TYÖVÄENMUSEO WERSTAAN ASIAKASLEHTI 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖVÄENMUSEO WERSTAAN ASIAKASLEHTI 2014"

Transkriptio

1 YÖVÄEMSEO WERS SIKSLEHI

2 ebula Meltdown ja trancebileet höyrykone Sulzerilla Museoiden yössä Kuva: Raija Kuisma Ääniä yössä Museoiden yö järjestetään lauantaina 17. toukokuuta kello 18 alkaen. Werstaalla voi muun muassa kuunnella työpaikkojen äänimaisemia. Lähes kaikki tamperelaiset museot ovat mukana Museoiden yössä. Kun ilta hämärtyy, museot heräävät uudenlaiseen eloon. arjolla on jälleen uutta yllätyksellistä sisältöä ja mahdollisuus tutustua sellaisiinkin kohteisiin, joihin ei yleensä pääse. änä vuonna yöväenmuseo Werstaan täyttävät erilaiset äänet. Öisessä museossa voi nauttia työn äänistä, elävästä musiikista, näyttelyistä ja työpajoista. Äänityöpajassa yleisö pääsee itsekin tuottamaan ääntä. Ääniteeman taustalla on kuuden eurooppalaisen museon Work with Sounds -kulttuuriperintöhanke. yöhön, tekniikkaan ja teollisuuteen erikoistuneet museot tallentavat yhdessä sekä katoavien että myös nykyajalle tyypillisten työmenetelmien ja työympäristöjen äänimaailmoja. Museoiden yössä pääsee tutustumaan tämän E-projektin ensituotoksiin: ääni- ja videotallenteisiin esimerkiksi museokirjapainon äänimaisemasta. Hankkeessa on mukana myös viestintään ja taiteeseen erikoistunut Voionmaan opisto. Äänet ovat tärkeä osa arkea ja työelämää. Vaikka ääniä ei huomaisi, ne ovat läsnä, kun koemme, tutkimme, rekonstruoimme ja koetamme ymmärtää erilaisia maisemia, ympäristöjä ja kulttuuriperintöämme. yön äänien taltioiminen tukee oppimista ja syventää teollisen yhteiskunnan ymmärtämistä. Erilaisille ympäristöille ominaiset äänet kertovat paikallisista traditioista. Äänet herättävät historian uudella tavalla eloon. Äänet ovat merkityksellisiä myös ihmisten henkilökohtaisissa muistelmissa. Meillä on eläviä muistoja esimerkiksi höyryveturin äänistä, metrokuulutuksista ja vaikkapa uutistenlukijoista. Äänet ovat aineetonta kulttuuriperintöä. Ääniä kerätään aidoissa työympäristöissä sekä museokohteissa että nykyajan ympäristöissä. Work with Sounds -hankkeen tavoitteena on koota ensi alkuun 600 työn ääntä, sata ääntä jokaisesta osallistujamaasta. Esimerkiksi eri puolilla Eurooppaa on museoitu vanhoja kaivoksia, myllyjä, pesuloita, leipomoita, kauppoja tai vaikkapa sepän pajoja. sein näistä pienistä erikoismuseoista vielä löytää entisiä työntekijöitä, jotka osaavat käyttää museoituja työvälineitä, koneita ja työmenetelmiä. Esimerkiksi Saksassa tallennetaan työn ääniä vanhoissa kaivoksissa, Ruotsissa myllyjen ja sepän pajojen ääniä. Werstas keskittyy enemmän tämän päivän työelämään, etenkin palvelusektorin ääniin. avoitteena on tallentaa niin tehtaiden, terveydenhuollon kuin ravintola-alan äänimaisemia. Werstas valitsee tälle ajalle tyypillisiä, museon omaa kenttää tai muutoin suomalaista työelämää ilmentäviä kohteita, joissa on selkeitä ja tunnistettavia ääniä. Work with Sounds -hankkeella on kaksi päätavoitetta: säilyttää työn ääniä sekä tarjota äänidokumentteja oppimisen ja luovuuden materiaaliksi. yöympäristöjen muuttuessa monet aivan jokapäiväiset työn äänet ovat jo 2

3 hävinneet. Myös tämän päivän ääniä kannattaa kerätä, kun niitä voi nyt vielä kuulla. Mukaan tarvitaan myös ihmisiä, jotka vielä hallitsevat katoamassa olevat työmenetelmät. allentamisen rinnalla hankkeessa halutaan käyttää ääntä oppimisen tukena ja innoittajana sekä materiaalina luovien alojen tuotannoissa. Ääniä voidaan hyödyntää vaikka opetuksessa, näyttelyissä, mediatuotteissa, peliteollisuudessa, kuvataiteessa, tanssiteoksissa ja musiikissa. Ensimmäisen vuoden aikana kerätään ääniä ja luodaan niistä tietokanta, jota täydennetään koko hankkeen ajan. Hanke päättyy syksyllä 2015, mutta tietokannan toivotaan kasvavan ajan myötä uusilla tallenteilla. Kerättyjä ääniä saa vapaasti käyttää niin kaupallisiin kuin epäkaupallisiin tarkoituksiin. Museoiden yö järjestetään seitsemättä kertaa ja siitä on muodostunut yksi alkukesän keskeisimmistä kulttuuritapahtumista ampereella. apahtuman esikuvat ovat Keski-Euroopan suurkaupunkien Die lange acht der Museen ja La uit des Musées -tapahtumista. uolloin suurten kaupunkien lukemattomat museot ja galleriat ovat auki jopa aamukahteen ja ihmisiä on liikkeellä valtavasti. Museoiden yöohjelmassa tuntuu oleva jotakin merkillistä. Pelkästään mahdollisuus olla museossa poikkeukselliseen yöaikaan on elämys. ampereen ensimmäinen Museoiden yö järjestettiin toukokuussa 2008 ja tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta. Museoiden yötä vietetään kello 18 ja 24 välillä ja ideana on, että yhteislipulla pääsee tutustumaan kaikkiin haluamiinsa kohteisiin. apahtuma houkuttelee kaiken ikäistä yleisöä, sillä näyttely- ja ohjelmatarjonta on hyvin monipuolista ja moneen makuun sopivaa. Myöhäinen erikoisohjelma vetoaa erityisesti nuoriin, joita on perinteisesti pidetty museoille haastavana kohderyhmänä. Viime vuonna yksittäisiä museokäyntejä oli tamperelaisissa museoissa lähes yhden yön aikana. Work with Sounds on kaksivuotinen Ekulttuuriperintöhanke, jossa kuusi museota tallentaa työhön liittyviä ääniä eri puolilla Eurooppaa. Pääkoordinaattorina on rbetets Museum Ruotsista, muut osallistujat ovat yöväenmuseo Werstas, teollisuushistoriallinen La Fonderie -museo Belgiasta, ekniikan museo Sloveniasta, LWL-Industriemuseum Saksasta ja Muzeum Inzynierii Miejskiej Puolasta. avoitteena on luoda yleisölle avoin tietokanta, johon on koottu erilaisten työmenetelmien ja työympäristöjen äänimaailmoja. iitä voidaan hyödyntää esimerkiksi opetuksessa, mediassa tai luovan alan tuotannoissa. Hankkeen tuloksena syntynyt äänitietokanta julkaistaan kokonaisuudessaan syksyllä eksti ea Pääkkönen 3

4 Pääkirjoitus Yhdessä eteenpäin Sisällys 2 Ääniä yössä Kalle Kallio Museonjohtaja Museoilta edellytetään tänä päivänä laajentuvia palveluita ja monipuolista osaamista: museopedagogiikkaa, tietojärjestelmiä, kokoelmien hoitoa, näyttelytekniikkaa, museokauppaa, markkinointia ja paljon muuta erikoisosaamista. Pienen museon työntekijään kohdistuu jo kohtuuttomia vaatimuksia. Ei ihme, että alalle toivotaan isompia yksiköitä. yöväenmuseo Werstas ja Lenin-museo yhdistivät voimansa vuoden 2014 alussa. äin saadaan työtä jaettua ja parannettua laatua. Kun Lenin-museolla oli kolme vakituista työntekijää, Werstaalla on nyt 17. Kuvaavaa on se, että uutta Lenin-museota voidaan suunnitella kymmenen museoammattilaisen työryhmässä. Yhdistyminen mahdollistaa myös Leninmuseon päänäyttelyn uudistamisen ja antaa potkua tilojen peruskorjaukselle. Museon kehittäminen on myös välttämätöntä. Werstaan toiminta-ajatus kiteytyy sanapariin reilusti historiaa. Edullisen hinnoittelun ja laajan museotarjonnan lisäksi reilusti historiaa tarkoittaa tasapainoista menneisyyskuvaa Lenin-museossa se on kyseenalaistettu. euvostoaikaiseen perusnäyttelyyn ei onneksi sisälly suuria virheitä, mutta siinä sujuvasti sivuutetaan Venäjän vallankumouksen varjopuolet ja ihmisoikeuskysymykset. Werstaan näkökulmasta tarvitaan uusi Lenin-museo, joka kertoo laajemmin euvostoliiton historiasta sekä Suomen ja euvostoliiton suhteista ilman henkilöpalvontaa. Mitä kaikkea museon pitäisi sitten kertoa? skomme uudistusvaiheessa yleisöön ja toivomme mahdollisimman paljon ajatuksia siitä, millaisen Leninmuseon ihmiset itse haluaisivat. Kannattaa samalla muistaa, että tuttuun neukkutunnelmaan ehtii tutustua vielä syksyyn 2015 saakka. usi uljaampi Lenin-museo avautuu yleisölle vasta kesään 2016 mennessä. 4 Pääkirjoitus 5 utisia 6 Pumpulivallankumous 10 Kansanvalta museossa 11 Feminismiä museoon 12 Osoitteeni on euvostomaa 15 Kolumni 16 Mainio Museosakki 20 oisten historioiden jäljillä Kannen kuva O. Hurmeen maalaama luonnos lehden kuvitukseksi. SK:n naisjaosto, 1950-luku. yöväenmuseo Werstaan kokoelmat. YÖVÄEMSEO Werstaan asiakaslehti yöväenmuseo Werstaan julkaisuja 2014:1 Julkaisija yöväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8, ampere, Päätoimittaja Kalle Kallio Kirjoittajat ea Pääkkönen, Kalle Kallio, Risto urunen, Marita Viinamäki, Heini Kalliomäki, Erika Lauri, Pinja Haukkavaara lkoasu ja taitto ereza Holubová Painopaikka PK-paino, ampere Levikki 4000 kpl ISS

5 utisia Sulo se vain jaksaa Vuonna 2011 Werstaalla järjestettiin näyttely Rieväkylä ja Euroopan maku. Ruokakulttuuria esittelevään näyttelyyn tehtiin myös hilpeä rieväkone Sulo, jonka pyörittämisestä tuli lasten suosikki. äyttely päättyi, mutta rieväkone jäi lasten iloksi. Sulolla onkin tehty jo pitkälti yli rievää! Viittomakielellä verkossa Kuurojen museon uudet verkkosivut ovat avautuneet. Osoitteessa www. kuurojenmuseo.fi kerrotaan viittomakielisten historiasta, museon toiminnasta ja kokoelmista niin suomeksi kuin viittomakielellä. Kuurojen museo siirtyi Werstaan hoitoon 2012 ja täydentyvä verkkomuseo on tärkeä osa uutta toimintaa. Palestiinasta museoon Museon kokoelmat karttuvat paljolti lahjoituksin. Werstas kerää etupäässä aivan tavallisia arkiesineitä, mutta moniin liittyy jännittäviäkin tarinoita. Esimerkiksi viime vuonna kokoelmiin saatiin palestiinalaisten kansallispuku. amperelainen kansanedustaja ellervo M. Koivisto ( ) oli saanut sen lahjaksi vapautusrintaman johtajalta Jasser rafatilta. Koivisto toimi rabikansojen ystävyysseuran puheenjohtajana ja oli ensimmäinen länsimainen naispoliitikko, joka tapasi rafatin. Puku ei jäänyt Koiviston vaatekaappiin, vaan hän esiintyi siinä muun muassa Linnan juhlissa. Onnen aika? on tuore tutkimus pitkästä 1950-luvusta. Kirja vie lukijat taloudellisen epävarmuuden, asuntopulan, sotatraumojen ja suvaitsemattomuuden aikakaudelle, joka jatkui sotien päättymisestä aina 1960-luvulle saakka. austalla on Werstaan, Luston ja Sarkan yliopistotutkijoiden kanssa toteuttama iso yhteishanke. Suomen katemian ja Koneen Säätiön tukemassa hankkeessa tutkittiin sotienjälkeistä Suomea ja tarkasteltiin aikakauteen liittyvää rasvalettinostalgiaa. Kirjaa saa museokaupasta ja hankkeessa tehty Maat, metsät, tehtaat -näyttely kiertää museoissa. yöväenmuseo 20 vuotta sitten äyttelytoiminta käynnistyi työväenmuseon ensimmäisenä kokonaisena toimintavuonna kovalla innolla. Vuonna 1994 Finlaysonin alueella esiteltiin päänäyttelyissä sisällissotaa, työn kuvia ja 1960-lukua. Lisäksi toteutettiin yhteistyökumppaneiden kanssa viisi pienempää näyttelyä. Ongelmiakin oli. Finlaysonin alue oli vielä tamperelaisille vieras, eikä museon markkinointiin ollut käytettävissä kuin tuhat markkaa. Sillä saatiin painettua jaettavia uutislehtisiä sekä ostettiin yksi kuuden rivin mainos ilmaisjakelulehteen. Siitä huolimatta uuden museon löysi nelisen tuhatta vierasta. ula remonttiin Werstaan aulatilojen remonttia on suunniteltu yhteistyössä ampereen kaupungin kanssa. ilat korjataan vastaamaan paremmin nykyistä toimintaa, jossa korostuu vapaa pääsy ja yleisön viihtyvyys. Kun vanha kahvila puretaan, tilalle tulee tunnelmallinen aulatila ja paremmin palveleva museokauppa. Museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen kokoelmaportaali toimii osoitteessa Finnasta voi yhdellä haulla tutkia kymmeniä kokoelmia. Palvelussa on myös lähes Werstaan vanhaa esinettä ja valokuvaa. iedot on siirretty Finnaan museon omasta -palvelusta. 5

6 ampereen työväki vaati äänioikeutta Kauppatorilla vuonna Werstaan kuva-arkisto. Pumpulivallankumous Suomen suurimman tehtaan työntekijät perustivat ammattiosaston suurlakon aikana. Patruunan, keisarin ja Jumalan lapsista kasvoi sosialisteja. eksti Risto urunen Finlaysonin pumpulitehtaalainen meni 120 vuotta sitten töihin aamukuudeksi ja pääsi töistä iltaseitsemältä. Miehen parin markan päiväpalkalla sai kilon voita tai kymmenisen kiloa ruisjauhoja. aiset tienasivat puolta vähemmän. ehtaalaisen ääni ei kelvannut kunnallisvaaleissa, vaikka hän olisi maksanut veroja yli äänioikeuskynnyksen. Sääty-yhteiskunnassa palkkatyöläiset luettiin isäntävallan alaisiksi eli patruunan holhottaviksi. Suurin osa ihmisistä hyväksyi tämän Jumalan luoman järjestyksen. Finlaysonin omassa koulussa ja kirkossa tehtaalaisille luvattiin maallisesta aherruksesta taivaallinen palkinto. He kävivät ahkerimmin kirkossa ja omistivat eniten Raamattuja koko ampereella. Kaikki eivät luottaneet Sallimukseen saati patruunan hyväsydämisyyteen. Finlaysonin värjärimiehet järjestäytyivät ammattiosastoksi jo vuonna yöväenliikkeen alkuhämärässä ammattitaidolla oli yhteys järjestäytymisintoon. avallisilta tehtaalaisilta puuttui itseluottamusta: monet olivat tulleet köyhältä maaseudulta, eikä heillä ollut syytä kapinoida. ehdas antoi kapean mutta pitkän leivän. Suurteollisuus oli saapunut ampereelle yllättävän sopuisasti, mutta heti uuden vuosisadan alussa tehtaalaiset saivat kokea kansainvälisen kapitalismin pimeän puolen. alousjärjestelmä tanssitti puuvillan markkinahintaa villisti. Lopputili luettiin yli tuhannelle vuoteen 1910 mennessä. Siirryttiin patruunan ajasta pääoman aikaan. yöläisten lähetystö marssi Finlaysonin johdon puheille maanantaina 30. lokakuuta 1905 ja pyysi sulkemaan tehtaan kansallisen lakon takia. Pyyntöön suostuttiin. Suurlakko alkoi työnantajien ja -tekijöiden yhteistyöllä Venäjän itsevaltiasta keisaria vastaan. 6

7 Luokkasopu särkyi viimeistään silloin, kun isännistö uhkasi jättää palkat maksamatta lakon ajalta, mikäli tehtaalaiset eivät palanneet töihin perjantaiksi. yöväen vaatimukset menivät herrojen mielestä liian pitkälle. Kauppatorilla jopa ihmisen väkijoukko vaati venäläisten sortotoimien lakkauttamisen lisäksi yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta sekä kansankokousta uuden hallituksen valitsemiseksi. Finlaysonilla vallankumoukselliset vaateet hyväksyttiin hyvä -huudoin. Värjäri ugust Kukkola ehdotti perustettavan sosialidemokraattisen ammattiosaston. Osastoon uskaltautui 141 tehtaalaista. öihin suostuttiin tulemaan perjantaiksi ja lauantaiksi, mutta lakkoa luvattiin jatkaa seuraavalla viikolla, mikäli keisari ei taipuisi. ikolai II nöyrtyi ja antoi manifestin. Yleislakko oli ohi Suurlakon kipinät jäivät kuitenkin kytemään. Lakon aikana alamaisista tuli hetkeksi hallitsijoita. Kaupunkia johti työläisten lakkokomitea ja järjestystä valvoi sosialisti Yrjö Mäkelinin kaarti. Suurlakon kokemus muutti työväestön maailmankuvan. Hämäläiset työläiset tiesivät valtakunnan asiat keisaria paremmin. Finlaysonin väki voimakas ei tyytynyt vain odottelemaan valtakunnallista äänioikeutta. Se halusi muuttaa todellisuutta myös tehtaan muurien sisällä. inakin kolme työnjohtajaa kannettiin ulos vuoden loppuun mennessä. yöläiset syyttivät pomojaan palkattoman siivoustyön teettämisestä, palkkojen pienentelystä sekä sakottamisesta sairauden tai koneiden rikkoutumisen takia. Eräs nuori mies oli usean eri todistajan mukaan huoritellut, kourinut ja hakannut työhuoneensa naisia. Kun yksi uhreista uhkasi mennä kielimään, mies oli esitellyt revolveriaan ja ilmoittanut kielikellon olevan hautausmaalla, ennen kuin mies olisi tehtaan portin toisella puolen. Kokenut pumpulilainen ei ollut omien sanojensa mukaan nähnyt 40 vuoteen niin hävytöntä miestä. Osaston kokous päätti erottaa pyssymiehen omatoimisesti. yönjohtajat, jotka pyysivät anteeksi huonoa käytöstään, saivat pitää paikkansa. Sveitsiläisen tirehtöörin pelastivat ammattiosaston kirjalliset lausunnot, joiden mukaan ylimestarissa oli sosialis temokraatia. Iida Vihuri kuolinvuonnaan. Iida syntyi muonarengin tyttäreksi ja hukkui SDP:n kansanedustajana Kuru-laivan onnettomuudessa Kuvaaja Martta erävä. Werstaan kuva-arkisto. Finlaysonilla sosialismin tuloa ei yritetty estää aktiivisesti, mutta Pellavatehtaalla ja Lapinniemen puuvillatehtaalla erotettiin joukkovoiman puolesta puhuneita työläisiä. yönantajat perustelivat tätä lain suomilla vapauksilla: isäntä sai erottaa kenet halusi. yöväki vaati potkujen peruuttamista ja uhkasi lakolla. Lisäksi vaadittiin työajan lyhentämistä, palkankorotuksia sekä oikeutta sopia järjestyssäännöistä. Poliittisista erottamisista alkanutta työtaistelua kutsuttiin lehdissä kautta aikain suurimmaksi voimainkoetukseksi työn ja pääoman välillä. Luonnehdinta ei ampunut yli, sillä lakkoon otti osaa yli 2700 työntekijää. Lakko venyi maaliskuun lopulta kesäkuuhun ehtailijat käyttivät poliisin suojaamia rikkureita lakon murtajina. Lakko kärjistyi väkivaltaiseksi, kun tehtaalaiset tunkeutuivat Lapinniemen tehdasalueelle. Monet vesitietä pitkin rikkureiksi pyrkineistä saivat airosta otsaan. Kun tehtaat hakivat työvoimaa lehti-ilmoituksin, tehtaalaiset härnäsivät työnantajia tarjoamalla rikkureiksi kolmevuotiaita lapsiaan. Voimainkoetus päättyi kuitenkin pääoman täydelliseen voittoon. Lakkoaktivistit joutuivat työnantajien mustalle listalle. ehtaalaiset olisivat halunneet jatkaa taistelua, mutta työväenliikkeen johto suositteli jo luovuttamaan. Lakosta jäi katkera jälkimaku ja tehdasosastojen jäsenmäärät romahtivat. Innostus hiipui ampereen tehtailla vuoden 1906 jälkeen. SDP sai ensimmäisissä eduskuntavaaleissa yli puolet kaupungin äänistä, mutta maailma ei muuttunut hetkessä. Eduskunnan hajottamisvalta oli jäänyt keisarille ja Jumalan maallinen sijainen käytti oikeuttaan ahkerasti. aantumus kiristi otettaan. Finlaysonin osastolle taloudellisesti merkittävä arpajaislupa voitiin hylätä sillä perusteella, että he olivat tukeneet Ruotsin yleislakkolaisia. Lakko-oikeus vietiin pois maailmansodan alkaessa. Osaston kokouksia valvoi poliisi. Jäsenmäärä kuihtui alle sataan. 7

8 gitaatiota yritettiin kaikesta huolimatta. ehtaalle kutsuttiin työväenliikkeen parhaita puhujia, myytiin Kansan Lehteä alennushintaan, kirjoitettiin käsin omaa lehteä sekä järjestettiin kävelyretkiä ja iltamia. Osasto tilasi myös tuhat lentolehtistä otsikolla Woitko olla ammattiosaston ulkopuolella? Enemmistö vastasi myöntävästi. uoret järjestyneet sosialistit ja vanhat järjestymättömät kristityt sanailivat silti tulisesti. mmattiosaston kokouksia haukuttiin syntisten kokouksiksi. mmattiosaston sihteeri Ida Vihuri epäili, että hänen sukulaiseltaan puuttui järki, kun naiselta löytyi aina rahaa Pelastusarmeijalle mutta ei osaston jäsenmaksuihin. Vallankumous saapui Suomeen idästä maaliskuussa Keisari pakotettiin luopumaan kruunustaan. Suomeen syntyi valtatyhjiö. yöväki koki porvariston vallan pohjautuneen venäläisiin pistimiin, jotka olivat nyt kääntyneet tukemaan köyhän kansan pyrkimyksiä. Finlaysonin osastoon liittyi niin monta uutta toveria, että jäsenkirjat loppuivat jo huhtikuussa kesken. Osaston konkarit eivät pystyneet hallitsemaan valtavaa laumaansa. Miehiä kannettiin ulos ja vuoden 1906 rikkureiden piti pyytää julkisesti anteeksi vanhoja syntejään. Myös isännistön oli pakko kunnioittaa voiman lakia. Huhtikuun lopussa ampereen tehtailijat hyväksyivät kahdeksan tunnin työpäivän. Vappuna juhlittiin työväenhistorian suurinta voittoa. nelmien kevät vaihtui pettymysten syksyksi. yöväen usko parlamentarismiin horjui, kun sosialistien valtalaki kaatui Venäjän väliaikaisen hallituksen ja Suomen porvariston yhteistyöllä. Elintarvikepula johti elintarvikemellakoihin. Yksi tehtaalaisista lausui pilkallisesti ammattijärjestön rauhoittelevan kirjeen kuultuaan, että istutaan vaan kädet ristissä ja kuollaan nälkään. udet jäsenet vaativat lokakuussa jopa 200 prosentin palkankorotuksia isännistön tarjotessa kymmentä prosenttia. Samassa kokouksessa tehtiin lista vuotiaista miehistä, joita löytyi yhteensä 145. He pääsisivät punakaartiin. Marraskuun yleislakko kiristi välit lähelle sotatilaa. Jouluun mennessä Finlaysonin ammattiosasto oli kasvanut vuoden alun sadasta jäsenestä reiluun tuhanteen. ehtaalla oli nälkää, sosialismia ja oma väkivaltakoneisto. Suomi oli valmis ensimmäiseen itsenäisyyden vuoteensa. Liitossa jo 120 vuotta öissä tehtaalla ( ) on eollisuusalojen ammattiliitto EMin 120-vuotisjuhlanäyttely. öissä tehtaalla -näyttelyssä kietoutuvat toisiinsa työ, työläiset ja työväenliike. arina alkaa 1800-luvun lopun industrialismia kritisoivista käsityöläisistä ja päättyy 2010-luvun robotisoiduille tehtaille. yöväenliikkeen syntysanat lausuivat oppineet kirjatyöntekijät, oma ammattiliitto perustettiin kesällä Muut tehtaalaiset heräsivät vasta vuoden 1905 suurlakossa. He ottivat joukkovoimalla äänioikeuden ja lyhyemmän työpäivän. Sisällissodassa tehtaalaiset olivat punaisen Suomen innokkaimpia kannattajia. Sotaa seurasi synkkä aika, jolloin kirjapainoja särjettiin, työväentaloja naulattiin kiinni ja kommunisteja kyydittiin itärajalle. Lisäksi lama iski teollisuuteen. äissä oloissa työläiset eivät pystyneet suuriin voittoihin. eollisuus piristyi taas 1930-luvun lopussa ja toisen maailmansodan aikana tehtailla vallitsi täystyöllisyys. aiset tekivät sotavuosina työt, joiden ennen katsottiin kuuluneen vain miehille. Jatkosodan jälkeen suomalaisten työnantajien oli viimein pakko taipua työehtosopimuksiin, jotka määräsivät työelämän vähimmäisvaatimukset. lkoi perinteisen teollisuuden kultakausi. eollisuutta rationalisoitiin uusilla koneilla ja ihmisten työvauhtia kiristämällä. uotanto ja kulutus kasvoivat. yöläiskodit saivat osansa teollisen yhteiskunnan hedelmistä: kotimaisesta lasikeramiikasta, hygienia- ja kosmetiikkatuotteista, vaatteista ja kengistä. ousun takana piili musta kulta, raakaöljy, jota kaksi jalostamoamme imi miljoonia tonneja vuodessa. eollisuuden vaikeudet alkoivat osittain jo 1970-luvulla ja huipentuivat 1990-luvun alun lamaan. Idänkaupan loppuminen ja talouden globalisaatio veivät etenkin työvoimavaltaista teollisuutta maihin, joissa työläisen asema on Suomea heikompi. Elämme silti edelleen teollisuudesta. ulevaisuudessakin ihmiset tarvitsevat painettua lukemista, sairaat lääkkeitä, työläiset turvakenkiä, pellot lannoitteita, elintarvikkeet muovipakkauksia sekä kulkuneuvot kumirenkaita ja polttoaineita. Jonkun on aina tyydytettävä jokapäiväisen elämämme materiaaliset tarpeet. Kyse on siitä, missä se tapahtuu ja ennen kaikkea millä ehdoilla. 8

9 öissä tehtaalla -näyttely Werstaalla Finlaysonin ammattiosasto järjesti piirustuskilpailun lippua varten Voittajaksi selviytyi nimimerkki Onnistus II, jonka takaa paljastui kivipainaja Julius Syren. Rahat lippuun kerättiin kolehdilla. Kuvaaja Risto urunen. Kansan rkiston kokoelmat. Pumpulitehtaalaiset olivat vahvasti edustettuina ampereen työväen osuuskaupassa vuonna mmattiosaston perustaja ugust Partaäijä Kukkola istuu oikealla ja luottosihteeri Iida Vihuri seisoo toisena vasemmalta. Werstaan kuva-arkisto. 9

10 Kansanvalta museossa eksti Kalle Kallio People s History Museum on mieleenpainuva museo, joka kertoo demokratian synnystä. Manchesteriä pidetään teollisen vallankumouksen kotina ja työväenhistoria on juurtunut syvälle kaupungin identiteettiin. iin puuvillatehtaat, Peterloon verilöyly, rautatie, Friedrich Engels kuin osuustoimintaliikekin ovat jättäneet kaupungin maailmanhistoriaan. On vain luonnollista, että kaupungista löytyy yksi maailman parhaista työväenmuseoista. People s History Museum sai uudet tilat vuonna Irwell-joen rantaan rakennetun vanhan pumppulaitoksen viereen nousi nelikerroksinen uudisrakennus. Pohjakerros on varattu museon arkisto- ja työtiloille, katutasossa on museokauppa sekä kahvila. Laaja päänäyttely täyttää kaksi ylintä kerrosta. Englantilaiseen tapaan museoon on tietysti vapaa pääsy. Museo tunnettiin aiemmin ational Museum of Labour Historyn nimellä, mutta poliittisesti latautuneesta L-sanasta päätettiin luopua vuonna Vaikka lukemattomissa työväenorganisaatioissa on käyty samanlaista keskustelua, Manchesterissä muutos oli sisällöllisesti paikallaan. oisin kuin monet työväenmuseot, People s History Museum ei kerro juurikaan työn historiasta. Manchesterissä painopisteenä on brittiläisen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan rakentuminen. Museo kertoo varsin vähän teollisuudesta tai työväen arjesta näkökulma on poliittisessa historiassa. Päänäyttelyn tarina lähtee siitä, miten ihmiset ovat tavoitelleet demokraattisia oikeuksia ja kamppailleet paremman maailman puolesta. Museo keskittyy erilaisiin kansanliikkeisiin: poliittiseen aktivismiin, klubeihin, ammattiyhdistyksiin, osuustoimintaan, yhden asian liikkeisiin. Esiin tulee demokratian pitkä kehityskaari Iso- Britanniassa. Meillä Suomessa siirryttiin takapajuisista säätyvaltiopäivistä yhtäläiseen ja yleiseen äänioikeuteen huikean nopeasti 1900-luvun alussa. Saarivaltakunnassa kamppailu demokratian puolesta oli pitkä, monipolvinen ja alkoi vuosisata aikaisemmin. Suomalaisen kansanvallan synty voi näyttäytyä jopa liian helpolta, jos unohtaa, miten pitkään samoista oikeuksista oli muualla jo taisteltu. Parasta People s History Museumissa on kuitenkin se tapa, jolla poliittinen historia tehdään kiinnostavaksi niin aikuisille kuin lapsille. Luokatonta yhteiskuntaa juonineista salaseuroista ja ammatillisen järjestäytymisen pioneereista kerrotaan elämyksellisesti ja toiminnallisesti. Ruumisarkkuun on kätketty laitonta kirjallisuutta ja lapset voivat pukeutua aikakauden asuihin. Historian vaikeita vaiheita käsitellään perhekävijöitä ajatellen. arina jatkuu nykyaikaan saakka. Museo on panostanut erityisesti draamapedagogiikkaan ja lapsiryhmille vedetään osallistavaa museoteatteria. äyttelijät kertovat esimerkiksi 1950-luvun siirtolaisten elämästä ja auttavat lapsia ymmärtämään, miltä rasismi toisesta tuntuu. People s History Museum ei siis tyydy vain kertomaan menneestä, vaan ottaa myös reilusti kantaa paremman maailman puolesta. Vaikka Labour-sanaa ei enää löydy museon nimestä, asenne on yhä kohdallaan. 10

11 Kansainvälisen naistenpäivän rauhanmarssi ampereella Kuva: Hämeen Yhteistyön kuvakokoelma, yöväenmuseo Werstas. Feminismiä museoon eksti Marita Viinamäki Henkilökohtainen on poliittista, kun vuorossa on feministien oma näyttely, keruu ja kirjoituskilpailu. Vuonna 2014 tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun naimattomat naiset Suomessa tulivat täysivaltaisiksi. Vuoden 1864 laki salli 25 vuotta täyttäneen naisen hallita itseään ja omaisuuttaan, mitä pidetään ensimmäisenä pienenä askeleena naisten ihmisoikeuksien vahvistumisessa. aisasialiikkeen esiäitinä pidetyn Minna Canthin syntymän 170-vuotispäivää puolestaan muistetaan hänen mukaansa nimettynä tasa-arvon päivänä. aisliikkeen ensimmäiset tärkeät tavoitteet ja saavutukset liittyivät naisten poliittisiin, juridisiin ja taloudellisiin oikeuksiin. Varsinainen feministinen liike, johon Werstas kokoelmakeruussaan ja pääosin myös näyttelyssään keskittyy, syntyi 1960-luvulla. Feministit omaksuivat räväkän retoriikan ja pyrkivät irtautumaan konservatiivisesta, kahlitsevasta naiskuvasta. Henkilökohtainen oli 1970-luvun feministeille poliittista naisasia tehtiin näkyväksi myös henkilökohtaisen elämän kysymyksissä ja arjen valinnoissa. Esille nousivat esimerkiksi pukeutumisja ulkonäkökysymykset, oikeus ehkäisyyn ja kotitöiden jakaminen. Feminismin sisälle on aina mahtunut paljon erilaisia näkemyksiä ja suuntauksia ja se on merkinnyt eri ihmisille eri asioita. Feminismi ei ole lakannut olemasta ajankohtai- nen, sillä jos monia edistysaskeleita on saavutettu, on uusi aika tuonut mukanaan uusia ongelmakohtia. äyttelyäkin ajatellen Werstas on aloittanut valtakunnallisen aineistokeruun feministisen naisliikkeen historiasta ja nykypäivästä. Werstas kerää kokoelmiinsa esineitä ja valokuvia, mutta samalla myös henkilökohtaisia tarinoita. Lahjoitettava aineisto voi olla esimerkiksi jonkin kampanjan materiaalia, kantaaottavia vaatteita, henkilökohtaisiin avainkokemuksiin liittyviä muistoesineitä, julisteita, zinejä tai vaikkapa valokuvia toimintaryhmistä. Esineiden ja valokuvien iällä ei ole merkitystä. Museo toivoo saavansa kokoelmiinsa varsinkin sitoutumattoman feministisen naisliikkeen ja yksittäisten feministien aineistoja. Werstas kerää myös tarinoita Feminismin muistot -kirjoituskilpailussa. Siihen voi osallistua kirjoittamalla vapaamuotoisesti siitä, mitä feminismi on itselle merkinnyt ja miten on itse osallistunut feministiseen toimintaan. ämä omakohtaisiin kokemuksiin perustuvat kirjoitukset ovat tärkeitä feminismin historian tallentamisessa. Muistelutekstejä otetaan vastaan Werstaalle tammikuun 2015 loppuun asti. Kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan matkalahjakortti helmikuussa Muistelutekstit tallennetaan yöväen rkistoon. Lisätietoa keruusta ja kirjoituskilpailusta saa museon verkkosivuilta osoitteesta tai tutkija Marita Viinamäeltä, p , 11

12 Kuva: ereza Holubová Ensimmäinen yhdistymisen jälkeen valmistunut vaihtuva näyttely kannustaa museokävijöitä kertomaan itse, millaisen Lenin-museon he tulevaisuudessa haluavat. Osoitteeni on euvostomaa Mia Heinimaa on kiertänyt euvostoliittoa ja ahertanut Lenin-museossa. Seuraavaksi pitäisi uudistaa pian 70-vuotisjuhliaan viettävä nostalginen kulttikohde. yöväenmuseo Werstaan uusi erikoistutkija Mia Heinimaa kuvailee Osoitteeni on euvostomaa -laulun sanoin lähtöään euvostoliittoon opiskelemaan lukion jälkeen. Hän lähti 1970-luvun lopulla junalla Moskovaan tietämättä lopullista määränpäätään. Sanoin vanhemmilleni, että ilmoitan viikon sisällä mihin päädyin. Lopullinen sijoituspaikka oli valtion yliopisto Kiovassa krainassa, josta Mia valmistui vuonna 1984 venäjän kielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Suomeen palattuaan Mia huomasi, että venäjän kielen opiskelijoiden määrä oli romahtanut eikä opettajan paikkoja ollut. Mia lähti takaisin euvostoliittoon ensin oppaaksi ja sitten työmaille tulkiksi. Hän teki erilaisia tulkin tehtäviä, kuten teknisiä käännöksiä, neuvottelutulkkauksia ja kaikkea mikä ylipäätään liittyi ihmisten sosiaaliseen elämään. Mia saattoi toimia noin 120 suomalaisen työntekijän kielilinkkinä. Yhteensä Mialta vierähti 15 vuotta eri puolilla euvostoliittoa ja Venäjää. Hän ehti nähdä euvostoliiton erilaiset alueet Kazakstanin kuivista aroista ovosibirskin metsämaisemiin. Paljon olen nähnyt ja kokenut. Koko maan olen kiertänyt paria maakuntaa lukuun ottamatta. Se oli mielenkiintoista aikaa, Mia toteaa euvostoliitossa ja Venäjällä viettämistään vuosista. Suomeen palattuaan Mia päätyi museoalalle työllistämiskurssin kautta, johon kuului työharjoittelu Lenin-museossa syksyllä Harjoittelun aikana Mia totesi museotyön ja erityisesti kokoelmatyön olevan mielenkiintoista ja hankki itselleen oppisopimuksen Lenin-museoon. Vähitellen Mia on kartuttanut taitojaan erilaisilla kursseilla sekä hankkimalla museomestarin pätevyyden. Mia on toiminut euvostoliiton ja Venäjän historian asiantuntijana muullakin kuin Lenin-museossa. Hän on esimerkiksi toimittanut kirjan neuvostoleluista sekä ollut mukana järjestämässä Vapriikin suurnäyttelyä agitaatioposliinista. Viime aikoina Mia on kuratoinut Suomen 12

13 Lelumuseo Hevosenkengän vuoden 2014 erikoisnäyttelyä, joka esittelee venäläisiä leluja. yöväenmuseo Werstas ja Lenin-museo yhdistyivät vuoden 2014 alussa. Yhdistymisen myötä Lenin-museon kokoelma-amanuenssista tuli Werstaan erikoistutkija. Mia on nähnyt museoiden yhdistymisen erittäin myönteisenä asiana niin Lenin-museon kuin oman työnkuvansa puolesta. Yhdistymisen myötä Lenin-museo pääsi lyömään hynttyyt yhteen isomman organisaation kanssa. udesta museo-organisaatiosta löytyy paljon eri alojen osaamista, eikä pyörää tarvitse keksiä koko ajan itse. Ennen fuusiota Mia ehti tehdä kaikkea asiakaspalvelusta, näyttelyiden ripustamiseen ja vessojen pesuun. Olenkin vitsaillut olevani urani huipulla silloin, kun ripustan tauluja katonrajassa. yt yhdistymisen myötä minulla on ollut mahdollisuus keskittyä enemmän kokoelmatyöhön. Miasta kokoelmatyössä ei ole kyse vain kokoelmien fyysisestä hoitamisesta vaan myös esinetutkimuksesta. Mia painottaa esineiden museaalisen tarinan tärkeyttä. Esimerkkinä hän kertoo tarinan museolle lahjoitetuista kudotuista Josif Stalinin muotokuvista. Yhtenä maanantai aamuna, kun tulin töihin kassalla oli iso kirjekuori, jonka sisällä oli kudottu Stalinin rintakuva ilman selitystä. loin pähkäilemään, että rintakuva on hankittu euvostoliitosta. Pähkäilyni meni täydellisesti pieleen! Otin yhteyttä esineen luovuttaneeseen rouvaan ja hän kertoi, että rintakuva on peräisin ukkakutomo Oy:stä, jota ei enää ole. He tekivät yhdeksän kuvan sarjan Stalinista kansainvälistä tekstiilialan näyttelyä varten Moskovaan vuonna He halusivat Stalinin katseenvangitsijaksi messuosastolleen. Esinetutkimuksen lisäksi Mia suunnittelee uutta perusnäyttelyä, jonka on tarkoitus aueta keväällä 2016 Lenin-museon viettäessä 70. juhlavuottaan. Perusnäyttely muuttuu pelkästä Leninistä käsittelemään laajemmin euvostoliiton ja Suomen välistä historiaa. Ennen näyttelyn rakentamista edessä on vanhan näyttelyn purkaminen, taltiointi ja esineistön pakkaaminen. Miasta olisi hienoa, jos nykyinen 1980-luvulta oleva perusnäyttely saataisiin säilytettyä verkkoversiona. Lisäksi työväentalon museotilojen peruskorjauksen pitäisi myös alkaa joulun alla yöväentaloa on peruskorjattu vuosien mittaan moneen otteeseen ja nyt tulisi meidän vuoro. Mia on pohtinut, että olisi hienoa saada tila näyttämään samalta kuin 1900-luvun alussa, jolloin Lenin oli vieraillut ampereella. Mikä sitten Venäjän kulttuurissa, kielessä ja historiassa kiinnostaa? Mian vastauksena on kulttuurin ja erityisesti kirjallisuuden moninaisuus sekä historiassa keskitien puuttuminen. Mia kuvailee euvostoliiton historiankulkua keisariajan hirmuitsevaltiudesta vallankumouksen ja sisällissodan kautta euvostoliittoon sekä reaalisosialismiin. Ensin näytti hyvältä kansan kannalta, mutta sitten mentiin taas diktatuurin suuntaan. oivon, että fuusion jälkeen ihmiset löytäisivät uudistuneen Lenin-museon ja kävijöiden määrä nousisi, Mia sanoo luottaen Lenin-museon tulevaisuuteen. eksti Heini Kalliomäki 13

14 Yhteiskuntavastuu on kiinteä osa Osuuskunnan toimintaa Osuuskunta radeka-yhtymä tukee yleishyödyllistä toimintaa tänäkin vuonna. usimpana kohteena on Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry, joka on järjestänyt Osuuskunnan rahoituksella omaishoitajille mahdollisuuden yksilölliseen lomaseen järjestämällä myös sijaishoidon omaishoitajan loman ajaksi. Osuuskunta tukee entiseen tapaan myös Ensi- ja turvakotien liiton, Parasta Lapsille ry:n ja atsi ry:n toimintaa. Osuustoimintaa ja kuluttajien asemaan liittyvää tutkimustoimintaa tuetaan mm. Suomen kulttuurirahaston OK:n rahaston sekä Kansan sivistysrahaston radekayhtymän rahaston kautta.

15 Kohtaamisia museon viileydessä Kolumni Kuva: Olli-Pekka Latvala Werstaan arjessa huomaa, että asiakkaina käy monenlaista väkeä. amupäivisin tulevat lapsiperheet etsimään uusia virikkeitä ja monet turistitkin ilmestyvät heti avaamisaikaan. Matkailijoita tulee läheltä ja kaukaa. Kaukaisimmat esimerkiksi aiwanista, ustraliasta tai gandasta. Museovieraiden kanssa saadaan välillä turvautua elekieleen, kun yhteisiä sanoja ei muuten tahdo löytyä. Kaikki kävijät saadaan kyllä ohjattua näyttelytiloihin tarvittaessa vaikka kädestä pitäen. Jos henkilökunta sattuu osaamaan muutaman sanan kävijän äidinkieltä, on seurauksena yleensä yllättynyt naurahdus. Israelilaisten asiakkaiden kiittäminen hepreaksi aiheutti niin voimakkaan ilonpurkauksen, että se on jäänyt mieleeni, toivottavasti myös heidän lomamuistoihin. Vaikka tykkään kiitellä ja hyvästellä asiakkaita milloin milläkin kielellä, ei kukaan ole onneksi vielä luullut minun puhuvan niitä sujuvasti. lkomaiset kävijät kyselevät mielellään asioista, joita museossa käsitellään. He kertovat kokemuksistaan ja omien kotimaidensa tavoista ja historiasta. Olen saanut kuulla museokävijöiltä tarinoita esimerkiksi kenialaisista puhelunyhdistäjistä ja amerikkalaisesta ammattiyhdistystoiminnasta 1940-luvulla. Yllättävän moni kävijä kertoo mielellään itsestään, työstään ja siitä, kuinka päätyi ampereelle ja Werstaalle. Suurin osa kävijöistä tulee katsomaan näyttelyitä, vaikka erilaiset tapahtumat houkuttelevatkin museoon mukavan määrän väkeä. ekstiiliteollisuusmuseo ja Höyrykonemuseo vetoavat kaikkiin iästä, sukupuolesta ja kansallisuudesta riippumatta, aina höyrykonetta keskenään katsomaan tulleista pikkupojista Englannin tekstiiliteollisuudessa työskennelleisiin ikäihmisiin saakka. Museo-oppaat ovat saaneet mielenkiintoista materiaalia opaskierroksia varten keskustelemalla entisten pumpulilikkojen ja säättipoikien kanssa tehtaalaiselämästä niin Finlaysonilla kuin Sulzerin koneita valmistaneessa tehtaassakin. Lapsiperheiden suosiossa on kesäisin ollut Kangaskamari, jossa ainakin sotkusta päätellen on askarreltu, piirretty ja leikitty oikein olan takaa. Myös K.Issakaisen nappijahti-kierroksella on riittänyt innokkaita napin etsijöitä, ja museosuunnistukseen osallistuneille on alakerran asiakaspalvelupisteessä jaettu tarroja ja tikkareista roppakaupalla, myös aikuisille osallistujille. Museoon tullaan usein viettämään aikaa yksin tai ystävien seurassa. Museossa viihtyvät myös vanhemmat vakiokävijät lehtiä lukien ja yleisöpäätteellä sähköposteja kirjoittaen, saattaapa joku joskus ottaa sosiaalikeskuksen nojatuolilla nokosetkin. Kesällä näkyy nuorisoporukoita, jotka hengailevat viileissä näyttelytiloissa, kikattavat ja poseeraavat Meirän kaupungin unen kanssa kännykkäkameroilleen. une sekä näyttelytilojen museovalvojat herättävät joskus hauskaa hämmennystä. Vasta elävän näköiseen uneen tutustuttuaan näyttelykävijät huomaavatkin paikallaan istuvan museovalvojan, joka tervehtiessään saattaa pelästyttää pahaa-aavistamattoman kävijän. Sekä kävijät että valvoja ovat kuitenkin aina selvinneet tilanteesta säikähdyksellä! Kolumni Erika Lauri 15

16 Museosakkilaiset toteuttivat 1950-luvun Iltamien puffetin syksyllä Mainio Museosakki yöväenmuseon vapaaehtoiset kertovat, kuinka museon lukutaito kasvaa kulissien takana. eksti Pinja Haukkavaara Haluaisitko kurkistaa museonäyttelyn taakse? Oletko koskaan miettinyt, mistä esineet ilmestyivät, kuka kutoi ne osaksi näyttelyn tarinaa? Entä heräsikö sinussa viime museokäynnin jälkeen halu tehdä parannuksia näyttelyyn? ai innostus päästä ideoimaan uutta museonäyttelyä? Kaikesta tästä ja paljon muustakin pääsee osalliseksi Werstaan uusi vapaaehtoisten ryhmä, Museosakki, joka on toiminut keväästä 2013 saakka. Museoissa on 1990-luvulta lähtien korostettu saavutettavuutta, monimuotoisuutta ja osallisuutta. Werstaalla on ystäväyhdistys, joka jakaa tietoa, kartuttaa kokoelmia ja osallistuu tapahtumiin. Loppuvuodesta 2010 Werstaalla on ollut aina vapaa pääsy kaikkiin näyttelyihin. Myös tämä on kädenojennus kävijöiden suuntaan ja viesti siitä, että kaikki ovat tervetulleita museoon. Werstaan vapaaehtoistoiminta, Museosakki, on suvaitsevaisen kulttuuripolitiikan uusin ilmentymä. Ryhmästä on myös valtava apu Werstaalle; jo ensimmäisen vuoden aikana sakkilaiset tekivät reilusti yli tuhat tuntia töitä Werstaalla. Museosakkitoiminnassa jokaiselle vapaaehtoiselle räätälöidään sopivia työtehtäviä heidän oman kiinnostuksen tai asiantuntemuksensa mukaan. ämän hetkisessä porukassa on monenlaisia osaajia. Ryhmässä viihtyvät niin opettaja, taiteilija, eläkeläinen kuin laboranttikin. Heillä kaikilla on omat vahvuutensa luovuus, ryhmätaidot, historian tuntemus, käsityötaito tai hyvä talkoolaishenki. Museosakin työnkuva heijastaa Werstaan toiminnan monipuolisuutta. Ryhmällä on olennainen rooli tapahtumien järjestämisessä. Sakkilaiset muun muassa ideoivat Werstaan 20-vuotisjuhlia Museoiden yöhön. apahtuman aikana aurinkoisella Väinö Linnan aukiolla notkui sakkilaisten pitämä kirjakirppis. Museoiden yönä vapaaehtoiset pääsivät näyttelemään; Keskustorilla nähtiin pumpuliplikkoja esitteitä jakamassa, ja yöväentalolla yksi sakkilaisista piti puheen kipakan kansakoulun opettajan roolihahmossa. Syksyllä 2013 sakkilaisten svengaavat ideat ja innokas panostus kuljettivat näyttelykävijät 1950-luvun iltamiin. äyttelyä varten vapaaehtoiset haastattelivat ihmisiä pitkän 50-luvun muistoista. Sakkitoiminnan kautta museo 16

17 avaa myös kokoelmat yhteisölleen: vapaaehtoiset ovat työskennelleet esinekuvauksen ja vanhojen valokuvien parissa. Vapaaehtoiset siis tarjoavat Werstaalle monipuolisesti apuaan ja museo taas mielekästä tekemistä. Museosakkitoiminta poikkeaakin museoiden ja niiden kävijöiden tyypillisestä vuorovaikutuksesta. seimpien ihmisten kosketus museoon käsittää ainoastaan näyttelykäynnit. ämä voi olla ongelmallista, sillä näyttelyn katsominen ei ole automaattisesti osallistava tapahtuma. Museo järjestää kierroksia ja työpajoja, mutta silti moni kävijä ei aina pääse jakamaan näyttelyissä herääviä ajatuksiaan. Kävijät eivät voi myöskään vaikuttaa näyttelytoiminnan sisältöihin. Vuorovaikutus voi olla yksisuuntaista, museon toimijat kommunikoivat viestinsä kävijöille. Museosakki on ajatuksena uudenlainen: vapaaehtoistoiminnan ansiosta vuoropuhelu voi toimia moneen suuntaan, koska paikallisyhteisön edustajina sakkilaiset tuovat myös omat ideansa museoon. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa oman näyttelyn luomista. Esimerkiksi museosakkilainen ja kuvataiteilija Raini Vallinharju toteutti Werstaalla ampereen vanhan tavara-aseman säilyttämistä puolustavan näyttelyn. Jos kävijät pääsevät osallisiksi ainoastaan näyttelytoiminnasta, he tuskin tulevat ajatelleeksi, että näyttelyssä näkyy vain jäävuoren huippu museotyön valtavasta runsaudesta. ällöin paikallisyhteisölle ei anneta mahdollisuutta ymmärtää, kuinka elinvoimainen ja monipuolinen toiminnan kenttä museo on organisaationa. ilanne on hankala museoiden imagon kannalta kenties tähän perustuvat mielikuvat museoista pölyttyneinä varastoina. odellisuudessa museon arkeen kuuluu vilskettä, nopeita käänteitä ja jos jonkinmoisia työtehtäviä. Kuitenkin museopedagogiikka, näyttelyiden ja tapahtumien sisältöjen suunnittelu sekä tutkimus- ja esinetyö jäävät monelle kävijälle hämäriksi. luksi Vallinharjua hämmästytti museotyön hektisyys, se kuinka monia päällekkäisiä projekteja työntekijöillä oli. oinen asia, mikä oli vapaaehtoistoiminnan kautta selkiintynyt, olivat esinekokoelmien mittasuhteet. Se on työ, joka ei lopu ikinä, Vallinharju kommentoi kuvattavien materiaalien määrää. Vapaaehtoistyössä hyvää onkin se, että sakkilaiset saavat kohdata museon piirissä toimivat ihmiset. Museosakkilainen Riitta Mustonen kertoo, että vapaaehtoistoiminnan kautta hän on tutustunut museotyöntekijöihin ammattikuntana. Yllättävää hänestä oli esimerkiksi se, kuinka nuoria monet Werstaan työntekijöistä ovat. Sen lisäksi, että sakkitoiminta auttaa ihmisiä tutustumaan museon toimintaan, se lisää sakkilaisten syvempää ymmärrystä. Parempi museonlukutaito sitoo paikallistoimijat yhä vahvemmin museonsa yhteyteen. Yksi Mustosen syistä liittyä Museosakkiin olikin halu kehittyä museokävijänä. Olen usein näyttelyssä hämilläni siitä, mihin minun pitäisi kiinnittää huomioni, ja näyttely menee helposti vain ohi. Pidän tätä isona juttuna omalta kannaltani: haluaisin oppia lukemaan muitakin kuin taidenäyttelyitä. Kun nyt pääsen museon sisälle tekemään jotakin, saan uudenlaista näkökulmaa. Odotan ihan oikeasti oppivani, ja oletan, että tämä on museon tärkeä tehtävä: auttaa yleisöä näkemään asioita - mutta se ei ole ihan helppoa. Minä olen ollut lukutaidonopettaja koko elämäni, mutta nimenomaan tämmöisessä lukutaidossa koen olevani ihan aloittelija. Mua ärsyttää nykyisin ihan hirveästi se, että jos historia, mennyt aika, joku mennyt tapahtuma, esitetään sillä tavalla, että se pannaan ikään kuin semmoiseen purkkiin, että näin tämä oli silloin ja piste, Vallinharju taas kuvailee entistä kriittisempää suhtautumistaan museonäyttelyihin. rvostan hirveän paljon sellaisia pyrkimyksiä, missä näitä ajan eri kerrostumia tuodaan jollakin tavalla esiin, hän jatkaa. 17

18 Retrorintanappi-työpaja Museoiden yössä vuonna Silti vapaaehtoisten aktiivinen osallistuminen on myös haaste. utkimustieto on museoiden valttikortti, mutta voiko työn tieteellinen puoli kärsiä asiaan ammatillisella tasolla perehtymättömien henkilöiden osallistumisesta? iemmin museoammattilaisten tarjoilema maailmankuva on esitetty objektiivisena, eikä sen totuusarvoa ole juuri kyseenalaistettu. ykypäivän ajattelussa usko totuuden temppeleihin on hiljalleen murtumassa. oiminnan lähtökohta ei ole enää yksi oikea totuus, objektiivinen tieto. Myös ajatus kokemusten subjektiivisuudesta, monista maailmoista ja näkökulmista tunnustetaan. Jos jokaisella on oikeus osallistua tulkintaprosessiin, millaisia ongelmia se aiheuttaa perinteiselle museotoiminnalle: tarvitaanko museoalan ammattitaitoa enää, jos kulttuuristen kertomusten tulkinta on tulkitsijasta riippuvainen? Moniäänisyys onkin muuttanut käsitystä tiedosta. Myös suvaitsevaisuuden ja avoimuuden ideologia on muokannut museon ideaa. udenlaisessa ajattelussa museo kokoelmineen kuuluu juuri sen omalle yhteisölle. Museon tehtävä on palvella ja osallistaa yhteisöään. Vallinharjun mielestä on itsestään selvää, että jos museo tallentaa jonkin yhteisön historiaa, on sen yhteisön edustajien oltava mukana tallennustyössä. Moniäänisyyden ja suvaitsevaisuuden näkökulmasta vapaaehtoistoiminta onkin mitä luonnollisin osa nykypäivän museo-organisaatiota. Vaikka museosakkilaisten ryhmä on pieni suhteessa koko väestöön, toiminta sitoo työväenmuseon yhteyteen muitakin kuin vapaaehtoisia: Mustosen mukaan museosakkilaiset kertovat kokemuksista ystäväpiirissään ja sana leviää. 18

19 Huominen kasvaa tänään purahat Merkkipäivät Kirjekukat dressit yöväenkirjallisuuden päivä eemana hyvinvointi lauantaina yöväenmuseo Werstaalla ampereella puh. (09) Katso lisää: Puuliitto on mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, metsä- ja metsäkonealan, venealan ja maatalousalojen työntekijöiden edunvalvoja. Sopimusalojensa asiantuntijana liitto solmii 14 työehtosopimusta. Puuliittoon kuuluu noin jäsentä. YHEYSIEDO Puheenjohtaja SKRI LEPOL gsm Luottokumppanisi arjessa ja juhlassa Juveneksen joustavien palveluiden avulla tilaisuudestasi tulee ikimuistoinen. Isot ja pienet tilaisuudet ja perhejuhlat Monipuoliset juhla-, kokous- ja saunatilat Herkulliset lounas-, juhla- ja kokoustarjoilut Sihteeri JYRKI LPRE puh. (09) gsm Päätoimittaja PEERI RIO puh. (09) gsm Haapaniemenkatu HELSIKI Puh. (09) facebook.com/puuliitto Elämykselliset ohjelmapalvelut Ota yhteyttä puh Juvenes Juhlapalvelut Ravintola- ja kahvilapalvelut Juhla-, kokous- ja saunapalvelut Kauppa- ja kioskipalvelut Paino- ja julkaisupalvelut 19

20 Museoissa on totuttu juhlimaan voittajien historiaa. Werstaalla halutaan pitää huoli myös toisenlaisista tarinoista. eksti Kalle Kallio Maria Hirn kuvasi miehensä Fritz Hirnin viittomat ymmärtää ja panetella ensimmäistä viittomakielen kuvasanakirjaa varten. Kuurojen museon kuvakokoelma, yöväenmuseo Werstas. oisten historioiden jäljillä Kirjoittavatko voittajat historian? Historiankirjoituksen väitetään esittelevän vain valtaapitävien vaiheita ja menestystarinoita, kun toisenlaiset kehityskulut jäävät huomiotta. Menneisyyteen kuitenkin kuuluvat myös hävinneet, kurjemmatkin kohtalot ja lukemattomat tavalliset ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta nouse historian kirkkaimpaan valokeilaan. yöväenmuseo Werstaalla on oltu aina huolissaan siitä, muodostuuko menneisyydestä tasapainoinen kuva. Museoiden pitäisi esitellä muutakin kuin historian menestyskertomuksia. Voittajien ja merkkihenkilöiden historia onkin suomalaisissa museoissa yleensä jo turvassa. yöväenmuseon tehtävänä on nostaa niiden rinnalle toisenlaisia tarinoita ja tallentaa kulttuuriperintöä reilun historian hengessä. Werstaan kokoelmissa on runsaasti tarinoita toiseudesta. Esimerkiksi Kuurojen museo kertoo viittomakielisten elämästä, Lenin-museolla muistetaan kadonnutta neuvostotodellisuutta ja Werstaalta löytyy laajat kokoelmat muun muassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä. Vuonna 2014 käynnistyykin opetus- ja kulttuuriministeriön tukema digitointihanke, jossa luetteloidaan näistä toisenlaisista historioista kertovia kokoelmia yleisön nähtäville ja -palveluihin. Kuurojen yhteisö syntyi 1800-luvun puolivälissä, kun maahamme perustettiin ensimmäiset kuurojenkoulut. uolloin kuuroja oli noin 1500 ja koulut kokosivat heidät yhteen. Vuosisadan vaihteessa kuurot järjestäytyivät en- 20

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia AINA VAPAA PÄÄSY kevät 2011 työpajoja tapahtumia höyrykonemuseo Metallin hohto Kierros Werstaan Höyrykonemuseossa, jossa 110-vuotias Sulzer-höyrykone edelleen lepää alkuperäisellä paikallaan. Kierroksen

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Museoliiton tiedottajapäivät Kotka 18-19.9.2008 Sirpa Stenström, verkkoviestintäsuunnittelija Tampereen kaupunki, sivistyspalvelut Tampereen kaupunki Mitä

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Kokoelmahallinnon tärket

Kokoelmahallinnon tärket Kokoelmahallinnon tärket rkeät lomakkeet Tiina Paavola Maakunnallinen museopäiv ivä 2.6.2009 Luovutustodistus Juridinen asiakirja, jolla siirretää ään n lahjoitettavan materiaalin omistusoikeus museolle

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014 Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake Liitteet Liite I. Kyselylomake Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli 1. Onko yritys määritellyt kohderyhmän iän mallistolle, jota olet viimeksi suunnitellut tai jota suunnittelet parhaillaan? a. on, kohderyhmän

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

4H ja osuustoiminta on POP

4H ja osuustoiminta on POP 4H ja osuustoiminta on POP 2 4H ja osuustoiminta. Miksi? Kosketuspintoja työelämään Osuustoiminta kasvattaa suosiotaan nuorten keskuudessa! Lähiruokapiirit, ohjelmatoimistot, musiikkipoppoot. 4H:lle oleellinen

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Elävä kirjasto on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot