ESR-strategian arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-strategian arviointi"

Transkriptio

1 Kari Hietala Oy Kari Hietala Oy Kari Hietala Marraskuu 2009 ESR-strategian arviointi

2 Sisällysluettelo 1. ESR-strategia ja Lissabonin strategia 1 2. ESR-strategian relevanssi 2 3. ESR-ohjelman sisältö 4 4. ESR-toimintaa ohjaavat yhteiset periaatteet Sukupuolten välinen tasa-arvo Sosiaaliset innovaatiot ja hyvät käytännöt Kumppanuus ja pienten toimijoiden asema Kestävä kehitys Ohjelman toimeenpano Valtakunnalliset kehittämisohjelmat Johtopäätöksiä Toimenpidesuosituksia 25 Liite 1 Käytetyt lähteet 28

3 1 1. ESR-strategia ja Lissabonin strategia ESR-strategia on esitetty Suomen rakennerahastostrategiassa sekä tarkennettuna ESR:n strategisina painopisteinä Manner-Suomen ESR-ohjelmaasiakirjassa Taustaksi ensin lyhyt historiakatsaus Eurooppa/globaalitasolle. Lissabonin strategia eli Lissabonin prosessi on Euroopan Unionin kehittämissuunnitelma, joka hyväksyttiin Lissabonissa v Tavoitteeksi asetettiin, että EU on kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteeksi asetettiin myös 70 %:n työllisyysaste. Kasvulla mitatusta kilpailukykytavoitteesta jäätiin kuitenkin jälkeen eivätkä tulevaisuuden näkymät ole yhtään paremmat. Kilpailevissa blokeissa, Yhdysvaloissa ja Kiinassa, tuottavuuden kasvu ja BKT:n kasvu olivat suurempia. Lissabonin strategiaa uudistettiin v Nyt painotettiin keskittymistä olennaiseen eli (tuottavuuden) kasvuun ja työllisyyteen (enemmän ja parempia työpaikkoja). Lissabonin strategia sisältää paljon muutakin kuin kovan ytimen. Nämä muut tekijät ovat täydentäviä laadullisia tavoitteita ja reunaehtoja. Kasvun on mm. oltava sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää, oikeudenmukaista ja eettisesti hyväksyttävää. Tavoitteena on tasa-arvo sukupuolten, alueiden, ikäryhmien sekä erilaisten sosiaalisten ryhmien ja kansallisuuksien välillä. Erityisesti korostetaan tiedon ja osaamisen merkitystä, yrittäjyyttä, osallisuutta, kumppanuutta, syrjäytymisen ehkäisyä sekä hyvää hallintoa. Nämä ilmaistaan yhdennetyillä suuntaviivoilla, joihin sisältyvät Euroopan Unionin neuvoston hyväksymät talouspolitiikan laajat suuntaviivat sekä työllisyyden suuntaviivat. Kansallinen rakennerahastostrategia sisältää seuraavat painopisteet: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys 4. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) toiminnassa painottuvat painopisteet 1, 2 ja 4. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toiminnassa painottuu painopiste 3. ESR-strategian mukaiset painopisteet ovat: 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden edistäminen 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

4 2 Strategiset painopisteet ovat samalla ESR-ohjelman toimintalinjoja. Näillä on tärkeä merkitys, koska resurssit kohdennetaan toimintalinjoittain. Painopiste/toimintalinja 1 kohdistuu työllisiin, yrityksiin ja yrittäjiin. Toimintalinja 2 kohdistuu työttömiin, nuoriin, ikääntyviin, vammaisiin ja muihin heikossa työmarkkina-asemassa oleviin. Toimintalinja 3 kohdistuu järjestelmiin ja koulutukseen. Kansainvälisyyteen painottuva toimintalinja 4 edistää työperäistä maahanmuuttoa sekä erityisesti ESR-peräisten hyvien käytäntöjen maahantuontia. Miten rakennerahastostrategia ja ESR-strategia tukevat Lissabonin strategiaa? Ne tukevat varsin hyvin kuten rakennerahastoasiakirja (CCI 2007 FI 16 UNS 001), Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirja ja Suomen kansallisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoraportti (Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 36a/2009) osoittavat. Koulutus edistää osaamista, joka nostaa tuottavuutta, joka nostaa työllistyvyyttä. Innovaatioiden edistäminen edistää tuottavuutta, jos tällöin luodaan tehokkaampia toimintatapoja, menetelmiä tai välineitä, joita myös otetaan tuotantoprosessissa käyttöön. Yrittäjyyden edistäminen edistää yrittäjäksi alkavien työllistyvyyttä ja myös tuottavuutta. Yritystoiminnan edistäminen kohottaa tuottavuutta, joka parantaa kilpailukykyä, joka pidemmällä aikavälillä saattaa edistää työllisyyttä. Vaikeasti työllistyvien osaamisen ja työvalmiuksien parantaminen nostaa tuottavuutta, joka nostaa työllistymisen todennäköisyyttä. Yksilötasolla tuottavuuden nousu saattaa tällöin olla merkittävä asia mutta makrotasolla tuottavuusvaikutus jää marginaaliseksi ja todellista vaikutusta on työllisyysvaikutuksella siltä osin kun vuodot eivät sitä syö. Nämä ovat lyhyesti esitettynä ehkä tärkeimpiä vaikutuskanavia sille, miten rakennerahastot edistävät Lissabonin kasvun ja työllisyyden strategian ydintä. Lisäksi tulevat muut vaikutukset kuten alueiden ja sukupuolten tasaarvon edistäminen. Näissäkin käytännössä useimmin mennään samaa polkua eli edistetään heikommassa asemassa olevien tuottavuutta ja työllisyyttä. 2. ESR-strategian relevanssi Pitkän aikavälin tavoitteiden kannalta ESR-strategian relevanssi on hyvä. Pitkän aikavälin kehitys tullee menemään pääpiirteissään ohjelma-asiakirjassa kuvatulla tavalla. Suomen väestö vanhenee nopeammin kuin missään muussa Euroopan maassa. Työvoimapula saattaa uhata ainakin joillain aloilla kun suuret ikäluokat ovat eläköitymässä. Työvoimapulaa on jo nyt joissain terveydenhuollon tehtävissä. Lyhyellä aikavälillä strategian osuvuus on huonompi kansainvälisen taantuman vuoksi. Tällä ohjelmakaudella suurempi ongelma onkin edelleen työttömyys ei vielä työvoimapula. Resurssien kohdentumisen kannalta toimintalinjatasolla ei kuitenkaan liene tapahtunut vahinkoa. Myös maahanmuuttoa sisältävän TL4:n osuus on ESR:n budjetista 6 % kun vaikeasti työllistyviin kohdistuvan TL2:n osuus on 32 %. Sopeutusta on tehty siten, että rahaa on siirretty ohjelman loppupäästä ja se on käytetty pääasiassa työpoliittisiin toimenpiteisiin TL2:n puitteissa. Lisäksi sopeutusta on pystytty tekemään ainakin TL4:n

5 3 projektien sisällä: ei edistetä niinkään maahanmuuttoa vaan parannetaan maassa jo olevien maahanmuuttajien työmarkkinavalmiuksia, jotka osittain ovat tunnetusti huonoja. Maahanmuuttajat ovat kohderyhmänä myös TL2:ssa. Taantuman vuoksi TL4:stä on vedetty pois tai pienennetty joitain hankkeita, jotka eivät olleet ehtineet käynnistyä ohjelman myöhäisen liikkeellelähdön vuoksi. Tuottavuuden nousua edistävän, työllisiin ja yrityksiin kohdistuvan toimintalinjan 1 osuus budjetista on myös 32 %. Välillisesti tuottavuuden nousu edistää myös työllisyyttä kilpailukyvyn parantumisen kautta, kuten edellä todettiin (myös TL1:een on joillain alueilla lisätty resursseja). Koulutus- ym. järjestelmiin kohdistuvan toimintalinjan 3 osuus budjetista on 27 %. Tuottavuuden nousua voidaan edistää myös järjestelmätasolla mm. tehokkaampien opetus- ja oppimisvälineiden avulla. Viranomaisarvion mukaan kaikkien neljän toimintalinjan koko sisältö tukee Lissabonin strategiaa, mihin voidaan yhtyä. Eteläsuomalaisen ESR:n toimeenpanoon osallistuvan haastateltavan mukaan taantuma on vaikuttanut ohjelman ja rahoittajan painotuksiin. (Haastatteluista tarkemmin ks. liite 1). Alun perin toimenpiteitä oli suunniteltu työvoiman kysyntää omaaville aloille. Nyt toimenpiteitä on jouduttu muuttamaan vallitsevan tilanteen mukaisiksi. TL2:ssa keskeinen menetelmä oli poluttaminen välityömarkkinoiden kautta työmarkkinoille. Nyt esim. harjoittelutyöpaikkoja ja tukityöpaikkoja on vaikeampaa löytää. Yritykset, jotka ovat irtisanoneet, eivät enää tule kysymykseen näiden tarjoajina. Toisen haastateltavan mukaan taantuma on vaikuttanut siihen, että yrityspartnereita ei nyt löydy. Ohjelmakauden alussa käynnistyneillä projekteilla on tingitty yrityspartnereiden määristä ja myös osallistujien määristä. Uusissa projekteissa yrityspartnerien määrät ovat siten huomattavasti alhaisempia tai niitä ei ole lainkaan. Kuntaraha on tiukemmassa, mikä on hillinnyt sekä projektien hakemista että toteutusta. Nämä haastattelulausunnot kuvatavat hyvin vallitsevaa tilannetta. Toimintalinjojen/strategisten painopisteiden 1 3 relevanssia ei kyseenalaistanut kukaan. Ne ovat hyvin toimivia. Sen sijaan toimintalinjan/painopisteen 4 relevanssia jossain määrin kritisoitiin. Katsottiin mm. että taantumassa siitä olisi pitänyt siirtää rahaa muualle. ESR-strategia on muotoiltu edellisen korkeasuhdanteen aikaan. Vaikka perusoletus olisi ollut, että korkeasuhdanne jatkuu sellaisenaan vuoteen 2013, olisi ohjelmaan voitu silti tuoda lisää joustoa. Maailma muuttuu nykyisin niin nopeasti, että ei voida tietää, millaista projektitoimintaa tarvitaan 5 7 vuoden kuluttua. Toisaalta toimintalinjat ovat niin laajaalaisia, että joustoa on haastattelujen mukaan saavutettu riittävästi ainakin tähän mennessä (marraskuu 2009). Yhteenvetona voidaan todeta, että ohjelman relevanssi on pitkällä tähtäyksellä hyvä mutta lyhyellä tähtäyksellä huono. Huonosta relevanssista huolimatta toiminta on pystytty sopeuttamaan riittävästi taantuman myötä muuttuneisiin olosuhteisiin. Joustoa on tiukan paikan tullen löytynyt eri tasoilta vaikka sitä ei ole juurikaan ohjelmaan kirjattu. Toimintalinjojen osalta relevanssia on käsitelty toimintalinjojen arviointiraporteissa. TL1:n raportissa todetaan, että yrityksissä mielenkiinto kohdistuu taantumavaiheessa eloonjäämiseen. Rahoittajat tuovat esiin uuden yrittäjyyden tukemisen. Mielenkiinto sen

6 4 sijaan vähentyy segregaation purkamiseen ja maahanmuuton edistämiseen liittyviin hankkeisiin. TL2:n raportissa arvioidaan, että TL2:n relevanssi nousee, mikä tarjoaa keskeisten kohderyhmien osalta hyvät mahdollisuudet lisäarvon aikaansaamiselle. Rahoitusta tulisi voida siirtää yli toimintalinjarajojen. TL3:n raportissa arvioidaan, että työvoiman saatavuuden edistämishankkeiden painoarvo laskee taantumavaiheessa mutta muutoin vaikutukset ovat vähäisiä. TL4:n raportissa esitetään seuraavaa. Suhdannetilanne heikentänyt TL4:n lyhyen aikavälin relevanssia merkittävästi. Pidemmän aikavälin relevanssi ei ole kuitenkaan muuttunut. Vaikutus TL2:n mamu-projekteihin vähäisempi. Mamu-projektit täydentävät alueiden maahanmuuttostrategioita ja palvelutarjontaa sopivasti. Maahanmuuttajille räätälöityjä palveluja ollut tarjolla huonosti monilla alueilla. Maahanmuuttajia on myös runsaasti työttöminä. Toimenpiteet eivät ole purreet riittävästi. Räätälöidymmät toimet saattavat myös vaikuttaa paremmin. 3. ESR-ohjelman sisältö Kuviossa 1 on esitetty tammikuussa 2009 toteutetun sähköisen projektikyselyn perusteella projektien sisällön painottuminen eri teemoihin. Kyselyä on tarkemmin selostettu toimintalinja-arviointiraporteissa sekä liitteessä 1, s.28. Toimintalinjaevaluaattorit määrittelivät toimintalinjojensa keskeiset sisältöteemat. Kolme ensimmäistä teemaa liittyvät toimintalinjaan1, kolme seuraavaa teemaa toimintalinjaan 2, neljä seuraavaa teemaa toimintalinjaan 3 ja kolme seuraavaa teemaa (maahanmuutto ja hyvien käytäntöjen tuonti) toimintalinjaan 4. Havaitaan, että projektien tosiasiallinen sisältö ylittää toimintalinjarajat. Kolme suosituinta teemaa ovat: Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittäminen, Työelämän tarpeita vastaavien koulutuspalvelujen kehittäminen sekä Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen. Työ on siten erittäin keskeinen asia ohjelmassa. Seuraaville sijoille nousevat ennakointi ja yritysten kehittäminen. Eri teemojen tärkeys toimintalinjoittain on esitetty kuviossa 2. Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittämistä tehdään lähes yhtä paljon toimintalinjoissa 3 ja 4 kuin TL1:ssä, jonka toimialaa aihepiiri varsinaisesti on. Toimintalinjassa 2 vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat toimintalinjaspesifisiä teemoja. Sen sijaan työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen liittyvät suuressa määrin myös muihin toimintalinjoihin. Toimintalinjan 3 neljää sisältöteemaa: ennakoinnin, innovaatiojärjestelmien, koulutusjärjestelmien ja työvoimapalvelujen kehittämistä tehdään suuressa määrin myös muissa toimintalinjoissa. Työvoimapalvelujen kehittämistä tehdään enemmän TL4:ssä ja TL2:ssa kuin TL3:ssa. Ennakoinnin kehittämistä tehdään enemmän TL4:ssä kuin TL3:ssa. TL4:llä on sisällön osalta selkein profiili. Työperäisen maahanmuuton edistämistä, maahanmuuttajien kotouttamista ja hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistämistä tehdään suhteellisen vähän muissa toimintalinjoissa kuin TL4:ssä. Johtopäätös on, että projekteissa tehdään sisällöllisesti osittain samantyyppisiä asioita eri toimintalinjoissa. Toimintalinjojen muodostamia raja-aitoja ei siten tule nähdä liian korkeiksi. Vallitseva taantuma on lisäksi korostanut sitä, että sisällön tulisi joustaa tilanteen mukaan. Kuviossa 1 on myös kolme teemaa, jotka kyselyn laadintahetkellä olivat ajankohtaisia: globalisaatio, joustoturva ja työvoimapula. Taantuman myötä näiden ajankohtaisuus näyt-

7 5 täisi pienenentyneen. 40 % projekteista pitää työvoimapulaa vähintäänkin melko tärkeänä teemana projektissaan. Havaintojen lukumäärä, N, on kaikissa kuvioissa 417. Kuvio 1. Miten tärkeitä ovat seuraavat asiat hankkeenne toiminnassa? Prosenttiosuudet. Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittäminen Melko tärkeä Erittäin tärkeä Yrittäjyyden edistäminen Yritysten kehittäminen Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen Vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Ennakoinnin, sitä tukevien toimintamallien ja työkalujen kehittäminen Innovaatiojärjestelmää tukevien toimintamallien kehittäminen Työelämän tarpeita paremmin vastaavien koulutuspalvelujen kehittäminen (ml. elinikäinen oppiminen) Työvoimapalvelujen kehittäminen Työperäisen maahanmuuton edistäminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistäminen ulkomailta esim. ESR projekteista Globalisaatio Joustoturvan kehittäminen (lisätään työmarkkinain joustavuutta turvallisuudesta huolehtien) Työvoimapula Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Sosiaalisten innovaatioiden edistäminen Kumppanuuden edistäminen Pienten toimijoiden aseman parantaminen Kestävän kehityksen edistäminen

8 6 Kuvio 2. Tärkeys (erittäin tärkeä ja melko tärkeä) toimintalinjoittain Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittäminen Yrittäjyyden edistäminen Yritysten kehittäminen Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen Vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Ennakoinnin, sitä tukevien toimintamallien ja työkalujen kehittäminen Innovaatiojärjestelmää tukevien toimintamallien kehittäminen Työelämän tarpeita paremmin vastaavien koulutuspalvelujen kehittäminen (ml. elinikäinen oppiminen) Työvoimapalvelujen kehittäminen Työperäisen maahanmuuton edistäminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistäminen ulkomailta esim. ESR projekteista Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Sosiaalisten innovaatioiden edistäminen Kumppanuuden edistäminen Pienten toimijoiden aseman parantaminen Kestävän kehityksen edistäminen TL1 TL2 TL3 TL4 Kuviossa 3 on koettu tärkeys suuralueittain. Länsi-Suomen suuralueella painotetaan työllistymisen edistämistä ja koulutuspalveluiden kehittämistä. Hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistämistä painotetaan Itä-Suomessa lähes kaksi kertaa enemmän kuin muilla alueilla keskimäärin. (Tosin kaikilla alueilla asiaa painotetaan verrattain vähän.) Yritysten kehittäminen painottuu Pohjois-Suomen suuralueella hieman enemmän kuin muilla alueilla. Yrittäjyyden edistäminen ja yritysten kehittäminen painottuvat valtakunnallisessa osiossa ja Etelä-Suomessa vähemmän kuin muualla. Nämä teemat näyttäisivät liittyvän ainakin väljästi kehitysalueulottuvuuteen. Yritystoiminnasta etsitään ratkaisua pohjoisen työpaikkakatoon. Alueittaiset erot ovat kuitenkin pienehköjä. Sisältöteemat vaihtelevat enemmän toimintalinjoittain kuin suuralueittain.

9 7 Kuvio 3. Tärkeys (erittäin tärkeä ja melko tärkeä) suuralueittain Työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittäminen Yrittäjyyden edistäminen Valtakunnallinen osio Etelä-Suomen sa. Länsi-Suomen sa. Itä-Suomen sa. Pohjois-Suomen sa Yritysten kehittäminen Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen Vaikeasti työllistyvien työllisyyden edistäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Ennakoinnin, sitä tukevien toimintamallien ja työkalujen kehittäminen Innovaatiojärjestelmää tukevien toimintamallien kehittäminen Työelämän tarpeita paremmin vastaavien koulutuspalvelujen kehittäminen (ml. elinikäinen oppiminen) Työvoimapalvelujen kehittäminen Työperäisen maahanmuuton edistäminen Maahanmuuttajien kotouttaminen Hyvien käytäntöjen maahantuonnin edistäminen ulkomailta esim. ESR projekteista

10 8 4. ESR-toimintaa ohjaavat yhteiset periaatteet ESR-toimintaa ohjaavia yhteisiä periaatteita ovat: sukupuolten välinen tasa-arvo, sosiaaliset innovaatiot, kumppanuus, pienten toimijoiden asema ja kestävä kehitys. Näiden tulisi mahdollisuuksien mukaan painottua kaikissa projekteissa. Yhteisistä periaatteista kerättiin tietoa projektikyselyn avulla, haastattelemalla projektitoimintaa ohjaavia virkamiehiä sekä haastattelemalla projekteja, jotka ovat projektikyselyssä ilmoittaneet kyseisen periaatteen olevan erittäin tärkeä projektin toiminnassa. (Menetelmistä tarkemmin ks. liite 1, s.28) Vaikuttavuuksia ei tässä vaiheessa arvioida. Haastatteluissa tuli esiin, että yhteiset periaatteet on määritelty sekavasti. Joidenkin mielestä ne ovat pakkopulla. 4.1 Sukupuolten välinen tasa-arvo Tasa-arvo painottuu yhteisistä periaatteista vähiten projektitoiminnassa. Neljäsosa projekteista katsoo, että tasa-arvon edistäminen on projektin toiminnassa erittäin tärkeä tai melko tärkeä asia. Eniten tasa-arvon edistäminen painottuu Länsi-Suomessa ja Etelä- Suomessa ja vähiten Pohjois-Suomessa. Tasa-arvo painottuu eniten toimintalinjassa 2 ja vähiten toimintalinjassa 4. Virkamiesten haastatteluissa tuli esiin, että tasa-arvo on vaikeasti avautuva ja vaikeasti hankkeistettava asia. Naisyrittäjyys ja naisia miesten aloille ovat helppoja asioita mutta kaikki muut tasa-arvon osa-alueet ovat vaikeita. Lisäksi työn ja perheen yhteensovittaminen ei oikein istu tähän suhdannetilanteeseen erään haastateltavan mukaan. Kuvio 4. Missä määrin naisten ja miesten tasa-arvo huomioidaan hankkeen elämänkaaren eri vaiheissa? Projekti synnyttää tasa-arvoa edistäviä hyviä käytäntöjä Melko paljon Erittäin paljon Hankkeelle on asetettu tavoitteita naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi Tasa-arvon edistäminen on osa hankkeen seuranta- ja itsearviointijärjestelmää (ml. itsearviointi) Projekti on järjestänyt tasa-arvokoulutusta projektihenkilöstölle Tasa-arvon edistämisen mahdollisesti aiheuttamia lisäkustannuksia on huomioitu talousarviota laadittaessa Valmistelussa on käytetty ulkopuolista tasa-arvoasiain asiantuntemusta Kuvio 4 vastaa ohjelma-asiakirjassa (s. 72 ranskalaiset viivat) esitettyihin haasteisiin. Tasa-arvoa huomioidaan varsin vähän projektin elämänkaaren eri vaiheissa. Tasa-arvo

11 9 liittyy eniten projektin loppuun (syntyvät hyvät käytännöt); toiseksi eniten projektin alkuun (tavoitteiden asetanta) ja kolmanneksi eniten toteutusvaiheeseen (seurantajärjestelmä). Tasa-arvokoulutuksen järjestäminen henkilöstölle, tasa-arvosta aiheutuvien lisäkustannusten budjetointi ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ovat marginaalisia. Kuvio 5. Missä määrin tasa-arvon edistäminen painottuu hankkeessanne? Naisten työmarkkina-aseman vahvistamiseen Naisten syrjäytymisen ehkäisemiseen Melko paljon Erittäin paljon Tasa-arvon edistämiseen työelämässä ja työorganisaatiossa Miesten syrjäytymisen ehkäisemiseen Miesten työmarkkina-aseman vahvistamiseen Työn ja perheen yhteensovittamiseen Naisyrittäjyyden tukemiseen Sukupuolen mukaisen eriytymisen purkamiseen Tasa-arvoa edistävät projektit ovat kouluttaneet ja konsultoineet yrityksiä sekä kuntien virkamiehiä ja luottamusmiehiä. On perustettu toimintaryhmiä, esimerkiksi maahanmuuttajille. Eri ryhmille on järjestetty keskusteluja ja tapaamisia. On tuotettu ja levitetty tiedotusmateriaalia. On lähetetty muistutuksia päätöksentekijöille. On toimittu asiantuntijoina ja mm. annettu lausunto maakuntaohjelmaluonnoksesta. On pyritty tuotteistamaan tasaarvoa. Suureksi esteeksi nähtiin se, että sukupuolten välisen tasa-arvon tai sen puutteen vaikutusten arviointi on monille vierasta. Myös ennakkoluulot ja ujous nähtiin tasa-arvon toteutumisen esteiksi. Esteeksi nähtiin myös se, että tasa-arvoa ei ole sisäistetty. Katsottiin, että tasa-arvosta on paljon tietoa, mutta se on levällään. Koska tasa-arvo on haastattelujen mukaan vaikea asia, projektitoimintaa olisi pitänyt käynnistää eritavalla. Projektihakijoille ja rahoittajille olisi voitu jakaa tietoa ja mahdollisesti järjestää koulutusta (ks. kohta Valtakunnalliset kehittämisohjelmat). Nyt on lähdetty liikkeelle paljolti puhtaalta pöydältä vaikka tietoa ja kokemuksia on runsaasti kertynyt mm. aiemmilta ohjelmakausilta. Nyt on käynnistymässä valtakunnallisen kehittämisohjelman toimesta Suvaus, sukupuolivaikutusten arviointi. Otetaan otos projekteista ja selvitetään kyselyn ja haastattelujen avulla, tasa-arvon huomioon ottoa projekteissa. Tässä työssä huomioitaneen tässä analysoidun projektikyselyn tulokset. Aivan puhtaalta pöydältä ei siis siinäkään tarvitsisi lähteä.

12 Sosiaaliset innovaatiot ja hyvät käytännöt Sosiaalisten innovaatioiden edistämistä pitää tärkeänä vajaat puolet projekteista. Eniten sosiaalisia innovaatioita uskovat tuottavansa TL2:n projektit ja vähiten TL4:n projektit. Aluetasolla sosiaalisia innovaatioita uskovat tuottavansa eniten Etelä-Suomen suuralueen projektit. Sosiaalisiin innovaatioihin liittyy käsiteongelma. Innovaatioilla ymmärretään sitä, mitä Nokia tekee, kuten eräs haastateltu virkamies totesi. Käsitteen avaaminen vaatisi työtä. Haastatteluissa ei sosiaalisista innovaatioista saatu kovin paljoa irti johtuen ehkä juuri käsitteen vaikeudesta. Sen sijaan hyvistä käytännöistä saatiin runsaasti materiaalia. Siirrytään hyvien käytäntöjen analyysiin. Hyvät käytännöt ESR:ssä usein perustunevat sosiaalisiin innovaatioihin. Termi innovaatio tarkoittaa käyttöön otettua inventiota eli keksintöä. Innovaation kustannuksista vain noin 10 % on invention kustannuksia. Termi hyvä käytäntö korostaa sitä että ei-tekninen, sosiaalinen inventio, on pilotoitu ja mallinnettu käyttökelpoiseksi ja otettu ainakin jossain käyttöön. ESR:ssä tosin hyvästä käytännöstä puhutaan jo prosessin varhaisemmissakin vaiheissa, jolloin potentiaalista käytäntöä ei ole vielä missään otettu käyttöön. Hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen tarkoittaa sosiaalisen invention mallintamista käyttökelpoiseksi ja markkinointia kohderyhmille. Sosiaaliset innovaatiot ja hyvät käytännöt ovat ESR:ssä yli 95 prosenttisesti sama asia. Puolet projekteista uskoo eritäin varmasti tuottavansa hyvän käytännön siirrettäväksi kansalliseen toimintaan. Lisäksi 38 % uskoo tähän melko varmasti. Projektien omasta mielestä ESR on siten tuotekehityslaboratorio. Prosenttiluvut ovat suurempia kuin sosiaalisen innovaation prosentit, mikä johtunee siitä, että sosiaalisen innovaation termiä ei ole oikein sisäistetty. Toimintaa ohjaavien virkamiesten mielestä ESR on sekä tuotekehittäjä että olemassa olevien toimintamallien soveltaja. Pidettiin muun muassa hyvänä sitä, että pitkäjänteisen tulevaisuuteen suuntautuvan kehittämisen ohella voidaan tässä akuutissa taantumatilanteessa soveltaa olemassa olevia toimintamalleja. Edellisellä ohjelmakaudella ESR teki työvoimahallintoa edustaneen haastateltavan mukaan merkittävän panoksen työvoiman palvelukeskusten kehittämisessä. Nyt kehittämistä on lähinnä täydentävyysperiaatteella. Esimerkkinä aikuisten työpajatoiminta ja työnantajalähtöisten toimintamallien kehittäminen yhteishankintakoulutukseen. Kysymys on toimenpiteistä, joihin hallinnolla ei olisi mahdollisuuksia mutta jotka nähdään tärkeiksi. Hyvä käytäntö leviää huonosti ja usein sattumanvaraisesti. Pitäisi löytyä jostain samanlaiset olosuhteet, joihin asia on kehitetty ja lisäksi samalla tapaa ajattelevia ihmisiä. Eräällä alueella toimivan haastatellun virkamiehen mukaan jo projektien nimistä voi päätellä, että niillä ei tule olemaan laajalle leviäviä hyviä käytäntöjä. Työpajahankkeet ovat kuitenkin asia, jossa olosuhteet ovat usein olleet samanlaisia. Sielläkään hyvät käytännöt eivät ole levinneet virallisia reittejä raporttien kautta vaan koska on ollut ihmisiä, jotka tuntevat toisensa. Hyvän käytännön siirtoa auttaa myös se, että henkilö olisi ollut itse kehittämässä sitä.

13 11 Kuvio 6. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat hyvien käytäntöjen levittämiseen liittyviä käytäntöjä hankkeessanne? Hanke pyrkii tuottamaan hyvän käytännön siirrettäväksi kansalliseen toimintaan Melko hyvin Erittäin hyvin Hankkeessa levitetään hyvä käytäntö uusien toimijoiden keskuuteen Hankkeessa juurrutetaan itse aiemmissa kehittämistoimissa tunnistettu tai mallinnettu hyvä käytäntö osallistuvien organisaatioiden käyttöön Hankkeessa juurrutetaan muualla tunnistettu tai mallinnettu hyvä käytäntö osallistuvien organisaatioiden käyttöön Hanke pyrkii tuottamaan hyvän käytännön siirrettäväksi eurooppalaiseen ESR-toimintaan Projekti luo uusia kontakteja ulkomaisten hyvien käytäntöjen löytämiseksi Ulkomaiset hyvät käytännöt löytyvät aiempien kontaktien perusteella Hanke tunnistaa ja tuo hyviä käytäntöjä EU maista muualta kuin ESR projekteista Hanke tunnistaa ja tuo hyviä käytäntöjä muiden EU maiden ESR (ESF) projekteista Hanke tunnistaa ja tuo maahan hyviä käytäntöjä muista kuin EU maista Kuviossa 6 on myös hyvien käytäntöjen kansainvälinen komponentti. Tätä kysyttiin TL4:n arviointia varten.

14 12 Kuvio 7. Kuinka hyvin seuraavat väittämät kuvaavat hyvien käytäntöjen levittämisen esteitä? Toimintamalleihin sisältyy hiljaista tietoa, joka on vaikeasti siirrettävissä Melko hyvin Erittäin hyvin Tieto ei kulje eri toimijoiden välillä Siirrettävyys kansalliseen toimintaan on vain markkinointiongelma Kansallisten toimijoiden välinen mustasukkaisuus ja/tai vähättely Toimintamallit soveltuvat vain siihen suppeaan toimintaympäristöön, johon ne on kehitetty Projektien tuottamat räätälöidyt toimintamallit ovat liian kalliita Projektien kehittämistyö ei kytkeydy valtakunnallisiin ja alueellisiin ohjelmiin Projekti ei pyrikään olemaan tuotekehitysprojekti, jolloin mitään siirrettävää ei synny Innovaatioiden lisäarvo ei vastaa uusien toimintamallien käyttöönoton kustannuksia Projektilla on niin monia tavoitteita, että mitään niistä ei saavuteta kunnolla Kuvio 7 hyvien käytäntöjen leviämisen esteistä vahvistaa edellä haastattelusitaattien avulla saatua kuvaa.

15 13 Kuvio 8. Kuinka todennäköistä on (prosenttiosuudet erittäin todennäköistä plus melko todennäköistä), että Tärkeimmän hyvän käytännön siirto kansalliseen toimintaan tulee onnistumaan? Tärkeimmän hyvän käytännön siirto kansainväliseen toimintaan tulee onnistumaan? TL1 TL2 TL3 TL4 Koko aineistosta 20 % pitää erittäin todennäköisenä sitä, että tärkeimmän hyvän käytännön siirto kansalliseen toimintaan tulee onnistumaan. 50 % pitää tätä lisäksi melko todennäköisenä. Suurinta usko on TL4:ssä, josta ei kuitenkaan kansainväliseen toimintaan uskota lainkaan siirtyvän hyviä käytäntöjä. Tämä on ymmärrettävää toiminnan luonteen vuoksi. 4.3 Kumppanuus ja pienten toimijoiden asema Projekteista 4/5 katsoo edistävänsä kumppanuutta. Myös haastattelujen perusteella tämä on kaikkein suosituin ja helpoimmin toteutuva yhteinen periaate. Kumppanuus toteutuu TL3:ssa parhaiten ja TL4.ssä huonoiten. Kumppanuus toteutuu varsin tasaisesti eri alueosioissa kuitenkin hieman muita enemmän Itä-Suomen ja Etelä-Suomen alueosioissa. Kumppanuus toteutuu usean hakijan projekteissa automaattisesti, samoin jos mukana on laajasti sidosryhmiä. Haastatteluissa kumppanuutta pidettiin hyvin tärkeänä. Myös pienet toimijat ovat kumppaneita, jos ne osallistuvat projektin toteutukseen tai ovat mukana sidosryhminä. Pienet toimijat määriteltiin seuraavasti: Pienet toimijat ovat esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoita tai pieniä yrityksiä, joilla ei ole suurempien toimijoiden resursseja esimerkiksi tarjousten tekoon, kirjanpitoon, maksuliikenteen hoitoon, ei riittäviä kontakteja eikä ehkä yritys- ja projektitoiminnassa tarvittavien kaikkien alojen asiantuntemustakaan. Sen sijaan he ovat oman, suppeamman aihealueensa asiantuntijoita. Viranomaishaastatteluissa tuli esiin, että pienet toimijat onnistuvat kumppaneina mutta eivät kokonaisvastuun kantajina. Heillä ei ole kassaa toteuttaa projekteja. Pienet toimijat onnistuvat lähinnä alihankkijoina. Ne eivät pysty toteuttamaan omia projekteja. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on hakemusten tekoon erikoistuneet henkilöt, joiden kanssa pienen on vaikeaa kilpailla. Todettakoon, että edellisellä ohjelmakaudella oli sateenvarjoprojekteja, joihin pieniä toimijoita oli koottu. Kokemukset näistä olivat hyviä. Kuviosta 9 ilmenee, että projekteista 60 % katsoo edistävänsä pienten toimijoiden asemaa ottamalla näitä mukaan projektin toimintaan, ottamalla näitä kohderyhmiksi, lisäämällä

16 14 näiden osaamista, tarjoamalla näiden toimintaa tukevia palveluksia, edistämällä näiden keskinäistä verkottumista sekä edistämällä näiden pääsyä olemassa oleviin verkostoihin. Lisäksi vajaat puolet katsoo luovansa näille uusia toiminta- ja ansaintamahdollisuuksia. Erään projektin mukaan pienet toimijat eivät pysty toimimaan yksin. Silti projekti on heille taloudellinen mahdollisuus. He hakevat rahaa kahden kuukauden välein ja projekti onkin antanut heille likviditeettiä. Kolmas sektori toimii projektissa tasa-arvoisena kumppanina. Kumppanuuteen liittyy vivahde, että sen kai pitäisi olla itsestään selvää asiaa. Suomessa lienee yhteensä eri ohjelmakausilta satoja ellei tuhansia projekteja, jotka katsovat että niiden tärkein saavutus on se, että ne ovat avanneet keskusteluyhteyksiä tahojen välille, jotka ennen eivät ole keskenään keskustelleet. Hyvä näin, että hiljaiset suomalaiset saadaan puhumaan toisilleen, mutta eikö tämän olisi voinut saada aikaan pienemmilläkin resursseilla? Kuvio 9. Mikäli hanke edistää pienten toimijoiden asemaa, missä muodossa tämä tapahtuu? Lisäämällä näiden osaamista Tulee edistämään Ei tule edistämään Ottamalla näitä mukaan projektin toimintaan Edistämällä näiden pääsyä olemassa oleviin verkostoihin Edistämällä näiden keskinäistä verkottumista Ottamalla näitä projektin kohderyhmiksi Tarjoamalla näiden toimintaa tukevia palveluksia Luomalla näille uusia toiminta- ja ansaintamahdollisuuksia Kestävä kehitys Kestävän kehityksen edistämistä pitää omassa toiminnassaan tärkeänä 43 % projekteista. Eniten kestävää kehitystä edistetään TL1:ssä ja vähiten TL4:ssä. Eniten kestävää kehitystä katsovat edistävänsä Itä-Suomen suuralueen projektit ja vähiten valtakunnallisen osion projektit. Erään haastateltavan mukaan kestävän kehityksen edistäminen ymmärretään usein vain roskien lajitteluksi, energian säästöksi ja ilmastonmuutoksen ehkäisyksi. Näitä asioita vaikkapa työttömien koulutusprojekti ei juurikaan sivua. Kestävän kehityksen sosiaalinen

17 15 ulottuvuus on jäänyt hämäräksi. Tämä komponentti esiintyy suurimmassa osassa projekteja vaikka asiaa ei ehkä tiedosteta. Esimerkkinä pitkäaikaistyöttömien projekti, joka vaikuttaa myös perheisiin ja laajemmallekin, kun henkilöt esim. saavat kiinni normaalista päivärytmistä. Sosiaalinen komponentti on haastattelujen mukaan hyvin heikosti ymmärretty ja tiedostettu. Ohjelma-asiakirjassa mainitut kestävän kehityksen komponentit on lueteltu kuviossa 10. Kestävää kehitystä luonnontieteellisessä/ekologisessa mielessä on lähinnä yritysten koulutusprojekteissa, joissa esim. energiankäyttövaihtoehdot ovat mukana. Mutta se tulee sielläkin sivutuotteena. Kestävän kehityksen edistämisen sisällössä on huomattavia toimintalinjoittaisia eroavuuksia jotka ovat odotusten mukaisia. Monikulttuurisen Suomen rakentaminen painottuu kansainvälisessä TL4:ssä. Syrjäytymisen ehkäisy, ihmisen terveydellisen toimintakyvyn turvaaminen sekä tasapainon löytäminen yksilön ja yhteiskunnan vastuun välillä painottuvat vaikeasti työllistyviin kohdistuvassa TL2:ssa. Resurssien tehokas sekä luonnonvaroja ja ympäristöä säästävä käyttö painottuu hieman muita enemmän yritystoimintaa kehittävässä TL1:ssä. Kuvio 10. Missä määrin hankkeenne edistää kestävää kehitystä seuraavilla elämänaloilla? Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen Melko paljon Erittäin paljon Ihmisten terveydellisen toimintakyvyn turvaaminen Tasapainon löytäminen yksilön ja yhteiskunnan vastuun välillä Monikulttuurisen Suomen rakentaminen Resurssien tehokas ja luonnonvaroja sekä ympäristöä säästävä käyttö Kestäviin kulutustottumuksiin ohjaaminen sekä kestävän tuotannon edistäminen Työelämän sekä perheen ja vapaa-ajan tarpeiden yhteensovittaminen Eri sukupolvien yhteenkuuluvuus

18 16 Kuvio 11. Kestävän kehityksen edistäminen toimintalinjan mukaan (melko paljon plus erittäin paljon) Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen Ihmisten terveydellisen toimintakyvyn turvaaminen Tasapainon löytäminen yksilön ja yhteiskunnan vastuun välillä Monikulttuurisen Suomen rakentaminen TL1 TL2 Resurssien tehokas ja luonnonvaroja sekä ympäristöä säästävä käyttö Kestäviin kulutustottumuksiin ohjaaminen sekä kestävän tuotannon edistäminen Työelämän sekä perheen ja vapaa-ajan tarpeiden yhteensovittaminen Eri sukupolvien yhteenkuuluvuus TL3 TL4 5. Ohjelman toimeenpano Ohjelman toimeenpanoa arvioidaan seuraavassa projektikyselyn, haastattelujen sekä toimintalinjatason evaluointien pohjalta.

19 17 Kuvio 12. Missä määrin seuraavat tekijät ovat hankaloittaneet hankkeenne toimeenpanoa? Hakemuksen pitkä viranomaiskäsittelyaika Kyllä Ei Seurantaan ja raportointiin liittyvät hankaluudet Viranomaisohjeistuksen riittämättömyys teknisistä asioista (tukikelpoisuus, budjetti, hakemuksen täyttö jne.) Projektisuunnitelman jäykät muuttamismenettelyt Hankkeen sisällön ja tavoitteiden haasteellisuus Kohderyhmien kokoamisen ja hankkeeseen sitouttamisen vaikeudet Hankkeen riittämätön resursointi Viranomaisohjeistuksen riittämättömyys sisällöllisistä asioista (tavoitteet, painopisteet jne.) Viranomaisen jälkimaksatuskäytäntö Hankkeen sisäisen johtamisen hankaluudet (esim. henkilövaihdokset) Yhteistyökumppaneiden löytämisen ja hankkeeseen sitouttamisen vaikeudet Hankkeen ajoituksen osuvuus suhteessa sen toteutusympäristön tarpeisiin Puutteet oman taustaorganisaation ESRprojektihallinto-osaamisessa Puutteet oman taustaorganisaation sitoutumisessa hankkeeseen Projektikyselyn mukaan selvästi suurin toimintaa hankaloittanut este on ollut viive ohjelman käynnistymisessä. Tätä on käsitelty yksityiskohtaisesti toimintalinjaevaluaattoreiden raporteissa, jotka laadittiin keväällä Tässä yhteydessä asiaa ei enää käsitellä.

20 18 Haastatteluissa (loka marraskuu 2009) tuli nyt esiin, että viivästyksestä on toivuttu ja ohjelma on nyt aikataulussa. Esteet vaihtelevat merkittävästi toimintalinjan ja alueen mukaan. Tämä vaihtelu esitetään seuraavissa kuvioissa. Kuvio 13. Toimeenpanoa hankaloittaneet tekijät (Kyllä prosenttiosuudet) toimintalinjan mukaan Hakemuksen pitkä viranomaiskäsittelyaika Seurantaan ja raportointiin liittyvät hankaluudet TL1 TL2 TL3 TL4 Viranomaisohjeistuksen riittämättömyys teknisistä asioista (tukikelpoisuus, budjetti, hakemuksen täyttö jne.) Projektisuunnitelman jäykät muuttamismenettelyt Hankkeen sisällön ja tavoitteiden haasteellisuus Kohderyhmien kokoamisen ja hankkeeseen sitouttamisen vaikeudet Hankkeen riittämätön resursointi Viranomaisohjeistuksen riittämättömyys sisällöllisistä asioista (tavoitteet, painopisteet jne.) Viranomaisen jälkimaksatuskäytäntö Hankkeen sisäisen johtamisen hankaluudet (esim. henkilövaihdokset) Yhteistyökumppaneiden löytämisen ja hankkeeseen sitouttamisen vaikeudet Hankkeen ajoituksen osuvuus suhteessa sen toteutusympäristön tarpeisiin Puutteet oman taustaorganisaation ESRprojektihallinto-osaamisessa Puutteet oman taustaorganisaation sitoutumisessa hankkeeseen

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 13.3..2015 Taina Lommi taina.lommi@ely-keskus.fi EU-rahoitusohjelmia ENI ESR Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - ohjelmassa Euroopan sosiaalirahasto rahoituksen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous 11.-12.6.2014. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous 11.-12.6.2014. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN TOTEUTUMINEN Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokous 11.-12.6.2014 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN RAHOITUS 2007-2013

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelutilanne

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelutilanne Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelutilanne Rakennerahastojen alueellinen jako 2014-2020 Hanketoimintaan käytettävissä olevan rahoitus EU-rahoitus 2014-20 Itä- ja Pohjois-Suomi, perusrahoitus 476,3

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ESR-rahoitus uudella ohjelmakaudella 2014-2020 Pohjanmaalla sekä uuden rakennerahastojen hallintomallin vaikutukset rahoitustehtävien hoitoon

ESR-rahoitus uudella ohjelmakaudella 2014-2020 Pohjanmaalla sekä uuden rakennerahastojen hallintomallin vaikutukset rahoitustehtävien hoitoon ESR-rahoitus uudella ohjelmakaudella 2014-2020 Pohjanmaalla sekä uuden rakennerahastojen hallintomallin vaikutukset rahoitustehtävien hoitoon 4.11.2014 Jouni Kytösaari ja Marko Muotio (osa materiaalista

Lisätiedot