyksen edunvalvonnasta ja koulutuspoliittisista tavoitteista alkukeväällä. Luottamushenkilöstö valitsi neljä päämäärää ja päätti, että ne viedään terveisinä myös Akavan valmistelemiin hallitusohjelmatavoitteisiin. Haluamme, että 1. reilusta työstä maksetaan reilu palkka; Korkeakoulutuksen arvostuksen ja yhdenvertaisuuden on näyttävä palkassa. 2. osaamisen kehittäminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi jäsentemme työtä. 3. työllistämiskeinot ovat aiempaa monipuolisemmat; työnantajia on sitoutettava, jotta esimerkiksi oppisopimustyyppisen korkeakoulutuksen saavutettavuus paranee. 4. maksuton korkeakoulutus ja oikeus kattavaan aikuiskoulutukseen säilyvät. Esimerkki reilusta palkasta reilusta työstä SPECIAn hallitusohjelma - tavoitteet kevään 2011 eduskuntavaaleissa Työharjoittelumäärärahoja ei enää korvamerkitä yliopistoille uuden yliopistolain mukaisessa rahoitusjärjestelmässä, vaan ne sisältyvät perusrahoitukseen. Yliopistot jakavat määrärahoja harjoittelua varten siten haluamallaan tavalla yliopiston sisällä. Osa opiskelijoista on joutunut ja toiset ovat vaarassa joutua uudistuksen maksajiksi. SPECIA otti yhdessä Akavan Erityisalat ry:n kanssa kantaa yhteen esimerkkitapaukseen maaliskuussa. Toiveemme on, etteivät palkattomat, mutta opetusohjelmiin sisältyvät työharjoittelut yleisty myös kasvatustieteellisillä ja humanistisilla aloilla. Siksi tilanteeseen oli syytä puuttua välittömästi ja toimia ennakoivastikin. Työharjoittelun palkkakulut on edelleen jaettava yliopiston ja työpaikan kesken. Mielestämme harjoittelumäärärahat on pidettävä vähintään vuoden 2009 tasoisina kaikissa koulutusohjelmissa. Kokopäiväisen työharjoittelijan kuukausipalkan on oltava vähintään 1052 euroa. Lue lisää Akavan Erityisalat ry:n uudistetusta työharjoitteluoppaasta tai tilaa Epätyypillinen (työsuhde-)opas -julkaisutilauslomakkeella. Miksi työharjoittelu on tärkeää? Työharjoittelu on keskeinen osa yliopisto-opintoja. Se on monelle opiskelijalle ensimmäinen ja mahdollisesti ainoa kosketus oman alan työhön ennen valmistumista. On kaikkien etu, että korkeakoulutetut työllistyvät nopeasti oman alansa työtehtäviin. On helposti osoitettavissa, että oman alan harjoittelu- ja työkokemus auttavat työllistymisessä. SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry on esimerkiksi julkaissut kaksi kasvatustieteen maistereiden työllistymistä ja työelämäosaamista arvioivaa tutkimusta, jotka perustelevat työharjoittelukokemusta muun muassa seuraavasti. Työharjoittelu on 80 % tutkimukseen osallistuneista ensimmäinen oman alan työpaikka. Tutkittaessa kasvatustieteilijöiden työllistymiskokemuksia ilmenee, että 80 % mielestä kasvatustieteellisellä koulutuksella ei työllisty ilman työkokemusta. (SPECIAn julkaisu 1/2008.) Toisaalta haastattelut kasvatustieteilijöiden työnantajat kokevat harjoittelun hyväksi työsuhteen perustaksi (SPECIAn julkaisu 1/2010). SPECIAn julkaisussa itseä kehittävä työote, työyhteisöosaaminen ja opitun siirtäminen tulkitaan kasvatusalan asiantuntijoiden ydinosaamiseksi. Miksi työharjoittelun pitää olla palkallista? 16 Palkaton harjoittelu osoittaa, etteivät yliopisto ja työnantaja arvosta harjoittelijan osaamista, eikä harjoittelussa opittua. Palkka on opiskelijalle merkityksellistä paitsi taloudellisesti, myös osaamisen tunnustamisen ja arvostamisen takia. Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA on peräänkuuluttanut harjoittelun laatua ja palkallisuutta jo useita vuosia. Työharjoittelulla kasvateasiantuntija

