1 Långskogen, Pedersöre

Transkriptio

1 Ehdotus

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Långskogen, Pedersöre Stormossen, Pedersöre Långmossen, Uusikaarlepyy Björkbacken, Uusikaarlepyy Monäs, Uusikaarlepyy Gunilack, Uusikaarlepyy ja Vöyri Söderskogen, Vöyri Bobacken, Mustasaari Torkkola, Vaasa Naarajoki, Isokyrö Kattiharju, Isokyrö ja Laihia Rajavuori, Laihia Sidlandet, Maalahti Molpe, Korsnäs ja Maalahti Flatbergen, Maalahti Taali, Maalahti Poikel, Korsnäs Pilkbacken, Närpiö Blaxnäs, Närpiö Norrskogen-Hedet, Närpiö Bredåsen, Närpiö Långmarken, Närpiö ja Kristiinankaupunki Gillermossen, Närpiö ja Kristiinankaupunki Peninkylä, Kristiinankaupunki Kullen, Kristiinankaupunki Metsälä-Norrviken, Kristiinankaupunki Lakiakangas, Kristiinankaupunki Arstu, Kristiinankaupunki Västervik, Kristiinankaupunki... 94

4 2 1 Långskogen, Pedersöre Alue sijoittuu metsäalueelle Pohjanmaan radan itäpuolelle Pedersören kunnan pohjoisosaan noin kuusi kilometriä kuntakeskuksesta. Alueen pintaala on 5,3 km 2 ja vuotuinen keskituuli alueella on 6,2 m/s. Alueelle voidaan sijoittaa noin voimalaa. (Kohdekorteissa Långskogen on nro 3) Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden alue sijoittuu Pohjanmaan radan, kunnan rajan ja seututien väliselle metsäiselle alueelle taajamarakenteen ulkopuolelle. Koska tuulivoimaloiden alue sijoittuu taajamarakenteen ulkopuolelle, ei sillä ole vaikutusta yhdyskuntien toimivuuteen. Alueen toiminnallinen luonne muuttuu, mutta tuulivoimaloiden alue säilyy päämaankäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena. Sähkönsiirtojohdot (110 kv alueen itäpuolella ja 400 kv länsipuolella) sijoittuvat kohtuullisen etäisyyden päähän tuulivoimala-alueesta. Lähimpään sähköasemaan on alueelta etäisyyttä noin 5 km. Lähin taajama Kolppi sijoittuu noin kahden kilometrin etäisyydellä alueen eteläreunasta. Tuulivoimalaalueella ei ole vakituisessa asuinkäytössä olevia asuinrakennuksia. Alle kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta on kuitenkin jonkin verran vakituista asutusta, mutta vähän loma-asutusta (5 asuntoa). Tuulivoimala-aluetta lähimmät talot sijoittuvat vajaan kilometrin etäisyydelle. Alue rajautuu kaakkoispuolelta virkistysalueeseen (Arbetsplatsberget) ja ohjeelliseen ulkoilureittiin. Tuulivoimaloiden alueen toteuttamisella ei ole vaikutusta Arbetsplatsbergetin virkistysalueen käyttömahdollisuuksiin, koska virkistysalue on rajattu tuulivoimaloiden alueen ulkopuolelle samoin kun ohjeellinen ulkoilureitti.

5 3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Rakennustöiden aikana liikennemäärät kasvavat merkittävästi alueen tiestöllä. Alue sijoittuu kuitenkin edullisesti valtatie 8:aan ja seututiehen sekä Pietarsaaren satamaan nähden. Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset -selvityksen mukaan tieverkostolle ei muodostu merkittäviä muutostarpeita. Långskogenin alue sijaitsee Pohjanmaan radan itäpuolella, joten sinne on lähtökohtaisesti ajettava kantatie 68:n kautta. Kolpissa oleva rautatien ylikulkusilta rajoittaa alle 10-akselisten ajoneuvoyhdistelmien kuljetuksia. Tuulivoimaloiden alueen toteuttamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa päätieverkostoa sekä alueen sisäistä metsätieverkostoa. Seututie 747 on noin puolentoista kilometrin etäisyydellä alueesta. Tuulivoimaloiden alue on mahdollista liittää seututiehen, mutta ei valtatie 8:aan, koska Pohjanmaan rata on esteenä. Tuulivoimala- alueen toiminnan aikaiset liikennevaikutukset ovat vähäiset, ja liittyvät huoltokäynteihin. Vaikutukset lentoliikenteeseen ja lentoturvallisuuteen Kokkola-Pietarsaaren lentoasema sijoittuu Långskogenin alueen koillispuolelle noin 8 kilometrin päähän alueesta. Långskogenin tuulivoimala-alue sijoittuu Finavian paikkatietoaineistossa osoitetulle lentokenttien lähialueelle (AGA), jolloin lentoturvallisuussäädökset voivat rajoittaa voimaloiden maksimikorkeutta ainakin alueen korkeimmilla maastonkohdilla. Tuulivoimaloiden vaikutus lentoliikenteen sujuvuuteen ja lentoturvallisuuteen selviää lentoestelupamenettelyn kautta. Vaikutukset aluetalouteen ja elinkeinoihin Tuulivoimapuistot ovat merkittäviä rakennushankkeita, jotka vaikuttavat aluetalouteen muun muassa työllisyysvaikutusten ja verokertymän kautta. Hanke tuottaa Pedersören kunnalle verotuloja ja tuulivoimaalueen maanomistajille vuokratuloja. Tuulivoimala-alueen toteuttamisella on näin suoria positiivisia vaikutuksia kunta- ja paikallistalouteen. Lisäksi tuulivoimapuistojen toteuttamisella on positiivinen vaikutus kunnan imagoon. Långskogenin sijoittuu pääasiassa metsätalousalueelle. Metsäalueiden osoittamisella tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi ei ole merkittävää vaikutusta niiden metsätalouskäyttöön. Aluetta toteutettaessa metsätieverkostoa joudutaan todennäköisesti vahvistamaan ja osin laajentamaan, millä voi katsoa olevan myönteisiä vaikutuksia metsätalouden toimintaedellytyksiin. Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen Tuulivoimatuotannon edistämisen tavoitteena on korvata fossiilisilla energialähteillä tuotettua sähköä, ja näin vähentää energiantuotannosta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Långskogenin alueen toteuttamisella on omalta osaltaan positiivinen vaikutus ilmastoon. Alueen teknistaloudellinen edullisuus (vuotuinen keskituuli 6,2 m/s, alueen suuntaisen suurjännitelinjan sijoittuminen alle 2 km:n etäisyydelle tuulivoimaloiden alueen itärajalta) mahdollistaa tuulivoimapuiston toteuttamisen. Kokonsa puolesta alueelle voitaisiin rakentaa tuulivoimalaa, joilla tuotettaisiin 0,12 TWh/a. Långskogenin alueen toteutuessa hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin 0,1 Mt/v, mikäli tuulivoimalla tuotetulla sähköllä voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotetuttua sähköä. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimalat tulevat muuttamaan alueen maisemaa. Voimakkaimmin tuulivoimalat muuttavat maisemaa Ähtävänjokilaakson ja Lepplaxin kylän suuntaan. Voimalat tulevat näkymään Ähtävänjokilaaksoon, koska asutuksen ja tuulivoimapuiston välillä on avoimia peltoalueita mm. Kolpissa ja Lepplaxissa. Avoimilla jokilaaksojen viljelysalueilla voimalat näkyvät laajalti, mutta peltojen metsäsaarekkeet ja Ähtävänjokivarren puusto vähentävät huomattavasti visuaalista vaikuttavuutta alueella. Långskogenin tuulivoimala-alueen läheisyyteen (alle 5 km:n etäisyydelle) sijoittuu maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita kuten Lassfolk, Pavålsfolk ja Finne, Lepplax. Ähtävänjokivarren arvokkaille kulttuurimaisema-alueille voimalat eivät todennäköisesti näy johtuen maaston muodoista ja puustosta,

6 4 mutta Lepplaxin kulttuurimaisemaa voimalat muuttavat jonkin verran. Näkymäanalyysin mukaan tuulivoimalat saattavat näkyä myös valtakunnallisesti merkittäville rakennetun kulttuuriympäristön kohteille Kruunupyyssä (Kruunupyyn kirkko ympäristöineen ja Torgaren pappila) ja Ähtävällä (Ähtävän kirkonseutu), vaikka ne sijoittuvat yli viiden kilometrin etäisyydelle tuulivoimala-alueesta. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Långskogenin alueella ei ole vakituista asutusta. Lähin asutus on vajaan kilometrin etäisyydellä, mistä johtuen suoria melu- ja varjostusvaikutuksia ei todennäköisesti aiheudu. Tuulivoimaloiden alue rajautuu kaakkoisosastaan virkistysalueeseen (Arbetsplatsberget) ja ohjeelliseen ulkoilureittiin, jotka tulee tuulivoimaalueen tarkemmassa suunnittelussa ottaa huomioon. Elinympäristössä tapahtuvat maisemalliset muutokset voidaan kokea elinoloja ja viihtyvyyttä heikentävänä tekijöinä. Toisaalta tuulivoimalat voidaan hyvin sijoitettuna mieltää myös positiiviseksi maisemalliseksi uudeksi elementiksi. Vaikutukset luonnonympäristöön Tuulivoimaloiden alue on eteläosaltaan kumpuilevaa kallio- ja moreenimaata ja pohjoisosaltaan eteläosaa tasaisempaa ojitettujen soistumien ja kallioisten metsäsaarekkeiden luonnehtimaa metsämaata. Tuulivoimaloiden toteuttamisen myötä osa alueen luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimala-alueella rakennettavaksi tuleva alue on vain 3-4 % koko alueen pinta-alasta. Tuulivoimalaitosten tarvitseman alan lisäksi luonnonympäristöön kohdistuva muutos kohdistuu huoltoteiden, maakaapeleiden johtokäytävien ja sähkönsiirtoverkoston rakentamiseen tarvittaviin maa-alueisiin. Aluetta toteutettaessa tieyhteys tulee rakennettavaksi jokaiselle tuulivoimalaitokselle. Rakentamisalueeseen kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimapuiston rakentaminen voi aiheuttaa myös elinympäristöjen pirstoutumista. Elinympäristöjä pirstova vaikutus aiheutuu lähinnä huoltotieverkostosta ja sähkönsiirtolinjoista. Luonnonympäristölle aiheutuvia vaikutuksia voidaan vähentää hyödyntämällä huoltoteiden rakentamisessa mahdollisimman paljon olemassa olevaa metsätieverkostoa. Tuulivoimala-alueilla mahdollisesti sijaitsevat arvokkaat laji- ja luontotyyppiesiintymät selvitetään hankekohtaisessa suunnittelussa, jolloin ne on mahdollista ottaa huomioon tuulivoimaloiden, huoltotiestön ja muiden rakenteiden sijoittelussa. Tuulivoimala-alueen toteuttamisella ei ole vaikutusta pohjaveteen, koska Långskogenin alue ei sijoitu tärkeälle pohjavesialueelle.

7 5 Vaikutukset linnustoon Maakuntakaavan valmistelussa lähtökohtana on ollut tuulivoimarakentamisen sijoittaminen linnustollisesti arvokkaiden alueiden ulkopuolelle. Voimalat eivät muodosta riskiä kalasääkselle, jonka pesimisreviiri sijaitsee alueen pohjoisosassa rautatien länsipuolella, koska tuulivoimala-alue on rajattu rautatiehen. Vaikutuksia lieventää lisäksi se, ettei tuulivoimala-alue sijoitu pesän ja ruokailualueena toimivan Luodonjärven väliin. Alueen läheisyydestä ei ole tiedossa merikotkan pesiä. Alueelta on tiedossa yksi uhanalaisen lajin (ukkopussikas) esiintymispaikka, joka tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden sijoittelussa. Vaikutukset Natura verkoston alueisiin Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä arvioitiin, millä alueilla luonnonsuojelulain edellyttämä Natura-arviointi on tarpeellinen. Långskogenin alueella Natura-arviointi ei ole tarpeen. Tuulivoimalaalueelta on etäisyyttä lähimpään linnustonsuojelualueeseen (SPA) on yli kolme kilometriä.

8 6 2. Stormossen, Pedersöre Alue sijoittuu metsäalueelle Pännäisten lounaispuolelle, Kovjoen ja Sundbyn kylien väliselle metsäalueelle. Kovjoki halkaisee alueen, ja jokilaakson osalta alue sijoittuu peltoalueelle. Tuulivoimaloiden alueen etäisyys kuntakeskuksesta on noin 3 kilometriä. Alueen pinta-ala on noin 7,5 km 2. Vuotuinen keskituuli alueella on 6,6 m/s. Pitkänomaisen mallinsa ja pohjavesialueen vuoksi alueelle voitaneen rakentaa vain noin 15 voimalaa. (Kohdekorteissa Stormossen on nro 5) Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimala-alue sijoittuu valtatie 8:n ja Uusikaarlepyy- Pietarsaari seututien väliselle metsäiselle alueelle taajamarakenteen ulkopuolelle. Koska tuulivoimaloiden alue sijoittuu taajamarakenteen ulkopuolelle, ei sillä ole vaikutusta yhdyskuntien toimivuuteen. Alueen toiminnallinen luonne muuttuu, mutta alue säilyy päämaankäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena. Lähin taajama Pännäinen sijoittuu noin kolmen kilometrin etäisyydelle alueen koillisreunasta. Lähimmät kylät ovat Kovjoen ja Sundbyn kylät reilun kahden kilometrin päässä. Tuulivoimala-alueella ei ole asuinrakennuksia, mutta alle kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta on vakituista asutusta (noin 160 asuntoa) ja vähän loma-asutusta (6 asuntoa). Tuulivoimala-aluetta lähimmät talot sijoittuvat vajaan kilometrin etäisyydelle. Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset selvityksen mukaan Stormossenin tuulivoimaloiden alueen toteuttaminen ei edellytä muutoksia alueelliseen päätieverkkoon. Etäisyys tuulivoimaloiden alueen itäreunasta on vajaa kilometri valtatie 8:lle. Tuulivoimaloiden alueen toteuttamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa päätie-verkostoa sekä alueen sisäistä metsätieverkostoa. Lähin syväsatama on Pietarsaaressa. 110 kv:n ja 400 kv:n voimansiirtojohdot sijoittuvat tuulivoimala-alueen itäpuolelle reilun 2 kilometrin päähän alueesta samoin kuin lähin alueverkon sähköasema. Tuulivoimapuiston liittäminen kantaverkon suurmuuntoasemaan tai mahdolliseen alueverkon muuntoasemaan edellyttää uuden 110 kv:n voimalinjan rakentamista.

9 7 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Rakennustöiden aikana liikennemäärät kasvavat merkittävästi alueen tiestöllä. Alue sijoittuu kuitenkin edullisesti valtatie 8:aan ja Pietarsaaren satamaan nähden. Kuljetuksissa voidaan hyödyntää Pietarsaaren satamaa, ja Stormossenin tuulivoimala-alueelle pääsee hyvin Pietarsaaren suunnasta. Tuulivoimala-alueen toiminnan aikaiset liikennevaikutukset ovat vähäiset, ja liittyvät huoltokäynteihin. Vaikutukset lentoliikenteeseen ja lentoturvallisuuteen Kokkola-Pietarsaaren lentoasema sijoittuu tuulivoimala-alueen koillispuolelle noin 25 kilometrin päähän. Stormossenin alue sijoittuu Suomen ilmailuviranomaisen (Trafi) määrittämälle rajoitusalueelle, jolloin lentoturvallisuussäädökset voivat rajoittaa voimaloiden maksimikorkeutta ainakin korkeimmilla maaston kohdilla. Tuulivoimaloiden vaikutus lentoliikenteen sujuvuuteen ja lentoturvallisuuteen selviää lentoestelupamenettelyn kautta. Vaikutukset aluetalouteen ja elinkeinoihin Tuulivoimapuistot ovat merkittäviä rakennushankkeita, jotka vaikuttavat aluetalouteen muun muassa työllisyysvaikutusten ja verokertymän kautta. Hanke tuottaa Pedersören kunnalle verotuloja ja tuulivoimaalueen maanomistajille vuokratuloja. Tuulivoimala-alueen toteuttamisella on näin suoria positiivisia vaikutuksia kunta- ja paikallistalouteen. Lisäksi tuulivoimapuistojen toteuttamisella on positiivinen vaikutus kunnan imagoon. Stormossenin alue sijoittuu pääasiassa metsätalousalueelle. Metsäalueiden osoittamisella tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi ei ole merkittävää vaikutusta niiden metsätalouskäyttöön. Aluetta toteutettaessa metsätieverkostoa joudutaan vahvistamaan ja osin laajentamaan, millä voi katsoa olevan myönteisiä vaikutuksia metsätalouden toimintaedellytyksiin. Alueen sisäpuolelle sijoittuu turkistarhoja. Niihin kohdistuvat vaikutukset on mahdollista ehkäistä jättämällä riittävät suojavyöhykkeet. Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen Tuulivoimatuotannon edistämisen tavoitteena on korvata fossiilisilla energialähteillä tuotettua sähköä, ja näin vähentää energiantuotannosta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Stormossenin alueen toteuttamisella on omalta osaltaan positiivinen vaikutus ilmastoon. Alueen teknistaloudellinen edullisuus (vuotuinen keskituuli 6,6 m/s, alueen suuntaisen suurjännitelinjan sijoittuminen noin 2 km:n etäisyydelle tuulivoimala-alueesta) mahdollistaa tuulivoimapuiston toteuttamisen. Kokonsa puolesta alueelle voitaisiin rakentaa noin 15 tuulivoimalaa, joilla tuotettaisiin 0,12 TWh/a. Stormossenin alueen toteutuessa hiilidiok-

10 8 sidipäästöt vähenisivät noin 0,1 Mt/v, mikäli tuulivoimalla tuotetulla sähköllä voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotetuttua sähköä. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimalat tulevat muuttamaan alueen maisemaa. Voimalat tulevat näkymään Kovjoen, Lövön ja Sundbyn kyliin, joiden monen talon pihapiiriin voimalat näkyvät, koska asutuksen ja tuulivoimapuiston välillä on avoimia peltoalueita. Stormossenin alueen läheisyyteen, alle 5 km:n mutta yli kilometrin etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita kuten Vännas, Näsibacka ja Soklotin raittiasutus. Soklotin kulttuurimaisema-alueelle vaikutukset jäävät Vännäsia ja Näsibackaa vähäisemmäksi johtuen peitteisyydestä. Näkymäanalyysin mukaan voimalat voivat näkyä myös yli viiden kilometrin etäisyydelle sijoittuvaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristökohteeseen Laamannin taloon ja Östensön koulukotiin, mutta etäisyys todennäköisesti ehkäisee merkittävät vaikutukset. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Stormossenin alueella ei ole vakituista asutusta. Lähin asutus on vajaan kilometrin etäisyydellä, mistä johtuen suoria melu- ja varjostusvaikutuksia ei todennäköisesti aiheudu. Elinympäristössä tapahtuvat maisemalliset muutokset voidaan kokea elinoloja ja viihtyvyyttä heikentävänä tekijöinä. Toisaalta tuulivoimalat voidaan hyvin sijoitettuna mieltää myös positiiviseksi maisemalliseksi uudeksi elementiksi. Vaikutukset luonnonympäristöön Tuulivoimaloiden alue on eteläosaltaan kumpuilevaa kallio- ja moreenimaata ja pohjoisosaltaan eteläosaa tasaisempaa ojitettujen soistumien ja kallioisten metsäsaarekkeiden luonnehtimaa metsämaata. Tuulivoimaloiden toteuttamisen myötä osa alueen luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimala-alueilla rakennettavaksi tuleva alue on vain 3-4 % koko alueen pinta-alasta. Tuulivoimalaitosten tarvitseman alan lisäksi luonnonympäristöön kohdistuva muutos kohdistuu huoltoteiden, maakaapeleiden johtokäytävien ja sähkönsiirtoverkoston rakentamiseen tarvittaviin maa-alueisiin. Aluetta toteutettaessa tieyhteys tulee rakennettavaksi jokaiselle tuulivoimalaitokselle. Rakentamisalueeseen kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimapuiston rakentaminen voi aiheuttaa myös elinympäristöjen pirstoutumista. Elinympäristöjä pirstova vaikutus aiheutuu lähinnä huoltotieverkostosta ja sähkönsiirtolinjoista. Luonnonympäristölle aiheutuvia vaikutuksia voidaan vähentää hyödyntämällä huoltoteiden rakentamisessa mahdollisimman paljon olemassa olevaa metsätieverkostoa. Tuulivoimala-alueilla mahdollisesti sijaitsevat arvokkaat laji- ja luontotyyppiesiintymät selvitetään hankekohtaisessa suunnittelussa, jolloin ne on mahdollista ottaa huomioon tuulivoimaloiden, huoltotiestön ja muiden rakenteiden sijoittelussa. Vaikutukset linnustoon Merikotka- ja kalasääksireviirejä ei ole tiedossa alueen läheisyydessä. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Stormossenin alue sijoittuu koillisosaltaan tärkeälle kaakko-luode suuntaiselle pohjavesialueelle ja rajautuu lounaisosastaan toiseen tärkeään pohjavesialueeseen. Koska tuulivoima-alue on laaja ja pohjavesialue kattaa ainoastaan muutaman prosentin alueen pinta-alasta on pohjaveden suojelu mahdollista ottaa huomioon yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Vaikutukset Natura verkoston alueisiin Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä arvioitiin, millä alueilla luonnonsuojelulain edellyttämä Natura-arviointi on tarpeellinen. Stormossenin alueella Natura-arviointi ei ole tarpeen. Tuulivoimalaalueelta on etäisyyttä lähimpään linnustonsuojelualueeseen (SPA) yli kolme kilometriä.

11 9 3 Långmossen, Uusikaarlepyy Alue sijoittuu valtatie 8:n itäpuolelle Purmonjokilaakson ja Lapuanjokilaakson väliselle metsäalueelle. Tuulivoimala-alueen etäisyys Uudenkaarlepyyn keskustasta on noin 6 kilometriä. Alueen pinta-ala on noin 15 km 2. Vuotuinen keskituuli alueella on 6,3 m/s. Alueelle voidaan rakentaa noin 35 tuulivoimalaa. (Kohdekorteissa Långmossen on nro 6 ja kaavaratkaisun alue on osa selvityksen alueesta) Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimala-alue sijoittuu metsäiselle alueelle valtatie 8:n ja Pohjanmaan radan itäpuolelle. Tuulivoimaloiden alue sijoittuu taajamarakenteen ulkopuolelle, eikä sillä näin ollen ole vaikutusta yhdyskuntien toimivuuteen. Alueen toiminnallinen luonne muuttuu, mutta alue säilyy päämaankäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena. Lähin kylä Kovjoki sijoittuu noin kolmen kilometrin etäisyydelle alueen luoteisreunasta. Tuulivoimala-alueella ei ole vakituisessa käytössä olevia asuinrakennuksia, mutta siellä sijaitsee kolme lomaasuntoa. Alle kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta on vakituista asutusta vähän (noin 130 asuntoa) ja samoin loma-asutusta (3 asuntoa). Tuulivoimala-aluetta lähimmät talot sijoittuvat riittävälle etäisyydelle, mistä johtuen suoria melu- ja varjostusvaikutuksia ei todennäköisesti aiheudu. Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset -selvityksen mukaan tuulivoimaloiden alueen toteuttamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa päätieverkostoa sekä alueen sisäistä metsätieverkostoa. Långmossenin alueen sijainti Pohjanmaan radan itäpuolella tekee alueen saavuttamisesta erittäin hankalan.

12 10 Alueverkoston 110 kv:n sähkölinja sivuaa alueen länsireunaa ja kantaverkon 400 kv:n linja kulkee noin kahden kilometrin etäisyydellä alueen länsipuolella. Lähin alueverkon sähköasema on noin neljän kilometrin päässä alueesta. Tuulivoimapuiston liittäminen kantaverkon suurmuuntoasemaan tai mahdolliseen alueverkon muuntoasemaan edellyttää uuden 110 kv:n voimalinjan rakentamista. Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Långmossenin alue sijaitsee erikoiskuljetusten näkökulmasta katsoen erityisen hankalien tieyhteyksien takana. Korkeat kuljetukset on tuotava joko Etelä-Pohjanmaan suunnasta kantatien 63 ja seutu- ja yhdysteiden kautta tai Pietarsaaren suunnasta kantatietä 68 ja yhdysteitä pitkin. Rakennustöiden aikana liikennemäärät kasvavat merkittävästi kun taa tuulivoimala- alueen toiminnan aikaiset liikennevaikutukset ovat vähäiset ja liittyvät huoltokäynteihin alueella. Vaikutukset lentoliikenteeseen ja lentoturvallisuuteen Kokkola-Pietarsaaren lentoasema sijoittuu tuulivoimala-alueen koillispuolelle noin 27 kilometrin päähän alueesta. Långmossenin alue sijoittuu Suomen ilmailuviranomaisen (Trafi) määrittämälle rajoitusalueelle, jolloin lentoturvallisuussäädökset voivat rajoittaa voimaloiden maksimikorkeutta ainakin korkeimmilla maaston kohdilla. Tuulivoimaloiden vaikutus lentoliikenteen sujuvuuteen ja lentoturvallisuuteen selviää lentoestelupamenettelyn kautta. Vaikutukset aluetalouteen ja elinkeinoihin Tuulivoimapuistot ovat merkittäviä rakennushankkeita, jotka vaikuttavat aluetalouteen muun muassa työllisyysvaikutusten ja verokertymän kautta. Hanke tuottaa Uudenkaarlepyyn kaupungille verotuloja ja tuulivoima-alueen maanomistajille vuokratuloja. Tuulivoimala-alueen toteuttamisella on näin suoria positiivisia vaikutuksia kunta- ja paikallistalouteen. Lisäksi tuulivoimapuistojen toteuttamisella on positiivinen vaikutus kunnan imagoon. Långmossein alue sijoittuu pääasiassa metsätalousalueelle. Metsäalueiden osoittamisella tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi ei ole merkittävää vaikutusta niiden metsätalouskäyttöön. Aluetta toteutettaessa metsätieverkostoa joudutaan vahvistamaan ja osin laajentamaan, millä voi katsoa olevan myönteisiä vaikutuksia metsätalouden toimintaedellytyksiin. Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen Tuulivoimatuotannon edistämisen tavoitteena on korvata fossiilisilla energialähteillä tuotettua sähköä, ja näin vähentää energiantuotannosta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Långmossenin alueen toteuttamisella on omalta osaltaan positiivinen vaikutus ilmastoon. Alueen teknistaloudellinen edullisuus (vuotuinen keskituuli 6,6 m/s, alueen suuntaisen suurjännitelinjan sijoittuminen noin 2 km:n etäisyydelle tuulivoimala-alueesta) mahdollistaa tuulivoimapuiston toteuttamisen. Kokonsa puolesta alueelle voitaisiin rakentaa noin 35 tuulivoimalaa, joilla tuotettaisiin 0,28 TWh/a. Långmossenin alueen toteutuessa hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin 0,22 Mt/v, mikäli tuulivoimalla tuotetulla sähköllä voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotetuttua sähköä. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimalat tulevat muuttamaan alueen maisemaa. Koska lähiympäristön asutuksen ja tuulivoimapuiston välissä on vain vähän avoimia peltoja, eivät voimalat tule näkymään niin kuin avoimilla jokilaaksojen viljelyalueilla. Avoimia peltoalueita asutuksen ja tuulivoimala-alueen välillä on lähinnä Kovjoen kylässä, ja sielläkin maaston muodot ja joen haarat reunapuustoineen vähentävät visuaalista vaikuttavuutta merkittävästi. Selvimmin tuulivoimalat vaikuttavat alueen eteläpuolella sijaitsevien Longholmin talojen maisemakuvaan. Peitteisyydestä johtuen sielläkään voimalat eivät näy kaikkiin taloihin.

13 11 Långmossenin alueelta on maakunnallisesti arvokkaille kulttuurimaisema-alueille kuten Lapuanjoen kulttuurimaisema-alueelle ja Purmonjoen kulttuurimaisema-alueelle etäisyyttä yli 5 kilometriä, minkä arvioidaan tasaisella maaston muodoilla ehkäisevän merkittävät vaikutukset. Västerbackan talojen maakunnallisesti arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle on etäisyyttä vajaa kilometri, mutta peitteisyydestä johtuen visuaalisia vaikutuksia ei todennäköisesti esiinny. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Långmossenin alueella ei ole vakituista asutusta. Lähin asutus on vajaan kilometrin etäisyydellä, mistä johtuen suoria melu- ja varjostusvaikutuksia ei todennäköisesti aiheudu. Elinympäristössä tapahtuvat maisemalliset muutokset voidaan kokea elinoloja ja viihtyvyyttä heikentävänä tekijöinä. Toisaalta tuulivoimalat voidaan hyvin sijoitettuna mieltää myös positiiviseksi maisemalliseksi uudeksi elementiksi. Vaikutukset luonnonympäristöön Tuulivoimaloiden alue on maaston muodoiltaan melko tasaista ja maaperältään vaihtelevaa kallio-, moreeni-, hiekka- ja turvemaata. Tuulivoimaloiden toteuttamisen myötä osa alueen luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimala-alueilla rakennettavaksi tuleva alue on vain 3-4 % koko alueen pinta-alasta. Tuulivoimalaitosten tarvitseman alan lisäksi luonnonympäristöön kohdistuva muutos kohdistuu huoltoteiden, maakaapeleiden johtokäytävien ja sähkönsiirtoverkoston rakentamiseen tarvittaviin maaalueisiin. Rakentamisalueeseen kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimapuiston rakentaminen voi aiheuttaa myös elinympäristöjen pirstoutumista. Elinympäristöjä pirstova vaikutus aiheutuu lähinnä huoltotieverkostosta ja sähkönsiirtolinjoista. Luonnonympäristölle aiheutuvia vaikutuksia voidaan vähentää hyödyntämällä huoltoteiden rakentamisessa mahdollisimman paljon olemassa olevaa metsätieverkostoa. Tuulivoimala-alueella mahdollisesti sijaitsevat arvokkaat laji- ja luontotyyppiesiintymät selvitetään hankekohtaisessa suunnittelussa, jolloin ne on mahdollista ottaa huomioon. Vaikutukset linnustoon Alueen lounaisosaan sijoittuu kalasääksen pesimisreviiri. Voimalat muodostavat lajille merkittävän riskin. Tuulivoimala-alue on kuitenkin rajattu niin, että kalasääksen pesimisreviiri jää tuulivoimala-alueen ulkopuolelle. Alueen läheisyydestä ei ole tiedossa merikotkan pesiä. Vaikutukset Natura verkoston alueisiin Alueen läheisyyteen sijoittuu kaksi soidensuojelualuetta ( Blekmossen-Svartholmsmossen ja Mesmossen) ja Hysalträsketin suojeltu järvi. Läheisien Natura 2000-verkostoon lukeutuvien soiden luontotyyppeihin eivät yli 500 metrin etäisyydellä sijaitsevat tuulivoimalat todennäköisesti vaikuta eikä suojellun järven lajistoon, koska järvi on rajattu tuulivoimala-alueen ulkopuolelle. Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä arvioitiin, millä alueilla luonnonsuojelulain edellyttämä Natura-arviointi on tarpeellinen. Långmossenin alueelle Natura-arviointi ei ole tarpeen.

14 Björkbacken, Uusikaarlepyy Alue koostuu kolmesta erillisestä alueesta, jotka sijoittuvat metsäiselle alueelle Lapuanjokilaakson länsipuolelle. Tuulivoimaloiden alueen pohjoisimman alueen (4) etäisyys kuntakeskuksesta on noin 10 kilometriä. Alueiden pinta-ala on yhteensä noin 40 km 2. Vuotuinen keskituuli on 6,9 m/s. Alueille voitaisiin kokojensa puolesta rakentaa yhteensä noin tuulivoimalaa. (Kohdekorteissa Björkbacken on nro 9. Kaavan alueet 4,5 ja 6 ovat osia tästä selvityksen alueesta.) Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimala-alueet sijoittuvat Lapuanjokilaakson ja Munsalanjokilaakson väliselle metsäalueelle. Alue 4 sijoittuu valtatie 8:n länsipuolelle ja alueet 5 ja 6 valtatie 19 varteen valtatie 8:n itäpuolelle. Alueet sijoittuvat taajamarakenteen ulkopuolelle. Lähimmät taajamat Munsala ja Jepua sijoittuvat noin kahden kilometrin etäisyydelle tuulivoimala-alueista. Tuulivoimalaalueella ei ole asuinrakennuksia, mutta alle kahden kilometrin etäisyydelle sijoittuu asutusta erittäin runsaasti. Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset -selvityksen mukaan tuulivoimaloiden alueen toteuttaminen ei edellytä muutoksia alueelliseen päätieverkkoon, koska alueet sijoittuvat edullisesti valtateihin nähden. Tuulivoimala- alueen toteuttamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa päätieverkostoa sekä alueiden sisäistä metsätieverkostoa. 110 kv:n linja kulkee alueen 5 läpi ja sivuaa aluetta 6. Alueilta 4, 5 ja 6 on etäisyyttä lähimpään alueverkon muuntoasemaan noin kaksi kilometriä. Alueilta 4 ja 5 on etäisyyttä 400 kv:n linjaan noin kaksi kilometriä ja alueelta 6 noin kahdeksan kilometriä. Tuulivoimala-alueiden liittäminen 400 kv:n kantaverkon suurmuuntoasemaan tai mahdolliseen alueverkon koontiasemaan edellyttää uuden 110 kv:n voimalinjan rakentamista kultakin alueelta.

15 13 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Rakennustöiden aikana liikennemäärät kasvavat merkittävästi alueen tiestöllä. Alueet sijoittuvat kuitenkin edullisesti valtatie 8:aan ja valtatie 19 nähden. Valtatie 8:n länsipuolelle sijoittuvalle alueelle 4 erikoiskuljetukset voitaisiin tuoda suoraan valtatie 8:lta rakennettavan yksityistien kautta. Alueelle 5 voitaisiin tulla suoraan valtatieltä 8 tai valtatieltä 19 ja alueelle 6 suoraan valtatieltä 19. Tuulivoimala-alueiden toiminnan aikaiset liikennevaikutukset ovat vähäiset, ja ne liittyvät huoltokäynteihin alueella. Vaikutukset lentoliikenteeseen ja lentoturvallisuuteen Lentoliikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen liittyvät vaatimukset voivat rajoittaa tuulivoimarakentamista lentokenttien ympäristössä. Lentokenttien mittarilentopinta ulottuu Suomessa keskimäärin 40 kilometrin säteellä kenttien ympärille. Björkbackenin tuulivoimala-alueet sijoittuvat lentokenttien mittarilentopinnalle. Vaikutukset aluetalouteen ja elinkeinoihin Tuulivoimapuistot ovat merkittäviä rakennushankkeita, jotka vaikuttavat aluetalouteen muun muassa työllisyysvaikutusten ja verokertymän kautta. Hanke tuottaa Uudenkaarlepyyn kaupungille ja Vöyrin kunnalle verotuloja ja tuulivoima-alueen maanomistajille vuokratuloja. Tuulivoimala-alueen toteuttamisella on näin suoria positiivisia vaikutuksia kunta- ja paikallistalouteen. Lisäksi tuulivoimapuistojen toteuttamisella on positiivinen vaikutus kunnan imagoon. Björkbackenin tuulivoimala-alueet alueet sijoittuvat pääasiassa metsätalousalueelle. Metsäalueiden osoittamisella tuulivoimarakentamiseen soveltuviksi alueiksi ei ole merkittävää vaikutusta niiden metsätalouskäyttöön. Alueita toteutettaessa metsätieverkostoa joudutaan vahvistamaan ja osin laajentamaan, millä voi katsoa olevan myönteisiä vaikutuksia metsätalouden toimintaedellytyksiin. Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen Tuulivoimatuotannon edistämisen tavoitteena on korvata fossiilisilla energialähteillä tuotettua sähköä, ja näin vähentää energiantuotannosta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Långmossenin alueen toteuttamisella on omalta osaltaan positiivinen vaikutus ilmastoon. Alueen teknistaloudellinen edullisuus (vuotuinen keskituuli 6,9 m/s ja alueen sijoittuminen edullisesti suurjännitelinjan nähden) mahdollistaa tuulivoimapuiston toteuttamisen. Kokonsa puolesta alueelle voitaisiin rakentaa noin tuulivoimalaa, joilla tuotettaisiin 0,51 TWh/a. Björkbackenin alueiden 4,5 ja 6 toteutuessa hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin 0,41 Mt/v, mikäli tuulivoimalla tuotetulla sähköllä voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotetuttua sähköä.

16 14 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimalat tulevat muuttamaan alueen maisemaa. Voimalat tulevat näkymään muun muassa Munsalan ja Jepuan taajamiin ja Pensalan kylään. Jokilaaksojen välisestä sijainnista johtuen tuulivoimalat tulevat näkymään laajalle ja muuttavat maisemakuvaa merkittävästi monissa kylissä. Björkbackenin alueilla on vaikutuksia maakunnallisesti arvokkaaseen Lapuanjoen alaosan kulttuurimaisemaan, koska Lapuanjoen kulttuurimaisema sijaitsee alle viiden kilometrin etäisyydellä tulivoima-alueista, ja alueet sijoittuvat peräkkäin Lapuanjokilaakson suuntaisesti. Merkittävimmin tuulivoimalat voivat näkyä Lapuanjokilaakson asutukselle joen itäpuolella, koska tuulivoimala-alueet sijoittuvat Lapuanjokilaakson länsipuolelle. Lapuanjoen arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle vaikutuksia ehkäisee osaltaan jokivarren puusto. Alueelle sijoittuu useita muinaismuistolain suojaamia kohteita, joiden sijainti tulee huomioida alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavaratkaisussa osoitettujen tuulivoimala-alueiden ja asutuksen väliin on jätetty riittävät, yli kilometrin suojavyöhykkeet ehkäisemään suorat melu- ja varjostusvaikutukset asutukseen ja maakunnallisesti tärkeisiin virkistysalueisiin. Tuulivoimaloiden alueella ei ole vakituista asutusta. Lähin asutus on vajaan kilometrin etäisyydellä, mistä johtuen suoria melu- ja varjostusvaikutuksia ei todennäköisesti aiheudu. Elinympäristössä tapahtuvat maisemalliset muutokset voidaan kokea elinoloja ja viihtyvyyttä heikentävänä tekijöinä. Toisaalta tuulivoimalat voidaan hyvin sijoitettuna mieltää positiiviseksi maisemalliseksi uudeksi elementiksi. Vaikutukset luonnonympäristöön Tuulivoimaloiden alue on eteläosaltaan kumpuilevaa kallio- ja moreenimaata ja pohjoisosaltaan eteläosaa tasaisempaa ojitettujen soistumien ja kallioisten metsäsaarekkeiden luonnehtimaa metsämaata. Tuulivoimaloiden toteuttamisen myötä osa alueen luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimala-alueilla rakennettavaksi tuleva alue on vain 3-4 % koko alueen pinta-alasta. Tuulivoimalaitosten tarvitseman alan lisäksi luonnonympäristöön kohdistuva muutos kohdistuu huoltoteiden, maakaapeleiden johtokäytävien ja sähkönsiirtoverkoston rakentamiseen tarvittaviin maa-alueisiin. Aluetta toteutettaessa tieyhteys tulee rakennettavaksi jokaiselle tuulivoimalaitokselle. Rakentamisalueeseen kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimapuiston rakentaminen voi aiheuttaa myös elinympäristöjen pirstoutumista. Elinympäristöjä pirstova vaikutus aiheutuu lähinnä huoltotieverkostosta ja sähkönsiirtolinjoista. Luonnonympäristölle aiheutuvia vaikutuksia voidaan vähentää hyödyntämällä huoltoteiden rakentamisessa mahdollisimman paljon olemassa olevaa metsätieverkostoa. Tuulivoimala-alueilla mahdollisesti sijaitsevat arvokkaat laji- ja luontotyyppiesiintymät selvitetään hankekohtaisessa suunnittelussa. Läheisten soidensuojelualueiden (Paljakannevan ja Aittasaarennevan) luontotyyppeihin kohdistuvat vaikutukset voitaneen ehkäistä jättämällä noin 0,5-1 km:n suojavyöhyke tuulivoimala-alueen ja soidensuojelualueiden väliin. Alueen sisälle sijoittuu luonnonsuojelutarkoituksiin hankittu metsäkohde, mihin kohdistuvat vaikutukset voitaneen ehkäistä voimaloiden sijoittelulla. Alueella tiedetään sijaitsevan myös uhanalaisen liito-oravan reviirejä, jotka tulee huomioida yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Vaikutukset linnustoon Björkbackenin alue sijoittuu kookkaiden vesilintujen kuten hanhien, joutsenten ja kurkien muuttoreitille. Vasten muuttoreittiä oleva pitkänomainen alue on jaettu kolmeen osaan (4, 5 ja 6), mikä vähentää kohtaamisriskiä. Tiedossa ei ole, että lähistöllä olisi merikotkan pesiä. Pohjoisen alueen tuulivoimalat muodostavat riskin lähistöllä pesivälle kalasääkselle. Tuulivoimala- alue on kuitenkin rajattu niin, että kalasääksen reviiri jää voimala-alueen ulkopuolelle. Vaikutukset Natura verkoston alueisiin Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä arvioitiin, millä alueilla luonnonsuojelulain edellyttämä Natura-arviointi on tarpeellinen. Björkbackenin alueella Natura-arviointi ei ole tarpeen.

17 15 7 Monäs, Uusikaarlepyy Alue sijoittuu valtatie 8:n länsipuolelle Monåfjärdenin ja Söderfjärdenin välisen niemen kärkeen. Tuulivoimala-alueen etäisyys Uudenkaarlepyyn keskustaan on noin 15 kilometriä. Alueen pinta-ala on noin 3 km 2. Vuotuinen keskituuli alueella on 7,8 m/s. Kokonsa puolesta alueelle voidaan rakentaa noin 10 voimalaa. (Kohdekorteissa Monäsin alue nro 8. Kaavan alue on osa selvityksen alueesta) Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimala- alue sijoittuu taajamarakenteen ulkopuolelle, eikä sillä näin ollen ole vaikutusta yhdyskuntien toimivuuteen. Alueen toiminnallinen luonne muuttuu, mutta alue säilyy päämaankäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena. Lähimmät kylät Monäs ja Kantlax sijoittuvat noin kahden kilometrin etäisyydelle alueesta. Tuulivoimala-alueella ei ole vakituisessa käytössä olevia asuinrakennuksia, mutta lähistöllä noin kahden kilometrin säteellä on kohtalaisesti vakituista asutusta ja runsaasti loma-asutusta niemen rannoilla ja edustan saarilla.

18 16 110kV:n ja 400 kv:n sähkölinjat kulkevat kaukana noin 8 kilometrin etäisyydellä tuulivoimala-alueesta. Lähimpään alueverkon muuntoasemaan on matkaa noin kolme kilometriä. Tuulivoimapuiston liittäminen kantaverkon suurmuuntoasemaan tai mahdolliseen alueverkon muunto- tai koontiasemaan edellyttää uuden 110 kv:n voimalinjan rakentamista. Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Rakennustöiden aikana liikennemäärät kasvavat merkittävästi alueen tiestöllä. Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset -selvityksen mukaan tieverkostolle ei muodostu merkittäviä muutostarpeita. Nykyinen kantatie- ja paikallistieverkosto on kelvollinen massiivisten tuulivoimala-komponenttien kuljetuksille. Monäsin tuulivoimala-alue sijoittuu valtatie 8:n länsipuolelle noin kymmenen kilometrin etäisyydelle valtatiestä. Erikoiskuljetukset alueelle tulisivat yhdysteitä pitkin. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset liikennevaikutukset ovat vähäiset, ja liittyvät muutamaan huoltokäyntiin tuulivoimalaa kohti vuodessa. Vaikutukset lentoliikenteeseen ja lentoturvallisuuteen Lentoliikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen liittyvät vaatimukset voivat rajoittaa tuulivoimarakentamista lentokenttien ympäristössä. Lentokenttien mittarilentopinta ulottuu Suomessa keskimäärin 40 kilometrin säteellä kenttien ympärille. Monäsin alue sijoittuu lentokenttien mittarilentopinnalle. Vaikutukset aluetalouteen ja elinkeinoihin Tuulivoimapuistot ovat merkittäviä rakennushankkeita, jotka vaikuttavat aluetalouteen muun muassa työllisyysvaikutusten ja verokertymän kautta. Hanke tuottaa Uudenkaarlepyyn kaupungille verotuloja ja tuulivoima-alueen maanomistajille vuokratuloja. Tuulivoimala-alueen toteuttamisella on näin suoria positiivisia vaikutuksia kunta- ja paikallistalouteen. Lisäksi tuulivoimapuistojen toteuttamisella on positiivinen vaikutus kunnan imagoon. Monäsin alue sijoittuu pääasiassa metsätalousalueelle. Metsäalueiden osoittamisella tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi ei ole merkittävää vaikutusta niiden metsätalouskäyttöön. Aluetta toteutettaessa metsätieverkostoa joudutaan vahvistamaan ja osin laajentamaan, millä voi katsoa olevan myönteisiä vaikutuksia metsätalouden toimintaedellytyksiin. Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen Tuulivoimatuotannon edistämisen tavoitteena on korvata fossiilisilla energialähteillä tuotettua sähköä, ja näin vähentää energiantuotannosta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Monäsin alueen toteuttamisella on omalta osaltaan positiivinen vaikutus ilmastoon. Alueen teknistaloudellinen edullisuus (vuotuinen keskituuli 7,8 m/s, mahdollistaa tuulivoimapuiston toteuttamisen. Kokonsa puolesta alueelle voitaisiin rakentaa 8-10 tuulivoimalaa, joilla tuotettaisiin 0,07 TWh/a, mikäli tuulivoimalla tuotetulla sähköllä voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotetuttua sähköä. Monäsin alueen toteutuessa hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin 0,06 Mt/v, mikäli tuulivoimalla tuotetulla sähköllä voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotetuttua sähköä. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Avoimia peltoalueita on asutuksen ja tuulivoimala-alueen välissä Nybyn ja Monäsin kylissä, joissa voimalat näkyvät usean talon pihapiiriin. Tuulivoimalat saattavat näkyä maakunnallisesti arvokkaille kulttuurimaisema-alueille Munsalan kirkonseudulle, Monäsin kylään ja Skrivarsin raitille, joskin viiden kilometrin etäisyydestä johtuen tuulivoimalat eivät näy hallitsevana elementtinä. Taajaan rakennetuille niemen loma-asutusalueille voimalat eivät todennäköisesti näy, mutta Oravaisten saaristomaisemaa voimalat voivat muuttaa. Myös Monässundetin itärannan loma-asuntojen maisemakuva muuttuu. Storsandille on etäisyyttä noin kolme kilometriä. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat näkyisivät Klippanille.

19 17 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Tuulivoimaloiden alueella ei ole vakituista asutusta. Lähin asutus on suojaavan puuston takana vajaan kilometrin etäisyydellä, mistä johtuen suoria melu- ja varjostusvaikutuksia ei todennäköisesti aiheudu. Elinympäristössä tapahtuvat maisemalliset muutokset voidaan kokea elinoloja ja viihtyvyyttä heikentävänä tekijöinä. Toisaalta tuulivoimalat voidaan hyvin sijoitettuna mieltää myös positiiviseksi maisemalliseksi uudeksi elementiksi. Vaikutukset luonnonympäristöön Alue on tasaista metsäaluetta, joiden välissä on muutamia metriä ympäröivästä maastosta kohoavia kalliokumpareita. Rakennettavilla alueilla puuston hakkuu, maaston tasaaminen ja rakentamiseen liittyvät toimet hävittävät alueen nykyistä luonnonympäristöä. Tuulivoimala-alueilla rakennettavaksi tuleva alue on vain 3-4 % koko alueen pinta-alasta. Tuulivoimalaitosten tarvitseman alan lisäksi luonnonympäristöön kohdistuva muutos kohdistuu huoltoteiden, maakaapeleiden johtokäytävien ja sähkönsiirtoverkoston rakentamiseen tarvittaviin maa-alueisiin. Rakentamisalueeseen kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimapuiston rakentaminen voi aiheuttaa myös elinympäristöjen pirstoutumista. Elinympäristöjä pirstova vaikutus aiheutuu lähinnä huoltotieverkostosta ja sähkönsiirtolinjoista. Luonnonympäristölle aiheutuvia vaikutuksia voidaan vähentää hyödyntämällä huoltoteiden rakentamisessa mahdollisimman paljon olemassa olevaa metsätieverkostoa. Läheisen soidensuojelualueen luontotyyppeihin kohdistuvat vaikutukset voidaan ehkäistä jättämällä noin 0,5 km:n suojavyöhyke. Storsandin hietikkoluontotyypeille tuulivoimaloilla ei arvioida olevan vaikutuksia yli kahden kilometrin etäisyydestä johtuen. Tuulivoimala-alueilla mahdollisesti sijaitsevat arvokkaat laji- ja luontotyyppiesiintymät selvitetään hankekohtaisessa suunnittelussa, jolloin ne on mahdollista ottaa huomioon tuulivoimaloiden, huoltotiestön ja muiden rakenteiden sijoittelussa. Vaikutukset linnustoon Tuulivoimalat muodostavat herkille lintulajeille riskitekijän samoin kuin mantereella ruokaileville saaristolintulajeille kuten uhanalaiselle selkälokille. Riski ei kuitenkaan todennäköisesti ole merkittävä. Kookkaiden lintulajien muuttomäärät eivät todennäköisesti ole alueella erityisen merkittäviä johtuen laajojen saaristoalueiden muuttoa jakavasta vaikutuksesta. Lähimpiin merikotkan ja sääksen pesiin on matkaa yli kolme kilometriä, minkä arvioidaan riittävän ehkäisemään merkittävät haitat lajille. Vaikutukset Natura verkoston alueisiin Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä arvioitiin, millä alueilla luonnonsuojelulain edellyttämä Natura-arviointi on tarpeellinen. Monäsin tuulivoimala-alueelle Natura-arviointi on tarpeen.

20 18 8 Gunilack, Uusikaarlepyy ja Vöyri Alue sijoittuu metsäalueelle valtatie 8:n varteen sen itäpuolelle noin 4 kilometriä Oravaisista pohjoiseen. Uudenkaarlepyyn keskustaan on etäisyyttä noin 18 kilometriä. Alueen pinta-ala on noin 6,1 km 2. Vuotuinen keskituuli alueella on 7,1 m/s. Kokonsa puolesta alueelle voidaan rakentaa noin 15 voimalaa. (Kohdekorteissa Gunilack on nro 10) Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimala-alue sijoittuu valtatie 8:n varteen metsäiselle alueelle taajamarakenteen ulkopuolelle eikä sillä näin ollen ole vaikutusta yhdyskuntien toimivuuteen. Alueen toiminnallinen luonne muuttuu, mutta alue säilyy päämaankäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena. Lähin taajama on Oravainen tuulivoimalaalueen eteläpuolella ja lähin kylä Pensala noin viiden kilometrin päässä alueesta. Tuulivoimala-alueella ei ole vakituisessa asuinkäytössä olevia asuinrakennuksia, mutta lähistöllä alle kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoima-alueesta on vakituista asutusta (noin 170 asuntoa) ja pari loma-asuntoa. Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset -selvityksen mukaan tuulivoimaloiden alueen toteuttaminen ei edellytä muutoksia alueelliseen päätieverkkoon. Etäisyys tuulivoimaloiden alueen länsireunasta on vajaa kilometri valtatie 8:lle. Tuulivoimaloiden alueen toteuttamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa päätieverkostoa sekä alueen sisäistä metsätieverkostoa. 110 kv:n ja 400 kv:n sähkönsiirtolinjat kulkevat tuulivoimaloiden alueen itäreunan halki. Lähimpään alueverkon sähköasemaan on etäisyyttä noin kaksi kilometriä. Tuulivoimapuiston liittäminen kantaverkon suurmuuntoasemaan tai alueverkon tuulivoiman kytkemiseksi soveltuvaan muuntoasemaan edellyttää uuden 110 kv:n voimalinjan rakentamista. Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Rakennustöiden aikana liikennemäärät kasvavat merkittävästi alueen tiestöllä. Alue sijoittuu edullisesti valtatie 8:aan nähden, joten kuljetuksissa voidaan hyödyntää valtatietä ja kuljettaa tuulivoimaloiden osat alueelle siltä erkanevien yksityisteiden kautta. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset liikennevaikutukset ovat vähäiset, ja liittyvät muutamaan huoltokäyntiin tuulivoimalaa kohti vuodessa. Vaikutukset lentoliikenteeseen ja lentoturvallisuuteen Lentoliikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen liittyvät vaatimukset voivat rajoittaa tuulivoimarakentamista lentokenttien ympäristössä. Lentokenttien mittarilentopinta ulottuu Suomessa keskimäärin 40 kilometrin säteellä kenttien ympärille. Gunilackin alue sijoittuu lentokenttien mittarilentopinnalle.

21 19 Vaikutukset aluetalouteen ja elinkeinoihin Tuulivoimapuistot ovat merkittäviä rakennushankkeita, jotka vaikuttavat aluetalouteen muun muassa työllisyysvaikutusten ja verokertymän kautta. Hanke tuottaa sekä Uudenkaarlepyyn kaupungille että Vöyrin kunnalle verotuloja ja tuulivoima-alueen maanomistajille vuokratuloja. Tuulivoimala-alueen toteuttamisella on näin suoria positiivisia vaikutuksia kunta- ja paikallistalouteen. Lisäksi tuulivoimapuistojen toteuttamisella on positiivinen vaikutus kunnan imagoon. Gunilackin alue sijoittuu pääasiassa metsätalousalueelle. Metsäalueiden osoittamisella tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi ei ole merkittävää vaikutusta niiden metsätalouskäyttöön. Aluetta toteutettaessa metsätieverkostoa joudutaan vahvistamaan ja osin laajentamaan, millä voi katsoa olevan myönteisiä vaikutuksia metsätalouden toimintaedellytyksiin. Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen Tuulivoimatuotannon edistämisen tavoitteena on korvata fossiilisilla energialähteillä tuotettua sähköä, ja näin vähentää energiantuotannosta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Gunilackin alueen toteuttamisella on omalta osaltaan positiivinen vaikutus ilmastoon. Alueen teknistaloudellinen edullisuus (vuotuinen keskituuli 7,1 m/s) ja alueen suuntaisen suurjännitelinjan sijoittuminen noin kilometrin etäisyydelle tuulivoimala-alueesta mahdollistaa tuulivoimapuiston toteuttamisen. Kokonsa puolesta alueelle voitaisiin rakentaa noin 15 tuulivoimalaa, joilla tuotettaisiin 0,12 TWh/a. Gunilackin alueen toteutuessa hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin 0,1 Mt/v, mikäli tuulivoimalla tuotetulla sähköllä voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotetuttua sähköä. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimalat tulevat muuttamaan alueen maisemaa. Maisemavaikutuksia kohdistuu mm. Pensalan avoimilla viljelyalueilla sijaitseville taloille. Oravaisten ja Hirvlaxin suuntaan vaikutukset ovat todennäköisesti vähäisempiä johtuen avonaisten alueiden vähäisemmästä määrästä. Oravaisten tehdasympäristön ja Eljasusin valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa voimalat voivat muuttaa. Vaikutuksia saaristomaisemalle voi esiintyä, koska voimalat muuttavat myös Oravaisten lahden eteläosan maisemaa. Vaikutusten merkittävyyttä lieventää kuitenkin tuulivoimaloiden sijoittuminen mannervyöhykkeelle. Voimakkaimmin maisemat muuttunevat Oravaisten edustan saaristossa kun saarten loma-asunnoilta katsotaan itään päin tuulivoimala-alueelle. Näkymäanalyysin mukaan tuulivoimalat saattavat näkyä myös maakunnallisesti arvokkaalle Lapuanjoen alaosan kulttuurimaisema-alueelle ja valtakunnallisesti arvokkaalle Vöyrinjoen kulttuurimaisema-alueelle.

22 20 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Tuulivoimaloiden alueella ei ole vakituista asutusta. Lähin asutus on vajaan kilometrin etäisyydellä, mistä johtuen suoria melu- ja varjostusvaikutuksia ei todennäköisesti aiheudu. Elinympäristössä tapahtuvat maisemalliset muutokset voidaan kokea elinoloja ja viihtyvyyttä heikentävänä tekijöinä. Toisaalta tuulivoimalat voidaan hyvin sijoitettuna mieltää positiiviseksi maisemalliseksi uudeksi elementiksi. Vaikutukset luonnonympäristöön Tuulivoimaloiden alue on rakentamatonta, kallioiden ja moreenikumpareiden sekä niiden välisten painanteiden luonnehtimaa metsätalousaluetta. Tuulivoimaloiden toteuttamisen myötä osa alueen luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimala-alueilla rakennettavaksi tuleva alue on vain 3-4 % koko alueen pinta-alasta. Tuulivoimalaitosten tarvitseman alan lisäksi luonnonympäristöön kohdistuva muutos kohdistuu huoltoteiden, maakaapeleiden johtokäytävien ja sähkönsiirtoverkoston rakentamiseen tarvittaviin maa-alueisiin. Rakentamisalueeseen kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimapuiston rakentaminen voi aiheuttaa myös elinympäristöjen pirstoutumista. Elinympäristöjä pirstova vaikutus aiheutuu lähinnä huoltotieverkostosta ja sähkönsiirtolinjoista. Luonnonympäristölle aiheutuvia vaikutuksia voidaan vähentää hyödyntämällä huoltoteiden rakentamisessa mahdollisimman paljon olemassa olevaa metsätieverkostoa. Tuulivoimala-alueilla mahdollisesti sijaitsevat arvokkaat laji- ja luontotyyppiesiintymät selvitetään hankekohtaisessa suunnittelussa, jolloin ne on mahdollista ottaa huomioon tuulivoimaloiden, huoltotiestön ja muiden rakenteiden sijoittelussa. Gunilackin alue ei sijoitu pohjavesialueelle, joten vaikutuksia pohjaveteen ei synny. Lähimmät merkittävät luontokohteet ovat Lötetin rantaniitty (perinnebiotooppi) reilun kahden kilometrin päässä tuulivoimala-alueesta ja Oravaisten lahti (FINIBA) yli viiden kilometrin päässä. Kohteiden luontotyyppeihin ei etäisyydestä johtuen kohdistu vaikutuksia. Vaikutukset linnustoon Gunilackin tuulivoimala-alue sijoittuu keskimääräistä runsaslinnustoisemmalle alueelle johtuen mm. siitä että alue sijoittuu Oravasiten lahden ja Pensalan laajojen lintujen lepäily- ja ruokailupaikkoina toimivien viljelyalueiden väliin. Oravaisten lahdella pesii muun muassa mantereella ruokailevia uhanalaisia selkälokkeja. Gunilackin tuulivoimala-alue sijoittuu myös hanhien, kurkien ja joutsenten rannikon päämuuttoreittien läheisyyteen. Voimaloiden koillispuolelle sijoittuu kaksi pientä lampea, joiden linnustoon tuulivoimaloilla voi olla vaikutusta. Merikotka- ja kalasääksireviirejä ei ole tiedossa alueen läheisyydessä. Vaikutukset Natura verkoston alueisiin Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä arvioitiin, millä alueilla luonnonsuojelulain edellyttämä Natura-arviointi on tarpeellinen. Gunilackin tuulivoimala- alueella Natura-arviointi ei ole tarpeen. Lähimmät Natura-alueet sijoittuvat yli 7 kilometrin etäisyydelle tuulivoimala-alueesta.