UUSIUTUVAN ENERGIATULEVAISUUDEN TEKIJÄT -TYÖPAJA RAPORTTI TULOKSISTA. KIDE fasilitointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "16.12.2010 UUSIUTUVAN ENERGIATULEVAISUUDEN TEKIJÄT -TYÖPAJA RAPORTTI TULOKSISTA. KIDE fasilitointi. 050-3834184 kide.fasilitointi@gmail."

Transkriptio

1 UUSIUTUVAN ENERGIATULEVAISUUDEN TEKIJÄT -TYÖPAJA RAPORTTI TULOKSISTA KIDE fasilitointi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 UUSIUTUVAN ENERGIATULEVAISUUDEN TEKIJÄT Työpajan tarkoitus Osallistujalista RYHMÄTYÖSKENTELY Tehtävät Ennakkotehtävä: SWOT Ideapiiri Keskustelun kiteyttäminen: Porinapiiri Tavoitteiden konkretisoiminen: Tiekartta Tiekartta vuodelle TULOSTEN JATKOKÄSITTELY... 13

3 1 UUSIUTUVAN ENERGIATULEVAISUUDEN TEKIJÄT VTT järjesti RES Compass -seminaarin Helsingin Messukeskuksessa Studia- ja Job Forum - messujen yhteydessä Seminaarin tähtäimessä oli edistää uusiutuvien energioiden koulutusta ja kutsua yhteen alan osaajia. Seminaarin alkupuoli koostui puheenvuoroista. VTT:n edustajan Pekka Tuomisen avauspuheenvuoron jälkeen Sitran johtava asiantuntija Karoliina Auvinen visioi suomalaista uusiutuvan energian sektoria vuodelle Amiedun lämpöpumppuasennuskouluttaja Harri Fränti puhui uusiutuvan energian koulutuksen haasteista yritysten tarpeiden näkökulmasta. Myös ministeri Mauri Pekkarisen puheenvuoro kuultiin. Seminaarin loppupuoli oli kutsuvieras-workshop teemalla Uusiutuvan energiatulevaisuuden tekijät. Osallistujina kutsuvierastyöpajassa oli uusiutuvan energian alan yrityksiä, kouluttajia ja päättäjiä. Tarvetta Uusiutuvan energiatulevaisuuden tekijät -työpajalle voi perustella Euroopan komission julkaisemalla alakohtaisella arviolla, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä EU:hun syntyy 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa, jos uusiutuvan energian käyttöön kannustetaan nykyistä enemmän, ja 1,4 miljoonaa työpaikkaa jo pelkästään nykyisillä toimenpiteillä. Kun lasketaan, että Suomen väestö on 1 % EU:n väestöstä, Suomen osuus voisi olla noin uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Työpajassa haettiin vastausta sille, kuinka vastata suureen haasteeseen ja varmistaa osaavan työvoiman riittävyys. 1.1 Työpajan tarkoitus Työpajan tarkoituksena oli koota järjestöjen, yritysten, koulutustahojen sekä hallinnon edustajia keskustelemaan uusiutuvan energia-alan koulutuksen nykyisistä haasteista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Työpajassa käytettyjen menetelmien avulla oli tavoitteena hahmotella kuva Suomen tulevaisuuden haasteista riittävän osaavan työvoiman takaamisessa uusiutuvan energian alan teollisuudelle. Workshopin toivottiin toimivan paitsi kohtaamispaikkana eri alojen toimijoille, myös kanavana ajatusten vaihdolle ja paikkana tuottaa uusia ideoita. Työpaja jakautui osiin: työpajatoiminnan lyhyeen esittelyyn, ennakkotehtävän läpikäyntiin, varsinaiseen ryhmätyöskentelyyn pienryhmissä sekä loppukeskusteluun. Eri alojen edustajien kohtaamisesta muodostui tuottelias ja idearikas kokonaisuus. Työpajan tulokset ovat koottu tähän raporttiin tiivistetysti.

4 1.2 Osallistujalista Eri alojen asiantuntijoiden monipuolisen edustuksen takaamiseksi työpajaan kutsuttiin tietty osallistujajoukko, mutta myös muut osallistujat olivat tervetulleita osallistumaan työpajaan. Järjestöt, yhdistykset ja julkiset toimijat WWF Suomen Pellettienergiayhdistys Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry SITRA Kouluttajatahot Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin ammattikorkeakoulu Amiedu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Yritykset ja yhtiöt Thermopolis Oy Oilon Salka Orivuori Hannes Tuohiniitty Jussi Hirvonen Karoliina Auvinen Jaakko Larjola Aki Valkeapää Harri Fränti Pekka Äänismaa Kalle Kaartinen Pekka Pitkänen Lea Hämäläinen Santeri Forstèn

5 2 RYHMÄTYÖSKENTELY Työpajassa ideoitiin Suomen energiakoulutuksen tulevaisuutta kahden fasilitaattorin avustuksella. Osallistujat jaettiin kolmeen eri alan edustajista koostuvaan ryhmään, joissa koulutuksen edistämistä pohdittiin. 2.1 Tehtävät Ennakkotehtävä: SWOT SWOT-muotoisessa ennakkotehtävässä osallistujia pyydettiin pohtimaan Suomen vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä toisaalta heikkouksia ja uhkia koskien uusiutuvan energian alan osaamista ja koulutusta lähitulevaisuudessa kaikki koulutustasot ammattikoulusta yliopistokoulutukseen huomioiden. VAHVUUDET - ammattikorkeiden & yritysten yhteistyö - opetus & koulutus - osaamisalueet: tekniikka, metsäntutkimus, biomassan, turpeen ja mustalipeän poltto, voimalat, kaasumoottorit - teknologiakehitys - klusteroituminen - tutkimuksen ja kehittämisen rahoitus - tuulivoimaloiden generaattoreiden ja vaihteistojen suunnittelu ja valmistus MAHDOLLISUUDET - ylemmät AMK-tutkinnot - öljytalouden lasku - ilmasto-olosuhteet - valtava muutos - osaaminen, esim. talotekninen - poliittinen tahto - ydinvoima cash cow :na - metsien potentiaali; vähäarvoinen puu - suom. tuulivoimaloiden (esim. Kiina) ja pienvesivoimaloiden tuotanto (Afrikan markkinat); biokaasumoottoreiden markkinointi; ORC-voimaloiden valmistus HEIKKOUDET - opettajapula - koulutuksen tiivis sisältö, traditioiden puute - julkishallinnon sirottuneisuus; jatkuvasti uusiutuvat määräykset - kokonaisvision puute - puutteet palvelusektoreissa ja yritystyypeissä - ei suomalaisvalmistusta: esim. tuulivoimaloiden siivet, tietyt voimalatyypit - kannattavuus, tuottavuus; koulujen talous - huono imago; vähäinen houkuttelevuus UHAT - pysyvätkö opettajat kelkassa; mistä osaavat kouluttajat - laatu - teolliset rakenteet, hierarkkiset johtamismallit - työvoimapula - halpatuotantomaat - paperin valmistuksen hiipuminen mustalipeän ja hakkuutähteiden väh. tuotanto

6 Kun osallistujilta kysyttiin, mikä on Suomessa merkittävin vahvuus/mahdollisuus, saatiin seuraavia vastauksia: YAMK-tutkinnot; näytöt uusiutuvan energian käytön lisäyksestä ja sen varaan rakennettava usko alan kehitykseen; kokonaan suomalaisen tuulivoimalan valmistuksen aloittaminen (erit. sisämaa tai erityisen jäätävät olosuhteet). Merkittävimmäksi haasteeksi/uhaksi osallistujat nimesivät seuraavat tekijät: osaavien opettajien turvaaminen; niukan työvoiman sitominen heikosti tuottaviin ja jatkuvaa tukea vaativiin töihin; kaasu- ja bioöljymoottoreiden halpatuotanto Ideapiiri Kiertävän ideapiirin tarkoituksena oli eritellä koulutuksen sisältöön, määrään, laatuun ja uudistumiseen liittyviä kysymyksiä. Tulokset on tässä esitelty teemoittain. Sisältö: Kuinka varmistetaan, että opetetaan oikeita asioita oikealla koulutusasteella? Yhteistyö Koulutuksen suunnittelussa yhteistyö yritysten ja työnantajien kanssa on tärkeää. Samoin opettajat tarvitaan mukaan kehityshankkeisiin. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta tarvitaan myös eri koulutusasteiden välille vaikkapa niin, että eri tasojen opetus tuotaisiin samalle kampukselle. Voitaisiin myös perustaa paikallinen yhteistyöelin yritysten, koulujen ja päättäjien välille valinnaisia kursseja suunnittelemaan. Voitaisiin myös kokeilla laadullisen ennakoinnin eri menetelmiä. Palautteen hyödyntäminen On tärkeää kerätä palautetta opiskelijoilta välittömästi kurssien jälkeen sekä saada palautetta alan teollisuudelta että entisiltä oppilailta. Palaute voidaan huomioida, kun seurataan aikaa ja kentän kokemuksia sekä pyritään oppimaan muilta toimijoilta. Tavoitteiden määrittely Sisällöntuottaminen vaatii hyvin määritettyjä osaamistavoitteita. Koulutusohjelmien keskiöön pitää tulla käyttäjä- ja käytäntölähtöisyys, ei liika teoreettisuus. Tulee pohtia oppimistarvetta ja työmarkkinoiden odotuksia sekä kuulostella yhtälailla opiskelijoiden ja teollisuuden tuntoja. Toisin sanoen suunnittelussa kannattaa hyödyntää verkostoja ja kuunnella niiden kriittistä ääntä

7 opetustavoitteiden suhteen. Määrä: Kuinka varmistetaan, että oikea määrä oikeanlaista koulutusta on tarjolla oikeaan aikaan? Pitkäjänteisyys Jotta voidaan vastata siihen haasteeseen, että oikeanlaista koulutusta olisi varmasti tarjolla tulevaisuudessa, vaaditaan pitkäjänteistä suunnittelua. Pitää varmistaa, että kouluttavia oppilaitoksia on riittävästi ja että eri koulutusaloja ei ajeta turhaan alas. Pitkäjänteisyys vaatii valmistuneitten opiskelijoiden työllistymisen tarkkailua. Kehittäminen Määrälliseen tarpeeseen vastaaminen vaatii uskallusta ottaa riskejä ja kehittää uutta koulutusta. Pidemmän aikavälin tarpeiden palvelemiseksi on vältettävä koulutuksen liiallista lukitsemista olemassa olevaan rakenteeseen ja teknologiaan. Koulutusrakenteista pitää tulla myös joustavampia, niin että opintokokonaisuuksia on helppo täydentää ja koostaa eri palikoista muuttuvien tilanteiden mukaan. Myös ammatilliseen aikuiskoulutukseen tulee kiinnittää huomiota. Koulutusresursseja (yhteiskunnalliset, teollisuuden, jakeluteiden) tulee kytkeä toisiinsa, ja kuolevilta aloilta resursseja pitää siirtää toisaalle. Uusiutuvan energia-alan brändiä tulee kehittää. Ennakointi Eri suunnista tulevia signaaleja tarpeen kehittymisestä tulee seurata koko ajan, ja myös ennakkohakua koulutuksiin voidaan harkita. Kun pidetään yhteyttä yrityksiin, tiedetään mitä siellä tarvitaan. Opinto-ohjelmia suunnitellessa katsotaan jo tulevaisuuteen, etteivät suunnitelmat ole vanhentuneita julkitulleessaan. Strateginen tiedustelu voisikin tulla osaksi koulutussuunnittelua. On tärkeää ennakoida nousevia aloja (lämpöpumput, tuulivoima) ja tuottaa osaajia niiden tarpeisiin sekä aikuisettä nuorisokoulutuksen huomioiden. Ennakkotietoja tulee kerätä niin alue- kuin

8 valtakunnallisellakin tasolla. Paikallistasolla kerran vuodessa tapaava kouluttajien, yritysten ja viranomaisten ryhmä voisi arvioida koulutustarpeen. Laatu: Kuinka varmistetaan koulutuksen korkea laatu? Vuorovaikutus ja yhteistyö Korkeatasoista koulutusta on mahdollista kehittää tiiviin ja suunnitelmallisen yhteistyön avulla. Oppilaitokset, teollisuus, yrityksen ja julkinen sektori tarvitaan mukaan. Myös vuorovaikutus viranomaisten kanssa on tärkeää, jotta vaatimustasosta ollaan selvillä. Käyttäjälähtöisyys on avainsana kentän haasteisiin reagoimiseen. Osaava opettajuus, päivittyvä koulutus Pätevien, taitojansa ja tietojansa päivittävien opettajien rooli on keskeinen laadukkaan koulutuksen järjestämisessä. Opettajien osaamisen yksi kulmakivi on työelämälähtöisyys. On yhtä lailla tärkeää, että käytännönläheiset harjoittelut ja tutkimus ovat osana koulutusta. Akkreditointi ja laatujärjestelmien harkittu käyttö voivat tuottaa laatua. Ylipäätään palautteen huomioiminen on tärkeää koulutuksen kehittämisessä. Laadukasta koulutusta ei synny tutkintojen määrää mittaamalla tai kustannusten ohjaamana. Kansainvälisyys Uusiutuvien energioiden brändiä tulee vahvistaa kansainvälisesti. Merkkituote voi saada tukieurojakin. Kansainvälinen benchmarking voi toimia apuna kehitystyössä. Kansainvälisyys edellyttää yhteistyötä oppilaitosten kesken. Tutustutaan ulkomaisten yliopistojen koulutuskäytäntöihin ja houkutellaan ulkomaisia opettajia suomalaisiin huippuyksiköihin. Korkeakouluopetuksessa tärkeä apukeino on ulkomaiset vastaväittäjät, joilla varmistetaan väitöskirjojen laatu. Uudistuminen: Kuinka varmistetaan, että koulutus kykenee reagoimaan tarpeeksi nopeasti muutostarpeisiin, kuten esimerkiksi uusiin teknologioihin ja uuteen liiketoimintaan? Resurssit Jotta koulutus voi uudistua, tarvitaan riittävästi resursseja. Huomio kohdistuu niin opetukseen,

9 tutkimukseen kuin esimerkiksi laboratorioihinkin panostamiseen. Tarvitaan investointitukia ja käynnistysavustuksia erityisesti pilottikohteisiin. Taantuman aikoihin voidaan tukea työntekijöiden lisäkoulutusta tutkintoja myöntävissä laitoksissa. Arviointi Uudistuminen vaatii jatkuvaa arviointia: tutkintoja voitaisiin arvioida kansallisella tasolla yhdessä eri osapuolten edustajien kanssa 1-2 vuoden välein. Arvioinnin tueksi tarvitaan myös yritysyhteistyötä ja kansainvälistä benchmarkkausta. Yhteistyöfoorumit Uudistumistyötä tehdään toimijoiden kansainvälisilläkin yhteistyöfoorumeilla. Tutkimuksen, koulutuksen, viranomaisten, käyttäjien ja muiden sidosryhmien välillä tarvitaan tiedon ja kokemusten vaihtamista. Pitämällä yhteys yrityksiin ja teknologioiden kehittäjiin kunnossa tiedetään mihin pitää reagoida. Voidaan harkita paikallisen tason yhteistyöelimen kehittämistä yritysten, päättäjien ja kouluttajien välille. Suomen kannattaa osallistua EU-tutkimushankkeisiin ja pitää huolta omasta yliopistoissa tapahtuvasta tutkimustoiminnastaan. Yritysten ja koulujen yhteisiä tutkimushankkeita voi kehittää. Koulutusorganisaation edustajia tarvitaan mukaan määräysten valmisteluun. Ylipäätään tarvitaan selkeää viestintää uusista määräyksistä ja säädöksistä, jotta ennakoiminen olisi mahdollista Keskustelun kiteyttäminen: Porinapiiri Porinapiirin tarkoituksena oli syventää keskustelua osallistujien tärkeiksi kokemista aihepiireistä ja käsitellä tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä sekä tuoda esille mahdollisia vastauksia. Uusiutuvat Pellet -työryhmä: Yritysten ja kouluttajien välinen tiedon- ja osaamisen vaihto: Miten varmistetaan resurssit? Miten vaihto kytketään koulutukseen sisään? Monialainen koulutusosaaminen: Pitääkö koko koulutusjärjestelmän reagoida tähän?

10 Opettajavaihto voisi toimia, samoin modulaarinen yhteistyö koulutusorganisaatioiden välillä. Joustavampi reagoimismahdollisuus koulutusorganisaatioille: Rahoittaisivatko yritykset? Voitaisiin antaa potti nopean reagoinnin koulutuksiin ja ottaa kouluttajat enemmän mukaan valmisteluun. OPH / OPM voisivat harrastaa strategisempaa ennakointia. RESsi painaa päälle -työryhmä: Verkostoituminen (teollisuus; Public / Business / Peak; koulutus): miten verkostoituminen toteutettaisiin? Kansainvälisyys (konseptien / ideoiden kopioiminen ei keksitä ruutia uudelleen): Mistä saataisiin resurssit? Pitäisi huomioida pohjoinen ulottuvuus ja EU-projektit. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen (palaute ohjauksen välineenä): miten mittaaminen tulisi suorittaa? BAT-työryhmä: Ammattihakijat (mm. EU-projektit): Miten toteutetaan? Sekä kansainvälinen että paikallinen verkosto on tärkeä. Opettajaresurssien riittävyys pitää varmistaa. Kielimuuriongelmaa tulee pohtia. Koulutusasteiden yhteistyö: Miten se tulisi toteuttaa? Parhaimmillaan yhteistyö ei ole ongelma, vaan kyseessä on asennoituminen! Työelämän palautteen hyödyntäminen: Kuinka löydettäisiin tehokas hyödyntämistapa? Vastausta etsiessä tulee muistaa pitkäjänteisyys. Ideana vois olla tutkinnon räätälöinti loppua kohti työelämäkokemusten perusteella, mutta ongelmana on, että tutkinnoissa on vähän valinnaisuutta Tavoitteiden konkretisoiminen: Tiekartta Tiekartta-tehtävän ideana oli pohtia konkreettista etenemissuunnitelmaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Jokainen työryhmä valitsi yhdestä kolmeen tavoitetta vuodelle 2020, joiden

11 toteuttamisesta ne keskustelivat. Uusiutuvat Pellet -työryhmä UP-työryhmä valitsi keskeiseksi tavoitteeksi osaavan, monialaisen & reagoivan uusiutuvan energian koulutuksen. Työryhmä esitteli kolme askelta tavoitteeseen pääsemiseksi. a) Aluksi tulee luoda valtakunnallinen koulutusstrategia uusiutuvan energia-alan koulutukselle. b) Sitten tarvitaan brändäämistä sekä yritysten sitoutumista työllistämiseen. c) Viimeisenä askeleena tavoitteen saavuttamiseksi on luotava toimintamalli osaamisen jatkuvalle kehittämiselle. RESsi painaa päälle -työryhmä: RES-ryhmä nosti esille kaksi tavoitetta vuodelle Ensimmäisen tavoitteen mukaan vuonna 2020 koulutuksen on oltava kansainvälistä. Työryhmän mukaan konsepteja on turha keksiä uudelleen parhaat ideat voidaan kopioida maailmalta Suomeen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on otettava kolme askelta. a) Ensiksikin eri toimijoiden projektien on oltava hakuvalmiudessa. Tarvitaan sekä osaamista että resursseja. b) Toiseksi suomalaisten on mentävä mukaan kansainvälisiin hankkeisiin verkostoitumisen ja toimivien yhteistyökuvioiden aikaansaamiseksi. c) Kolmanneksi hyvät käytännöt on kotiutettava Suomeen, samalla kun Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU-tasolla. Kansainvälisyyden lisäksi RES-ryhmä esitteli toisen tavoitteen, joka on verkostotoimintamallien kehittäminen, niin että mukaan otetaan teollisuus, julkinen sektori, asiakkaat sekä koulutus. a) Työryhmän mukaan ensimmäinen askel kohti tavoitetta on yhdistystoiminnan ammattimaisen toiminnan edistäminen ja parempi järjestäytyminen sekä niiden kytkeytyminen koulutusyhteistyöhön. b) Toinen askel on otettava koulutuslaitosten verkostoitumisen ja yhteistyön suuntaan. Tarvitaan yhteinen visio ja viesti. c) Kolmas askel on Kansallinen RES-visio-ohjelma v Ohjelman puitteissa huolehditaan verkostoitumisesta, brändäyksestä sekä toimenpideohjelman kehittämisestä.

12 BAT-työryhmä: Bat-tiimi valitsi kaksi keskeistä tavoitetta vuodelle Ensimmäinen koskee sitä, kuinka ammattihakijat saadaan tuottamaan EU-hankkeisiin paljon hakemuksia. Työryhmän mukaan ammattihakijat voisivat olla oppilaitosten yhteisesti rahoittamia, jonkun tietyn alan hakemuksiin erikoistuneita EU-kuviot hyvin tuntevia hakijoita. He saisivat Suomen mukaan moneen hankkeeseen, jotka menevät läpi hakuprosessissa. a) BAT-ryhmän mukaan tämän tavoitteen toteuttamiseksi on ensiksi huolehdittava ammattihakijoiden rekrytoinnista ja koulutuksesta oppilaitosten yhteenliittymien toimesta. b) Toiseksi on vastattava toiminnan organisoinnista, oppimisen ja laadun parantamisesta ja partnereiden verkostoimisesta. Toinen BAT-ryhmän asettama tavoite on se, että vuonna 2020 työelämän kvalitatiivista palautetta hyödynnetään tehokkaasti opetuksessa. a) Tavoitteeseen pääsemiseksi on ensiksi kehitettävä prototyyppi työelämän palautteen keräysmenetelmän luomiseksi. b) Toiseksi työelämän palautta tulee alkaa kerätä pitkäjänteisesti sekä huolehtia palautemenetelmän jatkokehityksestä kokemusten perusteella. 2.2 Tiekartta vuodelle 2020 Työpajassa syntyi visio uusiutuvan energia-alan koulutuksesta, joka on kansainvälistä, osaavaa ja reagoivaa. Koulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää osallistujien mukaan verkostoitumista, eri alojen ja tasojen yhteistyötä sekä avointa vuorovaikutusta. Koulutuksen kehittäminen vaatii myös selkeää tavoitteiden asettamista, taitoa ennakoida ja taitoa hyödyntää saatua palautetta. Tasokas koulutus edellyttää ajan hermoilla olevaa opetusta ja riittäviä resursseja. Synteesinä työpajasta voi todeta, että uusiutuvan energia-alan koulutuksen tulevaisuuteen uskotaan ja koulutuksen kehittämiseen on halua. Uusiutuvan energiatulevaisuuden tekijät -työpaja lienee senkaltainen yhteistyö- ja kohtausfoorumi, jolle on tarvetta myös tulevaisuudessa.

13 3 TULOSTEN JATKOKÄSITTELY Työpajan tulokset on tarkoitettu RES Compass -projektin jatkon suunnitteluun siten, että opiskelupaikkaa ja ammattia valitsevien nuorten verkkotyökalu palvelisi mahdollisimman hyvin sekä nuorten että Suomen uusiutuvan energian sektorin tarpeita. Tulokset luovutetaan kuitenkin vapaasti käytettäväksi kaikille seminaariin osallistuneille ja kutsutuille, jotka eivät päässeet paikalle. Toivottavaa on, että tämä sallii osallistujien hyödyntää omassa toiminnassaan harvemmin kohtaamiensa sidosryhmien näkemyksiä.

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Reteaming kehittymisen malli. Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila

Reteaming kehittymisen malli. Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila Reteaming kehittymisen malli Lähde: Ben Furman, Tapani Ahola aikuiskoulutuspäällikkö Ulla Kauppila Motivaatio Kiintoisa tavoite Voimavarat Edistymisen seuranta Orientoituminen Keskustele pienryhmissä Mihin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa. Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK

Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa. Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK 2 HAMK Koulutusstrategia 2010-2015 Koulutustoiminnan visio /// Koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Oulun yliopisto Vaihdossa käyneiden määrä vuodesta 2007-08 Millaisissa vaihdoissa? Kokemuksia,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot