Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutuotannosta

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutuotannosta 256/ /2018 Khall (Lisätietoja: Vs. kunnanjohtaja, puh ) Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja liitteenä olevasta luon nok ses ta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maan teiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoasetus, jolla säädet täi siin valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rau ta teis tä. Lisäksi runkoverkkoasetuksella säädettäisiin run ko verkol la noudatettavasta palvelutasosta siihen kuuluvilla maanteillä ja rau ta teil lä. Yhteisen ja korkean matkojen ja kuljetusten palvelutason var mis tami nen runkoverkkopäätöksellä edistää elinkeinoelämän kil pai lu ky kyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta sekä tarjoaa tärkeää tie toa elinkeinoelämän toiminnan suunnittelun tueksi. Runkoverkko pe rustuu olemassa oleviin valtion maanteihin ja rautateihin. Run ko ver kol la luodaan edellytyksiä uusien palveluiden kehittymiselle sekä mat kaja kuljetusketjujen toimivuudelle. Määrittelyn kriteereinä on käy tet ty maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saa vu tet ta vuutta ja verkollista kokonaisuutta. Lisäksi runkoverkon mää rit te lys sä on otettu huomioon TEN-T ydinverkko. Määrittelyssä on huo mioi tu sekä nykytilanne, että ennusteet tulevasta kehityksestä. Liikenne- ja viestintäministeriö järjestää runkoverkkoasetuksesta avoi men kuulemistilaisuuden, josta tiedotetaan erikseen myö hemmin. Runkoverkkoasetuksen valmistelu on kytkeytynyt maantielain (503/2005, nyk. laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä) ja ratalain (110/2007) uudistukseen. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä anne tun lain ja ratalain muutokset hyväksyttiin kesällä 2018 edus kunnas sa ja ne tulivat voimaan Esityksen tavoitteena on säätää maanteiden ja rautateiden kuu lu mises ta valtakunnallisesti merkittävään runkoverkkoon siten, kun lii kenne jär jes tel mäs tä ja maanteistä annetun lain (503/2005) 4 :n 3 momen tis sa ja ratalain (110/2007) 4 :n 3 momentissa säädetään. Esityk sen keskeisenä tavoitteena on lisäksi varmistaa run ko verk koon kuuluvien maanteiden ja rautateiden muuta tie- ja rataverkkoa kor-

2 keam pi palvelutaso. Tällä hetkellä maanteiden osalta runkoverkko menee Lapin maa kunnas sa ainoastaan E4-tietä pitkin Rovaniemen kautta Ivaloon. Rau tatei den osalta runkoverkkoon kuuluu Oulu-Kemi-Rovaniemi-välinen rau ta tie osuus. Vs. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää lausua luonnoksesta liikenne- ja vies tin tä minis te riön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutuotannosta seuraavaa: Runkoverkkoasetusta on pidettävä lähtökohtaisesti positiivisena kehi tys as ke lee na liikenneinfrastruktuurikysymysten tarkastelulle ja kehit tä mi sek si. Suomen kilpailukykyä ja alueellista saavutettavuutta tulee vahvistaa ja tämän vuoksi maanteiden ja rautateiden run ko verkkoa ja sen palvelutason määrittelyä tulee tarkastella kilpailukyvyn ja alu eel li sen saavutettavuuden näkökulmasta. Lapin liitto on päättänyt lausunnosta run ko verk ko ase tusluon nok ses ta ja Kittilän kunta viittaa Lapin liiton lausuntoon seu raavil ta osin. Nyt tarkasteltavana oleva runkoverkkoasetusluonnos on kehittynyt al ku vuo des ta 2018 esitetyistä linjauksista oikeaan suuntaan, mutta näem me siinä edelleen selkeitä puutteita ja korjaustarpeita. Ensinnäkin runkoverkon tulisi muodostaa perusta alueen kyt key tyvyy del le eri markkinoille. Etelä-Suomen suuntaan se osittain to teutuu, mutta Lapin sijaitessa Ruotsin, Norjan ja Venäjän naa pu ri alu eena Lapin näkökulmasta kuljetusketjut ovat usein kansainvälisiä. Lisäk si alueella on huomattavan paljon raskasta liikennettä, joka ei näy virallisissa tavarankuljetustilastoissa johtuen niiden tran si tioluontees ta ja Lapin kytkeytymisestä naapurimaiden liikenne- ja kul je tusjär jes tel miin. Siten näemme tärkeimpien rajanylityspaikkojen liit tä misen runkoverkolla saavutettavaksi tärkeäksi nyt esityksessä olevan Tor nion lisäksi. Kansainvälisen kytkeytyvyyden ja saavutettavuuden mer ki tys tulee vain kasvamaan ja siten on tärkeää huomioida tämä nä kö kul ma runkoverkkoasiassa, kuten Lapin liitto on lausunnossaan tuo nut esille. Erityisesti Kittilän kunnan ja koko Tunturi-Lapin seudun nä kö kul masta on tärkeää huomioida Lapin liiton lausumassa esille otettu asia, eli runkoverkkoasetuksessa kriteerinä mainitaan olevan lii ken ne verk koajat te lu ja myös elinkeinoelämän kuljetustarpeet. Kittilän kunta toteaa samoin kuin Lapin liitto on todennut omassa lausumassaan, että verkkoajattelua on erittäin vaikea nähdä nyt lausuntokierroksella ole vas ta runkoverkkoasetusesityksestä aivan eteläistä Suomea lukuun ot ta mat ta. Edelleen Kittilän kunta tuo esille saman havainnon, min kä Lapin liitto on lausumassaan ottanut esille, että esityksessä on

3 puutteellisesti huomioitu elinkeinoelämän sijainti, kuljetustarpeet ja kehitysnäkymät suurimpia teollisuuskeskittymiä lukuun ottamatta. Eri tyi ses ti matkailuelinkeinon ja kaivosteollisuuden tarpeita sekä Tun tu ri-la pin seudulle ominaisen Norjasta suuntautuvan raskaan liiken teen tarpeita vastaavien tieverkkojen olemassaolo on keskeistä alu eel la. Tämän osalta Kittilän kunta viittaa Lapin liiton lausumaan, jon ka mukaan ainoastaan liikennevirtatietoihin perustuva run ko verkon määrittely ei tue Suomen elinkeinorakenteen kehittymistä eikä vas taa todellista tilannetta eri alueilla eikä etenkään Tunturi-Lapin alu eel la. Tasapuolisuuden näkökulmasta alueiden erityispiirteet tulisi huo mioi da asianmukaisesti runkoverkkoesityksessä sekä maan teiden että rautateiden osalta. Kittilän kunta tuo esille, että runkoverkkoesitykseen tulee saada Lapin liiton lausunnossa esitetyllä tavalla vahvemmin näkymään kansain vä li nen kytkeytyvyys ja yhteydet kasvaville markkina-alueille, enem män verkkoajattelua yksittäisten säteittäisten infrastruktuurin osien sijaan sekä elinkeinoelämän, ja erityisesti kuljetusintensiivisten teol li suu den alojen, sijainnin ja kuljetustarpeiden huomioon ot ta mista. Tämän toteuttamiseksi runkoverkkoasetuksen valmistelussa tu lee perehtyä monipuolisemmin ja tarkemmin niihin Lapin elin kei no elämän ja sen kehittymisen nykyisistä ja tulevista tarpeista lähtöisin oleviin analyyseihin ja ennusteisiin, joiden mukaisesti runkoverkkoa tulee tarkastella paikallisista toimintaympäristöistä käsin. Pelkästään tilas toin nis sa näkyvien liikennevirtatietoihin nojaava selvitys ei ole riittä vä peruste runkoverkkoesityksen tarkastelulle. Muun muassa Tuntu ri-la pin seudun matkailun sekä kaivos- ja ra ken nus teol li suu den kasvunäkymien pohjalta on syytä ottaa kehitystrendit ja kas vu en nusteet asianmukaisella tavalla huomioon koko Suomea kos ke vas sa runkoverkkotarkastelussa nimenomaan alueiden yh den ver tai suu den näkökulmasta. Lapin sijaintiin liittyen tulee huomioida Lapin lii ton lausunnossa esitetty eli eri toimialojen kehitykseen liittyen rajat ylit tävät virrat sekä henkilö- että tavaraliikenteessä ovat jo ny kyi ses sä tilanteessa keskeisessä roolissa tulevaisuuden kehitysnäkymistä ja potentiaalista puhumattakaan. Kittilä on reilun 6400 asukkaan elinvoimainen ja kasvava kunta Tuntu ri-la pis sa. Paikkakunnalla sijaitsee Levin ympärivuotinen mat kai lukes kus ja Kittilän kultakaivos. Kittilän kansainvälisen lentoaseman vai ku tus pii ris sä sijaitsee Suomen yksi merkittävimmistä mat kai lualueis ta. Kittilän lentoasema on vilkas, kansainvälinen ja ym pä ri vuo tises ti toimiva. Talviaikaan Kittilään on suoria reittilentoyhteyksiä Helsin gin lisäksi Keski-Euroopan lentoasemilta, jonka lisäksi Kittilän lento ase mal le tulee vuosittain satoja charterlentoja eri puolilta maa ilmaa. Vuonna 2017 Kittilän lentoaseman matkustajamäärä oli kasvaen yli 26 prosenttia. Alueelle lentoliikenteellä on erityinen mer ki tys pitkien etäisyyksien ja kansainvälisesti toimivien toimialojen vuok si. Kittilän päätoimialojen matkailu- ja kaivostoimialan nä kö kul-

4 mas ta kansainvälinen saavutettavuus on erittäin tärkeää. Alueen elin kei no ra ken teel li sis ta syistä tulisi maanteiden runkoverkkoon sisäl lyt tää valtatie 21 sekä Rovaniemeltä Kittilän kautta Kilpisjärvelle koh den tu va tieosuus eli kantatie 79 siitäkin syystä, että alueen elinkei no jen kehittymisen näkökulmasta merkittäväksi lentoasemaksi nous sut Kittilän lentokenttä unohtamatta Enontekiön lentokenttää, sijait se vat kyseisten tieosuuksien välittömässä vaikutuspiirissä. Runko ver kon ulottumisella kyseisille tieosuuksille parannettaisiin tieosuuk sien palvelutasoa ja tällä asialla olisi myönteisiä ker ran nais vaiku tuk sia mm. matkailun sekä Norjan kautta tulevan liikenteen, ja erityi ses ti raskaan liikenteen aiheuttaman liikennesuoritteen paremman hal lin nan näkökulmasta. Levi on yksi Suomen johtavista matkailukeskuksista, jonka kehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Kittilän matkailutulo on yli 250 mil joonaa euroa ja vuosittainen kävijämäärä on yli matkailijaa. Vuo sien pitkäjänteinen kehittämistyö on tuottanut tulosta ja näkymät tu le vai suu den kehityksestä ovat hyvät. Välittömästi mat kai lu kes kukses sa toimii yli 200 yritystä ja välillisesti matkailutoimialalla on vai kutus ta suureen osaan Kittilän alueen yrityksistä. Alueella on mo ni puoli ses ti erilaisia talvi- ja kesämatkailuaktiviteetteja. Kansainvälinen kiin nos tus kasvaa jatkuvasti Leviä ja koko Lappia kohtaan. Kittilässä on usean vuoden ajan saatu hyviä kokemuksia matkailu- ja kaivosalan toimimisesta samalla paikkakunnalla. Agnico Eagle Oy:n Kittilän kaivos aloitti toimintansa alueella vuonna 2006 tuoden suu ret investoinnit alueelle. Vuonna 2009 kaivosyhtiö aloitti kul lan tuo tan non työllistäen tällä hetkellä yhteensä noin 1000 henkilöä kai vos yri tykses sä ja alihankkijayrityksissä. Kaivostoiminnan syn nyt tä mät kerrannaisvaikutukset alueelle ovat huomattavat ja kai vos in ves toin ti onkin muuttanut alueen elinkeinorakennetta mo ni puo li sem mak si. Lapin kasvavan kaivannaisteollisuuden ympärille on ke hit ty mäs sä merkittävä alihankintaverkosto. Näillä teol li suus pal ve lu yri tyk sil lä on myös asiakkuuksia Pohjois-Kalotin alueella, jonka vuoksi oli si tärkeää, että Lappiin sijoittuvilla yrityksillä on hyvät tieyhteydet työsken nel lä myös Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueella. Kantatie 79 on Kittilään suuntautuvan liikenteen pääväylä. Tie on kes kei nen reitti myös Muonion ja Enontekiön alueille, missä si jait sevat muun muassa Oloksen ja Pallastunturin matkailualueet sekä mer kit tä vä väylä ajettaessa Rovaniemen kautta Ylläkselle. Kan ta tie tä 79 pitkin kulkee myös Rovaniemen kautta Norjaan suuntautuva kansain vä li nen liikenne. Matkailun tarvitsemien henkilö- ja ta va ra kul jetus ten, infra- ja rakennusteollisuuden, kaivosteollisuuden ja puun sekä puuenergian kuljetusten lisääntyminen yhdessä Kittilän kai vok sen työmatkaliikenteen kanssa on lisännyt merkittävästi tien ruuh kai suutta.

5 Keski-Lapin alueella on tällä hetkellä varsin vilkasta kaivostoiminnan käyn nis tä mi seen tähtäävää etsintä- ja tutkimustoimintaa. Kantatie 79 tulee olemaan tärkeä liikenneväylä myös tulevaisuudessa mah dol lises ti avautuville uusille kaivoksille. Kaivokset tuovat tullessaan työmat ka lii ken teen lisäksi raskaita kuljetuksia rakentamisaikaiseen tarpee seen ja myöhemmin tuotantoprosessin raaka-ainetarpeisiin se kä kaivostoiminnan tuotteiden kuljettamiseen. Kantatie 79:llä kulkevat Kittilään, sen lähialueille ja osittain myös muu al le Tunturi-Lappiin suuntautuvan henkilöliikenteen lisäksi raskas liikenne muun muassa seuraavilta osin: kaivoksen raa ka-ai nekul je tuk set, puu-, puuenergia-, ja turvekuljetukset, maa-aines, jä tekul je tuk set, polttoaine- ja kemikaalikuljetukset, poro- ja maa ti la kul jetuk set, elintarvikekuljetukset, rakennusmateriaalikuljetukset, sekä maan ra ken nus- ja kaivoskoneiden sekä maatalous- ja met sä ko neiden siirtokuljetukset. Kantatie 79 Rovaniemeltä Kittilään ja edelleen Leville tulisi liittää runko verk koon alueen elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksien sekä henkilöliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi. Tällöin myös Kittilän lentoasema tulisi henkilöliikenteen solmupisteenä lii tetyk si runkoverkkoon. Kantatie 79 liittäminen runkoverkkoon vah vistai si myös Tunturi-Lapin liikenteellisen ja logistisen aseman hyö dyntä mis tä osana laajaa ja kehittyvää arktista aluetta. Valtatie 21:n liittäminen runkoverkkoon olisi perusteltua Norjan kautta tulevan liikenteen, varsinkin raskaan liikenteen, aiheuttaman liiken ne suo rit teen takia. Norjasta tulevan liikenteen määrä on kas vussa ja kyseistä tietä on viime aikoina perusparannettu lii ken ne tur val lisuu den näkökulmasta lähtien. Kyseisellä tieosuudella tapahtuu myös lukuisia ulosajoja etenkin talvikuukausina. Päätös: Esitys hyväksyttiin.