VAIKUTTAVUUTTA ESR-KEHITTÄMISOHJELMILLA Seminaarin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIKUTTAVUUTTA ESR-KEHITTÄMISOHJELMILLA Seminaarin loppuraportti 10.12.2011"

Transkriptio

1 VAIKUTTAVUUTTA ESR-KEHITTÄMISOHJELMILLA Seminaarin loppuraportti

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Valtiosihteeri Tapio Kosunen: nuoret, osaaminen ja luova talous tulevaisuuden tekijöinä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies: enemmän huomiota asiakkaisiin Toimintatapoihin liittyviä käytäntöjä ja malleja Verkostoituminen Hyvät käytännöt Vuorovaikutus ja vertaisoppiminen Kansainvälistyminen Vaikuttavuus Seuranta ja arviointi Osaaminen Valtakunnallisten kehittämisohjelmien lisäarvo ja keinot vaikuttavuuden parantamiseksi Tulevalle ohjelmakaudelle vietävät sisällöt teemoittain Osaaminen Osallisuus Työllisyys Yrittäjyys Yhteenveto ja johtopäätökset Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä Fasilitaattorin johtopäätökset Liite 1: Seminaarin ohjelma Liite 2: Seminaarin osallistujalista Liite 3: Valtakunnallisten kehittämisohjelmien yhteystiedot Liite 4: Valtakunnallisten kehittämisohjelmien hankelistat Raportin tekstit Kehittämisohjelmien yhteystiedot Hankelistaukset Valokuvat Ramboll Consulting Oy TEM, OKM, STM EURA2007 Jaakko Heikkilä, TEM Seminaari järjestettiin työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. 2

3 1. Johdanto Tämä loppuraportti koostaa yhteen keskeisimmät havainnot ja tulokset Vaikuttavuutta ESRkehittämisohjelmilla seminaarista. Tilaisuus järjestettiin kaksipäiväisenä vuorovaikutteisena ideointija vaikuttamisareenana, kohderyhmänään valtakunnallisten kehittämisohjelmien hanketoimijat ja rahoittajat sekä hallintoviranomaiset. Tilaisuuden tarkoituksena oli kartoittaa valtakunnallisten ESRkehittämisohjelmien onnistumisia, hyviä tuloksia ja vaikuttavuutta sekä hyödyntää saadut kokemukset tulevan ohjelmakauden suunnittelussa. Seminaari jatkoi tilaisuuksien sarjaa, joista ensimmäinen oli Valtakunnallisten kehittämisohjelmien sisällöt tutuksi -työkokous Helsingin Paasitornissa. Ensimmäisen kehittämisohjelmien esittelemiseen keskittyneen seminaarin jatkoksi haluttiin järjestää kohtaaminen, jossa huomioitaisiin myös hanketoimijoiden näkökulma ja tarve vuorovaikutteiselle vertaisoppimiselle luento- tai tietoiskunomaisen tiedonvälityksen sijaan. Vaikuttavuutta ESR-kehittämisohjelmilla -seminaarin päätavoitteena oli kartoittaa valtakunnallisten kehittämisohjelmien hyödyllisyys sekä selvittää toteuttamisvaihetta ja etsiä konkreettisia keinoja toiminnan kehittämiseksi tulevalla ohjelmakaudella. Seminaarin työskentelyn pohjalta pyritäänkin tässä raportissa välittämään valtakunnallisten kehittämisohjelmien1 ja niiden hankkeiden aikaansaamat tulokset ja toimintatavat. Valtakunnalliset ESR-kehittämisohjelmat ovat laajoja, strategisia kokonaisuuksia, jotka perustuvat kansallisiin tavoitteisiin. Valtakunnallisten kehittämisohjelmien tukirakenteet ja koordinaatioprojektit toimivat yksittäisistä projekteista saatujen tulosten ja käytäntöjen kokoajana sekä hyvien käytäntöjen edistäjänä ja projektien tukijoina, tavoitteenaan myös hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen tulosten pysyvyyden edistämiseksi. Myös seminaarin ohjelmassa etsittiin näitä hyviä käytäntöjä, samalla kun koottiin näyttöä toiminnan hyödyistä. Seminaarissa hyödynnettiin osallistujia, heidän osaamistaan ja kokemuksiaan hiljaisten signaalien kokoamiseksi ja kehittämistoiminnan lisäarvon nostamiseksi. Tämä loppuraportti kokoaa yhteen seminaarin tulokset ja keskustelua yhtenä kokonaisuutena. Seminaariin osallistui molempina päivinä yli 100 henkilöä. Tilaisuuden lähtökohtana oli vaikuttavuuden osoittamisen, seurannan ja viestimisen haaste. Rakennerahastotyyppinen, yhteiskunnalliseen muutokseen nivoutuva ja sitä edistävä kehittämistyö on väistämättä pitkiä prosesseja ja vaikutusketjuja edellyttävää. Kansallisen rakennerahastostrategian tasolla on jo pyritty tunnistamaan ne keskeisimmät yhteiskunnalliset haasteet ja tarpeet, joihin voidaan hanketoiminnalla ja tässä tarkastellussa tapauksessa valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla vastaamaan. Painopisteitä strategisella tasolla ovat Suomessa kilpailukyvyn ja työllisyyden lisääminen, joiden avulla pyritään tasoittamaan alueiden välisiä hyvinvointieroja ja parantamaan ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Ketjut, joilla kuvataan tehtyjen panosten (euromääräisten, henkilötyövuosina tai osaamisena kuvattavien asioiden) välittymistä prosesseihin, joista askel askeleelta syntyy tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia ovat hyvin pitkiä. Vielä pidempää tarkastelua ja aikajännettä edellyttää vaikuttavuuden arviointi, jossa nähdään muutosta vaikkapa kilpailukyvyn, työllisyyden, osallisuuden ja osaamisen kehittymisessä. Vaikutusketjut ovat väistämättä pitkiä ja suorien syy-seuraussuhteiden näkökulmasta usein monipolvisia. 1 Ohjelmia on yhteensä 23 kpl, lisätietoa niiden sisällöistä, panopisteistä ja toteutusmuodoista löydät osoitteesta: 3

4 Vaikuttavuus ja yhteiskunnallinen lisäarvo ja hyvinvoinnin, osallisuuden ja osaamisen lisääntyminen eivät ole mahdottomia mallintaa, seurata tai saavuttaa. Tämän ymmärryksen lisääminen edellyttää kuitenkin työssä mukana olevien osaamisen, kokemusten ja ymmärryksen tuomista yhteen, dokumentoimista ja viestimistä, näin myös näkyväksi tekemistä. Tässä raportoidulla seminaarilla pyrittiin myös tämän ymmärryksen lisäämiseen. Seminaarin tervetulosanat maanantaina ja tiistaina lausui aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Päivien avaussanat pitivät valtiosihteeri Tapio Kosunen ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Seminaaripäivien alussa kartoitettiin osallistujien odotuksia Global Response -äänestyslaitteistoa käyttämällä. Suurin osa paikalla olleista rakennerahasto-ohjelmatyön asiantuntijoista halusi vaikuttaa tulevan ohjelmakauden sisältöön ja tämä vaikuttamisen motiivi ja näkökulma antoikin tilaisuudelle voimakkaasti tulevaisuuteen suuntautuvan luonteen. Seminaarin avannut valtiosihteeri Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä oli ilahtunut osallistujien asenteesta. Hän totesi, että odotettavissa olikin erilainen seminaari, jossa ei vain kuunnella asiantuntevia puheenvuoroja vaan myös kukin itse työskentelee ja antaa oman asiantuntijapanoksensa ryhmätyöskentelyssä. Seminaarin käytännön järjestelyistä ja päivän fasilitoinnista vastasivat Ramboll Management Consulting Oy:n yksikönpäällikkö Kaisa Lähteenmäki-Smith ja konsultti Anniina Ali- Laurila. Työskentelyssä käytetyt menetelmät olivat vuorovaikutteisia. Korkean tason viranhaltija- ja päättäjänäkökulma tuotiin mukaan ministerin, valtiosihteerin ja ministeriöedustajien puheenvuoroissa ja muilta osin kaikkien osallistuneiden kokemus pyrittiin saamaan samanarvoisena mukaan kokemuskehittämisen ja vertaisoppimisen periaatteen mukaisesti. Vuorovaikutteisuutta ja kaikkien äänen samanarvoista kuulumista tuettiin ryhmätyössä, jonka menetelmä oli oppimiskahvila ( learning cafe ). Menetelmän käyttö tilaisuudessa on kuvattu tiivistetysti alla. 4

5 Oppimiskahvilan kuvaus Oppimiskahvila -menetelmää käytetään yleensä tiedon jakamisen menetelmänä. Ryhmäkohtaisen keskustelun joustavuuden ja sujuvuuden kannalta ryhmien koko pyrittiin tilaisuudessa pitämään korkeintaan 12 henkilönä. Näin kukin ehti myös osallistumaan keskusteluun. Menetelmä oli valittu tukemaan kaikkien osallistujien aktiivista osallistumista ja tukemaan omistajuuden syntymistä. Sen hyödyt ovat etenkin kaikkien osallistaminen ja tehokas tiedon jakaminen. Keskustelun aluksi osallistujat jakautuivat vapaasti valitsemiinsa teemaryhmiin. Ensimmäisessä ryhmätyössä teemaryhmät olivat: Verkostoituminen, Käytäntöjen mallintaminen, Vuorovaikutuksen ja vertaisoppimisen menetelmät, Kansainvälistyminen, Vaikuttavuus, Seuranta- ja arviointitiedon hyödyntäminen sekä Osaamisen kehittäminen ESR-työssä. Vaikka teemojen välillä on selvästi päällekkäisyyksiä, tätä ei koettu ongelmana, vaan päinvastoin se tuki keskustelun monipuolisuutta ja sen turvaamista, että kaikki oleelliset ja tärkeiksi koetut näkökulmat tulivat riittävällä tarkkuudelle huomioitua ja kirjattua. Kuhunkin teemaan liittyen oli koottu etukäteen joukko alakysymyksiä (5-8 kpl), joiden oli tarkoitus auttaa puheenjohtajiksi lupautuneiden osallistujien orientoitumista aiheeseen. Kukin puheenjohtaja valtuutettiin joko toimimaan kirjurina tai nimeämään itselleen kirjuri ryhmästä. Puheenjohtajien ja kirjurien merkitys keskustelussa oli erittäin tärkeä ja he loivat myös tilaisuuden hengen, joka oli avoin ja keskusteleva. Keskustelut kirjattiin valmiille työkirjapohjille, joihin oli rakennettu sovellus sinisen meren strategiasta eli kysyttiin, mitä asioita tulisi hyödyntää, edelleen kehittää tai mahdollisesti luoda sekä mitä voisi vähentää / mistä luopua. Ensimmäinen ryhmä pureutui siis nykyisen ohjelmakauden kokemuksiin, kun taas toisena päivänä fokus oli tulevaisuudessa ja siinä, miten tämän ohjelmakauden kokemuksia ja opetuksia voitaisiin hyödyntää uuden ohjelmakauden valmistelu- ja suunnittelutyön tukena. Ryhmätyö oli organisoitu teemaryhmien ympärille. Näitä teemoja olivat Osaaminen, Osallisuus, Työllisyys ja Yrittäjyys. Keskustelu rakennettiin sille, mitä asioita haluttaisiin kirjattavan uudelle ohjelmakaudelle. Tässä yhteydessä pohdittiin sekä lisäarvoa eri toimijoiden näkökulmasta (hanketoimijoille, ministeriöille ja rahoittajille) että lopullisille hyödynsaajaryhmille (asiakkaille, kohderyhmille/loppukäyttäjille). Ensimmäisenä päivänä tarkoitus oli, että kukin osallistuja kiertää pöydästä toiseen siten, että 1. ryhmä keskustelee yhdessä 45 minuuttia, n. 10 minuuttia ennen pöydän vaihtoa konsultit soittavat kelloa, jotta tiedetään vetää keskustelu yhteen. Toinen ryhmä sai puheenjohtajalta koosteen edellisen ryhmän havainnoista ja puolestaan 30 minuuttia aikaa luoda oman näkemyksensä, kun taas 3. ryhmä sai 20 minuuttia aikaa. Kolmannen ryhmän työn pohjalta kukin pöytäkunta puheenjohtajan johdolla valitsi 3 parasta oivallusta kirjatuista asioista yhteiseen äänestysprosessiin. Kirjurit / puheenjohtajat toivat ennen lounaalle siirtymistä konsulteille kirjauksensa ja oman 3:n kärki oivallustiivistyksensä äänestystä varten. Lounaan jälkeisen hankehelminauhan jälkeen joka ryhmän puheenjohtaja esitteli lyhyesti (n. 5 minuuttia) kolmen kärjen ja perustelut, jonka jälkeen äänestettiin oivallusten koetusta tärkeydestä. Toisena päivänä puheenjohtajat johtivat pöytäkohtaista keskustelua esim. seuraavien kysymysten tiimoilta: MITÄ asioita/painotuksia tulisi nostaa tämän teeman osalta tulevalle ohjelmakaudelle? Mitä tulisi olla tulevan ohjelman sisältöinä? KENELLE, mille kohderyhmille teemaan liittyvää kehittämistä tulisi suunnata? Mitkä kohderyhmät tulisi valita toiminnan kohteeksi ja MITEN tulevan ohjelmakauden toiminta tulisi toteuttaa? Keskustelulla haettiin siis konkreettisia ehdotuksia rakennerahastotoiminnan toimeenpanoon uudelle ohjelmakaudelle. Menetelmä toimi organisoivan tahon näkökulmasta varsin hyvin. Keskustelu oli vilkasta, avointa ja monipuolista. Monissa tapauksissa osoittautui kirjureille haastavaksi tiivistää ryhmän monipolvinen keskustelu kolmeksi kärjeksi ja konsulteille puolestaan usein haasteeksi tulkita pidempiä versioita tiiviiksi äänestyskelpoisiksi ehdotuksiksi. Tämä kuitenkaan ei vähennä keskustelussa syntyneiden näkemysten merkitystä, varsinkin koska kaikki materiaali toimitettiin myös hallintoviranomaisen käyttöön. Vuoropuhelun runsaus ja riittävä aika keskustelulle osallistujien kesken koettiin arvokkaaksi itsessään. 5

6 1.1.1 Valtiosihteeri Tapio Kosunen: nuoret, osaaminen ja luova talous tulevaisuuden tekijöinä Opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Kosunen sanoi puheenvuorossaan, että parhaiten ESR-toiminnan kehittämiseen voidaan vaikuttaa toteuttamalla Euroopan sosiaalirahaston, EU:n ja kansallisia kehittämistoimintoja suhteessa toisiinsa ja toisiaan täydentävinä. Kun paikallisesti, alueilla ja valtakunnallisesti toteutettava kehittämistoiminta muodostaa vaikuttavan kokonaisuuden, eivät hankkeet jää irrallisiksi. Kehittämistoimien tulee kytkeytyä Eurooppa strategiaan, jonka visiona on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategian tavoitteet, jotka realisoituvat kansallisissa ohjelmissa koskevat työllisyyttä, tutkimus- ja kehitysmenoja, ilmastoa, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä. Strategia sisältää myös seitsemän lippulaivaaloitetta, joista opetus- ja kulttuuriministeriön kannalta tärkeitä etenkin rakennerahastotoiminnassa ovat: Innovaatiounioni, Nuoret liikkeelle, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma sekä Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi. Opetus- ja kulttuuriministeriö (jatkossa OKM) on valmistellut tänä syksynä hallitusohjelman pohjalta sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman että lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman, jotka ohjaavat osaltaan kehittämistoimintaa. Suunnitelmaluonnos sisältää esitykset etenkin koulutustakuun toteuttamisesta osana nuorten yhteiskuntatakuuta, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tavoitteiden uudistamisesta, toisen asteen palvelukyvyn vahvistamisesta ja rakenteellisesta uudistamisesta sekä korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen vauhdittamisesta. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tähtää siihen, että kaikille lapsille ja nuorille luodaan ikäryhmä huomioiden yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Lisäksi halutaan edistää lasten ja nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta. OKM:n näkemyksen mukaan ESR-toiminta tulee kytkeä hallitusohjelman tavoitteisiin. OKM näkee, että ESR:n vaikuttavuuden lisäämiseksi pitää rakentaa vahvoja tiedon- ja osaamisen jakamisen mekanismeja hankkeiden, rahoittajien, keskushallinnon (ja hallitusohjelman) välille. Osana rakennerahastotoiminnan ja kansallisen toiminnan nykyistä parempaa integrointia ministeriössä muutettiin 2011 sisäistä organisaatiota siten, että rakennerahastotoiminnan virkamiehiä siirrettiin ja integroitiin hallinnosta ministeriön substanssiyksiköihin. Virkamiesvalmistelussa tulevan ohjelmakauden rakennerahastovarojen kohdentamisessa on painotettu hallitusohjelman kahta päälukua köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämistä sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamista. Talouden ja yhteiskunnan haasteissa tarvitaan vahvaa panostamista nuoriin ja hyvinvointiin, osaamiseen ja osaamisrakenteiden kehittämiseen sekä luovaan talouteen. Komission asetusehdotusten mukaan vaikuttavampaa toimintaa saadaan, kun rakennerahastopolitiikka kytketään selkeästi Eurooppa 2020 tavoitteisiin. Hyödyntämällä komission esittämää uutta elementtiä yhteistä strategista viitekehystä (common strategic framework CSF) saadaan aikaan fokusoitua ja ryhdikästä strategista suunnittelua ja ohjelmapolitiikkaa. Keskittymällä rahastokohtaisten asetusten teemoihin saadaan puolestaan vahvaa temaattista keskittymistä. Ehdollisuus on tervetullut mekanismi tiukentamaan taloutta ja rahankäyttöä, fokusointi tuloksiin helpottuu edellä olevien kohtien avulla ja säädösmuutoksin, kun taas hallinnon tehostaminen lisää vaikuttavuutta. 6

7 ESR-asetusehdotuksessa painottuvat työllisyyden ja työvoiman liikkuvuus, koulutuksen, osaamisen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta, johon viime mainittuun komissio esittää vähintään 20 % pakollista korvamerkintää. Uutena elementtinä asetusluonnos mahdollistaa vaikuttavamman hallinnon kehittämisen ja rakenteiden parantamisen. Uutta niin ikään on kautta edellä mainittujen painopisteiden menevät horisontaaliset painotukset kestävään kasvuun, saavutettavuuteen (ICT), tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (t&k&i) vahvistamiseen sekä pk-sektorin yritysten kilpailukykyisyyden vahvistamiseen. Ohjelmatoiminnassa komissio korostaa lisäksi kumppanuuden, tasa-arvon, yhtäläisten mahdollisuuksien, sosiaalisten innovaatioiden sekä transnationaalisen yhteistyön tärkeyttä. Lopuksi valtiosihteeri korosti kahden vaikuttavuuselementin, yliopistojen ja luovien alojen, merkitystä. Aluekehittämisen pääosasto DG Regio on julkaissut teoksen Connecting Universities to Regional Growth: A Practical Guide, jossa kuvataan, miten yliopistoilla voi olla rakennerahastopolitiikassa paljon strategisempi rooli kuin vain toimia hanketoimijana. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa tätä yliopiston strategista roolia mm. siten, että syksyllä asettamassaan Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisen työryhmässä on alueen yliopistojen edustajat. Työryhmässä on myös edustettuna taiteen kenttää, mikä osaltaan ilmentää sitä, että Suomessa on ymmärretty taiteen ja taiteilijoiden laajempi rooli yrittäjyydessä, työssä ja työelämän kehittämisessä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies: enemmän huomiota asiakkaisiin Elinkeinoministeri Jyri Häkämies avasi toisen seminaaripäivän ja käsitteli puheenvuorossaan tulevan rakennerahaston linjauksia sekä ESR-toiminnan roolia Suomen ajankohtaisiin ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. Nämä laajemmat näkökulmat hän hahmotti käytännön esimerkin valossa Pohjois-Suomen kaivosteollisuusbuumiin viitaten. Odotusten ja aikaansaannosten pohdinnassaan Häkämies lähti liikkeelle Lapista, jossa on tapahtumassa suuria investointeja ja jossa kaivosteollisuuden kasvubuumi on muuttamassa ilmapiiriä ja suhdannekuvaa. Tiedossa on investointeja Lappiin ja Itä-Suomeen 2 miljoonan euron edestä ja uusia investointeja on odotettavissa. Työllisyystarpeen odotetaan kasvavan 2000 hengen rekrytointiin. Kaivosteollisuudesta kun puhutaan, voidaan puhua jo kaivosklusterista, jossa suomalaiset toimijat ja yritykset ovat globaaleja toimijoita. Häkämies sanoo, että koska Suomi on erittäin pääomaköyhä maa, on kaivosteollisuuden investoinneilla suuri merkitys, josta Suomeen halutaan jäävän työpaikkoja ja osaamista. Työvoimapula tulee näkymään alueella, jossa työvoimaa ei ole niin paljon ja sen vuoksi koulutusta tarvitaan. Alueen koulutusorganisaatiot ovat tehneet hyvää työtä, mutta myös täsmäkoulutusta tarvitaan ja tähän ESR-hankkeet voivat vastata. Häkämies kertoi tulevasta ohjelmakaudesta, jota on parhaillaan valmistelemassa ministeriössä 30 hengen työryhmä. Haasteena on, miten saada suurin hyöty tilanteessa, jossa komission esityksen mukaisesti Suomen rahoitusosuus laskee tulevalla ohjelmakaudella. Häkämies korosti, että tähän Suomen tulee vaikuttaa ja saada aikaan muutos, joka edellyttää sopivien yhteistyökumppanien tunnistamista ja oman näkemyksen kuuluville saamista, yhdessä kumppanien kanssa. Tulevalla ohjelmakaudella rakennerahastoissa ESR rahoituksen osuus on 52 prosenttia. Häkämies painotti puheenvuorossaan vahvaa yhteistyötä elinkeinopoliittisten ja työllisyyspoliittisten teemojen ja toimijoiden kesken. Hän nosti esille sen, että tällä hetkellä hallinto vie ESR-rahoituksesta liian suuren osan. Tulevalla ohjelmakaudella tavoitteena onkin vähentää rahan jakajien määrää ja hallintoa. 7

8 Häkämies kertoi myös miten keväällä 2011 nimetyn Kataisen hallituksen ohjelmassa on otettu kantaa ESR-ohjelmiin. Häkämiehen mukaan tulevalla ohjelmakaudella kasvun tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat erityisen tärkeitä teemoja. Tässä yhteydessä hän nosti esille nuorten yhteiskuntatakuun ja työllisyyden edistämisen. Häkämiehen vahva viesti rakennerahastohankkeille on, että toimijoiden tulisi käyttää mahdollisimman paljon aikaa asiakkaisiin; oli sitten kyse kasvuyrityksistä tai opiskelijoista. Kun asiakkaiden tarpeet ovat hyvin tiedossa, voidaan hankkeissa tehdä työtä, jolla on alueellista vaikuttavuutta. Vuoropuhelu yritysten kanssa on esimerkiksi koulutustarpeiden tunnistamiseksi olennaista. 2. Toimintatapoihin liittyviä käytäntöjä ja malleja Tämä loka-marraskuun vaihteessa pidetty Vaikuttavuutta ESR-kehittämisohjelmilla -seminaari oli luonteva jatko keväällä 2011 pidetylle "Valtakunnallisten kehittämisohjelmien sisällöt tutuksi - seminaarille. Tuon tilaisuuden järjestäjät ja osallistujat toivoivat mahdollisuutta laajamittaisemmalle keskustelulle muiden hanketoimijoiden kanssa ja osallistujat kokivat että heillä olisi paljon tietoa, jota voisi jakaa ja siten saada hanketoiminnasta vaikuttavaa. Lisäksi haluttiin lisää tietoa ja mahdollisuutta tiedon vaihtamiseen muiden hanketoimijoiden kanssa mm. kansainvälisyyteen liittyen. Nyt järjestetyssä tilaisuudessa olikin edustajia sekä hankkeista että ministeriöistä ja aluehallintoviranomaisista. Lokakuun lopun seminaarin tarkoituksena oli kerätä tietoa ja luoda selkeämpää viestiä siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon seuraavan ohjelmakauden suunnittelussa. Seminaari rakennettiin niin, että osallistujat saivat keskustella paljon ja nostaa pintaan käytännön kokemuksia. Kaikki keskustelut kirjattiin eri menetelmiä käyttäen työkirjapohjiin, joita on hyödynnetty tässä loppuraportissa tiivistäen asioita ja kuvaten niitä visuaalisesti. Tämän lisäksi työryhmien tuotoksia on kerätty laajana materiaalina, jonka käyttäminen on hyödyllistä tulevassa työskentelyssä. 8

9 Kehittämishankkeiden parhaita käytäntöjä ja tuloksia etsittiin työryhmissä seitsemään eri aihepiiriin liittyen. Aihepiirejä olivat: verkostoituminen, hyvät käytännöt, vuorovaikutuksen ja vertaisoppimisen menetelmät, kansainvälistyminen, vaikuttavuus, seuranta- ja arviointitiedon hyödyntäminen, hanke- ja ohjelmatyön osaamisen kehittäminen. Kuten johdannossa kuvattiin, ensimmäisen päivän aikana käytettiin Chan Kimin ja Renee Mauborgnen 2 kehittämää sinisen meren strategian työmenetelmää, jolla työryhmien ajatukset saatiin suodatettua mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Tarkoituksena oli etsiä tekijöitä, jotka tekevät ja tuottavat menestyksekästä ESR -toimintaa ja taas toisaalta tunnistetaan tekijöitä, joista vaikuttavuuden parantamiseksi kannattaisi luopua seuraavalla ohjelmakaudella. Seuraavaan kuvaan on kirjattu ne eri teemoihin liittyvät seikat, jotka osallistujien mielestä tulisi erityisesti huomioida tulevaisuudessa. Työryhmien kirjaukset on tiivistetty alla olevaan kuvaan. Otsikoiden alla olevat ranskalaiset viivat ovat sellaisia, joista osallistujat äänestivät sen mukaan, mitkä ehdotuksista olivat tärkeimpiä huomioida tulevalla ohjelmakaudella. Eniten ja toiseksi eniten ääniä saaneet ovat listalla ensimmäisinä. On syytä muistaa, että äänestysmekanismi ja työkalu ovat tällaisessa seminaarissa erityisesti keskustelun ja vuorovaikutuksen elävöittämisen väline. Tulokset itsessään ovat toissijaisia ja äänestystuloksien merkitys piileekin keskustelun fasilitioinnissa, ei sisällöllisessä tietotuotannossa. Äänestettävät asiat eivät olleet yhteismitallisia ja suoraan verrattavissa. Lisäksi ryhmissä keskustelijoita kannustettiin nostamaan esille heidän tärkeiksi näkemiään asioita laajalta skaalalta, ei välttämättä vain tiukasti omaan keskusteluaiheeseen liittyen. Monissa ryhmissä kommentteja tuli useampaan teemaan liittyen. Kiteytyksissä ja äänestettävään (yhdelle riville mahtuvaan) muotoon keskustelua tiivistettäessä tehtiin myös yksinkertaistuksia ja kulmien oikaisuja. Äänestyksien kohteena olivat siis kooste koko keskustelussa, ei laadullisesti tai määrällisesti analysoitu tärkeimpien asioiden yhteismitallisesti koottu lista tms. 2 Kim &Mauborgne (2010): Sinisenmerenstrategia. Talentum. 9

10 Yksi laajemminkin EU-rahoitukseen ja hankemuotoiseen kehittämiseen liittyvä ja myös yleinen toimintatapoihin liittyvä teema ovat hyvät käytännöt, niiden tunnistaminen, mallintaminen, juurruttaminen ja levittäminen. Hyvät käytännöt ovat olleet yksi hanketoiminnan kehittämisen keskeisimmistä työkaluista jo vuosia. 3 Käsite viittaa EU-ajattelussa hyvään hallintatapaan, jossa pyritään jäsenvaltioiden, alueiden, hallinnonalojen, hankkeiden jne. välillä oppimiseen, tiedonsiirtoon ja kokemustenvaihtoon. Idea kytkeytyy avoimen koordinaation ja vuorovaikutuksen periaatteeseen, johon EU:ssa viitataan lyhenteellä OMC =Open Method of Coordination, jossa korostuu käytäntöjen vertailtavuus ja vertaisarvioinnin periaate jäsenvaltioiden välillä. Hyvillä käytännöillä viitataan laajemminkin sellaisiin toimintatapoihin, joilla on yhteiskunnallisesti merkittäviä positiivisia vaikutuksia, jotka tuottavat tavoiteltua muutosta yhteiskunnan rakenteessa ja yksilöiden elämässä. Rakennerahastoissa kehittämis- ja konseptointityötä on tehty erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla, jossa THL:n ja kuntaliiton koordinoima Innokylä seuraa THL:n edeltäjän STAKESin rakentamaa alustaa hyvien käytäntöjen kokoamiselle, jossa mallinnettiin ja välitettiin hyviä käytäntöjä sosiaali- ja terveysalalla. 4 3 Katso esimerkiksi Mäkinen & Uusikylä (2003): Tiedosta, arvioi, paranna: itsearviointi ESR-projektien kehittämisen välineenä, 4 Ks. ja Menetelmä, jota Innokylässä sovelletaan on REA-malli eli relational evaluation approach. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännöt jäsentyvät, rakentuvat ja toimivat aina suhteessa sovellusympäristöönsä, jossa niitä hyvinä käytänteinä kuvataan ja mllinnetaan. Työkalun käytäntöosio koostuu neljästä osakokonaisuudesta: 1) käytännön perustiedot, 2) käytännön toimeenpanomallin luominen, 2) käytännön käyttöönoton ja vakiintumisen seuranta ja arviointi ja 4) käytännön tuottaman muutoksen seuranta ja arviointi. Lisätietoa REA-mallista löytyy mm. seuraavasta lähteestä: 10

11 Lähde: Janne Marniemi 2010 Kuten seminaarissakin todettiin, hyvien käytäntöjen kuvaamisessa ja mallintamisessa on julkisen sektorin organisaatioissa edelleen paljon terävöittämistä. Hyvien käytäntöjen lisäksi myös seuranta ja arviointi linkittyvät tähän kokonaisuuteen, joka liittyy toimivien ja jatkokehittämisen arvoisten asioiden, toimenpiteiden ja toimintatapojen putoamiseen tutkan ulkopuolelle, seurannan näkymättömiin tai arvioinnin tunnistamatta. Usein hyvät käytännöt tiivistävät tekemisen keskeiset sisällöt sen sijaan, että kyettäisiin tuotteistamiseen tai tunnistamaan toiminnan kokonaisuudesta ne osat, joissa piilee toimintamallien aihioita tai valtavirtaistamisen potentiaalia. Huomionarvoista on myös se, että kukin hallinnonala ja eri rahoitusinstrumentit tekevät tätä työtä usein toisistaan riippumatta ja irrallaan sen sijaan, että pyrittäisiin menetelmäkehittämiseen yleistettävämmällä tasolla. 2.1 Verkostoituminen Rakennerahastotoiminta on luonteeltaan verkostomaista ja valtakunnalliset kehittämisohjelmat erityisesti, koska ne muodostavat tukirakenteen hankkeille, jotka kukin toimivat omina miniverkostoinaan. Tämä tarkoittaa valtakunnallisten kehittämisohjelmien kohdalla sitä, että ne pääsääntöisesti koostuvat useammista projekteista ja toimivat yksittäisistä projekteista saatujen tulosten ja käytäntöjen kokoajana sekä hyvien käytäntöjen edistäjänä ja projektien tukirakenteena. Innovaatiokirjallisuudessa usein esiintyvät välittäjän käsitteet ovat tässä suhteessa olennaiset. Network broker tai knowledge broker voisikin olla rakennerahastojen verkottaja-osaajien yksi rooli: toisilleen tarpeellisten tahojen tunnistaminen, tiedonvälitys, yhteistyölinkkien ja solmujen solmiminen, kohtaamisen tilojen luominen jne., joiden pohjalle voidaan rakentaa strategisia verkostoja ja pidemmällä tähtäimellä myös virtuaaliorganisaatioita tai instituutioita. 5 Seminaarissa korostettiin tarvetta verkosto-osaamisen kehittämiselle. Tämän osatekijät voivat olla muun muassa seuraavassa taulukossa tiivistettyjä. Maaseutuverkoston hyvistä käytännöistä tietoa puolestaan löytyy osoitteesta: 5 Ks. esimerkiksi Nichels 2009: Matching knowledge brokering strategies to environmental policy problems and settings, Environmetnal Science and Policy 12(2009). 11

12 VERKOSTO-OSAAMISEN KESKEISIÄ OSATEKIJÖITÄ - VERKOSTOJEN FASILITOINTI- JA JOHTAMISTAIDOT - ORGANISOIMINEN: Vaikka henkilökohtaiset yhteydet ovatkin tärkeitä, verkostot eivät saisi olla vain henkilöiden varassa, vaan niiden vahvistamiseksi tulisi luoda myös organisaatiotasoista sitoutumista ja organisaatioiden toimintatapoja ja malleja. - TIEDON HYÖDYNTÄMINEN: Verkostojen tulevaisuustieto ja hiljainen tieto tulisi saada näkyväksi. Olemassa olevaa tietoa tulisi kyetä tehokkaammin hyödyntämään uuden tiedon luomisessa. Hyvät käytännöt ja näiden mallintamisen tarve nousi esille monissa keskusteluissa. - VIESTINTÄ: Verkostoissa viestinnän merkitys korostuu. Tiedottamisessa voisi hyödyntää modernia viestintää ja toiminnanohjausjärjestelmiä mm. pilvipalveluja. - JOUSTAVUUS HOUKUTTELEVUUDEN LISÄÄJÄNÄ: Verkostotoimintaa tulisi tehdä halutuksi toiminnaksi. Tätä edesauttaisi joustavuuden ja tarvelähtöisyyden vahvistaminen. Verkostoissa välitettävän tiedon tulisi palvella mukana olevien toimijoiden tarpeita ja olla sovellettavissa kullekin toimijalle sopivassa muodossa. - SYSTEMAATTISUUS: Verkostoja tulisi johtaa kokonaisvaltaisesti ja verkostoitumisessa tulisi luopua turhien rajojen ylläpidosta (läänit, alue- ja ohjelmarajat, organisaatioiden rajat) ja hajanaisuudesta. Monissa puheenvuoroissa välittyi koettu tarve systemaattiseen osaamisen kehittämiseen ja myös tarve irrottaa aikaa ja voimavaroja verkostojohtamiselle. Verkostot eivät synny, kehity tai säily ilman kehittämistä ja tukea, niille tulee siis myös varata voimavaroja. Myös verkostojohtaminen on oma johtamisen muotonsa, joka edellyttää omaa tieto-taitoaan. Lähtökohtana voi olla pieni kehittäjien ydinjoukko, joka jakaa kokemuksia muiden kanssa ja joiden mallinnuksen pohjalta tehdään systemaattista kehitystyötä, jopa tuotekehitystä. Projektikoordinaattorit ovat kuitenkin usein tekemisen iholla ja tässä suhteessa avainroolissa. Pieni joukko voi osaltaan helpottaa myös luottamuksen aikaan saamista, vaikkakin keskusteluissa korostettiin myös virtuaaliverkostoissa syntyvää luottamusta. Työryhmien työskentelyn pohjalta tunnistettiin lukuisia verkostoitumista edesauttavia tekijöitä tulevaisuudessa hyödynnettäväksi, muun muassa liittyen tarpeeseen luoda uusia kokeiluja, yhteistä kehittämistä ja käytäntöoppimista. Samoin tunnistettiin tarve jo edellä mainittuun osaamisen kehittämiseen monissa eri muodoissaan eli toiminnan fasilitointiin ja koordinointiin. Tämä helpottaisi turhan päällekkäisyyden välttämistä ja tehokkaampaa vetovastuun ja viestikapulan vaihtamista. Verkostoitumisen lähtökohdaksi toivottiin vähemmän edustuksellisuutta ja enemmän yhteisiä tavoitteita ja hyötyjä arjen toimintaan. Monia eri malleja on käytetty, kehitetty ja rakennettu hankkeissa, joita käsiteltiin keskusteluissa. 6 Myös todettiin yritysmaailman mallien ja prosessien joissain tapauksissa sopivan esimerkeiksi. Verkostonhallinnankin kannalta pohdittiin toimintojen eriyttämistä ja toimintolähtöistä organisoimista siten, että eri tahot vastaisivat hallinnoinnista, kehittämistoiminnasta, käytännön toteutuksesta jne. Tämä voisi ratkaista osin myös aiemmin mainitun edustuksellisuuden ongelman. Verkostojen ylläpitoon esitettiin monia eri ideoita ja ajatuksia, joiden kehittäminen on jo hankkeissa hyvässä vauhdissa. Verkoston ja osaamisen ylläpitoon nousi esimerkkeinä lukuisia työkaluja, muun muassa pilvipalvelut, tagipilvet ja pedamuistit, tai 'Ning 7 ja SOMETU-verkostot, mutta myös vakiintuneemmat välineet kuten Ekstranet. Aiemmista kokemuksista käsiteltiin muun muassa Equalohjelman tapaan rakennettua verkostoitumista, jota on toteutettu sekä seminaarien, hyviä käytäntöjen vaihdon, elävän kirjaston ja vertaiskehittämisen muodossa. Verkostojen esteiden todettiin olevan useimmiten mentaalisia ja osaamiseen liittyviä. Näihin esteisiin koettiin olevan kuitenkin mahdollista vaikuttaa muun muassa pilotoinnin ja resurssoidun yhteistyön muodossa. Työryhmien työskentelyn pohjalta löydettiin seuraavat verkostoitumista nykyisellään haittaavat tekijät sekä tekijät, joilla näihin voitaisiin vastata. Näitä on koottu alla olevaa taulukkoon. 6 Esimerkiksi 7 Ning on verkkoympäristö, jossa mm. organisaattorit ja vaikuttajat eri puolilta maailmaa voivat luoda oman, mukautetun sosiaalisen verkostonsa. 12

13 HAITTAAVIA TEKIJÖITÄ: - Tavoitteellisuuden heikkous - Hankehakemuksiin ei kirjoiteta sisään verkostoitumista - Eri valmistelijat ja toteuttajat (mistä seuraa toinen ongelma eli sitoutumisen heikkous) - Hallinnolliset esteet: Organisaatioiden toimintaohjeet sähköisen verkostoitumisen esteinä, rakenteet liian raskaita - Liiallista päällekkäisyyttä: jokainen projekti järjestää nyt omat seminaarit - Projektitapaamisten tavoitteet jäävät hyvin hatariksi - Verkostoituminen on ollut heikolla tasolla, sektorit näkevät itsensä liian itsellisenä systeeminä - Henkilösidonnaisuus VASTAUKSIA: - Verkostoille omat valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteensa - Yhteisen teeman käsikirjoittaminen: mikä on jutun juju - Joustavuus rahoitusohjelmien ja mallien rajojen ylittävään yhteistyöhön - Monimutkaisten rahoitusjärjestelmien ja näihin liittyvien käytänteiden yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen - Byrokratian vähentäminen - On hyväksyttävä se, että verkostossa on myös niitä, jotka ovat hyvin löysästi mukana - On osallistuttava koordinaatiohankkeen tapaamisiin - Mahdolliset lisäpalvelut - Osaamisen kerryttäminen verkostoissa - Sisältölähtöinen verkostoituminen hallintolähtöisen sijaan - Yhteistyö yli hanke- ja ohjelmarajojen - Verkostoille yhteistyösopimuksia, malleja ja työkaluja - Ohjeet käytäntöön ja käyttöön (esim. Sosiaalikehityksen ohjeet kunnille moniammatillisesta verkostoyhteistyöstä) Työryhmien työskentelyn pohjalta löydettiin myös kokonaan uutta luovia tekijöitä verkostoitumiseen liittyen. Näitä olivat muun muassa osaava, avoin ja luottava johtamiskulttuuri, joka mahdollistaa tuottavan (win-win ja jopa win-win-win) verkostotyön. Toimintakulttuurin osalta korostettiin, että verkostotyössä on huomioitava muutokset työkulttuurissa (verkostotyö ei solahda vanhaan hierarkkiseen organisaatiomalliin) ja verkostoituminen on sisäistettävä, jotta päästään kohderyhmäajattelusta kumppanuuteen. Yritysverkostojen kohdalla todettiin yritysten tarvitsevan erilaisia verkostoja. Tukiverkostojen toiminnan tukeminen onkin yksi potentiaalinen tulevaisuuden ESR-toimintamuoto liittyen koulutukseen, yritysten aloittamiseen ja rahoitukseen, mutta myös Broker-malliin (esim. Yritysten taitava Keski-Suomi- hanke) ja yritysten tukemiseen sopimuksiin perustuvissa asiantuntijaverkostoissa. Myös sopimuskäytännöt voivat olla uuden verkosto-osaamisen kohde. 2.2 Hyvät käytännöt KESKEISET ASIAT hyvistä käytännöistä - TYÖKALUT: Tarvittaisiin viestinnällinen työkalu hyvien käytäntöjen yhteiseen mallintamiseen ja jakamiseen. Koordinaatiohankkeet voisivat toimia tässä aktiivisina toimijoina. - TUOTTEISTAMISEN JA JUURRUTTAMISEN TUKI: koulutus, työkalut ja välineet, luovat menetelmät, tunnistaminen, arviointi. - SUUNNITELMALLISUUS: mallintaminen ja juurruttaminen tulisi kirjata jo projektisuunnitelmaan ja varatut resurssit mallintamiseen. Työryhmien tuloksena nostettiin esille muun muassa omistajuuteen, työkaluihin ja seurantaan ja viestintään liittyvä näkemyksiä sellaisista asioista, joita tulisi säilyttää tai edelleen kehittää hyviin käytäntöihin ja näin levittämiseen ja juurruttamiseen liittyen. 13

14 Omistajuudessa korostettiin emo-organisaation vastuuta ja omistajuutta hyvien käytäntöjen mallintamisessa, samalla kun muistutettiin jo aiemmin raportissamme olleen näkemyksen mukaisesti, että resurssointi ja ajan osoittaminen on edellytys kaikelle kehittämistyölle. On varattava riittävästi aikaa tuotteistamiseen kahdessakin suhteessa: toisaalta riittävä toiminta-aika hankkeille, jotta voidaan testata ja arvioida juurruttaminen alusta lähtien ja toisaalta vaiheistettu tuotteistaminen eli jo projektisuunnitelmassa huomioidaan hyvien käytäntöjen edellyttämät vaiheet: suunnittelu-, kehittämisja levittämisvaihe. Ajan ja suunnitelmallisuuden lisäksi korostettiin työkalujen tarvetta (esimerkiksi tietokannat, joihin voidaan kirjata ja koota hyviä ja huonoja käytäntöjä, rakennerahastot.fi portaalin parempi käyttö jne.). Keskusteluissa pohdittiin myös tarvetta osoittaa testaamiselle ja innovaatioiden siirrolle oma erillinen rahoituksensa. Uusia työkaluja kaivattiin ja muun muassa sosiaalinen media ja uudenlaiset avoimemmat vuorovaikutteiset viestinnän ja tekemisen välineet olivat esillä. WIKI-ajattelun mukainen tekemisen seuranta ehdotettiin uudeksi toimintatavaksi ja tähän liittyvän keskeneräisyyden näkyvyyden olevan arvokasta. Tiedonsiirron haasteet ovat rakennerahastoissa hyvin samanlaiset kuin muussakin toiminnassa ja tässä suhteessa korostettiin osaamisen, kokemustiedon ja mallien välittämisen tärkeyttä organisaatioiden välillä. Ehdotettiin myös dokumentoinnin tehostamista ja muun muassa raporttien ja artikkeleiden kokoamista hankemuisti-tietokantaan (sis. metatiedot, eri hakuominaisuuksia). Lisäksi keskusteluissa mainittiin tutkimus- ja kehittämistyön näkyväksi tekeminen (tieteellisen) kirjoittamisen avulla. Toivottiin myös käytännönläheistä otetta ja monipuolisempaa viestintää, muun muassa kirjallisesta raportoinnista visualisointiin Työryhmissä toivottiin, että ensi kaudella päästäisiin irti tietyistä toimimattomiksi koetuista toimintatavoista kuten siitä, että tiedonvälitystä eriytetään hallinnolliseen raportointiin ja sisällöllisesti merkitykselliseen tietoon, kuten käytäntöjen mallintaminen. Osallistujat toivoivat myös, että ESRohjeistuksissa ja hauissa huomioitaisiin paremmin aiemmista kokemuksista oppiminen ja sen edelleen jalostaminen. 2.3 Vuorovaikutus ja vertaisoppiminen KESKEISET ASIAT vuorovaikutuksesta ja vertaisoppimisesta - SISÄLTÖLÄHTÖISYYS: Sisällöt, tematiikka edellä kaikessa vuorovaikutuksessa/ toiminnassa/ verkostoissa, kaikki rakenteet, hallinto ja sen välineet (mukaan lukien hankkeet, kehittämisohjelmat ja rahoitus) taka-alalle - UUDET ROOLIT JA TOIMINNOT: Vahvemmin ja laajemmin käyttöön Broker-ajattelumalli ja hankesparraajat Työryhmien työskentelyn pohjalta löydettiin tiettyjä tekijöitä, joista tulisi jatkossa luopua: - Hankkeiden kilpailu, liiallinen itsenäisyys (toivottiin vertaisoppimista ideoiden varastamisen tai saman uudelleen keksimisen sijaan) - Hankeorganisaatioiden irrallisuus isäntäorganisaation ydintekemisestä/strategioista (integroidumpi toimintamalli myös toteuttajaorganisaatioihin), jotta voitaisiin ratkaista kohtaanto-ongelma isäntäorganisaation tavoitteissa ja tarpeissa ja projektitoiminnassa. Monet tekijöistä, joita tulisi vahvistaa jatkossa liittyivät joustavampiin toimintatapoihin ja tehokkaampiin mekanismeihin sekä johtamiseen ja koordinaatioon. Toimintatapoihin ja periaatteisiin liittyen korostui johdon sitoutumisen tärkeys, ei vain suunnittelussa, vaan myös toiminnassa. Avoimuutta ja riskinottamista toivottiin, jotta päästäisin parempaan tiedon jakamisen kulttuuriin ja epäonnistumisen sallimiseen ja jakamiseen. Tämän nähtiin edellyttävän merkittävää asenne- ja ajattelutavan muutosta. Avoimuutta edellyttäisi myös aktiivisempi ja avoimempi ministeriöiden vertaisoppiminen ja rakenteiden murtaminen (esimerkiksi verkostojen uudet yhdistelmät), joita toivottiin. Toisaalta toivottiin rakenteiden selkiyttämistä ja moniportaisuuden 14

15 huomioimista (myös kohderyhmien erilaiset tarpeet huomioiden) ja lisääntyvän poikkihallinnollisuuden ja monisektoraalisuuden mahdollistamista joustavin ratkaisuin. Mekanismeista kirjattiin tärkeinä tiedonsiirroon menetelmät ja mallit, kuten tiedon jakaminen, tulosten hyödyntäminen, projektien/toimijoiden kohtaaminen, esim. systemaattinen projektipäällikkökoulutus läpi ohjelmakauden (esim. Innovatiivinen projektipäällikkökoulutus, Orkesterointi-Inno, Aalto Pro). Välineistä pohdittiin muun muassa toimivampien portaalien rakentamista ja tiedon hyödyntämistä, kuten metatieto/ avoin vuorovaikutus, laajat käyttöoikeudet, FAQ, teemoittelu, hakukone, idea- ja kumppanihaku. Näiden ratkaisujen kehittyminen vahvistaisi myös motivaatiota osallistua. Koordinaatiokäytännöt olivat yksi mekanismien ja käytäntöjen muoto, jossa toivottiin tiiviimpää yhteistyötä. Kehittämisohjelmilla tulisi olla oma koordinaatioprojektinsa samanlaisin toimintastrategioin liittyen verkostotoimintaan ja tukipalveluihin. Näin muodostuisi yhtenäisempi toimintamalli hankesparraukseen, tiedon välittämiseen ja yhteisiin kilpailutuksiin ja neuvontaan, samoin kuin arviointiin ja viestintään (liittyen esimerkiksi tapahtumiin ja koulutuksiin). Osallistujat toivoivat myös, että seurannan kehittämisellä saataisiin päättäjille tietoa kentältä suoraan ja kyettäisiin käyttämään tätä tietoa ideointiin ja tiedon rikastamiseen verkostoissa, jolloin hankkeilla olisi mahdollisuus keskittyä sisältöihin ja ydintekemiseen. Viestinnän näkökulmasta toivottiin arkikielistämistä ja ymmärrettäväksi tekemistä. 2.4 Kansainvälistyminen KESKEISET ASIAT kansainvälistymisestä Kansainvälisyyden motto: Keinotekoiset rajaukset pois. Lisää joustavuutta toimintaan! Teemoina nostettiin esille muun muassa - ARKIPÄIVÄISTÄMINEN: Pyritään tekemään kansainvälisyydestä osa hankkeiden arkipäivää ja luovutaan kansainvälisen yhteistyön turhasta mystifioinnista - MONIPUOLISUUS: Kansainvälistä yhteistyötä pitäisi olla mahdollista tehdä monipuolisesti eri tasoilla, oikeat toimijat mukaan joustavasti lähtien tarpeista. Kansainvälisen yhteistyön hyödyt tulisi näkyä paremmin (hyöty ei näy nykyisillä mittareilla) - TUKI JA KOORDINAATIO: Kansainvälisen yhteistyön tueksi voisi luoda esim. alueellisten koordinaattorien verkoston. Asioita, joissa voisi paremmin hyödyntää jo olemassa olevia käytäntöjä ja toimintamalleja ovat ainakin joustavuus, monitasoisuus ja vertaisoppiminen. Osallistujat korostivat, että kansainvälisen yhteistyön rakenteellinen ja menetelmällinen kehittäminen tapahtuu eri tasoilla, erityisesti yhteisesti yhteisen oppimisen menetelmien kehittämisenä. Yhteistyö tulisi tehdä mahdolliseksi myös Euroopan ulkopuolelle. Jotta pystytään sisällöllisesti kunnianhimoiseen ja hankkeiden kannalta merkitykselliseen yhteistyöhön, kansainvälisyys on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa (käytännössä tätä tukisi esim. erillinen kohta hakulomakkeessa). Valmisteluvaiheeseen toivottiin myös enemmän tukea ja erilaisten partnerien merkityksen tunnistamista. Hankkeissa tulisi olla suurempi riskien sietokyky, koska kansainvälinen yhteistyö on usein haastavampaa ja suurempia riskejä sisältävää kuin kansallinen yhteistyö. Kotikansainvälistyminen eli Suomessa asuvien ja vierailevien ulkomaalaisten asiantuntemuksen saaminen paremmin hankkeiden käyttöön voisi tässä suhteessa olla ensimmäinen askel. Yhteisen kehittämisen kansainvälisessä yhteistyössä nähtiin vaativan omia rakenteita. Vertailunäkökulman vahvistamisen tarvetta korostettiin. Välineinä vertailunäkökulman vahvistamiseksi nähtiin muun muassa benchmarking ja rajat ylittävä vertaisoppiminen (esimerkiksi työperäinen maahanmuutto hanke: malleja EU-maista), vierailut, konferenssit, seminaarit ja tutkimusyhteistyö. Osallistujat korostivat toiminnan sisältölähtöisyyttä tässäkin: kuten verkostoitumisessa, myös kansainvälistymisessä ei ole kyse itseisarvosta eikä päälle liimatusta toiminnasta, vaan toiminnan tulee olla hankekohtaista, erilaiset tarpeet huomioivaa. 15

16 Kokonaan uusia sisältöjä toivottiin muun muassa verkostojen hyödyntämiseen, temaattiseen kehittämiseen ja suunnitteluun. Monet näkemyksistä olivat samansuuntaisia kuin verkostoitumisenkin kohdalla, eli liittyivät tarpeeseen pohjata toimintaa organisaatioiden strategioihin, jolloin tavoitteellisuus myös turvataan paremmin. Kansainvälisen näkökulman tulisi kulkea kaikessa toiminnassa läpileikkaavasti mukana, jotta siitä ei muodostuisi erillistä toimintaa. Osallistujien mukaan systemaattinen tieto verkostoista on tärkeää, jotta syntyisi vaikuttavaa yhteistyötä (esimerkiksi liittyen klusteroitumiseen). Tiedon jakaminen ja levittäminen on ensisijaisen tärkeää, samoin kuin kehittämisalustat (esimerkiksi strukturoitu koordinaatiorakenne, Equalin ja Urbanin hyvät käytännöt ja kokemukset analysoitavaksi). Kehittämisohjelmamalli voisi tukea temaattista kehittämistä myös EU-tasolla, jotta päästäisiin suoraan (toiminnan ja lisäarvojen) ytimeen. Hankkeet tulisi saada myös kilpailemaan kansainvälisestä rahoituksesta. Keskusteluissa nostettiin esille ajatus, että erillisestä kansainvälisestä toimintalinjasta tulisi kenties luopua uudella ohjelmakaudella ja integroida toiminta elimelliseksi osaksi hanketoimintaa. Kuten ESRtoiminnassa yleensäkin, myös kansainvälistymisen kohdalla toivottiin lisää joustavuutta ja laajempaa näkökulmaa. Osallistujat nostivat esiin muun muassa seuraavanlaisia toiveita: laajempaa näkökulmaa, pois nurkkakuntaisuudesta! Keinotekoiset rajoitukset pois! Lisää joustavuutta! 2.5 Vaikuttavuus KESKEISET ASIAT vaikuttavuudesta liittyivät seuraaviin tekijöihin: - TARVELÄHTÖISYYS: Loppukäyttäjien ja hyödynsaajien sitouttaminen etukäteen, mennään konkreettiselle tasolle. - TAVOITEHIERARKIA: Hankkeiden tavoitteet syytä kytkeä ylätason tavoitteisiin ja vastattava kysymykseen mikä muuttuu hankkeen myötävaikutuksella. Hankkeet ministeriö ohjelmataso yhteensovitettava loogiseksi kokonaisuudeksi. - VIESTINTÄ: Vaikuttavuutta kuvattava kertomuksilla vaikutus lisääntyy hyvällä viestinnällä. Ohjausryhmän jäsenten edustamien organisaatioiden osaaminen ja sitoutuminen on yksi hankkeiden onnistumisen ja välillisesti siten myös vaikuttavuuden avaintekijöistä. Tätä voisi vahvistaa myös kehittämisohjelmien kohdalla, joissa ohjausryhmätyöskentelyllä voisi terävöittää sekä ohjelmien näkyvyyttä (antaa kehittämisohjelmille kasvot) että vaikuttavuutta ja omistajuutta (välineet ja voimavarat kehittämistyön johtamiseen ja suorempi yhteys päätöksentekoon). - HALLINNOLLINEN TOIMINTAMALLI: Hallintoa on tehostettava ja rahoitusmallien hallintaa on parannettava. Työryhmien näkemyksissä siitä, mitä asioita tulisi hyödyntää tai missä tulisi kehittää tai luoda uutta korostui suunnitelmallisuus ja strategisuuden tarve. Vaikuttavuus ei useinkaan ehdi vielä toteutua tai tulla näkyväksi yhden ohjelmakauden aikana, vaan tulosten ja vaikutusten kertyminen yhteiskunnalliseksi vaikuttavuudeksi on pidempi prosessi. Hyödyt kohderyhmille sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja kansalaisten kokemat hyödyt tulevat osin toki näkyviksi jo ohjelmakauden aikana, varsinkin mikäli on osattu valita sisältöjä, jotka ovat myös laajemmin merkittäviä. Kuten yhdessä ryhmässä todettiin, jos halutaan vaikuttavuutta niin hankkeen tulee olla osa strategiapeliä. Tämä toistui monissa keskusteluissa ja hankkeiden kannalta nähtiin, että ESR-toiminnassa tulee toimia yhteistyössä ja yhteensopivasti muiden välineiden ja toimenpiteiden kanssa. Strategioiden yhteensovittaminen vahvistaa vipuvartta ja parantaa vaikuttavuuden edellytyksiä. Tämän tulisi näkyä myös suunnittelussa. Osallistujat totesivat, että etukäteen pitäisi tehdä strategisempi kokonaissuunnitelma hankkeista, parempi kytkentä sisältötavoitteisiin. Kehittämisohjelmien ei tulisi olla liian pirstoutuneita, koska silloin ei tule kokonaisuutta. Tulisi pyrkiä pois välittömien ja määrällisten vaikutusten mittaamisesta. Monet tässä kirjatuista teemoista toistuivat muissakin temaattisissa ryhmäkeskusteluissa, kuten se, että vaikuttavuuden edellytys on hankkeen kehittämistoimien kytkentä suurempiin kokonaisuuksiin, valtakunnalliseen strategiapeliin, jossa hanke löytää paikkansa ja tehtävänsä omassa kokonaisuudessa. Tässä yhteydessä korostettiin myös ohjausryhmän roolin merkittävyyttä. Käytännön suunnittelu- ja valmistelutyössä ohjausryhmä voisi olla linkki käytännön hanketyöstä ministeriöiden valmistelutyöhön sekä linkki rakennerahastotoiminnasta kansalliseen toimintaan. Jotta nämä linkit toimivat on myös varmistettava toimiva yhteistyöverkosto. 16

17 Hyvän viestinnän merkitystä ei voi liikaa korostaa. Osallistujat korostivat myös tarvetta saada koordinaatio sujuvaksi ja viestit selkeäksi: annettava kasvot asioille ja yhden luukun palvelut asiakkaalle, jotta asioita saataisiin eteenpäin mahdollisimman nopeasti. Myös rakenteellisia muutoksia tarvitaan, muuten ei synny pysyvää vaikuttavuutta. Kumppanuudessa nähtiin tarpeelliseksi siirtyä pois mukavuusalueelta uusien ideoiden syntymiseksi (myös uudet toimijat kuten pienyritykset). Skaalakysymykset puhuttivat myös ja osallistujat pohtivat, onko vaikuttavuudenkin kohdalla pohdittava onko pieni tehokasta ja millaisia muutoksia on tunnistettavissa ja dokumentoitavissa. Pohdittaessa sitä, mitä voisi vähentää tai mistä luopua osallistujat korostivat tarvetta löytää ratkaisua pirstaleisuudelle. Todettiin, että tulisi päästä pois Aran Rahoittajan toimintatavasta, jossa seurataan yksittäisen toimenpiteen välittömiä vaikutuksia (määrälliset tavoitteet) ja kohti Vaikuttavan Rahoittajan toimintatapaa, jossa tavoitteena ovat rakenteelliset vaikutukset ja niiden dokumentointi. Pirstaloituneisuuden vähentämiseksi hallinnonalojen sisällä ja välillä todettiin, että rahoittajien olisi luotava myös hallinnonalojen rajat ylittäviä laajempia valtakunnallisia hankekokonaisuuksia ja kaikille hanketoteuttajille olisi luotava väylä päästä näihin mukaan. Osallistujat näkivät myös, että tarvitaan hallinnonala- ja ohjelmarajat ylittäviä kohtaamispaikkoja hankkeille ja substanssitoimijoille. ESRtoiminnan tilapäisyys ja hankkeiden lyhyys on ongelma. Tästä syystä olisikin löydettävä tapoja ankkuroida hanketoimintaa osaksi arkityötä, muun muassa hakijakunnan avulla. Ammattihakijoiden sijasta tarvitaan toimintaan sisältöasiantuntijoita ja valtakunnallisissa hankkeissa on rahoittajien toimin luotava hankekokonaisuuksia, jotka ovat aidosti valtakunnallisia ja joilla on laajempaa merkitystä. Osallistujat toivovat myös pitkäjänteisyyttä siinä, että lopetettaisiin ismien perässä juokseminen. 2.6 Seuranta ja arviointi KESKEISET ASIAT seurannasta ja arvioinnista - MEKANISMIN KEHITTÄMINEN hankkeiden tulosten ja niiden vaikuttavuuden arvioimiseksi paitsi hankkeen toimeenpanon aikana mutta myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeille tulee luoda projektin koko elinkaaren kestävä arviointi projektisuunnitelmasta itsearviointien ja vertaisarviointien kautta mahdollisiin korjaustoimenpiteisiin ja hyvien käytäntöjen juurruttamiseen (arviointistruktuuri valmiina jo suunnitelmavaiheessa). - KOORDINAATIOHANKKEET, jotka vastaavat teemakohtaisesta ja sisällöllisestä laadullisesta arvioinnista OSAAMISEN KEHITTÄMINEN: Koulutusta rahoittajille ja hanketoteuttajille, miten saavutuksista ja vaikuttavuudesta raportoidaan EHDOTUKSIA SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA 1. KENELTÄ TIETOA KERÄTÄÄN: Tarvitaan mekanismi, jolla kerätään seuranta- ja arviointitietoa ei vain projektipäälliköiltä vaan myös loppukäyttäjiltä, joilla on usein erilainen hyötynäkökulma hankkeen toimintatapoihin ja tuloksiin. Tietoa tulisi kerätä myös toteuttajaorganisaation muilta jäseniltä kuin yksin projektipäälliköiltä. Koettu hyöty esiin, ei vain perustettujen yritysten määrä! 2. ARVIOINTI PROSESSINA Arviointi kehittämisen ja johtamisen välineeksi hankkeen suunnittelusta lähtien jatkuvana prosessina, joka suuntaa toimenpiteitä eteenpäin. Kun iso kuva nähdään heti alusta lähtien, arvioinnin kohteet ja merkitys konkretisoituvat. 3. HYÖDYNNETTÄVYYS Arviointia tulee tehdä aina tunnistaen sen hyöty ja käyttö myöhemmin eri tasoilla. Nyt toimijat vain tuottavat tietoa yksisuuntaisesti, mutta harvoin saavat systemaattista palautetta saati käyvät dialogia tuottamansa tiedon osalta; arviointia tehdään, kun se lukee suunnitelmassa. 17

18 Työryhmien keskusteluissa korostettiin suunnitelmallisuutta, systemaattisuutta ja dialogisuutta. Arvioinnin suunnitelmallisuudessa todettiin tarve resursointiin ja koko elinkaaren kattavalle arviointimallille. Hankkeissa todettiin olevan koulutustarvetta erityisesti liittyen siihen, miten raportoidaan sekä hankkeen toteuttajan että ESR-koordinaattorien näkökulmasta. Järjestelmätasolla toivottiin, että kun seurantatietoa syötetään järjestelmiin, pitäisi näyttää miten tietoa hyödynnetään myöhemmin. Projektin elinkaaren näkökulmasta olisi hyvä tuoda esille se, miten hanke vaikuttaa laajemmin. Dialogisuuden osalta todettiin, että on luotava yhteisiä foorumeja ja mahdollisuuksia hanketoimijoiden vertaisarvioinnille. Tulisi myös kehittää mekanismi, jolla hankkeiden tulokset ja niiden vaikuttavuus saataisiin arvioitua paitsi hankkeen toimeenpanon aikana myös hankkeen päättymisen jälkeen. Paikan päällä tapahtuvista tarkastuksista tulisi siirtää painotusta hankkeiden tulosten ja vaikuttavuuden arviointiin. Käytännön toimissa ehdotettiin muun muassa, että kehittämisohjelmille tulisi jo hankkeen käynnistysvaiheessa nimetä sisältöarvioitsija sparraajaksi, jolloin arvioitsijan kehittämissuosituksia voitaisiin hyödyntää paremmin rahoituksen suuntaamisessa. Toivottiin myös vertaisoppimisen teemaryhmiä, joiden avulla tulokset tulisivat paremmin hyödynnettäväksi. Osallistujat korostivat monitasoisen arvioinnin tärkeyttä: käyttäjälähtöisyyttä ja sekä itsearviointia että ulkoista arviointia. Kuten edellä oli todettu, toivottiin arviointeihin myös temaattisia yhteisponnistuksia: arvioinneissa voitaisiin koota samaa aihepiiriä käsitteleviä hankkeita yhteen ja käyttää vertailevia verkostoja ja konsultteja. Sisältöjen kannalta peräänkuulutettiin kyseenalaistavia kysymyksiä ( miksi te noin teette? ), jotta kaikki voisivat pohtia omaa työtään kriittisesti. Toivottiin myös monipuolisempia laadullisia indikaattoreita ja koettujen hyötyjen tuomista esiin (esimerkkinä mainittiin konkreettiset kehittämisen välineet yrittäjille). Systemaattisuuden lisäämiseksi arvioinnille tulisi kehittää läpi toimintalinjojen yhteinen väline, jonka avulla voitaisiin tukea toimeenpanoa (esimerkiksi kerätä palautetietoa, jota hyödynnetään suunnattaessa toimintoja eteenpäin). Tässä yhteydessä pohdittiin myös, että oppilaitoksia voisi kytkeä tekemään yhteenvetoa palautteista. Myös hankkeiden ohjausryhmiä voisi hyödyntää konkreettisissa kysymyksissä. Tällöin ohjausryhmissä pitäisi olla asiantuntijoita, jotka voisivat tukea työrukkasena projektipäällikköä. Hyödynnettävyyden näkökulmasta toivottiin arviointia eri tasoilla ja palautetta eri tasoilla. Osallistujat kokivat erityisen arvokkaaksi systemaattisen palautteen antamisen toimijoille jatkuvan arvioinnin hengessä. 2.7 Osaaminen KESKEISET ASIAT osaamisesta - JOUSTAVUUS: Jatkuvan kehittämisen periaate käyttöön: Hankesuunnitelmia ja fokusta tulee voida muuttaa tarpeen ja toimintaympäristön muuttuessa. - STRATEGISUUS: Hankkeet kytkettävä vahvasti organisaatioiden omiin strategioihin ja hankeorganisaatioiden taloushallintoa tulisi kehittää paremmin hanketoimintaa tukevaksi. - SERTIFIOINTI JA YHTEISET STANDARDIT: Valtakunnan tasolla tulisi koordinoida koulutustoimintaa. Projektitoimintaan tarvittaisiin tarvelähtöinen ( on demand ) koulutus, joka mahdollistaisi lisäopin saamisen tarvittaessa. Toivottiin myös enemmän voimavaroja projektityöhön ja ELYjen teknisen tuen hyödyntämistä kenttätyössä. - RESURSSIEN OIKEA KÄYTTÖ: Teknisen tuen resursseja pitäisi osallistujien mielestä voida hyödyntää erityisesti hanketoimintaan liittyvässä viestinnässä. Yksittäisen projektin tuloksia on vaikea saada mediassa läpi ja tähän tarvittaisiin yhteistä tukea. - VIESTINTÄ: ESR-sparraajille olisi paljon käyttöä neuvontatyössä ja ohjauksessa. Viestinnällistä osaamista ja palveluja tulee kehittää. Toimintakentälle tarvitaan hankesparraajia kouluttamaan ja hankkeiden ohjausryhmiin tiedottamaan myös muista hankkeista. Dynaaminen ESR-wiki tukisi hankesuunnittelijoita ja toteuttajia, suunnittelussa, verkostoitumisessa, hankehaussa, hankkeiden toteuttamisessa ja tunnettuuden vahvistamisessa. Tämä osaltaan varmistaisi ettei tehdä turhaa päällekkäistä työtä. - BYROKRAATTISUUDEN VÄLTTÄMINEN: Hallinnon selkeä poluttaminen ja selkeät ja yhdenmukaiset ohjeet ja tulkinnat, joka vapauttaisi aikaa substanssille. Flatrate-malli voi tuoda yhden ratkaisun ESR-hallinnon byrokraattisuuteen. Lisäksi osaamisen kehittämiseen keskusteluissa nousi esille tarve rakennerahastotoimijoiden valmentamisesta valtakunnallisesti ja koordinoidusti. Jotta turvattaisiin tasapuolinen kehittämisen tuki 18

19 kaikille, voitaisiin luoda perustiedot ja -taidot tarjoava rakennerahastojen projektityöhön johdattava sertifioitu projektipäällikkökoulutus. Hankkeissa olisi tärkeää sallia projektitoimijoiden liikkuminen, koska yhteistyö, tavoitteet ja vaikuttavuus eivät synny toimistoissa. Laadullisen lisätuen vahvistamiseksi koordinaatiohankkeiden rooli nähtiin merkittävänä. Niiden yhteinen missio olisi osallistujien mukaan viilattava yhteistyöllä ja tämän ohjelmakauden kokemusten perusteella. Asioissa, joista voitaisiin luotua mainittiin muun muassa hankkeiden käynnistämisen hitaus sekä turhasta ESR-liturgiasta ja instrumenttikeskeisyydestä luopuminen. Osallistujien mukaan tulisi viimeistään nyt nostaa sisällöt ja ajatukset ja toiminta keskiöön ja luopua vanhoista rooleista ja ottaa tämän sijaan kehittäjän rooli ja palveluajattelu tilalle. Myös tässä yhteydessä toivottiin myös riskin ottoa ja tarvetta antaa epäonnistumisellekin mahdollisuus. 19

20 3 Valtakunnallisten kehittämisohjelmien lisäarvo ja keinot vaikuttavuuden parantamiseksi Lisäarvon käsite on rakennerahastotyöskentelyyn vakiintunut termi, jolla kuvataan hyötyjä, myönteisiä vaikutuksia tai muutoksia, joita syntyy rakennerahastotoiminnan seurauksena. Käsite tulee lähelle hyödyn käsitettä, joka voi olla käytännössä ihmisiä, organisaatioita tai yhteisöjä helpottava myönteinen lopputulos (rahallinen, osaamiseen liittyvä, työtä helpottava tms.). Lisäarvo puolestaan viittaa sellaiseen aikaansaatuun myönteiseen vaikutukseen tai lopputulemaan, jota ei ilman kyseistä toimenpidettä olisi syntynyt. Hyödyt ja lopputulemat voivat liittyä sekä yhteiskunnallisiin tavoitteisiin (esim. yhteenkuuluvuus ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäisy, valtauttaminen ja yhteisöllisyys) että rajatumpiin edunsaajia hyödyttäviin myönteisiin asioihin (ongelman ratkaisu, uusi tuote, uusi yhteistyökumppani, näkökulma tms.). Viime ESR-arviointiraportissa on kartoitettu muun muassa koulutuksiin osallistumisesta välittyneitä ja osallistujien kokemia hyötyjä, kuten ammattitaidon lisääntyminen tai koulutuksessa opitun hyödyntäminen työelämässä. Samoin hyödyiksi on kirjattu valmentavien koulutusten merkitys jatkosuunnitelmalle, joka on selkeyttänyt osallistujan elämäntilannetta ja urasuunnittelua. 8 Lisäarvo määritellään tässä lähtökohtaisesti myönteisenä, joskin huomioidaan se, että rakennerahastoista voi seurata myös haittoja ja kielteisiä lopputulemia. 9 Lisäarvossa tärkeä ulottuvuus on myös toimijoiden käyttäytymiseen vaikuttaminen, ns. behavioraalinen additonaliteetti, käytökseen heijastuva muutos. 10 Seuraavassa esittelemme työryhmien ajatukset siitä, mitä lisäarvoa valtakunnallisista kehittämisohjelmista on tullut hankkeille, koordinoinnista vastaaville ministeriöille, hankkeiden rahoittajille ja lopullisille hyödynsaajille. Esittelemme taulukkomuotoisesti myös lisäarvon mahdollistajia ja esteet sekä kehittämisehdotuksia. On huomattava, että osa näistä työryhmien kirjauksista on luonteeltaan enemmän institutionaalisia kuten kysymys siitä, pitäisikö kansallinen ja ESR-kehittäminen yhdistää. Toisaalta taas osa käsittelee substanssiasioita kuten eräissä hankkeissa suosituiksi tulleita hankkeen loppupuolella toteutettuja työelämäjaksoja. Mitä ja millaista vaikuttavuutta ja lisäarvoa on syntynyt kehittämisohjelmilla? Hanketoimijoille Lisäarvoa syntyy uusista tuoreista ideoista ja toimijoista (innovatiivisia ideoita) + ulkopuolisista toimijoita Kehittämisohjelmien koordinaatiotahoille Käytäntöjen kyseenalaistaminen ja kehittäminen Lopullisille hyödynsaajille Innovatiivisempia ratkaisuja (juurruttaminen hankalaa) Osaaminen lisääntynyt, toimijaverkon kehittyminen Kumppanuudet ja verkostoja on syntynyt Substanssitieto voisi kulkea paremmin hankkeista hankkeita koordinoiville tahoille -> paljon hankkeita saman teeman ympärille Esim. Kiipula, 20 hanketta pyörii -> face to face keskustelua STM:n suuntaan. Keskustelut, tiedon jakaminen ministeriöiden suuntaan Koordinoidummat ratkaisut Tietoa ja selvityksiä asioista -> asiantuntemusta Vaikutuksia kansalliseen kehittämiseen (?) 8 (Tempo Economics Oy& Ramboll Management Consulting (2011): Vuosina toteutettavan Manner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpanon arviointi: Ohjelman tulokset ja vaikutukset toimintalinjatasoisten ja ohjelmatasoisten indikaattoreiden valossa. Ohjelman ja sen toimintalinjojen toimeenpanon arviointi.) 9 Ks. esim. Bachtler & taylor 2003: The Added Value of the Structural Funds, IQ-Net Report tai Lähteenmäki-Smith (2006): Learning Through Evaluation: The Nordic Experience. Stockholm: Nordregio. 10 josta t&k-sektorilla ensimmäisenä kirjoitti Luke Georghiou, esim. Georghiou, L. (2002) Impact and Additionality of Innovation Policy. Paper presented at the Six Countries Programme on Innovation Conference. Brussels, 28 feb-1 March,

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen Kanuuna-seminaari, 9.11.2016 Heikki Lauha Vuonna 2015 toteutettu viiden maan tutkimusprojekti (Suomi, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Tanska ja Itävalta) Määrällistä

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto 14.6.2012 Helsinki Rakennerahastoviestintää Viestinnän painopisteet 2012-2013, hallintoviranomainen Tulosviestintä,

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot