UUSIUTUVAN ENERGIATULEVAISUUDEN TEKIJÄT -TYÖPAJA RAPORTTI TULOKSISTA. KIDE fasilitointi
|
|
- Jukka-Pekka Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UUSIUTUVAN ENERGIATULEVAISUUDEN TEKIJÄT -TYÖPAJA RAPORTTI TULOKSISTA KIDE fasilitointi
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 UUSIUTUVAN ENERGIATULEVAISUUDEN TEKIJÄT Työpajan tarkoitus Osallistujalista RYHMÄTYÖSKENTELY Tehtävät Ennakkotehtävä: SWOT Ideapiiri Keskustelun kiteyttäminen: Porinapiiri Tavoitteiden konkretisoiminen: Tiekartta Tiekartta vuodelle TULOSTEN JATKOKÄSITTELY... 13
3 1 UUSIUTUVAN ENERGIATULEVAISUUDEN TEKIJÄT VTT järjesti RES Compass -seminaarin Helsingin Messukeskuksessa Studia- ja Job Forum - messujen yhteydessä Seminaarin tähtäimessä oli edistää uusiutuvien energioiden koulutusta ja kutsua yhteen alan osaajia. Seminaarin alkupuoli koostui puheenvuoroista. VTT:n edustajan Pekka Tuomisen avauspuheenvuoron jälkeen Sitran johtava asiantuntija Karoliina Auvinen visioi suomalaista uusiutuvan energian sektoria vuodelle Amiedun lämpöpumppuasennuskouluttaja Harri Fränti puhui uusiutuvan energian koulutuksen haasteista yritysten tarpeiden näkökulmasta. Myös ministeri Mauri Pekkarisen puheenvuoro kuultiin. Seminaarin loppupuoli oli kutsuvieras-workshop teemalla Uusiutuvan energiatulevaisuuden tekijät. Osallistujina kutsuvierastyöpajassa oli uusiutuvan energian alan yrityksiä, kouluttajia ja päättäjiä. Tarvetta Uusiutuvan energiatulevaisuuden tekijät -työpajalle voi perustella Euroopan komission julkaisemalla alakohtaisella arviolla, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä EU:hun syntyy 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa, jos uusiutuvan energian käyttöön kannustetaan nykyistä enemmän, ja 1,4 miljoonaa työpaikkaa jo pelkästään nykyisillä toimenpiteillä. Kun lasketaan, että Suomen väestö on 1 % EU:n väestöstä, Suomen osuus voisi olla noin uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Työpajassa haettiin vastausta sille, kuinka vastata suureen haasteeseen ja varmistaa osaavan työvoiman riittävyys. 1.1 Työpajan tarkoitus Työpajan tarkoituksena oli koota järjestöjen, yritysten, koulutustahojen sekä hallinnon edustajia keskustelemaan uusiutuvan energia-alan koulutuksen nykyisistä haasteista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Työpajassa käytettyjen menetelmien avulla oli tavoitteena hahmotella kuva Suomen tulevaisuuden haasteista riittävän osaavan työvoiman takaamisessa uusiutuvan energian alan teollisuudelle. Workshopin toivottiin toimivan paitsi kohtaamispaikkana eri alojen toimijoille, myös kanavana ajatusten vaihdolle ja paikkana tuottaa uusia ideoita. Työpaja jakautui osiin: työpajatoiminnan lyhyeen esittelyyn, ennakkotehtävän läpikäyntiin, varsinaiseen ryhmätyöskentelyyn pienryhmissä sekä loppukeskusteluun. Eri alojen edustajien kohtaamisesta muodostui tuottelias ja idearikas kokonaisuus. Työpajan tulokset ovat koottu tähän raporttiin tiivistetysti.
4 1.2 Osallistujalista Eri alojen asiantuntijoiden monipuolisen edustuksen takaamiseksi työpajaan kutsuttiin tietty osallistujajoukko, mutta myös muut osallistujat olivat tervetulleita osallistumaan työpajaan. Järjestöt, yhdistykset ja julkiset toimijat WWF Suomen Pellettienergiayhdistys Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry SITRA Kouluttajatahot Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin ammattikorkeakoulu Amiedu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Yritykset ja yhtiöt Thermopolis Oy Oilon Salka Orivuori Hannes Tuohiniitty Jussi Hirvonen Karoliina Auvinen Jaakko Larjola Aki Valkeapää Harri Fränti Pekka Äänismaa Kalle Kaartinen Pekka Pitkänen Lea Hämäläinen Santeri Forstèn
5 2 RYHMÄTYÖSKENTELY Työpajassa ideoitiin Suomen energiakoulutuksen tulevaisuutta kahden fasilitaattorin avustuksella. Osallistujat jaettiin kolmeen eri alan edustajista koostuvaan ryhmään, joissa koulutuksen edistämistä pohdittiin. 2.1 Tehtävät Ennakkotehtävä: SWOT SWOT-muotoisessa ennakkotehtävässä osallistujia pyydettiin pohtimaan Suomen vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä toisaalta heikkouksia ja uhkia koskien uusiutuvan energian alan osaamista ja koulutusta lähitulevaisuudessa kaikki koulutustasot ammattikoulusta yliopistokoulutukseen huomioiden. VAHVUUDET - ammattikorkeiden & yritysten yhteistyö - opetus & koulutus - osaamisalueet: tekniikka, metsäntutkimus, biomassan, turpeen ja mustalipeän poltto, voimalat, kaasumoottorit - teknologiakehitys - klusteroituminen - tutkimuksen ja kehittämisen rahoitus - tuulivoimaloiden generaattoreiden ja vaihteistojen suunnittelu ja valmistus MAHDOLLISUUDET - ylemmät AMK-tutkinnot - öljytalouden lasku - ilmasto-olosuhteet - valtava muutos - osaaminen, esim. talotekninen - poliittinen tahto - ydinvoima cash cow :na - metsien potentiaali; vähäarvoinen puu - suom. tuulivoimaloiden (esim. Kiina) ja pienvesivoimaloiden tuotanto (Afrikan markkinat); biokaasumoottoreiden markkinointi; ORC-voimaloiden valmistus HEIKKOUDET - opettajapula - koulutuksen tiivis sisältö, traditioiden puute - julkishallinnon sirottuneisuus; jatkuvasti uusiutuvat määräykset - kokonaisvision puute - puutteet palvelusektoreissa ja yritystyypeissä - ei suomalaisvalmistusta: esim. tuulivoimaloiden siivet, tietyt voimalatyypit - kannattavuus, tuottavuus; koulujen talous - huono imago; vähäinen houkuttelevuus UHAT - pysyvätkö opettajat kelkassa; mistä osaavat kouluttajat - laatu - teolliset rakenteet, hierarkkiset johtamismallit - työvoimapula - halpatuotantomaat - paperin valmistuksen hiipuminen mustalipeän ja hakkuutähteiden väh. tuotanto
6 Kun osallistujilta kysyttiin, mikä on Suomessa merkittävin vahvuus/mahdollisuus, saatiin seuraavia vastauksia: YAMK-tutkinnot; näytöt uusiutuvan energian käytön lisäyksestä ja sen varaan rakennettava usko alan kehitykseen; kokonaan suomalaisen tuulivoimalan valmistuksen aloittaminen (erit. sisämaa tai erityisen jäätävät olosuhteet). Merkittävimmäksi haasteeksi/uhaksi osallistujat nimesivät seuraavat tekijät: osaavien opettajien turvaaminen; niukan työvoiman sitominen heikosti tuottaviin ja jatkuvaa tukea vaativiin töihin; kaasu- ja bioöljymoottoreiden halpatuotanto Ideapiiri Kiertävän ideapiirin tarkoituksena oli eritellä koulutuksen sisältöön, määrään, laatuun ja uudistumiseen liittyviä kysymyksiä. Tulokset on tässä esitelty teemoittain. Sisältö: Kuinka varmistetaan, että opetetaan oikeita asioita oikealla koulutusasteella? Yhteistyö Koulutuksen suunnittelussa yhteistyö yritysten ja työnantajien kanssa on tärkeää. Samoin opettajat tarvitaan mukaan kehityshankkeisiin. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta tarvitaan myös eri koulutusasteiden välille vaikkapa niin, että eri tasojen opetus tuotaisiin samalle kampukselle. Voitaisiin myös perustaa paikallinen yhteistyöelin yritysten, koulujen ja päättäjien välille valinnaisia kursseja suunnittelemaan. Voitaisiin myös kokeilla laadullisen ennakoinnin eri menetelmiä. Palautteen hyödyntäminen On tärkeää kerätä palautetta opiskelijoilta välittömästi kurssien jälkeen sekä saada palautetta alan teollisuudelta että entisiltä oppilailta. Palaute voidaan huomioida, kun seurataan aikaa ja kentän kokemuksia sekä pyritään oppimaan muilta toimijoilta. Tavoitteiden määrittely Sisällöntuottaminen vaatii hyvin määritettyjä osaamistavoitteita. Koulutusohjelmien keskiöön pitää tulla käyttäjä- ja käytäntölähtöisyys, ei liika teoreettisuus. Tulee pohtia oppimistarvetta ja työmarkkinoiden odotuksia sekä kuulostella yhtälailla opiskelijoiden ja teollisuuden tuntoja. Toisin sanoen suunnittelussa kannattaa hyödyntää verkostoja ja kuunnella niiden kriittistä ääntä
7 opetustavoitteiden suhteen. Määrä: Kuinka varmistetaan, että oikea määrä oikeanlaista koulutusta on tarjolla oikeaan aikaan? Pitkäjänteisyys Jotta voidaan vastata siihen haasteeseen, että oikeanlaista koulutusta olisi varmasti tarjolla tulevaisuudessa, vaaditaan pitkäjänteistä suunnittelua. Pitää varmistaa, että kouluttavia oppilaitoksia on riittävästi ja että eri koulutusaloja ei ajeta turhaan alas. Pitkäjänteisyys vaatii valmistuneitten opiskelijoiden työllistymisen tarkkailua. Kehittäminen Määrälliseen tarpeeseen vastaaminen vaatii uskallusta ottaa riskejä ja kehittää uutta koulutusta. Pidemmän aikavälin tarpeiden palvelemiseksi on vältettävä koulutuksen liiallista lukitsemista olemassa olevaan rakenteeseen ja teknologiaan. Koulutusrakenteista pitää tulla myös joustavampia, niin että opintokokonaisuuksia on helppo täydentää ja koostaa eri palikoista muuttuvien tilanteiden mukaan. Myös ammatilliseen aikuiskoulutukseen tulee kiinnittää huomiota. Koulutusresursseja (yhteiskunnalliset, teollisuuden, jakeluteiden) tulee kytkeä toisiinsa, ja kuolevilta aloilta resursseja pitää siirtää toisaalle. Uusiutuvan energia-alan brändiä tulee kehittää. Ennakointi Eri suunnista tulevia signaaleja tarpeen kehittymisestä tulee seurata koko ajan, ja myös ennakkohakua koulutuksiin voidaan harkita. Kun pidetään yhteyttä yrityksiin, tiedetään mitä siellä tarvitaan. Opinto-ohjelmia suunnitellessa katsotaan jo tulevaisuuteen, etteivät suunnitelmat ole vanhentuneita julkitulleessaan. Strateginen tiedustelu voisikin tulla osaksi koulutussuunnittelua. On tärkeää ennakoida nousevia aloja (lämpöpumput, tuulivoima) ja tuottaa osaajia niiden tarpeisiin sekä aikuisettä nuorisokoulutuksen huomioiden. Ennakkotietoja tulee kerätä niin alue- kuin
8 valtakunnallisellakin tasolla. Paikallistasolla kerran vuodessa tapaava kouluttajien, yritysten ja viranomaisten ryhmä voisi arvioida koulutustarpeen. Laatu: Kuinka varmistetaan koulutuksen korkea laatu? Vuorovaikutus ja yhteistyö Korkeatasoista koulutusta on mahdollista kehittää tiiviin ja suunnitelmallisen yhteistyön avulla. Oppilaitokset, teollisuus, yrityksen ja julkinen sektori tarvitaan mukaan. Myös vuorovaikutus viranomaisten kanssa on tärkeää, jotta vaatimustasosta ollaan selvillä. Käyttäjälähtöisyys on avainsana kentän haasteisiin reagoimiseen. Osaava opettajuus, päivittyvä koulutus Pätevien, taitojansa ja tietojansa päivittävien opettajien rooli on keskeinen laadukkaan koulutuksen järjestämisessä. Opettajien osaamisen yksi kulmakivi on työelämälähtöisyys. On yhtä lailla tärkeää, että käytännönläheiset harjoittelut ja tutkimus ovat osana koulutusta. Akkreditointi ja laatujärjestelmien harkittu käyttö voivat tuottaa laatua. Ylipäätään palautteen huomioiminen on tärkeää koulutuksen kehittämisessä. Laadukasta koulutusta ei synny tutkintojen määrää mittaamalla tai kustannusten ohjaamana. Kansainvälisyys Uusiutuvien energioiden brändiä tulee vahvistaa kansainvälisesti. Merkkituote voi saada tukieurojakin. Kansainvälinen benchmarking voi toimia apuna kehitystyössä. Kansainvälisyys edellyttää yhteistyötä oppilaitosten kesken. Tutustutaan ulkomaisten yliopistojen koulutuskäytäntöihin ja houkutellaan ulkomaisia opettajia suomalaisiin huippuyksiköihin. Korkeakouluopetuksessa tärkeä apukeino on ulkomaiset vastaväittäjät, joilla varmistetaan väitöskirjojen laatu. Uudistuminen: Kuinka varmistetaan, että koulutus kykenee reagoimaan tarpeeksi nopeasti muutostarpeisiin, kuten esimerkiksi uusiin teknologioihin ja uuteen liiketoimintaan? Resurssit Jotta koulutus voi uudistua, tarvitaan riittävästi resursseja. Huomio kohdistuu niin opetukseen,
9 tutkimukseen kuin esimerkiksi laboratorioihinkin panostamiseen. Tarvitaan investointitukia ja käynnistysavustuksia erityisesti pilottikohteisiin. Taantuman aikoihin voidaan tukea työntekijöiden lisäkoulutusta tutkintoja myöntävissä laitoksissa. Arviointi Uudistuminen vaatii jatkuvaa arviointia: tutkintoja voitaisiin arvioida kansallisella tasolla yhdessä eri osapuolten edustajien kanssa 1-2 vuoden välein. Arvioinnin tueksi tarvitaan myös yritysyhteistyötä ja kansainvälistä benchmarkkausta. Yhteistyöfoorumit Uudistumistyötä tehdään toimijoiden kansainvälisilläkin yhteistyöfoorumeilla. Tutkimuksen, koulutuksen, viranomaisten, käyttäjien ja muiden sidosryhmien välillä tarvitaan tiedon ja kokemusten vaihtamista. Pitämällä yhteys yrityksiin ja teknologioiden kehittäjiin kunnossa tiedetään mihin pitää reagoida. Voidaan harkita paikallisen tason yhteistyöelimen kehittämistä yritysten, päättäjien ja kouluttajien välille. Suomen kannattaa osallistua EU-tutkimushankkeisiin ja pitää huolta omasta yliopistoissa tapahtuvasta tutkimustoiminnastaan. Yritysten ja koulujen yhteisiä tutkimushankkeita voi kehittää. Koulutusorganisaation edustajia tarvitaan mukaan määräysten valmisteluun. Ylipäätään tarvitaan selkeää viestintää uusista määräyksistä ja säädöksistä, jotta ennakoiminen olisi mahdollista Keskustelun kiteyttäminen: Porinapiiri Porinapiirin tarkoituksena oli syventää keskustelua osallistujien tärkeiksi kokemista aihepiireistä ja käsitellä tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä sekä tuoda esille mahdollisia vastauksia. Uusiutuvat Pellet -työryhmä: Yritysten ja kouluttajien välinen tiedon- ja osaamisen vaihto: Miten varmistetaan resurssit? Miten vaihto kytketään koulutukseen sisään? Monialainen koulutusosaaminen: Pitääkö koko koulutusjärjestelmän reagoida tähän?
10 Opettajavaihto voisi toimia, samoin modulaarinen yhteistyö koulutusorganisaatioiden välillä. Joustavampi reagoimismahdollisuus koulutusorganisaatioille: Rahoittaisivatko yritykset? Voitaisiin antaa potti nopean reagoinnin koulutuksiin ja ottaa kouluttajat enemmän mukaan valmisteluun. OPH / OPM voisivat harrastaa strategisempaa ennakointia. RESsi painaa päälle -työryhmä: Verkostoituminen (teollisuus; Public / Business / Peak; koulutus): miten verkostoituminen toteutettaisiin? Kansainvälisyys (konseptien / ideoiden kopioiminen ei keksitä ruutia uudelleen): Mistä saataisiin resurssit? Pitäisi huomioida pohjoinen ulottuvuus ja EU-projektit. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen (palaute ohjauksen välineenä): miten mittaaminen tulisi suorittaa? BAT-työryhmä: Ammattihakijat (mm. EU-projektit): Miten toteutetaan? Sekä kansainvälinen että paikallinen verkosto on tärkeä. Opettajaresurssien riittävyys pitää varmistaa. Kielimuuriongelmaa tulee pohtia. Koulutusasteiden yhteistyö: Miten se tulisi toteuttaa? Parhaimmillaan yhteistyö ei ole ongelma, vaan kyseessä on asennoituminen! Työelämän palautteen hyödyntäminen: Kuinka löydettäisiin tehokas hyödyntämistapa? Vastausta etsiessä tulee muistaa pitkäjänteisyys. Ideana vois olla tutkinnon räätälöinti loppua kohti työelämäkokemusten perusteella, mutta ongelmana on, että tutkinnoissa on vähän valinnaisuutta Tavoitteiden konkretisoiminen: Tiekartta Tiekartta-tehtävän ideana oli pohtia konkreettista etenemissuunnitelmaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Jokainen työryhmä valitsi yhdestä kolmeen tavoitetta vuodelle 2020, joiden
11 toteuttamisesta ne keskustelivat. Uusiutuvat Pellet -työryhmä UP-työryhmä valitsi keskeiseksi tavoitteeksi osaavan, monialaisen & reagoivan uusiutuvan energian koulutuksen. Työryhmä esitteli kolme askelta tavoitteeseen pääsemiseksi. a) Aluksi tulee luoda valtakunnallinen koulutusstrategia uusiutuvan energia-alan koulutukselle. b) Sitten tarvitaan brändäämistä sekä yritysten sitoutumista työllistämiseen. c) Viimeisenä askeleena tavoitteen saavuttamiseksi on luotava toimintamalli osaamisen jatkuvalle kehittämiselle. RESsi painaa päälle -työryhmä: RES-ryhmä nosti esille kaksi tavoitetta vuodelle Ensimmäisen tavoitteen mukaan vuonna 2020 koulutuksen on oltava kansainvälistä. Työryhmän mukaan konsepteja on turha keksiä uudelleen parhaat ideat voidaan kopioida maailmalta Suomeen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on otettava kolme askelta. a) Ensiksikin eri toimijoiden projektien on oltava hakuvalmiudessa. Tarvitaan sekä osaamista että resursseja. b) Toiseksi suomalaisten on mentävä mukaan kansainvälisiin hankkeisiin verkostoitumisen ja toimivien yhteistyökuvioiden aikaansaamiseksi. c) Kolmanneksi hyvät käytännöt on kotiutettava Suomeen, samalla kun Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU-tasolla. Kansainvälisyyden lisäksi RES-ryhmä esitteli toisen tavoitteen, joka on verkostotoimintamallien kehittäminen, niin että mukaan otetaan teollisuus, julkinen sektori, asiakkaat sekä koulutus. a) Työryhmän mukaan ensimmäinen askel kohti tavoitetta on yhdistystoiminnan ammattimaisen toiminnan edistäminen ja parempi järjestäytyminen sekä niiden kytkeytyminen koulutusyhteistyöhön. b) Toinen askel on otettava koulutuslaitosten verkostoitumisen ja yhteistyön suuntaan. Tarvitaan yhteinen visio ja viesti. c) Kolmas askel on Kansallinen RES-visio-ohjelma v Ohjelman puitteissa huolehditaan verkostoitumisesta, brändäyksestä sekä toimenpideohjelman kehittämisestä.
12 BAT-työryhmä: Bat-tiimi valitsi kaksi keskeistä tavoitetta vuodelle Ensimmäinen koskee sitä, kuinka ammattihakijat saadaan tuottamaan EU-hankkeisiin paljon hakemuksia. Työryhmän mukaan ammattihakijat voisivat olla oppilaitosten yhteisesti rahoittamia, jonkun tietyn alan hakemuksiin erikoistuneita EU-kuviot hyvin tuntevia hakijoita. He saisivat Suomen mukaan moneen hankkeeseen, jotka menevät läpi hakuprosessissa. a) BAT-ryhmän mukaan tämän tavoitteen toteuttamiseksi on ensiksi huolehdittava ammattihakijoiden rekrytoinnista ja koulutuksesta oppilaitosten yhteenliittymien toimesta. b) Toiseksi on vastattava toiminnan organisoinnista, oppimisen ja laadun parantamisesta ja partnereiden verkostoimisesta. Toinen BAT-ryhmän asettama tavoite on se, että vuonna 2020 työelämän kvalitatiivista palautetta hyödynnetään tehokkaasti opetuksessa. a) Tavoitteeseen pääsemiseksi on ensiksi kehitettävä prototyyppi työelämän palautteen keräysmenetelmän luomiseksi. b) Toiseksi työelämän palautta tulee alkaa kerätä pitkäjänteisesti sekä huolehtia palautemenetelmän jatkokehityksestä kokemusten perusteella. 2.2 Tiekartta vuodelle 2020 Työpajassa syntyi visio uusiutuvan energia-alan koulutuksesta, joka on kansainvälistä, osaavaa ja reagoivaa. Koulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää osallistujien mukaan verkostoitumista, eri alojen ja tasojen yhteistyötä sekä avointa vuorovaikutusta. Koulutuksen kehittäminen vaatii myös selkeää tavoitteiden asettamista, taitoa ennakoida ja taitoa hyödyntää saatua palautetta. Tasokas koulutus edellyttää ajan hermoilla olevaa opetusta ja riittäviä resursseja. Synteesinä työpajasta voi todeta, että uusiutuvan energia-alan koulutuksen tulevaisuuteen uskotaan ja koulutuksen kehittämiseen on halua. Uusiutuvan energiatulevaisuuden tekijät -työpaja lienee senkaltainen yhteistyö- ja kohtausfoorumi, jolle on tarvetta myös tulevaisuudessa.
13 3 TULOSTEN JATKOKÄSITTELY Työpajan tulokset on tarkoitettu RES Compass -projektin jatkon suunnitteluun siten, että opiskelupaikkaa ja ammattia valitsevien nuorten verkkotyökalu palvelisi mahdollisimman hyvin sekä nuorten että Suomen uusiutuvan energian sektorin tarpeita. Tulokset luovutetaan kuitenkin vapaasti käytettäväksi kaikille seminaariin osallistuneille ja kutsutuille, jotka eivät päässeet paikalle. Toivottavaa on, että tämä sallii osallistujien hyödyntää omassa toiminnassaan harvemmin kohtaamiensa sidosryhmien näkemyksiä.
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla
ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotInnovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki
Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotEnergia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013
Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4
LisätiedotKoulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa
Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Robottiviikko 24.11.2015 TEAK Teuvan Aikuiskoulutuskeskus Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori TEAK lyhyesti Koulutustoiminta aloitettu 1959 Pääpaino työvoimakoulutuksissa
LisätiedotMikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)
Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotAvoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja
Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotKMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotBiotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä
Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotMaailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotTEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF , Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste.
TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF201 2.-3.12.201, Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste. www.tek.fi/tyf201 Koonnut Pirre Hyötynen, TEK TUTKIMUSTOIMINNAN
Lisätiedot#ammattiosaaminen2023
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Vaalitavoitteet Sisältö Osaaminen ratkaisee Tutkinto nuorille Digi muuttaa työtä Osaamisstrategia Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n vaalitavoitteet
LisätiedotVELI - verkottuva liiketoiminta -hanke
VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotTyöelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi
Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotElinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella
KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen
LisätiedotOpsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen
Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun
LisätiedotEtsivä ja ehkäisevä nuorisotyö
Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.
LisätiedotKeskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja
Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotVauhtia korjausrakentamiseen koulutuksella, neuvonnalla ja uusilla rahoitusinstrumenteilla
Vauhtia korjausrakentamiseen koulutuksella, neuvonnalla ja uusilla rahoitusinstrumenteilla Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia 2050 Harri Heinaro ja Päivi Laitila, Motiva Oy Neuvonta, rahoitus, koulutus
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotTyöperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke
Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa
Lisätiedot10 askelta onnistumiseen
Askelia yrityksen uudistamiseen, osaamisen kehittymiseen ja yrittäjyyden lisäämiseen 10 askelta onnistumiseen Veli-Matti Lamppu 22.5.2018 Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016
Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.
LisätiedotMerikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko
Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotYHTEISHANKINTAKOULUTUS
Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen
LisätiedotProsessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?
Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta
LisätiedotChydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
LisätiedotDIGIOPE-selvitys. Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö Tampere
DIGIOPE-selvitys Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö 16.5.2017 Tampere Sanna Ruhalahti ja Virve Kentta @somesanna #AMdiginyt #xbreikki #AMdiginyt Vastaajat
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
LisätiedotTulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013
Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat
LisätiedotVAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto
VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Ylijohtaja Mika Tammilehto 7.5.2019 TYÖN MURROS ON JO TODELLISUTTA Teknologinen kehitys muuttaa talouden toimintalogiikoita ja rakenteita, ammatti- ja tehtävärakenteita,
LisätiedotMetsätalouden koulutuksen muutostarpeet
Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotMuuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!
Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotFINBIM: Koulutustarvekartoitus
Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotTavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
Tavoitteena hallitusohjelma 2015-2019 Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen AMKE:n yhteistyöfoorumi 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen verkon on oltava alueellisesti
LisätiedotYrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096
Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
Lisätiedot1-vuosi. 2-vuosi. 3-vuosi. 1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA
1- jakso 2- jakso 3- jakso 4- jakso 5- jakso 1-vuosi 2-vuosi 3-vuosi AMMATILLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATILLINEN LÄHIJAKSO ATTO-OPINNOT LÄHIJAKSONA ATTO-OPINNOT INTEGROITUNA AMMATILLISEEN TYÖSSÄOPPIMISEEN
LisätiedotElämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotPidä kiinni tulevaisuudesta
Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotProtomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy
Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali
LisätiedotKoulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi
Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen
LisätiedotMihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?
Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
LisätiedotYrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta
Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten
LisätiedotESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu
ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotTerveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta
Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto
LisätiedotLARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta
LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto
LisätiedotAmmatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.
LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö
Lisätiedot