Kh liite 5 MÄNTYHARJUN KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA VUOSILLE
|
|
- Sanna-Kaisa Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kh liite 5 MÄNTYHARJUN KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA VUOSILLE
2 1 1 JOHDANTO Mäntyharjun kunnan ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto hoidetaan seudullisesti Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimesta. Mäntyharjulle on laadittu vuosille ympäristöohjelma, joka päivitettiin vuoden 2014 aikana. Uusi ympäristöohjelma on laadittu Mäntyharjun kunnan ja Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen yhteistyönä vuosille Ympäristöohjelmatyötä ovat ohjanneet kansallisen tason tavoitteet liittyen kansallisiin ja alueellisiin ilmasto- ja energiatavoitteisiin. 1.1 Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (v. 2013) Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Sitoumuksen tavoitteena on lisätä kestävän kehityksen politiikan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä vastata YK:n kestävän kehityksen 20-vuotiskonferenssin (Rio+20) - loppuasiakirjassa kansallisille hallituksille annettuun sitoumus- ja toimeenpanohaasteeseen. Kansallisen kestävän kehityksen yhteiskuntasopimuksen tavoitteita ovat muun muassa: Hiilineutraali yhteiskunta Resurssiviisas talous Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat Luontoa kunnioittava päätöksenteko 1.2 Savon ilmasto-ohjelma 2025 Savon ilmasto-ohjelma on Etelä- ja Pohjois-Savon yhteinen, vuosille laadittu ilmasto-ohjelma. Savon maakuntien yhteinen tahtotila on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sopeutua ilmastonmuutoksen haasteisiin ja edistää ympäristöystävällisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Savon ilmasto-ohjelman toimenpiteitä ovat muun muassa: Puu jalostetaan Savossa tuotteiksi ja energiaksi Raskaan polttoöljyn ja kivihiilen käytöstä luovutaan Tuuli- ja aurinkoenergian sekä maa- ja ilmalämmön käyttöä edistetään Liikennesuunnittelussa otetaan huomioon arjen sujuvuus Uusia toimintoja sijoitettaessa hyödynnetään jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Tuetaan ja edistetään kuntien energiatehokkuussopimusten ja ilmasto-ohjelmien laadintaa 1.3 Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia Etelä-Savon maakuntastrategiassa on nostettu esille vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Strategian keskeisenä teemana on Iloa ja tuloa luonnosta ja se keskittyy mm. seuraaviin tavoitteisiin: vesistöjen moninaiskäytön kehittäminen luonnonvarojen ja muun maankäytön yhteensovittaminen
3 kansalliset tavoitteet huomioiva oma ilmasto- ja energiapolitiikka 2 Strategian mukaan Etelä-Savossa on vedenlaadultaan erinomaiset vesistöt ja alue on nyt ja tulevaisuudessa johtava vapaa-ajanasutuksen maakunta. Lisäksi maakunnassa on runsaasti luonnonvaroja, kuten metsää, kiviaineksia ja turvetta. Alueen vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyvän tilan turvaaminen luo pohjaa alueen vetovoimaisuudelle sekä raaka-aineita hyödyttävän elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja omavaraiselle energiantuotannolle. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen toteutetaan hyvällä suunnittelulla, jolla sovitetaan yhteen mm. suojelu ja matkailu sekä loma-asutus ja turvetuotanto. 1.4 Mäntyharjun kunnan toiminta-ajatus Mäntyharjun yrittävä kulttuurikunta tarjoaa ainutlaatuisen luonnon ja tasokkaan rakennetun ympäristön johdosta hyvät olosuhteet yrittämiselle, asumiselle ja vapaa-ajan vietolle. Laadukkaat kunnalliset palvelut tuotetaan kuntalaisten osallistumista arvostaen demokraattisella päätöksenteolla. 2 NYKYTILANNE KUNNASSA Noin 6250 asukasta vuonna 2014 Pinta-ala km 2, josta vesistöjä 221 km 2 Rantaviivaa lähes km Noin 5000 rannalla sijaitsevaa loma-asuntoa Työpaikoista alkutuotannossa 14 %, jalostuksessa 29 % ja palveluissa 56 % 2.1 Pintavedet Hyvälaatuiset vesistöt voidaan nähdä arvona, joka lisää kunnan vetovoimaa ja josta pitää huolehtia. Kunnan pinta-alasta vesistöä on lähes viidennes ja rantaviivaa 1520 kilometriä. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat Vuohijärvi, Ylä-Rieveli ja Korpijärvi. Lähes kaikki rakennuskelpoiset rannat on kaavoitettu. Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen vedenlaadun seuranta- ja tutkimusohjelman kohteista Mäntyharjun kunnan alueella on 16 järveä, joista 4 on säännöllisessä seurannassa. Lisäksi tietoa vesistöjen vedenlaadusta saadaan valvontanäytteiden ja erilaisiin hankkeisiin liittyvien selvitysten kautta. Valtion ympäristöviranomaisen (Etelä- Savon ely-keskus) toimesta Mäntyharjun alueella tehdään fysikaalis-kemiallista vedenlaadun tarkkailua vuosina lähes 40 kohteessa, joista 2 on mukana tarkkailussa vuosittain, 7 kohdetta 3 vuoden välein ja 10 kohdetta 6 vuoden välein. Lisäksi osalla kohteista kerätään tietoa biologisista tekijöistä, kuten kasviplanktonista ja vesikasvillisuudesta. Kertynyt tietovaranto on ahkerassa käytössä. Kesäasukkaat osaavat hakea tietoa mökkijärvestään ja kesämökin hankintaa harkittaessa tarkastetaan usein mökkijärveksi aiotun vesistön vedenlaatutiedot. Suurin virkistyskäyttöpaine kohdistuu suuriin reittivesistöihin. Pääsääntöisesti Mäntyharjun alueen vedet ovat hyvälaatuisia.
4 3 2.2 Pohjavedet ja vesihuolto Mäntyharjun alueella on kaksi vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta (I-luokkaan kuuluvat Luuminniemi ja Majalampi), kahdeksan vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (II luokka) ja lisäksi kuusi muuta pohjavesialuetta (III luokka). Luuminniemen ja Majalammen pohjavesialueilla sijaitsevat vedenottamot (Luuminniemen ja Vannekiven vedenottamot). Mäntyharjun kunnan pohjavesialueilla ei ole todettu olevan merkittäviä riskitekijöitä eikä pohjavesialueille ei ole laadittu suojelusuunnitelmaa. Mäntyharjun vesihuoltolaitos toimii teknisen lautakunnan ja vesihuoltomestarin alaisuudessa ja huolehtii talousveden tuottamisesta asukkaille sekä jäte- ja hulevesien johtamisesta, jätevesien käsittelystä sekä muista vesihuoltoalaan liittyvistä teknisistä palveluista ja neuvonnasta. Kunnallinen vesijohtoverkosto kattaa keskustaajaman alueen ja Halla-ahon alueen sekä haja-asutusalueella Mäntymotellin ja Vihantasalmen alueet. Kunnallisen vesijohtoverkoston piirissä on ollut vuonna 2012 liittyneenä 3950 asukasta. Kunnallinen viemäriverkosto kattaa käytännössä samat alueet kuin kunnallinen vesijohtoverkosto. Jätevedet käsitellään Mäntyharjun kunnan jätevedenpuhdistamolla, josta ne johdetaan Pyhäveden Haapaselkään noin 400 metrin päähän puhdistamosta. Puhdistamon vaikutus näkyy pistekuormituksena purkupaikan läheisyydessä, missä vedenlaatu on vaihdellut hyvän ja tyydyttävän välillä. Mäntyharjussa toimii kolme vesiosuuskuntaa, Toivolan, Vuorijärven ja Vihannan vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat ostavat asiakkaillensa toimittamansa veden Mäntyharjun kunnalta ja johtavat jätevedet Mäntyharjun jätevedenpuhdistamolle. Vesilaitostoiminnan osalta vedenhankinnan nykytilanne on tyydyttävä ja vesilaitostoimintaan käytettävät pohjavesilähteet ovat laadultaan ja määrältään riittäviä ja käsittelytekniikka riittävää välittömien tarpeiden kannalta. Mäntyharjun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma ja toiminta-alue on hyväksytty Mäntyharjun kunnanvaltuustossa Lisäksi vesilaitoksella on valvontasuunnitelmat raakaveden ja verkostoveden laadun seurantaa varten ja varautumissuunnitelmat erilaisten poikkeusolojen ja teknisten ongelmien varalta. Hulevesien vaikutukseen, johtamiseen ja käsittelyyn on viime vuosina alettu kiinnittää enemmän huomiota ja sitä työtä tulee edelleenkin jatkaa. Hulevesien johtaminen ja käsittely tulee ottaa huomioon esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Virkistyskäytön kannalta tärkeiden vesistöjen hoitoa tehdään Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmatyön kautta. 2.3 Luontokohteet ja virkistysreitit Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet on määritetty vuonna 2010 tehdyssä selvityksessä. Kaavoitetuilla alueilla luonto- ja maisema-arvot otetaan huomioon. Mäntyharjun kunnan alueella sijaitsevat seuraavat Natura-alueet: Sammakkolammen metsä Rossinlammen metsä Kolmikanta Lahnaniemen, Solistonsuon ja Alatalon metsät Laukoniemi Kihtelysniemi Kinalammen metsä Pyhäniemi Haapasaari - Luhtanen - Majaluhta
5 4 Mäntyharjun reitin kosket Mäntyharjun Suursuo Ulkoilu- ja virkistysreiteillä on merkitystä asukkaiden ja vapaa-ajanasukkaiden virkistäytymisen ja liikkumisen sekä sitä kautta terveyden kannalta. Mäntyharjussa on useita patikka- ja pyöräilyreittejä sekä melontareittejä. Reittien varrella on laavuja, kotia ja tulentekopaikkoja. Mäntyharjun alueella on myös aktiivisesti kehitetty reitistöjä ja palveluita Mäntyharjun ja Repoveden kansallispuiston välillä. 2.4 Energia Mäntyharjussa Suur-Savon Sähkö Oy:n lämpökeskus tuottaa keskustaajamassa tarvittavaa lämpöä pääosaksi (yli 80 %) biopolttoaineella, joka on pääosin puuta. Kunnan kiinteistöistä kaikki liitettävissä olevat kohteet on liitetty kaukolämpöverkkoon. Kiinteistöissä on seuranta lämmön, sähkön ja veden kulutuksen osalta. Maalämmön käyttö on lisääntynyt ja maalämpö on käytössä muun muassa Kirkonkylän koululla ja Mäntyharjun kirkossa. Rakentamisessa ja remontoinnissa otetaan huomioon energiatehokkuus. 2.5 Rakentaminen ja maan käyttö Terveellinen elinympäristö ja siihen kuuluen terveet rakennukset ja terveellinen sisäilma ovat yksi tärkeimmistä edellytyksistä kuntalaisten hyvinvoinnille. Huonon sisäilman aiheuttamat terveyshaitat ovat yleisiä ja niistä aiheutuu suuria taloudellisia menetyksiä vuosittain. Tavoitteena kunnassa on, että rakennetaan kestäviä ja terveellisiä rakennuksia, jotka pidetään kunnossa ja syntyneet terveyshaittaa aiheuttavat puutteet korjataan mahdollisimman nopeasti. Vesimuotoihin (pohjavedet, pintavedet) liittyvät uhkat muodostuvat useista hajallaan sijaitsevista toiminnoista. Vastaavasti ratkaisukeinot löytyvät muun muassa maankäytön suunnittelun ja tiedotuksen työkalupakista. Eräs keskeinen ryhmä vesistöjen kuntoon vaikuttavia toimintoja on loma-asutuksen sijoittuminen. Tavoitteena voidaan puhua hallitusta rantarakentamisesta. Lähes kaikki rakentamiskelpoiset rannat on kaavoitettu. Laaditut kaavat perustuvat ajantasaisiin taustaselvityksiin ja ne pidetään taustaselvityksineen ajan tasalla. Tavoitteen on, että mahdollisimman moni uusista rantarakennuspaikoista on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. 2.6 Jätehuolto Mäntyharjun kunnassa jätehuollon hoitaa Kymenlaakson jätehuolto Oy ja jätehuoltoviranomaisena toimii Kymenlaakson jätehuolto Oy:n jätelautakunta. Kymenlaakson jätehuolto Oy toimii kolmen kaupungin (Hamina, Kotka, Kouvola) ja kuuden kunnan (Iitti, Lapinjärvi, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Virolahti) alueella. Jätehuollon palvelutehtäväkokonaisuus sisältää muun muassa jätteiden kuljetusten ja hyödyntämisen järjestämisen, hyötykeräyspisteiden ja jäteaseman hoitamisen, jätteenkuljetuksiin liittyvän asiakaspalvelun, laskutuksen, jäteneuvonnan ja tiedotuksen. Jätelautakunta hoitaa kaikki jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaiset jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät ja niihin liittyvät kehittämis- ja seurantatehtävät. Mäntyharjulla on kahdeksan hyötyjätepistettä. Kymenlaakson jätehuolto Oy on käynnistänyt syksyllä 2014 jätehuoltomääräysten laatimisen tavoitteenaan saada samansisältöiset määräykset voimaan koko toimialueellaan.
6 5 2.7 Hankinnat Tuotteilla ja palveluilla on aina välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Hankintapäätökset vaikuttavat siihen, kuinka paljon tuotteiden ja palvelujen elinkaaren aikana kuluu energiaa ja materiaaleja sekä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä. Julkisen sektorin merkitys markkinavaikuttajana on huomattava, ja julkisella sektorilla on sekä mahdollisuus että velvollisuus käyttää ostovoimaansa viisaasti. Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) sitouttaa valtion ja kunnat edistämään energiatehokkaita ja ympäristöä säästäviä ns. cleantech ratkaisuja. Mäntyharjun kunnalla ei ole varsinaista ympäristönäkökohtien huomioimiseen tähtäävää hankintaohjetta. Mäntyharju kuuluu hankintarenkaaseen ja hankintojen ympäristövaikutukset huomioidaan sen puitteissa. Luomuja lähiruoan käytössä ratkaisevaa on saatavuus ja hinta mutta luomu- ja lähiruokaa käytetään kunnan keittiöissä mahdollisuuksien mukaan. 2.8 Liikenne Mikkelin seudulla tuetaan kulkemista joukkoliikennevälineillä tarjoamalla Mikkelin seudun kunnissa seutulippua. Bussiliikenteen lisäksi mäntyharjulaisten on mahdollista käyttää myös junaa. Tavoitteena on laajentaa seutulippu koskemaan myös junaliikennettä. 2.9 Elintarviketurvallisuus Elintarvikevalvonnan tehtävänä on valvoa ja edistää elintarvikkeiden turvallisuutta, asianmukaista laatua ja koostumusta sekä ehkäistä ja poistaa elintarvikkeista johtuvia terveyshaittoja. Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen elintarvikevalvonta kohdistetaan riskiperusteisesti erityisesti korkeariskisiin toimintoihin ja elintarvikkeisiin vuosittain hyväksyttävän valvontasuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2013 toukokuusta lähtien elintarvikevalvontaa on toteutettu valtakunnallisen Oiva- järjestelmän mukaisesti. Oivan tarkoituksena on tehdä elintarvikevalvonnasta yhdenmukaista, läpinäkyvää ja korostaa riskiperusteisuutta sekä saattaa valvontatulokset kuluttajien tietoon. Lokakuun 2014 loppuun mennessä Oivatarkastuksia oli tehty Mäntyharjussa 43 kappaletta. Tarkastetuista kohteista 28 oli saanut oivallisen arvosanan, 8 hyvän arvosanan ja 7 kohteessa oli korjattavaa. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden esiintymistä selvitellään järjestelmällisesti Elintarvike- ja turvallisuusviraston (Evira) RYMY- järjestelmällä. Vuonna 2013 Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen alueella raportoitiin yksi elintarvikevälitteinen ruokamyrkytysepäily.
7 6 3 PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Puhtaat pinta- ja pohjavedet Turvataan hyvä järviveden laatu Veden laadun seuranta ja, ja järvien virkistyskäyttö riittävät resurssit Pohjavesien laatu turvataan kunnostustoimenpiteisiin Maatalouden ja muun tuotantotalouden päästöt minimoidaan neuvonnalla ja viranomaistoiminnalla Tiedotetaan vesistöjen tilasta Haja-asutusalueella olevat kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät on kunnostettu vastaamaan jätevesiasetuksen (VNA 209/2011) vaatimuksia. Virkistysreitit (retkisatamat, vene-ja melontareitit) pidetään kunnossa Riskit tunnistetaan ja valvonta on riittävää pohjavesialueilla Pohjavesiä suojellaan maankäytön suunnittelulla ja lupakäytännöillä Laaditaan pohjavesialueille suojelusuunnitelmat Maaseututoimi, Ympäristöpalvelut (rakennusvalvonta), Liikuntatoimi (kaavoitus ja rakennusvalvonta),, vesilaitos Mittarit: Virallisten uimarantojen levähavainnot ja uimaveden hygieeninen laatu, pinta- ja pohjaveden laadun seurannan tulokset
8 7 Kestävä yhdyskuntarakenne ja luonnon monimuotoisuus Kaavoitus ja maankäyttö on Ohjataan kaavoituksella ympäristöä huomioivaa maankäyttöä ekotehokkaaksi Kaavoitus perustuu luontoinventointeihin Asiointilinja ja toimiva muu julkinen liikenne Hallintopalvelut (kuljetussihteeri) Kevyen liikenteen edistäminen Turvataan luonnon- ja metsien Kunnan metsiä hoidetaan monimuotoisuus huomioiden metsien monimuotoisuus Tunnistetaan yleissuunnittelun yhteydessä arvokkaat luontokohteet ja jätetään luonnontilaisia viheralueita myös suojelualueiden Vieraslajien torjunnassa noudatetaan kansallisia ohjeita ulkopuolelle. Laaditaan ohjeistus vieraslajien torjuntaan Ympäristöpalvelut Kunta on energiatehokas ja käyttää uusiutuvia energiamuotoja Energiatehokkuuden Energian kulutuksen seuranta ja parantaminen mahdolliset parantavat (kiinteistöpalvelut) Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä edistetään Energiatehokas rakentaminen ja peruskorjaus toimenpiteet Vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan peruskorjausten yhteydessä Kartoitetaan ulkovalaistuksen ja muun valaistuksen energiatehokkuus Puun ja muun biopolttoaineen osuutta energian tuotannossa edistetään Rakennetaan energiatehokkaasti Kartoitetaan kunnan kiinteistöjen energiatehokkuus (kiinteistöpalvelut) (kiinteistöpalvelut) (kiinteistöpalvelut) Mittarit: Kiinteistöjen energian ja veden kulutuksen seuranta
9 8 Hankinnat ovat ympäristönäkökohdat huomioivia Hankinnoissa huomioidaan Käytetään hankinnoissa yhtenä Hallintopalvelut ympäristönäkökohdat kriteerinä ympäristönäkökohtia Käytetään mahdollisuuksien Ruokapalvelut mukaan luomu- ja lähiruokaa Hankitaan mahdollisuuksien Hallintopalvelut mukaan leasing-sopimuksia laitteiden ja koneiden osalta Hankitaan vain tarpeellista Kaikki kunnan työntekijät Kuljetuspalvelut toteutetaan tehokkaasti Koulu- ja palvelukyydit optimoidaan tehostamalla Hallintopalvelut (kuljetussihteeri) autojen täyttöastetta Kunnan sisäisiä kuljetuksia suoritetaan harkitusti ja yhdistellään virkamatkoja mahdollisuuksien mukaan Kaikki kunnan työntekijät Jätehuolto toimii ja on kustannustehokasta Jätehuolto on tehokasta Jätetaksat ohjaavat lajitteluun Jätehuoltoyhtiö, tekninen toimi Vanhan kaatopaikan lakkauttaminen Velvoitetaan ja valvotaan järjestettyyn jätehuoltoon liittymistä Riittävästi asianmukaisia aluekeräyspisteitä Tehostetaan lajittelua kunnan omissa toiminnoissa, esim. purkutyöt Vähennetään jätteiden määrää Poistetaan vanha kaatopaikka käytöstä hallitusti ja maisemoidaan alue Jätehuoltoyhtiö, Jätehuoltoyhtiö, tekninen toimi, kiinteistöjen ylläpidosta vastaavat Kaikki kunnan työntekijät Mittarit: Jätehuollon kustannukset, jätteen hyötykäyttöaste
10 9 Ympäristöterveyteen liittyvät asiat ovat kunnossa Kuluttajille tarjotaan puhtaita Elintarvikevalvonnalla on Kunta, elintarvikkeita riittävät resurssit suorittaa valvontaa Omavalvonta on käytössä riittävässä laajuudessa yrityksissä Ympäristöpalvelut Kunnassa on sisäilmaltaan terveitä rakennuksia Talousveden hyvä laatu turvataan Ylläpidetään kunnan kiinteistöjä siten, että ennaltaehkäistään sisäilmaongelmien syntyminen Rakentamisen laadun riittävä valvonta Sisäilmaongelmiin puututaan mahdollisimman nopeasti ja tehdään yhteistyötä eri viranomaisten kesken Talousveden laatu turvataan muun muassa verkoston ylläpidolla,, rakennusvalvonta, Mittarit: Omavalvonnan kattavuus ja toimivuus, ruokamyrkytysten ja epidemioiden määrä, raportoidut sisäilmaongelmat Ympäristökasvatus on luonnollinen osa kunnan toimintaa Koulu- ja päiväkoti-ikäisten ympäristötietoisuus lisääntyy Ympäristökasvatusta edistetään koulussa ja päiväkodissa (esim. luontoretket, opetussuunnitelmissa huomioidaan ympäristöasiat) Opetustoimi Lisätään ympäristövalistusta kuntalaisille Vihreä lippu-toiminta Kunta tiedottaa ympäristöohjelmastaan Ympäristönäkökohdat huomioidaan kunnan neuvonnassa (esim. rakennus, energia) Lisätään kunnan nettisivuille energia- ja ympäristöasioihin liittyviä asioita (esim. linkit Motivan sivuille) Kunnan työntekijöille pieni koulutus/opas ympäristöasioihin liittyen Opetustoimi Johtoryhmä Johtoryhmä (koordinoi tehtävän)
11 10 4 SEURANTA Ympäristöohjelman toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki kunkin tavoitteen toteutukseen vaikuttavat tahot ovat kiinteässä yhteistyössä ja tekevät samansuuntaisia päätöksiä. Erityisen tärkeitä aihealueita ovat ympäristövastuullisten toimintatapojen edistäminen (energia- ja materiaalitehokkuus, kestävä energiatuotanto, kevyen ja julkisen liikenteen toimintaedellytysten parantaminen jne.) sekä ympäristöriskien ennaltaehkäisy (pohja- ja pintavesien pilaantuminen, elintarviketurvallisuus, kestävä rakentaminen) ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen (rakentaminen, maa- ja metsätalous). Tavoitteiden toteutumisesta vastaa kukin vastuutaho ja omalta osaltaan jokainen kunnan työntekijä ja kuntalainen. Kunnan johtoryhmä seuraa ympäristöohjelman toteutumista ja raportoi ohjelman toteutumisesta kunnanhallitukselle. Seurantatulokset käsitellään kunnanhallituksessa joka toinen vuosi.
Ihmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013
Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotIlmasto-ohjelman taustatekijät
Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)
KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotVESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA
VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan
LisätiedotÄänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016
Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on
LisätiedotLiite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014
Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,
LisätiedotVesihuoltolain keskeisimmät muutokset
Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotHallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.
TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat
LisätiedotTerveydensuojeluohjelma terveydensuojelu kaikissa politiikoissa
Terveydensuojeluohjelma terveydensuojelu kaikissa politiikoissa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Eduskunta 29.2.2012 Tausta ja tarve VN:n päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista
LisätiedotNykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö
LisätiedotRakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa
Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma 2025 Uudistava ekovastuullinen Savo
Savon ilmasto-ohjelma 2025 Uudistava ekovastuullinen Savo www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Hankkeen loppuseminaari Biotalous vetää Savon vihreään kasvuun 19.2.2013 Varkaus 1 Hankeorganisaatio Neuvottelukunta
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.
LisätiedotEkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen
EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä, Lahti Pia Outinen Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvat energiat ja
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
Lisätiedot1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus
HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotKestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotVesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet
Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa
LisätiedotAsiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan
Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi
LisätiedotImatran ympäristöohjelma
Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma:
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotEnergianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto
Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotKestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle
LisätiedotToholammin kuntastrategia 2016-2020
Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden
LisätiedotAjankohtaista STM:stä
Ajankohtaista STM:stä Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö valtakunnalliset koulutuspäivät Kotkassa Esityksen sisältö Ympäristöterveydenhuolto maakuntiin Terveydensuojelulain muutos ilmoitusmenettely
LisätiedotRovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
LisätiedotESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA
ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200
LisätiedotNÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN
NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN ANNI VOUTILAINEN RAMBOLL FINLAND OY, VESIHUOLTO VESIHUOLTOPÄIVÄT 2015, TURKU VESIOSUUSKUNTIEN HAASTEET Suomalaisessa yhteiskunnassa on havaittu selkeitä
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotYmpäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030
Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 5 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 5 KULTTUURISTA ELINVOIMAA Arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriperinnön arvoja on nostettu esiin Pirkanmaan
LisätiedotHannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
LisätiedotKansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM
Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotTOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ. Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut
TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut YDINTOIMINNOT KAUPUNKIRAKENNE Yhdyskuntasuunnittelu Maankäyttö Yhdyskuntatekniikka VESIHUOLTO Veden myynti 4,22 milj. m3 / v Vesijohtoverkoston
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 Kategoria 1: Toteutus ja koordinointi Tehtävät (vähintään GO-kriteerit) Aikataulu Vastuu(t) Mittari(t) 1.
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotYmpäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa
Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa 26.4.2013 Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.4.2013 Ympäristöpolitiikka Suomessa on globalisoitunut ja
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotTavoite Toimenpide Mittari Toteuma Osaamisen kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen
11 TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 804 050 1 804 050 1 965 695 109,0-161 645 TOIMINTAKULUT -2 366 670-30 340-2 397 010-2 452 737 102,3 55 727 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -562 620-30 340-592 960-487 043 82,1-105
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013
Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa
LisätiedotVastuullisuus hankinnoissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Motiva 1
Vastuullisuus hankinnoissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy 22.3.2017 Motiva 1 Mitä Motiva tekee? Valtionyhtiö Yhteiskunnallisesti vaikuttavat resurssitehokkuushankkeet julkishallinnolle, ministeriöille ja
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet
AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto
LisätiedotSuomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?
Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena
LisätiedotMIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016
VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto
Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika 5.3.-10.4.2015,
LisätiedotLiittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen
Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,
LisätiedotEtelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti
Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti LCA Consulting Oy Ruokolahdella 11.2.2016 Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma - Vaihe 2 - Koko hanke Kuntien omien ympäristöohjelmien viimeistely
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin
Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotPohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely
Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotPÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA
Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN
LisätiedotHyvät vesihuoltopalvelut
Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa
LisätiedotAjankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa
Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotHöljäkän kylän keskustan osayleiskaava
1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen
LisätiedotEkopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen
Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä
LisätiedotKestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy
Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotMikkelin pohjavesialueet & pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
Mikkelin pohjavesialueet & pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Geologi Anne Petäjä-Ronkainen Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä 22.4.2015 Näkyvä vesi on jäävuoren huippu
LisätiedotPirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA
Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
LisätiedotSavojen ilmasto-ohjelmatyö
Savojen ilmasto-ohjelmatyö Varkaus 30.5.2011 Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Taustaa ja odotuksia Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia Pohjois-Savon maakuntastrategia Laadittava hallitusohjelma
LisätiedotKUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA
KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä
Lisätiedot