TYÖVÄENMUSEO WERSTAAN ASIAKASLEHTI 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖVÄENMUSEO WERSTAAN ASIAKASLEHTI 2014"

Transkriptio

1 YÖVÄEMSEO WERS SIKSLEHI

2 ebula Meltdown ja trancebileet höyrykone Sulzerilla Museoiden yössä Kuva: Raija Kuisma Ääniä yössä Museoiden yö järjestetään lauantaina 17. toukokuuta kello 18 alkaen. Werstaalla voi muun muassa kuunnella työpaikkojen äänimaisemia. Lähes kaikki tamperelaiset museot ovat mukana Museoiden yössä. Kun ilta hämärtyy, museot heräävät uudenlaiseen eloon. arjolla on jälleen uutta yllätyksellistä sisältöä ja mahdollisuus tutustua sellaisiinkin kohteisiin, joihin ei yleensä pääse. änä vuonna yöväenmuseo Werstaan täyttävät erilaiset äänet. Öisessä museossa voi nauttia työn äänistä, elävästä musiikista, näyttelyistä ja työpajoista. Äänityöpajassa yleisö pääsee itsekin tuottamaan ääntä. Ääniteeman taustalla on kuuden eurooppalaisen museon Work with Sounds -kulttuuriperintöhanke. yöhön, tekniikkaan ja teollisuuteen erikoistuneet museot tallentavat yhdessä sekä katoavien että myös nykyajalle tyypillisten työmenetelmien ja työympäristöjen äänimaailmoja. Museoiden yössä pääsee tutustumaan tämän E-projektin ensituotoksiin: ääni- ja videotallenteisiin esimerkiksi museokirjapainon äänimaisemasta. Hankkeessa on mukana myös viestintään ja taiteeseen erikoistunut Voionmaan opisto. Äänet ovat tärkeä osa arkea ja työelämää. Vaikka ääniä ei huomaisi, ne ovat läsnä, kun koemme, tutkimme, rekonstruoimme ja koetamme ymmärtää erilaisia maisemia, ympäristöjä ja kulttuuriperintöämme. yön äänien taltioiminen tukee oppimista ja syventää teollisen yhteiskunnan ymmärtämistä. Erilaisille ympäristöille ominaiset äänet kertovat paikallisista traditioista. Äänet herättävät historian uudella tavalla eloon. Äänet ovat merkityksellisiä myös ihmisten henkilökohtaisissa muistelmissa. Meillä on eläviä muistoja esimerkiksi höyryveturin äänistä, metrokuulutuksista ja vaikkapa uutistenlukijoista. Äänet ovat aineetonta kulttuuriperintöä. Ääniä kerätään aidoissa työympäristöissä sekä museokohteissa että nykyajan ympäristöissä. Work with Sounds -hankkeen tavoitteena on koota ensi alkuun 600 työn ääntä, sata ääntä jokaisesta osallistujamaasta. Esimerkiksi eri puolilla Eurooppaa on museoitu vanhoja kaivoksia, myllyjä, pesuloita, leipomoita, kauppoja tai vaikkapa sepän pajoja. sein näistä pienistä erikoismuseoista vielä löytää entisiä työntekijöitä, jotka osaavat käyttää museoituja työvälineitä, koneita ja työmenetelmiä. Esimerkiksi Saksassa tallennetaan työn ääniä vanhoissa kaivoksissa, Ruotsissa myllyjen ja sepän pajojen ääniä. Werstas keskittyy enemmän tämän päivän työelämään, etenkin palvelusektorin ääniin. avoitteena on tallentaa niin tehtaiden, terveydenhuollon kuin ravintola-alan äänimaisemia. Werstas valitsee tälle ajalle tyypillisiä, museon omaa kenttää tai muutoin suomalaista työelämää ilmentäviä kohteita, joissa on selkeitä ja tunnistettavia ääniä. Work with Sounds -hankkeella on kaksi päätavoitetta: säilyttää työn ääniä sekä tarjota äänidokumentteja oppimisen ja luovuuden materiaaliksi. yöympäristöjen muuttuessa monet aivan jokapäiväiset työn äänet ovat jo 2

3 hävinneet. Myös tämän päivän ääniä kannattaa kerätä, kun niitä voi nyt vielä kuulla. Mukaan tarvitaan myös ihmisiä, jotka vielä hallitsevat katoamassa olevat työmenetelmät. allentamisen rinnalla hankkeessa halutaan käyttää ääntä oppimisen tukena ja innoittajana sekä materiaalina luovien alojen tuotannoissa. Ääniä voidaan hyödyntää vaikka opetuksessa, näyttelyissä, mediatuotteissa, peliteollisuudessa, kuvataiteessa, tanssiteoksissa ja musiikissa. Ensimmäisen vuoden aikana kerätään ääniä ja luodaan niistä tietokanta, jota täydennetään koko hankkeen ajan. Hanke päättyy syksyllä 2015, mutta tietokannan toivotaan kasvavan ajan myötä uusilla tallenteilla. Kerättyjä ääniä saa vapaasti käyttää niin kaupallisiin kuin epäkaupallisiin tarkoituksiin. Museoiden yö järjestetään seitsemättä kertaa ja siitä on muodostunut yksi alkukesän keskeisimmistä kulttuuritapahtumista ampereella. apahtuman esikuvat ovat Keski-Euroopan suurkaupunkien Die lange acht der Museen ja La uit des Musées -tapahtumista. uolloin suurten kaupunkien lukemattomat museot ja galleriat ovat auki jopa aamukahteen ja ihmisiä on liikkeellä valtavasti. Museoiden yöohjelmassa tuntuu oleva jotakin merkillistä. Pelkästään mahdollisuus olla museossa poikkeukselliseen yöaikaan on elämys. ampereen ensimmäinen Museoiden yö järjestettiin toukokuussa 2008 ja tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta. Museoiden yötä vietetään kello 18 ja 24 välillä ja ideana on, että yhteislipulla pääsee tutustumaan kaikkiin haluamiinsa kohteisiin. apahtuma houkuttelee kaiken ikäistä yleisöä, sillä näyttely- ja ohjelmatarjonta on hyvin monipuolista ja moneen makuun sopivaa. Myöhäinen erikoisohjelma vetoaa erityisesti nuoriin, joita on perinteisesti pidetty museoille haastavana kohderyhmänä. Viime vuonna yksittäisiä museokäyntejä oli tamperelaisissa museoissa lähes yhden yön aikana. Work with Sounds on kaksivuotinen Ekulttuuriperintöhanke, jossa kuusi museota tallentaa työhön liittyviä ääniä eri puolilla Eurooppaa. Pääkoordinaattorina on rbetets Museum Ruotsista, muut osallistujat ovat yöväenmuseo Werstas, teollisuushistoriallinen La Fonderie -museo Belgiasta, ekniikan museo Sloveniasta, LWL-Industriemuseum Saksasta ja Muzeum Inzynierii Miejskiej Puolasta. avoitteena on luoda yleisölle avoin tietokanta, johon on koottu erilaisten työmenetelmien ja työympäristöjen äänimaailmoja. iitä voidaan hyödyntää esimerkiksi opetuksessa, mediassa tai luovan alan tuotannoissa. Hankkeen tuloksena syntynyt äänitietokanta julkaistaan kokonaisuudessaan syksyllä eksti ea Pääkkönen 3

4 Pääkirjoitus Yhdessä eteenpäin Sisällys 2 Ääniä yössä Kalle Kallio Museonjohtaja Museoilta edellytetään tänä päivänä laajentuvia palveluita ja monipuolista osaamista: museopedagogiikkaa, tietojärjestelmiä, kokoelmien hoitoa, näyttelytekniikkaa, museokauppaa, markkinointia ja paljon muuta erikoisosaamista. Pienen museon työntekijään kohdistuu jo kohtuuttomia vaatimuksia. Ei ihme, että alalle toivotaan isompia yksiköitä. yöväenmuseo Werstas ja Lenin-museo yhdistivät voimansa vuoden 2014 alussa. äin saadaan työtä jaettua ja parannettua laatua. Kun Lenin-museolla oli kolme vakituista työntekijää, Werstaalla on nyt 17. Kuvaavaa on se, että uutta Lenin-museota voidaan suunnitella kymmenen museoammattilaisen työryhmässä. Yhdistyminen mahdollistaa myös Leninmuseon päänäyttelyn uudistamisen ja antaa potkua tilojen peruskorjaukselle. Museon kehittäminen on myös välttämätöntä. Werstaan toiminta-ajatus kiteytyy sanapariin reilusti historiaa. Edullisen hinnoittelun ja laajan museotarjonnan lisäksi reilusti historiaa tarkoittaa tasapainoista menneisyyskuvaa Lenin-museossa se on kyseenalaistettu. euvostoaikaiseen perusnäyttelyyn ei onneksi sisälly suuria virheitä, mutta siinä sujuvasti sivuutetaan Venäjän vallankumouksen varjopuolet ja ihmisoikeuskysymykset. Werstaan näkökulmasta tarvitaan uusi Lenin-museo, joka kertoo laajemmin euvostoliiton historiasta sekä Suomen ja euvostoliiton suhteista ilman henkilöpalvontaa. Mitä kaikkea museon pitäisi sitten kertoa? skomme uudistusvaiheessa yleisöön ja toivomme mahdollisimman paljon ajatuksia siitä, millaisen Leninmuseon ihmiset itse haluaisivat. Kannattaa samalla muistaa, että tuttuun neukkutunnelmaan ehtii tutustua vielä syksyyn 2015 saakka. usi uljaampi Lenin-museo avautuu yleisölle vasta kesään 2016 mennessä. 4 Pääkirjoitus 5 utisia 6 Pumpulivallankumous 10 Kansanvalta museossa 11 Feminismiä museoon 12 Osoitteeni on euvostomaa 15 Kolumni 16 Mainio Museosakki 20 oisten historioiden jäljillä Kannen kuva O. Hurmeen maalaama luonnos lehden kuvitukseksi. SK:n naisjaosto, 1950-luku. yöväenmuseo Werstaan kokoelmat. YÖVÄEMSEO Werstaan asiakaslehti yöväenmuseo Werstaan julkaisuja 2014:1 Julkaisija yöväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8, ampere, Päätoimittaja Kalle Kallio Kirjoittajat ea Pääkkönen, Kalle Kallio, Risto urunen, Marita Viinamäki, Heini Kalliomäki, Erika Lauri, Pinja Haukkavaara lkoasu ja taitto ereza Holubová Painopaikka PK-paino, ampere Levikki 4000 kpl ISS

5 utisia Sulo se vain jaksaa Vuonna 2011 Werstaalla järjestettiin näyttely Rieväkylä ja Euroopan maku. Ruokakulttuuria esittelevään näyttelyyn tehtiin myös hilpeä rieväkone Sulo, jonka pyörittämisestä tuli lasten suosikki. äyttely päättyi, mutta rieväkone jäi lasten iloksi. Sulolla onkin tehty jo pitkälti yli rievää! Viittomakielellä verkossa Kuurojen museon uudet verkkosivut ovat avautuneet. Osoitteessa www. kuurojenmuseo.fi kerrotaan viittomakielisten historiasta, museon toiminnasta ja kokoelmista niin suomeksi kuin viittomakielellä. Kuurojen museo siirtyi Werstaan hoitoon 2012 ja täydentyvä verkkomuseo on tärkeä osa uutta toimintaa. Palestiinasta museoon Museon kokoelmat karttuvat paljolti lahjoituksin. Werstas kerää etupäässä aivan tavallisia arkiesineitä, mutta moniin liittyy jännittäviäkin tarinoita. Esimerkiksi viime vuonna kokoelmiin saatiin palestiinalaisten kansallispuku. amperelainen kansanedustaja ellervo M. Koivisto ( ) oli saanut sen lahjaksi vapautusrintaman johtajalta Jasser rafatilta. Koivisto toimi rabikansojen ystävyysseuran puheenjohtajana ja oli ensimmäinen länsimainen naispoliitikko, joka tapasi rafatin. Puku ei jäänyt Koiviston vaatekaappiin, vaan hän esiintyi siinä muun muassa Linnan juhlissa. Onnen aika? on tuore tutkimus pitkästä 1950-luvusta. Kirja vie lukijat taloudellisen epävarmuuden, asuntopulan, sotatraumojen ja suvaitsemattomuuden aikakaudelle, joka jatkui sotien päättymisestä aina 1960-luvulle saakka. austalla on Werstaan, Luston ja Sarkan yliopistotutkijoiden kanssa toteuttama iso yhteishanke. Suomen katemian ja Koneen Säätiön tukemassa hankkeessa tutkittiin sotienjälkeistä Suomea ja tarkasteltiin aikakauteen liittyvää rasvalettinostalgiaa. Kirjaa saa museokaupasta ja hankkeessa tehty Maat, metsät, tehtaat -näyttely kiertää museoissa. yöväenmuseo 20 vuotta sitten äyttelytoiminta käynnistyi työväenmuseon ensimmäisenä kokonaisena toimintavuonna kovalla innolla. Vuonna 1994 Finlaysonin alueella esiteltiin päänäyttelyissä sisällissotaa, työn kuvia ja 1960-lukua. Lisäksi toteutettiin yhteistyökumppaneiden kanssa viisi pienempää näyttelyä. Ongelmiakin oli. Finlaysonin alue oli vielä tamperelaisille vieras, eikä museon markkinointiin ollut käytettävissä kuin tuhat markkaa. Sillä saatiin painettua jaettavia uutislehtisiä sekä ostettiin yksi kuuden rivin mainos ilmaisjakelulehteen. Siitä huolimatta uuden museon löysi nelisen tuhatta vierasta. ula remonttiin Werstaan aulatilojen remonttia on suunniteltu yhteistyössä ampereen kaupungin kanssa. ilat korjataan vastaamaan paremmin nykyistä toimintaa, jossa korostuu vapaa pääsy ja yleisön viihtyvyys. Kun vanha kahvila puretaan, tilalle tulee tunnelmallinen aulatila ja paremmin palveleva museokauppa. Museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen kokoelmaportaali toimii osoitteessa Finnasta voi yhdellä haulla tutkia kymmeniä kokoelmia. Palvelussa on myös lähes Werstaan vanhaa esinettä ja valokuvaa. iedot on siirretty Finnaan museon omasta -palvelusta. 5

6 ampereen työväki vaati äänioikeutta Kauppatorilla vuonna Werstaan kuva-arkisto. Pumpulivallankumous Suomen suurimman tehtaan työntekijät perustivat ammattiosaston suurlakon aikana. Patruunan, keisarin ja Jumalan lapsista kasvoi sosialisteja. eksti Risto urunen Finlaysonin pumpulitehtaalainen meni 120 vuotta sitten töihin aamukuudeksi ja pääsi töistä iltaseitsemältä. Miehen parin markan päiväpalkalla sai kilon voita tai kymmenisen kiloa ruisjauhoja. aiset tienasivat puolta vähemmän. ehtaalaisen ääni ei kelvannut kunnallisvaaleissa, vaikka hän olisi maksanut veroja yli äänioikeuskynnyksen. Sääty-yhteiskunnassa palkkatyöläiset luettiin isäntävallan alaisiksi eli patruunan holhottaviksi. Suurin osa ihmisistä hyväksyi tämän Jumalan luoman järjestyksen. Finlaysonin omassa koulussa ja kirkossa tehtaalaisille luvattiin maallisesta aherruksesta taivaallinen palkinto. He kävivät ahkerimmin kirkossa ja omistivat eniten Raamattuja koko ampereella. Kaikki eivät luottaneet Sallimukseen saati patruunan hyväsydämisyyteen. Finlaysonin värjärimiehet järjestäytyivät ammattiosastoksi jo vuonna yöväenliikkeen alkuhämärässä ammattitaidolla oli yhteys järjestäytymisintoon. avallisilta tehtaalaisilta puuttui itseluottamusta: monet olivat tulleet köyhältä maaseudulta, eikä heillä ollut syytä kapinoida. ehdas antoi kapean mutta pitkän leivän. Suurteollisuus oli saapunut ampereelle yllättävän sopuisasti, mutta heti uuden vuosisadan alussa tehtaalaiset saivat kokea kansainvälisen kapitalismin pimeän puolen. alousjärjestelmä tanssitti puuvillan markkinahintaa villisti. Lopputili luettiin yli tuhannelle vuoteen 1910 mennessä. Siirryttiin patruunan ajasta pääoman aikaan. yöläisten lähetystö marssi Finlaysonin johdon puheille maanantaina 30. lokakuuta 1905 ja pyysi sulkemaan tehtaan kansallisen lakon takia. Pyyntöön suostuttiin. Suurlakko alkoi työnantajien ja -tekijöiden yhteistyöllä Venäjän itsevaltiasta keisaria vastaan. 6

7 Luokkasopu särkyi viimeistään silloin, kun isännistö uhkasi jättää palkat maksamatta lakon ajalta, mikäli tehtaalaiset eivät palanneet töihin perjantaiksi. yöväen vaatimukset menivät herrojen mielestä liian pitkälle. Kauppatorilla jopa ihmisen väkijoukko vaati venäläisten sortotoimien lakkauttamisen lisäksi yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta sekä kansankokousta uuden hallituksen valitsemiseksi. Finlaysonilla vallankumoukselliset vaateet hyväksyttiin hyvä -huudoin. Värjäri ugust Kukkola ehdotti perustettavan sosialidemokraattisen ammattiosaston. Osastoon uskaltautui 141 tehtaalaista. öihin suostuttiin tulemaan perjantaiksi ja lauantaiksi, mutta lakkoa luvattiin jatkaa seuraavalla viikolla, mikäli keisari ei taipuisi. ikolai II nöyrtyi ja antoi manifestin. Yleislakko oli ohi Suurlakon kipinät jäivät kuitenkin kytemään. Lakon aikana alamaisista tuli hetkeksi hallitsijoita. Kaupunkia johti työläisten lakkokomitea ja järjestystä valvoi sosialisti Yrjö Mäkelinin kaarti. Suurlakon kokemus muutti työväestön maailmankuvan. Hämäläiset työläiset tiesivät valtakunnan asiat keisaria paremmin. Finlaysonin väki voimakas ei tyytynyt vain odottelemaan valtakunnallista äänioikeutta. Se halusi muuttaa todellisuutta myös tehtaan muurien sisällä. inakin kolme työnjohtajaa kannettiin ulos vuoden loppuun mennessä. yöläiset syyttivät pomojaan palkattoman siivoustyön teettämisestä, palkkojen pienentelystä sekä sakottamisesta sairauden tai koneiden rikkoutumisen takia. Eräs nuori mies oli usean eri todistajan mukaan huoritellut, kourinut ja hakannut työhuoneensa naisia. Kun yksi uhreista uhkasi mennä kielimään, mies oli esitellyt revolveriaan ja ilmoittanut kielikellon olevan hautausmaalla, ennen kuin mies olisi tehtaan portin toisella puolen. Kokenut pumpulilainen ei ollut omien sanojensa mukaan nähnyt 40 vuoteen niin hävytöntä miestä. Osaston kokous päätti erottaa pyssymiehen omatoimisesti. yönjohtajat, jotka pyysivät anteeksi huonoa käytöstään, saivat pitää paikkansa. Sveitsiläisen tirehtöörin pelastivat ammattiosaston kirjalliset lausunnot, joiden mukaan ylimestarissa oli sosialis temokraatia. Iida Vihuri kuolinvuonnaan. Iida syntyi muonarengin tyttäreksi ja hukkui SDP:n kansanedustajana Kuru-laivan onnettomuudessa Kuvaaja Martta erävä. Werstaan kuva-arkisto. Finlaysonilla sosialismin tuloa ei yritetty estää aktiivisesti, mutta Pellavatehtaalla ja Lapinniemen puuvillatehtaalla erotettiin joukkovoiman puolesta puhuneita työläisiä. yönantajat perustelivat tätä lain suomilla vapauksilla: isäntä sai erottaa kenet halusi. yöväki vaati potkujen peruuttamista ja uhkasi lakolla. Lisäksi vaadittiin työajan lyhentämistä, palkankorotuksia sekä oikeutta sopia järjestyssäännöistä. Poliittisista erottamisista alkanutta työtaistelua kutsuttiin lehdissä kautta aikain suurimmaksi voimainkoetukseksi työn ja pääoman välillä. Luonnehdinta ei ampunut yli, sillä lakkoon otti osaa yli 2700 työntekijää. Lakko venyi maaliskuun lopulta kesäkuuhun ehtailijat käyttivät poliisin suojaamia rikkureita lakon murtajina. Lakko kärjistyi väkivaltaiseksi, kun tehtaalaiset tunkeutuivat Lapinniemen tehdasalueelle. Monet vesitietä pitkin rikkureiksi pyrkineistä saivat airosta otsaan. Kun tehtaat hakivat työvoimaa lehti-ilmoituksin, tehtaalaiset härnäsivät työnantajia tarjoamalla rikkureiksi kolmevuotiaita lapsiaan. Voimainkoetus päättyi kuitenkin pääoman täydelliseen voittoon. Lakkoaktivistit joutuivat työnantajien mustalle listalle. ehtaalaiset olisivat halunneet jatkaa taistelua, mutta työväenliikkeen johto suositteli jo luovuttamaan. Lakosta jäi katkera jälkimaku ja tehdasosastojen jäsenmäärät romahtivat. Innostus hiipui ampereen tehtailla vuoden 1906 jälkeen. SDP sai ensimmäisissä eduskuntavaaleissa yli puolet kaupungin äänistä, mutta maailma ei muuttunut hetkessä. Eduskunnan hajottamisvalta oli jäänyt keisarille ja Jumalan maallinen sijainen käytti oikeuttaan ahkerasti. aantumus kiristi otettaan. Finlaysonin osastolle taloudellisesti merkittävä arpajaislupa voitiin hylätä sillä perusteella, että he olivat tukeneet Ruotsin yleislakkolaisia. Lakko-oikeus vietiin pois maailmansodan alkaessa. Osaston kokouksia valvoi poliisi. Jäsenmäärä kuihtui alle sataan. 7

8 gitaatiota yritettiin kaikesta huolimatta. ehtaalle kutsuttiin työväenliikkeen parhaita puhujia, myytiin Kansan Lehteä alennushintaan, kirjoitettiin käsin omaa lehteä sekä järjestettiin kävelyretkiä ja iltamia. Osasto tilasi myös tuhat lentolehtistä otsikolla Woitko olla ammattiosaston ulkopuolella? Enemmistö vastasi myöntävästi. uoret järjestyneet sosialistit ja vanhat järjestymättömät kristityt sanailivat silti tulisesti. mmattiosaston kokouksia haukuttiin syntisten kokouksiksi. mmattiosaston sihteeri Ida Vihuri epäili, että hänen sukulaiseltaan puuttui järki, kun naiselta löytyi aina rahaa Pelastusarmeijalle mutta ei osaston jäsenmaksuihin. Vallankumous saapui Suomeen idästä maaliskuussa Keisari pakotettiin luopumaan kruunustaan. Suomeen syntyi valtatyhjiö. yöväki koki porvariston vallan pohjautuneen venäläisiin pistimiin, jotka olivat nyt kääntyneet tukemaan köyhän kansan pyrkimyksiä. Finlaysonin osastoon liittyi niin monta uutta toveria, että jäsenkirjat loppuivat jo huhtikuussa kesken. Osaston konkarit eivät pystyneet hallitsemaan valtavaa laumaansa. Miehiä kannettiin ulos ja vuoden 1906 rikkureiden piti pyytää julkisesti anteeksi vanhoja syntejään. Myös isännistön oli pakko kunnioittaa voiman lakia. Huhtikuun lopussa ampereen tehtailijat hyväksyivät kahdeksan tunnin työpäivän. Vappuna juhlittiin työväenhistorian suurinta voittoa. nelmien kevät vaihtui pettymysten syksyksi. yöväen usko parlamentarismiin horjui, kun sosialistien valtalaki kaatui Venäjän väliaikaisen hallituksen ja Suomen porvariston yhteistyöllä. Elintarvikepula johti elintarvikemellakoihin. Yksi tehtaalaisista lausui pilkallisesti ammattijärjestön rauhoittelevan kirjeen kuultuaan, että istutaan vaan kädet ristissä ja kuollaan nälkään. udet jäsenet vaativat lokakuussa jopa 200 prosentin palkankorotuksia isännistön tarjotessa kymmentä prosenttia. Samassa kokouksessa tehtiin lista vuotiaista miehistä, joita löytyi yhteensä 145. He pääsisivät punakaartiin. Marraskuun yleislakko kiristi välit lähelle sotatilaa. Jouluun mennessä Finlaysonin ammattiosasto oli kasvanut vuoden alun sadasta jäsenestä reiluun tuhanteen. ehtaalla oli nälkää, sosialismia ja oma väkivaltakoneisto. Suomi oli valmis ensimmäiseen itsenäisyyden vuoteensa. Liitossa jo 120 vuotta öissä tehtaalla ( ) on eollisuusalojen ammattiliitto EMin 120-vuotisjuhlanäyttely. öissä tehtaalla -näyttelyssä kietoutuvat toisiinsa työ, työläiset ja työväenliike. arina alkaa 1800-luvun lopun industrialismia kritisoivista käsityöläisistä ja päättyy 2010-luvun robotisoiduille tehtaille. yöväenliikkeen syntysanat lausuivat oppineet kirjatyöntekijät, oma ammattiliitto perustettiin kesällä Muut tehtaalaiset heräsivät vasta vuoden 1905 suurlakossa. He ottivat joukkovoimalla äänioikeuden ja lyhyemmän työpäivän. Sisällissodassa tehtaalaiset olivat punaisen Suomen innokkaimpia kannattajia. Sotaa seurasi synkkä aika, jolloin kirjapainoja särjettiin, työväentaloja naulattiin kiinni ja kommunisteja kyydittiin itärajalle. Lisäksi lama iski teollisuuteen. äissä oloissa työläiset eivät pystyneet suuriin voittoihin. eollisuus piristyi taas 1930-luvun lopussa ja toisen maailmansodan aikana tehtailla vallitsi täystyöllisyys. aiset tekivät sotavuosina työt, joiden ennen katsottiin kuuluneen vain miehille. Jatkosodan jälkeen suomalaisten työnantajien oli viimein pakko taipua työehtosopimuksiin, jotka määräsivät työelämän vähimmäisvaatimukset. lkoi perinteisen teollisuuden kultakausi. eollisuutta rationalisoitiin uusilla koneilla ja ihmisten työvauhtia kiristämällä. uotanto ja kulutus kasvoivat. yöläiskodit saivat osansa teollisen yhteiskunnan hedelmistä: kotimaisesta lasikeramiikasta, hygienia- ja kosmetiikkatuotteista, vaatteista ja kengistä. ousun takana piili musta kulta, raakaöljy, jota kaksi jalostamoamme imi miljoonia tonneja vuodessa. eollisuuden vaikeudet alkoivat osittain jo 1970-luvulla ja huipentuivat 1990-luvun alun lamaan. Idänkaupan loppuminen ja talouden globalisaatio veivät etenkin työvoimavaltaista teollisuutta maihin, joissa työläisen asema on Suomea heikompi. Elämme silti edelleen teollisuudesta. ulevaisuudessakin ihmiset tarvitsevat painettua lukemista, sairaat lääkkeitä, työläiset turvakenkiä, pellot lannoitteita, elintarvikkeet muovipakkauksia sekä kulkuneuvot kumirenkaita ja polttoaineita. Jonkun on aina tyydytettävä jokapäiväisen elämämme materiaaliset tarpeet. Kyse on siitä, missä se tapahtuu ja ennen kaikkea millä ehdoilla. 8

9 öissä tehtaalla -näyttely Werstaalla Finlaysonin ammattiosasto järjesti piirustuskilpailun lippua varten Voittajaksi selviytyi nimimerkki Onnistus II, jonka takaa paljastui kivipainaja Julius Syren. Rahat lippuun kerättiin kolehdilla. Kuvaaja Risto urunen. Kansan rkiston kokoelmat. Pumpulitehtaalaiset olivat vahvasti edustettuina ampereen työväen osuuskaupassa vuonna mmattiosaston perustaja ugust Partaäijä Kukkola istuu oikealla ja luottosihteeri Iida Vihuri seisoo toisena vasemmalta. Werstaan kuva-arkisto. 9

10 Kansanvalta museossa eksti Kalle Kallio People s History Museum on mieleenpainuva museo, joka kertoo demokratian synnystä. Manchesteriä pidetään teollisen vallankumouksen kotina ja työväenhistoria on juurtunut syvälle kaupungin identiteettiin. iin puuvillatehtaat, Peterloon verilöyly, rautatie, Friedrich Engels kuin osuustoimintaliikekin ovat jättäneet kaupungin maailmanhistoriaan. On vain luonnollista, että kaupungista löytyy yksi maailman parhaista työväenmuseoista. People s History Museum sai uudet tilat vuonna Irwell-joen rantaan rakennetun vanhan pumppulaitoksen viereen nousi nelikerroksinen uudisrakennus. Pohjakerros on varattu museon arkisto- ja työtiloille, katutasossa on museokauppa sekä kahvila. Laaja päänäyttely täyttää kaksi ylintä kerrosta. Englantilaiseen tapaan museoon on tietysti vapaa pääsy. Museo tunnettiin aiemmin ational Museum of Labour Historyn nimellä, mutta poliittisesti latautuneesta L-sanasta päätettiin luopua vuonna Vaikka lukemattomissa työväenorganisaatioissa on käyty samanlaista keskustelua, Manchesterissä muutos oli sisällöllisesti paikallaan. oisin kuin monet työväenmuseot, People s History Museum ei kerro juurikaan työn historiasta. Manchesterissä painopisteenä on brittiläisen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan rakentuminen. Museo kertoo varsin vähän teollisuudesta tai työväen arjesta näkökulma on poliittisessa historiassa. Päänäyttelyn tarina lähtee siitä, miten ihmiset ovat tavoitelleet demokraattisia oikeuksia ja kamppailleet paremman maailman puolesta. Museo keskittyy erilaisiin kansanliikkeisiin: poliittiseen aktivismiin, klubeihin, ammattiyhdistyksiin, osuustoimintaan, yhden asian liikkeisiin. Esiin tulee demokratian pitkä kehityskaari Iso- Britanniassa. Meillä Suomessa siirryttiin takapajuisista säätyvaltiopäivistä yhtäläiseen ja yleiseen äänioikeuteen huikean nopeasti 1900-luvun alussa. Saarivaltakunnassa kamppailu demokratian puolesta oli pitkä, monipolvinen ja alkoi vuosisata aikaisemmin. Suomalaisen kansanvallan synty voi näyttäytyä jopa liian helpolta, jos unohtaa, miten pitkään samoista oikeuksista oli muualla jo taisteltu. Parasta People s History Museumissa on kuitenkin se tapa, jolla poliittinen historia tehdään kiinnostavaksi niin aikuisille kuin lapsille. Luokatonta yhteiskuntaa juonineista salaseuroista ja ammatillisen järjestäytymisen pioneereista kerrotaan elämyksellisesti ja toiminnallisesti. Ruumisarkkuun on kätketty laitonta kirjallisuutta ja lapset voivat pukeutua aikakauden asuihin. Historian vaikeita vaiheita käsitellään perhekävijöitä ajatellen. arina jatkuu nykyaikaan saakka. Museo on panostanut erityisesti draamapedagogiikkaan ja lapsiryhmille vedetään osallistavaa museoteatteria. äyttelijät kertovat esimerkiksi 1950-luvun siirtolaisten elämästä ja auttavat lapsia ymmärtämään, miltä rasismi toisesta tuntuu. People s History Museum ei siis tyydy vain kertomaan menneestä, vaan ottaa myös reilusti kantaa paremman maailman puolesta. Vaikka Labour-sanaa ei enää löydy museon nimestä, asenne on yhä kohdallaan. 10

11 Kansainvälisen naistenpäivän rauhanmarssi ampereella Kuva: Hämeen Yhteistyön kuvakokoelma, yöväenmuseo Werstas. Feminismiä museoon eksti Marita Viinamäki Henkilökohtainen on poliittista, kun vuorossa on feministien oma näyttely, keruu ja kirjoituskilpailu. Vuonna 2014 tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun naimattomat naiset Suomessa tulivat täysivaltaisiksi. Vuoden 1864 laki salli 25 vuotta täyttäneen naisen hallita itseään ja omaisuuttaan, mitä pidetään ensimmäisenä pienenä askeleena naisten ihmisoikeuksien vahvistumisessa. aisasialiikkeen esiäitinä pidetyn Minna Canthin syntymän 170-vuotispäivää puolestaan muistetaan hänen mukaansa nimettynä tasa-arvon päivänä. aisliikkeen ensimmäiset tärkeät tavoitteet ja saavutukset liittyivät naisten poliittisiin, juridisiin ja taloudellisiin oikeuksiin. Varsinainen feministinen liike, johon Werstas kokoelmakeruussaan ja pääosin myös näyttelyssään keskittyy, syntyi 1960-luvulla. Feministit omaksuivat räväkän retoriikan ja pyrkivät irtautumaan konservatiivisesta, kahlitsevasta naiskuvasta. Henkilökohtainen oli 1970-luvun feministeille poliittista naisasia tehtiin näkyväksi myös henkilökohtaisen elämän kysymyksissä ja arjen valinnoissa. Esille nousivat esimerkiksi pukeutumisja ulkonäkökysymykset, oikeus ehkäisyyn ja kotitöiden jakaminen. Feminismin sisälle on aina mahtunut paljon erilaisia näkemyksiä ja suuntauksia ja se on merkinnyt eri ihmisille eri asioita. Feminismi ei ole lakannut olemasta ajankohtai- nen, sillä jos monia edistysaskeleita on saavutettu, on uusi aika tuonut mukanaan uusia ongelmakohtia. äyttelyäkin ajatellen Werstas on aloittanut valtakunnallisen aineistokeruun feministisen naisliikkeen historiasta ja nykypäivästä. Werstas kerää kokoelmiinsa esineitä ja valokuvia, mutta samalla myös henkilökohtaisia tarinoita. Lahjoitettava aineisto voi olla esimerkiksi jonkin kampanjan materiaalia, kantaaottavia vaatteita, henkilökohtaisiin avainkokemuksiin liittyviä muistoesineitä, julisteita, zinejä tai vaikkapa valokuvia toimintaryhmistä. Esineiden ja valokuvien iällä ei ole merkitystä. Museo toivoo saavansa kokoelmiinsa varsinkin sitoutumattoman feministisen naisliikkeen ja yksittäisten feministien aineistoja. Werstas kerää myös tarinoita Feminismin muistot -kirjoituskilpailussa. Siihen voi osallistua kirjoittamalla vapaamuotoisesti siitä, mitä feminismi on itselle merkinnyt ja miten on itse osallistunut feministiseen toimintaan. ämä omakohtaisiin kokemuksiin perustuvat kirjoitukset ovat tärkeitä feminismin historian tallentamisessa. Muistelutekstejä otetaan vastaan Werstaalle tammikuun 2015 loppuun asti. Kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan matkalahjakortti helmikuussa Muistelutekstit tallennetaan yöväen rkistoon. Lisätietoa keruusta ja kirjoituskilpailusta saa museon verkkosivuilta osoitteesta tai tutkija Marita Viinamäeltä, p , 11

12 Kuva: ereza Holubová Ensimmäinen yhdistymisen jälkeen valmistunut vaihtuva näyttely kannustaa museokävijöitä kertomaan itse, millaisen Lenin-museon he tulevaisuudessa haluavat. Osoitteeni on euvostomaa Mia Heinimaa on kiertänyt euvostoliittoa ja ahertanut Lenin-museossa. Seuraavaksi pitäisi uudistaa pian 70-vuotisjuhliaan viettävä nostalginen kulttikohde. yöväenmuseo Werstaan uusi erikoistutkija Mia Heinimaa kuvailee Osoitteeni on euvostomaa -laulun sanoin lähtöään euvostoliittoon opiskelemaan lukion jälkeen. Hän lähti 1970-luvun lopulla junalla Moskovaan tietämättä lopullista määränpäätään. Sanoin vanhemmilleni, että ilmoitan viikon sisällä mihin päädyin. Lopullinen sijoituspaikka oli valtion yliopisto Kiovassa krainassa, josta Mia valmistui vuonna 1984 venäjän kielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Suomeen palattuaan Mia huomasi, että venäjän kielen opiskelijoiden määrä oli romahtanut eikä opettajan paikkoja ollut. Mia lähti takaisin euvostoliittoon ensin oppaaksi ja sitten työmaille tulkiksi. Hän teki erilaisia tulkin tehtäviä, kuten teknisiä käännöksiä, neuvottelutulkkauksia ja kaikkea mikä ylipäätään liittyi ihmisten sosiaaliseen elämään. Mia saattoi toimia noin 120 suomalaisen työntekijän kielilinkkinä. Yhteensä Mialta vierähti 15 vuotta eri puolilla euvostoliittoa ja Venäjää. Hän ehti nähdä euvostoliiton erilaiset alueet Kazakstanin kuivista aroista ovosibirskin metsämaisemiin. Paljon olen nähnyt ja kokenut. Koko maan olen kiertänyt paria maakuntaa lukuun ottamatta. Se oli mielenkiintoista aikaa, Mia toteaa euvostoliitossa ja Venäjällä viettämistään vuosista. Suomeen palattuaan Mia päätyi museoalalle työllistämiskurssin kautta, johon kuului työharjoittelu Lenin-museossa syksyllä Harjoittelun aikana Mia totesi museotyön ja erityisesti kokoelmatyön olevan mielenkiintoista ja hankki itselleen oppisopimuksen Lenin-museoon. Vähitellen Mia on kartuttanut taitojaan erilaisilla kursseilla sekä hankkimalla museomestarin pätevyyden. Mia on toiminut euvostoliiton ja Venäjän historian asiantuntijana muullakin kuin Lenin-museossa. Hän on esimerkiksi toimittanut kirjan neuvostoleluista sekä ollut mukana järjestämässä Vapriikin suurnäyttelyä agitaatioposliinista. Viime aikoina Mia on kuratoinut Suomen 12

13 Lelumuseo Hevosenkengän vuoden 2014 erikoisnäyttelyä, joka esittelee venäläisiä leluja. yöväenmuseo Werstas ja Lenin-museo yhdistyivät vuoden 2014 alussa. Yhdistymisen myötä Lenin-museon kokoelma-amanuenssista tuli Werstaan erikoistutkija. Mia on nähnyt museoiden yhdistymisen erittäin myönteisenä asiana niin Lenin-museon kuin oman työnkuvansa puolesta. Yhdistymisen myötä Lenin-museo pääsi lyömään hynttyyt yhteen isomman organisaation kanssa. udesta museo-organisaatiosta löytyy paljon eri alojen osaamista, eikä pyörää tarvitse keksiä koko ajan itse. Ennen fuusiota Mia ehti tehdä kaikkea asiakaspalvelusta, näyttelyiden ripustamiseen ja vessojen pesuun. Olenkin vitsaillut olevani urani huipulla silloin, kun ripustan tauluja katonrajassa. yt yhdistymisen myötä minulla on ollut mahdollisuus keskittyä enemmän kokoelmatyöhön. Miasta kokoelmatyössä ei ole kyse vain kokoelmien fyysisestä hoitamisesta vaan myös esinetutkimuksesta. Mia painottaa esineiden museaalisen tarinan tärkeyttä. Esimerkkinä hän kertoo tarinan museolle lahjoitetuista kudotuista Josif Stalinin muotokuvista. Yhtenä maanantai aamuna, kun tulin töihin kassalla oli iso kirjekuori, jonka sisällä oli kudottu Stalinin rintakuva ilman selitystä. loin pähkäilemään, että rintakuva on hankittu euvostoliitosta. Pähkäilyni meni täydellisesti pieleen! Otin yhteyttä esineen luovuttaneeseen rouvaan ja hän kertoi, että rintakuva on peräisin ukkakutomo Oy:stä, jota ei enää ole. He tekivät yhdeksän kuvan sarjan Stalinista kansainvälistä tekstiilialan näyttelyä varten Moskovaan vuonna He halusivat Stalinin katseenvangitsijaksi messuosastolleen. Esinetutkimuksen lisäksi Mia suunnittelee uutta perusnäyttelyä, jonka on tarkoitus aueta keväällä 2016 Lenin-museon viettäessä 70. juhlavuottaan. Perusnäyttely muuttuu pelkästä Leninistä käsittelemään laajemmin euvostoliiton ja Suomen välistä historiaa. Ennen näyttelyn rakentamista edessä on vanhan näyttelyn purkaminen, taltiointi ja esineistön pakkaaminen. Miasta olisi hienoa, jos nykyinen 1980-luvulta oleva perusnäyttely saataisiin säilytettyä verkkoversiona. Lisäksi työväentalon museotilojen peruskorjauksen pitäisi myös alkaa joulun alla yöväentaloa on peruskorjattu vuosien mittaan moneen otteeseen ja nyt tulisi meidän vuoro. Mia on pohtinut, että olisi hienoa saada tila näyttämään samalta kuin 1900-luvun alussa, jolloin Lenin oli vieraillut ampereella. Mikä sitten Venäjän kulttuurissa, kielessä ja historiassa kiinnostaa? Mian vastauksena on kulttuurin ja erityisesti kirjallisuuden moninaisuus sekä historiassa keskitien puuttuminen. Mia kuvailee euvostoliiton historiankulkua keisariajan hirmuitsevaltiudesta vallankumouksen ja sisällissodan kautta euvostoliittoon sekä reaalisosialismiin. Ensin näytti hyvältä kansan kannalta, mutta sitten mentiin taas diktatuurin suuntaan. oivon, että fuusion jälkeen ihmiset löytäisivät uudistuneen Lenin-museon ja kävijöiden määrä nousisi, Mia sanoo luottaen Lenin-museon tulevaisuuteen. eksti Heini Kalliomäki 13

14 Yhteiskuntavastuu on kiinteä osa Osuuskunnan toimintaa Osuuskunta radeka-yhtymä tukee yleishyödyllistä toimintaa tänäkin vuonna. usimpana kohteena on Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry, joka on järjestänyt Osuuskunnan rahoituksella omaishoitajille mahdollisuuden yksilölliseen lomaseen järjestämällä myös sijaishoidon omaishoitajan loman ajaksi. Osuuskunta tukee entiseen tapaan myös Ensi- ja turvakotien liiton, Parasta Lapsille ry:n ja atsi ry:n toimintaa. Osuustoimintaa ja kuluttajien asemaan liittyvää tutkimustoimintaa tuetaan mm. Suomen kulttuurirahaston OK:n rahaston sekä Kansan sivistysrahaston radekayhtymän rahaston kautta.

15 Kohtaamisia museon viileydessä Kolumni Kuva: Olli-Pekka Latvala Werstaan arjessa huomaa, että asiakkaina käy monenlaista väkeä. amupäivisin tulevat lapsiperheet etsimään uusia virikkeitä ja monet turistitkin ilmestyvät heti avaamisaikaan. Matkailijoita tulee läheltä ja kaukaa. Kaukaisimmat esimerkiksi aiwanista, ustraliasta tai gandasta. Museovieraiden kanssa saadaan välillä turvautua elekieleen, kun yhteisiä sanoja ei muuten tahdo löytyä. Kaikki kävijät saadaan kyllä ohjattua näyttelytiloihin tarvittaessa vaikka kädestä pitäen. Jos henkilökunta sattuu osaamaan muutaman sanan kävijän äidinkieltä, on seurauksena yleensä yllättynyt naurahdus. Israelilaisten asiakkaiden kiittäminen hepreaksi aiheutti niin voimakkaan ilonpurkauksen, että se on jäänyt mieleeni, toivottavasti myös heidän lomamuistoihin. Vaikka tykkään kiitellä ja hyvästellä asiakkaita milloin milläkin kielellä, ei kukaan ole onneksi vielä luullut minun puhuvan niitä sujuvasti. lkomaiset kävijät kyselevät mielellään asioista, joita museossa käsitellään. He kertovat kokemuksistaan ja omien kotimaidensa tavoista ja historiasta. Olen saanut kuulla museokävijöiltä tarinoita esimerkiksi kenialaisista puhelunyhdistäjistä ja amerikkalaisesta ammattiyhdistystoiminnasta 1940-luvulla. Yllättävän moni kävijä kertoo mielellään itsestään, työstään ja siitä, kuinka päätyi ampereelle ja Werstaalle. Suurin osa kävijöistä tulee katsomaan näyttelyitä, vaikka erilaiset tapahtumat houkuttelevatkin museoon mukavan määrän väkeä. ekstiiliteollisuusmuseo ja Höyrykonemuseo vetoavat kaikkiin iästä, sukupuolesta ja kansallisuudesta riippumatta, aina höyrykonetta keskenään katsomaan tulleista pikkupojista Englannin tekstiiliteollisuudessa työskennelleisiin ikäihmisiin saakka. Museo-oppaat ovat saaneet mielenkiintoista materiaalia opaskierroksia varten keskustelemalla entisten pumpulilikkojen ja säättipoikien kanssa tehtaalaiselämästä niin Finlaysonilla kuin Sulzerin koneita valmistaneessa tehtaassakin. Lapsiperheiden suosiossa on kesäisin ollut Kangaskamari, jossa ainakin sotkusta päätellen on askarreltu, piirretty ja leikitty oikein olan takaa. Myös K.Issakaisen nappijahti-kierroksella on riittänyt innokkaita napin etsijöitä, ja museosuunnistukseen osallistuneille on alakerran asiakaspalvelupisteessä jaettu tarroja ja tikkareista roppakaupalla, myös aikuisille osallistujille. Museoon tullaan usein viettämään aikaa yksin tai ystävien seurassa. Museossa viihtyvät myös vanhemmat vakiokävijät lehtiä lukien ja yleisöpäätteellä sähköposteja kirjoittaen, saattaapa joku joskus ottaa sosiaalikeskuksen nojatuolilla nokosetkin. Kesällä näkyy nuorisoporukoita, jotka hengailevat viileissä näyttelytiloissa, kikattavat ja poseeraavat Meirän kaupungin unen kanssa kännykkäkameroilleen. une sekä näyttelytilojen museovalvojat herättävät joskus hauskaa hämmennystä. Vasta elävän näköiseen uneen tutustuttuaan näyttelykävijät huomaavatkin paikallaan istuvan museovalvojan, joka tervehtiessään saattaa pelästyttää pahaa-aavistamattoman kävijän. Sekä kävijät että valvoja ovat kuitenkin aina selvinneet tilanteesta säikähdyksellä! Kolumni Erika Lauri 15

16 Museosakkilaiset toteuttivat 1950-luvun Iltamien puffetin syksyllä Mainio Museosakki yöväenmuseon vapaaehtoiset kertovat, kuinka museon lukutaito kasvaa kulissien takana. eksti Pinja Haukkavaara Haluaisitko kurkistaa museonäyttelyn taakse? Oletko koskaan miettinyt, mistä esineet ilmestyivät, kuka kutoi ne osaksi näyttelyn tarinaa? Entä heräsikö sinussa viime museokäynnin jälkeen halu tehdä parannuksia näyttelyyn? ai innostus päästä ideoimaan uutta museonäyttelyä? Kaikesta tästä ja paljon muustakin pääsee osalliseksi Werstaan uusi vapaaehtoisten ryhmä, Museosakki, joka on toiminut keväästä 2013 saakka. Museoissa on 1990-luvulta lähtien korostettu saavutettavuutta, monimuotoisuutta ja osallisuutta. Werstaalla on ystäväyhdistys, joka jakaa tietoa, kartuttaa kokoelmia ja osallistuu tapahtumiin. Loppuvuodesta 2010 Werstaalla on ollut aina vapaa pääsy kaikkiin näyttelyihin. Myös tämä on kädenojennus kävijöiden suuntaan ja viesti siitä, että kaikki ovat tervetulleita museoon. Werstaan vapaaehtoistoiminta, Museosakki, on suvaitsevaisen kulttuuripolitiikan uusin ilmentymä. Ryhmästä on myös valtava apu Werstaalle; jo ensimmäisen vuoden aikana sakkilaiset tekivät reilusti yli tuhat tuntia töitä Werstaalla. Museosakkitoiminnassa jokaiselle vapaaehtoiselle räätälöidään sopivia työtehtäviä heidän oman kiinnostuksen tai asiantuntemuksensa mukaan. ämän hetkisessä porukassa on monenlaisia osaajia. Ryhmässä viihtyvät niin opettaja, taiteilija, eläkeläinen kuin laboranttikin. Heillä kaikilla on omat vahvuutensa luovuus, ryhmätaidot, historian tuntemus, käsityötaito tai hyvä talkoolaishenki. Museosakin työnkuva heijastaa Werstaan toiminnan monipuolisuutta. Ryhmällä on olennainen rooli tapahtumien järjestämisessä. Sakkilaiset muun muassa ideoivat Werstaan 20-vuotisjuhlia Museoiden yöhön. apahtuman aikana aurinkoisella Väinö Linnan aukiolla notkui sakkilaisten pitämä kirjakirppis. Museoiden yönä vapaaehtoiset pääsivät näyttelemään; Keskustorilla nähtiin pumpuliplikkoja esitteitä jakamassa, ja yöväentalolla yksi sakkilaisista piti puheen kipakan kansakoulun opettajan roolihahmossa. Syksyllä 2013 sakkilaisten svengaavat ideat ja innokas panostus kuljettivat näyttelykävijät 1950-luvun iltamiin. äyttelyä varten vapaaehtoiset haastattelivat ihmisiä pitkän 50-luvun muistoista. Sakkitoiminnan kautta museo 16

17 avaa myös kokoelmat yhteisölleen: vapaaehtoiset ovat työskennelleet esinekuvauksen ja vanhojen valokuvien parissa. Vapaaehtoiset siis tarjoavat Werstaalle monipuolisesti apuaan ja museo taas mielekästä tekemistä. Museosakkitoiminta poikkeaakin museoiden ja niiden kävijöiden tyypillisestä vuorovaikutuksesta. seimpien ihmisten kosketus museoon käsittää ainoastaan näyttelykäynnit. ämä voi olla ongelmallista, sillä näyttelyn katsominen ei ole automaattisesti osallistava tapahtuma. Museo järjestää kierroksia ja työpajoja, mutta silti moni kävijä ei aina pääse jakamaan näyttelyissä herääviä ajatuksiaan. Kävijät eivät voi myöskään vaikuttaa näyttelytoiminnan sisältöihin. Vuorovaikutus voi olla yksisuuntaista, museon toimijat kommunikoivat viestinsä kävijöille. Museosakki on ajatuksena uudenlainen: vapaaehtoistoiminnan ansiosta vuoropuhelu voi toimia moneen suuntaan, koska paikallisyhteisön edustajina sakkilaiset tuovat myös omat ideansa museoon. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa oman näyttelyn luomista. Esimerkiksi museosakkilainen ja kuvataiteilija Raini Vallinharju toteutti Werstaalla ampereen vanhan tavara-aseman säilyttämistä puolustavan näyttelyn. Jos kävijät pääsevät osallisiksi ainoastaan näyttelytoiminnasta, he tuskin tulevat ajatelleeksi, että näyttelyssä näkyy vain jäävuoren huippu museotyön valtavasta runsaudesta. ällöin paikallisyhteisölle ei anneta mahdollisuutta ymmärtää, kuinka elinvoimainen ja monipuolinen toiminnan kenttä museo on organisaationa. ilanne on hankala museoiden imagon kannalta kenties tähän perustuvat mielikuvat museoista pölyttyneinä varastoina. odellisuudessa museon arkeen kuuluu vilskettä, nopeita käänteitä ja jos jonkinmoisia työtehtäviä. Kuitenkin museopedagogiikka, näyttelyiden ja tapahtumien sisältöjen suunnittelu sekä tutkimus- ja esinetyö jäävät monelle kävijälle hämäriksi. luksi Vallinharjua hämmästytti museotyön hektisyys, se kuinka monia päällekkäisiä projekteja työntekijöillä oli. oinen asia, mikä oli vapaaehtoistoiminnan kautta selkiintynyt, olivat esinekokoelmien mittasuhteet. Se on työ, joka ei lopu ikinä, Vallinharju kommentoi kuvattavien materiaalien määrää. Vapaaehtoistyössä hyvää onkin se, että sakkilaiset saavat kohdata museon piirissä toimivat ihmiset. Museosakkilainen Riitta Mustonen kertoo, että vapaaehtoistoiminnan kautta hän on tutustunut museotyöntekijöihin ammattikuntana. Yllättävää hänestä oli esimerkiksi se, kuinka nuoria monet Werstaan työntekijöistä ovat. Sen lisäksi, että sakkitoiminta auttaa ihmisiä tutustumaan museon toimintaan, se lisää sakkilaisten syvempää ymmärrystä. Parempi museonlukutaito sitoo paikallistoimijat yhä vahvemmin museonsa yhteyteen. Yksi Mustosen syistä liittyä Museosakkiin olikin halu kehittyä museokävijänä. Olen usein näyttelyssä hämilläni siitä, mihin minun pitäisi kiinnittää huomioni, ja näyttely menee helposti vain ohi. Pidän tätä isona juttuna omalta kannaltani: haluaisin oppia lukemaan muitakin kuin taidenäyttelyitä. Kun nyt pääsen museon sisälle tekemään jotakin, saan uudenlaista näkökulmaa. Odotan ihan oikeasti oppivani, ja oletan, että tämä on museon tärkeä tehtävä: auttaa yleisöä näkemään asioita - mutta se ei ole ihan helppoa. Minä olen ollut lukutaidonopettaja koko elämäni, mutta nimenomaan tämmöisessä lukutaidossa koen olevani ihan aloittelija. Mua ärsyttää nykyisin ihan hirveästi se, että jos historia, mennyt aika, joku mennyt tapahtuma, esitetään sillä tavalla, että se pannaan ikään kuin semmoiseen purkkiin, että näin tämä oli silloin ja piste, Vallinharju taas kuvailee entistä kriittisempää suhtautumistaan museonäyttelyihin. rvostan hirveän paljon sellaisia pyrkimyksiä, missä näitä ajan eri kerrostumia tuodaan jollakin tavalla esiin, hän jatkaa. 17

18 Retrorintanappi-työpaja Museoiden yössä vuonna Silti vapaaehtoisten aktiivinen osallistuminen on myös haaste. utkimustieto on museoiden valttikortti, mutta voiko työn tieteellinen puoli kärsiä asiaan ammatillisella tasolla perehtymättömien henkilöiden osallistumisesta? iemmin museoammattilaisten tarjoilema maailmankuva on esitetty objektiivisena, eikä sen totuusarvoa ole juuri kyseenalaistettu. ykypäivän ajattelussa usko totuuden temppeleihin on hiljalleen murtumassa. oiminnan lähtökohta ei ole enää yksi oikea totuus, objektiivinen tieto. Myös ajatus kokemusten subjektiivisuudesta, monista maailmoista ja näkökulmista tunnustetaan. Jos jokaisella on oikeus osallistua tulkintaprosessiin, millaisia ongelmia se aiheuttaa perinteiselle museotoiminnalle: tarvitaanko museoalan ammattitaitoa enää, jos kulttuuristen kertomusten tulkinta on tulkitsijasta riippuvainen? Moniäänisyys onkin muuttanut käsitystä tiedosta. Myös suvaitsevaisuuden ja avoimuuden ideologia on muokannut museon ideaa. udenlaisessa ajattelussa museo kokoelmineen kuuluu juuri sen omalle yhteisölle. Museon tehtävä on palvella ja osallistaa yhteisöään. Vallinharjun mielestä on itsestään selvää, että jos museo tallentaa jonkin yhteisön historiaa, on sen yhteisön edustajien oltava mukana tallennustyössä. Moniäänisyyden ja suvaitsevaisuuden näkökulmasta vapaaehtoistoiminta onkin mitä luonnollisin osa nykypäivän museo-organisaatiota. Vaikka museosakkilaisten ryhmä on pieni suhteessa koko väestöön, toiminta sitoo työväenmuseon yhteyteen muitakin kuin vapaaehtoisia: Mustosen mukaan museosakkilaiset kertovat kokemuksista ystäväpiirissään ja sana leviää. 18

19 Huominen kasvaa tänään purahat Merkkipäivät Kirjekukat dressit yöväenkirjallisuuden päivä eemana hyvinvointi lauantaina yöväenmuseo Werstaalla ampereella puh. (09) Katso lisää: Puuliitto on mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, metsä- ja metsäkonealan, venealan ja maatalousalojen työntekijöiden edunvalvoja. Sopimusalojensa asiantuntijana liitto solmii 14 työehtosopimusta. Puuliittoon kuuluu noin jäsentä. YHEYSIEDO Puheenjohtaja SKRI LEPOL gsm Luottokumppanisi arjessa ja juhlassa Juveneksen joustavien palveluiden avulla tilaisuudestasi tulee ikimuistoinen. Isot ja pienet tilaisuudet ja perhejuhlat Monipuoliset juhla-, kokous- ja saunatilat Herkulliset lounas-, juhla- ja kokoustarjoilut Sihteeri JYRKI LPRE puh. (09) gsm Päätoimittaja PEERI RIO puh. (09) gsm Haapaniemenkatu HELSIKI Puh. (09) facebook.com/puuliitto Elämykselliset ohjelmapalvelut Ota yhteyttä puh Juvenes Juhlapalvelut Ravintola- ja kahvilapalvelut Juhla-, kokous- ja saunapalvelut Kauppa- ja kioskipalvelut Paino- ja julkaisupalvelut 19

20 Museoissa on totuttu juhlimaan voittajien historiaa. Werstaalla halutaan pitää huoli myös toisenlaisista tarinoista. eksti Kalle Kallio Maria Hirn kuvasi miehensä Fritz Hirnin viittomat ymmärtää ja panetella ensimmäistä viittomakielen kuvasanakirjaa varten. Kuurojen museon kuvakokoelma, yöväenmuseo Werstas. oisten historioiden jäljillä Kirjoittavatko voittajat historian? Historiankirjoituksen väitetään esittelevän vain valtaapitävien vaiheita ja menestystarinoita, kun toisenlaiset kehityskulut jäävät huomiotta. Menneisyyteen kuitenkin kuuluvat myös hävinneet, kurjemmatkin kohtalot ja lukemattomat tavalliset ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta nouse historian kirkkaimpaan valokeilaan. yöväenmuseo Werstaalla on oltu aina huolissaan siitä, muodostuuko menneisyydestä tasapainoinen kuva. Museoiden pitäisi esitellä muutakin kuin historian menestyskertomuksia. Voittajien ja merkkihenkilöiden historia onkin suomalaisissa museoissa yleensä jo turvassa. yöväenmuseon tehtävänä on nostaa niiden rinnalle toisenlaisia tarinoita ja tallentaa kulttuuriperintöä reilun historian hengessä. Werstaan kokoelmissa on runsaasti tarinoita toiseudesta. Esimerkiksi Kuurojen museo kertoo viittomakielisten elämästä, Lenin-museolla muistetaan kadonnutta neuvostotodellisuutta ja Werstaalta löytyy laajat kokoelmat muun muassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä. Vuonna 2014 käynnistyykin opetus- ja kulttuuriministeriön tukema digitointihanke, jossa luetteloidaan näistä toisenlaisista historioista kertovia kokoelmia yleisön nähtäville ja -palveluihin. Kuurojen yhteisö syntyi 1800-luvun puolivälissä, kun maahamme perustettiin ensimmäiset kuurojenkoulut. uolloin kuuroja oli noin 1500 ja koulut kokosivat heidät yhteen. Vuosisadan vaihteessa kuurot järjestäytyivät en- 20

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA Susanna K. Lehto. Lasten ja nuorten taidekeskuksen arkisto Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja tapahtumiin! Pelattava näyttely

Lisätiedot

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake Liitteet Liite I. Kyselylomake Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli 1. Onko yritys määritellyt kohderyhmän iän mallistolle, jota olet viimeksi suunnitellut tai jota suunnittelet parhaillaan? a. on, kohderyhmän

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:39:58 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke Kuva-arkistokurssi Anni Wallenius

Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke Kuva-arkistokurssi Anni Wallenius Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke2015-2020 Kuva-arkistokurssi 4.10.2016 Anni Wallenius NELJÄN ORGANISAATION YHTEISHANKE Suomen valokuvataiteen museo - valtakunnallinen erikoismuseo Aalborg stadsarkiv

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Suomen Kuvalehti Viikoittain ilmestyvä ajankohtaislehti: reportaaseja, haastatteluja ja uutisanalyyseja Lukijoita 303 000 Lukuminuutit 91 87 Lukukerrat 2,8 Mies 49

Lisätiedot

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät Lahti 24.9.2014 Paikalliset

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot