ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ"

Transkriptio

1 Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä rikoslain, pakkokeinolain, esitutkintalain ja kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy Budapestissä 23 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen sekä antaa suostumuksensa eräiden yleissopimuksen nojalla annettavien selitysten ja varaumien tekemiseen. Yleissopimus on tarkoitus ratifioida kun eduskunta on hyväksynyt sopimuksen. Yleissopimus ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan. Esitykseen sisältyy lakiehdotus yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lain voimaantulosta säädetään asetuksella. Lain on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti kuin yleissopimus tulee voimaan Suomen osalta. Esityksessä ehdotetaan, että rikoslakiin, pakkokeinolakiin, esitutkintalakiin ja kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettuun lakiin tehdään yleissopimuksen voimaansaattamisesta johtuvat muutokset. Rikoslakiin lisätään uudet tietojärjestelmän häirintää ja tietoverkkorikosvälineen hallussapitoa koskevat säännökset. Tietoverkkorikosvälineen levittämisen osalta nykyinen sääntely laajennetaan kattamaan tietokonevirusten ja muiden vastaavien haittaohjelmien lisäksi myös tietomurtovälineet ja laitteet. Eräiden sopimuksessa tarkoitettujen rikosten yritys säädetään rangaistavaksi. Yhteisövastuu laajennetaan sopimuksen edellyttämällä tavalla. Pakkokeinolakiin lisätään uudet datan takavarikkoa, säilyttämismääräystä ja tietojärjestelmän haltijan tietojenantovelvollisuutta koskevat säännökset. Esitutkintalakiin lisätään säännös, jonka mukaan todistaja on velvollinen esittämään hallussaan olevan datan tai muun todistusaineiston. Lakiin kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdään muutos, jonka mukaan datan säilyttämismääräystä koskevan oikeusapupyynnön osalta ei edellytetä kaksoisrangaistavuutta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä muita vähäisiä lakimuutoksia, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä. Näiden lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty.

2 2 SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...1 SISÄLLYSLUETTELO...2 YLEISPERUSTELUT Johdanto Nykytila Johdanto Rikoksentekijän luovuttaminen Lainsäädäntö Kansainväliset yleissopimukset Kahdenväliset valtiosopimukset Kansainvälinen oikeusapu Lainsäädäntö Kansainväliset yleissopimukset Pohjoismainen yhteistyö Kahdenväliset valtiosopimukset Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Esityksen vaikutukset Asian valmistelu Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja Euroopan Unionin lapsipornografiaa koskeva puitepäätös Euroopan Unionin tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskeva puitepäätös Tekijänoikeuslaki ja WIPO-sopimukset...12 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Yleissopimus ja sen hyväksymisen perustelut...13 I luku Käsitteiden käyttö...13 Määritelmät (1 artikla)...13 II luku Kansalliset toimenpiteet jakso Rikosoikeuden aineelliset säännökset osasto Datasiirron ja tietojärjestelmien luottamuksellisuuteen, eheyteen...14 ja käytettävyyteen kohdistuvat rikokset...14 Luvaton tunkeutuminen (2 artikla)...14 Viestintäsalaisuuden loukkaaminen (3 artikla)...16 Datan vahingoittaminen (4 artikla)...17 Tietojärjestelmän häirintä (5 artikla)...18 Laitteiden väärinkäyttö (6 artikla) osasto Tietokoneavusteiset rikokset...22 Tietokoneavusteinen väärennys (7 artikla)...22 Tietokoneavusteinen petos (8 artikla) osasto Viestin sisältöön liittyvät rikokset...24 Lapsipornografiaan liittyvät rikokset (9 artikla) osasto Tekijänoikeusrikokset ja tekijänoikeuden lähioikeuksia koskevat rikokset...25 Tekijänoikeusrikokset ja tekijänoikeuden lähioikeuksia koskevat rikokset (10 artikla) osasto Osallisuus, yhteisövastuu ja sanktiot...27 Rikoksen yritys sekä avunanto tai yllytys rikokseen (11 artikla)...27 Yhteisövastuu (12 artikla)...30 Sanktiot ja muut seuraamukset (13 artikla) jakso Prosessioikeus osasto Yhteiset määräykset...33 Oikeudenkäyntimenettelyä koskevien määräysten soveltamisala (14 artikla)...33

3 3 Soveltamiseen liittyvät rajoitukset ja takeet (15 artikla) osasto Tallennetun datan säilyttämisen nopea varmistaminen...35 Tallennetun datan säilyttämisen nopea varmistaminen (16 artikla)...35 Liikennetietojen säilyttämisen nopea varmistaminen ja osittainen luovutus (17 artikla) osasto Esittämismääräys...38 Esittämismääräys (18 artikla) osasto Tallennettuun dataan kohdistuva etsintä ja takavarikko...39 Tallennettuun dataan kohdistuva etsintä ja takavarikko (19 artikla) osasto Tiedon hankkiminen datasta reaaliajassa...42 Tiedon hankkiminen liikennetiedoista reaaliajassa (20 artikla)...42 Tiedon hankkiminen viestin sisällöstä (21 artikla) jakso Lainkäyttövalta...46 Lainkäyttövalta (22 artikla)...46 III luku Kansainvälinen yhteistyö jakso Yleiset periaatteet osasto Kansainvälistä yhteistyötä koskevat yleiset periaatteet...48 Kansainvälistä yhteistyötä koskevat yleiset periaatteet (23 artikla) osasto Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevat periaatteet...48 Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen (24 artikla) osasto Keskinäistä oikeusapua koskevat yleiset periaatteet...50 Keskinäistä oikeusapua koskevat yleiset periaatteet (25 artikla)...50 Tietojen antaminen omasta aloitteesta (26 artikla) osasto Keskinäistä oikeusapua koskeviin pyyntöihin sovellettavat menettelytavat silloin kun niihin ei ole sovellettavissa kansainvälistä sopimusta...52 Keskinäistä oikeusapua koskeviin pyyntöihin sovellettavat menettelytavat silloin kun niihin ei ole sovellettavissa kansainvälistä sopimusta (27 artikla)...52 Tietojen salassapito ja käyttörajoitukset (28 artikla) jakso Erityiset määräykset osasto Väliaikaisia toimenpiteitä koskeva keskinäinen oikeusapu...55 Tallennetun datan säilyttämisen nopea varmistaminen (29 artikla)...55 Varmistettujen liikennetietojen nopea luovutus (30 artikla) osasto Tutkintaan liittyviä toimivaltuuksia koskeva keskinäinen oikeusapu...57 Keskinäinen oikeusapu pääsyn hankkimisessa tallennettuun dataan (31 artikla)...57 Pääsyn hankkiminen tallennettuun dataan valtion rajojen yli suostumuksesta...58 tai silloin kun data on julkista (32 artikla)...58 Keskinäinen oikeusapu tiedon hankkimisessa liikennetiedoista reaaliajassa (33 artikla) Keskinäinen oikeusapu tiedon hankkimisessa viestin sisällöstä (34 artikla) osasto 24-tuntinen jokapäiväinen verkosto tuntinen jokapäiväinen verkosto (35 artikla)...59 Loppumääräykset (IV luku artiklat) Lakiehdotusten perustelut Laki Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Rikoslaki Pakkokeinolaki Esitutkintalaki Laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa Voimaantulo Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus Säätämisjärjestys...86

4 4 LAKIEHDOTUKSET Laki Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Laki rikoslain muuttamisesta Laki pakkokeinolain muuttamisesta Laki esitutkintalain muuttamisesta Laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain muuttamisesta...96 LIITTEET...97 Rinnakkaistekstit...97 Sopimusteksti...109

5 5 YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto Esityksen tarkoituksena on saattaa Budapestissä 23 päivänä marraskuuta 2001 tehty Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus, jäljempänä yleissopimus tai tietoverkkorikossopimus, kansallisesti voimaan Suomessa. Tietoverkkorikos tarkoittaa yleissopimuksen nimessä samaa asiaa kuin tietotekniikkarikos. Tietotekniikkarikoksella tarkoitetaan yhtäältä rikosta, joka kohdistuu tietojärjestelmään, ja toisaalta rikosta, joka tehdään tietojärjestelmän avulla. Yhteistä näille kahdelle rikostyypille on siten se, että niiden tekoympäristönä on tietojärjestelmä ja niiden tekeminen yleensä edellyttää jonkinlaista asiantuntemusta tietojärjestelmien toiminnasta. Tietotekniikkarikollisuus aiheuttaa mittavia taloudellisia vahinkoja. Yhteiskunnan perustoiminnot ovat riippuvaisia tietojärjestelmien ja tietoverkkojen häiriöttömästä toiminnasta. Tämän vuoksi tietotekniikkarikollisuudesta aiheutuu myös sellaisia vakavia vahinkoja, jotka eivät ole pelkästään taloudellisia. Tietotekniikkarikollisuus on tyypillisesti rajat ylittävää rikollisuutta. Silloin sen tutkiminen ilman kansainvälistä yhteistyötä on vaikeaa tai mahdotonta. Tietotekniikkarikoksia koskeva todistusaineisto on yleensä lähes yksinomaan sähköisessä muodossa. Tällaisen todistusaineiston muuntelu ja hävittäminen on poikkeuksellisen helppoa. Tämän vuoksi tutkintatoimenpiteiden nopeus on ratkaisevassa asemassa tutkittaessa tietotekniikkarikoksia. Samoista syistä myös kansainvälisen yhteistyön on oltava nopeaa. Tietoverkkorikossopimus on ensimmäinen tietotekniikkarikoksia koskeva yleissopimus. Yleissopimuksella ja sen kansallisella voimaansaattamisella pyritään yhteiskunnan suojelemiseen tietotekniikkarikollisuudelta ja sen aiheuttamilta vahingoilta yhtenäistämällä ja laajentamalla sitä koskevia rangaistussäädöksiä sekä tehostamalla rikostutkintaa ja kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä. Yleissopimuksen ovat allekirjoittaneet Euroopan neuvoston jäsenmaiden lisäksi Kanada, Japani, Etelä-Afrikka ja Yhdysvallat. Myös muut valtiot voivat myöhemmin liittyä yleissopimukseen. Yleissopimuksen tarkoituksena ei ole olla kattava ja täysin itsenäinen, vaan sen tarkoituksena on täydentää olemassa olevia sopimuksia tietotekniikkarikoksia ja niiden tutkintaa koskevilla määräyksillä. Yleissopimuksen tavoitteiden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni valtio liittyy sopimukseen. Yleissopimus on tämän esityksen liitteenä. Yleissopimuksesta on lisäksi laadittu Euroopan neuvoston ministerikomitean 8 päivänä marraskuuta 2001 hyväksymä selitysmuistio, jäljempänä selitysmuistio. Selitysmuistion sisältöä on selostettu esityksen artiklakohtaisissa perusteluissa. Selitysmuistion osalta on huomattava, että siinä esitetyt tulkinasuositukset eivät ole sitovia. Tietotekniikkaan liittyvien kysymysten osalta esityksen valmistelussa on käytetty hyväksi alan yleistajuisia kirjoituksia (ks. Tietoturva & Yksityisyys, Petteri Järvinen, Porvoo 2002 ja siinä olevat lähteet).

6 6 2. Nykytila 2.1 Johdanto Voimassaolevaa lainsäädäntöä ja sen suhdetta yleissopimukseen on rikoslain, pakkokeinolain ja esitutkintalain osalta selostettu kattavasti esityksen artiklakohtaisissa perusteluissa. Tämän vuoksi niiden käsitteleminen tässä jaksossa ei ole tarkoituksenmukaista. Kansainvälinen oikeusapu ja rikoksentekijän luovuttaminen ja kansainvälinen oikeusapu rikosasioissa perustuvat Suomessa useisiin rinnakkaisiin säännöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Kokonaiskuvan saamiseksi asiasta sääntelyjärjestelmiä selostetaan seuraavassa yleisemmällä tasolla. Yksittäisten artiklojen osalta voimassaolevia säännöksiä on lisäksi selostettu artiklakohtaisissa perusteluissa. 2.2 Rikoksentekijän luovuttaminen Lainsäädäntö Rikoksentekijän luovuttamista sääntelevät Suomessa sekä kansallinen lainsäädäntö että kansainväliset sopimukset. Suomessa on voimassa rikoksentekijän luovuttamista koskeva yleislaki sekä pohjoismaiden välistä luovuttamista koskeva erityislaki. Suomi on osapuolena useissa rikoksentekijän luovuttamista sääntelevissä yleissopimuksissa ja myös kahdenvälisissä valtiosopimuksissa. Rikoksentekijän luovuttamista sääntelevä yleislaki on laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta (456/1970), jäljempänä yleinen luovutuslaki. Valtaosa lain säännöksistä koskee luovuttamista Suomesta. Suomeen luovuttamisen osalta laissa on ainoastaan joitakin menettelyä koskevia säännöksiä. Luovuttamisen edellytykset toisesta valtiosta Suomeen määräytyvät luovuttavan valtion lainsäädännön ja asiaa koskevien sopimusten mukaisesti. Suomesta luovuttaminen voi yleisen luovutuslain mukaan tulla kyseeseen vaikka mitään luovutussopimusta ei ole. Käytännössä luovutusasioissa noudatetaan vastavuoroisuusperiaatetta vaikka lain sanamuoto ei tätä edellytä. Suomesta luovuttamisen edellytyksenä on yleensä, että rikoksen enimmäisrangaistus Suomessa olisi vähintään vuosi vankeutta. Euroopan Unionin jäsenvaltioon luovutettaessa rangaistuskynnys on kuitenkin vähintään kuusi kuukautta vankeutta silloin kun enimmäisrangaistus pyytäjän lain mukaan on vähintään vuosi vankeutta (4 ). Suomen kansalaista ei saa luovuttaa muutoin kuin oikeudenkäyntiä varten Euroopan Unionin jäsenvaltioon. Silloinkin edellytyksenä on, että rikos on tehty muualla kuin Suomessa ja rikoksen enimmäisrangaistus Suomessa olisi vähintään neljä vuotta vankeutta (2 ). Poliittisesta tai sotilasrikoksesta ei saa pääsääntöisesti luovuttaa (5 ja 6 ). Muu kuin Suomen kansalainen voidaan luovuttaa Suomessa tehdystä rikoksesta vain jos se on tarkoituksenmukaista eikä tuomittava rangaistus olennaisesti poikkea siitä mitä Suomessa tuomittaisiin (3 ). Jos teosta on jo tuomittu rangaistus tai jos syyte on vanhentunut, luovuttaminen ei ole pääsääntöisesti mahdollista (10 ). Luovuttaminen on mahdollista ainoastaan tilapäisesti oikeudenkäyntiä varten, jos henkilöllä on Suomessa jokin rangaistus suorittamatta tai syyte vireillä (11 ). Luovuttaa ei saa, jos se olisi olosuhteisiin nähden kohtuutonta (8 ). Laissa on lisäksi tarkempia säännöksiä luovutusmenettelystä (13-25 ). Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä tapahtuvien luovutusten osalta on voimassa laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä (270/1960),

7 7 jäljempänä pohjoismainen luovutuslaki. Pohjoismaisen luovutuslain taustalla ei ole pohjoismaiden välistä sopimusta. Muissa pohjoismaissa on kuitenkin asiasisällöltään samanlaiset lait. Pohjoismainen luovutuslaki on joissain suhteissa lievempi kuin yleinen luovutuslaki. Suomesta luovuttamisen edellytyksenä on se, että rikoksesta voi seurata pyytäjän lain mukaan vankeutta. Kaksoisrangaistavuutta ei edellytetä (4 ). Suomen kansalaista ei luovuteta, paitsi jos hän on pysyvästi oleskellut vähintään kaksi vuotta luovutusta pyytävässä valtiossa tai jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus Suomen lain mukaan on vähintään neljä vuotta vankeutta (2 ) Kansainväliset yleissopimukset Keskeinen rikoksentekijän luovuttamista sääntelevä sopimus on rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva eurooppalainen yleissopimus (SopS 32/1971), jäljempänä eurooppalainen luovutussopimus, ja sen toinen lisäpöytäkirja (SopS 15/1985). Eurooppalaista luovutussopimusta täydentävät yleissopimus Euroopan Unionin jäsenvaltioiden välillä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta (SopS 71/1999) ja yleissopimus yksinkertaistetusta menettelystä Euroopan Unionin jäsenvaltioiden välillä rikoksen johdosta tapahtuvassa luovuttamisessa (SopS 73/1999). Yleiseen luovuttamislakiin on lailla 182/1999 tehty edellä mainittujen sopimusten edellyttämät muutokset ja se vastaa siten sisällöltään sopimusten vaatimuksia. Suomi on lisäksi liittynyt eräisiin muihin yleissopimuksiin, joihin sisältyy myös rikoksentekijän luovuttamista koskevia määräyksiä. Näitä ovat esimerkiksi eurooppalainen yleissopimus terrorismin vastustamisesta (SopS 16/1990) ja Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden kauppaa vastaan (SopS 44/1994). Euroopan Unionin neuvosto on hyväksynyt 13 päivänä kesäkuuta 2002 puitepäätöksen eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisestä luovuttamismenettelystä (EYVL L 190, , s. 1). Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen jäsenvaltioiden välillä tulee 1 päivä tammikuuta 2004 alkaen tapahtua puitepäätöksen määräysten mukaisesti. Puitepäätöksellä korvataan jäsenvaltioiden välisissä suhteissa muun ohessa eurooppalainen luovutussopimus. Puitepäätös sallii kuitenkin, että Euroopan Unionin jäsenvaltioina olevien pohjoismaiden kesken luovuttaminen voidaan edelleen hoitaa yhdenmukaiseen pohjoismaiseen lainsäädäntöön perustuvan järjestelmän mukaisesti, jos pohjoismaisen lainsäädännön menettelyt ovat suotuisampia kuin puitepäätöksen mukaiset menettelyt. Puitepäätöksessä luovuttamista koskevat pyynnöt ja päätökset siirretään oikeusviranomaisten tehtäviksi. Oman valtion kansalaiset luovutetaan periaatteessa samoin edellytyksin kuin vieraan valtion kansalaiset. Silloin kun kyseessä on jokin puitepäätöksen 32-kohtaiseen luetteloon sisältyvä rikos, josta voi seurata vapausrangaistus ja jonka enimmäiskesto on vähintään kolme vuotta, luovuttamisesta ei voi kieltäytyä sillä perusteella, että kaksoisrangaistavuuden vaatimus ei täyty tai että kyse on poliittisesta rikoksesta tai että luovutettava on luovuttajamaan kansalainen. Luettelossa mainitaan muun ohessa tietotekniikkarikokset. Puitepäätöksen kansallinen täytäntöönpano Suomessa on kesken Kahdenväliset valtiosopimukset Suomi on tehnyt kahdenvälisiä luovuttamissopimuksia eräiden valtioiden kanssa. Näistä käytännössä tärkeimmät ovat Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kanssa tehdyt sopimukset. Yhdysvallat ja Kanada ovat allekirjoittaneet myös tässä esityksessä voimaansaatettavan yleissopimuksen. Valmisteilla on myös Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen välinen rikoksentekijän luovutusta ja oikeusapua koskeva sopimus.

8 8 Yleissopimuksen määräyksiä ja Suomen voimassaolevaa oikeutta on selostettu myös 24 artiklan perusteluissa. 2.3 Kansainvälinen oikeusapu Lainsäädäntö Kansainvälistä oikeusapua rikosasioissa sääntelevät Suomessa sekä kansallinen lainsäädäntö että kansainväliset sopimukset. Suomessa on voimassa rikosoikeusapua koskeva yleislaki sekä eräitä erityislakeja. Suomi on osapuolena useissa kansainvälisissä rikosoikeusapua sääntelevissä yleissopimuksissa ja myös kahdenvälisissä valtiosopimuksissa. Kansainvälistä oikeusapua sääntelevä yleislaki on laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa (4/1994), jäljempänä rikosoikeusapulaki. Se on kansainvälistä rikosoikeusapua koskeva yhtenäinen säännöstö, jonka perusteella Suomen viranomaiset voivat antaa ja pyytää oikeusapua toisen valtion viranomaisilta. Lain periaatteena on, että Suomen viranomaiset voivat suoraan lain nojalla antaa toisen valtion viranomaisille oikeusapua siitä riippumatta, onko Suomen ja oikeusapua pyytäneen valtion välillä voimassa valtiosopimusta. Kaksoisrangaistavuutta edellytetään vain, jos oikeusapupyyntö tarkoittaa tai edellyttää pakkokeinojen käyttöä. Oikeusavun antamisen edellytyksenä ei ole myöskään se, että pyynnön esittänyt valtio antaisi vastaavaa oikeusapua Suomelle. Suomen viranomaiset voivat siten pelkästään rikosoikeusapulain nojalla antaa oikeusapua toisen valtion viranomaiselle. Ehdottomista kieltäytymisperusteista on säännös lain 12 :ssä. Pykälän 1 momentin mukaan oikeusapua ei anneta, jos oikeusavun antaminen saattaisi loukata Suomen täysivaltaisuutta tai vaarantaa Suomen turvallisuutta taikka muita olennaisia etuja. Oikeusapua ei 2 momentin mukaan myöskään anneta, jos oikeusavun antaminen olisi ristiriidassa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevien periaatteiden kanssa taikka jos oikeusavun antaminen muutoin olisi Suomen oikeusjärjestyksen perusperiaatteiden vastaista. Rikosoikeusapulain 13 :ssä on lisäksi säännökset harkinnanvaraisista kieltäytymisperusteista. Pykälän mukaan oikeusavun antamisesta voidaan kieltäytyä muun ohessa, jos pyynnön perusteena on teko, jota on pidettävä poliittisena rikoksena. Pykälässä on lisäksi muita kieltäytymisperusteita, jotka liittyvät syyteoikeuden vanhentumiseen, vireillä olevaan oikeudenkäyntiin ja vastaaviin seikkoihin. Rikosoikeusapulaissa on lisäksi säännöksiä oikeusavun pyytämisestä toiselta valtiolta. Tältä osin sääntelyssä on lähinnä kyse siitä millä viranomaisella Suomessa on oikeus toimia asiassa. Rikosoikeusapulain nojalla on annettu asetus kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa (13/1994). Asetus sisältää lakia täydentäviä yksityiskohtaisia säännöksiä oikeusavun antamisesta ja pyytämisestä. Suomen valtion kansainväliset velvoitteet antaa oikeusapua toiselle valtiolle ja Suomen oikeus saada oikeusapua toiselta valtiolta määräytyvät kansainvälisten sopimusten perusteella. Rikosoikeusapulain 30 :n mukaan siinä olevien säännösten estämättä kansainvälistä oikeusapua rikosasioissa annetaan myös siten kuin oikeusavun antamisesta on erikseen sovittu tai säädetty. Rikosoikeusapulakia ja kansainvälisiä sopimuksia sovelletaan siten rinnakkain toistensa kanssa. Suurin osa rikosoikeusapulain säännöksistä koskee sitä, millä edellytyksillä Suomen viranomaiset voivat antaa oikeusapua toisen valtion viranomaisille. Edellytykset, joiden perusteella toiset valtiot antavat oikeusapua, ovat hyvin erilaisia, eikä näitä ole mahdollista säännellä rikosoikeusapulaissa. Oikeusavun antamisen edellytykset saattavat vaihdella myös saman sopimuksen eri osapuolien välillä. Tämä johtuu siitä, että sopimuksiin on mahdollista tehdä varaumia ja lisäksi sopimuksiin liittyneiden valtioiden sisäinen lainsäädäntö voi poiketa sopimuksen määräyksistä. Silloin kun Suomen viranomaiset pyytävät oikeusapua, ne joutuvat toimimaan Suomen ja vieraan valtion välillä

9 9 voimassaolevan kansainvälisen sopimuksen mukaisesti. Näissä tilanteissa ei yleensä ole riittävää, että Suomen viranomaiset soveltavat ainoastaan rikosoikeusapulain säännöksiä. Säännöksiä kansainvälisestä oikeusavusta sisältyy rikosoikeusapulain lisäksi muun ohessa oikeudenkäymiskaareen, pakkokeinolakiin (450/1987), lakiin oikeudenkäyntiin ja esitutkintaan osallistuvien henkilöiden koskemattomuudesta eräissä tapauksissa (11/1994), entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta annettuun lakiin (12/1994) sekä kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja perussäännön soveltamisesta annettuun lakiin (1284/2000) Kansainväliset yleissopimukset Keskeisin Suomessa voimassaoleva rikosoikeusapua koskeva yleissopimus on eurooppalainen yleissopimus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa (SopS 30/1981), jäljempänä eurooppalainen oikeusapusopimus sekä sen lisäpöytäkirja (SopS 14/1985). Toista lisäpöytäkirjaa Suomi ei ole vielä allekirjoittanut. Eurooppalainen oikeusapusopimus on Suomessa saatettu voimaan siten, että se kattaa asiasisällöltään eurooppalaisen oikeusapusopimuksen vaatimukset. Tämän vuoksi Suomen viranomainen päätyy käytännössä eurooppalaisen oikeusapusopimuksen mukaiseen lopputulokseen soveltamalla ainoastaan Suomen sisäistä lainsäädäntöä. Kun tämän esityksen artiklakohtaisissa perusteluissa verrataan yleissopimuksen vaatimuksia ja rikosoikeusapulain säännöksiä, tämä vertailu kattaa käytännössä myös eurooppalaisen yleissopimuksen. Rikosoikeusapulaki menee tosin joiltakin osin pidemmälle kuin eurooppalainen oikeusapusopimus. Rikosoikeusapulain mukaan oikeusapua voidaan antaa televalvonnassa ja telekuuntelussa vaikka eurooppalainen yleissopimus ei tätä edellytä. Suomi on lisäksi liittynyt useisiin muihin yleissopimuksiin, joihin sisältyy myös kansainvälistä rikosoikeusapua koskevia määräyksiä. Näistä tärkeimmät ovat Schengenin yleissopimus (SopS 23/2001), rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskeva yleissopimus (SopS 53/1994) ja Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden kauppaa vastaan (SopS 44/1994). Euroopan Unionin jäsenvaltiot ovat 29 päivänä toukokuuta 2000 tehneet yleissopimuksen keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa (EYVL C 197, ). Yleissopimus täydentää eurooppalaista rikosoikeusapusopimusta ja se sisältää määräyksiä muun muassa yhteydenpitojärjestyksestä oikeusviranomaisten välillä, todistajien kuulemisesta videokokouksen avulla sekä lisäksi laajat telekuuntelua koskevat määräykset. Yleissopimuksen voimaansaattamista koskeva hallituksen esitys (HE 185/2002) raukesi vuoden 2002 valtiopäivillä. Esitys on tarkoitus antaa uudelleen eduskunnalle kesällä Pohjoismainen yhteistyö Tiedoksiannosta ja todistelusta on Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken vuonna 1974 tehty sopimus oikeusavusta tiedoksiannon toimittamisessa ja todistelussa (SopS 26/1975). Tarkemmat sopimuksen soveltamista koskevat säännökset on annettu asetuksessa pohjoismaiden keskeisestä oikeusavusta tiedoksiannon toimittamisessa ja todistelussa (470/1975). Lisäksi Suomessa on voimassa yhteispohjoismaiseen lainsäädäntöön perustuva laki velvollisuudesta saapua toisen pohjoismaan tuomioistuimeen eräissä tapauksissa (349/1975). Kyseiset pohjoismaista

10 10 yhteistyötä koskevat säännökset on Suomessa katsottu asemaltaan sellaisiksi, että Suomen viranomaiset voivat soveltaa niitä rinnakkain eurooppalaisen oikeusapusopimuksen ja rikosoikeusapulain kanssa Kahdenväliset valtiosopimukset Suomi on tehnyt joidenkin valtioiden kanssa kahdenvälisiä valtiosopimuksia kansainvälisestä rikosoikeusavusta taikka rikostorjuntaa tai muuta yhteistyötä koskevia sopimuksia, jotka sisältävät määräyksiä kansainvälisestä rikosoikeusavusta. Kyseisiä valtioita ovat Australia, Latvia, Liettua, Puola, Ukraina, Unkari, Venäjä ja Viro. Australiaa lukuun ottamatta mainitut valtiot ovat myös allekirjoittaneet tässä esityksessä voimaansaatettavan yleissopimuksen. Valmisteilla on myös Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen välinen rikoksentekijän luovutusta ja oikeusapua koskeva sopimus. Yleissopimuksen määräyksiä ja Suomen voimassaolevaa oikeutta on selostettu myös artiklakohtaisissa perusteluissa. 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Esityksen tarkoituksena on saattaa yleissopimus kansallisesti voimaan Suomessa. Yleissopimuksella ja sen kansallisella voimaansaattamisella pyritään yhteiskunnan suojelemiseen tietotekniikkarikollisuudelta ja sen aiheuttamilta vahingoilta. Lisäksi esityksen tarkoituksena on selventää sähköisessä muodossa olevan todistusaineiston asemaa nykyisessä pääosin esineitä ja paperimuodossa olevia asiakirjoja silmälläpitäen kirjoitetussa pakkokeinolaissa. Tältä osin tavoitteet liittyvät myös muihin rikoksiin kuin tietotekniikkarikoksiin. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy yleissopimuksen sekä antaa suostumuksensa eräiden yleissopimuksen nojalla annettavien selitysten ja varaumien tekemiseen. Esitykseen sisältyy lakiehdotus yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että rikoslakiin, pakkokeinolakiin, esitutkintalakiin ja kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettuun lakiin tehdään yleissopimuksen voimaansaattamisesta johtuvat muutokset. Rikoslakiin ehdotetaan lisättäväksi uudet tietojärjestelmän häirintää ja tietoverkkorikosvälineen hallussapitoa koskevat säännökset. Tietoverkkorikosvälineen levittämisen osalta nykyistä sääntelyä laajennetaan. Rikoslain 38 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 a, jonka mukaan tietojärjestelmän häirinnästä tuomitaan se, joka dataa syöttämällä tai eräillä muilla säännöksessä tarkoitetuilla tavoilla estää tietojärjestelmän toiminnan tai aiheuttaa sille vakavaa häiriötä. Törkeästä tekomuodosta on säännös 7 b :ssä. Rikoslain 34 luvun 9 a vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsittelylle ehdotetaan muutettavaksi siten, että se kattaa tietokoneviruksen ja vastaavan haittaohjelman levittämisen lisäksi myös muiden tietoverkkorikosvälineiden kuten tietomurto-ohjelmien, tietomurtolaitteiden ja salasanojen levittämisen. Samaan lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 9 b, jossa säädetään rangaistavaksi tietomurtovälineen hallussapito ilman hyväksyttävää syytä. Eräiden rikosten yritys säädetään rangaistavaksi. Nämä ovat tietovahingonteko (RL 35:1,2) ja sen törkeä tekomuoto, tietoliikenteen häirintä (RL 38:5), törkeä tietoliikenteen häirintä (RL 38:6) sekä lievä tietoliikenteen häirintä (RL 38:7).

11 11 Yhteisövastuu ehdotetaan ulotettavaksi eräisiin uusiin rikoksiin. Nämä ovat vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle (RL 34:9a), tietoverkkorikosvälineen hallussapito (uusi RL 34:9b), tietovahingonteko (RL 35:1,2), törkeä tietovahingonteko (RL 35:3), viestintäsalaisuuden loukkaus (RL 38:3), törkeä viestintäsalaisuuden loukkaus (RL 38:4), tietoliikenteen häirintä (RL 38:5), törkeä tietoliikenteen häirintä (RL 38:6), tietojärjestelmän häirintä (uusi RL 38:7a), törkeä tietojärjestelmän häirintä (uusi RL 38:7b), tietomurto (RL 38:8) ja tekijänoikeusrikos (RL 49:1). Pakkokeinolakiin ehdotetaan lisättäväksi uudet datan takavarikkoa, säilyttämismääräystä ja tietojärjestelmän haltijan tietojenantovelvollisuutta koskevat säännökset. Pakkokeinolain 4 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 a datan kopioinnista ja takavarikoinnista. Pykälän mukaan kopiointia ei yksin vielä pidetä takavarikkotoimenpiteenä. Tämän vuoksi siihen ei sovelleta takavarikkoa koskevia säännöksiä. Vasta jos data kopioinnin yhteydessä poistetaan alkuperäisestä tallennusalustasta, sitä pidetään takavarikkona. Erottelun perusteena on toimenpiteiden erilainen merkitys toimenpiteen kohteena olevan henkilön kannalta. Ehdotettu sääntely vastaa pääosin nykyisin noudatettua käytäntöä. Lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 b tietojärjestelmän haltijan tietojenantovelvollisuudesta. Pykälän mukaan tietojärjestelmän haltija on velvollinen antamaan esitutkintaviranomaiselle tämän pyynnöstä tiedossaan olevat datan kopioimiseksi ja takavarikoimiseksi tarpeelliset salasanat ja muut vastaavat tiedot. Pykälän tarkoituksena on helpottaa esitutkintaviranomaisen työtä vähentämällä datan kopiointiin ja takavarikkoon kuluvaa aikaa. Lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 c datan säilyttämismääräyksestä. Se on uusi pakkokeino, jota voidaan tarvittaessa käyttää esitoimenpiteenä ennen muita dataan kohdistuvia pakkokeinoja. Sen tarkoituksena on estää rikostutkinnallisesti merkityksellisen datan häviäminen tai muuttaminen ennen kuin datan haltuunotto on muiden pakkokeinojen nojalla mahdollista. Esitutkintalain 27 :ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan todistaja on velvollinen esittämään hallussaan olevan asiakirjan tai muun todistusaineiston. Kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 15 :ään lisätään uusi 2 momentti, jonka mukaan datan säilyttämismääräystä koskevan oikeusapupyynnön toimeenpano ei edellytä kaksoisrangaistavuutta. Saman lain 23 :n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä olevaan oikeusapupyynnön perusteella toimeenpantavissa olevien pakkokeinojen luetteloon lisätään tässä esityksessä ehdotettu uusi pakkokeinolain 4 luvun 4 c :n mukainen datan säilyttämismääräys. Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä muita vähäisiä lakimuutoksia, jotka ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä. 4. Esityksen vaikutukset Rikoslakiin lisättävät uudet rikossäännökset parantavat sähköisessä muodossa olevan tiedon ja tiedonvälityksen rikosoikeudellista suojaa. Lisäksi esitys antaa viranomaisille tehokkaammat välineet selvittää tietotekniikkarikollisuutta. Tämän seurauksena rikoksen uhrin oikeusasema paranee. Kansainvälisen yhteistyön tehostaminen taas osaltaan edistää Suomen viranomaisten mahdollisuuksia selvittää myös sellaisia rajat ylittäviä rikoksia, joiden vahingolliset seuraukset ilmenevät Suomessa. Esityksen mukaan Suomen on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys huolehtimaan 35 artiklassa tarkemmin selostetuista tehtävistä. Esityksellä saattaa tältä osin olla joitain vähäisiä poliisiin kohdistuvia organisaatio- ja henkilöstövaikutuksia.

12 12 Esityksen datan säilyttämismääräystä koskeva uusi pakkokeino kohdistuu käytännössä aina sivulliseen datan haltijaan, yleensä teleoperaattoriin. Esityksen vaikutukset ovat kuitenkin tältäkin osin vain vähäisiä. Esityksellä ei siten ole merkittäviä henkilöstö- tai organisaatiovaikutuksia eikä myöskään taloudellisia vaikutuksia. 5. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu oikeusministeriön asettamassa työryhmässä. Työryhmän jäseninä ovat olleet oikeusministeriötä, sisäasiainministeriötä, liikenne- ja viestintäministeriötä, keskusrikospoliisia, tuomioistuinlaitosta, syyttäjiä ja asianajajia edustavat henkilöt. 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja 6.1 Euroopan Unionin lapsipornografiaa koskeva puitepäätös Euroopan Unionissa on valmisteilla ehdotus neuvoston puitepäätökseksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumisesta. Puitepäätöksen kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä Suomen voimassa olevat säännökset on muutettava puitepäätöksen velvoitteiden mukaisiksi. Yleissopimuksen 9 artiklan edellyttämät muutokset toteutetaan puitepäätöksen kansallisen voimaansaattamisen yhteydessä. Asiaa on selostettu tarkemmin 9 artiklan perusteluissa. 6.2 Euroopan Unionin tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskeva puitepäätös Euroopan Unionissa on valmisteilla ehdotus tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskevaksi neuvoston puitepäätökseksi. Puitepäätöksessä on eräitä yleissopimuksessa tarkoitettuja tietotekniikkarikoksia koskevia määräyksiä rangaistusasteikoista. Jos yleissopimus saatetaan kansallisesti voimaan ennen puitepäätöstä, puitepäätöksen edellyttämät rangaistusasteikko vaatimukset on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon jo yleissopimuksen voimaansaattamisen yhteydessä. Puitepäätöksen voimaantuloaika ei ole vielä tiedossa. 6.3 Tekijänoikeuslaki ja WIPO-sopimukset Yleissopimuksen 10 artiklan mukaan osapuolen on huolehdittava muun ohessa siitä, että niin sanottuihin WIPO-sopimuksiin perustuvien velvollisuuksien osalta huolehditaan myös eräistä yleissopimuksen edellyttämistä vaatimuksista. Asiaa on selostettu tarkemmin 10 artiklan perusteluissa. Suomi on allekirjoittanut molemmat WIPO-sopimukset mutta ei ole saattanut niitä kansallisesti voimaan. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle yhdessä tekijänoikeuslain muuttamista koskevan esityksen kanssa kuluvan vuoden aikana. Mikäli WIPOsopimukset edellyttävät rikosoikeudellista lisäsääntelyä, yleissopimuksen tekotapaa koskevat vaatimukset huomioidaan WIPO-sopimusten kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä.

13 13 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Yleissopimus ja sen hyväksymisen perustelut I luku Käsitteiden käyttö Määritelmät (1 artikla) Artikla sisältää sopimuksessa käytettyjä määritelmiä koskevat määräykset. Artiklan a kohdan mukaan tietojärjestelmä tarkoittaa laitetta tai toisiinsa kytkettyjä tai liitettyjä laitteita, joista yksi tai useampi on ohjelmoitu automaattista tietojenkäsittelyä varten. Termillä tarkoitetaan siten sekä yksittäistä laitetta sekä usean toisiinsa kytketyn laitteen muodostamaa kokonaisuutta. Määritelmää käsitellään selitysmuistion kohdissa 23 ja 24. Selitysmuistion mukaan tietojärjestelmä koostuu laitteista ja ohjelmista joilla käsitellään digitaalisessa muodossa olevaa dataa automaattisesti. Laite koostuu yleensä prosessorista ja erilaisista tiettyä erityistehtävää suorittavista oheislaitteista. Tietojenkäsittelyn automaattisuus tarkoittaa sitä, että käsittely tapahtuu ohjelman avulla itsenäisesti ilman ihmisen välitöntä myötävaikutusta. Tietojärjestelmän käsite kattaa myös tietoverkon. Tietoverkolla tarkoitetaan yhteen liitettyjä tietojärjestelmiä. Yhteen liittäminen voidaan toteuttaa teknisesti esimerkiksi sähköisillä tai optisilla johtimilla taikka radioaalloilla. Tietoverkko voi olla maantieteelliseltä alueeltaan pieni lähialueverkko tai maailman kattava kuten internetverkko. Oleellista tietoverkon käsitteen kannalta on ainoastaan se, että sitä käytetään datan siirtämiseen tietoverkon osasta toiseen. Tietojärjestelmän käsitettä käytetään sopimuksessa muun ohessa rajaamaan tietojärjestelmiin kohdistuvien rikosten osalta rangaistavaksi säädettävien tekojen kohdetta sekä tietojärjestelmää hyväksikäyttäen tehtävien rikosten osalta niiden tekotapaa. Lisäksi termiä käytetään pakkokeinoja koskevissa sopimuksen määräyksissä rajaamaan pakkokeinon kohdetta. Artiklan b kohdan mukaan data tarkoittaa sellaisessa muodossa olevia tosiseikkoja, tietoja tai käsitteitä edustavia merkkejä, että ne soveltuvat käsiteltäväksi tietojärjestelmässä, mukaan lukien ohjelmat, joiden avulla tietokone pystyy suorittamaan jonkin toiminnon. Määritelmää käsitellään selitysmuistion kohdassa 25. Selitysmuistion mukaan määritelmä perustuu ISO-standardin mukaiseen määritelmään. Keskeistä määritelmässä on se, että tiedon pitää olla sähköisessä tai muussa sellaisessa muodossa, että se sellaisenaan soveltuu käsiteltäväksi tietojärjestelmässä. Kyseistä termiä käytetään sopimuksessa rajaamaan tietojärjestelmiin kohdistuvien rikosten osalta rangaistavaksi säädettävien tekojen kohdetta sekä pakkokeinoja koskevissa sopimuksen määräyksissä rajaamaan pakkokeinon kohdetta. Artiklan c kohdan mukaan palveluntarjoaja tarkoittaa julkista tai yksityistä yksikköä, joka tarjoaa palveluidensa käyttäjille mahdollisuuden tietojärjestelmän välityksellä tapahtuvaan viestintään, ja muuta yksikköä, joka käsittelee tai tallentaa dataa edellä mainitun palveluntarjoajan tai palveluiden käyttäjien puolesta. Määritelmää käsitellään selitysmuistion kohdissa 26 ja 27. Selitysmuistion mukaan artiklassa tarkoitettu palveluntarjoaja voi olla esimerkiksi viestien siirtoa, verkkoon pääsyä, tietojärjestelmän ylläpitoa tai tietojen tallentamista tarjoava yritys. Pelkkä sisällön tarjoaminen kuten esimerkiksi internetsivujen sisällön tarjonta ei ole kuitenkaan artiklassa tarkoitettua palveluntarjontaa.

14 14 Kyseistä termiä käytetään pakkokeinoja koskevissa sopimuksen määräyksissä rajaamaan pakkokeinon kohteena kyseeseen tulevaa luonnollista tai oikeushenkilöä. Artiklan d kohdan mukaan liikennetiedot tarkoittaa tietojärjestelmän välityksellä siirrettyyn viestiin liittyvää dataa, jonka viestinsiirtoketjuun kuuluva tietoverkko on tuottanut, ja josta ilmenee viestin alkuperä, määränpää, reitti, kellonaika, päivämäärä, koko, kesto, tai siihen liittyvän palvelun tyyppi. Määritelmää käsitellään selitysmuistion kohdissa Selitysmuistion mukaan artiklassa tarkoitettuja viestin alkuperää tai määränpäätä osittavia liikennetietoja ovat esimerkiksi puhelinnumero, IP-osoite tai muu niihin verrattava teleosoite. Palvelun tyyppiä koskeva tieto tarkoittaa sitä, onko viestinnässä kysymys esimerkiksi sähköpostista, tiedoston siirrosta vai reaaliaikaisesta keskustelusta. Matkapuhelimen sijaintitieto ei sen sijaan ole määritelmän mukaan artiklassa tarkoitettu liikennetieto. Kyseistä termiä käytetään pakkokeinoja koskevissa sopimuksen määräyksissä rajaamaan pakkokeinon kohteena kyseeseen tulevia tietoja. II luku Kansalliset toimenpiteet 1 jakso Rikosoikeuden aineelliset säännökset 1 osasto Datasiirron ja tietojärjestelmien luottamuksellisuuteen, eheyteen ja käytettävyyteen kohdistuvat rikokset Luvaton tunkeutuminen (2 artikla) Artiklan mukaan tahallinen tietojärjestelmään tai sen osaan tunkeutuminen on säädettävä rangaistavaksi teoksi. Sopimuspuoli voi asettaa rangaistavuuden edellytykseksi sen, että rikos on tehty turvajärjestelyt murtamalla, tarkoituksin päästä käsiksi dataan tai muuta epärehellistä tarkoitusta varten tai että se liittyy sellaiseen tietojärjestelmään, joka on kytketty toiseen tietojärjestelmään. Artiklaa käsitellään selitysmuistion kohdissa Selitysmuistion mukaan artiklan tarkoituksena on tietojenkäsittelyrauhan turvaaminen. Riittävästä tietoturvasta huolehtiminen on ensisijainen ja tehokkain keino tavoitteen toteuttamiseksi. Tämän lisäksi tarvitaan myös rikosoikeudellista suojaa. On tärkeää, että tekoon voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Puhtaan tietomurron kriminalisointi, ilman että teolta edellytetään mitään erityistä muuta rikollista tarkoitusta, täyttää tämän vaatimuksen parhaiten. Laajaan kriminalisointiin saattaa jäsenvaltioiden mielestä liittyä kuitenkin ongelmia. Tämän vuoksi sopimuksen mukaan jäsenvaltiot voivat asettaa rangaistavuuden edellytykseksi eräitä rajoittavia lisäehtoja. Teon kohteena voi tulla kyseeseen joko tietojärjestelmä tai sen osa. Tietojärjestelmä on määritelty 1 artiklan a kohdassa. Tekotapana on tunkeutuminen. Tämä edellyttää sitä, että tekijä pääsee jollain keinolla käsiksi tietojärjestelmään tai sen osaan. Pelkkä sähköpostin, tiedoston, evästeen tai muun datan lähettäminen järjestelmään ei ole vielä artiklassa tarkoitettua tunkeutumista. Teon pitää tapahtua oikeudettomasti. Tämän vuoksi on selvää, että järjestelmän haltijan luvalla tapahtuva tietoturvan testaamiseksi tapahtuva murtautuminen tai julkiseksi tarkoitettujen internetsivujen lataaminen ei täytä artiklassa tarkoitetun rikoksen tunnusmerkistöä.

15 15 Suomessa voimassa olevat säännökset sopimuksessa tarkoitettua luvatonta tunkeutumista vastaavasta rikoksesta sisältyvät rikoslain tietomurtoa koskevaan 38 luvun 8 :ään. Mainitun lain kohdan 1 momentin mukaan tietomurrosta on tuomittava se, joka käyttämällä hänelle kuulumatonta käyttäjätunnusta taikka turvajärjestelyn muuten murtamalla oikeudettomasti tunkeutuu tietojärjestelmään, jossa sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla käsitellään, varastoidaan tai siirretään tietoja, taikka sellaisen järjestelmän erikseen suojattuun osaan. Saman pykälän 2 momentin mukaan tietomurrosta tuomitaan myös se, joka tietojärjestelmään tai sen osaan tunkeutumatta teknisen erikoislaitteen avulla oikeudettomasti ottaa selon 1 momentissa tarkoitetussa tietojärjestelmässä olevasta tiedosta. Pykälän 3 momentin mukaan tietomurron yritys on rangaistava. Pykälän 4 momentin mukaan säännös on toissijainen. Tietomurtoa koskevilla säännöksillä pyritään lain esitöiden (HE 94/1993) turvaamaan toisaalta tietokonerauhaa eli tietojärjestelmiä ulkopuolista tunkeutumista vastaan ja toisaalta tietokonetyöskentelyn yksityisyyttä sellaista ulkopuolista tarkkailua vastaan, jossa ei ole kysymys salakuuntelusta tai -katselusta. Rangaistavaa on ensinnäkin tunkeutuminen sellaiseen tietojärjestelmään, johon tunkeutujalla ei ole lainkaan oikeutta päästä. Rangaistavaa on lisäksi tunkeutuminen sellaiseen suojattuun tietojärjestelmän osaan, johon tekijällä ei ole oikeutta mennä, vaikka hänellä onkin oikeus työskennellä järjestelmän muissa osissa. Tietojärjestelmällä tarkoitetaan säännöksessä sellaista järjestelmää, jossa tietoja käsitellään sähköisesti tai muulla teknisellä keinolla. Tunkeutuminen tarkoittaa pääsyn hankkimista järjestelmässä käsiteltäviin tietoihin. Kohteena voi olla sekä tietokoneen muistissa tai siirtoväylällä oleva tieto. Tunkeutumisen tulee tapahtua järjestelmän turvajärjestely murtamalla. Tästä esimerkkinä säännöksessä mainitaan toisen käyttäjätunnuksen käyttäminen. Turvajärjestely on läpäistävä jollain tekijän nimenomaisella toimella. Toiselta luvallisesti saadun käyttäjätunnuksen käyttäminen ei ole siten tietomurtona rangaistavaa. Säännöksen 2 momentissa kriminalisoidaan edellisen lisäksi tietojärjestelmässä olevien tietojen sieppaaminen teknisen erikoislaitteen avulla. Silloin ei edellytetä varsinaista järjestelmään tunkeutumista, vaan tietomurto toteutetaan esimerkiksi tallentamalla ja analysoimalla tietokoneesta lähtevää niin sanottua hajasäteilyä. Tekijän tulee olla tahallisuuden edellyttämällä tavalla tietoinen siitä, että hän murtautumalla tunkeutuu oikeudettomasti tietojärjestelmään. Rangaistavaa ei ole se, että joku pääsee tai joutuu vahingossa toisen tietojärjestelmään. Rikos täyttyy heti kun järjestelmän suojaus on läpäisty. Jos turvajärjestelmä on monivaiheinen, edellytetään että viimeinenkin vaihe on läpäisty. Sitä ennen on kysymys rikoksen yrityksestä. Tietomurron täyttyminen ei edellytä, että järjestelmässä oleviin tietoihin millään tavalla kajotaan. Jos rikos etenee tietojen käyttämiseen tai vahingoittamiseen, tekoon soveltuvat rikoslain 28 luvun säännökset luvattomasta käytöstä tai 35 luvun säännökset vahingonteosta.

16 16 Tietomurron yritys on rangaistava. Rangaistavaa on jo yrittää selvittää tietojärjestelmää suojaava käyttäjätunnus tai murtaa muu turvajärjestely, jos teko tehdään tarkoituksin oikeudettomasti tunkeutua tietojärjestelmään. Oikeuskäytännössä on katsottu, että jo pelkkä tietoturva-aukon etsiminen niin sanotulla porttiskannauksella täyttää tietomurron yrityksen tunnusmerkistön (KKO:2003:36). Tietomurron yrityksestä ei sen sijaan ole kysymys silloin, jos joku erehdyksessä pyrkii tietojärjestelmään, johon pääsyyn hänellä ei ole oikeutta. Tietomurtosäännökset ovat toissijaisia. Jos kysymyksessä on esimerkiksi yritysvakoilua varten tapahtuva tietojärjestelmään tunkeutuminen, tietojärjestelmään tallennettuun tietoon tai itse järjestelmään kohdistuva vahingonteko taikka viestintäsalaisuuden loukkaus, säännökset syrjäytyvät. Luvatonta käyttöä koskeva säännös on sovellettavissa, jos tekijä käyttää tietojärjestelmää jollekin sille ominaisella tavalla, esimerkiksi hankkii itselleen maksullisesta tietopankista tietoja ilmaiseksi. Jos tällainen aikomus on näytettävissä toteen jo tunkeutumisen tapahtuessa, kysymys voi olla luvattoman käytön yrityksestä. Voimassa olevat säännökset vastaavat artiklan velvoitteita. Ehdotuksen mukaan Suomi antaa 40 artiklan mukaisen selityksen, jonka mukaan se käyttää hyväkseen oikeuttaan asettaa rangaistavuuden edellytykseksi sen, että rikos on tehty turvajärjestelyt murtamalla. Artikla ei edellytä lainsäädännön muuttamista. Viestintäsalaisuuden loukkaaminen (3 artikla) Artiklan mukaan tahallinen ja oikeudeton teknisin keinoin tapahtuva tiedon hankkiminen tietojärjestelmän sisäisestä tai tietojärjestelmien välisestä luottamuksellisen datan siirrosta, sekä tällaista dataa sisältävästä tietojärjestelmästä lähtevästä sähkömagneettisesta säteilystä on säädettävä rangaistavaksi teoksi. Sopimuspuoli voi asettaa rangaistavuuden edellytykseksi sen, että rikos on tehty epärehellisin tarkoituksin, tai että se liittyy sellaiseen tietojärjestelmään, joka on kytketty toiseen tietojärjestelmään. Artiklaa käsitellään selitysmuistion kohdissa Selitysmuistion mukaan artiklan tarkoituksena on turvata yksityisyyden suojaa kaiken muotoisessa sähköisessä viestinnässä sen teknisestä toteuttamistavasta riippumatta. Artiklan soveltamisalaan kuuluvat ainoastaan teknisellä keinolla tapahtuvat teot. Teknisellä keinolla viitataan laitteiden ja ohjelmien lisäksi myös salasanan käyttämiseen. Luottamuksellinen datan siirto tarkoittaa kohdeviestintänä tapahtuvaa viestintää. Ratkaisevaa ei ole kuitenkaan käytetyn viestintävälineen luonne vaan itse viestin luottamuksellisuus. Tämän vuoksi myös joukkoviestintävälineessä välitetty luottamuksellinen viesti voi kuulua artiklan soveltamisalaan. Viestintä voi olla tietokoneiden välistä, yhden tietokoneen eri osien välistä ja myös käyttäjän ja tietokoneen välistä. Viestintä voi tapahtua myös radioaaltojen välityksellä. Artikla kattaa myös niin sanottua hajasäteilyä sieppaamalla tapahtuvat teot. Artiklassa edellytetään, että rangaistavaksi säädettävä teko tapahtuu oikeudettomasti. Teon oikeutus voi perustua esimerkiksi toisen osapuolen suostumukseen tai viranomaisen oikeuteen tutkia rikoksia. Artikla ei myöskään koske internetissä käytettävien niin sanottujen evästeiden käyttöä käyttäjien seurantaan. Suomessa voimassa olevat säännökset sopimuksessa tarkoitettua tekoa vastaavasta rikoksesta sisältyvät rikoslain viestintäsalaisuuden loukkausta koskevan 38 luvun 3 :ään ja törkeän tekomuodon osalta 4 :ään. Mainitun 3 :n 1 momentin mukaan viestintäsalaisuuden loukkauksesta on tuomittava se joka oikeudettomasti avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin

17 17 taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä taikka hankkii tiedon televerkossa välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, tekstin-, kuvan- tai datasiirron taikka muun vastaavan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta. Teon katsominen törkeäksi edellyttää 4 :n mukaan erityisen luottamusaseman hyväksikäyttöä, erityistä suunnitelmallisuutta tai teon kohdistumista erityisen arkaluonteisiin tietoihin. Molempien tekomuotojen yritys on rangaistava. Säännöksen soveltamisala on laaja. Säännös kattaa datan muodossa olevien viestien lisäksi myös muut viestit niiden muodosta riippumatta. Datan muodossa olevan viestin pitää kuitenkin olla joko ulkopuoliselta suljettu tai televerkossa välitettävänä. Siten esimerkiksi sähköpostiviestin saama suoja perustuu säännöksen eri kohtiin viestin sijaintipaikasta riippuen. Sähköpostiviesti saa televerkossa siirrettävän viestin suojaa silloin kun se on televerkossa ja ulkopuolisilta suojatun viestin suojaa silloin kun se on osapuolen hallinnassa esimerkiksi tietokoneeseen tallennettuna. Televerkolla tarkoitetaan säännöksessä yleisen televerkon lisäksi myös esimerkiksi yrityksen sisäistä televerkkoa. Televiestillä tarkoitetaan mitä hyvänsä viestiä, joka on säännöksen esimerkkiluettelossa mainitun kaltainen. Vastaavuutta on lain esitöiden mukaan (HE 94/1993) tarkasteltava erityisesti viestin yksityisyyttä silmällä pitäen. Esimerkiksi televerkossa välitettävää joukkoviestintää säännös ei koske. Säännös suojaa viestin sisällön lisäksi myös tietoa viestin lähettämisestä ja vastaanottamisesta. Rangaistavaa on siten esimerkiksi hankkia tieto siitä, mihin numeroon tietystä puhelimesta on soitettu. Säännös suojaa myös sellaista viestiä, joka sitä mihinkään siirtämättä tallennetaan tietokoneeseen tietyn henkilön tai henkilöpiirin luettavaksi. Rangaistavuuden edellytyksenä on kuitenkin se, että viesti on teknisin keinoin suojattu ulkopuolisilta ja että tiedon hankkiminen viestistä tapahtuu tämä suojaus murtaen. Suojauksen murtaminen voi lain esitöiden (HE 94/1993) tapahtua vastaavalla tavalla kuin tietomurron osalta. Säännös kattaa siten myös niin sanotun hajasäteilyn hyväksikäytön. Teon tulee tapahtua oikeudettomasti. Teon oikeutus voi perustua esimerkiksi toisen osapuolen suostumukseen tai viranomaisen oikeuteen tutkia rikoksia. Voimassa olevat säännökset vastaavat tältä osin artiklan velvoitteita. Artiklan mukaan osapuoli voi asettaa rangaistavuuden edellytykseksi sen, että rikos on tehty epärehellisin tarkoituksin, tai että se liittyy sellaiseen tietojärjestelmään, joka on kytketty toiseen tietojärjestelmään. Suomella ei ole tarvetta asettaa rangaistavuudelle artiklassa mainittuja lisäedellytyksiä. Artikla ei edellytä lainsäädännön muuttamista. Datan vahingoittaminen (4 artikla) Artiklan 1 kappaleen mukaan tahallinen ja oikeudeton datan vahingoittaminen, tuhoaminen, turmeleminen, muuttaminen tai poistaminen on säädettävä rangaistavaksi teoksi. Artiklaa käsitellään selitysmuistion kohdissa Selitysmuistion mukaan artiklan tarkoituksena on saattaa data samankaltaisen suojan kohteeksi kuin reaalimaailman esineet. Tekotapaluettelossa on pyritty kattavuuteen. Tekotavat ovat tämän vuoksi osin päällekkäisiä. Koska esimerkiksi datan poistaminen järjestelmästä ei tarkoita välttämättä datan tuhoamista, molemmat tekotavat on

18 18 mainittu erikseen. Samanlaisista vähäisiin merkityseroihin liittyvistä syistä myös datan muuttaminen, turmeleminen ja vahingoittaminen on mainittu artiklassa erillisinä tekotapoina. Yhteistä tekotavoille on se, että teon seurauksena tallennusalustalla oleva data ei ole enää samanlaista kuin ennen tekoa. Tyypillisenä esimerkkinä voidaan mainita dataa muuttavan tietokoneviruksen aiheuttama vahinko. Teon tulee olla oikeudeton ja tahallinen. Teon oikeutus voi perustua käytännössä lähinnä datan haltijan suostumukseen. Suomessa voimassa olevat säännökset sopimuksessa tarkoitettua datan vahingoittamista vastaavasta rikoksesta sisältyvät rikoslain vahingontekoa koskevaan 35 luvun 1 :ään. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan vahingonteosta on tuomittava se joka toista vahingoittaakseen oikeudettomasti hävittää, turmelee, kätkee tai salaa tietovälineelle tallennetun tiedon tai muun tallennuksen. Lain esitöiden (HE 66/1988) mukaan tietovälineelle tallennetulla tiedolla tarkoitetaan tiedon asiasisältöä eli informaatioita ja asiasisältöä viestittäviä merkkejä eli dataa. Tietovälineellä tarkoitetaan esimerkiksi asiakirjaa, äänilevyä, filmiä, magneettinauhaa tai tietokonelevykettä. Säännös kattaa siten selvästi artiklassa tarkoitetun datan. Toisaalta säännöksen soveltamisalue on artiklan vaatimuksia huomattavasti laajempi. Vaikka säännöksen tekotapaluettelo ei sanamuodoltaan vastaa artiklassa olevaa luetteloa, lopputulos on kuitenkin sama. Turmelemisella tarkoitetaan säännöksessä datan muuttamista sisällöltään toiseksi taikka täysin epäymmärrettävään tai käyttökelvottomaan muotoon. Säännös kattaa siten kaiken sellaisen dataan kajoamisen, jonka seurauksena tallennusalustalla oleva data joko muuttuu tai häviää. Myös teon oikeudettomuutta ja tahallisuutta koskeva edellytykset ovat samat kuin artiklassa. Voimassa olevat säännökset vastaavat artiklan velvoitteita. Artiklan 2 kappaleen mukaan sopimuspuoli voi tehdä varauman, jonka mukaan rangaistavuuden edellytyksenä on, että 1 kappaleessa tarkoitettu teko aiheuttaa huomattavaa vahinkoa. Suomella ei ole tarvetta tehdä 2 kappaleen mukaista varaumaa. Artikla ei edellytä lainsäädännön muuttamista. Tietojärjestelmän häirintä (5 artikla) Artiklan mukaan tahallinen ja oikeudeton tietojärjestelmän toiminnan vakava estäminen dataa syöttämällä, siirtämällä, vahingoittamalla, tuhoamalla, turmelemalla, muuttamalla tai poistamalla on säädettävä rangaistavaksi teoksi. Artiklaa käsitellään selitysmuistion kohdissa Selitysmuistion mukaan artiklan tarkoituksena on suojata tietojärjestelmien häiriötöntä toimintaa. Tekotapoina tulevat ensinnäkin kyseeseen järjestelmässä olevaan dataan kajoavat tekotavat eli vahingoittaminen, tuhoaminen, turmeleminen, muuttaminen ja poistaminen. Tältä osin tekotapaluettelo vastaa edellä 4 artiklan yhteydessä käsiteltyä datan vahingoittamisen tekotapaluetteloa. Tämän lisäksi tietojärjestelmän häirintä voidaan tehdä myös dataa syöttämällä tai siirtämällä. Datan syöttämisellä tai siirtämisellä tarkoitetaan artiklassa sellaista hyökkäystä, joka aiheuttaa kohteessa toimintahäiriön kuitenkin siten, että tietojärjestelmässä olevaa dataa ei millään tavalla vahingoiteta. Toimintahäiriö voi seurata tarkoituksellisesta ylikuormituksesta tai esimerkiksi syötettävän datan

19 19 häiriöitä aiheuttavista ominaisuuksista. Hyökkäys ei siten kohdistu järjestelmässä olevaan dataan vaan järjestelmän toimintaan. Tällainen esimerkiksi sähköpostipalvelimeen kohdistuva niin sanottu palvelunestohyökkäys mainitaan selitysmuistiossa esimerkkinä artiklan tyypillisestä soveltamistilanteesta. Artiklan mukaan ainoastaan tietojärjestelmän toiminnan vakava estäminen on säädettävä rangaistavaksi. Vakavuuskynnyksen osapuolet saavat määritellä harkintansa mukaan. Osapuolet voivat siten päättää edellytetäänkö teon seurauksena järjestelmän täydellistä vai osittaista tai pysyvää vai tilapäistä lamaantumista. Teon tulee olla oikeudeton ja tahallinen. Teon oikeutus voi perustua käytännössä lähinnä datan haltijan suostumukseen. Tahallisuuden osalta on huomattava, että tahallisuuden pitää kattaa myös vahingoittamistarkoitus. Suurien sähköpostimäärien lähettäminen saattaa käytännössä hidastaa sähköpostipalvelimen toimintaa ja aiheuttaa vastaanottajalle haittaa. Tämän artiklan soveltamisalaan tällaisen niin sanotun roskapostin lähettäminen kuuluu ainoastaan, jos sen nimenomaisena tarkoituksena on tietojärjestelmän häirintä. Jos tekijän tarkoituksena sen sijaan on saada kirjoittamansa viesti lähetettyä mahdollisimman monelle vastaanottajalle kyseessä ei ole artiklassa tarkoitettu rikos. Suomessa voimassa olevat säännökset sopimuksessa tarkoitettua tietojärjestelmän häirintää lähinnä vastaavasta rikoksesta sisältyvät rikoslain tietoliikenteen häirintää koskevaan 38 luvun 5 :ään. Mainitun lainkohdan mukaan tietoliikenteen häirinnästä on tuomittava se, joka puuttumalla postiliikenteessä taikka tele- tai radioviestinnässä käytettävän laitteen toimintaan, lähettämällä ilkivaltaisessa tarkoituksessa radiolaitteella tai televerkossa häiritseviä viestejä tai muulla vastaavalla tavalla oikeudettomasti estää tai häiritsee postiliikennettä taikka tele- tai radioviestintää. Lain esitöiden (HE 94/1993) mukaan säännös koskee postiliikennettä sekä tele- ja radioviestintää kokonaisuudessaan, siis sekä kohde- että joukkoviestintää, esimerkiksi yleisradiotoimintaa. Säännöksen tarkoituksena on siten postiliikenteen lisäksi kattaa kaikenlainen sähköinen viestintä viestien sisällöstä ja viestinnän teknisestä toteuttamistavasta riippumatta. Viestien siirto voi tapahtua johtoja pitkin tai langattomasti. Sillä, onko käytettävä televerkko yleinen vai esimerkiksi yrityksen sisäinen erillisverkko, ei ole merkitystä. Säännöksen soveltamisalaa ei ole rajattu tekotavan osalta muutoin kuin esimerkeillä. Tämän vuoksi sen soveltamisala on laaja koskien artiklassa tarkoitettujen tekojen lisäksi esimerkiksi postilaatikkojen rikkomista ja analogisen televisiolähetyksen häirintää. Artiklassa tarkoitettujen tekojen kuten palvelunestohyökkäyksen osalta säännös kattaa selkeästi kaikki sellaiset teot, joiden voidaan katsoa kohdistuvan viestintään. Palvelunestohyökkäyksien kohteena ovat tyypillisesti juuri sähköposti- ja internetpalvelimet sekä muut vastaavat viestien siirtoa, reititystä ja jakelua hoitavat palvelimet. Nykyinen tietoliikenteen häirintää koskeva sääntely kattaa siten käytännössä artiklan ydinalueen. Nykyinen säännös kattaa kuitenkin ainoastaan tele- ja radioviestinnän häirinnän. Säännöksen soveltamisala on sinänsä laaja, mutta se rajoittuu ainoastaan viestintään eli viestien siirtämiseen paikasta toiseen. Säännös ei kata sellaista sopimuksessa rangaistavaksi edellytettyä tietojärjestelmän häirintää, jonka ei voida edes välillisesti katsoa häiritsevän viestintää. Joissakin tapauksissa sopimuksessa tarkoitettu tietojärjestelmän häirintä voisi tulla rangaistavaksi rikoslain 35 luvun 1 :n 2 momentissa säädettynä vahingontekona. Mainittu säännös ei kuitenkaan kata sopimuksessa

20 20 tarkoitettua tekoa silloin kun tekotapana on jokin muu kuin suoranainen dataan kajoaminen. Myöskään rikoslain 28 luvun 7 :ssä tarkoitettu luvaton käyttö ei kata sopimuksessa tarkoitettua tekoa silloin, kun tekotapa ei sisällä suoranaista tietojärjestelmän käyttöä. Tämän vuoksi artikla edellyttää muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Muutoksen toteuttaminen laajentamalla tietoliikenteen häirintää koskevan säännöksen soveltamisala kaikkia tietojärjestelmiä koskevaksi ei ole säännösten viestinnän yleisempään suojaan liittyvä alkuperäinen suojelukohde huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi hallituksen esitykseen sisältyy muutosehdotus, jonka mukaan rikoslain 38 lukuun lisättäisiin uudet tietojärjestelmän häirintää koskevat erilliset säännökset. Ehdotuksen uuden 7 a :n mukaan tietojärjestelmän häirinnästä tuomittaisiin se, joka toista vahingoittaakseen oikeudettomasti, dataa syöttämällä, siirtämällä, vahingoittamalla, muuttamalla tai poistamalla taikka muulla näihin verrattavalla tavalla estää tietojärjestelmän toiminnan tai aiheuttaa sille vakavaa häiriötä. Ehdotukseen sisältyy lisäksi säännös törkeästä tekomuodosta sekä eräitä muita säännöksiä. Ehdotuksen sisältöä on tarkemmin selostettu kyseisen lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa. Ehdotetun muutoksen tultua voimaan voimassa olevat säännökset vastaavat artiklan vaatimuksia. Laitteiden väärinkäyttö (6 artikla) Artiklan 1 kappaleen a) kohdan i) alakohdan mukaan sellaisten välineiden ja ohjelmien tuottaminen, myynti, hankkiminen, tuonti, levittäminen tai muu saataville asettaminen, jotka on suunniteltu tai muutettu ensisijaisesti sopimuksen 2-5 artiklan mukaisesti rangaistaviksi säädettyjen rikosten tekemistä varten, on säädettävä rangaistavaksi teoksi. Sama koskee ii) alakohdan mukaan myös sellaista tietojärjestelmän salasanaa tai käyttäjätunnusta tai muuta vastaavaa tietoa, joka mahdollistaa pääsyn tietojärjestelmään tai sen osaan. Lisäksi sopimuksessa edellytetään että edellä kuvatun toiminnan tarkoituksena 2-5 artiklassa tarkoitettujen rikosten tekeminen. Artiklan 1 kappaleen b) kohdan mukaan, myös edellä a) kohdassa mainittujen tuotteiden hallussapito on säädettävä rangaistavaksi teoksi, jos hallussapidon tarkoituksena on 2-5 artiklassa tarkoitettujen rikosten tekeminen. Sopimuspuoli voi tältä osin asettaa rikosvastuun syntymisen edellytykseksi sen, että tekijän hallussa on useita tällaisia tuotteita. Artiklan 2 kappaleessa on vielä selvyyden vuoksi määräys, jonka mukaan artiklan määräysten ei katsota perustavan rikosvastuuta muun muassa silloin, kun artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun tuotannon, myynnin, hankkimisen, tuonnin, levittämisen tai muun saataville asettamisen tarkoituksena ei ole tehdä tämän yleissopimuksen 2-5 artiklan mukaisesti rangaistavaksi säädettyä rikosta, vaan tietojärjestelmän luvallinen testaus tai suojelu. Artiklaa käsitellään selitysmuistion kohdissa Selitysmuistion mukaan artiklan tarkoituksena on välillisesti ehkäistä varsinaisia tietoverkkorikoksia puuttumalla jo niissä käytettävien välineiden levittämiseen ja hallussapitoon itsenäisellä rikossäännöksellä. Välineen rikollisena käyttötarkoituksena voi olla yhtä hyvin vahingon aiheuttaminen kuin oikeudeton järjestelmään tunkeutuminen. Artikla kattaa siten virusten ja muiden vastaavien haittaohjelmien lisäksi myös tietomurrossa käytettävät ohjelmat. Artikla kattaa tietokoneohjelmien

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2003:6. Tietoverkkorikostyöryhmän mietintö

TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2003:6. Tietoverkkorikostyöryhmän mietintö TYÖRYHMÄMIETINTÖ 2003:6 Tietoverkkorikostyöryhmän mietintö KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Tietoverkkorikostyöryhmä Puheenjohtaja:

Lisätiedot

HE 232/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rikoslakia,

HE 232/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rikoslakia, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain eräiden tietoverkkorikoksia koskevien säännösten muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rikoslakia, pakkokeinolakia,

Lisätiedot

HE 88/2003 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 88/2003 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 88/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN

Lisätiedot

LUONNOS 13.2.2003 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LUONNOS 13.2.2003 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LUONNOS 13.2.2003 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

27/2014. Tietoverkkorikosdirektiivin täytäntöönpano

27/2014. Tietoverkkorikosdirektiivin täytäntöönpano 27/2014 Tietoverkkorikosdirektiivin täytäntöönpano 27/2014 Tietoverkkorikosdirektiivin täytäntöönpano Oikeusministeriö, Helsinki 2014 29.4.2014 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Tietoverkkorikosdirektiivin

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

TIETOTURVA- JA TIETOSUOJARIKKOMUSTEN SEURAAMUSTAULUKKO

TIETOTURVA- JA TIETOSUOJARIKKOMUSTEN SEURAAMUSTAULUKKO TIETOTURVA- JA TIETOSUOJARIKKOMUSTEN SEURAAMUSTAULUKKO 3.4.2015 Taustaa Lainsäädäntö edellyttää (esim. sosiaali- ja terveydenhuollossa) palveluista vastuussa olevan valvomaan asiakas/potilastietojen käyttöä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 5.1.1994/4

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 5.1.1994/4 Page 1 of 11 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 1994 5.1.1994/4 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 5.1.1994/4 Laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa Katso tekijänoikeudellinen

Lisätiedot

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t Tampereen yliopisto Yliopistopalvelut / tietohallinto Rehtorin päätös 28.8.2014. Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 2 2 Käyttövaltuudet ja käyttäjätunnus... 2 2.1 Käyttövaltuudet...

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 875. Laki

SISÄLLYS. N:o 875. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999 N:o 875 880 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 768. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 768. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2007 N:o 768 772 SISÄLLYS N:o Sivu 768 Tasavallan presidentin asetus Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2012. 72/2012 (Suomen säädöskokoelman n:o 515/2012) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2012. 72/2012 (Suomen säädöskokoelman n:o 515/2012) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2012 72/2012 (Suomen säädöskokoelman n:o 515/2012) Valtioneuvoston asetus rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

HENKILÖTIETOLAIN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ

HENKILÖTIETOLAIN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO HENKILÖTIETOLAIN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 HENKILÖTIETOLAIN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ Yleistä Henkilötietolain valvontajärjestelmä perustuu

Lisätiedot

KUVAILULEHTI. 18.12.2002 Julkaisun laji Ehdotus hallituksen esitykseksi. Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri)

KUVAILULEHTI. 18.12.2002 Julkaisun laji Ehdotus hallituksen esitykseksi. Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Katariina Jahkola, lainsäädäntöneuvos Leena Leikas, lainsäädäntösihteeri Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Verkkorikosten tutkinta. Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi

Verkkorikosten tutkinta. Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi Verkkorikosten tutkinta Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi Kyberrikollisuus Lisääntynyt Vakavoitunut Ammattimaistunut Piilorikollisuutta

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Talous- ja raha-asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.9.2013 2013/0023(COD) TARKISTUKSET 12-20 Lausuntoluonnos Pablo Zalba Bidegain (PE514.677v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan

Lisätiedot

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 1 päivänä joulukuuta 2015 voimaan tulevan ampumaaselain

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

HE 119/2015 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 119/2015 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisesta ja ilmoituksen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

Tietoverkkorikostyöryhmän mietintö

Tietoverkkorikostyöryhmän mietintö Lausuntoja ja selvityksiä 2004:14 Tietoverkkorikostyöryhmän mietintö Tiivistelmä lausunnoista 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...4 1.1 Tietoverkkorikostyöryhmän mietintö... 4 1.2 Lausuntomenettely ja lausuntotiivistelmän

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN PIDÄTYSMÄÄRÄYS 1

EUROOPPALAINEN PIDÄTYSMÄÄRÄYS 1 EUROOPPALAINEN PIDÄTYSMÄÄRÄYS 1 Tämän pidätysmääräyksen on antanut toimivaltainen oikeusviranomainen. Pyydän, että jäljempänä mainittu henkilö pidätetään ja luovutetaan syytetoimenpiteitä tai vapaudenmenetyksen

Lisätiedot

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka

Viron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka SOPIMUS VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ YHTEISTYÖSTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEN, NIIHIN VARAUTUMISEN JA PELASTUSTOIMINNAN ALALLA Viron tasavallan hallitus ja Suomen

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT YT-neuvosto hyväksynyt 21.11.2007 Vahvistanut: kuntayhtymän johtaja Pentti Leipälä 4.1.2008 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS 1 2. KÄYTÖN PERIAATTEET

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

SOPIMUS rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä

SOPIMUS rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä SOPIMUS rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä SISÄLTÖ EUROOPAN UNIONI JA AMERIKAN YHDYSVALLAT, jotka HALUAVAT entisestään helpottaa Euroopan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 15.7.2005/540

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 15.7.2005/540 Page 1 of 10 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2005 15.7.2005/540 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.7.2005/540 Laki omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672 SISÄLLYS N:o Sivu 663 Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta... 3219 664 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan,

Lisätiedot

1) radiotaajuudella vapaasti etenevän sähkömagneettisen aallon taajuutta, joka on pienempi kuin 3 000 GHz;

1) radiotaajuudella vapaasti etenevän sähkömagneettisen aallon taajuutta, joka on pienempi kuin 3 000 GHz; Laki radiotaajuuksista ja telelaitteista 16.11.2001/1015 Radioamatöörejä koskevia kohtia: 2 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan suomalaisten alusten, ilma-alusten ja avaruuteen lähetettyjen esineiden

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset: SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

HE 97/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi. kuten rahanpesuun ja korruptioon. Sopimuksessa

HE 97/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi. kuten rahanpesuun ja korruptioon. Sopimuksessa HE 97/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välillä, niiden taloudellisten etujen vastaisten petosten ja muun laittoman toiminnan torjumista

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 67/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle pohjoismaisen avioliittokonvention muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi kyseisen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano HE 196/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain 17 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kissan tai koiran turkiksen neuvoston

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

28.11.2013. Ammattikorkeakoulun IT-palvelujen säännöstö sitoo ja velvoittaa jokaista käyttäjää. Myös sinua.

28.11.2013. Ammattikorkeakoulun IT-palvelujen säännöstö sitoo ja velvoittaa jokaista käyttäjää. Myös sinua. 28.11.2013 IT-palvelujen väärinkäytön seuraamukset lyhyesti Ammattikorkeakoulun IT-palvelujen säännöstö sitoo ja velvoittaa jokaista käyttäjää. Myös sinua. IT-palvelujen väärinkäytöllä tarkoitetaan IT-palvelujen

Lisätiedot

Luonnos 28.6.2010 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Luonnos 28.6.2010 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1 Luonnos 28.6.2010 Hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen tasavallan ja Amerikan yhdysvaltojen välillä yhteistyön tehostamisesta rikollisuuden estämiseksi ja torjumiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty 1 luku (16.8.1996/626) Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta 1 (16.8.1996/626) Suomessa tehty rikos Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Suomen lain soveltamisesta Suomen talousvyöhykkeellä

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ

PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ 1088 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - Protokoll und Zusatzprotokoll in finnischer Sprache (Normativer Teil) 1 von 6 PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN JA SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ

Lisätiedot

Tietoverkkorikostyöryhmän mietintö

Tietoverkkorikostyöryhmän mietintö LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2004:14 Tietoverkkorikostyöryhmän mietintö Tiivistelmä lausunnoista LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2004:14 Tietoverkkorikostyöryhmän mietintö Tiivistelmä lausunnoista OIKEUSMINISTERIÖ

Lisätiedot

Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden

Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden turvallisempaan käyttöön 11/2014 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Mikä on pilvipalvelu?... 3 2 Mikä on pilvitallennuspalvelu?... 3 3 Ovatko pilvipalvelut turvallisia?...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 48/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta muuttavien pöytäkirjojen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Tilastolain uudistus. Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013

Tilastolain uudistus. Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013 Tilastolain uudistus Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013 Uudistuksen tausta Asetus Euroopan tilastoista (EY) N:o 223/2009 EU:n tilastoalan käytännesääntöihin (CoP 2005) liittyvä vertaisarviointi

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot