VAIKUTTAVUUTTA ESR-KEHITTÄMISOHJELMILLA Seminaarin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIKUTTAVUUTTA ESR-KEHITTÄMISOHJELMILLA Seminaarin loppuraportti 10.12.2011"

Transkriptio

1 VAIKUTTAVUUTTA ESR-KEHITTÄMISOHJELMILLA Seminaarin loppuraportti

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Valtiosihteeri Tapio Kosunen: nuoret, osaaminen ja luova talous tulevaisuuden tekijöinä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies: enemmän huomiota asiakkaisiin Toimintatapoihin liittyviä käytäntöjä ja malleja Verkostoituminen Hyvät käytännöt Vuorovaikutus ja vertaisoppiminen Kansainvälistyminen Vaikuttavuus Seuranta ja arviointi Osaaminen Valtakunnallisten kehittämisohjelmien lisäarvo ja keinot vaikuttavuuden parantamiseksi Tulevalle ohjelmakaudelle vietävät sisällöt teemoittain Osaaminen Osallisuus Työllisyys Yrittäjyys Yhteenveto ja johtopäätökset Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä Fasilitaattorin johtopäätökset Liite 1: Seminaarin ohjelma Liite 2: Seminaarin osallistujalista Liite 3: Valtakunnallisten kehittämisohjelmien yhteystiedot Liite 4: Valtakunnallisten kehittämisohjelmien hankelistat Raportin tekstit Kehittämisohjelmien yhteystiedot Hankelistaukset Valokuvat Ramboll Consulting Oy TEM, OKM, STM EURA2007 Jaakko Heikkilä, TEM Seminaari järjestettiin työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. 2

3 1. Johdanto Tämä loppuraportti koostaa yhteen keskeisimmät havainnot ja tulokset Vaikuttavuutta ESRkehittämisohjelmilla seminaarista. Tilaisuus järjestettiin kaksipäiväisenä vuorovaikutteisena ideointija vaikuttamisareenana, kohderyhmänään valtakunnallisten kehittämisohjelmien hanketoimijat ja rahoittajat sekä hallintoviranomaiset. Tilaisuuden tarkoituksena oli kartoittaa valtakunnallisten ESRkehittämisohjelmien onnistumisia, hyviä tuloksia ja vaikuttavuutta sekä hyödyntää saadut kokemukset tulevan ohjelmakauden suunnittelussa. Seminaari jatkoi tilaisuuksien sarjaa, joista ensimmäinen oli Valtakunnallisten kehittämisohjelmien sisällöt tutuksi -työkokous Helsingin Paasitornissa. Ensimmäisen kehittämisohjelmien esittelemiseen keskittyneen seminaarin jatkoksi haluttiin järjestää kohtaaminen, jossa huomioitaisiin myös hanketoimijoiden näkökulma ja tarve vuorovaikutteiselle vertaisoppimiselle luento- tai tietoiskunomaisen tiedonvälityksen sijaan. Vaikuttavuutta ESR-kehittämisohjelmilla -seminaarin päätavoitteena oli kartoittaa valtakunnallisten kehittämisohjelmien hyödyllisyys sekä selvittää toteuttamisvaihetta ja etsiä konkreettisia keinoja toiminnan kehittämiseksi tulevalla ohjelmakaudella. Seminaarin työskentelyn pohjalta pyritäänkin tässä raportissa välittämään valtakunnallisten kehittämisohjelmien1 ja niiden hankkeiden aikaansaamat tulokset ja toimintatavat. Valtakunnalliset ESR-kehittämisohjelmat ovat laajoja, strategisia kokonaisuuksia, jotka perustuvat kansallisiin tavoitteisiin. Valtakunnallisten kehittämisohjelmien tukirakenteet ja koordinaatioprojektit toimivat yksittäisistä projekteista saatujen tulosten ja käytäntöjen kokoajana sekä hyvien käytäntöjen edistäjänä ja projektien tukijoina, tavoitteenaan myös hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen tulosten pysyvyyden edistämiseksi. Myös seminaarin ohjelmassa etsittiin näitä hyviä käytäntöjä, samalla kun koottiin näyttöä toiminnan hyödyistä. Seminaarissa hyödynnettiin osallistujia, heidän osaamistaan ja kokemuksiaan hiljaisten signaalien kokoamiseksi ja kehittämistoiminnan lisäarvon nostamiseksi. Tämä loppuraportti kokoaa yhteen seminaarin tulokset ja keskustelua yhtenä kokonaisuutena. Seminaariin osallistui molempina päivinä yli 100 henkilöä. Tilaisuuden lähtökohtana oli vaikuttavuuden osoittamisen, seurannan ja viestimisen haaste. Rakennerahastotyyppinen, yhteiskunnalliseen muutokseen nivoutuva ja sitä edistävä kehittämistyö on väistämättä pitkiä prosesseja ja vaikutusketjuja edellyttävää. Kansallisen rakennerahastostrategian tasolla on jo pyritty tunnistamaan ne keskeisimmät yhteiskunnalliset haasteet ja tarpeet, joihin voidaan hanketoiminnalla ja tässä tarkastellussa tapauksessa valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla vastaamaan. Painopisteitä strategisella tasolla ovat Suomessa kilpailukyvyn ja työllisyyden lisääminen, joiden avulla pyritään tasoittamaan alueiden välisiä hyvinvointieroja ja parantamaan ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Ketjut, joilla kuvataan tehtyjen panosten (euromääräisten, henkilötyövuosina tai osaamisena kuvattavien asioiden) välittymistä prosesseihin, joista askel askeleelta syntyy tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia ovat hyvin pitkiä. Vielä pidempää tarkastelua ja aikajännettä edellyttää vaikuttavuuden arviointi, jossa nähdään muutosta vaikkapa kilpailukyvyn, työllisyyden, osallisuuden ja osaamisen kehittymisessä. Vaikutusketjut ovat väistämättä pitkiä ja suorien syy-seuraussuhteiden näkökulmasta usein monipolvisia. 1 Ohjelmia on yhteensä 23 kpl, lisätietoa niiden sisällöistä, panopisteistä ja toteutusmuodoista löydät osoitteesta: 3

4 Vaikuttavuus ja yhteiskunnallinen lisäarvo ja hyvinvoinnin, osallisuuden ja osaamisen lisääntyminen eivät ole mahdottomia mallintaa, seurata tai saavuttaa. Tämän ymmärryksen lisääminen edellyttää kuitenkin työssä mukana olevien osaamisen, kokemusten ja ymmärryksen tuomista yhteen, dokumentoimista ja viestimistä, näin myös näkyväksi tekemistä. Tässä raportoidulla seminaarilla pyrittiin myös tämän ymmärryksen lisäämiseen. Seminaarin tervetulosanat maanantaina ja tiistaina lausui aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Päivien avaussanat pitivät valtiosihteeri Tapio Kosunen ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Seminaaripäivien alussa kartoitettiin osallistujien odotuksia Global Response -äänestyslaitteistoa käyttämällä. Suurin osa paikalla olleista rakennerahasto-ohjelmatyön asiantuntijoista halusi vaikuttaa tulevan ohjelmakauden sisältöön ja tämä vaikuttamisen motiivi ja näkökulma antoikin tilaisuudelle voimakkaasti tulevaisuuteen suuntautuvan luonteen. Seminaarin avannut valtiosihteeri Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä oli ilahtunut osallistujien asenteesta. Hän totesi, että odotettavissa olikin erilainen seminaari, jossa ei vain kuunnella asiantuntevia puheenvuoroja vaan myös kukin itse työskentelee ja antaa oman asiantuntijapanoksensa ryhmätyöskentelyssä. Seminaarin käytännön järjestelyistä ja päivän fasilitoinnista vastasivat Ramboll Management Consulting Oy:n yksikönpäällikkö Kaisa Lähteenmäki-Smith ja konsultti Anniina Ali- Laurila. Työskentelyssä käytetyt menetelmät olivat vuorovaikutteisia. Korkean tason viranhaltija- ja päättäjänäkökulma tuotiin mukaan ministerin, valtiosihteerin ja ministeriöedustajien puheenvuoroissa ja muilta osin kaikkien osallistuneiden kokemus pyrittiin saamaan samanarvoisena mukaan kokemuskehittämisen ja vertaisoppimisen periaatteen mukaisesti. Vuorovaikutteisuutta ja kaikkien äänen samanarvoista kuulumista tuettiin ryhmätyössä, jonka menetelmä oli oppimiskahvila ( learning cafe ). Menetelmän käyttö tilaisuudessa on kuvattu tiivistetysti alla. 4

5 Oppimiskahvilan kuvaus Oppimiskahvila -menetelmää käytetään yleensä tiedon jakamisen menetelmänä. Ryhmäkohtaisen keskustelun joustavuuden ja sujuvuuden kannalta ryhmien koko pyrittiin tilaisuudessa pitämään korkeintaan 12 henkilönä. Näin kukin ehti myös osallistumaan keskusteluun. Menetelmä oli valittu tukemaan kaikkien osallistujien aktiivista osallistumista ja tukemaan omistajuuden syntymistä. Sen hyödyt ovat etenkin kaikkien osallistaminen ja tehokas tiedon jakaminen. Keskustelun aluksi osallistujat jakautuivat vapaasti valitsemiinsa teemaryhmiin. Ensimmäisessä ryhmätyössä teemaryhmät olivat: Verkostoituminen, Käytäntöjen mallintaminen, Vuorovaikutuksen ja vertaisoppimisen menetelmät, Kansainvälistyminen, Vaikuttavuus, Seuranta- ja arviointitiedon hyödyntäminen sekä Osaamisen kehittäminen ESR-työssä. Vaikka teemojen välillä on selvästi päällekkäisyyksiä, tätä ei koettu ongelmana, vaan päinvastoin se tuki keskustelun monipuolisuutta ja sen turvaamista, että kaikki oleelliset ja tärkeiksi koetut näkökulmat tulivat riittävällä tarkkuudelle huomioitua ja kirjattua. Kuhunkin teemaan liittyen oli koottu etukäteen joukko alakysymyksiä (5-8 kpl), joiden oli tarkoitus auttaa puheenjohtajiksi lupautuneiden osallistujien orientoitumista aiheeseen. Kukin puheenjohtaja valtuutettiin joko toimimaan kirjurina tai nimeämään itselleen kirjuri ryhmästä. Puheenjohtajien ja kirjurien merkitys keskustelussa oli erittäin tärkeä ja he loivat myös tilaisuuden hengen, joka oli avoin ja keskusteleva. Keskustelut kirjattiin valmiille työkirjapohjille, joihin oli rakennettu sovellus sinisen meren strategiasta eli kysyttiin, mitä asioita tulisi hyödyntää, edelleen kehittää tai mahdollisesti luoda sekä mitä voisi vähentää / mistä luopua. Ensimmäinen ryhmä pureutui siis nykyisen ohjelmakauden kokemuksiin, kun taas toisena päivänä fokus oli tulevaisuudessa ja siinä, miten tämän ohjelmakauden kokemuksia ja opetuksia voitaisiin hyödyntää uuden ohjelmakauden valmistelu- ja suunnittelutyön tukena. Ryhmätyö oli organisoitu teemaryhmien ympärille. Näitä teemoja olivat Osaaminen, Osallisuus, Työllisyys ja Yrittäjyys. Keskustelu rakennettiin sille, mitä asioita haluttaisiin kirjattavan uudelle ohjelmakaudelle. Tässä yhteydessä pohdittiin sekä lisäarvoa eri toimijoiden näkökulmasta (hanketoimijoille, ministeriöille ja rahoittajille) että lopullisille hyödynsaajaryhmille (asiakkaille, kohderyhmille/loppukäyttäjille). Ensimmäisenä päivänä tarkoitus oli, että kukin osallistuja kiertää pöydästä toiseen siten, että 1. ryhmä keskustelee yhdessä 45 minuuttia, n. 10 minuuttia ennen pöydän vaihtoa konsultit soittavat kelloa, jotta tiedetään vetää keskustelu yhteen. Toinen ryhmä sai puheenjohtajalta koosteen edellisen ryhmän havainnoista ja puolestaan 30 minuuttia aikaa luoda oman näkemyksensä, kun taas 3. ryhmä sai 20 minuuttia aikaa. Kolmannen ryhmän työn pohjalta kukin pöytäkunta puheenjohtajan johdolla valitsi 3 parasta oivallusta kirjatuista asioista yhteiseen äänestysprosessiin. Kirjurit / puheenjohtajat toivat ennen lounaalle siirtymistä konsulteille kirjauksensa ja oman 3:n kärki oivallustiivistyksensä äänestystä varten. Lounaan jälkeisen hankehelminauhan jälkeen joka ryhmän puheenjohtaja esitteli lyhyesti (n. 5 minuuttia) kolmen kärjen ja perustelut, jonka jälkeen äänestettiin oivallusten koetusta tärkeydestä. Toisena päivänä puheenjohtajat johtivat pöytäkohtaista keskustelua esim. seuraavien kysymysten tiimoilta: MITÄ asioita/painotuksia tulisi nostaa tämän teeman osalta tulevalle ohjelmakaudelle? Mitä tulisi olla tulevan ohjelman sisältöinä? KENELLE, mille kohderyhmille teemaan liittyvää kehittämistä tulisi suunnata? Mitkä kohderyhmät tulisi valita toiminnan kohteeksi ja MITEN tulevan ohjelmakauden toiminta tulisi toteuttaa? Keskustelulla haettiin siis konkreettisia ehdotuksia rakennerahastotoiminnan toimeenpanoon uudelle ohjelmakaudelle. Menetelmä toimi organisoivan tahon näkökulmasta varsin hyvin. Keskustelu oli vilkasta, avointa ja monipuolista. Monissa tapauksissa osoittautui kirjureille haastavaksi tiivistää ryhmän monipolvinen keskustelu kolmeksi kärjeksi ja konsulteille puolestaan usein haasteeksi tulkita pidempiä versioita tiiviiksi äänestyskelpoisiksi ehdotuksiksi. Tämä kuitenkaan ei vähennä keskustelussa syntyneiden näkemysten merkitystä, varsinkin koska kaikki materiaali toimitettiin myös hallintoviranomaisen käyttöön. Vuoropuhelun runsaus ja riittävä aika keskustelulle osallistujien kesken koettiin arvokkaaksi itsessään. 5

6 1.1.1 Valtiosihteeri Tapio Kosunen: nuoret, osaaminen ja luova talous tulevaisuuden tekijöinä Opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Kosunen sanoi puheenvuorossaan, että parhaiten ESR-toiminnan kehittämiseen voidaan vaikuttaa toteuttamalla Euroopan sosiaalirahaston, EU:n ja kansallisia kehittämistoimintoja suhteessa toisiinsa ja toisiaan täydentävinä. Kun paikallisesti, alueilla ja valtakunnallisesti toteutettava kehittämistoiminta muodostaa vaikuttavan kokonaisuuden, eivät hankkeet jää irrallisiksi. Kehittämistoimien tulee kytkeytyä Eurooppa strategiaan, jonka visiona on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategian tavoitteet, jotka realisoituvat kansallisissa ohjelmissa koskevat työllisyyttä, tutkimus- ja kehitysmenoja, ilmastoa, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä. Strategia sisältää myös seitsemän lippulaivaaloitetta, joista opetus- ja kulttuuriministeriön kannalta tärkeitä etenkin rakennerahastotoiminnassa ovat: Innovaatiounioni, Nuoret liikkeelle, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma sekä Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi. Opetus- ja kulttuuriministeriö (jatkossa OKM) on valmistellut tänä syksynä hallitusohjelman pohjalta sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman että lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman, jotka ohjaavat osaltaan kehittämistoimintaa. Suunnitelmaluonnos sisältää esitykset etenkin koulutustakuun toteuttamisesta osana nuorten yhteiskuntatakuuta, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tavoitteiden uudistamisesta, toisen asteen palvelukyvyn vahvistamisesta ja rakenteellisesta uudistamisesta sekä korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen vauhdittamisesta. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tähtää siihen, että kaikille lapsille ja nuorille luodaan ikäryhmä huomioiden yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Lisäksi halutaan edistää lasten ja nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta. OKM:n näkemyksen mukaan ESR-toiminta tulee kytkeä hallitusohjelman tavoitteisiin. OKM näkee, että ESR:n vaikuttavuuden lisäämiseksi pitää rakentaa vahvoja tiedon- ja osaamisen jakamisen mekanismeja hankkeiden, rahoittajien, keskushallinnon (ja hallitusohjelman) välille. Osana rakennerahastotoiminnan ja kansallisen toiminnan nykyistä parempaa integrointia ministeriössä muutettiin 2011 sisäistä organisaatiota siten, että rakennerahastotoiminnan virkamiehiä siirrettiin ja integroitiin hallinnosta ministeriön substanssiyksiköihin. Virkamiesvalmistelussa tulevan ohjelmakauden rakennerahastovarojen kohdentamisessa on painotettu hallitusohjelman kahta päälukua köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämistä sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamista. Talouden ja yhteiskunnan haasteissa tarvitaan vahvaa panostamista nuoriin ja hyvinvointiin, osaamiseen ja osaamisrakenteiden kehittämiseen sekä luovaan talouteen. Komission asetusehdotusten mukaan vaikuttavampaa toimintaa saadaan, kun rakennerahastopolitiikka kytketään selkeästi Eurooppa 2020 tavoitteisiin. Hyödyntämällä komission esittämää uutta elementtiä yhteistä strategista viitekehystä (common strategic framework CSF) saadaan aikaan fokusoitua ja ryhdikästä strategista suunnittelua ja ohjelmapolitiikkaa. Keskittymällä rahastokohtaisten asetusten teemoihin saadaan puolestaan vahvaa temaattista keskittymistä. Ehdollisuus on tervetullut mekanismi tiukentamaan taloutta ja rahankäyttöä, fokusointi tuloksiin helpottuu edellä olevien kohtien avulla ja säädösmuutoksin, kun taas hallinnon tehostaminen lisää vaikuttavuutta. 6

7 ESR-asetusehdotuksessa painottuvat työllisyyden ja työvoiman liikkuvuus, koulutuksen, osaamisen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta, johon viime mainittuun komissio esittää vähintään 20 % pakollista korvamerkintää. Uutena elementtinä asetusluonnos mahdollistaa vaikuttavamman hallinnon kehittämisen ja rakenteiden parantamisen. Uutta niin ikään on kautta edellä mainittujen painopisteiden menevät horisontaaliset painotukset kestävään kasvuun, saavutettavuuteen (ICT), tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (t&k&i) vahvistamiseen sekä pk-sektorin yritysten kilpailukykyisyyden vahvistamiseen. Ohjelmatoiminnassa komissio korostaa lisäksi kumppanuuden, tasa-arvon, yhtäläisten mahdollisuuksien, sosiaalisten innovaatioiden sekä transnationaalisen yhteistyön tärkeyttä. Lopuksi valtiosihteeri korosti kahden vaikuttavuuselementin, yliopistojen ja luovien alojen, merkitystä. Aluekehittämisen pääosasto DG Regio on julkaissut teoksen Connecting Universities to Regional Growth: A Practical Guide, jossa kuvataan, miten yliopistoilla voi olla rakennerahastopolitiikassa paljon strategisempi rooli kuin vain toimia hanketoimijana. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa tätä yliopiston strategista roolia mm. siten, että syksyllä asettamassaan Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisen työryhmässä on alueen yliopistojen edustajat. Työryhmässä on myös edustettuna taiteen kenttää, mikä osaltaan ilmentää sitä, että Suomessa on ymmärretty taiteen ja taiteilijoiden laajempi rooli yrittäjyydessä, työssä ja työelämän kehittämisessä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies: enemmän huomiota asiakkaisiin Elinkeinoministeri Jyri Häkämies avasi toisen seminaaripäivän ja käsitteli puheenvuorossaan tulevan rakennerahaston linjauksia sekä ESR-toiminnan roolia Suomen ajankohtaisiin ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. Nämä laajemmat näkökulmat hän hahmotti käytännön esimerkin valossa Pohjois-Suomen kaivosteollisuusbuumiin viitaten. Odotusten ja aikaansaannosten pohdinnassaan Häkämies lähti liikkeelle Lapista, jossa on tapahtumassa suuria investointeja ja jossa kaivosteollisuuden kasvubuumi on muuttamassa ilmapiiriä ja suhdannekuvaa. Tiedossa on investointeja Lappiin ja Itä-Suomeen 2 miljoonan euron edestä ja uusia investointeja on odotettavissa. Työllisyystarpeen odotetaan kasvavan 2000 hengen rekrytointiin. Kaivosteollisuudesta kun puhutaan, voidaan puhua jo kaivosklusterista, jossa suomalaiset toimijat ja yritykset ovat globaaleja toimijoita. Häkämies sanoo, että koska Suomi on erittäin pääomaköyhä maa, on kaivosteollisuuden investoinneilla suuri merkitys, josta Suomeen halutaan jäävän työpaikkoja ja osaamista. Työvoimapula tulee näkymään alueella, jossa työvoimaa ei ole niin paljon ja sen vuoksi koulutusta tarvitaan. Alueen koulutusorganisaatiot ovat tehneet hyvää työtä, mutta myös täsmäkoulutusta tarvitaan ja tähän ESR-hankkeet voivat vastata. Häkämies kertoi tulevasta ohjelmakaudesta, jota on parhaillaan valmistelemassa ministeriössä 30 hengen työryhmä. Haasteena on, miten saada suurin hyöty tilanteessa, jossa komission esityksen mukaisesti Suomen rahoitusosuus laskee tulevalla ohjelmakaudella. Häkämies korosti, että tähän Suomen tulee vaikuttaa ja saada aikaan muutos, joka edellyttää sopivien yhteistyökumppanien tunnistamista ja oman näkemyksen kuuluville saamista, yhdessä kumppanien kanssa. Tulevalla ohjelmakaudella rakennerahastoissa ESR rahoituksen osuus on 52 prosenttia. Häkämies painotti puheenvuorossaan vahvaa yhteistyötä elinkeinopoliittisten ja työllisyyspoliittisten teemojen ja toimijoiden kesken. Hän nosti esille sen, että tällä hetkellä hallinto vie ESR-rahoituksesta liian suuren osan. Tulevalla ohjelmakaudella tavoitteena onkin vähentää rahan jakajien määrää ja hallintoa. 7

8 Häkämies kertoi myös miten keväällä 2011 nimetyn Kataisen hallituksen ohjelmassa on otettu kantaa ESR-ohjelmiin. Häkämiehen mukaan tulevalla ohjelmakaudella kasvun tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat erityisen tärkeitä teemoja. Tässä yhteydessä hän nosti esille nuorten yhteiskuntatakuun ja työllisyyden edistämisen. Häkämiehen vahva viesti rakennerahastohankkeille on, että toimijoiden tulisi käyttää mahdollisimman paljon aikaa asiakkaisiin; oli sitten kyse kasvuyrityksistä tai opiskelijoista. Kun asiakkaiden tarpeet ovat hyvin tiedossa, voidaan hankkeissa tehdä työtä, jolla on alueellista vaikuttavuutta. Vuoropuhelu yritysten kanssa on esimerkiksi koulutustarpeiden tunnistamiseksi olennaista. 2. Toimintatapoihin liittyviä käytäntöjä ja malleja Tämä loka-marraskuun vaihteessa pidetty Vaikuttavuutta ESR-kehittämisohjelmilla -seminaari oli luonteva jatko keväällä 2011 pidetylle "Valtakunnallisten kehittämisohjelmien sisällöt tutuksi - seminaarille. Tuon tilaisuuden järjestäjät ja osallistujat toivoivat mahdollisuutta laajamittaisemmalle keskustelulle muiden hanketoimijoiden kanssa ja osallistujat kokivat että heillä olisi paljon tietoa, jota voisi jakaa ja siten saada hanketoiminnasta vaikuttavaa. Lisäksi haluttiin lisää tietoa ja mahdollisuutta tiedon vaihtamiseen muiden hanketoimijoiden kanssa mm. kansainvälisyyteen liittyen. Nyt järjestetyssä tilaisuudessa olikin edustajia sekä hankkeista että ministeriöistä ja aluehallintoviranomaisista. Lokakuun lopun seminaarin tarkoituksena oli kerätä tietoa ja luoda selkeämpää viestiä siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon seuraavan ohjelmakauden suunnittelussa. Seminaari rakennettiin niin, että osallistujat saivat keskustella paljon ja nostaa pintaan käytännön kokemuksia. Kaikki keskustelut kirjattiin eri menetelmiä käyttäen työkirjapohjiin, joita on hyödynnetty tässä loppuraportissa tiivistäen asioita ja kuvaten niitä visuaalisesti. Tämän lisäksi työryhmien tuotoksia on kerätty laajana materiaalina, jonka käyttäminen on hyödyllistä tulevassa työskentelyssä. 8

9 Kehittämishankkeiden parhaita käytäntöjä ja tuloksia etsittiin työryhmissä seitsemään eri aihepiiriin liittyen. Aihepiirejä olivat: verkostoituminen, hyvät käytännöt, vuorovaikutuksen ja vertaisoppimisen menetelmät, kansainvälistyminen, vaikuttavuus, seuranta- ja arviointitiedon hyödyntäminen, hanke- ja ohjelmatyön osaamisen kehittäminen. Kuten johdannossa kuvattiin, ensimmäisen päivän aikana käytettiin Chan Kimin ja Renee Mauborgnen 2 kehittämää sinisen meren strategian työmenetelmää, jolla työryhmien ajatukset saatiin suodatettua mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Tarkoituksena oli etsiä tekijöitä, jotka tekevät ja tuottavat menestyksekästä ESR -toimintaa ja taas toisaalta tunnistetaan tekijöitä, joista vaikuttavuuden parantamiseksi kannattaisi luopua seuraavalla ohjelmakaudella. Seuraavaan kuvaan on kirjattu ne eri teemoihin liittyvät seikat, jotka osallistujien mielestä tulisi erityisesti huomioida tulevaisuudessa. Työryhmien kirjaukset on tiivistetty alla olevaan kuvaan. Otsikoiden alla olevat ranskalaiset viivat ovat sellaisia, joista osallistujat äänestivät sen mukaan, mitkä ehdotuksista olivat tärkeimpiä huomioida tulevalla ohjelmakaudella. Eniten ja toiseksi eniten ääniä saaneet ovat listalla ensimmäisinä. On syytä muistaa, että äänestysmekanismi ja työkalu ovat tällaisessa seminaarissa erityisesti keskustelun ja vuorovaikutuksen elävöittämisen väline. Tulokset itsessään ovat toissijaisia ja äänestystuloksien merkitys piileekin keskustelun fasilitioinnissa, ei sisällöllisessä tietotuotannossa. Äänestettävät asiat eivät olleet yhteismitallisia ja suoraan verrattavissa. Lisäksi ryhmissä keskustelijoita kannustettiin nostamaan esille heidän tärkeiksi näkemiään asioita laajalta skaalalta, ei välttämättä vain tiukasti omaan keskusteluaiheeseen liittyen. Monissa ryhmissä kommentteja tuli useampaan teemaan liittyen. Kiteytyksissä ja äänestettävään (yhdelle riville mahtuvaan) muotoon keskustelua tiivistettäessä tehtiin myös yksinkertaistuksia ja kulmien oikaisuja. Äänestyksien kohteena olivat siis kooste koko keskustelussa, ei laadullisesti tai määrällisesti analysoitu tärkeimpien asioiden yhteismitallisesti koottu lista tms. 2 Kim &Mauborgne (2010): Sinisenmerenstrategia. Talentum. 9

10 Yksi laajemminkin EU-rahoitukseen ja hankemuotoiseen kehittämiseen liittyvä ja myös yleinen toimintatapoihin liittyvä teema ovat hyvät käytännöt, niiden tunnistaminen, mallintaminen, juurruttaminen ja levittäminen. Hyvät käytännöt ovat olleet yksi hanketoiminnan kehittämisen keskeisimmistä työkaluista jo vuosia. 3 Käsite viittaa EU-ajattelussa hyvään hallintatapaan, jossa pyritään jäsenvaltioiden, alueiden, hallinnonalojen, hankkeiden jne. välillä oppimiseen, tiedonsiirtoon ja kokemustenvaihtoon. Idea kytkeytyy avoimen koordinaation ja vuorovaikutuksen periaatteeseen, johon EU:ssa viitataan lyhenteellä OMC =Open Method of Coordination, jossa korostuu käytäntöjen vertailtavuus ja vertaisarvioinnin periaate jäsenvaltioiden välillä. Hyvillä käytännöillä viitataan laajemminkin sellaisiin toimintatapoihin, joilla on yhteiskunnallisesti merkittäviä positiivisia vaikutuksia, jotka tuottavat tavoiteltua muutosta yhteiskunnan rakenteessa ja yksilöiden elämässä. Rakennerahastoissa kehittämis- ja konseptointityötä on tehty erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla, jossa THL:n ja kuntaliiton koordinoima Innokylä seuraa THL:n edeltäjän STAKESin rakentamaa alustaa hyvien käytäntöjen kokoamiselle, jossa mallinnettiin ja välitettiin hyviä käytäntöjä sosiaali- ja terveysalalla. 4 3 Katso esimerkiksi Mäkinen & Uusikylä (2003): Tiedosta, arvioi, paranna: itsearviointi ESR-projektien kehittämisen välineenä, 4 Ks. ja Menetelmä, jota Innokylässä sovelletaan on REA-malli eli relational evaluation approach. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännöt jäsentyvät, rakentuvat ja toimivat aina suhteessa sovellusympäristöönsä, jossa niitä hyvinä käytänteinä kuvataan ja mllinnetaan. Työkalun käytäntöosio koostuu neljästä osakokonaisuudesta: 1) käytännön perustiedot, 2) käytännön toimeenpanomallin luominen, 2) käytännön käyttöönoton ja vakiintumisen seuranta ja arviointi ja 4) käytännön tuottaman muutoksen seuranta ja arviointi. Lisätietoa REA-mallista löytyy mm. seuraavasta lähteestä: 10

11 Lähde: Janne Marniemi 2010 Kuten seminaarissakin todettiin, hyvien käytäntöjen kuvaamisessa ja mallintamisessa on julkisen sektorin organisaatioissa edelleen paljon terävöittämistä. Hyvien käytäntöjen lisäksi myös seuranta ja arviointi linkittyvät tähän kokonaisuuteen, joka liittyy toimivien ja jatkokehittämisen arvoisten asioiden, toimenpiteiden ja toimintatapojen putoamiseen tutkan ulkopuolelle, seurannan näkymättömiin tai arvioinnin tunnistamatta. Usein hyvät käytännöt tiivistävät tekemisen keskeiset sisällöt sen sijaan, että kyettäisiin tuotteistamiseen tai tunnistamaan toiminnan kokonaisuudesta ne osat, joissa piilee toimintamallien aihioita tai valtavirtaistamisen potentiaalia. Huomionarvoista on myös se, että kukin hallinnonala ja eri rahoitusinstrumentit tekevät tätä työtä usein toisistaan riippumatta ja irrallaan sen sijaan, että pyrittäisiin menetelmäkehittämiseen yleistettävämmällä tasolla. 2.1 Verkostoituminen Rakennerahastotoiminta on luonteeltaan verkostomaista ja valtakunnalliset kehittämisohjelmat erityisesti, koska ne muodostavat tukirakenteen hankkeille, jotka kukin toimivat omina miniverkostoinaan. Tämä tarkoittaa valtakunnallisten kehittämisohjelmien kohdalla sitä, että ne pääsääntöisesti koostuvat useammista projekteista ja toimivat yksittäisistä projekteista saatujen tulosten ja käytäntöjen kokoajana sekä hyvien käytäntöjen edistäjänä ja projektien tukirakenteena. Innovaatiokirjallisuudessa usein esiintyvät välittäjän käsitteet ovat tässä suhteessa olennaiset. Network broker tai knowledge broker voisikin olla rakennerahastojen verkottaja-osaajien yksi rooli: toisilleen tarpeellisten tahojen tunnistaminen, tiedonvälitys, yhteistyölinkkien ja solmujen solmiminen, kohtaamisen tilojen luominen jne., joiden pohjalle voidaan rakentaa strategisia verkostoja ja pidemmällä tähtäimellä myös virtuaaliorganisaatioita tai instituutioita. 5 Seminaarissa korostettiin tarvetta verkosto-osaamisen kehittämiselle. Tämän osatekijät voivat olla muun muassa seuraavassa taulukossa tiivistettyjä. Maaseutuverkoston hyvistä käytännöistä tietoa puolestaan löytyy osoitteesta: 5 Ks. esimerkiksi Nichels 2009: Matching knowledge brokering strategies to environmental policy problems and settings, Environmetnal Science and Policy 12(2009). 11

12 VERKOSTO-OSAAMISEN KESKEISIÄ OSATEKIJÖITÄ - VERKOSTOJEN FASILITOINTI- JA JOHTAMISTAIDOT - ORGANISOIMINEN: Vaikka henkilökohtaiset yhteydet ovatkin tärkeitä, verkostot eivät saisi olla vain henkilöiden varassa, vaan niiden vahvistamiseksi tulisi luoda myös organisaatiotasoista sitoutumista ja organisaatioiden toimintatapoja ja malleja. - TIEDON HYÖDYNTÄMINEN: Verkostojen tulevaisuustieto ja hiljainen tieto tulisi saada näkyväksi. Olemassa olevaa tietoa tulisi kyetä tehokkaammin hyödyntämään uuden tiedon luomisessa. Hyvät käytännöt ja näiden mallintamisen tarve nousi esille monissa keskusteluissa. - VIESTINTÄ: Verkostoissa viestinnän merkitys korostuu. Tiedottamisessa voisi hyödyntää modernia viestintää ja toiminnanohjausjärjestelmiä mm. pilvipalveluja. - JOUSTAVUUS HOUKUTTELEVUUDEN LISÄÄJÄNÄ: Verkostotoimintaa tulisi tehdä halutuksi toiminnaksi. Tätä edesauttaisi joustavuuden ja tarvelähtöisyyden vahvistaminen. Verkostoissa välitettävän tiedon tulisi palvella mukana olevien toimijoiden tarpeita ja olla sovellettavissa kullekin toimijalle sopivassa muodossa. - SYSTEMAATTISUUS: Verkostoja tulisi johtaa kokonaisvaltaisesti ja verkostoitumisessa tulisi luopua turhien rajojen ylläpidosta (läänit, alue- ja ohjelmarajat, organisaatioiden rajat) ja hajanaisuudesta. Monissa puheenvuoroissa välittyi koettu tarve systemaattiseen osaamisen kehittämiseen ja myös tarve irrottaa aikaa ja voimavaroja verkostojohtamiselle. Verkostot eivät synny, kehity tai säily ilman kehittämistä ja tukea, niille tulee siis myös varata voimavaroja. Myös verkostojohtaminen on oma johtamisen muotonsa, joka edellyttää omaa tieto-taitoaan. Lähtökohtana voi olla pieni kehittäjien ydinjoukko, joka jakaa kokemuksia muiden kanssa ja joiden mallinnuksen pohjalta tehdään systemaattista kehitystyötä, jopa tuotekehitystä. Projektikoordinaattorit ovat kuitenkin usein tekemisen iholla ja tässä suhteessa avainroolissa. Pieni joukko voi osaltaan helpottaa myös luottamuksen aikaan saamista, vaikkakin keskusteluissa korostettiin myös virtuaaliverkostoissa syntyvää luottamusta. Työryhmien työskentelyn pohjalta tunnistettiin lukuisia verkostoitumista edesauttavia tekijöitä tulevaisuudessa hyödynnettäväksi, muun muassa liittyen tarpeeseen luoda uusia kokeiluja, yhteistä kehittämistä ja käytäntöoppimista. Samoin tunnistettiin tarve jo edellä mainittuun osaamisen kehittämiseen monissa eri muodoissaan eli toiminnan fasilitointiin ja koordinointiin. Tämä helpottaisi turhan päällekkäisyyden välttämistä ja tehokkaampaa vetovastuun ja viestikapulan vaihtamista. Verkostoitumisen lähtökohdaksi toivottiin vähemmän edustuksellisuutta ja enemmän yhteisiä tavoitteita ja hyötyjä arjen toimintaan. Monia eri malleja on käytetty, kehitetty ja rakennettu hankkeissa, joita käsiteltiin keskusteluissa. 6 Myös todettiin yritysmaailman mallien ja prosessien joissain tapauksissa sopivan esimerkeiksi. Verkostonhallinnankin kannalta pohdittiin toimintojen eriyttämistä ja toimintolähtöistä organisoimista siten, että eri tahot vastaisivat hallinnoinnista, kehittämistoiminnasta, käytännön toteutuksesta jne. Tämä voisi ratkaista osin myös aiemmin mainitun edustuksellisuuden ongelman. Verkostojen ylläpitoon esitettiin monia eri ideoita ja ajatuksia, joiden kehittäminen on jo hankkeissa hyvässä vauhdissa. Verkoston ja osaamisen ylläpitoon nousi esimerkkeinä lukuisia työkaluja, muun muassa pilvipalvelut, tagipilvet ja pedamuistit, tai 'Ning 7 ja SOMETU-verkostot, mutta myös vakiintuneemmat välineet kuten Ekstranet. Aiemmista kokemuksista käsiteltiin muun muassa Equalohjelman tapaan rakennettua verkostoitumista, jota on toteutettu sekä seminaarien, hyviä käytäntöjen vaihdon, elävän kirjaston ja vertaiskehittämisen muodossa. Verkostojen esteiden todettiin olevan useimmiten mentaalisia ja osaamiseen liittyviä. Näihin esteisiin koettiin olevan kuitenkin mahdollista vaikuttaa muun muassa pilotoinnin ja resurssoidun yhteistyön muodossa. Työryhmien työskentelyn pohjalta löydettiin seuraavat verkostoitumista nykyisellään haittaavat tekijät sekä tekijät, joilla näihin voitaisiin vastata. Näitä on koottu alla olevaa taulukkoon. 6 Esimerkiksi 7 Ning on verkkoympäristö, jossa mm. organisaattorit ja vaikuttajat eri puolilta maailmaa voivat luoda oman, mukautetun sosiaalisen verkostonsa. 12

13 HAITTAAVIA TEKIJÖITÄ: - Tavoitteellisuuden heikkous - Hankehakemuksiin ei kirjoiteta sisään verkostoitumista - Eri valmistelijat ja toteuttajat (mistä seuraa toinen ongelma eli sitoutumisen heikkous) - Hallinnolliset esteet: Organisaatioiden toimintaohjeet sähköisen verkostoitumisen esteinä, rakenteet liian raskaita - Liiallista päällekkäisyyttä: jokainen projekti järjestää nyt omat seminaarit - Projektitapaamisten tavoitteet jäävät hyvin hatariksi - Verkostoituminen on ollut heikolla tasolla, sektorit näkevät itsensä liian itsellisenä systeeminä - Henkilösidonnaisuus VASTAUKSIA: - Verkostoille omat valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteensa - Yhteisen teeman käsikirjoittaminen: mikä on jutun juju - Joustavuus rahoitusohjelmien ja mallien rajojen ylittävään yhteistyöhön - Monimutkaisten rahoitusjärjestelmien ja näihin liittyvien käytänteiden yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen - Byrokratian vähentäminen - On hyväksyttävä se, että verkostossa on myös niitä, jotka ovat hyvin löysästi mukana - On osallistuttava koordinaatiohankkeen tapaamisiin - Mahdolliset lisäpalvelut - Osaamisen kerryttäminen verkostoissa - Sisältölähtöinen verkostoituminen hallintolähtöisen sijaan - Yhteistyö yli hanke- ja ohjelmarajojen - Verkostoille yhteistyösopimuksia, malleja ja työkaluja - Ohjeet käytäntöön ja käyttöön (esim. Sosiaalikehityksen ohjeet kunnille moniammatillisesta verkostoyhteistyöstä) Työryhmien työskentelyn pohjalta löydettiin myös kokonaan uutta luovia tekijöitä verkostoitumiseen liittyen. Näitä olivat muun muassa osaava, avoin ja luottava johtamiskulttuuri, joka mahdollistaa tuottavan (win-win ja jopa win-win-win) verkostotyön. Toimintakulttuurin osalta korostettiin, että verkostotyössä on huomioitava muutokset työkulttuurissa (verkostotyö ei solahda vanhaan hierarkkiseen organisaatiomalliin) ja verkostoituminen on sisäistettävä, jotta päästään kohderyhmäajattelusta kumppanuuteen. Yritysverkostojen kohdalla todettiin yritysten tarvitsevan erilaisia verkostoja. Tukiverkostojen toiminnan tukeminen onkin yksi potentiaalinen tulevaisuuden ESR-toimintamuoto liittyen koulutukseen, yritysten aloittamiseen ja rahoitukseen, mutta myös Broker-malliin (esim. Yritysten taitava Keski-Suomi- hanke) ja yritysten tukemiseen sopimuksiin perustuvissa asiantuntijaverkostoissa. Myös sopimuskäytännöt voivat olla uuden verkosto-osaamisen kohde. 2.2 Hyvät käytännöt KESKEISET ASIAT hyvistä käytännöistä - TYÖKALUT: Tarvittaisiin viestinnällinen työkalu hyvien käytäntöjen yhteiseen mallintamiseen ja jakamiseen. Koordinaatiohankkeet voisivat toimia tässä aktiivisina toimijoina. - TUOTTEISTAMISEN JA JUURRUTTAMISEN TUKI: koulutus, työkalut ja välineet, luovat menetelmät, tunnistaminen, arviointi. - SUUNNITELMALLISUUS: mallintaminen ja juurruttaminen tulisi kirjata jo projektisuunnitelmaan ja varatut resurssit mallintamiseen. Työryhmien tuloksena nostettiin esille muun muassa omistajuuteen, työkaluihin ja seurantaan ja viestintään liittyvä näkemyksiä sellaisista asioista, joita tulisi säilyttää tai edelleen kehittää hyviin käytäntöihin ja näin levittämiseen ja juurruttamiseen liittyen. 13

14 Omistajuudessa korostettiin emo-organisaation vastuuta ja omistajuutta hyvien käytäntöjen mallintamisessa, samalla kun muistutettiin jo aiemmin raportissamme olleen näkemyksen mukaisesti, että resurssointi ja ajan osoittaminen on edellytys kaikelle kehittämistyölle. On varattava riittävästi aikaa tuotteistamiseen kahdessakin suhteessa: toisaalta riittävä toiminta-aika hankkeille, jotta voidaan testata ja arvioida juurruttaminen alusta lähtien ja toisaalta vaiheistettu tuotteistaminen eli jo projektisuunnitelmassa huomioidaan hyvien käytäntöjen edellyttämät vaiheet: suunnittelu-, kehittämisja levittämisvaihe. Ajan ja suunnitelmallisuuden lisäksi korostettiin työkalujen tarvetta (esimerkiksi tietokannat, joihin voidaan kirjata ja koota hyviä ja huonoja käytäntöjä, rakennerahastot.fi portaalin parempi käyttö jne.). Keskusteluissa pohdittiin myös tarvetta osoittaa testaamiselle ja innovaatioiden siirrolle oma erillinen rahoituksensa. Uusia työkaluja kaivattiin ja muun muassa sosiaalinen media ja uudenlaiset avoimemmat vuorovaikutteiset viestinnän ja tekemisen välineet olivat esillä. WIKI-ajattelun mukainen tekemisen seuranta ehdotettiin uudeksi toimintatavaksi ja tähän liittyvän keskeneräisyyden näkyvyyden olevan arvokasta. Tiedonsiirron haasteet ovat rakennerahastoissa hyvin samanlaiset kuin muussakin toiminnassa ja tässä suhteessa korostettiin osaamisen, kokemustiedon ja mallien välittämisen tärkeyttä organisaatioiden välillä. Ehdotettiin myös dokumentoinnin tehostamista ja muun muassa raporttien ja artikkeleiden kokoamista hankemuisti-tietokantaan (sis. metatiedot, eri hakuominaisuuksia). Lisäksi keskusteluissa mainittiin tutkimus- ja kehittämistyön näkyväksi tekeminen (tieteellisen) kirjoittamisen avulla. Toivottiin myös käytännönläheistä otetta ja monipuolisempaa viestintää, muun muassa kirjallisesta raportoinnista visualisointiin Työryhmissä toivottiin, että ensi kaudella päästäisiin irti tietyistä toimimattomiksi koetuista toimintatavoista kuten siitä, että tiedonvälitystä eriytetään hallinnolliseen raportointiin ja sisällöllisesti merkitykselliseen tietoon, kuten käytäntöjen mallintaminen. Osallistujat toivoivat myös, että ESRohjeistuksissa ja hauissa huomioitaisiin paremmin aiemmista kokemuksista oppiminen ja sen edelleen jalostaminen. 2.3 Vuorovaikutus ja vertaisoppiminen KESKEISET ASIAT vuorovaikutuksesta ja vertaisoppimisesta - SISÄLTÖLÄHTÖISYYS: Sisällöt, tematiikka edellä kaikessa vuorovaikutuksessa/ toiminnassa/ verkostoissa, kaikki rakenteet, hallinto ja sen välineet (mukaan lukien hankkeet, kehittämisohjelmat ja rahoitus) taka-alalle - UUDET ROOLIT JA TOIMINNOT: Vahvemmin ja laajemmin käyttöön Broker-ajattelumalli ja hankesparraajat Työryhmien työskentelyn pohjalta löydettiin tiettyjä tekijöitä, joista tulisi jatkossa luopua: - Hankkeiden kilpailu, liiallinen itsenäisyys (toivottiin vertaisoppimista ideoiden varastamisen tai saman uudelleen keksimisen sijaan) - Hankeorganisaatioiden irrallisuus isäntäorganisaation ydintekemisestä/strategioista (integroidumpi toimintamalli myös toteuttajaorganisaatioihin), jotta voitaisiin ratkaista kohtaanto-ongelma isäntäorganisaation tavoitteissa ja tarpeissa ja projektitoiminnassa. Monet tekijöistä, joita tulisi vahvistaa jatkossa liittyivät joustavampiin toimintatapoihin ja tehokkaampiin mekanismeihin sekä johtamiseen ja koordinaatioon. Toimintatapoihin ja periaatteisiin liittyen korostui johdon sitoutumisen tärkeys, ei vain suunnittelussa, vaan myös toiminnassa. Avoimuutta ja riskinottamista toivottiin, jotta päästäisin parempaan tiedon jakamisen kulttuuriin ja epäonnistumisen sallimiseen ja jakamiseen. Tämän nähtiin edellyttävän merkittävää asenne- ja ajattelutavan muutosta. Avoimuutta edellyttäisi myös aktiivisempi ja avoimempi ministeriöiden vertaisoppiminen ja rakenteiden murtaminen (esimerkiksi verkostojen uudet yhdistelmät), joita toivottiin. Toisaalta toivottiin rakenteiden selkiyttämistä ja moniportaisuuden 14

15 huomioimista (myös kohderyhmien erilaiset tarpeet huomioiden) ja lisääntyvän poikkihallinnollisuuden ja monisektoraalisuuden mahdollistamista joustavin ratkaisuin. Mekanismeista kirjattiin tärkeinä tiedonsiirroon menetelmät ja mallit, kuten tiedon jakaminen, tulosten hyödyntäminen, projektien/toimijoiden kohtaaminen, esim. systemaattinen projektipäällikkökoulutus läpi ohjelmakauden (esim. Innovatiivinen projektipäällikkökoulutus, Orkesterointi-Inno, Aalto Pro). Välineistä pohdittiin muun muassa toimivampien portaalien rakentamista ja tiedon hyödyntämistä, kuten metatieto/ avoin vuorovaikutus, laajat käyttöoikeudet, FAQ, teemoittelu, hakukone, idea- ja kumppanihaku. Näiden ratkaisujen kehittyminen vahvistaisi myös motivaatiota osallistua. Koordinaatiokäytännöt olivat yksi mekanismien ja käytäntöjen muoto, jossa toivottiin tiiviimpää yhteistyötä. Kehittämisohjelmilla tulisi olla oma koordinaatioprojektinsa samanlaisin toimintastrategioin liittyen verkostotoimintaan ja tukipalveluihin. Näin muodostuisi yhtenäisempi toimintamalli hankesparraukseen, tiedon välittämiseen ja yhteisiin kilpailutuksiin ja neuvontaan, samoin kuin arviointiin ja viestintään (liittyen esimerkiksi tapahtumiin ja koulutuksiin). Osallistujat toivoivat myös, että seurannan kehittämisellä saataisiin päättäjille tietoa kentältä suoraan ja kyettäisiin käyttämään tätä tietoa ideointiin ja tiedon rikastamiseen verkostoissa, jolloin hankkeilla olisi mahdollisuus keskittyä sisältöihin ja ydintekemiseen. Viestinnän näkökulmasta toivottiin arkikielistämistä ja ymmärrettäväksi tekemistä. 2.4 Kansainvälistyminen KESKEISET ASIAT kansainvälistymisestä Kansainvälisyyden motto: Keinotekoiset rajaukset pois. Lisää joustavuutta toimintaan! Teemoina nostettiin esille muun muassa - ARKIPÄIVÄISTÄMINEN: Pyritään tekemään kansainvälisyydestä osa hankkeiden arkipäivää ja luovutaan kansainvälisen yhteistyön turhasta mystifioinnista - MONIPUOLISUUS: Kansainvälistä yhteistyötä pitäisi olla mahdollista tehdä monipuolisesti eri tasoilla, oikeat toimijat mukaan joustavasti lähtien tarpeista. Kansainvälisen yhteistyön hyödyt tulisi näkyä paremmin (hyöty ei näy nykyisillä mittareilla) - TUKI JA KOORDINAATIO: Kansainvälisen yhteistyön tueksi voisi luoda esim. alueellisten koordinaattorien verkoston. Asioita, joissa voisi paremmin hyödyntää jo olemassa olevia käytäntöjä ja toimintamalleja ovat ainakin joustavuus, monitasoisuus ja vertaisoppiminen. Osallistujat korostivat, että kansainvälisen yhteistyön rakenteellinen ja menetelmällinen kehittäminen tapahtuu eri tasoilla, erityisesti yhteisesti yhteisen oppimisen menetelmien kehittämisenä. Yhteistyö tulisi tehdä mahdolliseksi myös Euroopan ulkopuolelle. Jotta pystytään sisällöllisesti kunnianhimoiseen ja hankkeiden kannalta merkitykselliseen yhteistyöhön, kansainvälisyys on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa (käytännössä tätä tukisi esim. erillinen kohta hakulomakkeessa). Valmisteluvaiheeseen toivottiin myös enemmän tukea ja erilaisten partnerien merkityksen tunnistamista. Hankkeissa tulisi olla suurempi riskien sietokyky, koska kansainvälinen yhteistyö on usein haastavampaa ja suurempia riskejä sisältävää kuin kansallinen yhteistyö. Kotikansainvälistyminen eli Suomessa asuvien ja vierailevien ulkomaalaisten asiantuntemuksen saaminen paremmin hankkeiden käyttöön voisi tässä suhteessa olla ensimmäinen askel. Yhteisen kehittämisen kansainvälisessä yhteistyössä nähtiin vaativan omia rakenteita. Vertailunäkökulman vahvistamisen tarvetta korostettiin. Välineinä vertailunäkökulman vahvistamiseksi nähtiin muun muassa benchmarking ja rajat ylittävä vertaisoppiminen (esimerkiksi työperäinen maahanmuutto hanke: malleja EU-maista), vierailut, konferenssit, seminaarit ja tutkimusyhteistyö. Osallistujat korostivat toiminnan sisältölähtöisyyttä tässäkin: kuten verkostoitumisessa, myös kansainvälistymisessä ei ole kyse itseisarvosta eikä päälle liimatusta toiminnasta, vaan toiminnan tulee olla hankekohtaista, erilaiset tarpeet huomioivaa. 15

16 Kokonaan uusia sisältöjä toivottiin muun muassa verkostojen hyödyntämiseen, temaattiseen kehittämiseen ja suunnitteluun. Monet näkemyksistä olivat samansuuntaisia kuin verkostoitumisenkin kohdalla, eli liittyivät tarpeeseen pohjata toimintaa organisaatioiden strategioihin, jolloin tavoitteellisuus myös turvataan paremmin. Kansainvälisen näkökulman tulisi kulkea kaikessa toiminnassa läpileikkaavasti mukana, jotta siitä ei muodostuisi erillistä toimintaa. Osallistujien mukaan systemaattinen tieto verkostoista on tärkeää, jotta syntyisi vaikuttavaa yhteistyötä (esimerkiksi liittyen klusteroitumiseen). Tiedon jakaminen ja levittäminen on ensisijaisen tärkeää, samoin kuin kehittämisalustat (esimerkiksi strukturoitu koordinaatiorakenne, Equalin ja Urbanin hyvät käytännöt ja kokemukset analysoitavaksi). Kehittämisohjelmamalli voisi tukea temaattista kehittämistä myös EU-tasolla, jotta päästäisiin suoraan (toiminnan ja lisäarvojen) ytimeen. Hankkeet tulisi saada myös kilpailemaan kansainvälisestä rahoituksesta. Keskusteluissa nostettiin esille ajatus, että erillisestä kansainvälisestä toimintalinjasta tulisi kenties luopua uudella ohjelmakaudella ja integroida toiminta elimelliseksi osaksi hanketoimintaa. Kuten ESRtoiminnassa yleensäkin, myös kansainvälistymisen kohdalla toivottiin lisää joustavuutta ja laajempaa näkökulmaa. Osallistujat nostivat esiin muun muassa seuraavanlaisia toiveita: laajempaa näkökulmaa, pois nurkkakuntaisuudesta! Keinotekoiset rajoitukset pois! Lisää joustavuutta! 2.5 Vaikuttavuus KESKEISET ASIAT vaikuttavuudesta liittyivät seuraaviin tekijöihin: - TARVELÄHTÖISYYS: Loppukäyttäjien ja hyödynsaajien sitouttaminen etukäteen, mennään konkreettiselle tasolle. - TAVOITEHIERARKIA: Hankkeiden tavoitteet syytä kytkeä ylätason tavoitteisiin ja vastattava kysymykseen mikä muuttuu hankkeen myötävaikutuksella. Hankkeet ministeriö ohjelmataso yhteensovitettava loogiseksi kokonaisuudeksi. - VIESTINTÄ: Vaikuttavuutta kuvattava kertomuksilla vaikutus lisääntyy hyvällä viestinnällä. Ohjausryhmän jäsenten edustamien organisaatioiden osaaminen ja sitoutuminen on yksi hankkeiden onnistumisen ja välillisesti siten myös vaikuttavuuden avaintekijöistä. Tätä voisi vahvistaa myös kehittämisohjelmien kohdalla, joissa ohjausryhmätyöskentelyllä voisi terävöittää sekä ohjelmien näkyvyyttä (antaa kehittämisohjelmille kasvot) että vaikuttavuutta ja omistajuutta (välineet ja voimavarat kehittämistyön johtamiseen ja suorempi yhteys päätöksentekoon). - HALLINNOLLINEN TOIMINTAMALLI: Hallintoa on tehostettava ja rahoitusmallien hallintaa on parannettava. Työryhmien näkemyksissä siitä, mitä asioita tulisi hyödyntää tai missä tulisi kehittää tai luoda uutta korostui suunnitelmallisuus ja strategisuuden tarve. Vaikuttavuus ei useinkaan ehdi vielä toteutua tai tulla näkyväksi yhden ohjelmakauden aikana, vaan tulosten ja vaikutusten kertyminen yhteiskunnalliseksi vaikuttavuudeksi on pidempi prosessi. Hyödyt kohderyhmille sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja kansalaisten kokemat hyödyt tulevat osin toki näkyviksi jo ohjelmakauden aikana, varsinkin mikäli on osattu valita sisältöjä, jotka ovat myös laajemmin merkittäviä. Kuten yhdessä ryhmässä todettiin, jos halutaan vaikuttavuutta niin hankkeen tulee olla osa strategiapeliä. Tämä toistui monissa keskusteluissa ja hankkeiden kannalta nähtiin, että ESR-toiminnassa tulee toimia yhteistyössä ja yhteensopivasti muiden välineiden ja toimenpiteiden kanssa. Strategioiden yhteensovittaminen vahvistaa vipuvartta ja parantaa vaikuttavuuden edellytyksiä. Tämän tulisi näkyä myös suunnittelussa. Osallistujat totesivat, että etukäteen pitäisi tehdä strategisempi kokonaissuunnitelma hankkeista, parempi kytkentä sisältötavoitteisiin. Kehittämisohjelmien ei tulisi olla liian pirstoutuneita, koska silloin ei tule kokonaisuutta. Tulisi pyrkiä pois välittömien ja määrällisten vaikutusten mittaamisesta. Monet tässä kirjatuista teemoista toistuivat muissakin temaattisissa ryhmäkeskusteluissa, kuten se, että vaikuttavuuden edellytys on hankkeen kehittämistoimien kytkentä suurempiin kokonaisuuksiin, valtakunnalliseen strategiapeliin, jossa hanke löytää paikkansa ja tehtävänsä omassa kokonaisuudessa. Tässä yhteydessä korostettiin myös ohjausryhmän roolin merkittävyyttä. Käytännön suunnittelu- ja valmistelutyössä ohjausryhmä voisi olla linkki käytännön hanketyöstä ministeriöiden valmistelutyöhön sekä linkki rakennerahastotoiminnasta kansalliseen toimintaan. Jotta nämä linkit toimivat on myös varmistettava toimiva yhteistyöverkosto. 16

17 Hyvän viestinnän merkitystä ei voi liikaa korostaa. Osallistujat korostivat myös tarvetta saada koordinaatio sujuvaksi ja viestit selkeäksi: annettava kasvot asioille ja yhden luukun palvelut asiakkaalle, jotta asioita saataisiin eteenpäin mahdollisimman nopeasti. Myös rakenteellisia muutoksia tarvitaan, muuten ei synny pysyvää vaikuttavuutta. Kumppanuudessa nähtiin tarpeelliseksi siirtyä pois mukavuusalueelta uusien ideoiden syntymiseksi (myös uudet toimijat kuten pienyritykset). Skaalakysymykset puhuttivat myös ja osallistujat pohtivat, onko vaikuttavuudenkin kohdalla pohdittava onko pieni tehokasta ja millaisia muutoksia on tunnistettavissa ja dokumentoitavissa. Pohdittaessa sitä, mitä voisi vähentää tai mistä luopua osallistujat korostivat tarvetta löytää ratkaisua pirstaleisuudelle. Todettiin, että tulisi päästä pois Aran Rahoittajan toimintatavasta, jossa seurataan yksittäisen toimenpiteen välittömiä vaikutuksia (määrälliset tavoitteet) ja kohti Vaikuttavan Rahoittajan toimintatapaa, jossa tavoitteena ovat rakenteelliset vaikutukset ja niiden dokumentointi. Pirstaloituneisuuden vähentämiseksi hallinnonalojen sisällä ja välillä todettiin, että rahoittajien olisi luotava myös hallinnonalojen rajat ylittäviä laajempia valtakunnallisia hankekokonaisuuksia ja kaikille hanketoteuttajille olisi luotava väylä päästä näihin mukaan. Osallistujat näkivät myös, että tarvitaan hallinnonala- ja ohjelmarajat ylittäviä kohtaamispaikkoja hankkeille ja substanssitoimijoille. ESRtoiminnan tilapäisyys ja hankkeiden lyhyys on ongelma. Tästä syystä olisikin löydettävä tapoja ankkuroida hanketoimintaa osaksi arkityötä, muun muassa hakijakunnan avulla. Ammattihakijoiden sijasta tarvitaan toimintaan sisältöasiantuntijoita ja valtakunnallisissa hankkeissa on rahoittajien toimin luotava hankekokonaisuuksia, jotka ovat aidosti valtakunnallisia ja joilla on laajempaa merkitystä. Osallistujat toivovat myös pitkäjänteisyyttä siinä, että lopetettaisiin ismien perässä juokseminen. 2.6 Seuranta ja arviointi KESKEISET ASIAT seurannasta ja arvioinnista - MEKANISMIN KEHITTÄMINEN hankkeiden tulosten ja niiden vaikuttavuuden arvioimiseksi paitsi hankkeen toimeenpanon aikana mutta myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeille tulee luoda projektin koko elinkaaren kestävä arviointi projektisuunnitelmasta itsearviointien ja vertaisarviointien kautta mahdollisiin korjaustoimenpiteisiin ja hyvien käytäntöjen juurruttamiseen (arviointistruktuuri valmiina jo suunnitelmavaiheessa). - KOORDINAATIOHANKKEET, jotka vastaavat teemakohtaisesta ja sisällöllisestä laadullisesta arvioinnista OSAAMISEN KEHITTÄMINEN: Koulutusta rahoittajille ja hanketoteuttajille, miten saavutuksista ja vaikuttavuudesta raportoidaan EHDOTUKSIA SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA 1. KENELTÄ TIETOA KERÄTÄÄN: Tarvitaan mekanismi, jolla kerätään seuranta- ja arviointitietoa ei vain projektipäälliköiltä vaan myös loppukäyttäjiltä, joilla on usein erilainen hyötynäkökulma hankkeen toimintatapoihin ja tuloksiin. Tietoa tulisi kerätä myös toteuttajaorganisaation muilta jäseniltä kuin yksin projektipäälliköiltä. Koettu hyöty esiin, ei vain perustettujen yritysten määrä! 2. ARVIOINTI PROSESSINA Arviointi kehittämisen ja johtamisen välineeksi hankkeen suunnittelusta lähtien jatkuvana prosessina, joka suuntaa toimenpiteitä eteenpäin. Kun iso kuva nähdään heti alusta lähtien, arvioinnin kohteet ja merkitys konkretisoituvat. 3. HYÖDYNNETTÄVYYS Arviointia tulee tehdä aina tunnistaen sen hyöty ja käyttö myöhemmin eri tasoilla. Nyt toimijat vain tuottavat tietoa yksisuuntaisesti, mutta harvoin saavat systemaattista palautetta saati käyvät dialogia tuottamansa tiedon osalta; arviointia tehdään, kun se lukee suunnitelmassa. 17

18 Työryhmien keskusteluissa korostettiin suunnitelmallisuutta, systemaattisuutta ja dialogisuutta. Arvioinnin suunnitelmallisuudessa todettiin tarve resursointiin ja koko elinkaaren kattavalle arviointimallille. Hankkeissa todettiin olevan koulutustarvetta erityisesti liittyen siihen, miten raportoidaan sekä hankkeen toteuttajan että ESR-koordinaattorien näkökulmasta. Järjestelmätasolla toivottiin, että kun seurantatietoa syötetään järjestelmiin, pitäisi näyttää miten tietoa hyödynnetään myöhemmin. Projektin elinkaaren näkökulmasta olisi hyvä tuoda esille se, miten hanke vaikuttaa laajemmin. Dialogisuuden osalta todettiin, että on luotava yhteisiä foorumeja ja mahdollisuuksia hanketoimijoiden vertaisarvioinnille. Tulisi myös kehittää mekanismi, jolla hankkeiden tulokset ja niiden vaikuttavuus saataisiin arvioitua paitsi hankkeen toimeenpanon aikana myös hankkeen päättymisen jälkeen. Paikan päällä tapahtuvista tarkastuksista tulisi siirtää painotusta hankkeiden tulosten ja vaikuttavuuden arviointiin. Käytännön toimissa ehdotettiin muun muassa, että kehittämisohjelmille tulisi jo hankkeen käynnistysvaiheessa nimetä sisältöarvioitsija sparraajaksi, jolloin arvioitsijan kehittämissuosituksia voitaisiin hyödyntää paremmin rahoituksen suuntaamisessa. Toivottiin myös vertaisoppimisen teemaryhmiä, joiden avulla tulokset tulisivat paremmin hyödynnettäväksi. Osallistujat korostivat monitasoisen arvioinnin tärkeyttä: käyttäjälähtöisyyttä ja sekä itsearviointia että ulkoista arviointia. Kuten edellä oli todettu, toivottiin arviointeihin myös temaattisia yhteisponnistuksia: arvioinneissa voitaisiin koota samaa aihepiiriä käsitteleviä hankkeita yhteen ja käyttää vertailevia verkostoja ja konsultteja. Sisältöjen kannalta peräänkuulutettiin kyseenalaistavia kysymyksiä ( miksi te noin teette? ), jotta kaikki voisivat pohtia omaa työtään kriittisesti. Toivottiin myös monipuolisempia laadullisia indikaattoreita ja koettujen hyötyjen tuomista esiin (esimerkkinä mainittiin konkreettiset kehittämisen välineet yrittäjille). Systemaattisuuden lisäämiseksi arvioinnille tulisi kehittää läpi toimintalinjojen yhteinen väline, jonka avulla voitaisiin tukea toimeenpanoa (esimerkiksi kerätä palautetietoa, jota hyödynnetään suunnattaessa toimintoja eteenpäin). Tässä yhteydessä pohdittiin myös, että oppilaitoksia voisi kytkeä tekemään yhteenvetoa palautteista. Myös hankkeiden ohjausryhmiä voisi hyödyntää konkreettisissa kysymyksissä. Tällöin ohjausryhmissä pitäisi olla asiantuntijoita, jotka voisivat tukea työrukkasena projektipäällikköä. Hyödynnettävyyden näkökulmasta toivottiin arviointia eri tasoilla ja palautetta eri tasoilla. Osallistujat kokivat erityisen arvokkaaksi systemaattisen palautteen antamisen toimijoille jatkuvan arvioinnin hengessä. 2.7 Osaaminen KESKEISET ASIAT osaamisesta - JOUSTAVUUS: Jatkuvan kehittämisen periaate käyttöön: Hankesuunnitelmia ja fokusta tulee voida muuttaa tarpeen ja toimintaympäristön muuttuessa. - STRATEGISUUS: Hankkeet kytkettävä vahvasti organisaatioiden omiin strategioihin ja hankeorganisaatioiden taloushallintoa tulisi kehittää paremmin hanketoimintaa tukevaksi. - SERTIFIOINTI JA YHTEISET STANDARDIT: Valtakunnan tasolla tulisi koordinoida koulutustoimintaa. Projektitoimintaan tarvittaisiin tarvelähtöinen ( on demand ) koulutus, joka mahdollistaisi lisäopin saamisen tarvittaessa. Toivottiin myös enemmän voimavaroja projektityöhön ja ELYjen teknisen tuen hyödyntämistä kenttätyössä. - RESURSSIEN OIKEA KÄYTTÖ: Teknisen tuen resursseja pitäisi osallistujien mielestä voida hyödyntää erityisesti hanketoimintaan liittyvässä viestinnässä. Yksittäisen projektin tuloksia on vaikea saada mediassa läpi ja tähän tarvittaisiin yhteistä tukea. - VIESTINTÄ: ESR-sparraajille olisi paljon käyttöä neuvontatyössä ja ohjauksessa. Viestinnällistä osaamista ja palveluja tulee kehittää. Toimintakentälle tarvitaan hankesparraajia kouluttamaan ja hankkeiden ohjausryhmiin tiedottamaan myös muista hankkeista. Dynaaminen ESR-wiki tukisi hankesuunnittelijoita ja toteuttajia, suunnittelussa, verkostoitumisessa, hankehaussa, hankkeiden toteuttamisessa ja tunnettuuden vahvistamisessa. Tämä osaltaan varmistaisi ettei tehdä turhaa päällekkäistä työtä. - BYROKRAATTISUUDEN VÄLTTÄMINEN: Hallinnon selkeä poluttaminen ja selkeät ja yhdenmukaiset ohjeet ja tulkinnat, joka vapauttaisi aikaa substanssille. Flatrate-malli voi tuoda yhden ratkaisun ESR-hallinnon byrokraattisuuteen. Lisäksi osaamisen kehittämiseen keskusteluissa nousi esille tarve rakennerahastotoimijoiden valmentamisesta valtakunnallisesti ja koordinoidusti. Jotta turvattaisiin tasapuolinen kehittämisen tuki 18

19 kaikille, voitaisiin luoda perustiedot ja -taidot tarjoava rakennerahastojen projektityöhön johdattava sertifioitu projektipäällikkökoulutus. Hankkeissa olisi tärkeää sallia projektitoimijoiden liikkuminen, koska yhteistyö, tavoitteet ja vaikuttavuus eivät synny toimistoissa. Laadullisen lisätuen vahvistamiseksi koordinaatiohankkeiden rooli nähtiin merkittävänä. Niiden yhteinen missio olisi osallistujien mukaan viilattava yhteistyöllä ja tämän ohjelmakauden kokemusten perusteella. Asioissa, joista voitaisiin luotua mainittiin muun muassa hankkeiden käynnistämisen hitaus sekä turhasta ESR-liturgiasta ja instrumenttikeskeisyydestä luopuminen. Osallistujien mukaan tulisi viimeistään nyt nostaa sisällöt ja ajatukset ja toiminta keskiöön ja luopua vanhoista rooleista ja ottaa tämän sijaan kehittäjän rooli ja palveluajattelu tilalle. Myös tässä yhteydessä toivottiin myös riskin ottoa ja tarvetta antaa epäonnistumisellekin mahdollisuus. 19

20 3 Valtakunnallisten kehittämisohjelmien lisäarvo ja keinot vaikuttavuuden parantamiseksi Lisäarvon käsite on rakennerahastotyöskentelyyn vakiintunut termi, jolla kuvataan hyötyjä, myönteisiä vaikutuksia tai muutoksia, joita syntyy rakennerahastotoiminnan seurauksena. Käsite tulee lähelle hyödyn käsitettä, joka voi olla käytännössä ihmisiä, organisaatioita tai yhteisöjä helpottava myönteinen lopputulos (rahallinen, osaamiseen liittyvä, työtä helpottava tms.). Lisäarvo puolestaan viittaa sellaiseen aikaansaatuun myönteiseen vaikutukseen tai lopputulemaan, jota ei ilman kyseistä toimenpidettä olisi syntynyt. Hyödyt ja lopputulemat voivat liittyä sekä yhteiskunnallisiin tavoitteisiin (esim. yhteenkuuluvuus ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäisy, valtauttaminen ja yhteisöllisyys) että rajatumpiin edunsaajia hyödyttäviin myönteisiin asioihin (ongelman ratkaisu, uusi tuote, uusi yhteistyökumppani, näkökulma tms.). Viime ESR-arviointiraportissa on kartoitettu muun muassa koulutuksiin osallistumisesta välittyneitä ja osallistujien kokemia hyötyjä, kuten ammattitaidon lisääntyminen tai koulutuksessa opitun hyödyntäminen työelämässä. Samoin hyödyiksi on kirjattu valmentavien koulutusten merkitys jatkosuunnitelmalle, joka on selkeyttänyt osallistujan elämäntilannetta ja urasuunnittelua. 8 Lisäarvo määritellään tässä lähtökohtaisesti myönteisenä, joskin huomioidaan se, että rakennerahastoista voi seurata myös haittoja ja kielteisiä lopputulemia. 9 Lisäarvossa tärkeä ulottuvuus on myös toimijoiden käyttäytymiseen vaikuttaminen, ns. behavioraalinen additonaliteetti, käytökseen heijastuva muutos. 10 Seuraavassa esittelemme työryhmien ajatukset siitä, mitä lisäarvoa valtakunnallisista kehittämisohjelmista on tullut hankkeille, koordinoinnista vastaaville ministeriöille, hankkeiden rahoittajille ja lopullisille hyödynsaajille. Esittelemme taulukkomuotoisesti myös lisäarvon mahdollistajia ja esteet sekä kehittämisehdotuksia. On huomattava, että osa näistä työryhmien kirjauksista on luonteeltaan enemmän institutionaalisia kuten kysymys siitä, pitäisikö kansallinen ja ESR-kehittäminen yhdistää. Toisaalta taas osa käsittelee substanssiasioita kuten eräissä hankkeissa suosituiksi tulleita hankkeen loppupuolella toteutettuja työelämäjaksoja. Mitä ja millaista vaikuttavuutta ja lisäarvoa on syntynyt kehittämisohjelmilla? Hanketoimijoille Lisäarvoa syntyy uusista tuoreista ideoista ja toimijoista (innovatiivisia ideoita) + ulkopuolisista toimijoita Kehittämisohjelmien koordinaatiotahoille Käytäntöjen kyseenalaistaminen ja kehittäminen Lopullisille hyödynsaajille Innovatiivisempia ratkaisuja (juurruttaminen hankalaa) Osaaminen lisääntynyt, toimijaverkon kehittyminen Kumppanuudet ja verkostoja on syntynyt Substanssitieto voisi kulkea paremmin hankkeista hankkeita koordinoiville tahoille -> paljon hankkeita saman teeman ympärille Esim. Kiipula, 20 hanketta pyörii -> face to face keskustelua STM:n suuntaan. Keskustelut, tiedon jakaminen ministeriöiden suuntaan Koordinoidummat ratkaisut Tietoa ja selvityksiä asioista -> asiantuntemusta Vaikutuksia kansalliseen kehittämiseen (?) 8 (Tempo Economics Oy& Ramboll Management Consulting (2011): Vuosina toteutettavan Manner-Suomen ESR-ohjelman toimeenpanon arviointi: Ohjelman tulokset ja vaikutukset toimintalinjatasoisten ja ohjelmatasoisten indikaattoreiden valossa. Ohjelman ja sen toimintalinjojen toimeenpanon arviointi.) 9 Ks. esim. Bachtler & taylor 2003: The Added Value of the Structural Funds, IQ-Net Report tai Lähteenmäki-Smith (2006): Learning Through Evaluation: The Nordic Experience. Stockholm: Nordregio. 10 josta t&k-sektorilla ensimmäisenä kirjoitti Luke Georghiou, esim. Georghiou, L. (2002) Impact and Additionality of Innovation Policy. Paper presented at the Six Countries Programme on Innovation Conference. Brussels, 28 feb-1 March,

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI Mallinnokset kuvaavat OPH:ssa 20.5.2011 järjestetyssä koordinaattoreiden ja opetusneuvosten tapaamisessa esiteltyjä erilaisia mahdollisia malleja kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen

FCG GRANT ADVISORS. Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen FCG GRANT ADVISORS Osaajia EU rahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen Osaamista tarvitaan nyt jos koskaan EU ohjelmakaudella 2014 2020 suomalaisilla on kansallisella tasolla käytössä aiempaa vähemmän

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista

Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista Liike-seminaarin workshop 11.11.2015 Ryhmät: Mamk, Kyamk, TAMK Saimia, Mamk, Karelia, Oamk,

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella

Lisätiedot