YLIOPISTORAATI. Kandidaatin ja maisterin opintojen sujuvoittaminen LOPPURAPORTTI , &

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLIOPISTORAATI. Kandidaatin ja maisterin opintojen sujuvoittaminen LOPPURAPORTTI 25.9.2012, 26.9.2012 & 3.10.2012"

Transkriptio

1 YLIOPISTORAATI Kandidaatin ja maisterin opintojen sujuvoittaminen , & LOPPURAPORTTI

2 Projektinvetäjän puheenvuoro Ensimmäinen yliopistoraati järjestettiin Vaasan yliopistolla 25.9., ja Yliopiston henkilökunnasta ja opiskelijoista muodostunut raati keskusteli asiantuntijoita kuultuaan maisterin ja kandidaatin opintojen sujuvoittamisesta, päätyen listaan kehitysehdotuksia. Korkeakoulujen arviointineuvoston laatuauditointien myötä esille nousi kysymys opiskelijoiden ottamisesta mukaan yliopiston laadunvarmistukseen nykyistä voimakkaammin. Samaan aikaan väitöskirjatyössäni oli ajankohtaista teoreettisesti pohtimani muutostyökalun testaaminen elävässä elämässä. Rehtorin kanssa käydyissä keskusteluissa tuli idea yhdistää laatuarvioinneissa ilmenneet kehityskohteet muutostyökaluni testaukseen. Toukokuussa 2012 ryhdyimme laatupäällikön kanssa hahmottelemaan raadin ohjausryhmää ja aloitimme lokakuussa päättyneen raatiprojektin. Ohjausryhmä päätti raadin teemaksi maisterin ja kandidaatin opintojen sujuvoittamisen ja yliopistoa pienoiskoossa edustava raati kasattiin pohtimaan teemaa. Ensimmäistä kertaa yliopiston historiassa henkilökunta ja opiskelijat ideoivat tiedekuntien rajat ylittävästi yhdessä. Keskusteluasetelma osoitti toimivuutensa ja yhteisymmärrystä raadin teemaan löytyi. Ilokseni voin todeta, että asioiden käsittely ei jäänyt pinnalliseksi myöntelyksi, vaan asioista oltiin aika ajoin aidosti eri mieltä ja osaan asioista ei yhteisymmärrystä edes löytynyt. Raportissa esitettävät toimenpide-ehdotukset raatilaiset kuitenkin voivat yhdessä hyväksyä. Raatiprosessi oli opettavainen kokemus, mistä seuraavaan kertaan jäi myös parannettavaa. Raatilaiset ovat työskennelleet ja pallo siirtyy yliopiston päättäjille, joilla on vastuu hyödyntää raadin toimenpide-ehdotuksia yliopiston kehitystyössä ja edelleen muokata niitä omiin yhteyksiinsä sopiviksi. On ollut kannustavaa kuulla, että näin on eräiden ehdotusten kohdalla jo käynyt. Lopuksi haluan vielä muistuttaa, että käsitelty opintojen sujuvoittamisen teema on aidosti haastava kysymys, jota ei varmasti yhden raadin avulla ratkaista, vaan se vaatii jatkuvaa huomioimista ja ratkaisujen uudelleenmuokkausta nyt ja tulevaisuudessa. Terveisin Juha Lindell 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Projektinvetäjän puheenvuoro 1. Haasteena ongelmien pirullisuus ja kesyttäminen 4 2. Keskustelufoorumi nimeltään yliopistoraati Lähtökohdat Teemana opiskeluiden sujuvoittaminen Osallistujat Raatipäivien eteneminen Raadin pohdintojen tulokset Kehitysehdotuksia opintojen sujuvoittamiseksi Yliopiston päättäjien kommentit kehitysehdotuksiin Parannettavaa jäi Lopuksi 29 LIITTEET: Liite 1. Yliopistoraadin ohjausryhmä 30 Liite 2. Yliopistoraadin asiantuntijat 31 Liite 3. Yliopistoraadin jäsenet 32 Liite 4. Yliopistoraadin fasilitaattorit 33 Liite 5. Yliopistoraadin aikataulu ja päivien eteneminen 34 Liite 6. Kehitysehdotusten kommentoijat 36 Liite 7. Raatilaisten näkemykset yliopistoraadista 37 Yhteystiedot 38 3

4 1. HAASTEENA ONGELMIEN PIRULLISUUS JA KESYTTÄMINEN Sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Pirkko Vartiaisella heräsi 2000-luvun alussa mielenkiinto alun perin 1970-luvun alussa kehitettyyn wicked -problematiikkaan¹. Wicked - problematiikalla viitataan vaikeasti selvitettäviin pirullisiin eli wicked -ongelmiin ja helposti ratkaistaviin kesyihin eli tame -ongelmiin. Siitä lähtien pirullisiksi suomennettujen wicked - ongelmien tutkimus on ollut oppiaineen valokeilassa nykyistä Ihmisen ääni -akatemiahanketta myötä². On hyvä muistaa, että ongelman pirullisuudella ei viitata siihen, että asiat tai ihmiset, jotka linkittyvät tällaiseen ongelmaan olisivat jotenkin ilkeitä tai tahallaan vaikeuttaisivat asioiden etenemistä. Kyse on ongelman luonteesta. Toisin sanoen siitä, että eri tekijöiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja yhteen kytkeytymisen lopputuloksena ongelma muodostuu todella haastavaksi selvittää ja ratkaista. Pirullisiin ongelmiin ei löydy tietyn ryhmän määrittämää yhtä oikeaa ja lopullista ratkaisua. Ratkaisuja voi olla useita ja niitä kehitetään jatkuvasti vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Kesyt ongelmat ovat puolestaan pirullisten vastakohtia. Ne voidaan ratkaista kaavamaisesti ja kerta toisensa jälkeen lähes identtisesti. Esimerkiksi toimistotilojen kalustaminen on lähtökohtaisesti kesy ongelma. Kalusteet voidaan tilata valmiista kuvastosta ja ne voidaan sommitella paikalleen mittojen mukaan samanlaisiin huoneisiin samoin tavoin. Näin kaavamaisesti ei välttämättä onnistu esimerkiksi hyvän työilmapiirin luomisessa, joka onkin pirullinen ongelma. Hyvä työilmapiiri todennäköisimmin muodostuu useiden ratkaisujen yhteisvaikutuksesta ja sitä edistävän jatkuvan toiminnan tuloksena. Pirulliset ongelmat ovat lisääntyneet organisaatioissa, koska organisaatiot ovat entistä riippuvaisempia toimintaympäristössään tapahtuvista muutoksista. Näitä muutoksia ovat esimerkiksi tehokkuusvaatimusten jatkuva vahvistuminen, monikulttuurisuuden lisääntyminen ja ammattiryhmien välisen yhteistyön lisääntyminen. ¹Rittel HWJ, Webber MM. (1973). Dilemmas in a general theory of planning. Policy Sciences 4 (2), ²Esimerkiksi Vartiainen P. (2005). Wicked health care issues: an analysis of Finnish and Swedish health care reforms. Advances in Health Care Management: International Health Care Management 5, Raisio H. (2010). Embracing the wickedness of health care: essays on reforms, wicked problems and public deliberation. Juvenes Print, Tampere. Lindell, J. (2011). Ongelmat muokkaamassa johtajuutta: organisaatiomuutos ja muutosjohtaminen pirullisten ongelmien yhteydessä. Premissi 6,

5 Ristiriitaista on, että juuri edellä kuvatut tekijät ovat nykypäivänä organisaatioiden menestystekijöitä. Tästä seuraa, että pirullisten ongelmien kanssa on totuttava tulemaan toimeen, ja ratkaistava ne niin hyvin kuin mahdollista, sillä pirullisten ongelmien huomiotta jättäminen pahentaa niitä entisestään. Ristiriitaista on, että pirullisia ongelmia pidetään käytännössä helpompina tapauksina kuin ne tosiasiassa ovat ja niitä pyritään ratkomaan kaavamaisesti ja laskennallisesti. Toisin sanoen niitä kesytetään. Tämä johtuu länsimaisesta tavasta soveltaa suoraviivaista, eli lineaarista ajattelua myös ihmissuhteita ja sosiaalisia tilanteita sisältäviin ongelmiin. Edellä sanotun perusteella tärkeäksi asiaksi organisaatioissa nousee pirullisten ongelmien ratkominen ja niiden kanssa eläminen. On tärkeätä ymmärtää, että parhaat mahdolliset ratkaisut vaativat ongelman sisällön monipuolista pohdintaa ja kokonaisvaltaista käsittelyä. Pirullisten ongelmien yhteydessä on toimittava yhdessä ihmisten kanssa erilaisia mielipiteitä kuullen ja haastaen. Yksittäinen asiantuntijajoukko ei kykene ratkaisemaan hankalia ongelmia yksinään. Kyse on nöyrästä tavasta lähestyä haasteellisia kysymyksiä, joiden selvittäminen vaatii jatkuvaa työtä ja ymmärrystä asioiden ja ongelmien todellisesta luonteesta. Tältä pohjalta yliopistolla kokeiltiin harkitsevien ja punnitsevien keskustelujen kautta etenevää suunnittelu- ja ideointimenetelmää opintojen sujuvoittamisen selvittelyyn. Tämän menetelmän nimi on Yliopistoraati. 2. KESKUSTELUFOORUMI NIMELTÄÄN YLIOPISTORAATI Yliopistoraati on uudenlainen suunnittelu- ja ideointimenetelmä, joka pyrkii tarkkaan harkintaan kannustavien keskustelujen avulla löytämään ratkaisuja pirullisiin ongelmiin. Menetelmä perustuu deliberatiivisen eli pohdiskelevan ja punnitsevan demokratian malliin, jota kutsutaan kansalaisraadiksi. Raati yhdistää organisaation eri ryhmät keskustelemaan yhteisistä haasteista, joihin paras mahdollinen ratkaisu löytyy yhteistoiminnallisesti eri näkökulmia punnitsemalla ¹. ¹Raisio, H. & Vartiainen P. (2011). Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Deliberatiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. 5

6 Keskustelun avulla toimivia suunnittelumenetelmiä on organisaatioissa käytetty myös aikaisemmin. Sellaiset menetelmät, jotka kokoavat samaan pöytään edustavasti sekä opiskelijat että henkilöstön, ovat harvinaisia. Kun tähän lisätään vielä kriittisiä näkökohtia vieroksumaton lähestyminen laadukkaan ja monipuolisen pohjatiedon alustamana siten, että kaikille taataan mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi, ollaan jo kulkemassa uudenlaista polkua. Virkistävää, kun yhteistä toimintaa opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken. Raatilaisen kommentti Organisaation kokoaminen keskustelemaan tietystä kysymyksestä voi olla haastavaa ja kallista. Tästä syystä yliopistoraadissa kootaan yhteen henkilön ryhmä eli raati, joka on edustava ja yliopistoa pienoiskoossa heijastava. Raati punnitsee ja pohtii pienryhmäkeskustelujen avulla ennalta määriteltyä kysymystä kolmena iltapäivänä, sillä haastavien kysymysten käsittely vaatii aikaa. Erilaisten henkilöryhmien kohdatessa tasapuolisen keskustelun saavuttaminen ei useinkaan tapahdu itsestään. Tästä syystä myös yliopistoraadin raatilaiset jaettiin pienryhmiin keskustelemaan keskustelunohjaajien, ns. fasilitaattoreiden johdolla. Näin syntyy luotettava keskustelutilanne, jossa kaikkia kuunnellaan ja kaikki saavat puheenvuoron. Keskustelut, joissa asioita käsitellään monista eri näkökulmista monipuolisen tiedon pohjustamana, ovat omiaan muokkaamaan näkemyksiämme ja tuottamaan näin uusia ajatuksia sekä koostamaan sellaisia lopputuloksia, jotka eri osapuolet voivat hyväksyä. Keskustelujen pohjalta raati tuotti toimenpide-ehdotukset käsiteltyyn teemaan, jotka esiteltiin julkisessa tiedotustilaisuudessa päättäjille. Näin pyrittiin lisäämään raadin tulosten vaikuttavuutta. Alla on kuvattuna raatipäivien vaiheet. 1. VAIHE Asiantuntijapaneeli alustaa keskustelut ja raati esittää kysymyksiä. 2. VAIHE Raati jaetaan pienryhmiin pohtimaan teemaa. 3. VAIHE Raati tuottaa keskustelujen pohjalta toimenpide-ehdotukset teemaan. 4. VAIHE Toimenpideehdotukset esitellään päättäjille julkisessa tiedotustilaisuudessa. Kootusti yliopistoraati tarjoaa pirullisten ongelmien käsittelyyn menetelmän, joka on: 1. Kestoltaan pidempi: haasteellisten kysymysten perusteelliseen käsittelyyn tarvitaan aikaa. 2. Edustavampi mutta samalla kustannustehokas: organisaatiota pienoiskoossa heijastava ryhmä edustaa koko yhteisöä ilman, että päivittäinen toiminta kärsii. 6

7 3. Keskustelun suhteen laadukkaampi: keskustelunohjaajat varmistavat, että syntyy keskusteluilmapiiri, jossa kaikki saavat puheenvuoron ja jossa kaikkia kuunnellaan. 4. Vaikuttavampi: pyrkimyksenä on viedä aidosti kehitysehdotuksia eteenpäin. 5. Ajatuksia testaava ja muokkaava: kun asioita käsitellään eri näkökulmista monipuolisen tiedon varassa ja erilaisten ihmisten kanssa voivat osallistujien näkemykset muuttua ja kehittyä. raatityöskentely hyvä tapa käsitellä asioita yli yksikkörajojen ja poistaa vääriä uskomuksia. Raatilaisen kommentti 2.1. Lähtökohdat Korkeakoulujen arviointineuvosto teki syksyllä 2011 laatuauditoinnin Vaasan yliopistossa ja laati raportin laadunvarmistuksen tilasta. Samoihin aikoihin sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaineen Ihmisen ääni -akatemiahankkeessa työskentelevän projektitukija Juha Lindellin muutosjohtamista käsittelevässä väitöskirjatyössä oli aika siirtyä teorian testaamiseen käytännössä. Teoreettinen pohdinta koski edellä mainitun raatimallin soveltamista organisatoristen ongelmien ratkaisemiseen. Teorian mukaan organisaatiossa piilee ongelmanratkaisu- ja muutospotentiaalia. Sitä ei kuitenkaan välttämättä hyödynnetä kattavasti, koska ei onnistuta saavuttamaan riittävässä määrin yhteisymmärrystä organisaation eri tahojen kesken. Oletuksen oli, että raatimalli voisi toimia yhteisymmärryksen luojana sekä ongelmanratkaisu- ja muutospotentiaalin hyödyntämisen kanavana. Ensimmäinen kokeilu raatimallin toimivuudesta tehtiin vuoden 2011 keväällä Vaasan yliopisto-opiskelijoiden kansalaisraadin muodossa. Tämä kokeilu keskittyi ainoastaan sosiaali- ja terveyshallintotieteen syventävän kurssin Kompleksisuusajattelu sosiaali- ja terveyshallintotieteessä opiskelijoihin¹. Kansalaismielipiteen muodostamiseen tarkoitettu raati näytti opiskelijoiden kanssa toimivan hyvin myös organisaation sisäisessä ideoinnissa ja suunnittelussa. Tästä rohkaistuneena allekirjoittanut, opintoasian suunnittelija Sannakaisa Holmlund sekä hakukoordinaattori Miisa Ratavaara kävivät esittelemässä rehtorille yliopisto-opiskelijoiden raadin lopputulokset¹ ja keskustelemassa laajemman raadin järjestämisestä yliopistolla. Rehtori oli myöntyväinen idealle ja keskusteluissa laajemman raatikokeilun kohteeksi päädyttiin ottamaan laatuauditointien loppuraportissa esiintyneet kehitysehdotukset. ¹Katso Vaasan yliopisto-opiskelijoiden kansalaisraadin loppuraportti 7

8 Raadin järjestäminen vaati laajalti tietoa yliopistosta ja sen laatutoiminnasta, joten raatiprojektista vetovastuun ottanut Juha Lindell alkoi hahmotella raadin perusteita yliopiston laatupäällikön Kari Rossin ja jo aiemmassa raadissa mukana olleen Sannakaisa Holmlundin kanssa. Neuvottelujen tuloksena rakentui raadin ohjausryhmä Teemana opintojen sujuvoittaminen Raadin ohjausryhmään koottiin kattava joukko ihmisiä yliopiston eri henkilöryhmistä (katso liite 1). Raatitoiminnan ihanteen mukaisesti ohjausryhmän tehtävänä oli toimia raadin hallinnollisena elimenä, joka teki kaikki tärkeimmät päätökset. Päätöksiä olivat pohdittavan teeman määrittämisen ohella: - raadin kokoonpanon määrittäminen, - raatilaisten valinta, - raadin ajankohdan valinta ja - asiantuntijapaneelin kokoonpanon miettiminen. Lähtökohtaisesti ajatuksena oli tarttua laatuauditointiraportin yhteen kehitysehdotukseen, jossa esitettiin opiskelijoiden nykyistä kattavampaa mukaan ottamista laadunvarmistukseen. Tätä kautta raadin teemaksi valittiin laajasti koko yliopistoa koskettava, mutta opiskeluihin painottuva teema Maisterin ja kandidaatin opintojen sujuvoittaminen. Kysymys opintojen sujuvoittamisesta on kansallisestikin merkittävä teema, sillä se on ollut yleisen keskustelun kohteena jo pitemmän aikaa. Eero Kurri muun muassa on jaotellut opintojen sujuvoittamista artikkelissaan jo kuusi vuotta sitten¹. Sujuvuuteen vaikuttavat kohteet rakentuvat Kurrin mukaan: - opiskelijan omista voimavaroista, - opiskelutaidoista, - yliopistoyhteisön tuesta ja - yhteiskunnan tuesta. ¹Kurri E. (2006). Opintojen pitkittymisen dilemma. Tutkimus opintojen sujumattomuustekijöistä yliopistoissa ja niihin vaikuttamisen keinoista. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. 27/

9 Kurrin viitoittamalta pohjalta raati lähti pohtimaan sujuvoittamisen kysymystä. Yliopistoraadissa oli tarkoitus sujuvoittamisessa keskittyä sellaisiin asioihin, jotka ovat yliopiston oman toimivallan puitteissa. Näin ollen Yliopistoraadissa keskityttiin Kurrin määritelmän kohtiin opiskelutaidoista ja yliopistoyhteisön tuesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ongelman pirullisuus poistuisi, kun sujuvoittaminen rajataan vain yliopiston vaikutusvallan piirissä oleviin tekijöihin. Toisin sanoen, kun sujuvoittaminen asetetaan pirullisen ongelman määrittelevään viitekehykseen (taulukko1), on siinä nähtävissä muitakin pirullisuuden tekijöitä¹. ¹Pirullisen ongelman tekijät Conklin J. (2005). Dialogue mapping: building shared understanding of wicked problems. Wiley, New York. 9

10 PIIRRE Pirullista ongelmaa on vaikea ymmärtää ennen asiaan tarttumista Pirulliseen ongelmaan ei ole olemassa lopullista ratkaisua Ratkaisut pirullisiin ongelmiin eivät ole oikeita tai vääriä Jokainen pirullinen ongelma on pohjimmiltaan uniikki ja uudenlainen Pirullisista ongelmista selviytyminen ei tapahdu "suljetussa tilassa" Pirullisiin ongelmiin ei ole olemassa määriteltävissä olevaa ratkaisujoukkoa KUVAUS Ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen lisää ymmärrystä itse ongelmasta. Opintojen sujuvoittamisen teemasta on vaikea sanoa, millaisista asioista se muodostuu, ennen kuin siihen syventyy. Esimerkiksi työssäkäynnin ja opiskeluiden yhteensovittaminen voi ensi näkemältä vaikuttaa helpolta ratkaista. Sillä mikäli opiskelijat saisivat tietää opetusaikataulut ajoissa, voisivat he sovittaa työt näihin raameihin. Tämä tarkoittaa, että opettajien tulisi ilmoittaa aikataulut aikaisemmin. Tilanne voi kuitenkin monimutkaistua, jos oppiaineissa ei olla varmoja seuraavan lukuvuoden kurssien vastuuhenkilöistä esim. rahoituksesta johtuvista syistä. Pirullisen ongelman ratkaisemisessa ei ole olemassa selkeää alkua ja loppua. Ei voida sanoa milloin opintojen sujuvuus muuttuu ongelmalliseksi. Eikä pystytä sanomaan, koska opintojen sujuvuus ei ole enää ongelmallista. On vain pakko jatkuvasti kehittää ja ideoida uusia ratkaisuja, sillä vaikka tämän hetken tilanteeseen kehitettäisiin toimiva ratkaisu, ei se välttämättä toimi tulevaisuudessa. Pirullisiin ongelmiin ei ole olemassa oikeita tai vääriä ratkaisuja. Sen sijaan tavoitteena on paras mahdollinen ratkaisu, ratkaisu jonka kanssa voimme elää. Eri ihmiset ja eri sidosryhmät kokevat ratkaisut eri tavalla. Joidenkin mielestä ratkaisu voi olla hyvä, joidenkin mielestä huono. Esimerkiksi opiskelijoiden yksilöllisten elämäntilanteiden huomioiminen opetuksessa saattaisi opiskelijoiden kannalta mahdollistaa nopean valmistumisen. Toisaalta opettajan kannalta tämä saattaa olla mahdoton toteuttaa suuren työmääränsä vuoksi. Vastaavasti yliopiston olosuhteet eivät välttämättä mahdollista sen toteuttamista. Pirulliset ongelmat ovat aina pohjimmiltaan keskenään erilaisia. Eero Kurrin laatima yleinen lista opintojen pitkittymiseen vaikuttavista asioista pätee eri yliopistoissa, mutta sen ilmeneminen saattaa vaihdella. Näin ratkaisu, joka toimii opintojen sujuvoittamiseen Helsingin yliopistossa, ei välttämättä toimi Vaasassa. Tähän voivat vaikuttaa monet asiat ihmisten yksilöllisistä piirteistä aina maantieteelliseen sijaintiin ja organisatorisiin erityispiirteisiin. Ratkaisun kokeilemisella käytännössä on aina seurauksensa. Tästä syystä ongelmanratkaisutilanteissa tasapainotellaan ratkaisumallien kustannusten ja odottamattomien seurausten välillä. Lähtökohtaisesti lupaavalta vaikutta ratkaisu ei välttämättä todellisuudessa toimi. Tätä ei voida kuitenkaan tietää ennen kuin ratkaisua on kokeiltu. Yliopistolla on ryhdytty hyödyntämään raadin kehitysehdotusta oppaan laatimisesta akateemisesta opiskelusta. Se kuulostaa ideana hyvältä, mutta sen toimivuus ja tarpeellisuus selviää vasta, kun se on käytössä. Pirullisiin ongelmiin on löydettävissä suuri määrä toisistaan poikkeavia ratkaisuvaihtoehtoja. Jokaista vaihtoehtoa ei ongelmia ratkaistaessa voida ottaa huomioon. Ratkaisujen muotoutuminen riippuu resursseista ja tavoitteista. Opintojen sujuvoittamisen pohdintaan olisi voitu käyttää helposti enemmänkin aikaa, kuin mitä raati tarjosi, näin ollen aikarajoite muovasi kehitysehdotuksia. Vastaavasti raadin ajankohta saattoi vähentää opiskelijoiden osallistumista, mikä mahdollisesti vaikutti raadin lopputulokseen. Raadin koostamat toimenpide-ehdotukset ovat ne, mitä annetuissa resursseissa oli mahdollista saada aikaan. Taulukko 1. Pirullisen ongelman piirteet opintojen sujuvoittamisessa. 10

11 2.3. Raadin osallistujat Raatilaisia lähdettiin rekrytoimaan sillä periaatteella, että saadaan aikaan raati, joka on yliopisto pienoiskoossa. Tavoitteena oli henkilön monipuolinen ryhmä yliopistolaisia. Yliopiston ensimmäinen raatiprosessi päätettiin viedä läpi suomeksi, koska tarkoitus oli kokeilla prosessin toimivuutta. Tämä rajaus rajaa luonnollisesti pois osan yliopistolaisista. Mikäli raati järjestetään toistamiseen, on itsestäänselvyys, että myös englannin kieltä käyttäville tulee olla mahdollisuus osallistua. Taulukossa 2 on kerätty jaottelu yliopiston henkilöryhmistä, joita raatiin tavoiteltiin ja jotka siihen onnistuttiin saamaan. Osallistuminen raatiin on täysin vapaaehtoista, mikä tarkoittaa, että raadin kokoonpano harvoin täysin vastaa suunniteltua. Opiskelijoiden osallistuminen raatiin jäi tavoiteltua pienemmäksi ja vastaavasti henkilökuntaa osallistui yli tavoitellun. Lisäksi suuri osa opiskelijoista tuli Filosofisesta tiedekunnasta. Henkilökunnan osalta edustettuina olivat kaikki tiedekunnat. Raadin järjestäminen heti alkusyksystä, näytti opiskelijoiden kohdalla rajoittavan osallistumista. Erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden osallistuminen oli aikataulullisesti haastavaa. Henkilöryhmä Tavoite kokonaismärästä (%) Saavutettu kokonaismäärästä (%) Ensimmäisen vuoden 20,0 7,0 opiskelijat Muut opiskelijat 20,0 29,0 Opiskelijoita yhteensä 40,0 36,0 Jatko-opiskelijat 17,0 14,5 Opettajat 17,0 14,5 Yliopistopalveluiden 17,0 21,5 edustajat Tritonian edustajat 8,5 7,0 Taulukko 2. Raadin kokoonpano 11

12 2.4. Raatipäivien eteneminen Yliopistoraati järjestettiin kolmen iltapäivän aikana ja sekä 3.10, (liite 6). Ensimmäinen päivä alkoi raatimenetelmän lyhyellä esittelyllä, jonka jälkeen asiantuntijat (liite 2) pitivät napakat 10 minuutin esitelmät. Tämän jälkeen raatilaisilla (liite 3) oli mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille. Toinen päivä omistettiin pienryhmäkeskusteluille. Raatilaiset jaettiin kahteen tasapuolisesti eri henkilöryhmiä sisältävään pienryhmään. Molemmissa ryhmissä oli lisäksi keskustelunohjaaja ja kirjuri. Viimeisenä päivänä laadittiin kaikkien raatilaisten hyväksymät toimenpideehdotukset. Toimenpide-ehdotukset esiteltiin yliopiston päättäjille (liite 6) koko yliopistoyhteisölle avoimessa tiedotustilaisuudessa. Siellä yliopiston päättäjät antoivat lyhyet kommenttinsa kehitysehdotuksiin. Varsinaisten raatipäivien jälkeen raatilaisilla oli kolme päivää aikaa hioa kehitysehdotusten sanallista muotoa muuttamatta niiden sisältöä. Tämän jälkeen yliopiston päättäjille annettiin ja välinen aika kommentoida kirjallisesti kehitysehdotuksia. Raatiprosessi on kokonaisuudessaan esitelty kuviossa 1. 12

13 Kuvio 1. Yliopistoraatiprosessi YLIOPISTORAADIN ETENEMINEN JA VAIHEET AJANKOHTA VAIHEET Elin, joka suorittaa kaikki tärkeät päätökset raatiprosessissa kuten teeman, asiantuntijapaneelin ja raatilaisten valinnan sekä päättää raadin ajankohdan. Toukokuu Ohjausryhmän muodostaminen Ohjausryhmä määrittää pohdittavan teeman. Elokuu Pohdittavan kysymyksen muodostaminen Raatilaiset valitaan mukaan siten, että he muodostavat teeman kohdejoukon minikoossa Elokuu Raatilaisten valinta ja raadin muodostaminen 4. Asiantuntijapaneelin muodostaminen Käsiteltävän teeman selvittyä muodostetaan ryhmä asiantuntijoita, jotka kertovat raatilaisille teemasta eri näkökulmista. He varmistavat keskustelujen pohjatietojen laadukkuuden. Valitaan neutraalit fasilitaattorit ohjaamaan raatipäivien pienryhmäkeskusteluja, jotka koulutetaan rooliinsa. Kaksi ryhmää kohden toinen ohjaa keskustelua toinen toimii kirjurina. Elokuu Keskustelunohjaajien valinta ja kouluttaminen Raatiprosessi ja sen eteneminen esitellään raatilaisille ennen raatityöhön ryhtymistä Raatiprosessin esitteleminen raatilaisille Kohdejoukkoaan minikoossa heijastava ryhmä perehtyy ennalta määriteltyyn kysymykseen ohjatuissa pienryhmäkeskusteluissa. Keskusteluista kootaan raadin toimenpide-ehdotukset Raatipäivät Lopputulokset esitellään julkisessa tiedotustilaisuudessa. Lopuksi laaditaan raportti raadin lähtökohdista ja lopputuloksista Lopputulosten julkistaminen ja loppuraportin laadinta 13

14 3. RAADIN POHDINTOJEN TULOKSET 3.1 Toimenpide-ehdotuksia opintojen sujuvoittamiseksi Raati päätyi keskustelujen pohjalta 17 toimenpide-ehdotukseen. Ehdotukset eivät ole tärkeysjärjestyksessä. 1. Akateemiseen vapauteen liittyy opiskelijan vastuu. Opintojen alussa on siksi tärkeää korostaa vastuullisuutta ja opiskeluun paneutumista. Yliopistolle laaditaan akateemisen opiskelun opas, joka tekee näkyväksi eron esimerkiksi lukio-opiskeluun. Oppaassa avataan opintojen suorittamista esimerkkitapausten avulla. Lisäksi luentojen alussa opettajat selvittävät opiskelijoille kunkin kurssin vaatiman työmäärän ja käyvät läpi arvosteluperusteet. Tämä varmistetaan opintopäälliköiden kautta lähetettävällä muistutuksella. Opiskelijoita muistutetaan opettajien vastaanottoajoista. 2. Opettajia kannustetaan luennoilla ja ryhmätöissä opiskelijoiden kohtaamiseen ja keskusteluun. Ryhmätöitä kannustetaan tekemään aidosti ryhmässä. Viestintä- ja esiintymistaitoja toivotaan luonnolliseksi osaksi kursseja. 3. Opiskelijoita kannustetaan muodostamaan lukupiirejä itseohjautuvasti, esimerkiksi tenttiin valmistauduttaessa. Myös opettajat voivat muodostaa erilaisia lukupiirejä. 4. Mahdollisuutta tukiopetukseen tarjotaan kursseilla, jotka ovat kompastuskiviä (esim. tilastotiede ja kielet). Tukiopetukseen on varattava resursseja. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tutorpoolin avulla. Kielten opiskelijat voisivat pitää tukiopetusta kansainvälisille opiskelijoille. 5. Opiskelijoiden on päästävä kielten kursseille. Kursseja tulisi olla useammin. Kurssitarjonta vaikuttaa erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumiseen suomalaiseen kulttuuriin: kielitaito on avuksi. Lisäksi kattavampi englanninkielinen tiedotus helpottaa kansainvälisten henkilöiden toimimista yliopistolla. 6. Kurssiaikataulut tulee julkaista kesäkuussa. Kurssien aikatauluttamiseen tulisi sisällyttää keskustelua yli tiedekuntarajojen ja välttää näin päällekkäisyyksiä. Aikatauluttaminen on aloitettava aikaisemmin. Näin saadaan koko lukuvuosi tehokkaammin käyttöön. 7. Opiskelutiloja koskevaa tiedottamista ja mainontaa tulee tehostaa, jotta ne tulevat näkyviksi ja opiskelija osaa näin hyödyntää niitä. 8. Tarvitaan lisää henkilökuntaa, jolla on aikaa keskittyä opetukseen. Opettajia kannustetaan pedagogiseen pätevöitymiseen. 14

15 9. Toiselle vuodelle otetaan käyttöön vapaaehtoiset ryhmätyöhopsit, joissa pääaineen opettajat ovat mukana. Ryhmätyöhopsilla tarkoitetaan tässä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, joka laaditaan ryhmässä toisena opiskeluvuonna ja pääaineen opettajan johdolla. 10. Opiskelijoiden tulee päästä haluttuun pääaineeseen. 11. Sivuaineopiskelun tulee olla vapaata. 12. Pyydetään alumneja kertomaan omasta opintopolustaan ja työelämästään, tuomaan intoa opiskeluun. 13. Otetaan käyttöön kompetenssikartoitus ja korostetaan sisäistä yrittäjyyttä (esim. Business Factory). Kompetenssikartoitus viittaa yleisesti erilaisiin menetelmiin, joilla voidaan tunnistaa ja analysoida henkilön kyvykkyyksiä ja potentiaalia. Kartoituksen tuloksia voidaan hyödyntää esim. ura- tai opintosuunnittelussa. 14. Lisätään ylioppilaskunnan ja yliopiston vuoropuhelua. Korostetaan tutoreiden vastuuta muistakin ryhmäytymisvaihtoehdoista kuin ryyppäjäisistä. Otetaan kulttuuriset ja yksilölliset erot huomioon. 15. Tenttikirjoja tarvitaan lisää kirjastoon, ja tulosneuvotteluissa nostetaan kirjatilanne esille. Tentaattorin ja kirjaston välistä yhteistyötä parannetaan. 16. Opiskelija, jos unohdit ilmoittautua kurssille, mene kuitenkin luennon aluksi kysymään, mahtuuko kurssille vielä mukaan. 17. Tarvittaessa muodostetaan lisää graduryhmiä Yliopiston päättäjien kommentit raadin kehitysehdotuksiin Yliopiston päättäjiä (liite 7) neuvottiin antamaan napakat kirjalliset kommentit raadin kehitysehdotuksista. He saivat ottaa kantaa mihin tahansa kehitysehdotukseen, mikä tuntui luontevalta ja mielekkäältä kommentoida. Anja Britschgi Opintoasioiden johtaja Yliopistoraati on käsitellyt yliopiston toiminnan kannalta keskeistä kysymystä. Opintojen sujuvoittamista tukevat toimenpiteet edistävät opintojen tavoitteellista etenemistä ja siten myös opiskelijan 15

16 hyvinvointia. Yliopiston koulutustehtävän onnistumista voidaan arvioida opintojen edistymisen seurantaindikaattoreilla sekä tutkintojen määrällisillä mittareilla. Yliopistokoulutuksen laatua analysoidaan lisäksi mm. monin palautekyselyin, kuten kurssipalautteiden ja valmistuneille kandidaateille ja maistereille kohdennettujen arviointi- ja seurantakyselyiden kautta. Yliopistoraadin toimenpide-ehdotuksiin sisältyy ajatus nykyistä vuorovaikutteisemmasta yhteistyöstä opiskelijoiden, opintohallinnon ja opettajien kesken. Yhteisöllisyyttä tukevia ehdotuksia (kohdat 3, 9, 12, 14) on helppo kannattaa. Kansainvälisten opiskelijoiden huomioiminen osana yliopistoyhteisöä tulee olla luonnollinen osa kaikkea toimintaa (kohta 5). Ylioppilaskunnan ja opintohallinnon kanssa aloitetut ns. Luotsin kahvit voisi olla hyvä foorumi viedä näitä aloitteita yhdessä eteenpäin. Yliopiston koulutusohjelmauudistuksen keskeisiä teemoja ovat olleet osaamistavoitteiden avaaminen opetussuunnitelmissa, kansainvälistymisvalmiuksien sekä liiketoimintaosaamisen sisältöjen lisääminen tutkintovaatimuksiin ja tutkintojen työelämärelevanssin huomioiminen. Yliopistoraati toivoo alumnitoiminnan voimakkaampaa yhteyttä tutkinto-opiskeluun ja samalla työelämäyhteyksin vahvistamista koulutuksessa (kohdat 12, 13). Urapalveluiden kautta on järjestettykin alakohtaisia tilaisuuksia, joissa Vaasan yliopistosta valmistuneet ovat voineet välittää osaamistarpeita käytännön työelämästä omien urapolkujensa valossa. Työelämän ja opiskelun vuorovaikutusta edistetään esimerkiksi opiskelijaharjoittelun, erilaisten projektien ja opinnäytetöiden aihepiirien kautta. Yhtenä esimerkkinä on Vaasan korkeakoulukonsortion BusinessFactoryn IdeaLab -opintokokonaisuus, joka tarjoaa tukea oman yrityksen kehittymiseen ja liikeidean jalostamiseen. Näitä kaikkia mainittuja toimenpiteitä on syytä vahvistaa ja tuoda erilaiset mahdollisuudet kehittää omia työelämävalmiuksia nykyistä selkeämmin opiskelijoiden tietoon. Yliopistoraadin vaatimus (kohta 6) opetuksen aikataulutuksen varhaisemmasta julkistamisesta liittyy olennaisesti opintojen suunnitteluun. Yliopiston tavoitteena on julkistaa lukuvuoden aikataulut viimeistään kesäkuussa. Tämä edellyttää, että opetusta antavat yksiköt ehtivät suunnitella seuraavan vuoden opetussuunnitelmat ja kurssikohtaiset opettajat jo varhain keväällä. Haastetta riittää myös opetuksen nykyistä tasaisemmassa levittämisessä koko lukuvuodelle. Kesäajan opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi etsitään uusia vaihtoehtoja. Yliopistossa käyttöön otettu sähköinen tenttijärjestelmä tuo lisää joustoa opintojen suunnitteluun. 16

17 Julkilausuma ottaa kantaa myös yliopiston keskeisiin resurssikysymyksiin, kuten opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrään, yliopistopedagogiseen osaamiseen, vapaaseen sivuaineoikeuteen ja pääainevalintaan (kohdat 8, 10 ja 11). Yliopistoraati on näin omalla panoksellaan nostanut hyvän opetuksen ja opiskelumotivaation peruskysymykset tärkeäksi osaksi opintojen sujuvoittamisen edistämistä. Auli Kinnunen Henkilöstöjohtaja ***** Kommentit yliopiston henkilöstöasioiden näkökulmasta Kohta 4. Opiskelijoiden on päästävä kielten kursseille. Kursseja tulisi olla useammin. Kurssitarjonta vaikuttaa erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumiseen suomalaiseen kulttuuriin: kielitaito on avuksi. Lisäksi kattavampi englanninkielinen tiedotus helpottaa kansainvälisten henkilöiden toimimista yliopistolla. Kielipalvelut selvittävät kielikoulutustarpeet ja kartoittavat yhteistyömahdollisuudet muiden toimijoiden kanssa (Avoin yliopisto, Vamk, Kesäyliopisto, Konsortio); asiasta sovittu Filosofisen tiedekunnan ja yliopiston tts- neuvotteluissa syksyllä Lisäksi selvitetään mahdollisuus yhteisten opettajien käyttöön yli organisaatiorajojen (Hr tes, järjestöt sekä Opintoasiat) Kv. hr palvelua kehitetään edelleen; systemaattinen toiminta kv. henkilöstön ja kv. vaihdon tueksi käynnistetty v.2012 Henkilöstölle kohdennettuja tieto- ja neuvontasivuja portaalissa päivitetään jatkuvasti ja tekstit myös käännetään englanniksi; lomakkeet ja tiedotteet laaditaan sekä suomeksi että englanniksi. Perehdyttämistilaisuudet ja osa koulutuksesta järjestetään mahdollisuuksien mukaan englanniksi. Käännöspalvelu ostetaan Kielipalveluista. Englannin kielen opetusta lisätään henkilöstölle; kv. henkilöstölle tarjotaan Finnish for Foreigners kursseja yhteistyössä kielipalvelun, avoimen yliopiston ja kesäyliopiston kanssa. Kohta 8. Tarvitaan lisää henkilökuntaa, jolla on aikaa keskittyä opetukseen. Opettajia kannustetaan pedagogiseen pätevöitymiseen. Kohta 2. Opettajia kannustetaan luennoilla ja ryhmätöissä opiskelijoiden kohtaamiseen ja keskusteluun. Ryhmätöitä kannustetaan tekemään aidosti ryhmässä. Viestintä- ja esiintymistaitoja toivotaan luonnolliseksi osaksi kursseja Henkilöstösuunnitteluun panostaminen ja jämäköittäminen; vuosittaisessa tts neuvotteluissa edellytetään tiedekunnilta toimenpiteitä opiskelija-opettaja suhteen systemaattiseksi ja pitkäjän- 17

18 teiseksi parantamiseksi; kehitetään yliopistotasolla urarakennetta ja otetaan käyttöön tenure track; parannetaan rekrytointiprosesseja (HR ja tiedekunnat) Tuntiopettajia on vakinaistettu yliopisto-opettajiksi (mm. Kielipalveluissa, viimeksi vuonna 2012 kaksi opettajaa), ja suuntaa jatketaan mahdollisuuksien mukaan; tärkeää on muistaa, että opetus yliopistossa perustuu tutkimukseen ja myös siihen opettajakuntaa kannustetaan. Yliopistonopettajat ovat osa Vaasan yliopiston urarakennetta, myös opettajilla mahdollisuus urapolkupohjaiseen etenemiseen (edellyttää tiedekunnilta henkilöstösuunnittelua) Opettajien ja tutkijoiden osaaminen opetus perustuu tutkimukseen; opetus- ja tutkimushenkilöstön koulutustasoa nostetaan tri-tasolle (asetetut tavoitteet ja indikaattorit sopimuskaudelle ; OKM) Pedagoginen opetustarjonta vakiinnutetaan ympärivuotiseksi esim. 5 opintopisteen kokonaisuudet, joista kertyy 15 op; opettajilta edellytetään väh. 15 opintopisteen pedagogisia opintoja (tavoite ja indikaattori sopimuskaudella ; OKM). Yhteistyö Korkeakoulukonsortion ja Tritonian kanssa selvitetään ja sovitaan vastuunajosta v aikana. Kannustin- eli tulospalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu vuodesta 2013 koko henkilöstö. Koulutusohjelmille kohdistetuissa arviointikriteereissä yhtenä kriteerinä on innovatiivisuus, mm. uudet opetusmetodit ja opiskeluympäristöt. Koulutusohjelmat arvioidaan tiimeittäin. Kriteereitä kehitetään koko ajan, samoin järjestelmää, ja laajennetaan sen piiriin kuuluvaa henkilöstöä. Kohta 14. Lisätään ylioppilaskunnan ja yliopiston vuoropuhelua. Korostetaan tutoreiden vastuuta muistakin ryhmäytymisvaihtoehdoista kuin ryyppäjäisistä. Otetaan kulttuuriset ja yksilölliset erot huomioon. Yhteistyötä Yliopiston henkilöstöpalvelun (HR) ja VYY:n kanssa lisätään; nyt kampuksen työsuojelu- ja työhyvinvointiasioita, tasa-arvo- ja työhyvinvointiselvitykset ; sovitaan rooleista sekä vastuista merkitys yhteisöllisyyden lisäämiseen Vuokko Palonen Kirjastonjohtaja ***** On ollut hyödyllinen idea laatia julkilausuma opiskelun kehittämiseksi. Useimmat siinä mainitut asiat on varmasti syytä ottaa huomioon, kun opiskelun sujuvuutta halutaan edistää. Tritonian kannalta keskeisin julkilausuma liittyy kohtaan 15, mutta kommentoin ohessa muutamia muitakin kohtia numerojärjestyksessä. 18

19 1. Kannatan akateemisen opiskelun oppaan laadintaa. Ehdotan, että siihen sisällytetään tietoa myös siitä, että tentteihin valmistautuminen kannattaa aloittaa hankkimalla luettavat tenttikirjat käyttöönsä hyvissä ajoin. (5. Tämä ei sinänsä koske Tritoniaa, mutta kommenttina vain, että olisiko tandemmenetelmästä apua kielten opiskelussa eli ulkomainen opiskelija ja suomalainen opiskelija opettavat toisiaan.) 6. Lausuma on Tritonian näkökulmasta erittäin kannatettava. Sääntönämme on ollut, että tiedot uusista vaatimuksista pitäisi saada kirjastoon viimeistään toukokuun loppuun mennessä, mutta aina tämä ei ole onnistunut. Tällöin kirjat voidaan saada käyttöön syyslukukauden alussa loppuun myytyjä kirjoja lukuun ottamatta. 7. Tritonian tiloista on tietoa Tritonian verkkosivuilla ja tilat esitellään opiskelijoille opintojen alkaessa. Lausuma koskee ilmeisesti yliopiston tiloja muualla? 11. Mikäli sivuaineopiskelu on vapaata, tulisiko oppiaineisiin kuitenkin ilmoittautua ajoissa, jotta tiedettäisiin esim. se, kuinka monelle kurssikirjallisuutta on hankittava? 14. Oikein hyvä ajatus. Myös Tritonian vuoropuhelua emokorkeakoulujensa opiskelijoiden, mm. VYY:n kanssa yritämme tehostaa. 15. Kurssikirjoja hankitaan enintään yksi kirja seitsemää opiskelijaa kohti + yölainakappale(et). Raadin tilaisuudessa opiskelijaedustaja piti tätä riittävänä. Ilmeisesti tieto kurssille tulevien määrästä tai uudesta kurssikirjasta ei ole aina tullut Tritoniaan. Yritämme toistaa tiedotusta ilmoitusvelvollisuudesta ja määräajoista opettajille. Tärkeintä olisi kuitenkin uudistaa tenttimiskäytäntöjä ja käyttää nykyistä enemmän kurssikirjoiksi soveltuvia e-kirjoja, jotka useimmiten ovat saatavissa yliopiston IP-osoitteella luettavaksi 24/7 ja myös etäyhteydellä. Useissa muissa yliopistoissa tenttiminen on huomattavasti joustavampaa. Tätä kannattaisi käydä benchmarkkaamassa. Kun yliopisto on ottanut käyttöön Tenttis-järjestelmän, sitä pitäisi hyödyntää monipuolisesti. Opiskelijat voisivat tenttiä kirjat joustavasti hiukan eri aikoina esim. sovitun ajan (esim. 2 kuukauden) sisällä tai esim. kerran kuukaudessa (ei vain kolme kertaa vuodessa). Opettaja voisi tehdä valmiiksi kysymyksiä kustakin tenttikirjasta koko vuodeksi ja opiskelija arpoisi vastattavat kysymykset Tenttis-studiossa. Tarkastusajasta pitäisi luonnollisesti sopia opettajan aikataulu huomioon ottaen. Tällöin kurssikirjat eivät turhaan seisoisi hyllytilaa viemässä pääosan vuodesta. Tämä järjestelmä sopisi erityisesti suurille kursseille. En tiedä, kuinka paljon 19

20 aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa käytetään esseitä tenttien sijasta, mutta aikuisopiskelijana eri yliopistojen avoimissa yliopistoissa olen huomannut tämän tavan huomattavasti tehokkaammaksi oppimisen kannalta kuin tentteihin puurtamisen. ***** Jari Lehtimäki Talousjohtaja Kiitos tästä. Kaiken kaikkiaan hyvä lista. Aloin miettimään sitä, että oikeasti tämä lista ei aiheuta mitään toimenpiteitä. Kukaan ei ala tekemään yhtään mitään tämän lista johdosta (valitettavasti näin). Pitäisi tehdä yksinkertainen todo-lista jossa tehtävät vastuutettu henkilöille, sekä DL:t listalle. Ollaanko oikeasti sitouduttu tekemään tarvittavat toimenpiteet? Vastaus kuten aina julkisella sektorilla ei olla, koska johtajuuden evoluutio puuttuu. Toinen juttu liian yleistä. Miten konkreettisesti pitää mainontaa tehostaa? Konkretiaa eikä yleisiä heittoja. "Opiskelutiloja koskevaa tiedottamista ja mainontaa tulee tehostaa, jotta ne tulevat näkyviksi ja opiskelija osaa näin hyödyntää niitä" ***** Vesa Suutari Kauppatieteellisen tiedekunnan Dekaani Raati on työskennellyt ansiokkaasti yliopiston koulutusprosessien tehostamiseksi. Kauppatieteellinen tiedekunta on strategiassaan todennut samoin tarpeen koulutuksen jatkuvaan kehittämiseen ja prosessien parantamiseen eri näkökulmista. Lähtökohdiltaan raadin esiin nostamat asiat liittyvät kiinteästi koulutusohjelmajohtamisen prosessiin, jota tiedekunta on uudistanut viime vuonna. Prosessin tavoitteena on ollut varmista koulutuksen laadukkuus eri näkökulmista (mm. ohjelmien työelämärelevanttius, opiskelijavalinta, ydinoppimisprosessit, opetusmenetelmät / pedagogiikan kehittäminen ja laadunvarmistus). Raadit kommentit ovatkin tervetullut lisä tämän kehittämistoiminnan jatkamiseen ja samalla tukevat monilta osin kuvaa strategiatyön yhteydessä esiin nousseista kehittämistarpeista. Raati korostaa vastineessaan sekä tarvetta akateemisen opiskelun oppaalle että opintojaksotason ohjeistukselle. Lisäksi mainitaan tutortoiminnan kehittäminen. Yleisoppaan kehittämiselle on selkeä tarve osana opintohallinnon prosessien jatkuvaa kehittämistä. Osana koulutusohjelmajohtamista tiedekunta on ottanut käyttöön ehdotetun tyyppisen opintojaksoesitteen, joka jaetaan samanmuotoi- 20

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS

OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS Jari Haimi ym. Lentävässä Lähdössä 2016 Mikä on HOPS? Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli jokaisen opiskelijan oman opiskelun strategia, taktiikka ja toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 Ehdotettu rakenne Sisältöjen läpikäynti Prosessin loppuunvienti Johdanto Kaikkeen toimintaan vaikuttavat taustatekijät Toimintasuunnitelman tarkoitus jne. Projektit Organisaatio

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ

LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ Yhdeksi perusopetuksen laatutavoitteeksi on määritelty kattava opetuksen palautejärjestelmä, jonka keskeinen osa on opiskelijapalaute. Laadukasta

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.10.2015 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Sisältää: - Arviointisuunnitelman valmistelun taustaa - Koulutuksen arviointisuunnitelma 2016 2019 - Arviointisuunnitelman valmistelu - Karvin määrittämät arviointitoiminnan

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere 28.8.2007 Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Tavoitteena on luoda kuva opiskelijoilta ja valmistuneilta kerätystä

Lisätiedot

TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi

TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi Auri Kaihlavirta 1.6.2011 1. Tapaaminen 1.6. klo 16-18 Varajohtajan terveiset Kurssin esittely Tavoite Läsnäolo Suoritustavat Esittäytyminen HOPS 1 Opintojen

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2014 tai keväällä 2015 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista

Lisätiedot