17 taan myös luottamusta alan valintaa kohtaan. Oman alan asiantuntijuus alkaa samanaikaisesti kehittyä. Oikeudenmukainen osaamisen hinnoittelu, eli palkkaus edesauttaa kasvatustieteellisten ja humanististen tutkintojen arvostuksen ja tunnettuuden lisääntymistä. Työnantajat tunnustavat työharjoittelun myös keskeiseksi rekrytointiväyläksi, ja sitä kautta välittyy tietoa koulutuksellisesta, kielellisestä ja kulttuurisesta osaamisesta. Teksti: Mikko Lehtonen Hallitusohjelmatavoitteet: SPECIAn hallitus Tutkitusti sekä humanisteille että kasvatustieteilijöille Työssä oppimisen ja akateemisen perehtyneisyyden yhdistämisetuja selvitetään myös Opiskelijajärjestöjen keskussäätiön vastajulkaistussa tutkimuksessa Kyllä sitä osaa ja pärjää Yliopisto-opiskelijoiden harjoittelukokemukset yleisillä akateemisilla aloilla. Se on julkaistu myös sähköisesti säätiön verkkosivuilla Kandidaatin palkkasuositus Jos olet suorittanut kandidaatin tutkinnon, realistinen palkkapyyntö on 90 % tehtävän vähimmäispalkasta. Suositus ei koske korkeakoulututkintoon sisältyvää pakollista työharjoittelua asiantuntija 17

18 Koulutuspoliittinen näkökulma Juostaanko seuraavaksi lukioissa ja ammatti kouluissa? Opetusministeriö julkaisi koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistion Ei paikoillanne, vaan valmiit hep! (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:11) maaliskuun 18. päivänä. Sosiaalisissa medioissa ja opiskelijajärjestöjen kahvipöydissä kyseltiin seuraavana päivänä: Minkä vuoksi pääsykokeet halutaan poistaa hakumenettelystä? Entä, mitä tarkoittaa: Työryhmä ehdottaa ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen perusteellista uudistamista. Poliittiset puolueet, yliopistojen henkilöstö ja valmennuskoulutusjärjestävät osallistuivat keskusteluun myöhemmin keväällä. Tässä kirjoituksessa tiivistetään työryhmän ehdotukset ja kuullaan yhden specialaisen mielipide aiheesta. Osaaminen, laatu ja rahoitus selvityksen motiiveina Selvityksen tarkoituksena on pohtia korkeakoulutuksen rahoitusta ja sitä, kuinka korkeakoulutettu osaaja saadaan joustavasti ja joutuisasti työelämään. Valmistumisajan lyhentäminen ei ole ainoa tavoite, vaan myös koulutusmäärät tulee sovittaa aiempaa kestävämmin työmarkkinoiden osaamistarpeisiin. Koulutustarjonta ei ole kaikilla aloilla kyennyt vastaamaan ammatti- ja koulutusrakenteen muutokseen. Esimerkiksi viestintäja informaatioalalla nähdään olevan ylitarjontaa. Työryhmän mielestä nyt on hyvä aika tarkistaa työtehtävin kelpoisuusvaatimuksia (ja niitä vastaavia tavoitetutkintoja). Täydennys- ja aikuiskoulutuksena käytetty korkeakoulutus ei saa työryhmän mielestä heikentää ensikertaa korkeakouluun pyrkivien aloitusmahdollisuutta. Jo yhden korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnitellaan oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta, erityisopintoja ja muun muassa avointen yliopistojen opintoja oman osaamisen kehittämiseksi. Koulutukseen ohjaamisen ja korkeakoulujen rahoitusjärjestelmien muutostavoitteena on sitoa koulutuksen tuloksellisuus, tavoitteellisuus ja laatu toinen toisiinsa, ja siten tukea tavoiteajassa valmistumista. Rahoitusmallien uudistamisen toivotaan profiloivan yliopistoja poistaen samanaikaisesti päällekkäisyyttä koulutustarjonnassa. Opintopisteiden ja tutkintojen suorittamisnopeuden hinnoittelu on osa työryhmän ehdotusta rahoitusjärjestelmäksi. Suomalaisten koulutusketju venyy Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden keskimääräinen opiskeluaika on melkein vuoden pidempi kuin muissa OECD-maissa. Yhdeksi syyksi tunnistetaan mahdollisuus sovittaa työ ja opinnot toinen toisiinsa Rahoittaa opintoja työllä. Selvityksen mukaan yli puolet korkeakouluopiskelijoista työskenteli opintojensa ohella vuonna Suomalaiset aloittavat opintonsa myöhään suhteessa verrokkimaihin, minkä vuoksi myös valmistumisikä on korkea. Joka kolmannen korkeakouluopinnot keskeytyvät. Opinto-ohjausjärjestelmän kehittäminen kytkeytyy koulutusketjuajatteluun sekä kattavan ja saavutettavan aikuiskoulutuksen kehittämiseen. On tuettava lukiolaisen ja ammattikoululaisen siirtymistä korkeakoulutukseen. Ollaan huolissaan siitä, että koulutusketju katkeaa puutteellisen tiedon, kannustuksen ja ohjauksen vuoksi. Työryhmä ehdottaa jatko-opintosuunnitelman työstämistä ennen opintojen päättämistä. Opinto-ohjauksesta toivotaan aiempaa henkilökohtaisempaa. Toisaalta työ- ja elinkeinoministeriö yrittää parantaa korkeakoulutuksen houkuttelevuutta ja tiedottaa koulutuksen merkityksestä koko ikäryhmälle esimerkiksi yhdessä puolustusvoimien kanssa (kutsuntajärjestelmän kautta). Työ- ja elinkeino- sekä opetusministeriö selvittävät, miten niin kutsuttu pakkohaku vaikuttaa opintoihin hakeutumiseen ja niiden läpäisemiseen. Työttömyysturvalaki edellyttää, että työmarkkinatuen saamisen ehtona on aktiivinen hakeutuminen koulutukseen. 18 Ylioppilastutkinnon merkitys korkeakouluille voi heikentää lukioiden toimintakykyä Työryhmä perustelee ehdotustaan ylioppilastutkintoperustaisesta hakumenettelystä sillä, että se madaltaa kynnystä aloittaa opinnot (heikentäen sosioekonomiasiantuntija

19 sesta tai alueellisesta eriarvoisuutta). Vuoden 2006 ainereaalikoeuudistus tähtää (jatko-)opintojen varhaiseen suuntaamiseen. Työryhmä ei ole kuitenkaan täysin yksimielinen ylioppilastutkinnon merkityksestä ainoana valintakriteerinä korkeakoulutukseen: Pelkoina ovat arvosanojen korotuskierre, opiskeluaikojen pidentyminen ja opiskelijoiden väsymys, toisaalta pelätään ainekohtaisten valmennuskurssien siirtymistä lukioja ammattiopetukseen. Työryhmä ehdottaa kuitenkin, että ensikertaa hakevat opiskelijat usein lukio- ja ammattikoululaiset valitaan korkeakoulutukseen omana ryhmänään. Suoria todistusvalintoja lisättäneen. Yliopistolehtori pohti osuvasti Helsingin Sanomissa huhtikuun 19. päivä: Vanhenevatko ylioppilastutkinnon arvosanat, eikö pääsykokeiden tehtävä ole arvioida hakijan tämänhetkistä osaamista ja tarjota toisia mahdollisuuksia? Koulutustarjonta on nykyisellään pirstaleinen Kokoaako ehdotettu hakumenettelymuutos kuvan? Halu vähentää hakukohteiden määrää ja siirtää haku esimerkiksi tiedekuntien kokoisiksi yksiköiksi koetaan tärkeäksi, jotta uudelleenhakeminen ja opintojen keskeyttäminen vähenevät. Toisaalta sen odotetaan takaavan opiskelijalle rauhaisan mahdollisuuden valita oma koulutuspolku tietoisesti järjestelmän sisällä ja sisältä. Suora oppiainehaku halutaan siten poistaa. Opiskelupaikan jo saaneille halutaan tarjota aiempaa parempia siirto- ja hakuväyliä oppiaineesta ja koulutusohjelmasta toiseen. Onhan kyse oppimisen tukemisesta Työryhmä valottaa korkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntiä useista näkökulmista. Työ ei ole hyödytöntä, päinvastoin. Se on monen opiskelijan toimeentulon kannalta välttämätöntä, toisaalta se olennaista esimerkiksi kaupan alalla. Työryhmä kysyy: Jos opiskelijat voisivat keskittyä päätoimisesti opintoihinsa, voitaisiinko esimerkiksi kaupan alan työt uudelleenjärjestellä työttömyyden vähentämiseksi? Korkeakouluihin ehdotetaan muun muassa stipendijärjestelmää, joka kannustaisi valmistumaan lainsäädännön mukaisessa tavoiteajassa. Organisaatio- ja kasvatustieteellisestä kirjallisuudesta opittu osaamispuhe välittyy työryhmän muistiossa. Se antaa arvon osaamisen tunnistamiselle, tunnustamiselle ja elinikäisen oppimisen eetokselle. Korkeakouluihin ehdotetaan esimerkiksi näyttötutkintojärjestelmää. Näyttötutkintotyyppistä korkeakoulutusta annetaan jo nyt. Työryhmä haluaa jäsentää tutkinnot osaamisperusteisesti. Siirtyykö näkökulma siten tutkinnon merkityksestä sen sisältöön? Miten puhetavan muutos vaikuttaisi esimerkiksi henkilöstörekrytointeihin? Työryhmä viittaa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön selvitykseen korkeakouluopiskelijoiden uupumuksesta. Se ei ole lisääntynyt 2000-luvulla, mutta vaihtelee alakohtaisesti ollen huomattavaa esimerkiksi humanistisilla aloilla ja vähemmän merkittävää kasvatusalalla. Opiskeluympäristön halutaan jatkossa tukevan niin oppimista, hyvinvointia kuin yhteisöllisyyttäkin. Henkilökohtaisesti ja yhteisöllisesti tavoiteltava muutos Kiinnostus korkeakoulutuksen rahoitukseen ja osaamisen tuotteistamiseen tuottavuuteen on ymmärrettävää, koska yliopistokoulutukseen sijoitetaan vuosittain 1,7 mrd. euroa. Korkeakoulukehityksen tarpeellisuutta perustellaan myös julkistalouden kestävyysvajeen pienentämisellä, väestön huoltosuhteen parantumisella ja sillä, että nopean tutkinnon suorittamisen sanotaan ennustavan myös parempaa menestymistä työelämässä. Ehdotusten toteuttamisella voidaan vähentää moninkertaista koulutusta ja tukea elinikäistä oppimista. Mitä ehdotuksesta seuraisi? Toimivatko muutokset yleisillä akateemisilla aloilla opiskelevien eduksi? Kuinka kasvatustieteilijä tai humanisti seulotaan ylioppilastodistuksista tutkinto-opintoihin? Onko perusteellinen muutos kuitenkin parempi kuin pilkunpaikan siirtäminen? Kysyimme joensuulaisen opiskelijajärjestön puheenjohtaja Milka Kuismaselta, mitä muutoksesta hänen mielestään seuraa asiantuntija 19

20 Teksti ja kysymykset: Mikko Lehtonen Speciaali Milka Kuismanen, Itä-Suomen yliopisto, Kassos ry 20 Näkisin, että muistiossakin mainitut uusimis- ja korottamiskierteet alkaisivat, mikäli yliopistojen pääsykokeet syrjäytetään ylioppilaskokeiden tullessa tilalle. Urasuunnittelu alkaisi varmaankin jo yläkoulussa. Harva on kuitenkaan kypsä tekemään ammatinvalintoja silloin, kun omaa identiteettiä vielä etsitään. Se, että jatkossa haettaisiin tiedekuntiin pääaineen asemesta, ei takaa sitä ettei opiskelija jäisi ajelehtimaan tiedekuntaan. Tällöin ohjausta tulisi tehostaa yliopistoissa. Tiedekuntiin hakeminen kuulostaa vain siltä, ettei opiskelijan kykyä hakeutua oikealle alalle arvosteta. Esimerkiksi vapaa sivuaineoikeus on mahdollistanut myös muihin aloihin tutustumisen. Korkeakouluopiskeluun voisi tutustua jo lukiossa suorittamalla muutamia yliopistokursseja. Tein itse lukion aikana yhden sosiaalipsykologian kurssin Kuopion yliopistossa. Se oli mielekäs tapa tutustua yliopisto-opiskeluun. Hakeminen suurempiin yksiköihin on ongelmallista myös soveltuvuuskokeita vaativilla aloilla, sillä soveltuvuus on otettava tietyillä aloilla vakavasti huomioon. Toisaalta en myöskään ymmärrä nykyistä systeemiä ja sitä, että esimerkiksi lääketieteelliseen tiedekuntaan pyritään useita kertoja. Soveltuvuuskokeiden pitäisi jo kertoa, ettei ala välttämättä ole itselle sopiva. Stipendit nopeasti ja hyvin arvosanoin valmistuville kuulostavat hyvältä ja ne taitavatkin jo olla käytössä. En kuitenkaan usko, että nopea tutkinnon suorittaminen antaa tilaa ammatilliselle kehittymiselle. Opiskelija voi suorittaa kursseja sen enempää ajattelematta. Myös työelämä vihjaa siihen, ettei nopea tutkinnon suorittaminen ole välttämättä hyvä tavoite. Olen itse pysynyt aikataulussa tutkintoni suorittamisessa. Olisihan se tietysti mukavaa saada palkinto siitä, että on kiltin tytön tavoin läpäissyt koulutusputken tavoiteajassa. Samalla tekee mieli vastustaa nopeasti valmistumista, sillä 23-vuotias maisteri ei yksinkertaisesti kuulosta uskottavalta. Olen välillä työskennellyt opintojen ohessa osa-aikaisesti, mutta kokenut sen stressaavaksi. Tällöin tenttiin lukeminen on jäänyt selvästi vähemmäksi, mikä on puolestaan näkynyt arvosanoissa. Mielestäni tutkinnon pystyy suorittamaan helposti viidessä vuodessa, mikäli yllättäviä esteitä ei tule eteen. Pieni opintoraha kannustaa siihen, että haluaa valmistua äkkiä ja päästä työelämään kiinni. Toisaalta harva pärjää pelkällä opintorahalla, ja siksi työskentely opintojen ohella on oikeastaan pakko, ellei halua nostaa opintolainaa. Viisi vuotta tuntuu jopa pitkältä ajalta kasvatustieteen tutkinnon suorittamiseen, ellei tutkintoon sisällytä paljon ylimääräisiä kursseja. Yliopisto-opiskelu tuntuu välillä aika tehottomalta, kun kesäloma kestää parhaimmillaan neljä kuukautta ja joululoma noin kuukauden. Tämän lisäksi opinnot etenevät hirveän epätasaisesti, esimerkiksi syyskuussa ja tammikuussa uusien periodien alkaessa ovat ruuhkahuiput. Olen halunnut tehdä kesätenttejä, sillä silloin on saanut rauhassa suorittaa kursseja. Samalla opintoja on saanut edistettyä mielekkäästi läpi vuoden. Näkisin, että joustamattomuus on opintojen etenemisen kannalta ongelmallisinta. Esimerkiksi eräs opiskelijamme olisi halunnut perusopinnot kasvatustieteestä kasaan tämän kevään aikana, mutta unohti ilmoittautua kymmentä päivää aikaisemmin yleiseen tenttiin. Seuraava tenttimismahdollisuus on vasta ensi syksynä. Opettaja ei voinut päästää häntä tenttiin uuden käytännön mukaisesti. Esimerkkejä on useita. Opintoprosesseja pystyisi tehostamaan helpostikin. Siitä huolimatta, esimerkiksi tuutoreiden määrää on pienennetty rajusti Itä-Suomen yliopistossa, Joensuun kampuksella. Heille ei myöskään makseta enää palkkoja. Opintopsykologille on samanaikaisesti annettu potkut. Uusien opiskelijoiden intergrointi yliopistoon on yleensä tuutoreiden, tuutoriopettajan ja amanuenssin harteilla. Varsinkin tuutoreiden, vertaisten, merkitys käytännön vinkkien antajana on merkittävä yliopisto-opiskelun sujumisen kannalta. Uusilla ylioppilailla ei ole tietoa siitä, kuinka opiskella yliopistossa. Käytäntö kulkee vastakkaiseen suuntaa muistion maalailemien kuvien kanssa. Pääsin yliopistoon lukemaan kasvatustiedettä suoraan lukiosta. Kasvatustiede oli se pääaine, jota halusin lukea, mutten ollut aivan varma, miksi halusin isona. Kasvatustiede kuulosti hyvältä, sillä se tuntui mahdollistavan erilaisia työvaihtoehtoja. Olen vasta sivuaineiden myötä tajunnut, että myös muut alat olisivat olleet kiinnostavia. Opinto-ohjaus oli lukiossa rajallista resurssien puutteen vuoksi, eikä kukaan oikeastaan ollut potkimassa tiettyyn ammattiin tai korkeakouluun. Olin siis aika omillani ja tietämätön päätösteni suhteen. Muistiossa mainitut ammatinvalinnan tehostamiskeinot kuulostavat järkeviltä. Opinto-ohjaajien määrää tulee lisätä, mutta sen lisäksi myös muut opettajat voisivat ottaa vastuun ohjauksesta, esimerkiksi omaan opetettavaan alaan liittyen. Kysyimme seuraavaa Mitä mieltä olet nykyisestä hakumenettelystä ja ehdotetuista muutoksista? Millaisia kokemuksia sinulla on työn ja opintojen yhteensovitta misesta? Kuinka varhaisessa vaiheessa löysit oman alasi? Keskustelun taustaa Korkeakoulujen odotetaan osallistuvan yhteiseen hankkeeseen työurien pidentämiseksi. Esimerkiksi valmistumisajan lyhentäminen kaikuu yhtenä ehdotuksena myös Ahtelan työryhmämuistiossa. Koulutuksen laadun, oppimistulosten, opintoohjauksen ja esimerkiksi toimitusvarmuuden yhteisarviointi vaikuttaa muun muassa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen rahoitukseen ja järjestämiseen. Mallia lienee otetun myös ohessa tiivistettävään opetusministeriön työryhmämuistioon, jossa esitetään merkittäviä muutoksia haku- ja valintamenettelyyn sekä koulutuksen laadun parantamiseen. asiantuntija

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat AE ry ja Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Akavan Erityisalat AE ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Lisätiedot

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 KULTTUURITUOTTAJAT Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

Liikuntatieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille

Liikuntatieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille Liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.4.2018 31.3.2020 Liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat AE ry ja

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

Aito HSO ry. Vähimmäispalkkasuositus

Aito HSO ry. Vähimmäispalkkasuositus Aito HSO ry Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla työssä oleville Aito HSO ry:n jäsenille.

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Kolmannen sektorin palkkatyön muutos ja esimiestyön edellytykset

Kolmannen sektorin palkkatyön muutos ja esimiestyön edellytykset Kolmannen sektorin palkkatyön muutos ja esimiestyön edellytykset Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät 17.-18.2.2011, Johtajuus muuttuvassa järjestötyössä työryhmä. Petri Ruuskanen - Timo

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017

Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Kulttuurituottajat. Vähimmäispalkkasuositus

Kulttuurituottajat. Vähimmäispalkkasuositus Kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Toimintaterapeutit Vähimmäispalkkasuositus

Toimintaterapeutit Vähimmäispalkkasuositus Toimintaterapeutit Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2018 31.3.2020 Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Finlands Ergoterapeutförbund rf Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry on laatinut tämän vähimmäispalkkasuosituksen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

yhteisöpedagogit Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

yhteisöpedagogit Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat yhteisöpedagogit Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat YhteisöpedagogiT Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT 2 2. HALLITUS JA SEN TOIMINTA 3 3. JÄSENTOIMINTA 3 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 4 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Yhteisöpedagogit. Vähimmäispalkkasuositus

Yhteisöpedagogit. Vähimmäispalkkasuositus Yhteisöpedagogit Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Yhteisöpedagogit Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat AE ry ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Aika: Asia: Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma koululaisille vuonna 2017

Aika: Asia: Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma koululaisille vuonna 2017 1 PÖYTÄKIRJA Aika: 10.2.2017 Asia: Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma koululaisille vuonna 2017 Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry haluavat omalta osaltaan tukea

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Uraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta

Uraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL n julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2017 Pääkohdat 1 / 2 Järjestötoiminta Liitto JHL;n 2017 toimintasuunnitelma ja sen strategiset tavoitteet ohjaavat myös toimintaamme.

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö

Lisätiedot

Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta vuosille 2018 ja 2019

Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta vuosille 2018 ja 2019 1 Pöytäkirja Asia Sopimus Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta vuosille 2018 ja 2019 Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten

Lisätiedot

Puheenjohtajan ja hallituksen tehtävistä ja vastuista & työnantajana toimimisesta Salibandyliitto

Puheenjohtajan ja hallituksen tehtävistä ja vastuista & työnantajana toimimisesta Salibandyliitto Puheenjohtajan ja hallituksen tehtävistä ja vastuista & työnantajana toimimisesta Salibandyliitto 10.11.2017 Hyvä hallinto on yhdistyksen organisaation hallintojärjestelmä Järjestelmällä yhdistystä johdetaan

Lisätiedot

Kouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018

Kouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018 Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

AMMATTILIITTO PRON LUOTTAMUSHENKILÖKOULUTUKSET 2019

AMMATTILIITTO PRON LUOTTAMUSHENKILÖKOULUTUKSET 2019 AMMATTILIITTO PRON LUOTTAMUSHENKILÖKOULUTUKSET 2019 Koulutusohjelma on suunniteltu niin, että tietyn nimiset koulutukset ovat sisällöllisesti samanlaisia ja siten toisilleen vaihtoehtoisia. Luottamushenkilöiden

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Koulutus on tarkoitettu henkilöstönedustajalle (lm ja tsv) ja varahenkilölle.

Koulutus on tarkoitettu henkilöstönedustajalle (lm ja tsv) ja varahenkilölle. AMMATTILIITTO PRON KOULUTUKSET 2018 LUOTTAMUSHENKILÖKOULUTUS Koulutus on tarkoitettu henkilöstönedustajalle (lm ja tsv) ja varahenkilölle. Työsuojeluinfo Kohderyhmä: uudet työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot