VANTAALAISEN HYVÄ MIELI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAALAISEN HYVÄ MIELI"

Transkriptio

1 VANTAALAISEN HYVÄ MIELI Vantaan kaupungin ja Hyks-sairaanhoitoalueen mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelma

2 SISÄLLYS 1. Vantaan mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelma Avohoidon palveluiden järjestäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen Vaikeiden mielenterveyspotilaiden hoidon ja kuntouttavan asumisen järjestäminen Sateenvarjo-projektin aloittaman työn jatkaminen mielenterveyskeskustoiminnalla Tulevan toiminnan kehittäminen...15

3 1. Vantaan mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelma Tausta Kaupunginvaltuusto antoi sitovana tavoitteena vuodelle 2007 tehtäväksi laatia Vantaalle mielenterveysstrategian. Toimeksiannon pohjalta on laadittu tämä kehittämisohjelma, jossa linjataan Vantaan kaupungin mielenterveystyötä ja -toimintaa vuosille ja luodaan puitteet HYKS-sairaanhoitoalueen kanssa tehtävälle yhteistyölle. Vantaan kaupungin ja HUS-sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdeasian yhteistyöelin, Psyko-työryhmä, nimesi ohjelman valmisteluryhmään Vantaan kaupungin terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkydön (puheenjohtaja), HYKS sairaanhoitoalueen psykiatrian toimialajohtaja Björn Appelbergin, Peijaksen sairaalan psykiatrian tulosyksikön ylilääkäri Juhani Solantauksen ( asti), Vantaan kaupungin perhepalvelujen johtaja Maritta Pesosen, Sateenvarjo-projektin projektipäällikkö Maria Vuorilehdon ja Sateenvarjo-projektin projektikoordinaattori Lauri Kuosmasen (sihteeri). Ohjelmasta päätetään sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja kaupunginvaltuustossa. Vantaan mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelma Vantaalaisen hyvän mielen perusta on hyvin toimiva mielenterveystyö, jossa pääpaino on ennaltaehkäisyssä ja avohoidon toimissa. Kaupungin kaikki toimialat osallistuvat yhdessä kaupunkilaisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tässä ohjelmassa paneudutaan erityisesti niihin palvelujärjestelmän osa-alueisiin, joissa on viime vuosina todettu kehittämisen ja tehostamisen tarvetta. Mielenterveystyö elää murroksessa. Mielenterveyspalvelujen tarve ja kysyntä kasvavat. Kysynnän kasvua selittää osittain se, että väestö on entistä tietoisempi mielenterveys- ja päihdepalvelujen mahdollisuuksista hoitaa ja lievittää psyykkisiä oireita. Kysynnän ja tarjonnan haasteeseen vastatakseen mielenterveystyö tarvitsee uusia toimintamalleja. Palvelujen tuottamiseen tarvitaan sekä erikoissairaanhoitoa että peruspalveluita sekä näiden saumatonta yhteistyötä. Vantaa on systemaattisesti kehittänyt perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluja. Vantaalla on kehitetty niin perustyötä kuin mielenterveystyön uusia innovaatioita. Eri toimijoiden erikoissairaanhoidon ja kaupungin yhtei-

4 nen vastuu on vahva. Yhteistä vastuuta kuvaa myös tahto tämän kehittämisohjelman tekemiseksi. Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö muodostaa hoitojärjestelmän perustan. Palvelut vaativat kuitenkin kehittämistä. Palvelutarjonnassa on todettu aukkoja, ja eri tahojen tuottamia palveluja ei ole sovitettu yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Avohoidon palvelut ovat aina ensisijaisia ja niiden lisääminen ja tehostaminen parantavat järjestelmän vaikuttavuutta. Lisäksi on erityisryhmiä, kuten vammaiset, joiden mielenterveyspalvelut ovat edelleen vaikeasti saavutettavissa. Vantaan mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelmassa tunnustetaan ongelmat, tunnistetaan voimavarat ja tehdään tarpeelliset kehittämisavaukset. Ohjelmassa pureudutaan kolmelle palveluprosessien kriittiselle alueelle. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti niihin painopisteisiin, joissa tarvitaan nopeita toimia mielenterveyspalvelujärjestelmän tehostamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Vantaalla. Mielenterveysohjelman sisällöllisiksi painopistealueiksi on valittu: Mielenterveyspalveluiden avohoidon järjestäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen. Vaikeiden mielenterveyshäiriöiden avohoidon tehostaminen ja kuntouttavan asumisen järjestäminen. Mielenterveysohjelman tavoitteiden saavuttamista edesauttaa Vantaan Sateenvarjo-projektin 1 aloittaman mielenterveyshoidon laatutyön edelleen kehittäminen ja jalkauttaminen osaksi kaupungin palvelujärjestelmää. Kehittämisohjelman tärkeimpänä ehdotuksena voidaankin pitää Sateenvarjo-projektin toimintamallin kehittämistä mielenterveyskeskukseksi (ks. luku 5). Kehittämisavaukset vuosille ovat askelia kohti parempaa mielenterveyspalvelujen kokonaisuutta. Mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelmaan sitoutuneet organisaatiot (tulosalueet) käyvät läpi kehittämisavaukset vuosittain talous- ja toimintasuunnitelmia laadittaessa. Avauksien toteutumista koordinoi ja seuraa Vantaan psykososiaalisten palvelujen yhteistyöryhmä eli Psyko. 1 Vantaan Sateenvarjo-projekti kehittää perustason mielenterveystyötä vuosina Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana (www.vantaa.fi/sateenvarjoprojekti).

5 Kaikkien vantaalaisten hyvä mieli on sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeinen päämäärä. Terve ja hyvinvoiva mieli on arvokkainta inhimillistä pääomaa yksilölle ja yhteisölle, ja sen vaikutukset kertautuvat kaikille elämänalueille. Palveluntarjoajien vastuu on tehdä sen eteen kaikki voitava: ennen kaikkea tarjota oikeita palveluita oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. 2. Avohoidon palveluiden järjestäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä Päämäärä : Palveluvalikkoa kehitetään vastaamaan varhaisemman hoidon, ennaltaehkäisyn sekä ikääntyvän väestön tarpeita. Avohoitoa on välttämätöntä kehittää Aikuisten ja vanhusten mielenterveyspalveluissa erikoissairaanhoidon avohoito ei kykene hoitamaan työnjaon perusteella sille kuuluvia tehtäviä riittävän laadukkaasti. Tämän seurauksena perusterveydenhuollon varaan jää paljon vaikeasti monihäiriöisiä tai ensikertaa sairastuneita potilaita, joiden hoidosta puuttuu psykiatrista näkemystä tai sellaisia potilaita, jotka tarvitsisivat psykoterapiaa. Erikoissairaanhoito ei tarjoa sellaista psykiatrista konsultaatiota, joka tukisi hoidon jatkamista perustasolla. Mielenterveyspalveluiden kehittämisen painopiste on asiakas-potilaslähtöisyys. Mielenterveyden piiriin kuuluvat asiat vaativat erityistä herkkyyttä kohdata potilas. Asiakaslähtöisyyteen tässä suhteessa kuuluu myös palvelun saaminen ruotsinkielellä. Tilanteissa, jossa hoidollisista tai muista syistä tarpeellista ruotsinkielistä hoitoa ei ole saatavissa kunnan omana palveluna, voidaan hoito hankkia myös ostopalveluna. Maahanmuuttajaväestön sekä vammaisten palvelut vaativat tehostamista ja kehittämistä vastatakseen tarpeisiin. Maahanmuuttajat ovat oikeutettuja sa- 3

6 moihin mielenterveyspalveluihin kuin muukin väestö. Maahanmuuttajien palveluissa työskenteleviltä ammattilaisilta vaaditaan keskivertoa parempaa kielitaitoa ja monenlaisten kulttuureihin liittyvien asioiden hallitsemista. Koska usein maahanmuuttajien hoitoon liittyy keskeisesti vaikuttaminen maahanmuuttajien asenteisiin ja tietotasoon, on hoitotahon oltava ennakkoluuloton. Tavoitteena on vähentää maahanmuuttajien kielteisiä asenteita mielenterveyden ongelmia kohtaan ja tarvetta salata ongelmia. Tässä työssä tarvitaan ulkomaalaistaustaisten terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijöiden osaamista ja kokemuksia. Vantaalla sovellettu depressiohoitajajärjestelmä kykenee vastaamaan suhteellisen hyvin perusterveydenhuollon lievempien mielenterveyshäiriöiden hoidon tarpeisiin. Osa depressiohoitajien potilaista ei kuitenkaan hyödy hoidosta, koska he tarvitsisivat erikoissairaanhoitotasoista hoitoa. Depressiohoitajien psykiatrinen konsultaatio toimii tällä hetkellä osana Sateenvarjo-projektia. Psykologit, lastensuojelu ja aikuissosiaalityö joutuvat toimimaan ilman riittävää psykiatrista näkemystä vaikeasti mielenterveyshäiriöisten asiakkaiden kanssa. Lisäksi erikoissairaanhoidossa on potilaita, jotka eivät hyödy enää uusista hoitoyrityksistä, mutta tarvitsevat säännöllisen seurannan ja harvajaksoisen tuen. Se olisi mahdollista järjestää terveysasemalla erikoissairaanhoidon kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Vanhuksen masennus tai eristäytymiseen johtava mielenterveydenhäiriö jää usein havaitsematta. Terveyskeskuslääkäreiden ja kotihoidon henkilöstön osaamista kehitetään, jotta he havainnoitsisivat myös psyykkisiä oireita potilaissaan paremmin. Kotihoidossa toimivien ja vanhuksia hoitavien lääkäreiden konsultaatiomahdollisuuksia vanhuspsykiatrian ja geriatrian suuntaan vahvistetaan. Vanhuspsykiatrinen erikoissairaanhoito yhdessä kotihoidon erikoislääkärin (-eiden) kanssa valmistautuu tekemään kotikäyntejä mielenterveysongelmia sairastavien vanhusten luo. Yksinäisyys on ongelma, joka lisääntyy vanhusväestön keskuudessa. Kaupungin palvelujärjestelmän lisäksi tulisi kehittää vapaaehtoistyötä esimerkiksi päiväkeskuksissa lisäämällä vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta. Perustaso tarvitsee psykiatrista asiantuntemusta Perusterveydenhuollossa terveysasemilla tarvitaan psykiatrista asiantuntemusta mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen ja lievemmistä mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden hoidon kehittämiseen ja toteuttamiseen. Vantaalla tarvitaan peruspalveluita konsultoiva psykiatri, joka

7 tarjoaa paperi-, puhelin- tai neuvottelukonsultaatiota ja tekee kertaluonteisia potilasarvioita. Lisäksi konsultoivan psykiatrin vastuulla olisi depressiohoitajien työn kliininen ohjaaminen, perusterveydenhuollon psykologien ja sosiaalitoimen lastensuojelutyöntekijöiden konsultointi, sekä psykiatrinen koulutus terveysasemilla ja sosiaalitoimessa. Työnjaon uusi toimintamalli Sateenvarjo-projektin kokemusten perusteella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako esitetään toteutettavaksi seuraavasti: Peruspalveluiden vastuulla on edelleen neuvonta (promootion), ennaltaehkäisy (preventio) ja perustason hoidon toteuttaminen. Niitä kehitetään toimivammiksi kehittämistyöntekijöiden, Vantaan oman psykiatrisen asiantuntemuksen ja henkilöstökoulutusyksikön yhteistyönä integroiden se erikoissairaanhoidon palveluihin. Erityisesti perustason hoidossa käytetään psykiatrista konsultaatiotukea HYKS:n suunnitteilla olevasta yleissairaalapsykiatrisesta linjasta. Sateenvarjo-projektista muodostuu mielenterveyskeskus, joka koordinoi, ohjaa, konsultoi ja hoitaa mielenterveyshäiriöitä peruspalveluissa. Terveysasemien ja päihdehuollon henkilöstön (lääkärit, hoitajat) mielenterveysongelmien hoitoon liittyvä koulutus ja koordinointi on mielenterveyskeskuksen vastuulla. Erikoissairaanhoidon vastuulla on psykiatriset tutkimusjaksot, joiden perusteella potilaat ohjautuvat erikoistason psykiatriseen hoitoon, psykoterapeuttiset interventiot ja perustason jalkautuva konsultaatiotoiminta. Päihdeongelmaiset mielenterveyspotilaat hoidetaan terveysasemilla ja A- klinikoilla, mikäli mielenterveysongelman laatu sen mahdollistaa. Vaikeat moniongelmaiset psykiatriset potilaat hoidetaan erikoissairaanhoidossa tarvittaessa yhteistyössä Vantaan kaupungin päihdepalvelujen kanssa. Vaativat kaksoisdiagnoosihoidot ovat kokonaan erikoissairaanhoidon vastuulla. Vanhuspsykiatriaan vakiinnutetaan Vantaan kaupungin ja Peijaksen sairaalan vanhuspsykiatrisen yksikön välille vuosien aikana luodut hyvin toimivat toimintamallit.

8 Kehittämisavaukset : Mielenterveyskeskuksen perustaminen 2008 Psykoosihoitaja-toimintamalli (psykiatriset sairaanhoitajat) ja kroonisen masennuksen hoitajat peruspalveluihin aikana. Aloitetaan pilotointi erikoissairaanhoidon kanssa (v kolme uutta psykiatrista sairaanhoitajaa). Neljän hoitajan pooli, jolla pilotoidaan depressiohoitaja-psykiatrinen sairaanhoitaja yhteiskäyttöä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon psykiatrian toimialan kanssa vuoden 2009 alussa (hoitajat molemmista organisaatioista) Kotihoidon mielenterveystyön kehittäminen kehittäjätyöntekijän avulla jatkuu kaupungin omana toimintana (mielenterveyskeskus). Lisäksi kotihoitoon kehitetään psykiatrin konsultaatiomahdollisuus ja henkilöstön mentoroinnin malli. Osallistutaan HYKS:n prosessiorganisaation suunnitteluun tuomalla tiedoksi peruspalveluiden tarpeet. Katriinan sairaalan geriatrisen vastaanoton toimintaa kehitetään dementiaan liittyvien mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja hoidossa. Havu- ja Myyrastien toiminta integroidaan Vantaan kaupungin vanhusten avopalvelujen toimintaan. Kehittämisavausten kustannukset ovat vuositasolla noin Peruspalvelujen parantuminen vähentää HUS-psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluostoja ja vähentää psykiatrisen laitoshoidon tarvetta. Näiden toimintojen käynnistämisen kustannusvaikutus, huomioiden erikoissairaanhoidon pienentynyt palvelutarve, tulee olla neutraali. 6

9 3. Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen Päämäärä : Määritellään, mitä lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluja tuotetaan peruspalveluissa, alueellisesti erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhteistyönä ja/tai niiden välimaastossa ja alueellisesti tai keskitetysti erikoissairaanhoidossa. Koulu ja päivähoito tarjoavat ongelmien tunnistamiselle puitteet Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja häiriöiden ennaltaehkäisy ovat kaikkien kaupungin toimialojen ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Mielenterveystyön perustason muodostavat neuvolat ja kouluterveydenhuolto. Niiden tavoitteena on mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Systemaattinen tunnistaminen ja tehokas ennaltaehkäisevän tuen tarjonta on kehittymässä, mutta prosessi on kesken ja edellyttää Sateenvarjo-projektin aloittamien yläkoululaisten stressihallintakurssien ja nuorten ns. välimaaston mielenterveyspalveluiden kehittämistyön jatkamista. Koulu ja päivähoito tarjoavat ongelmien tunnistamiselle ja tuen tarjoamiselle hyvät puitteet, mutta henkilöstö tarvitsee lisää tietoa hyvistä ja vaikuttaviksi todetuista hoitomuodoista. Muutoin ongelmien hoitamisessa käytetyt keinot voivat jäädä sattumanvaraisiksi ja riippua yksikön/yksittäisen työntekijän toimintakulttuurista ja arvoista. Peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon prosessit ja resurssit saatava kuntoon Nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito peruspalveluissa on Vantaalla todettu puutteelliseksi. Sen vuoksi erityisesti hoitoa tarvitsevat nuoret joudutaan ohjaamaan erikoissairaanhoitoon. Näin erikoissairaanhoidon hoitojärjestelmä tukkeutuu ja muukin hoito viivästyy. Sitä lisää myös nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon riittämättömät resurssit. Myös lastenpsykiatriassa akuutti- ja avohoidon resurssit ovat erikoistasolla suhteettoman pienet. 7

10 Vaikka perustason työntekijöillä on paljon erityisosaamista, se ei parhaalla mahdollisella tavalla tule käyttöön. Toiminnan koordinoinnissa ei ole onnistuttu. Lisäksi ns. välimaaston palveluja (matalan kynnyksen palvelut, vertaisryhmätoiminta, lasten ja nuorten arkipäivään jalkautetut palvelut) tarvittaisiin Vantaalla huomattavasti enemmän. Kokonaisuutta ei voida johtaa tehokkaasti, koska psykiatristen toimintojen johtaminen jakautuu useaan eri organisaatioon tai organisaatioiden osiin. Se on hämärtänyt prosessien omistajuutta. Perheiden tuki on tärkeää ja sen koordinointivastuu on määriteltävä Palvelujen painopiste on oltava ennaltaehkäisevässä työssä (preventio). Hyviä esimerkkejä ennaltaehkäisevästä toiminnasta ovat Toimiva lapsi ja perhe - interventio, neuvolassa toteutettu vauvaperhetyö, äitien masennuksen tunnistaminen ja hoito neuvolassa sekä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, jota Vantaalla on kehitetty pitkäjänteisesti jo vuosia. Jos ongelmat edellyttävät psykiatrista hoitoa, tarvitaan tueksi peruspalveluja konsultoiva psykiatri sekä erikoissairaanhoidon ja perheneuvolan tuki, ohjaus ja koulutus. Lisäksi tarvitaan tukipalveluita niille avohoidossa oleville psykiatrisesti sairaille lapsille, jotka kykenevät vain osa-aikaiseen koulunkäyntiin. Erityishuomiota tarvitsevat moniongelmaiset perheet ja psyykkisesti sairaiden lapset. Yhteistyön kehittämiseksi ja työnjaon toteuttamiseksi tarvitaan koordinaatiovastuun kantaja. Erityisesti perheneuvolan osuus hoitopolussa määriteltävä. Vantaalla tarvitaan lisäksi yhteinen koordinaatio sekä perustason ja erikoissairaanhoidon että aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian välillä. Preventiivisten työmuotojen kehittämisessä tarvitaan kehittämistyöntekijöitä, fasilitaattoreita 2, joiden toimintaa Sateenvarjo-projekti on kokeillut. Sateenvarjo-projektin näkökulmasta nuorten välimaaston perustasoiseen palveluun tarvitaan peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Sateenvarjo-projektin on suunniteltu jatkavan toimintaansa mielenterveyskeskuksena (osaamiskeskuksena) ja yhteistyön ideointi ja koordinointi voi toteutua tehokkaasti siellä. 2 Fasilitaattori on käytännön kehittämistyöntekijä, jonka erityisosaamisaluetta on jokin mielenterveyden osa-alue.

11 Neuvoloilla ja kouluterveydenhuollolla on vastuu preventiosta ja varhaisesta tuesta Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa on mahdollista toteuttaa tehokasta preventiota ja varhaista tukea. Terveydenhoitajien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien koulutuksessa ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen menetelmien opetukseen on kiinnitettävä huomiota nykyistä enemmän. Neuvoloissa järjestetään tarvelähtöisesti vertaisryhmiä lievästä masennuksesta kärsiville vanhemmille. Toimiva lapsi ja perhe -toiminnalle sekä varhaisen vuorovaikutuksen toiminnalle perustetaan vastuutaho, joka koordinoi toimintoja ja järjestää henkilöstön koulutusta. Maahanmuuttajanuorten kohdalla on kiinnitettävä huomiota niihin, jotka ovat muuttaneet maahan vasta kouluiässä tai joiden perhe eristäytyy omaan kulttuuriinsa ja pienyhteisöönsä. Huomiota tulee kiinnittää myös niihin maahanmuuttajanuoriin, jotka ovat muuttaneet maahan eri aikaan kuin muu perhe tai osa perheestä on yhä kotimaassa. Oppilashuolto on tässä tärkeässä roolissa.

12 Lasten- ja nuorisopsykiatrian kehittämisavaukset : Lastenpsykiatrista ja nuorisopsykiatrista osaamista lisätään perusterveydenhuollossa. Toimintoja järjestetään siten, että puolet ko. ammattihenkilöiden työpanoksesta on perusterveydenhuollossa ja puolet erikoissairaanhoidossa. Luodaan yhteisvirkoja hyödyntäen olemassa olevaa virkapohjaa toimialalla ja HYKS:ssä (kaksi yhteistä lastenpsykiatria, pohjana perheneuvolan virat). Palvelujen rakenteen ja koordinaation suunnittelu ja kehittäminen aloitetaan lasten ja nuorten mielenterveyshoidon palvelujärjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Mielenterveyskeskus osallistuu suunniteluun. Raskauden aikaista ja synnytyksen jälkeistä preventiivistä toimintaa sekä henkilökunnan koulutusta masennuksen ennaltaehkäisyyn liittyen jatketaan. Kaikkien oppilashuoltoryhmien käyttöön tarjotaan psykiatrinen sairaanhoitaja 2010 loppuun mennessä. Jatketaan MAESTRO-stressinhallintakurssien ohjaajakoulutusta. Kaikki yläkoulujen ja lukioiden opettajat koulutetaan mielenterveyden ensiapukurssin avulla Päihdeongelmaisten ja mielenterveysongelmaisten vanhempien lapsille järjestetään kattava tuki Toimiva lapsi ja perhe - menetelmällä 2010 loppuun mennessä. 0

13 4. Vaikeiden mielenterveyspotilaiden hoidon ja kuntouttavan asumisen järjestäminen HYKS-Peijaksen Kuntoutuskeskus on suunniteltu psykoosien avohoidon toteuttajaksi (psykoosiprosessi). Peruspalvelut vastaavat häiriöiden ennaltaehkäisystä, varhaisesta tunnistamisesta ja erikoissairaanhoitoon ohjaamisesta sekä pitkäaikaisseurannan toteuttamisesta sairauden vakaassa vaiheessa. Erikoissairaanhoito tarjoaa kaikissa vaiheissa konsultaatioita, koulutusta ja työnohjausta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin ohjausjärjestelmä on hajanainen ja toimii epärationaalisesti. Järkevä ja kustannustehokas asumispalveluiden järjestäminen vaatii sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Perustettava Vantaan kaupungin mielenterveyskeskus ottaa koordinaatiovastuun hoitoprosessien hallinnasta ja asumispalvelujen koordinoinnista. Pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevien vanhusten psykogeriatrisiin ongelmiin vastaamiseksi kehitetään laitoshoidon sisältöä turvaamaan asiantunteva palvelu kaikille ikäihmisille. 11

14 Kehittämisavaukset : Jokaiselle pitkäaikaissairaalle ja asumisen tukipalveluja tarvitsevalle potilaalle laaditaan sairaalassa yhteistyössä ko. Vantaan mielenterveyskeskuksen kanssa kuntoutussuunnitelma (erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ja sosiaalityön yhteinen prosessi). Laaditaan asumispalvelujen laadun tarkkailuun työväline ja pilotoidaan se vuonna Suunnitellaan ja toteutetaan vuonna 2009 Myyrmäkeen kokeilu, jossa vakaassa vaiheessa olevat psykoosipotilaat ohjataan aluepoliklinikalta terveysaseman lääkäri-hoitajaparin seurantaan. Toimintamalliin liittyvä koulutus järjestetään työntekijöille ja toiminnan käynnistämisen vaativa konsultaatiotarve kartoitetaan. Psykoosi- ja vaikeiden mielenterveyspotilaiden avohoidon kehittämiseksi sekä ja kuntouttamiseksi toteutetaan seuraavat: 1. kartoitetaan Klubitalo-toiminnan tarve ja toiminnan järjestämismalli ja päivätoimintakeskukset v Tuetaan muita toimialoja kolmen sosiaalisen yrityksen perustamisessa vuoteen 2010 mennessä 3. Järjestetään tuettua työkokeilutoimintaa 4. Lisätään kotiin tarjottavien tukitoimien määrää ja mahdollisuuksia. Kartoitetaan psykogeriatrinen pitkäaikaishoidon osaston tarve.

15 5. Sateenvarjo-projektin aloittaman työn jatkaminen mielenterveyskeskustoiminnalla Sateenvarjo-projektin nykyinen toiminta jatkuu täysipainoisesti vuoden 2008 loppuun. Erityisesti neuvoloissa, kouluissa ja kotihoidossa alkanut uudenlaisten työmuotojen prosessi on hyvässä käynnissä. Toiminnon tulevat osaksi Vantaan palvelujärjestelmää. Depressiohoitajamallin psykiatrikonsultaatiot ovat olleet Sateenvarjo-projektin varassa. Mielenterveystyön kehittäminen sosiaalitoimessa, yhteistyömallit päihdehuollon ja peruspalvelujen kanssa, lastenja nuorisopsykiatrinen perustason välimaaston hoidon ideointi ja pilotointi ovat edelleen haasteita joissa tarvitaan kehittämistyötä. Myös mielenterveystyön koordinoinnin tarve on ilmeinen. Sateenvarjo-projekti jatkaa toimintaansa Vantaan sosiaali- ja terveystoimen mielenterveyskeskuksena. 13

16 Kehittämisavaus: Sateenvarjo-projektista mielenterveyskeskukseksi Mielenterveyskeskuksen tavoitteet: lisätä peruspalveluihin psykiatrian asiantuntemusta, mikä lisää yhteistyön sujuvuutta ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. koordinoida kaupungin omia mielenterveyspalveluita ja ostopalveluasumispalveluita. tukea yhteistyötä kolmannen sektorin, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden (yliopistot, ammattikorkeakoulut, toinen aste) kanssa sekä edistää ja koordinoida mielenterveystyön koulutusta koko Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla yhteistyössä koulutusyksikön kanssa. seurata ja kehittää mielenterveystyön laatua kunnassa. vaikuttaa kuntalaisten asenteisiin ja tietotasoon mielenterveyden edistämisessä. Henkilöstö: Mielenterveyskeskus ohjaa/johtaa koordinaatio- ja koulutushenkilöstöä, jota on mm. neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, kotihoidossa tai tarpeen mukaan muilla painopistealueilla. Depressiohoitajat terveysasemilla, päihdehoitajat terveysasemilla. Psykiatri, joka vastaa palveluiden ja yhteistyön psykiatrisesta sisällöstä, yhteisvirka erikoissairaanhoidon kanssa. Mielenterveyskeskuksen rahoitus ja toimintamalli suunnitellaan vuoden 2009 käyttösuunnitelman valmistelun yhteydessä.

17 6. Tulevan toiminnan kehittäminen Mielenterveyden häiriöt voivat rajoittaa kuntalaisen toiminta- ja työkykyä tai osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia. Psykiatriset sairaudet ovat suurin pitkäaikaista työkyvyttömyyttä ja eläköitymistä aiheuttava sairausryhmä Suomessa. Tällä hetkellä mielenterveys- ja päihdepalveluja tuotetaan useissa eri osissa Vantaan sosiaali- ja terveystoimen toimialalla sekä erikoissairaanhoidossa. Monilla tahoilla koetaan riittämättömyyttä. Työnjako ja yhteistyö peruspalveluiden ja erikoistuneempien palvelujen välillä on epäselvää. Tämä ohjelma osaltaan selkiyttää palvelujärjestelmää ja luo uusia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä, ja näin tunnistaa ongelmia ja riskiryhmiä jo varhaisessa vaiheessa. Mielenterveyden häiriöt ja päihteiden ongelmakäyttö kietoutuvat usein toisiinsa. Alkoholiongelmaisista % sairastaa masennusta. Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen päihdepalveluiden, terveysasemien ja erikoissairaanhoidon päihdepsykiatrian kesken vaatii edelleen kehittämistä. Mielenterveyden edistämisellä ja preventiivisellä otteella ehkäistään päihderiippuvuutta, ja hyvä päihdetyö tehostaa mielenterveystyötä. Ennaltaehkäisevään toimintaan osallistuvat kaikki kaupungin toimialat. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa, erityisesti terveysasemilla tavoitetaan helposti alkoholin riskikäyttäjät ja heille kohdistettu mini-interventio on tutkimusten mukaan tehokasta. Riskikäyttöä ei kuitenkaan tunnisteta ajoissa, eikä puheeksi ottaminen ja hoitoon ohjaus ole kattavaa. Työntekijöiden asenteetkin ovat osin vielä päihdekielteisiä. Terveysaseman päihdehoitaja on osoittautunut toimivaksi avokatkaisujen ja matalan kynnyksen päihdetyön tekemiseen, mutta ei yksin ole riittävä avohoidon peruspalveluiden toimintojen järjestämismalli. Päihdepotilaiden hoitoon tulee sitouttaa jokainen peruspalveluiden parissa työskentelevä. Terveydenhuollon eri ammattihenkilöiden toimintatapoihin on myös mahdollista vaikuttaa koulutuksella. Vaikeiden kaksoisdiagnoosipotilaiden kohdalla puolestaan HYKS tarjoaa omaa osaamistaan potilaiden tutkimisessa ja arvioinnissa ja hoidon tarpeen määrittelyssä kunnan ostettavaksi. Nykyisellään HYKS:n päihdepsykiatrian kanssa tehtävä yhteistyö ei ole kuitenkaan riittävää. Päihde- ja mielenterveystyön tavoitteiden toteuttamisen seurantaan tarvitaan nimetty ja vastuullinen ohjausryhmä. Perustettava mielenterveyskeskus suunnittelee toimintaansa yhdessä päihdepalvelujen kanssa. Terveysasemien ja A-klinikoiden yhteistyön muotoja kehitetään niin, että terveydenhuollon työntekijät ottavat päihdeongelmien tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn oleel- 15

18 liseksi osaksi perustyötä, ja potilaiden tehokas hoitoketju jatkuu päihdepalveluissa. Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoitoketjut tulee jatkossa selkiyttää. Päihde- ja mielenterveystyön eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön tarvitaan selkeät rakenteet ja toimintaperiaatteet yhteisten asiakkaiden kohdalla sekä yhteistyömalli vakavasta mielenterveys- ja päihdeongelmasta kärsivien auttamiseksi. Organisaation tehokkuuteen ja tuottavuuteen liittyviä seikkoja on avoimesti analysoitava ja tarvittaessa organisaation on pystyttävä muuttumaan. Se takaa jatkossakin päihde- ja mielenterveyspotilaiden asianmukaisen, hyvään hoitokäytäntöön perustuvan ja tehokkaan hoidon. Psykiatrinen osaamista asumispalveluprosessissa on jatkossa edelleen lisättävä psykiatrian jalkautuvan työn muodossa. Sateenvarjo-projektin näkökulmasta terveyspalveluiden hoitokulttuurin muutosta varten tarvitaan sekä ylhäältä tulevaa ohjausta ja seurantaa että työntekijöitä. Terveysasemilla kehittämistyöntekijät ja ennaltaehkäisyn parissa työskentelevät pitävät kulttuurin muutosta käynnissä pitkäjänteisesti. Perustettava mielenterveyskeskus pystyy tehokkaasti pureutumaan edellä mainittuihin ongelmiin. 16

19 Julkaisija Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Teksti Vantaan kaupungin ja HUS:n yhteisen Psyko-työryhmän nimeämä valmisteluryhmä Taitto ja ulkoasu Kirsi Unhola Kuva Sakari Manninen Paino Vantaan kaupungin paino, 4/2008

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle. 2 Muuramen terveyskeskuksen mielenterveystoimisto hoitaa Muuramen kunnan ja entisen Korpilahden kunnan alueen potilaat. Keskeisesti hoidetaan seuraavat sairausryhmät: Masennus- ja ahdistuneisuussairaudet

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä 7.6.2012 Sisältö Palvelujärjestelmän kehittyminen ja tämän hetken tilanne ja haasteet Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

PSYKIATRIA / MIELENTERVEYSPALVELUT KOHTI SOTEA / PSYK LAUTAKUNTA TOIMIALAJOHTAJA MATTI HOLI, HYKS PSYKIATRIA

PSYKIATRIA / MIELENTERVEYSPALVELUT KOHTI SOTEA / PSYK LAUTAKUNTA TOIMIALAJOHTAJA MATTI HOLI, HYKS PSYKIATRIA PSYKIATRIA / MIELENTERVEYSPALVELUT KOHTI SOTEA / PSYK LAUTAKUNTA 16.6.2016 TOIMIALAJOHTAJA MATTI HOLI, HYKS PSYKIATRIA TAUSTA I: HYKS PSYKIATRIAN YLEISKUULUMISET: Talous ja tehot tuotanto n. 2015, toimintakulut

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke 26.10.2016 PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela 1 PALOMAN päämäärä Pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulevien mielenterveysongelmien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

21702174 Mielenterveystyö

21702174 Mielenterveystyö Kaupunginhallitus 30 01.02.2016 Uusien virkojen ja työsuhteiden perustaminen ja vakanssien lakkauttaminen 2016 170/01.01.00.00/2016 Kaupunginhallitus 01.02.2016 30 Valmistelijat: taloussuunnittelija Janne

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (12) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (12) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2012 1 (12) 71 Lausunto Eduskunnan oikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntöön ruotsinkielisistä avohoidon mielenterveyspalveluista HEL 2012-001050 T 06 00 00 Päätös

Lisätiedot

Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke

Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke 1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hallitus 15.12.2010 Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke 2011-2013 1. Hankkeen tarkoitus Keski-Suomen kuntien ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012 Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012 Marjo Kurki 16.11.2012 Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Otso hanke lapsiperheiden tukemiseen Maestro kurssien levittäminen Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Yhteistyö sosiaali ja terveystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityö, verkostoitumisen tuottama hyöty ja jaksaminen työssä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot