Miten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tilintekovastuu toteutuu?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tilintekovastuu toteutuu?"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 7 Virtanen Petri - Karjalainen Kirsi - Mäkinen Anna-Kaisa - Mäkelä Outi - Ahonen Pertti Miten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tilintekovastuu toteutuu? Selvitys järjestöjen saamista RAY:n toiminta-avustuksista 2003

2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 7 Petri Virtanen - Kirsi Karjalainen - Anna-Kaisa Mäkinen - Outi Mäkelä - Pertti Ahonen MITEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TILINTEKOVASTUU TOTEUTUU? Selvitys järjestöjen saamista RAY:n toiminta-avustuksista Helsinki 2003

3 2 Kansi: Tarja Brola Pekan Offset Oy Helsinki 2003 ISBN

4 Tiivistelmä 3 RAY tilasi Net Effect Oy:ltä keväällä 2002 selvityksen, jonka tarkoituksena oli tutkia sosiaali- ja terveysjärjestöjen saamien RAY:n toiminta-avustusten käyttöä ja vaikuttavuutta. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli, miten toiminta-avustuksella aikaansaatuja tuloksia ja vaikutuksia voidaan arvioida. Selvityksen aihe on erittäin laaja ja monitahoinen. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta on moninainen: toimijoita on lukuisia, sektoreita monia, ja järjestöjen toimintatavat ja kulttuuri vaihtelevat. Tämä tekee selvityksestä erittäin haastavan. Selvityksessä ei ole haluttu tuoda esiin vain toiminta-avustuksen jakoon ja käyttöön liittyviä yksittäisiä kysymyksiä, sillä aihe sivuaa laajempaa kysymystä siitä, millaiseksi järjestöjen ja RAY:n suhde tulevaisuudessa muotoutuu. Tämä tulee vaikuttamaan myös siihen, miten tarkasti toiminta-avustusten käyttöä ja vaikutuksia seurataan tulevaisuudessa. Selvityksentekijät esittävät selvityksessä järjestöjen ja RAY:n välisen suhteen kehittymisestä neljä eri tulevaisuuden vaihtoehtoa. Asiaa on tarkasteltu toisaalta RAY:n ohjauksen voimakkuuden ja toisaalta järjestöjen ja RAY:n välisen vuorovaikutuksen tiiviyden suhteen. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että tällä hetkellä RAY:n ohjauksen voimakkuus on suhteellisen heikkoa järjestökenttään. Kehitysvaihtoehtoina on tilanteen samankaltaisena pysymisen lisäksi entistä tiiviimmän vuorovaikutussuhteen luominen järjestöjen ja RAY:n kesken. RAY voisi omaksua vahvemmin fasilitaattorin roolin ja järjestää järjestöille mahdollisuuksia koulutukseen, kursseihin yhteisiin tapaamisiin ja vertaisoppimiseen. Kolmantena kehitysvaihtoehtona on RAY:n ja järjestöjen vuorovaikutussuhteen kiinteytyminen ja samalla tuloksellisuusajattelun voimistuminen. Tavoitteena olisi selkeämmin yhteisen käsityksen syntyminen siitä, minkälaista on hyvä ja tuloksellinen järjestötoiminta. Neljäntenä mahdollisena suuntana on tiukan tulosohjauksen kiristyminen, mutta vuorovaikutussuhteen jääminen yhä hölläksi. Tämä on selvityksen tekijöiden mielestä kaikkein epätoivottavin kehitysvaihtoehto. Selvityksessä on päähuomio kiinnitetty yleisavustukseen ja sen käyttöön. Selvitysryhmän mielestä yleisavustuksella tuetulla toiminnalla on itseisarvoa; moni kansalaisryhmä jäisi fakti-sesti avun ja tuen ulkopuolelle, mikäli maassamme ei olisi näinkin kattavaa järjestökenttää. Julkinen sektori ei pysty vastaamaan kaikkien tarpeisiin. Yksityinen sektori ei taasen toimi kaikilla niillä alueilla, joihin apua kaivattaisiin. Itseisarvosta huolimatta yleisavustuksella aikaansaatuja tuloksia ja vaikutuksia tulisi voida jollain tasolla arvioida. Yleisavustusta käytetään järjestöissä hyvin pitkälle järjestön perustoimintojen pyörittämiseen. Näitä ovat mm. tilavuokrat, siivous- ja ylläpitokustannukset, tiedostus- ja viestintä sekä johtohenkilöstön palkkausmenot. Yleisavustuksella rahoitetaan sekä sellaisia toimintoja, joista ei voida odottaa merkittävää tuloksellisuutta että sellaisia alueita, joissa tulosodotukset ovat perusteltuja. Esimerkki edellisistä on tilakustannukset ja tilojen kunnossapitoon liittyvät menot. Jälkimmäisiä edustaa järjestöjen johtohenkilöstön palkat ja tiedostus- ja viestintämenot. Näiden kahden ryhmän osalta voisi olla mahdollista kehittää arviointimenetelmiä. Menetelmät ja käytettävät mittarit tulee kuitenkin harkita järjestöjen ja RAY:n tiiviissä yhteistyössä. Toivottavaa on, että mukana olisi myös ulkopuolinen asiantuntijataho.

5 4 Ennen kuin varsinaiseen työhön arviointimenetelmien konkreettiseksi kehittämiseksi voidaan ryhtyä, olisi erittäin hyvä vahvistaa järjestöjen ja RAY:n arviointiosaamista. Ennen tätä ei ole perusteltua siirtyä pohtimaan konkreettisia mittareita, tai edellyttää järjestöilta vaativampaa tuloksellisuusinformaatiota toiminnastaan. Selkeä epäkohta nykyisessä avustusprosessissa on julkaistujen konkreettisten jakokriteerien puuttuminen. RAY:lla on käytössään avustusten painopistealueet, mutta siitä minkälaisille järjestöille toiminta-avustusta myönnetään käytännössä, ei ole julkaistu kriteeristöä. RAY:lla on toki sisäiset vakiintuneet myöntämiskäytänteet ja periaatteet, mutta niitä ei ole ulkopuolisten saatavilla. Jakokriteerien julkistaminen ja hahmottaminen olisi tärkeää avustusprosessin tasapuolisuuden, läpinäkyvyyden ja selkeyden vuoksi. Perusteiden esiintuominen on hyödyllistä kaikille toimijoille; hakijoille, hallinnolle, poliittisille päättäjille ja suurelle yleisölle. Kyse ei tarvitse olla yksityiskohtaisista perusteluista. Pikemminkin voisi esimerkiksi miettiä jonkinlaisen yhtenäisen pisteytys tms. standardin laadintaa. Selvityksessä tiedusteltiin useaan otteeseen järjestöjen näkemyksiä siitä, millä jakokriteereillä tukea tulisi jakaa. Melkein kaikki järjestöt kannattivat kahta perustelua: järjestön toimintakykyä ja sen tarpeellisuutta. Toimintakyky ja tarpeellisuus voitaisiin nostaa pohjaksi jakoperusteille, ja miettiä, mitä noihin käsitteisiin sisältyy. Toimintakykyä voisivat peilata esimerkiksi järjestön tavoiteasetanta, toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus, resurssit ja niiden käyttö ja keskinäinen tasapaino, sekä järjestön luotettavuus. Lisäksi kansalaisjärjestöissä voitaisiin huomio kiinnittää vapaaehtoistyötä tekevien määrään. Tarpeellisuuden määrittelemisessä voitaisiin käyttää kriteereinä esimerkiksi järjestön kohderyhmän tarpeita, kohderyhmän laajuutta sekä kohderyhmän tarvitseman avun vaativuutta. Edelleen jakoon vaikuttavina tekijöinä voisi olla esimerkiksi se, ovatko yleisavustuksella rahoitetut toiminnot keskenään tasapainossa toistensa kanssa, ja mikä on yleisavustuksella rahoitettavien toimintojen osuus koko järjestön toiminnasta. Jakokriteeristöön perustuen voisi olla esimerkiksi mahdollista luoda jonkinlainen peruspisteytystaso. Tämän jälkeen tuen myöntäjällä olisi vielä harkintavaltaa asian suhteen. Täydellinen pisteyttäminen ei liene mahdollista eikä tarkoituksenmukaista tällaisissa asioissa. Avainsanat: RAY:n toiminta-avustukset, tilintekovastuu, vaikutukset vai vaikuttavuus, arviointitoiminnan kehittäminen

6 SISÄLLYSLUETTELO 5 Tiivistelmä Johdanto RAY ja sen toiminta-avustukset sosiaali- ja terveysalan järjestöille Diffuusi suomalainen järjestökenttä: merkitys kansalaisyhteiskunnassa Järjestökenttä osana kolmatta sektoria Suomalaisen järjestökentän erityisluonteesta Järjestökentän tarkennusta Suomen kolmannen sektorin ja järjestökentän kansainvälistä vertailuanalyysia RAY organisaationa ja sen toimintaa koskevat säädökset ja normit Avustusten jakamismenettely Selvityshankkeen toteutustapa Järjestöjen toiminta-avustusten saamista koskevat kausaliteettiolettamat Tutkimuskysymykset ja selvityksen toteutustapa Selvityksen tulokset RAY järjestöjen toiminnan rahoittajana RAY-avustukset osana järjestöjen kokonaisrahoitusta RAY:n rahoituskäytännöt järjestöjen silmin Järjestöjen toiminnan suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus RAY:n avustuksille asetetut tavoitteet Esimerkkejä järjestöjen toiminnalleen asettamista tulostavoitteista Järjestöjen tavoitteiden raportointikäytännöt RAY-avustusten käyttö ja vaikuttavuus osana järjestöjen toiminnan kokonaisuutta Järjestöjen toiminnan kokonaisuus RAY:n yleisavustuksen ja kohdennetun toiminta-avustuksen käyttö suhteessa toiminnan kokonaisuuteen Järjestöjen toimintaa ohjaavat toiminta-ajatukset Järjestöjen toiminnan mittaaminen ja tilintekovastuu Toiminta-avustusten käytön seuranta- ja arviointikäytännöt järjestöissä Järjestöjen käyttämät mittarit Tulostavoitteita koskevat mittarit Arviointi- ja seurantatiedon raportointi järjestöissä Arviointitoiminnan kehittämistarpeet Pohdintaa ja päätelmiä RAY:n ja järjestöjen yhteistyösuhde neljä mahdollista kehitysvaihtoehtoa Nelikenttä ja sen perustelut Vaihtoehtoinen kehityssuunta 1: Nykyinen meno jatkuu Vaihtoehtoinen kehityssuunta 2: Yhdessä eteenpäin Vaihtoehtoinen kehityssuunta 3: Esimerkin voima Vaihtoehtoinen kehityssuunta 4: Yhteismitallinen tulosmittaus kunniaan Miten tästä eteenpäin selvitystiimin suositus tulevaisuuteen Toiminta-avustuksen käyttö ja odotukset sen tuloksellisuudesta Yleistä Yleisavustuksen käyttökohteet ja niiden mitattavuus Yleisavustusten jakokriteerit tulevaisuudessa Selvityksessä esitetyt tutkimuskysymykset ja niitä koskevat vastaukset...50 Liitteet Järjestöjen workshopit...55 Toiminta-ajatuksen toteutumisessa käytettyjen mittareiden tarkempi erittely...57

7 Taulukot ja kuviot 6 Taulukko 1. Eri tyyppisten yhdistysten rekisteröinnit Suomessa vuosina Taulukko 2. Ikä ja jäsenyydet erityyppisissä yhdistyksissä. Taulukko 3. Tutkimuskysymykset aineistoineen. Taulukko 4. Järjestöjen esittämät tulosalueet ja niitä koskevat toimenpiteet. Taulukko 5. Järjestöjen keskeisyys toimijana. Taulukko 6. Järjestöjen esittämät toiminta-ajatusten määritelmät. Taulukko 7. Järjestöjen toiminta-ajatus ja sitä kuvaavat mittarit. Kuvio 1. Järjestöjen rahoituslähteet (arvioidut prosentit kokonaisrahoituksesta). Kuvio 2. Arvioinnin avainalueet. Kuvio 3. Järjestöjen ja Ray:n suhteen kehitysvaihtoehtoja. Kuvio 4. Järjestöjen ja RAY:n suhteen mahdollinen kehityspolku.

8 1. Johdanto 7 Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on suuri merkitys nyky-yhteiskunnan toimijoina. Merkitys näkyy niin paikallisesti, seudullisesti, alueellisesti, kansallisesti, ylikansallisesti kuin globaalistikin. Kaiken kaikkiaan näyttäisi olevan käynnissä kehitys, jossa sosiaali- ja terveysalan järjestöt ottavat kansallisesti ja ylikansallisesti laajempaa vastuuta yhteiskunnallisesta kehityksestä kuin tyytyisivät hoitamaan omaa toiminta-ajatuksen mukaista tehtäväänsä. Samoin yritystoiminnassa otetaan nykyisin aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin huomioon yhteiskunnallisen vastuun kysymys. Jotkut tutkijat ovat alkaneet puhua yritysten kansalaisuudesta ja kansalaisuuteen liittyvästä vastuusta (corporate citizenship). 1 RAY on suomalaisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan keskeinen rahoittaja. Toimintaan jaetaan erilaisia avustuksia, joita ovat yleisavustus, kohdennettu toiminta-avustus, projektiavustus ja investointiavustus. Yleisavustusta jaetaan järjestöille pääosin hallinto- ja palkkamenoihin, kohdennettua avustusta jaetaan nimensä mukaan erikseen nimettyihin tarkoituksiin, projektiavustuksia annetaan määräajaksi tiettyihin projekteihin ja investointiavustusta erityisiin nimettyihin investointeihin. Käsillä oleva raportti on loppuraportti RAY:n Net Effect Oy:ltä toukokuussa 2002 tilaamasta arviointi- ja selvityshankkeesta, jossa erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat olleet RAY:n myöntämät toiminta-avustukset eli yleisavustus ja kohdennettu toiminta-avustus. Hankkeen tavoitteena on ollut analysoida monipuolisesti edellä mainittujen toiminta-avustusten käyttöä, vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita järjestökentässä. Hankkeen väliraportti jätettiin RAY:lle elokuussa Kaksiosainen selvitys- ja selvityshanke on koostunut empiirisen aineiston osalta useista kokonaisuuksista. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa havainnot, tulkinnat ja johtopäätökset perustuivat kahdentoista pilottijärjestön johdon haastatteluihin (toteutettu kesä-, heinä- ja elokuun välisenä aikana vuonna 2002), pilottijärjestöjen toimintakertomuksiin ja suunnitelmiin sekä RAY:n dokumentteihin (muun muassa toiminta-avustuksia koskevista päätöksistä 1990-luvulla). Selvitys- ja arviointihankkeen ensimmäisessä vaiheessa haastatellut kaksitoista järjestöjohtajaa valittiin niin, että he ja heidän järjestönsä edustavat mahdollisimman erilaisia, eri periaattein ja eri asiakasryhmien kanssa toimivia sekä erilaisen volyymin omaavia järjestöjä. Samalla järjestöt valittiin niin, että ne kattavat mahdollisimman suuren osan järjestökentästä eli valtaosa valituista järjestöistä on melko suuria. Myös yksi ruotsinkielinen järjestö valittiin mukaan. Järjestöt valittiin tutkijoiden ja RAY:n edustajan yhteistyönä. 2 Käsillä olevan loppuraportin aineistopohjasta on kerrottu seikkaperäisemmin kolmannessa pääluvussa. Loppuraportin johdannon jälkeen kuvataan toisessa pääluvussa lyhyesti selvityksen ja arvioinnin kohdetta eli RAY:n avustustoiminnan menettelytapoja. Kolmannessa pääluvussa esitellään hankkeen metodologista taustaa vaikutusarviointiin liittyvien kausaliteettiolettamien ja hankkeen aineistonkeruustrategian osalta. Neljännessä pääluvussa raportoidaan hankkeen havainnot (eli se, mitä kerätyt aineistot kertovat selvityksen ja arvioinnin kohteena olevasta ilmiöstä. Viidennessä pääluvussa esitetään hanketiimin kerätyistä aineistoista tekemät keskeiset johtopäätökset ja edelleen johtopäätöksistä vedetyt kehittämissuositukset. Selvitys- ja arviointihankkeen vastuuhenkilönä on ollut dosentti Petri Virtanen Net Effect Oy:stä. Hanketiimiin ovat kuuluneet Petri Virtasen ohella projektipäällikkö Kirsi Karjalainen, projek- 1 Zadek, Simon (2001). The Civil Corporation. The New Economy of Corporate Citizenship. London: Earthscan. 2 Järjestöt olivat A-klinikkasäätiö, Ensi- ja turvakotien liitto, Epilepsialiitto, Förbundet de Utvecklingsstördas Väl, Lastensuojelun Keskusliitto, Lihastautiliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Suomen Punainen Risti, Vanhustyön Keskusliitto, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ja Sosiaalija terveysturvan Keskusliitto.

9 8 tijohtaja Anna-Kaisa Mäkinen ja projektijohtaja Outi Mäkelä Net Effect Oy:stä. Professori Pertti Ahonen Tampereen yliopistosta kuului asiantuntijana hanketiimiin. Käsillä olevan loppuraportin kirjoitusvastuu on jakaantunut seuraavasti: Petri Virtanen kirjoitti ensimmäisen pääluvun, Kirsi Karjalainen, Anna-Kaisa Mäkinen, Petri Virtanen ja Pertti Ahonen toisen pääluvun, Petri Virtanen ja Pertti Ahonen kolmannen pääluvun ja Kirsi Karjalainen, Anna-Kaisa Mäkinen ja Outi Mäkelä neljännen pääluvun. Viides pääluku on selvityksen tekijöiden yhteisesti kirjoittama. 2. RAY ja sen toiminta-avustukset sosiaali- ja terveysalan järjestöille 2.1 Diffuusi suomalainen järjestökenttä: merkitys kansalaisyhteiskunnassa Järjestökenttä osana kolmatta sektoria Jos yritykset muodostavat ensimmäisen ja julkisyhteisöt toisen sektorin, muut organisaatiot voidaan sijoittaa kolmanteen sektoriin. Eräs tapa tarkastella tuota, etenkin järjestöistä koostuvaa sektoria on ottaa huomioon myös kansainväliset näkökohdat. Kolmatta sektoria ja sen organisaatioita koskevat haasteet konvergoituvat vähitellen perinteiltään ja kehitystasoltaan myös erilaisissa maissa. Tätä edistävät globalisoituminen sekä kiinteytyvä kansainvälinen vuorovaikutus. Kolmannen sektorin avainteemat ovatkin olleet muodostumassa yhä samanlaisiksi eri maissa. Suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen omien käsitysten mukaan kolmannella sektorilla on suuri merkitys erityisesti niin vertaistukitoiminnassa, osallistumismahdollisuuksien takaajana, harrastus- ja virkistystoiminnassa kuin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamisessa. Kolmannen sektorin rajat ovat laajemmat kuin sen kentän, jolla toimivat organisaatiot ovat järjestysmuodoltaan yksityisoikeudellisia rekisteröityjä yhdistyksiä tai, joissakin tapauksissa, säätiöitä. Taloudellisen volyymin kannalta tärkeimmät poikkeukset kolmannen sektorin järjestömuotoisuudesta maassamme ovat osuuskunnat sekä kaksi valtiokirkkoa. Useimpien osuuskuntien kaupallisen luonteen johdosta niitä kiinnostavampia kolmannen sektorin kannalta ovat valtiokirkot. Niiden yhteenlaskettu taloudellinen volyymi on prosentin luokkaa BKT:sta eli 1/7-1/8 varsinaisen kolmannen sektorin kokonaisvolyymista, joka ei maassamme kansainvälisestikään ole mitenkään pieni. Valtiokirkot osallistuvat hyvinvointipalvelujen tuotantoon niin kotimaassa kuin lähetystoiminnassaan ulkomailla. Merkitystä on myös niiden eetoksella ja sen muuntumilla hyvinvointivaltioajattelun kannalta Suomalaisen järjestökentän erityisluonteesta Viralliset tilastot eivät jäsennä järjestökenttää läheskään tyydyttävästi. Joka tapauksessa erityisasemassa ovat erityissäädösten mukaiset julkisoikeudelliset yhdistykset, joista näkyvimpiä on RAY. RAY on yksi kolmesta suuresta uhkapelitoimintaa maassamme järjestävästä organisaatioista kahden muun ollessa valtionenemmistöinen osakeyhtiö Veikkaus Oy sekä Suomen Hippos. RAY:n voittovarat tuloutetaan valtiolle, joka perii varoista arpajaisveroa. Valtioneuvosto päättää varojen käytöstä. RAY:n antamien tietojen mukaan suurempi osuus voittovaroista kuin missään muussa vertailukelpoisessa maassa (Espanja, Norja, Iso-Britannia, Saksa, Alankomaat, Ruotsi) käytetään meillä yleishyödyllisiin tarkoituksiin eli käytännössä lähinnä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tukemiseen. Tukemistoiminta perustuu sääntelyyn, jota harjoittavat välittömästi paitsi RAY, myös sosiaali- ja terveysministeriö. Mainittakoon, että Veikkaus Oy:n voittovarat puolestaan jaetaan lähinnä kulttuuri- ja urheilutarkoitusten kesken järjestöjen ollessa sielläkin tärkeitä tuensaajia.

10 9 Tavallaan järjestöjä ovat edelleen myös rekisteröidyt puolueet. Hyvin monen muun maan tapaan maamme puolueet ovat oikeutettuja lakisääteiseen puoluetukeen. Työmarkkinajärjestöt ovat puolestaan vaikutusvaltaisia poliittisia osapuolia työmarkkina-asioissa. Niistä työntekijäjärjestöillä on myös selvät kansalaisten muodostamien yhdistysten piirteet. Eräs työntekijäjärjestöjen etenkin pohjoismainen erityispiirre on, että työmarkkinasopimusten nojalla työnantaja pidättää kunkin järjestön jäsenmaksun suoraan kunkin jäsenen palkasta turvaten siten kunkin järjestön taloudellista pohjaa. Kun otetaan lisäksi huomioon jo mainittu kahden uskontokunnan status kirkollisveroa jäsenistöltään perivinä yhteisöinä sekä järjestösektorin rahoitusperustan huomattavan osan rakentuminen RAY:n ja Veikkaus Oy:n voittovaroille, maamme kolmatta sektoria voidaan pitää rahoitusperustaltaan varsin hyvin turvattuna. Tämä seikka ei jäänyt korostumatta 1990-luvun lamaoloissa eikä siitä lähtien harjoitetun erittäin tiukan julkisen finanssipolitiikan oloissa, kun kriisiytymistä esiintyi niin valtion kuin kuntien organisaatioissa. Kolmannen sektorin asemaa tukevat myös järjestelyt, joiden nojalla valtiokirkot ovat vapaita lahja- ja perintöverosta saadessaan lahjoja tai tullessaan jälkisäädösten kohteeksi tai joiden ansiosta lahjoittajat voivat vähentää verotettavasta tulostaan lahjoituksensa määrätyille järjestöille. Sanottu ei kuitenkaan tarkoita, ettei rahoituskriisejä esiintyisi maamme kolmannella sektorilla. Niin seurakuntien väestönmuutokset kuin joidenkin järjestöjen jäsenkato, raha-automaattien käytön ja veikkausaktiviteetin volyyminmuutokset sekä verottajan politiikan muutokset saattavat nopeastikin muuttaa kolmannella sektorilla toimivan organisaation taloudellisen tilanteen. Tämä korostaa tarpeita vaalia ja kehittää kunkin noista organisaatioista omaa tai muuten sen saatavissa olevaa kapasiteettia toiminnan suunnittelemiseksi ja sopeuttamiseksi sen taloudellisten ja muiden ehtojen muuttuessa Järjestökentän tarkennusta Kun kolmannesta sektorista rajataan sen kansalaisyhteiskuntaan eikä valtioon kytkeytyvää ja järjestöistä koostuvaa osaa, sektorin ydin alkaa kiteytyä. Kansalaisyhteiskunnan käsite on kahtalainen. Siihen kuuluvat kansalaiset sellaisinaan, henkilöinä, pareina, perheinä, ryhminä, spontaaneina tosiasiallisina verkostoina ja yleisönä, kansana ja massana. Siihen kuuluvat myös moninaiset, maassamme tyypillisesti yhdistysmuotoisiksi järjestöiksi organisoituneet tahot. Niitä luonnehtivat usein luetellut piirteet: ne ovat (1) vapaita valtioon nähden valtionavun tai tuen muodostamatta tältä osin kielteistä riippuvuutta, (2) hallintoelimiltään jäsenkuntansa vallitsemia, (4) jäsenyydeltään vapaaehtoisia sekä (4) voittoa tavoittelemattomia. Noin laaja luonnehdinta soveltuu järjestöjen ohella myös valtiokirkkoihin ja niiden seurakuntiin sekä osuuskuntiin. Kohden ydintäänkin rajattua järjestökenttää on edelleen vaikeahkoa luonnehtia. On paikallisia perusjärjestöjä, alueellisia järjestöjä, valtakunnallisia järjestöjä sekä järjestöjen järjestöjä, jotka yhdistävät horisontaalisesti myös valtakunnallisia järjestöjä. Monilla järjestöillä on sekä henkilöjäseniä, yhdistysmuotoisia jäseniä ja muita organisaatiojäseniä. Esimerkiksi monet terveydenhuoltoalan järjestöt, jotka tosin ovat myös potilasjärjestöjä, ovat samalla järjestöjen järjestöjä. Joissakin järjestöissä on jäseninä myös julkisoikeudellisia yhteisöjä. Maassamme tavallinen tapa luonnehtia kansalaisyhteiskunnasta nousevien järjestöjen päätehtäviä on erottaa toisistaan strategiselta luonteeltaan toisistaan (1) edunvalvonta, (2) asiantuntijuus sekä (3) palvelujen tuottaminen. Kullakin järjestöllä on tuolta kannalta missio ja sille rakentuva toiminta-ajatus. Missio ja toiminta-ajatus ovat järjestön toiminnan perustana ilmaisten järjestön ajamien etujen luonteen ja sen harjoittaman edunvalvonnan pääperiaatteet ja -linjan. Edelleen, kukin järjestö jalostaa jatkuvasti tietovarantoa, jonka avulla se harjoittaa tehtäviään, joista osan muodostaa tuon tietovarannon vaalinta ja käyttö. Palvelutoiminta voi olla fyysistä toimintaa

11 10 kuten hoitopalvelujen tuotantoa tai abstraktimpaa kuten koulutus- ja neuvontapalvelujen tarjontaa. Palvelutoiminta saattaa edellyttää merkittäviä investointeja ja niillä luotua palveluinfrastruktuuria. Yhdistysten rekisteröintien perusteella tarkasteltuna taloudelliset ja ammatilliset järjestöt ovat yleisin yhdistystyyppi, jonka edustajia on syntynyt eniten maamme itsenäisyyden aikana. Seuraavaksi eniten on syntynyt poliittisia yhdistyksiä ja sen jälkeen eniten kulttuuri- ja vapaaaika- ja sitten urheiluyhdistyksiä. Poikkeus oli 1990-luku, jolloin poliittisia yhdistyksiä perustettiin aiempiin vuosikymmeniin verrattuna vähän. Noita neljää järjestötyyppiä vähemmän mutta silti lähes on itsenäisyyden aikana perustettu sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä. Lamakausi 1990-luvulla näyttäisi pikemminkin nostaneen kuin tukahduttaneen perustamisaktiviteettia tuolla sektorilla. Tosin kaikkein kiihkeintä tuo aktiviteetti oli mainitulla vuosikymmenellä kulttuuriyhdistysten piirissä sekä urheilusektorilla. (Taulukko 1.) Yhdistykset ja vieläpä yhdistystyypit ovat aikansa lapsia. Poliittisten yhdistysten perustamisaktiviteetin laantumiseen sekä poliittisen yhdistystoiminnan tiettyyn kriisiytymiseen näyttäisi liittyvän vanhusväestön yliedustus tuon sektorin järjestöjen nykyjäsenistössä. Toisin sanoen, kun jäsenistön kasvukehitys on tyrehtynyt, iäkkäimmät jäsenet ovat alkaneet korostua jäsenistössä. Useissa yhdistystyypeissä on itsestään selvää, mistä väestöryhmistä huomattava osa jäsenistöä rekrytoituu: työikäisiä rekrytoivat työmarkkinajärjestöt, nuorisoon vetoavat nuorisojärjestöt, nuoria ja keski-ikäisiä houkuttelevat urheilujärjestöt ja eläkeläisjärjestöt edustavat nimekkeensä mukaista väestönosaa. Poliittisia puolueita, harrastus- ja kulttuuriyhdistyksiä, osuustoimintayhdistyksiä, kotiseutuyhdistyksiä sekä kylätoimikuntia/asukasyhdistyksiä muistuttavat vammaisyhdistykset sekä sosiaali- ja terveysalan yhdistykset sikäli, että huomattava osa jäsenkuntaa on saavuttanut kansaneläkeiän. Syyt tuohon ikäjakaumaan kuitenkin eroavat yhdistyksittäin sikäli, että monet sosiaaliset saati terveydelliset ongelmat kasaantuvat ikäjakauman yläosaan sijoittuville kansalaisille. Siksi juuri heillä on suurimmat kannustimet tuon sektorin järjestöjäsenyyteen. Kansaneläkeikäisestä väestöstä yli viidennes mutta alle neljännes kuuluukin mainitun sektorin järjestöihin. Kysymys on tyypillisimmistä RAY:n jäsenjärjestöistä. (Taulukko 2.) Taulukko 1. Eri tyyppisten yhdistysten rekisteröinnit Suomessa vuosina (Siisiäinen 2002) N % N % N % N % N % N % N % N % N % Poliittiset Tal./amm Sos./terv Kulttuuri Vapaa-aika Urheilu/liikunta Uskonn./vakaum Sota/rauha Kansainvälisyys 10,1 15, Muut Yhteensä

12 11 Taulukko 2. Ikä ja jäsenyydet erityyppisissä yhdistyksissä (Siisiäinen 2002; otosperusteinen tarkastelu). Ikä Yli 65 Kaikki Yhdistystyyppi % % % % % % Poliittinen puolue tai yhdistys 1,3 5,1 6,9 14,5 24,7 9,6 Ammattiyhdistys/työnantajajärjestö 24,7 55,3 59,6 57,8 19,8 52,5 Muu taloudellinen/ammatill. yhdistys 7,1 15,2 17,3 15,6 8,5 14,8 Yrittäjäjärjestö 1,3 2,4 5,6 5,4 1,2 4,3 Nuorisojärjestö 5,8 6,3 3,9 2,7 1,2 4,0 Urheiluseura 22,1 19,7 28,2 22,7 14,5 23,6 Uskonnollinen yhdistys 2,6 5,1 5,3 5,2 6,1 5,0 Harrastus-/kulttuuriyhdistys 18,6 19,4 26,6 29,2 31,7 25,7 Vammais-/sosiaali- tai terveysalan yhd. 4,5 8,7 9,0 15,2 22,4 11,3 Opiskeluun liittyvä yhdistys 36,8 10,6 2,1 4,5 8,5 8,3 Kotiseutuyhdistys 0,6-3,3 7,6 11,0 4,3 Kylätoimikunta/asukasyhdistys 3,9 6,3 15,0 16,1 20,9 13,1 Osuustoimintayhdistys 0,6 5,1 10,5 17,0 22,4 11,4 Luonn.suoj./ympäristö/vaihtoehtoliike 3,2 5,5 3,9 5,5 2,5 4,6 Kansainvälinen ystävyysseura 1,3 1,6 2,9 9,0 6,2 4,7 Humanitaarisen avun/hyväntek.yhdistys 0,6 7,9 9,9 13,2 11,0 9,7 Eläkeläisjärjestö/-yhdistys 0,6 0,4 0,2 9,8 50,5 6,6 Muu yhdistys 4,5 7,5 10,7 14,4 15,7 11,0 N Suomen kolmannen sektorin ja järjestökentän kansainvälistä vertailuanalyysia Kehittyneimmistä maista suurin kolmas sektori esiintyy Alankomaissa, Irlannissa ja Belgiassa, mitataanpa asiaa BKT-osuudella tai osuudella palkkatyössä toimivista. Kummatkin lukemat ovat jonkin verran toistakymmentä prosenttia kussakin kolmessa maassa. 3 Jos laskelmissa otetaan lisäksi huomioon vapaaehtoistyö, 3. sektorin työvoiman kokonaissuoriteosuus nousee yli 10 %:n myös Isossa-Britanniassa. Vapaaehtoistyön osuus ei ole mitätön Suomessakaan. Se on EUkeskitasoa eli runsaat 3 prosenttia, kun se sen sijaan Belgiassa ja Irlannissa on tuota alempi. 3 Helander, V. (1998) Kolmas sektori: käsitteistöstä, ulottuvuuksista ja tulkinnoista. Helsinki: Gaudeamus.

13 12 Korkeimmillaan, lähes 6 %, vapaaehtoistyötä koskeva lukema on muutenkin suuren 3. sektorin maassa Alankomaissa. Hyvinvointisektoreiden osuus kolmannen sektorin palkatusta työvoimasta on leimallisimmassa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa Ruotsissa EU:n alin, runsaat 40 prosenttia. Suomessakin lukema on EU-keskiarvoa alhaisempi mutta silti 2/3. Suomessa kunkin kolmen suuren hyvinvointisektorin osuudet 3. sektorin koko palkatusta työvoimasta ovat eurooppalaisittain sittenkin varsin kohtalaista suuruusluokkaa toisin kuin usein väitetään. Lukemat olivat 1990-luvun 2. puoliskon alussa seuraavat: koulutus 25, terveydenhuolto 23 ja sosiaalipalvelut 18 %. Sen sijaan Ruotsissa terveydenhuollon osuus oli tuolloin vain 3 %:n luokkaa suhteessa vastaavaan peruslukuun. Maassamme näytetään kuviteltavan, että maailman suurimman kolmannen sektorin maissa eli Alankomaissa, Belgiassa ja Irlannissa tuo sektori olisi erityisen vähän valtioriippuvainen. Tilanne on kuitenkin päinvastainen. Tulotalouden valtioriippuvuus on suomalaisen runsaan kolmanneksen asemasta noissa maissa %:n luokkaa. 4 Etenkin Alankomaiden järjestelmään suuntautuvaa ihannointia tulisi suomalaisesta ja pohjoismaisesta näkökulmasta vähentää myös sen tosiseikan, että sukupuolten tasa-arvon kannalta maassa vallitsee tietty, kyseenalainen käytäntö. Yli puolet työssäkäyvistä naisista toimii osapäivätyössä eikä kokopäivätyön mahdollistavia sosiaali- ja veropoliittisia järjestelyjä ole käytössä läheskään siinä mitassa kuin Pohjoismaissa. Tuolta osin maa on keskieurooppalaisen paternalistisen ja familistisen sosiaalipolitiikan tyyppitapauksia. Maamme kolmannen sektorin suurimmat osat olivat 1990-luvun lopulla toimintamenoilla mitattuna terveydenhuolto (27 % sektorin kaikista toimintamenoista), koulutus ja tutkimus (21 %), kulttuuri- ja harrastustoiminta mukaan lukien urheilu (15 %) sekä sosiaalipalvelut (12 %). Vapaaehtoispanos 3. sektorilla sen sijaan keskittyi kulttuuri- ja harrastustoimintaan eli tässä tapauksessa erityisesti urheilutoimintaan (47 %), kansalais- ja edunvalvontatoimintaan (23 %) sekä sosiaalipalvelutoimintaan (13 %) terveysalan osuuden ollessa pienehkö (5 %). 5 Julkisen rahoituksen osuus maamme kolmannella sektorilla on suurin sosiaalipalveluissa ja terveydenhuollossa (kummassakin 57 %). Tässä RAY:n rooli selvästi korostuu. Kansalais- ja edunvalvontatoiminta (18 %) ja hyväntekeväisyys (13 %) sen sijaan houkuttelivat suurimmat lahjoitusten osuudet kokonaistuloista. Volyymiltaan suurista 3. sektorin osista järjestöjen omaan varainhankintaan joutuivat turvautumaan erityisesti kulttuuri- ja harrastustoiminta (70 %) sekä koulutus ja tutkimus (60 %) RAY organisaationa ja sen toimintaa koskevat säädökset ja normit RAY perustettiin vuonna Perustamisen syynä oli vuotta aiemmin voimaan tullut rahapelitoimintaa koskeva asetus, joka salli rahapelitoiminnan pidon vain tätä tarkoitusta varten perustetulle yhdistykselle. Luvanvaraista rahapelitoiminta oli ollut jo vuodesta 1933, mutta aina vuoteen 1937 lupa voitiin myöntää hyväntekeväisyysyhdistyksille. Käytännössä tätä tulkittiin laveasti, ja lupia myönnettiin sekä yksityisille henkilöille, yhdistyksille ja yrityksille. Perustajajäseninä RAY:lle vuonna 1938 toimivat seuraavat kahdeksan eri järjestöä: Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Kaasusuojeluliitto, Suomen Punainen Risti, Koteja Kodittomille Lapsille ry, Suomen Meripelastusseura, Vapaussodan Invaliidien Liitto, Virantoimituksessa loukkaantuneiden tai surmansa saaneiden poliisitoimenhaltioiden sekä heidän perheittensä avustamisyhdistys ry sekä Työläisäitien ja Lasten Kotiyhdistys ry. RAY oli alun perin 4 Helander, Voitto (1999) Kolmas sektori EU-maissa. STM Julkaisuja 1999: 2. Helsinki. Ks. Taulukko 6. 5 Emt., Taulukko 1. 6 Emt., Taulukko 2.

14 13 oikeudelliselta muodoltaan aatteellinen yhdistys. Se muutettiin julkisoikeudelliseksi yhdistykseksi vuonna Tällä hetkellä RAY:een kuuluu yhteensä 97 sosiaali- ja terveysalalla valtakunnallisesti toimivaa jäsenjärjestöä (liite 1). Jäsenjärjestöt ovat muodoltaan joko aatteellisia yhdistyksiä tai säätiöitä. Poikkeuksen muodostaa SPR, joka on julkisoikeudellinen yhdistys. On huomattava, että RAY:n jäsenyys ei ole avustusten saamisen edellytyksenä, eikä jäsenyys toisaalta takaa avustusten saamista RAY:lta. RAY:n toimintaa ja avustuksia sääntelevät useat normit. Tärkeimmät säännökset ovat arpajaislaki (1047/2001), laki raha-automaattiavustuksista (1056/2001) sekä valtioneuvoston asetus rahaautomaattiyhdistyksestä (1169/2001). Arpajaislaki ei kuitenkaan tuonut oleellisia muutoksia itse avustusten käyttökohteisiin. Laki Raha-automaattiavustuksista säädettiin pitkällisen periaatteellisen keskustelun jälkeen. Uuden lain raha-automaattiavustuksista voidaan nähdä korostavan raha-automaattiavustusten erityistä oikeudellista asemaa ja muotoa. Edellä mainitut säädökset tulivat voimaan 1. tammikuuta Kyseessä on siis joukko uusia säännöksiä, joiden vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa mahdotonta arvioida. Arpajaislaissa säädetään yleisesti arpajaisten toimeenpanosta ja toimeenpanon valvonnasta, arpajaisten tuottojen tilittämisestä ja käyttötarkoituksista sekä tuottojen käytön valvonnasta. Lain 17 :ssä säädetään arpajaisten tuotoista. Sen mukaan raha-automaattien, kasinopelien ja pelikasinotoiminnan tuotto käytetään terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Edelleen laissa eritellään, että tämä tuotto käytetään avustusten myöntämiseen oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. Laissa Raha-automaattiavustuksista säännellään rahapelitoiminnan tuotoista annettavista avustusten myöntämisperiaatteista ja menettelyistä. Tähän kuuluvat myös säännökset avustusten maksamisesta, käytöstä, valvonnasta, palauttamisesta ja takaisinperinnästä. Asetus raha-automaattoyhdistyksestä sisältää käytännössä RAY:ta koskevat säännöt. Sen mukaan RAY:n toiminnan tarkoituksena on hankkia varoja terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Varat saadaan raha-automaattien ja pelikasinoiden tuotoista. RAY:lla voi olla jäsenyhdistyksinä keskeisessä asemassa olevat terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävät yleishyödylliset oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt. 2.3 Avustusten jakamismenettely RAY:n tilittää saamansa tuotot rahapelitoiminnasta vuosittain valtion talousarvioon. Tuotto sijoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön luokkaan. Raha-automaattiyhdistyksestä annetun asetuksen (1169/2001) mukaan sen on ennakkotuottona tilitettävä ministeriölle arvioitu vuosineljänneksen voitto kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä. Edelleen RAY:n on tilikauden tuottona tilitettävä ministeriölle tilikauden voitto, josta on vähennetty ennakkotuottona tilitetyt varat. Tilitettyjä varoja ei kuitenkaan tarvitsee jakaa kokonaisuudessaan valtion talousarviosta; valtioneuvosto voi päättää, että tuotoista enintään 20 % jätetään jakamatta. Valtioneuvosto onkin käyttänyt tätä oikeuttaan useana vuotena peräkkäin. Jakamatta jääneet varat tulee kuitenkin jakaa tietyn ajanjakson kuluessa; esimerkiksi nyt vuonna 2002 jakamatta jääneet määrärahat tulee jakaa viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä. Valtion talousarviosta päättää lopullisesti eduskunta. RAY:n avustusten osalta kohtuullisen yleistä on 90-luvulla ollut, että valtiontalousarvioon esitetyt summat ovat hieman kohonneet eduskuntakäsittelyn aikana. Esimerkiksi vuoden 2003 valtion talousarvioon esitettiin jaettavaksi 7 RAY:n historiasta ja sen oikeudellisesta sääntelystä enemmän teoksessa Myllymäki, Arvo & Tetri, Eija (2001). RAY kansalaispalvelujen rahoittajana. Vammala: Kunnallisalan kehittämissäätiö, s

15 14 sosiaali- ja terveysalan järjestöille yhteensä euroa, mutta eduskuntakäsittelyn jälkeen järjestöille jaettava summa nousi 10 miljoonalla eurolla yhteensä euroon. RAY:n tuottoina sosiaali- ja terveysalan järjestöille jaettavat osuudet ovat hitaasti kasvaneet viime vuosina. Esimerkiksi vuodelle 2002 RAY:n tuotosta myönnettiin avustuksia järjestöille yhteensä euroa. Vuodelle 2003 on kasvua tullut tästä yhteensä euroa määrärahan ollessa euroa. Valtion talousarvioon on kirjattu perusteet määrärahojen käytölle. Talousarviossa viitataan määrärahan käytön osalta raha-automaattiasetuksen 1 :ssä mainittuihin tarkoituksiin. Talousarvion selvitysosassa käyttö tarkennetaan RAY:n ja sosiaali- ja terveysministeriön tulossopimuksessa sovittujen tulostavoitteiden mukaisiksi. Käytännössä talousarvion selvitysosan teksti on hyvin pitkälle sama kuin STM:n ja RAY:n välisen tulossopimuksen teksti. Sekä selvitysosa että vuoden 2002 tulossopimus keskittyvät kyseessä olevan vuoden avustusten painoalueiden määrittelemiseen. Vuodelle 2002 painoalueet olivat seuraavat: 1. Järjestötoiminta 2. Palvelu- ja tukiasuminen 3. Kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen 4. Kriisipalvelut 5. Kuntoutus, -kurssi, -leiri- ja lomatoiminta 6. Päiväkeskus ja työtoiminnot Valtion talousarvion selvitysosassa ja vuoden 2002 tulossopimuksissa keskitytään määrittelemään avustuksen erityiset painoalueet. Lyhyesti on voitu perustella tarkemmin painoalueen valitsemista 8. Vuoden 2002 talousarviossa kuten ei myöskään vuoden 2002 tulossopimuksessa ole kuitenkaan määritelty juurikaan avustuksen käytön odotettuja vaikutuksia tai vaikuttavuutta. Teksti on pysytetty yleisluonteisella tasolla. Esimerkiksi järjestötoiminta-painoalue on määritelty seuraavalla tavalla: Avustuksilla turvataan järjestötoiminnan keskeiset toimintaedellytykset ja edunvalvonnan, asiantuntijuuden ja muun vaikuttamistoiminnan kehittäminen. Alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittämistä edistetään, samoin järjestöjen yhteistoiminnan lisäämistä. Avustuksia lisätään erityisesti syrjäytymisen sekä suurten kansansairauksien kuten sydän ja verisuonitautien, syöpäsairauksien, diabeteksen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, neurologisten sairauksien, mielenterveysongelmien ja päihteiden väärinkäytön ehkäisyyn liittyviin toimintoihin ja projekteihin. Vuonna 2003 valtion talousarvion selvitysosan teksti perustuu samaten käytännössä STM:n ja RAY:n väliseen tulossopimukseen. Vuoden 2003 tulossopimuksen teksti kuitenkin eroaa vuoden 2002 tekstistä. Ensinnäkin STM ja sen yleislinjaukset on nostettu näkyvämmin esille kuin aiemmassa tulossopimuksessa. STM:n yleislinjauksissa sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittäminen on tiivistetty neljään eri asiakokonaisuuteen, joiden kautta muotoutuu myös tulossopimusten yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat tavoitteet. Vuoden 2003 tulossopimuksessa viitataan myös RAY:n käyttämään tasapainotettuun tuloskorttiin, jossa määritellään yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tekijät. Näitä tekijöitä on terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, 8 Esimerkiksi kotona selviytymisen ja omaisten tukemisen osalta todetaan perusteluna, että Palvelurakennemuutoksen myötä hoidon vastuuta on siirtynyt pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja vanhusten omaisille ja lähiyhteisöille. Avustuksia kohdennetaan hoitavan omaisen tai perheen tukemiseen sekä runsaasti apua tarvitsevien perheiden ja vanhusten tukimuotojen kehittämiseen.

16 15 syrjäytymisen ehkäisy ja hoito sekä toimivat palvelut. Näiden viittausten mukaan tuominen tulossopimukseen näyttäisi viittaavan osaltaan pyrkimykseen korostaa tulosohjauksen tuloksellisuutta ja läpinäkyvyyttä. Vuoden 2003 tulossopimuksessa on kaiken kaikkiaan selvitetty laajemmin tulossopimusta koskevaa sosiaali- ja terveydenhoitoalaa ja sen painopisteitä. Avustussuunnitteluun vaikuttavia tekijöitä on myös avattu sopimuksessa aikaisempaa tulossopimusta laajemmin 9 Vuoden 2003 tulossopimukseen on kirjattu, että avustustoiminnalle on määritelty kaksi päälinjaa, jotka ovat avustusten suuntaaminen ongelmia ehkäisevään toimintaan ja heikoimmassa asemassa olevien tuen ja palveluiden turvaaminen ja omaehtoisen aktiivisuuden edistäminen. Tämän lisäksi, kuten vuodelle 2002, painoalueet on määritelty. Painoalueiden määrittely vaikuttaa hieman tarkemmalta kuin vuoden 2002 tulossopimuksessa. Muutamissa painoalueissa on mukana, vuodesta 2002 poiketen, myös määrällisiä tavoitteita (esimerkiksi palvelu- ja tuetussa asumisessa). Vuoden 2003 sopimuksessa kuitenkin sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan määrittely on pysynyt suurin piirtein samanlaisena kuin vuoden 2002 sopimuksessa. sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnasta todetaan seuraavaa: sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan keskeiset toimintaedellytykset ja edunvalvonta, asiantuntijuus ja muu vaikuttamistoiminta turvataan. Tämän lisäksi on mainittu erityiset kohderyhmät, joihin avustustoimintaa on tarkoitus suunnata. Sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan hahmottaminen tulossopimuksessa kietoutuu siis sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan keskeisten toimintaedellytysten turvaamiseen. Se, mitä näillä keskeisillä toimintaedellytyksillä tarkoitetaan, ei kuitenkaan avata tekstissä enempää. Avustustoiminta kuitenkin sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnassa keskitetään suurelta osin juuri tämän yleisen tavoitteen toteuttamiseen. Lisäksi suunnattavista määrärahoista suuri osa, yli 30 % 10 on käytettävissä vuonna 2003 juuri sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan tukemiseen. Voidaankin kysyä, mitkä ovat ne keinot, joilla tämäntyyppisen, tulossopimuksessa yleisellä määritelmällisellä tasolla olevan tulostavoitteen toteutuminen on toteuttajan osalta mahdollista näyttää toteen. RAY:n avustusten jaosta, päättää kerran vuodessa lopullisesti valtioneuvosto. Jakoehdotus perustuu järjestöjen tekemiin avustushakemuksiin RAY:lta, ja RAY:n tekemään jakoehdotukseen näiden hakemusten pohjalta. Avustusten hakuajat on porrastettu lähinnä avustusluokitusten mukaan. RAY:n toiminta-avustuksia koskevat hakemukset tulee jättää vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Syksyn aikana RAY käsittelee hakemukset. Käytännössä valmistelua hoitaa RAY:ssa sen avustusosasto. Se pyytää käsittelynsä tueksi myös lausuntoja eri viranomaisilta, kuten sosiaali- ja terveysministeriöltä, työministeriöltä, kunnilta ja työvoima- ja elinkeinokeskuksilta. Avustuksen valmisteluun osallistuu myös erityinen valmisteleva työryhmä, joka koostuu RAY:n johdon ja avustusosaston edustajista sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajasta. RAY:n hallitus päättää osaltaan jakoehdotuksesta joulukuussa. RAY:lta valmisteltu esitys menee sosiaali- ja terveysministeriöön, joka esittelee ehdotuksen valtioneuvostolle vuoden alussa. Ennen varsinaista valtioneuvoston istuntoa esitystä käsitellään epävirallisessa sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä sekä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa. Valtioneuvoston yleisistunto päättää jakoehdotuksesta lopullisesti. Valtioneuvostolla on mahdollisuus poiketa jakoehdotuksesta. Käytännössä poikkeamista on tapahtunut jonkin 9 Tulossopimus 2003 sivu 3: Avustussuunnittelussa huomioidaan virallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan lähtökohdat ja periaatteet, sekä palvelutuotannon erilaiset toimintaperiaatteet julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin piirissä. Järjestöjen toiminnan laatu sekä taloudenhoito ovat tärkeitä kehittämiskohteita. Avustustoiminnan keskeisiin periaatteisiin kuuluu myös avoimuus. 10 Avustusmäärärahoja on jaettavissa vuodelle 2003 yhteensä 302,8 miljoonaa euroa, josta sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan jaetaan 94,7 miljoonaa euroa.

17 16 verran, mutta poikkeamismäärät ovat kuitenkin jääneet suhteellisen pieniksi verrattuna jaettaviin kokonaissummiin. Valtioneuvoston hyväksymässä avustuspäätöksessä on eritelty avustusta saava järjestö, avustusluokka, avustuksen käyttötarkoitus sekä myönnettävä rahamäärä. Yleisluonteiset perustelut kirjataan valtioneuvoston yleisistunnon päätöksenteon tueksi erilliseen muistioon, jonka laatii sosiaali- ja terveysministeriö. Käytännössä ministeriön muistio on sisällöltään hyvin lähellä RAY:n antamaa muistiota. Hylättyjen hakemusten osalta valtioneuvoston päätöksessä käytetään koodia selittämään hylkäämisen perustetta. Muistioiden sisältöä, erityisesti niiden perustelukohtien yleisluonteisuutta kohtaan on esiintynyt jonkin verran arvostelua RAY:ta koskevassa tutkimuskirjallisuudessa 11. Avustusten ehtojen osalta noudatetaan lakia raha-automaattiavustuksista. Kyseisessä laissa säännellään rahapelitoiminnan tuotoista annettavista avustusten myöntämisperiaatteista ja menettelyistä. Tähän kuuluvat myös säännökset avustusten maksamisesta, käytöstä, valvonnasta, palauttamisesta ja takaisinperinnästä. Laissa raha-automaattiavustuksista säännellään avustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Yleisiä edellytyksiä on laissa listattu yhteensä kuusi, joista seuraavat viisi koskevat toiminta-avustuksia: Toiminnan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Asetettujen tavoitteiden toteuttaminen (terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen) Saajan varallisuusaseman sekä sen saamien tuottojen vaikutus avustuksen tarpeellisuuteen Saajan muut julkiset tuet ja avustettavan toiminnan laatu ja laajuus Avustuksen kilpailu - ja markkinavaikutusten oltava vähäisiä Lisäksi tulee ottaa huomioon kansalliset tai EY:n säännökset valtionavustusten tai julkisten tukien säädetyt enimmäismäärät, eli myönnetty avustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää näitä enimmäismääriä. Avustuksen tarkoituksen tulee olla yhteiskunnallisesti hyväksyttävä. Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys tarkoittaa, että avustettavan toiminnan on oltava lain- ja muiden säännösten mukaista, eikä tarkoitus saa olla lainvastainen. Yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä tulee kuitenkin tulkita suppeasti ja arvioinnin tulee olla varovaista, sillä tarkoituksena ei ole estää avustuksen myöntämistä esimerkiksi vallitsevaa sosiaali- ja terveyspoliittista linjaa kritisoivaan toimintaan tai hankkeisiin. 12 Avustuksen myöntämisen tulee olla myös perusteltua avustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta. Avustusten osalta tämä merkitsee, että tarkoituksen tulee olla sosiaalista hyvinvointia edistävää. Edelleen avustuksen myöntämisen tulee olla perusteltua avustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta. Asetettuja tavoitteita ei erikseen ole laissa eritelty, hallituksen esityksessä viitataan esimerkkinä valtion talousarviossa ilmoitettuihin eduskunnan kannanottoihin. Avustuksilla tulee myös aina pyrkiä perustarkoituksen toteutumiseen, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Lain perusteluissa on tältä osin otettu mukaan erityinen maininta siitä, että harkinnassa tulisi kiinnittää huomiota hakijan toiminnan tuloksellisuuteen. Tuloksellisuutta ja sen todentamista ei kuitenkaan selvitetä mainintaa laajemmin hallituksen esityksessä, eikä sitä aseteta itse laissa suoraan avustuksen myöntämisen yleiseksi edellytykseksi. Tuloksellisuusvaatimus oli kuitenkin kirjattu aiempaan voimassa olevaan valtioneuvoston päätökseen raha-automaattiavustuksista. Uuden lain perusteluista ei ilmene, miksei tätä vaatimusta ole otettu uuteen lakiin. Tutkimuskirjallisuudessa tuloksellisuusvaatimuksen pois jättämistä on arvosteltu, ja todettu, että nimenomaisen tuloksellisuusvaatimuksen ottaminen lakiin avustuksen 11 Myllymäki ja Tetri mts.155 toteavat, että perusteluissa olisi avustusten hakijoiden oikeusturvan kannalta hyvä ilmetä muun muassa, miksi avustusta ei ole myönnetty johonkin hankkeeseen, ja minkä takia jokin toinen hanke katsotaan toista paremmaksi. Lisäksi perusteluihin kaivataan yksityiskohtaisuutta ja laajuutta. 12 Lakia koskeva hallituksen esitys 75/2001.

18 17 antamisen yleisenä edellytyksenä olisi ollut perusteltua, etenkin kun laissa kuitenkin edellytetään RAY:n seuraavan avustusten saajan toiminnan tuloksellisuutta ja järjestöjen toimittavan selvitykset myös tuloksellisuudestaan. 13 Käytännössä RAY arvioi tuloksellisuutta järjestöjen toimittamien vuotuisten erillisselvitysten avulla. Lisäksi se tekee avustuksen saajien luona tarkastus- ja valvontakäyntejä. Tarkastus- ja valvontakäynnit toteuttavat kuitenkin enemmän perinteisen normivalvonnan tarkoitusta kuin arviointitoimintaa siinä merkityksessä, kuin se tässä selvityksessä on mielletty. Lomakeselvitykset tehdään RAY:n laatimalle lomakkeelle, joita on laadittu jokaista avustuslajia varten erikseen. Esimerkiksi yleisavustusta koskevassa lomakepohjassa järjestön tulee vapaamuotoisesti selvittää, millaisia tavoitteita se on avustettavalle toiminnalle asettanut, ja millaisia tuloksia toiminnalla on saatu aikaan (asetetut tavoitteet ja odotetut tulokset on pitänyt laatia jo avustushakemuksen yhteydessä). Edelleen lomakkeessa pyydetään selvittämään järjestön käyttämiä tulosten arviointimenetelmiä ja arvioinnin toteutusta. Myös tavoitteiden ja tulosten oleellisimmat erot tulee kertoa lomakkeessa. Lomakkeessa tulee esittää myös tuloslaskelman ja talousarvion vertailu. RAY on antanut lomakkeen täyttöä varten erilliset ohjeet 14, jotka on saatavilla suoraan internetistä. Ohjeista ei kuitenkaan tarkemmin ilmene, miten tavoitteen ja tulosten tarkastelu tulisi tehdä, esimerkiksi millaisia indikaattoreita tai mittareita edellytetään tai suositellaan käytettävän. Näin ollen tavoitteiden ja tulosten selvittäminen tapahtuu käytännössä hyvin pitkälle järjestöjen omien seuranta- ja arviointikäytäntöjen pohjalta. Annetut selvitykset, niiden tarkkuus ja käytetyt menetelmät voivat siten poiketa toisistaan huomattavastikin ja olla tasoltaan hyvinkin vaihtelevia. Avustuksen myöntämiseen vaikuttavat myös hakijan oma varallisuusasema sekä sen toiminnasta mahdollisesti koituvat tuotot. Lain perusteluissa korostetaan sen harkintaa, toteutuisiko varakkaampien avustuksensaajien kohdalla toiminta esitetyllä laajuudella ja tavalla myös ilman tai haettua suppeammalla avustuksella. RAY on vuonna 2001 esittänyt omat, hakijoiden varallisuusasemaan vaikutusta avustuksen myöntämiseen vaikuttavat linjaukset. Linjauksissa kiinnitetään huomiota järjestön nettovarallisuuden ja viimeisimmän tilinpäätöksen kokonaiskulujen erotukseen. Mikäli yhteenlaskettu nettovarallisuus on suurempi kuin tilinpäätöksen kokonaiskulut, luovutaan yleisavustuksesta asteittain. Tämä tapahtuu kuitenkin neuvottelupohjalta, keskustelemalla järjestön lähivuosien rahoitustarpeista. Kohdennettujen toiminta-avustusten (ja projektiavustusten) osalta asetetaan näissä tapauksissa prosentin enimmäismäärä, joka tarkoittaa järjestön omarahoitusasteen kasvattamista. Myös investointiavustukset pienenevät tällöin. Rahoitustulos vaikuttaa avustukseen siten, että mikäli rahoitustulos on enemmän kuin 5 prosenttia toiminnan kokonaiskuluista, ylimenevää osaa tältä osin verrataan tilinpäätösvuoden yhteenlaskettuihin A-avustuksiin. Ellei muita asiaan vaikuttavia tekijöitä ole, kaikkia A-avustuksia (eli yleisavustuksia ja kohdennettuja avustuksia) pienennetään 50 prosenttia ylitysprosentin suuruudesta. Jos rahoitustulos on vuodesta toiseen liian suuri, pienennetään A-avustuksia portaittain, kunnes niitä ei enää myönnetä. Näiden uusien linjausten johdosta yhteensä 13 järjestön yleisavustusten määrä laski tai se loppui kokonaan vuonna Koska linjaus on uusi, RAY:n tulee tutkia näiden uusin linjausten perusteella tehtyjen päätösten mahdolliset kielteiset vaikutukset järjestöjen toimintaan, kansalaisten edunvalvontaan sekä palvelujen järjestämiseen. 13 Myllymäki & Tetri mts Raha-automaattiavustuksia koskevassa laissa ei ole annettu erillistä toimivaltasäännöstä RAY:lle antaa avustusta koskevia ohjeita. Säännöksen puuttuminen johtuu sitä, ettei RAY ole muodollisesti viranomainen, eikä sen siten voida tulkita toimivan valtionavuista annetun lain tarkoittamana valtionapuviranomaisena. Myöskään sosiaali- ja terveysministeriö ei ole ollut valmis vahvistamaan virallisesti RAY:n ohjeita. Tästä huolimatta RAY on kuitenkin antanut teknisiä, avustuksen selvittämiseen liittyviä ohjeita, sekä myös erillisen tulkintaohjeistuksen koskien lakia rahaautomaatti-avustuksista sekä valtioneuvoston asetusta eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista. Käytännössä näillä ohjeilla voi olla suurikin merkitys avustusta saaville järjestöille.

19 18 Myös hakijan saamat muut mahdolliset julkiset tulot tulee huomioida avustusta myönnettäessä. Osa järjestöistä saa julkista avustusta myös muilta taholta, esimerkiksi KELA:lta. Kunnat ovat merkittävä järjestöjen rahoituslähde ostopalvelusopimustensa kautta. Lain perustelujen mukaan pyrkimyksenä kuitenkin tulisi olla, että kutakin hanketta avustettaisiin vain yhdestä rahoituslähteestä. Lopuksi avustuksen myöntämisen seurauksena mahdollisesti syntyvien kilpailua ja markkinoita vääristävien vaikutusten tulee jäädä vähäisiksi Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Tämän seuraaminen kuuluu RAY:n tehtäviin. Kysymys voi aktualisoitua erityisesti järjestöjen palvelutoiminnan piirissä. RAY onkin kiinnittänyt huomiota esimerkiksi kotipalvelutoimintaan myönnetyissä avustuksissa, joita on jouduttu rajoittamaan kilpailusyistä johtuen. Kilpailunäkökohtia on alettu korostaa viime aikana entistä voimakkaammin; esimerkiksi vuonna 2001 avustusten jakamisessa kiinnitettiin entistä enemmän huomiota kilpailunäkökohtiin. Kilpailuvaikutuksista on valmistunut myös kilpailuviraston laatima erillinen selvitys 15. Käytännössä kilpailupuolen tarkastelu on kohdistunut erityisesti kotipalveluihin ja niiden avustamiseen. Avustusten jakamisen edellytyksille antavat pohjaa myös RAY:n laatimat ja sen hallituksen hyväksymät avustustoiminnan keskipitkän aikavälin linjaukset. Tällä hetkellä ovat voimassa RAY:n laatimat uudet strategiset linjaukset vuosille Linjauksissa näytettäisiin korostavan aiempia linjauksia voimakkaammin järjestöjen entistä päämäärätietoisempaa ja tavoitteellisempaa toimintaa. Lisäksi korostetaan tulosten seurantaa, arviointia ja raportointia. Erityisesti mainitaan järjestöjen toiminnan laatu sekä taloudenhoito kehittämiskohteina. Strategiassa korostetaan lisäksi kaiken järjestötoiminnan perustehtävien osalta järjestöjen yhteistoiminnan lisäämistä kaikilla maantieteellisillä tasoilla Suomessa. Avustustoiminnassa on vuosille erotettavissa kaksi päälinjaa, jotka ovat ehkäisevän toiminnan ja heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden tukeminen. Varsinaisia tulostavoitteita on vuosille asetettu yhteensä 7, jotka ovat seuraavat: Palvelu- ja tuettu asuminen Kotona asumisen- ja omaisten tukeminen Kriisipalvelut Kuntoutus- ja hoitopalvelut Päiväkeskus- ja työtoiminnat Sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminta Kurssi-leiri- ja sosiaalinen lomatoiminta Avustusten jakamiseen vaikuttaa myös valtioneuvoston tasolla tehdyt erilliset suuntalinjaukset. Valtioneuvosto laatii joka neljäs vuosi erillisen, sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman. Tavoite- ja toimintaohjelman antaminen perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettuun lakiin (733/1992, muutettuna 1114/1998). Se korvaa aiemmin vuosittain laaditun sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen suunnitelman eli VALSU:n. 15 Kilpailuvirasto: kilpailunäkökohdan tehokkaampi huomioon ottaminen Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnassa Dnro 216/612/2000. Kilpailuvirasto RAY:n avustustoiminnan suuntaviivat ja painoalueet: avustusstrategia

20 19 Voimassa oleva, vuosille laadittu ohjelman keskittyy vahvasti kuntien sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämiseen ja palvelujen parantamiseen 17. Yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteet määritellään ohjelmassa seuraavasti: hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja suunnataan erityisesti syrjäytymisen torjumiseen ja heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanteen parantamiseen. Tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy, päihdeongelmien ehkäisy sekä sosiaalityön ja mielenterveyspalvelujen vahvistaminen RAY:n osalta ohjelmassa mainitaan, että raha-automaattiavustusten jako tulisi sovittaa yhteen kunnallisen palvelujärjestelmän kehittämisen kanssa. Avustuksen jakamisessa lähtökohtana tulisi olla järjestöjen hakemuksissa esitettävät kansalaisten tarpeet ja järjestöjen kehittämisehdotukset. Toiminta-avustusten käyttötarkoitusten perusteet on yksityiskohtaisemmin kirjattu raha-automaattiavustuksista annettuun lakiin. Sen mukaan yleisavustusta saadaan käyttää avustettavasta toiminnasta aiheutuviin kuluihin ja avustettavaan toimintaan liittyvän irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin. Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnassa on kuitenkin rajoituksia siten, ettei yleisavustusta saa käyttää uuden toimintayksikön perustamiseen, laajentamiseen, uudelleen järjestämiseen tai perusparannukseen. RAY:n antaman tulkintaohjeistuksen mukaan yleisavustus on tarkoitettu nimenomaan järjestön sääntöjen mukaisesta toiminnasta aiheutuviin kuluihin, eli varsinaisen toiminnan kuluihin, ja ne myönnetään pääsääntöisesti valtakunnallisille järjestöille, joiden toiminta on vakiintunut ja osoittanut tarpeellisuutensa. Järjestöille myönnetään vain yksi yleisavustus. Kohdennettua toiminta-avustusta voidaan käyttää vain avustettavasta toiminnasta aiheutuviin erilliskuiluihin vähennettynä toiminnan erillistuotoilla. Erilliskuluilla tarkoitetaan sellaisia kuluja, joita ei syntyisi, jos kyseistä toimintaa ei toteutettaisi. Kohdennetulla toiminta-avustuksella ei voi kattaa sellaisia kuluja, joita avustuksensaajalla oli jo ennen avustetun toiminnan aloittamista. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että RAY:n toiminta-avustusten jakamiseen vaikuttavat säännökset ja niiden tulkintaohjeet, RAY:n ja STM:n välinen tulossopimus, valtion talousarvion teksti, sekä valtioneuvoston tasolla annettavat toimintaohjelmat ovat sisällöltään ja luonteeltaan kohtuullisen yleisluonteisia, ja jättävät siten varsin paljon harkintavaltaa sekä RAY:lle että valtioneuvostolle vuosittain tehtävää, järjestöille myönnettäviä raha-automaattiavustusten jakopäätöksiä varten. 17 Tavoite- ja toimintaohjelma löytyy esimerkiksi internetsivulta

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V MYÖNTÄMINEN

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V MYÖNTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen 20.1.2016 RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V. 2016 MYÖNTÄMINEN 1. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TOIMIVALTA JA AVUSTUSSÄÄNNÖKSET Valtioneuvosto

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Edunsaajien asema rahapeliuudistuksessa

Edunsaajien asema rahapeliuudistuksessa Edunsaajien asema rahapeliuudistuksessa 13.3.2015 Rahapelijärjestelmän vahva perusta Suomessa rahapelipolitiikasta päättävät eduskunta ja valtioneuvosto Suomen rahapelijärjestelmästä ja sen eri toimijoista

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Nero-rahoitus. Maarit Niva

Nero-rahoitus. Maarit Niva Nero-rahoitus Maarit Niva rahoittaja Oulun kaupunki valtuuston kullekin vuodelle myöntämä määräraha ennaltaehkäisevään työhön hyvinvoinnin palvelualueelle Huom! ta-päätös tulee joulukuussa v 2012 hyvinvointilautakunta

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginhallituksen toimiala NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Nastolan aluejohtokunta 23.02.2016 12 1 NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo Sivu 1. Avustuksen saajat... 2 2. Avustuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Annettu Helsingissä x päivänä joulukuuta 2016 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

RAY:N AVUSTUSTOIMINTA RAHAPELIYHTEISÖJEN YHDISTYMISEN JÄLKEEN RAY:N TILANNEKATSAUS KESÄKUU 2016

RAY:N AVUSTUSTOIMINTA RAHAPELIYHTEISÖJEN YHDISTYMISEN JÄLKEEN RAY:N TILANNEKATSAUS KESÄKUU 2016 RAY:N AVUSTUSTOIMINTA RAHAPELIYHTEISÖJEN YHDISTYMISEN JÄLKEEN RAY:N TILANNEKATSAUS KESÄKUU 2016 UUTEEN RAHAPELIYHTIÖÖN TÄHTÄÄVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN VALMISTELU Sisäministeriö valmisteli viime hallituskaudella

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

4. YLEISAVUSTUKSEN ENNAKKO 6 4A. Miten ennakkoa haetaan 7

4. YLEISAVUSTUKSEN ENNAKKO 6 4A. Miten ennakkoa haetaan 7 0 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ 1 1A. Avustusmuodot 1 2. KAIKKIA AVUSTUSMUOTOJA KOSKEVAT EHDOT 1 2A. Myöntämisen edellytykset 1 2B. Myöntämisessä otetaan huomioon 2 2C. Avustettavien yhteisöjen määritelmät 2 2D.

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS Hakemuslomake. HUOM! Avustuksenhakijan on täytettävä vähintään *-merkityt kohdat hakemuksesta.

ERITYISAVUSTUS Hakemuslomake. HUOM! Avustuksenhakijan on täytettävä vähintään *-merkityt kohdat hakemuksesta. 1 HUOM! Avustuksenhakijan on täytettävä vähintään *-merkityt kohdat hakemuksesta. Saapumismerkinnät Saapumisleima Diaarinumero 1 Tiedot hakijasta* a) Hakijan yhteystiedot: Nimi* Jakeluosoite* Postinumero*

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Annettu Helsingissä x päivänä joulukuuta 2016 Valtioneuvoston

Lisätiedot

TOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE

TOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE TOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE 2016 SEURANTA SAMULI KOISO-KANTTILA 2 SEURANTA SAMULI KOISO-KANTTILA 3 SÄÄDÖKSET LUOVAT PERUSTAN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISELLE

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnassa 13.12.2012 86 SISÄLLYSLUETTELO LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh 17.02.2016 Sivu 1 / 1 551/2016 02.05.01 24 terveyslautakunnan kohdeavustukset 1.1.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh. 050 359 9504 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY PÄÄTÖS 19.3.2009 YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY OHJEET YLEISAVUSTUKSEN HAKEMISESTA, KÄYTTÄMISESTÄ JA

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Avustukset paikallisille kulttuurijärjestöille 2017, avustusmäärärahan jako eri avustusmuotoihin ja avustusten käsittely

Avustukset paikallisille kulttuurijärjestöille 2017, avustusmäärärahan jako eri avustusmuotoihin ja avustusten käsittely Sivistyslautakunta 7 25.01.2017 Avustukset paikallisille kulttuurijärjestöille 2017, avustusmäärärahan jako eri avustusmuotoihin ja avustusten käsittely 966/02.05.01.01/2016 Sivistyslautakunta 25.01.2017

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

TYYn avustukset järjestöille

TYYn avustukset järjestöille TYYn avustukset järjestöille 23.03.2016 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen ja julkaisujen

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Anomusasiaa hoitavan henkilön tiedot

Anomusasiaa hoitavan henkilön tiedot Tervetuloa hakemaan AYY:n toiminta-avustusta Tällä lomakkeella haet toiminta-avustusta Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalta. Hakukierros on avoinna 1. maaliskuuta - 1. huhtikuuta ja hakemusten tulokset

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

HE 51/2011 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväk-

HE 51/2011 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväk- HE 51/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arpajaisverolain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arpajaisverolakia Esitys liittyy valtion vuoden 2012 talousarvioehdotukseen

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Kunnan avustus rekisteröidyille järjestöille/yhdistyksille/seuroille 07500 Askola Toimintavuosi Puh. (019) 529 100/vaihde www.askola.

Kunnan avustus rekisteröidyille järjestöille/yhdistyksille/seuroille 07500 Askola Toimintavuosi Puh. (019) 529 100/vaihde www.askola. Askolan kunta HAKEMUS Askolantie 30 Kunnan avustus rekisteröidyille järjestöille/yhdistyksille/seuroille 07500 Askola Toimintavuosi Puh. (019) 529 100/vaihde www.askola.fi Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE 0 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuorisolautakunta KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE Nuorisolautakunnan 23.6.1999 31 vahvistama, päivitetty 16.2.2006 14 1 1. JOHDANTO... 2 2. NUORISOTOIMINTA, JOTA NUORISOLAUTAKUNTA

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ ALKAEN

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ ALKAEN HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2017 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1. AVUSTUSKELPOISUUS 1 1.1. Avustukseen ja vuokravapauteen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

Vaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV

Vaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV Vaikuttavuusvalmentamo 29.10.2016 Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV Vallitsevia trendejä keskitetyn ja paikallisen julkisen palvelun suhteen muutos, edustuksellisesta demokratiasta osallistavaan

Lisätiedot

Iholiiton kevätpäivät 19.3.2016 Tampere-talo Ilkka Repo toimitusjohtaja Allergia- ja astmaliitto ry

Iholiiton kevätpäivät 19.3.2016 Tampere-talo Ilkka Repo toimitusjohtaja Allergia- ja astmaliitto ry Iholiiton kevätpäivät 19.3.2016 Tampere-talo Ilkka Repo toimitusjohtaja Allergia- ja astmaliitto ry 7.4.2016 Ilkka Repo 1 Agenda 1. RAY kuulumisia rahamonopoliyhtiöiden fuusio 1. Lähtökohta 2. Ratkaisu

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Palvelulupaus - alustava hahmotelma Palvelulupaus - alustava hahmotelma 18.5.2016 1 Palvelulupaus hallitusohjelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden 10 v tavoite: eriikäisten vastuuta omasta terveydestä sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

HE 1/2007 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 1/2007 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 1/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta. Ehdotetussa laissa mainittujen

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Edustajiston koulutus Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö

Edustajiston koulutus Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö Edustajiston koulutus 27.1.2016 Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö 46 Ylioppilaskunta Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

Yhteistoiminta-avustuksen myöntämisen periaatteet

Yhteistoiminta-avustuksen myöntämisen periaatteet Kuopion kaupunki Ohje 1 (5) Yhteistoiminta-avustuksen myöntämisen periaatteet Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 16.2.2016 15 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 22.3.2016 Yleistä Kuopion kaupunginhallitus

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Kulttuurin toimintaavustusten arviointikriteerien uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu 1 Avustusuudistuksen vaiheet 2013-2014 (sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta) Touko-kesäkuu Kysely yhdistyksille

Lisätiedot

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

PIKAOPAS Nuorisolautakunnan avustukset. perustuu: Nuorisoyhdistysten avustusohjesääntö

PIKAOPAS Nuorisolautakunnan avustukset. perustuu: Nuorisoyhdistysten avustusohjesääntö PIKAOPAS Nuorisolautakunnan avustukset perustuu: Nuorisoyhdistysten avustusohjesääntö 1.1.2011 alkaen 1 Tämä opas perustuu nuorisolautakunnan hyväksymään nuorisoyhdistysten avustusohjesääntöön 1.1.2011

Lisätiedot

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot