Dialogista tiedeviestintää vai monologista esiintymistä?

Transkriptio

1 Dialogista tiedeviestintää vai monologista esiintymistä? Nuorten ja asiantuntijoiden vuorovaikutus ilmastonmuutosta käsittelevässä keskustelutapahtumassa Sampsa Saikkonen, projektitutkija / Helsingin yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden tiedepäivä

2 Johdanto Esityksessä tarkastellaan tiedeviestinnän ns. demokraattisen käänteen kontekstissa vuoden 2011 tammikuussa Tieteen päivillä järjestettyä, nuorille suunnattua interaktiivista keskustelutapahtumaa ilmastonmuutoksesta. Osallistaminen on noussut viime vuosina voimakkaasti myös tiedeviestinnän keskiöön sekä teorian että käytännön tasolla (Kurath & Gisler 2009, Felt et al. 2007, Siune et al. 2009, Whitmarsh et al. 2005). Kansainvälisessä osallistavan tiedeviestinnän tutkimuksessa on havaittu useita osallistumista rajoittavia tekijöitä (ks. esim. Kurath & Gisler 2009, Powell & Colin 2008), mutta toisaalta myös monia positiivisia yksilötason vaikutuksia (Zorn et al. 2010, Powell & Kleinman 2008). Epämuodollisia keskustelutapahtumia, joissa juuri nuoret keskustelevat tutkijoiden tai muiden asiantuntijoiden kanssa ei kuitenkaan ole juuri tutkittu, kuten ei myöskään osallistavan tiedeviestinnän tapahtumien fasilitointia sekä järjestelyjä. Tämä tutkimus edistää näiden teemojen ymmärtämistä.

3 Ongelmanasettelu ja tutkimuskysymykset Aiemmassa tutkimuksessa ja käytännön hankkeissa ilmenneet vaikeudet sekä asiantuntija-maallikko-viestinnän haasteet herättävät syvällisiä kysymyksiä osallistamisesta sekä dialogin ja vuorovaikutuksen mahdollisuudesta ylipäätään. Tässä tutkimuksessa onkin tarkoitus erityisesti tarkastella: -Vuorovaikutuksen sosiaalipsykologisia reunaehtoja osallistavan tiedeviestinnän tapahtumassa - Minkälaista vuorovaikutus nuorten ja asiantuntijoiden välillä on? Mitkä tekijät estävät tai edistävät tätä vuorovaikutusta? - Esiintyykö tapahtumassa hallintaa? - Miten tapahtuman materiaaliset järjestelyt ja fasilitointi vaikuttavat dialogisuuteen?

4 Tutkimuksen aineisto Tutkimuksen pääasiallisena aineistona on käytetty laajaa ja monipuolista havainnointimateriaalia. Havainnointimateriaali koostui seuraavista: suora havainnointi ja siihen pohjaava kenttäraportti, tapahtuman tarkastelu jälkeenpäin videonauhalta sekä IRC-chatin tarkastelu jälkeenpäin litteroituna tekstinä. Myös videonauhan keskustelu litteroitiin jälkeenpäin. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään taustamateriaalina pienimuotoista kyselyaineistoa, joka kerättiin yleisöltä, panelisteilta ja juontajilta paikan päällä. Kyselyaineiston tavoitteena oli kartoittaa osallistujien näkemyksiä viestinnästä, osallistamisesta ja oppimisesta tapahtumassa.

5 Teoreettis-metodologinen viitekehys Tutkimuksen pääasiallinen tutkimusmenetelmä on kehysanalyysi. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään vuorovaikutuksen kehyksiin (Goffman 1974, Tannen & Wallat 1987) eli käsityksiin siitä mitä jossain tietyssä tilanteessa tapahtuu ja miten puhujat tarkoittavat sanomisensa (Tannen & Wallat 1987, 207). Vuorovaikutuskehykselle läheinen käsite on skeeman käsite, jolla puolestaan viitataan osallistujien odotuksiin ihmisistä, esineistä, tapahtumista tai asetelmista maailmassa (Tannen & Wallat 1987, 207). Skeemat ja vuorovaikutuskehykset vaikuttavat toisiinsa ja yhdistävänä tekijänä voidaan käsittää niiden heijastavan odotusten rakenteita tai kokemuksen järjestystä (Tannen & Wallat 1987, Goffman 1974). Lisäksi tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota tapahtumassa esiintyviin hallinnan elementteihin (Van Dijk 1993) ja yliläikkymiseen, jolla tarkoitetaan tässä yksittäisten yleisön jäsenten monimuotoisia huonosti käyttäytymisen tapoja, jotka läikkyvät osallistamisen parametrien yli (Michael 2011).

6 Rekonstruktio Tapahtuman karkea rekonstruktio: - Tapahtumapaikkana oli Helsingin yliopiston päärakennuksen kahvila - Neljä panelistia, joista kolme asiantuntijoita -> tutkija Ilmatieteen laitokselta, tutkija Suomen ympäristökeskuksesta ja Demos Helsingin edustaja. Maallikkojäsenenä paneelissa oli mukana lukiolaistyttö. - Tapahtuman fasilitaattoreina kaksi juontajaa, joista toinen juonsi erityisesti kasvokkaista keskustelua ja toinen huolehti virtuaalisen keskustelun limittämisestä kasvokkaiseen keskusteluun. -Yleisöllä oli mahdollisuus ottaa osaa keskusteluun sekä virtuaalisesti (IRC) että kasvokkain kahvilassa. - IRC:ssä tapahtuvaa virtuaalista keskustelua myös moderoitiin koko keskustelun ajan.

7 Analyysi tapahtuman lavastus ja alustava kehystys Huolimatta osallistamisen päämäärästä tapahtuman lavastus oli verrattain teatraalinen Alustavalla aiheen kehystyksellä keskustelussa suuri vaikutus -> yhdessä tuotettu kuluttajakeskustelu Alustava vuorovaikutuksellinen kehystys koulutuksellinen

8 Analyysi - pääasialliset vuorovaikutuskehykset Tapahtuman pääasialliset neljä vuorovaikutuskehystä: 1. Osallistamisen kehys tasa-arvoista vuoropuhelua 2. Koulutuksen kehys tiedon välittäminen faktoista ja arvoista 3. Sukupolvien välinen kehys eri sukupolvien kohtaaminen -> tässä aikuiset (asiantuntijat ja juontajat) sekä nuoret (yleisössä sekä paneelissa) 4. Teatraalinen kehys Tapahtuman järjestelyt teatraalisia -> esiinnytään yleisölle

9 Analyysi vuorovaikutus panelistien välillä Vuorovaikutuksessa pääasiassa kahdenlaista skemaattista kohtaamattomuutta asiantuntijapanelistien ja maallikkopanelistin välillä: 1. Episteemistä 2. Näkökulmallista Vuorovaikutuskehysten vaihdokset eivät selviä, pikemminkin eri vuorovaikutuskehykset olivat limittyneitä tai konfliktissa

10 Analyysi Vuorovaikutuksen puute ja tapahtuman fasilitointi Yleisön ja panelistien välinen vuorovaikutus kahvilassa vähäistä: viestintä monologista ja kysymys-vastaus rakenteista Yleisöllä vaikeuksia osallista keskusteluun, panelistit hallitsivat keskustelua -> tapahtuman fasilitointi puutteellista Fasilitaattorit keskittyneitä aiheeseen eikä niinkään keskustelun fasilitointiin yleisön ja panelistien välillä

11 Analyysi Samalla chatissa Vaikka kasvokkaista keskustelua kahvilassa käytiin perinteisessä suomalaisessa konsensushengessä ja kovin vakavaan sävyyn, oli keskustelu IRC:ssä hyvin erilaista. Chatissa esiintyi esimerkiksi haastavia, ironisia ja karnevalistisia keskustelun piirteitä, joita chatin moderaattorit puolestaan yrittivät kovasti karsia ja siistiä sopimattomina pois

12 Esimerkki 1 12:06 <RÄJMA> [moderaattori] mistä ilmastonmuutoksesta on kyse? mitä yksilö voi tehdä sen hidastamiseksi? 12:06 <ommppu> terveterve! 12:06 <RÄJMA> [moderaattori] moi! 12:06 <sacc3-> mikä on ilmastonmuutos 12:06 <sacc3-> miten se voi estää 12:06 <sacc3-> miks se tulee 12:07 <RÄJMA> [moderaattori] kuuntele (: 12:07 <Hullari> aisssssssssssssssaamari 12:07 <Hullari> ilmastonmuutos on täyttä puppua ;F 12:08 <Hullari> kannattaa lopettaa piereskely, se aiheuttaa ilmastoon kaasuja 12:08 <Hullari> ja hengittäminen kannattaa myös lopettaa kokonaa, tulee liikaa hiilidioksidia 12:08 <sacc3-> maailman loppu tulee Paetkaaa! 12:08 <Hullari> :D:D:D 12:08 <-Krisu-> [moderaattori] hei ollaan nyt asiallisesti

13 Analyysi samalla chatissa Kommentointia myös siistittiin ennen kuin se päätyi panelistien tietoon -> esim. kommenttien kääntäminen kysymyksiksi

14 Esimerkki 2 12:09 <RÄJMA> [moderaattori] Hullari: millä tavalla pidät ilmastonmuutosta puppuna? ( ) 12:09 <Hullari> räjma sillä että kelit kuulemma lämpenee ja pari viimistä talvee ollu nii perskaleen kylmiä 12:10 <Hullari> mielestäni lämpötilamuutokset johtuu ihan täysin auringon lämpötiloista 12:11 <RÄJMA> [moderaattori] siihen kuuluu ääri-ilmiöiden lisääntyminen 12:11 <Hullari> lolol ( ) Juontaja (chat): Täällä on kaksi kysymystä. Verkossa käydään keskustelua siitä, että jos ilmastonmuutos tapahtuu, niin miksi on ollut kaksi erittäin kylmää talvea. Semmoinen kysymys ja sitten semmoinen kysymys

15 Analyysi samalla chatissa Huono käytös chatissa voidaan tulkita myös keinona vastustaa yltiörationaalista ja vakavaa keskustelun luonnetta sekä pyrkimyksiä kontrolloida nuoria, jotka osallistuvat verkkokeskusteluun näin ollen huono käytös, vitsailu ja haastaminen ovatkin tapoja virittää osallistamista leikin vuorovaikutuskehyksessä, joka haastaa keskustelun vakavan luonteen sekä vuorovaikutuksen kontrolloinnin -> näin ollen ilmastomuutoksesta kirjoitettu kommentaarikaan on tuskin kovin vakavalta pohjalta ladeltua tekstiä, vaan pyrkimyksenä on muuttaa vuorovaikutuksen pelisääntöjä ja sävyä.

16 Esimerkki 3 12:20 <RÄJMA> [moderaattori] kotimaisia juureksia ja silakkaa kannattaa syödä! 12:20 <SEKSIVAU> tonnikala on parasta 12:20 <Hullari> ei kannata tehdä lapsia koska ne pahentaa ilmastonmuutosta 12:20 <Hullari> kannattaa kuolla sukupuuttoon 12:20 <Hullari> ;F 12:21<-Krisu-> [moderaattori] Hullari: hei pysytääs nyt kuitenki kohtuuden rajoissa, jooko? Asiallisesti chatataan, jooko? (: 12:21<Hullari> no mä chattaan asiallisesti, noi on vaa mun mielipiteitä joten stup ;F ( ) 12:29 <SEKSIVAU> naiset ovat syyllisiä ilmastonmuutokseen 12:30 <-Krisu-> [moderaattori] SEKSIVAU: millä perusteella naiset on siihen syyllisiä? 12:31 <SEKSIVAU> naiset ovat niin kuumia josta ilmastonlämpeneminen johtuu

17 Johtopäätökset Osallistavan tiedeviestinnän tapahtumat vuorovaikutuksellisesti monikerroksisia, monimutkaisia ja hämmentäviä, joka johtaa ensisijaisempien vuorovaikutuskehysten hyödyntämiseen ja vaikeuttaa dialogia Osallistamisen vuorovaikutuskehys luonteeltaan särkyvä Fasilitaattoreiden ja asiantuntijapanelistien herkkyys erilaisille näkökulmille tärkeää nuorten ja asiantuntijoiden välisen dialogin kannalta -> kääntäen tiukka tieteellisyys ja keskittyminen pelkkiin faktoihin haitallista

18 Johtopäätökset Fasilitaattoreilla keskeinen rooli osallistavissa tapahtumissa Teatraalinen lavastus ja epämuodollisten osallistavan tiedeviestinnän tapahtumien formaatti jo sinällään estävät dialogia -> tämä havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa (Kerr et al. 2007, Davies 2011) Osallistavan tiedeviestinnän analyysissä olisi hyvä huomioida myös materiaaliset, tunteelliset sekä irrationaaliset keskustelun ja vuorovaikutuksen elementit -> saattaa paljastaa jotain hyvin olennaista tapahtumasta, mutta myös yhteiskuntatieteellisistä lähestymistavoista (ks. esim. Michael 2011)

19 Keskeisimpiä lähteitä Davies, Sarah R. (2011): The rules of engagement: power and interaction in dialogue events. Public Understanding of Science, OnlineFirst, 14. March 2011 (before print), Felt, U. et al. (2007): Taking European Knowledge Society Seriously. Report of the Expert Group on Science and Governance to the Science, Economy and Society Directorate, Directorate-General for Research, European Commission. Luxembourg, European Commission. Goffman, Erving (1974): Frame Analysis: An Essay on the Organization of Experience. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. Kerr, A; Cunningham-Burley, C; Tutton, R. (2007): Shifting Subject Positions: Experts and Lay People in Public Dialogue. Social Studies of Science 37 (3), Kurath, Monika & Gisler, Priska (2009): Informing, involving or engaging? Science communication, in the ages of atom-, bio- and nanotechnology. Public Understanding of Science 18 (5), Michael, Mike (2011): What Are We Busy Doing? : Engaging the Idiot. Science, Technology & Human Values, OnlineFirst, 29. December 2011 (before print), Powell, Maria C. & Colin, Mathilde (2008): Meaningful Citizen Engagement in Science and Technology: What Would it Really Take? Science Communication 30 (1), Powell, Maria C. & Kleinman, Daniel Lee (2008): Building citizen capacities for participation in nanotechnology decision-making: the democratic virtues of the consensus Conference model. Public Understanding of Science 17 (3), Siune, K. et al. (2009): Challenging Futures of Science in Society - Emerging trends and cutting-edge issues. Report of the MASIS Expert Group setup by the European Commission. Luxembourg, European Commission. Tannen, Deborah & Wallat, Cynthia (1987): Interactive Frames and Knowledge Schemas in Interaction: Examples from a Medical Examination/Interview. Social Psychology Quarterly 50 (2), Van Dijk, Teun A. (1993): Principles of Critical Discourse Analysis. Discourse & Society 4 (2), Whitmarsh, L., Kean, S., Russell, C., Peacock, M. & Haste, H. (2005): Connecting Science: what we know and what we don t know about science in society. British Association for the Advancement of Science: London. Zorn, T. E., Roper, J., Weaver C. K. & Rigby, C. (2010): Influence in science dialogue: Individual attitude changes as a result of dialogue between laypersons and scientist. Public Understanding of Science, OnlineFirst, 23 November 2010 (before print), 1 17.