INTOA KUHMOON. Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskuksen hankesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INTOA KUHMOON. Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskuksen hankesuunnitelma"

Transkriptio

1 INTOA KUHMOON Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskuksen hankesuunnitelma

2 Kuhmon kaupunki TIIVISTELMÄ Kuhmon kaupunki haluaa vahvasti panostaa nuoriinsa, antaa heille erilaisia mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan sekä kannustaa heitä aktiivisuuteen ja oma-aloitteellisuuteen. Lisäksi kaupunki haluaa kehittää nuorten yrittäjyyden tukemista sekä tehdä aktiivista tulevaisuustyötä paluumuuttoa edistämällä. Kuhmossa on huomioitu Kajaanissa kehitetystä Intotalo-toimintamallista saadut hyvät kokemukset, ja esiselvityksen perusteella myös Kuhmossa on tilausta Into-toiminnalle. Kuhmoon on suunniteltu oma versio Intotalo-toimintamallista ja se konkretisoidaan Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushankkeen muodossa. Suunnitelma perustuu Kajaanin Intotalon ja Suomussalmen IntoStationin toiminnasta saatuihin kokemuksiin, Kuhmon nuoriso-ohjelmaan, kuhmolaisten nuorten ja yhteistyötahojen mielipiteisiin sekä esiselvityksen aikana tehdyn puhelinkyselyn tuloksiin. Hankkeen pääkohderyhmään kuuluvat lukiolaiset ja ammattiopistolaiset. Muiksi kohderyhmiksi on nimetty yläasteikäiset, ala-asteikäiset ja lapset, yrittäjäksi haluavat ja nuoret yrittäjät sekä potentiaaliset paluumuuttajat. Hankkeen puitteissa tehdään yhteistyötä monien eri tahojen kanssa, kuten esimerkiksi Kuhmon yritysten, yhdistysten, Woodpoliksen, Virtuosin ja Kajaanin Intotalon kanssa. Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushankkeen päätavoitteina on kuhmolaisten nuorten

3 aktiivisuuden ja oma-aloitteellisuuden vahvistaminen, projektitoimintakeskus IntoStationin perustaminen, lukion ja ammattiopiston kurssitarjonnan ja yhteistyön monipuolistaminen sekä toiminnan jatkuvuus. Toimintaa tukevia lisätavoitteita ovat alumnitoiminnan aloittaminen Kuhmon yhteislukiolla, nuorten yrittäjyysvalmiuksien ja jo toimivien nuorten yrittäjien tukeminen, yhteydenpito potentiaalisiin paluumuuttajiin ja paluumuuton edistäminen sekä Kuhmon oppilaitosten yhtenäisen yrittäjyyskasvatuksen terävöittäminen. Konkreettinen toiminta tapahtuu Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskuksessa, joka tulee sijaitsemaan nuorisotila Yläkerran yhteydessä. Siellä toteutetaan esimerkiksi erilaisia projektitoimintaan ja yrittäjyyteen liittyviä kursseja ja valmennuksia. Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushanke toteutetaan aikavälillä Hankkeen hallinnoijana toimii Kuhmon kaupunki. Hankkeeseen palkataan kokopäiväinen hankevetäjä ja hankkeen ohjausryhmä kootaan Kuhmon kaupungin, oppilaitoksen, Woodpoliksen, yrittäjien, nuorten, Kajaanin Intotalon ja rahoittajan edustajista. SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 1 2. HANKKEEN PERUSTIEDOT Hankkeen nimi, aikataulu sekä hakija- ja toteuttajataho Kohderyhmät ja yhteistyötahot Hankeorganisaatio 1 3. TAVOITTEET 1 4. TOIMENPITEET Toteutus ja organisointi Aikataulutus Tiedottaminen ja raportointi Vaaditut resurssit 1 5. HANKKEEN OLETUKSET, ENNAKOIDUT RISKIT JA NIIDEN HUOMIOIMINEN 1 6. ODOTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET 1 7. SAAVUTUSTEN TARKASTELU Seuranta ja arviointi Jatkuvuus 1 8. KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA 1 LIITE 1 KUSTANNUSARVION LASKENTAPERUSTEET 1

4 LIITE 2 KOHDERYHMÄT 1 LIITE 3 MUUT YHTEISTYÖTAHOT 1 1.

5 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Kuhmon kaupunki haluaa vahvasti panostaa nuoriinsa tulevaisuudentekijöihinsä. Osaksi Kuhmon kaupunkikonsernin strategiaa on liitetty nuorten oma nuoriso-ohjelma, jonka Kuhmon Nuoret Vaikuttajat -ryhmän jäsenet ovat laatineet vuoden 2006 aikana. Kuhmon Nuoret Vaikuttajat on perustettu lokakuussa 2006 ja siitä käytetään lyhennettä Kanava. Ennen Kanavaa Kuhmossa ei ollut nuorten yhteistä toimivaa ryhmää, joka olisi vaikuttanut nuoria koskeviin asioihin. Siksipä syntyi idea ryhmästä, joka ottaa kantaa nuoria koskeviin asioihin ja järjestää monimuotoista toimintaa. Kanavan yksi tärkeimmistä ja laajimmista toimintamuodoista tähän mennessä on ollut yökahvilatoiminta. Tällä hetkellä yhdistykseen kuuluu yli 30 jäsentä. Nuoriso-ohjelmaan on kirjattu eräiksi tavoitteiksi aktiivisuuteen kannustaminen ja nuorten projektikeskuksen kehittäminen. Myös koulutuksen suhteen toivottiin yhteistyötä oppilaitosten välillä, ajanmukaista opetusta ja oppimateriaaleja sekä yrittäjyyden ja yritteliäisyyden painotusta. On äärimmäisen tärkeää, että tavoitteet eivät jää vain lauseiksi paperille, vaan että ne siirtyvät käytäntöön. Se lisäisi nuorten intoa ja halua vaikuttaa asioihin. Kuhmossa on jo muutama vuosi sitten herännyt kiinnostus aloittaa Intotalo-toimintamalliin pohjautuvaa toimintaa. Kajaanissa vuodesta 2001 kehitetty Intotalo-toimintamalli on osoittautunut toimivuuteensa nuorten kannustamisessa aktiivisuuteen ja yrittäjyyteen. Intotalo on yrittäjyyden valmennuskeskus, joka valmentaa yrittäjäpersoonia ja luo yrittäjyyden kulttuuria Kainuuseen. Sen opit ja käytännöt ovat jo levinneet Sotkamoon ja Kuusamoon, missä toimii omat Intotalot, ja myös Suomussalmelle, missä toimii nuorten projektitoimintakeskus IntoStation. Myös Kuhmossa halutaan tehdä monipuolisesti työtä nuorten oma-aloitteellisuuden, aktiivisuuden ja yritteliäisyyden vahvistamiseksi. Kuhmossa pyritään siihen, että nuoret saisivat monipuolista ja ajanmukaista opetusta, joka vastaa työelämän kasvaviin vaatimuksiin. Oppilaitoksista ei tosin löydy tarvittavia resursseja tarjota riittävästi yrittäjyyteen, yritteliäisyyteen, luovuuteen, rohkeuteen, tiimityöhön ja projektioppimiseen kannustavia kursseja. Kyseiset taidot ja ominaisuudet tulevat olemaan entistä suuremmassa roolissa tulevaisuuden työmarkkinoilla. Lisäksi Kuhmon oppilaitoksissa viime vuosina tarjotut yrittäjyyteen tai liiketoimintaosaamiseen liittyvät kurssit eivät ole houkutelleet nuoria halutulla tavalla. Uudenlaiselle, kiinnostavalle oppimisympäristölle ja uusille oppimismenetelmille on siis tarvetta. Kuhmon oppilaitoksetkin suhtautuvat siihen myönteisesti.

6 Kiinnostus Intotalo-toimintamallia kohtaan konkretisoitiin Kuhmossa välisenä aikana toteutetulla Kuhmon Intotalon kartoitushankkeella. Kartoitushankkeessa rahoittajina olivat Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kuhmon kaupunki, Kuhmon Osuuspankki sekä Kuhmon Yrittäjät ry. Kartoitushankkeen yhtenä tavoitteena oli mallintaa Kuhmoon parhaiten soveltuva versio Intotalo-toimintamallista. Toisena päätavoitteena kartoitushankkeessa oli toteuttaa puhelinkysely Kuhmossa vuosina peruskoulunsa päättäneille. Puhelinkyselyllä kohderyhmältä kartoitettiin esimerkiksi mielikuvaa Kuhmosta, kiinnostusta saada jatkossa informaatiota Kuhmosta sekä yrittäjyys- ja paluumuuttohalukkuutta. Kuhmon toimintaympäristö huomioon ottaen ja muiden paikkakuntien kokemuksia peilaten on päädytty siihen tulokseen, että Kuhmon oma Intotalo toimisi parhaiten nuorten projektitoimintakeskuksen muodossa. Kuhmon oman toimintamallin suunnittelun perustana olivat nuorten ja tulevien yhteistyötahojen mielipiteet sekä Intotalo-toimintamallista saadut kokemukset. Nuorten mielipiteistä pyrittiin ottamaan selvää monien foorumien kautta; esimerkiksi lukiossa ja ammattiopistolla teetettiin kysely, jonka puitteissa nuoret saivat kertoa omia ideoitaan projektitoimintakeskukseen liittyen. Kyselyssä tiedusteltiin myös, että uskooko projektitoimintakeskuksen tulevan tarpeeseen, ja uskooko itse hyödyntävänsä tulevaisuudessa sen tuomia mahdollisuuksia. Nuorten vastaukset tukevat projektitoimintakeskuksen tarvetta. Kyselyyn vastasi yhteensä 215 lukiolaista ja ammattiopistolaista. Vastauksista kävi ilmi, että suurin osa nuorista kokee, että Kuhmossa ei ole heidän ikäisilleen tarpeeksi aktiviteetteja eikä paikkaa, missä kokoontua. Ammattiopistolaisista 28 henkilöä (47 %) uskoi projektitoimintakeskuksen tulevan tarpeeseen, lukiolaisista puolestaan 98 henkilöä (63 %). Tarkemmat tiedot vastauksista ja kyselylomake löytyvät erillisestä selvityksestä Kuhmon lukiolaisille ja ammattiopistolaisille suunnatun kyselyn vastaukset. Puhelinkysely sai positiivisen vastaanoton kohderyhmän keskuudessa. Kohderyhmästä tavoitettiin 1819 henkilöä ja heistä vain 119 ei halunnut vastata kyselyyn. 40,1 % vastanneista eli 674 henkilöä oli kiinnostunut saamaan Kuhmosta jatkossakin lisää informaatiota. Vastanneista 43 henkilöä (6,9 %) kiinnosti Kuhmossa yrittäjyys ja 123 (19,6 %) henkilöä vaihtoehto yrittäjyys ja palkkatyö. Kuhmon ulkopuolella asuvista 454 henkilöä olisi valmis palaamaan Kuhmoon tietyillä edellytyksillä. Ylivoimaisesti suurin paluumuuttoon vaikuttava tekijä on työpaikka sekä itselle että puolisolle (62,1 %:lla paluumuuttohalukkaista). Yleisin mielikuva Kuhmosta oli seuraavanlainen: Kuhmo on asuinpaikkana hyvä, mutta työllisyysnäkymät ovat huonot. Puhelinkyselyn tulosten

7 perusteella projektitoimintakeskushanke voisi saada huomattavaa lisäarvoa, jos siihen liitetään myös paluumuuttaja-näkökulma eli yhteydenpito kuhmolaistaustaisiin nuoriin. Kuhmon muuttoliike on negatiivinen ja väestömäärä pienenee vuosi vuodelta. Kuhmo tarvitsisi aktiivisia toimia, joilla houkuteltaisiin nuoria muuttamaan Kuhmoon ja rakentamaan paikkakunnan tulevaisuutta. Kuhmon paikalliset toimijat ovat ottaneet projektitoimintakeskuksen suunnitelmat hyvin vastaan. Suunniteltujen yhteistyötahojen kanssa on käyty alustavia keskusteluja tulevasta vuorovaikutussuhteesta, ja projektitoimintakeskuksen käynnistymistä odotetaan jo innolla. Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushankkeella vastataan siis osaan Kuhmon nuoriso-ohjelman tavoitteista. Hanke voidaan nähdä osana Kuhmon kaupungin tulevaisuustyötä: sen avulla pyritään siihen, että Kuhmon nuoret kokevat, että Kuhmosta löytyy tekemisen meininkiä ja he haluavat palata takaisin kotiseudulleen opiskelujen jälkeen. 2. HANKKEEN PERUSTIEDOT 1. Hankkeen nimi, aikataulu sekä hakija- ja toteuttajataho Hanke on nimetty Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushankkeeksi. IntoStation -nimi tulee Suomussalmen vastaavan toiminnan mukaan. Suomussalmella toimii myös Kajaanin Intotalo-mallista saatuihin kokemuksiin pohjautuva projektitoimintakeskus, joka on nimetty Suomussalmen IntoStationiksi. Kuhmon toiminta tulee olemaan pääpiirteittäin samanlaista kuin Suomussalmen projektitoimintakeskuksen, joten on luontevaa käyttää samaa nimeä. Saman nimen käyttöön on saatu lupa Suomussalmen IntoStationin hankevetäjältä. Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushanke on suunniteltu toteutuvan ja toimivan aikavälillä eli kyseessä on kaksi vuotta ja kymmenen kuukautta kestävä hanke. Hankkeen hakija- ja toteuttajatahona toimii Kuhmon kaupunki. 2. Kohderyhmät ja yhteistyötahot

8 Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushankkeen pääkohderyhmänä ovat kaikki oman osaamisensa kehittämisestä ja projektitoiminnasta kiinnostuneet Kuhmon 2. asteen oppilaitosten opiskelijat eli ammattiopistolaiset ja lukiolaiset. Esiselvityksen perusteella juuri kyseisiin ikäryhmiin kuuluvat kokevat, että Kuhmossa ei ole heille tarpeeksi aktiviteetteja eikä paikkaa, missä voisi kokoontua. Heidän ikäisiltään löytyy vastaavasta toiminnasta saatujen kokemusten mukaan valmiuksia ja pitkäjänteisyyttä projektitoimintaan. Pääkohderyhmät: ammattiopistolaiset lukiolaiset Pääkohderyhmien lisäksi Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushankkeen toimintaperiaatteisiin liittyy kolmen muun kohderyhmän huomiointi. Yläasteikäisille tarjotaan heidän valmiuksiin nähden sopivaa toimintaa, innostavia ja kannustavia lyhyitä kursseja, niin että he saavat jo ennen 2. asteen oppilaitoksiin siirtymistä kokemusta projektitoimintakeskuksen mahdollisuuksista. IntoStation -projektitoimintakeskus on myös mukana kehittämässä TET-jaksoa yhteistyössä yläasteen ja kuhmolaisten yritysten kanssa. Yhtenäinen yrittäjyyskasvatus pyritään liittämään jo lapsiin ja ala-asteikäisiin. Lisäksi hankkeessa tulee esiin yrittäjyys- ja paluumuuttaja-näkökulma. Hankkeen avulla pyritään edistämään yrittäjyys- ja paluumuuttohalukkuutta. Kohderyhmistä löytyy tarkentava kuvio liitteestä 2. Muina kohderyhminä hankkeessa ovat: yläasteikäiset ala-asteikäiset ja lapset nuoret yrittäjät tai yrittäjäksi haluavat potentiaaliset paluumuuttajat Hankkeesta on kiinnostunut moni paikallinen toimija ja yhteistyötahojen vuorovaikutussuhteita on jo hahmotettu. Lukio ja ammattioppilaitos saavat hankkeen kautta monipuolistettua kurssitarjontaansa ja lukiossa aloitetaan hankkeen puitteissa alumnitoiminta. Hankkeen avulla pyritään osaltaan edesauttamaan Kuhmon eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Erityisesti nuorten, yritysten ja organisaatioiden välinen yhteistyö lisääntyy ja he saavat tietoa toistensa toiminnasta ja osaamisalueista. Osa nuorista on toivonut yhteistoimintaa muiden Kainuun kuntien nuorten kanssa ja siihen hanke luo hyvät mahdollisuudet. Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushanke tekee erittäin vahvaa yhteistyötä Kuhmon

9 kärkihankkeen, Woodpoliksen, kanssa. Woodpolis tähtää mekaanisen puuteollisuuden yritysten liiketoiminnan kehittymiseen. Sen painopisteitä ovat uusien innovaatioiden ja järjestelmätuotteiden kehittäminen puurakentamisen tarpeisiin sekä koulutuksen järjestäminen. Woodpolis ja IntoStation pyrkivät molemminpuolista hyötyä tuottavaan, aktiiviseen vuorovaikutussuhteeseen. Kaikista yhteistyötahoista löytyy tarkentava kuvio liitteestä 3. Hankkeen vuorovaikutuksellisina yhteistyötahoina toimivat kaupunkiorganisaatio oppilaitokset yritykset yhdistykset Woodpolis Virtuosi Kajaanin Intotalo Työvoimahallinto Nuorten työpaja Musiikki-instituutti Kuhmo-talo Kainuu kokonaisuudessaan muut hankkeet ja projektit 3. Hankeorganisaatio Hankkeen hallinnointi- ja toteutusvastuu on Kuhmon kaupungilla. Hankkeen koordinoinnista vastaa hankevetäjä, joka osallistuu myös valmennustoimintaan. Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, joka valvoo hankkeen suunnitelmallista toteutumista ja ohjaa toimintaa. Ohjausryhmä kokoontuu tarpeen vaatiessa, todennäköisesti noin kolmen kuukauden välein. Ohjausryhmä kutsutaan koolle sähköpostitse vähintään viikkoa ennen kokousta. Lisäksi voidaan muodostaa ohjausryhmää epävirallisempi kokoonpano, esimerkiksi IntoStation ideariihi, joka kokoontuu tarpeen mukaan pohtimaan esiin tulleita ongelmia tai suunnittelemaan uutta. Epävirallisemman ryhmän jäsenet päätetään ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa. Hankevetäjä voi tarvittaessa täydentää ryhmää läpikäytävien asioiden mukaan. Lisäksi hankkeen puitteissa voidaan kutsua koolle eri työryhmiä tarpeen mukaan.

10 Ohjausryhmään kuuluvat (hakijan esitys): Kuhmon kaupungin edustaja Kuhmon kaupungin edustaja Hankevetäjä Kuhmon kaupungin edustaja Tuula Tervo Kuhmon yhteislukion edustaja Osmo Hänninen KAO:n edustaja opinto-ohjaaja/muu opettaja Kuhmon yläasteen edustaja Jari Kyllönen Kuhmon Yrittäjien edustaja Ritva Kuha Kuhmon Yrittäjänaisten edustaja Tuulikki Huusko Woodpoliksen edustaja Intotalon edustaja Kajaanin Intotalo Nuorten edustaja Kuhmon yhteislukio Nuorten edustaja KAO Nuorten edustaja Kuhmon Nuoret Vaikuttajat Hankkeen valvoja Kainuun maakunta -kuntayhtymä 3. TAVOITTEET Hankkeen päätavoitteina ovat: 1. Kuhmolaisten nuorten aktiivisuuden ja oma-aloitteellisuuden vahvistaminen Hankkeen avulla pyritään vahvistamaan kuhmolaisten nuorten oma-aloitteellisuutta ja aktiivista asennetta tekemällä oppimisen kautta. Nuoria kannustetaan yritteliäisyyteen ja sytytetään vaikuttamisenhalua erilaisten valmennusten, kurssien ja projektien avulla. Nuoria kannustetaan kehittämään kotipaikkakuntaansa esimerkiksi järjestämällä tapahtumia ja he saavat ideoihinsa tukea valmentajalta ja muilta sidosryhmiltä. 2. Projektitoimintakeskus IntoStationin perustaminen Hankkeen aikana perustetaan Kuhmoon IntoStation, projektitoimintakeskus. IntoStationin on tarkoitus toimia uudenlaisena oppimisympäristönä sekä nuorten toiminta- ja kohtaamispaikkana. IntoStationissa järjestetään valmennuksia, kursseja ja toteutetaan nuorten ideoimia projekteja. Siellä annetaan myös tietoa yrittäjyydestä, ja luodaan tukiverkostoa jo

11 toimiville nuorille yrittäjille. IntoStation toimii lisäksi linkkinä potentiaalisten paluumuuttajien rekrytoinnissa ja Kuhmon yhteislukion alumnitoiminnan käytäntöön saattamisessa. IntoStationin toiminnassa tähdätään jatkuvuuteen niin, että toiminta ei lopu hankkeen päättyessä. 3. Lukion ja ammattiopiston kurssitarjonnan ja yhteistyön monipuolistaminen Hankkeen myötä Kuhmon lukion ja ammattioppilaitoksen kurssitarjonta monipuolistuu. Hankkeen tavoitteena on tarjota nuorille vaihtoehtoja vapaavalintaisiin opintoihin. IntoStationin opetustarjonnassa hyödynnetään tekemällä oppimisen mallia; nuoret pääsevät soveltamaan saamiaan oppeja käytäntöön ja toteuttamaan oikeita projekteja. He voivat siis konkreettisesti kasvattaa osaamispääomaansa. Hanke liittää yrittäjyyskasvatuksen ja aktiivisuuteen kannustamisen entistä näkyvämmäksi osaksi oppilaitosten arkipäivää. Myös yläasteikäisille halutaan antaa mahdollisuus päästä hyödyntämään IntoStationilla tarjottavia opintoja, mutta niitä ei ole voida sisällyttää osaksi yläasteen opintoja, koska opetussuunnitelma ei mahdollista uusia, lyhyitä valinnaisaineita. Yläasteikäiset saavat suorittamistaan kursseistaan kuitenkin todistukset, joista on varmasti hyötyä työnhakua ajatellen. Yläasteikäisille tarjotaan innostavia ja kannustavia lyhyitä kursseja ja 2. asteen opiskelijoille hieman pitempikestoisia valmennuksia. IntoStationissa suoritetut opinnot hyväksytään siis kurssisuoritukseksi Kuhmon lukioon ja ammattiopistoon. IntoStationin kurssien ja valmennusten avulla pyritään myös lisäämään yhteistyötä oppilaitosten välillä. Eri oppilaitosten opiskelijoita tuodaan lähemmäksi toisiaan esimerkiksi yhteisten projektien avulla. Tällä hetkellä kuilu eri oppilaitosten välillä on aika syvä. Lisäksi IntoStation voi toimia kumppanina solmimassa ammattiopistolaisten lopputyöprojekteja. 4. Toiminnan jatkuvuus Tavoitteena on, että hankkeen aikana eri toiminnot suunnitellaan siten, että toiminta jatkuu myös varsinaisen hankeajan jälkeenkin. Hankkeen eri osa-alueet pyritään saamaan osaksi Kuhmon kaupungin arkipäivää. Toimintaan tukevat lisätavoitteet ovat: 5. Alumnitoiminnan suunnittelu ja kehittäminen Kuhmon yhteislukiolla Hankkeen puitteissa aloitetaan Kuhmon yhteislukiolla alumnitoiminta. Alumnitoiminnan mahdollisuuksia 2. asteen oppilaitoksissa ei ole Suomessa juurikaan hyödynnetty, mutta

12 Kuhmossa halutaan olla edelläkävijänä tässä suhteessa. Alumnitoiminnan tavoitteena on luoda asiantuntija- ja osaamisverkosto Kuhmon lukion kasvateista ja saattaa se koko Kuhmon hyötykäyttöön. Verkoston asiantuntijuutta hahmotetaan työelämän, yrittäjyyden sekä työuran rakentumisen kannalta. Nuoret hyötyvät verkostosta esimerkiksi saamalla käytännön tietoa eri opiskelumahdollisuuksista, työtehtävistä ja yrittäjyysmahdollisuuksista. Tarkoituksena on myös perustaa alumnitoiminnan kautta Kuhmon viisasten kerho, joka pohtii Kuhmon kannalta merkityksellisiä kysymyksiä. Alumnitoiminnassa haetaan laajaa näkökulmaa Kuhmon kaupunkiorganisaation näkökulmasta, ei siis pelkästään lukion. IntoStation ja Kuhmon yhteislukio kehittävät alumnitoimintaa yhteistyössä. 6. Nuorten yrittäjyysvalmiuksien ja jo toimivien nuorten yrittäjien tukeminen Hankkeen tavoitteena on luoda IntoStationista tila, joka tukee nuorten yrittäjyysvalmiuksia, ja josta yrittäjäksi haluavat henkilöt saavat halutessaan tietoa ja tukea. Teetetyn puhelinkyselyn kautta osa nuorista ilmoitti, että heitä kiinnostaa Kuhmossa yrittäjyys, ja jatkotoimiin luvan antaneisiin tullaan olemaan IntoStationin kautta yhteydessä. IntoStationista halutaan luoda myös kuhmolaisten nuorten yrittäjien kohtauspaikka, jossa voidaan järjestää esimerkiksi aamukahvitilaisuuksia eri keskusteluteemoilla ryhditettyinä. 7. Yhteydenpito potentiaalisiin paluumuuttajiin ja paluumuuton edistäminen Hankkeen avulla pyritään osaltaan edistämään paluumuuttoa Kuhmoon ja pitämään yhteyttä potentiaalisiin paluumuuttajiin. Potentiaalisten paluumuuttajien yhteystiedot on saatu teetetyn puhelinkyselyn perusteella. Kyselyn perusteella 454 henkilöä mahdollisesti perheineen olisi valmis palaamaan Kuhmoon tietyin edellytyksin, joten hanke voi saada merkittävää lisäarvoa ottaessaan huomioon paluumuuttaja-näkökulman. Kuhmon tulevaisuuden ja väestömäärän kehityksen suhteen olisi ajattelematonta olla huomioimatta kyseisiä henkilöitä, jotka ovat ilmoittaneet paluumuuttohalukkuudestaan. Kuhmo on myös omalta osaltaan edistämässä paluumuuttoa Kainuun yhteisessä paluumuuttajien rekrytoinnissa, ja IntoStation toimii siinä Kuhmon osalta yhteydenpitolinkkinä. Yhteydenpitoa potentiaalisiin paluumuuttajiin ja paluumuuton edistämistä suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä Kuhmon kaupunkiorganisaation kanssa. Kyseistä toimintaa ei siis ole suunniteltu pelkästään IntoStationin vastuulle. 8. Kuhmon oppilaitosten yhtenäisen yrittäjyyskasvatuksen terävöittäminen Hankkeen avulla pyritään myös osaltaan terävöittämään Kuhmon oppilaitosten yhtenäistä

13 yrittäjyyskasvatuksen linjaa ja käytäntöjä. IntoStation toimii yrittäjyyskasvatuksen osalta aktivoijana ja virikkeen antajana oppilaitoksiin päin. Hankkeen määrällisten tavoitteiden suunnittelussa on hyödynnetty Suomussalmen IntoStationin kokemuksia. Kurssien ja valmennusten osalta tavoitellaan nuorta jokaista kurssia ja valmennusta kohden. Määrälliset tavoitteet toimintavuosittain: Taulukko 1. Hankkeen määrälliset tavoitteet toimintavuosittain 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi lyhyet kurssit valmennukset projektit alumnitoimintaan osallistuvat yrittäjien yhteiset kohtaamiset uudet yritykset Päätavoitteiden lisäksi hanke liittyy merkittävään laajempaan tavoitteeseen. Kuhmon IntoStation -projektikeskushanke on osa Kuhmon kaupungin tulevaisuustyötä ja sillä pyritään osaltaan edesauttamaan sitä, että Kuhmon nuoret kokevat, että Kuhmosta löytyy tekemisen meininkiä ja he haluavat palata takaisin kotiseudulleen opiskelujen jälkeen.

14 4. TOIMENPITEET 1. Toteutus ja organisointi Hankkeen keskeiset toimenpiteet voidaan jakaa yhdeksään osa-alueeseen. Seuraavassa esitetään eritellysti keskeiset toimenpiteet sekä niiden toteutus ja organisointi. 1. Hankevetäjän/valmentajan valitseminen ja hänen valmentaminen, asiantuntijapalveluiden käyttäminen Hankkeeseen palkataan kokopäiväinen hankevetäjä, joka vastaa hankkeen koordinoinnista ja toimii myös yhtenä valmentajista. Hankevetäjän työaika tulee olemaan ilta- ja viikonloppupainotteista, sillä pääkohderyhmien nuoret ovat sidoksissa omien oppilaitostensa opintoihin arkipäiväisin. Hankevetäjäksi palkattavan henkilön tulee ymmärtää nuorten ja projektitoiminnan näkökulma, omata kokemusta nuorten ohjaamisesta ja kyetä innostamaan muita omalla esimerkillään. Hänellä tulisi olla myös näkemystä yrittäjyydestä ja markkinoinnista. Jotta hankevetäjä saisi parhaan mahdollisen alun työlleen, toteutetaan hankkeen alussa hankevetäjän valmennus ja perehdyttäminen Intotalomaiseen toimintamalliin. Valmennus ostetaan asiantuntijapalveluina. Valmentajan työpanoksen lisäksi käytetään asiantuntijapalveluita noin 30 tuntia kuukaudessa, valmennusten ja toiminnan tarpeiden mukaan. Se tarkoittaa käytännössä lisäapua valmennuksien, kurssien ja projektien toteuttamiseen sekä toiminnan kehittämiseen.

15 2. Kokonaisstrategian, johtavien ajatusten ja toiminnan sisällön täsmentäminen Hankkeen alussa hahmotetaan toiminnan kokonaisstrategia ja luodaan hankkeen johtavat ajatukset. Johtavien ajatuksien luominen tarkoittaa arvojen, vision ja mission määrittämistä. Hankevetäjä täsmentää kokonaisstrategian ja toiminnan johtavat ajatukset yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Hankkeen alussa täsmennetään myös toiminnan sisältö eli se, mitkä ovat hankkeen tehtävät, määritetään perustoimintamalli ja pohditaan laatukriteerit. Toiminnan sisällön täsmentäminen viedään mahdollisimman konkreettiselle tasolle. Tässä vaiheessa voidaan käyttää hyödyksi asiantuntijapalveluita. 3. Nuorten kehittämistiimin kokoaminen Toiminnan alussa perustetaan ensimmäinen nuorten tiimi, niin sanottu kehittämistiimi. Tiimin jäseniksi pyritään saamaan sekä lukiolaisia että ammattiopistolaisia. Kehittämistiimin kokoamisessa koulujen rehtorit toimivat hankevetäjän apuna. Kehittämistiimi ideoi tulevaa toimintaa ja on apuna kehittämässä projektitoimintakeskus IntoStationia. Hankkeen esiselvityksessä kävi ilmi, että usealla nuorella on halua olla toiminnassa mukana heti alusta alkaen, esimerkiksi projektitoimintakeskuksen sisustamisessa. 4. Projektitoimintakeskus IntoStationin perustaminen Hanke vaatii fyysiset tilat, josta löytyy tarvittavat laitteet, yhteinen toimintatila sekä kokousja koulutustilat. Tilojen tulisi sijaita Kuhmon keskustassa, jotta nuorien olisi mahdollisimman helppo päästä hyödyntämään niitä. Suunnitelmissa on, että projektitoimintakeskus IntoStation perustettaisiin nuorisotilan, Yläkerran, yhteyteen. Näin saavutetaan synergiaetuja ja Yläkerrasta löytyy tarvittavan paljon vapaata tilaa. Lisäksi se on jo entuudestaan nuorille tuttu paikka, joten nuorten on näin ollen helpompi löytää tiensä myös IntoStationiin. Projektitoimintakeskus IntoStationista luodaan sellainen oppimis- ja kohtaamisympäristö nuorille, johon jokainen otetaan avoimesti mukaan. Aukioloajat tulisi olla mahdollisimman säännölliset. Paikan ilmapiiri pidetään rentona, mutta siellä kuitenkin toimitaan määrätietoisesti asetettuihin tavoitteisiin tähdäten. Nuoret, erityisesti kehittämistiimi, on keskeisessä asemassa IntoStationin perustamisessa. 5. Opetustarjonnan kehittäminen IntoStationin opetustarjontaa kehitetään yhdessä Kuhmon oppilaitosten, Woodpoliksen ja

16 Kajaanin Intotalon kanssa. Oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen linjaa pyritään yhtenäistämään IntoStationin aktivoimana. Lukion ja ammattiopiston opetustarjontaa pyritään monipuolistamaan IntoStationin kautta erilaisilla projektitoimintaan ja yritteliäisyyteen kannustavilla kursseilla ja valmennuksilla. Kurssien ja valmennusten suunnittelussa hyödynnetään Kajaanin Intotalon ja Suomussalmen IntoStationin kokemuksia. Lisäksi opetustarjonnan kehittämisessä Woodpolis on keskeinen tekijä. Woodpoliksella on jo olemassa olevat yhteistyösopimukset Oulun ja Joensuun yliopistojen, Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun toimintayksikön, Kainuun Etu Oy:n, Kainuun ammattiopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Näitä yhteistyösuhteita voidaan hyödyntää myös IntoStationin toiminnassa Woodpoliksen kautta. Hankkeen alussa rakennetaan selkeät pelisäännöt siitä, millä perustein ja missä laajuuksissa IntoStationissa suoritetut opinnot hyväksytään osaksi Kuhmon lukion ja ammattiopiston vapaavalintaisia opintoja. Opettajina eli valmentajina toimivat hankevetäjän lisäksi henkilöt, joilla on kokemusta nuorten ohjaamisesta, projektitoiminnasta ja yrittäjyydestä. IntoStationin opetustarjonnassa hyödynnetään tekemällä oppimisen mallia. Valmennusryhmät muodostavat tiimejä, jotka toimivat IntoStationissa. Tiimit käyvät läpi teoriaosuuksia valmentajan johdolla ja tuovat oppinsa käytännön tasolle toteuttamalla ideoimiaan projekteja. Valmentaja ohjaa ja auttaa projektin toteuttamisessa aina alkusuunnittelusta viimeisiin palautekeskusteluihin asti. 6. Toiminnan markkinointi ja tiedotus Kun toiminnan sisältö ja raamit ovat selvät, alkaa IntoStationin tehokas markkinointi ja tiedottaminen. Kuhmon IntoStationille perustetaan omat selkeät ja hyvin toimivat nettisivut, jotka toimivat päätiedotuskanavana. Toiminnasta tiedotetaan eri foorumeja hyväksikäyttäen. Hankkeen esiselvitys osoitti, että erityisesti Kuhmon paikallislehti on tehokas tiedotuskanava, jota kuhmolaistaustaiset henkilöt seuraavat. Toimintaa markkinoidaan oppilaitosten kautta siten, että järjestetään joka luokalle/ryhmälle tutustumiskäynti IntoStationiin ja esitellään paikan päällä toiminnan mahdollisuuksia. Yläasteikäisille teetetään tutustumiskäynnin yhteydessä hieman samantyyppinen kysely projektitoimintakeskukseen liittyen, kuin mitä lukiossa ja ammattioppilaitoksessa teetettiin hankkeen esiselvityksen aikana. Kun yläasteikäiset ovat konkreettisesti päässeet tutustumaan IntoStationin toimintaan, niin heillä on tarpeeksi valmiuksia vastata kyselyyn, niin että vastaukset tuottavat lisäarvoa toiminnan suunnitteluun nähden. IntoStationin toiminnasta tiedotetaan monipuolisesti, avoimesti ja

17 riittävän usein yrittäjille, eri yhdistyksille ja muille suunnitelluille yhteistyötahoille ja kutsutaan heitä tutustumaan toimitiloihin. Kuhmon IntoStationin toimintaan kuuluu Intotalo-mallin mukainen avoimet ovet -periaate, eli toiminnasta kiinnostuneet vierailijat ovat tervetulleita. 7. Alumnitoiminnan kehittäminen Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushanke ja Kuhmon lukio alkavat yhdessä kehittämään alumnitoimintaa Kuhmoon. Alumnitoiminnalla tähdätään siihen, että saada koottua lukion kasvateista asiantuntija- ja osaamisverkosto kaupungin kehittämiskäyttöön. Alumnitoiminnan konkreettisena tuloksena synnytetään Kuhmoon viisasten kerho, joka pohtii kaupungin kehittämisen ja tulevaisuuden kannalta keskeisiä asioita. Useat Kuhmon lukion kasvatit ovat ilmaisseet halunsa olla mukana tällaisessa toiminnassa. Alumnitoiminnassa mukana olevat henkilöt voivat esimerkiksi tulla kertomaan omasta urastaan ja sen vaiheista omaa tulevaa uraansa miettiville kuhmolaisille nuorille. Hankkeen alussa alumnitoiminnan tavoitteet, sisältö ja toiminnot täsmennetään, ja aletaan kartoittaa toimintaan osallistujia lukiosta saatavien osoitetietojen avulla. Kuhmon lukion alumneille järjestetään yhteisiä tapaamisia Kuhmossa, noin kaksi kertaa vuodessa. IntoStation ja lukio koordinoivat alumnitoimintaa yhteistyössä. 8. Yrittäjyyden edistäminen Hankkeen avulla halutaan edistää yrittäjyyshalukkuutta kuhmolaisten nuorten keskuudessa, ja luoda IntoStationista paikka, jonne yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt voivat tulla kysymään apua ja neuvoja sekä saamaan sparrausta omiin ideoihinsa. Hankkeen esiselvityksen aikana kävi ilmi, että kuhmolaiset eivät kovin hyvin tiedä, että mistä saisi tukea yrittäjyyssuunnitelmille. IntoStationista pyritään luomaan myös eräänlainen Kuhmossa toimivien nuorten yrittäjien kohtaamispaikka, jossa he voivat vaihtaa ajatuksiaan ja hyötyä yhteisön tuesta. Nuoret yrittäjät toimivat myös esimerkkinä yrittäjäksi haluaville henkilöille. Kuhmon nuorille yrittäjille järjestetään IntoStationilla hankevetäjän johdolla aamukahvitilaisuuksia, joihin liittyy jokin ajankohtainen teema. Toimintaa kehitetään yrittäjien ehdoilla ja ideoilla. Lisäksi hankkeen keskeinen yhteistyökumppani Woodpolis tarjoaa toiminta-alustan yrittäjyyden edistämisessä oman osaamisympäristönsä sekä yrittäjäverkostonsa että muun yhteistyöverkostonsa kautta.

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha:

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1 K:\johto\STRATEGIA\strategia2012\VUODEN 2007 PÄIVITYKSET\elinkeino-ohjelma2007.doc Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 16.10.2007 Näkökulma: Talous Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1. Yritystoiminnan

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?

KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Yksilöllisten oppimispolkujen kehittäminen Opiskelijan yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen Yritysyhteistyön

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE:

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE: KAMPANJAN TAUSTAA: - Avoimet työmarkkinat nuorille aina ensisijainen vaihtoehto - Markkinamekanismien hyödyntäminen työllistämisessä - Laadullisia ja määrällisiä tavoitteita - Toteutus Savon Sanomien,

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA Tapahtuman toteuttaminen 1-3 OP/kurssi. Vaihtoehtoja toteutukseen: - ota osaa paikalliseen Ylen ja Nenäpäivä-säätiön järjestöjen tekemään Nenäpäivä-tapahtumaan - luo kokonaan

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen Ideasta projektiksi Liikkuvuushankkeiden hanketyöpaja 26.9.2012 Mika Saarinen Projektiprosessi henkinen 2. Perehdytään! 5-6. Tulostetaan, arvioidaan ja hyväksytetään!!...työstetään. Markku Graae & Riitta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 25.1.2008 Näkökulma: Talous Ratkaiseva menestystekijä

Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 25.1.2008 Näkökulma: Talous Ratkaiseva menestystekijä K:\johto\STRATEGIA\strategia2012\VUODEN 2008 PÄIVITYKSET\ELINKEINO-OHJELMA.doc 1 Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 25.1.2008 Näkökulma: Talous Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1. Yritystoiminnan suotuisa

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä TEKNINEN TOTEUTUS: Oppimisen arviointi Jokaisen tutkinnon osan alussa selvitetään OPPIJOILLE ammattitaito-vaatimukset,

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 1 MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 2 1. Tausta Pohjois-Savon liitto rahoitti ajalla 1.2.2006 28.2.2007

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Ohjelmarunko Hankestrategia Hankehakemus Hyvä muistaa hankkeen aikana Hankkeen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Petri Puroaho Lähtökohtien käsittelytapa 1. Taustana viime syksyn yhteistyö 2. Etukäteisvastausten lyhyt esittely 3. Kommentointikierros: MIELIKUVAT

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta William ja Ester Otsakorven Säätiö Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta Seminaari 2013 Käytännön caset eli se, mitä muissa oppilaitoksissa on tehty, on aina mielenkiintoista. Esimerkit

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM Mitä prosessissa kehitetään Pohjana esim. CMM Prosessin kehittäminen Projektien hallinta Prosessin kuvaus, toimintaohjeet Laadunvarmistus Mentelmät Riskinhallinta Yms. Kehittämisen tavoitteita Tuotannon

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017

YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017 Liite 3 YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017 SOPIJAOSAPUOLET Hallinnoija Skills Finland ry Simonkatu 12 B 24 00100 Helsinki Yhteyshenkilö Huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila puhelinnumero +358 40 455 2020 sähköposti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö

Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot