VANTAALAISEN HYVÄ MIELI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAALAISEN HYVÄ MIELI"

Transkriptio

1 VANTAALAISEN HYVÄ MIELI Vantaan kaupungin ja Hyks-sairaanhoitoalueen mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelma

2 SISÄLLYS 1. Vantaan mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelma Avohoidon palveluiden järjestäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen Vaikeiden mielenterveyspotilaiden hoidon ja kuntouttavan asumisen järjestäminen Sateenvarjo-projektin aloittaman työn jatkaminen mielenterveyskeskustoiminnalla Tulevan toiminnan kehittäminen...15

3 1. Vantaan mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelma Tausta Kaupunginvaltuusto antoi sitovana tavoitteena vuodelle 2007 tehtäväksi laatia Vantaalle mielenterveysstrategian. Toimeksiannon pohjalta on laadittu tämä kehittämisohjelma, jossa linjataan Vantaan kaupungin mielenterveystyötä ja -toimintaa vuosille ja luodaan puitteet HYKS-sairaanhoitoalueen kanssa tehtävälle yhteistyölle. Vantaan kaupungin ja HUS-sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdeasian yhteistyöelin, Psyko-työryhmä, nimesi ohjelman valmisteluryhmään Vantaan kaupungin terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkydön (puheenjohtaja), HYKS sairaanhoitoalueen psykiatrian toimialajohtaja Björn Appelbergin, Peijaksen sairaalan psykiatrian tulosyksikön ylilääkäri Juhani Solantauksen ( asti), Vantaan kaupungin perhepalvelujen johtaja Maritta Pesosen, Sateenvarjo-projektin projektipäällikkö Maria Vuorilehdon ja Sateenvarjo-projektin projektikoordinaattori Lauri Kuosmasen (sihteeri). Ohjelmasta päätetään sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja kaupunginvaltuustossa. Vantaan mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelma Vantaalaisen hyvän mielen perusta on hyvin toimiva mielenterveystyö, jossa pääpaino on ennaltaehkäisyssä ja avohoidon toimissa. Kaupungin kaikki toimialat osallistuvat yhdessä kaupunkilaisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tässä ohjelmassa paneudutaan erityisesti niihin palvelujärjestelmän osa-alueisiin, joissa on viime vuosina todettu kehittämisen ja tehostamisen tarvetta. Mielenterveystyö elää murroksessa. Mielenterveyspalvelujen tarve ja kysyntä kasvavat. Kysynnän kasvua selittää osittain se, että väestö on entistä tietoisempi mielenterveys- ja päihdepalvelujen mahdollisuuksista hoitaa ja lievittää psyykkisiä oireita. Kysynnän ja tarjonnan haasteeseen vastatakseen mielenterveystyö tarvitsee uusia toimintamalleja. Palvelujen tuottamiseen tarvitaan sekä erikoissairaanhoitoa että peruspalveluita sekä näiden saumatonta yhteistyötä. Vantaa on systemaattisesti kehittänyt perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluja. Vantaalla on kehitetty niin perustyötä kuin mielenterveystyön uusia innovaatioita. Eri toimijoiden erikoissairaanhoidon ja kaupungin yhtei-

4 nen vastuu on vahva. Yhteistä vastuuta kuvaa myös tahto tämän kehittämisohjelman tekemiseksi. Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö muodostaa hoitojärjestelmän perustan. Palvelut vaativat kuitenkin kehittämistä. Palvelutarjonnassa on todettu aukkoja, ja eri tahojen tuottamia palveluja ei ole sovitettu yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Avohoidon palvelut ovat aina ensisijaisia ja niiden lisääminen ja tehostaminen parantavat järjestelmän vaikuttavuutta. Lisäksi on erityisryhmiä, kuten vammaiset, joiden mielenterveyspalvelut ovat edelleen vaikeasti saavutettavissa. Vantaan mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelmassa tunnustetaan ongelmat, tunnistetaan voimavarat ja tehdään tarpeelliset kehittämisavaukset. Ohjelmassa pureudutaan kolmelle palveluprosessien kriittiselle alueelle. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti niihin painopisteisiin, joissa tarvitaan nopeita toimia mielenterveyspalvelujärjestelmän tehostamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Vantaalla. Mielenterveysohjelman sisällöllisiksi painopistealueiksi on valittu: Mielenterveyspalveluiden avohoidon järjestäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen. Vaikeiden mielenterveyshäiriöiden avohoidon tehostaminen ja kuntouttavan asumisen järjestäminen. Mielenterveysohjelman tavoitteiden saavuttamista edesauttaa Vantaan Sateenvarjo-projektin 1 aloittaman mielenterveyshoidon laatutyön edelleen kehittäminen ja jalkauttaminen osaksi kaupungin palvelujärjestelmää. Kehittämisohjelman tärkeimpänä ehdotuksena voidaankin pitää Sateenvarjo-projektin toimintamallin kehittämistä mielenterveyskeskukseksi (ks. luku 5). Kehittämisavaukset vuosille ovat askelia kohti parempaa mielenterveyspalvelujen kokonaisuutta. Mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelmaan sitoutuneet organisaatiot (tulosalueet) käyvät läpi kehittämisavaukset vuosittain talous- ja toimintasuunnitelmia laadittaessa. Avauksien toteutumista koordinoi ja seuraa Vantaan psykososiaalisten palvelujen yhteistyöryhmä eli Psyko. 1 Vantaan Sateenvarjo-projekti kehittää perustason mielenterveystyötä vuosina Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana (www.vantaa.fi/sateenvarjoprojekti).

5 Kaikkien vantaalaisten hyvä mieli on sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen päämäärä. Terve ja hyvinvoiva mieli on arvokkainta inhimillistä pääomaa yksilölle ja yhteisölle, ja sen vaikutukset kertautuvat kaikille elämänalueille. Palveluntarjoajien vastuu on tehdä sen eteen kaikki voitava: ennen kaikkea tarjota oikeita palveluita oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. 2. Avohoidon palveluiden järjestäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä Päämäärä : Palveluvalikkoa kehitetään vastaamaan varhaisemman hoidon, ennaltaehkäisyn sekä ikääntyvän väestön tarpeita. Avohoitoa on välttämätöntä kehittää Aikuisten ja vanhusten mielenterveyspalveluissa erikoissairaanhoidon avohoito ei kykene hoitamaan työnjaon perusteella sille kuuluvia tehtäviä riittävän laadukkaasti. Tämän seurauksena perusterveydenhuollon varaan jää paljon vaikeasti monihäiriöisiä tai ensikertaa sairastuneita potilaita, joiden hoidosta puuttuu psykiatrista näkemystä tai sellaisia potilaita, jotka tarvitsisivat psykoterapiaa. Erikoissairaanhoito ei tarjoa sellaista psykiatrista konsultaatiota, joka tukisi hoidon jatkamista perustasolla. Mielenterveyspalveluiden kehittämisen painopiste on asiakas-potilaslähtöisyys. Mielenterveyden piiriin kuuluvat asiat vaativat erityistä herkkyyttä kohdata potilas. Asiakaslähtöisyyteen tässä suhteessa kuuluu myös palvelun saaminen ruotsinkielellä. Tilanteissa, jossa hoidollisista tai muista syistä tarpeellista ruotsinkielistä hoitoa ei ole saatavissa kunnan omana palveluna, voidaan hoito hankkia myös ostopalveluna. Maahanmuuttajaväestön sekä vammaisten palvelut vaativat tehostamista ja kehittämistä vastatakseen tarpeisiin. Maahanmuuttajat ovat oikeutettuja sa- 3

6 moihin mielenterveyspalveluihin kuin muukin väestö. Maahanmuuttajien palveluissa työskenteleviltä ammattilaisilta vaaditaan keskivertoa parempaa kielitaitoa ja monenlaisten kulttuureihin liittyvien asioiden hallitsemista. Koska usein maahanmuuttajien hoitoon liittyy keskeisesti vaikuttaminen maahanmuuttajien asenteisiin ja tietotasoon, on hoitotahon oltava ennakkoluuloton. Tavoitteena on vähentää maahanmuuttajien kielteisiä asenteita mielenterveyden ongelmia kohtaan ja tarvetta salata ongelmia. Tässä työssä tarvitaan ulkomaalaistaustaisten terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijöiden osaamista ja kokemuksia. Vantaalla sovellettu depressiohoitajajärjestelmä kykenee vastaamaan suhteellisen hyvin perusterveydenhuollon lievempien mielenterveyshäiriöiden hoidon tarpeisiin. Osa depressiohoitajien potilaista ei kuitenkaan hyödy hoidosta, koska he tarvitsisivat erikoissairaanhoitotasoista hoitoa. Depressiohoitajien psykiatrinen konsultaatio toimii tällä hetkellä osana Sateenvarjo-projektia. Psykologit, lastensuojelu ja aikuissosiaalityö joutuvat toimimaan ilman riittävää psykiatrista näkemystä vaikeasti mielenterveyshäiriöisten asiakkaiden kanssa. Lisäksi erikoissairaanhoidossa on potilaita, jotka eivät hyödy enää uusista hoitoyrityksistä, mutta tarvitsevat säännöllisen seurannan ja harvajaksoisen tuen. Se olisi mahdollista järjestää terveysasemalla erikoissairaanhoidon kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Vanhuksen masennus tai eristäytymiseen johtava mielenterveydenhäiriö jää usein havaitsematta. Terveyskeskuslääkäreiden ja kotihoidon henkilöstön osaamista kehitetään, jotta he havainnoitsisivat myös psyykkisiä oireita potilaissaan paremmin. Kotihoidossa toimivien ja vanhuksia hoitavien lääkäreiden konsultaatiomahdollisuuksia vanhuspsykiatrian ja geriatrian suuntaan vahvistetaan. Vanhuspsykiatrinen erikoissairaanhoito yhdessä kotihoidon erikoislääkärin (-eiden) kanssa valmistautuu tekemään kotikäyntejä mielenterveysongelmia sairastavien vanhusten luo. Yksinäisyys on ongelma, joka lisääntyy vanhusväestön keskuudessa. Kaupungin palvelujärjestelmän lisäksi tulisi kehittää vapaaehtoistyötä esimerkiksi päiväkeskuksissa lisäämällä vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta. Perustaso tarvitsee psykiatrista asiantuntemusta Perusterveydenhuollossa terveysasemilla tarvitaan psykiatrista asiantuntemusta mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen ja lievemmistä mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden hoidon kehittämiseen ja toteuttamiseen. Vantaalla tarvitaan peruspalveluita konsultoiva psykiatri, joka

7 tarjoaa paperi-, puhelin- tai neuvottelukonsultaatiota ja tekee kertaluonteisia potilasarvioita. Lisäksi konsultoivan psykiatrin vastuulla olisi depressiohoitajien työn kliininen ohjaaminen, perusterveydenhuollon psykologien ja sosiaalitoimen lastensuojelutyöntekijöiden konsultointi, sekä psykiatrinen koulutus terveysasemilla ja sosiaalitoimessa. Työnjaon uusi toimintamalli Sateenvarjo-projektin kokemusten perusteella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako esitetään toteutettavaksi seuraavasti: Peruspalveluiden vastuulla on edelleen neuvonta (promootion), ennaltaehkäisy (preventio) ja perustason hoidon toteuttaminen. Niitä kehitetään toimivammiksi kehittämistyöntekijöiden, Vantaan oman psykiatrisen asiantuntemuksen ja henkilöstökoulutusyksikön yhteistyönä integroiden se erikoissairaanhoidon palveluihin. Erityisesti perustason hoidossa käytetään psykiatrista konsultaatiotukea HYKS:n suunnitteilla olevasta yleissairaalapsykiatrisesta linjasta. Sateenvarjo-projektista muodostuu mielenterveyskeskus, joka koordinoi, ohjaa, konsultoi ja hoitaa mielenterveyshäiriöitä peruspalveluissa. Terveysasemien ja päihdehuollon henkilöstön (lääkärit, hoitajat) mielenterveysongelmien hoitoon liittyvä koulutus ja koordinointi on mielenterveyskeskuksen vastuulla. Erikoissairaanhoidon vastuulla on psykiatriset tutkimusjaksot, joiden perusteella potilaat ohjautuvat erikoistason psykiatriseen hoitoon, psykoterapeuttiset interventiot ja perustason jalkautuva konsultaatiotoiminta. Päihdeongelmaiset mielenterveyspotilaat hoidetaan terveysasemilla ja A- klinikoilla, mikäli mielenterveysongelman laatu sen mahdollistaa. Vaikeat moniongelmaiset psykiatriset potilaat hoidetaan erikoissairaanhoidossa tarvittaessa yhteistyössä Vantaan kaupungin päihdepalvelujen kanssa. Vaativat kaksoisdiagnoosihoidot ovat kokonaan erikoissairaanhoidon vastuulla. Vanhuspsykiatriaan vakiinnutetaan Vantaan kaupungin ja Peijaksen sairaalan vanhuspsykiatrisen yksikön välille vuosien aikana luodut hyvin toimivat toimintamallit.

8 Kehittämisavaukset : Mielenterveyskeskuksen perustaminen 2008 Psykoosihoitaja-toimintamalli (psykiatriset sairaanhoitajat) ja kroonisen masennuksen hoitajat peruspalveluihin aikana. Aloitetaan pilotointi erikoissairaanhoidon kanssa (v kolme uutta psykiatrista sairaanhoitajaa). Neljän hoitajan pooli, jolla pilotoidaan depressiohoitaja-psykiatrinen sairaanhoitaja yhteiskäyttöä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon psykiatrian toimialan kanssa vuoden 2009 alussa (hoitajat molemmista organisaatioista) Kotihoidon mielenterveystyön kehittäminen kehittäjätyöntekijän avulla jatkuu kaupungin omana toimintana (mielenterveyskeskus). Lisäksi kotihoitoon kehitetään psykiatrin konsultaatiomahdollisuus ja henkilöstön mentoroinnin malli. Osallistutaan HYKS:n prosessiorganisaation suunnitteluun tuomalla tiedoksi peruspalveluiden tarpeet. Katriinan sairaalan geriatrisen vastaanoton toimintaa kehitetään dementiaan liittyvien mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja hoidossa. Havu- ja Myyrastien toiminta integroidaan Vantaan kaupungin vanhusten avopalvelujen toimintaan. Kehittämisavausten kustannukset ovat vuositasolla noin Peruspalvelujen parantuminen vähentää HUS-psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluostoja ja vähentää psykiatrisen laitoshoidon tarvetta. Näiden toimintojen käynnistämisen kustannusvaikutus, huomioiden erikoissairaanhoidon pienentynyt palvelutarve, tulee olla neutraali. 6

9 3. Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen Päämäärä : Määritellään, mitä lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluja tuotetaan peruspalveluissa, alueellisesti erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhteistyönä ja/tai niiden välimaastossa ja alueellisesti tai keskitetysti erikoissairaanhoidossa. Koulu ja päivähoito tarjoavat ongelmien tunnistamiselle puitteet Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja häiriöiden ennaltaehkäisy ovat kaikkien kaupungin toimialojen ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Mielenterveystyön perustason muodostavat neuvolat ja kouluterveydenhuolto. Niiden tavoitteena on mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Systemaattinen tunnistaminen ja tehokas ennaltaehkäisevän tuen tarjonta on kehittymässä, mutta prosessi on kesken ja edellyttää Sateenvarjo-projektin aloittamien yläkoululaisten stressihallintakurssien ja nuorten ns. välimaaston mielenterveyspalveluiden kehittämistyön jatkamista. Koulu ja päivähoito tarjoavat ongelmien tunnistamiselle ja tuen tarjoamiselle hyvät puitteet, mutta henkilöstö tarvitsee lisää tietoa hyvistä ja vaikuttaviksi todetuista hoitomuodoista. Muutoin ongelmien hoitamisessa käytetyt keinot voivat jäädä sattumanvaraisiksi ja riippua yksikön/yksittäisen työntekijän toimintakulttuurista ja arvoista. Peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon prosessit ja resurssit saatava kuntoon Nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito peruspalveluissa on Vantaalla todettu puutteelliseksi. Sen vuoksi erityisesti hoitoa tarvitsevat nuoret joudutaan ohjaamaan erikoissairaanhoitoon. Näin erikoissairaanhoidon hoitojärjestelmä tukkeutuu ja muukin hoito viivästyy. Sitä lisää myös nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon riittämättömät resurssit. Myös lastenpsykiatriassa akuutti- ja avohoidon resurssit ovat erikoistasolla suhteettoman pienet. 7

10 Vaikka perustason työntekijöillä on paljon erityisosaamista, se ei parhaalla mahdollisella tavalla tule käyttöön. Toiminnan koordinoinnissa ei ole onnistuttu. Lisäksi ns. välimaaston palveluja (matalan kynnyksen palvelut, vertaisryhmätoiminta, lasten ja nuorten arkipäivään jalkautetut palvelut) tarvittaisiin Vantaalla huomattavasti enemmän. Kokonaisuutta ei voida johtaa tehokkaasti, koska psykiatristen toimintojen johtaminen jakautuu useaan eri organisaatioon tai organisaatioiden osiin. Se on hämärtänyt prosessien omistajuutta. Perheiden tuki on tärkeää ja sen koordinointivastuu on määriteltävä Palvelujen painopiste on oltava ennaltaehkäisevässä työssä (preventio). Hyviä esimerkkejä ennaltaehkäisevästä toiminnasta ovat Toimiva lapsi ja perhe - interventio, neuvolassa toteutettu vauvaperhetyö, äitien masennuksen tunnistaminen ja hoito neuvolassa sekä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, jota Vantaalla on kehitetty pitkäjänteisesti jo vuosia. Jos ongelmat edellyttävät psykiatrista hoitoa, tarvitaan tueksi peruspalveluja konsultoiva psykiatri sekä erikoissairaanhoidon ja perheneuvolan tuki, ohjaus ja koulutus. Lisäksi tarvitaan tukipalveluita niille avohoidossa oleville psykiatrisesti sairaille lapsille, jotka kykenevät vain osa-aikaiseen koulunkäyntiin. Erityishuomiota tarvitsevat moniongelmaiset perheet ja psyykkisesti sairaiden lapset. Yhteistyön kehittämiseksi ja työnjaon toteuttamiseksi tarvitaan koordinaatiovastuun kantaja. Erityisesti perheneuvolan osuus hoitopolussa määriteltävä. Vantaalla tarvitaan lisäksi yhteinen koordinaatio sekä perustason ja erikoissairaanhoidon että aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian välillä. Preventiivisten työmuotojen kehittämisessä tarvitaan kehittämistyöntekijöitä, fasilitaattoreita 2, joiden toimintaa Sateenvarjo-projekti on kokeillut. Sateenvarjo-projektin näkökulmasta nuorten välimaaston perustasoiseen palveluun tarvitaan peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Sateenvarjo-projektin on suunniteltu jatkavan toimintaansa mielenterveyskeskuksena (osaamiskeskuksena) ja yhteistyön ideointi ja koordinointi voi toteutua tehokkaasti siellä. 2 Fasilitaattori on käytännön kehittämistyöntekijä, jonka erityisosaamisaluetta on jokin mielenterveyden osa-alue.

11 Neuvoloilla ja kouluterveydenhuollolla on vastuu preventiosta ja varhaisesta tuesta Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa on mahdollista toteuttaa tehokasta preventiota ja varhaista tukea. Terveydenhoitajien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien koulutuksessa ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen menetelmien opetukseen on kiinnitettävä huomiota nykyistä enemmän. Neuvoloissa järjestetään tarvelähtöisesti vertaisryhmiä lievästä masennuksesta kärsiville vanhemmille. Toimiva lapsi ja perhe -toiminnalle sekä varhaisen vuorovaikutuksen toiminnalle perustetaan vastuutaho, joka koordinoi toimintoja ja järjestää henkilöstön koulutusta. Maahanmuuttajanuorten kohdalla on kiinnitettävä huomiota niihin, jotka ovat muuttaneet maahan vasta kouluiässä tai joiden perhe eristäytyy omaan kulttuuriinsa ja pienyhteisöönsä. Huomiota tulee kiinnittää myös niihin maahanmuuttajanuoriin, jotka ovat muuttaneet maahan eri aikaan kuin muu perhe tai osa perheestä on yhä kotimaassa. Oppilashuolto on tässä tärkeässä roolissa.

12 Lasten- ja nuorisopsykiatrian kehittämisavaukset : Lastenpsykiatrista ja nuorisopsykiatrista osaamista lisätään perusterveydenhuollossa. Toimintoja järjestetään siten, että puolet ko. ammattihenkilöiden työpanoksesta on perusterveydenhuollossa ja puolet erikoissairaanhoidossa. Luodaan yhteisvirkoja hyödyntäen olemassa olevaa virkapohjaa toimialalla ja HYKS:ssä (kaksi yhteistä lastenpsykiatria, pohjana perheneuvolan virat). Palvelujen rakenteen ja koordinaation suunnittelu ja kehittäminen aloitetaan lasten ja nuorten mielenterveyshoidon palvelujärjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Mielenterveyskeskus osallistuu suunniteluun. Raskauden aikaista ja synnytyksen jälkeistä preventiivistä toimintaa sekä henkilökunnan koulutusta masennuksen ennaltaehkäisyyn liittyen jatketaan. Kaikkien oppilashuoltoryhmien käyttöön tarjotaan psykiatrinen sairaanhoitaja 2010 loppuun mennessä. Jatketaan MAESTRO-stressinhallintakurssien ohjaajakoulutusta. Kaikki yläkoulujen ja lukioiden opettajat koulutetaan mielenterveyden ensiapukurssin avulla Päihdeongelmaisten ja mielenterveysongelmaisten vanhempien lapsille järjestetään kattava tuki Toimiva lapsi ja perhe - menetelmällä 2010 loppuun mennessä. 0

13 4. Vaikeiden mielenterveyspotilaiden hoidon ja kuntouttavan asumisen järjestäminen HYKS-Peijaksen Kuntoutuskeskus on suunniteltu psykoosien avohoidon toteuttajaksi (psykoosiprosessi). Peruspalvelut vastaavat häiriöiden ennaltaehkäisystä, varhaisesta tunnistamisesta ja erikoissairaanhoitoon ohjaamisesta sekä pitkäaikaisseurannan toteuttamisesta sairauden vakaassa vaiheessa. Erikoissairaanhoito tarjoaa kaikissa vaiheissa konsultaatioita, koulutusta ja työnohjausta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin ohjausjärjestelmä on hajanainen ja toimii epärationaalisesti. Järkevä ja kustannustehokas asumispalveluiden järjestäminen vaatii sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Perustettava Vantaan kaupungin mielenterveyskeskus ottaa koordinaatiovastuun hoitoprosessien hallinnasta ja asumispalvelujen koordinoinnista. Pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevien vanhusten psykogeriatrisiin ongelmiin vastaamiseksi kehitetään laitoshoidon sisältöä turvaamaan asiantunteva palvelu kaikille ikäihmisille. 11

14 Kehittämisavaukset : Jokaiselle pitkäaikaissairaalle ja asumisen tukipalveluja tarvitsevalle potilaalle laaditaan sairaalassa yhteistyössä ko. Vantaan mielenterveyskeskuksen kanssa kuntoutussuunnitelma (erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ja sosiaalityön yhteinen prosessi). Laaditaan asumispalvelujen laadun tarkkailuun työväline ja pilotoidaan se vuonna Suunnitellaan ja toteutetaan vuonna 2009 Myyrmäkeen kokeilu, jossa vakaassa vaiheessa olevat psykoosipotilaat ohjataan aluepoliklinikalta terveysaseman lääkäri-hoitajaparin seurantaan. Toimintamalliin liittyvä koulutus järjestetään työntekijöille ja toiminnan käynnistämisen vaativa konsultaatiotarve kartoitetaan. Psykoosi- ja vaikeiden mielenterveyspotilaiden avohoidon kehittämiseksi sekä ja kuntouttamiseksi toteutetaan seuraavat: 1. kartoitetaan Klubitalo-toiminnan tarve ja toiminnan järjestämismalli ja päivätoimintakeskukset v Tuetaan muita toimialoja kolmen sosiaalisen yrityksen perustamisessa vuoteen 2010 mennessä 3. Järjestetään tuettua työkokeilutoimintaa 4. Lisätään kotiin tarjottavien tukitoimien määrää ja mahdollisuuksia. Kartoitetaan psykogeriatrinen pitkäaikaishoidon osaston tarve.

15 5. Sateenvarjo-projektin aloittaman työn jatkaminen mielenterveyskeskustoiminnalla Sateenvarjo-projektin nykyinen toiminta jatkuu täysipainoisesti vuoden 2008 loppuun. Erityisesti neuvoloissa, kouluissa ja kotihoidossa alkanut uudenlaisten työmuotojen prosessi on hyvässä käynnissä. Toiminnon tulevat osaksi Vantaan palvelujärjestelmää. Depressiohoitajamallin psykiatrikonsultaatiot ovat olleet Sateenvarjo-projektin varassa. Mielenterveystyön kehittäminen sosiaalitoimessa, yhteistyömallit päihdehuollon ja peruspalvelujen kanssa, lastenja nuorisopsykiatrinen perustason välimaaston hoidon ideointi ja pilotointi ovat edelleen haasteita joissa tarvitaan kehittämistyötä. Myös mielenterveystyön koordinoinnin tarve on ilmeinen. Sateenvarjo-projekti jatkaa toimintaansa Vantaan sosiaali- ja terveystoimen mielenterveyskeskuksena. 13

16 Kehittämisavaus: Sateenvarjo-projektista mielenterveyskeskukseksi Mielenterveyskeskuksen tavoitteet: lisätä peruspalveluihin psykiatrian asiantuntemusta, mikä lisää yhteistyön sujuvuutta ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. koordinoida kaupungin omia mielenterveyspalveluita ja ostopalveluasumispalveluita. tukea yhteistyötä kolmannen sektorin, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden (yliopistot, ammattikorkeakoulut, toinen aste) kanssa sekä edistää ja koordinoida mielenterveystyön koulutusta koko Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla yhteistyössä koulutusyksikön kanssa. seurata ja kehittää mielenterveystyön laatua kunnassa. vaikuttaa kuntalaisten asenteisiin ja tietotasoon mielenterveyden edistämisessä. Henkilöstö: Mielenterveyskeskus ohjaa/johtaa koordinaatio- ja koulutushenkilöstöä, jota on mm. neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, kotihoidossa tai tarpeen mukaan muilla painopistealueilla. Depressiohoitajat terveysasemilla, päihdehoitajat terveysasemilla. Psykiatri, joka vastaa palveluiden ja yhteistyön psykiatrisesta sisällöstä, yhteisvirka erikoissairaanhoidon kanssa. Mielenterveyskeskuksen rahoitus ja toimintamalli suunnitellaan vuoden 2009 käyttösuunnitelman valmistelun yhteydessä.

17 6. Tulevan toiminnan kehittäminen Mielenterveyden häiriöt voivat rajoittaa kuntalaisen toiminta- ja työkykyä tai osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia. Psykiatriset sairaudet ovat suurin pitkäaikaista työkyvyttömyyttä ja eläköitymistä aiheuttava sairausryhmä Suomessa. Tällä hetkellä mielenterveys- ja päihdepalveluja tuotetaan useissa eri osissa Vantaan sosiaali- ja terveystoimen toimialalla sekä erikoissairaanhoidossa. Monilla tahoilla koetaan riittämättömyyttä. Työnjako ja yhteistyö peruspalveluiden ja erikoistuneempien palvelujen välillä on epäselvää. Tämä ohjelma osaltaan selkiyttää palvelujärjestelmää ja luo uusia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä, ja näin tunnistaa ongelmia ja riskiryhmiä jo varhaisessa vaiheessa. Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden ongelmakäyttö kietoutuvat usein toisiinsa. Alkoholiongelmaisista % sairastaa masennusta. Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen päihdepalveluiden, terveysasemien ja erikoissairaanhoidon päihdepsykiatrian kesken vaatii edelleen kehittämistä. Mielenterveyden edistämisellä ja preventiivisellä otteella ehkäistään päihderiippuvuutta, ja hyvä päihdetyö tehostaa mielenterveystyötä. Ennaltaehkäisevään toimintaan osallistuvat kaikki kaupungin toimialat. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa, erityisesti terveysasemilla tavoitetaan helposti alkoholin riskikäyttäjät ja heille kohdistettu mini-interventio on tutkimusten mukaan tehokasta. Riskikäyttöä ei kuitenkaan tunnisteta ajoissa, eikä puheeksi ottaminen ja hoitoon ohjaus ole kattavaa. Työntekijöiden asenteetkin ovat osin vielä päihdekielteisiä. Terveysaseman päihdehoitaja on osoittautunut toimivaksi avokatkaisujen ja matalan kynnyksen päihdetyön tekemiseen, mutta ei yksin ole riittävä avohoidon peruspalveluiden toimintojen järjestämismalli. Päihdepotilaiden hoitoon tulee sitouttaa jokainen peruspalveluiden parissa työskentelevä. Terveydenhuollon eri ammattihenkilöiden toimintatapoihin on myös mahdollista vaikuttaa koulutuksella. Vaikeiden kaksoisdiagnoosipotilaiden kohdalla puolestaan HYKS tarjoaa omaa osaamistaan potilaiden tutkimisessa ja arvioinnissa ja hoidon tarpeen määrittelyssä kunnan ostettavaksi. Nykyisellään HYKS:n päihdepsykiatrian kanssa tehtävä yhteistyö ei ole kuitenkaan riittävää. Päihde- ja mielenterveystyön tavoitteiden toteuttamisen seurantaan tarvitaan nimetty ja vastuullinen ohjausryhmä. Perustettava mielenterveyskeskus suunnittelee toimintaansa yhdessä päihdepalvelujen kanssa. Terveysasemien ja A-klinikoiden yhteistyön muotoja kehitetään niin, että terveydenhuollon työntekijät ottavat päihdeongelmien tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn oleel- 15

18 liseksi osaksi perustyötä, ja potilaiden tehokas hoitoketju jatkuu päihdepalveluissa. Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoitoketjut tulee jatkossa selkiyttää. Päihde- ja mielenterveystyön eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön tarvitaan selkeät rakenteet ja toimintaperiaatteet yhteisten asiakkaiden kohdalla sekä yhteistyömalli vakavasta mielenterveys- ja päihdeongelmasta kärsivien auttamiseksi. Organisaation tehokkuuteen ja tuottavuuteen liittyviä seikkoja on avoimesti analysoitava ja tarvittaessa organisaation on pystyttävä muuttumaan. Se takaa jatkossakin päihde- ja mielenterveyspotilaiden asianmukaisen, hyvään hoitokäytäntöön perustuvan ja tehokkaan hoidon. Psykiatrinen osaamista asumispalveluprosessissa on jatkossa edelleen lisättävä psykiatrian jalkautuvan työn muodossa. Sateenvarjo-projektin näkökulmasta terveyspalveluiden hoitokulttuurin muutosta varten tarvitaan sekä ylhäältä tulevaa ohjausta ja seurantaa että työntekijöitä. Terveysasemilla kehittämistyöntekijät ja ennaltaehkäisyn parissa työskentelevät pitävät kulttuurin muutosta käynnissä pitkäjänteisesti. Perustettava mielenterveyskeskus pystyy tehokkaasti pureutumaan edellä mainittuihin ongelmiin. 16

19 Julkaisija Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Teksti Vantaan kaupungin ja HUS:n yhteisen Psyko-työryhmän nimeämä valmisteluryhmä Taitto ja ulkoasu Kirsi Unhola Kuva Sakari Manninen Paino Vantaan kaupungin paino, 4/2008

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Kelnet - hankkeet Hyvinkään sairaanhoitoalueelta vuonna 2006 käynnistyneet projektit. Pääosin virkatyönä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012 K Riihimäki 2 23.8.2011

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot