Kuvaaja: Jari Tikka. 1

Transkriptio

1 Kuvaaja: Jari Tikka 1

2 Mieslaulajat merkittävä osa keravalaista kulttuuritarjontaa Keravan Mieslaulajat (KML) täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Se on paljon ihmiselämässä, mutta paljon myös kuorotoiminnassa. Kuorossa laulaa jo kolmas sukupolvi keravalaisia. Menneisiin vuosiin on mahtunut monenlaista musiikkia, satoja laulajia ja useita kuoronjohtajia. Myös kuoron musiikillinen ilme on vuosien varrella vaihdellut. Perinteisen mieskuoromusiikin lisäksi ohjelmistossa on ollut väliin operetteja, väliin oopperaa ja viime vuosina myös kevyempää musiikkia. Kuoromme on tunnustettu perinteisen mieskuoromusiikin taitaja, ja niinpä saamme keravalaisessa konserttitarjonnassa aina merkittävän roolin. Yleisön ja sen odotusten ansiosta olemme laajentaneet musiikkitarjontaamme kirkkomusiikin saralla gospeliin ja konserttilavalla kevyeen musiikkiin. Erityisen kiitollisia olemme Keravan seurakunnalle yhteistyöstä, joka on viime vuosina mahdollistanut kuoron harjoittelun Keravan seurakunnan tiloissa. Samalla yhteistyö on haastanut meidät ottamaan valikoimaamme yhä laajemmin kirkkomusiikkia ja jouluisia kuoroteoksia. Keravan kaupungin tilaisuudet ovat olleet meille aina yhtä tärkeitä esiintymistilaisuuksia kuin omat konserttimme. Niihin on valmistauduttu huolella. Itsenäisyyspäivän juhla ilman kuoromme esiintymistä on ollut monelle kuoroveljelle suorastaan pettymys. Olemme ylpeitä perinteisestä roolista juhlassa, sillä esiintyminen siinä on meidän tapamme kunnioittaa isiemme työtä itsenäisyyden eteen. Puheenjohtajuus velvoittaa, mutta myös antaa. Olen kokenut tehtäväni näköalapaikaksi keravalaiseen, keskiuusimaalaiseen ja suomalaiseen kulttuuriin sekä pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen kuoromaailmaan. Samalla olen yhdessä kuoroveljien kanssa kokenut suuria elämyksiä Tallinnan laululavalta, Budapestin kuorokatselmuksesta, Keravan ystävyyskaupungeista ja suomalaisista kuorotapahtumista. Kuoromme on osallistunut muun muassa kaikille perustamisensa jälkeen järjestetyille kotimaisille laulujuhlille. Viimeisimmät näistä olivat kesäkuussa 2007 Porissa. Lisäksi olemme hakeneet esiintymiskokemusta kansainvälisiltä kuoropäiviltä ja kilvoitelleet kuorokatselmuksissa koti- ja ulkomailla hyvällä menestyksellä. Kuoromme on ollut onnekas laulunjohtajien suhteen. Omien lauluvuosieni aikana laulunjohtajina ovat olleet Jouni Pukkila, Pekka Laakkonen ja Teppo Salakka. Kaikilla heistä on omia hienoja persoonallisia piirteitä, jotka ovat vieneet kuoron osaamista eteenpäin. Jouni sai tulisella tempperamentillaan kuoron soimaan kovaa ja korkealta, ja Pekan pitkä kausi opetti meille kirkkomusiikkia ja saattoi meidät antoisaan yhteistyöhömme Keravan seurakunnan kanssa. Tepon kanssa kuoro on laajentanut musiikillista repertuaariaan gosbelin kautta kevyempäänkin musiikkiin. Samalla kuoron sointi on tullut lyyrisemmäksi ja laaja-alaisemmaksi. Laulaminen on aina mukavaa niin yksin kuin joukossakin. Kaikkein antoisinta laulaminen on kuitenkin silloin, kun suuri kuoro osaa laulunsa ja voi keskittyä täysin rinnoin esiintymiseensä monipäiselle yleisölle. Kiitos teille, keravalaiset, että olette olleet suurella joukolla kuuntelemassa osaavia lauluveljiämme. Hyvässä seurassa jutut maittavat Kuorokonkareilla riittää laulutarinoita Kun keskustelee Keravan Mieslaulajien konkarien kanssa, ymmärtää hyvin, mitä paljon puhuttu kuoron yhteishenki tarkoittaa. Juttu luistaa ja välillä miehet miettivät yhdessä mitä sinne lehteen oikein laitetaan. Yhteishenki on tuttu juttu myös kuorolaisten lapsille. Pentti Sorsa kertoo tapauksesta vuosien takaa. Tyttäreni ja kuoroveljeni tytär keikkuivat pihalla keinussa. Paikalle tuli naapurin vanhempi rouva, joka kysyi tytöiltä ovatko he siskoksia. Tähän tytöt vastasivat, että ei, meidän isät vaan laulaa samassa kuorossa. Nimenomaan yhteishenki on se, joka paitsi liittää kuorolaiset toisiinsa, myös muokkaa kuoron laululle sen ominaisimman soinnin. VUOSIIN MAHTUU LAULUA. Ykköstenori Pentti Sorsa on laulanut Keravan Mieslaulajissa 40 vuotta, mutta lauluvuosissa vielä paremmaksi pistää kakkosbasso Antti Huttunen. Hänelle lauluvuosia kertyy jo 43. Olen laulanut kaikkien tämän kuoron kuoronjohtajien kanssa, Antti Huttunen toteaa. Ykkösbasso Ilpo Vappula on laulanut kuorossa 39 vuotta, ja kakkostenori Reijo Joenmaa 17 vuotta. Keravan Mieslaulajilla on runsaasti esiintymisiä kotikaupungissaan ja muualla maassamme. Ulkomailla käydään esimerkiksi ystävyyskuorovierailuilla. TULIHAN SIELTÄ MUUTAMIA OIKEITAKIN SÄVELIÄ. Minulle selvisi vuonna -67, että jos jotain pitää yrittää, niin päästä tuohon porukkaan mukaan, Ilpo Vappula muistelee liittymistään Mieslaulajiin. Reijo Joenmaa lauloi muutamassa muussa kuorossa ennen Keravan Mieslaulajia. Miehet muistelevat kuoronjohtajiltaan saamia hauskoja palautteita. Erään konsertin jälkeen kuoronjohtaja totesi vain, että tulihan sieltä muutamia oikeitakin säveliä, Reijo Joenmaa sanoo. Ja kun Nikkarissa oli juhlat ja kysyimme jälkeenpäin kuoronjohtajalta mielipidettä, niin saimme kuulla, että olitte pojat komean näköisiä, nauraa Ilpo Vappula. Ylipäätään laulajat odottavat laulunjohtajan olevan ajan hermolla samalla kun kunnioitetaan ja harjoitetaan perinteisiä mieskuorolauluja. UUDEMPIKIN OHJELMISTO MIELEEN. Antti Huttuselle kuorolaulu on tullut tutuksi jo varhain, sillä Huttusen isä johti kuoroja. Ei ollut vaikea opetella sanoja, kun isä harjoitteli johtamaan lauluja. Keravan Mieslaulajien uudempi ohjelmisto saa miehiltä kannatusta. Aluksi en oikein omaksunut näitä Juicen ja Juha Vainion lauluja silloin kun ne olivat tuoreita hittejä, mutta sitten kun ryhdyimme laulamaan niitä, innostuin kappaleista kovasti, Antti Huttunen pohtii. Porin laulujuhlilla saimme niistä lauluista yleisöltä valtavat taputukset ja tömistykset, Reijo Joenmaa toteaa. Ystävyyskuorotoiminta on laulajille mieluisaa. Yhteydet muihin maihin ja kuoroihin kuuluu tärkeänä osana Keravan Mieslaulajien toimintaa. Kuoronjohtajan merkitys koko kuoron toiminnalle on seikka, jota konkarilaulajat haluavat korostaa. Miehet arvostavat aiempia johtajiaan, ja nykyinen kuoronjohtaja, Teppo Salakka saa niin ikään runsaasti kiitosta osakseen. On tärkeää, että kuoronjohtaja osaa rentouttaa, Antti Huttunen sanoo. Tämä asia pätee epäilemättä yhtälailla niin tunnelmaan kuin laulutekniikkaankin. Teppo vetää myös meidän seniorikuoroa, Ilpo Vappula toteaa. Laulajat kiteyttävät yhteistuumin nykyisen johtajansa tärkeitä ominaisuuksia. Teppo Salakan taito, tietämys ja laaja-alaisuus on meille todella tärkeää, miehet lausuvat miltei unisonossa. Seniorikuorotoiminta on miehille mieluisaa, ja myös ilmeisen hauskaa. Meitä on siinä noin aktiivilaulajaa. Muistan sen siitä, että niin monta kahvikuppia niihin laulutilaisuuksiin tarvitaan, Pentti Sorsa nauraa. Tärkeän muistiavun paljastaminen vetää samalla koko konkariosaston nauruun mukaan. Teksti: Mikko Kervinen. Kuvat Jari Tikka. Kauko Passi puheenjohtaja Keravan Mieslaulajat ry ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ KUORONJOHTAJA OSAA RENTOUTTAA. 2

3 Olli Sampolan stipendi Jutta Holmbergille KERAVAN MIESLAULAJAT ON MYÖNTÄNYT musiikin maisteri Jutta Holmbergille Olli Sampolan rahastosta 500 euron suuruisen stipendin musiikkiopintoja varten. Tämänkertainen apurahan saaja on suorittanut laulun A-tutkinnon erinomaisin arvosanoin Sibelius-Akatemiassa. Hän jatkaa lauluopintojaan tällä hetkellä Cynthia Makriksen johdolla. Ensikonsertti on Sibelius-Akatemian konserttisalissa. LAULAJAVELI OLLI SAMPOLA Keravan mieslaulajien nuoriso-osasto esittäytyy Uudet tulokkaat mielissään epävirallisen tavoitteen saavuttamisesta Kuorolaulu on ilo, ja sitä seikkaa ei kukaan asiaa tunteva kiistä. Pienen selvityksen jälkeen käy ilmi, että mieskuorolaisten vaimot ovat myös aktiivisesti tukemassa miestensä harrastusta. Ainakaan kukaan kuorolaisista ei myönnä laulureissujen aiheuttavan sanomisia kotona. Kyllä tämä on henkireikä. Työ on aika hektistä, ja olen suurperheen isä, kertoo kuoron kakkosbasso, korsolainen Jukka Nummela. Nummelalla on kuusi poikaa, joista neljä asuu vielä kotona. Ja ehkä vaimo mieluummin haluaa minun tekevän tätä, kuin jossain bunkkerissa rokkia, Nummela nauraa. Ykköstenori Petri Konttinen Sipoosta puolestaan kertoo, että vaimo osaa harjoitellut kuorolaulut jo ulkoa. Joskus vaimo laulaa mukana kakkosbassoa. Muutenkin suku saattaa liittyä kuorotoimintaan. Veljeni minut tähän mukaan houkutteli, Jukka Nummela jatkaa. KUOROT LAULOIVAT OMILLA MURTEILLAAN. Keravalainen Pasi Kinnunen on laulanut Keravan Mieslaulajissa noin kolme vuotta. Lähdin mukaan ihan sen perusteella, että näin tästä ilmoituksen. Ykköstenori pitää kuorossalaulamista mukavan turvallisena, kaveriapu kun on aina lähellä. Pasi Kinnunen laulaa myös kuoron pienryhmässä. Kinnunen painottaa, että silloin todella oppii laulamaan omaa ääntä. Kuorotoiminnan erityishetkiä Kinnuselle ovat olleet kuoron matkat. Mieleen ovat olleet Porin laulujuhlat, ja aivan erityisestä syystä. Siellä oli kiva kuulla kuoroja eri puolilta Suomea. Ja ne kuorot lauloivat omilla murteillaan! CANTORES MINORES KASVATTI. Vantaalta Keravalle laulamaan saapuva kakkostenori Juha Sorvala on ollut nuorena kovassa kuorokoulussa. Lauloin poikana Cantores Minoreskuorossa. Ala-asteella opettajani suositteli minua sinne. Musiikki kuuluu muutenkin Juha Sorvalan harrastuksiin. Soittimista tuttuja ovat piano ja haitari. Neljä vuotta Keravan Mieslaulajissa laulanut Sorvala kertoo lempiohjelmistokseen Juicen kappaleet. Käy ilmi, että kaiken takana on tietenkin nainen, kun Juha Sorvala kertoo miten hän löysi Keravan Mieslaulajat: Olin tyttöystäväni kanssa tanssikurssilla, ja siellä oli eräs Keravan Mieslaulajien jäsen, joka sitten pyysi minua mukaan kuoroon. ONKO MULLA OIKEIN MAHIKSIA... Kuorolaiset kehuvat kilpaa Keravan Mieslaulajien yhteishenkeä. Ketään ei osoitella, jos harjoituksissa kaikki ei mene kohdalleen. Jukka Nummela on laulanut Mieslaulajissa noin vuoden verran, ja ensimmäiset harjoitukset ovat tuoreessa muistissa. Kyllä se aika riski oli, kun istuin ensimmäistä kertaa kuuntelemaan noita jätkiä. Ajattelin että onko mulla oikein mahiksia siinä seurassa... Alun tutustumisen jälkeen Jukka Nummela on saanut huomata, että kuorolaulua ei todellakaan tehdä otsa rypyssä ja hampaat irvessä. Juicen laulut ovat olleet monelle mieleen, ja toki myös perinteisempi mieskuoromusiikki. Pidän musiikista laidasta laitaan, mutta kyllä nousee ihokarvat pystyyn, kun laulaa jotain Finlandiaa, Jukka Nummela kertoo. JOSKUS VAIMO LAULAA MUKANA KAKKOSBASSOA. EPÄVIRALLINEN TAVOITE SAAVUTETTU. Kömmähdyksetkin kuuluvat laulajan arkeen. Tenorille kukko on kova paikka, tosin ainakin harjoituksissa äänen lipsahdukseen suhtaudutaan huumorilla. Mutta konsertissa kukko on jo vähän vakavampi paikka, huomauttaa Petri Konttinen yli neljän vuoden laulukokemuksella Mieslaulajissa. Petri Konttinen myös paljastaa, että kuorolla on eräs epävirallinen tavoite. Se on olla parempia kuin Vantaan Mieslaulajat. Kilpailu on lähtenyt siitä, että vantaalaiset ovat kuorokilpailussa kirineet juuri keravalaisten edelle. Mutta Porin laulujuhlilla meidät valittiin katselmuksen kautta tapahtuman iltaesiintyjäksi, eikä vantaalaisia valittu. Siis ainakin epävirallisesti tavoite on saavutettu, Petri Konttinen nauraa. Teksti: Mikko Kervinen. Kuvat Jari Tikka. LAULAJAVELI OLLI SAMPOLA SAI kuorolaulun alkuinnostuksen Keravan Sekakuorossa, I-tenorissa, johtajanaan laulupedagogi Väinö Siirilä. Keravan Mieslaulajiin Olli liittyi Tuolloin johtajana oli kuoron perustajiin ja pitkäaikaisimpiin laulunjohtajiin kuulunut Aarne Nurminen. Olli lauloi Keravan Mieslaulajissa lähes yhtäjaksoisesti, muutamia työesteiden takia pidettyjä taukoja lukuunottamatta 32 vuotta. Viimeisinä laulukausinaan Olli lauloi I-bassossa. Kuoron sihteerinä Olli Sampola oli 3 vuotta, varapuheenjohtajana 7 vuotta ja puheenjohtajana 4 vuotta. Vuonna 1983 Keravan Mieslaulajat kutsui Ollin kunniapuheenjohtajakseen. Olli sai Mieskuoroliitolta tunnustuksena liiton ansiomerkin v ja liiton standaarin v Kun Sampolalta kysyttiin aiemmin vuonna 1983 tehdyssä haastattelussa, mitä kuorotoiminta on hänelle antanut, Olli vastasi: Kun minulta puuttuu musiikin teorian tuntemus ja soittamisen taito, on kuoro ollut oven raoittajana musiikin rikkaaseen maailmaan eikä yksin kuoromusiikin. Ne sadat kuorosävellykset, joihin olen saanut perehtyä pätevien kuorojohtajien Väinö Siirilän, Aarne Nurmisen, Jouni Pukkilan ja Pekka Laakkosen alaisuudessa, merkitsevät sellaista henkistä pääomaa, joka on antanut sisältöä elämään. Ja myöhemmin hän jatkaa: Mutta päällimmäiseksi panen sittenkin laulajaveljeyden. Ollin loistavan kielitaidon ansiosta kuorolla on ollut mahdollisuus rakentaa pohjoismaisia ystävyyssuhteita ja tehdä muistorikkaat konserttimatkat Itävaltaan ja Unkariin. Olli piti päiväkirjaa Itävallan matkan tapahtumista. Pieni ote matkapäiväkirjasta Ohi kyläin, kaupunkien, viljelysten viinitarhain. Kaiken kauneuden yllä suvipäivän paiste parhain. Aamupäivän bussi ajoi Steiermarkin maisemissa kuoro oli aika ajoin aivan umpitunnelissa. Olli Sampola toimi Keravan yhteiskoulun kieltenopettajana ja rehtorina vv Kouluneuvos Sampola toimi myös kouluhallituksen pääjohtajan sijaisena KUOROHARRASTUKSEN LISÄKSI Olli Sampola oli uuttera kotiseutumies, urheilumies ja kunnallismies. Hän totesikin: Elinvoimainen paikalliskulttuuri on kasvualustana yleiselle kulttuurikehitykselle, rakentaa yhteyksiä ja edistää viihtyvyyttä saman yhdyskunnan asukkaiden kesken. Eri kulttuuuriyhdistyksemme tekevät näin hyvää kotiseututyötä. Sampolan lahjoittamalla peruspääomalla toimii Keravan Mieslaulajien hallinnoima Olli Sampolan rahasto. Siitä on myönnetty keravalaisille musiikin opiskelijoille, v Antti Pesoselle ja v Hanna-Leena Haapamäelle opintoapurahaa. Ilpo Vappula Pentti Sorsa 3

4 KERAVAN KESKUSAPTEEKKI Maunu Tainio Kauppakaari 4, Kerava Puh. (09) TUUSULA Moukarinkuja 4 puh ma-pe 10-20, la Brimet Oy LKV [A] KERAVA Kultasepänkatu 8 puh ma-pe 10-18, la parittomilla parittomilla ONNEA MIESLAULAJILLE! Kauppakaari 1, Kerava Puh Auki: ma-pe , la LUOTETTAVAA OSAAMISTA JO VUODESTA 1980 SOI KUNNIAKSI LUOJAN KERAVAN MIESLAULAJIA ONNITELLEN Tilaa kuorolaulua omiin juhliisi! PL 134 Papintie KERAVA * (09)

5 Onnea nuorekkaalle 80-vuotiaalle! Keravan Mieslaulajat kuuluvat kiistatta niihin yhdistyksiin, jotka ovat kehittäneet Keravan identiteettiä vuosikymmenten ajan. Kuoroon on kuulunut lukuisa määrä paikkakunnan aktiivisia laulun ja musiikin harrastajia. Kuuntelijoiden joukko on ollut sitäkin laajempi ja monipuolisempi. Tuskin kukaan keravalaisista on voinut olla nauttimatta kuoron esityksistä, niin monessa yhteydessä se on tuonut musiikillisen viestin meidän keravalaisten iloksi. Lapsuudestani muistan elävästi kuoron joka vappuisen esiintymisen Savion Nokian tehtaiden edustalla. Sen kuuntelemisesta tuli perheessämme traditio. Myös monille muille perheille kuoron kirkkokonsertit sekä esiintymiset eri kouluissa Keravan Mieslaulajat on ollut Keravan kulttuuritoiminnan tukipilareita melkein koko sen ajan, kun Kerava on ollut itsenäisenä kuntana olemassa; ensin kauppalana ja sitten kaupunkina. Saman kaltainen asema on kuorolla monella muullakin paikkakunnalla. Tämä asema ei kuitenkaan liene ollut eikä ole tänä päivänäkään itsestään selvyys. Aseman saavuttaminen ja sen pitäminen on mahdollista vain, jos ja kun kuorolla on sekä tukeva toiminnallinen pohja että vertailun kestävä musiikillinen taso. Juhlavuoden kohdalla korostuu kuoron ns. maallisen johdon rooli. Vaatii aikamoista ponnistusta viedä läpi juhlavuoden monipuolinen tapahtumakokonaisuus. Mitä nyt näistä asioista on nähtävissä kertoo, että hommat on hanskassa! Hatun nosto on aiheellinen kaikille niille, jotka oman laulamisen lisäksi jaksavat pyörittää puheenjohtajan johdolla kuoron toimintaa! Olen iloinen voidessani tervehtiä 80-vuotiasta, suomalaista virkeää mieskuoroa. Mieskuorolaulu on tiivis osa kansallista perintöämme. Äskettäin käydessäni Saksassa minulle esitettiin useammalta taholta kysymys: Miten on mahdollista, että asukasmäärältään niin pienestä maasta tulee jatkuvasti korkeatasoisia mieskuoroja, jotka käyvät kansainvälisissä kilpailuissa pokkaamassa palkintoja. Hyvä kysymys, vastausta kannattaa pohdiskella. On selvää, että toimintaamme on siunattu todella upealla määrällä loistavia säveltäjiä, jotka ovat tohtineet valita sävelkielensä tulkiksi mieskuoron. Näitä erinomaisia säveltäjiä on riittänyt tuntojemme tulkiksi kaikkiin kansakuntamme tärkeisiin vaiheisiin; sortokaudesta itsenäistymiseen, kasvukipujen ohi vaikeat sota-ajat ohittaen nykypäiviin asti. Eikä loppu edes vielä häämötä, nuoria ja jo kansainvälistä mainetta niittäneitä tekijöitä riittää. Laulajaveljet! Kuorotoiminnan ehkä kaikkein olennaisin asia on kuitenkin kuoron taiteellinen johto ja sitä myötä kuoron ohjelmisto. Keravalaiset voivat tässä kohden sekä röyhistää rintaansa että kumartaa kiitoksensa nykyiselle taiteelliselle johtajalleen. Ohjelmisto on harvinaisen monipuolista ja sisältää kuta kuinkin kaikkea perinteisestä ohjelmistosta uudempaan kevyeen musiikkiin. Sitkeä äänen käytön harjoittelu kuuluu myönteisesti laulutavasta. Vaikka itse laulankin Mieslaulajien riveissä ja äärimmäisen harvoin kuulen kuoron esityksiä samalla tavoin kuin muita kuoroja näiden konserteissa, tuskin olen puolueellinen väittäessäni kuoromme yltävän hyviin ja parhaimmillaan erinomaisiin esityksiin. Peruskivi on kunnossa ja kestää vertailun kenen kanssa tahansa. Kuorossa laulaminen on niin henkisesti kuin sosiaalisestikin ehdottoman tärkeää laulajien hyvinvoinnille ja heidän koko elämälleen. Sen voi aavistaa laulajajoukkoa kuuntelemalla ja heidän toimintaansa muutoin seuraamalla. Mutta sen voi tietää oikeasti vain ryhmässä mukana olemalla, harjoittelemalla, konsertoimalla, juhlimalla. Tätä laulamisen voimaannuttamisen viestiä toivon jokaisen jaksavan viedä ympäristöönsä. Ympäristössä on nuoria miehiä ja varttuneempiakin, jotka ehkä tunnistavat sisällään pienen laulajan ja jotka ehkä näistä viesteistä voisivat saada kipinän, joka toisi mukaan mieskuoroon. Ja se olisi kaikille onnellista! Suomen Mieskuoroliiton käyttämää mottoa lainatakseni: Mieskuoroissa on meininkiä! Toivotan onnea Keravan Mieslaulajille! Pekka Hapuoja puheenjohtaja Sulasol r.y. Päivänsankarit! ovat olleet jokavuotisia nautinnollisia tapahtumia. Sen myötä monelle kiinnostus musiikkiin laajemminkin on avannut erilaisia mahdollisuuksia, jonka johdosta Keravalla on laaja musiikillinen perinne. Keravan kaupunki toivottaa menestystä mieslaulajille niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Eero Lehti Keravan kaupunki valtuuston puheenjohtaja Kuoroillemme on, ainakin kasvukeskuksissa ja niiden liepeillä, riittänyt erinomaisia ja hyvin koulutettuja kuoronjohtajia. Omasta takaa ja joskus tietysti on apua haettu eteläisestä naapuristamme mutta yhtä kaikki. Kuoro ilman pätevää johtajaa ei voi toimia. Kuoro ei myöskään voi toimia ilman aktiivista ja pystyvää laulajistoa ja vetäjiä. Laulajien ohella puheenjohtajat, sihteerit ja muut toimihenkilöt luovat kuorolle edellytykset näkyvään ja menestykselliseen toimintaan. Kun toiminta on jatkunut keravalaiseen tapaan 80 vuoden ajan, on selvää, että puhutaan inhimillisesti katsoen valtavasta vapaaehtoistyöstä kulttuurin ja toisten ihmisten hyväksi. Ja tuo työ ansaitsee kiitoksen. Kaikkia kiitos ei enää tavoita mutta toivottavasti sen tekee lämmin, kiitollinen ajatus. Keravan Mieslaulajat on selvinnyt hienosti ongelmista, jotka nykysuomalaisia kuorojamme riepottelevat. Taistelu harrastajien sieluista on todella ankaraa ja valitsemanne aseet ovat toimineet. Teillä on ns. hyvä meininki ja laulajamäärä on pysynyt hyvällä tasolla. Lukuisat osallistumiset eri kilpailuihin osoittavat, että taiteellisesta tasosta ei ole tingitty. Ohjelmistossa on todella haasteellista, vanhempaa kuorolyriikkaamme mutta myös aimo annos tätä aikaa myötäilevää musiikkia. Kuoron hyvästä hengestä kertoo se, että teidän joukostanne on käytännössä aina löytynyt vetovastuun kantajia valtakunnallisen tason järjestötoimintaan. Tästäkin teille lämmin kiitos! Minulla on ilo ja kunnia saada onnitella teitä vuosijuhlanne johdosta. Kiitän myös teitä todella mittavasta harrastemusiikkityöstä ja toivotan Keravan Mieslaulajille mitä parhainta onnea ja menestystä tuleville vuosille. Veljet, nyt on hetki maljain! Pekka Markkula puheenjohtaja Suomen Mieskuoroliitto ry Madetoja ja videotykki HARJOITUSHUONEESTA sammutetaan muutama lamppu ja valkokankaalle heijastuu nuottisivu. Kursori alkaa kulkea rivejä pitkin, kaiuttimista kuuluu mieskuoron neliääninen satsi tosin vokaalisina ilman sanoja ja ensimmäinen kosketus uuteen teokseen on saatu. Seuraavilla katselu- ja kuuntelukerroilla korostuu jokin äänistä, muiden ollessa hiljaisempina taka-alalla. Harjoitus jatkuu poistuvien kuorolaisten autoissa, cd-soittimista kuuluu uuden teoksen stemmat, ja balanssisäädöllä voi valita kuunneltavaksi joko omaa ääntä tai muiden äänten kokonaisuutta. Kotona sitten (omaisten riemuksi) soivat kotistereoissa tulevien konserttien laulut, joko laulettuina tai nuotinnusohjelman soittamina versioina. JOKAINEN HARJOITUS ALKAA kuoron pakollisilla nuottisulkeisilla jaettaessa jälleen kerran kadonneiden tai unohtuneiden nuottien tilalle uusia. Ei suinkaan, kuoron omilla kotisivuilla on salasanojen takana pdf-versiot työn alla olevasta ohjelmistosta, josta tarvittaessa ne voi poimia. Joka miehellä on luonnollisesti kokoelmissa tai irtonuotteina ostetut versiot lauluista, mutta harjoituskansioon ne siirtyvät kätevästi internetistä omalla tulostimella haettuna. Kuinka kaukana lienee aika, jolloin nuottikansion korvaa telineellä oleva kannettava tietokone, jonka muistista voi poimia kaikki kuoron ohjelmistoon kuuluvat laulut? TEKNIIKKA VOI OLLA monella tasolla apuna musiikin tekemisessä. Keravan Mieslaulajissa olemme koettaneet ottaa tätä apua mahdollisimman paljon käyttöön. Ylimääräisten yhteisten harjoitusaikojen löytäminen on, niin kuin kaikki varmasti tiedämme, enemmän kuin kiven takana. Siksi oman harjoittelun tukeminen antaa aivan uusia mahdollisuuksia laulujen omaksumiseen. Kaukana alkaa jo olla se aika, jolloin johtajan tehtävä harjoituksissa oli (yhdellä sormella) hakata pianosta yhtä stemmaa, ja mulkoilla vihaisesti virheiden suuntaan. Tämän päivän mieskuorolainen on musiikillisesti valveutunut ja usein kouluttautunutkin laulun harrastaja, jolla on suuri kiinnostus niin musiikkia kuin laulamistakin kohtaan. Johtajan haaste ja tehtävä on ruokkia tuota kiinnostusta, kunnioittaa jokaisen laulajan panosta yhteisen päämäärän kuulijaa koskettavan musiikin - saavuttamiseksi ja omalla ammattitaidolla ohjata kuoroa eteenpäin mahdollisimman tehokkaasti. MADETOJAN JA SIBELIUKSEN aikana ei vielä videotykkejä eikä tietokoneita ollut. Vaikka nämä apuvälineet olisivatkin olleet silloin käytössä, emme varmaankaan voisi nauttia yhtään sen paremmista sävelteoksista kuin nyt. Luovuutta kun ei voi koneilla saada aikaan. Mutta kääntäen: näiden koneiden luova käyttäminen antaa paljon mahdollisuuksia lähestyä vaikkapa juuri näiden suurien säveltäjien musiikkia, uusista teoksista (joista ei välttämättä edes ole levy- tai muita soivia versioita olemassa) puhumattakaan. Keravan Mieslaulajat on luovalla tavalla ottanut omakseen tekniikan tuomia mahdollisuuksia, ja siitä saa nauttia kuorolaisten lisäksi konserttiemme kuulijat! Teppo Salakka, muusikko ja kuoronjohtaja 5

6 Psykoterapeutti Veli-Pekka Uotila JuhoKusti II-kerros, Kerava p Kauppakaari 4, Kerava, p Maria ja Teppo Salakka musiikillista moniosaamista yli tyyli- ja kuntarajojen. JO 40 VUOTTA ALANSA YKKÖSENÄ p teppo.salakka@kotikone.fi ROL PALVELEMME Myymälämme on avoinna: Ma pe 9 20 Myymälämme La 9 18 on avoinna: Ma pe 9 20 La 9 18 Aleksis Kiven tie KERAVA puh Alko Järvenpää Rantakatu Järvenpää Alko Järvenpää Rantakatu Järvenpää Autotallille arvoisensa ovi! Paasikivenkatu 13, Juho-Kusti, KERAVA. Puh. (09) Ark. 9 18, lauantaisin Hiljainen Kestävä Laadukas Turvallinen Tyylikäs 10-vuoden ovilevytakuu Kynnyksetön käyntiovi Maan kattava asennuspalvelu Julkaisija: Keravan Mieslaulajat ry Päätoimittaja Kauko Passi Puh Mesvac Oy Tuupakantie 7A, Vantaa Puh Faksi Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä Oy Klaavolantie 5, Tuusula

7 KML:n seniorikuoro Jaakko Ryhänen JAAKKO RYHÄNEN on yksi aikamme maineikkaimpia bassoja. Hän on loistokkaan uransa aikana esiintynyt oopperakirjallisuuden kaikissa keskeisissä bassorooleissa. Jaakko Ryhäsen kansainvälinen solistiura käynnistyi New Yorkin Metropolitanissa vuonna Ryhäsen vakinaisina vierailukohteina ovat olleet kaikki Euroopan suuret oopperatalot. Oopperauran ohella Jaakko Ryhänen vierailee eri puolilla maailmaa myös konserttija oratoriosolistina. Hänen lukuisat levytyksensä ovat kotimaassa saaneet suuren suosion. Jaakko Ryhäselle myönnettiin Pro Finlandia- mitali KML:N 80V JUHLAKONSERTTI. Solistina Jaakko Ryhänen säestäjänään Seppo Hovi. Kuuluu Keravan Helmimusiikkia sarjaan. Kerava-sali PERINTEISET VAPPULAULUT. Keravan kirjaston portailla KEVYEN MUSIIKIN KONSERTTI. Orkesterina Vandare- puhallinorkesteri. Kerava-sali KIRKKOKONSERTTI. Yhteistoiminnassa kirkon musiikkitoimen kanssa. Solistina Janne Kaksonen sekä säestäjänä Helmimusiikin vierailevat taiteilijat KERAVAN MIESLAULAJIEN 65-juhlavuoden kevätkokouksessa Maunu Tainio ehdotti, että perustetaan veteraaniosasto, jonka toimintaan aktiivilaulamisen lopettaneet voisivat osallistua. Seniorikuoro käynnistyi saman vuoden lopulla Pekka Laakkosen ottaessa myös seniorit johdettavakseen aina kevääseen 1999 asti. Irma Isotupa huolehti seniorikuoron emäntänä kahvituksesta ja joulupuurosta kaikki nämä vuodet. Sittemmin on kahvituksen hoitanut Aimo Tarvainen tai kukin vuorollaan. Vuosituhannen vaihteen jälkeen johtajat vaihtuivat vuosittain: kanttorit Leena Lampinen ja Janne Kaksonen sekä entinen kuoromme jäsen, monia kuoroja johtanut Sakari Ollila. Syyskaudelle 2002 ei johtajaa saatu, kunnes kuoromme pitkäaikainen varajohtaja Sakari Siukonen lupautui johtamaan toistaiseksi. Syksyllä 2004 kuoromme johtaja Teppo Salakka tarttui ohjaksiin. Kuten aikaisemminkin, laulutervehdyskäynnit vanhainkodeissa ovat tärkeällä sijalla. Viime vuosina seniorit ovat esiintyneet omana osastonaan myös monissa kuoromme konserteissa tai olleet kuoron miesvahvuudessa mukana. Oman merkittävän panoksensa ohjelmistoon on tuonut Maunu Tainio, joka on säveltänyt useita esitettäviä lauluja. Johtajista Salakan lisäksi Lampinen ja Siukonen ovat sovittaneet senioreille lauluja. Myös perinteiset mieskuorolaulut kuuluvat joka harjoitukseen. Keravan Mieslaulajissa ei ole koskaan ollut määrättyä laulajien yläikärajaa. Niinpä seniorikuorosta, jonka laulajien määrä on vaihdellut 15 ja 20:n välillä, noin puolet laulaa edelleen aktiivisesti myös varsinaisessa kuorossa. Pertti Lehtinen Juhlavuoden tapahtumat Seppo Hovi SEPPO HOVI on ollut jo pitkään suomalaisen viihteen keulahahmoja. Seppo Hovin seurassa -ohjelmassa on rakennettu siltaa yli musiikkirajojen ja supersuosittu musiikkiviihdeohjelma BumtsiBum on kerännyt tv:n ääreen joka lauantai miljoonayleisön. Näistä molemmista musiikkiohjelmista Seppo Hovi on palkittu useilla Venla-palkinnoilla. Seppo Hovi on myös vieraillut kapellimestarina monissa nimekkäissä orkestereissa, joiden ohjelma on vaihdellut ooppera-aarioista swingjazziin. ja solistina Eero Annala. Keravan kirkko JOULUKONSERTTI. Keravan kirkko. TOUKOKUU, NUOTTITEOS. KML julkaisee teoksen kaikista kuorolle omistetut sävelteoksista. LOKAKUU, VALOKUVANÄYTTELY JA KUVATEOS kuoron toiminnasta. Perustuvat valokuvaaja Jari Tikan teoksiin. Keravan kirjasto. Terve, Lauluveikko! MARSSIN TAHTIIN, reippaasti c-duurissa ja kaikki lähtevät samasta sävelestä. Siinä oivat lähtökohdat saada kuoromme tunnuslaulu käyntiin, vaikka kuoron terävin pää ei sattuisikaan olemaan paikalla. Kuoromme tunnusmarssin isä on vuonna 1936 kuoron II-bassoon liittynyt Yrjö Harjanne, YL:ssä ja Laulumiehissä kannuksensa hankkinut kuoromies. Hän on ollut aktiivinen kuorolainen ja ryhtynyt pikimmiten toimeen tunnuslaulun saamiseksi. Onko pyyntö tullut kuoron taholta vai onko hän ollut asiassa omatoiminen, siitä ei ole säilynyt tietoa. Joka tapauksessa, noin kuukautta ennen kuoron 10-vuotis juhlakonserttia, marssi sai kantaesityksensä Tuolloin vietettiin 10-vuotisjuhlintaan liittyvää veljesiltaa, naisineen kuten 50-vuotishistoriikkimme asian ilmaisee. Kuoromme marssi, Terve, Lauluveikko!, sisältyy nuottijulkaisuun, jonka Keravan Mieslaulajat kustantaa yhteistyössä SULA- SOLin kanssa 80-juhlavuotensa kunniaksi. Julkaisun teemana on kuoron johtajien säveltämä ja sovittama mieskuoromusiikki, kuorolle rakkaita ja läheisiä lauluja. Nuottijulkaisulla kuoromme tarkoituksena on jakaa tätä sisäpiiritietoa myös muiden kuorojen ulottuville ja käyttöön. Keravan Mieslaulajien johtajina ovat toimineet kuoron perustaja Aarne Nurminen, Mauri Hongisto, Jouni Pukkila, Pekka Laakkonen ja nykyinen johtajamme Teppo Salakka. Nuottijulkaisussamme on myös yksi teos monivuotiselta yhteistyökumppaniltamme Tauno Marttiselta, jonka hän lahjoitti kuorollemme kiitoksena kuorooopperaprojektista Seitsemän veljestä. Antti Virtanen Mieslaulajat kiittää yhteistyökumppaneitaan! Anni Isomäki Automyynti Jalopare Elmo Sport, Urheilu-Helin & Co. Insinööritoimisto T. Lehtonen Intro Music Jätehuolto Eskolin K-supermarket Kahveri Kelloliike T. Soikkeli Kerasivu Keravan Energia Keravan Lääkintävoimistelu Keravan Muovi ja Lelu Korson Optiikka Närhi Oy sisustuspalvelu Varjon Kukka Parturi-Kampaamo RiNi Kotikenttäetuja. Su klo 15 Keravan Mieslaulajat 80 v solistina Jaakko Ryhänen, basso säestäjänä Seppo Hovi, piano Sibelius Madetoja Hongisto Saikkola Sarmanto Kerava-sali, Keskikatu 3a Liput 15 /10 Ennakko: Café Intro, Paasikivenk. 4 Tiedustelut: p

8 Kutistuiko koti liian pieneksi? Vaihda sopivaan. Avaralta saat ratkaisun myös liian isoksi venähtäneen kodin ongelmaan. Taivutamme neliöt elämää ymmärtäväksi ratkaisuksi ja paketoimme mukaan myös isännöinnin. Paasikivenkatu 1B, Kerava, puh Kalevankatu 65 KERAVA Puh GSM-PÖYTÄPUHELIN SENIOREILLE TIT-900 Koivikontie 12 Puh Kotiin ja mökille Helppokäyttöinen Tukeva rakenne Muistipaikat 10x Edullinen Puh SAVIO Palvelemme Ma-pe La SUOMALAINEN VOITTAA AINA. VUOKRATAAN Kuorma-autoja 26 kuutiota tai 18 kuutiota vrk Kysy myös paketti/ henkilöautot, pikkubussit ja peräkärryt TÄÄLLÄ NIITÄ RENKAITA VAIHDETAAN, TERVETULOA! Hyrylä Kerava