INTOA KUHMOON. Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskuksen hankesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INTOA KUHMOON. Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskuksen hankesuunnitelma"

Transkriptio

1 INTOA KUHMOON Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskuksen hankesuunnitelma

2 Kuhmon kaupunki TIIVISTELMÄ Kuhmon kaupunki haluaa vahvasti panostaa nuoriinsa, antaa heille erilaisia mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan sekä kannustaa heitä aktiivisuuteen ja oma-aloitteellisuuteen. Lisäksi kaupunki haluaa kehittää nuorten yrittäjyyden tukemista sekä tehdä aktiivista tulevaisuustyötä paluumuuttoa edistämällä. Kuhmossa on huomioitu Kajaanissa kehitetystä Intotalo-toimintamallista saadut hyvät kokemukset, ja esiselvityksen perusteella myös Kuhmossa on tilausta Into-toiminnalle. Kuhmoon on suunniteltu oma versio Intotalo-toimintamallista ja se konkretisoidaan Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushankkeen muodossa. Suunnitelma perustuu Kajaanin Intotalon ja Suomussalmen IntoStationin toiminnasta saatuihin kokemuksiin, Kuhmon nuoriso-ohjelmaan, kuhmolaisten nuorten ja yhteistyötahojen mielipiteisiin sekä esiselvityksen aikana tehdyn puhelinkyselyn tuloksiin. Hankkeen pääkohderyhmään kuuluvat lukiolaiset ja ammattiopistolaiset. Muiksi kohderyhmiksi on nimetty yläasteikäiset, ala-asteikäiset ja lapset, yrittäjäksi haluavat ja nuoret yrittäjät sekä potentiaaliset paluumuuttajat. Hankkeen puitteissa tehdään yhteistyötä monien eri tahojen kanssa, kuten esimerkiksi Kuhmon yritysten, yhdistysten, Woodpoliksen, Virtuosin ja Kajaanin Intotalon kanssa. Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushankkeen päätavoitteina on kuhmolaisten nuorten

3 aktiivisuuden ja oma-aloitteellisuuden vahvistaminen, projektitoimintakeskus IntoStationin perustaminen, lukion ja ammattiopiston kurssitarjonnan ja yhteistyön monipuolistaminen sekä toiminnan jatkuvuus. Toimintaa tukevia lisätavoitteita ovat alumnitoiminnan aloittaminen Kuhmon yhteislukiolla, nuorten yrittäjyysvalmiuksien ja jo toimivien nuorten yrittäjien tukeminen, yhteydenpito potentiaalisiin paluumuuttajiin ja paluumuuton edistäminen sekä Kuhmon oppilaitosten yhtenäisen yrittäjyyskasvatuksen terävöittäminen. Konkreettinen toiminta tapahtuu Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskuksessa, joka tulee sijaitsemaan nuorisotila Yläkerran yhteydessä. Siellä toteutetaan esimerkiksi erilaisia projektitoimintaan ja yrittäjyyteen liittyviä kursseja ja valmennuksia. Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushanke toteutetaan aikavälillä Hankkeen hallinnoijana toimii Kuhmon kaupunki. Hankkeeseen palkataan kokopäiväinen hankevetäjä ja hankkeen ohjausryhmä kootaan Kuhmon kaupungin, oppilaitoksen, Woodpoliksen, yrittäjien, nuorten, Kajaanin Intotalon ja rahoittajan edustajista. SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 1 2. HANKKEEN PERUSTIEDOT Hankkeen nimi, aikataulu sekä hakija- ja toteuttajataho Kohderyhmät ja yhteistyötahot Hankeorganisaatio 1 3. TAVOITTEET 1 4. TOIMENPITEET Toteutus ja organisointi Aikataulutus Tiedottaminen ja raportointi Vaaditut resurssit 1 5. HANKKEEN OLETUKSET, ENNAKOIDUT RISKIT JA NIIDEN HUOMIOIMINEN 1 6. ODOTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET 1 7. SAAVUTUSTEN TARKASTELU Seuranta ja arviointi Jatkuvuus 1 8. KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA 1 LIITE 1 KUSTANNUSARVION LASKENTAPERUSTEET 1

4 LIITE 2 KOHDERYHMÄT 1 LIITE 3 MUUT YHTEISTYÖTAHOT 1 1.

5 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Kuhmon kaupunki haluaa vahvasti panostaa nuoriinsa tulevaisuudentekijöihinsä. Osaksi Kuhmon kaupunkikonsernin strategiaa on liitetty nuorten oma nuoriso-ohjelma, jonka Kuhmon Nuoret Vaikuttajat -ryhmän jäsenet ovat laatineet vuoden 2006 aikana. Kuhmon Nuoret Vaikuttajat on perustettu lokakuussa 2006 ja siitä käytetään lyhennettä Kanava. Ennen Kanavaa Kuhmossa ei ollut nuorten yhteistä toimivaa ryhmää, joka olisi vaikuttanut nuoria koskeviin asioihin. Siksipä syntyi idea ryhmästä, joka ottaa kantaa nuoria koskeviin asioihin ja järjestää monimuotoista toimintaa. Kanavan yksi tärkeimmistä ja laajimmista toimintamuodoista tähän mennessä on ollut yökahvilatoiminta. Tällä hetkellä yhdistykseen kuuluu yli 30 jäsentä. Nuoriso-ohjelmaan on kirjattu eräiksi tavoitteiksi aktiivisuuteen kannustaminen ja nuorten projektikeskuksen kehittäminen. Myös koulutuksen suhteen toivottiin yhteistyötä oppilaitosten välillä, ajanmukaista opetusta ja oppimateriaaleja sekä yrittäjyyden ja yritteliäisyyden painotusta. On äärimmäisen tärkeää, että tavoitteet eivät jää vain lauseiksi paperille, vaan että ne siirtyvät käytäntöön. Se lisäisi nuorten intoa ja halua vaikuttaa asioihin. Kuhmossa on jo muutama vuosi sitten herännyt kiinnostus aloittaa Intotalo-toimintamalliin pohjautuvaa toimintaa. Kajaanissa vuodesta 2001 kehitetty Intotalo-toimintamalli on osoittautunut toimivuuteensa nuorten kannustamisessa aktiivisuuteen ja yrittäjyyteen. Intotalo on yrittäjyyden valmennuskeskus, joka valmentaa yrittäjäpersoonia ja luo yrittäjyyden kulttuuria Kainuuseen. Sen opit ja käytännöt ovat jo levinneet Sotkamoon ja Kuusamoon, missä toimii omat Intotalot, ja myös Suomussalmelle, missä toimii nuorten projektitoimintakeskus IntoStation. Myös Kuhmossa halutaan tehdä monipuolisesti työtä nuorten oma-aloitteellisuuden, aktiivisuuden ja yritteliäisyyden vahvistamiseksi. Kuhmossa pyritään siihen, että nuoret saisivat monipuolista ja ajanmukaista opetusta, joka vastaa työelämän kasvaviin vaatimuksiin. Oppilaitoksista ei tosin löydy tarvittavia resursseja tarjota riittävästi yrittäjyyteen, yritteliäisyyteen, luovuuteen, rohkeuteen, tiimityöhön ja projektioppimiseen kannustavia kursseja. Kyseiset taidot ja ominaisuudet tulevat olemaan entistä suuremmassa roolissa tulevaisuuden työmarkkinoilla. Lisäksi Kuhmon oppilaitoksissa viime vuosina tarjotut yrittäjyyteen tai liiketoimintaosaamiseen liittyvät kurssit eivät ole houkutelleet nuoria halutulla tavalla. Uudenlaiselle, kiinnostavalle oppimisympäristölle ja uusille oppimismenetelmille on siis tarvetta. Kuhmon oppilaitoksetkin suhtautuvat siihen myönteisesti.

6 Kiinnostus Intotalo-toimintamallia kohtaan konkretisoitiin Kuhmossa välisenä aikana toteutetulla Kuhmon Intotalon kartoitushankkeella. Kartoitushankkeessa rahoittajina olivat Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kuhmon kaupunki, Kuhmon Osuuspankki sekä Kuhmon Yrittäjät ry. Kartoitushankkeen yhtenä tavoitteena oli mallintaa Kuhmoon parhaiten soveltuva versio Intotalo-toimintamallista. Toisena päätavoitteena kartoitushankkeessa oli toteuttaa puhelinkysely Kuhmossa vuosina peruskoulunsa päättäneille. Puhelinkyselyllä kohderyhmältä kartoitettiin esimerkiksi mielikuvaa Kuhmosta, kiinnostusta saada jatkossa informaatiota Kuhmosta sekä yrittäjyys- ja paluumuuttohalukkuutta. Kuhmon toimintaympäristö huomioon ottaen ja muiden paikkakuntien kokemuksia peilaten on päädytty siihen tulokseen, että Kuhmon oma Intotalo toimisi parhaiten nuorten projektitoimintakeskuksen muodossa. Kuhmon oman toimintamallin suunnittelun perustana olivat nuorten ja tulevien yhteistyötahojen mielipiteet sekä Intotalo-toimintamallista saadut kokemukset. Nuorten mielipiteistä pyrittiin ottamaan selvää monien foorumien kautta; esimerkiksi lukiossa ja ammattiopistolla teetettiin kysely, jonka puitteissa nuoret saivat kertoa omia ideoitaan projektitoimintakeskukseen liittyen. Kyselyssä tiedusteltiin myös, että uskooko projektitoimintakeskuksen tulevan tarpeeseen, ja uskooko itse hyödyntävänsä tulevaisuudessa sen tuomia mahdollisuuksia. Nuorten vastaukset tukevat projektitoimintakeskuksen tarvetta. Kyselyyn vastasi yhteensä 215 lukiolaista ja ammattiopistolaista. Vastauksista kävi ilmi, että suurin osa nuorista kokee, että Kuhmossa ei ole heidän ikäisilleen tarpeeksi aktiviteetteja eikä paikkaa, missä kokoontua. Ammattiopistolaisista 28 henkilöä (47 %) uskoi projektitoimintakeskuksen tulevan tarpeeseen, lukiolaisista puolestaan 98 henkilöä (63 %). Tarkemmat tiedot vastauksista ja kyselylomake löytyvät erillisestä selvityksestä Kuhmon lukiolaisille ja ammattiopistolaisille suunnatun kyselyn vastaukset. Puhelinkysely sai positiivisen vastaanoton kohderyhmän keskuudessa. Kohderyhmästä tavoitettiin 1819 henkilöä ja heistä vain 119 ei halunnut vastata kyselyyn. 40,1 % vastanneista eli 674 henkilöä oli kiinnostunut saamaan Kuhmosta jatkossakin lisää informaatiota. Vastanneista 43 henkilöä (6,9 %) kiinnosti Kuhmossa yrittäjyys ja 123 (19,6 %) henkilöä vaihtoehto yrittäjyys ja palkkatyö. Kuhmon ulkopuolella asuvista 454 henkilöä olisi valmis palaamaan Kuhmoon tietyillä edellytyksillä. Ylivoimaisesti suurin paluumuuttoon vaikuttava tekijä on työpaikka sekä itselle että puolisolle (62,1 %:lla paluumuuttohalukkaista). Yleisin mielikuva Kuhmosta oli seuraavanlainen: Kuhmo on asuinpaikkana hyvä, mutta työllisyysnäkymät ovat huonot. Puhelinkyselyn tulosten

7 perusteella projektitoimintakeskushanke voisi saada huomattavaa lisäarvoa, jos siihen liitetään myös paluumuuttaja-näkökulma eli yhteydenpito kuhmolaistaustaisiin nuoriin. Kuhmon muuttoliike on negatiivinen ja väestömäärä pienenee vuosi vuodelta. Kuhmo tarvitsisi aktiivisia toimia, joilla houkuteltaisiin nuoria muuttamaan Kuhmoon ja rakentamaan paikkakunnan tulevaisuutta. Kuhmon paikalliset toimijat ovat ottaneet projektitoimintakeskuksen suunnitelmat hyvin vastaan. Suunniteltujen yhteistyötahojen kanssa on käyty alustavia keskusteluja tulevasta vuorovaikutussuhteesta, ja projektitoimintakeskuksen käynnistymistä odotetaan jo innolla. Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushankkeella vastataan siis osaan Kuhmon nuoriso-ohjelman tavoitteista. Hanke voidaan nähdä osana Kuhmon kaupungin tulevaisuustyötä: sen avulla pyritään siihen, että Kuhmon nuoret kokevat, että Kuhmosta löytyy tekemisen meininkiä ja he haluavat palata takaisin kotiseudulleen opiskelujen jälkeen. 2. HANKKEEN PERUSTIEDOT 1. Hankkeen nimi, aikataulu sekä hakija- ja toteuttajataho Hanke on nimetty Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushankkeeksi. IntoStation -nimi tulee Suomussalmen vastaavan toiminnan mukaan. Suomussalmella toimii myös Kajaanin Intotalo-mallista saatuihin kokemuksiin pohjautuva projektitoimintakeskus, joka on nimetty Suomussalmen IntoStationiksi. Kuhmon toiminta tulee olemaan pääpiirteittäin samanlaista kuin Suomussalmen projektitoimintakeskuksen, joten on luontevaa käyttää samaa nimeä. Saman nimen käyttöön on saatu lupa Suomussalmen IntoStationin hankevetäjältä. Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushanke on suunniteltu toteutuvan ja toimivan aikavälillä eli kyseessä on kaksi vuotta ja kymmenen kuukautta kestävä hanke. Hankkeen hakija- ja toteuttajatahona toimii Kuhmon kaupunki. 2. Kohderyhmät ja yhteistyötahot

8 Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushankkeen pääkohderyhmänä ovat kaikki oman osaamisensa kehittämisestä ja projektitoiminnasta kiinnostuneet Kuhmon 2. asteen oppilaitosten opiskelijat eli ammattiopistolaiset ja lukiolaiset. Esiselvityksen perusteella juuri kyseisiin ikäryhmiin kuuluvat kokevat, että Kuhmossa ei ole heille tarpeeksi aktiviteetteja eikä paikkaa, missä voisi kokoontua. Heidän ikäisiltään löytyy vastaavasta toiminnasta saatujen kokemusten mukaan valmiuksia ja pitkäjänteisyyttä projektitoimintaan. Pääkohderyhmät: ammattiopistolaiset lukiolaiset Pääkohderyhmien lisäksi Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushankkeen toimintaperiaatteisiin liittyy kolmen muun kohderyhmän huomiointi. Yläasteikäisille tarjotaan heidän valmiuksiin nähden sopivaa toimintaa, innostavia ja kannustavia lyhyitä kursseja, niin että he saavat jo ennen 2. asteen oppilaitoksiin siirtymistä kokemusta projektitoimintakeskuksen mahdollisuuksista. IntoStation -projektitoimintakeskus on myös mukana kehittämässä TET-jaksoa yhteistyössä yläasteen ja kuhmolaisten yritysten kanssa. Yhtenäinen yrittäjyyskasvatus pyritään liittämään jo lapsiin ja ala-asteikäisiin. Lisäksi hankkeessa tulee esiin yrittäjyys- ja paluumuuttaja-näkökulma. Hankkeen avulla pyritään edistämään yrittäjyys- ja paluumuuttohalukkuutta. Kohderyhmistä löytyy tarkentava kuvio liitteestä 2. Muina kohderyhminä hankkeessa ovat: yläasteikäiset ala-asteikäiset ja lapset nuoret yrittäjät tai yrittäjäksi haluavat potentiaaliset paluumuuttajat Hankkeesta on kiinnostunut moni paikallinen toimija ja yhteistyötahojen vuorovaikutussuhteita on jo hahmotettu. Lukio ja ammattioppilaitos saavat hankkeen kautta monipuolistettua kurssitarjontaansa ja lukiossa aloitetaan hankkeen puitteissa alumnitoiminta. Hankkeen avulla pyritään osaltaan edesauttamaan Kuhmon eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Erityisesti nuorten, yritysten ja organisaatioiden välinen yhteistyö lisääntyy ja he saavat tietoa toistensa toiminnasta ja osaamisalueista. Osa nuorista on toivonut yhteistoimintaa muiden Kainuun kuntien nuorten kanssa ja siihen hanke luo hyvät mahdollisuudet. Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushanke tekee erittäin vahvaa yhteistyötä Kuhmon

9 kärkihankkeen, Woodpoliksen, kanssa. Woodpolis tähtää mekaanisen puuteollisuuden yritysten liiketoiminnan kehittymiseen. Sen painopisteitä ovat uusien innovaatioiden ja järjestelmätuotteiden kehittäminen puurakentamisen tarpeisiin sekä koulutuksen järjestäminen. Woodpolis ja IntoStation pyrkivät molemminpuolista hyötyä tuottavaan, aktiiviseen vuorovaikutussuhteeseen. Kaikista yhteistyötahoista löytyy tarkentava kuvio liitteestä 3. Hankkeen vuorovaikutuksellisina yhteistyötahoina toimivat kaupunkiorganisaatio oppilaitokset yritykset yhdistykset Woodpolis Virtuosi Kajaanin Intotalo Työvoimahallinto Nuorten työpaja Musiikki-instituutti Kuhmo-talo Kainuu kokonaisuudessaan muut hankkeet ja projektit 3. Hankeorganisaatio Hankkeen hallinnointi- ja toteutusvastuu on Kuhmon kaupungilla. Hankkeen koordinoinnista vastaa hankevetäjä, joka osallistuu myös valmennustoimintaan. Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, joka valvoo hankkeen suunnitelmallista toteutumista ja ohjaa toimintaa. Ohjausryhmä kokoontuu tarpeen vaatiessa, todennäköisesti noin kolmen kuukauden välein. Ohjausryhmä kutsutaan koolle sähköpostitse vähintään viikkoa ennen kokousta. Lisäksi voidaan muodostaa ohjausryhmää epävirallisempi kokoonpano, esimerkiksi IntoStation ideariihi, joka kokoontuu tarpeen mukaan pohtimaan esiin tulleita ongelmia tai suunnittelemaan uutta. Epävirallisemman ryhmän jäsenet päätetään ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa. Hankevetäjä voi tarvittaessa täydentää ryhmää läpikäytävien asioiden mukaan. Lisäksi hankkeen puitteissa voidaan kutsua koolle eri työryhmiä tarpeen mukaan.

10 Ohjausryhmään kuuluvat (hakijan esitys): Kuhmon kaupungin edustaja Kuhmon kaupungin edustaja Hankevetäjä Kuhmon kaupungin edustaja Tuula Tervo Kuhmon yhteislukion edustaja Osmo Hänninen KAO:n edustaja opinto-ohjaaja/muu opettaja Kuhmon yläasteen edustaja Jari Kyllönen Kuhmon Yrittäjien edustaja Ritva Kuha Kuhmon Yrittäjänaisten edustaja Tuulikki Huusko Woodpoliksen edustaja Intotalon edustaja Kajaanin Intotalo Nuorten edustaja Kuhmon yhteislukio Nuorten edustaja KAO Nuorten edustaja Kuhmon Nuoret Vaikuttajat Hankkeen valvoja Kainuun maakunta -kuntayhtymä 3. TAVOITTEET Hankkeen päätavoitteina ovat: 1. Kuhmolaisten nuorten aktiivisuuden ja oma-aloitteellisuuden vahvistaminen Hankkeen avulla pyritään vahvistamaan kuhmolaisten nuorten oma-aloitteellisuutta ja aktiivista asennetta tekemällä oppimisen kautta. Nuoria kannustetaan yritteliäisyyteen ja sytytetään vaikuttamisenhalua erilaisten valmennusten, kurssien ja projektien avulla. Nuoria kannustetaan kehittämään kotipaikkakuntaansa esimerkiksi järjestämällä tapahtumia ja he saavat ideoihinsa tukea valmentajalta ja muilta sidosryhmiltä. 2. Projektitoimintakeskus IntoStationin perustaminen Hankkeen aikana perustetaan Kuhmoon IntoStation, projektitoimintakeskus. IntoStationin on tarkoitus toimia uudenlaisena oppimisympäristönä sekä nuorten toiminta- ja kohtaamispaikkana. IntoStationissa järjestetään valmennuksia, kursseja ja toteutetaan nuorten ideoimia projekteja. Siellä annetaan myös tietoa yrittäjyydestä, ja luodaan tukiverkostoa jo

11 toimiville nuorille yrittäjille. IntoStation toimii lisäksi linkkinä potentiaalisten paluumuuttajien rekrytoinnissa ja Kuhmon yhteislukion alumnitoiminnan käytäntöön saattamisessa. IntoStationin toiminnassa tähdätään jatkuvuuteen niin, että toiminta ei lopu hankkeen päättyessä. 3. Lukion ja ammattiopiston kurssitarjonnan ja yhteistyön monipuolistaminen Hankkeen myötä Kuhmon lukion ja ammattioppilaitoksen kurssitarjonta monipuolistuu. Hankkeen tavoitteena on tarjota nuorille vaihtoehtoja vapaavalintaisiin opintoihin. IntoStationin opetustarjonnassa hyödynnetään tekemällä oppimisen mallia; nuoret pääsevät soveltamaan saamiaan oppeja käytäntöön ja toteuttamaan oikeita projekteja. He voivat siis konkreettisesti kasvattaa osaamispääomaansa. Hanke liittää yrittäjyyskasvatuksen ja aktiivisuuteen kannustamisen entistä näkyvämmäksi osaksi oppilaitosten arkipäivää. Myös yläasteikäisille halutaan antaa mahdollisuus päästä hyödyntämään IntoStationilla tarjottavia opintoja, mutta niitä ei ole voida sisällyttää osaksi yläasteen opintoja, koska opetussuunnitelma ei mahdollista uusia, lyhyitä valinnaisaineita. Yläasteikäiset saavat suorittamistaan kursseistaan kuitenkin todistukset, joista on varmasti hyötyä työnhakua ajatellen. Yläasteikäisille tarjotaan innostavia ja kannustavia lyhyitä kursseja ja 2. asteen opiskelijoille hieman pitempikestoisia valmennuksia. IntoStationissa suoritetut opinnot hyväksytään siis kurssisuoritukseksi Kuhmon lukioon ja ammattiopistoon. IntoStationin kurssien ja valmennusten avulla pyritään myös lisäämään yhteistyötä oppilaitosten välillä. Eri oppilaitosten opiskelijoita tuodaan lähemmäksi toisiaan esimerkiksi yhteisten projektien avulla. Tällä hetkellä kuilu eri oppilaitosten välillä on aika syvä. Lisäksi IntoStation voi toimia kumppanina solmimassa ammattiopistolaisten lopputyöprojekteja. 4. Toiminnan jatkuvuus Tavoitteena on, että hankkeen aikana eri toiminnot suunnitellaan siten, että toiminta jatkuu myös varsinaisen hankeajan jälkeenkin. Hankkeen eri osa-alueet pyritään saamaan osaksi Kuhmon kaupungin arkipäivää. Toimintaan tukevat lisätavoitteet ovat: 5. Alumnitoiminnan suunnittelu ja kehittäminen Kuhmon yhteislukiolla Hankkeen puitteissa aloitetaan Kuhmon yhteislukiolla alumnitoiminta. Alumnitoiminnan mahdollisuuksia 2. asteen oppilaitoksissa ei ole Suomessa juurikaan hyödynnetty, mutta

12 Kuhmossa halutaan olla edelläkävijänä tässä suhteessa. Alumnitoiminnan tavoitteena on luoda asiantuntija- ja osaamisverkosto Kuhmon lukion kasvateista ja saattaa se koko Kuhmon hyötykäyttöön. Verkoston asiantuntijuutta hahmotetaan työelämän, yrittäjyyden sekä työuran rakentumisen kannalta. Nuoret hyötyvät verkostosta esimerkiksi saamalla käytännön tietoa eri opiskelumahdollisuuksista, työtehtävistä ja yrittäjyysmahdollisuuksista. Tarkoituksena on myös perustaa alumnitoiminnan kautta Kuhmon viisasten kerho, joka pohtii Kuhmon kannalta merkityksellisiä kysymyksiä. Alumnitoiminnassa haetaan laajaa näkökulmaa Kuhmon kaupunkiorganisaation näkökulmasta, ei siis pelkästään lukion. IntoStation ja Kuhmon yhteislukio kehittävät alumnitoimintaa yhteistyössä. 6. Nuorten yrittäjyysvalmiuksien ja jo toimivien nuorten yrittäjien tukeminen Hankkeen tavoitteena on luoda IntoStationista tila, joka tukee nuorten yrittäjyysvalmiuksia, ja josta yrittäjäksi haluavat henkilöt saavat halutessaan tietoa ja tukea. Teetetyn puhelinkyselyn kautta osa nuorista ilmoitti, että heitä kiinnostaa Kuhmossa yrittäjyys, ja jatkotoimiin luvan antaneisiin tullaan olemaan IntoStationin kautta yhteydessä. IntoStationista halutaan luoda myös kuhmolaisten nuorten yrittäjien kohtauspaikka, jossa voidaan järjestää esimerkiksi aamukahvitilaisuuksia eri keskusteluteemoilla ryhditettyinä. 7. Yhteydenpito potentiaalisiin paluumuuttajiin ja paluumuuton edistäminen Hankkeen avulla pyritään osaltaan edistämään paluumuuttoa Kuhmoon ja pitämään yhteyttä potentiaalisiin paluumuuttajiin. Potentiaalisten paluumuuttajien yhteystiedot on saatu teetetyn puhelinkyselyn perusteella. Kyselyn perusteella 454 henkilöä mahdollisesti perheineen olisi valmis palaamaan Kuhmoon tietyin edellytyksin, joten hanke voi saada merkittävää lisäarvoa ottaessaan huomioon paluumuuttaja-näkökulman. Kuhmon tulevaisuuden ja väestömäärän kehityksen suhteen olisi ajattelematonta olla huomioimatta kyseisiä henkilöitä, jotka ovat ilmoittaneet paluumuuttohalukkuudestaan. Kuhmo on myös omalta osaltaan edistämässä paluumuuttoa Kainuun yhteisessä paluumuuttajien rekrytoinnissa, ja IntoStation toimii siinä Kuhmon osalta yhteydenpitolinkkinä. Yhteydenpitoa potentiaalisiin paluumuuttajiin ja paluumuuton edistämistä suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä Kuhmon kaupunkiorganisaation kanssa. Kyseistä toimintaa ei siis ole suunniteltu pelkästään IntoStationin vastuulle. 8. Kuhmon oppilaitosten yhtenäisen yrittäjyyskasvatuksen terävöittäminen Hankkeen avulla pyritään myös osaltaan terävöittämään Kuhmon oppilaitosten yhtenäistä

13 yrittäjyyskasvatuksen linjaa ja käytäntöjä. IntoStation toimii yrittäjyyskasvatuksen osalta aktivoijana ja virikkeen antajana oppilaitoksiin päin. Hankkeen määrällisten tavoitteiden suunnittelussa on hyödynnetty Suomussalmen IntoStationin kokemuksia. Kurssien ja valmennusten osalta tavoitellaan nuorta jokaista kurssia ja valmennusta kohden. Määrälliset tavoitteet toimintavuosittain: Taulukko 1. Hankkeen määrälliset tavoitteet toimintavuosittain 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi lyhyet kurssit valmennukset projektit alumnitoimintaan osallistuvat yrittäjien yhteiset kohtaamiset uudet yritykset Päätavoitteiden lisäksi hanke liittyy merkittävään laajempaan tavoitteeseen. Kuhmon IntoStation -projektikeskushanke on osa Kuhmon kaupungin tulevaisuustyötä ja sillä pyritään osaltaan edesauttamaan sitä, että Kuhmon nuoret kokevat, että Kuhmosta löytyy tekemisen meininkiä ja he haluavat palata takaisin kotiseudulleen opiskelujen jälkeen.

14 4. TOIMENPITEET 1. Toteutus ja organisointi Hankkeen keskeiset toimenpiteet voidaan jakaa yhdeksään osa-alueeseen. Seuraavassa esitetään eritellysti keskeiset toimenpiteet sekä niiden toteutus ja organisointi. 1. Hankevetäjän/valmentajan valitseminen ja hänen valmentaminen, asiantuntijapalveluiden käyttäminen Hankkeeseen palkataan kokopäiväinen hankevetäjä, joka vastaa hankkeen koordinoinnista ja toimii myös yhtenä valmentajista. Hankevetäjän työaika tulee olemaan ilta- ja viikonloppupainotteista, sillä pääkohderyhmien nuoret ovat sidoksissa omien oppilaitostensa opintoihin arkipäiväisin. Hankevetäjäksi palkattavan henkilön tulee ymmärtää nuorten ja projektitoiminnan näkökulma, omata kokemusta nuorten ohjaamisesta ja kyetä innostamaan muita omalla esimerkillään. Hänellä tulisi olla myös näkemystä yrittäjyydestä ja markkinoinnista. Jotta hankevetäjä saisi parhaan mahdollisen alun työlleen, toteutetaan hankkeen alussa hankevetäjän valmennus ja perehdyttäminen Intotalomaiseen toimintamalliin. Valmennus ostetaan asiantuntijapalveluina. Valmentajan työpanoksen lisäksi käytetään asiantuntijapalveluita noin 30 tuntia kuukaudessa, valmennusten ja toiminnan tarpeiden mukaan. Se tarkoittaa käytännössä lisäapua valmennuksien, kurssien ja projektien toteuttamiseen sekä toiminnan kehittämiseen.

15 2. Kokonaisstrategian, johtavien ajatusten ja toiminnan sisällön täsmentäminen Hankkeen alussa hahmotetaan toiminnan kokonaisstrategia ja luodaan hankkeen johtavat ajatukset. Johtavien ajatuksien luominen tarkoittaa arvojen, vision ja mission määrittämistä. Hankevetäjä täsmentää kokonaisstrategian ja toiminnan johtavat ajatukset yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Hankkeen alussa täsmennetään myös toiminnan sisältö eli se, mitkä ovat hankkeen tehtävät, määritetään perustoimintamalli ja pohditaan laatukriteerit. Toiminnan sisällön täsmentäminen viedään mahdollisimman konkreettiselle tasolle. Tässä vaiheessa voidaan käyttää hyödyksi asiantuntijapalveluita. 3. Nuorten kehittämistiimin kokoaminen Toiminnan alussa perustetaan ensimmäinen nuorten tiimi, niin sanottu kehittämistiimi. Tiimin jäseniksi pyritään saamaan sekä lukiolaisia että ammattiopistolaisia. Kehittämistiimin kokoamisessa koulujen rehtorit toimivat hankevetäjän apuna. Kehittämistiimi ideoi tulevaa toimintaa ja on apuna kehittämässä projektitoimintakeskus IntoStationia. Hankkeen esiselvityksessä kävi ilmi, että usealla nuorella on halua olla toiminnassa mukana heti alusta alkaen, esimerkiksi projektitoimintakeskuksen sisustamisessa. 4. Projektitoimintakeskus IntoStationin perustaminen Hanke vaatii fyysiset tilat, josta löytyy tarvittavat laitteet, yhteinen toimintatila sekä kokousja koulutustilat. Tilojen tulisi sijaita Kuhmon keskustassa, jotta nuorien olisi mahdollisimman helppo päästä hyödyntämään niitä. Suunnitelmissa on, että projektitoimintakeskus IntoStation perustettaisiin nuorisotilan, Yläkerran, yhteyteen. Näin saavutetaan synergiaetuja ja Yläkerrasta löytyy tarvittavan paljon vapaata tilaa. Lisäksi se on jo entuudestaan nuorille tuttu paikka, joten nuorten on näin ollen helpompi löytää tiensä myös IntoStationiin. Projektitoimintakeskus IntoStationista luodaan sellainen oppimis- ja kohtaamisympäristö nuorille, johon jokainen otetaan avoimesti mukaan. Aukioloajat tulisi olla mahdollisimman säännölliset. Paikan ilmapiiri pidetään rentona, mutta siellä kuitenkin toimitaan määrätietoisesti asetettuihin tavoitteisiin tähdäten. Nuoret, erityisesti kehittämistiimi, on keskeisessä asemassa IntoStationin perustamisessa. 5. Opetustarjonnan kehittäminen IntoStationin opetustarjontaa kehitetään yhdessä Kuhmon oppilaitosten, Woodpoliksen ja

16 Kajaanin Intotalon kanssa. Oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen linjaa pyritään yhtenäistämään IntoStationin aktivoimana. Lukion ja ammattiopiston opetustarjontaa pyritään monipuolistamaan IntoStationin kautta erilaisilla projektitoimintaan ja yritteliäisyyteen kannustavilla kursseilla ja valmennuksilla. Kurssien ja valmennusten suunnittelussa hyödynnetään Kajaanin Intotalon ja Suomussalmen IntoStationin kokemuksia. Lisäksi opetustarjonnan kehittämisessä Woodpolis on keskeinen tekijä. Woodpoliksella on jo olemassa olevat yhteistyösopimukset Oulun ja Joensuun yliopistojen, Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun toimintayksikön, Kainuun Etu Oy:n, Kainuun ammattiopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Näitä yhteistyösuhteita voidaan hyödyntää myös IntoStationin toiminnassa Woodpoliksen kautta. Hankkeen alussa rakennetaan selkeät pelisäännöt siitä, millä perustein ja missä laajuuksissa IntoStationissa suoritetut opinnot hyväksytään osaksi Kuhmon lukion ja ammattiopiston vapaavalintaisia opintoja. Opettajina eli valmentajina toimivat hankevetäjän lisäksi henkilöt, joilla on kokemusta nuorten ohjaamisesta, projektitoiminnasta ja yrittäjyydestä. IntoStationin opetustarjonnassa hyödynnetään tekemällä oppimisen mallia. Valmennusryhmät muodostavat tiimejä, jotka toimivat IntoStationissa. Tiimit käyvät läpi teoriaosuuksia valmentajan johdolla ja tuovat oppinsa käytännön tasolle toteuttamalla ideoimiaan projekteja. Valmentaja ohjaa ja auttaa projektin toteuttamisessa aina alkusuunnittelusta viimeisiin palautekeskusteluihin asti. 6. Toiminnan markkinointi ja tiedotus Kun toiminnan sisältö ja raamit ovat selvät, alkaa IntoStationin tehokas markkinointi ja tiedottaminen. Kuhmon IntoStationille perustetaan omat selkeät ja hyvin toimivat nettisivut, jotka toimivat päätiedotuskanavana. Toiminnasta tiedotetaan eri foorumeja hyväksikäyttäen. Hankkeen esiselvitys osoitti, että erityisesti Kuhmon paikallislehti on tehokas tiedotuskanava, jota kuhmolaistaustaiset henkilöt seuraavat. Toimintaa markkinoidaan oppilaitosten kautta siten, että järjestetään joka luokalle/ryhmälle tutustumiskäynti IntoStationiin ja esitellään paikan päällä toiminnan mahdollisuuksia. Yläasteikäisille teetetään tutustumiskäynnin yhteydessä hieman samantyyppinen kysely projektitoimintakeskukseen liittyen, kuin mitä lukiossa ja ammattioppilaitoksessa teetettiin hankkeen esiselvityksen aikana. Kun yläasteikäiset ovat konkreettisesti päässeet tutustumaan IntoStationin toimintaan, niin heillä on tarpeeksi valmiuksia vastata kyselyyn, niin että vastaukset tuottavat lisäarvoa toiminnan suunnitteluun nähden. IntoStationin toiminnasta tiedotetaan monipuolisesti, avoimesti ja

17 riittävän usein yrittäjille, eri yhdistyksille ja muille suunnitelluille yhteistyötahoille ja kutsutaan heitä tutustumaan toimitiloihin. Kuhmon IntoStationin toimintaan kuuluu Intotalo-mallin mukainen avoimet ovet -periaate, eli toiminnasta kiinnostuneet vierailijat ovat tervetulleita. 7. Alumnitoiminnan kehittäminen Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushanke ja Kuhmon lukio alkavat yhdessä kehittämään alumnitoimintaa Kuhmoon. Alumnitoiminnalla tähdätään siihen, että saada koottua lukion kasvateista asiantuntija- ja osaamisverkosto kaupungin kehittämiskäyttöön. Alumnitoiminnan konkreettisena tuloksena synnytetään Kuhmoon viisasten kerho, joka pohtii kaupungin kehittämisen ja tulevaisuuden kannalta keskeisiä asioita. Useat Kuhmon lukion kasvatit ovat ilmaisseet halunsa olla mukana tällaisessa toiminnassa. Alumnitoiminnassa mukana olevat henkilöt voivat esimerkiksi tulla kertomaan omasta urastaan ja sen vaiheista omaa tulevaa uraansa miettiville kuhmolaisille nuorille. Hankkeen alussa alumnitoiminnan tavoitteet, sisältö ja toiminnot täsmennetään, ja aletaan kartoittaa toimintaan osallistujia lukiosta saatavien osoitetietojen avulla. Kuhmon lukion alumneille järjestetään yhteisiä tapaamisia Kuhmossa, noin kaksi kertaa vuodessa. IntoStation ja lukio koordinoivat alumnitoimintaa yhteistyössä. 8. Yrittäjyyden edistäminen Hankkeen avulla halutaan edistää yrittäjyyshalukkuutta kuhmolaisten nuorten keskuudessa, ja luoda IntoStationista paikka, jonne yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt voivat tulla kysymään apua ja neuvoja sekä saamaan sparrausta omiin ideoihinsa. Hankkeen esiselvityksen aikana kävi ilmi, että kuhmolaiset eivät kovin hyvin tiedä, että mistä saisi tukea yrittäjyyssuunnitelmille. IntoStationista pyritään luomaan myös eräänlainen Kuhmossa toimivien nuorten yrittäjien kohtaamispaikka, jossa he voivat vaihtaa ajatuksiaan ja hyötyä yhteisön tuesta. Nuoret yrittäjät toimivat myös esimerkkinä yrittäjäksi haluaville henkilöille. Kuhmon nuorille yrittäjille järjestetään IntoStationilla hankevetäjän johdolla aamukahvitilaisuuksia, joihin liittyy jokin ajankohtainen teema. Toimintaa kehitetään yrittäjien ehdoilla ja ideoilla. Lisäksi hankkeen keskeinen yhteistyökumppani Woodpolis tarjoaa toiminta-alustan yrittäjyyden edistämisessä oman osaamisympäristönsä sekä yrittäjäverkostonsa että muun yhteistyöverkostonsa kautta.

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN VALMISTELU

HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN VALMISTELU 1 HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN VALMISTELU 1. Tausta Opetushallitus on selvittänyt ammatillisten perustutkintojen muutostarpeita samalla huomioiden yksilöllisen oppimisen ja erityisopetuksen

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Arviointiverkoston tavoitteet, toimintaperiaatteet ja tarpeet

Arviointiverkoston tavoitteet, toimintaperiaatteet ja tarpeet Arviointiverkoston tavoitteet, toimintaperiaatteet ja tarpeet verkostoidentiteettiä rakentamassa Arviointiverkoston tapaaminen 20.3.2014 SOSTE Näkökulmana kehittävä arviointi: Työn ja asiantuntijuuden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!!

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! www.zestmark.fi! www.zestmark.fi ZestMark auttaa nuoria rakentamaan omaa tulevaisuuttansa kohtaamisten ja valmennusten avulla.! www.zestmark.fi Visiona: 100

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 25.1.2008 Näkökulma: Talous Ratkaiseva menestystekijä

Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 25.1.2008 Näkökulma: Talous Ratkaiseva menestystekijä K:\johto\STRATEGIA\strategia2012\VUODEN 2008 PÄIVITYKSET\ELINKEINO-OHJELMA.doc 1 Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 25.1.2008 Näkökulma: Talous Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1. Yritystoiminnan suotuisa

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa case Itä-Suomi Sisältö Miksi liikkeelle? Hyödyt Urheilijalle Oppilaitokselle Akatemialle Mitä onnistuminen edellyttää? Opintojaksot

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta Suomen liitto ry Suomen liitto Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu 2010 2015 Tausta 1/2 2020 15 000 kilpailijaa (lisenssi) 12 000 Kilpailijaa 60 000 Suunnistajaa suunnistajat 50 000 suunnistajaa 400

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen Kokemus esiin 50+ -projekti Taina Paananen 24.4.2015 Perustiedot hankkeesta ESR rahoitus 2/2013-6/2015 lisäksi rahoittajina Vantaan ja Espoon kaupungit ja Edupoli Toiminta-alue Vantaa vuosina 2013-2014,

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemia- ja oppilaitospäivät 11.5.2016 / Kuopio Anu Korhonen, Joensuun Urheiluakatemia Tuija Pasanen, Itä-Suomen yliopisto Mistä

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

14.2.2012. Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

14.2.2012. Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Toimintasuunnitelma 1 (5) LAMPPU-hankkeen tarkennettu toimintasuunnitelma Hankkeen nimi (koulutuksen järjestäjä) Koordinaattorin yhteystiedot (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (5) 209 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mirka Vainikan ym. työelämään tutustumisjaksojen saamista lukioihin koskevasta valtuustoaloitteesta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot