Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013"

Transkriptio

1 Husberg Antonia AINEISTO Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo B klo :00 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14,00530 Helsinki PL 200, Helsinki Puh Finlands Kommunförbund Andra linjen 14,00530 Helsingfors PB 200, Helsingfors Tfn

2 1 Tilaisuus on osa maaseudun palveluohjelman esiselvitystä. Se on samalla jatkoa marraskuussa 2011 järjestetylle SGEI-politiikkadialogille ja joulukuussa 2011 pidetylle maaseudun palvelut -foorumille. Tilaisuudessa julkistetaan MTT Taloustutkimuksen ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tuore raportti Maaseudun palvelut valinkauhassa - markkinoiden toimivuus ja SGEI. Tutkimukseen osallistuneet tutkijat toimivat työryhmien alustajina ja fasilitaattoreina. Raportti on haettavissa osoitteesta: Maaseudun palvelut politiikkadialogin materiaali julkistetaan Maaseudun palveluohjelman esiselvityshankkeen kotisivuilla tilaisuuden jälkeen Sisällys 1. Taustapaperi - Maaseudun palvelut perusoikeusnäkökulmasta Maaseudun palvelut politiikkadialogin ohjelma Työryhmäjako - osallistujalista Työryhmä 1 - Palvelujen perusoikeusnäkökulma - Missä sijaitsee arjen välttämättömät palvelut maaseudulla? Missä on hyvä kysymys maaseutujen palveluiden näkökulmasta SGEI palvelujen perustelut ja tarve kansalaisnäkökulmasta Kysymyksiä Työryhmä 2 - Lainsäädännölliset muutostarpeet - Mitä tapahtuu EU-tasolla ja paikallisella tasolla? Services of General Economic Interest in the European Union Definitions, Terminology and Sub-regional Perspectives Maaseudun kekseliäät palvelupaketit Kysymyksiä Työryhmä 3 - Ratkaisujen mallit - Miten haasteisiin voidaan vastata käytännön toiminnassa? Yhteisötalouden organisaatiot ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (SGEI) maaseudulla - Yhteenveto ja johtopäätöksiä Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Kysymyksiä Henkilöesittely Taustapaperin lähdeluettelo... 35

3 2 1. Taustapaperi - Maaseudun palvelut perusoikeusnäkökulmasta Antonia Husberg, hankevetäjä, Maaseudun palveluohjelman esiselvitys -hanke Vaarantavatko maaseudulle syntyvät palveluaukot suomalaisten perusoikeudet ja yhdenvertaisuuden? Tämä kysymys kaipaa huomiota maamme arvojohtajilta kun kuntauudistuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta sekä muista hallituksen kärkihankkeista ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä päätetään. Huomiota kaivataan myös ministeriöiden viranhaltijoilta, jotka valmistelevat hankkeita ja lakia, sekä heiltä, jotka ovat vastuussa hankkeiden täytäntöönpanosta ja lakien soveltamisesta arjessa. Palvelujen standardisointi ei ole synnyttänyt yhdenvertaisia palveluja Käynnissä olevat rakenneuudistukset ja palvelujen standardisointi eivät välttämättä synnytä yhdenvertaisia ja asiakaslähtöisiä palveluja koko maahan. Pikemminkin voi tapahtua päinvastoin. Matthies, Kattilakoski ja Rantamäki (2011, 78) toteavat, että lopputulos voi olla järjestelmälähtöinen näkökulma, joka tuottaa rakenteellista syrjintää (Matthies ym. 2011, 78): llman kattavia ja toimivia datayhteyksiä, ilman laitteita ja ilman sitä osaamista, mitä nykykansalaiselta vaaditaan sähköisten palvelujen käyttämiselle, on palvelut käytännössä saavuttamattomissa, eikä ihminen pääse osalliseksi sähköistä demokratiaa. Vastaavanlaisia havaintoja on tehty myös muissa tutkimuksissa (katso mm. Korpinen 2010, 279, Pihlaja 2010, 43, 58, Tedre ja Pulkkinen 2010, 13, Virkki ym. 2011, 125, 128, Hämeenaho 2012, 33 34, 39, Tedre ja Pulkkinen 2012, 71). Hallitusohjelmassa todetaan, että kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti sekä laadukkaalla ja kustannusvaikuttavalla tavalla (Hallitus 2011, 50). Lisäksi todetaan, että hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa (emt. 75). Nämä ovat tärkeitä tavoitteita, sillä tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että palvelujärjestelmä monimutkaistuu ja lähipalvelujen saatavuus heikentyy erityisesti pienissä kunnissa, maantieteellisesti laajojen kuntien reuna-alueilla ja syrjäseudulla, mikä vaikuttaa arjen sujuvuuteen etenkin maaseudulla (mm. Eronen ym. 2010, Kaskisaari ym. 2010, Leinonen 2010 ja 2012, 21 22, Virkki ym. 2011, Hämeenaho 2012, Wuori 2013). Kehitys on jatkunut Paras-hankkeen tavoitteista ja käynnissä olevista rakenneuudistuksista huolimatta. Heikossa asemassa olevien ja maaseudulla asuvien arki vaikeutuu On arvioitu, että yli suomalaista asuu kaukana palveluista (Keränen 2003). Autolla liikkuvat maaseudun asukkaat hakevat palvelunsa yhä kauempaa. Työ- ja asiointimatkat pitenevät. Kuten Lehtola (2008, 28) toteaa, liikkumisen tasa-arvolla ei tarkoiteta hyötyjen tai haittojen tasajakoa, vaan lähinnä tietyn perustason takaamista kaikille ihmisryhmille ja kaikilla alueilla. Ongelmallisia ovat ne tilanteet, jolloin maaseudun asukkaalla ei ole omaa autoa, julkiset liikennepalvelut ovat olemattomat, matkapuhelinja dataverkot toimivat heikosti, palveluja tarvitseva ei löydä palveluja koskevaa tietoa, lähimmät fyysiset palvelupisteet ovat lakkautettu ja kotiin tuotavia palveluja karsitaan (mm. Kaskisaari ym. 2010, 35, 44, Tedre ja Pulkkinen 2011, 301, Virkki ym. 2011, 37, 80, Juntunen 2012, 8-9).

4 3 Syrjässä asuva ihminen voi jäädä eristyksiin jos omatoiminen liikkuminen ei ole mahdollista, (Tedre ja Pulkkinen 2011, 301). Harinen (2012, 173) toteaa, että sopivien kulkumahdollisuuksien olemassaolosta tulee näin välttämätön ehto sille, että reuna-alueiden asukkaat voivat päästä osallisiksi yhteiskunnassa. Kun julkinen apu on liian kaukana tai liian vaikeasti saavutettavissa, mitä tapahtuu, jos paikallisen yhteisön turvaverkko ei sekään ylety kaukana ja yksin asuvaan apua tarvitsevaan kansalaiseen? Kuka turvaa hänen perusoikeutensa välttämättömään huolenpitoon? Palveluaukot ovat tiedossa Vanhuspalveluja harvaan asutulla maaseudulla tutkineet Tedre ja Pulkkinen toteavat, että harvaan asuttujen seutujen vanhukset joutuvat valitsemaan kahden perustuslaillisen oikeutensa välillä: he luopuvat joko oikeudestaan tarpeenmukaisiin sosiaalipalveluihin tai vaihtoehtoisesti oikeudestaan valita asuinpaikkansa (Tedre ja Pulkkinen 2010, 13, vrt. Pihlaja 2010, 35, 42 43, 58). Syrjäseudulla asuvat vanhukset saavat taajamien lähistöllä asuvia huonommin palveluja (Virkki ym. 2011, 74 75). Pitkät matkat kuntatason palvelukeskittymiin ovat palveluasioinnin haasteena kaikkialla Suomessa, varsinkin ikääntyneiden maaseudun asukkaiden kohdalla (Rehunen ja Vesala 2012, 61). Ikääntyvässä Suomessa, jossa kansallinen linjaus on turvata ikäihmisten itsemääräämisoikeus ja lisätä vanhusten kotona asumista tukevia palveluja (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, Hallitusohjelma 2011, 60) sekä ehkäistä syrjäytymistä (emt. 2011, 55), on tilanne maaseudulla erittäin ongelmallinen. Jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus päivähoitoon (Laki lasten päivähoidosta 36/1973, 2. :n 1. mom.). Lasten päivähoidon kuin myös perusopetuksen, osalta on syytä kysyä, kuinka pitkä päivähoito-/ tai koulumatka on kohtuullinen lasten toiminnan, leikin ja kehityksen kannalta (katso Korpinen 2010a, 18, Korpinen 2010b, 266, Peltonen 2010a, , Peltonen 2010b, 227, Hämeenaho 2012, 39). Tutkimustietoa pidentyvien päivähoito- ja koulumatkojen vaikutuksesta maaseudulla asuvien lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen ei ole saatavilla. Miten kuntien rajaseuduilla asuvien lasten oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu, kun etäisyydet päivähoitoon koituvat käytännössä liian pitkiksi, ja lapset joudutaan tästä syystä hoitamaan kotona (katso Hämeenaho 2012, 32 33, 36, 38 39), eikä perheiden kotipalvelua tai kotihoidon apua ole saatavilla? Miten tässä tulisi tulkita perustuslakia (Perustuslaki 731/1999, 19. :n 3. mom.)? Kun palvelujärjestelmiä uudistetaan, on huomioitava paikallisia olosuhteita ja tarpeita. Laitinen ja Oinas (2012, 39 40) huomauttavat, että harvaan asutun maaseudun kylillä asuvien huoli omasta selviytymisestä kotona on vahvemmin yhteydessä infrastruktuuriin ja ympäristöön liittyviin huolenaiheisiin kuin taloudellisiin tai sosiaalisiin tekijöihin. He toteavat myös, että huoli omasta terveydentilasta nivoutuu huoleen palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Jos terveyserot eri sosioekonomisten ryhmien välillä kärjistyvät harvaan asutulla alueilla, kysymys palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta laajenee hyvinvointi- ja turvallisuuskysymyksestä myös terveydelliseksi kysymykseksi (Laitinen ja Oinas 2012, 40, vrt. Karvonen ym. 2010, 224). Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta tilanne on huolestuttava ja kaipaa selvitystä. Tutkimusten ja selvitysten mukaan palveluaukkoja (katso Pihlaja 2010, Hämeenaho 2012,) esiintyy maaseudulla erityisesti vanhuspalveluissa, lasten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa, lapsiperheille suunnatuissa tukipalveluissa, syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden palveluissa sekä tienpidossa, liikennepalveluissa ja toimivissa tietoliikenneyhteyksissä (mm. Tedre ja Pulkkinen 2010, 2011 ja 2012, Ket-

5 4 tunen 2011 ja 2013, Virkki ym. 2011, Matthies ym. 2011, Juntunen 2012, Hämeenaho 2012, Oinas 2012, Rehunen ym. 2012). Lähipalvelun epäselvä määritelmä on osa koko ongelmaa. Leinonen (2012, 17) toteaa, että lähipalvelu tulisikin määritellä tarkemmin palvelua käyttävän asiakasryhmän, maantieteellisen alueen ja palvelutyypin mukaan (vrt. Zitting ja Ilmarinen 2010, 53, Pihlaja 2010, 99). Arvokeskustelussa vastakkain kaksi diskurssia Huoli maaseudun palveluista ja vaikeasti ratkaistavista ongelmista nousee esille myös tässä esiselvityshankkeessa toteutetuissa kuntajohtajien haastatteluissa. Haastateltavien näkökulmasta ongelmat liittyvät etenkin keskittämisen politiikkaan ja lähipalvelun epäselvään määritelmään (vrt. Valtiovarainministeriö VM ym. 2009, 81, katso edellinen luku), palvelujen järjestämistä koskevaan valtionohjaukseen (vrt. emt. 2009, 84, Suomen Kuntaliitto , VM 2011, 15, VM 2013, 106), tiukkenevaan taloudelliseen tilanteeseen (vrt. VM ym. 2009, 86, Pihlaja 2010, 34), välimatkoihin ja perusinfrastruktuurin puutteisiin (vrt. VM ym. 2009, 84, Tedre ja Pulkkinen 2010, 5) sekä hyvien mallien ja käytäntöjen levittäminen (vrt. VM ym. 2009, 84). Haastateltavat toivovat kuntalaisilta myös lisää vastuuta itsestään ja omaisistaan (Husberg 2013, vrt. Pihlaja 2010, 48, YLE ). Yllä mainituissa haastatteluissa nousee hyvin esille käynnissä olevan arvokeskustelun kaksi 1 vastakkaista diskurssia: Oikeudet palveluihin asuinpaikasta riippumatta ja vapaus valita asuinpaikka. Yksi haastateltavista toteaa, että lainsäädäntö vaikeuttaa kunnan toimintamahdollisuuksia järjestää tärkeitä palveluja joustavasti syrjäkylille (Husberg 2013, 10 11). Toinen huomauttaa, että harvaanasutulle alueelle muuttanut on omalla valinnallaan hyväksynyt, että palveluja on haettava kauempaa (emt. 7). Maaseudun ja erityisesti harvaan asutun maaseudun asukkaiden vastuu sekä itsestään että läheisistään on huomattava, johtuen palvelujen heikosta saavutettavuudesta (Pihlaja 2010, Laitinen ja Oinas 2012, 46 48, 51, Tedre ja Pulkkinen 2012, 75, Moilanen 2013, 163). Kuinka paljon vastuuta julkinen valta voi siirtää vapaaehtoisille ja kolmannelle sektorille? Pihlaja (2010, 48) toteaa, ettei sitoutumista, säännöllisyyttä ja pitkäjänteisyyttä vaativaa palvelutuotantoa voida edellyttää hoidettavaksi järjestöissä vapaaehtoisvoimin, ilman korvausta. Kun palvelurakenteita uudistetaan kysymykseen kuka palvelut järjestää ja miten ne rahoitetaan, on pystyttävä vastaamaan (katso emt.). Vaikka maaseudun asukkaat ovat kyselyjen mukaan melko tyytyväisiä palveluihin (Kilpeläinen ja Pohjola 2007, 86, VM 2010, Pekola-Sjöblom 2011, 117, vrt. Kaskisaari ym ja Virkki ym. 2011), on ajatus siitä, että maaseudun asukkaat ovat omalla vapaalla asuinpaikan valinnallaan hyväksyneet palvelujen puutteellisuuden ongelmallinen. Jos kyse on vain asuinpaikan valinnanvapaudesta ja vastaus palveluaukkojen esittämisiin on, että vaihtoehto on muutto kuntakeskuksien palvelujen äärelle (vrt. Pihlaja 2010, 34, ), on Suomi menettämässä kokonaisuudessaan merkittävän voimavaran: Elinvoimaisen maaseudun. 1 Vrt. Köppä ja Pihlaja 2013, 132: Esiin nousee kahden erilaisen yhteiskuntapoliittisen näkemyksen taistelu hegemoniasta niin Euroopassa kuin meillä Suomessakin. (1) Kilpailun edistämistä painottava politiikka kiinnittää huomiota ensi sijassa palvelun järjestäjään ja tuottajiin, siihen, että julkisen vallan on kohdeltava tuottajia avoimesti, syrjimättömästi ja tasapuolisesti. (2) Perusoikeuksia, palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta peräänkuuluttavassa politiikassa kärkeen nostetaan palveluja ja apua tarvitsevan kansalaisen hyvinvointi. On perusteltua kysyä, voidaanko näkökulmaerojen välille löytää tasapainoa pelkästään markkinataloudellisin argumentein.

6 5 Maaseudun elinvoima ei toteudu itsestään vaan sen voimavarat piilevät elinvoiman moottorissa: Asukkaissa (katso Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma , 16, 48, vrt. Baldauf 2010, 26). Palveluiden kilpailuttaminen ei aina onnistu Tuoreessa tutkimuksessa (Vihinen ja Moilanen 2013) on selvitetty, mitkä ovat ne yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät, joiden avulla yhteiskunnallisesti tärkeiden yleishyödyllisten palvelujen saatavuus suomalaisella maaseudulla voidaan perustella. EU-jäsenmaana Suomea velvoittavat kilpailupolitiikan säädökset, joiden mukaan kilpailua ei saa häiritä julkisella tuella. Taustalla on oletus markkinoiden toimivuudesta, vaikka todellisuudessa markkinat eivät aina toimi kunnolla. Palvelu voi olla luonteeltaan sellaista, että sille ei synny markkinoita tai toisaalta harva asutus ja pitkät etäisyydet eivät mahdollista kilpailun syntymistä (Kaipainen 2011, Ojala ja Siipponen 2008). Tilanteessa, jossa palvelun hankkiminen toimivilta markkinoilta hankintamenettelyä käyttäen ei onnistu, palvelu voidaan määritellä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi, eli SGEI-palveluksi. Eri maiden erilaiset olosuhteet luovat kehyksen, jonka sisällä SGEI-palvelut määritellään paikallisten viranomaisten toimesta. Mitä nämä palvelut käytännössä ovat, riippuu ajasta ja alueesta. SGEI-palveluissa on aina kyse yhteiskunnallisesti tärkeistä palveluista ja yhteiskunnallisesti tärkeälle palvelulle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää: Kyse on arvovalinnoista. Mitkä palvelut ovat niin tärkeitä että ne pitäisi määritellä SGEI-palveluiksi? Hyviä palveluratkaisuja löydettävissä paikalliselta tasolta Tarve uusista tavoista järjestää ja toteuttaa palveluja maaseudulla nähdään selkeästi. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän ensimmäisessä selvitysosassa todetaan, että palvelujen järjestäminen tuleekin edellyttämään uudenlaisia ratkaisumalleja ja -rakenteita kuntarakenteen vahvistamisen ohella pitkien etäisyyksien ja harvaan asutuilla alueilla (Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä 2012, 163). Maaseudun olosuhteisiin sopivia kokonaisvaltaisia palveluratkaisuja ja hyviä käytäntöjä on löydettävissä laajasti paikallisella ja alueellisella tasolla (mm. Pihlaja 2010, Matthies, Kattilakoski, Rantamäki 2011b, Kattilakoski, Kilpeläinen, Peltomäki 2012). Maaseudulla toimivien kolmannen sektorin toimijoiden toimintamahdollisuudet paikata julkisen sektorin palveluaukkoja rajoittaa muun muassa se, että määritys siitä, miten erotetaan elinkeinotoiminta ja yleishyödyllinen toiminta sekä taloudellinen/ei-taloudellinen toiminta toisistaan, puuttuu (Pihlaja 2010, 98). Muita pullonkauloja, jotka liittyvät edellä mainittuun ovat tiukka kilpailulainsäädäntö ja kolmannen sektorin rahoituksen epävarmuus. Näihin pullonkauloihin on maamme arvojohtajien- kansanedustajien - pystyttävä puuttumaan. On huomioitava, että SGEI-palvelut ovat määritelmällisesti aina taloudellista toimintaa. Hankintalainsäädäntö ja SGEI ovat monimutkaisia tapoja hoitaa asioita. Mitkä palvelut ovat sellaisia, että ne voisi määritellä eitaloudelliseksi toiminnaksi? Entä mikä on kolmannen sektorin toimijoiden ja yhteisötalouden yritysten rooli yhteiskunnallisesti tärkeiden palveluiden tuottamisessa?

7 6 Ratkaisuja maaseudun palvelujen järjestämisen haasteisiin on löydettävissä maaseudun asukkaiden osallistamisessa arjen välttämättömien palvelujen suunnitteluun, järjestämiseen ja toteuttamiseen. Asukkaiden osallistaminen voi vähentää totuttujen palvelujen tarjontaa ja samalla mahdollistaa uusien poikkihallinnollisten ja sektorirajat ylittävien palvelukokonaisuuksien löytämisen ja synnyn (Miettinen, Myllymaa, Jäppinen 2010, 51). Miten kansalaisten osallistaminen maaseudun palvelujen kehittämiseen mahdollistetaan käytännössä? Matthies (2013, 64) toteaa, että haasteena on kansalaisosallistumisen ja sosiaali- ja terveyspalveluja järjestävien organisaatioiden välisen suhteen kehittäminen. Yhteistoimintaa tukevia ja ylläpitäviä laatutekijöitä ovat KAMPA -hankkeen mallin mukaan muun muassa avoin kahden suuntainen tiedonkulku, säännölliset kyläkierrokset, avoimet kohtaamispaikat, yhteistyöntekijä ja sopimukset tiettyjen toimintojen ja palvelujen tuottamisesta paikallistasolla (katso kaikki Matthies 2013, 64). Yhteistoiminnan kehittämisen tarve ei rajaudu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Eri kansalaislähtöisiä toimintamalleja on kehitetty esimerkiksi KAMPA -hankkeessa (katso Matthies ja Rantamäki 2013) ja käyttäjälähtöisten, sekä yksityisten että julkisten, palvelukokonaisuuksien suunnittelussa palvelumuotoilu on ajankohtainen työkalu (katso Miettinen 2011). Kun palveluja organisoidaan uudelleen, on tärkeä turvata pitkien etäisyyksien takana asuvien, kaiken ikäisten kansalaisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelukokonaisuuksien sisältöön. Poikkihallinnollista ja sektorirajat ylittävän yhteistyön tehostamiselle on tarvetta. Ytimessä on kysymys siitä miten saadaan maaseudun arjen välttämättömät palvelutarpeet ja olemassa olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin resurssit yhteen sovitettua siten, että luodaan kaikille sujuva arki. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi ei välttämättä tarvita keksiä loputtomasti uusia keinoja ja malleja. Tärkeää on, että olemassa olevat resurssit kartoitetaan ja niiden johtamista selkeytetään yhteisten tavoitteiden pohjalta (esim. Palmgren 2011). Taustapaperin lähdeluettelo löytyy aineiston sivulta 35.

8 7 2. Maaseudun palvelut politiikkadialogin ohjelma Klo 13:00 tila B3.8. Tilaisuuden avaus Uutta näkökulmaa maaseudun palveluihin Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Ritva Pihlaja, erikoisasiantuntija ja tutkija, Kansalaistoimintateemaryhmä Ritva toimi SGEI-tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana Sanoista tekoihin - konkretiaa maaseudun palveluohjelmalla Antonia Husberg, hankevetäjä Maaseudun palveluohjelman esiselvityshanke 14:00 Siirtyminen työryhmiin Huom. Tarkista oma työryhmäsi sivulta 5. Tarjoilua työryhmien aikana

9 8 Työryhmä 1. Tila B 3.2 Palvelujen perusoikeusnäkökulma Missä sijaitsevat arjen välttämättömät palvelut maaseudulla? Alustavat puheenvuorot Puheenjohtaja: Kansanedustaja Rakel Hiltunen Fasilitaattori: Marika Kettunen Sihteeri: Katja Ilmarinen/Tarja Lukkari Missä on hyvä kysymys Silva Tedre, erikoistutkija, YTT, dosentti SGEI palvelujen perustelut ja tarve kansalaisnäkökulmasta Marika Kettunen, MMM Työryhmä 2. Tila B 3.8. Lainsäädännölliset muutostarpeet Mitä tapahtuu EU-tasolla ja paikallisella tasolla? Puheenjohtaja: Kansanedustaja Mats Nylund Fasilitaattori: Hanna Moilanen Sihteeri: Laura Kitti Services of General Economic Interest in the European Union Definitions, Terminology and Subregional Perspectives Michael Kull, VTT, MTT Taloustutkimus, katsaus EUtason tilanteesta Maaseudun kekseliäät palvelupaketit Hanna Moilanen, YTM Työryhmä 3. Tila B 3.4. Ratkaisujen mallit Miten haasteisiin voidaan vastata käytännön toiminnassa? Puheenjohtaja: Kansanedustaja Jari Leppä Fasilitaattori: Eliisa Troberg Sihteeri: Heli Talvitie/Heli Siirilä Yhteisötalouden organisaatiot ja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (SGEI) maaseudulla Eliisa Troberg, vanhempi tutkija, KTT (HY/Ruralia) Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Marko Palmgren, projektipäällikkö Arjen turvaa kunnissa -hanke, Lapin aluehallintovirasto

10 9 15:30 Siirtyminen takaisin tilaan B 3.8. Ryhmätyön purku - Työryhmien puheenjohtajat Päätössanat - Jatkosuunnitelmat Christell Åström, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 16:00 Politiikkadialogi päättyy tältä osin. Kiitos osallistumisesta, turvallista kotimatkaa! Tack för deltagandet, trygg hemfärd!

11 10 3. Työryhmäjako - osallistujalista Työryhmä 1. Työryhmä 2. Työryhmä 3. Tila B 3.2. B 3.8. B 3.4. Eeva Kyllönen, Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry, Wiexi Vie -hanke Eeva Kuuskoski, Soste r.y. Anja Saksola, Suomen Nuorisoseurat Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL Erja Huotari, terveydenhoitajakehittäjä, Wiexi-Vie -hanke Anu Saarinen, Kehittämiskeskus Oy Häme/Kansallinen Hyvinvointiverkosto Kia Vertio, Sisäasiainministeriö Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa PTY ry. Jari Leppä, Eduskunta, työryhmän puheenjohtaja Niina Rantamäki, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, KAMPA-hanke Kaarina Daavittila, Pudasjärven kaupunki (etäyhteys) Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö Outi Myllymaa, Kansallinen Hyvinvointiverkosto, Kehittämiskeskus OY Häme Marianne Selkäinaho, Maa- ja metsätalousministeriö Laura Jänis, Työ- ja elinkeinoministeriö Patrik Gayer, Puolustusministeriö Mats Nylund, Eduskunta, työryhmän puheenjohtaja Patrik Lindfors, Suomen 4H-liitto Rakel Hiltunen, Eduskunta, työryhmän puheenjohtaja Reena Laukkanen-Abbey, Suomen Nuorisoseurat ry Pentti Kaulamo, Kauppias, K-kauppiasliitto ry Ritva Hakkarainen, Työ- ja elinkeinoministeriö Seppo Hassinen, Suomen 4Hliitto Saara Perälä, KAMPA-hanke, Järvi-Pohjanmaan perusturva Ulf Grindgärds, CittaSlow Kristiinankaupunki Tommi Eskonen, Kuntaliitto Eero Ylinentalo, Kuntaliitto Markus Seppelin, Sosiaali- ja terveysministeriö Tuomo Eronen, Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Sinikka Kauranen, Hämeen ELYkeskus Marketta Luutonen, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito Tapani Köppä Ulla Karvo, Kuntaliitto Silva Tedre Michael Kull Eliisa Troberg Marika Kettunen Hanna Moilanen Marko Palmgren Katja Ilmarinen/Tarja Lukkari Laura Kitti/Antonia Husberg Heli Talvitie/Heli Siirilä

12 11 4. Työryhmä 1 - Palvelujen perusoikeusnäkökulma - Missä sijaitsee arjen välttämättömät palvelut maaseudulla? Tila B 3.2. Tutkimukset osoittavat, että palvelujärjestelmä monimutkaistuu ja lähipalvelujen saatavuus heikentyy maaseudulla ja suurten kuntien reuna-alueilla, mikä vaikuttaa maaseudun asukkaiden arjen sujuvuuteen. Kehitys on jatkunut Paras-hankkeen tavoitteista ja käynnissä olevista rakenneuudistuksista huolimatta. Palvelujen standardisointi ei välttämättä synnytä yhdenvertaisia ja asiakaslähtöisiä palveluja koko maahan. Pikemminkin voi tapahtua päinvastoin. Eri tutkimukset osoittavat, että lopputulos voi tuottaa rakenteellista syrjintää, jos näkökulma on yksinomaan järjestelmän. Palvelujen karsimisen syöksykierre näyttää tutkimusten perustella olevan pisteessä jossa kansalaisten perusoikeudet ja yhdenvertaisuus eivät enää toteudu maaseudulla. Maaseudulle on syntynyt palveluaukkoja muun muassa seuraavissa palveluissa: vanhuspalveluissa, lasten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa, lapsiperheille suunnatuissa tukipalveluissa, syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden palveluissa sekä tienpidossa, liikennepalveluissa ja toimivissa tietoliikenneyhteyksissä. Lähipalvelun epäselvä määritelmä on osa ongelman kokonaisuutta. Lähipalvelun saatavuus tulisi määritellä tarkemmin asiakasryhmän, maantieteellisen alueen ja palvelutyypin mukaan. Tärkeimmiksi katsotut palvelut, joiden saatavuus on turvattava tarvittaessa julkisen palvelun velvoitteella, ovat tiedossa. Päiväpolitiikan agendalle on nostettava kysymys siitä miten ja mistä nämä palvelut tulee olla saatavissa, ja miten niiden saavutettavuus turvataan käytännössä. Case-esimerkki löytyy luoteisesta Kuhmosta, jossa Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry. hallinnoi EU:n maaseuturahaston rahoittamaa laajaa, seitsemän kylän alueetta ja noin 450 asukasta koskevaa kehittämishanketta. Yksi yhdeksästä osahankkeesta on nimeltään Sujuva arki ja hankkeen keskeinen osa-aikainen työntekijä on terveydenhoitaja-kehittäjä, joka tuottaa väestövastuu-mallin pohjautuvaa liikkuvia terveydenhuoltopalveluja (terveydenhoitajan vastaanottoa, kotikäyntejä, terveysneuvontaa ym.) lähellä asukkaita, pyynnöstä heidän kotonaan. Palvelut on nivottu asukkaiden arjen toimintojen lomaan. Lähellä tuotetut, matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä alueella, josta on yli 60 kilometriä kunnan keskustaan ja 100 kilometriä maakuntakeskukseen ja, jonne julkiset palvelut eivät kanna. Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa alueella, jonne suuntautuu myös nuoria paluumuuttajaperheitä. Käytännön moottoreina ovat asukkaiden tarpeet ja julkisten palvelujen puute: julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole saatavilla eivätkä saavutettavissa ja esteeksi on ilmoitettu rajalliset henkilö- ja aikaresurssit. Terveysaseman toiminnan ulkoistamisen myötä henkilöstön määrää on supistettu, ennaltaehkäisevää toimintaa on minimoitu, tiettyyn aikaväliin sidottu asiointimahdollisuus ei ole koordinoitu kulkumahdollisuuksiin, jotka ovat kylissä käytännössä sidottu koulukuljetuksiin. Kotisairaanhoitoa on mahdollista saada kerran viikossa, mutta kotipalvelun toimintasäde ulottuu käytännössä 10 kilometrin säteelle kunnan keskustasta. Kylien

13 12 vanhusväestölle on ilmoitettu, että kotipalvelua ei ole saatavilla ja, että heitä odottaa isot muutokset. Osallisuus tietoyhteiskuntaan on rajattu hitaiden, epäluotettavien ja pahimmillaan olemattomien tietoliikenneyhteyksien takia. Koululääkäri ei toteuta alakoululaisten tarkastuksia kyläkoululla hitaiden yhteyksien vuoksi: Lapset joudutaan kuljettamaan keskustaan. Erityisesti ikäihmiset ovat jääneet tietoyhteiskunnan ulkopuolelle, sillä heillä ei ole tietokoneita eikä heillä ole taitoja käyttää niitä, mikä vaikeuttaa käytännössä sosiaalietuuksien hakua, puhumattakaan palveluista tiedon hakua: Lomakkeiden hakeminen, täyttö ja palautus netin kautta ei ole mahdollista ellei ole tietokonetta, osaamista ja toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Kun hoidettavan tila kaipaa konsultaatiota toteutuu se pääosin paperikonsultaationa Kuhmon terveysasemaan. Yhteistyö on toiminut hyvin ja kyläterveydenhoitajan palvelut ovat saaneet kiitosta, kun puhelinliikennettä ja vastaanottoa on vapautettu. Terveydenhoitajan-kehittäjän ja hoidettavan hoitokontakti on luottamuksellinen ja asioista on vaitiolovelvollisuus, asioita viedään eteenpäin vain asukkaan suostumuksella. Seurantavihko toimii asiakastietojen rekisterinä ja tiedot on siirretty potilastietokantaan konsultointien yhteydessä niiden asiakkaiden osalta, jotka ovat tarvinneet jatko-hoitoa ja -toimenpiteitä. Hanke-kenttätyötä tekevä terveydenhuollon ammattilainen ei voi saada rajoitettua pääsyä ja kirjaamisoikeutta terveysaseman tietokantoihin, mutta tämä on toiminut lähinnä hidasteena. Toiminnan aikana on saatu hoidon piiriin ja seurantoihin kyläläisiä joiden diagnoosien seuranta on jäänyt hoitamatta: syynä mainitaan terveysaseman toiminta-aikojen rajoittuneisuus ja kulkuyhteyksien vaikeus. Palvelujen käyttäjien ikäjakauma on vaihdellut vastasyntyneistä seniori-ikäisiin, joiden kokonaisvaltaista palvelutarvetta ja hyvinvointia on voitu kartoittaa kotikäynnin yhteydessä. Lauantaisin järjestetyt vastaanottopäivät ovat palvelleet alueen työssäkäyvää väestöä. On todettu, että kyläterveydenhoitaja-malli mahdollistaa sektoreiden välistä yhteistyötä ja lisää paikallista aktiivisuutta. Keskeisintä on, että kaukana kunnan keskuksesta asuvat ihmiset ovat saaneet palvelua, jota julkinen sektori, lakisääteistä palvelujen järjestämisvastuusta huolimatta, ei ole pystynyt tarjoamaan heille. Nyt lyhyen (kymmenen kuukauden) osa-hankkeen aikana palvelua on saanut läheltä, kaikki asiat on voinut hoitaa kerralla, myös vuosi- ja kontrollikokeet, vastaanotolle on päässyt ilman ajanvarausta, hoitaja on tuttu ja tietää kenen kanssa asioi. Tunnettuus on lisännyt turvallisuuden tunnetta sekä omaa vastuullisuutta ja aktiivisuutta yhteisössä. Hankkeelle toivotaan jatkoa, mutta kauanko perusterveydenhuoltoa voidaan toteuttaa hankevaroin ja onko oikein, että sosiaali- ja terveyspalvelut joudutaan järjestämään hankevaroilla, julkisen sote-puolen ulkopuolelta?

14 13 Missä on hyvä kysymys maaseutujen palveluiden näkökulmasta Silva Tedre, erikoistutkija, YTT, dosentti Tartun esityksessäni muutamiin itsestäänselvyyksiin, joiden ohittaminen keskusteluissa pitää yllä luutuneita ajattelurakenteita ja estää maaseutujen kehittämistä. Pohdin seuraavia teemoja: Maaseututietoisuutta tutkimukseen ja politiikkaan Miltei meillä kaikilla on jotakin kytköksiä maaseutuun. Juuri siitä syystä on keskusteluissa tarpeen tarkentaa, mikä on se maaseutu, josta kulloinkin puhutaan, missä se sijaitsee (edes maaseutupolitiikan kolmijaon mukaisesti, vaikkei se kovin erotteleva olekaan). Pinta-ala- ja karttatietoisuutta sekä paikkasensitiivisyyttä tarvitaan. Maaseutujen moninaisuus (yhdessäkin kunnassa) ja erilaisuus on saatava nykyistä paremmin näkyväksi. Tämä on alueiden yhteisvertaisuuden kannalta oleellista. (Etenkin, jos ajatellaan, että erilaisista lähtökohdista seuraa positiivista diskriminointia.) Asuinpaikat eroavat sosiaalisesti, kulttuurisesti, infrastruktuuriltaan, sijainniltaan suhteessa taajamiin ja kasvukeskuksiin. Myös käytössä olevat (inhimilliset ja aineelliset) resurssit vaihtelevat. Maaseudut ovat heterogeenisia kuten asukkaatkin. Silti heillä on yhteisiä intressejä, esimerkiksi maaseudun elinkelpoisuus. Missä -kysymyksiä hyvinvointipalvelupolitiikkaan Missä palvelu sijaitsee: Omalla tieteenalallani, sosiaalipolitiikassa, on tarpeen kiinnittää huomio hyvinvointipalveluiden maantieteellisiin siirtymiin. Analysoidessaan hyvinvointipalveluiden järjestelmätason ( toimijat ) muutoksia on sosiaalipolitiikka unohtanut maantieteen. Ei ole kysytty minne palvelut ovat muuttaneet ja jatkoksi mitä siirtymät entistä etäämmälle tai ilman jääneille palvelun tarvitsijoille merkitsevät. Harvaan asutun maaseudun asukkaiden kannalta kuka tuottaa ja kuka maksaa rinnalla on aivan oleellinen kysymys missä palvelu sijaitsee ja miten sinne pääsee. Missä käyttämättömät hoivaresurssit ovat ja miten niille saadaan institutionaalinen aseman: Arkielämälähtöinen, lähelle maaseutujen ihmisten elämää menevä tutkimus on tehnyt näkyväksi politiikan ja hallinnon paradokseja (kuten kehittämistyökin.) Voidaan kysyä, mitä tapahtuisi, jos paikalliset (kunnanosa/ kylätaso) inhimilliset resurssit tunnistetaan, tunnustetaan ja otetaan (saadaan ottaa) käyttöön. Mitkä ovat esteitä ja miten esteet voidaan poistaa. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien hoivatyöllistäminen on edelleen hankalaa ja työn sisältöjä rajoitetaan tavoilla, jotka eivät palvelu avun tarvitsijaa.

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Hanna Moilanen projektitutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16.

Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset. Versio: puheenjohtajan ehdotus , neuvoston asiakirja 8780/16. Sisävesidirektiivin soveltamisala poikkeussäännökset Versio: puheenjohtajan ehdotus 13.5.2016, neuvoston asiakirja 8780/16. Artikla 2 1. This Directive applies to deck crew members, radio operators, liquefied

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli European Public Sector Award Winner 2013 Hyvinvointia ja turvallisuutta kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kuntatasolle PIENKUNTASEMINAARI Kannus 24.4.2014

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Projektitutkija, YTM Niina Rantamäki Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KAMPA-hanke Maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen

Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa TEM: HoivaSuomifi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa 2432011 Tavoite Osana esiselvitystä analysoidaan verkkopalvelujen

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat

Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Vuoropuhelun paikka Luopioinen 23.3.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maaseutu, palvelutuotanto ja sopimuksellisuus

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus

Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus - Mitä kuuluu? Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Katariina Huikko lakimies Uudistuksen tausta Vihreä kirja EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistamisesta,

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot