Toimintaraportti Hoitolaitosten kulttuuritoiminnan edistäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintaraportti 2009-2011 Hoitolaitosten kulttuuritoiminnan edistäminen"

Transkriptio

1 Toimintaraportti Hoitolaitosten kulttuuritoiminnan edistäminen Läänintaiteilija Ava Numminen/Uudenmaan taidetoimikunta Kirjoitin ensimmäisen työvuoteni toimintakertomuksessa lokakuussa 2009 näin: Keskeinen toimintastrategiani ensimmäisenä läänintaiteilijavuotena on ollut käynnistää toimintoja, joilla saadaan pysyvästi kulttuuriosaamisen tasoa nostettua hoitolaitoksissa. Hoitolaitosympäristöön harjaantuneet taiteilijat kouluttavat työpajoissa laitosten henkilöstöä käyttämään kulttuurityökaluja osana hoitoa. Työpajakoulutusten kautta taidetyöskentely ei ole vain vierailijoiden varassa vaan niistä tulee osa hoitokäytäntöä. Hoitolaitokset ostavat nämä työpajat. Taiteilijat saavat käyvän korvauksen työstään. Tämä toimintastrategia jatkui läpi kolmivuotisen kauteni kohdistuen lähes yksinomaan vanhusten hoitoalueeseen, erityisesti muistisairauksista kärsivien ihmisten hoitoyksiköihin. Toteutin strategiaa seuraavien hankkeiden ja toiminnan kautta: 1. Tanssin portaat 2. Kuvat ja maalaaminen 3. Markkinointiponnistus 4. Ihmisen kasvot/kohtaamisharjoituksia 5. Tutkimus- ja kehittämishanke Mielen muutos 6. Kulttuuritoiminnan edistäminen hoitolaitoksissa - Selvitystyö säädöksistä ja määräyksistä, joilla on oikeudellista merkitystä hoitolaitosten asukkaiden arjessa. 7. Sibelius-Akatemian avoimen yliopiston luentosarja 8. Muu toiminta Käyn läpi hankkeet ja muun toiminnan sekä esitän lyhyen yhteenvedon kaudestani. 1

2 1 Tanssin portaat Koulutushanke tanssijoille ja vanhusten hoitoalalla työskenteleville hoitajille. Tavoitteena oli tuoda kulttuuriosaamista tanssin avulla hoitajien työhön sekä avata tärkeä työkenttä tanssijoille. Hanke toteutettiin yhteistyössä Zodiak - Uuden tanssin keskuksen kanssa. Hanke koostui kolmesta vaiheesta: 1. Hankkeeseen valittujen tanssijoiden koulutus Tanssijat alkoivat vetää Tanssin portaat -työpajoja hoitokodeissa ja palvelutaloissa työskenteleville hoitajille vuodesta 2010 lähtien. Tanssin portaat esittelydvd & tietokirjanen -paketti julkaistiin toukokuussa Pysyvä kotipesä hankkeelle vuodesta 2012 eteenpäin. Vaihe 1 Koulutukseen haki 17 tanssijaa, joista työryhmä koreografi Hanna Brotherus, yleisötyövastaava Katja Kirsi (Zodiak) ja Numminen valitsi toukokuussa 2009 kahdeksan henkilöä. Viisi heistä toimii Uudellamaalla: Elli Isokoski, Johanna Ikäheimo, Noora Nenonen, Jenna Rignell ja Iina Taijonlahti, kaksi Turussa, Jonna Aaltonen ja Kaisa Koulu sekä Reetta Parviainen Raumalla. Tanssijoiden koulutus tapahtui Zodiakin tiloissa lokakuun 2009 ja maaliskuun 2010 välisenä aikana, yhteensä 10 päivää. Pääkouluttajana toimi Hanna Brotherus. Lisäksi käytiin tutustumassa joihinkin hoitopaikkoihin sekä työskenneltiin kahtena iltapäivänä Zodiakin tiloihin saapuneiden hoitajien kanssa. Lähipäivien välissä tanssijoilla oli omia tehtäviä. Koulutus oli tanssijoille maksuton. Brotheruksen vetämässä koulutuksessa tutkittiin tanssia vuorovaikutuksena ja kommunikaationa, muistelun, tunnekokemusten sekä psyykkisen ja fyysisen virittämisen välineenä. Koulutus laajensi ymmärrystä tanssin monimuotoisuuden mahdollisuuksista hoitotyössä sekä antoi tanssijoille alustavia työkaluja työpajojen vetämiseen hoitolaitoksissa. Koulutukseen sisältyivät asiantuntijaluennot: Psykogeriatrinen sairaanhoitaja Senja Seppänen: Muistisairaiden hoidon perusteet Tanssitaiteen maisteri, erityisopettaja Jari Karttunen: Taiteilijana työskentely hoitolaitoksissa Tanssipedagogi Anniina Aunola: Kokemuksia soveltavan tanssin työssä Läänintaiteilija Ava Numminen: Musiikki, laulu ja tanssi muistisairaiden hoidossa. Saimme hankkeelle yhdessä Zodiak Presents ry:n kanssa Opetusministeriöstä 4000 käytettäväksi videotallenteiden tekoon. Koreografi Satu Tuomisto tallensi videolle viisi koulutuspäivää, joista hän muokkasi hankkeen esittelydvd:n. Zodiak hallinnoi avustuksen. 2

3 Liike ja kosketus hoitotyön arjessa - Tanssin portaat Työpaja tarjoaa hoitajille työvälineitä tanssin, liikkeen ja kosketuksen soveltamiseen vuorovaikutuksen tukena, asukkaiden toiminnallisuuden edistäjänä ja ilon tuojana. Harjoitteet ovat kaikille mahdollisia, eikä osallistuminen edellytä mitään aiempaa tanssikokemusta. Opettaja ohjaa lämmittelyissä, liikkeissä ja mielikuvien käytössä esimerkiksi rentoutusharjoitusten ohessa. Myös tuolitanssiin tutustutaan. Työpajoihin liittyy välitehtäviä, joiden avulla osallistujia rohkaistaan kokeilemaan opittuja asioita työtilanteissa. Pienten kirjallisten tehtävien avulla varmistetaan asiaan paneutuminen. Tunneilla myös jaetaan kokemuksia, koska hoitajat itse pystyvät parhaiten soveltamaan tanssia ja tanssillisuutta työssä. Opettaja tuo siis työpajaan oman ammattitaitonsa, hoitajat omansa. Lähde: Esiteteksti Vaihe 2 Työpajoja markkinoitiin hoitolaitoksiin läänintaiteilijan ja markkinointiponnistajien toimesta (ks. kohta 3 Markkinointiponnistus). Yksi työpajakokonaisuus koostui 9 tunnista, esimerkiksi 6 x 1,5t. Kun hoitolaitos tilasi työpajan, markkinointiponnistaja välitti tilauksen tanssijoille. Työpajat pyrittiin jakamaan tasapuolisesti viiden Uudellamaalla työskentelevän tanssijan kesken. Tanssija ja hoitolaitos sopivat keskenään koulutusaikataulun. Koulutuksen hinta oli sosiaalikulut (34 %) + matkakulut. Hoitolaitos maksoi palkkion suoraan tanssijalle. Hoitolaitoksille tarjottiin myös työpajamaistiaisia (1,5 tunnin tutustuminen) ja koulutuksen jälkeistä lisäpotkukertaa (1,5 t). Maksullisia työpajoja toteutui vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä 11 (ks. kohta 3 Markkinointiponnistus). Niistä Kauniaisten kaupungin kaksi työpajaa ja yksityisen espoolaisen hoitokoti Elämäntalon kolme työpajaa perustuivat omiin aikaisempiin kontakteihini. Kolmessa paikassa pidettiin maistiainen. Lisäksi läänintaiteilijan budjetista maksettiin kolme työpajaa, joihin osallistui muistihoitajaopintoja ja vanhustyön erikoisammattitutkintoa Porvoon terveydenhuolto-oppilaitoksessa suorittavia hoitajia. Tutkinto on suunnattu muistisairaiden ihmisten hoitoyksiköissä työskenteleville. Nämä työpajat olivat osa läänintaiteilijan oppilaitosyhteistyötä. 3

4 Tanssin portaat esittelydvd & tietokirjanen -paketti Paketti tehtiin, koska matkan varrella oli tullut selväksi, että on vaikeaa konkretisoida lyhyessä esittelyinfossa tai puhelimessa sitä, mistä Tanssin portaissa on kyse. Tietokirjasen ja dvd:n kansikuva: Liike ja kosketus hoitotyön arjessa Tanssin portaat. Katsaus tanssin mahdollisuuksiin muistisairaiden hoidossa. Myös työpajoihin osallistuneilta hoitajilta tuli toiveita, että saisi toiminnallisten harjoitusten ohella tietoa, mitä tanssilla tässä yhteydessä tarkoitetaan ja miksi tanssia kannattaa käyttää. Tähän tarpeeseen Numminen ja Jenni Sainio (ma yleisötyövastaava, Zodiak) työstivät Tanssin portaat -tietokirjasen. Paketti julkaistiin toukokuussa Sitä on vuoden 2011 loppuun mennessä myyty noin 55 kpl a 20,00 (sisältää postimaksun). Myynnin on hoitanut Zodiak. Myyntitulot käytetään Tanssin portaat -hankeen hyväksi. Maksutta paketti on annettu noin 45 henkilölle, hankkeen toimijoille, yhteistyökumppaneille, toimittajille jne. Tanssija Jenna Ringell sai Suomen Kulttuurirahastosta helmikuussa 2011 apurahan Tanssi muistisairaiden kohtaamisen keinona työpajoja muistihoitajille sekä alan opiskelijoille. Hakemustekstissä hän hyödynsi Tanssin portaat -koulutusta ja hankkeen materiaaleja. Ringell toteuttaa projektin Johanna Ikäheimon ja Elli Isokosken kanssa vuoden 2013 loppuun mennessä Zodiakin auttaessa kohdeyhteisöjen hakemisessa. Reetta Parvikko veti tanssityöpajan hoitajille Raumalla syksyllä 2010 ja Jonna Aaltonen yhdisti Tanssin portaita Polvennostoseikkailuprojektissaan turkulaisille vanhuksille keväällä Helsingissä Tanssin portaat eteni reippaasti, koska kaksi tanssijaa työskenteli Helsingin kaupungin yksiköissä yhteensä noin kuuden kuukauden ajan (ks. seuraava sivu). 4

5 Tanssin portaat Helsingin kaupungin vanhusten palvelussa Uudenmaan taidetoimikunta myönsi syyskuussa 2010 määrärahan Tanssin portaat -koulutusten toteuttamiseksi vanhustenkeskuksissa ja palvelutaloissa Helsingin kaupungin Sosiaaliviraston Vanhusten palvelujen vastuualueella. Rahoitus perustui Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahaan nuorten taiteilijoiden ja kulttuuri- ja sosiaalialan ammattilaisten työllistämiseksi kulttuurihyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Iina Taijonlahti ja Noora Nenonen ohjasivat työpajoja hoitajille, pitivät tanssihetkiä ryhmässä ja yksilöllisesti asukkaille, esiintyivät yksiköissä sekä seurustelivat asukkaiden kanssa. Lisäksi työhön kuuluivat toiminnan organisointi, suunnittelu ja raportointi. Työpajoja pidettiin yhteensä 11 seitsemässä eri talossa ja niihin osallistui kaikkiaan 121 hoitajaa. Lisäksi muu henkilökunta näki ja koki tanssijoiden toimintaa eri yksiköissä, kun he toimivat asukkaiden kanssa. Asukkaita hanke tavoitti useita satoja, osan pienissä työpajoissa tai henkilökohtaisissa hetkissä, osan isommissa tapahtumissa. Kerätyn palautteen perusteella henkilökunnan työpajat koettiin kaikissa haastatteluissa mukaviksi ja iloiseksi. Erityisesti tanssipajojen rentouttava vaikutus sekä merkitys omaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen koettiin tärkeäksi. Myös luottamusharjoituksia pidettiin merkittävänä sekä hoitajan ja asiakkaan että hoitajien keskinäisen parityöskentely- ja kanssakäymissuhteen tueksi. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota mm. siihen, että hoitajat pystyisivät vielä paremmin soveltamaan oppimaansa käytännössä ja että esimiehiä koulutetaan ymmärtämään erilaisia kulttuurisia menetelmiä ja niiden merkitystä asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Lähde: Tanssin portaat Helsingin kaupungin vanhusten palvelut/loppuraportti. Kirjoittajat: tanssijataiteilijat Iina Taijonlahti ja Noora Nenonen, läänintaiteilija Ava Numminen, assistentti Tuuli Rouhiainen, kehittämispäällikkö Helena Soini. Uudenmaan taidetoimikunta

6 Vaihe 3 Tanssin portaat -hanke vakiintuu pysyväksi vuoden 2012 alusta osana Zodiakin toimintaa. Ks. Logo: Tuuli Rouhiainen Elämäntalossa 6

7 2 Kuvat ja maalaaminen Tavoitteena alun perin oli luoda malli, jossa taidetta, tässä yhteydessä maalaamista, käytetään vanhustyössä suunnitelmallisesti kuntouttavan työotteen ja hyvinvoinnin tukena. Toimintaa innoitti Sipoon kunnan muistisairaiden hoitokodissa kuvataiteilija Mika Helinin menetyksellisesti toteuttama työ (ks. laatikko Sipoon malli ). Vastaavasti kuin tanssihankkeessa keskityttiin hoitajien kouluttamiseen, jotta ymmärrys maalaamisesta/kuvallisesta ilmaisusta jalkautuisi hoitoon. Porvoon terveydenhuolto - oppilaitoksen muistihoitajaopintoja ja vanhustyön erikoisammattitutkintoa suorittaville tarjottiin maksutta Mika Helinin vetämät maalaustyöpajat, yhteensä viisi kappaletta vuosina Työpajakokonaisuus koostui kolmesta iltapäivästä. Myös kuvataiteilija Pirjo Himmelroos toimi syksyn 2009 työpajan kouluttajana. Tuuli Rouhiainen aloitti Helsingin kaupungin Pihkapuiston asumistukiyksikön nuorille työpajan, joka jatkuu vuoden 2012 puolella. Työpaja kustannettiin hankebudjetistani. Maalaaminen ja piirtäminen voivat tarjota mielekästä toimintaa, ilon ja onnistumisen kokemuksia pitkäaikaishoidon asukkaille ja muille vanhuksille. Työpajassa hoitajat saavat tieto- ja taitopaketin siitä, miten käynnistää ja vetää omalla työpaikalla maalausryhmää. Ideat ja työkalut ovat selkeitä ja jokaisen omaksuttavissa. Työpajaan osallistuminen ei edellytä mitään aiempaa piirtämis- tai maalaamiskokemusta. Työpaja koostuu 7,5 tunnista, esimerkiksi 5 x 1,5 t. Koulutuksen hinta on tilaajalle sosiaalikulut (34 %) + matkakulut + maalaustarvikkeet (n. 90 ). Työpajaa vetävä kuvataiteilija ottaa yhteyttä suoraan tilaajaan. Aikataulut ja muut käytännön kysymykset sovitaan sitten suoraan vetäjän ja tilaajan välillä. Lähde: Esiteteksti 7

8 Markkinointiponnistajat myivät tätä työpajaa samaten kuin tanssityöpajaa. Vastaavasti tarjottiin maistiaista asiaan tutustumiseksi ja lisäpotkua muistutukseksi (a 1,5 t). Työpajoja myytiin yhteensä neljä. Myyntimenestys ei siten ollut päätähuimaava. Ks. Markkinointiponnistus. Perinteisessä hoitoyhteisössä kaikenlainen luovaan viittaava koetaan helposti oudoksi, turhaksi ja vaikeaksi. Esimiesten ymmärrys ja tuki on avainasemassa hoitokulttuurin muutoksissa. Otan esimerkiksi Sipoon mallin siitä, kuinka taide juurtuu hoitoon, kun esimiehillä on vahva kokonaisnäkemys, kyky ja halu kehittää työtä: Sipoon malli: Vanhustyön päällikkö Helena Räsänen ja osastonhoitaja Nina Martikainen olivat vuoden 2007 paikkeilla aloittaneet systemaattisen hoitokäytäntöjen kehittämisen Sipoon Suvirinteen dementiaosastolla ja Suvikujan tehostetun palveluasumisen yksikössä. Uudistusesimerkkejä: Henkilökunta ruokailee yhdessä asukkaiden kanssa. Asukkaiden kanssa ulkoillaan säännöllisesti. Sipoon Taiteilijayhdistyksen puheenjohtaja Mika Helin pitää viikoittaisen taideryhmän vanhuksille. Pihalla puuhaamismahdollisuuksia parannetaan. Asukkailla on mahdollisuus hautausmaakäynteihin. Toimintakulttuurin muutosten ansiosta on todettu muun muassa että: Asukkaiden toimintakyky on parantunut. Antipsykoottisten lääkkeiden ja unilääkkeiden käyttö on pudonnut lähes nollaan. Henkilöstön työhyvinvointi on kohentunut. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet miltei 50 %. Henkilöstö kokee voivansa vaikuttaa enemmän työn sisältöön ja näkee tehtävänsä osana suurempaa kokonaisuutta ja organisaation tavoitteita. Toiminnan voi sanoa oleva kustannustehokasta. Lähde: Räsänen ja Martikainen 2009; Räsänen Hankeen jatko Hankkeelle sellaisenaan en onnistunut löytämään kotipesää oman kauteni jälkeen. Hankkeen päätoimija, nyt Kuvataideakatemiassa opiskeleva Mika Helin, jatkaa itsenäisesti työpajakoulutuksia hoitajille. Asiasta tiedottaminen ja markkinointi lienee kuitenkin pulmallista. Uudenmaan taidetoimikunnan jäsenen, Kuvataideakatemian lehtori, taidemaalari Petri Hytösen aloitteesta ja avulla saatiin aikaan seuraava yhteistyömuoto. Uudenmaan taidetoimikunnan UUTTA! -taiteilijaprojektiin tulee yhdeksi toteutustavaksi taiteen hyvinvointia edistävä toiminta. Työskentely toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden, varhaiskasvatuksen tai perusasteen piiriin kuuluvien tahojen kanssa. Kuvataideakatemiasta projektiin osallistuu 2-3 8

9 opiskelijaa ja 1-2 virkaopettajaa. Tavoitteena on löytää uusia yhteisötaiteellisia työskentelytapoja, joihin kohdeyhteisön eri jäsenet voivat osallistua yhdessä projektin taiteilijan ja akatemian opiskelijoiden kanssa. 3 Markkinointiponnistus Puolen vuoden työn jälkeen oli käynyt selväksi, että pelkkä hankkeiden/työpajojen käynnistäminen muutamien yhteistyökumppaneiden kanssa ei riitä, vaan tarvitaan lisää vaikuttamiskeinoja ja volyymiä. Sain taidetoimikunnalta marraskuussa 2009 projektiavustuksena 8500 markkinointiponnistukseen. Perusteluina markkinointiponnistukselle esitin taidetoimikunnalle: Hoitolaitoskentän laajuuden ja perinteisen hoitokulttuurin haasteiden vuoksi Tanssin portaat ja Kuvat ja maalaaminen työpajakoulutusten tehokas markkinointi on edellytys niiden myymiseksi kentälle. Pelkästään pitkäaikaishoidon piirissä on Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla sairaansijoja arviolta noin 2200 (Etelä- Suomen lääninhallitus ) ja vastaavasti hoitosuositusmitoituksen vähimmäismäärän mukaan 0,5-0,6 hoitotyöntekijää asukasta kohden (Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus ). Tietämys taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on kentällä vielä varsin vajavainen. Sekä perustason työntekijöiltä, lähiesimiehiltä ja muulta johdolta puuttuu tietotaitoa, mitä ja miten kulttuurityökaluja voi hyödyntää osana hoitoa. Osaaminen voi olla monin tavoin muutenkin heikkoa: Etelä-Suomen lääninhallituksen selvityksen pohjalta julkaistiin jälleen tietoja vanhusten hoidon vakavista puutteista. Positiivista on se, että julkisuus herättää miettimään hoidollisia kysymyksiä. Koska kulttuurityökaluilla voidaan osaltaan kustannustehokkaasti parantaa hoidon laatua, on ajankohta markkinointiponnistukselle mahdollisesti jopa suotuisa. Markkinointi kohdistuu erityisesti hoitolaitosten käyttöbudjettia ja lakisääteisiä täydennyskoulutusvaroja hallinnoiviin esimiehiin. Jos esimiehet ymmärtävät kulttuuristen työtapojen hyödyt asukkaille, potilaille, henkilöstölle ja omaisille, myös hoitajien valmius kehittää näitä työtapoja paranee. Eri verkostoihin jätettyjen ilmoitusten perusteella sain yhdeksän markkinointihenkilöhakemusta. Valitsin hakijoista psykiatrisen sairaanhoitaja, kasvatustieteen maisteri Jonna Arolan ja kulttuurituotannon opiskelija Ulla-Maija Vanhalan. He aloittivat työn marraskuussa 2009, mutta jo sitä ennen he perehtyivät asiaan mm. osallistumalla Tanssin portaat - koulutuspäiviin. Työ jatkui Arolan osalta kesäkuun loppuun (270 tuntia) ja Vanhalan osalta vuoden loppuun (130 tuntia). Työn 9

10 sisällöksi määrittelimme: hoitolaitoskenttään tutustumisen, hankkeisiin perehtymisen, yhteydenotot hoitolaitoksiin, käynnit niissä, lehdistö ym. tiedotteiden hoitamisen ja raportoinnin. Työhön asetettiin tulostavoitteet: kevään 2010 aikana saadaan myytyä 10 maksullista työpajaa hoitolaitokseen (Tanssin portaat tai Kuvat & Maalaaminen). Ponnistajat olivat vuoden 2010 aikana yhteydessä noin 60 yksikköön. Paikat etsittiin netistä ja saatiin Helsingin osalta Sosiaalivirastosta. Yhteydenotto tapahtui pääsääntöisesti aluksi sähköpostilla ja sen jälkeen soittamalla henkilölle. Vain muutamaan yksikköön pääsi esittelemään kasvokkain asian. Erityisesti ponnistajat ottivat yhteyttä niihin helsinkiläisiin kohteisiin, jossa pidin luennon Kulttuurityövälineitä hoitoon: mitä, miksi ja miten (ks. kohta 8 Muu toiminta, luennot). Emme päässeet tulostavoitteeseen, vaikka ponnistajat työskentelivät asianmukaisesti ja tarmokkaasti. Kesän 2010 kynnyksellä oli myyty kahdeksan työpajaa, joista osa toteutui vasta vuonna Oli aika turhauttavaa tutustua esimerkiksi ponnistajille puhelimessa annettuihin vastauksiin: Positiivinen vastaus - Kuulostaa kiinnostavalta, ensi vuoden koulutusmäärärahoista ei kuitenkaan vielä ole tietoa. - Luentopohjaista koulutusta on ollut paljon ja siksi tämä koulutus kuulostaa virkistävältä. Hoitajat ovat kyllästyneet vain istumaan ja kuuntelemaan. - Rahkeet eivät juuri nyt riitä, onnea kuitenkin markkinointiin ja kannattaa pitää ajatusta yllä. Keskivertovastaus - Kevään ja syksyn koulutukset on jo lyöty lukkoon. - En voi itse tehdä päätöstä, täytyy kysellä muilta osastonhoitajilta. - Koulutusmäärärahoja ei ole lainkaan. - Emme ole kiinnostuneet maksullisista koulutuksista tällä hetkellä. - Meillä ei ole hoitohenkilökuntaa, meillä ei ole viriketoimintaa, meillä ei ole tällä hetkellä tarvetta. - On nyt huono aika, minulla on tässä kiireisiä puheluita muitakin, Kiitos hei! Kuvaavaa tilanteelle lienee myös tämä. Eräästä helsinkiläisestä yksiköstä sanottiin Arolalle, että he ostavat kaikki koulutukset suoraan Sosiaaliviraston tarjonnan kautta 1. Tieto oli meille uusi, vaikka olimme jo ehtineet yhtä ja toista selvittää. Tutun osastonhoitajan avulla sain selville, kuka olisi avainhenkilö Sosiaalivirastossa. Kun sitten kyseinen hallinto- ja kehittämiskeskuksen kehittämiskonsultti lähetti virkapostina tiedotteen maksuttomasta luennostani vanhuspalveluyksiköissä, kalenterini täyttyi 1 Toisaalta tiesimme, että tosiasiassa yksiköillä on jonkin verran myös omia koulutusmäärärahoja. 10

11 nopeasti luentovarauksista. Hieman kärjistäen: Melkein puolet läänintaiteilijakaudesta oli mennyt, ennen kuin löytyi henkilö, jonka kautta avautui tärkeä ovi. Sosiaaliviraston päällikkötason sinänsä suopeasta myönteisestä suhtautumisesta huolimatta en kuitenkaan onnistunut saamaan maksullisia työpajoja osaksi viraston virallista koulutustarjontaa. Pitämäni luennot, jotka tavoittivat yksinomaan Helsingissä useita satoja hoitajia, ovat kuitenkin mitä todennäköisimmin lisänneet ymmärrystä taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksista hoidossa. Tanssin portaat -hankkeen jalkautuminen projektirahan turvin Helsingin vanhusten palveluihin on varmasti auttanut kiinnostuksen ja kulttuurin lisääntymiseen niissä yksiköissä, joihin projekti ulottui (ks. edellä Tanssin portaat). Markkinointiponnistaja Ulla-Maija Vanhala teki työstään opinnäytteen Kulttuurityöpajojen markkinointi hoitolaitoksiin (Humanistinen korkeakoulu, Kulttuurituotannon koulutusohjelma 2010). Vanhala hahmottaa työssään hyvin ne tämänhetkiset mahdollisuudet ja ongelmat, joita kulttuuri hoitokentällä kohtaa. TYÖN TIIVISTELMÄ Opinnäytetyönäni markkinoin kulttuurityöpajoja pitkäaikaishoitolaitoksiin osana kahden hengen työryhmää. Tarjosimme maksullisia tanssi- ja kuvataidetyöpajoja hoitolaitosten henkilökunnalle täydennyskoulutuksena. Markkinointityö oli noin kymmenen kuukauden pituinen hanke syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana. Työn tilaaja on Hoitolaitosten kulttuuritoiminnan läänintaiteilija Ava Numminen ja rahoittajana toimi Uudenmaan taidetoimikunta. Hoitolaitokset, joihin työpajoja markkinoimme, sijaitsevat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Kirjallisessa työssäni tarkastelen kysymyksiä Miten markkinoida kulttuurityöpajoja hoitokoteihin menestyksekkäästi? sekä Miten kehitimme palvelutuotettamme?. Näihin kysymyksiin pohjaten kirjoitan muun muassa markkinointityömme vaiheista, työpajojen kehittämisestä, matkan varrella kohtaamistamme haasteista sekä työpajojen osallistujilta saamastamme palautteesta. Esittelen myös kulttuuria ja hoitoalaa yhdistävien hankkeiden kenttää Suomessa ja ulkomailla. Työn lopussa esittämäni kehittämisehdotukset koskevat kulttuurityöpajojen kehittämistä ja niiden markkinointia. Terveydenhuollosta ja kulttuurin vaikutuksista terveyteen käydään Suomessa tällä hetkellä laajaa keskustelua. Suurten ikäluokkien eläköityminen sekä hoitoalalle ominainen jatkuva kiire, hoitajien stressaantuminen ja henkilökunnan suuri vaihtuvuus ovat saaneet yhteiskuntamme heräämään. Mikä on vanhusten asema tulevaisuudessa jos hoitoalalla ei enää riitäkään työntekijöitä? Hoitoala on murrosvaiheessa. Lääkkeettömistä 11

12 hoitomuodoista ja niin hoidettavien kuin hoitajienkin hyvinvoinnista ollaan nyt kiinnostuneita. Toisaalta löytyy myös vastustusta. Vuosikymmenten aikana syntyneistä rutiineista on vaikea luopua. Työni tarkastelee yhdenlaista projektia sosiaalialoja ja kulttuuria yhdistävien hankkeiden laajalla kentällä. Markkinointihankkeemme oli pilottihanke, joten työmme oli osittain kokeilua ja uusien toimintatapojen hakemista. Törmäsimme haasteisiin ja löysimme keinoja päästä niiden yli. Keräsimme työpajoihin osallistuneilta hoitajilta palautetta työpajojen toimivuudesta sekä muutosehdotuksia. Saamamme palaute on tärkeää, sillä se auttaa kehittämään työpajoja. Hoito- ja kulttuurialan toimijoiden välillä tapahtuu toisinaan yhteentörmäyksiä yhteisen kielen puuttuessa. Työni ja siihen koottu palaute voivat osaltaan olla kaventamassa hoito- ja kulttuurialojen välistä kuilua. Työ on luettavissa osoitteessa: > verkkokirjasto > Vanhala Ulla-Maija Markkinointiponnistus jatkui läänintaiteilijan hankkeena. Vuonna 2011 ponnistajana toimi taidekasvatuksen opiskelija Tuuli Rouhiainen 140 tunnin työpanoksella. Työ sisälsi edelleen työpajojen markkinointia hoitoyksiköihin ja käytännön järjestelyjä tanssijoiden ja kuvataiteilijan kanssa. Lisäksi Rouhiainen päivitti markkinointimateriaalin, taittoi Tanssin portaat tietokirjasen sekä suunnitteli ja toteutti Tanssin portaat -julisteet ja logon. Syksyllä 2011 hän vastasi Kulttuurityövälineet hoidossa - koulutuskiertueen käytännön asioista Lohjan, Hyvinkään ja Karviainen kuntayhtymän toimijoiden kanssa, tapahtuman mediatiedottamisesta sekä palautteen keruusta koulutuskiertueeseen osallistuneissa hoitolaitoksissa. (Ks. seuraava sivu) 12

13 TIEDOTE (ei aivan kokonaan) Kulttuurityövälineet hoidossa -koulutuskiertueen esittely Lohjalla, Hyvinkäällä ja Karviainen-kuntayhtymän alueella järjestetään tänä syksynä maksuton koulutuskiertue, joka koskee kulttuurityövälineiden soveltamista hoivakodeissa ja palvelutaloissa. Kiertue pyrkii lisäämään pitkäaikaishoidon yksiköiden, hoivakotien ja palvelutalojen henkilökunnan tietotaitoa ns. kulttuurityövälineistä. Niillä tarkoitetaan esimerkiksi musiikkia, laulamista, tanssia, maalaamista tai vaikkapa mopon rassausta. Monet yksinkertaiset tavat soveltaa kulttuurityövälineitä edesauttavat vuorovaikutusta erityisesti muistisairaiden kanssa ja kohentavat heidän elämänlaatuaan. Ne auttavat myös hoitajien työssä jaksamista ja vuorovaikutustaitojen kehittämisestä. Tavoitteena on lisätä tietoa kulttuurityövälineiden monipuolisista mahdollisuuksista hoitohenkilöstön ohella myös virkamiesten, poliittisten päättäjien (sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet) ja kaupunkilaisten keskuudessa. Koulutus koostuu luennosta ja työpajoista Luennolla Kulttuurityövälineet - mitä, miksi ja miten käydään läpi kulttuurityövälineiden käyttömahdollisuuksia niin muistisairaiden kuin yleensä ikäihmisten hyvinvoinnin tukemisessa. Esitys perustuu tutkimuksiin ja käytännön esimerkkeihin. Luento on suunnattu kaikille kiinnostuneille. Sen pitää läänintaiteilija Ava Numminen. Tanssin portaat -työpajan hoitajille vetävät tanssija Elli Isokoski (Lohja ja Karviainen) ja tanssija Noora Nenonen (Hyvinkää). Kuvat ja maalaaminen - työpajan hoitajille vetää kuvataiteilija Mika Helin. Työpajoissa esitellään tanssin ja kuvan mahdollisuuksia hoidossa. Kokonaisen maksullisen työpajakoulutuksen henkilöstölle (6 x) voi tilata erikseen sovittavana ajankohtana. Kiertueen järjestää hoitolaitosten kulttuuritoiminnan edistämisen läänintaiteilija Ava Numminen, Uudenmaan taidetoimikunta. Koulutuskiertueen luentoihin osallistui yhteensä noin 150 ja työpajoihin noin 70 hoitajaa. Markkinointiponnistaja Rouhiaisen keräämän palautteen mukaan kiertue onnistui hyvin ja herätti kiinnostuksen ostaa maksullisia työpajoja. Poliittisia päättäjiä ei valitettavasti saatu paikalle, mutta Lohjalla luentoon osallistui kaupungin vanhuspalvelun päälliköitä. Kiertue sai mukavasti julkisuutta (ks. 8 Muu toiminta, Media). 13

14 4 Ihmisen kasvot/kohtaamisharjoituksia Taidemaalari Petri Hytönen toimi tämän mainion idean isänä: Luodaan Taideteollisen korkeakouluun kurssi, jossa opiskelijat piirtävät pitkäaikaishoidon potilaita. Tavoitteena on kehittää taideopiskelijoiden ammattitaitoa, parantaa pitkäaikaispotilaiden elämänlaatua sekä lisätä muotokuvapiirtämisen avulla hoitolaitoksen henkilökunnan tietoa sosiokulttuurisista menetelmistä. Läänintaiteilijan toimesta etsitään pitkäaikaishoidon yksiköt, joissa opiskelijat työskentelevät. Pyrkimys on vakiinnuttaa kurssi osaksi Taikin opetusta. Suunnittelu käynnistyi maaliskuussa 2009 Taikin edustajien kanssa työnimellä Ihmisen kasvot. Matkaan tuli hidasteita mm. Aalto-yliopiston käynnistyksen organisaatiomyllerrysten takia. Syksyllä 2010 päästiin lopulta aloittamaan kurssi nimellä Kohtaamisharjoituksia Mimmu Rankasen taidekasvatusopiskelijaryhmän kanssa. Pidin opiskelijoille aloitusluentokeskustelun taiteesta ja kulttuurista hoitolaitosympäristössä, projektin yhteiskunnallisista ulottuvuuksista jne. Olin yhteydessä neljään pitkäaikaishoidon sairaalamaiseen yksikköön (Koskela, Kivelä, Myllypuro, Suursuo). Opiskelijat toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi - tuntui, että esimiehet ottaisivat kaikki maan taidekasvattajat osastoilleen, kun se ei kerran maksa mitään. Opiskelijatiedote Taik/Aalto elokuu 2010 Kohtaamisharjoituksia pitkäaikaishoidossa olevien potilaiden piirtäminen 2 op Läänintaiteilija Ava Numminen/Uudenmaan taidetoimikunta Mimmu Rankanen Taideteollinen korkeakoulu/aalto-yliopisto Idea Taideopiskelija piirtää sairaalassa, esimerkiksi vuoteen ääressä muotokuvan potilaasta. Tausta Kurssilla harjoitellaan toisen ihmisen kohtaamista taiteellisen työskentelyn avulla käyttämällä mallina pitkäaikaishoidossa (sairaalassa, hoivakodissa jne.) olevia potilaita. Ei voi etukäteen tietää tarkasti, millainen kokemus on potilaalle. Voi olettaa, että parhaimmillaan: Potilas saa elähdyttävän kokemuksen tutustumisesta piirtäjään, arvostuksen kokemuksen, vuorovaikutusta ulkomaailman kanssa. Opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella työskentelyä ympäristössä, johon piirtäminen tai muu taide harvoin kuuluu. Työskennellessään potilaan vierellä opiskelija samalla harjaantuu kuuntelemaan ja juttelemaan potilaan/asukkaan 14

15 kanssa. Kurssin tavoite taideopiskelijan kannalta on (1) harjoitella havainnoivaa läsnäolon taitoa ja elävän mallin piirtämistä (2) harjoitella vuorovaikutusta potilaan kanssa potilaan ehdoilla (3) viedä kuvataidetyöskentelyä yhteisöön, jossa taidetta on vähän saatavilla (4) saada yhteiskunnallisesti ja eettisesti tärkeää kokemusta Toiminta Opiskelijat jalkautuvat sairaaloihin. Jokainen piirtää ainakin kahden ihmisen kuvat. Tarjotaan mahdollisuutta nimenomaan sellaisille potilaille, joilla ei oikein vieraita käy ja jotka eivät paljon pääse liikkumaan. Kohtaamisia yhden potilaan kanssa tulee arviolta kaksi-neljä kertaa. Viimeinen tapaaminen on kuvan/kuvien luovutus (omaisia paikalla?) Toteutuksen hienosäätö ja taiteelliset ratkaisut jäävät opiskelijalle kohdattavan ihmisen, tilanteen, ilmapiirin jne. antamien mahdollisuuksien puitteissa. Vastaan voi tulla yllätyksiä: kelpaako opiskelijan työ vanhukselle, vanhuksen kunto vaihtelee Opiskelija kirjoittaa omista kokemuksistaan oppimispäiväkirjan. Piirustukset annetaan mallille sekä dokumentoidaan oppimispäiväkirjaan. Kurssilla oli seitsemän opiskelijaa, joista neljä jätti oppimispäiväkirjan. Käytännössä opiskelijat olivat katsoneet vanhusten kanssa kuvia, maalanneet, muokanneet savea ja/tai jutelleet. Jokainen tapasi 2-4 henkilöä muutamia kertoja. Projekti koski yhteensä 12 vanhusta. Esimerkkejä opiskelijoiden muistiinpanoista Myllypuron sairaalasta ja Kivelän vanhusten keskuksesta (ihmisten nimet on muutettu): * Pirkkoa ei juuri kiinnosta maalaus: ei oma työskentely eikä minun tekemäni. Hän kokee kaiken sotkuksi, ja kieltää minua ja itseään toistavasti sotkemasta. Katsomme lopuksi ensimmäiseltä kerralta tuttuja taidekuvia: omassa sängyssään Pirkko jaksaa katsoa niitä paljon paremmin kuin toimistossa. Osoittelee kuvia ja nimeää niissä olevia asioita. Jätän yhden hänelle mieluisan kuvan pöydälle, jospa siitä olisi hänelle iloa. * Aune on erittäin hyvällä tuulella. Juttelemme pitkään kun odotellaan hoitajaa nostamaan häntä pystympään. Hän innostuu taas akvarelleista ja tekee intensiivisesti maalausta. Nyt vuorovaikutuksemme ei ole enää puhetta, vaan maalauksessa ja väreissä. Teemme hiljaa yhdessä töitä. Olen todella tyytyväinen, mitä saimme hänen kanssaan aikaan, vaikka ensimmäisellä kerralla ei ollut niin helppoa. Huomaan, että kolme kertaa on ehdoton minimi tapaamisille, sillä Aunen kanssa pääsen syvimmälle kohtaamisessa (hän oli ainoa, jonka tapasin kolmesti). 15

16 * Tulin uudestaan tänä päivänä Kaarinan luo. Hän taas itki ensin, myöhemmin aloin piirtää liidulla musiikin mukaan, mutta lopetti melkein heti. Hän sanoi, että kuolema pelotti ja jos sulkea silmiä, kuolema on lähempi. Hän sai savi muovailemaan, mutta kädet eivät toimi. Juttelimme pelosta ja kuolemasta, jumalasta ja elämästä. Hän joi kahvia. * Kun saavuin Elisabetin luokse, hän istui jälleen tutulla paikallaan lukemassa lehteä. Viime kerrasta viisastuneena emme siirtyneet mihinkään, vaan otin tuolin ja jäin käytävälle juttelemaan hänen kanssa. Vaihdoimme kuulumiset, jonka jälkeen ehdotin maalausta. Sain jyrkän ei-vastauksen. Kyselin syytä, ja Elisabet kertoi sen olevan liian hankalaa, kun pitää valmistautua ja kaikkea. Tämän jälkeen otin taidekirjan, ja tällä kertaa en kysynyt halusiko Elisabet katsoa kuvia vai ei. Yllättäen hän ottikin kirjan ja alkoi selata. Hän ei ainakaan näyttänyt positiivisia tunteita, vaan tuhahteli monta kerta kuvia katsoessaan. Mutta joidenkin kuvien kohdalla hän selvästi pysähtyi ja osoitti kuvien eri yksityiskohtia. Ja hän selasi koko kirjan, palaten välillä taaksepäin ja katsoen muutaman kuvan uudestaan. Olin tästä hyvin iloinen. Juttelimme suurimman osan tapaamisesta. Elisabetin puheesta oli edelleen vaikea saada selvää, joten suurin osa hänen kertomuksistaan meni ohi. Mutta hän todella kertoi paljon, eniten omasta elämästään ja lapsuudestaan. Otin myös Elisabetin käsistä kuvia, ja hänkin tuntui olevan ihan mielissään siitä. Saman pöydän ääressä istui toinen vanha nainen ja kysyin lupaa kuvata myös hänen käsiään. Hän hämmentyi, positiivisesti tosin, Tottakai saat ottaa, mutta eivät nämä minun kädet kovin ihmeelliset ole... Lähdin heidän luotaan toisaalta hyvin iloiselta minua rikastuttaneesta kokemuksesta, mutta toisaalta todella huolestuneena ja myös surullisena, koska nyt olen omin silmin nähnyt, kuinka kipeästi erilaisissa pitkäaikaishoidoissa olevat vanhukset kaipaavat seuraa ja nimenomaan toisen ihmisen välitöntä läsnäoloa. 16

17 Kuva Tuuli Rouhiainen Tutkimus- ja kehittämishanke MielenMuutos Kyseessä oli Vanhustyönkeskusliiton Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteuttama laaja tutkimusinterventio Espoossa. Sen johtajina toimivat FT, dosentti Ulla Eloniemi-Sulkava ja PsT Marja Saarenheimo. Itse olin mukana hankkeessa interventioiden valmisteluvaiheesta syksyllä 2008 lähtien. Tutkimus jakaantui osahankkeisiin: Pitkäaikaishoidossa olevien muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen (osahanke 1) ja Kotona asuvien masennuksesta ja mielialaoireista kärsivien ikäihmisten räätälöity psykososiaalinen tukeminen (osahanke 2). Osahankkeessa 1 valmensin hoitajia käyttämään laulamista hoidossa ja osahankkeessa 2 vastasin lauluryhmätoiminnasta. Kummassakin toimin yhtenä raporttien kirjoittajana. Vierailin osahankkeen 1 puitteissa tutkimusyksiköissä kymmeniä kertoja. Seurasin useina päivinä hankkeen mentorisairaanhoitajan, Heli Sillanpää-Nisulan työskentelyä. Kirjoitin käynneistäni muistiot. Havainnointi ja keskustelut asukkaiden, omaisten ja hoitajien kanssa sekä hoitokokouksiin, henkilöstötilaisuuksiin ja tutkimustapaamisiin osallistuminen antoivat ensi käden tietoa mm. muistisairauksista, hoitokäytänteistä ja esimiestyöstä. Sain arvokasta kokemusta, jota hyödynsin läänintaiteilijan työssä. 17

18 Tutkimusraportit Eloniemi-Sulkava, U. & Savikko, N (toim.) MielenMuutos muistisairaiden ihmisten hoidossa. Käytösoireiden hoidosta muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Mielen muutos -tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 3, Vanhustyön keskusliitto. Saarenheimo, M. & Pietilä, M. (toim.) MielenMuutos masennuksen hoidossa. Mielialaongelmista kärsivien iäkkäiden ihmisten psykososiaalinen tukeminen. MielenMuutos -tutkimusja kehittämishanke. Tutkimusraportti 2, Vanhustyön keskusliitto. (Hankkeen 1. tutkimusraportti käsittelee ikäihmisten mielenterveyttä koskevia julkisia käsityksiä, tavoitteita ja käytäntöjä.) MielenMuutos-hankkeen toimijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa on tekeillä oppikirja muistisairauksien hoidosta ja muistisairaiden ihmisten kohtaamisesta. Kirja ja oma artikkelini taide- ja kulttuurityövälineistä on ollut vireillä vuodesta Kirja ilmestynee vuoden 2012 aikana. 6 Kulttuuritoiminnan edistäminen hoitolaitoksissa - Selvitystyö säädöksistä ja määräyksistä, joilla on oikeudellista merkitystä hoitolaitosten asukkaiden arjessa Kiertäessäni hoitopaikkoja olin pannut merkille erilaisia käytänteitä. Kun kysyi esimerkiksi leivotaanko täällä asukkaiden kanssa? yhdessä paikassa leivottiin, mutta toisessa paikassa sanottiin, että se ei ole hygieniamääräysten takia mahdollista. Taidetoimikunnan projektimäärärahan turvin palkkasin oikeustieteen opiskelija Maiju Malkamäen tekemään kesäharjoitteluna selvityksen säädöksistä ja määräyksistä, joilla on merkitystä hoitolaitosten asukkaiden arjessa. Malkamäki löytyi oikeustieteellisessä tiedekunnassa (Helsingin yliopisto) suorittamieni tiedustelujen perusteella. Malkamäki työskenteli Hän perehtyi alueen lainsäädäntöön, vieraili pääkaupunkiseudun hoitolaitoksissa ja haastatteli niissä viittä päällikköä ja kolmea hoitajaa. Käytännön hoitotyöhön hän tutustui kesän 2009 aikana yhdessä Mielen muutos -hankkeen mentorisairaanhoitaja Heli Sillanpää-Nisulan kanssa. 18

19 Raportti antaa tietoa ja käsittelee ansiokkaasti säädösviidakkoa soveltamiskäytänteineen. Se julkaistiin Uudenmaan taidetoimikunnan nettisivuilla. 7 Sibelius-Akatemian avoimen yliopiston luentosarja Järjestin syksyllä 2009 luentosarjan Musiikin soveltava käyttö Sibelius-Akatemian avoimessa yliopistossa. Ajatuksen sarjasta kehitti musiikkikasvatuksen professori Heidi Westerlund ja se liittyi Musiikki ja hyvinvointi -projektiin, jota tuolloin hoidin. Sarja tehtiin yhteistyössä musiikin aivotutkijoiden kanssa siten, että Musiikillista aivotutkimusta edelsi Musiikin soveltava käyttö -luentoja ja niissä oli yhteinen, psykologi Teppo Särkämön pitämä luento. Ohjelma PsM, tutkija, Teppo Särkämö: Musiikki ja aivot Fil. lis. Sari Laitinen: Musiikki terapian välineenä Toimitusjohtaja Taina Semi: Ihmisyyden konseptia etsimässä - Taidemenetelmät hoitotyön kehittämisessä MuT, psykologi Ava Numminen: Laulaminen, laulutaito ja vuorovaikutus hoitotyössä Dos. Seppo Leisti: Teatteri Sairaalan eettinen polyfonia Syksyllä 2010 otettiin käyttöön uusi otsikko, Lääkkeetön hoito - kulttuurityövälineiden rajattomat mahdollisuudet? Tavoitteet muotoutuivat näin: Luentosarjan tavoitteena on, että opiskelija saa sekä teoreettista että käytännöllistä tietoa taiteen soveltamisesta sosiaali- ja terveysalalla. Opiskelija oppii: - hahmottamaan kulttuurityövälineiden käyttömahdollisuuksia terveyden, elämänlaadun ja kuntoutuksen kannalta - ymmärtämään sosiaali- ja terveysalan problematiikkaa kulttuurityövälineiden kannalta - pohtimaan lähestymistapoja, joiden avulla taidealojen ja sosiaali- ja terveysalojen ihmisten yhteistyö helpottuu. Opintojakso soveltuu sosiaali- ja terveysalalla sekä taidealoilla työskenteleville, alan opiskelijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Luentosarja keskittyy erityisesti pitkäaikaishoidon, vanhusten ja muistisairaiden hoidon kysymyksiin kulttuurityövälineiden näkökulmasta. Myös muun kuin vanhusten hoidon ammattilaiset voivat toki osallistua. 19

20 Ohjelma PsM, tutkija Teppo Särkämö: Musiikki kuntoutuksen välineenä Koreografi Jari Karttunen: Tanssi Miina Savolainen: Voimauttava valokuvaus Anna-Leena Vilhunen: Kuvat ja maalaaminen hoitotyössä Näyttelijä Nina Nurminen: Teatterilähtöiset menetelmät Läänintaiteilija Ava Numminen: Lääkkeetön hoito realistinen vaihtoehto? Ohjelma Kirjallisuusterapia: Toimintaterapeutti, kirjallisuusterapeutti Satu Nieminen kertoo kirjallisuusterapian menetelmistä kasvussa ja kuntoutumisessa. Tanssi: - Pieni Suomalainen Balettiseurue - Tanssin portaat -työpajakoulutuksen esittely harjoituksin höystettynä hankkeessa toimivan tanssija Noora Nenosen toimesta. Valokuvaus: Taiteen maisteri, valokuvaaja ja taideterapeutti Hanna Hentinen esittele valokuvien ja valokuvaamisen mahdollisuuksia hoidon tukena. Kuvataide: Kuvataiteilija Riggert Munsterhjelm tarkastelee värejä, kuvia ja maalaamista kroonisen kivun hoidossa. Kuvataiteilija Mika Helinin kertoo työpajakoulutuksista hoitajille ja kokemuksistaan muistisairaiden vanhusten maalausryhmän vetäjänä. Kulttuuri & hyvinvointi -tutkimukset ja käytännön tilanne hoitolaitoskentällä. Läänintaiteilija, musiikin tohtori Ava Numminen. Muistaakseni laulan -seminaari Musiikkitalossa Ohjelmassa mm. Professori Mari Tervaniemi: Aivot ja musiikki Tutkija, PsT Teppo Särkämö: Muistaakseni laulan - tutkimushankkeen tulokset RNT, PhD, associate professor Eva Götell: Caregiver sing for persons with dementia and you will find the key to communication Läänintaiteilija Ava Numminen: Miten tästä eteenpäin? Muusikko Mikko Kuustonen juontaa tilaisuuden. 20

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kumppanuutta rakentamassa ajatuksia ja esimerkkejä Soten ja Kulttuurin yhteistyöhön

Kumppanuutta rakentamassa ajatuksia ja esimerkkejä Soten ja Kulttuurin yhteistyöhön Kumppanuutta rakentamassa ajatuksia ja esimerkkejä Soten ja Kulttuurin yhteistyöhön Ava Numminen Musiikin tohtori, psykologi, laulunopettaja Hyvinvointia ja kumppanuutta rakentamassa -seminaari 26.3.2015

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen

Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi, Jyväskylä 6.5.2015 Taustayhteisöt Suomen Palopäällystöliiton koolle kutsuma Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Välittämisen taidetta lain, laatutyön ja luovuuden keinoin

Välittämisen taidetta lain, laatutyön ja luovuuden keinoin Välittämisen taidetta lain, laatutyön ja luovuuden keinoin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat (Health in All Policies) Lainsäädännöstä apua kustannussäästöihin (investointi ihmiseen

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA

AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA 010851 TYÖHYVINVOINTI 5 op Salo 5.4.-1.6., 12 oppituntia AMK D113, Ylhäistentie 2 KTM Tiina Rantanen Kurssimaksu 62 sekä avoimen yliopiston maksu 50. Erikoiskurssi.

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS vuodelta 2010 Vanhustyön osaajat ry

VUOSIKERTOMUS vuodelta 2010 Vanhustyön osaajat ry VUOSIKERTOMUS vuodelta 2010 Vanhustyön osaajat ry Vanhustyö osaajat ry VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2010 Vanhustyön osaajat ry on 9.11.2006 perustettu moniammatillinen yhdistys, jonka toimintaa ohjaa yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke tanssihanke Tanssi vanhustyön n voimavarana Terve Kuopio/Tanssin aluekeskus Kuopio 2006-2008 Laura Pylkkänen/Anniina Aunola 2006 Mitä on yhteisötaide? taide? Yhteisötaiteen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Tekes Mona 2010-2012 Moniaistinen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa Kuvataiteet Elokuva- ja mediataiteet Arkkitehtuuri Käsityötaiteet Musiikki Kirjallisuus eli sanataiteet Tanssitaiteet Teatteri- eli Näyttämötaiteet Taideteollisuus ja taiteellinen suunnittelu 27.6.2014

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot