YLIOPISTORAATI. Kandidaatin ja maisterin opintojen sujuvoittaminen LOPPURAPORTTI , &

Transkriptio

1 YLIOPISTORAATI Kandidaatin ja maisterin opintojen sujuvoittaminen , & LOPPURAPORTTI

2 Projektinvetäjän puheenvuoro Ensimmäinen yliopistoraati järjestettiin Vaasan yliopistolla 25.9., ja Yliopiston henkilökunnasta ja opiskelijoista muodostunut raati keskusteli asiantuntijoita kuultuaan maisterin ja kandidaatin opintojen sujuvoittamisesta, päätyen listaan kehitysehdotuksia. Korkeakoulujen arviointineuvoston laatuauditointien myötä esille nousi kysymys opiskelijoiden ottamisesta mukaan yliopiston laadunvarmistukseen nykyistä voimakkaammin. Samaan aikaan väitöskirjatyössäni oli ajankohtaista teoreettisesti pohtimani muutostyökalun testaaminen elävässä elämässä. Rehtorin kanssa käydyissä keskusteluissa tuli idea yhdistää laatuarvioinneissa ilmenneet kehityskohteet muutostyökaluni testaukseen. Toukokuussa 2012 ryhdyimme laatupäällikön kanssa hahmottelemaan raadin ohjausryhmää ja aloitimme lokakuussa päättyneen raatiprojektin. Ohjausryhmä päätti raadin teemaksi maisterin ja kandidaatin opintojen sujuvoittamisen ja yliopistoa pienoiskoossa edustava raati kasattiin pohtimaan teemaa. Ensimmäistä kertaa yliopiston historiassa henkilökunta ja opiskelijat ideoivat tiedekuntien rajat ylittävästi yhdessä. Keskusteluasetelma osoitti toimivuutensa ja yhteisymmärrystä raadin teemaan löytyi. Ilokseni voin todeta, että asioiden käsittely ei jäänyt pinnalliseksi myöntelyksi, vaan asioista oltiin aika ajoin aidosti eri mieltä ja osaan asioista ei yhteisymmärrystä edes löytynyt. Raportissa esitettävät toimenpide-ehdotukset raatilaiset kuitenkin voivat yhdessä hyväksyä. Raatiprosessi oli opettavainen kokemus, mistä seuraavaan kertaan jäi myös parannettavaa. Raatilaiset ovat työskennelleet ja pallo siirtyy yliopiston päättäjille, joilla on vastuu hyödyntää raadin toimenpide-ehdotuksia yliopiston kehitystyössä ja edelleen muokata niitä omiin yhteyksiinsä sopiviksi. On ollut kannustavaa kuulla, että näin on eräiden ehdotusten kohdalla jo käynyt. Lopuksi haluan vielä muistuttaa, että käsitelty opintojen sujuvoittamisen teema on aidosti haastava kysymys, jota ei varmasti yhden raadin avulla ratkaista, vaan se vaatii jatkuvaa huomioimista ja ratkaisujen uudelleenmuokkausta nyt ja tulevaisuudessa. Terveisin Juha Lindell 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Projektinvetäjän puheenvuoro 1. Haasteena ongelmien pirullisuus ja kesyttäminen 4 2. Keskustelufoorumi nimeltään yliopistoraati Lähtökohdat Teemana opiskeluiden sujuvoittaminen Osallistujat Raatipäivien eteneminen Raadin pohdintojen tulokset Kehitysehdotuksia opintojen sujuvoittamiseksi Yliopiston päättäjien kommentit kehitysehdotuksiin Parannettavaa jäi Lopuksi 29 LIITTEET: Liite 1. Yliopistoraadin ohjausryhmä 30 Liite 2. Yliopistoraadin asiantuntijat 31 Liite 3. Yliopistoraadin jäsenet 32 Liite 4. Yliopistoraadin fasilitaattorit 33 Liite 5. Yliopistoraadin aikataulu ja päivien eteneminen 34 Liite 6. Kehitysehdotusten kommentoijat 36 Liite 7. Raatilaisten näkemykset yliopistoraadista 37 Yhteystiedot 38 3

4 1. HAASTEENA ONGELMIEN PIRULLISUUS JA KESYTTÄMINEN Sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Pirkko Vartiaisella heräsi 2000-luvun alussa mielenkiinto alun perin 1970-luvun alussa kehitettyyn wicked -problematiikkaan¹. Wicked - problematiikalla viitataan vaikeasti selvitettäviin pirullisiin eli wicked -ongelmiin ja helposti ratkaistaviin kesyihin eli tame -ongelmiin. Siitä lähtien pirullisiksi suomennettujen wicked - ongelmien tutkimus on ollut oppiaineen valokeilassa nykyistä Ihmisen ääni -akatemiahanketta myötä². On hyvä muistaa, että ongelman pirullisuudella ei viitata siihen, että asiat tai ihmiset, jotka linkittyvät tällaiseen ongelmaan olisivat jotenkin ilkeitä tai tahallaan vaikeuttaisivat asioiden etenemistä. Kyse on ongelman luonteesta. Toisin sanoen siitä, että eri tekijöiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja yhteen kytkeytymisen lopputuloksena ongelma muodostuu todella haastavaksi selvittää ja ratkaista. Pirullisiin ongelmiin ei löydy tietyn ryhmän määrittämää yhtä oikeaa ja lopullista ratkaisua. Ratkaisuja voi olla useita ja niitä kehitetään jatkuvasti vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Kesyt ongelmat ovat puolestaan pirullisten vastakohtia. Ne voidaan ratkaista kaavamaisesti ja kerta toisensa jälkeen lähes identtisesti. Esimerkiksi toimistotilojen kalustaminen on lähtökohtaisesti kesy ongelma. Kalusteet voidaan tilata valmiista kuvastosta ja ne voidaan sommitella paikalleen mittojen mukaan samanlaisiin huoneisiin samoin tavoin. Näin kaavamaisesti ei välttämättä onnistu esimerkiksi hyvän työilmapiirin luomisessa, joka onkin pirullinen ongelma. Hyvä työilmapiiri todennäköisimmin muodostuu useiden ratkaisujen yhteisvaikutuksesta ja sitä edistävän jatkuvan toiminnan tuloksena. Pirulliset ongelmat ovat lisääntyneet organisaatioissa, koska organisaatiot ovat entistä riippuvaisempia toimintaympäristössään tapahtuvista muutoksista. Näitä muutoksia ovat esimerkiksi tehokkuusvaatimusten jatkuva vahvistuminen, monikulttuurisuuden lisääntyminen ja ammattiryhmien välisen yhteistyön lisääntyminen. ¹Rittel HWJ, Webber MM. (1973). Dilemmas in a general theory of planning. Policy Sciences 4 (2), ²Esimerkiksi Vartiainen P. (2005). Wicked health care issues: an analysis of Finnish and Swedish health care reforms. Advances in Health Care Management: International Health Care Management 5, Raisio H. (2010). Embracing the wickedness of health care: essays on reforms, wicked problems and public deliberation. Juvenes Print, Tampere. Lindell, J. (2011). Ongelmat muokkaamassa johtajuutta: organisaatiomuutos ja muutosjohtaminen pirullisten ongelmien yhteydessä. Premissi 6,

5 Ristiriitaista on, että juuri edellä kuvatut tekijät ovat nykypäivänä organisaatioiden menestystekijöitä. Tästä seuraa, että pirullisten ongelmien kanssa on totuttava tulemaan toimeen, ja ratkaistava ne niin hyvin kuin mahdollista, sillä pirullisten ongelmien huomiotta jättäminen pahentaa niitä entisestään. Ristiriitaista on, että pirullisia ongelmia pidetään käytännössä helpompina tapauksina kuin ne tosiasiassa ovat ja niitä pyritään ratkomaan kaavamaisesti ja laskennallisesti. Toisin sanoen niitä kesytetään. Tämä johtuu länsimaisesta tavasta soveltaa suoraviivaista, eli lineaarista ajattelua myös ihmissuhteita ja sosiaalisia tilanteita sisältäviin ongelmiin. Edellä sanotun perusteella tärkeäksi asiaksi organisaatioissa nousee pirullisten ongelmien ratkominen ja niiden kanssa eläminen. On tärkeätä ymmärtää, että parhaat mahdolliset ratkaisut vaativat ongelman sisällön monipuolista pohdintaa ja kokonaisvaltaista käsittelyä. Pirullisten ongelmien yhteydessä on toimittava yhdessä ihmisten kanssa erilaisia mielipiteitä kuullen ja haastaen. Yksittäinen asiantuntijajoukko ei kykene ratkaisemaan hankalia ongelmia yksinään. Kyse on nöyrästä tavasta lähestyä haasteellisia kysymyksiä, joiden selvittäminen vaatii jatkuvaa työtä ja ymmärrystä asioiden ja ongelmien todellisesta luonteesta. Tältä pohjalta yliopistolla kokeiltiin harkitsevien ja punnitsevien keskustelujen kautta etenevää suunnittelu- ja ideointimenetelmää opintojen sujuvoittamisen selvittelyyn. Tämän menetelmän nimi on Yliopistoraati. 2. KESKUSTELUFOORUMI NIMELTÄÄN YLIOPISTORAATI Yliopistoraati on uudenlainen suunnittelu- ja ideointimenetelmä, joka pyrkii tarkkaan harkintaan kannustavien keskustelujen avulla löytämään ratkaisuja pirullisiin ongelmiin. Menetelmä perustuu deliberatiivisen eli pohdiskelevan ja punnitsevan demokratian malliin, jota kutsutaan kansalaisraadiksi. Raati yhdistää organisaation eri ryhmät keskustelemaan yhteisistä haasteista, joihin paras mahdollinen ratkaisu löytyy yhteistoiminnallisesti eri näkökulmia punnitsemalla ¹. ¹Raisio, H. & Vartiainen P. (2011). Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Deliberatiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. 5

6 Keskustelun avulla toimivia suunnittelumenetelmiä on organisaatioissa käytetty myös aikaisemmin. Sellaiset menetelmät, jotka kokoavat samaan pöytään edustavasti sekä opiskelijat että henkilöstön, ovat harvinaisia. Kun tähän lisätään vielä kriittisiä näkökohtia vieroksumaton lähestyminen laadukkaan ja monipuolisen pohjatiedon alustamana siten, että kaikille taataan mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi, ollaan jo kulkemassa uudenlaista polkua. Virkistävää, kun yhteistä toimintaa opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken. Raatilaisen kommentti Organisaation kokoaminen keskustelemaan tietystä kysymyksestä voi olla haastavaa ja kallista. Tästä syystä yliopistoraadissa kootaan yhteen henkilön ryhmä eli raati, joka on edustava ja yliopistoa pienoiskoossa heijastava. Raati punnitsee ja pohtii pienryhmäkeskustelujen avulla ennalta määriteltyä kysymystä kolmena iltapäivänä, sillä haastavien kysymysten käsittely vaatii aikaa. Erilaisten henkilöryhmien kohdatessa tasapuolisen keskustelun saavuttaminen ei useinkaan tapahdu itsestään. Tästä syystä myös yliopistoraadin raatilaiset jaettiin pienryhmiin keskustelemaan keskustelunohjaajien, ns. fasilitaattoreiden johdolla. Näin syntyy luotettava keskustelutilanne, jossa kaikkia kuunnellaan ja kaikki saavat puheenvuoron. Keskustelut, joissa asioita käsitellään monista eri näkökulmista monipuolisen tiedon pohjustamana, ovat omiaan muokkaamaan näkemyksiämme ja tuottamaan näin uusia ajatuksia sekä koostamaan sellaisia lopputuloksia, jotka eri osapuolet voivat hyväksyä. Keskustelujen pohjalta raati tuotti toimenpide-ehdotukset käsiteltyyn teemaan, jotka esiteltiin julkisessa tiedotustilaisuudessa päättäjille. Näin pyrittiin lisäämään raadin tulosten vaikuttavuutta. Alla on kuvattuna raatipäivien vaiheet. 1. VAIHE Asiantuntijapaneeli alustaa keskustelut ja raati esittää kysymyksiä. 2. VAIHE Raati jaetaan pienryhmiin pohtimaan teemaa. 3. VAIHE Raati tuottaa keskustelujen pohjalta toimenpide-ehdotukset teemaan. 4. VAIHE Toimenpideehdotukset esitellään päättäjille julkisessa tiedotustilaisuudessa. Kootusti yliopistoraati tarjoaa pirullisten ongelmien käsittelyyn menetelmän, joka on: 1. Kestoltaan pidempi: haasteellisten kysymysten perusteelliseen käsittelyyn tarvitaan aikaa. 2. Edustavampi mutta samalla kustannustehokas: organisaatiota pienoiskoossa heijastava ryhmä edustaa koko yhteisöä ilman, että päivittäinen toiminta kärsii. 6

7 3. Keskustelun suhteen laadukkaampi: keskustelunohjaajat varmistavat, että syntyy keskusteluilmapiiri, jossa kaikki saavat puheenvuoron ja jossa kaikkia kuunnellaan. 4. Vaikuttavampi: pyrkimyksenä on viedä aidosti kehitysehdotuksia eteenpäin. 5. Ajatuksia testaava ja muokkaava: kun asioita käsitellään eri näkökulmista monipuolisen tiedon varassa ja erilaisten ihmisten kanssa voivat osallistujien näkemykset muuttua ja kehittyä. raatityöskentely hyvä tapa käsitellä asioita yli yksikkörajojen ja poistaa vääriä uskomuksia. Raatilaisen kommentti 2.1. Lähtökohdat Korkeakoulujen arviointineuvosto teki syksyllä 2011 laatuauditoinnin Vaasan yliopistossa ja laati raportin laadunvarmistuksen tilasta. Samoihin aikoihin sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaineen Ihmisen ääni -akatemiahankkeessa työskentelevän projektitukija Juha Lindellin muutosjohtamista käsittelevässä väitöskirjatyössä oli aika siirtyä teorian testaamiseen käytännössä. Teoreettinen pohdinta koski edellä mainitun raatimallin soveltamista organisatoristen ongelmien ratkaisemiseen. Teorian mukaan organisaatiossa piilee ongelmanratkaisu- ja muutospotentiaalia. Sitä ei kuitenkaan välttämättä hyödynnetä kattavasti, koska ei onnistuta saavuttamaan riittävässä määrin yhteisymmärrystä organisaation eri tahojen kesken. Oletuksen oli, että raatimalli voisi toimia yhteisymmärryksen luojana sekä ongelmanratkaisu- ja muutospotentiaalin hyödyntämisen kanavana. Ensimmäinen kokeilu raatimallin toimivuudesta tehtiin vuoden 2011 keväällä Vaasan yliopisto-opiskelijoiden kansalaisraadin muodossa. Tämä kokeilu keskittyi ainoastaan sosiaali- ja terveyshallintotieteen syventävän kurssin Kompleksisuusajattelu sosiaali- ja terveyshallintotieteessä opiskelijoihin¹. Kansalaismielipiteen muodostamiseen tarkoitettu raati näytti opiskelijoiden kanssa toimivan hyvin myös organisaation sisäisessä ideoinnissa ja suunnittelussa. Tästä rohkaistuneena allekirjoittanut, opintoasian suunnittelija Sannakaisa Holmlund sekä hakukoordinaattori Miisa Ratavaara kävivät esittelemässä rehtorille yliopisto-opiskelijoiden raadin lopputulokset¹ ja keskustelemassa laajemman raadin järjestämisestä yliopistolla. Rehtori oli myöntyväinen idealle ja keskusteluissa laajemman raatikokeilun kohteeksi päädyttiin ottamaan laatuauditointien loppuraportissa esiintyneet kehitysehdotukset. ¹Katso Vaasan yliopisto-opiskelijoiden kansalaisraadin loppuraportti 7

8 Raadin järjestäminen vaati laajalti tietoa yliopistosta ja sen laatutoiminnasta, joten raatiprojektista vetovastuun ottanut Juha Lindell alkoi hahmotella raadin perusteita yliopiston laatupäällikön Kari Rossin ja jo aiemmassa raadissa mukana olleen Sannakaisa Holmlundin kanssa. Neuvottelujen tuloksena rakentui raadin ohjausryhmä Teemana opintojen sujuvoittaminen Raadin ohjausryhmään koottiin kattava joukko ihmisiä yliopiston eri henkilöryhmistä (katso liite 1). Raatitoiminnan ihanteen mukaisesti ohjausryhmän tehtävänä oli toimia raadin hallinnollisena elimenä, joka teki kaikki tärkeimmät päätökset. Päätöksiä olivat pohdittavan teeman määrittämisen ohella: - raadin kokoonpanon määrittäminen, - raatilaisten valinta, - raadin ajankohdan valinta ja - asiantuntijapaneelin kokoonpanon miettiminen. Lähtökohtaisesti ajatuksena oli tarttua laatuauditointiraportin yhteen kehitysehdotukseen, jossa esitettiin opiskelijoiden nykyistä kattavampaa mukaan ottamista laadunvarmistukseen. Tätä kautta raadin teemaksi valittiin laajasti koko yliopistoa koskettava, mutta opiskeluihin painottuva teema Maisterin ja kandidaatin opintojen sujuvoittaminen. Kysymys opintojen sujuvoittamisesta on kansallisestikin merkittävä teema, sillä se on ollut yleisen keskustelun kohteena jo pitemmän aikaa. Eero Kurri muun muassa on jaotellut opintojen sujuvoittamista artikkelissaan jo kuusi vuotta sitten¹. Sujuvuuteen vaikuttavat kohteet rakentuvat Kurrin mukaan: - opiskelijan omista voimavaroista, - opiskelutaidoista, - yliopistoyhteisön tuesta ja - yhteiskunnan tuesta. ¹Kurri E. (2006). Opintojen pitkittymisen dilemma. Tutkimus opintojen sujumattomuustekijöistä yliopistoissa ja niihin vaikuttamisen keinoista. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. 27/

9 Kurrin viitoittamalta pohjalta raati lähti pohtimaan sujuvoittamisen kysymystä. Yliopistoraadissa oli tarkoitus sujuvoittamisessa keskittyä sellaisiin asioihin, jotka ovat yliopiston oman toimivallan puitteissa. Näin ollen Yliopistoraadissa keskityttiin Kurrin määritelmän kohtiin opiskelutaidoista ja yliopistoyhteisön tuesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ongelman pirullisuus poistuisi, kun sujuvoittaminen rajataan vain yliopiston vaikutusvallan piirissä oleviin tekijöihin. Toisin sanoen, kun sujuvoittaminen asetetaan pirullisen ongelman määrittelevään viitekehykseen (taulukko1), on siinä nähtävissä muitakin pirullisuuden tekijöitä¹. ¹Pirullisen ongelman tekijät Conklin J. (2005). Dialogue mapping: building shared understanding of wicked problems. Wiley, New York. 9

10 PIIRRE Pirullista ongelmaa on vaikea ymmärtää ennen asiaan tarttumista Pirulliseen ongelmaan ei ole olemassa lopullista ratkaisua Ratkaisut pirullisiin ongelmiin eivät ole oikeita tai vääriä Jokainen pirullinen ongelma on pohjimmiltaan uniikki ja uudenlainen Pirullisista ongelmista selviytyminen ei tapahdu "suljetussa tilassa" Pirullisiin ongelmiin ei ole olemassa määriteltävissä olevaa ratkaisujoukkoa KUVAUS Ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen lisää ymmärrystä itse ongelmasta. Opintojen sujuvoittamisen teemasta on vaikea sanoa, millaisista asioista se muodostuu, ennen kuin siihen syventyy. Esimerkiksi työssäkäynnin ja opiskeluiden yhteensovittaminen voi ensi näkemältä vaikuttaa helpolta ratkaista. Sillä mikäli opiskelijat saisivat tietää opetusaikataulut ajoissa, voisivat he sovittaa työt näihin raameihin. Tämä tarkoittaa, että opettajien tulisi ilmoittaa aikataulut aikaisemmin. Tilanne voi kuitenkin monimutkaistua, jos oppiaineissa ei olla varmoja seuraavan lukuvuoden kurssien vastuuhenkilöistä esim. rahoituksesta johtuvista syistä. Pirullisen ongelman ratkaisemisessa ei ole olemassa selkeää alkua ja loppua. Ei voida sanoa milloin opintojen sujuvuus muuttuu ongelmalliseksi. Eikä pystytä sanomaan, koska opintojen sujuvuus ei ole enää ongelmallista. On vain pakko jatkuvasti kehittää ja ideoida uusia ratkaisuja, sillä vaikka tämän hetken tilanteeseen kehitettäisiin toimiva ratkaisu, ei se välttämättä toimi tulevaisuudessa. Pirullisiin ongelmiin ei ole olemassa oikeita tai vääriä ratkaisuja. Sen sijaan tavoitteena on paras mahdollinen ratkaisu, ratkaisu jonka kanssa voimme elää. Eri ihmiset ja eri sidosryhmät kokevat ratkaisut eri tavalla. Joidenkin mielestä ratkaisu voi olla hyvä, joidenkin mielestä huono. Esimerkiksi opiskelijoiden yksilöllisten elämäntilanteiden huomioiminen opetuksessa saattaisi opiskelijoiden kannalta mahdollistaa nopean valmistumisen. Toisaalta opettajan kannalta tämä saattaa olla mahdoton toteuttaa suuren työmääränsä vuoksi. Vastaavasti yliopiston olosuhteet eivät välttämättä mahdollista sen toteuttamista. Pirulliset ongelmat ovat aina pohjimmiltaan keskenään erilaisia. Eero Kurrin laatima yleinen lista opintojen pitkittymiseen vaikuttavista asioista pätee eri yliopistoissa, mutta sen ilmeneminen saattaa vaihdella. Näin ratkaisu, joka toimii opintojen sujuvoittamiseen Helsingin yliopistossa, ei välttämättä toimi Vaasassa. Tähän voivat vaikuttaa monet asiat ihmisten yksilöllisistä piirteistä aina maantieteelliseen sijaintiin ja organisatorisiin erityispiirteisiin. Ratkaisun kokeilemisella käytännössä on aina seurauksensa. Tästä syystä ongelmanratkaisutilanteissa tasapainotellaan ratkaisumallien kustannusten ja odottamattomien seurausten välillä. Lähtökohtaisesti lupaavalta vaikutta ratkaisu ei välttämättä todellisuudessa toimi. Tätä ei voida kuitenkaan tietää ennen kuin ratkaisua on kokeiltu. Yliopistolla on ryhdytty hyödyntämään raadin kehitysehdotusta oppaan laatimisesta akateemisesta opiskelusta. Se kuulostaa ideana hyvältä, mutta sen toimivuus ja tarpeellisuus selviää vasta, kun se on käytössä. Pirullisiin ongelmiin on löydettävissä suuri määrä toisistaan poikkeavia ratkaisuvaihtoehtoja. Jokaista vaihtoehtoa ei ongelmia ratkaistaessa voida ottaa huomioon. Ratkaisujen muotoutuminen riippuu resursseista ja tavoitteista. Opintojen sujuvoittamisen pohdintaan olisi voitu käyttää helposti enemmänkin aikaa, kuin mitä raati tarjosi, näin ollen aikarajoite muovasi kehitysehdotuksia. Vastaavasti raadin ajankohta saattoi vähentää opiskelijoiden osallistumista, mikä mahdollisesti vaikutti raadin lopputulokseen. Raadin koostamat toimenpide-ehdotukset ovat ne, mitä annetuissa resursseissa oli mahdollista saada aikaan. Taulukko 1. Pirullisen ongelman piirteet opintojen sujuvoittamisessa. 10

11 2.3. Raadin osallistujat Raatilaisia lähdettiin rekrytoimaan sillä periaatteella, että saadaan aikaan raati, joka on yliopisto pienoiskoossa. Tavoitteena oli henkilön monipuolinen ryhmä yliopistolaisia. Yliopiston ensimmäinen raatiprosessi päätettiin viedä läpi suomeksi, koska tarkoitus oli kokeilla prosessin toimivuutta. Tämä rajaus rajaa luonnollisesti pois osan yliopistolaisista. Mikäli raati järjestetään toistamiseen, on itsestäänselvyys, että myös englannin kieltä käyttäville tulee olla mahdollisuus osallistua. Taulukossa 2 on kerätty jaottelu yliopiston henkilöryhmistä, joita raatiin tavoiteltiin ja jotka siihen onnistuttiin saamaan. Osallistuminen raatiin on täysin vapaaehtoista, mikä tarkoittaa, että raadin kokoonpano harvoin täysin vastaa suunniteltua. Opiskelijoiden osallistuminen raatiin jäi tavoiteltua pienemmäksi ja vastaavasti henkilökuntaa osallistui yli tavoitellun. Lisäksi suuri osa opiskelijoista tuli Filosofisesta tiedekunnasta. Henkilökunnan osalta edustettuina olivat kaikki tiedekunnat. Raadin järjestäminen heti alkusyksystä, näytti opiskelijoiden kohdalla rajoittavan osallistumista. Erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden osallistuminen oli aikataulullisesti haastavaa. Henkilöryhmä Tavoite kokonaismärästä (%) Saavutettu kokonaismäärästä (%) Ensimmäisen vuoden 20,0 7,0 opiskelijat Muut opiskelijat 20,0 29,0 Opiskelijoita yhteensä 40,0 36,0 Jatko-opiskelijat 17,0 14,5 Opettajat 17,0 14,5 Yliopistopalveluiden 17,0 21,5 edustajat Tritonian edustajat 8,5 7,0 Taulukko 2. Raadin kokoonpano 11

12 2.4. Raatipäivien eteneminen Yliopistoraati järjestettiin kolmen iltapäivän aikana ja sekä 3.10, (liite 6). Ensimmäinen päivä alkoi raatimenetelmän lyhyellä esittelyllä, jonka jälkeen asiantuntijat (liite 2) pitivät napakat 10 minuutin esitelmät. Tämän jälkeen raatilaisilla (liite 3) oli mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille. Toinen päivä omistettiin pienryhmäkeskusteluille. Raatilaiset jaettiin kahteen tasapuolisesti eri henkilöryhmiä sisältävään pienryhmään. Molemmissa ryhmissä oli lisäksi keskustelunohjaaja ja kirjuri. Viimeisenä päivänä laadittiin kaikkien raatilaisten hyväksymät toimenpideehdotukset. Toimenpide-ehdotukset esiteltiin yliopiston päättäjille (liite 6) koko yliopistoyhteisölle avoimessa tiedotustilaisuudessa. Siellä yliopiston päättäjät antoivat lyhyet kommenttinsa kehitysehdotuksiin. Varsinaisten raatipäivien jälkeen raatilaisilla oli kolme päivää aikaa hioa kehitysehdotusten sanallista muotoa muuttamatta niiden sisältöä. Tämän jälkeen yliopiston päättäjille annettiin ja välinen aika kommentoida kirjallisesti kehitysehdotuksia. Raatiprosessi on kokonaisuudessaan esitelty kuviossa 1. 12

13 Kuvio 1. Yliopistoraatiprosessi YLIOPISTORAADIN ETENEMINEN JA VAIHEET AJANKOHTA VAIHEET Elin, joka suorittaa kaikki tärkeät päätökset raatiprosessissa kuten teeman, asiantuntijapaneelin ja raatilaisten valinnan sekä päättää raadin ajankohdan. Toukokuu Ohjausryhmän muodostaminen Ohjausryhmä määrittää pohdittavan teeman. Elokuu Pohdittavan kysymyksen muodostaminen Raatilaiset valitaan mukaan siten, että he muodostavat teeman kohdejoukon minikoossa Elokuu Raatilaisten valinta ja raadin muodostaminen 4. Asiantuntijapaneelin muodostaminen Käsiteltävän teeman selvittyä muodostetaan ryhmä asiantuntijoita, jotka kertovat raatilaisille teemasta eri näkökulmista. He varmistavat keskustelujen pohjatietojen laadukkuuden. Valitaan neutraalit fasilitaattorit ohjaamaan raatipäivien pienryhmäkeskusteluja, jotka koulutetaan rooliinsa. Kaksi ryhmää kohden toinen ohjaa keskustelua toinen toimii kirjurina. Elokuu Keskustelunohjaajien valinta ja kouluttaminen Raatiprosessi ja sen eteneminen esitellään raatilaisille ennen raatityöhön ryhtymistä Raatiprosessin esitteleminen raatilaisille Kohdejoukkoaan minikoossa heijastava ryhmä perehtyy ennalta määriteltyyn kysymykseen ohjatuissa pienryhmäkeskusteluissa. Keskusteluista kootaan raadin toimenpide-ehdotukset Raatipäivät Lopputulokset esitellään julkisessa tiedotustilaisuudessa. Lopuksi laaditaan raportti raadin lähtökohdista ja lopputuloksista Lopputulosten julkistaminen ja loppuraportin laadinta 13

14 3. RAADIN POHDINTOJEN TULOKSET 3.1 Toimenpide-ehdotuksia opintojen sujuvoittamiseksi Raati päätyi keskustelujen pohjalta 17 toimenpide-ehdotukseen. Ehdotukset eivät ole tärkeysjärjestyksessä. 1. Akateemiseen vapauteen liittyy opiskelijan vastuu. Opintojen alussa on siksi tärkeää korostaa vastuullisuutta ja opiskeluun paneutumista. Yliopistolle laaditaan akateemisen opiskelun opas, joka tekee näkyväksi eron esimerkiksi lukio-opiskeluun. Oppaassa avataan opintojen suorittamista esimerkkitapausten avulla. Lisäksi luentojen alussa opettajat selvittävät opiskelijoille kunkin kurssin vaatiman työmäärän ja käyvät läpi arvosteluperusteet. Tämä varmistetaan opintopäälliköiden kautta lähetettävällä muistutuksella. Opiskelijoita muistutetaan opettajien vastaanottoajoista. 2. Opettajia kannustetaan luennoilla ja ryhmätöissä opiskelijoiden kohtaamiseen ja keskusteluun. Ryhmätöitä kannustetaan tekemään aidosti ryhmässä. Viestintä- ja esiintymistaitoja toivotaan luonnolliseksi osaksi kursseja. 3. Opiskelijoita kannustetaan muodostamaan lukupiirejä itseohjautuvasti, esimerkiksi tenttiin valmistauduttaessa. Myös opettajat voivat muodostaa erilaisia lukupiirejä. 4. Mahdollisuutta tukiopetukseen tarjotaan kursseilla, jotka ovat kompastuskiviä (esim. tilastotiede ja kielet). Tukiopetukseen on varattava resursseja. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tutorpoolin avulla. Kielten opiskelijat voisivat pitää tukiopetusta kansainvälisille opiskelijoille. 5. Opiskelijoiden on päästävä kielten kursseille. Kursseja tulisi olla useammin. Kurssitarjonta vaikuttaa erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumiseen suomalaiseen kulttuuriin: kielitaito on avuksi. Lisäksi kattavampi englanninkielinen tiedotus helpottaa kansainvälisten henkilöiden toimimista yliopistolla. 6. Kurssiaikataulut tulee julkaista kesäkuussa. Kurssien aikatauluttamiseen tulisi sisällyttää keskustelua yli tiedekuntarajojen ja välttää näin päällekkäisyyksiä. Aikatauluttaminen on aloitettava aikaisemmin. Näin saadaan koko lukuvuosi tehokkaammin käyttöön. 7. Opiskelutiloja koskevaa tiedottamista ja mainontaa tulee tehostaa, jotta ne tulevat näkyviksi ja opiskelija osaa näin hyödyntää niitä. 8. Tarvitaan lisää henkilökuntaa, jolla on aikaa keskittyä opetukseen. Opettajia kannustetaan pedagogiseen pätevöitymiseen. 14

15 9. Toiselle vuodelle otetaan käyttöön vapaaehtoiset ryhmätyöhopsit, joissa pääaineen opettajat ovat mukana. Ryhmätyöhopsilla tarkoitetaan tässä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, joka laaditaan ryhmässä toisena opiskeluvuonna ja pääaineen opettajan johdolla. 10. Opiskelijoiden tulee päästä haluttuun pääaineeseen. 11. Sivuaineopiskelun tulee olla vapaata. 12. Pyydetään alumneja kertomaan omasta opintopolustaan ja työelämästään, tuomaan intoa opiskeluun. 13. Otetaan käyttöön kompetenssikartoitus ja korostetaan sisäistä yrittäjyyttä (esim. Business Factory). Kompetenssikartoitus viittaa yleisesti erilaisiin menetelmiin, joilla voidaan tunnistaa ja analysoida henkilön kyvykkyyksiä ja potentiaalia. Kartoituksen tuloksia voidaan hyödyntää esim. ura- tai opintosuunnittelussa. 14. Lisätään ylioppilaskunnan ja yliopiston vuoropuhelua. Korostetaan tutoreiden vastuuta muistakin ryhmäytymisvaihtoehdoista kuin ryyppäjäisistä. Otetaan kulttuuriset ja yksilölliset erot huomioon. 15. Tenttikirjoja tarvitaan lisää kirjastoon, ja tulosneuvotteluissa nostetaan kirjatilanne esille. Tentaattorin ja kirjaston välistä yhteistyötä parannetaan. 16. Opiskelija, jos unohdit ilmoittautua kurssille, mene kuitenkin luennon aluksi kysymään, mahtuuko kurssille vielä mukaan. 17. Tarvittaessa muodostetaan lisää graduryhmiä Yliopiston päättäjien kommentit raadin kehitysehdotuksiin Yliopiston päättäjiä (liite 7) neuvottiin antamaan napakat kirjalliset kommentit raadin kehitysehdotuksista. He saivat ottaa kantaa mihin tahansa kehitysehdotukseen, mikä tuntui luontevalta ja mielekkäältä kommentoida. Anja Britschgi Opintoasioiden johtaja Yliopistoraati on käsitellyt yliopiston toiminnan kannalta keskeistä kysymystä. Opintojen sujuvoittamista tukevat toimenpiteet edistävät opintojen tavoitteellista etenemistä ja siten myös opiskelijan 15

16 hyvinvointia. Yliopiston koulutustehtävän onnistumista voidaan arvioida opintojen edistymisen seurantaindikaattoreilla sekä tutkintojen määrällisillä mittareilla. Yliopistokoulutuksen laatua analysoidaan lisäksi mm. monin palautekyselyin, kuten kurssipalautteiden ja valmistuneille kandidaateille ja maistereille kohdennettujen arviointi- ja seurantakyselyiden kautta. Yliopistoraadin toimenpide-ehdotuksiin sisältyy ajatus nykyistä vuorovaikutteisemmasta yhteistyöstä opiskelijoiden, opintohallinnon ja opettajien kesken. Yhteisöllisyyttä tukevia ehdotuksia (kohdat 3, 9, 12, 14) on helppo kannattaa. Kansainvälisten opiskelijoiden huomioiminen osana yliopistoyhteisöä tulee olla luonnollinen osa kaikkea toimintaa (kohta 5). Ylioppilaskunnan ja opintohallinnon kanssa aloitetut ns. Luotsin kahvit voisi olla hyvä foorumi viedä näitä aloitteita yhdessä eteenpäin. Yliopiston koulutusohjelmauudistuksen keskeisiä teemoja ovat olleet osaamistavoitteiden avaaminen opetussuunnitelmissa, kansainvälistymisvalmiuksien sekä liiketoimintaosaamisen sisältöjen lisääminen tutkintovaatimuksiin ja tutkintojen työelämärelevanssin huomioiminen. Yliopistoraati toivoo alumnitoiminnan voimakkaampaa yhteyttä tutkinto-opiskeluun ja samalla työelämäyhteyksin vahvistamista koulutuksessa (kohdat 12, 13). Urapalveluiden kautta on järjestettykin alakohtaisia tilaisuuksia, joissa Vaasan yliopistosta valmistuneet ovat voineet välittää osaamistarpeita käytännön työelämästä omien urapolkujensa valossa. Työelämän ja opiskelun vuorovaikutusta edistetään esimerkiksi opiskelijaharjoittelun, erilaisten projektien ja opinnäytetöiden aihepiirien kautta. Yhtenä esimerkkinä on Vaasan korkeakoulukonsortion BusinessFactoryn IdeaLab -opintokokonaisuus, joka tarjoaa tukea oman yrityksen kehittymiseen ja liikeidean jalostamiseen. Näitä kaikkia mainittuja toimenpiteitä on syytä vahvistaa ja tuoda erilaiset mahdollisuudet kehittää omia työelämävalmiuksia nykyistä selkeämmin opiskelijoiden tietoon. Yliopistoraadin vaatimus (kohta 6) opetuksen aikataulutuksen varhaisemmasta julkistamisesta liittyy olennaisesti opintojen suunnitteluun. Yliopiston tavoitteena on julkistaa lukuvuoden aikataulut viimeistään kesäkuussa. Tämä edellyttää, että opetusta antavat yksiköt ehtivät suunnitella seuraavan vuoden opetussuunnitelmat ja kurssikohtaiset opettajat jo varhain keväällä. Haastetta riittää myös opetuksen nykyistä tasaisemmassa levittämisessä koko lukuvuodelle. Kesäajan opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi etsitään uusia vaihtoehtoja. Yliopistossa käyttöön otettu sähköinen tenttijärjestelmä tuo lisää joustoa opintojen suunnitteluun. 16

17 Julkilausuma ottaa kantaa myös yliopiston keskeisiin resurssikysymyksiin, kuten opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrään, yliopistopedagogiseen osaamiseen, vapaaseen sivuaineoikeuteen ja pääainevalintaan (kohdat 8, 10 ja 11). Yliopistoraati on näin omalla panoksellaan nostanut hyvän opetuksen ja opiskelumotivaation peruskysymykset tärkeäksi osaksi opintojen sujuvoittamisen edistämistä. Auli Kinnunen Henkilöstöjohtaja ***** Kommentit yliopiston henkilöstöasioiden näkökulmasta Kohta 4. Opiskelijoiden on päästävä kielten kursseille. Kursseja tulisi olla useammin. Kurssitarjonta vaikuttaa erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumiseen suomalaiseen kulttuuriin: kielitaito on avuksi. Lisäksi kattavampi englanninkielinen tiedotus helpottaa kansainvälisten henkilöiden toimimista yliopistolla. Kielipalvelut selvittävät kielikoulutustarpeet ja kartoittavat yhteistyömahdollisuudet muiden toimijoiden kanssa (Avoin yliopisto, Vamk, Kesäyliopisto, Konsortio); asiasta sovittu Filosofisen tiedekunnan ja yliopiston tts- neuvotteluissa syksyllä Lisäksi selvitetään mahdollisuus yhteisten opettajien käyttöön yli organisaatiorajojen (Hr tes, järjestöt sekä Opintoasiat) Kv. hr palvelua kehitetään edelleen; systemaattinen toiminta kv. henkilöstön ja kv. vaihdon tueksi käynnistetty v.2012 Henkilöstölle kohdennettuja tieto- ja neuvontasivuja portaalissa päivitetään jatkuvasti ja tekstit myös käännetään englanniksi; lomakkeet ja tiedotteet laaditaan sekä suomeksi että englanniksi. Perehdyttämistilaisuudet ja osa koulutuksesta järjestetään mahdollisuuksien mukaan englanniksi. Käännöspalvelu ostetaan Kielipalveluista. Englannin kielen opetusta lisätään henkilöstölle; kv. henkilöstölle tarjotaan Finnish for Foreigners kursseja yhteistyössä kielipalvelun, avoimen yliopiston ja kesäyliopiston kanssa. Kohta 8. Tarvitaan lisää henkilökuntaa, jolla on aikaa keskittyä opetukseen. Opettajia kannustetaan pedagogiseen pätevöitymiseen. Kohta 2. Opettajia kannustetaan luennoilla ja ryhmätöissä opiskelijoiden kohtaamiseen ja keskusteluun. Ryhmätöitä kannustetaan tekemään aidosti ryhmässä. Viestintä- ja esiintymistaitoja toivotaan luonnolliseksi osaksi kursseja Henkilöstösuunnitteluun panostaminen ja jämäköittäminen; vuosittaisessa tts neuvotteluissa edellytetään tiedekunnilta toimenpiteitä opiskelija-opettaja suhteen systemaattiseksi ja pitkäjän- 17

18 teiseksi parantamiseksi; kehitetään yliopistotasolla urarakennetta ja otetaan käyttöön tenure track; parannetaan rekrytointiprosesseja (HR ja tiedekunnat) Tuntiopettajia on vakinaistettu yliopisto-opettajiksi (mm. Kielipalveluissa, viimeksi vuonna 2012 kaksi opettajaa), ja suuntaa jatketaan mahdollisuuksien mukaan; tärkeää on muistaa, että opetus yliopistossa perustuu tutkimukseen ja myös siihen opettajakuntaa kannustetaan. Yliopistonopettajat ovat osa Vaasan yliopiston urarakennetta, myös opettajilla mahdollisuus urapolkupohjaiseen etenemiseen (edellyttää tiedekunnilta henkilöstösuunnittelua) Opettajien ja tutkijoiden osaaminen opetus perustuu tutkimukseen; opetus- ja tutkimushenkilöstön koulutustasoa nostetaan tri-tasolle (asetetut tavoitteet ja indikaattorit sopimuskaudelle ; OKM) Pedagoginen opetustarjonta vakiinnutetaan ympärivuotiseksi esim. 5 opintopisteen kokonaisuudet, joista kertyy 15 op; opettajilta edellytetään väh. 15 opintopisteen pedagogisia opintoja (tavoite ja indikaattori sopimuskaudella ; OKM). Yhteistyö Korkeakoulukonsortion ja Tritonian kanssa selvitetään ja sovitaan vastuunajosta v aikana. Kannustin- eli tulospalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu vuodesta 2013 koko henkilöstö. Koulutusohjelmille kohdistetuissa arviointikriteereissä yhtenä kriteerinä on innovatiivisuus, mm. uudet opetusmetodit ja opiskeluympäristöt. Koulutusohjelmat arvioidaan tiimeittäin. Kriteereitä kehitetään koko ajan, samoin järjestelmää, ja laajennetaan sen piiriin kuuluvaa henkilöstöä. Kohta 14. Lisätään ylioppilaskunnan ja yliopiston vuoropuhelua. Korostetaan tutoreiden vastuuta muistakin ryhmäytymisvaihtoehdoista kuin ryyppäjäisistä. Otetaan kulttuuriset ja yksilölliset erot huomioon. Yhteistyötä Yliopiston henkilöstöpalvelun (HR) ja VYY:n kanssa lisätään; nyt kampuksen työsuojelu- ja työhyvinvointiasioita, tasa-arvo- ja työhyvinvointiselvitykset ; sovitaan rooleista sekä vastuista merkitys yhteisöllisyyden lisäämiseen Vuokko Palonen Kirjastonjohtaja ***** On ollut hyödyllinen idea laatia julkilausuma opiskelun kehittämiseksi. Useimmat siinä mainitut asiat on varmasti syytä ottaa huomioon, kun opiskelun sujuvuutta halutaan edistää. Tritonian kannalta keskeisin julkilausuma liittyy kohtaan 15, mutta kommentoin ohessa muutamia muitakin kohtia numerojärjestyksessä. 18

19 1. Kannatan akateemisen opiskelun oppaan laadintaa. Ehdotan, että siihen sisällytetään tietoa myös siitä, että tentteihin valmistautuminen kannattaa aloittaa hankkimalla luettavat tenttikirjat käyttöönsä hyvissä ajoin. (5. Tämä ei sinänsä koske Tritoniaa, mutta kommenttina vain, että olisiko tandemmenetelmästä apua kielten opiskelussa eli ulkomainen opiskelija ja suomalainen opiskelija opettavat toisiaan.) 6. Lausuma on Tritonian näkökulmasta erittäin kannatettava. Sääntönämme on ollut, että tiedot uusista vaatimuksista pitäisi saada kirjastoon viimeistään toukokuun loppuun mennessä, mutta aina tämä ei ole onnistunut. Tällöin kirjat voidaan saada käyttöön syyslukukauden alussa loppuun myytyjä kirjoja lukuun ottamatta. 7. Tritonian tiloista on tietoa Tritonian verkkosivuilla ja tilat esitellään opiskelijoille opintojen alkaessa. Lausuma koskee ilmeisesti yliopiston tiloja muualla? 11. Mikäli sivuaineopiskelu on vapaata, tulisiko oppiaineisiin kuitenkin ilmoittautua ajoissa, jotta tiedettäisiin esim. se, kuinka monelle kurssikirjallisuutta on hankittava? 14. Oikein hyvä ajatus. Myös Tritonian vuoropuhelua emokorkeakoulujensa opiskelijoiden, mm. VYY:n kanssa yritämme tehostaa. 15. Kurssikirjoja hankitaan enintään yksi kirja seitsemää opiskelijaa kohti + yölainakappale(et). Raadin tilaisuudessa opiskelijaedustaja piti tätä riittävänä. Ilmeisesti tieto kurssille tulevien määrästä tai uudesta kurssikirjasta ei ole aina tullut Tritoniaan. Yritämme toistaa tiedotusta ilmoitusvelvollisuudesta ja määräajoista opettajille. Tärkeintä olisi kuitenkin uudistaa tenttimiskäytäntöjä ja käyttää nykyistä enemmän kurssikirjoiksi soveltuvia e-kirjoja, jotka useimmiten ovat saatavissa yliopiston IP-osoitteella luettavaksi 24/7 ja myös etäyhteydellä. Useissa muissa yliopistoissa tenttiminen on huomattavasti joustavampaa. Tätä kannattaisi käydä benchmarkkaamassa. Kun yliopisto on ottanut käyttöön Tenttis-järjestelmän, sitä pitäisi hyödyntää monipuolisesti. Opiskelijat voisivat tenttiä kirjat joustavasti hiukan eri aikoina esim. sovitun ajan (esim. 2 kuukauden) sisällä tai esim. kerran kuukaudessa (ei vain kolme kertaa vuodessa). Opettaja voisi tehdä valmiiksi kysymyksiä kustakin tenttikirjasta koko vuodeksi ja opiskelija arpoisi vastattavat kysymykset Tenttis-studiossa. Tarkastusajasta pitäisi luonnollisesti sopia opettajan aikataulu huomioon ottaen. Tällöin kurssikirjat eivät turhaan seisoisi hyllytilaa viemässä pääosan vuodesta. Tämä järjestelmä sopisi erityisesti suurille kursseille. En tiedä, kuinka paljon 19

20 aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa käytetään esseitä tenttien sijasta, mutta aikuisopiskelijana eri yliopistojen avoimissa yliopistoissa olen huomannut tämän tavan huomattavasti tehokkaammaksi oppimisen kannalta kuin tentteihin puurtamisen. ***** Jari Lehtimäki Talousjohtaja Kiitos tästä. Kaiken kaikkiaan hyvä lista. Aloin miettimään sitä, että oikeasti tämä lista ei aiheuta mitään toimenpiteitä. Kukaan ei ala tekemään yhtään mitään tämän lista johdosta (valitettavasti näin). Pitäisi tehdä yksinkertainen todo-lista jossa tehtävät vastuutettu henkilöille, sekä DL:t listalle. Ollaanko oikeasti sitouduttu tekemään tarvittavat toimenpiteet? Vastaus kuten aina julkisella sektorilla ei olla, koska johtajuuden evoluutio puuttuu. Toinen juttu liian yleistä. Miten konkreettisesti pitää mainontaa tehostaa? Konkretiaa eikä yleisiä heittoja. "Opiskelutiloja koskevaa tiedottamista ja mainontaa tulee tehostaa, jotta ne tulevat näkyviksi ja opiskelija osaa näin hyödyntää niitä" ***** Vesa Suutari Kauppatieteellisen tiedekunnan Dekaani Raati on työskennellyt ansiokkaasti yliopiston koulutusprosessien tehostamiseksi. Kauppatieteellinen tiedekunta on strategiassaan todennut samoin tarpeen koulutuksen jatkuvaan kehittämiseen ja prosessien parantamiseen eri näkökulmista. Lähtökohdiltaan raadin esiin nostamat asiat liittyvät kiinteästi koulutusohjelmajohtamisen prosessiin, jota tiedekunta on uudistanut viime vuonna. Prosessin tavoitteena on ollut varmista koulutuksen laadukkuus eri näkökulmista (mm. ohjelmien työelämärelevanttius, opiskelijavalinta, ydinoppimisprosessit, opetusmenetelmät / pedagogiikan kehittäminen ja laadunvarmistus). Raadit kommentit ovatkin tervetullut lisä tämän kehittämistoiminnan jatkamiseen ja samalla tukevat monilta osin kuvaa strategiatyön yhteydessä esiin nousseista kehittämistarpeista. Raati korostaa vastineessaan sekä tarvetta akateemisen opiskelun oppaalle että opintojaksotason ohjeistukselle. Lisäksi mainitaan tutortoiminnan kehittäminen. Yleisoppaan kehittämiselle on selkeä tarve osana opintohallinnon prosessien jatkuvaa kehittämistä. Osana koulutusohjelmajohtamista tiedekunta on ottanut käyttöön ehdotetun tyyppisen opintojaksoesitteen, joka jaetaan samanmuotoi- 20