XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät , Vaasa. HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät 26.-28.11.2014, Vaasa. HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä"

Transkriptio

1 XXXIII Hallinnon Tutkimuksen Päivät , Vaasa HALLINTO, YHTEISKUNTA JA KOMPLEKSISUUS Vuoropuhelua kaaoksen äärellä Työryhmä 7. Osallisuus ja käyttäjälähtöisyys Kuntayhtymän johtaja, HTT Katja Valkama, Kolpeneen palvelukeskuksen ky Yliopettaja, HTT Ulla Isosaari, Vaasan ammattikorkeakoulu Torstai Työryhmätyöskentely Kosonen Jonna Ammattikorkeakoulujen tutkintosäännöt ja opetussuunnitelmat opiskelijoiden osallisuus? Aarrevaara Timo & Wikström Janne Jari Vuori ym. Sitoutumisen rakentuminen professiokeskeisyyden ja yhteisen palvelutuotannon jännitteenä Kansalaisen itseorganisoitu osallisuus julkispalvelufetissien kyseenalaistajana: asiakaslähtöisyydestä henkilöllistettyyn palveluun Perjantai Työryhmätyöskentely Kristiina Strandman & Miia Palo Terveyspalvelujen kehittäminen yhdessä kuntalaisten kanssa Case Rovaniemen kaupungin terveyskeskuksen pikapoliklinikka Juha Lindell Kokemuksia valmiusharjoituksen kansalaisraadista Isosaari Ulla & Valkama Katja Osallisena omassa elämässä Itsemääräämisoikeus kehitysvammaisten henkilöiden asumisessa

2 Ammattikorkeakoulujen tutkintosäännöt ja opetussuunnitelmat opiskelijoiden osallisuus? Jonna Kosonen tohtorikoulutettava, HTM, FM Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos Työryhmäkutsussa on esitetty osallisuuteen, osallistumismahdollisuuksiin ja osallistumiskeinoihin liittyvä kysymyksenasettelu. Esityksessäni tarkastellaan ammattikorkeakouluopiskelijan osallisuutta suhteessa ammattikorkeakoulujen tutkintosääntöihin ja opetussuunnitelmiin. Esitys liittyy oikeudelliseen väitöstutkimukseeni korkeakouluopiskelijan oikeusasemasta. Voimassa olevan ammattikorkeakoululain (AmkL, 351/2003) 16.1 :n mukaan ammattikorkeakoululla on opetuksen vapaus. Tämä tarkoittaa, että ammattikorkeakoulu voi järjestää opetuksen haluamallaan tavalla eli voi esimerkiksi määrittää opetuksen sisällön, toteutustavan ja menetelmät. Opetuksessa on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä (AmkL 16.1 ). Tällaisia ammattikorkeakoulun sisäisiä, opiskelijan asemaa määrittäviä sääntöjä ovat erityisesti tutkintosääntö ja opetussuunnitelma. Yksinkertaistaen voidaan todeta, että tutkintosäännön tehtävänä on määrittää opetuksen toteuttamisen rakenteita ja siihen liittyvää menettelyä ja opetussuunnitelman puolestaan määrittää opetuksen sisältöä ja opetusjärjestelyitä. Esityksessä tarkastellaan opetussuunnitelmiin ja tutkintosääntöön liittyvää päätöksentekoa sekä opiskelijoiden asemaa tässä päätöksenteossa. Yliopistolaissa opiskelijoiden asema opetukseen liittyvissä kysymyksissä on huomioitu opetukseen liittyvässä päätöksenteossa. Yliopistolain (558/2009) mukaan yliopisto voi opetuksen järjestämistä varten jakaantua tiedekuntiin tai niihin rinnastettaviin yksiköihin (YoL 27.1 ), joissa tapahtuvassa päätöksenteossa tulee olla edustettuna myös opiskelijat (YoL 27.2 ). Ammattikorkeakoululaki jättää sitä vastoin ammattikorkeakoululle päätösvallan määrittää omassa johtosäännössään, miten opetussuunnitelman valmisteleminen ja siitä päättäminen tapahtuu. Vastaavasti lainsäädäntö ei tällöin määrittele opiskelijoiden osallistumista opetussuunnitelmaan liittyvään päätöksentekoon. Tutkintosääntöön liittyvän päätöksenteon osalta ammattikorkeakoululaki mukailee yliopistolakia. Molemmissa tutkintosäännön hyväksyminen on hallituksen tehtävä (AmkL 12.2 :n kohta 5, YoL 14.2 :n kohta 8) ja siihen näin ollen osallistuvat myös opiskelijoiden edustajat (AmkL 11.1, YoL 15.1 ). Esityksessä käsitellään lisäksi tutkintosääntöjen ja opetussuunnitelmien sisältöä opiskelijan oikeusturvan näkökulmasta. Erityisiä vaateita tutkintosäännön ja opetussuunnitelman sisällölle luo se, että ammattikorkeakoululain (42.3 ) perusteella opiskelijalla ei ole mahdollisuutta muutoksenhakuun tutkintosääntöön ja opetussuunnitelmaan liittyvissä asioissa. Esityksessä selvitetään, millaisia ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien ja tutkintosääntöjen tulisi olla, jotta ne turvaisivat hallintolain (434/2003) 6 :ssä säädettyjen hallinnon oikeusperiaatteiden toteutumisen.

3 Sitoutumisen rakentuminen professiokeskeisyyden ja yhteisen palvelutuotannon jännitteenä Timo Aarrevaara Janne Wikström Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos HEGOM-tutkimusryhmä Sitoutumisen rakentuminen (public engagement, PE) voidaan tulkita prosesseiksi, joiden avulla voidaan tuottaa uusia tapoja liittämällä sidosryhmiä ja kansalaisia tutkimusohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Korkeakoulu- ja tiedejärjestelmissä toimijoiden sitoutumisen rakentuminen on noussut merkittäväksi teemaksi osana keskustelua osallistumisen laajentamisesta ja deliberatiivisesta demokratiasta. Tällöin korkeakoulujen vaikuttavuutta tarkastellaan instituutionäkökulmaa laajemmassa yhteiskunnallisessa ja innovaatiojärjestelmän näkökulmassa. Tieteen ja teknologian edellytysten kannalta keskeisiksi teemoiksi näyttää muodostuneen demokratian tila ja se, miten tiedontuottamiseksi käytössä olevia taitoja ja resursseja voidaan kehittää. Tällöin oleellista on myös se, miten tehokkaasti uusia sitoutumisen menetelmiä sovelletaan (Rask et. al. 2012). Kyse on syvällisestä kansalaisten, asiantuntijoiden ja tutkimusyhteisön roolien muutoksesta, jossa kansalaisten mahdollisuus osallistua tieteen ja teknologian päätöksentekoon on muodostunut merkittäväksi korkeakoulujen tiedontuotantoa ohjaavaksi tekijäksi (Est 2011). Sitoutumisen rakentuminen voidaan nähdä osana globaalia keskustelua kansalaistieteen (citizen science) mahdollisuuksista (Pieczka & Escobar 2013), jossa kansalaisia ja sidosryhmiä sitoutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen tai kansalaiset voivat toimia tiedontuottajina (crowdsourcing). Kansalaistieteessä ja laajemmin sitoutumisen rakentumisessa on kyse toimintaperiaatteista, mutta myös mitattavissa olevasta ilmiöstä. Mitattavat ilmiöt voivat kohdistua panoksiin, toimintoihin, tuloksiin ja vaikuttavuuteen ja erityisesti aiemmin tässä raportissa kuvattuihin laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Sitoutumisen rakentumisen lähtökohta laajentaa myös tiedeyhteisön ymmärtämystä rakenteiden ja niiden kompleksisen ympäristön ja toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta (Morton 2010). Tarkastelemme tässä esityksessä edellytyksiä, joilla korkeakoulujen tehtäviin kuuluvien palvelujen toteutus muuttuu professiokeskeisyyden ja palvelujen korostamisesta avoimien innovaatioiden, yhteisen palvelutuotannon (co-production) ja avoimen ekosysteemin kehittämiseen. Esitys perustuu opetus- ja kulttuuriministeriölle syksyllä 2014 raportoitavaan Vaikuttavuuden kanavat -hankkeen aineistoon. Lähteet: van Est, R. (2011): The Broad Challenge of Public Engagement in Science. Sci Eng Ethics Vol. 17. Pieczka, M. & Escobar, O. (2013): Dialogue and science: Innovation in policy-making and the discourse of public engagement in the UK. Science and Public Policy 40 (2013). Rask, M. & Maciukaite-Zviniene, S. & Petrauskiene, J. (2012): Innovations in public engagement and participatory performance of the nations. Science and Public Policy 39 (2012).

4 Kansalaisen itseorganisoitu osallisuus julkispalvelufetissien kyseenalaistajana: asiakaslähtöisyydestä henkilöllistettyyn palveluun Citizens self-organized participation as a challenge for public-service-fetishes : from customership to personalized services Jari Vuori 1, Marika Kylänen 2, Jaana Hurri 3, Pauline Allen 4, Yaru Chen 5 1 Professori, Itä-Suomen yliopisto, PubPri-tutkimusryhmän jht. 2 Tutkija, PubPri tutkimusryhmän kansainvälinen koordinaattori, 3 Tutkija, Itä-Suomen yliopisto, 4 Professori, London School of Hygiene and Tropical Medicine, Englanti 5 Tutkija, Warwick Businessa School, Englanti. Tämän paperin päätavoite on osoittaa, että enemmistödemokratia preferenssien aggregaationa heikentää julkispalvelujen allokatiivista tehokkuutta. Poliittinen päätöksenteko, joka perustuu kaikkia julkispalveluja kaikille kansalaisäänen vahvistamiseen, johtaa palvelujen irresponsiivisuuteen ja budjettivajekierteeseen. Näin palveluinfrastruktuuri legitimiteetti ja instituutioiden inertia ei muutu uudella lainsäädännöllä, koska se nojautuu palvelufetisismiin uskovien kansalaisten tahtotilan poliittiseen implementointiin palvelurakenneuudistuksina. Paperi perustuu Suomesta ja Englannista PubPri-tutkimusryhmän kaupunkilaisilta keräämään kyselyaineistoon palvelujen valinnoista ja tuottamistavoista. Tutkimus on ensimmäinen mittava tutkimus maailmassa kansalaisten eri rooleista ja valinnoista suhteessa julkisiin ja yksityisiin palvelutuottajiin. Suomen Akatemian rahoittama PubPri-tutkimusryhmä keräsi väestöotoksen suomalaiselta ja englantilaiselta Otos (N=3973) kerättiin Helsingistä, Oulusta, Tampereelta, Kuopiosta (n= 1973) Lontoosta, Manchesterista ja Birminghamista (n= 2000). Alustavat tulokset osoittavat, etteivät kaikki kansalaiset halua julkisia tai yksityisiä palveluja, vaan osallistua niiden tuottamiseen itse kaikilla palvelusektoreilla. Nämä palvelufetisismin vasta-äänet edustavat tulevaisuuden näkymissään uutta Englantilaista ja Suomalaista hyvinvointivaltiota. Nykypalvelujärjestelmää ylläpidetään kansalaismielipiteen sivuuttavin uudistuksin. Uudistukset vastaavat vain osin tutkimuksen esille tuomiin kansalaisten valintoihin ja käyttäjärooleihin. Yli 40 %:lle kansalaisista terveellisten elämäntapojen edistäminen, itsepalvelu, online-palvelut ja yhteisöllisyys ovat aitoja tuottamisvaihtoehtoja. Täten esimerkiksi niille 10%:lle kaupunkilaisista, jotka käyttävät 80% julkisista terveyspalveluista, tulisi tarjota muita vaihtoehtoja ja pyrkiä lopettamaan kunnallisen ja valtiollisen palvelufetisismin ylilyönnit. Mikäli tähän ei kyetä, on seurauksena julkisten palvelujen entistä epätasaisempi ja epäoikeudenmukaisempi jakautuminen. Ja mikäli tämä jakautuminen sedimentoituu asiakaslähtöisyydeksi, jossa kansalainen on kuluttaja, on kunnallisen päätöksenteon rakenneuudistuksilla vaikeaa irtautua perinteisestä asiakaslähtöisyydestä tai kuningaskuluttajuudesta kohti osallistuvan asiakkuuskulttuurin kokeiluja henkilökohtaistettuine palveluineen.

5 TERVEYSPALVELUJEN KEHITTÄMINEN YHDESSÄ KUNTALAISTEN KANSSA CASE ROVANIEMEN KAUPUNGIN TERVEYSKESKUKSEN PIKAPOLIKLINIKKA Kristiina Strandman, HTT, erityissuunnittelija, Rovaniemen kaupunki Miia Palo, 50 % hallintoylilääkäri Rovaniemen kaupunki & 50 % erityisasiantuntija STM Kuntalaki ja terveydenhuoltolaki velvoittavat kuntia ottamaan kuntalaiset mukaan palvelujen kehittämiseen. Perinteinen demokratia on kuntalaisten osallisuuden kivijalka, mutta se ei tuo riittävällä tavalla kuntalaisten ja asiakkaiden ääntä palvelujen käytännön suunnitteluun ja kehittämiseen. Keskustelu kuntalaisten osallisuudesta osana kuntien johtamista ja kehittämistä on lisääntynyt paljon viimeisen vuosikymmenen aikana. Käytännössä osallisuuden edistämisen tukeminen näkyy sekä kansallisessa että paikallisessa ohjauksessa. Koskinen-Ollonqvist ym. (2009) ovat nostaneet esille tärkeän huomion siitä, että osallisuudella itsessään on merkitystä ihmisten terveyden edistymiselle. Omien voimavarojen käyttäminen ja asiantuntijana toimiminen sekä erimuotoiset vaikutusmahdollisuudet ja edellytykset osallisuudelle edistävät terveyttä. Valkama (2012) päätyy tutkimuksessaan kuitenkin siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaan osallisuus jää vielä usein näennäiseksi. Rovaniemen kaupunkistrategiaan on kirjattu tahtotilaksi olla vuonna 2030 kasvava arktisen osaamisen kaupunki, jossa hyvä elämä perustuu yhdessä tehtävään sujuvaan arkeen puhtaassa luontoympäristössä. Yhdeksi toimintaa johtavaksi arvoksi on valittu osallisuus. Meidän Rovaniemi, osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelmassa, todetaan, että asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen sisältää kolme näkökulmaa, joissa onnistuminen auttaa kaupunkia kohti yhteisesti määriteltyjä tavoitteita. Nämä näkökulmat ovat yhteisten asioiden valmistelun ja päätöksenteon uudistaminen, sähköinen asiointi ja demokratia sekä vuorovaikutus ja asuinalueiden kehittäminen ja yhteisöllisyys. Osallisuus on nostettu kaikkien toimialueiden ja palvelualueiden tuloskortteihin vuodelle Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata yksi käyttäjälähtöinen palvelumuotoiluprosessi, jossa kuntalaiset ovat olleet mukana alusta lähtien. Tutkimuskohteena ovat Rovaniemen kaupungin pikapoliklinikka toiminnan palvelumuotoiluprosessi sekä toiminnan ensimmäisen kuukauden kokemukset. Artikkelin tiedon intressi on praktinen. Tutkimusotteeksi on valittu kvalitatiivinen ote, sillä artikkelilla halutaan nimenomaan lisätä ymmärrystä kuntalaisten osallisuudesta terveyspalvelujen kehittämisessä. Artikkeli edustaa toimintatutkimusta, sillä toinen kirjoittajista on ollut alusta lähtien kehittämisprosessissa mukana. Tutkimusaineistona ovat prosessissa syntyneet ja koostetut dokumentaatiot. Usein strategialähtöinen ja käyttäjälähtöinen kehittäminen mielletään vastakohdiksi ja vallalla onkin usein käsitys, että käyttäjälähtöisyys johtaa toiveiden tynnyri-ilmiöön. Tämän artikkelin tulokset antavat viitteitä siitä, että käyttäjälähtöinen kehittäminen on myös strategialähtöistä. Osallisuus näyttää parantavan terveydenhuollolle asetettujen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Pääkäsitteet Julkinen terveydenhuolto, osallisuus, käyttäjälähtöinen kehittäminen, strategialähtöinen kehittäminen

6 PIRKKA 14 Kokemuksia valmiusharjoituksen kansalaisraadista Juha Lindell Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Sosiaali- ja terveyshallintotiede Kansalaisten osallistamisen tematiikka on ollut hienoisessa nousussa Suomessa lähivuosina. Tuoreena esimerkkinä on näyttäytynyt osallisuuden menetelmien moninaistuminen tulevassa kuntalaissa. Yhtenä osana tähän on vaikuttanut deliberatiivisen demokratian ja sen eri mallien nousu Suomessa. Näistä malleista suurinta huomiota on osakseen saanut kansalaisraati. Tätä mallia on tiettävästi hyödynnetty Suomessa laajimmin. Kohteena ovat olleet nuoret, ikäihmiset, vammaiset henkilöt ja luonnollisesti myös kunnan asukkaat kokonaisuudessaan edustavana joukkona. Aihealueina ovat puolestaan olleet palvelustrategiat, nuorten mahdollisuudet viettää vapaa-aikaa tai esimerkiksi aluekehittäminen. Teemallisesti kansalaisraati menetelmänä teki lokakuussa uuden aluevaltauksen, kun sitä hyödynnettiin kansalliseen turvallisuuteen. Kansalaisraati järjestettiin Pirkka 14 valmiusharjoituksen osana. Tarkoitus oli Pirkanmaan -alueelta kasatun raadin voimin pohtia muun muassa kyberuhkien moninaisia tekijöitä sekä toisaalta saada tietoa kriisinhallinnan peruskysymyksistä juuri tavallisen kansalaisen näkökulmasta katsottuna. Tällainen kansalaisosallistaminen on suomessa ainutlaatuista ja jopa maailman mittakaavassa ajateltuna hyvin harvinaista. Tarkoituksena esityksessäni on tehdä katsaus Pirkka 14 valmiusharjoituksen osana järjestettyyn kansalaisraatiin. Tämä tapahtuu kuvaamalla lyhyesti itse raatiprosessin rakentuminen eri viranomaisten ja yliopistojen yhteistyönä sekä syventymällä kansalaisraadin tuloksiin ja vaikutusmahdollisuuksiin. Näitä asioita tullaan tarkastelemaan kansalaisraadin fasilitaattorin/järjestäjän näkökulmasta ja raadin kirjattuja keskusteluja sekä muita dokumentteja, kuten eri tahojen antamia kirjallisia vastineita hyödyntäen.

7 Osallisena omassa elämässä Itsemääräämisoikeus kehitysvammaisten henkilöiden asumisessa Katja Valkama & Ulla Isosaari Osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä arkisiin asioihin ovat tasa-arvoisen elämän edellytyksiä. Erityisesti nämä seikat tulevat merkittäviksi silloin, kun kyseessä on kehitysvammainen henkilö ja täysin itsenäinen asuminen ei ole mahdollista. Tutkimuspaperi perustuu seitsemän maakunnan ja kuuden erityishuoltopiirin alueella toteutettuun tutkimukseen, jossa kartoitettiin kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksiköissä olevia toimintakäytäntöjä sekä selvittää onko eri tavalla luokiteltujen yksiköiden välillä selkeitä eroja. Kehitysvammaisille asumispalveluita tarjoavia yksiköitä oli alueella 310, joista kyselyyn vastasi 125. Tutkimuksessa asumisyksiköt luokiteltiin TOPI-toimipaikkarekisterin mukaisesti laitoksiksi, autetuksi asumiseksi, ohjatuksi asumiseksi ja tuetuksi asumiseksi. Itsemääräämisoikeuden kannalta tässä tarkastellaan asukkaiden mahdollisuuksia olla osallisena päätettäessä heidän arkiseen, jokapäiväiseen elämäänsä liittyvistä asioista kuten liikkuminen, ruokailu, oma päiväohjelma, osallistuminen erilaisiin aktiviteetteihin ja sosiaalinen elämä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta liikkumiseen liittyvää osatekijää, liikkumista lähiympäristössä ja pääsyä palveluihin. Yleisesti ottaen asukkaat pääsivät paremmin palveluihin kuin liikkumaan muussa tarkoituksessa lähiympäristössään. Asumisen muoto sinänsä ei takaa liikkumismahdollisuuksia, vaan asunnon sijainti. Mitä itsenäisemmästä asumisesta oli kyse, sitä paremmat mahdollisuudet asukkailla oli päästä palveluihin, yksin liikkuvien osuus oli suurempi, saattajaa tarvitsi harvempi ja asukkaita, jotka eivät käyneet missään, määrä pienempi. Kun palveluihin oli helppo päästä, myös lähiympäristöön liikkumisen mahdollisuudet olivat paremmat. Kaikista kyselyyn vastanneista yksiköistä kolmanneksessa ei ollut yhteisiä ruokailuaikoja. Kuitenkin suuressa osassa yksiköitä ruoka tuli pääosin keskuskeittiöltä ja asukkaat voivat harvoin päättää ruokailuunsa liittyvistä asioista. Asukkaiden osallistuminen ruoan valmistukseen oli yleisintä tuetussa asumisessa, mutta muissa asumismuodoissa se oli vähäistä. Asukkaan mahdollisuus vaikuttaa ruokailuun liittyviin asioihin toteutui lähinnä aamu- ja iltapalan osalta. Muuten alle puolet yksiköistä ilmoitti, että vaikuttamisen mahdollisuuksia ei ollut. Yhteisten päiväjärjestysten osalta eri toiminnoille oli pääosin kiinteät ajat laitoksissa, mutta lähes yhtä usein autetun ja ohjatun asumisen yksiköissä. Yksilöllinen päiväjärjestys oli mahdollinen kaikissa asumismuodoissa, mutta se oli yleisin tuetussa asumisessa. Mahdollisuus tehdä valintoja ja vaikuttaa omaan elämäänsä ovat tärkeitä itsemääräämisoikeuden kannalta. On todella huolestuttavaa, miten paljon kehitysvammaisten henkilöiden arkea säädellään. Itsemääräämisen alue oli laajin tuetussa asumisessa ja vähäisin laitoksessa. Yksiköiden tiloja lukittiin 40 %:ssa autettua, ohjattua ja tuettua asumista. Ovien lukitseminen on vahva signaali itsemääräämisoikeuden puuttumisesta.

Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet

Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet 14.6.2017 DataBusiness-kiertue Ari Ylinärä Oulun kaupunki // Konsernihallinto // Tietohallinto Avoimen datan edistäminen 14.6.2017 avoimen datan hanke datatoiveet

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista 12.11.2013 Page 1 Demokratian ja osallisuuden taustatekijät

Lisätiedot

Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara 6.5.2014

Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara 6.5.2014 Kuntalainen kumppani? Timo Aarrevaara 6.5.2014 Palvelujen tuottamisen näkökulma professiot julkinen valta markkinat Taustalla huomioita tutkimushankkeen lähtökohdista Public engagement for Horizon 2020

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä. Kristiina Strandman, HTT Rovaniemi

Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä. Kristiina Strandman, HTT Rovaniemi Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä Kristiina Strandman, HTT 30.10.2015 Rovaniemi Kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttunut 1970 Staattisuus

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015 Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015 Jännitteet Luottamuspula - Läpinäkymättömyys Äänestysaktiivisuuden lasku Keskittymiskehitys SYNKÄT PILVET

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely 1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

Osallisuus ja vaikuttaminen Lapin sote-uudistuksessa (LSHP:n alueen kuntien tuotantoalueen valmistelu)

Osallisuus ja vaikuttaminen Lapin sote-uudistuksessa (LSHP:n alueen kuntien tuotantoalueen valmistelu) Työpaperi, 11.8.2015 Osallisuus ja vaikuttaminen Lapin sote-uudistuksessa (LSHP:n alueen kuntien tuotantoalueen valmistelu) Tuulikki Louet-Lehtoniemi & Kristiina Strandman 11.8.2015 Pohjoinen SOTE ja tuottamisen

Lisätiedot

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-

Lisätiedot

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan PANEELIKESKUSTELU Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan Kuntamarkkinat 11.9.2012 24.9.2013 Page 1 KESKUSTELIJAT Dekaani Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO PÄÄKKÖLÄ JOUNI, OULUN KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Mikä on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto? Nuorten osallisuuden asiantuntijajärjestö, joka on perustettu vuonna

Lisätiedot

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-27.1.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Lisätiedot

Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari Marika Ahola ja Asta Niskala

Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari Marika Ahola ja Asta Niskala Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari 20.4.2017 Marika Ahola ja Asta Niskala Kumppanuutta kotona pärjäämisen tukemiseksi o Vuorossaan viides lappilaisen kokemuksellisen asiantuntijuuden

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän esitykset kuntayhteistyön tiivistämisestä 29.9.2014 28.11.2014 Page 1 Työryhmän esitykset 1. Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA Kunnan tärkein tehtävä on elinvoimaisuuden kehittäminen. Yhdeksän kymmenestä ( %) kansalaisesta pitää sitä tärkeänä tai erittäin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot