2/10 HAAGA-HELIA SIGNALS. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/10 HAAGA-HELIA SIGNALS. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti"

Transkriptio

1 2/10 HAAGA-HELIA SIGNALS HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti

2 KOLUMNI Biblo on viestinnän ammattilaisille ja muille viestintää työkseen tekeville suunniteltu uusi verkkopalvelu ja kasvualusta yksilölliseen ja yhteisölliseen ammatilliseen tekemiseen ja pohdintaan. Ammattikorkeakoulu myynnissä Bibloon voit rakentaa oman työpöytäsi, johon kokoat tärkeät kansiosi ja jaat työpöydälläsi olevia dokumentteja muille käyttäjille kommentoitavaksi ja muokattavaksi. Biblossa teet testejä ja kyselyjä, hyödynnät valmiita työpohjia ja materiaalipankkia sekä keskustelet kollegoidesi kanssa. Tilaa käyttäjätunnus osoitteesta ja saat vuodeksi käyttöoikeuden palveluun puoleen hintaan 80 (+ alv. 23 %). Alennushinta on voimassa ennen tehtyihin tilauksiin. Alennuskoodi: signals H A AGA-HELI A ammattikorkeakoulu haluaa profiloitua myynnissä. Koulutamme myyntihenkisiä asiantuntijoita, joilla on vahvaa palvelu- ja myyntiosaamista. Valmistuessaan opiskelijan tulisi ymmärtää yritysten markkinoinnin ja myynnin tehtävät ja toiminnot sekä osata soveltaa myyntiosaamistaan käytäntöön. Opiskelijan tulisi ymmärtää kuluttajakäyttäytymistä, sen muutoksia ja seurauksia. Hänen tulisi osata myydä, argumentoida, neuvotella ja päättää kauppa asiakkaan ymmärtämällä kielellä. Lisäksi opiskelijan tulisi ymmärtää uusien sähköisten viestintätapojen merkitys, kuten sosiaalisen median hyödyntäminen, markkinoinnin ja kaupankäynnin välineenä. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee kaikkien koulutusohjelmien opetussuunnitelmien sisältää palvelu- ja myyntiosaamista tarjoavia oppimistilaisuuksia. Me haastamme opiskelijamme kehittämään tätä kullanarvoista osaamista. Toisaalta HAAGA-HELIA haluaa profiloitua myös sisäisessä palvelussa ja myynnissä. Kaikki ammattikorkeakoulun yksiköt ovat sitoutuneet kartoittamaan palvelun ja myynnin osaamisen tason sekä kehittämään kyseistä osaamista. Tarvitsemme sitä tarjotessamme palveluja, kuten esimerkiksi kaupallisen toiminnan valmennus- ja konsultointipalveluja tai tutkimus- ja kehittämispalveluja ammattikorkeakoulun ulkoisille sidosryhmille. Monesti sisäinen palvelu ja myyntityö on haaste. Kuinka nähdä työtoveri tai toinen yksikkö asiakkaana, joka haluaa ostaa sisäisiä palveluja? Näihin haasteisiin HAAGA-HELIA on vastaamassa hankkeella nimeltään: Palvelu- ja myynti HAAGA-HELIAn vahvuuksiksi. Opiskelijoiden lisäksi haastamme siis myös itsemme. Osaanko minä palvella ja myydä? Miksi ammattikorkeakoulumme haluaa niin vahvasti profiloitua myynnissä? Tietenkin siksi, että myynti on aina in. Sillä on aina kysyntää. Hyvä myyjä saa asiat luistamaan ja tuloksellisuus paranee toimivan myynnin avulla. Jokaisella meistä on varmasti kokemusta hyvistä myyjistä, vaikka huonot jäävät paremmin mieleen. Itse tunnen esimerkiksi kaksi erinomaista automyyjää: Markku Paalanen, MetroAuto ja Mikko Virtanen, Toyota Tsusho Nordic. He ovat molemmat olleet kiinnostuneita asiakkaan tarpeista ja asiointi heidän kanssaan on ollut mutkatonta. Heidän myyntityönsä ei ole loppunut auton luovutukseen, vaan on jatkunut huolenpitona ja yhteydenottoina senkin jälkeen, kun myyntiprovisio on tullut tilille. Olen ostanut heiltä molemmilta useita autoja. Toimiessani yrittäjänä tunsin myös hyviä puhelinmyyjiä - heitä on todellakin olemassa. He soittivat aina sovittuna aikana, hoitivat asiansa ytimekkäästi ja tekivät soittaessaan samalla huomaamatonta myyntityötä. Itse ei tarvinnut stressata tilausaikataulujen ja uusien tuotteiden suhteen. Heihin pystyin aina luottamaan. En koskaan kokenut tulleeni huijatuksi. Hotelli- ja ravintola-alalla ansioituneen, Vanajanlinnan myyntijohtaja Pekka Allisen teesi on aina ollut selkeä: Myynti on yksinkertaista on vain osattava kuunnella. Myynnissä ei todellakaan ole kysymys minusta, vaan sinusta. Asiakkaan kunnioituksen viestinnässä varmistaa katsekontakti, ymmärrettävä artikulointi ja asiakaslähtöinen sisältö, toteaa Pekka Allinen. Räätälöidyssä myyntityössä asiakasta kiinnostaa vain ja ainoastaan hänen ongelmansa ratkaisu. Miksi myynti sitten on niin vaikeaa ja hyvät myyjät harvassa? Yritykset eivät myy enää pelkkiä tavaroita tai palveluita. Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen mukaan elämme elämystaloudessa, jossa asiakkaalle on tarjottava mieleenpainuvia elämyksiä, jotka koskettavat yksilöä motivaation ja fyysisen tason lisäksi älyllisellä, emotionaalisella ja henkisellä tasolla. Myytävän elämyksen tulee olla yksilöllinen, aito ja moniaistinen. Elämyksen keskeinen elementti on vaikuttava tarina, ja elämyksen tulee tarjota kontrastia asiakkaan arkeen. Lisäksi vuorovaikutteinen elämysten kuluttaminen on monesti yhteisöllinen kokemus. Myyjän on siis hallittava muutakin kuin ratkaisun fyysiset ominaisuudet. Kokonaisuus onkin yleensä kompleksi ratkaisu asiakkaan ongelmaan. Asiakkaiden kuluttajakäyttäytyminen on myös muutoksessa. Asiakkaat etsivät elämyksistä jotain muuta kuin pelkkää perustarpeiden tyydytystä. Asiakkaiden käytös on vaikeammin ennakoitavissa ja se muuttuu tilanteen ja ajan suhteen. Tämä lisää myynnin haasteellisuutta. Valmiita paketteja on vaikea myydä. Elämysten tulee olla räätälöitävissä. Asiakas ei käyttäydy rationaalisesti ja useasti tietää myytävästä tuotteesta, palvelusta ja elämyksestä itse asiassa enemmän kuin myyjä. Haasteellisuuden lisääntyessä jyvät erottuvat akanoista. Jos siis olet kiinnostunut myynnin kehittämisestä, voit aloittaa selkeyttämällä yrityksesi tai yhteisösi asiakaskannan, lisäämällä asiakaskontaktointia, sparraamalla myyntikäytänteet ja -prosessit, terävöittämällä myyntimateriaalit ja valmentamalla myyjät. Jos tarvitset apua myynnin kehittämiseen, ota yhteyttä HAAGA-HELIAan. Olemme valmiit auttamaan sinua, oletpa sitten ulkoinen tai sisäinen asiakkaamme. Olemme kaikki myynnissä, myös ammattikorkeakoulumme päivitetyn strategiansa mukaisesti. Elämyksellisiä hetkiä myynnin parissa. Jouni Ahonen, Johtaja, Hotelli-, ravintola- ja matkailualan koulutusyksikkö, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

3 HAAGA-HELIA SIGNALS SIGNALS PÄ ÄKIR JOITUS Mistä on hyvät myyjät tehty? SISÄLLYS 2/10 Julkaisija Päätoimittaja Toimitusneuvosto Tämän lehden kirjoittajat Kuvaaja Ulkoasu ja taitto HAAGA-HELIA SIGNALS Pajuniityntie HELSINKI puh HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Risto Karmavuo Petra Bedda Merja Drake Pekka Huolman Paula Kinnunen Teemu Kokko Tarja Leponiemi / Tommi Lalu Ari Nevalainen Lauri Tuomi Petra Bedda Sampo Haarlaa Minna Lieko Ossi Mansikka Maija Männistö Tarja Patrikainen Pirjo Salminen Eetu Toivanen Mari Mäkiö Maustamo Oy Alepan kanssa, puhelinmyyjä, autokauppias - lista 2000-luvun suomalaisista kirosanoista? Myyjä -sanasta tulee useimmille ensimmäiseksi mieleen jotain negatiivista, mikä tosin kuvastanee enemmän suomalaista mentaliteettia kuin näiden ammattilaisten todellista osaamista. Meillä on valitettavasti tapana muistaa huonot myyjät tai myyntitilanteet ja kertoa niistä, ja tehdä niiden pohjalta yleistyksiä. Päätin poimia tähän kolme esimerkkiä omalle kohdalleni sattuneista hyvistä myyjistä ja myyntitilanteista. Aloitetaan eniten parjatusta myyjälajista, puhelinmyyjästä. Olen pitkään tilannut Suomen Kuvalehteä. Määräaikaisena, sillä jostain syystä se on aina ollut halvempi tilausmuoto. Viime keväänä puhelin taskussa pärähti ja linjan päässä oli asiallinen ja ystävällinen naisääni, joka ei avannut keskustelua kirjoitetulla fraasilla, vaan esitteli ensin itsensä ja kertoi heti asiansa, mainiten jopa, että olimme puhuneet viimeksi puolitoista vuotta sitten, kun nyt päättymässä oleva määräaikaistilaus alkoi. Seuraavaksi hän kysyi, olenko lukenut lehteä ja haluaisinko saada sen myös jatkossa. Ilman tyrkyttämistä ja ylisanoja. Kerroin lukevani lehteä ahkerasti, ja olevani kiinnostunut jatkamaan. Tämän jälkeen hän esitteli tilausvaihtoehdot ja sovimme kaupat. Kaikki sujui selkeästi ja nopeasti. Valitettavasti en kuule hänestä enää, sillä jatkotilauksesta oli tullut edullisempi. San Franciscossa törmäsin viime syksynä konsulenttiin, joka myi minulle lähes 200 dollarin edestä ihonhoitotuotteita, joita ei olisi tullut edes mieleeni lähteä kaupasta ostamaan. Tämä nuorehko neitonen sai minut pysähtymään kauppakeskuksen käytävällä valloittavalla hymyllään ja avoimella käytöksellä. Lupasin kokeilla tuotetta. Samalla kun hän esitteli kuorintavoiteita ja rasvojaan, hän osasi vedota ihmisen luontaiseen narsismiin onpa tyylikkäät vaatteet, näkee että olet moderni mies, kun rohkeasti kokeilet näitä, tyyppisillä lausahduksilla, tehden sen kuitenkin täysin luontevasti, ilman lipevyyttä. Hän käytti empatiaa myyntikeinonaan hyvin luontevalla tavalla. Lisäksi siinä helteessä ja pienestä jet lagista kärsivänä, tuotteet tuntuivatkin erittäin mukavalta ja myyntitilanne oli kaikin puolin leppoisa. Lähdin tyytyväisenä, tosin vähän köyhempänä, takaisin hotellille. Kolmanneksi esimerkiksi haluan nostaa myyjien ja ostajien nettiyhteisön Ebayn, josta olen viime vuosina hankkinut paljon erilaista tavaraa, kahvipavuista vaatteisiin. Pidän Ebayn kymmenientuhansien myyjien aikaansaamasta valikoiman runsaudesta, josta helposti löytää haluamansa. Lisäksi Ebayn toiminnot on suunniteltu siten, että ne ovat käyttäjälle helppoja ja asiointi sujuu joutuisasti. Myös sosiaaliseen mediaan viittaavat piirteet, kuten myyjien arvioiminen ja palautteet, luovat asiointiin turvallisuutta; jos tuhannet muutkin ovat ostaneet samalta myyjältä ja palaute on sata prosenttisen positiivinen, voi kaupat solmia hyvillä mielin ja juuri silloin, kun sinulle itsellesi sopii. Hyvään myyntitilanteeseen liittyykin mielestäni edellä esitetyn pohjalta ainakin kolme asiaa: selkeys, empaattisuus ja luotettavuus. Hyvän myyjän tietää kohdanneensa silloin, kun vielä kotiin päästyäänkin on tyytyväinen ostokseen. Uskon, että hyvä myyjä kokee samoin. Hänelle ei ole tärkeää vain kaupan clousaus, vaan tyytyväinen asiakas, joka on mukava kohdata uudelleen. Risto Karmavuo päätoimittaja P.s Ja kiitokset myös lähi-alepani kassalle, joka jaksaa aina iloisesti tervehtiä asiakkaitaan. Menesty urallasi 18 brändää itsesi Suomi 24 jätti muistijäljen Shangaihin 8 Muutos kaipaa nuorta voimaa 15 Myyntityö väylänä tulevaisuuteen 22 Hyvä asiakassuhde ei synny itsestään 26 Suomikuvasta kohti Suomi-brändiä 32 Education as an export product 3 Kolumni 4 Pääkirjoitus 6 10 kysymystä 18 Kiekkokaukalon moniottelija 20 Intohimona radio 22 Mistä on hyvät keittiömestarit tehty? 30 Inside Haaga Helia 41 Alumni insight 42 Kuvaajaesittely KOKO 295*220 mm LAAJUUS 40 sivua + kansi 4 sivua RAKENNE Liimasidottu VÄRI 4/4 PAPERI Sisus MultiArt Silk 130 g/m 2 Kansi MultiArt Gloss 250 g/m 2 PAINO Multiprint PAINOS kpl ILMOITUSKOOT JA -HINNAT (VÄRILLISYYS 4/4) 1/1 295*220 mm 1650, Etusisäkansi 295*220 mm 1760, 1/3 95*220 mm 660, 1/6 95*105 mm 440, Ilmoitusasioissa sinua palvelee päätoimittaja Risto Karmavuo. HAAGA-HELIA amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 % alennuksen. 38 Rustiikkia Ruusan tapaan OSOITTEENMUUTOKSET tai mikäli et ole alumnimme

4 10 KYSYMYSTÄ TEKSTI PETRA BEDDA 1 Mistä maabrändin rakentamishanke lähti liikkeelle? Suomen maakuvan kehittäminen on kirjattu nykyisen hallituksen ohjelmaan, ja ulkoasiainministeri Alexander Stubb asetti maabrändivaltuuskunnan selvittämään asiaa kaksi vuotta sitten. Valtuuskuntaa johtaa Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. 2 Millainen brändi Suomella on maailmalla tällä hetkellä? Suomella on hyvä, mutta ohut maine. Kansainvälisissä mielikuvavertailuissa olemme suurin piirtein sijoilla Tämä on sinänsä hyvä saavutus. Ulkomailla katsotaan kuitenkin tarkasti Suomen tosiasiallisia ominaisuuksia, jolloin sijoitumme maailmassa kärkeen, kuten viimeksi Newsweekin omassa tutkimuksessa. Tämä kertoo siitä, että brändimme on heikompi kuin ominaisuutemme. Suomelle on siis hyötyä brändäyksestä. 3 Mitkä ovat Suomen vahvuudet ja kehittämiskohteet? Tämä on se kysymys, johon maabrändivaltuuskunnassa etsitään vastauksia aiempaa perusteellisemmalla tavalla. Valtuuskunnan raportti julkistetaan myöhemmin tänä syksynä. 4 Mitä hyötyä Suomelle on siitä, että sille rakennetaan oma maabrändi? Maine heijastuu monin tavoin siihen, miten suomalaisiin tuotteisiin ja ajatuksiin sekä itse suomalaisiin suhtaudutaan maailmalla. Jos maabrändi on kunnossa, niin tuhannet meitä koskevat päivittäiset ratkaisut kuten matkailu, kaupankäynti ja poliittiset aloitteet ovat todennäköisemmin etujemme mukaisia. Suomelle on erityisen tärkeää kehittää maabrändiään, koska avoimena ja paljon ulkomaankauppaa käyvänä maana Suomi on moneen muuhun maahan verrattuna riippuvaisempi kansainvälisestä kehityksestä. 5 Entä suomalaisille yrityksille? Faktojen ohella myös mielikuvat ratkaisevat taloudellisessa päätöksenteossa. Harvalla suomalaisyrityksellä on omaa kansainvälistä brändiä, joten maabrändi voi olla yritystä tukeva kattobrändi. Jos Suomeen liitetään vahvoja laadusta, osaamisesta ja luotettavuudesta kertovia mielikuvia, yritys hyötyy siitä, että se mielletään suomalaiseksi yritykseksi. Yritykselle myönteisen ratkaisun kynnys alenee, koska yhteistyökumppani voi luottaa siihen, että hän saa sen mitä odottaa. 6 Millainen on Suomibrändin tavoitemielikuva? Tavoitteena tulee olla, että Suomesta tulee entistäkin parempi maa. Tätä kautta Suomi voi saada vahvemman brändin, joka antaa meille maailmalla painoarvoa yli luonnollisen kokomme ja osamme. Julkisuusdiplomatian yksikön päällikkö Timo Heino, Ulkoministeriö 7 Miten haluttua mielikuvaa viestitään ja millaisia käytännön toimia se vaatii? Mielikuvaa ei pidä viestiä vaan oikeita ja todellisia vahvuuksia. Tämä edellyttää käsitystä siitä, mikä on Suomen brändiidentiteetti 2000-luvulla. Suomella pitää olla sanottavaa, ja perusviestejä tulee toistaa mahdollisimman tehokkaasti pitkän ajan kuluessa, jotta niillä on vaikutusta mielikuviin. Ammattimaiset Suomi-viestijät voivat aina parantaa keskinäistä koordinaatiotaan. Mutta tärkeintä on kuitenkin kaikkien suomalaisten panos. Jokainen tietää, miten uskottavia ja merkityksellisiä omat henkilökohtaiset kokemukset muiden maiden ihmisistä ovat. Epämääräiset maakuvat muuttavat vain hitaasti kestävimmiksi maabrändeiksi. Se edellyttää johdonmukaista työtä vähintään vuoden ajan. 8 Millainen tuote Suomi brändinrakentajalle on? Suomi ei ole tuote vaan maa. Tuotetta pystyy sitä valmistava yritys kontrolloimaan, mutta demokraattista maata ei kukaan voi eikä halua kontrolloida. Tämän vuoksi maabrändäys on toisenlaista toimintaa kuin tuotteen brändäys. Maata täytyy kehittää, ja kansainvälisessä viestinnässä voidaan harkiten hyödyntää yrityselämässä käytettäviä brändäystekniikoita. 9 Millä Suomea voi myydä maailmalla? Suomea ei voi myydä maailmalla muuna kuin se on. Mikään myynti- tai markkinointikampanja ei muuta Suomen kuvaa toisenlaiseksi. Suomi voi maailmalla profiloitua vain sellaisilla ainutkertaisilla ominaispiirteillä, joilla on oikeata merkitystä muulle maailmalle. 10 Missä brändiä käytännössä rakennetaan, suomessa vai ulkomailla? Brändi rakennetaan kotimaassa, kaikki perustuu siihen. Ulkomailla brändiä edistetään parhaiten siten, että mahdollisimman moni suomalainen taho puhaltaa yhteen hiileen. +1 Suomi on pärjännyt hyvin erilaisissa maiden välisissä vertailuissa. Viimeksi elokuussa Suomi valittiin ykköseksi Newsweek-lehden tutkimuksessa. Kertoisitko, miten tutkimustuloksia voisi hyödyntää/hyödynnetään Suomi-brändin rakentamisessa? Suomen kansainvälinen viestintä ei voi perustua perisuomalaiseen vaatimattomuuteen, sillä vaatimattomuudella ei ole kysyntää maamme rajojen ulkopuolella. Newsweek-selvitys tarjosi meille puolueettoman ja painavan arvion, jota hyödynnetään kaikkien suurlähetystöjen promootiotyössä. Tämä tapahtuu siten, että avaamme ovat ja ikkunat sepposen selälleen ja sanomme: olkaa hyvä ja katsokaa meitä tarkemmin, tässä on näyttöä Newsweekin arvion todisteeksi. 6

5 Muutos kaipaa nuorta voimaa Myynnin alalla eletään murrosta. Perinteisen tuotteen sijaan yritykset tarjoavat nyt palveluja ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja asiakkaidensa tarpeisiin. Uusi ajattelumalli kaipaa uudenlaista myynnin ammattilaista. Vanhan koulun myyntimiehet saavat antaa tilaa uudelle myyjäsukupolvelle. TEKSTI Minna Lieko Kirjoittaja opiskelee HAAGA-HELIAn journalismin koulutusohjelmassa. 8 9

6 Kovenevan ja kansainvälistyvän kilpailun keskellä yritykset ulkoistavat toimiaan ja keskittyvät ydinosaamiseensa. Huolto, asennus, päivitys, asiakkaan toiveiden mukainen tuotteen räätälöinti ero kilpailevaan tuotteeseen rakennetaan oheistuotteilla ja palveluilla. Yhden kaupan sijaan tähdätään pitkään asiakassuhteeseen, joka poikisi useampia tilauksia ja tasaisempaa kassavirtaa pidemmäksi aikaa. Monissa tuotteissa vain noin kymmenen prosenttia tuloista tulee itse tuotteen hinnasta myyntihetkellä, loput saadaan elinkaaren aikaisista oheistuotteiden myynnistä ja tuotteeseen liittyvistä palveluista, kertoo koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ:sta. Muutos on suuri, mutta mistään uudesta ilmiöstä ei enää ole kyse. Palveluratkaisuista on puhuttu jo toistakymmentä vuotta. Murros alkoi teleoperaattoreiden heräämisestä 1990-luvun puolivälissä, ja tänä päivänä moni teollisuusyrityskin on jo muuttanut tuotettaan palvelumaisempaan suuntaan. Osa yrityksistä ei ole havahtunut muutokseen vieläkään. Saattaa myös olla, että yritys on tehokkaasti ulkoistanut kaikki tukitoimintonsa aina aulapalveluja myöten, mutta ei ole ollenkaan miettinyt, mitä kaikkia lisätuotteita ja -palveluja heidän omiin tuotteisiinsa voisi liittää, kertoo Jouni Röksä. Myyjien ajatusmaailma mullistuu IT-alalla jälkimarkkinointipäällikkönä työskentelevälle nuorelle myynnin ammattilaiselle Laura Virtaselle on itsestään selvää, että asiakkaalle tarjotaan ratkaisua ongelmaan ennemmin kuin tuotetta. Kokonaispaketti- ja lisämyyntiajattelu on tuttua sekä opiskeluista että aiemmista työpaikoista. Jopa vaatekaupassa myyjiä kehotettiin yhden vaatekappaleen sijaan tarjoamaan asiakkaille asukokonaisuuksia. Ei sitä enää osaisi edes ajatella, että tarjoaisi asiakkaalle vain yhtä tuotetta. Nykyisessä työssäni asiakkaalle myydään aina ensin kokonaisuutta. Sen jälkeen vasta mietitään, voisiko paketista ehkä irrottaa jotain. Nuoret myynnin ammattilaiset kasvavat uuteen ajatusmaailmaan, mutta kauan alalla olleelle, aivan toisenlaiseen työskentelytapaan tottuneelle myyjälle muutos voi olla rankka. Murros tuotteen myynnistä palveluratkaisun tarjoamiseksi vaatii myyjältä ajatusmallinsa täyttä kääntämistä. Hankalimmissa tapauksissa logiikkaa ei saada yrityksessä käännettyä, ennen kuin kriittinen massa lähtee ja uutta verta tulee tilalle. On väistämättä sukupolvenvaihdoksen aika. Työnantajille tilanne on hankala. Monet toimijat ovat kertoneet, että vanhojen ammattilaisten ajattelun kääntäminen on liian työlästä. He näkevät, että on rekrytoitava uusia myyjiä, joiden suhtautuminen on vielä ennakkoluulotonta, HAAGA-HELIAn myynnin koulutusohjelman yliopettaja Anu Moisio kertoo kokemuksiaan. Ohi on aika, jolloin yksinäinen sankarimyyjä kulki ja teki suuria kauppoja. Ihmetellen ja itsensä haastaen Nykyään myyntityö on tiimityötä. Mitä monimutkaisempi myytävä tuote on ja mitä enemmän mukaan liittyy palveluita, sitä enemmän tarvitaan ympärille muita. Kun asiakkaan ja tuotteen tuntevia ammattilaisia on organisaatiossa useampia, asiakkuuden pysyminen ei ole yhdestä henkilöstä kiinni. Hyvän myyjän lähdöstä aiheutuva liiketoiminnan riski pienenee. CRM-järjestelmien myötä työhön on tullut tiedon jakaminen. Ennen myyjän asiakaskontaktit ja myyntimenetelmät olivat tarkoin varjeltu salaisuus. Nyt myyntityössä kerätystä tiedosta tulee organisaation tietoa. Tieto on valtaa, ja tiedon jakamisen myötä valtaa on kaikilla. Tämä voi olla vanhalle konkarille kova paikka. Jotta ristiriidoilta vältyttäisiin, on myynnin johdon oltava ajan tasalla. Myyjien kannustaminen tiedon jakamiseen ja tiimityöhön vaatii toimivat käytännöt ja oikeanlaiset työkalut. Monisäikeisyys kulminoituu sopimuksiin, jotka ovat monimutkaistuneet siirryttäessä tuotteen kaupasta kokonaisvaltaiseen palveluratkaisujen kauppaan. Monitahoinen kauppojen verkosto vaatii uudenlaisen myyjän, joka on aktiivinen ja rakentaa asiakassuhteita. Menestyäkseen myyjän on mentävä omalle epämukavuusalueelleen. On tehtävä töitä uusien kontaktien luomiseksi, tavattava uusia ihmisiä sekä laajennettava näköalaansa alalla ja asiakasyrityksessä. Ei vain juoda kahvia sen tutun ostajan kanssa, Moisio muistuttaa. Myyjän pitää olla jatkuvasti hereillä ja pysyä kärryillä siitä, missä mennään. Omaa osaamista pitää ylläpitää ja päivittää jatkuvasti. Ei vain taitoja ja myyntitekniikoita, vaan pitää olla utelias kaikelle, mitä maailmassa tapahtuu. Konkarit ja untuvikot, oppikaa toisiltanne! Vasta 22-vuotias Laura Virtanen on tottunut olemaan aina se nuorin, niin opiskelun kuin työnkin parissa. Koskaan se ei ole kuitenkaan vielä haitannut. Suoraan lukiosta HAAGA-HELIA ammattikorkeakouluun ponnistanut nuori nainen muun muassa toimi useana vuonna tutorina itseään vanhemmille fukseille. Sukupolvien välisiä ajatuseroja tai kommunikaatioongelmia Virtanen ei ole työssään Interactive Partnersilla huomannut. Pienessä työyhteisössä tehdään yhteistyötä ja tuetaan toisia. Lähin kollega on neli- Ideaalitilanteessa yritysten ei tarvitsisi kouluttaa uusille, mutta ammattitaitoisille myyntihenkilöilleen kuin yrityskohtaiset tuotteet ja palvelut. Muutos kaipaa nuorta voimaa 10

7 "Ohi on aika, jolloin yksinäinen sankarimyyjä kulki ja teki suuria kauppoja" Muutos kaipaa nuorta voimaa kymppinen, alalla kokenut mies. Untuvikko konkariasetelma on siis työssä arkipäivää, mutta minkäänlaista asennevammaa Virtanen ei ole kollegassaan havainnut. Asenteet nuoria työntekijöitä kohtaan kärjistyvät yleensä kai sitten, kun raha astuu kuvaan. Nuorten ja vanhojen palkkausero ja provisiopalkkaisessa paikassa omista asiakkaista kiinnipitäminen voivat koetella yhteiseloa, Virtanen pohtii. Hyvä asenne, oikeanlainen itsevarmuus ja usko omaan osaamiseen auttavat nuorta myynnin ammattilaista solahtamaan mukaan myynnin arkeen. Vaikeassa paikassa uskoo itseensä, tekee ratkaisunsa ja luottaa siihen, että asia menee loppujen lopuksi oikein. Eikä kääntyminen kokeneemman kollegan puoleen ole koskaan väärin. Kun olen uusi, mieluummin kysyn kuin teen väärin. Kun kysyy kerran kunnolla ja niin, että asia selviää itselle, ei tarvitse kysyä monta kertaa, Virtanen kertoo. Vanhempien konkareitten taas kannattaa kääntyä nuorison puoleen tietotekniikkaan, verkkoon ja sosiaalisiin medioihin liittyvissä asioissa. Miten sosiaalisten medioiden haltuunotto yrityksissä olisi edes tehtävissä ilman nuoria, jotka ovat kasvaneet siihen kulttuuriin? Anu Moisio mietiskelee. Jouni Röksän mielestä nuorien ammattilaisten voimavara on oikeanlainen asenne ja aito halu oppia uutta. Lisäksi nuoren ammattilaisen parasta antia alalle ja yrityksille ovat raikkaat ajatukset ja vanhan kyseenalaistaminen. Tuoreet silmät, korvat ja aivot voivat löytää totutuissa toimintatavoissa kehitettävää tai jopa korjattavaa. Jouni Röksä kehottaakin kaikkia myynnin ammattilaisia oppimaan toisiltaan. Kuten jokainen asiakastapaaminen on oppimisen paikka, myös kollegan kanssa vietetyt hetket kannattaa käyttää hyväkseen. Toisen työtä seuratessa ja havainnoidessa saa sekä hyviä vinkkejä että huomaa oman työtapansa plussat ja heikot kohdat Vain alle viisi prosenttia kaikista myynnin alan ammattilaisista tekee yhteiskäyntejä toisen saman firman myyjän kanssa. Se on sääli. Kollegan työn havainnointi on paras tapa oppia, varsinkin nuorelle myyjälle, huomauttaa Röksä. Oi aikoja, oi bonuksia Uudenlainen ajattelu, uudenlainen myyjä se vaatii myös uudenlaista myynnin johtamista. Myynti on siitä helppo johdettava, että sitä saat, mitä mittaat, toteaa Anu Moisio. Bonukset ja palkitsemisjärjestelmä on valjastettava muutoksen tukemiseen. Tavoitteet ja palkkiot on siis asetettava niin, että ne ohjaavat myynnin ammattilaista rakentamaan tuotteesta kokonaisvaltaista ratkaisua ja asiakassuhteesta pitkän ajan projektia. Kaupan solmimisesta saatavan provision sijaan myyjää voitaisiinkin palkita pitkäaikaisen asiakassuhteen hoitamisesta ja kasvattamisesta, ehdottaa Jouni Röksä. Mikä sitten saa myynnin ammattilaisen pois mukavuusalueeltaan ja laittamaan itsensä likoon? Arvokas kokemus, vastaa Laura Virtanen. Vaikka myynnin alalla onkin tällä hetkellä hyvin töitä, koulutusta vastaava työpaikka ei ole vastavalmistuneelle koskaan mikään oletusarvo. Sitä pitää arvostaa. Myös mukavat työkaverit ja työstä saatu rakentava palaute siivittävät Virtasta tekemään parhaansa. Palkka ja bonuksetkin tietenkin kannustavat työntekoon, mutta eivät yksin riitä inspiraatioksi. Tätä myynninjohto ei valitettavasti ole tajunnut, Jouni Röksä puuskahtaa. Pelkän riihikuivan sijaan hän peräänkuuluttaa sisäisen motivaation keinoja. Yksi haluaisi saada enemmän aikaa perheelleen, toinen unelmoi matkustamisesta ja kolmas inspiroituu itsensä kehittämisestä. Lyhennetty työaika, ylimääräinen vapaa tai palkallinen koulutus voivat olla rahaa tehokkaampia vaikut- timia, mutta vaativat työnantajalta joustavuutta ja pientä vaivannäköä. Ensin kun on selvitettävä, mikä liikuttaa ketäkin. Onnistumispolkua ammattitaitoon Työssään Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMJK:n koulutus- ja tutkimuspäällikkönä Jouni Röksä on saanut huomata, että kolmasosa yrityksistä ei kouluta henkilöstöään millään tavalla. Se on huolestuttavaa, toteaa Röksä. Myynnin alalla ei voi menestyä, ellei päivitä ammattitaitoaan. Röksä suositteleekin jokaiselle myynnin alalla toi- "Myynnin alalla ei voi menestyä, ellei päivitä ammattitaitoaan." 12

8 mivalle säännöllistä huoltoa: peruspakettiin pitäisi kuulua 3 4 täsmäiskua joka vuosi sekä yksi suurempi remontti 5 7 vuoden välein. Täsmäiskuissa päivitetään jokapäiväistä ammattitaitoa, aiheina voivat olla vaikkapa ihmistuntemus tai uudet myyntitekniikat. Suurempi remontti taas on henkilökohtaisempi ja tarkoittaa esimerkiksi jatko-opintoja tai uralla etenemispyrkimyksiä. Nuorille ja uraansa aloitteleville koulutusta on oltava vielä enemmän, Röksä painottaa. Työnantajan velvollisuus on huolehtia, ettei nuori ammattilainen jämähdä uomaansa heti alkuunsa. Ajatukseni on, että vastavalmistuneelle nuorelle suunniteltaisiin kahden vuoden onnistumispolku, joka määrittelisi koulutusmahdollisuudet ja kehityksen. Näin nuori saisi uransa parhaalla mahdollisella tavalla käyntiin. Onnistuminen ei lepää kuitenkaan yksin työnantajan harteilla, vaan paljon vaaditaan myös nuorelta itseltään. Pitää olla kiinnostunut itsensä kehittämisestä sekä suhtautua terveen kriittisesti yrityksen panostukseen. Jos uuteen yritykseen tullessasi parin ensimmäisen työvuoden aikana työnantaja ei osoita aikeita ammattitaitosi kehittämiseksi, on aika miettiä työpaikan vaihdosta, Röksä neuvoo. Hänen mukaansa jokaisen myyjän pitäisi silloin "Myyntityötä ei osata uutena koulutusalana kansan syvissä riveissä vielä jäsentää omaksi kokonaisuudekseen." tällöin katsoa itseään ammattilaisena ulkopuolisen silmin ja arvioida oma kilpailutilanteensa työmarkkinoilla. Onko osaaminen ajan tasalla? Olisiko asenteessa parantamisen varaa? Tarvitsisinko uusia haasteita työhöni? Laura Virtanen ainakin tuntuu kuunnelleen Röksän neuvoja jo opiskeluaikanaan. Tie nykyiseen työpaikkaan vei työharjoittelun kautta. Harjoittelupaikkaa hakiessaan hän päätti haastaa itsensä ja tutun vaatetusalan yrityksen sijaan ottikin paikan vastaan itselleen tuntemattomasta IT-yrityksestä. Aloittaessaan Virtanen ei tiennyt alasta kovinkaan paljoa. Hyppy tuntemattomaan kuitenkin kannatti; onnistunut työharjoittelu poiki mahdollisuuden tehdä toinenkin työharjoittelu samaan yritykseen, opinnäytetyön aiheen sekä vakituisen työpaikan jo ennen valmistumista. Kesän korvilla valmistunut Virtanen on ollut nykyisessä työpaikassaan nyt noin vuoden. 15 vuotta putkeen koulunpenkkiä kuluttaneelle työelämä maistuu. En ole vielä määritellyt tavoitteitani pidemmälle. Haluan ottaa nyt tästä tilanteesta kaiken irti, päästä kunnolla työhön kiinni ja oppia kaiken, mitä nykyisellä työlläni on minulle tarjottavaa. Ehkä voisin opiskella myöhemmin lisää, esimerkiksi ylemmän ammattikorkeakoulutuksen maisterintutkinto kiinnostaisi tulevaisuudessa. Esimerkit elävästä työelämästä Jouni Röksä toivoo, että myynnin ammattilaisia kouluttavat oppilaitokset välittäisivät myyntialasta totuudenmukaista tietoa. Myyntityöhön liittyy monia väärinkäsityksiä ja harhaluuloja muun muassa provisiopalkkauksesta ja puhelinmyyntityöstä. Ne olisi hyvä oikaista jo opiskelujen alkuvaiheessa. Myynnin alan jokapäiväiset taidot, kuten tiimityön tekeminen ja ihmistuntemus, saisivat saada vielä enemmän aikaa ja huomiota myös alan koulutuksessa. Opiskelujen tärkein tehtävä on kuitenkin käynnistää koko työuran kestävä prosessi. Nuorille on viestittävä, että koulu on vasta alkusoittoa. Oppiminen jatkuu läpi koko työuran. HAAGA-HELIAn myynnin koulutusohjelmassa opiskelijat saavat myyntitaitojen lisäksi opintojen aikana laajan liiketaloudellisen osaamisen. Koulutuksessa pyritään antamaan opiskelijoille mahdollisimman kattava kuva myynnin parissa toimivista toimialoista, jotta opiskelijat ymmärtäisivät, mikä eri toimialoille on tyypillistä ja mikä heitä itseään sytyttää, myynnin yliopettaja Anu Moisio kertoo. Yritysvierailut, yritysmaailman vierailevat luennoitsijat, työharjoittelut ja muu opintojaksojen yhteydessä tehtävä yritystyöskentely sekä opinnäytetyöt lähentävät opiskelijaa oikeaan elämään. Havainnoimalla ja kokemuksia jakamalla opiskelijalle hahmottuu kuva työelämän käytännöistä. Tavoite on, että opiskelija poimisi parhaiksi arvioimansa vinkit ja ymmärtäisi käytäntöjen vaihtelevan aloittain ja työpaikoittain. Kun koulussa opettaja kertoo, että joku asia on näin, opiskelija helposti kyseenalaistaa sen. Mutta kun samasta asiasta puhuu yritysmaailman edustaja tai toinen, asian kokenut opiskelija, se on helpompi uskoa ja omaksua, naurahtaa Moisio. Aktiivisten yrityskumppanien rooli onkin tulevien myynnin ammattilaisten koulutuksessa ensisijaisen tärkeä, siitä ovat yhtä mieltä niin Moisio, Röksä kuin Virtanenkin. Myyntityö väylänä tulevaisuuteen? Myyntityö kaikessa moninaisuudessaan herättää ihmisissä varsin erilaisia mielleyhtymiä. Suomen ensimmäisen Best Seller Competitionin keväällä voittanut myyntityön opiskelija Mikko Junkkari, 22, edustaa alalla nuorta nousevaa sukupolvea. Myyntityö ei ole pelkkää matematiikkaa. Kontaktien määrä ei ole itseisarvo, sillä pelkkä kontakti ei kasvata yrityksen liikevaihtoa. Myyntitilanteessa myyjä laittaa aina itsensä likoon. Hedelmällisen vuorovaikutussuhteen luomiseksi ensin pitää myydä asiakkaalle itsensä. Myyminen on asiakkaiden tarpeisiin vastaamista, mikä vaatii myyjältä bisnesälyä ja aktiivisuutta. Myyntityö on parhaiden ratkaisujen tarjoamista asiakkaan tarpeeseen, Junkkari kiteyttää. Juuri tästä oli Best Seller Competition -kilpailussa kyse. Osanottajien piti myydä yhteistyökumppani Canonin dokumentinhallintaratkaisu kuvitteelliselle Clean Oy:lle. Alkuerissä tuotetta myytiin yhtiön henkilöstöjohtajalle. Kolme parasta valittiin finaaliin myymään tuotetta saman yhtiön tietojenhallintajohtajalle. Kilpailuun osallistui HAAGA-HELIAsta ja Turun TEKSTI Ossi Mansikka ammattikorkeakoulusta yhteensä 21 opiskelijaa. Junkkarin voitto oli niukka. Hän toteaa kuitenkin tehneensä vain oppikirjan mukaista myyntityötä. Keskeiseksi keinoksi hän nimeää spinnaamisen. Sana on ammattislangia ja tarkoittaa asiakkaan tarpeiden kartoitusta, niihin syventymistä ja tarkentamista jatkokysymyksin. Myyntityö on Junkkarille hänen omien sanojensa mukaan luontevaa. Finaalissa auttoi se, että pystyi olemaan oma itsensä. Hänen ei tarvinnut hakea roolia. Kilpailu vahvisti omia ajatuksia siitä, että oikeaa alaa ollaan opiskelemassa. Aito kosketus työelämään Kirjoittaja opiskelee HAAGA-HELIAn journalismin koulutusohjelmassa. Vaikka kilpailu oli ensimmäinen lajiaan, oli tapahtumalla jo tänä vuonna merkittäviä yhteistyökumppaneita ja sponsoreita kuten TeliaSonera ja Microsoft. Ensi kerralla kilpailun näkyvyys varmasti lisääntyy. Viiden vuoden kuluttua voi olla jo tilanne, ettei millään itseään vakavasti ottavalla myyntityötä tekevällä yrityksellä ole varaa jäädtä pois, Junkkari ennustaa. Osallistujat olivat nuoria myyntityön opiskelijoita, eli niitä tulevia myyntityön ammattilaisia, jotka tulevaisuudessa kasvattavat yritysten liikevaihtoa. Best Seller Competition ei kuitenkaan ole kiintoisa vain yritysten näkökulmasta. Se on myös motivoituneille nuorille se kuuluisa näytön paikka. Junkkari kuvailee, että ei ollut helppoa asettua myyntityön ammattilaisten arvioivien katseiden alle. Mahdollisuus soveltaa opittua käytännössä oli kuitenkin rikastuttava ja kasvattava kokemus. Loppu olikin Junkkarin kannalta onnellinen, ja poikipa onnistumisesta myös muutama mielenkiintoinen työtarjous. Voitosta ja huomiosta huolimatta Junkkari nostaa kilpailun suurimmaksi anniksi uudet työelämän kontaktit. Ensimmäisestä myyntikokemuksesta, jalkapallojoukkueen eteen myydyistä salaattikastikkeista, on tultu jo pitkä matka. Millaisen tulevaisuuden voittaja näkee itsellään myyjänä? Hän ei lähde maalailemaan pikkutarkkoja utopioita, vaan toivoo väljemmin urastaan työntäyteistä ja menestyksekästä. Tekemällä kovasti töitä voi menestyä. Ne tukevat toisiaan. Jos ei tee töitä, niin ei luonnollisesti voi menestyäkään. Nykyään yksi yritysmaailman muotisanoista on muutos. Eri sukupolvet tekevät luonnollisesti toimintaympäristöistään itsensä näköisiä. Junkkari ko-

9 Bonukset Motivaatio Maine Laitanko itseni likoon Uravaihtoehdot Monipuolisuus kee saaneensa myyntityöltä paljon, ja siksi hän haluaa olla omalta osaltaan viemässä alaa eteenpäin. Annettavakseen Junkkari nimeää uudet ajattelutavat ja nuoruuden innon. Kehitysaikeissaan hän on selvästi tosissaan. Mies huokuu halua tehdä, oppia ja nähdä. Myyntityön koulutukselle on kysyntää Myyntityön opiskelu avaa Junkkarin mukaan mielettömiä mahdollisuuksia. Kuten muissakin HAAGA- HELIAn koulutusohjelmissa, myyntityön ohjelmassa panostetaan vahvasti käytännönläheiseen oppimiseen. Teoriaopinnot liiketalouden ja markkinoinnin puolelta tukevat käytännön opiskelua, joka huipentuu 30 opintopisteen työharjoitteluun yritysmaailmassa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden verkottua yritysmaailmaan jo opiskeluvaiheessa. Pääaineena myyntityö on kuitenkin erittäin tuore. HAAGA-HELIA aloitti vuonna 2007 ensimmäisenä Suomessa tällä nimikkeellä toimivan koulutusohjelman. Työnantajapuolelta oli alan koulutukselle selkeä kysyntä. Vaikka myyntityö itsessään ei vaadi tekijältään korkeakoulututkintoa, koulu antaa alalle käytännön valmiuksia. Myyntityön koulutus avaa monia sellaisia ovia, joita ei muuten olisi ehkä osannut etsiäkään, Junkkari maalailee. Kun ensimmäinen myyntityön vuosikurssi valmistuu ja tieto koulutusohjelmasta lisääntyy, Junkkari uskoo myyntityön koulutuksen maineen seuraavan heti perässä. Hyvistä myyntityön ammattilaisista ei hänen näkemyksensä mukaan ole ylitarjontaa. Myyntihenkilöiden kouluttamiseen käytetään yrityksissä tänä päivänä valtavasti resursseja. Ideaalitilanteessa yritysten ei tarvitsisi kouluttaa uusille mutta ammattitaitoisille myyntihenkilöilleen kuin yrityskohtaiset tuotteet ja palvelut. lituksi 40 onnekasta, eli noin kuusi prosenttia. Sisäänpääsyprosentti on pienentynyt koulutusohjelman perustamisesta asti. Junkkari uskoo sen vielä pienenevän koulutusohjelman näkyvyyden kasvaessa. Luku kertoo ilmeisestä kiinnostuksen kasvusta myyntityökoulutukseen nuorten parissa. Syksyllä myyntityön koulutusohjelmassa aloittanut Mikko Kaikkonen, 23, on samaa mieltä. Hän näkee myyntityön kiinnostavan varsinkin niitä nuoria, jotka haluavat erikoistua taloussektorille. Kysyntää osaamiselle löytyy, ja tietoisuus tästä lisää nuorten kiinnostusta alaan, Kaikkonen päättelee. Vaikka kiinnostus myyntityötä kohtaan on kasvussa, liittyy alaan myös ennakkoluuloja. Valittujen Palojen Luotetuin Merkki tutkimuksen mukaan esimerkiksi automyyjä on yksi vähiten luotettuja ammattiryhmiä Euroopassa. Voiko tuloksen tulkita heijastavan koko myyntityöalan mainetta? Junkkari ampuu väitteen alas suoralta kädeltä. Hän muistuttaa, että on olemassa hyvin erilaisia myyntitöitä. Etenkin yrityksiltä yrityksille -myynti on hänen mukaansa ammattimaista ja asiakaslähtöistä. Junkkari harmittelee, että provisiopalkalla aikakauslehtiä myyvällä telemyyjällä voi asiakaslähtöisen myyntityön sijaan olla oma lehmä ojassa. Hän painottaa, ettei yhden ammattiryhmän mahdollisesti kyseenalaista mainetta pidä yleistää koko alaan. Mahdollisuus menestyä ei ole ainoa houkutin Siren ja Kaikkonen näkevät osan myyntityön potentiaalista siinä, että uravaihtoehtoja on runsaasti ja alalla on menestymisen mahdollisuus. Junkkari kertoo, että opetuksen painopiste ei ole laajoissa liiketalouden teoriaopinnoissa vaan yritysmaailmassa kysytyssä käytännön ammattitaidon kartuttamisessa. Myyntityön opiskelussa korostuu juuri konkreettisen osaamisen kartuttaminen, Kaikkonen säestää. Myyntityön kiinnostavuuden lisääntymiseen vaikuttavat muutkin seikat kuin taloudellisen menestyksen ihannointi. Kaikkosta kiinnostaa erityisesti myyntityön monipuolisuus. Hän on Junkkarin kanssa samoilla linjoilla siinä, että työn vaihtelevuus sekä mahdollisuus toimia erilaisten ihmisten kanssa lisäävät kiinnostusta. Itse haluan tavata asiakkaita ja nähdä alaa. En pystyisi istumaan kahdeksaa tuntia pelkästään päätteen ääressä, Junkkari perustelee koulutusvalintaansa. Myyntityön kiinnostavuuteen vaikuttava sudenkuoppa näyttäisi olevan se, että myyntityötä alana tulkitaan yksittäistapausten kautta ilman kokonaiskuvaa. Myyntityötä lähimarketissa tekevä opiskelija ei välttämättä kykene näkemään myyntityön tarjoamia mahdollisuuksia. Kiinnostus myyntityötä kohtaan koulutusalana nostaakin vasta päätään. Sekä Junkkari, Kaikkonen että Siren ovat samaa mieltä siitä, että kiinnostus myyntityöhön kasvaa tunnettuuden myötä. Kiinnostaako myyntityö nuoria? 16 Syksyllä 2010 HAAGA-HELIAn myyntityön koulutusohjelmaan oli 643 hakijaa. Heistä tuli va-

10 18 Menesty urallasi brändää itsesi Jotkut ihmiset sen osaavat. Nimittäin tehdä jotain todella hyvin he ovat erikoisia, tunnettuja, sanalla sanoen he ovat karismaattisia. Miten sen nyt kuvailisi. Heillä on siis henkilöbrändi. Katsotaanpa Wikipediasta: Henkilöbrändi tarkoittaa henkilön maineen ja imagon kokonaisuutta, brändiä. Henkilöbrändäyksellä tarkoitetaan oman osaamisensa markkinointia ja itsensä erilaistamista massasta. Oma henkilöbrändi on vahva ura-ankkuri luovan alan osaajalle. Brändi välittyy siitä, mitä tekee. Henkilöbrändistä on siis etua ammattilaiselle, joka omaa osaamistaan korostamalla haluaa myydä itsensä sponsoreille ja asiakkaille. Tässä kolme esimerkkiä. Kiekkokaukalon moniottelija Petri Matikaisella on edessään viimeinen kausi Bluesin päävalmentajana jääkiekon SM-liigassa. Hän haluaa päättää aikakautensa Bluesin valmentajana Suomen mestarina. TEKSTI PIPSA SALMINEN Kirjoittaja opiskelee HAAGA-HELIAn journalismin koulutusohjelmassa. Petrin normaali aamu alkaa varhain Espoon jäähallilla. Päivän aikana päävalmentajan työhön kuuluu paljon muutakin kuin pilliin viheltämistä jäällä. Suurimman osan Petrin työajasta vie puhuminen, ei suinkaan kiekkoilu. Valmentajan työ on puhetyötä. Se on opettamista, kasvattamista, johtamista, tukemista ja vaatimista. Normaalisti olen 7 8 tuntia jäähallilla, mutta vain yhden tunnin vietän jäällä, kertoo Petri. Veri veti jääkiekkokaukaloon Petrin ura ammattilaiskiekkoilijana alkoi varhain. Hän siirtyi jo 17-vuotiaana pelaamaan Kanadaan, jossa pelasi kolme vuotta. Hän pelasi ammattilaisena yhteensä 14 vuotta, Kanadan jälkeen Saksassa, sitten Suomessa ja Itävallassa. Vuonna 1999 hän lopetti ammattilaisuransa. Sen jälkeen hän meni poliisikouluun, mutta ei toiminut poliisina kuin puolisen vuotta. Sitten veri veti taas jääkiekkokaukaloihin tällä kertaa valmentajaksi. Jääkiekkoilijoiden valmentaminen on vaativaa hommaa. Pitää pystyä tuntemaan itsensä, ennen kuin voi opettaa muita. Taktisen osaamisen oppii kirjoista, mutta psykologista silmää ei voi oppia kirjoista. Toisten johtaminen on haasteellista, Petri kertoo valmentajan työstä. Miehen kyvyistä valmentajana ja omistautumisesta rakastamalleen lajille kertoo paljon se, että hänet valittiin SM-liigan parhaaksi valmentajaksi kaudella Halusin valmentajaksi, koska tunsin, että minulla on siinä paljon annettavaa. Opetin ensin omia poikiani ja muita pikkupoikia. Heitä oli kiva valmentaa, kun he kuuntelivat innoissaan ja oppivat nopeasti. Petri Matikainen Syntynyt 1967 Savonlinnassa. Ammatti: Jääkiekkovalmentaja, Espoo Bluesin päävalmentaja, Suomen A-maajoukkueen kakkosvalmentaja, entinen ammattikiekkoilija ja vanhempi konstaapeli. Koulutus: Vierumäen valmentajaopisto (HAAGA ammattikorkeakoulu) v. 2002, Poliisikoulu v Degree Programme in Sports and Leisure Management, 2007, HAAGA-HELIA amk, Vierumäki Asuu Espoossa vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Harrastukset: Suomen Saunaseuran jäsen, avanto-uinti, kirjallisuus. "Valmentajan ammatti on puheammatti. Se on johtamista ja psykologista osaamista." Petri kertoo, että kun hän itse pelasi ammattilaisena, hänen mielestään valmentajan homma oli sellaista koiranhommaa, ettei itse siihen ikinä ryhtyisi. Mutta tässä nyt kuitenkin olen, ja pidän tästä työstä valtavasti, hän toteaa tyytyväisenä. Olen onnellinen, kun voin tehdä tätä työtä. Parasta työssäni on tunteiden koko skaala ja matkan teko joukkueen kanssa, ei niinkään päämäärä. On erittäin palkitsevaa nähdä, kun yksittäiset pelaajat ja koko joukkue kehittyy. Joskus, kun joku kiittelee, että olet hyvä valmentaja, niin se on paras palkinto, Petri kuvailee työnsä parhaita puolia. Mutta on valmentamisessa raskaitakin hetkiä. Päävalmentaja kantaa koko joukkuetta harteillaan. Positiivista palautetta saa liian vähän. Tämä on julkinen ammatti, jossa olet arvostelun kohteena koko ajan. On lehtijuttuja ja kielteistä julkisuutta, joiden suhteen on oltava paksunahkainen. Täytyy osata julkisuuspeli, ettei lauo mitä vaan suustaan. Haastatteluja pyydetään useita kertoja viikossa. Joukkueen arvot ja tapa toimia tärkeitä sponsoreille Iso osa valmentajan työtä on ylläpitää suhteita spon- soreihin. Petri kertoo, että hän on tietoisesti rakentanut omaa henkilöbrändiään. Hän päätti jo alusta asti, että hän on oma itsensä eikä esitä mitään muuta. Joukkueen arvot, pelaaminen ja tapa toimia on Petrin mukaan se kokonaisuus, joka on tärkeää sponsoreille. Petri käy sponsoreiden luona luennoimassa esimerkiksi johtajuudesta. Sitä kautta he oppivat tuntemaan, mikä on joukkueen tapa toimia. Kanssakäyminen on tiheää ja tärkeää. Esimerkiksi käyvät joululounaat, joista Petri kertoo: Pelaamme ensin vaikkapa leikkimielisen pelin sponsoreiden kanssa, ja sen jälkeen lounaalla kerromme miten syksy on osaltamme mennyt. Tällainen vuorovaikutus on meille tärkeää. Blues-hullu Petri Blues-hulluksi tunnustautuva Petri kehuu seuraansa: Blues on paras, me tuemme toisiamme, olemme rehellisiä toisillemme ja kaikki arvostavat toisiaan. Täällä ei työpaikkakiusaamista esiinny! Petrin kausi Bluesin johdossa loppuu huhtikuussa Viisi kautta Bluesin päävalmentajana riittää, ja sen jälkeen edessä ovat uudet haasteet Suomessa tai ulkomailla. Kaikki mahdollisuudet ovat vielä avoinna. 19

11 Intohimona radio Anssi ja Renne juontavat NRJ:n Aamupojat-ohjelmaa. He ovat kunnostautuneet myös levylaulajina ja julkaisseet albumin Radiohitit vuonna Anssi ja Renne valittiin 2008 vuoden radiojuontajiksi RadioMedian RadioShow-tilaisuudessa. NRJ Aamupojat Anssi ja Renne, arkisin klo 6-10 Radio NRJ taajuus Helsingissä 96,8 Anssi Honkanen, syntynyt 1981 Espoossa. Radiotoimittaja, Radio NRJ juontaja. Renne Korppila, syntynyt 1976 Inarissa. Radiotoimittaja, Radio NRJ juontaja, tuomarina tosi-tv X-Factorissa v Aamupojat ovat mukana HAAGA-HELIAn tempauksissa. TEKSTI PIPSA SALMINEN Kirjoittaja opiskelee HAAGA-HELIAn journalismin koulutusohjelmassa. aamukahvini. Julkisissa kulkuneuvoissa hymyilen ja naureskelen aamuisin yksinäni, kirjoittaa eräs Aamupoikien fani "Korvaatte Facebookissa. Ohjelmaa kuunnellessani minuakin usein naurattaa, joten mietin onkohan Aamupojilla itselläänkin hauskaa sitä tehdessään vai vaatiiko hauskuus työtä? Hauskuus tulee useimmiten itsestään, koska meillä synkkaa Anssin kanssa todella hyvin ja olemme samalla aaltopituudella. Asia vaatii työtä, hauskuutta sen sijaan ei tarvitse ohjelmaan suunnitella erikseen, Renne kertoo. Tämän jutun haastattelupäivänä Aamupojat ovat valmistautuneet seuraavana päivänä pidettävään 15 tunnin megalähetykseen. Kuulostaa aika rankalta! Miten siihen valmistaudutaan? Mitä sekopäisempää meininkiä, sen parempi! sanoo Renne ja jatkaa: Tulen aina jo viideltä aamulla töihin ja kuudelta alkaa lähetys. Eivät jutut ihan ilmasta synny, vaikka usein meidän juttumme syntyvätkin hetkessä. Nyt harmittaa, etten päässyt kuulemaan Aamupoikien keskinäistä juttelua livenä, koska haastattelupäivänä Anssi on sairastunut ja säästää ääntään seuraavan päivän megalähetystä varten. Jutut ohjelmaan löytyvät huomioista elämästä Rennen mukaan Aamupoikien tyyliin ei sovi se, että he suunnittelisivat jutut sanatarkkaan etukäteen, mutta kyllä jutut silti valmisteluja vaativat. Etukäteen he valmistelevat esimerkiksi sketsejä ja kilpailuja. Tietynlaiseen improvisointiin ja hetkessä elämiseen täytyy jättää varaa, ja siihen täytyy luottaa, että jutut myös syntyvät. Eetteriin ei voi jättää hiljaisia hetkiä. Aamupoikien jutut ohjelmaan löytyvät usein lehdistä, ajankohtaisista asioista, omista huomioista elämästä, ihmisistä ja ihmissuhteista, vaikkapa omista pari- ja ystävyyssuhteista ja kavereitten elämästä. Kun Aamupoikien normaali lähetys loppuu kymmeneltä, se ei tarkoita sitä, että Anssi ja Renne lähtisivät silloin jo kotiin. Sen jälkeen on vielä palavereja ja seuraavan aamun lähetykseen valmistautumista ja esimerkiksi tapaamisia yhteistyökumppaneiden kanssa. Aamupoikien koko päivä kuluu siis show n parissa, mitä muuta he tekevät? Käymme Anssin kanssa keikoilla ympäri maata viikonloppuisin, esimerkiksi viime viikonloppuna olimme Kouvolassa ja Harjavallassa. Olemme todenneet, että vietämme enemmän aikaa keskenämme kuin omien kumppaneidemme kanssa! Käyn paljon salilla, ja mulla on lisäksi omat bändini, joiden kanssa keikkailen välillä. Bändihomma on hyvä vastapaino muulle työlle, Renne kertoo. Kesäpojista Aamupojiksi Aamushow alkoi vuonna Anssi ja Renne osuivat oikeastaan sattumalta juontamaan aamulähetystä yhdessä. Aluksi ohjelman nimi oli Kesäpojat, mutta kun ohjelma oli suosittu ja sille annettiin jatkoa, niin sen nimi muutettiin Aamupojiksi. Läppä lähti heti lentämään Anssin kanssa, vaikka emme tunteneet toisiamme etukäteen, muistelee Renne. Olemme tarpeeksi samanlaisia ja onneksi tarpeeksi erilaisiakin. Tiimityössä parasta on se, että toinen ajattelee asioista eri kulmalta. Meillä toimii Anssin kanssa sanaton kemia todella hyvin lähetyksessä. Aamupojat on markkinoiden pitkäikäisin aamushow, jossa päähahmoihin ei ole tehty muutoksia. Muilla kanavilla vetäjät ovat vaihtuneet. Olemme tehneet tätä jo melkein neljä vuotta ja kuulijaluvut ovat edelleen kasvussa. Uskon, että tämä show kestää vielä pitkään, mutta kyllähän kaikki aikanaan loppuu, Renne miettii tulevaisuutta. Se, että jotkut pysäyttävät kadulla ja sanovat jotain kannustavaa meidän show sta, tuntuu tosi kivalta. Kuulijaluvut ovat nousussa koko ajan. Nykyään ihmiset tulevat kommentoimaan meidän radioohjelmaa, eikä enää pelkästään sitä, että näin sinut X-factorissa, mikä on hyvä juttu. Kohdekuuntelija mielessä Yhteistyökumppanit haluavat usein mieluummin ohjelmayhteistyötä radiossa perinteisten spottimainosten sijasta. Monet yhteistyökumppanit haluavat vaikkapa kilpailuja, joihin tulee Aamupoikien persoonat mukaan. Ajattelemme usein ohjelmaa tehdessämme kohdekuuntelijaa. Yhteistyö toimii kumppaneidemme kanssa hyvin ja myös he luottavat meihin ja meidän näkemykseemme siitä, mikä radiossa toimii, Renne sanoo. On kiva tehdä sellaisia juttuja, joiden sisältöön pääsee itse vaikuttamaan. Jos asiakkaan kanssa tehty kampanja ei kuulosta hyvältä, se tuhoaa myös meidän ja koko kanavan imagoa pitkällä aikavälillä. Siksi haluamme pistää itsemme likoon ja katsomme asiaa pidemmälle eteenpäin. Aamushow ssa molemmilla omat roolit Renne kertoo, että aamushow ssa kummallakin juontajalla on omat roolinsa, joissa käytetään hyväksi omaa persoonaa. Mitä omia puolia ja piirteitä haluaa korostaa itsessään ja mitä tuoda esiin omasta persoonasta, jää itsen päätettäväksi. Tässä työssä käytetään ja rakennetaan henkilöbrändiä. Se millaisia radiopersoonia olemme, niin kyllähän se brändää meidät. TV-työssä X-factorissa kärjistettiin mun henkilöbrändiä kusipäisempään suuntaan. En mä oikeasti niin kusipää ole! Mutta toisaalta en mä mikään kivakaan poika ole. Renne tunnustaa, että radio on hänen intohimonsa, ja hän kertoo olevansa unelma-ammatissaan. Hän haaveili jo nuorena omasta radioshow sta, muttei uskonut, että hänellä olisi mitään mahdollisuuksia siihen. Elän hetkessä, päivä kerrallaan ja olen vähään tyytyväinen. Mulla on asiat hyvin, kun saan tehdä työkseni sellaista, mistä tykkään

12 Mistä on hyvät keittiömestarit tehty? Mikko Pölkki Syntynyt: 1982 Koulutus: restonomi, HAAGA-HELIA amk, 2008 Asuinpaikka: Helsinki, Töölö Harrastukset: Matkustelu Keittiömestari Mikko Pölkki ravintola Mange Sudista tietää, että henkilöbrändin rakentaminen vaatii kovaa työtä, määrätietoisuutta ja itsensä tuntemista. TEKSTI TARJA PATRIKAINEN Kirjoittaja opiskelee HAAGA-HELIAn journalismin koulutusohjelmassa. Välimerellinen ravintola Mange Sud avattiin Eirassa kaksi vuotta sitten. Mikko Pölkki, 28, on työskennellyt ravintolan keittiömestarina vuoden verran. Mikko valmistui restonomiksi HAAGA-HELIAsta vuonna Opiskeluaikanaan hän oli Dubaissa vaihdossa hakien lisää tietotaitoa ravintola-alalta. Dubain lisäksi hän on ehtinyt tehdä alan töitä myös Lontoossa, Ranskassa ja Italiassa. Mikko pitää edelleen yhteyttä HAAGA-HELIAan ja käy kertomassa uusille ravintola-alan opiskelijoille alasta, tulevaisuuden näkymistä ja omasta työstään Mange Sudissa. Pitkä päivä keittiössä Suomalaisen mittapuun mukaan Mikko tekee pitkää työpäivää. Hän aloittaa työt aamulla kello 9 11 tekemällä keskittymistä vaativia paperitöitä, kuten tilauksia ja markkinointiin liittyviä tehtäviä. Keittiö kutsuu kello Siellä hän laittaa päivän työt alulle, ottaa vastaan tilaukset, organisoi päivän käyntiin ja katsoo, että kaikki ovat paikalla silloin kuin pitääkin. Keittiössä kaksi henkilöä tekee esivalmistelut ja kolmas tulee kello aikaan, samaan aikaan kuin ensimmäiset asiakkaatkin. Minulle oli shokki, että Suomessa ihmiset syövät niin aikaisin ja kaiken täytyy olla valmiina kello kuuteentoista mennessä. Muualla maailmassa voi vielä illalla seitsemän aikaan ottaa rennosti ja ajatella, että tässä on vielä hetki aikaa ennen kuin ihmisille tulee nälkä. Hyvä puoli suomalaisten varhaisessa syömisessä on se, että pääsee aikaisemmin töistä kotiin, Mikko kertoo. Mikon mielestä parasta omassa työssä on, kun näkee konkreettisesti, mitä on saanut aikaan. Asiat tapahtuvat lyhyellä aikavälillä, jokainen päivä on uusi ja palaute asiakkailta tulee nopeasti. Välillä on pakko mennä itseensä, jos on tehnyt jotakin väärin, Mikko myöntää. Palaute täytyy yleensä itse hakea asiakkailta. Mikolla on tapana, että hän käy illan aikana salissa juttelemassa muutamien asiakkaiden kanssa ja tiedustelee, pitivätkö he ruoasta ja kuinka usein he ovat käyneet Mange Sudissa. Ikävänä puolena voisi mainita, että mitä kauemmin on ollut alalla, sitä paremmin huomaa, kuinka ilta- ja viikonlopputyöt rajoittavat omaa elämää. Työ vaatiikin välillä hieman asennoitumista siihen, että on valinnut alan, jossa on oltava myös perjantai- ja lauantai-illat töissä, Mikko kertoo. Ruoka ratkaisee Mikko suunnittelee Mange Sudin ruokalistan. Lisäksi omistaja, insinööritaustainen Pasi Sipilä on paljon mukana ideoimassa ravintolan toimintaa. Itsellä saattaa välillä olla haamuideoita, joita on nähnyt maailmalla, Pasi on juuri oikea henkilö palauttamaan maan pinnalle ja hän pyytää keksimään jotain, mikä olisi suomalaisille sopivampaa, Mikko kertoo nauraen. Ruoan taso ratkaisee ravintolan menestyksen. Ydintekijä on, että ruoka on oikeanlaista, hyvin valmistettua ja maukasta, sopii ravintolan konseptiin ja vastaa sitä ideaa mitä luvataan. Silloin asiakkaalla on tunne, että juuri tätä hän halusi tulla syömään. Kaiken perustana hyvä itsetuntemus Henkilöbrändin rakentaminen perustuu hyvään itsetuntemukseen. On tärkeää miettiä, mitä osaa hyvin, mikä on itselle luontaista ja helppoa, mikä kiinnostaa ja miten haluaa kehittyä tulevaisuudessa. Kun Mikko haastattelee ihmisiä alalle, hänelle ei riitä, että työ kiinnostaisi ja olisi hyvä tekemään juttuja. Pitää olla myös näkemystä siitä, mitä hyötyä omasta osaamisesta on, sillä päämääränä on löytää molempia tyydyttävä paketti. Rekrytoinnissa on oleellista pystyä lupaamaan tuleville työntekijöille, että näillä on uuden työn lisäksi paljon uutta opittavaa ja saavutettavaa. Työnantajan on kyettävä ymmärtämään työntekijöidensä tarpeita; ei ainoastaan sitä, että he haluavat kuukauden päätteeksi palkkaa siitä, mitä tekevät. Mikon mielestä kiinnostava työnantaja hallitsee hommansa ja hänellä on selkeä näkemys siitä, miten asioita viedään eteenpäin. Pitää tuntea itsensä niin hyvin, että uskaltaa kertoa kuka on ja mitä haluaa ja uskoo siihen, että omille taidoille ja osaamiselle on käyttöä. Tärkeää on löytää oma paikkansa. Näissä hommissa se vaatii kovaa työtä, määrätietoisuutta ja itsensä tuntemista, Mikko tiivistää. Palvelubisneksessä riittää haasteita Palveluammatissa on tärkeää, millaisen kuvan antaa itsestään ulospäin, kun tapaa asiakkaita, toimittajia ja muita sidosryhmiä. Ei kannata rakentaa itsestään sellaista imagoa, joka ei vastaa todellisuutta, koska se paistaa nopeasti läpi. Näissä tapaamisissa pitää pystyä antamaan vakuuttava kuva omasta osaamisestaan ja saada asiakas luottamaan, että asiat tehdään niin kuin on sovittu tai jopa paremmin. Olemme täällä asiakkaita varten. Se on palvelubisneksen vaikein ja hienoin asia, kun on tekemisissä ihmisten ja palvelun välissä, jossa mikään ei ole varmaa. Täällä tehdään työtä mielikuvien, luottamuksen, tunnelman ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen kanssa, mikä myös tekee tästä työstä mielenkiintoista ja haastavaa. 20

13 OPINNÄY TET YÖ Eliisa Tuupainen Syntynyt 1987 Ensimmäisiä HAAGA-HELIAn myyntityön koulutusohjelmasta valmistuneita Opinnäytetyö: Asiakassuhteen kriittiset menestystekijät Apulaistuotepäällikkönä kodinkoneita Suomeen tuovassa yrityksessä "Yrityksen pitää saada osuus niin asiakkaan lompakosta, sydämestä kuin ajatuksistakin." 22 Hyvä asiakassuhde ei synny itsestään Arvotetaanko tuotteen huokea hinta hyviä henkilökemioita korkeammalle? Voidaanko kaikkia asiakkaita käsitellä samalla, hyväksi havaitulla, tavalla? Tuore tradenomi Eliisa Tuupainen etsi opinnäytetyössään menestyksekkään asiakassuhteen reseptiä. Nelivuotinen myynnin koulutusohjelma tiivistyi Tuupaisen kohdalla kolmeen vuoteen, ja pian nuori nainen huomasikin olevansa tilanteessa, jossa piti alkaa hahmotella opinnäytetyön aihetta. Opintojeni ollessa loppusuoralla hain työpaikkaa kodinkoneita Suomeen tuovalta yritykseltä. Ilmaisin samalla halukkuuteni tehdä opinnäytetyöni kyseiselle yritykselle, Tuupainen kertoo. Työpaikka tuotepäällikkö traineena ja toimeksiantona tehtävä opinnäytetyö irtosivatkin samalta istumalta. Nykyisin Tuupainen työskentele apulaistuotepäällikkönä samassa yrityksessä. Faktoja asiakassuhteiden laadusta Yhdessä ohjaajansa ja yrit yk s en toimitu sjoht ajan kanssa Tuupainen muotoili opinnäytetyönsä aihetta. Myyjäyrityksellä oli asiakassuhteidensa luonteesta jo ennalta mutu-tuntumaa, mutta niistä haluttiin tutkimuksen myötä tarkempaa tietoa. Koulussa oli opiskeltu jo paljon asiakassuhteisiin liittyviä asioita, mutta opinnäytetyössä paneuduttiin vielä syvemmälle, kertoo Tuupainen. Lopputyön valmisteleminen aloitettiin tutkimalla aiheeseen liittyvää teoriaa. Seuraavaksi Tuupainen toteutti kyselynsä yritysten henkilöstössä ja aloitti kirjoittamisvaiheen. Matkan varrella teoriaa rajattiin entisestään, ja lopullisen opinnäytetyön nimeksi muotoutui Asiakassuhteen kriittiset menestystekijät. Halpa hinta ei yksinään riitä Opinnäytetyössä paneuduttiin kahteen myyjäyrityksen kanssa yhteistyötä tekevään firmaan. Toinen asiakassuhteista oli luonteeltaan lämpimämpi, kun taas toisessa vallitseva yrityskulttuuri oli jäykempää ja muodollisempaa. Kyselytutkimuksesta selvisi, että asiakkaat arvostavat kaikkein eniten tuotetta ja sen brändiä. Näiden lisäksi tavarantoimittajan valintaan vaikuttavat tuotteen hinta ja saatavuus sekä yrityksen luotettavuus. Myyjän ja ostajan väliset henkilökemiat vaikuttavat ehdottomasti paljon. Asiakassuhteen syntyminen on tavallaan kuin peli, jossa kaikki on pelattava hyvin halutun tuloksen saavuttamiseksi, Tuupainen kertoo. Vastoin ennakko-odotuksia Tuupaisen tutkimuksessa tuotteen hinta jäi tärkeysjärjestyksessä itse tuotteen ja sen saatavuuden taakse. Asiakassuhteen syventyessä hinnan merkityksen havaittiin vähitellen hiipuvan. Tutkimuksen avulla saatu palaute onkin hyvin kiteytetty erään haastateltavan sanomana: Vaikka tuote olisi kuinka julmetun hyvä ja hintakin kohdillaan, se ei lämmitä ketään, jos tuotetta ei ole saatavilla. TEKSTI MAIJA MÄNNISTÖ Kirjoittaja opiskelee HAAGA-HELIAn journalismin koulutusohjelmassa. Asiakassuhteet ovat yksilöllisiä Opinnäytetyössä pyrittiin myös selvittämään, voiko yhden menestyvän asiakassuhteen kaavaa lainata muiden yritysten välisiin asiakkuuksiin. Kyselyn pohjalta kuitenkin varmistui se, että jokainen asiakassuhde on yksilöllinen. Tutkimuksessa selvisi, ettei samoja toimintatapoja voi suoraan kopioida toiseen asiakassuhteeseen, Tuupainen kertoo. Jokaisessa asiakassuhteessa on tärkeää tuntea asiakkaan luonne. Opinnäytetyössään Tuupainen esitteleekin vaihdannan hallintaan mallin, jonka mukaan yrityksen pitää saada osuus niin asiakkaan lompakosta, sydämestä kuin ajatuksistakin. Totutusti ihmiset tekevät ostopäätöksensä tunteella ja perustelevat sitä myöhemmin järjellä. Intensiivinen perehdytys työelämään Opinnäytetyö mahdollisti Tuupaiselle normaalia tehokkaamman tutustumisjakson uuteen työpaikkaan. Haastattelututkimukset yrityksissä toivat opinnäytetyöhön tarvitsemaani tietoa, ja samalla pystyin luomaan sidoksia tuleviin asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Pääsin nopeasti jyvälle yrityksen asiakassuhteista ja pystyin jättämään itsestäni positiivisen kuvan jo varhaisessa vaiheessa, Tuupainen kertoo. Työelämään siirtyminen onkin sujunut Tuupaiselta kuin itsestään. Työni on monipuolista ja mielenkiintoista. Vastuualueeseeni kuuluu pienkoneet niin keittiön kuin kauneuden ja hyvinvoinnin puolelta, joten tuotteet ovat lähellä sydäntäni. Viihdyn töissä hyvin, työkaverit ovat mainioita ja ilmapiiri avoin, Tuupainen kertoo. Myyntityön koulutusohjelma on tarjonnut Tuupaiselle monenlaisia eväitä elämään. Opinnot myynnin parissa ovat opettaneet arvostamaan hyvää palvelua entistä enemmän. Samalla Tuupainen on huomannut tulleensa myös vaativammaksi asiakkaaksi. Tazza-kaakao sopii loistavasti erilaisiin juomasekoituksiin. Tarjoa herkullista juomaa alla olevan reseptin mukaisesti asiakkaillesi. SYKSYINEN TAZZA 2 dl kuumennettua maitoa 1 Tazza Stick 1 cl lakkasiirappia kermavaahtoa (lakkoja) Kuumenna maito ja kaada se kuppiin. Sekoita Tazza ja lakkasiirappi maidon joukkoon ja sekoita. Koristele halutessasi kermavaahdolla ja tuoreilla lakoilla. Nauti!

14 Suomi jätti muistijäljen Shangaihin Shanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljonki esitteli Suomea ja suomalaisuutta tarinoilla. Kaikkien aikojen suurin maailmannäyttely kokosi Shanghaihin lähes 200 maata 300 hehtaarin alueelle. Maailmannäyttelyn tavoitteena oli lisätä ajatustenvaihtoa ja kehitystä talouden, kulttuurien, tieteen ja tekniikan saralla ja tuoda keksintöjä esille maailmanlaajuisesti. Yksi oleellinen osa toukokuusta lokakuun loppuun kestänyttä tapahtumaa oli eri maiden kansalliskuvien, maabrändien esittely. Suomen paviljongissa Kirnussa oli syyskuun loppuun mennessä vieraillut yli neljä miljoonaa ihmistä. Samanlaiseen ennätysyleisöön päästään tuskin TEKSTI PETRA BEDDA enää koskaan. Näyttelyvieraille esiteltiin suomalaisia ratkaisuja muun muassa ympäristökysymyksiin, energiatehokkuuteen ja oppimiseen. Me suomalaiset olemme kehittäneet näillä aloilla hyviksi koettuja innovatiivisia ratkaisuja, joiden uskomme voivan olla toimintamalleja muuallakin, valotti Annikka Alanko, paviljonkipäällikkö, näyttelyn taustoja. Tavoitteena oli luoda tulevaisuuden kysyntää. Tavoitteen saavuttamiseksi oli tärkeää, että projektiin saatiin mukaan suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä. Yhteistyöyrityksiä oli yli kahdeksankymmentä, osa Kiinassa jo toimivia ja osa markkinoille havittelevia. Osallistuminen maailmannäyttelyyn tarjosi houkuttelevan mahdollisuuden päästä kiinni maailman väkirikkaimman maan kehityksen kylkeen. Kasvavan talousalueen ostovoima on huikea; pelkästään Kiinan keskiluokan koko on lähes EUmaiden yhteenlaskettu väkimäärä. Kirnu jätti muistijäljen Vastineeksi yhteistyöstä yritykset saivat näkyvyyttä sekä mahdollisuuden jättää muistijäljen aidosta suomalaisesta tunnelmasta keskellä Kiinaa. Yritykset järjestivät Kirnussa tapahtumiaan, kuten yritys- ja tuote-esittelyjä ja erilaisia julkistamistilaisuuksia. Seminaarit ja kulttuuritapaukset solahtivat Kirnun mielikuvitukselliseen miljööseen kuin syömäpuikot kiinalaisen käteen. Kansainvälisiä suhteita oli helppo vahvistaa, sillä Kirnun ratkaisut herättivät innostusta ja halua tietää lisää Suomesta. Kirnun vierailijoista suurin osa oli kiinalaisia, mutta joukossa oli myös paljon VIP-vieraita, alueiden ja kaupunkien virkamiesjohtoa. Yrityksillä oli mahdollisuus esitellä osaamistaan suoraan Kiinan keskushallinnon, provinssien ja kaupunkien sekä yritysten päättäjille. Innoitus suomalaisten voimavarana Suomen osallistumisen yhtenä tavoitteena oli Kiinan ja Suomen välisen yhteistyön vahvistaminen. Suomi haluttiin tuoda lähelle Kiinan kansaa, summaa Annikka Alanko Suomen mukanaoloa. Tapahtuma onnistui yli odotusten. Suomi erottui joukosta arkkitehtuurilla ja omanlaisella näkymisellä. Kirnun teemana oli Sharing Inspiration. Teemalla viitattiin jakamisen toimintatapaan, josta on tullut suosittu toimintatapa yksilöiden ja organisaatioiden välillä. Innoitus on eräs tekijä, joka on tehnyt mahdolliseksi Suomen kehittymisen innovatiiviseksi ja maailmanlaajuiseksi markkinajohtajaksi tietyillä osaamisen alueilla, muistuttaa Annikka Alanko. HAAGA-HELIA Shanghaissa HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu oli yksi Suomen paviljongin päävastuullisen järjestäjän Finpron yhteistyökumppaneista. Yhteistyö aloitettiin jo yli vuosi ennen maailmannäyttelyn avajaisia käynnistämällä HAAGA- HELIAssa China Programme. Koulutuksen tavoitteena oli saada Suomen paviljonkiin ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa. Ohjelmaan haki yli kaksisataa henkilöä, osa HAAGA- HELIAn omista koulutusohjelmista, mutta mukana oli myös muita koulutuksesta kiinnostuneita. Tiukan karsinnan jälkeen mukaan valittiin kolmenkymmentä. Vuoden kestäneessä viidentoista opintopisteen koulutuksessa opiskeltiin muun muassa kiinan kieltä, bisneskulttuuria ja historiaa. Myös Suomi-tietämystä tankattiin, sillä Suomen paviljongissa työskentelevien täytyi olla niitä parhaita Suomi-asiantuntijoita. China Programme päättyi huhtikuussa, jonka jälkeen koulutuksen suorittaneista valittiin lopulliset työntekijät maailmannäyttelyyn töihin. Työtehtäviin kuuluivat erilaiset opastus-, emännöinti/isännöinti- ja viestintätehtävät sekä näyttelyjärjestelyt. Opiskelijoilla oli mahdollisuus loistavan työkokemuksen lisäksi hyödyntää työssäoloaika osaksi opintoja joko työharjoittelun tai opinnäytetyön muodossa. Yhteistyötä tehtiin myös toisella tapaa. HAAGA- HELIA järjesti yhteistyössä AAC Globalin kanssa seminaarin Suomen paviljongissa 15. syyskuuta. Seminaarin aiheena oli Globalization Challenges in Education and Communication. Seminaariin kutsuttiin yhteistyökumppaneita sekä Suomesta että Kiinasta, pääasiassa suomalaisten ja kiinalaisten yritysten ja korkeakoulujen edustajia. Onnistuneen yhteistyön ja seminaarin lisäksi HAAGA- HELIA pääsi myös aloittamaan sopimusneuvottelut kolmen kiinalaisen partnerikoulun kanssa. Teksti: Petra Bedda HAAGA-HELIA emba IN SERVICE EXCELLENCE Application period: November 15th to December 17th, 2010 The program starts in February Further information:

15 Suomi-kuvasta kohti Suomi-brändiä Paljon keskustelua herättänyt Suomen maabrändihanke on ehtinyt pyöriä jo kaksi vuotta, ja brändivaltuuskunnan toimikausi loppuu vuoden lopussa. Yliopettaja, KTT Teemu Moilanen kertoo, miksi projekti on ollut tarpeellinen ja mitä Suomella on annettavana maailmalle. Kimi Räikkönen j a N o k i a. Näihin nimiin tiivistyi vielä muutama vuosi sitten keskimääräisen maapallon asukkaan tietämys Suomesta. Totta kai muutakin tiedetään: Yksi kertoo Suomen olevan kylmä maa, toinen tietää sen kuuluvan Pohjoismaihin ja kolmas saattaa jopa muistaa menestyksen PISA-tutkimuksissa. Japanissa tunnetaan muumit, ja mieltyypä Suomi usean mielessä myös joulupukin kotimaaksi. Kuva Suomesta maailmalla on hyvin samankaltainen kuin kuva Kanadasta Suomessa, kertoo HAAGA-HELIAn yliopettaja Teemu Moilanen. Harva osaa nimetä kanadalaisia yhtyeitä tai perinneruokia, vaikka mielikuva valtiosta olisikin positiivinen. Hänen yhdessä tekniikan tohtori Seppo Rainiston kanssa kirjoittamassaan tutkielmassa Suomen maabrändin rakentaminen eritellään tarkasti ne keinot, joilla pieni pohjoinen valtiomme saadaan nostettua vahvaksi, kansainvälisesti vetovoimaiseksi brändiksi. Taustaksi he ovat tutkineet aikaisempia brändäysprojekteja sekä olemassa olevia mielikuvia Suomesta ympäri maailmaa. Hankkeen toteuttamisesta vastaa ulkoministeriön johtama Finland Promotion Board. Ranking-menestys ei riitä Teemu Moilanen pitää laajamittaista brändi-kampanjaa perusteltuna. Pohjimmaisena tarkoituksena on lisätä Suomen hyvinvointia ja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, ei pelkästään pönkittää pienen kansan egoa. TEKSTI EETU TOIVANEN Kirjoittaja opiskelee HAAGA-HELIAn journalismin koulutusohjelmassa. Mielikuva valtiosta vaikuttaa päätöksentekoon monin tavoin, kertoo Moilanen. Onnistunut brändi edistää muun muassa vientiä, houkuttelee osaavaa työvoimaa ja matkailijoita sekä lisää Suomen auktoriteettia poliittisella areenalla. Moilasen mielestä Suomessa on paljon sellaista merkittävää ja omapiirteistä, mikä ansaitsisi suurempaakin kansainvälistä huomiota. Suomen status eräänlaisena rankingien jättiläisenä on saanut osakseen positiivista huomiota, mutta pelkkien tutkimustulosten varaan ei brändiä voi rakentaa. Opetusministeriöissä menestys PISA-tutkimuksissa kyllä tunnetaan, mutta edes Newsweek-lehden myöntämä maailman parhaan maan titteli ei riitä luomaan pysyvää mielikuvaa suuren yleisön mieliin. Suomalaisessa kulttuurissa on paljon kiehtovia piirteitä, joita meidän tulisi korostaa ja tuoda esille. Henkilökohtaisesti pidän mielenkiintoisena suomalaisuuteen liittyvää karheutta. Jos Skandinavia olisi "Onnistunut brändi edistää muun muassa vientiä." 26

16 "Suomen pitäisi olla myös houkutteleva paikka elää." pastellinvärinen, olisi Suomi tummasävyisempi versio samasta aiheesta, pohtii Moilanen. Hän pitää Suomea poikkeuksellisena mosaiikkina erilaisia kulttuurillisia vaikutteita ja monenlaisia terveen hulluuden ilmentymiä, taitoa tehdä jotain aivan muuta. Daily Mirror -lehti julkaisi Lordin Euroviisu-voiton jälkeen artikkelin otsikolla Maailman erikoisin pieni kansa, mikä on brändi-näkökulmasta todellinen hiomaton timantti. Yhteisen hiilen metsästys Vaikka brändi tuokin sanana mieleen yritysmaailman ja kylmän laskelmoivan voitontavoittelun, tiedostaa Moilanen, ettei kokonaiseen valtioon voi sellaisenaan soveltaa liikemaailman logiikkaa. Paikalla tai valtiolla ei ole omistajaa, joka vaikeuttaa kontrolloitua brändäystä. On myös otettava huomioon, että Suomi on miljoonien ihmisten koti. Täytyy löytää yhteinen hiili, johon puhaltaa, hän korostaa. Yhteisen hiilen metsästyksestä vastaa ulkoministeriön asettama brändivaltuuskunta, jonka jäsenistöön kuuluu vaikutusvaltaisia henkilöitä monelta eri elämänalalta, Esko Ahosta jalkapalloilija Aki Riihilahteen. Moilanen toimii valtuuskunnassa asiantuntija-apuna. Moilanen ja Rainisto korostavatkin koordinoitua yhteistyötä eri teollisuuden-, kulttuurin- ja yhteiskunnallisten alojen kesken brändin luomisessa. Yksityiskohtaisempia kommentteja tulevan brändin luonteesta Moilanen ei tahdo antaa, sillä työ on vielä kehitysvaiheessa. Ideointia tehdään kaiken aikaa. Suunnitteleminen vie aikansa, enkä koe Suomikuvan muuttuneen pari vuotta kestäneen brändäysprojektin aikana mitenkään. Pidän silti hanketta tähän asti onnistuneena, sanoo Moilanen. Selkeämpi Suomi-kuva Tulevaisuudessa Moilanen tahtoisi välittää Suomesta sekä selkeämmän että laajemman kuvan muulle maailmalle. Brändin tulisi edustaa kansaa yhtä laajasti kuin sitä luomassa oleva valtuuskunta, ja sen tulee erottua edukseen muiden maiden vastaavista projekteista. Tahtoisin mielikuvan Suomesta olevan selkeästi positiivinen monilla tonteilla, niin tieteissä, taiteissa, taloudessa kuin politiikassakin, summaa Moilanen. Suomen pitäisi olla myös houkutteleva paikka elää. Hanketta kohdanneeseen kritiikkiin hän vastaa mal- tillisesti ja vetoaa suomalaisten vaatimattomuuteen. Me olemme malliesimerkki toimivasta pienestä yhteiskunnasta, ja rankingienkin valossa näyttäisi siltä, että meillä on moni asia hoidettu hyvin. Suomalainen luovuus ja siihen liittyvät ilmiöt suojalkapallosta yritysten menestystarinoihin ovat myös omaa luokkaansa, hän muistuttaa. Suomessa on paljon asioita, joista muun maailman tulisi olla kiinnostunut ja meidän olla aidosti ylpeitä. 28

17 INSIDE HAAGA-HELIA Toimittanut Elisa Aunola HAAGA-HELIA Porvoo muuttaa uudelle Campukselle HAAGA-HELIAn toiminta Porvoossa uudistuu, kun yksikkö aloittaa toimintansa uudessa Länsirannalle valmistuvassa Porvoo Campuksessa tammikuussa Porvoo Campuksella toimii HAAGA-HELIAn lisäksi myös Laurean Porvoon yksikkö (hoitotyön koulutus). Yhteensä Campuksella opiskelee noin 1300 opiskelijaa ja työskentelee 100 henkilökunnan edustajaa. Luvassa on antoisia kohtaamisia ja aivan uusia yhteistyön muotoja! Ajankohtaista asiaa yrittäjille Studia Generalia -seminaareissa HAAGA-HELIAn Vallilan toimipisteessä järjestetään talven aikana Studia Generalia -luentosarja ajankohtaisista aiheista. Seminaarit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, ja ne on tarkoitettu pk-yrittäjille ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Seminaarit ovat maksuttomia. Seuraa verkkosivujemme ilmoittelua tarkemmista ajankohdista ja teemoista fi/tapahtumat HAAGA-HELIA Ammatillinen opettajakorkeakoulu täyttää 60 vuotta HAAGA-HELIA Ammatillinen opettajakorkeakoulu täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Toiminta sai alkunsa vuonna 1950, kun kauppa- ja teollisuusministeriö määräsi Suomen Liikemiesten Kauppaopiston toimimaan kauppaopettajien kouluttajana. Jo sitä ennen SLK oli toiminut kauppaopettajien harjoittelukouluna. Tässä yhteydessä osa Helsingin sairaanhoito-opiston opettajankoulutuksen toiminnoista siirtyi opettajakorkeakoulun yhteyteen. Juhlavuoden kunniaksi lokakuussa julkaistiin AOKK:n historiikki Opettajan ammattiin ja ammatiksi opettaja, jossa kerrotaan HAAGA- HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun vaiheista tähän päivään saakka. Kirjan pääkirjoittaja on Liisa Torvinen ja toimittaja Sirkka Kortetjärvi-Nurmi. Lisätietoja kirjasta Johanna Luostarinen, Kerro millainen on sinun Suomenlinnasi HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Suomenlinnan hoitokunta ja Helsingin kaupunki ovat keväällä 2010 käynnistäneet kaksivuotisen Suomenlinna huomenna -projektin, jonka tavoitteena on rakentaa Suomenlinnalle UNESCOn maailmanperintökohteen mukainen brändi. Lisäksi kehitetään palveluita esimerkiksi hiljaiselle talvikaudelle. Brändin rakentamiseen tarvitaan tietoa siitä, millainen Suomenlinna on asukkaiden, matkailijoiden ja pääkaupunkiseutulaisten mielestä. Tule siis kertomaan, millainen on sinun Suomenlinnasi osoitteeseen Suomenlinna Huomenna -projekti on kaksivuotinen. Projektia vetää HAAGA-HELIAn matkailun lehtori Leena Grönroos. Lisätietoja projektista leena. HAAGA-HELIA läpäisi auditoinnin Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on auditoinut HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän. HAAGA-HELIA läpäisi auditoinnin hyvin tuloksin, sillä yhtä auditointikohdetta lukuun ottamatta kaikista kohteista saatiin toiseksi korkein arvosana. Arvioinnin mukaan HAAGA-HELIAn laadunvarmistusmenetelmät pohjautuvat vahvasti strategiaan ja järjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämisessä on jatkuvaa näyttöä. Auditointiryhmän mukaan HAAGA- HELIAn vahvuus on myös se, että korkeakoulun toiminta on läpinäkyvää: esimerkiksi toiminnan kehittämiseksi kerättyjen palautteiden yhteenvedot ovat henkilöstön ja opiskelijoiden käytettävissä. Johto on sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmään ja luonut innostuneen ja myönteisen toimintakulttuurin. Lisäksi HAAGA-HELIA on panostanut laadunvarmistusjärjestelmässään kestävään kehitykseen ja ympäristötyöhön. Auditointi on voimassa kuusi vuotta. Successful audit of HAAGA- HELIA s quality assurance system The Finnish Higher Education Evaluation Council has completed an audit of HAAGA- HELIA s quality assurance system. The audit result was good as HAAGA-HELIA received the second highest mark for all audit targets except one. The auditing team found that HAAGA-HELIA s quality assurance methods are firmly based on HAAGA-HELIA s strategy and that the system has continually demonstrated its strong impact on the development of HAAGA-HELIA s operations. Another strength identified by the auditing team was that HAAGA-HELIA's operations are transparent. For example, students and staff have access to summaries of feedback collected for operations development. Management is committed to the use of the quality assurance system and has created a favourable and inspiring workplace culture. HAAGA-HELIA's quality assurance system was also commended for its emphasis on sustainable development and pro-environmental work. An audit remains in force for six years. HAAGA-HELIA hyväksyttiin IAU:n jäseneksi HAAGA-HELIA on ainoana suomalaisena ammattikorkeakouluna hyväksytty IAU:n (International Association of Universities) jäseneksi. IAU on UNESCO:n vuonna 1950 perustama maailmanlaajuinen korkeakoulujärjestö, jonka tehtävänä on edistää jäseniensä yhteistyötä ja toimia samalla korkeakoulujen äänitorvena. Liiton tavoitteisiin kuuluu myös kansainvälistymisen edistäminen sekä siltojen rakentaminen kehittyneiden ja kehitysmaiden korkeakoulujen välille. IAU:ssa on tällä hetkellä jäseninä noin 600 korkeakoulua yli 120 maasta. Suomesta siihen kuuluu HAAGA-HELIAn lisäksi 10 yliopistoa. Tulevaisuusfoorumi luotaa tulevaisuutta Perinteinen HAAGA- HELIAn Tulevaisuusfoorumi järjestetään jo 4. kerran. Aika: klo Paikka: HAAGA-HELIAN Pasilan toimipisteessä. Merkitse päivä jo kalenteriisi! 30 31

18 Demand for Finnish expertise in education is picking up around the world. HAAGA-HELIA University of Applied Sciences is now opening its doors for cooperation with universities and business partners in Saudi Arabia, Vietnam, Malaysia and China. We met Lars Eltvik, who is HA AGA- HELIA s marketing director for international markets and has been closely involved with the co-operation process with Saudis. Lars has more than 20 years of international experience from living and working in: Norway, Spain, USA, Chile, UAE and Finland. His expertise includes international marketing and promotion of educational institutions, business development and project management and international student recruitment. How well is Finnish education known abroad? Finland is generally not known in the international market as an education provider in comparison with the main countries offering International education. However, Finnish education has been given a lot of attention worldwide over the past few years, both because of the excellent results in the PISA surveys as well as for the focus given in Finland on Research, Development and Innovation. Finnish Universities and Universities of Applied Sciences experience growing interest from international students who want to come here to study as well as from international universities and governmental bodies interested in furthering their international cooperation. The fact that Finland is one of the very few countries in the world that is still offering most of its educational products for free also makes the country attractive for international students. You have estensive experience in doing business in Arabic Countries. What kinds of things differentiate the Nordic way of doing business from the Arab one? Nordic people and people from the Arab world have different ways of doing business, and we have to be aware of such cultural differences when doing business. However, it is also important to be aware that cultural understanding and awareness works 32 33

19 in both directions, and many businessmen from the Arab world are highly educated and well versed in the way we do business. One of the main differences is that Nordic people are very much bound to time tables and deadlines, and expect to get straight answers, by , almost immediately whilst for an Arab person it is very important to discuss the topic thoroughly as well as building a personal relationship with the main contact person. What inspires you in your work? A lot of things and aspects inspire me to work. However, I am and have always been inspired by working with people from different cultures and backgrounds. In my role as Marketing Director for International Markets for HAAGA-HELIA I am also very much inspired by the challenge and opportunity to do something that is new and relatively unknown for the Finnish Education Industry Export of Education. What was your latest difficult sales situation and how did you manage it? As I am quite impatient by nature, we recently had a situation where the deadline for a proposal we had sent out was passed and we had not heard anything from our potential client. As I know that the business culture in the country of the client is not tied to deadlines in the way we are used to I found it very hard to keep waiting to hear from them. We managed the situation by allowing the deadline to be passed by almost a month before courteously contacting the client to ask if they needed more information. This was what was needed to get them moving and at the end we secured the order. What kinds of features make a good salesperson? A good salesperson in any line of business must first of all be a people person and enjoy interacting with others. It is also crucial to have detailed knowledge of the products/services he/she is selling as well as knowing the market conditions in the target markets. It also helps to be persistent and have passion for the job. How would you describe yourself as a salesperson? It is always difficult to describe oneself. However, I believe that I am quite result oriented, able to work well with people from different backgrounds and cultures and I enjoy working hard to reach my goals. I also need to really believe in what I am developing and promoting and I have heard comments that I am very passionate about my work. How many travelling days do you have per annum? During last year I was travelling abroad approximately 80 days. In my previous position working for another college I was travelling between days per year. HAAGA-HELIA initiates cooperation with partners in Saudi Arabia This October and November, HAAGA-HELIA will be host to a delegation of 70 Saudi Arabian experts and leaders in the field of education, who will learn about Finland's success story in vocational education. The visitors are especially interested in learning about Finland s system of vocational higher education, including its administration, leadership and teacher training. During a programme covering three two-week learning periods in Helsinki and Jyväskylä, the Saudi Arabian delegation will become familiar with the Finnish education system and the forms of cooperation between Finnish universities of applied sciences and the business community. A learning package has been tailored to match the visitors' interests. Saudi Arabia will invest significantly in the development of vocational higher education in the coming years. The country currently has about 50 institutes of higher education providing vocational education, but the aim is to establish 100 new institutes of higher education for more than 500,000 students within the next 10 years.cooperation with Saudi Arabian partners was sparked last year during a visit to Riad by a Finnish delegation of education specialists, who are now hosting the Saudia Arabian delegation in turn. The education cooperation project has received support from the Ministry of Education and Finpro. More info: Lauri Tuomi, Vice President, HAAGA-HELIA, tel +358 (0) kohtaamme, kun sinä vaikutat päätöksiin kauniista, kestävistä ja toimivista hankinnoista. vuodesta posliinit lasit aterimet tarjoiluvälineet keittiötarvikkeet keittiön pienlaitteet kalusteet liikelahjat astiavuokraus

20 Rustiikkia Ruusan tapaan TEKSTI Tarja Patrikainen Kirjoittaja opiskelee HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun journalismin koulutusohjelmassa. Ruusa Hentilä pulppuaa energiaa syyskuisena aamuna Kotojärven kartanon pihamaalla. Punainen vanha luhtiaitta mustaksi maalattuine ovineen luo idyllisen miljöön Ruusan Rustiikin talonpoikaishuonekaluille ja -käyttöesineille. Ruusan anoppi keksi putiikille nimen. Rustiikki on tyylilaji, jota Ruusa myy nimi ei lupaa liikaa eikä liian vähän, se ei kerro kaikkea mutta herättää mielenkiinnon. Olen aina sanonut, etten ymmärrä Artsin pelti tai Peksin putki -tyyppisiä yritysten nimiä, ja eräänä päivänä olin itse perustamassa Ruusan Rustiikkia, Ruusa nauraa ja avaa oven putiikkiinsa. Alakerrassa on kauniita, kookkaita talonpoikaiskaappeja. Puiset portaat johdattavat toiseen kerrokseen, josta löytyy tuoleja, penkkejä, arkkuja, lipastoja ja muuta pientavaraa. Ruusa hankkii huonekalut pääosin Baltiasta, jossa ne myös entisöidään myyntikuntoon. Didn t see that coming Ruusa lähti Baltiaan vuonna 1997 opiskelemaan oikeustiedettä. Koska Tarton yliopistolla ei ollut tarjota kansainvälisen oikeustieteen kursseja, Ruusa vaihtoi Tallinnaan, josta valmistui vuonna Opiskelujen lomassa hän teki myyntitöitä Suomessa toimien muun muassa torimyyjänä Kauppatorilla, vaatemyyjänä miesten pukuliikkeissä ja tehden erilaisia messu- sekä pr-toimistokeikkoja viestintätoimisto Pohjoisrannalle. Opiskelut Tallinnassa olivat loppusuoralla, kun Ruusalle tarjottiin töitä Latviasta. Asko ja Sotka olivat avaamassa Indoor Groupia Riikaan ja tarvitsivat lisätyövoimaa. Otin tarjouksen vastaan. Halusin valmistumiseni jälkeen nopeasti työelämään, eikä aikaisemmista keikka- ja pr-myyntihommista mikään ollut sellainen, joka olisi jatkunut vakituisesti, Ruusa kertoo. Ruusa työskenteli kesän Indoorilla harjoittelijana, ja elokuussa hänelle tarjottiin maajohtajan paikkaa, sillä entinen johtaja oli juuri lopettanut. Didn t see that coming, Ruusa nauraa. Vähän aikaa mietin ja pureskelin asiaa mielessäni. Sitten ajattelin, että ihminen joka haluaa rekrytoida minut kyseiseen paikkaan näkee tässä toimivan kokonaisuuden, joten uskalsin ottaa haasteen vastaan. Kaikki sujui hyvin, Ruusa nautti työstään ja hurahti omien sanojensa mukaan kokonaan sisustuspuolelle. Syksyllä 2003 hän jäi äitiyslomalle, ja hoitovapaalla ollessaan hän perusti oman yrityksen, joka myi suomalaisille yrityksille konsultointiapua liiketoiminnan aloittamiseksi Latviassa. Ryhtyessäni yrittäjäksi huomasin, kuinka vaikeaa oli löytää keskitetysti tietoa oman yritystoiminnan laajentamiseen Latviassa. Tietoa oli hankittava sieltä täältä, kuten suurlähetystöstä ja Kauppakillasta. Omassa yrityksessäni opin, kuinka myydä omaa osaamista ja palvelua eteenpäin. Tein muun muassa markkinatutkimuksia ja verotuskysymyksiin liittyvää kartoitusta räätälöitynä suomalaisille yrityksille, jotka olivat aloittamassa liiketoimintaansa Latviassa, Ruusa kertoo. Pian yrityksen perustamisen jälkeen toinen lapsi teki tuloaan. Vaikkei Ruusa päässyt yrityksensä kanssa kunnolla vauhtiin, se oli juuri siinä elämänvaiheessa hyvä keino työllistää itsensä ja antoi käytännön kokemusta siihen, kuinka toimia yrittäjänä Latviassa. Palaset napsahtelevat paikoilleen Hentilät palasivat Suomeen marraskuussa Samoihin aikoihin perhe etsi Suomesta talonpoikaishuonekaluja omaan kotiinsa. Todettuaan että tarjonta täällä oli hyvin sattumanvaraista, Ruusa päätti selvittää mitä Latviasta löytyisi ja laati ilmoituksen paikalliseen portaaliin. Saimme paljon yhteydenottoja yksityishenkilöiltä ja alan asiantuntijoilta, ja huomasin kuinka paljon vilkkaampaa talonpoikaishuonekalujen tarjonta Latviassa luksiaan, ja tyhjänä ollut luhtiaitta jäi Ruusan mieleen. Liiketoimintasuunnitelma oli tekemättä, mutta hänellä oli palasia sieltä täältä, jotka alkoivat napsahdel- oli Suomeen verrattuna. Siitä se ajatus lähti tätä tavaraa täytyy tuoda Suomeen, Ruusa kertoo päättäväinen katse silmissään. Ruusa tapasi alan asiantuntijoita, ja syksyllä hänellä oli kasassa riittävä määrä Latvian kontakteja ja idea siitä, kuinka oma yritys voisi lähteä Suomessa pyörimään. Hentilät vuokrasivat Kotojärven kartanon yhteydestä vapautuneen pappilan väliaikaiseksi kodiksi, sillä perhe rakensi omaa taloa kartanon läheisyyteen. Kartanon isäntä oli pappilaa vuokratessaan esitellyt tila paikoilleen. Liikeideassa yhdistyivät Ruusan siihen asti hankkima osaaminen ja kokemus huonekalut, Baltian kontaktit, myyntityö sekä oikea tekeminen, jota hän oli kaivannut jo Indoorin ajoilta. Oivalsin, että omassa yrityksessäni minulla on mahdollisuus suunnitella myös omia juttuja. Tykkään heilua hiomakoneen kanssa, käsitellä tuotteita ja testata erilaisia käsittelytapoja. Uustuotannossakin otan puusepiltä puuvalmiita tavaroita ja teen niihin itse tarvittavat viimeistelyt ja piperrykset, Ruusa kertoo. Ruusan Rustiikista on mahdollista ostaa mittatilaustyönä valmistettuja huonekaluja kuten ruokapöytiä, kaappeja, tasoja ja laatikostoja. Ruusa käyttää uustuotannossaan latvialaisia ja virolaisia puuseppiä. Päättäväisesti ja rohkeasti eteenpäin Avasin kaupan helmikuussa, ja ensimmäinen puoli vuotta on nyt takana. Kesä oli parasta sesonkiaikaa, sillä silloin kesämökkiläiset saapuvat Kotojärvelle. Tiedän, että ensimmäiset kaksi vuotta tulee olemaan tiukkaa aikaa ja taistelua tunnettuuden lisäämisestä

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015

MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015 MILLAINEN ON HYVÄ KIRJAKAUPAN MYYJÄ, Toimialapäivä 2015 SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA Tuula Laaksalo 20.5.2015 Millainen on hyvä kirjakaupan myyjä? Asiakkaan odotukset Onnistuneen palvelu- ja ostokokemuksen

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Myynnin Pyöreä Pöytä

Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Arvostus Suomessa Havaintoja selvityksestä keväällä 2009 Petteri Laine, Customer Centric Selling Finland Petteri.laine@customercentric.fi 050 3229107 Sisältö Miksi Myynnin

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Tommi Talasto Citrus Talent Management Oy

Tommi Talasto Citrus Talent Management Oy Ratkaisut ICT-ammattilaisia työsuhteeseen nopeasti ja hyvin ehdoin välittäjä yritys ICT-alan työmarkkinat Talent Statistics TALENT STATISTICS TALENT POOL Tilastotieto ja analyysi ICT-alan työmarkkinoista

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Amk-opinnot Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Ostaminen murroksessa

Ostaminen murroksessa Ostaminen murroksessa - miten se näkyy myymälässä Research Insight Finland Janne Numminen Tutkimuksen tavoitteet 1 Luoda 2 muotokuva suomalaisesta päivittäistavaroiden ostajasta. Ymmärtää kuluttajan ja

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea. T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Minun tulevaisuuteni. 3. Arvaa, mikä työ! A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää.

Minun tulevaisuuteni. 3. Arvaa, mikä työ! A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää. Minun tulevaisuuteni 3. Arvaa, mikä työ! Ohessa on ammattilaisten kuvauksia omasta koulutuksestaan. Päättele tai ota selvää, A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää. B. mihin töihin kuvattu koulutus

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus.

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. 8 tradenomi 1/14 Kehity KESKUSTELEMALLA Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. teksti kirsi ristaniemi kuvat shutterstock tradenomi 1/14 9 idätkö kehityskeskusteluja

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1 Brändiohjeisto Se on siinä Uusi Junttan. Uusi ilme ja entistä tarkempi katse tulevaisuuteen. Uudistuminen on tehty Junttanin periaatteiden mukaan; kun siihen kerran ryhdytään niin tehdään sitten kunnolla.

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot