VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 1/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 1/2013"

Transkriptio

1 VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 1/2013

2 TEEMA: Muutos organisaatiossa Tässä lehdessä: Päätoimittajan kynästä 3 Edellisen komentajan ajatuksia 4 Uusi komentaja esittäytyy 6 Killan kuulumisia 8 Ihminen muutosmyllerryksessä 10 Viestintä puolustusvoimauudistuksen tukena 12 H ELITR:n lakkauttaminen ja toimintojen siirto PSPR:iin 16 Kokemuksia HELITR:n lakkauttamisesta 20 Ilmatorjunnan vuosipäivä 22 Henkilöstöasiat 28 Raivaaminen Rovaniemen alueella 30 Historialliset kutsunnat Rovaniemellä 32 Eteenpäin! -koulutus ja työelämämessut 34 Tapahtumia 36 Komentajan vaihtotilaisuus 38 Aliupseerikurssi 1/12 - sotilaspoliisilinja 40 - ilmatorjuntalinja 44 - tulenjohtolinja 48 Lapin ilmatorjuntarykmentin ja Lapin ilmatorjuntakillan lehti Osoite: Lapin Ilmatorjuntarykmentti Someroharjuntie, ROVANIEMI puh Kotisivut: Sähköposti: Toimituskunta: päätoimittaja, everstiluutnantti Teijo Oksanen yliluutnantti Niko Hämäläinen, tiedotussihteeri Jaana Vienola Taitto: tiedotussihteeri Jaana Vienola Kuvat: Jaana Vienola sekä erikseen mainitut Aliupseerikurssin linjakuvat: Fotox Rovaniemi Painosmäärä: 750 kpl, Tornion Kirjapaino 13. vuosikerta Kansikuva: eversti Ari Grönroos luovuttaa komentajuuden everstiluutnantti Arto Ikoselle. Reserviupseerikoulu järjesti ammunnan sotilas-sm-kilpailut Haminassa. Rykmentin varusmiehet pärjäsivät mainiosti kilpailussa. Alikersantti Beatrice Haverinen voitti sarjan rynnäkkökivääri 3x5 laukausta ja sai pronssia sarjassa rynnäkkökivääri laukausta. Alikersantti Antti Seppänen sai hopeaa sarjassa vakiokivääri 300 m makuulta 20 laukausta. Rykmentti muisti menestyneitä kilpailijoita rykmentin kylpypyyhkeellä. Kuvassa esikuntapäällikkö everstiluutnantti Teijo Oksanen ja liikuntakasvatusupseeri luutnantti Pasi Sarajärvi Beatrice Haverisen ja Antti Seppäsen kanssa. 2

3 Päätoimittajan kynästä Arvoisat Valojuovalehden lukijat, Päättynyt vuosi on ollut puolustusvoimauudistuksen myötä perin muutosvoittoinen. Viimeksi puolustusvoimia on muutettu näin rajusti sotien jälkeen, kun Suomen sotaväki alasajettiin rauhanajan kokoonpanoon. Muutosta on tapahtunut myös Valojuovalehden toimituksessa. Everstiluutnantti Mikko Mäntysen siirtyessä Maanpuolustuskorkeakoulun Taktiikan laitoksen opettajaksi , otti allekirjoittanut vastaan lehden päätoimittajan tehtävät. Tässä kohtaa on syytä kiittää Mikkoa hyvin tehdystä työstä lehtemme eteen ja hyvää jatkoa sinne etelään ilmatorjuntataktiikan opetusympyröihin. Tehtäviä vaihtaessamme totesimme, että lehti on sen verran hieno, että päätoimittajuus pitää vaihtaa tyylikkäästi. Joten se sitten tapahtui Lontoon matkan yhteydessä RAF:n (Royal Air Force) upseeriklubilla. Ensimmäistä lehteä toimittaessani lienee syytä kertoa muutama sana uudesta päätoimittajasta. Olen aloittanut ilmatorjuntaupseerin uran vuonna 1989 Kouvolassa Salpausselän ilmatorjuntapatteristossa. Kouluttajatehtävät veivät silloisen muutoksen myötä Haminaan (KYMITR) ja sieltä edelleen Tuusulaan Helsingin ilmatorjuntarykmenttiin. Hyrylän vaiheeseen sisältyi myös upseerin jatko-opinnot (EUK + YEK). Yleisesikuntaupseeriuuden myötä alkoi esikuntapalveluvaihe, ensin Mikkeliin (IMPAE) ja sieltä taas Helsinkiin (HELSLE). Ennen sotakoulupalvelusvaihetta ehdin palvella vuonna 2003 myös Kosovossa operaatiopäällikön tehtävässä. Sotakoulupalvelus alkoi Maanpuolustuskorkeakoulun Taktiikan laitokselta (nykyisessä Mikon tehtävässä). Muutosten myötä tieni alkoi kulkea kohti pohjoista ensin Tuusulaan Ilmatorjuntakoululle ja sieltä edelleen Tikkakoskelle Ilmasotakouluun. Vuonna 2009 luovutin Koulutuskeskuksen johtajan tehtävät Valojuovalehden ex-päätoimittajalle everstiluutnantti Vesa Sundqvistille ja itse siirryin Maanpuolustuskorkeakoulun Jatkotutkinto-osaston apulaisjohtajaksi. Nykyiseen Lapin ilmatorjuntarykmentin esikuntapäällikön tehtävään siirryin Tässä numerossa lehtemme teema on muutos organisaatiossa. Tällä kertaa näkökulmia muutoksiin haetaan myös edellisestä itsenäisestä alasajetusta rykmentistä eli Helsingin ilmatorjuntarykmentistä. Näistä kokemuksista meille kirjoittavat HELITR:n viimeinen komentaja everstiluutnantti (evp) Antti Arpiainen ja silloinen HELITR:n neuvontavastaava (oto) kapteeni (evp) Soini Nurmi. Moni lukija varmaan ihmettelee, miksi vuonna 2012 ilmestyi vain yksi lehti. Syy on yksinkertaisesti se, että halusimme lehteen tuoreet uutiset rykmentin komentajan vaihtotilaisuudesta Kuitenkin tasapainotamme lehden julkaisumäärää julkaisemalla tänä vuonna kolme numeroa. Haastan lukijoita edelleen kirjoittamaan hienoon lehteemme, niin kauan kun se vielä ilmestyy. Näillä näkymin lehteä julkaistaan rykmentin lakkauttamiseen asti. Muutoksesta huolimatta toivotan kaikille antoisia lukuhetkiä ja hyvää alkanutta vuotta. Everstiluutnantti Teijo Oksanen Esikuntapäällikkö 3

4 Edellisen komentajan ajatuksia Olen eri yhteyksissä, varsinkin puolustusvoimauudistukseen liittyen, painottanut eteenpäin katsomista ja mahdollisuuksien etsimistä. Tässä komentajakauteni viimeisessä Valojuova-lehden kirjoituksessa sallittaneen kuitenkin myös kurkistus taustapeiliin. En halua tällä kirjoituksella jättää väistyvän komentajan testamenttia. Se olisi väärin nykyistä komentajaa ja rykmentin työntekijöitä kohtaan. On turha linjata sellaisia asioita, joita ei itse voi olla johtamassa. Toki puolustusvoimille on tyypillistä perusteellinen suunnittelu, joka asiasta riippuen, vaikuttaa vuosienkin päähän. Näin ollen tehtävien vaihdon jälkeen on aina joku pohja josta ponnistaa. Toiminnan ja resurssien suunnittelun ja seurannan ohessa myös puolustusvoimauudistuksen toimeenpano on pitkälle mietitty. Vanhaa sanontaa mukaillen voisi kuitenkin todeta hyvin suunniteltu on vasta puoliksi tehty. Hyvät Valojuovan lukijat Tätä tekstiä lukiessanne olen jo luovuttanut Lapin ilmatorjuntarykmentin komentajan tehtävät everstiluutnantti Arto Ikoselle ja ottanut vastaan ilmatorjunnan tarkastajan tehtävät. Heti alkuun haluan toivottaa Artolle onnea ja menestystä hienossa ja vaativassa tehtävässä! Täytyy myöntää, että viimeinen vuosi ei ole ollut niitä helpoimpia. Puolustusvoimauudistus on vienyt paljon aikaa ja energiaa kaikilta rykmenttiläisiltä. Eikä vähiten luottamushenkilöiltä ja johtoryhmän jäseniltä. Vielä kerran heille - kuten kaikille muillekin - kiitos siitä asiallisesta ja ammattimaisesta asenteesta jolla olette puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon tähän mennessä osallistuneet. Surkutteluun ei ole sorruttu, vaan on katsottu eteenpäin ja yritetty löytää uudistuksesta mahdollisuuksia. Työtä asian tiimoilta toki riittää vielä ainakin muutamaksi vuodeksi. Uskon kuitenkin vakaasti, että lopputulos tulee olemaan hyvä. Lopputuloksen takuumiehinä ja -naisina toimivat kaikki rykmenttiläiset omalta osaltaan. Lapin ilmatorjuntarykmentillä on itsenäisen joukkoosaston lakisääteiset tehtävät hoidettavanaan vielä vuoden 2014 loppuun asti. Puolustusvoimauudistuk-

5 sen toimeenpanon ohella on huolehdittava, että joukkotuotanto, sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpito, asevelvollisuusasiat, huoltopalvelut, valtakunnalliset ilmatorjunnan kehittämistehtävät sekä maanpuolustustyö tulevat hoidettua mallikkaasti. Ennakon ottaminen on aina ollut ilmatorjuntamiehille ja -naisille ominaista. Näin ollen asiat tulee toki valmistella hyvin ja hyvissä ajoin, mutta toteutusta ei pidä kiirehtiä voimassa olevasta aikataulusta. Työllä pitää olla tekijänsä loppuun asti myös Lapin ilmatorjuntarykmentissä. Vauhti on ollut kovaa, aikataulut tiukkoja ja kilometrejä on kertynyt mittariin. Matkaa on voinut tehdä huoletta, sillä ammattitaitoiseen henkilöstöön on voinut luottaa. Annetut tehtävät on hoidettu tehtaan takuulla. Kaksi vuotta ja neljä kuukautta on mennyt yhdessä hujauksessa. Matkaan mahtuu toki paljon tapahtumia ja kuljettuja kilometrejä. Välillä kulkemista on ollut niin paljon, että liikesuunnitelma on pitänyt laatia kuukausiksi eteenpäin, jotta oikeassa paikassa olisi oikeaan aikaan ja vieläpä oikeassa varustuksessa. Matkat Rovaniemeltä Helsinkiin ja Mikkeliin ovat tulleet tutuksi. Jos jotain en jää ajastani Rovaniemellä kaipaamaan, niin se on autossa istuminen. Se täytyy rehellisesti myöntää. Mutta aikansa kutakin - kuten sanonta kuuluu. Mutta on se ollut vaivan arvoistakin. Olen upseeriksi valmistumisen jälkeen ehtinyt palvella useissa hyvissä puolustusvoimien tehtävissä, mutta kyllä tämä viimeinen pesti Lapin ilmatorjuntarykmentin komentajana on ollut tähän astisista mielekkäin. Kun otin vastaan rykmentin komentajan tehtävät syyskuun alussa 2010, totesin joukon olevan hyvässä kunnossa. Luottavaisin mielin joukon Artolle myös luovutin - uskoakseni hyvässä kunnossa. Henkilöstöstä minulle jää erityisen hyvät muistot. Korkea ammattitaito on ollut hyvien tulosten taustalla. Asiat on hoidettu mutkattomasti ja ainakin näin savolaistuneen keskisuomalaismiehen mielestä lappilaisella suorapuheisuudella, mutta ehdottoman reilusti. Eipä ole tarvinnut juuri rivien välistä lueskella, mitä asioilla tarkoitetaan. Hyvä niin. Olen myös kokenut, että tämä on toiminut molemminpuolisesti. Joukko-osaston komentajana minulla on ollut ilo ja kunnia toimia myös eri sidosryhmien kanssa. Yhteistyö on ollut hyvää ja esitänkin siitä kiitokseni myös näin julkisesti. Joidenkin kanssa toimitaan säännöllisesti ja joidenkin kanssa hieman harvemmin. Yhden sidosryhmän haluan tässä yhteydessä nostaa esille. Mieliinpainuvinta itselleni ovat olleet tilaisuudet, jossa olen saanut tavata kunniakansalaisiamme - sotiemme veteraaneja. Eipä ole koskaan tullut poistuttua paikalta ilman, että olisin taas saanut ajattelemisen aihetta arvoista, asenteista ja siitä mikä todella on tärkeää ja tähdellistä. Siitä lausun erityiskiitokseni! On aika aloittaa uusien haasteiden parissa. Niitä Mikkelissä varmasti riittää. Omat haasteensa ovat toki edessä Rovaniemelläkin. Täytyy kyllä myöntää, että luopuminen on myös haikeaa. Mutta luopuminen avaa aina uusia mahdollisuuksia. Niin nytkin. Aika täällä napapiirillä opetti ja antoi uutta. Uskoakseni tämäkin, kuten aiemmin mainitsemani ihmisten välinen viestintä, tapahtui molemminpuolisesti. Toivotan Lapin ilmatorjuntarykmentille ja sen henkilöstölle menestystä myös jatkossa. Toimiminen itsenäisenä joukko-osastona vuoden 2014 loppuun asti tulee hoitaa laadukkaasti. Organisaation muuttuminen ja toiminnan vakiinnuttaminen osaksi ja osana Jääkäriprikaatia tulee tapahtua kiinteässä yhteistyössä emojoukko-osaston kanssa. Kuppikuntia ei saisi syntyä. Molempien joukko-osastojen hyvät käytänteet kannattaa ottaa ennakkoluulottomasti tarkasteluun ja hyödyntää niin hyvin kuin mahdollista. Tiedän että Lapin ilmatorjuntarykmentin väellä on annettavaa uudelle organisaatiolle, mutta kuten meillä kaikilla, myös opittavaa. Seurantakäynneillä tavataan! Ari Grönroos Eversti Lapin ilmatorjuntarykmentin komentaja Ps. Kun valmistelin kirjoitustani ja etsin internetistä muutokseen liittyviä ajatelmia, niin en voinut välttyä ottamasta tuota seuraavaa mukaan tähän kirjoitukseen. Hyvä Jumala, anna minulle voimaa tyytyä tyynesti asioihin, joita en voi muuttaa. Anna minulle voimaa muuttaa ne asiat, jotka voi ja täytyy muuttaa. Ja anna minulle viisautta erottaa, mitkä kuuluvat kumpaankin näistä ryhmistä. Ralph Waldo Emerson

6 Uusi komentaja esittäytyy Tervehdys kaikille Valojuovan lukijoille Uutena rykmenttiläisenä on lyhyen esittäytymisen ja ilmoittautumisen paikka. Olen everstiluutnantti Arto Ensio Ikonen ja olen syntynyt Kiteellä Pohjois- Karjalassa. Kiteellä tuli vietettyä koko lapsuus ja nuoruus sekä käytyä koulut. Ylioppilaaksi kirjoitin vuonna 1983 Kiteen lukiosta. Kiteeläisenä harrastuksiin kuului luonnollisesti pesäpallo - ja talvikautena jääkiekko ja hiihtäminen. Muu aika koulun ja harrastusten ohessa kului metsätöissä, kuten useimmilla maaseudun pojilla oli tuohon aikaan tapana. Aloitin varusmiespalveluksen Salpausselän ilmatorjuntapatteristossa Kouvolassa helmikuussa 1984, josta tie vei Reserviupseerikurssille Haminaan. Jäin Haminaan myös kouluttajakokelaskaudeksi. Varusmiespalveluksen jälkeen hakeuduin vänrikiksi Salpausselän ilmatorjuntapatteristoon keväällä 1985 ja syksyllä aloitin Kadettikoulun Santahaminassa. Kadettikoulun päätyttyä menin palvelukseen Helsingin ilmatorjuntarykmenttiin Hyrylään syksyllä Helsingin ilmatorjuntarykmentissä palvelin tykkiyksikön jaosjohtajana ja myöhemmin yksikön päällikkönä. Syksyllä 1993 siirryin ilmatorjuntakouluun ja sen tutkimus- ja kehittämisosaston. T&K-osastolla osallistuin ilmatorjuntatykkien, lämpökameroiden ja valonvahvistimien kenttäkokeisiin. Yleisesikuntaupseerikurssin jälkeen vuonna 1998 palasin Ilmatorjuntakouluun T&K-osaston johtajaksi ja jatkamaan aselajin tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vuonna 1999 työnkuva muuttui olennaisesti, kun siirryin Pääesikuntaan eli kenttätehtävistä esikuntatehtäviin. Palvelin lähes koko majuri-ajan, noin seitsemän vuotta Pääesikunnan eri osastoilla; ilmatorjuntaosastolla, materiaaliosastolla, maavoimaosastolla ja lopulta operatiivisella osastolla. Tehtäviin kuului muun muassa ilmatorjunnan asejärjestelmähankkeiden valmistelu sekä osallistuminen ilmatorjunnan kehittämisohjelman laatimiseen ja toimeenpanoon, maavoimien strategiseen suunnitteluun ja ilmapuolustuksen operatiiviseen

7 suunnitteluun. Ilmatorjunta- ja materiaaliosastoilla tutuksi tulivat ilmatorjunta-aselajin tykki-, ohjus-, panssari-ilmatorjunta-, ampumatarvike- ja simulaattorihankkeet. Tämä seitsemän vuoden aika oli erittäin työläs, mutta samalla sain hyvän kuvan Puolustusvoimien ja puolustushaarojen toiminnasta. Vuonna 2006 palasin jälleen kenttätehtäviin Helsingin ilmatorjuntarykmenttiin Uudenmaan ilmatorjuntapatteriston komentajaksi. Patteristoon kuului tuolloin johtokeskus-, ohjus- ja mittaustiedusteluyksiköt. Rykmentissä ehdin palvelemaan vain kahdeksan kuukautta ennen kuin rykmentti lakkautettiin ja sen varusmieskoulutus siirrettiin Panssariprikaatiin ja Viestirykmenttiin ja henkilökunnan koulutus ja tutkimus- ja kehittämistehtävät Ilmasotakouluun. Rykmentin lakkautuksen yhteydessä sain kohtuullisen hyvän kuvan joukko-osaston lakkauttamisen toimenpiteistä ja vaikutuksista erityisesti patteriston ja perusyksiköiden tasalla. Rykmentin lakkautuksen jälkeen vuoden 2007 alussa siirryin Suomen Kriisinhallinjoukon esikuntapäälliköksi Kosovoon kuudeksi kuukaudeksi. Kesällä palasin Kosovosta Pääesikunnan maavoimaosastolle, jossa Mikkeliin siirtyminen olikin jo täydessä vauhdissa. Siirryimme uuteen Maavoimien esikuntaan Mikkeliin jo syksyllä 2007, vaikka virallisesti Maavoimien esikunta aloitti toimintansa vasta vuoden 2008 alussa. Maavoimien esikunnassa palvelin suunnitteluosastolla tehtävänä ilmatorjunta-aselajin kehittämistehtävät ja toimin Ilmatorjunnan tarkastajan sijaisena toisen kerran urani aikana. Samalla hoidin keskipitkän matkan ilmatorjuntaohjushankkeen projektipäällikön tehtävää. Vuoden 2009 alussa siirryin Pääesikunnan operatiiviselle osastolle ja sen valmiussektorille. Olin aluksi osastoesiupseerina ja lopulta noin kolme vuotta sektorijohtajana. Sektorin tehtäviin kuului muun muassa operatiiviset valmiusasiat, valmiustarkastukset, operatiivinen harjoitustoiminta ja kansainvälisten sopimusten mukaiset asevalvontatehtävät. Tätä kirjoittaessa olen juuri päättämässä Pääesikunnan neljän vuoden tehtäväjaksoa ja siirtymässä noin kolmen viikon kuluttua Lapin ilmatorjuntarykmentin komentajan tehtävään. Tehtävä ja tulevan muutoksen johtaminen tulee olemaan haasteellinen ja vaativa. Vuosien aikana Lapin ilmatorjuntarykmentin on aloitettava puolustusvoimauudistuksen mukaisten tehtävien valmistelu ja uuden joukkotuotantovastuun mukainen koulutus sekä valmisteltava jäljelle jäävien osien yhdistäminen Jääkäriprikaatiin ja muiden osien lakkauttaminen. Samaan aikaan joukko-osastolla on vastuulla tärkeät joukkotuotanto- ja tukitehtävät Rovaniemen varuskunnassa. Kaiken tämän aikana on pidettävä huolta henkilöstöstä ja työntekijöiden jaksamisesta. Samalla on autettava ja tuettava työntekijöitä, jotta heille löytyy tehtävä Puolustusvoimien organisaatiossa tai muu tulevaisuus tavalla tai toisella. Perehtyessäni uuteen tehtävään marras-joulukuussa, huomasin että Lapin ilmatorjuntarykmentti on tehnyt hyvän suunnitelman muutosta varten. Nyt on suunnitelman toteutuksen aika. Vaikka Lapin ilmatorjuntarykmentti itsenäisenä joukko-osastona lakkaa vuoden 2014 lopussa, toivon että joukon erinomainen toiminta, henki ja perinne säilyy ja näkyy myös jatkossa osana Jääkäriprikaatia sekä Pohjois-Suomen maanpuolustusjärjestöjen, ilmatorjuntakillan sekä yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien piirissä. Perheeseeni kuuluu vaimo Päivi sekä tytöt Linda (21 v), Elina (18 v) ja Julia (14 v) ja asumme Helsingissä. Perheen varsinainen koti jää Helsinkiin, mutta komentajan tehtävän ajaksi olen vuokrannut kaksion Rovaniemeltä. Tulemme vaihtelevalla kokoonpanolla viettämään paljon aikaa Rovaniemellä ja tutustumaan Rovaniemeen ja Lapin alueeseen. Tämähän on elämänkokemus myös koko perheelle. Tulen Lapin ilmatorjuntarykmentin komentajan tehtävään suurella halulla. Tunnen joukon maineen ja hyvät tulokset vanhastaan palveltuani aselajin eri tehtävissä. Odotan myös tilaisuutta tutustua Teihin rykmenttiläisiin ja sidosryhmän edustajiin vuoden vaihteen jälkeen. Tätä lukiessanne vuosi on jo vaihtunut, joten toivotan Teille rykmenttiläisille ja lehden lukijoille oikein hyvää kuluvaa vuotta Lopuksi haluan kiittää edeltäjääni, rykmentin komentaja eversti Ari Grönroosia erittäin hyvästä työstä Lapin ilmatorjuntarykmentin hyväksi. Samoin kiitokset myös kaikille rykmenttiläisille rykmentin ja muutoksen valmisteluun tehdystä työstä. Tästä on hyvä jatkaa. Rykmentin komentaja Everstiluutnantti Arto Ikonen

8 Ilmatorjuntakillan kuulumisia It-varusmiehen muistoja 30 vuoden takaa Teksti: Heikki Ala-Louko (kirjoittaja on Lapin ilmatorjuntakillan jäsen ja reservin kapteeni) Onko varusmiehen arjessa Someroharjulla muuttunut mikään 30 vuoden aikana? Vai ovatko rynkyt ja sotilaskodin munkit ainoa asia, mitkä yhdistävät tämän päivän tuohon aikaan? Kolme vuosikymmentä sitten elettiin aikaa, jolloin ohjukset olivat Streloja ja Igloja, komentajat Lappeja, varusmiehet miehiä ja kesäisin lomilla jalkoihin vedettiin sämpylät. On helmikuinen pakkaspäivä Epävarmat askeleeni johtavat kohti Someroharjun kasarmeja ja Rovaniemen ilmatorjuntapatteristoa, jossa tulen viettämään asevelvollisena seuraavat 8 tai 11 kuukautta. Yhtään tuttua naamaa en alokastovereitteni joukossa huomaa. Syy lienee siinä, että olen suorittanut opiskeluni ennen inttiä ja vasta nyt on minun vuoroni pukea harmaat ylle. Alokastupani torniolainen alikersantti Aho saa rehdillä asenteellaan ja huumorillaan alkujännityksen kuitenkin laskemaan. Patterimme päällikkö yliluutnantti Veli-Matti Snäkin kertoo ensimmäisillä oppitunneilla, kuinka meille tullaan opettamaan palveluksemme aikana erilaisia taitoja, muun muassa ammuntaa ja tarvittaessa uintia, hiihtoa tai jopa polkupyörällä ajoa. Patteristomme komentaja everstiluutnantti Ahti Lappi (eversti evp, entinen ilmatorjunnan tarkastaja) valaa elokuvasalissa meihin alokkaisiin uskoa puolustuksemme vakuuttavuuteen ja toimivuuteen: Tänne ei tulla noin vaan. Nopeasti alan tottua aluksi kummallisilta tuntuneisiin asioihin. Vessoissa ei ole ovia ja näin pystyn vaivattomasti keskustelemaan vatsan toiminnoista vieressä istuvan kanssa. Siivoojaa voi katsella peilistä ja lomista nautin alokastovereideni tavoin aluksi vain unissani. Ensimmäiset oikeat viikonloppulomat häämöttävät noin kuukauden päässä. Kännykät ovat tuttuja vain James Bond-elokuvista ja patterin käytävällä olevaan ainoaan puhelinkopin luuriin käy pitkä jono isänmaan toivoja vuorollaan vakuuttamassa tyttöystävilleen ikäväänsä. Sotilaskoti sisareineen on alokkaalle todellinen henkireikä, mutta sinne pääsee vasta, kun osaa arvomerkit. Sekös kismittää, että arvomerkkejä kysyvä, alikersanttia tuuraava alokastoverini pakottaa herroittelemaan itseään Herra alokas,.... Anna mun kaikki kestää... Alokasaikana armeijan tavat tulevat nopeasti tutuiksi ja rutiinit tekevät oloni turvalliseksi. Herätys, aamiaiselle, oppitunnille, tauolle, koulutukseen, syömään, sotkuun, koulutukseen, taas syömään, sotkuun, iltapalalle, nimenhuutoon, iltahartauteen ja hiljaisuus. Tätä rutiinia ei häiritse mikään, ja jos jokin sitä häiritsee, se tuntuu kummalliselta, jopa väärältä. Mieleeni painuu mukavia hetkiä: ammunnat, sotilassoittokunnan tarkka tahti ja hieno soundi, ruokalan herkullinen tuoksu aamun pimeydessä, hyvät kouluttajat, mukavat kaverit sekä sotilaskoti ja sen ystävälliset sisaret. Vääpeli Yrjö Säkkisen (kapteeni evp) opettama asentokin alkaa toimia ja uusi ympäristö hiljalleen tuntua tutulta. Juuri kadettikoulusta tullut luutnantti Matti Pesonen (eversti evp) näyttää miten jalkarätit sidotaan. Kaikki hallitsevat rastin jälkeen jalkarättitaiteen hienoudet ja alokkaat poistuvat rastilta peitelty virne kasvoillaan. Tehokas koulutus voidaan toteuttaa myös hauskasti. Vähemmän mukaviakin muistoja tallentuu, mutta onneksi vähemmän: yhteissaunat, jonotus, hirveä kiire odottamaan, koti-ikävä sekä muutamat asemansa väärin ymmärtäneet varusmiesjohtajat. Alokasaika päättyy sotilasvalaan, joka vannotaan koulutuskentällä. Kröhömmm.. nyt ollaan sentään jo tykkimiehiä eikä enää alokkaita. Aliupseerikoulussa rytmi on tiukempaa. Juuri kun alkoi tuntua, että hommat osataan, eteeni tulee paljon uutta opittavaa. Johtamisoppi, käskyrungot, taktiset merkit ja taistelutekniikat muistuttavat, että sotiminen ei ole pelkästään pinkan ja punkan tekoa, aseen putsaamista ja marssimista. Yliluutnantti Heikki Berqvist (eversti evp, entinen ilmatorjunnan tarkastaja) ja luutnantti Kari Härkönen pitävät meidät aliupseerioppilaat kurissa ja työn touhussa. Hauskasti joukossamme ovat muiden muassa tykkimies Kuula (nykyinen Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula) ja viestimies Kela. Koulutus on tiukkaa, mutta asiallista. Unihiekat kaikkoavat joka-aamuisella lenkillä, joka kohottaa väkisinkin juoksukunnon korkealle tasolle. Tiukka santsarimme näyttää sen sijaan meille, että siivoamisemme taso ei ole yhtä korkeaa tasoa. Pölyä kun löytyy tupatarkastuksessa jopa patterin pidikkeen ruuvin takaa puhumattakaan ilmastointikanavan räppänän reunuksen takaosasta. Pitääpä olla jatkossa huolellisempi.

9 RaUK:n puolikurssilta eteeni tulee komennus reserviupseerikouluun Haminaan ja kolmas alokasaika alkaakin kaikkien upseerioppilaiden kummastukseksi tervehtimisharjoituksilla. Kesä-RUK:ssa toisella puolella Suomea aikani kuluu koti-ikävästä johtuen hitaasti, vaikka asummekin juhlavankuuloisesti hotelli Hiltonissa, jolla nimellä kutsumme RUK:n it-kasarmiamme. Koti-ikävääni helpotan viikonlopun bussimatkalla pohjoiseen, jonka aikana ehdin juuri ja juuri nukkumaan yöni kotona ennen paluumatkaa Haminaan. Uutta oppia saamme oman aselajimme lisäksi muista aselajeista, prikaateista, armeijakunnista ynnä muusta ja kokonaiskäsitys armeijan taistelusta laajenee. Kymenlaaksolainen pikkupiirteinen maasto on lappilaiselle upseerioppilaalle kuitenkin outoa, eikä rasteja tahdo aluksi löytyä millään. Eläintuntemuksenikin syvenee suunnistaessa, kun tutustun hirvikärpäseen, ja ihmettelen, eikö sitä saa hengiltä millään. Tupakaverinani Haminassa on muuan upseerioppilas Grönroos, jonka me tunnemme juuri tehtävänsä luovuttaneena rykmentin komentajana. Ari palveli varusmiehenä Oulun ilmatorjuntapatteristossa, joka tätä nykyä on siirtynyt Someroharjulle. Hän siis komensi vielä viime joulukuussa muun muassa omaa varusmiespatteristoaan. Everstinä ja useissa eri tehtävissä palvelleena Ari on vuoden alusta siirtynyt ittarkastajan t e h t ä v ä ä n. Onnea Arille uuteen tehtävään ja menestystä sotilauralle! Upseerikokelaana paluu kotoiseen Rovaniemen ilmatorjuntapatteristoon tuntuu makealta, vaikka heti kärkeen piipahdankin Kouvolassa parin viikon m i t t a i s e l l a ryhmänjohtajien ja kokelaiden ohjuskurssilla. Huomaan alikersanttien usein olevan meitä kokelaita parempia käskynantajia. Ryhmänjohtajathan kun ovat jo harjoitelleet johtamista ja käskemistä uuden saapumiserän alokkaiden kanssa livenä meidän kokelaiden ollessamme samaan aikaan Haminassa luennolla tai metsäkeikalla. Upseerikokelaana elän varusmiespalvelukseni parasta aikaa. Palvelen kapteeni Kari Vainion johtamassa aliupseerikoulussa ja ykköspatterilla, jossa itse aloitin alokkaana. Vaikka kaappitarkastukset kuuluvat ryhmänjohtajille, tarkastan joskus oman alokastupani kaapit. Sama kolhu alokasängyssäni ja sama naarmu alokaskaappini ovessa saavat aikaan hetkellisen kaihon tunteen. Tammikuussa 1984 asevelvollisuus on ohi ja yliluutnantti Risto Laakson (everstiluutnantti evp) allekirjoittama sotilaspassi taskussani palaan työpaikalleni ja totuttelu siviilielämään alkaa. Myöhemmin reservin kertausharjoituksissa koulutus on keskittynyt harjoiteltavien asioiden ytimeen eikä äkseerausta tai muuta oheistoimintaa ole esiintynyt. Hyvä näin. Kertausharjoituksissa olen havainnut armeijan yleisen ilmapiirin ja muun muassa johtamisperiaatteiden nykyaikaistuneen. Niissä olen törmännyt moneen minua nuorempaan kouluttajaan ja tämä on auttanut minua huomaamaan teini-ikäni vihdoin lähenevän loppuaan. Ilokseni olen törmännyt reserviläisenä myös varusmiesaikaisiin kouluttajiini ja olemmekin tervehtineet toisiamme iloisin mielin. Tutut varusmiesaikaiset kouluttajat kuten Luosujärvi, Harjulahti, Suopajärvi, Kolistaja, Pajula, Fisk ja monet muut lienevät kaikki jo väistyneet aktiivipalveluksesta. Kertausharjoituksissa kouluttajani ovat saaneet minut myös huomaamaan, kuinka nopeasti opitut tiedot ja taidot unohtuvat, mutta myös sen, kuinka nopeasti ne taas palautuvatkaan kunhan niitä kerrataan. Omakohtaisiin kokemuksiini perustuen kertausharjoitukset ovat siis todella tärkeitä ja kannankin huolta niiden vähentyneestä määrästä. Tiedän toki, että kysymys on rahasta, mutta isänmaan turvallisuudesta ei kai sittenkään pitäisi tinkiä kertausharjoitusten kovakätisellä karsimisella. Samalla haluan kiittää varusmies- ja kertausharjoitusaikaisia kouluttajiani saamistani hyvistä kokemuksista ja koulutuksesta. Toivottavasti näemme myös jatkossa ja käsi heilahtakoon yhtä iloisesti tervehdykseen kuin aina ennenkin. Kiitos Sinulle, joka jaksoit lukea nämä muistelot. Tiedät kai tunteen, kun tarkastelet jotain asiaa ja huomaat sen muuttuneen, mutta et pysty tarkentamaan, mikä on muuttunut? Eräässä kertausharjoituksessani muistan kummastelleeni pesutilojen vessoja; jokin niissä oli muuttunut, mutta mikä? Aivan, vessoissahan on nyt nuo ovet... Kaikkea ne naispuoliset puolustusministerit saavatkin aikaan!

10 Ihminen muutosmyllerryksessä Teksti sosiaalikuraattori Sirkka Vaarala Kuvat varuskunnallisesta henkilöstön muutoskoulutuksesta Jotkut tulevat suorinta tietä, saapuvat perille tyhjin taskuin. Jotkut ovat kolunneet kaikki polut, tulevat säihkyvin silmin, polvet ruvella, outoja hedelmiä hauraassa säkissään. Niin se on, ystäväni niin se on, eksymättä et löydä perille. - Road map Tommy Taberman Elämänmuutos on usein elämänhaaste Rovaniemen varuskunnassa on kuluneen vuoden aikana puhuttu muutoksesta. Muutos tuli itse kullekin eläväksi viimeistään lokakuussa Tuolloin annettiin ensimmäisen kerran tietoa yksittäisten ihmisten tulevista tehtävistä, sijoituspaikkakunnista ja myös siitä, että uutta tehtävää ei välttämättä ole olemassa. Jokainen meistä on joutunut tutkimaan millaisia hedelmiä omalle elämäntaipaleelle löytyy omasta säkistä. Osa voi olla hauraita, joku on ehkä havahtunut siihen, että kädessä on kerrassaan pilaantunut omena. Muutokset omassa joukko-osastossa ovat kipeitä asioita meille kaikille. Aikuiselle, työikäiselle työllä on suuri merkitys. Työn kautta syntyy toimeentulo itselle ja perheelle, turvallinen perusta josta voi rakentaa tulevaisuuden suunnitelmia. Työ puolustusvoimissa liittää meidät toisiin ihmisiin, jotka ajattelevat ainakin joistakin asioista samalla tavalla. Työhön liittyen meille on kehittynyt ammatillinen identiteetti ja omakohtainen kokemus siitä, että olemme osaavia. Työ sisältää aina joitakin arvoja ja eettisiä painotuksia jotka ovat meille tärkeitä. Kenellekään meistä ei ole luvattu, että olisimme turvassa muutoksilta. Kukaan ei ole niiltä turvassa. Joihinkin voimme valmistautua, kaikkiin emme. Jotkut muutokset, yleensä ne vaikeimmat, tapahtuvat varoittamatta, toiset kehittyvät elämässä pikkuhiljaa. Kun muutos on kielteinen, suhteellisen äkillinen ja tapahtuu omasta tahdosta riippumatta, se koetaan uhkaavana. Uhka työhön liittyvistä muutoksista ja työn menetyksistä on yksi elämän suurista haasteista. Ihminen joutuu arvioimaan omaa elämäntilannettaan ja tulevaisuuttaan uusista näkökulmista. O nko seuraava työpaikk a Joensuussa, Mikkelissä - tai edes jossakin? Puolustusvoimauudistus on suuri organisaatiomuutos, mutta samalla muutos jokaisen työntekijän omassa elämässä. Kun tilanne tulee henkilökohtaiseksi, se tulee lähelle. Tikku oman kynnen alla tekee kipeämpää kuin tuhat kuollutta Bangladeshissa. Rykmentissä on varmasti kysytty tänä vuonna lukemattomia kertoja kysymys Onko työpaikkaa parin vuoden päästä. Ja jos on niin missä - Mikkelissä vai Joensuussa? Jokainen todennäköisesti muistaa, mitä ajatuksia omassa mielessä virisi, kun ensimmäiset tiedot puolustusvoimauudistuksesta ja sen vaikutuksista Rovaniemen varuskunnassa oli saatavissa. Epäusko, kritiikki, vastustus ja lisätiedon tarve nousivat esille. Meillä ihmisillä on sisäänrakennettu oletus siitä, että pahoja tai vaikeita asioita tapahtuu vain toisille. Kun sitten oma joukko-osasto on muutoksen kohteena, työntekijöiden turvallisuudentunne murenee. Tietojen sulattelu vie oman aikansa, niin alaisilta kuin esimiehiltäkin. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä myös muutostilanteessa ja reagoivat tietoihin eri tavoin. Toiset lamaantuvat toiset aktivoituvat. Useimmat harkitsevat tarkoin mitä kannattaa tehdä. Suunnitellut hankinnat tai vaikkapa omakotitalon rakennusprojekti voi lykkääntyä tulevaisuuteen. Muutostilanteesta voi seurata myös nopeaa toimintaa. Rykmentissä on nähty sujuvaa siirtymistä ulkopuolisille työmarkkinoille. Muutos on tunneasia. Muutoksessa tunteet ovat väistämättä mukana tilanteessa jokaisella enemmän tai vähemmän. Muutostilanteessa alkaa ihmisen mielessä uusi järjestäytyminen; entinen päättyy kohta ja sen jälkeen seuraa jotakin, josta ei vielä tiedä. Ihminen kaipaa järjestystä ja kokee olonsa turvalliseksi, kun hänen elämänsä ja työtilanteensa on ennustettavaa. Tässä organisaatiouudistuksessa kenellekään meistä ei ole voitu luvata, mikä lopputulos tulee olemaan. Sen sijaan on luvattu, missä vaiheessa päätökset henkilöstön sijoituksista tulevat. Tehokkaasta ja ajantasaisesta viestinnästä huolimatta muutos on aiheuttanut rykmentin työpisteissä ja henkilöstössä hämmennystä, epäilyä, epävarmuutta, pelkoa kilpailutilanteista ja jopa sarkasmia. On inhimillistä olla huolissaan omasta ja perheensä tulevaisuudesta. Omasta jaksamisesta, ajatuksista ja tunteista tulisi voida puhua. Muutosvastarinta on tarpeellinen asia ja sille pitää olla myös tilaa. Työyhteisön turvallinen ja toisiaan tukeva ilmapiiri antaa tilaa tunteiden tuuletukselle. Tunteille ja niiden taustalla oleville tarpeille pitää saada nimi. Jos työyhteisössä ei löydy ketään jonka kanssa vaihtaa ajatuksia, puhekaveri kannattaa sitten etsiä muualta. Tärkeintä on, että Sinä tulet kuulluksi. Tunne on kuitenkin vain tunne. Ahdistava ja ikäväkin tunne haihtuu, kun et sivuuta sitä ja kohtaat haastavan tilanteen sellaisena kuin se on. Hyväkään organisaation tiedottaminen ja 10

11 tukitoiminta ei tee tarpeettomaksi muutokseen liittyvää, omaehtoista psyykkistä työtä. Se on työtä, jolla muutoksen vaikutukset loppujen lopuksi selätetään. Ihminen on oman elämänsä sank ari - myös puolustusvoimauudistuksessa Epävarmuutta voi sietää ja muutoksesta voi selviytyä. Työntekijä kestää epävarmuutta, jos hän säilyttää uskon tulevaisuuteen ja omaan ammattitaitoonsa. Muutostilanteessa yksinkertaisin keino hallinnan menetykseen on liiallinen kuormitus, ylimitoitetut tehtävät ja muut elämänhaasteet. Muutostilanteessa tilapäinen motivaation lasku on tavallinen ja luonnollinen reaktio. Tehtävien asettaminen tärkeysjärjestykseen sekä omassa elämässä että työelämässä on tärkeä työkalu tulevina vuosina. Puolisoa ja lapsia ei voi siirtää jonotuslistalle. Työt eivät vähene ja puolustusvoimauudistus luo uusia velvoitteita. Esimiehillä on tilanteessa suuri vastuu havainnoida sitä, miltä omassa työyhteisössä näyttää ja kuulostaa. Siviilielämässäsi sinulla ei ole muuta esimiestä kuin Sinä itse. Muutoksesta selviytyminen edellyttää sitä, että työntekijä ymmärtää, mistä muutoksessa on kysymys ja mitä on tapahtumassa. Muutoksessa korostuu ajantasaisen tiedon tarve. Tiedetään, että avoin ja rehellinen tiedottaminen vähentää ihmisten ahdistusta ja antaa ihmisille keinoja käsitellä tilannetta. Ymmärrykseni mukaan rykmentin henkilöstöllä on ollut mahdollisuus saada ajantasaista tietoa valmistelun eri vaiheista kiitettävästi. Henkilöstön tukemiseksi on nimetty henkilöstö- ja tukikoordinaattorit. On laadittu työllistymissuunnitelma ja tukisuunnitelmia ja annettu aiheeseen liittyvää koulutusta. Tukitoimet ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä. Jokaisen meistä on järkevää kysyä itseltään kysymys viekö muutos minua vai minä muutosta? Tällä hetkellä voi olla päällimmäisenä tuntemus menetyksestä ja kaikesta hyvästä ja turvallisesta luopumisesta. Uusiin haasteisiin tarttuminen voi tuntua aivan mahdottomalta. Tulevaisuuden avaimet ovat kuitenkin jokaisen omissa käsissä. Rakentavien vaihtoehtojen pohtiminen ja oman tilanteen itsenäinen selvittäminen kannattaa aloittaa mieluummin tänään kuin huomenna. Ajantasaisen tiedon ja tukitoimien lisäksi tarvitaan yhteistä pohtimista ja asioiden jakamista. Kahvikerhoporinat, rykmentin juhlat ja virkistyspäivät ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. On tärkeää, että jokainen yrittää löytää aikaa osallistua, vaikka olisi jotain kiireellisempääkin ja vaikka tuntuisikin siltä, että nyt ei huvita. Sinun osuutesi on aivan yhtä tärkeä kuin toistenkin. Pidä huolta itsestäsi Pitkäkestoisessa muutostilanteessa jaksaminen on tiukoilla. Stressi ja uupumus näkyvät ainakin seuraavilla tavoilla: ylityöt lisääntyvät ja on jatkuva kiire sairastelu ja sairauspoissaolot lisääntyvät kaunaisuutena ja kateutena ihminen ei enää kiinnostu tai innostu mistään ihminen vetäytyy, eristäytyy, perustaa oman kahvikerhon vihamielisyytenä, epäluottamuksena tai väheksyntänä juoruiluna ja kuppikuntaisuuden lisääntymisenä Katso itsesi, työkaverisi ja esimiehesi perään. Jos huolestut ota huoli puheeksi. Rovaniemen varuskunnassa tukena ovat: Henkilöstöpäällikkö, majuri Juhani Lehtinen, puh HR-koordinaattori, kapteeni Jarmo Hänninen puh Tukikoordinaattori, tiedotussihteeri Jaana Vienola puh Sosiaalikuraattori Sirkka Vaarala puh Sotilaspastori Niko Ryynänen puh SOTLK Rovaniemen terveysaseman työterveyshoitaja puh

12 Viestintä puolustusvoimauudistuksen tukena Teksti: eversti Jyrki Heinonen, puolustusvoimien viestintäjohtaja Tämän artikkelin väliotsikot ovat kuin suoraan aselajisuunnitelmasta, siitähän tässä kysymys onkin! Viestintä on nykymaailmassa entistä enemmän operatiivisessa roolissa. Yritykset ja yhteisöt, kuten myös yksilöt ja yhteiskunnat käyttävät entistä monipuolisemmin entistä laajempaa viestinnän kenttää hyväkseen omien päämääriensä saavuttamiseksi. Näin myös Puolustusvoimauudistuksessa. Tavoite ja tehtävä Puolustusvoimien viestinnän keskeisin tehtävä on operatiivisen johtamisen ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamisen tukeminen viestinnän keinoin toiminnan kaikissa vaiheissa. Puolustusvoimauudistukseen liittyen tämä tehtävä on konkretisoitavissa oikean tiedon jakamiseksi riittävän ajoissa omalle henkilöstölle ja suurelle yleisölle. Viestinnän vaikuttavuuden kannalta uudistusviestinnän tavoitteena on ollut luoda ja vahvistaa kohderyhmien mielikuvaa uskottavasta ja luotettavasta sotilaallisesta puolustuskyvystä myös tulevaisuudessa ja siten ylläpitää kansalaisten korkeaa maanpuolustustahtoa. Viestinnällä on myös sitoutettu henkilökunta muutokseen ja sen keinoin on tuettu poliittisia päätöksentekijöitä. Jo edellä olevasta selviää, että viestinnällä on lähes aina useita kohderyhmiä. Tällä kertaa erityiseen keskiöön ovat nousseet puolustusvoimien oma henkilöstö, media ja poliitikot. Oman henkilöstön osalta erityishuomioon on otettu komentajisto, jonka rooli ehyen sanoman välittäjänä omalla alueellaan ja omalle henkilöstölleen on yksi uudistuksen onnistumisen kulmakivistä. Kaikille näille ryhmille on viestitty samoja pääviestejä, painotukset toki vaihtuen. Puolustusvoimauudistuksen viestintäsuunnitelma julkaistiin samaan aikaan kuin muutkin uudistustyötä ohjaavat asiakirjat. Kyseistä suunnitelmaa on kyetty noudattamaan aikataulujen osalta erinomaisesti. Luonnollisesti sisältöjen ja painotusten kannalta on tarkentamisen tarvetta ollut, mutta voidaan todeta, että valitut pääviestit ovat kantaneet hyvin. On tärkeää, että saatu palaute on kyetty ottamaan huomioon ja viestintää on kyetty suuntaamaan toisin tai sisältöjä on täsmennetty muuttuneiden olosuhteiden ja ilmitulleiden uusien tarpeiden perusteella. 12

13 Koko puolustusvoimauudistuksen tärkein ja keskeisin viesti on, että puolustusvoimat on toimiva kokonaisuus tulevaisuudessakin. Sitä tukevia viestejä ovat uudistuksen toteuttamisen periaatteet eli suunnitelmallisuus, vastuullisuus, avoimuus ja sitoutuneisuus. Tavoitemielikuva, johon näillä pääviesteillä pyritään on esitetty oheisessa kuvassa. Käytettävät kanavat ja järjestelmät Alussa totesin viestinnän kentän monipuolistuneen viime aikoina merkittävällä tavalla. Erityisesti viestinnän kanavien määrä on moninkertaistunut. Puolustusvoimauudistuksen kannalta keskeisimpiä ovat olleet tiedotustilaisuudet liittyen merkittäviin päätöksiin sekä intranetin (Torni-portaali) käyttö. Ensin mainitut on jaoteltu valtakunnallisiin, joko puolustusvoimain komentajan tai Pääesikunnan pitämiin tilaisuuksiin sekä niiden kanssa tiiviisti linkitettyihin alueellisiin ja paikallisiin tapahtumiin. Tiedotustilaisuuksissa esitetty aineisto on ollut pääosiltaan yhteneväinen ja tämä on helpottanut merkittävästi viestin eheyden saavuttamista. Erityisesti puolustusvoimien sisäisen eli Torni-portaalin PV-uudistussivusto on alusta asti ollut merkittävässä roolissa tiedon jakamiskanavana. Se on tarjonnut myös mahdollisuuden interaktiiviseen vuorovaikutukseen keskustelupalstan muodossa. Merkittävää on ollut asianomaisen sivuston ajantasaisuus ja toisaalta toimintavarmuus. Suurtenkin uutispäivien aikana on kyetty turvaamaan sivuston toimivuus huolimatta merkittävistä yhdenaikaisista hakusuoritteista. Lokakuun alkuun mennessä uudistussivustolla oli käyty yli kertaa. Muita keskitetysti käytettyjä viestintäkanavia ovat olleet uutislehtemme Ruotuväki, puolustusvoimat.fisivusto ja lukuisat haastattelut, vierailut ja tiedotustilaisuudet. Sosiaalisen median käyttö on aloitettu ja erityisesti Youtube-palvelussa olemme julkaisseet paljon 13

14 uudistukseen liittyvää materiaalia saavuttaen tätäkin kautta kohdeyleisöämme runsaasti. Vaikuttavuus Viestinnän onnistumista voidaan mitata määrällisesti ja laadullisesti. Oheisessa kuvassa näkyy puolustusvoimauudistusta koskevan viestinnän määrä eri viestimissä elokuusta 2011 elokuuhun Tarkasteluun on otettu mukaan pääkirjoitukset, kolumnit ja artikkelit. Mielipidekirjoituksia ja sosiaalisen median lausahduksia ei ole laskettu. Ylivoimaisesti suurin informaatioarvo oli helmikuun 8. päivän tiedotustilaisuuksilla, joissa kerrottiin puolustusvoimien ratkaisumalli. Muita määrällisesti merkittäviä päivämääriä ovat olleet hallinnollisten päätösten lähettäminen puolustusministeriöön (3.5) sekä muut, erityisesti poliittiseen keskusteluun liittyvät osin alueelliset ja paikalliset keskustelupyrähdykset. Media-analyysin antoisampi puoli on laadullinen arviointi. Oheisessa kuvassa se on tiivistetty helmikuun 8. päivän lähiviikkoihin ja muutamiin viestinnän laadullisiin muutostekijöihin. Keskeiset havainnot on koottu kuvan yläreunaan. Puolustusvoimien edustajien katoaminen julkisuudesta ja pelikentän luovuttaminen poliitikoille oli suunniteltu toimenpide. Ratkaisumallin julkistamisen jälkeen puolustusvoimat vetäytyi kuoreensa odottamaan puolustusministeriön ohjauskirjettä. Ratkaisumallihan oli valtioneuvoston linjaus, joten juridisestikaan ei olisi ollut kestävää jäädä virkamiehenä debatoimaan aiheesta. Muut havainnot ovat luonnollisia, jopa inhimillisiä. Uudistus tuntui monista järkevältä ja ehdottoman tar- 14

15 peelliselta niin kauan kuin sen sisältöä ei vielä tunnettu. Ratkaisumallin julkistamisen jälkeen erityisesti niillä alueilla, joissa tapahtuu voimakkaimmat muutokset, suhtautuminen muuttui jyrkästi. Suoraan tälle johdannaisena on havainto siitä, että kansalaisten suhtautuminen puolustusvoimiin ei juuri muuttunut. Negatiiviset tunteet ja kirjoitukset kohdistettiin poliitikoille näiden tehtyä päätöksiä, joita kaikki eivät voineet hyväksyä. Journalistisesti on kiinnostavaa, että kansalaiset aktivoituivat erittäin voimakkaasti ilmaisemaan mielipiteitään myös kirjallisesti. Todennäköisesti sosiaalisen median kanavien aktiivisempi mukaanotto olisi poikinut vielä runsaampaa kansalaiskeskustelua. Nytkin sen merkitys noteerattiin. Seuraava vaihe Puolustusvoimauudistuksen henkilöstövaikutusten ensimmäinen infotilaisuus pidettiin lokakuun alussa. Tällöin kerrottiin muutoksen kohteena olevien määrä ja toistettiin prosessin aikataulu. Termi muutoksen kohteena oleva ei tullut oikein ymmärretyksi mediassa. Lähes kaikki uutisointi kertoi irtisanomisuhan alaisista. Tämähän on virheellinen ja yksinkertaistettu tulkinta, ja asian korjaamisessa on viestintähenkilöstöllä mennyt runsaasti aikaa. Tällä hetkellä henkilöön käyvät keskustelut ja valmistelut ovat menossa eri hallintoyksiköissä ja median kiinnostus asiaa kohtaan on juuri nyt vaimea. Keväällä asioiden edetessä ja seuraavien päätösten tullessa julki kiinnostus jälleen herää. Silloinkin viestinnällisesti pyritään valmistautumaan mahdollisimman hyvin ja välittämään asiallista tietoa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. 15

16 Helsingin Ilmatorjuntarykmentin lakkauttaminen ja toimintojen siirto Panssariprikaatiin Teksti: everstiluutnantti evp Antti Arpiainen Kuvat: everstiluutnantti Teijo Oksanen Helsingin ilmatorjuntarykmentti (HELITR) oli lähes yhden asian liike, joukko-osasto, jonka päätehtävä näkyi sen nimessä. Joukko-osasto oli ylpeä menneisyydestään ja varma tulevaisuudestaan. Helsingin ilmatorjuntarykmentti koostui esikunnasta, Tuusulan ilmatorjuntapatteristosta, Uudenmaan ilmatorjuntapatteristosta, Ilmatorjuntakoulusta sekä huoltokeskuksesta. Kaikkiaan rykmentti työllisti hieman yli 300 henkilökuntaan kuuluvaa sotilasta ja siviiliä. HELITR oli siirtynyt luvun lopulla Santahaminasta Tuusulaan, jossa se oli sinnitellyt heikkotasoisissa ja pääosin sopimattomissa tiloissa aina 1980-luvun alkuun asti, jolloin ITO79 hankinnan myötä saatiin ensimmäiset ajanmukaiset koulutustilat. Varuskuntatilojen kehitys jatkui Ilmatorjuntakoulun uudisrakennuksilla 1990-luvun vaihteessa, ampumaratojen uudistamisena, kasarmien peruskorjauksena, varusvarasto- ja saunatilojen rakentamisena ja sen myötä esikuntatilojen järkeistämisenä. Lisäksi ITO96-hanke toi mukanaan uusia korjaamo- ja hallitiloja vuoteen 1998 mennessä. Uuden vuosituhannen vaihtuessa rykmentillä oli toimivat tilat ja henkilöstömäärä alkoi vastata hiljalleen niin rauhan kuin sodanajan tarvetta. Sisäisten prosessitarkastelujen kautta parannettiin suunnittelun ja toteuman vastaavuutta, kehitettiin koulutusta ja valmistauduttiin uusiin kalustohankkeisiin, jotka olisivat edelleen kehittäneet varuskuntaa ja rykmentin henkilöstöä. Kasarmialueen laidalle Tuusulan kunta rakensi uimahallin ja toiselle puolelle kasarmialuetta kunta kunnosti vanhan hiekkamontun urheilukeskukseksi urheilukenttineen, jäähalleineen, ampumahiihtostadioneineen, latuineen ja lenkkipolkuineen. HELITR:n kannalta ensimmäisen kerran sen historiassa ulkoiset puitteet olivat lähestulkoon kunnossa, vain tykkikaluston koulutushalli puuttui. Rykmentin lakkautuksesta tai siirrosta ensimmäiset viitteet saatiin jo vuosia aiemmin, mutta ikäviin tietoihin ei kukaan halunnut uskoa, koska joukko-osastoa ja sen rakennuksia kehitettiin koko ajan. Siirryttyäni Maavoimaesikunnan ilmatorjuntaosastolta vuonna 2000 ensin Ilmatorjuntakoulun johtajaksi ja sitten kolme vuotta myöhemmin HELITR:n esikuntapäälliköksi aavistelin jo tulevaa ja pian sain tietää varuskunnan olevan lakkautettavien luettelossa yhtenä vaihtoehtona. Varuskunnan kehittämistä suunniteltiin edelleen, mutta vuoden 2003 kuluessa suunnitellut hankkeet alkoivat yllättäen lykkääntyä. 16

17 Päätöstä ei toki ollut suuntaan eikä toiseen eikä mitään tietoa saanut julkistaa, mutta kuten aina, jostain tieto vuoti lehdistölle ja tilanne iski päälle. Lakkautusprosessi alkoi siis osaltani kaiken kiistämisellä ja joukko-osaston tarpeellisuuden vakuuttelulla, koska Puolustusvoimien johto ei ollut lakkautusluetteloita vahvistanut eikä asiasta meille kertonut. Näihin aikoihin kuitenkin totesimme HELITR:n silloisen komentajan, eversti Ari Rautalan, kanssa miten tullaan jatkossa menettelemään. Toteutamme saamamme käskyt ilman napinoita ja toisaalta olemme velkaa alaisille rehellisen ja heistä huolta pitävän lakkautus- tai siirtomenettelyn. Tällöin myös linjasimme alustavasti suurimmat ongelmat ja toimintaperiaatteet. Lähtökohtana pidimme ammattitaidon siirtämistä mahdollisimman täydellisenä sinne, missä toimintaa jatkettaisiin sekä työn ja toimeentulon varmistamista niille, joille se vielä valtion hommissa kelpaisi. Samalla päätimme jatkaa koulutusta loppuun asti. Suurimmaksi ongelmaksi oletimme muodostuvan siviilihenkilöstön, erityisesti sihteerien ja keittiöhenkilöstön työllistämisen. Henkilöstön tiedonhalun tyydyttämiseksi päätimme järjestää tasaisin, lyhyin väliajoin, sekä aina tarvittaessa tiedotustilaisuuksia koko henkilöstölle, vaikka vain kertoaksemme ettemme tiedä mitään. Aiemmin HELITR:n työilmapiirikyselyjen perusteella oli havaittu työpiste, joka poikkesi kaikista muista, eli ravitsemuskeskus. Ruokalan henkilöstön ongelmien tutkimiseksi palkattiin ulkopuolinen konsultti ja hänen selvitystensä perusteella aloitettiin työpisteen henkilöstön ammattipätevyyden kohottaminen ja näyttötutkinnot. Näin aiemmin ammattitaidoton, mutta työn ja käytännön kautta oppinut henkilöstö saattoi tutkintojen avulla hankkia itselleen kirjallisen ammattipätevyyden. Myöhemmin lakkautusprosessin yhteydessä se helpotti silloin jo toiseen organisaatioon kuuluneiden henkilöiden työllistymistä. Rädyn työryhmän, HELITR:stä tarkastellen tarkoitushakuisen, esityksen tultua julkiseksi taas kerran ensin lehdistön kautta ja rykmentin komentajan vaihduttua aloitettiin varsinainen lakkautusprosessi Puolustusvoimien komentajan vierailulla. Tämän vierailun kuluessa Puolustusvoimien komentaja linjasi palkkauksen pysyvyyden sekä pari muuta periaatetta, joista välijohtoportaat sittemmin eivät valitettavasti pitäneet kiinni. Aiemmin päätettyjen linjausten mukaisesti rykmentin johto palveli kahta suurta tavoitetta, käsketyn lakkautustehtävän hoitamista kunnialla ja henkilöstöstä huolehtimista. Uusi komentaja eversti Timo Rotonen haastatteli HELITR:n koko henkilöstön selvittäen samalla halukkuutta uusiin tehtäviin sekä muita henkilökohtaisia asioita, jotka vaikuttaisivat työnantajan tarjoamiin tukitoimiin. Samaan aikaan valittiin henkilöstön tukemiseksi kaksi tukihenkilöä, henkilöstön yleistä luottamusta nauttineet Tuula Korpela ja Soini Nurmi. Prosessin kuluessa he osoittautuivat erittäin hyviksi valinnoiksi ja tukivat henkilöstöä onnistuneesti lakkautuksessa mistä heille vielä kerran suuret kiitokset. Toisen, henkilöstöasioissa suuren työn tehneen joukon, muodosti HELITR:n henkilöstöosasto, jossa erityisen kiitoksen ansaitsivat HELITR:n joukko-osastotunnus Hannu Samsten ja Tuomas Tihula sekä seuraajani esikuntapäällikkönä Pekka Helasterä. Lakkautuksessa mielenkiintoisuutta ja vaikeusastetta lisäsi lähes koko johtavan henkilöstön vaihtuminen vähintään kertaalleen joko rykmentin sisällä tai rykmentistä ulos. Sotilaiden Ilmatorjuntakoulun vaihtuvuutta suuremman ongelman tuotti joukko-osastotunnus sihteerien vaihtuvuus. Emme pyrkineet rajoittamaan vaan edistimme pitkään palvelleiden, ammattitaitoisten sihteerien siirtymistä Puolustusvoimien tai valtion hallinnon sisälle uusien organisaatioiden palvelukseen. Vastaavasti otimme määräaikaiseen palvelukseen uusia henkilöitä, joiden opettaminen tehtäviinsä tapahtui samanaikaisesti lopetukseen liittyvien tehtävien kanssa. Heidätkin kaikki kykenimme työllistämään lakkautuksen jälkeen. Esimerkkinä tästä oli rykmentin komentajan sihteeri, jonka tehtäviin kuului pääosin henkilöstöosaston töitä, vaihtuminen lakkautuksen kuluessa kolmesti. Vasta neljäs viranhoitaja toimi tehtävässään loppuun asti ja hänkin työllistyi Puolustusvoimiin. Sotilaiden osalta lakkautuksen kuluessa vaihtui kahdesti rykmentin komentaja, esikuntapäällikkö kerran, patteristojen komentajat ainakin kertaalleen sekä suunnittelu- ja valmiuspäällikkö. Vakautta ja pysyvyyttä edustivat henkilöstöosaston päällikkö sekä huoltopäällikkö Jari Pullinen, jonka harteille apulaisineen kaatui materiaalivirroista huolehtiminen ja tilojen järkevä sekä järjestelmällinen tyhjentäminen. Sotilaiden siirrot alkoivat hyvin ripeästi jo ennen päätöksen julkituloa, alkaen esimerkillisesti henkilöstöosaston toimistopäälliköstä. Toisaalta sotilaiden siirrot mahdollistivat yli vuoden mittaiset seuraajasuunnitelman mukaiset uusiin teh- 17

18 täviin siirtymiset rykmentin sisällä. Tämä mahdollisti myöhemmin paremman takuupalkan näille muutamille onnekkaille, jotka kyllä ansaitsivat palkkansa moneen kertaan. Mielenkiintoa ja vaikeutta aiheutti myös alkuperäisen lakkautusaikataulun kiristäminen yhdellä vuodella rykmentin muiden osien, paitsi Ilmatorjuntakoulun osalta ja kahden perusyksikön jättäminen Tuusulaan toistaiseksi. Ilmatorjuntakoulun osalta lykkäys muodostui vuoden mittaiseksi ja perusyksiköiden osalta muutamaksi vuodeksi, joiden kuluessa ELSO-yksikölle rakennettiin tarvittavat tilat Parolaan ja ITO96- kalusto poistettiin käytöstä. Varuskunnan tiloja ei siis tyhjennytty kokonaan, mikä mutkisti entisestään huollon tehtäviä, mutta mahdollisti joidenkin henkilöiden vuosia kestäneen lakkautuksen jälkeisen palvelun Tuusulassa. Ilmatorjuntakoulu liitettiin vuonna 2007 osaksi Ilmasotakoulua Tikkakoskelle. Ilmatorjuntakoululta vapautuneisiin tiloihin siirrettiin Kansainvälinen koulutuskeskus Niinisalosta, joten siltäkään osin ei tilavuokrista Tuusulassa ole säästetty. Vuoden aikaistaminen aiheutti rykmentin lakkauttamiselle useita odotusongelmia, jolloin päätökset tulivat aivan viimehetkellä, jotta ne voitiin toteuttaa annettuihin määrä aikoihin mennessä. Tällainen päätös oli muun muassa Panssariprikaatin uusi henkilöstökokoonpano, jonka jälkeen vasta voitiin sijoittaa ihmiset uusiin tehtäviin ja kehottaa sekä tukea osaa henkilöstöstä hakeutumaan muualle Puolustusvoimiin. Irtisanomisuhanalaisen henkilöstön etusijaisuus avoimia paikkoja täytettäessä toimi pääsääntöisesti hyvin, sillä koko lakkautuksen aikana tuli ilmi vain yksi tapaus, jossa HE- LITR:n henkilökuntaan kuuluva sivuutettiin ulkoa tulleen henkilön eduksi. Suurimman ongelman muodosti rykmentin kannalta sen lakkauttaminen ja tehtävien siirtäminen Panssariprikaatiin, eikä joukko-osastojen liittäminen toisiinsa, jolloin uudesta organisaatiosta ja sen henkilöstösijoituksista olisi voitu neuvotella. Nyt sen sijaan Maavoimaesikunnan suunnittelija ja maanpuolustusalue ilmoittivat ensin, että rykmentin henkilöstöllä on tarkoitus miehittää muodostettavat sotilastoimistot. Tästä typeryydestä luovuttaessa tyydyttiin vapautuvien virkojen siirtoon. Henkilöstön kannalta kuitenkin perusyksikkö- ja mahdollisen joukkoyksikkötasan ulkopuolisista tehtävistä sopiminen ja rykmentin henkilöstön sijoittaminen niihin oli vaikeaa ja mahdotonta, koska Panssariprikaatissa oli jo viranhoitaja kussakin tehtävässä. Rykmentin kannalta oli järkevää sallia väistämätön ammattitaitovuoto muualle puolustusvoimiin. Tämä oli kuitenkin henkilöstön tasa-arvoisuuden kannalta ikävää, sillä osalle henkilöstöä oli osoittaa tehtävä Panssariprikaatissa ja etenkin useiden opistoupseereiden osalta Panssariprikaati luokitteli tehtävät uudelleen uudella tehtävänkuvauksella ja tämän johdosta vaativuusluokka laski ja palkka aleni. Palkkauksen muutosta alaspäin voidaankin pitää lakkautuksen suurimpana epäonnistumisena, sillä matkakustannusten kasvu tai muutto uudelle paikkakunnalle korvattiin pienemmällä palkalla. Se ei lisännyt palvelusmotivaatiota, eikä sitoutumista uuteen palveluspaikkaan. Rykmentti on lähtenyt, mutta tiet ovat jääneet. 18

19 Lakkautuksen edistyessä löytyi uusi tehtävä puolustusvoimien sisältä avoimista tehtävistä sekä Panssariprikaatin uudesta joukkoyksiköstä ja prikaatin muista organisaatioista vartiostoa lukuun ottamatta kaikille sotilaille. Vartioston pääosa sijoitettiin Kaartin jääkäriprikaatiin. Viimeinen sijoittamaton sotilas olin minä, joka olin päättänyt, että komentajana minun uudesta sijoituksestani vastaavat esimieheni ja niinpä löysin itseni Maanpuolustuskorkeakoulun Taktiikan laitoksen tutkimusryhmästä, sinänsä uudesta ja mielenkiintoisesta tehtävästä, josta jäin aikanaan eläkkeelle. Siviilihenkilöstön sijoittumista uusiin tehtäviin helpotti olennaisesti Palvelukeskuksen käyttöönotto Hämeenlinnassa, josta iso joukko rykmentin sihteereitä sai uuden työpaikan. Siviilihenkilöstön työllistäminen vaati suurimmat ponnistelut, vaikka lopulta kaikki halukkaat saatiinkin työllistettyä joko puolustusvoimiin, julkishallintoon tai yksityiselle sektorille valtion tukitoimilla tuettuina. Helsingin ilmatorjuntarykmentin palkattua henkilöstöä siirtyi uusiin tehtäviin Rovaniemeltä Santahaminaan ja Turusta Kontiorantaan, mutta tietenkin eniten henkilöstöä vastaanottivat Panssariprikaati sekä maantieteellisesti lähimmät joukko-osastot ja esikunnat. Helsingin ilmatorjuntarykmentin lakkautus itsenäisenä joukko-osastona sai silloiselta Puolustusvoimien komentajalta onnellisen päätöksen, kun hän päätti nimetä Panssariprikaatin uuden joukkoyksikön Helsingin ilmatorjuntarykmentiksi. Tämä päätös piti hengissä perinteisen, taistelussa ansaitun kunnianimen, ainoan joukon, joka on nimetty pääkaupunkimme mukaan. Nimi kertoo yhä kantajansa ensimmäisestä ja tärkeimmästä tehtävästä. 19

20 Kokemuksia Helsingin ilmatorjuntarykmentin lakkautuksesta Teksti: Soini Nurmi Kuvat: everstiluutnantti Teijo Oksanen Helsingin ilmatorjuntarykmentti (HELITR) lakkautettiin puolustusvoimien (PV) edellisellä rakennemuutoskierroksella (RAKE) viisi vuotta sitten. Pääosa sen tehtävistä ja henkilöstöstä siirtyi Tuusulasta Panssariprikaatiin (PSPR) Parolaan. Samaan aikaan lakkautettiin myös Mikkelissä toiminut Savon Prikaati (SAVPR). Kummankin joukko-osaston lakkautus oli niiden henkilöstöille, ympäröiville kunnille ja sidosryhmille täysi tyrmäys. Oli vaikeata uskoa, että perinteikkäät, erinomaista työtä tehneet joukko-osastot lakkaisivat olemasta! Nyt puhutaan RAKE:n sijaan puolustuvoimauudistuksesta (PVUUD). Uudella käsitteellä haluttaneen painottaa uudistuksen laajuutta ja kokonaisvaltaisuutta. Tämän kirjoittaja toimi HELITR:n päätoimisena neuvontavastuuhenkilönä vuosina yhdessä toimistosihteeri Tuula Korpelan kanssa. Tuula siirtyi PSPR: iin, jossa edelleen palvelee. Tehtävämme oli auttaa henkilöstöä lakkautukseen liittyvissä ongelmissa. Käytännössä HELITR:n väki jakautui kahteen ryhmään: irtisanomisuhan alaisiin ja siirtyjiin, joille oli osoittaa paikka PV:n organisaatiossa, joko PSPR:ssä tai muualla. Voimakas painopiste oli työpaikan etsimisessä niille, joilta se puuttui. Siinä hötäkässä ensimmäisten siirtyjien tukeminen taisi jäädä vähän liiankin ohuelle. Tässä artikkelissa esitellään eräitä sellaisia HELITR:n lakkauttamiseen liittyviä seikkoja, joista voisi olla apua myös LAPITR:n tapauksesta. Ketk ä menesty vät muuttuneessa työelämässä? Entä rakennemuutoksessa? Ennen työantaja huolehti työntekijöistään ja heidän perheistään, myös yli vaikeiden aikojen. Työurat olivat pitkiä ja sitoutuminen molemmin puolin vahvaa. Valtiolla ja etenkin puolustusvoimissa sitoutuminen on ollut vieläkin vahvempaa kuin muualla. Työelämän murros on johtanut vähitellen yhä lyhyempiin työuriin: palkka saadaan usein pätkätyöstä tai projektista. Lyhytkestoinen työ on samalla ponnahduslauta seuraavaan työpaikkaan. Tällaiset lyhyet työjaksot sopivat toisille aloille paremmin kuin toisille: mikä soveltuu sille toiselle it-alalle, ei välttämättä istu hyvin sotaväen hommiin. Isällinen, huolehtiva patruuna ei enää määrää tehtaan asioita, nyt osakkeenomistajat sanelevat säännöt. Yksityiseltä puolelta moinen kehitys on pienellä viiveellä siirtynyt julkishallintoon: kustannusten jatkuva nousu, vaatimukset säästöistä ja tehokkuudesta yms. syyt johtavat aina vain uusiin rakennemuutoskierroksiin. Mitkään organisaatiot eivät pysy pitkään muuttumattomina. Vain muutos on pysyvää, ja tähän työntekijöiden tulisi sopeutua, valitettavasti. Eri henkilöstö- ja ikäryhmät ovat hyvin eriarvoisessa asemassa rakennemuutoksen iskiessä joukko-osastoon. Parhaassa asemassa ovat nuoret ja hyvin koulutetut, heikoimmassa varttuneemmat työntekijät, joilla on kapea-alainen koulutus tai osaaminen (usein hyvin korkeatasoinen), joka perustuu työssä oppimiseen ja kokemukseen. Nuorille ja hyvin koulutetutuille rakennemuutos saattaa avata tien vaativampaan tehtävään ja näin jopa edistää urakehitystä. He ovat usein henkisesti valmistautuneet siirtoihin, omaavat hyödyllisiä verkostoja, eikä jälkikasvua saati omaa taloa ole välttämättä vielä hankittu. Varttuneemmille työntekijöille paikkakunnan vaihto on useimmiten vakava ongelma. Samankaltaista työtä, jota siviilityöntekijä on ikänsä tehnyt, ei ehkä ole enää missään tarjolla. Tällainen tilanne oli esim. HELITR:n toimistosihteereillä; siviilissä ei heitä tarvittu. Onneksi he sijoittuivat pv:n muihin joukko-osastoihin ja laitoksiin. Pääkaupunkiseudulla ja sen ympäristössä mahdollisuudet tähän olivat tietenkin erinomaiset verrattuna LAPITR:n nykyiseen tilanteeseen, sillä joukkoja oli lähistöllä paljon. Pitkä työura samassa työpaikassa merkitsee tietenkin 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Asiakaspalvelu remonttiin

Asiakaspalvelu remonttiin Asiakaspalvelu remonttiin Metso lentoon asiakaspalveluhanke pääkirjaston lainauspalveluissa Tampereen kaupunginkirjasto Metso lainauspalvelut Anu Virtanen 1 Hankkeen lähtökohdat ja perustiedot Kulttuuri-

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi Järkytä avoimuudella Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi 01 Miksi juuri avoimuus? Avoimuus on keskeinen keino synnyttää luottamusta

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo Hyvän asian puolesta Auta Meitä Auttamaan Koululaisliikunta on tärkeää? Miksi me haluamme tehdä tätä: Yhteiskunnallinen vastuu koululaisten hyvinvoinnista Liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013 Pääesikunta Logistiikkaosasto SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5. Inskomkapt Ilmo Suurnäkki Koulutus on kuljetusalan megatrendi Pääkirjoitus 1/2008 Puolustusvoimien vahva panos ja aktiivinen asenne kuljettajakoulutukseen

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot