ESR-strategian arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-strategian arviointi"

Transkriptio

1 Kari Hietala Oy Kari Hietala Oy Kari Hietala Marraskuu 2009 ESR-strategian arviointi

2 Sisällysluettelo 1. ESR-strategia ja Lissabonin strategia 1 2. ESR-strategian relevanssi 2 3. ESR-ohjelman sisältö 4 4. ESR-toimintaa ohjaavat yhteiset periaatteet Sukupuolten välinen tasa-arvo Sosiaaliset innovaatiot ja hyvät käytännöt Kumppanuus ja pienten toimijoiden asema Kestävä kehitys Ohjelman toimeenpano Valtakunnalliset kehittämisohjelmat Johtopäätöksiä Toimenpidesuosituksia 25 Liite 1 Käytetyt lähteet 28

3 1 1. ESR-strategia ja Lissabonin strategia ESR-strategia on esitetty Suomen rakennerahastostrategiassa sekä tarkennettuna ESR:n strategisina painopisteinä Manner-Suomen ESR-ohjelmaasiakirjassa Taustaksi ensin lyhyt historiakatsaus Eurooppa/globaalitasolle. Lissabonin strategia eli Lissabonin prosessi on Euroopan Unionin kehittämissuunnitelma, joka hyväksyttiin Lissabonissa v Tavoitteeksi asetettiin, että EU on kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteeksi asetettiin myös 70 %:n työllisyysaste. Kasvulla mitatusta kilpailukykytavoitteesta jäätiin kuitenkin jälkeen eivätkä tulevaisuuden näkymät ole yhtään paremmat. Kilpailevissa blokeissa, Yhdysvaloissa ja Kiinassa, tuottavuuden kasvu ja BKT:n kasvu olivat suurempia. Lissabonin strategiaa uudistettiin v Nyt painotettiin keskittymistä olennaiseen eli (tuottavuuden) kasvuun ja työllisyyteen (enemmän ja parempia työpaikkoja). Lissabonin strategia sisältää paljon muutakin kuin kovan ytimen. Nämä muut tekijät ovat täydentäviä laadullisia tavoitteita ja reunaehtoja. Kasvun on mm. oltava sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää, oikeudenmukaista ja eettisesti hyväksyttävää. Tavoitteena on tasa-arvo sukupuolten, alueiden, ikäryhmien sekä erilaisten sosiaalisten ryhmien ja kansallisuuksien välillä. Erityisesti korostetaan tiedon ja osaamisen merkitystä, yrittäjyyttä, osallisuutta, kumppanuutta, syrjäytymisen ehkäisyä sekä hyvää hallintoa. Nämä ilmaistaan yhdennetyillä suuntaviivoilla, joihin sisältyvät Euroopan Unionin neuvoston hyväksymät talouspolitiikan laajat suuntaviivat sekä työllisyyden suuntaviivat. Kansallinen rakennerahastostrategia sisältää seuraavat painopisteet: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys 4. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) toiminnassa painottuvat painopisteet 1, 2 ja 4. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toiminnassa painottuu painopiste 3. ESR-strategian mukaiset painopisteet ovat: 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden edistäminen 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

4 2 Strategiset painopisteet ovat samalla ESR-ohjelman toimintalinjoja. Näillä on tärkeä merkitys, koska resurssit kohdennetaan toimintalinjoittain. Painopiste/toimintalinja 1 kohdistuu työllisiin, yrityksiin ja yrittäjiin. Toimintalinja 2 kohdistuu työttömiin, nuoriin, ikääntyviin, vammaisiin ja muihin heikossa työmarkkina-asemassa oleviin. Toimintalinja 3 kohdistuu järjestelmiin ja koulutukseen. Kansainvälisyyteen painottuva toimintalinja 4 edistää työperäistä maahanmuuttoa sekä erityisesti ESR-peräisten hyvien käytäntöjen maahantuontia. Miten rakennerahastostrategia ja ESR-strategia tukevat Lissabonin strategiaa? Ne tukevat varsin hyvin kuten rakennerahastoasiakirja (CCI 2007 FI 16 UNS 001), Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirja ja Suomen kansallisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoraportti (Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 36a/2009) osoittavat. Koulutus edistää osaamista, joka nostaa tuottavuutta, joka nostaa työllistyvyyttä. Innovaatioiden edistäminen edistää tuottavuutta, jos tällöin luodaan tehokkaampia toimintatapoja, menetelmiä tai välineitä, joita myös otetaan tuotantoprosessissa käyttöön. Yrittäjyyden edistäminen edistää yrittäjäksi alkavien työllistyvyyttä ja myös tuottavuutta. Yritystoiminnan edistäminen kohottaa tuottavuutta, joka parantaa kilpailukykyä, joka pidemmällä aikavälillä saattaa edistää työllisyyttä. Vaikeasti työllistyvien osaamisen ja työvalmiuksien parantaminen nostaa tuottavuutta, joka nostaa työllistymisen todennäköisyyttä. Yksilötasolla tuottavuuden nousu saattaa tällöin olla merkittävä asia mutta makrotasolla tuottavuusvaikutus jää marginaaliseksi ja todellista vaikutusta on työllisyysvaikutuksella siltä osin kun vuodot eivät sitä syö. Nämä ovat lyhyesti esitettynä ehkä tärkeimpiä vaikutuskanavia sille, miten rakennerahastot edistävät Lissabonin kasvun ja työllisyyden strategian ydintä. Lisäksi tulevat muut vaikutukset kuten alueiden ja sukupuolten tasaarvon edistäminen. Näissäkin käytännössä useimmin mennään samaa polkua eli edistetään heikommassa asemassa olevien tuottavuutta ja työllisyyttä. 2. ESR-strategian relevanssi Pitkän aikavälin tavoitteiden kannalta ESR-strategian relevanssi on hyvä. Pitkän aikavälin kehitys tullee menemään pääpiirteissään ohjelma-asiakirjassa kuvatulla tavalla. Suomen väestö vanhenee nopeammin kuin missään muussa Euroopan maassa. Työvoimapula saattaa uhata ainakin joillain aloilla kun suuret ikäluokat ovat eläköitymässä. Työvoimapulaa on jo nyt joissain terveydenhuollon tehtävissä. Lyhyellä aikavälillä strategian osuvuus on huonompi kansainvälisen taantuman vuoksi. Tällä ohjelmakaudella suurempi ongelma onkin edelleen työttömyys ei vielä työvoimapula. Resurssien kohdentumisen kannalta toimintalinjatasolla ei kuitenkaan liene tapahtunut vahinkoa. Myös maahanmuuttoa sisältävän TL4:n osuus on ESR:n budjetista 6 % kun vaikeasti työllistyviin kohdistuvan TL2:n osuus on 32 %. Sopeutusta on tehty siten, että rahaa on siirretty ohjelman loppupäästä ja se on käytetty pääasiassa työpoliittisiin toimenpiteisiin TL2:n puitteissa. Lisäksi sopeutusta on pystytty tekemään ainakin TL4:n

5 3 projektien sisällä: ei edistetä niinkään maahanmuuttoa vaan parannetaan maassa jo olevien maahanmuuttajien työmarkkinavalmiuksia, jotka osittain ovat tunnetusti huonoja. Maahanmuuttajat ovat kohderyhmänä myös TL2:ssa. Taantuman vuoksi TL4:stä on vedetty pois tai pienennetty joitain hankkeita, jotka eivät olleet ehtineet käynnistyä ohjelman myöhäisen liikkeellelähdön vuoksi. Tuottavuuden nousua edistävän, työllisiin ja yrityksiin kohdistuvan toimintalinjan 1 osuus budjetista on myös 32 %. Välillisesti tuottavuuden nousu edistää myös työllisyyttä kilpailukyvyn parantumisen kautta, kuten edellä todettiin (myös TL1:een on joillain alueilla lisätty resursseja). Koulutus- ym. järjestelmiin kohdistuvan toimintalinjan 3 osuus budjetista on 27 %. Tuottavuuden nousua voidaan edistää myös järjestelmätasolla mm. tehokkaampien opetus- ja oppimisvälineiden avulla. Viranomaisarvion mukaan kaikkien neljän toimintalinjan koko sisältö tukee Lissabonin strategiaa, mihin voidaan yhtyä. Eteläsuomalaisen ESR:n toimeenpanoon osallistuvan haastateltavan mukaan taantuma on vaikuttanut ohjelman ja rahoittajan painotuksiin. (Haastatteluista tarkemmin ks. liite 1). Alun perin toimenpiteitä oli suunniteltu työvoiman kysyntää omaaville aloille. Nyt toimenpiteitä on jouduttu muuttamaan vallitsevan tilanteen mukaisiksi. TL2:ssa keskeinen menetelmä oli poluttaminen välityömarkkinoiden kautta työmarkkinoille. Nyt esim. harjoittelutyöpaikkoja ja tukityöpaikkoja on vaikeampaa löytää. Yritykset, jotka ovat irtisanoneet, eivät enää tule kysymykseen näiden tarjoajina. Toisen haastateltavan mukaan taantuma on vaikuttanut siihen, että yrityspartnereita ei nyt löydy. Ohjelmakauden alussa käynnistyneillä projekteilla on tingitty yrityspartnereiden määristä ja myös osallistujien määristä. Uusissa projekteissa yrityspartnerien määrät ovat siten huomattavasti alhaisempia tai niitä ei ole lainkaan. Kuntaraha on tiukemmassa, mikä on hillinnyt sekä projektien hakemista että toteutusta. Nämä haastattelulausunnot kuvatavat hyvin vallitsevaa tilannetta. Toimintalinjojen/strategisten painopisteiden 1 3 relevanssia ei kyseenalaistanut kukaan. Ne ovat hyvin toimivia. Sen sijaan toimintalinjan/painopisteen 4 relevanssia jossain määrin kritisoitiin. Katsottiin mm. että taantumassa siitä olisi pitänyt siirtää rahaa muualle. ESR-strategia on muotoiltu edellisen korkeasuhdanteen aikaan. Vaikka perusoletus olisi ollut, että korkeasuhdanne jatkuu sellaisenaan vuoteen 2013, olisi ohjelmaan voitu silti tuoda lisää joustoa. Maailma muuttuu nykyisin niin nopeasti, että ei voida tietää, millaista projektitoimintaa tarvitaan 5 7 vuoden kuluttua. Toisaalta toimintalinjat ovat niin laajaalaisia, että joustoa on haastattelujen mukaan saavutettu riittävästi ainakin tähän mennessä (marraskuu 2009). Yhteenvetona voidaan todeta, että ohjelman relevanssi on pitkällä tähtäyksellä hyvä mutta lyhyellä tähtäyksellä huono. Huonosta relevanssista huolimatta toiminta on pystytty sopeuttamaan riittävästi taantuman myötä muuttuneisiin olosuhteisiin. Joustoa on tiukan paikan tullen löytynyt eri tasoilta vaikka sitä ei ole juurikaan ohjelmaan kirjattu. Toimintalinjojen osalta relevanssia on käsitelty toimintalinjojen arviointiraporteissa. TL1:n raportissa todetaan, että yrityksissä mielenkiinto kohdistuu taantumavaiheessa eloonjäämiseen. Rahoittajat tuovat esiin uuden yrittäjyyden tukemisen. Mielenkiinto sen

6 4 sijaan vähentyy segregaation purkamiseen ja maahanmuuton edistämiseen liittyviin hankkeisiin. TL2:n raportissa arvioidaan, että TL2:n relevanssi nousee, mikä tarjoaa keskeisten kohderyhmien osalta hyvät mahdollisuudet lisäarvon aikaansaamiselle. Rahoitusta tulisi voida siirtää yli toimintalinjarajojen. TL3:n raportissa arvioidaan, että työvoiman saatavuuden edistämishankkeiden painoarvo laskee taantumavaiheessa mutta muutoin vaikutukset ovat vähäisiä. TL4:n raportissa esitetään seuraavaa. Suhdannetilanne heikentänyt TL4:n lyhyen aikavälin relevanssia merkittävästi. Pidemmän aikavälin relevanssi ei ole kuitenkaan muuttunut. Vaikutus TL2:n mamu-projekteihin vähäisempi. Mamu-projektit täydentävät alueiden maahanmuuttostrategioita ja palvelutarjontaa sopivasti. Maahanmuuttajille räätälöityjä palveluja ollut tarjolla huonosti monilla alueilla. Maahanmuuttajia on myös runsaasti työttöminä. Toimenpiteet eivät ole purreet riittävästi. Räätälöidymmät toimet saattavat myös vaikuttaa paremmin. 3. ESR-ohjelman sisältö Kuviossa 1 on esitetty tammikuussa 2009 toteutetun sähköisen projektikyselyn perusteella projektien sisällön painottuminen eri teemoihin. Kyselyä on tarkemmin selostettu toimintalinja-arviointiraporteissa sekä liitteessä 1, s.28. Toimintalinjaevaluaattorit määrittelivät toimintalinjojensa keskeiset sisältöteemat. Kolme ensimmäistä teemaa liittyvät toimintalinjaan1, kolme seuraavaa teemaa toimintalinjaan 2, neljä seuraavaa teemaa toimintalinjaan 3 ja kolme seuraavaa teemaa (maahanmuutto ja hyvien käytäntöjen tuonti) toimintalinjaan 4. Havaitaan, että projektien tosiasiallinen sisältö ylittää toimintalinjarajat. Kolme suosituinta teemaa ovat: Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittäminen, Työelämän tarpeita vastaavien koulutuspalvelujen kehittäminen sekä Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen. Työ on siten erittäin keskeinen asia ohjelmassa. Seuraaville sijoille nousevat ennakointi ja yritysten kehittäminen. Eri teemojen tärkeys toimintalinjoittain on esitetty kuviossa 2. Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittämistä tehdään lähes yhtä paljon toimintalinjoissa 3 ja 4 kuin TL1:ssä, jonka toimialaa aihepiiri varsinaisesti on. Toimintalinjassa 2 vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat toimintalinjaspesifisiä teemoja. Sen sijaan työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen liittyvät suuressa määrin myös muihin toimintalinjoihin. Toimintalinjan 3 neljää sisältöteemaa: ennakoinnin, innovaatiojärjestelmien, koulutusjärjestelmien ja työvoimapalvelujen kehittämistä tehdään suuressa määrin myös muissa toimintalinjoissa. Työvoimapalvelujen kehittämistä tehdään enemmän TL4:ssä ja TL2:ssa kuin TL3:ssa. Ennakoinnin kehittämistä tehdään enemmän TL4:ssä kuin TL3:ssa. TL4:llä on sisällön osalta selkein profiili. Työperäisen maahanmuuton edistämistä, maahanmuuttajien kotouttamista ja hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistämistä tehdään suhteellisen vähän muissa toimintalinjoissa kuin TL4:ssä. Johtopäätös on, että projekteissa tehdään sisällöllisesti osittain samantyyppisiä asioita eri toimintalinjoissa. Toimintalinjojen muodostamia raja-aitoja ei siten tule nähdä liian korkeiksi. Vallitseva taantuma on lisäksi korostanut sitä, että sisällön tulisi joustaa tilanteen mukaan. Kuviossa 1 on myös kolme teemaa, jotka kyselyn laadintahetkellä olivat ajankohtaisia: globalisaatio, joustoturva ja työvoimapula. Taantuman myötä näiden ajankohtaisuus näyt-

7 5 täisi pienenentyneen. 40 % projekteista pitää työvoimapulaa vähintäänkin melko tärkeänä teemana projektissaan. Havaintojen lukumäärä, N, on kaikissa kuvioissa 417. Kuvio 1. Miten tärkeitä ovat seuraavat asiat hankkeenne toiminnassa? Prosenttiosuudet. Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittäminen Melko tärkeä Erittäin tärkeä Yrittäjyyden edistäminen Yritysten kehittäminen Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen Vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Ennakoinnin, sitä tukevien toimintamallien ja työkalujen kehittäminen Innovaatiojärjestelmää tukevien toimintamallien kehittäminen Työelämän tarpeita paremmin vastaavien koulutuspalvelujen kehittäminen (ml. elinikäinen oppiminen) Työvoimapalvelujen kehittäminen Työperäisen maahanmuuton edistäminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistäminen ulkomailta esim. ESR projekteista Globalisaatio Joustoturvan kehittäminen (lisätään työmarkkinain joustavuutta turvallisuudesta huolehtien) Työvoimapula Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Sosiaalisten innovaatioiden edistäminen Kumppanuuden edistäminen Pienten toimijoiden aseman parantaminen Kestävän kehityksen edistäminen

8 6 Kuvio 2. Tärkeys (erittäin tärkeä ja melko tärkeä) toimintalinjoittain Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittäminen Yrittäjyyden edistäminen Yritysten kehittäminen Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen Vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Ennakoinnin, sitä tukevien toimintamallien ja työkalujen kehittäminen Innovaatiojärjestelmää tukevien toimintamallien kehittäminen Työelämän tarpeita paremmin vastaavien koulutuspalvelujen kehittäminen (ml. elinikäinen oppiminen) Työvoimapalvelujen kehittäminen Työperäisen maahanmuuton edistäminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistäminen ulkomailta esim. ESR projekteista Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Sosiaalisten innovaatioiden edistäminen Kumppanuuden edistäminen Pienten toimijoiden aseman parantaminen Kestävän kehityksen edistäminen TL1 TL2 TL3 TL4 Kuviossa 3 on koettu tärkeys suuralueittain. Länsi-Suomen suuralueella painotetaan työllistymisen edistämistä ja koulutuspalveluiden kehittämistä. Hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistämistä painotetaan Itä-Suomessa lähes kaksi kertaa enemmän kuin muilla alueilla keskimäärin. (Tosin kaikilla alueilla asiaa painotetaan verrattain vähän.) Yritysten kehittäminen painottuu Pohjois-Suomen suuralueella hieman enemmän kuin muilla alueilla. Yrittäjyyden edistäminen ja yritysten kehittäminen painottuvat valtakunnallisessa osiossa ja Etelä-Suomessa vähemmän kuin muualla. Nämä teemat näyttäisivät liittyvän ainakin väljästi kehitysalueulottuvuuteen. Yritystoiminnasta etsitään ratkaisua pohjoisen työpaikkakatoon. Alueittaiset erot ovat kuitenkin pienehköjä. Sisältöteemat vaihtelevat enemmän toimintalinjoittain kuin suuralueittain.

9 7 Kuvio 3. Tärkeys (erittäin tärkeä ja melko tärkeä) suuralueittain Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittäminen Yrittäjyyden edistäminen Valtakunnallinen osio Etelä-Suomen sa. Länsi-Suomen sa. Itä-Suomen sa. Pohjois-Suomen sa Yritysten kehittäminen Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen Vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Ennakoinnin, sitä tukevien toimintamallien ja työkalujen kehittäminen Innovaatiojärjestelmää tukevien toimintamallien kehittäminen Työelämän tarpeita paremmin vastaavien koulutuspalvelujen kehittäminen (ml. elinikäinen oppiminen) Työvoimapalvelujen kehittäminen Työperäisen maahanmuuton edistäminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistäminen ulkomailta esim. ESR projekteista

10 8 4. ESR-toimintaa ohjaavat yhteiset periaatteet ESR-toimintaa ohjaavia yhteisiä periaatteita ovat: sukupuolten välinen tasa-arvo, sosiaaliset innovaatiot, kumppanuus, pienten toimijoiden asema ja kestävä kehitys. Näiden tulisi mahdollisuuksien mukaan painottua kaikissa projekteissa. Yhteisistä periaatteista kerättiin tietoa projektikyselyn avulla, haastattelemalla projektitoimintaa ohjaavia virkamiehiä sekä haastattelemalla projekteja, jotka ovat projektikyselyssä ilmoittaneet kyseisen periaatteen olevan erittäin tärkeä projektin toiminnassa. (Menetelmistä tarkemmin ks. liite 1, s.28) Vaikuttavuuksia ei tässä vaiheessa arvioida. Haastatteluissa tuli esiin, että yhteiset periaatteet on määritelty sekavasti. Joidenkin mielestä ne ovat pakkopulla. 4.1 Sukupuolten välinen tasa-arvo Tasa-arvo painottuu yhteisistä periaatteista vähiten projektitoiminnassa. Neljäsosa projekteista katsoo, että tasa-arvon edistäminen on projektin toiminnassa erittäin tärkeä tai melko tärkeä asia. Eniten tasa-arvon edistäminen painottuu Länsi-Suomessa ja Etelä- Suomessa ja vähiten Pohjois-Suomessa. Tasa-arvo painottuu eniten toimintalinjassa 2 ja vähiten toimintalinjassa 4. Virkamiesten haastatteluissa tuli esiin, että tasa-arvo on vaikeasti avautuva ja vaikeasti hankkeistettava asia. Naisyrittäjyys ja naisia miesten aloille ovat helppoja asioita mutta kaikki muut tasa-arvon osa-alueet ovat vaikeita. Lisäksi työn ja perheen yhteensovittaminen ei oikein istu tähän suhdannetilanteeseen erään haastateltavan mukaan. Kuvio 4. Missä määrin naisten ja miesten tasa-arvo huomioidaan hankkeen elämänkaaren eri vaiheissa? Projekti synnyttää tasa-arvoa edistäviä hyviä käytäntöjä Melko paljon Erittäin paljon Hankkeelle on asetettu tavoitteita naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi Tasa-arvon edistäminen on osa hankkeen seuranta- ja itsearviointijärjestelmää (ml. itsearviointi) Projekti on järjestänyt tasa-arvokoulutusta projektihenkilöstölle Tasa-arvon edistämisen mahdollisesti aiheuttamia lisäkustannuksia on huomioitu talousarviota laadittaessa Valmistelussa on käytetty ulkopuolista tasa-arvoasiain asiantuntemusta Kuvio 4 vastaa ohjelma-asiakirjassa (s. 72 ranskalaiset viivat) esitettyihin haasteisiin. Tasa-arvoa huomioidaan varsin vähän projektin elämänkaaren eri vaiheissa. Tasa-arvo

11 9 liittyy eniten projektin loppuun (syntyvät hyvät käytännöt); toiseksi eniten projektin alkuun (tavoitteiden asetanta) ja kolmanneksi eniten toteutusvaiheeseen (seurantajärjestelmä). Tasa-arvokoulutuksen järjestäminen henkilöstölle, tasa-arvosta aiheutuvien lisäkustannusten budjetointi ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ovat marginaalisia. Kuvio 5. Missä määrin tasa-arvon edistäminen painottuu hankkeessanne? Naisten työmarkkina-aseman vahvistamiseen Naisten syrjäytymisen ehkäisemiseen Melko paljon Erittäin paljon Tasa-arvon edistämiseen työelämässä ja työorganisaatiossa Miesten syrjäytymisen ehkäisemiseen Miesten työmarkkina-aseman vahvistamiseen Työn ja perheen yhteensovittamiseen Naisyrittäjyyden tukemiseen Sukupuolen mukaisen eriytymisen purkamiseen Tasa-arvoa edistävät projektit ovat kouluttaneet ja konsultoineet yrityksiä sekä kuntien virkamiehiä ja luottamusmiehiä. On perustettu toimintaryhmiä, esimerkiksi maahanmuuttajille. Eri ryhmille on järjestetty keskusteluja ja tapaamisia. On tuotettu ja levitetty tiedotusmateriaalia. On lähetetty muistutuksia päätöksentekijöille. On toimittu asiantuntijoina ja mm. annettu lausunto maakuntaohjelmaluonnoksesta. On pyritty tuotteistamaan tasaarvoa. Suureksi esteeksi nähtiin se, että sukupuolten välisen tasa-arvon tai sen puutteen vaikutusten arviointi on monille vierasta. Myös ennakkoluulot ja ujous nähtiin tasa-arvon toteutumisen esteiksi. Esteeksi nähtiin myös se, että tasa-arvoa ei ole sisäistetty. Katsottiin, että tasa-arvosta on paljon tietoa, mutta se on levällään. Koska tasa-arvo on haastattelujen mukaan vaikea asia, projektitoimintaa olisi pitänyt käynnistää eritavalla. Projektihakijoille ja rahoittajille olisi voitu jakaa tietoa ja mahdollisesti järjestää koulutusta (ks. kohta Valtakunnalliset kehittämisohjelmat). Nyt on lähdetty liikkeelle paljolti puhtaalta pöydältä vaikka tietoa ja kokemuksia on runsaasti kertynyt mm. aiemmilta ohjelmakausilta. Nyt on käynnistymässä valtakunnallisen kehittämisohjelman toimesta Suvaus, sukupuolivaikutusten arviointi. Otetaan otos projekteista ja selvitetään kyselyn ja haastattelujen avulla, tasa-arvon huomioon ottoa projekteissa. Tässä työssä huomioitaneen tässä analysoidun projektikyselyn tulokset. Aivan puhtaalta pöydältä ei siis siinäkään tarvitsisi lähteä.

12 Sosiaaliset innovaatiot ja hyvät käytännöt Sosiaalisten innovaatioiden edistämistä pitää tärkeänä vajaat puolet projekteista. Eniten sosiaalisia innovaatioita uskovat tuottavansa TL2:n projektit ja vähiten TL4:n projektit. Aluetasolla sosiaalisia innovaatioita uskovat tuottavansa eniten Etelä-Suomen suuralueen projektit. Sosiaalisiin innovaatioihin liittyy käsiteongelma. Innovaatioilla ymmärretään sitä, mitä Nokia tekee, kuten eräs haastateltu virkamies totesi. Käsitteen avaaminen vaatisi työtä. Haastatteluissa ei sosiaalisista innovaatioista saatu kovin paljoa irti johtuen ehkä juuri käsitteen vaikeudesta. Sen sijaan hyvistä käytännöistä saatiin runsaasti materiaalia. Siirrytään hyvien käytäntöjen analyysiin. Hyvät käytännöt ESR:ssä usein perustunevat sosiaalisiin innovaatioihin. Termi innovaatio tarkoittaa käyttöön otettua inventiota eli keksintöä. Innovaation kustannuksista vain noin 10 % on invention kustannuksia. Termi hyvä käytäntö korostaa sitä että ei-tekninen, sosiaalinen inventio, on pilotoitu ja mallinnettu käyttökelpoiseksi ja otettu ainakin jossain käyttöön. ESR:ssä tosin hyvästä käytännöstä puhutaan jo prosessin varhaisemmissakin vaiheissa, jolloin potentiaalista käytäntöä ei ole vielä missään otettu käyttöön. Hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen tarkoittaa sosiaalisen invention mallintamista käyttökelpoiseksi ja markkinointia kohderyhmille. Sosiaaliset innovaatiot ja hyvät käytännöt ovat ESR:ssä yli 95 prosenttisesti sama asia. Puolet projekteista uskoo eritäin varmasti tuottavansa hyvän käytännön siirrettäväksi kansalliseen toimintaan. Lisäksi 38 % uskoo tähän melko varmasti. Projektien omasta mielestä ESR on siten tuotekehityslaboratorio. Prosenttiluvut ovat suurempia kuin sosiaalisen innovaation prosentit, mikä johtunee siitä, että sosiaalisen innovaation termiä ei ole oikein sisäistetty. Toimintaa ohjaavien virkamiesten mielestä ESR on sekä tuotekehittäjä että olemassa olevien toimintamallien soveltaja. Pidettiin muun muassa hyvänä sitä, että pitkäjänteisen tulevaisuuteen suuntautuvan kehittämisen ohella voidaan tässä akuutissa taantumatilanteessa soveltaa olemassa olevia toimintamalleja. Edellisellä ohjelmakaudella ESR teki työvoimahallintoa edustaneen haastateltavan mukaan merkittävän panoksen työvoiman palvelukeskusten kehittämisessä. Nyt kehittämistä on lähinnä täydentävyysperiaatteella. Esimerkkinä aikuisten työpajatoiminta ja työnantajalähtöisten toimintamallien kehittäminen yhteishankintakoulutukseen. Kysymys on toimenpiteistä, joihin hallinnolla ei olisi mahdollisuuksia mutta jotka nähdään tärkeiksi. Hyvä käytäntö leviää huonosti ja usein sattumanvaraisesti. Pitäisi löytyä jostain samanlaiset olosuhteet, joihin asia on kehitetty ja lisäksi samalla tapaa ajattelevia ihmisiä. Eräällä alueella toimivan haastatellun virkamiehen mukaan jo projektien nimistä voi päätellä, että niillä ei tule olemaan laajalle leviäviä hyviä käytäntöjä. Työpajahankkeet ovat kuitenkin asia, jossa olosuhteet ovat usein olleet samanlaisia. Sielläkään hyvät käytännöt eivät ole levinneet virallisia reittejä raporttien kautta vaan koska on ollut ihmisiä, jotka tuntevat toisensa. Hyvän käytännön siirtoa auttaa myös se, että henkilö olisi ollut itse kehittämässä sitä.

13 11 Kuvio 6. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat hyvien käytäntöjen levittämiseen liittyviä käytäntöjä hankkeessanne? Hanke pyrkii tuottamaan hyvän käytännön siirrettäväksi kansalliseen toimintaan Melko hyvin Erittäin hyvin Hankkeessa levitetään hyvä käytäntö uusien toimijoiden keskuuteen Hankkeessa juurrutetaan itse aiemmissa kehittämistoimissa tunnistettu tai mallinnettu hyvä käytäntö osallistuvien organisaatioiden käyttöön Hankkeessa juurrutetaan muualla tunnistettu tai mallinnettu hyvä käytäntö osallistuvien organisaatioiden käyttöön Hanke pyrkii tuottamaan hyvän käytännön siirrettäväksi eurooppalaiseen ESR-toimintaan Projekti luo uusia kontakteja ulkomaisten hyvien käytäntöjen löytämiseksi Ulkomaiset hyvät käytännöt löytyvät aiempien kontaktien perusteella Hanke tunnistaa ja tuo hyviä käytäntöjä EU maista muualta kuin ESR projekteista Hanke tunnistaa ja tuo hyviä käytäntöjä muiden EU maiden ESR (ESF) projekteista Hanke tunnistaa ja tuo maahan hyviä käytäntöjä muista kuin EU maista Kuviossa 6 on myös hyvien käytäntöjen kansainvälinen komponentti. Tätä kysyttiin TL4:n arviointia varten.

14 12 Kuvio 7. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat hyvien käytäntöjen levittämisen esteitä? Toimintamalleihin sisältyy hiljaista tietoa, joka on vaikeasti siirrettävissä Melko hyvin Erittäin hyvin Tieto ei kulje eri toimijoiden välillä Siirrettävyys kansalliseen toimintaan on vain markkinointiongelma Kansallisten toimijoiden välinen mustasukkaisuus ja/tai vähättely Toimintamallit soveltuvat vain siihen suppeaan toimintaympäristöön, johon ne on kehitetty Projektien tuottamat räätälöidyt toimintamallit ovat liian kalliita Projektien kehittämistyö ei kytkeydy valtakunnallisiin ja alueellisiin ohjelmiin Projekti ei pyrikään olemaan tuotekehitysprojekti, jolloin mitään siirrettävää ei synny Innovaatioiden lisäarvo ei vastaa uusien toimintamallien käyttöönoton kustannuksia Projektilla on niin monia tavoitteita, että mitään niistä ei saavuteta kunnolla Kuvio 7 hyvien käytäntöjen leviämisen esteistä vahvistaa edellä haastattelusitaattien avulla saatua kuvaa.

15 13 Kuvio 8. Kuinka todennäköistä on (prosenttiosuudet erittäin todennäköistä plus melko todennäköistä), että Tärkeimmän hyvän käytännön siirto kansalliseen toimintaan tulee onnistumaan? Tärkeimmän hyvän käytännön siirto kansainväliseen toimintaan tulee onnistumaan? TL1 TL2 TL3 TL4 Koko aineistosta 20 % pitää erittäin todennäköisenä sitä, että tärkeimmän hyvän käytännön siirto kansalliseen toimintaan tulee onnistumaan. 50 % pitää tätä lisäksi melko todennäköisenä. Suurinta usko on TL4:ssä, josta ei kuitenkaan kansainväliseen toimintaan uskota lainkaan siirtyvän hyviä käytäntöjä. Tämä on ymmärrettävää toiminnan luonteen vuoksi. 4.3 Kumppanuus ja pienten toimijoiden asema Projekteista 4/5 katsoo edistävänsä kumppanuutta. Myös haastattelujen perusteella tämä on kaikkein suosituin ja helpoimmin toteutuva yhteinen periaate. Kumppanuus toteutuu TL3:ssa parhaiten ja TL4.ssä huonoiten. Kumppanuus toteutuu varsin tasaisesti eri alueosioissa kuitenkin hieman muita enemmän Itä-Suomen ja Etelä-Suomen alueosioissa. Kumppanuus toteutuu usean hakijan projekteissa automaattisesti, samoin jos mukana on laajasti sidosryhmiä. Haastatteluissa kumppanuutta pidettiin hyvin tärkeänä. Myös pienet toimijat ovat kumppaneita, jos ne osallistuvat projektin toteutukseen tai ovat mukana sidosryhminä. Pienet toimijat määriteltiin seuraavasti: Pienet toimijat ovat esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoita tai pieniä yrityksiä, joilla ei ole suurempien toimijoiden resursseja esimerkiksi tarjousten tekoon, kirjanpitoon, maksuliikenteen hoitoon, ei riittäviä kontakteja eikä ehkä yritys- ja projektitoiminnassa tarvittavien kaikkien alojen asiantuntemustakaan. Sen sijaan he ovat oman, suppeamman aihealueensa asiantuntijoita. Viranomaishaastatteluissa tuli esiin, että pienet toimijat onnistuvat kumppaneina mutta eivät kokonaisvastuun kantajina. Heillä ei ole kassaa toteuttaa projekteja. Pienet toimijat onnistuvat lähinnä alihankkijoina. Ne eivät pysty toteuttamaan omia projekteja. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on hakemusten tekoon erikoistuneet henkilöt, joiden kanssa pienen on vaikeaa kilpailla. Todettakoon, että edellisellä ohjelmakaudella oli sateenvarjoprojekteja, joihin pieniä toimijoita oli koottu. Kokemukset näistä olivat hyviä. Kuviosta 9 ilmenee, että projekteista 60 % katsoo edistävänsä pienten toimijoiden asemaa ottamalla näitä mukaan projektin toimintaan, ottamalla näitä kohderyhmiksi, lisäämällä

16 14 näiden osaamista, tarjoamalla näiden toimintaa tukevia palveluksia, edistämällä näiden keskinäistä verkottumista sekä edistämällä näiden pääsyä olemassa oleviin verkostoihin. Lisäksi vajaat puolet katsoo luovansa näille uusia toiminta- ja ansaintamahdollisuuksia. Erään projektin mukaan pienet toimijat eivät pysty toimimaan yksin. Silti projekti on heille taloudellinen mahdollisuus. He hakevat rahaa kahden kuukauden välein ja projekti onkin antanut heille likviditeettiä. Kolmas sektori toimii projektissa tasa-arvoisena kumppanina. Kumppanuuteen liittyy vivahde, että sen kai pitäisi olla itsestään selvää asiaa. Suomessa lienee yhteensä eri ohjelmakausilta satoja ellei tuhansia projekteja, jotka katsovat että niiden tärkein saavutus on se, että ne ovat avanneet keskusteluyhteyksiä tahojen välille, jotka ennen eivät ole keskenään keskustelleet. Hyvä näin, että hiljaiset suomalaiset saadaan puhumaan toisilleen, mutta eikö tämän olisi voinut saada aikaan pienemmilläkin resursseilla? Kuvio 9. Mikäli hanke edistää pienten toimijoiden asemaa, missä muodossa tämä tapahtuu? Lisäämällä näiden osaamista Tulee edistämään Ei tule edistämään Ottamalla näitä mukaan projektin toimintaan Edistämällä näiden pääsyä olemassa oleviin verkostoihin Edistämällä näiden keskinäistä verkottumista Ottamalla näitä projektin kohderyhmiksi Tarjoamalla näiden toimintaa tukevia palveluksia Luomalla näille uusia toiminta- ja ansaintamahdollisuuksia Kestävä kehitys Kestävän kehityksen edistämistä pitää omassa toiminnassaan tärkeänä 43 % projekteista. Eniten kestävää kehitystä edistetään TL1:ssä ja vähiten TL4:ssä. Eniten kestävää kehitystä katsovat edistävänsä Itä-Suomen suuralueen projektit ja vähiten valtakunnallisen osion projektit. Erään haastateltavan mukaan kestävän kehityksen edistäminen ymmärretään usein vain roskien lajitteluksi, energian säästöksi ja ilmastonmuutoksen ehkäisyksi. Näitä asioita vaikkapa työttömien koulutusprojekti ei juurikaan sivua. Kestävän kehityksen sosiaalinen

17 15 ulottuvuus on jäänyt hämäräksi. Tämä komponentti esiintyy suurimmassa osassa projekteja vaikka asiaa ei ehkä tiedosteta. Esimerkkinä pitkäaikaistyöttömien projekti, joka vaikuttaa myös perheisiin ja laajemmallekin, kun henkilöt esim. saavat kiinni normaalista päivärytmistä. Sosiaalinen komponentti on haastattelujen mukaan hyvin heikosti ymmärretty ja tiedostettu. Ohjelma-asiakirjassa mainitut kestävän kehityksen komponentit on lueteltu kuviossa 10. Kestävää kehitystä luonnontieteellisessä/ekologisessa mielessä on lähinnä yritysten koulutusprojekteissa, joissa esim. energiankäyttövaihtoehdot ovat mukana. Mutta se tulee sielläkin sivutuotteena. Kestävän kehityksen edistämisen sisällössä on huomattavia toimintalinjoittaisia eroavuuksia jotka ovat odotusten mukaisia. Monikulttuurisen Suomen rakentaminen painottuu kansainvälisessä TL4:ssä. Syrjäytymisen ehkäisy, ihmisen terveydellisen toimintakyvyn turvaaminen sekä tasapainon löytäminen yksilön ja yhteiskunnan vastuun välillä painottuvat vaikeasti työllistyviin kohdistuvassa TL2:ssa. Resurssien tehokas sekä luonnonvaroja ja ympäristöä säästävä käyttö painottuu hieman muita enemmän yritystoimintaa kehittävässä TL1:ssä. Kuvio 10. Missä määrin hankkeenne edistää kestävää kehitystä seuraavilla elämänaloilla? Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen Melko paljon Erittäin paljon Ihmisten terveydellisen toimintakyvyn turvaaminen Tasapainon löytäminen yksilön ja yhteiskunnan vastuun välillä Monikulttuurisen Suomen rakentaminen Resurssien tehokas ja luonnonvaroja sekä ympäristöä säästävä käyttö Kestäviin kulutustottumuksiin ohjaaminen sekä kestävän tuotannon edistäminen Työelämän sekä perheen ja vapaa-ajan tarpeiden yhteensovittaminen Eri sukupolvien yhteenkuuluvuus

18 16 Kuvio 11. Kestävän kehityksen edistäminen toimintalinjan mukaan (melko paljon plus erittäin paljon) Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen Ihmisten terveydellisen toimintakyvyn turvaaminen Tasapainon löytäminen yksilön ja yhteiskunnan vastuun välillä Monikulttuurisen Suomen rakentaminen TL1 TL2 Resurssien tehokas ja luonnonvaroja sekä ympäristöä säästävä käyttö Kestäviin kulutustottumuksiin ohjaaminen sekä kestävän tuotannon edistäminen Työelämän sekä perheen ja vapaa-ajan tarpeiden yhteensovittaminen Eri sukupolvien yhteenkuuluvuus TL3 TL4 5. Ohjelman toimeenpano Ohjelman toimeenpanoa arvioidaan seuraavassa projektikyselyn, haastattelujen sekä toimintalinjatason evaluointien pohjalta.

19 17 Kuvio 12. Missä määrin seuraavat tekijät ovat hankaloittaneet hankkeenne toimeenpanoa? Hakemuksen pitkä viranomaiskäsittelyaika Kyllä Ei Seurantaan ja raportointiin liittyvät hankaluudet Viranomaisohjeistuksen riittämättömyys teknisistä asioista (tukikelpoisuus, budjetti, hakemuksen täyttö jne.) Projektisuunnitelman jäykät muuttamismenettelyt Hankkeen sisällön ja tavoitteiden haasteellisuus Kohderyhmien kokoamisen ja hankkeeseen sitouttamisen vaikeudet Hankkeen riittämätön resursointi Viranomaisohjeistuksen riittämättömyys sisällöllisistä asioista (tavoitteet, painopisteet jne.) Viranomaisen jälkimaksatuskäytäntö Hankkeen sisäisen johtamisen hankaluudet (esim. henkilövaihdokset) Yhteistyökumppaneiden löytämisen ja hankkeeseen sitouttamisen vaikeudet Hankkeen ajoituksen osuvuus suhteessa sen toteutusympäristön tarpeisiin Puutteet oman taustaorganisaation ESRprojektihallinto-osaamisessa Puutteet oman taustaorganisaation sitoutumisessa hankkeeseen Projektikyselyn mukaan selvästi suurin toimintaa hankaloittanut este on ollut viive ohjelman käynnistymisessä. Tätä on käsitelty yksityiskohtaisesti toimintalinjaevaluaattoreiden raporteissa, jotka laadittiin keväällä Tässä yhteydessä asiaa ei enää käsitellä.

20 18 Haastatteluissa (loka marraskuu 2009) tuli nyt esiin, että viivästyksestä on toivuttu ja ohjelma on nyt aikataulussa. Esteet vaihtelevat merkittävästi toimintalinjan ja alueen mukaan. Tämä vaihtelu esitetään seuraavissa kuvioissa. Kuvio 13. Toimeenpanoa hankaloittaneet tekijät (Kyllä prosenttiosuudet) toimintalinjan mukaan Hakemuksen pitkä viranomaiskäsittelyaika Seurantaan ja raportointiin liittyvät hankaluudet TL1 TL2 TL3 TL4 Viranomaisohjeistuksen riittämättömyys teknisistä asioista (tukikelpoisuus, budjetti, hakemuksen täyttö jne.) Projektisuunnitelman jäykät muuttamismenettelyt Hankkeen sisällön ja tavoitteiden haasteellisuus Kohderyhmien kokoamisen ja hankkeeseen sitouttamisen vaikeudet Hankkeen riittämätön resursointi Viranomaisohjeistuksen riittämättömyys sisällöllisistä asioista (tavoitteet, painopisteet jne.) Viranomaisen jälkimaksatuskäytäntö Hankkeen sisäisen johtamisen hankaluudet (esim. henkilövaihdokset) Yhteistyökumppaneiden löytämisen ja hankkeeseen sitouttamisen vaikeudet Hankkeen ajoituksen osuvuus suhteessa sen toteutusympäristön tarpeisiin Puutteet oman taustaorganisaation ESRprojektihallinto-osaamisessa Puutteet oman taustaorganisaation sitoutumisessa hankkeeseen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen Ajankohtaista ESR-rahoituksessa Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen 19.1.2017 ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (47 %) ET 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3 ESR-hakuinfo 16.6.2015 Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku Länsi-Suomen alueen 3. alueellinen ESRhankehaku 12.6.-1.10.2015 Haku

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä

Kestävää kasvua ja työtä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) -tavoitteena työllisyyden ja osaamisen kehittäminen, heikommassa asemassa olevien ryhmien tukeminen sekä tasa-arvoisuuden edistäminen ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot