MÄNTSÄLÄN KUNNAN SIVISTYSPALVELUDEN YHTEISTOIMINTASUUNNITEMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄNTSÄLÄN KUNNAN SIVISTYSPALVELUDEN YHTEISTOIMINTASUUNNITEMA 2015-2020"

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNNAN SIVISTYSPALVELUDEN YHTEISTOIMINTASUUNNITEMA Mäntsälän kunta/ Taija Lehtinen

2 SISÄLLYS Sisällys Johdanto Suunnitelmatyöskentely Yksiköiden tilanne ja tulevaisuuden näkymät vuonna Kirjasto Kansalaisopisto Kulttuuripalvelut Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Mäntsälän lukio Suunnitelman tavoitteet ja osa-alueet Henkilöstösuunnitelma (Resurssitiimi, Hallinnon tukitiimi) Tiimit Tilasuunnitelma (Tilatiimi) Monitoimitalo Palvelusuunnitelma (Ohjatun toiminnan tiimi) Kirjastoauto (Autotiimi) Viestintäsuunnitelma (Viestintä- ja markkinointitiimi) Aikataulut ja toteutus Jatkossa Lähteet ja muuta kirjallisuutta Mäntsälän kunta/ Taija Lehtinen

3 S i v u 3 1 JOHDANTO Mäntsälän kunnan sivistyspalveluiden yhteistoimintasuunnitelman tarkoitus on luoda mukana olevien yksiköiden välille yhteisiä toiminnan muotoja ja tällä tavalla tarjota kuntalaisille ja asiakkaille edelleen tasokkaita ja monipuolisia palveluja olemassa olevilla resursseilla. Mukana projektissa ovat kirjasto, kansalaisopisto, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut sekä Mäntsälän lukio. Sivistyspalveluihin lukeutuva perusopetus ei ole mukana projektissa. Tavoitteena on, että mukana olevat tulosyksiköt yhteistyössä hahmottavat ja kehittävät olemassa olevia palvelukonsepteja ja luovat uusia ajattelumalleja. Yhteistyötä syventämällä haetaan lisää tehokkuutta toimintoihin ja pyritään lisäämään tätä kautta kuntalaisten viihtyvyyttä ja vapaaajanviettomahdollisuuksia. Myös Kuntaliiton sivistyspoliittisessa ohjelmassa yhteistyö eri toimijoiden kesken nähdään tulevaisuuden voimavarana. Tulevaisuuden kunnassa asukkaat palveluiden käytön lisäksi osallistuvat palveluiden luomiseen, kuten jo nyt tapahtuu verkossa sosiaalisen median kautta. Tätä silmälläpitäen voidaan jo nyt pohtia myös kuntalaisen tai asiakkaan roolia yhteistoiminnassa. Suunnitelmassa yhteistoiminnan piiriin kuuluvat aiheet on jaoteltu neljään alueeseen: henkilöstö, tilat, palvelut sekä tiedottaminen ja markkinointi, josta käytetään myös yhdistävää termiä viestintä. Kaikki tarjottavat palvelut pitävät aina sisällään nämä neljä osa-aluetta, mutta niitä täytyy tarkastella myös omina kokonaisuuksinaan. Suunnitelma ei koske vain esimiesten ja/tai yksiköiden vastuuhenkilöiden tai tiimien välistä yhteistyötä, vaan koko henkilöstön toivotaan sitoutuvan uusiin toimintatapoihin ja -ajatteluun. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on useassa tilanteessa varteenotettava vaihtoehto ja se on jo nyt käytössä etenkin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden toiminnoissa. Tässä suunnitelmassa sitä ei käsitellä omana lukunaan, mutta sen rooli on niin merkittävä usean palveluntarjoajan kannalta, että mainintoja kansalaisyhteistyöstä on liitetty osaksi suunnitelmaa. On selvää, että aihetta on syytä käsitellä jatkossa lisää. Ajatus siitä, että tarjottaisiin omasta yksiköstä asiantuntijaresursseja jonnekin toisaalle, tuntuu paradoksaaliselta tilanteessa, jossa omat tehtävät ja yksikön ylläpito vievät kaiken ajan. Sen takia tämän prosessin aikana yritettiin asennoitua näkemään sivistysosasto yhtenä palveluntarjoajana ja rikkoa rajoja yksiköiden väliltä. Visuaalisesti tämä toteutuisi tilana, jossa asiakas saumattomasti siirtyisi kirjastosta kansalaisopiston näyttelyyn tai työpajaan ja seuraavassa tilassa kokoontuisi nuoriso. Vaikka tätä tilaa ei fyysisesti ole, eikä näkyvissä ole sen vaatimia resursseja, tämä on se ajatus, jota pyritään tässä suunnitelmassa viemään eteenpäin. Mäntsälän kunnan strategisissa tavoitteissa vuosille mainitaan menestystekijänä monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat ja niiden tavoitetasoksi avoimuuden lisääminen viestinnällisin keinoin. Samassa strategiassa todetaan henkilöstön työhyvinvoinnin edellyttävän osaamisen sijoittamista oikeaan paikkaan. Omat vahvuusalueet pitää toisaalta saada käyttöön ja tarvittaessa lisäkoulutusta uusien tehtävien omaksumiseen. Nämä ovat muiden muassa niitä seikkoja, joita tässä suunnitelmassa on pohdittu. Yhteistyöllä ja yhteisen toiminnan suunnittelulla voidaan saavuttaa mittavaa synergiaetua ja löytää aivan uusia toimintatapoja. Eri ammattialojen edustajilla on erilaisia näkökulmia ja

4 S i v u 4 osaamista, joita yhdistämällä voidaan synnyttää uusia ratkaisuja. Tiimien luomisella otetaan etäisyyttä yksin tekemisen kulttuuriin ja voidaan ongelmattomasti pyytää apua ja keskustella. Johtajavetoisesta toiminnasta siirrytään tiimi- tai työryhmäsuuntautuneeseen tehtävien delegointia ja vastuunjakoa korostavaan malliin. Tilanne on haastava, koska taloudellisia lisäresursseja ei ole käytettävissä, uusia työntekijöitä ei voida palkata eikä lisätiloja kulttuuritoimijoille ole näköpiirissä. Lokakuussa 2014 pidetyn projektiin liittyvän tulevaisuuspajan osallistujia kannustettiin siitä huolimatta tuomaan esiin kaikkein utopistisimmatkin ajatukset ja toiveet ja myös niiden kautta löydettiin eteenpäin vietäviä asioita. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa, mutta viimeistään vuonna Tätä suunnitelmaa käytetään hyväksi luotaessa seuraavaa Mäntsälän kulttuuripoliittista ohjelmaa. 2 SUUNNITELMATYÖSKENTELY Suunnitelma toteutettiin projektityönä, jossa työryhmätyöskentelynä pohdittiin uusia toimintatapoja yhteistoiminnan tehostamiseksi. Työryhmään kuuluivat sivistysjohtaja Pekka Lintonen, joka oli päävastuussa projektin hallinnoinnista, projektisihteeri Taija Lehtinen, vapaaaikapäällikkö Anne Kihlman, kirjastonjohtaja Riitta Rantala, kansalaisopiston rehtori Airi Pekkala-Mäkitalo, kulttuurisihteeri Tarja Kuusela-Nissinen, liikuntasihteeri Harri Bister sekä lukion opinto-ohjaaja Sirpa Repo. Työryhmä kokoontui syystalvella 2014 kuusi kertaa ja alkuvuodesta 2015 kaksi kertaa keskustelemaan suunnitelman pääkohdista ja näiden keskusteluiden pohjalta laadittiin lopullinen toimintaohje. Lisäksi Taija Lehtinen haastatteli jokaista työryhmän jäsentä kartoittaakseen senhetkistä tilannetta, toivomuksia tulevasta ja ajatuksia ja kokemuksia yhteistyöstä. Ryhmäkokoontumisia tai aivoriihiä olisi voinut olla enemmän, mutta työkiireiden vuoksi ne jäivät melko vähiin. Toimivaa sähköistä keskusteluratkaisua ei löytynyt, minkä vuoksi ryhmätapaamisten välillä keskustelua ei juuri ollut. Projektin aikana järjestettiin kunnantalolla tulevaisuuspaja, johon osallistui yksiköistä yhteensä 18 henkilöä ideoimaan niitä asioita, millä toimintaa voitaisiin yhteistyön avulla tehostaa, taata kaikille riittävä työssä jaksaminen ja kuntalaisille heidän hyvinvointinsa ylläpitämiseksi edelleen riittävän hyvät palvelut. Ongelmien kautta löytyi ideoita ja toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä, joilla saatiin muun muassa tilavarausjärjestelmä toimimaan paremmin. Työskentelyn aikana kävi ilmi, että uupuminen vallitsevaan taloustilanteeseen ja jo pitkään jatkuneisiin säästöihin jarruttaa uusien toimintatapojen aktiivista pohdintaa. Keskustelua laimensi oletus siitä, että mikään ei kuitenkaan tule muuttumaan, ja että muutoksia ei ylipäätään nähty tavoittelemisen arvoisina. Suunnitelman tavoitteet olivat pitkään vaikeita hahmottaa ja vasta aivan loppuvaiheessa käsittelyyn otettu tiimiytymisajatus toi esiin konkreettisia ja positiivisia yhteistoiminnan puolia. Suunnitelmaa laadittaessa pyrittiin pitämään mielessä, että fokus on kuntalaisille tarjottavissa laadukkaissa palveluissa, jotka ovat käytännössä tämän projektin ydin, ja kaikki muu liittyy jollakin tavalla niiden kehittämiseen. Henkilöstö, joka yhdessä suunnittelee ja tarjoaa palvelut, tilat, jossa niitä tarjotaan ja markkinointi ja tiedottaminen niiden saamiseksi asukkaiden ja asiakkaiden ulottuville. Yksiköitä ohjeistettiin pohtimaan tarjoamiaan palveluita ja miettimään

5 S i v u 5 mitkä niistä ovat välttämättömiä ja mitkä voidaan yhdistää, supistaa, siirtää muualle, muokata, tarjota tiiminä tai lopettaa kokonaan. Jotkin toiminnat, kuten kirjaston satutunnit, ovat tärkeitä säilyttää, vaikka osallistujia ei kauheasti olisikaan, koska ne eivät vie valtavasti resursseja. Sen sijaan esimerkiksi nuorille tarjottava kulttuuritoiminta tai muu osallistava toiminta, jolle ei ole kysyntää, voidaan jättää pois. Jokainen mukana oleva toimija kartoitti omien tilojensa käyttöä ja sen perusteella selvitettiin mitkä tilat ovat tehokkaassa käytössä ja vastaavasti missä on käyttämättömiä tilaresursseja. Vuoden 2015 alussa työryhmä keskittyi rakentamaan tiimejä ja esimiehet valmistelivat henkilöstöä tiimiytymiseen. 3 YKSIKÖIDEN TILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VUONNA 2014 Organisatorisesti kirjasto, kansalaisopisto ja lukio asettuvat kunnan sivistyspalveluissa elinikäisen oppimisen ja tiedonhallinnan tulosalueeseen ja kulttuuripalvelut on sijoitettu kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen alle liikunta- ja nuorisopalveluiden kanssa. Tästä huolimatta kirjastokin mielletään usein oppimisen tukemisen lisäksi kulttuuripalveluksi, kuten myös kansalaisopisto. Maantieteellisesti vapaa-aikapalvelujen hallinto ja kulttuuripalvelut sijaitsevat keskiössä kunnantalolla ja muut mukana olevat yksiköt eri puolilla kuntakeskusta eri rakennuksissa. Tämä houkuttelee eriytyneeseen työskentelyyn ja vakiintuneen sähköisen keskustelukanavan puuttuessa yhteistyötä ei ole tehty siinä mittakaavassa kuin se olisi mahdollista. Palvelut ovat sivistyslautakunnan päätösten alaisia. Toiminnan suunnittelu ja arviointi toteutetaan yksiköissä erilaajuisesti ja eri tavoin. Toiminnan suunnittelussa noudatetaan vaihtelevasti kunnan strategiaa ja taloussuunnittelua sekä toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä. Kirjasto on laatinut kahdeksi vuodeksi kerrallaan toiminnalliset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat vuodeksi eteenpäin. Kansalaisopiston toimintaa määrittelee opinto-ohjelma, joka tarjotaan lukuvuosittain. Lukion toiminta perustuu kurssitarjottimiin. Kaikki yksiköt arvioivat toimintaansa CAF-laadunarviointimallin avulla. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi yksiköiden nykytilannetta etenkin yhteistoiminnan näkökulmasta ja pohditaan niiden yhteistoiminnan mahdollisuuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. 3.1 KIRJASTO Kirjasto siirtyi Monitoimitaloon, entisiin nuorisotiloihin vuonna Lisäksi kunnassa liikennöi Vega-niminen kirjastoauto, joka on otettu käyttöön vuonna Myös tätä ennen on ollut kirjastoautotoimintaa. Uusi auto on nykyaikainen ja investointina mittava. Auton kuukausittaiset menot (tallipaikka, polttoaineet, pesut, huollot) ovat keskimäärin 1500 euroa, mikä on melkoinen menoerä kirjastolle. Kävijöitä iltapysäkeillä on yhdestä kymmeneen ja tärkein ja mittavin palvelu on päiväreittien päiväkoti- ja koulukäynnit, jotka sisältävät myös opettajien tilaamien aineistopakettien toimituksen. Kirjastoauto toimii myös kunnan sisäisen postin kul-

6 S i v u 6 jettajana. Kylätapahtumissa ja Mäntsälän messuilla auto on ollut paikalla ja esitellyt kirjaston ja auton palveluita. Autossa työskentelee tällä hetkellä yksi kuljettaja-virkailija, kun auto-osaston kirjastovirkailija jäi eläkkeelle alkuvuodesta Auto on alun perin suunniteltu myös monitoimikäyttöön, mutta sitä on käytetty lähes yksinomaan kirjastoaineiston kierto- ja kuljetustehtäviin. Tämän vuoksi sinne täytyy laatia uusia sisätilaratkaisuja, mikäli sitä tulevaisuudessa käytetään muuhun kuin kirjastotoimintaan. Pääkirjaston tilat ovat asukasmäärään nähden selkeästi liian pienet. Kirjastossa on hyötyneliöitä vuoden 2012 tilastojen mukaan noin 45m2 / 1000 asukasta ja Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimien Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan tilaa pitäisi olla noin 100 m2 tuhatta asukasta kohti. Tiloja on remontoitu viimeksi vuonna 2014, jolloin tiloja on avarrettu ja ajanmukaistettu. Varsinaisia tapahtumatiloja ei ole, vaan tapahtumia järjestetään kirjaston kokoelmatiloissa aukioloaikoina, jolloin tämä saattaa haitata muuta asiointia. Yhteistyö muiden kulttuuriyksiköiden kanssa on näkyvintä keväällä järjestettävän Mäntsälän Kulttuuriviikon suunnittelussa ja sen aikana, jolloin kirjasto on omalla ohjelmallaan mukana viikon tapahtumissa. Lisäksi kirjasto järjestää yhteistyössä kansalaisopiston kanssa kirjailijavierailuja kunnantalolle. Kirjasto toteuttaa yhteistyössä kulttuuripalveluiden kanssa tapahtumia ja osallistuu niiden kustannuksiin ja markkinointiin. Aiempia yhteistyössä toteutettuja tapahtumia ovat olleet kirjaston organisoima ja kulttuuripalveluiden kustantama sarjakuvapaja. Nuorisopalveluiden kanssa tilattiin YLE:n Mediabussi vierailemaan vuonna Mimmi Kätzä - ryhmien töitä oli kirjastossa näytteillä ja nyttemmin lakkautetulle nuorten Ryhmä X:lle koottiin ja esiteltiin kirjallisuutta. Erityisnuoriso-ohjaaja kävi aikoinaan kirjastossa seuraamassa tuttujen nuorten toimintaa. Ehnroosin koulun sulkeminen syksyllä 2014 aiheutti kirjastossa nuorison häiriökäyttäytymistä, johon etsittiin ratkaisuja yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa. Huolimatta siitä, että nuorisotila ja kirjasto sijaitsevat samassa rakennuksessa, tilan puutteen ja erillisten sisäänkäyntien vuoksi kirjasto ei voi toimia luontevana nuorisotilan jatkeena ja tarjota nuorille nettiyhteyden lisäksi esimerkiksi kokoontumistilaa tai vaikka muusta tilasta erotettua pelialuetta. Vuonna 2010 kirjasto on laatinut yhteistyöohjelman (edellinen päivitys vuodelta 2001) oppilaitosten sekä vapaan sivistystoimen (kansalaisopisto) kanssa, mutta tämä ei ole käytännössä toteutunut ja suurin osa suunnitelluista toimenpiteistä on kaatunut henkilöresurssien puutteeseen. Lisäksi ohjelma vaatisi monilta osin päivitystä tähän päivään. (Sivistyslautakunta ) Tämänhetkiset ensisijaiset kehittämis- ja painopistealueet ovat kirjastojärjestelmän vaihto, uusien lainaus- ja palautusautomaattien tuomat toiminnalliset muutokset, kouluyhteistyö ja mediakasvatus, asiakasopastukset sekä tiedotus ja markkinointi. Mediakasvatus on mainittu sivistyspalveluiden elinikäisen oppimisen ja tiedonhallinnan tulosalueen kuvailussa ja myös valtakunnallisesti se on määritelty kirjaston yhdeksi perustehtäväksi. Mediakasvatusta valmistellaan sisällytettäväksi kirjaston ja peruskoulun väliseen yhteistyöhön uudessa opetussuunnitelmassa vuodelle Tällä hetkellä mediakasvatus toteutuu satutuntien ja asiakasopastusten sekä kurssien muodossa, mutta varsinaista mediakasvatussuunnitelmaa tai siitä vastaavaa henkilöä ei ole.

7 S i v u 7 Asiakaskyselyiden kautta saatu palaute on ollut pääosin myönteistä ja etenkin asiakaspalvelua on kehuttu. Kritiikki kohdistuu yleensä määrärahojen puutteesta johtuviin seikkoihin eli aineistohankintoihin tai kirjastotiloihin. Kirjasto on ollut paikallislehdessä esillä viime vuosina melko paljon. Vuonna prosenttia kunnan asukkaista oli kirjaston lainaajia. Kirjasto tiedottaa toiminnastaan paikallislehden lisäksi www-sivuilla, Facebookissa ja Twitterissä. Syksyllä 2014 työnsä aloittanut vakituisen verkkopalveluasiantuntijan sijainen Jorma Riihikoski on tehnyt kirjastoa näkyväksi myös muissa sosiaalisen median sovelluksissa. 3.2 KANSALAISOPISTO Mäntsälän kansalaisopisto tarjoaa yleissivistävän aikuiskoulutuksen lisäksi taiteen perusopetusta tanssissa (klassinen baletti) ja visuaalisissa aineissa (kuvataide ja käsityöt). Kansalaisopiston omistaa Mäntsälän kunta ja sen toimialueena on Mäntsälän, Pornaisten ja Pukkilan kunnat. (Mäntsälän kansalaisopiston tiedotus- ja markkinointisuunnitelma 2014) Kansalaisopiston merkittävin ja näkyvin kurssitoiminnan ulkopuolinen tapahtuma on vuosittainen ILONA-näyttely Mäntsälän Kulttuuriviikkojen yhteydessä. Silloin eri kurssien osallistujat esittelevät osaamistaan erilaisissa näytöksissä ja näyttelyissä. Kulttuuriviikon ulkopuolella näyttelyitä voisi ripustaa esimerkiksi lukion tiloihin, mutta näyttelyitä ei yleensä ole järjestetty pitkin vuotta, koska pystyttämisestä aiheutuu tuntiopettajille maksettavia kuluja. Osana kurssitoimintaa opisto järjestää syksyisin ja keväisin kirjailijavierailun, joissa yhteistyökumppanina on kirjasto. Kulut jaetaan puolivuosittain kirjaston ja kansalaisopiston kesken. Kirjasto tilaa kirjailijan paikalle ja hoitaa markkinoinnin muulta osin kuin opiston omien väylien kautta. Kansalaisopiston kurssina toteutettavan kirjallisuuspiirin vetäjänä toimii kirjastonhoitaja, joka tilaa luettavat teokset maksutta kurssilaisten saataville. Kirjasto tarjoaa kansalaisopiston ohella, lähinnä eläkeiän ohittaneille suunnattuja tietotekniikan opastuksia, mutta nämä eivät kilpaile opiston vastaavien kurssien kanssa, vaan täydentävät tarjontaa ja vastaavat pienryhmäopastusta kaipaavien asiakkaiden tarpeisiin. Kirjastossa käyneet kurssilaiset ovat toivoneet opastusta esimerkiksi digikuvauksessa, kuvien käsittelyssä tai sukututkimuksessa ja näihin tarpeisiin kansalaisopisto voi vastata. Kansalaisopisto tiedottaa toiminnastaan kotisivuillaan, Facebookissa ja toiminta-alueellaan ilmestyvissä paikallislehdissä. Kurssimainoksia on esillä esimerkiksi kirjaston ilmoitustauluilla. Opistolla on käytössään sähköinen kurssipalautejärjestelmä. Vuonna 2013 Innolinkin tekemän asiakastyytyväisyyskyselyn yleisarvosana opistolle oli 4 asteikolla 0-5. Kansalaisopiston hallinto ja osa kursseista järjestetään vanhoissa tiloissa, jotka ovat ahtaat ja haasteelliset paloturvallisuuden kannalta. Paineita tilojen uudelleenjärjestelyyn on olemassa. Kansalaisopisto voisi olla vielä suuremmassa roolissa, kun asukkaille tarjotaan elinikäistä oppimista tukevia palveluja. Opisto voisi tehdä yhteistyötä kirjaston kanssa mediakasvatuksen ja

8 S i v u 8 informaatiolukutaidon opettamisessa kirjallisuus- ja erilaisten mediatuotantokurssien muodossa. 3.3 KULTTUURIPALVELUT Kulttuurisihteeri suunnittelee, koordinoi, järjestää ja tuottaa erilaisia kulttuuri- ja taidetapahtumia. Hän on tehokkaasti verkostoitunut järjestöjen, taiteilijoiden, kunnan luottamushenkilöiden ja kuntalaisten kanssa. Lisäksi hän pitää yhteyttä musiikkiopistoihin, kirjastoihin, museotoimeen, työväen- ja kansalaisopistojen taidepiireihin sekä Uudenmaan liittoon. Kulttuuripalvelut tuottaa museopalveluja Sepänmäen käsityömuseolla Hirvihaarassa toukokuun puolesta välistä elokuun loppuun. Kulttuuripalvelut koordinoi ryhmävarauksia ja opaspalveluja asiakkaille, erityisesti museon aukioloajan ulkopuolella keväällä ja syksyllä. Lisäksi kulttuuripalvelut suunnittelee museon kesätapahtumat yhdessä yhdistysten kanssa syys-toukokuun aikana. Yhteistyökumppaneita ovat kunnan museopalveluiden (museo/hallintopalvelut) lisäksi Mäntsälän MLL, Sepän Soitto ry, Mäntsälä Seura, Hirvihaaran kyläyhdistys, Tarinavakka (lounaskahvilapalvelu) sekä yksityiset kulttuuritapahtumatuottajat. Kulttuuripalvelut hoitaa myös museon mainonnan ja matkailupalveluihin liittyvän markkinoinnin. Tällä hetkellä yhteistyötä on enemmän kuin yhteistä toimintaa ja pääsialliset yhteistyön muodot eri toimijoiden kanssa ovat yleensä koordinointia ja käytännön järjestelyjä tilaisuuksissa, joissa on mukana useita toimijoita. Lukio tai liikuntapalvelut ei ole aloitteellisesti toiminut kulttuuripalveluiden kanssa, mutta yhteistyötä liikuntapuolen kanssa on tehty tapahtumissa, joihin liittyy urheilua tai liikuntaa (kuumailmapallotapahtumat, kesäkadun avajaiset). Kulttuuripalvelut järjestää näihin yleisötapahtumiin ohjelmanumeroita ja hoitaa niiden tarjouspyynnöt. Liikuntapalvelut järjestää tilat ja liikuntasihteeri edustaa tapahtumissa vapaa-aikapalveluja ja informoi niistä kuntalaisia. Lisäapua näihin tapahtumiin saadaan nuoriso-ohjaajista ja nuorista. Kulttuuripalvelut varaa liikuntatiloja yhdistysten käyttöön sekä mittavampien konserttien ynnä muiden tarpeisiin esimerkiksi Martta ja Hollo -konsertit koulujen kanssa. Merkittävässä osassa ovat kulttuuriyhdistykset ja muut kansalaistoimijat, joilta saadaan arvokasta apua ja osaamista tapahtumien järjestämiseen, tarvikkeita ja etenkin vanhemman polven edustajilta muistitietoa. Kolmannen sektorin osaamista voisi hyödyntää varmasti vielä enemmän myös muissa sivistyspalveluiden yksiköissä. Kulttuurisihteerin toimenkuvaan kuuluu myös kulttuurinen nuorisotyö, johon kuuluu muun muassa KUUMA-kuntayhteistyöhön liittyvän valtakunnallisen Nuori Kulttuuri -toimintaan liittyvien tapahtumien yhteyshenkilönä toimiminen. Pajanuoret osallistuvat kesäisin museolla rakennusten ja piha-alueiden siivoukseen ynnä muihin kiinteistönhoitotehtäviin. Kulttuuriviikoilla nuorisopalveluiden kanssa on pystytetty graffitiseinä. Yökahvilaan tai muihin tapahtumiin on suunniteltu yhdessä ohjelmaa. Kansalaisopiston kanssa suunnitellaan sopivaa kurssitarjontaa yhdistyksille; hygieniapassi, järjestyksenvalvontakurssit, www-sivujen tekokurssit, taidekurssit jne. Kulttuurisihteeri mainostaa tarjonta laajalti kulttuurisektorille tai niille, jotka niitä oletettavasti tarvitsevat. Kansalaisopiston kurssitoiminnan puitteissa toimivat viihdelaulajat, mieskuoro, kansanlauluyhtye Ellun kamut ja Mia Pätsin teatteriryhmät ovat suosittuja esiintyjiä eri tilaisuuksissa.

9 S i v u 9 Maaliskuussa 2015 järjestetään Arkkitehtuuripoliittinen luento kansalaisopistolla alustukseksi suurempaa Apoli-seminaaria varten. Kulttuuriviikkoa suunnitellaan luonnollisesti yhdessä. Vuosittaisessa kulttuuritekoraadissa ovat mukana kansalaisopiston ja kirjaston edustajat sekä kulttuurisihteeri. 3.4 NUORISOPALVELUT Vapaa-aikapalveluiden alla toimivat nuorisopalvelut kärsii voimakkaasta resurssipulasta. Henkilömäärä on kaventunut rajusti, kun irtisanoutuneiden työntekijöiden tilalle ei ole saatu palkata uusia. Nuorisopalveluilla on avointa varhaisnuorten kerhotoimintaa viikoittain sekä nuorisotila avoinna kuutena päivänä viikossa. Henkilöstöpulan vuoksi joudutaan ovet pitämään suljettuna yhtenä päivänä viikossa. Nuorisotila toimii monitoimitalon aulassa, minkä vuoksi tätä tilaa ei voi käyttää mihinkään muuhun. Kahvilatoiminta tiloissa on loppunut ja tila on monella tavalla epäkäytännöllinen ja kolkko. Aiemmin nuorten käytössä ollut Hupila Seurojentalon yläkerrassa laitettiin paloturvallisuuspuutteiden vuoksi nuorisotilana käyttökieltoon. Nuorisotyöntekijöitä on tällä hetkellä kolme, joista yksi erityisnuorisotyöntekijä. Yökahvilatoimintaa perjantaisin kello 22 saakka vedetään vahvasti myös vapaaehtoisvoimin. Palveluita on karsittu ja käytännössä mitään erityistapahtumia, kuten diskoja tai konsertteja ei voida rahan tai henkilöstön puuttumisen vuoksi järjestää. Vanhempainyhdistykset järjestävät välillä kunnalta tai MLL:lta saaduilla avustuksilla konsertteja. Paikallinen Citymarket tarjoaa kahvit ja pullat nuorten yökahvilaan. Nuorisopalvelut järjestävät retkiä ja leirejä eri-ikäisille yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden ja paikallisten yrittäjien kanssa. Yhteistyötä tehdään jonkin verran kulttuuripalveluiden kanssa (ks. Kulttuuripalvelut), mutta kirjasto ei ole toistaiseksi pystynyt tarjoamaan nuorille taannoisia sarjakuvapajoja lukuun ottamatta mitään toimintaa. Nuoret ovat yhteydessä kirjastoon kouluyhteistyön kautta. Nuorille tärkeitä ovat yhteinen kokoontumistila ja turvalliset, läsnäolevat aikuiset. Tämän palvelun pitää olla pysyvä ja säännöllisesti tarjolla. Sen lisäksi voidaan resurssien puitteissa järjestää tapahtumia, jotka ovat kysynnän mukaisia. 3.5 LIIKUNTAPALVELUT Liikuntapalvelut luo yhteistyössä muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa toimintaedellytyksiä urheiluseuroille ja järjestöille liikuntapalveluiden tuottamiseksi sekä yksittäisen kuntalaisen liikunnan edistämiseksi. Lisäksi se organisoi erityisryhmien liikuntaa ja terveysliikuntaa yhteistyössä kansalaisopiston ja eri toimijoiden kanssa. Liikuntapalveluissa työskentele tällä hetkellä yksi henkilö (liikuntasihteeri). Liikuntapalvelut on kulttuuripalveluiden ohella toinen toimija, joka toimii yhden henkilön varassa. Tällöin yhteistyölle ja tiimijäsenyydelle on selkeä tarve, mutta samalla vaihtoehto, että yksikkö tarjoaisi tällä kokoonpanolla jotain uutta, esimerkiksi lukiolle, on käytännössä pois suljettu. Lisäresursseja liikuntapalvelut saavat erilaisten hankkeiden mukana tulevien työntekijöiden muodossa. Vuonna 2014 menossa on Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n Liikkumaan! - hanke.

10 S i v u MÄNTSÄLÄN LUKIO Lukiorakennus on suhteellisen uusi ja aivan keskustan tuntumassa. Rakennus on otettu käyttöön vuonna Lukion luokkatiloissa ei ole oppituntien ulkopuolista toimintaa ja luokkatilat ovat iltaisin tyhjillään. Musiikkiluokassa toimii kerran viikossa ilta-aikaan yksi kansalaisopiston kurssi. Musiikinopetusta varten on hankittu soittimia ja musiikkiluokassa on myös pieni äänitysstudio laitteineen. Tiloja näyttelyille on heikosti rikkonaisen seinäpinta-alan vuoksi. Ala-aulasta lakkautettu kirjasto on jättänyt tyhjäksi käyttökelpoisen kokous- tai muun tilan sekä toimistohuoneen. Oppilaat voivat valita kursseja myös avoimen yliopiston tai kansalaisopiston tarjonnasta. Avoimen yliopiston kurssit kustantaa lukio, mutta kansalaisopiston kurssimaksut jäävät oppilaan maksettavaksi. Kirjasto on aloittanut syksyllä 2014 yhteistyön lukion kanssa tarjoamalla oppilaille kirjavinkkauksia ja tiedonhaun opetusta. Suunnitelmissa on tarjota tulevaisuudessa myös opettajille tiedonhallinnan opetusta. Kolmas sektori järjestää lukion tiloissa konsertteja ja Sepän Soittoon tai muuhun liittyviä kansanmusiikin työpajoja. Kunta tukee tätä toimintaa avustuksilla. Lukion opiskelijat ovat mukana kevään Apoli-seminaarissa. Ks. Kulttuuripalvelut.

11 S i v u 11 4 SUUNNITELMAN TAVOITTEET JA OSA-ALUEET Koska tulevaisuudessa ei ole odotettavissa merkittävää talouden kohenemista, on toimittava niillä henkilöstö- ja taloudellisilla raameilla, jotka käytössä ovat. Pyrkimys on etsiä uusia ajattelutapoja ja vahvuuksiin ja vuorovaikutukseen perustuvia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Tähän lukuun kootaan toimenpiteitä yhteistyön tehostamiseksi toimijoiden välillä. Pyrkimys on löytää yhteistoiminnalle vahvat perusteet sekä päästä eroon päällekkäisistä prosesseista, vähentää henkilöstön ylikuormittumista ja "turhaa" työtä, jolle ei ole asiakkaan, kuntalaisen tai kuntaorganisaation todellista tilausta. Otsikoiden perässä on kuhunkin aihealueeseen olennaisesti liittyvän tiimin nimi/nimet. 4.1 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA (RESURSSITIIMI, HALLINNON TUKITIIMI) "Vapaaehtoistyö kirjastossa on tervetullut lisä kirjaston palveluihin. Tyypillisesti vapaaehtoiset toimivat tehtävissä, jotka edellyttävät harrastuneisuutta kuten esiintyminen tai askartelu. Vapaaehtoistyöllä ei voida korvata kirjaston perustehtävien toteuttamista ja sen järjestämisessä on huomioitava arkaluontoisen tiedon kuten asiakastietojen turvaaminen. Vapaaehtoistyö rinnastuu lahjoituksiin." (Yritysyhteistyön ja kumppanuustoiminnan periaatteet Vantaan kirjasto- ja tietopalveluissa) Työssä viihtyminen ja pitkien sairauslomien välttäminen edellyttää oikein mitoitettuja tehtäviä. Vastuualueiden määrittäminen on tärkeää. Henkilöstöä pitää kuulla ja säilyttää työnkuvat mielekkäinä ja realistisina. Ei pidä unohtaa, että työnkierto voi hyödyttää sekä työntekijää että työyhteisöä tavoitteessa hälventää tiukkoja rajoja yksiköiden välillä. Esimerkkinä tästä voisi olla kirjallisuutta laajasti tuntevan kirjastonhoitajan muutaman päivän kestävä toimiminen lukion (tai peruskoulun) kirjallisuuden kurssien ohjaajana tai tiedonhaun opettajana tai nuoriso-ohjaajan mukanaolo nuorille suunnattujen mediakasvatusta hyödyntäviä tapahtumien tai palvelujen järjestämisessä. Nuorisotyöntekijät voivat olla yhteistyössä nuorten kanssa laatimassa ihanteellisen nuorisotilan piirustuksia, joita pidetään esillä kirjastossa tai kunnantalolla. Tämänkaltainen toiminta toteutunee Apoli-seminaarin yhteydessä (ks. Kansalaisopisto ja Kulttuuripalvelut). Samalla tehdään nuorisotyötä ja hälvennetään rajoja palveluiden välillä ottamalla nuoret mukaan toteutukseen. Tehtävänkuviin tehdään tarkistuksia, mikäli se edistää yhteistoimintaa. Pohditaan miten lukion opinto-ohjaajan ammattitaitoa voidaan hyödyntää nuorisopalveluissa, miten kulttuurisihteerin asiantuntemusta voidaan käyttää laajemmin tai voidaanko hallinnon tehtäviä yhdistää. Tämä toteutetaan suurelta osin tiimiytymisen avulla. Hallintorakenteita tiivistetään yhdistämällä samankaltaisia hallinnollisia tehtäviä ja perustamalla Hallinnon tukitiimi. Tehdään erityisosaamisen (koulutustausta, sosiaalinen media, kuvankäsittely- ja taittoohjelmat ym.) kartoitus ja käyttöönotto sisäisten koulutusten tarpeisiin. Määritellään koulutusja osaamistarpeet yksinkertaisella kyselyllä. Hallinnon tukitiimi kerää omalta osaltaan koulutustarpeita liittyen taloushallintoon, erilaisiin ohjelmiin ja sovelluksiin tai asiakaspalveluun. Kirjaston (osto)laskutuksen ulkoistamisen mahdollisuudet selvitetään, jolloin kirjastossa laskutusta hoitava henkilö saa lisää aikaa kirjastoammatillisiin tehtäviin.

12 S i v u 12 Erilaisten ammattiin opiskelevien ja koululaisharjoittelijoiden lisäksi myös vapaaehtoistyön mahdollisuudet otetaan huomioon. Nuoriso- ja liikuntapalveluissa vapaaehtoistyö on jo käytössä. Heidän ei kuitenkaan missään olosuhteissa oleteta korvaavan ammattihenkilökuntaa. Vapaaehtoistyö toimii periaatteella, että sitä voi tehdä silloin kun itselle sopii, ilman sitoutumista. Tällaista toimintaa voi hyvin olla vaikka satutunnit, läksypiirit, lukupiirit, keskustelukerhot ja omaehtoinen kerhotoiminta, esimerkiksi pelikerhot. Eri yksiköissä työskentelevät harjoittelijat voidaan ottaa työryhmän/tiimin käyttöön. Lukion vapaaehtoistyön kurssilaiset ja mahdollisesti lukio-opintoihin myöhemmin liitettävän työssäoppimisen osallistujat otetaan toiminnassa huomioon. Esimerkiksi kirjaston kotipalvelu voi olla yksi vapaaehtoistyön muoto TIIMIT Merkittävin muutos toimintatavoissa on siirtyminen yksiköiden rajat ylittävään tiimipohjaiseen työskentelymalliin. Tiimi voidaan määritellä esimerkiksi näin: Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin, ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan. (Katzenbach & Smith, 1998) Tiimeillä on mahdollisuus itseohjautuvuuteen ja erityisosaamisen hyödyntämiseen sekä hyvien käytänteiden jakamiseen. Asiantuntijuus tiivistyy ja maksimoituu tiimityössä. Tiimityö tuo jatkossa myös säästöjä, koska päällekkäiset toiminnat häviävät ja eri toimijoille jaetut resurssit tulevat tehokkaampaan käyttöön. Tiimeillä on myös mahdollisuus tehokkaammin laatia pitkän tähtäimen suunnitelmia ja viedä Resurssitiimin käsittelyyn hanke- ja investointisuunnitelmia, jotka vaativat joka tapauksessa useita vuosia toteutuakseen. Tässä vaiheessa perustetaan kuusi pysyvää tiimiä ja näiden lisäksi voidaan koota tarpeen mukaan työryhmiä esim. yksittäisiä, suurempia tapahtumakokonaisuuksia varten. Tiimit tukevat operatiivisesti jo olemassa olevia palveluja ja prosesseja. Tiimipalavereihin voidaan kutsua tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita muilta toimialoilta, kolmannelta sektorilta tai muista organisaatioista. Jokaisessa tiimissä ei ole tarpeen olla jäseniä jokaisesta mukana olevasta yksiköstä, mutta jokaisesta yksiköstä täytyy olla jäseniä jossakin tiimissä. Tiiminvetäjällä on vastuu tiimin kokoon kutsumisessa ja raportoinnissa sekä sopivan asiantuntijaryhmän kokoamisessa. Pohdittavia asioita tiimien sisällä sen aloittaessa työnsä ovat mm. töiden jakaminen, ajankäytön suunnittelu, työkierto, yhteistyö muiden ryhmien kanssa, työprosessien kehittäminen, jäsenten valinta ja jäsenyyden kesto ynnä muut käytännön seikat. Esimerkiksi yhteisen keskustelukanavan löytäminen on tärkeää. Tällä hetkellä kunnan intranet Mantra ei toimi toivotulla tavalla eikä sitä kautta voida kovin nopeasti odottaa löytyvän helppoa ja käytännöllistä keskustelualustaa. Haasteita tiimityöhön siirtymisessä ovat yleisellä tasolla: motivoituneiden tiiminvetäjien löytyminen, työn ja tehtävien jakaminen tasapuolisesti, vastuunjako, esimiehen muuttuva rooli, epätasainen sitoutuminen, valetiimit ja mahdollinen kärsimättömyys tiimityön hitaaseen käynnistymiseen. Tehtävänkuvien tarkastelua tapahtuu luonnollisena osana tiimien muodostamista. Tiimien tehtäviä tarkastellaan myös suunnitelman osa-alueita käsittelevissä luvuissa ja ne muotoutuvat lopulliseen muotoonsa, kun tiimisopimukset laaditaan. 1) Resurssitiimi toimii muiden tiimien ylä- tai kehystiiminä ja seuraa taloutta ja muita resursseja. Tiimi tukee yksiköiden itsenäistä budjettivalmistelua ja mahdollistaa talouden yhteistä seu-

13 S i v u 13 rantaa. Tämä menee osittain päällekkäin laajennetun johtoryhmän tehtävän kanssa. Tiiminvetäjä on sivistysjohtaja Pekka Lintonen. 2) Hallinnon tukitiimiin tehtäviin kuuluvat yhteistyössä muiden tiimien, taloushallinnon ja neuvontapiste Vinkin kanssa erilaiset asiakaspalveluun, laskutukseen ja myyntiin liittyvät toiminnat: Nykyisten ilmoittautumis- ja varausjärjestelmien kartoittaminen ja järjestelmien laajempi hyödyntäminen (ohjattu toiminta, tilavaraukset ja kirjasto), sujuvan laskutus- ja maksukäytännön haltuunotto (yleislaskutus, liittymälaskutukset, käteis-, kortti-, ja erilaiset setelimaksumahdollisuudet), kohdennettujen taloushallinnon ohjeistusten tarpeen selvittäminen ja laatiminen yhdessä kunnan taloussuunnittelijan kanssa sekä taloushallinnon käytäntöjen, ohjelmien ja sovellusten käytön koulutustarpeiden kartoittaminen ja koulutussuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen hyödyntäen myös kansalaisopiston resursseja. Tiiminvetäjä on kansalaisopiston toimistosihteeri Henna Tulkki. 3) Markkinointi- ja viestintätiimi vastaa nimensä mukaisesti markkinoinnin ja viestinnän käytännöistä, tiedottaa tapahtumista, tekee viestintä- ja markkinointisuunnitelman ja laatii tarvittaessa kyselyitä tai järjestää paneelikeskusteluita ynnä muuta toimintaa, joka tukee tapahtumien ja palveluiden näkyvyyttä. Tiiminvetäjä on kulttuurisihteeri Tarja Kuusela-Nissinen. 4) Tilatiimi koordinoi kaikkia sivistyspalveluiden käytössä olevia tiloja ja niiden käyttöä sekä pyrkii pitämään relevanttien tilojen käyttöasteen mahdollisimman korkeana. Tilatiimi vastaa akuutteihin tilatarpeisiin sekä pitää silmällä tulevaisuuden tarpeita. Tilatiimi pitää yhteyttä kolmanteen sektoriin ja muihin tapahtumajärjestäjiin. Tiiminvetäjä on liikuntasihteeri Harri Bister. 5) Ohjatun toiminnan tiimi käsittelee kaikkea ohjattua toimintaa, jota tarjoaa etenkin nuorisoja liikuntapalvelut sekä kansalaisopisto. Yhteistyössä muiden toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa he kartoittavat erilaisten palvelujen käyttöä ja tarvetta. Liikuntapalvelujen osalta tarkastellaan muun muassa liikuntaneuvonnan järjestämistä ja liikuntavälineiden kirjastolainausta. Tämän tiimin alatiiminä toimii kirjastoautotiimi, jonka vetäjänä aloittaa kirjaston verkkopalveluasiantuntija Anu Järvi-Uutela. Kaikenlainen pop up -toiminta organisoidaan Ohjatun toiminnan tiimin kautta ja näitä suunnittelevien työryhmien vetäjänä toimii nuoriso-ohjaaja tai muu vastaava. Ohjatun toiminnan tiimin vetäjä on vapaa-aikapäällikkö Anne Kihlman.

14 S i v u 14 Tilatiimi Hallinnon tukitiimi Resurssitiimi Markkinointija viestintätiimi Ohjatun toiminnan tiimi - autotiimi - pop up -työryhmät Kuva 1 Tiimit 4.2 TILASUUNNITELMA (TILATIIMI) Tiloja läpikäytäessä kävi ilmi, että erilaisten liikuntatilojen käyttöaste on kaikkein korkein. Tiloja, joiden käyttöastetta on mahdollista lisätä tai käyttötapoja muunnella, ovat etenkin lukion ja muiden koulujen luokkatilat. Lukiossa on lisäksi entisen opiskelijakirjaston jäljiltä jäänyt, tällä hetkellä kokoustilana toimiva huone ja sen viereinen toimistotila. Lukion keskeistä sijaintia ja uudehkoja, moderneja tiloja aletaan hyödyntää ottamalla aulasta tiloja nuorisopalvelujen ja kansalaisopiston näyttelyiden, työnäytösten tms. käyttöön. Luokkatilat ovat yleensä tyhjillään iltapäivisin ja iltaisin ja myös lukion musiikkiluokka laitteineen saatetaan erilaisten ryhmien käyttöön. Koulujen käytössä olevat tilat (luokkahuoneet opetuksen ulkopuolella) saatetaan tehokkaammin muidenkin toimijoiden käyttöön. Näiden käyttömahdollisuudesta tiedotetaan ja tarvittava valvonta järjestetään tai sovitaan käyttäjien toimesta toteutettavaksi.

15 S i v u 15 Kirjaston lehtisali ja niin kutsuttu historiahuone tarjoavat kolmannelle sektorille kokoontumispaikan myös kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella MONITOIMITALO Jotta Monitoimitalo olisi nimensä mukaisesti monitoimitalo, sen käyttö mietitään uudelleen. TE-keskuksen tai muun vastaavan kautta hankitaan vahtimestarit/valvojat tiloihin. Nuorisotilalle osoitetaan oma paikka muualta ja kahvilatoiminta aloitetaan uudelleen tai tilaan sijoitetaan jotakin muuta. Kirjaston ja aulan välinen käytävä muutetaan avoimeksi kulkuväyläksi ja monitoimitalon päähän sijoitetaan toiset hälytinportit. Monitoimitalon entinen kabinetti, joka on tällä hetkellä varastotilana, siivotaan, jolloin saadaan huone kirjaston ja muiden toimijoiden koulutus- ja kokouskäyttöön. 4.3 PALVELUSUUNNITELMA (OHJATUN TOIMINNAN TIIMI) Mäntsälän ja Pornaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sisältyvässä strategiassa vuosille mainitaan monialainen kulttuuritapahtumatarjonta yhtenä toimenpiteenä. Vastuuhenkilöiksi on nimetty kirjastonjohtaja ja kansalaisopiston rehtori. Kirjaston roolia kaikille avoimena tilana, jossa voidaan järjestää monenlaista maksutonta toimintaa, korostetaan. Järjestetään toimintaa asiakkaille heidän tarpeensa huomioon ottaen. Toiminta, jolle ei ole kysyntää, lopetetaan. Vastuu yksittäisestä palveluprosessista annetaan Ohjatun toiminnan tiimille, nimetylle työryhmälle tai yksittäiselle henkilölle. Tiedottamisesta palveluiden osalta vastaa Viestintä- ja markkinointitiimi. Asiakkailta pyydetään säännöllisesti palautetta ja kehittämisehdotuksia. Siirrytään passiivisesta tarjonnasta aktiiviseen, vuorovaikutteiseen toimintaan, johon sisältyy työpajatoimintaa, asiakkaiden mukaanotto suunnitteluun ja vaivaton palautteenantomahdollisuus. Koululaisille suunnataan kerran vuodessa kirjaviikko, jolloin kouluille tilataan kirjailijavieraita kirjaston toimesta. Kirjasto toimii asiantuntijana ja organisoijana ja koulut maksavat osan kuluista. Kirjaviikolle kehitetään nimi nimikilpailun avulla ja tilataan logo koululaisilta tai paikallisilta taiteilijoilta. Yhdistetään sivistyspalvelut pari kertaa vuodessa kuntalaisille helpoksi kokonaisuudeksi laatimalla yhteinen palvelukioski pop up -periaatteella esimerkiksi kansalaisopiston ilmoittautumisten aikaan. Kioskia valvovat pajanuoret ja tarvittaessa kirjaston henkilökunta ja kansalaisopiston opintoneuvoja. Myös lukion markkinointia voidaan yhdistää tähän. Tempaus toteutetaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa, jolloin siitä tulee osa vuoden tapahtumakalenteria. Kioskille voidaan järjestää nimikilpailu ym. osallistavaa toimintaa. Tässä toteutuu pyrkimys keskittää palveluja sinne missä ihmiset käyvät eli yhden luukun periaate. Kaikenlainen muukin pop up -toiminta on tätä päivää ja tällaisen toiminnan vahvuudet ovat nopea pystyttäminen, tiedottaminen ja toiminnan lopettaminen, kun kysyntää ei enää ole tai tarve on poistunut. Pop up -toiminta voi vaihdella tarpeen ja kohderyhmän mukaan ja on palvelumuoto, jonka voi viedä kyliin tapahtuman mukana tai pidemmäksi aikaa pakettiauton tai vaikka teltan muotoisena. Tämä antaa mahdollisuuden jalkautua kyliin ja pop up -kirjasto voi korvata kirjastoauton hiljaiset reitit.

16 S i v u 16 Pop up -kioskissa on tarjolla esimerkiksi: kirjaston ja kansalaisopiston näyttelyt, kuntalaisten omat näyttelyt kierrätyskirjoja (vie mennessäsi, tuo tullessasi, raha ei liiku) kansalaisopistojen kurssien ilmoittautumispiste (nettiyhteys + neuvonta) syksyisin ja keväisin satutunteja ja kirja-, musiikki- tai elokuvavinkkausta järjestöjen ja yhdistysten mainontaa ja esittelyä teatterin lukuharjoituksia mainosseinä pieniä pajoja Mäntsälä-kokoelma näytillä atk-opastusta luentoja esim. mediakasvatuksesta tai sähköisistä palveluista nuoriso-ohjaaja/nuorisotila on siirrettävissä myös kyliin, jossa tarjolla esim. paristokeräys (vrt. kirjastoauto) KIRJASTOAUTO (AUTOTIIMI) Kirjastoauton merkittävin asiakaskunta ovat päiväkodit ja paikalliset perusasteen koulut, joiden oppilaat vierailevat säännöllisesti autossa osana koulupäivää ja opettajat, jotka tilaavat pysäkeille materiaalia opetuksen tueksi. Iltapysäkit sen sijaan ovat hiljaisia ja ottaen huomioon kyliltä lakkautetut kauppa-, posti- ynnä muut palvelut, kirjastoauto vain kirjojen lainaamista varten on melko ylimitoitettu resurssi. Näin ollen kirjastoauton roolia on syytä miettiä uudelleen, jotta auto saadaan tehokkaampaan käyttöön. Alla on keskusteluissa esille tulleita ehdotuksia: terveyskioski sunnuntaikirjasto pop up -nuorisotila kyliin toimintaa kuntouttavan työtoiminnan kanssa koululaisten iltapäivätoimintaan mukaan kulttuuriyhdistysten käyttöön kylien kulttuuritapahtumiin lastentapahtumiin elokuvanäytöksiä lapsille eri puolilla kuntaa nuorisovaltuuston vaalibussi Sepänmäen museolle kesällä parkkiin, jolloin esim. kesäteatterit voivat myydä sieltä lippuja keskusteluryhmien ja -piirien kokoontumistila ikäinfoja, materiaaleja bussin mukana laulutuokioita ikäihmisille teemakäyntejä lukiolla paristojen kierrätys postimerkkien myynti ja kirjepostin välittäminen kotipalvelun avuksi liikkuva liikuntasali, josta liikuntaneuvontaa ja erilaisia mittauksia myyntipalveluna

17 S i v u 17 Ohjatun toiminnan tiimin alle perustettava kirjastoautotiimi koordinoi auton toimintaa ja tekee käyttösuunnitelman seuraavalle vuodelle ja laatii aikataulut yhdessä halukkaiden toimijoiden kanssa. Yhdistyksiä tiedotetaan auton käyttömahdollisuuksista. Kustannusten jakoperiaatteet selvitetään käyttäjien kesken. 4.4 VIESTINTÄSUUNNITELMA (VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTITIIMI) Viestintä- ja markkinointitiimi laatii yhteisen markkinointisuunnitelman sivistyspalveluille. Tällä hetkellä vain kansalaisopisto tekee vuosittaisen markkinointisuunnitelman. Tiedottamisessa voidaan panostaa yhteisiin julkaisuihin. Kirjaston vuosittain julkaisema tiedotuslehti laajennetaan käsittämään myös muiden yksiköiden tapahtuma- ja palvelutiedotusta. Ennen yksikkökohtaisia tulevan vuoden toiminnan suunnittelupäiviä kokoonnutaan sopivalla kokoonpanolla yksiköiden väliseen tapaamiseen, jossa jaetaan omia vuosisuunnitelmia muille. Tällä hetkellä kunnassa ei ole varsinaista keskitettyä tiedotusta, vaan vastuu on jaettu toimialoille. Tämä aiheuttaa muun muassa sen, että kulttuuritapahtumien tiedottamisvastuu, kattaen tiedotusväylät, -tavat, -ajankohdat, -tiheyden ynnä muun, on joko tapahtumanjärjestäjän (esimerkiksi kirjasto), tai kulttuurisihteerin vastuulla. Yhteisiä, ajantasaisia pelisääntöjä tiedottamisen suhteen kunnassa ei ole. Kunnan yhteinen viestintäohjeistus, joka sisältää myös sosiaalisen median käytön ohjeet on laadittu vuonna 2011 ja sitä on osittain päivitetty viime vuonna. Julkaisukanavien moninaisuus vaikuttaa siihen, että yhtenäistä linjaa on vaikea asettaa. Sosiaalinen media on olennainen osa kaikkea tiedottamista ja Facebook vain pieni osa sitä. Tiimi nimeää joko sisältään tai sen ulkopuolelta sosiaalisen median ja markkinoinnin vastuuhenkilöt, jotta päivittäminen ja tiedottaminen pysyy hallinnassa ja päivitysten sisältö ja määrä ovat linjassa toiminnan kanssa. Vastuuhenkilöillä on mahdollisuus käyttää verkkotiedottamiseen riittävästi aikaa ja liittää verkkosivuille ja sosiaalisen median sovelluksiin laajemmin tietoa eri yksiköiden toiminnasta, esimerkiksi toimintakertomuksia, tilastoja ynnä muita dokumentteja. Lisäksi vastuuhenkilöt pitävät yllä osaamistaan tarvittavan koulutuksen kautta. Verkkotiedottamista varten varataan työajasta tietty aika, jolloin sitä ei tehdä vain silloin, kun aikaa jää. Kulttuuritapahtumista tiedottamista keskitetään kulttuuripalveluiden yhteiseen sähköpostiin, johon ohjataan kaikki tapahtumatiedotteet. Tiedotteiden välitys- ja jakeluvastuu määritellään viestintätiimin sisällä. Tässä käytetään hyväksi kulttuurisihteerin valmiita kontakteja ja asiantuntemusta. Tapahtumamarkkinointiin määritetään yhteinen, kohdennettu määräraha, mikä mahdollistaa tarvittaessa myös ulkopuolelta tilatun materiaalin hankkimisen (julisteet, flyerit, ja muut painotuotteet). Kirjastossa huomioidaan kunnan kulttuuritapahtumat esimerkiksi Sepän soitto ja markkinoidaan niitä kokoelmanäyttelyiden avulla. Kirjastossa järjestetään myös pieniä spontaaneja esiintymisiä eri kokoonpanoilla sellaiseen aikaan, jolloin on potentiaalisesti eniten asiakkaita paikalla. Kirjasto toimii kylätapahtumien esittelypaikkana kuntakeskuksen asukkaille. Esimerkiksi Mäntsälän teatterin esiintyjiä voidaan esityskauden alkaessa pyytää kirjastoon tai kirjastoau-

18 S i v u 18 toon mainostamaan tulevaa esitystä. Näin kirjasto ja kirjastoauto ovat fyysisiä markkinointitiloja printti-, verkko- ja sosiaalisen median lisäksi. 5 AIKATAULUT JA TOTEUTUS Tiimit aloittavat työskentelynsä kevään 2015 aikana. Tiimiytymistä ohjaamaan pyydetään asiantuntija, joka pitää tiimien vetäjille tiimityöskentelyvalmennuksen ja luo edellytykset hyvälle ja toimivalle yhteistyölle. Tiiminvetäjät kokoavat tiimeihinsä sopivat asiantuntijat ja laativat yhdessä esimiesten kanssa tiimisopimukset, joissa määritellään tiimien tavoitteet ja arvot, jäsenten vastuualueet ja tehtävät, tiimin ja jäsenten valtuudet, toimintaperiaatteet ja pelisäännöt sekä toiminnan seurannan, arvioinnin ja kehittämisen periaatteet. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet hyväksytetään sivistyslautakunnassa sikäli kuin ne sitä vaativat. 6 JATKOSSA Myös toimialojen välistä yhteistyötä on syytä viritellä seuraavalle tasolle. Sosiaali- ja terveyspalvelut on looginen, osittain jo olemassa oleva yhteistyökumppani kulttuuri- ja sivistyspalveluille. Mikäli tiimityömalli osoittautuu toimivaksi ratkaisuksi, sen laajentamista muille toimialoille voidaan alkaa miettimään. Mahdollisen suurkunnan syntyessä tiimityön hyvät puolet nousevat esille, kun kaksi näkee seistessään toisen hartioilla pidemmälle kuin yksi. Valmistautuminen uuteen ja verkostoituminen on helpompaa ryhmässä. Kolmannen sektorin toiminta ja panos kuntalaisten viihtymiseen on myös hyvä jossain vaiheessa kartoittaa tarkemmin. Sillä suunnalla on paljon voimavaroja ja potentiaalisia yhteistyötahoja jos kunta on valmis tulemaan vastaan tilojen ja muun tuen muodossa.

19 S i v u 19 LÄHTEET JA MUUTA KIRJALLISUUTTA Brunou, S Vapaaehtoistyö kirjastoissa on kunnallispolitiikan kuuma peruna. Sallinen, Sini (toim.). Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntaliitto. Huusko, Liisa Työpaikkana tiimi - miten tiimi kasvaa vastuuseen? Edita Jumppanen, A. & Suutari, T Hyvinvointia kulttuurista - esimerkkejä kulttuuritoimijoiden sekä sosiaali- ja terveyssektorin yhteistyöstä Etelä-Pohjanmaalla. Helsingin yliopisto. Ruraliainstituutti. Jungk, R. & Müllert, Norbert R Tulevaisuusverstaat. Suomen Lataamo. Katzenbach, J. R. & Smith, D Tiimit ja tuloksekas yritys. WSOY Keto, L. & Takamaa, M Kansalaisopiston aika, paikka ja merkitys yhteiskunnassa - selvitys kansalaisopistoista alueensa kulttuuritoiminnan kehittäjinä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Kulttuuritoiminnan muutostilanteet kunnassa Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 5/2013. Luottamus esimiehen ja työntekijän välillä - miten työpaikan luottamussuhteita rakennetaan? Kuntien eläkevakuutus. Mediakasvatus yleisissä kirjastoissa - suosituksia ja suuntaviivoja. %2024%202% pdf Rasila, M. & Pitkonen, M Hyvä ryhmä, toimiva tiimi. Yrityskirjat. Rytikangas, Iina Kehity ja jaksa tiimissä. Kauppakamari. Salminen, Jari Taitava tiimivalmentaja. J-Impact. Sivistyksen suunta 2020 : Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma Helsinki. Suomen Kuntaliitto Spiik, Karl-Magnus Tulokseen tiimityöllä. WSOY. Stenvall, J. & Rannisto, P-H. & Sallinen, S Osaava kunta - rajapinnoilta vahvuutta kuntien toimintaan. Kuntaliitto.

20 S i v u 20 Suomen Kirjastoseuran kannanotto vapaaehtoistyöhön %201.pdf Virtanen, P. & Sinokki, M Hyvinvointia työstä - työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt. Tietosanoma. Älykäs ja verkostomainen Keski-Uudenmaan kaupunki : Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti (julkaistu ).

MÄNTSÄLÄN KUNNAN SIVISTYSPALVELUDEN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄN KUNNAN SIVISTYSPALVELUDEN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA MÄNTSÄLÄN KUNNAN SIVISTYSPALVELUDEN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA 2015-2020 Mäntsälän kunta/ Taija Lehtinen SISÄLLYS Sisällys... 2 1 Johdanto... 3 2 Suunnitelmatyöskentely... 4 3 Yksiköiden tilanne ja tulevaisuuden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Vasite -tiimi on Utajärven kunnan vapaan sivistystyön ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstön tiimi.

Vasite -tiimi on Utajärven kunnan vapaan sivistystyön ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstön tiimi. Sivistyspalvelut Liite 1/28.10.2014 Utajärven kunnan sivistyspalvelut tarjoaa osaavan organisaationsa ja verkostoituneen palvelurakenteensa avulla kuntalaisille kehittyneet, asiakaslähtöiset palvelut,

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2

Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2 SIVISTYSTOIMEN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT vv. 2016- Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin

Lisätiedot

Miehikkälän vammaisoppilaiden ja ap/ip-toiminnan valtionosuus vähennetään vasta loppulaskussa.

Miehikkälän vammaisoppilaiden ja ap/ip-toiminnan valtionosuus vähennetään vasta loppulaskussa. Osavuosikatsaus 1-8/2017 40 Sivistystoimi / Virolahden kirjanpito Siv.ltk 26.9.2017 69 LIITE 40 Sivistyslautakunta Sivistystoimen toteutumaan 1-8/2017 perustuvaa kustannusten tasausta Virolahden ja Miehikkälän

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Informaatikot - Oulun kaupunginkirjasto

Informaatikot - Oulun kaupunginkirjasto Informaatikot - Oulun kaupunginkirjasto Informaatikot Oulussa muodostavat asiantuntijaryhmän Vastaava informaatikko 5 informaatikkoa 1 pääkirjastossa 2 aluekirjastoissa 2 kombikirjastoissa Koulukirjaston

Lisätiedot

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. % 300 Sivistystoimen hallinto Toimintakulut -81526-8888 -72638 10,9 Henkilöstökulut -26726-5596 -21130 20,9 Palkat ja palkkiot -18800-3628 -15172 19,3 Henkilösivukulut -7926-1968 -5958 24,8 Eläkekulut -7160-1795

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014

TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Hallintokunta Sitovuustaso Kustannuspaikka Vapaa-aikalautakunta Liikunta ja urheilu 434, 437, 445 ja 465 Järjestetään monipuolisia liikuntamuotoja eri-ikäisille kuntalaisille.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Espoon Avoimen osallisuuden malli Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.

Lisätiedot

Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut

Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut Salla Palmi-Felin Johtava informaatikko, Media- ja musiikkipalvelut Lastukirjastot.fi Palvelua kaikenikäisille Ketkä opastavat?

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut raittiustyö Sivistyslautakunta

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

1. Tehdään selvitys urheilutalo - uimahallin vaihtoehtoisista toimintamalleista.

1. Tehdään selvitys urheilutalo - uimahallin vaihtoehtoisista toimintamalleista. Vapaa-aikalautakunta Strategian toteutumista tukevat toiminnalliset tavoitteet: 1. Tehdään selvitys urheilutalo - uimahallin vaihtoehtoisista toimintamalleista. Toteutuminen: Selvitys vaihtoehtoisista

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014

Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014 Pöytyän nuorisovaltuuston toimintasuunnitelma 2013-2014 Toimintasuunnitelma 2013-2014 Pöytyän nuorisovaltuusto Nuorisosihteeri Anna-Leena Ranto Härkätien 4H:n hanketyöntekijä Ville Kyllönen Pöytyän kunta

Lisätiedot

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä Esittely Virve Jämsén Opetuspäällikkö, Sivistys ja hyvinvointi / Riihimäen kaupunki Vastuualue Perusopetus Lukiokoulutus Nuorisopalvelut Opiskeluhuolto (esi-,

Lisätiedot

YHDISTYSOHJELMA Harjavalta 2025 Vahva ja rohkea

YHDISTYSOHJELMA Harjavalta 2025 Vahva ja rohkea YHDISTYSOHJELMA Harjavalta 2025 Vahva ja rohkea Johdanto Yhdistysohjelma on yksi kolmesta kaupunkistrategiaan liittyvistä ohjelmista. Yhdistysohjelma laadittiin SataKylien Omalta kylältä -hankkeen toimesta.

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Yhdistyslaturin kysely 2019

Yhdistyslaturin kysely 2019 Yhdistyslaturin kysely 2019 Kyselyn tavoitteena oli selvittää yhdistystoiminnan kipupisteitä. Kyselyssä kartoitimme kiinnostusta yhdistystoiminnan eri alueiden kehittämiseen. Kyselyn tuloksia käytämme

Lisätiedot

Vuosittainen talousarvioon liitettävä ja tilinpäätöksessä tarkasteltava lautakuntatasoinen Kaupunkistrategian Työsuunnitelma 2019

Vuosittainen talousarvioon liitettävä ja tilinpäätöksessä tarkasteltava lautakuntatasoinen Kaupunkistrategian Työsuunnitelma 2019 Vuosittainen talousarvioon liitettävä ja tilinpäätöksessä tarkasteltava lautakuntatasoinen Kaupunkistrategian 2018 2020 Työsuunnitelma 2019 Strateginen päämäärä: HYVINVOINNILLA VETO- JA PITOVOIMAA 1. Kaikille

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa

Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa Hyvinvointiareena 18.9.2019 Ylilääkäri Eija Puhalainen Rehtori Antti Lautala 20.9.2019 Eija Puhalainen ja Antti Lautala 1 Kouvolan Liikkuva koulu

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (4) Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Hyväksytty: Liikuntalautakunta 13.12.2012 24 Opetus- ja kasvatuslautakunta 18.12.2012 42 Sivistyslautakunta 19.12.2012 31 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 25.9.2014

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Koulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym. tilaisuuksien järjestäminen ja kehittäminen

Koulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym. tilaisuuksien järjestäminen ja kehittäminen Ii- instituutti liikelaitos Johtokunta 4.11.2014, liite 1. Ii-instituutti -liikelaitoksen johtokunnan toimintasuunnitelma: Koulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym.

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.

Lisätiedot

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 1 HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 VISIO Hiiden Opisto on luotettava ja arvostettu kansalaisopisto läntisellä Uudellamaalla. Opisto tunnetaan laadukkaana ja luovana koulutuksen järjestäjänä, aktiivisena vaikuttajana

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 117 15.11.2016 Kulttuurilautakunta 42 11.04.2017 Kaupunginhallitus 102 24.04.2017 Kaupunginvaltuusto 45 09.05.2017 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite lasten harrastustakuusta 3492/12.05.00/2016

Lisätiedot

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 A. Oulunkylä - asuinalueen toiminnallisuus, viihtyvyys ja yhteisöllisyys Tavoitteet * Oulunkylä säilyy ja kehittyy toiminnallisena, palvelevana, viihtyisänä

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut: Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja

Lisätiedot

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO Hyvä kirjasto elävä alue Mikkeli 13.11.2012 13.11.2012 Kirjastotoimenjohtaja Eila Ainali 1 Kirja pienen kirjaston tarpeisiin - viime vuoden urakkana oli kirja 13.11.2012

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO ARVOT-VISIO-STRATEGIA 2018 2025 KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO Kankaanpään kaupungin koulutuslautakunta on hyväksynyt suunnitelman 14.2.2006 Kankaanpään kaupungin koulutuslautakunta on hyväksynyt suunnitelman

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 MEILAHDEN SEURAKUNTA ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 1. Johtamisjärjestelmän kuvaus ja seurakuntatyön perusrakenne 2. Organisaatiorakenne: tiimit, vastuuryhmät ja johtoryhmä 3. Tiimin, tiimivastaavan, vastuuryhmän

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella Marianna Lehtinen Lastenkulttuurin johtava koordinaattori Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut 1 Kuka, miksi ja kenelle? Kehitetty Tampereen kaupungin

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO ARVOT-VISIO-STRATEGIA 2012 2020 KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO Kankaanpään kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on hyväksynyt strategian 22.12.2011 Kankaanpään kaupungin koulutuslautakunta on hyväksynyt

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Museon avain Satakunnan Museo

Museon avain Satakunnan Museo Museon avain Satakunnan Museo Tuotteistettava palvelu: MUSEON AVAIN yritysten ja yhteisöjen vuosikortti sisäänpääsy museon neljään toimipisteeseen (myös vierasryhmän kanssa) viisi opastuskierrosta kokoustilojen

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeen maakuntakirjasto 25.3.2011 Kuntaliitoksen myötä kaupunki siirtyi tilaaja-tuottaja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA

SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA 1 SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA 2019 23.11.2018 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOFIA-OPISTON TEHTÄVÄ.. 3 2. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 3 3. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA OSALLISTAMINEN 4 4.

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA Info uusille opettajille Wellamo opisto 29.8.2016 Päivikki Tapiola VAPAA SIVISTYSTYÖ: villiä ja vapaata? Laki vapaasta sivistystyöstä (932 / 1998) Vapaan sivistystyön tarkoituksena

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013

Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Leppävaaran yhdistys ry Toimintasuunnitelma 2013 YHDISTYKSEN ARVOT VISIO Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Suvaitsevaisuus Ilo Visio on näkymä yhdistyksen

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Toimivat(ko) monialaiset verkostot?

Toimivat(ko) monialaiset verkostot? Toimivat(ko) monialaiset verkostot? Santa Claus 6.2.2015 9.2.2015 1 Nuorisolain 7 a :n mukainen monialainen yhteistyö lähti liikkeelle v. 2010 Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen

Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen Selvitys järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyöstä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot