Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013"

Transkriptio

1 Husberg Antonia AINEISTO Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo B klo :00 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14,00530 Helsinki PL 200, Helsinki Puh Finlands Kommunförbund Andra linjen 14,00530 Helsingfors PB 200, Helsingfors Tfn

2 1 Tilaisuus on osa maaseudun palveluohjelman esiselvitystä. Se on samalla jatkoa marraskuussa 2011 järjestetylle SGEI-politiikkadialogille ja joulukuussa 2011 pidetylle maaseudun palvelut -foorumille. Tilaisuudessa julkistetaan MTT Taloustutkimuksen ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tuore raportti Maaseudun palvelut valinkauhassa - markkinoiden toimivuus ja SGEI. Tutkimukseen osallistuneet tutkijat toimivat työryhmien alustajina ja fasilitaattoreina. Raportti on haettavissa osoitteesta: Maaseudun palvelut politiikkadialogin materiaali julkistetaan Maaseudun palveluohjelman esiselvityshankkeen kotisivuilla tilaisuuden jälkeen Sisällys 1. Taustapaperi - Maaseudun palvelut perusoikeusnäkökulmasta Maaseudun palvelut politiikkadialogin ohjelma Työryhmäjako - osallistujalista Työryhmä 1 - Palvelujen perusoikeusnäkökulma - Missä sijaitsee arjen välttämättömät palvelut maaseudulla? Missä on hyvä kysymys maaseutujen palveluiden näkökulmasta SGEI palvelujen perustelut ja tarve kansalaisnäkökulmasta Kysymyksiä Työryhmä 2 - Lainsäädännölliset muutostarpeet - Mitä tapahtuu EU-tasolla ja paikallisella tasolla? Services of General Economic Interest in the European Union Definitions, Terminology and Sub-regional Perspectives Maaseudun kekseliäät palvelupaketit Kysymyksiä Työryhmä 3 - Ratkaisujen mallit - Miten haasteisiin voidaan vastata käytännön toiminnassa? Yhteisötalouden organisaatiot ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (SGEI) maaseudulla - Yhteenveto ja johtopäätöksiä Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Kysymyksiä Henkilöesittely Taustapaperin lähdeluettelo... 35

3 2 1. Taustapaperi - Maaseudun palvelut perusoikeusnäkökulmasta Antonia Husberg, hankevetäjä, Maaseudun palveluohjelman esiselvitys -hanke Vaarantavatko maaseudulle syntyvät palveluaukot suomalaisten perusoikeudet ja yhdenvertaisuuden? Tämä kysymys kaipaa huomiota maamme arvojohtajilta kun kuntauudistuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta sekä muista hallituksen kärkihankkeista ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä päätetään. Huomiota kaivataan myös ministeriöiden viranhaltijoilta, jotka valmistelevat hankkeita ja lakia, sekä heiltä, jotka ovat vastuussa hankkeiden täytäntöönpanosta ja lakien soveltamisesta arjessa. Palvelujen standardisointi ei ole synnyttänyt yhdenvertaisia palveluja Käynnissä olevat rakenneuudistukset ja palvelujen standardisointi eivät välttämättä synnytä yhdenvertaisia ja asiakaslähtöisiä palveluja koko maahan. Pikemminkin voi tapahtua päinvastoin. Matthies, Kattilakoski ja Rantamäki (2011, 78) toteavat, että lopputulos voi olla järjestelmälähtöinen näkökulma, joka tuottaa rakenteellista syrjintää (Matthies ym. 2011, 78): llman kattavia ja toimivia datayhteyksiä, ilman laitteita ja ilman sitä osaamista, mitä nykykansalaiselta vaaditaan sähköisten palvelujen käyttämiselle, on palvelut käytännössä saavuttamattomissa, eikä ihminen pääse osalliseksi sähköistä demokratiaa. Vastaavanlaisia havaintoja on tehty myös muissa tutkimuksissa (katso mm. Korpinen 2010, 279, Pihlaja 2010, 43, 58, Tedre ja Pulkkinen 2010, 13, Virkki ym. 2011, 125, 128, Hämeenaho 2012, 33 34, 39, Tedre ja Pulkkinen 2012, 71). Hallitusohjelmassa todetaan, että kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti sekä laadukkaalla ja kustannusvaikuttavalla tavalla (Hallitus 2011, 50). Lisäksi todetaan, että hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa (emt. 75). Nämä ovat tärkeitä tavoitteita, sillä tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että palvelujärjestelmä monimutkaistuu ja lähipalvelujen saatavuus heikentyy erityisesti pienissä kunnissa, maantieteellisesti laajojen kuntien reuna-alueilla ja syrjäseudulla, mikä vaikuttaa arjen sujuvuuteen etenkin maaseudulla (mm. Eronen ym. 2010, Kaskisaari ym. 2010, Leinonen 2010 ja 2012, 21 22, Virkki ym. 2011, Hämeenaho 2012, Wuori 2013). Kehitys on jatkunut Paras-hankkeen tavoitteista ja käynnissä olevista rakenneuudistuksista huolimatta. Heikossa asemassa olevien ja maaseudulla asuvien arki vaikeutuu On arvioitu, että yli suomalaista asuu kaukana palveluista (Keränen 2003). Autolla liikkuvat maaseudun asukkaat hakevat palvelunsa yhä kauempaa. Työ- ja asiointimatkat pitenevät. Kuten Lehtola (2008, 28) toteaa, liikkumisen tasa-arvolla ei tarkoiteta hyötyjen tai haittojen tasajakoa, vaan lähinnä tietyn perustason takaamista kaikille ihmisryhmille ja kaikilla alueilla. Ongelmallisia ovat ne tilanteet, jolloin maaseudun asukkaalla ei ole omaa autoa, julkiset liikennepalvelut ovat olemattomat, matkapuhelinja dataverkot toimivat heikosti, palveluja tarvitseva ei löydä palveluja koskevaa tietoa, lähimmät fyysiset palvelupisteet ovat lakkautettu ja kotiin tuotavia palveluja karsitaan (mm. Kaskisaari ym. 2010, 35, 44, Tedre ja Pulkkinen 2011, 301, Virkki ym. 2011, 37, 80, Juntunen 2012, 8-9).

4 3 Syrjässä asuva ihminen voi jäädä eristyksiin jos omatoiminen liikkuminen ei ole mahdollista, (Tedre ja Pulkkinen 2011, 301). Harinen (2012, 173) toteaa, että sopivien kulkumahdollisuuksien olemassaolosta tulee näin välttämätön ehto sille, että reuna-alueiden asukkaat voivat päästä osallisiksi yhteiskunnassa. Kun julkinen apu on liian kaukana tai liian vaikeasti saavutettavissa, mitä tapahtuu, jos paikallisen yhteisön turvaverkko ei sekään ylety kaukana ja yksin asuvaan apua tarvitsevaan kansalaiseen? Kuka turvaa hänen perusoikeutensa välttämättömään huolenpitoon? Palveluaukot ovat tiedossa Vanhuspalveluja harvaan asutulla maaseudulla tutkineet Tedre ja Pulkkinen toteavat, että harvaan asuttujen seutujen vanhukset joutuvat valitsemaan kahden perustuslaillisen oikeutensa välillä: he luopuvat joko oikeudestaan tarpeenmukaisiin sosiaalipalveluihin tai vaihtoehtoisesti oikeudestaan valita asuinpaikkansa (Tedre ja Pulkkinen 2010, 13, vrt. Pihlaja 2010, 35, 42 43, 58). Syrjäseudulla asuvat vanhukset saavat taajamien lähistöllä asuvia huonommin palveluja (Virkki ym. 2011, 74 75). Pitkät matkat kuntatason palvelukeskittymiin ovat palveluasioinnin haasteena kaikkialla Suomessa, varsinkin ikääntyneiden maaseudun asukkaiden kohdalla (Rehunen ja Vesala 2012, 61). Ikääntyvässä Suomessa, jossa kansallinen linjaus on turvata ikäihmisten itsemääräämisoikeus ja lisätä vanhusten kotona asumista tukevia palveluja (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, Hallitusohjelma 2011, 60) sekä ehkäistä syrjäytymistä (emt. 2011, 55), on tilanne maaseudulla erittäin ongelmallinen. Jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus päivähoitoon (Laki lasten päivähoidosta 36/1973, 2. :n 1. mom.). Lasten päivähoidon kuin myös perusopetuksen, osalta on syytä kysyä, kuinka pitkä päivähoito-/ tai koulumatka on kohtuullinen lasten toiminnan, leikin ja kehityksen kannalta (katso Korpinen 2010a, 18, Korpinen 2010b, 266, Peltonen 2010a, , Peltonen 2010b, 227, Hämeenaho 2012, 39). Tutkimustietoa pidentyvien päivähoito- ja koulumatkojen vaikutuksesta maaseudulla asuvien lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen ei ole saatavilla. Miten kuntien rajaseuduilla asuvien lasten oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu, kun etäisyydet päivähoitoon koituvat käytännössä liian pitkiksi, ja lapset joudutaan tästä syystä hoitamaan kotona (katso Hämeenaho 2012, 32 33, 36, 38 39), eikä perheiden kotipalvelua tai kotihoidon apua ole saatavilla? Miten tässä tulisi tulkita perustuslakia (Perustuslaki 731/1999, 19. :n 3. mom.)? Kun palvelujärjestelmiä uudistetaan, on huomioitava paikallisia olosuhteita ja tarpeita. Laitinen ja Oinas (2012, 39 40) huomauttavat, että harvaan asutun maaseudun kylillä asuvien huoli omasta selviytymisestä kotona on vahvemmin yhteydessä infrastruktuuriin ja ympäristöön liittyviin huolenaiheisiin kuin taloudellisiin tai sosiaalisiin tekijöihin. He toteavat myös, että huoli omasta terveydentilasta nivoutuu huoleen palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Jos terveyserot eri sosioekonomisten ryhmien välillä kärjistyvät harvaan asutulla alueilla, kysymys palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta laajenee hyvinvointi- ja turvallisuuskysymyksestä myös terveydelliseksi kysymykseksi (Laitinen ja Oinas 2012, 40, vrt. Karvonen ym. 2010, 224). Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta tilanne on huolestuttava ja kaipaa selvitystä. Tutkimusten ja selvitysten mukaan palveluaukkoja (katso Pihlaja 2010, Hämeenaho 2012,) esiintyy maaseudulla erityisesti vanhuspalveluissa, lasten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa, lapsiperheille suunnatuissa tukipalveluissa, syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden palveluissa sekä tienpidossa, liikennepalveluissa ja toimivissa tietoliikenneyhteyksissä (mm. Tedre ja Pulkkinen 2010, 2011 ja 2012, Ket-

5 4 tunen 2011 ja 2013, Virkki ym. 2011, Matthies ym. 2011, Juntunen 2012, Hämeenaho 2012, Oinas 2012, Rehunen ym. 2012). Lähipalvelun epäselvä määritelmä on osa koko ongelmaa. Leinonen (2012, 17) toteaa, että lähipalvelu tulisikin määritellä tarkemmin palvelua käyttävän asiakasryhmän, maantieteellisen alueen ja palvelutyypin mukaan (vrt. Zitting ja Ilmarinen 2010, 53, Pihlaja 2010, 99). Arvokeskustelussa vastakkain kaksi diskurssia Huoli maaseudun palveluista ja vaikeasti ratkaistavista ongelmista nousee esille myös tässä esiselvityshankkeessa toteutetuissa kuntajohtajien haastatteluissa. Haastateltavien näkökulmasta ongelmat liittyvät etenkin keskittämisen politiikkaan ja lähipalvelun epäselvään määritelmään (vrt. Valtiovarainministeriö VM ym. 2009, 81, katso edellinen luku), palvelujen järjestämistä koskevaan valtionohjaukseen (vrt. emt. 2009, 84, Suomen Kuntaliitto , VM 2011, 15, VM 2013, 106), tiukkenevaan taloudelliseen tilanteeseen (vrt. VM ym. 2009, 86, Pihlaja 2010, 34), välimatkoihin ja perusinfrastruktuurin puutteisiin (vrt. VM ym. 2009, 84, Tedre ja Pulkkinen 2010, 5) sekä hyvien mallien ja käytäntöjen levittäminen (vrt. VM ym. 2009, 84). Haastateltavat toivovat kuntalaisilta myös lisää vastuuta itsestään ja omaisistaan (Husberg 2013, vrt. Pihlaja 2010, 48, YLE ). Yllä mainituissa haastatteluissa nousee hyvin esille käynnissä olevan arvokeskustelun kaksi 1 vastakkaista diskurssia: Oikeudet palveluihin asuinpaikasta riippumatta ja vapaus valita asuinpaikka. Yksi haastateltavista toteaa, että lainsäädäntö vaikeuttaa kunnan toimintamahdollisuuksia järjestää tärkeitä palveluja joustavasti syrjäkylille (Husberg 2013, 10 11). Toinen huomauttaa, että harvaanasutulle alueelle muuttanut on omalla valinnallaan hyväksynyt, että palveluja on haettava kauempaa (emt. 7). Maaseudun ja erityisesti harvaan asutun maaseudun asukkaiden vastuu sekä itsestään että läheisistään on huomattava, johtuen palvelujen heikosta saavutettavuudesta (Pihlaja 2010, Laitinen ja Oinas 2012, 46 48, 51, Tedre ja Pulkkinen 2012, 75, Moilanen 2013, 163). Kuinka paljon vastuuta julkinen valta voi siirtää vapaaehtoisille ja kolmannelle sektorille? Pihlaja (2010, 48) toteaa, ettei sitoutumista, säännöllisyyttä ja pitkäjänteisyyttä vaativaa palvelutuotantoa voida edellyttää hoidettavaksi järjestöissä vapaaehtoisvoimin, ilman korvausta. Kun palvelurakenteita uudistetaan kysymykseen kuka palvelut järjestää ja miten ne rahoitetaan, on pystyttävä vastaamaan (katso emt.). Vaikka maaseudun asukkaat ovat kyselyjen mukaan melko tyytyväisiä palveluihin (Kilpeläinen ja Pohjola 2007, 86, VM 2010, Pekola-Sjöblom 2011, 117, vrt. Kaskisaari ym ja Virkki ym. 2011), on ajatus siitä, että maaseudun asukkaat ovat omalla vapaalla asuinpaikan valinnallaan hyväksyneet palvelujen puutteellisuuden ongelmallinen. Jos kyse on vain asuinpaikan valinnanvapaudesta ja vastaus palveluaukkojen esittämisiin on, että vaihtoehto on muutto kuntakeskuksien palvelujen äärelle (vrt. Pihlaja 2010, 34, ), on Suomi menettämässä kokonaisuudessaan merkittävän voimavaran: Elinvoimaisen maaseudun. 1 Vrt. Köppä ja Pihlaja 2013, 132: Esiin nousee kahden erilaisen yhteiskuntapoliittisen näkemyksen taistelu hegemoniasta niin Euroopassa kuin meillä Suomessakin. (1) Kilpailun edistämistä painottava politiikka kiinnittää huomiota ensi sijassa palvelun järjestäjään ja tuottajiin, siihen, että julkisen vallan on kohdeltava tuottajia avoimesti, syrjimättömästi ja tasapuolisesti. (2) Perusoikeuksia, palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta peräänkuuluttavassa politiikassa kärkeen nostetaan palveluja ja apua tarvitsevan kansalaisen hyvinvointi. On perusteltua kysyä, voidaanko näkökulmaerojen välille löytää tasapainoa pelkästään markkinataloudellisin argumentein.

6 5 Maaseudun elinvoima ei toteudu itsestään vaan sen voimavarat piilevät elinvoiman moottorissa: Asukkaissa (katso Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma , 16, 48, vrt. Baldauf 2010, 26). Palveluiden kilpailuttaminen ei aina onnistu Tuoreessa tutkimuksessa (Vihinen ja Moilanen 2013) on selvitetty, mitkä ovat ne yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät, joiden avulla yhteiskunnallisesti tärkeiden yleishyödyllisten palvelujen saatavuus suomalaisella maaseudulla voidaan perustella. EU-jäsenmaana Suomea velvoittavat kilpailupolitiikan säädökset, joiden mukaan kilpailua ei saa häiritä julkisella tuella. Taustalla on oletus markkinoiden toimivuudesta, vaikka todellisuudessa markkinat eivät aina toimi kunnolla. Palvelu voi olla luonteeltaan sellaista, että sille ei synny markkinoita tai toisaalta harva asutus ja pitkät etäisyydet eivät mahdollista kilpailun syntymistä (Kaipainen 2011, Ojala ja Siipponen 2008). Tilanteessa, jossa palvelun hankkiminen toimivilta markkinoilta hankintamenettelyä käyttäen ei onnistu, palvelu voidaan määritellä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi, eli SGEI-palveluksi. Eri maiden erilaiset olosuhteet luovat kehyksen, jonka sisällä SGEI-palvelut määritellään paikallisten viranomaisten toimesta. Mitä nämä palvelut käytännössä ovat, riippuu ajasta ja alueesta. SGEI-palveluissa on aina kyse yhteiskunnallisesti tärkeistä palveluista ja yhteiskunnallisesti tärkeälle palvelulle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää: Kyse on arvovalinnoista. Mitkä palvelut ovat niin tärkeitä että ne pitäisi määritellä SGEI-palveluiksi? Hyviä palveluratkaisuja löydettävissä paikalliselta tasolta Tarve uusista tavoista järjestää ja toteuttaa palveluja maaseudulla nähdään selkeästi. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän ensimmäisessä selvitysosassa todetaan, että palvelujen järjestäminen tuleekin edellyttämään uudenlaisia ratkaisumalleja ja -rakenteita kuntarakenteen vahvistamisen ohella pitkien etäisyyksien ja harvaan asutuilla alueilla (Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä 2012, 163). Maaseudun olosuhteisiin sopivia kokonaisvaltaisia palveluratkaisuja ja hyviä käytäntöjä on löydettävissä laajasti paikallisella ja alueellisella tasolla (mm. Pihlaja 2010, Matthies, Kattilakoski, Rantamäki 2011b, Kattilakoski, Kilpeläinen, Peltomäki 2012). Maaseudulla toimivien kolmannen sektorin toimijoiden toimintamahdollisuudet paikata julkisen sektorin palveluaukkoja rajoittaa muun muassa se, että määritys siitä, miten erotetaan elinkeinotoiminta ja yleishyödyllinen toiminta sekä taloudellinen/ei-taloudellinen toiminta toisistaan, puuttuu (Pihlaja 2010, 98). Muita pullonkauloja, jotka liittyvät edellä mainittuun ovat tiukka kilpailulainsäädäntö ja kolmannen sektorin rahoituksen epävarmuus. Näihin pullonkauloihin on maamme arvojohtajien- kansanedustajien - pystyttävä puuttumaan. On huomioitava, että SGEI-palvelut ovat määritelmällisesti aina taloudellista toimintaa. Hankintalainsäädäntö ja SGEI ovat monimutkaisia tapoja hoitaa asioita. Mitkä palvelut ovat sellaisia, että ne voisi määritellä eitaloudelliseksi toiminnaksi? Entä mikä on kolmannen sektorin toimijoiden ja yhteisötalouden yritysten rooli yhteiskunnallisesti tärkeiden palveluiden tuottamisessa?

7 6 Ratkaisuja maaseudun palvelujen järjestämisen haasteisiin on löydettävissä maaseudun asukkaiden osallistamisessa arjen välttämättömien palvelujen suunnitteluun, järjestämiseen ja toteuttamiseen. Asukkaiden osallistaminen voi vähentää totuttujen palvelujen tarjontaa ja samalla mahdollistaa uusien poikkihallinnollisten ja sektorirajat ylittävien palvelukokonaisuuksien löytämisen ja synnyn (Miettinen, Myllymaa, Jäppinen 2010, 51). Miten kansalaisten osallistaminen maaseudun palvelujen kehittämiseen mahdollistetaan käytännössä? Matthies (2013, 64) toteaa, että haasteena on kansalaisosallistumisen ja sosiaali- ja terveyspalveluja järjestävien organisaatioiden välisen suhteen kehittäminen. Yhteistoimintaa tukevia ja ylläpitäviä laatutekijöitä ovat KAMPA -hankkeen mallin mukaan muun muassa avoin kahden suuntainen tiedonkulku, säännölliset kyläkierrokset, avoimet kohtaamispaikat, yhteistyöntekijä ja sopimukset tiettyjen toimintojen ja palvelujen tuottamisesta paikallistasolla (katso kaikki Matthies 2013, 64). Yhteistoiminnan kehittämisen tarve ei rajaudu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Eri kansalaislähtöisiä toimintamalleja on kehitetty esimerkiksi KAMPA -hankkeessa (katso Matthies ja Rantamäki 2013) ja käyttäjälähtöisten, sekä yksityisten että julkisten, palvelukokonaisuuksien suunnittelussa palvelumuotoilu on ajankohtainen työkalu (katso Miettinen 2011). Kun palveluja organisoidaan uudelleen, on tärkeä turvata pitkien etäisyyksien takana asuvien, kaiken ikäisten kansalaisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelukokonaisuuksien sisältöön. Poikkihallinnollista ja sektorirajat ylittävän yhteistyön tehostamiselle on tarvetta. Ytimessä on kysymys siitä miten saadaan maaseudun arjen välttämättömät palvelutarpeet ja olemassa olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin resurssit yhteen sovitettua siten, että luodaan kaikille sujuva arki. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi ei välttämättä tarvita keksiä loputtomasti uusia keinoja ja malleja. Tärkeää on, että olemassa olevat resurssit kartoitetaan ja niiden johtamista selkeytetään yhteisten tavoitteiden pohjalta (esim. Palmgren 2011). Taustapaperin lähdeluettelo löytyy aineiston sivulta 35.

8 7 2. Maaseudun palvelut politiikkadialogin ohjelma Klo 13:00 tila B3.8. Tilaisuuden avaus Uutta näkökulmaa maaseudun palveluihin Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Ritva Pihlaja, erikoisasiantuntija ja tutkija, Kansalaistoimintateemaryhmä Ritva toimi SGEI-tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana Sanoista tekoihin - konkretiaa maaseudun palveluohjelmalla Antonia Husberg, hankevetäjä Maaseudun palveluohjelman esiselvityshanke 14:00 Siirtyminen työryhmiin Huom. Tarkista oma työryhmäsi sivulta 5. Tarjoilua työryhmien aikana

9 8 Työryhmä 1. Tila B 3.2 Palvelujen perusoikeusnäkökulma Missä sijaitsevat arjen välttämättömät palvelut maaseudulla? Alustavat puheenvuorot Puheenjohtaja: Kansanedustaja Rakel Hiltunen Fasilitaattori: Marika Kettunen Sihteeri: Katja Ilmarinen/Tarja Lukkari Missä on hyvä kysymys Silva Tedre, erikoistutkija, YTT, dosentti SGEI palvelujen perustelut ja tarve kansalaisnäkökulmasta Marika Kettunen, MMM Työryhmä 2. Tila B 3.8. Lainsäädännölliset muutostarpeet Mitä tapahtuu EU-tasolla ja paikallisella tasolla? Puheenjohtaja: Kansanedustaja Mats Nylund Fasilitaattori: Hanna Moilanen Sihteeri: Laura Kitti Services of General Economic Interest in the European Union Definitions, Terminology and Subregional Perspectives Michael Kull, VTT, MTT Taloustutkimus, katsaus EUtason tilanteesta Maaseudun kekseliäät palvelupaketit Hanna Moilanen, YTM Työryhmä 3. Tila B 3.4. Ratkaisujen mallit Miten haasteisiin voidaan vastata käytännön toiminnassa? Puheenjohtaja: Kansanedustaja Jari Leppä Fasilitaattori: Eliisa Troberg Sihteeri: Heli Talvitie/Heli Siirilä Yhteisötalouden organisaatiot ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (SGEI) maaseudulla Eliisa Troberg, vanhempi tutkija, KTT (HY/Ruralia) Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Marko Palmgren, projektipäällikkö Arjen turvaa kunnissa -hanke, Lapin aluehallintovirasto

10 9 15:30 Siirtyminen takaisin tilaan B 3.8. Ryhmätyön purku - Työryhmien puheenjohtajat Päätössanat - Jatkosuunnitelmat Christell Åström, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 16:00 Politiikkadialogi päättyy tältä osin. Kiitos osallistumisesta, turvallista kotimatkaa! Tack för deltagandet, trygg hemfärd!

11 10 3. Työryhmäjako - osallistujalista Työryhmä 1. Työryhmä 2. Työryhmä 3. Tila B 3.2. B 3.8. B 3.4. Eeva Kyllönen, Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry, Wiexi Vie -hanke Eeva Kuuskoski, Soste r.y. Anja Saksola, Suomen Nuorisoseurat Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL Erja Huotari, terveydenhoitajakehittäjä, Wiexi-Vie -hanke Anu Saarinen, Kehittämiskeskus Oy Häme/Kansallinen Hyvinvointiverkosto Kia Vertio, Sisäasiainministeriö Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa PTY ry. Jari Leppä, Eduskunta, työryhmän puheenjohtaja Niina Rantamäki, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, KAMPA-hanke Kaarina Daavittila, Pudasjärven kaupunki (etäyhteys) Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö Outi Myllymaa, Kansallinen Hyvinvointiverkosto, Kehittämiskeskus OY Häme Marianne Selkäinaho, Maa- ja metsätalousministeriö Laura Jänis, Työ- ja elinkeinoministeriö Patrik Gayer, Puolustusministeriö Mats Nylund, Eduskunta, työryhmän puheenjohtaja Patrik Lindfors, Suomen 4H-liitto Rakel Hiltunen, Eduskunta, työryhmän puheenjohtaja Reena Laukkanen-Abbey, Suomen Nuorisoseurat ry Pentti Kaulamo, Kauppias, K-kauppiasliitto ry Ritva Hakkarainen, Työ- ja elinkeinoministeriö Seppo Hassinen, Suomen 4Hliitto Saara Perälä, KAMPA-hanke, Järvi-Pohjanmaan perusturva Ulf Grindgärds, CittaSlow Kristiinankaupunki Tommi Eskonen, Kuntaliitto Eero Ylinentalo, Kuntaliitto Markus Seppelin, Sosiaali- ja terveysministeriö Tuomo Eronen, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Sinikka Kauranen, Hämeen ELYkeskus Marketta Luutonen, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito Tapani Köppä Ulla Karvo, Kuntaliitto Silva Tedre Michael Kull Eliisa Troberg Marika Kettunen Hanna Moilanen Marko Palmgren Katja Ilmarinen/Tarja Lukkari Laura Kitti/Antonia Husberg Heli Talvitie/Heli Siirilä

12 11 4. Työryhmä 1 - Palvelujen perusoikeusnäkökulma - Missä sijaitsee arjen välttämättömät palvelut maaseudulla? Tila B 3.2. Tutkimukset osoittavat, että palvelujärjestelmä monimutkaistuu ja lähipalvelujen saatavuus heikentyy maaseudulla ja suurten kuntien reuna-alueilla, mikä vaikuttaa maaseudun asukkaiden arjen sujuvuuteen. Kehitys on jatkunut Paras-hankkeen tavoitteista ja käynnissä olevista rakenneuudistuksista huolimatta. Palvelujen standardisointi ei välttämättä synnytä yhdenvertaisia ja asiakaslähtöisiä palveluja koko maahan. Pikemminkin voi tapahtua päinvastoin. Eri tutkimukset osoittavat, että lopputulos voi tuottaa rakenteellista syrjintää, jos näkökulma on yksinomaan järjestelmän. Palvelujen karsimisen syöksykierre näyttää tutkimusten perustella olevan pisteessä jossa kansalaisten perusoikeudet ja yhdenvertaisuus eivät enää toteudu maaseudulla. Maaseudulle on syntynyt palveluaukkoja muun muassa seuraavissa palveluissa: vanhuspalveluissa, lasten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa, lapsiperheille suunnatuissa tukipalveluissa, syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden palveluissa sekä tienpidossa, liikennepalveluissa ja toimivissa tietoliikenneyhteyksissä. Lähipalvelun epäselvä määritelmä on osa ongelman kokonaisuutta. Lähipalvelun saatavuus tulisi määritellä tarkemmin asiakasryhmän, maantieteellisen alueen ja palvelutyypin mukaan. Tärkeimmiksi katsotut palvelut, joiden saatavuus on turvattava tarvittaessa julkisen palvelun velvoitteella, ovat tiedossa. Päiväpolitiikan agendalle on nostettava kysymys siitä miten ja mistä nämä palvelut tulee olla saatavissa, ja miten niiden saavutettavuus turvataan käytännössä. Case-esimerkki löytyy luoteisesta Kuhmosta, jossa Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry. hallinnoi EU:n maaseuturahaston rahoittamaa laajaa, seitsemän kylän alueetta ja noin 450 asukasta koskevaa kehittämishanketta. Yksi yhdeksästä osahankkeesta on nimeltään Sujuva arki ja hankkeen keskeinen osa-aikainen työntekijä on terveydenhoitaja-kehittäjä, joka tuottaa väestövastuu-mallin pohjautuvaa liikkuvia terveydenhuoltopalveluja (terveydenhoitajan vastaanottoa, kotikäyntejä, terveysneuvontaa ym.) lähellä asukkaita, pyynnöstä heidän kotonaan. Palvelut on nivottu asukkaiden arjen toimintojen lomaan. Lähellä tuotetut, matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä alueella, josta on yli 60 kilometriä kunnan keskustaan ja 100 kilometriä maakuntakeskukseen ja, jonne julkiset palvelut eivät kanna. Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa alueella, jonne suuntautuu myös nuoria paluumuuttajaperheitä. Käytännön moottoreina ovat asukkaiden tarpeet ja julkisten palvelujen puute: julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole saatavilla eivätkä saavutettavissa ja esteeksi on ilmoitettu rajalliset henkilö- ja aikaresurssit. Terveysaseman toiminnan ulkoistamisen myötä henkilöstön määrää on supistettu, ennaltaehkäisevää toimintaa on minimoitu, tiettyyn aikaväliin sidottu asiointimahdollisuus ei ole koordinoitu kulkumahdollisuuksiin, jotka ovat kylissä käytännössä sidottu koulukuljetuksiin. Kotisairaanhoitoa on mahdollista saada kerran viikossa, mutta kotipalvelun toimintasäde ulottuu käytännössä 10 kilometrin säteelle kunnan keskustasta. Kylien

13 12 vanhusväestölle on ilmoitettu, että kotipalvelua ei ole saatavilla ja, että heitä odottaa isot muutokset. Osallisuus tietoyhteiskuntaan on rajattu hitaiden, epäluotettavien ja pahimmillaan olemattomien tietoliikenneyhteyksien takia. Koululääkäri ei toteuta alakoululaisten tarkastuksia kyläkoululla hitaiden yhteyksien vuoksi: Lapset joudutaan kuljettamaan keskustaan. Erityisesti ikäihmiset ovat jääneet tietoyhteiskunnan ulkopuolelle, sillä heillä ei ole tietokoneita eikä heillä ole taitoja käyttää niitä, mikä vaikeuttaa käytännössä sosiaalietuuksien hakua, puhumattakaan palveluista tiedon hakua: Lomakkeiden hakeminen, täyttö ja palautus netin kautta ei ole mahdollista ellei ole tietokonetta, osaamista ja toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Kun hoidettavan tila kaipaa konsultaatiota toteutuu se pääosin paperikonsultaationa Kuhmon terveysasemaan. Yhteistyö on toiminut hyvin ja kyläterveydenhoitajan palvelut ovat saaneet kiitosta, kun puhelinliikennettä ja vastaanottoa on vapautettu. Terveydenhoitajan-kehittäjän ja hoidettavan hoitokontakti on luottamuksellinen ja asioista on vaitiolovelvollisuus, asioita viedään eteenpäin vain asukkaan suostumuksella. Seurantavihko toimii asiakastietojen rekisterinä ja tiedot on siirretty potilastietokantaan konsultointien yhteydessä niiden asiakkaiden osalta, jotka ovat tarvinneet jatko-hoitoa ja -toimenpiteitä. Hanke-kenttätyötä tekevä terveydenhuollon ammattilainen ei voi saada rajoitettua pääsyä ja kirjaamisoikeutta terveysaseman tietokantoihin, mutta tämä on toiminut lähinnä hidasteena. Toiminnan aikana on saatu hoidon piiriin ja seurantoihin kyläläisiä joiden diagnoosien seuranta on jäänyt hoitamatta: syynä mainitaan terveysaseman toiminta-aikojen rajoittuneisuus ja kulkuyhteyksien vaikeus. Palvelujen käyttäjien ikäjakauma on vaihdellut vastasyntyneistä seniori-ikäisiin, joiden kokonaisvaltaista palvelutarvetta ja hyvinvointia on voitu kartoittaa kotikäynnin yhteydessä. Lauantaisin järjestetyt vastaanottopäivät ovat palvelleet alueen työssäkäyvää väestöä. On todettu, että kyläterveydenhoitaja-malli mahdollistaa sektoreiden välistä yhteistyötä ja lisää paikallista aktiivisuutta. Keskeisintä on, että kaukana kunnan keskuksesta asuvat ihmiset ovat saaneet palvelua, jota julkinen sektori, lakisääteistä palvelujen järjestämisvastuusta huolimatta, ei ole pystynyt tarjoamaan heille. Nyt lyhyen (kymmenen kuukauden) osa-hankkeen aikana palvelua on saanut läheltä, kaikki asiat on voinut hoitaa kerralla, myös vuosi- ja kontrollikokeet, vastaanotolle on päässyt ilman ajanvarausta, hoitaja on tuttu ja tietää kenen kanssa asioi. Tunnettuus on lisännyt turvallisuuden tunnetta sekä omaa vastuullisuutta ja aktiivisuutta yhteisössä. Hankkeelle toivotaan jatkoa, mutta kauanko perusterveydenhuoltoa voidaan toteuttaa hankevaroin ja onko oikein, että sosiaali- ja terveyspalvelut joudutaan järjestämään hankevaroilla, julkisen sote-puolen ulkopuolelta?

14 13 Missä on hyvä kysymys maaseutujen palveluiden näkökulmasta Silva Tedre, erikoistutkija, YTT, dosentti Tartun esityksessäni muutamiin itsestäänselvyyksiin, joiden ohittaminen keskusteluissa pitää yllä luutuneita ajattelurakenteita ja estää maaseutujen kehittämistä. Pohdin seuraavia teemoja: Maaseututietoisuutta tutkimukseen ja politiikkaan Miltei meillä kaikilla on jotakin kytköksiä maaseutuun. Juuri siitä syystä on keskusteluissa tarpeen tarkentaa, mikä on se maaseutu, josta kulloinkin puhutaan, missä se sijaitsee (edes maaseutupolitiikan kolmijaon mukaisesti, vaikkei se kovin erotteleva olekaan). Pinta-ala- ja karttatietoisuutta sekä paikkasensitiivisyyttä tarvitaan. Maaseutujen moninaisuus (yhdessäkin kunnassa) ja erilaisuus on saatava nykyistä paremmin näkyväksi. Tämä on alueiden yhteisvertaisuuden kannalta oleellista. (Etenkin, jos ajatellaan, että erilaisista lähtökohdista seuraa positiivista diskriminointia.) Asuinpaikat eroavat sosiaalisesti, kulttuurisesti, infrastruktuuriltaan, sijainniltaan suhteessa taajamiin ja kasvukeskuksiin. Myös käytössä olevat (inhimilliset ja aineelliset) resurssit vaihtelevat. Maaseudut ovat heterogeenisia kuten asukkaatkin. Silti heillä on yhteisiä intressejä, esimerkiksi maaseudun elinkelpoisuus. Missä -kysymyksiä hyvinvointipalvelupolitiikkaan Missä palvelu sijaitsee: Omalla tieteenalallani, sosiaalipolitiikassa, on tarpeen kiinnittää huomio hyvinvointipalveluiden maantieteellisiin siirtymiin. Analysoidessaan hyvinvointipalveluiden järjestelmätason ( toimijat ) muutoksia on sosiaalipolitiikka unohtanut maantieteen. Ei ole kysytty minne palvelut ovat muuttaneet ja jatkoksi mitä siirtymät entistä etäämmälle tai ilman jääneille palvelun tarvitsijoille merkitsevät. Harvaan asutun maaseudun asukkaiden kannalta kuka tuottaa ja kuka maksaa rinnalla on aivan oleellinen kysymys missä palvelu sijaitsee ja miten sinne pääsee. Missä käyttämättömät hoivaresurssit ovat ja miten niille saadaan institutionaalinen aseman: Arkielämälähtöinen, lähelle maaseutujen ihmisten elämää menevä tutkimus on tehnyt näkyväksi politiikan ja hallinnon paradokseja (kuten kehittämistyökin.) Voidaan kysyä, mitä tapahtuisi, jos paikalliset (kunnanosa/ kylätaso) inhimilliset resurssit tunnistetaan, tunnustetaan ja otetaan (saadaan ottaa) käyttöön. Mitkä ovat esteitä ja miten esteet voidaan poistaa. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien hoivatyöllistäminen on edelleen hankalaa ja työn sisältöjä rajoitetaan tavoilla, jotka eivät palvelu avun tarvitsijaa.

Palveluaukkojen vaikutuksia maaseutualueilla syytä tarkkailla perusoikeus- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta

Palveluaukkojen vaikutuksia maaseutualueilla syytä tarkkailla perusoikeus- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta Husberg Antonia Palveluaukkojen vaikutuksia maaseutualueilla syytä tarkkailla perusoikeus- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta Kysymys siitä, vaarantavatko palvelujen keskittämisen seurauksena maaseudulla syntyneet

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Sujuvia arjen palveluita maaseudulle normijoustolla ja kumppanuudella

Sujuvia arjen palveluita maaseudulle normijoustolla ja kumppanuudella [Asiakirjatyyppi] Husberg Antonia [Pvm] Sujuvia arjen palveluita maaseudulle normijoustolla ja kumppanuudella Maaseudun palveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan normijoustoa. Lainsäädännön

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli European Public Sector Award Winner 2013 Hyvinvointia ja turvallisuutta kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kuntatasolle PIENKUNTASEMINAARI Kannus 24.4.2014

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kylät ja kolmas sektori

Kylät ja kolmas sektori Kylät ja kolmas sektori Huomisen palvelutuottajat? Kylien palvelutuulahdus seminaari Lappeenranta 24.1.2012 Ritva Pihlaja ritva.pihlaja@pp.inet.fi erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015 Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa Katja Laukkanen 9.2.2015 1 Mahdollistamalla yksityisen sektorin osallistuminen palvelujen tuottamiseen, luodaan edellytykset asiakaslähtöisyydelle ja

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Projektitutkija, YTM Niina Rantamäki Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KAMPA-hanke Maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa TEM: HoivaSuomifi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa 2432011 Tavoite Osana esiselvitystä analysoidaan verkkopalvelujen

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus

Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus - Mitä kuuluu? Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Katariina Huikko lakimies Uudistuksen tausta Vihreä kirja EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistamisesta,

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014

MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014 MAASEUTUTUTKIJATAPAAMISEN TYÖRYHMÄT JA ESITYKSET Pieksämäki 28. 29.8.2014 TYÖRYHMÄ 1: Hankkeilla lisää lähiruokaa? Kehitys- ja tutkimustyön tavoitteita, tuloksia ja kohdentamisen tarpeita Ossi Kotavaara,

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Kohti yhteistä valtiokonsernia

Kohti yhteistä valtiokonsernia Kohti yhteistä valtiokonsernia 18.11.2011 Seppo Määttä KTT, HTM 040-741 8520 1 Valtion konsernistrategia Mitä tulee saada aikaan Valtion konserniohjaus Miten aikaansaannosten toteutumista johdetaan 2 Mitä

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot