Kuvakirjoituksen jälleensyntymä tunneikonit kirjoitetussa puhekielisessä keskustelussa ^ ^

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuvakirjoituksen jälleensyntymä tunneikonit kirjoitetussa puhekielisessä keskustelussa ^ ^"

Transkriptio

1 Kuvakirjoituksen jälleensyntymä tunneikonit kirjoitetussa puhekielisessä keskustelussa ^ ^ Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Turun yliopisto Toukokuu 2006 Ilmari Vauras

2 TURUN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta VAURAS, ILMARI: Kuvakirjoituksen jälleensyntymä tunneikonit kirjoitetussa puhekielisessä keskustelussa ^ ^ Tutkielma, 94 sivua ja 3 liitesivua Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos Suomen kieli Toukokuu 2006 Suomen kirjoitusjärjestelmä on 500-vuotisen historiansa ajan perustunut symbolisiin merkkeihin, mutta tietokonevälitteisissä keskusteluissa on alettu käyttää myös kuvakielistä elementtiä. Hymiöiksi kutsutut kuvamerkit ovat vastine luonnollisen puhetilanteen para- ja nonverbaaliselle viestinnälle. Ne ovat virtuaalista kehonkieltä ja mentaalisten tilojen ilmauksia, jotka toimivat tekstuaalisella tasolla. Hymiö ei sovellu tieteelliseksi termiksi, joten nimeän kuvamerkit tunneikoneiksi, koska ne ilmaisevat usein tunnetta ja ovat semioottisesti ikonisia. Tutkielmani on yleisesitys tunneikoneista ilmiötä on aikaisemmin käsitelty suomalaisessa lingvistiikassa vain vähän. Selvitän ilmiön taustaa sekä ulkomailla että Suomessa. Tunneikonit keksittiin Yhdysvalloissa vuonna 1982 ja niiden käyttö levisi Suomeen vuonna Tietokonevälitteisen viestinnän yleistyessä myös tunneikonien käyttö yleistyi. Nykyään ne ovat tärkeä osa synkronista kirjoitettua viestintää. Käsittelen lyhyesti kirjoituksen historian vaiheita ja pohdin tunneikonien suhdetta suomen kirjoitusjärjestelmään. Kirjoitus on saanut alkunsa kuvakielestä, mutta suomen kielessä tätä vaihetta ei ole ollut, koska kirjoitusjärjestelmä on lainattu käytännössä valmiina. Tunneikonit kuuluvat tietokonevälitteiseen puhekieliseen kirjoitettuun keskusteluun. Kyseessä on uusi kielityyppi, joka sijoittuu perinteisen kirjoitetun kielen ja luonnollisen puhekielen rinnalle esittelen sitä ja sen medioita. Tutkimusaineistoni on verkkoyhteisö Klubituksen keskustelufoorumilta ja IRCkanavalta. Keskustelufoorumilla on sekä synkronisia että asynkronisia ominaisuuksia ja siellä käytetään myös graafisia tunneikoneita, joista osa on animoituja. IRC on synkroninen media, jossa käytetään vain merkeistä koottuja tunneikoneita. Tutkielman kielitieteellinen pääpaino on pragmatiikalla valmista teoriaa ei ole, mutta pyrin luomaan sille pohjaa. Selvitän millaisia pragmaattisia funktioita tunneikoneilla on ja miten ne toimivat kielenkäyttötilanteissa. Keskeisiä funktioita ovat affektin ilmaisu, huumori, ongelmakohtien helpottaminen, toiminnan ilmaisu ja viestin lyhentäminen. Tutkin myös tunneikonien sijoittumista tekstiin. Ne toimivat muun muassa välimerkkeinä ja voivat olla osa syntaksia. Tunneikonit ovat yleistyneet, koska ne ovat tehokas viestinnän keino. Kuvakirjoitus on metaforisesti ilmaisten jälleensyntynyt. Se ei korvaa vanhaa kirjoitusjärjestelmäämme vaan täydentää sitä tietokonevälitteisissä keskusteluissa. ASIASANAT: keskustelunanalyysi, kielitiede, kirjallinen viestintä, kirjoitusjärjestelmät, kuvakirjoitus, merkit, pragmatiikka, puhekieli, suomen kieli, tunneikonit, verkkokirjoittaminen

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Tunneikoni, merkkitunneikoni ja graafinen tunneikoni Olioikoni Vertikaalisuus, horisontaalisuus ja muita merkkitunneikonien ominaisuuksia Animaatio, staattisuus ja muita graafisten tunneikonien ominaisuuksia Para- ja nonverbaalinen viestintä TUNNEIKONIEN HISTORIA JA NYKYTILA Tunneikonien edeltäjät Ensimmäiset varmentamattomat tunneikonit Tunneikonien synty Tunneikonien lainaaminen suomenkieliseen kirjoitukseen Marginaalisesta ilmiöstä massoille ja kohti institutionalisoitumista TUNNEIKONI KIRJOITUSJÄRJESTELMÄN YKSIKKÖNÄ Kirjoituksen synty, ikoniset ja symboliset kirjoitusjärjestelmät Suomen kirjoitusjärjestelmä ja sen syntyhistoria Tunneikonit suhteessa suomen kirjoitusjärjestelmään Tunneikonien ja välimerkkien paralleeli KIRJOITETTU PUHEKIELINEN KESKUSTELU Synkronisuus, asynkronisuus ja tietokonevälitteiset mediat Www-sivujen tekstit Blogit Sähköpostit Keskusteluryhmät Keskustelufoorumit Chat-ympäristöt Pelit Tekstiviestit 42

4 5.2. Kirjoitetun puhekielisen keskustelun suhde perinteiseen puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen Virke, lausuma ja vuoro Kirjoitetun puhekielisen keskustelun erityispiirteitä AINEISTOANALYYSI Aineiston rajaus Aineistolähteen esittely Teknisiä huomioita Aineiston tunneikonit Tunneikonien asema tekstissä Tunneikonien pragmatiikka Affektin ilmaisu Huumorin ilmaisu Ongelmakohtien apu Tervehtiminen ja hyvästely Toiminnan ilmaisu Viestin lyhentäminen Päätelmiä ja huomioita LOPUKSI 85 LÄHTEET 87 LIITE

5 3 1. JOHDANTO Tietotekniikan kehitys ja yleistyminen on vaikuttanut yhteiskuntaan monin tavoin myös kieli on muuttunut ja muuttuu edelleen uuden teknologian mahdollistamien viestintämedioiden myötä. Puhekielen ja kirjoitetun kielen rinnalle on kehittynyt kirjoitettu puhekieli, jolla on useita erityispiirteitä. Yksi uuden kielityypin erityispiirteistä on kirjoitusjärjestelmän kannalta kokonaan uusi elementti: symbolisen, foneettisen kirjaimiston lisäksi suomenkielisessä kirjoituksessa on alkanut esiintyä eräänlaisia piktogrammeja. Hymiöiksi kutsutut typografiset kuvamerkit eli ikonit ovat yleistyneet internetin ja matkapuhelinten myötä 1990-luvulta alkaen. 1 Niitä käytetään esimerkiksi chat-ympäristöissä, tekstiviesteissä, keskustelufoorumeilla, sähköposteissa ja blogeissa. Ne ovat erityisen yleisiä synkronisessa eli reaaliaikaisessa tietokonevälitteisessä kirjoitetussa keskustelussa. Käytän ilmiöstä termiä tunneikoni. Kyseessä on tietokonevälitteisen puhekielenomaisen kirjoitetun viestinnän vastine luonnollisen puhutun kielen para- ja nonverbaaliselle kommunikaatiolle, esimerkiksi äänenlaadulle ja ilmeille. Nämä elementit ovat kasvokkaisessa keskustelussa hyvin tärkeitä, mutta ovat perinteisesti puuttuneet kirjoitetusta kielestä. Kun kirjoitus on lähestynyt puhetta tietokonevälitteisen viestinnän myötä, on para- ja nonverbaalisten keinojen puute pitänyt korvata jollakin tavalla (Crystal 2001, 38 39). Kyse on tekstuaalisella tasolla toimivasta virtuaalisesta kehonkielestä ja mentaalisten tilojen ilmaisusta. Uusi kielityyppi on herättänyt huolestuneisuutta esimerkiksi äidinkielen opettajien keskuudessa. Eläkkeelle jäänyt lehtori Juhani Hiltunen esittää mielipidekirjoituksessaan chat-kielen olevan sekamelskaa ja arvelee, että kirjoitustaito on vaarassa (HS ). Toisaalta Walesin yliopiston professori, kansainvälisesti tunnettu 1 Kirjoitan internetin pienellä alkukirjaimella, koska sana on yleisnimistynyt. Suomalainen valtamedia on noudattanut käytäntöä jo pitkään. Osa englanninkielisistä tiedeyhteisöistä (ks. esim. Aitchison ja Lewis 2003, 1) ja jatkuvasti laajeneva osa ulkomaisesta valtamediasta on päätynyt samaan ratkaisuun, esimerkiksi The Economist, Financial Times ja London Times. Vuonna 1998 Kielikellon suositus kirjoittaa internet erisnimenä oli vielä perusteltua, koska internet oli vasta tullut suuren yleisön saataville ja sen erityisluonne muihin tietoverkkoihin nähden korostui. Internet-sanan appellatiivisuus on myös sikäli perusteltua, että teknisesti olisi mahdollista rakentaa rajaton määrä internet-verkkoja.

6 4 kielitieteilijä David Crystal toteaa, että uusiin viestintäteknologioihin on ennenkin suhtauduttu epäilevästi luvulla kirkko julisti kirjapainotaidon olevan Saatanasta ja samaan aikaan syntyi voimakas sensuuriliike. Telegrammiin, puhelimeen ja radioon suhtauduttiin varauksella 400 vuotta myöhemmin. Kontrolli ja sensuuri koettiin tarpeellisiksi työkaluiksi, jotta uusien viestintämuotojen aiheuttamat ongelmat saataisiin pidettyä kurissa. Myös internetiä on pidetty vaarallisena. Crystal lainaa Ranskan presidentti Jacques Chiracia, joka on sanonut internetin olevan vakava uhka ihmisyydelle, koska se vaikuttaa kieleen. (Crystal 2001, 1 2.) Crystalin mukaan kielen ilmaisuvoima epämuodollisissa rekistereissä on kasvanut huomattavasti tietokonevälitteisen viestinnän myötä. Hän uskoo, että kielen käyttäjillä on ennennäkemätön mahdollisuus tutkia luovasti kirjoitetun kielen voimavaroja. Kehitys on kielitieteen kannalta kiinnostavaa. Crystal uskoo, että uusien viestintätapojen merkitys kielelle on paljon suurempi kuin vain muuttuvat ortografiset, kieliopilliset ja sanastolliset seikat. Hän tiivistää sanomansa: "We ain't seen nothin' yet!" (Www: Language Development via the Internet 2005.) Uusi kielityyppi on merkittävä ja väistämättä voimistuva ilmiö, suhtauduttiin siihen miten tahansa. Tietokonevälitteistä kieltä on Suomessa tutkittu esimerkiksi lukuisissa pro gradu -töissä ja Eija-Liisa Kasesniemen ja Pirjo Rautiaisen teoksessa Kännyssä piilevät sanomat: nuoret, väline ja viesti. Lisäksi aihetta on käsitelty Kielikellossa. Ilmiötä on tutkittu myös muissa maissa akateemisesti: David Crystal on yksi alan kansainvälisistä asiantuntijoista. Hänen teoksestaan Language and the Internet ilmestyy vuoden 2006 aikana uudistettu painos. Pro gradu -tutkielmani tavoite on luoda kielitieteellinen yleiskatsaus tunneikonien ilmiöön. Aineistoni on suomenkielinen, mutta monet havainnot ovat yleiskielitieteellisesti päteviä, koska kuvamerkit eivät ole samalla tavalla sidottuja käytettyyn kieleen kuin esimerkiksi sanat ja syntaksi. Erityisesti tunneikoneihin keskittyvää tutkimusta ei Suomessa ole tietojeni mukaan vielä tehty. Tunneikonit on suomalaisessa tutkimuksessa sivuutettu verrattain vähällä huomiolla, vaikka ilmiö on monella tapaa merkittävä. Tämä johtuu ehkä siitä, ettei kotimaisessa lingvistiikassa ole perinteisesti juuri otettu huomioon viestinnän para- ja nonverbaalisia elementtejä (Haakana 2001, 71). Nyt kun ne ovat siirtyneet tekstuaaliselle tasolle, ei niitä voi enää

7 5 perustellusti jättää huomiotta. Ilmiötä koskettavat tutkimukset käyttävät yleiskielistä hymiö-termiä, josta itse luovun, koska se ei ole riittävän täsmällinen kielitieteelliseen käyttöön. Päädyin aihevalintaan, koska kyseessä on merkittävä ja kiinnostava kehitysaskel suomenkielisen kirjoituksen kannalta. Olen harrastanut tietokonevälitteistä kirjoitettua viestintää alkuvuodesta Aloin silloin käydä tietokoneharrastajien pitämissä purkeissa eli Bulletin Board System -palveluissa, joissa pääpaino oli julkisilla keskusteluilla, joita käytiin sähköpostinkaltaisella tekniikalla. Tutustuin näissä keskusteluissa tunneikoneihin ensimmäistä kertaa. Ne olivat jo vakiintunut ilmiö, mutta vain tietoliikenneharrastajien pienissä piireissä. On ollut kiinnostavaa seurata, miten tunneikonien käyttö on yleistynyt vuosien varrella valtaisasti tietotekniikan tullessa suuren käyttäjäkunnan saataville. Monet nuoret aikuiset ovat keskustellessamme kertoneet, että jos heidän vastaanottamissaan tekstiviesteissä ei ole hymiöitä, he huolestuvat, että jokin on vialla (vrt. Crystal 2001, 37 38). Sähköinen viesti ilman tunneikonia vaikuttaa tietyissä tilanteissa olevan verrattavissa siihen, että kasvokkaisessa keskustelussa sanotaan jotakin ilmeettömästi ja monotonisella äänellä. Pyrin tutkimuksessani selvittämään muun muassa tunneikonien historiaa, nykytilaa ja käyttökontekstia. Miten ilmiö on syntynyt ja miksi se on levinnyt räjähdysmäisesti? Käsittelen jonkin verran myös teknistä puolta, mikä helpottaa ilmiön kokonaisvaltaista ymmärtämistä. Suomen kirjoitus on tiettävästi aina ollut puhtaasti symbolista, joten tunneikonit ovat semioottisesti ratkaisevalla tavalla uudenlainen elementti. Kirjoitus on kuitenkin saanut alkunsa kuvamerkkien piirtämisestä, tavallaan on siis palattu kirjoituksen juurille. Käyn lyhyesti läpi kirjoituksen ja sen eri järjestelmien historian sekä suomen kirjakielen synnyn, koska tarkoitukseni on suhteuttaa tunneikonit suomen kirjoitusjärjestelmään. Vastaan kysymykseen: ovatko tunneikonit osa kirjoitettua kieltä vai siitä erotettavissa olevia kuvia? Ikonien käyttökontekstin valaisemiseksi esittelen tietokonevälitteisen keskustelun medioita, kuten myös uuden kielityypin muita ominaisuuksia ja erityispiirteitä. Tutkimusaineistonani käytän otteita Klubitus-verkkoyhteisön keskustelufoorumista ja IRC-kanavalta. Yhteisö keskittyy konemusiikkikulttuuriin ja sen jäsenet ovat pääosin

8 6 nuoria aikuisia. Aineiston yksi valintakriteeri on se, että tunneikonien käyttö on Klubituksessa runsasta. Toinen valintakriteeri on aineiston kahden median erilaisuus. Keskustelufoorumilla on sekä synkronisia että asynkronisia ominaisuuksia: keskustelu ei ole hetkeen sidottua, vaan viestien pysyvyyden takia samaa keskustelua voidaan käydä muutamia päiviä tai jopa vuosia. Toisaalta viestintä on usein hyvinkin välitöntä. Foorumilla on käytössä graafisia tunneikoneita sekä muita kuvaelementtejä, joskin myös erillisistä merkeistä koostuvien tunneikonien käyttö on mahdollista. IRC-kanava puolestaan on merkkipohjainen ja synkroninen keskusteluympäristö. Koska pyrin esittelemään ilmiötä laaja-alaisesti, käytän myös otteita muun muassa mainoksista, blogikirjoituksista ja keskusteluryhmiin lähetetyistä sähköposteista. Analyysini keskipisteessä on tunneikonien pragmatiikka eli se miten ja mihin niitä käytetään. Hahmottelen lisäksi tunneikonien semanttisia merkityksiä, tutkin miten ne sijoittuvat tekstiin, selvitän esiintymistiheyksiä ja eri tyyppien määriä. Koska aihepiiri on uusi, valmista teoriaa ja käsitteistöä on tutkimuskirjallisuudessani melko vähän. Jos soveltaisin jotakin olemassaolevista kielitieteellisistä teorioista sellaisenaan, voisi näkökulmani jäädä puutteelliseksi, koska teoriat on kehitetty perinteisen kirjoitetun kielen ja luonnollisen puhekielen tutkimukseen. Tutkimuskirjallisuutenani on useita pro gradu -töitä, joissa on tutkittu tietokonevälitteistä viestintää ja omistettu joitakin osia tunneikoneille. Keskustelunanalyysi tarjoaa joitakin käyttökelpoisia käsitteitä, mutta tutkimuksessa on perinteisesti saatu aineisto ääninauhoista, joten vain verbaaliset ja paraverbaaliset tekijät on huomioitu luvulta lähtien aineistoina on käytetty myös videotallenteita, jolloin nonverbaalinen sisältö on tullut mukaan. (Haakana 2001, 76 77). Luonnollinen puhetilanne on kuitenkin ratkaisevasti erilainen kuin kirjoitettu puhekielinen keskustelu. Keskustelunanalyysin käyttämä litterointi on luonnollisen puheen mallintamista kirjoitettuna tekstinä ja siten väistämättä keinotekoista. Tietokonevälitteinen kirjoitettu keskustelu tuotetaan kirjoittamalla ja toimii valmiiksi tekstin ehdoilla, joten tutkimusaineistoni on sellaisenaan käyttökelpoista.

9 7 En tutki eroavaisuuksia eri yhteisöjen tunneikonien käyttössä, vaikka on ilmeistä, että yhteisöt käyttävät tunneikoneita erilaisin tavoin ja joissakin ympäristöissä niitä ei käytetä lainkaan. Esimerkiksi vakavien aiheiden käsittelyyn painottuvat yhteisöt, joiden jäsenet ovat vanhempia ihmisiä, näyttävät hyödyntävän tunneikoneita marginaalisen vähän. Jätän seuraaville tutkimuksille myös sen, miten samat henkilöt käyttävät tunneikoneita erilaisissa tilanteissa.

10 8 2. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ 2.1. Tunneikoni, merkkitunneikoni ja graafinen tunneikoni Alkuperäinen nimi tutkimalleni ilmiölle on smiley face tai yleisemmin smiley. Nimet juontavat ilmiön syntyvuoteen Ennen tätä smiley face viittasi pelkistettyyn kuvaan hymyilevistä kasvoista, mistä kerron luvussa 3.1. Smiley on käännetty suomeksi hymiö: uudissana vakiintui yleiskieleen 1990-luvun loppuun mennessä. Hymiö on kuitenkin terminä puutteellinen: kirjaimellisesti se viittaa nimenomaan hymyilevään kuvamerkkiin, vaikka sitä käytetään muistakin kuvamerkeistä. Näin ollen hymiö ei sovellu kielitieteelliseksi termiksi sen paremmin kuin englanninkielinen vastine smiley. Englannin kielessä käytetään termiä emoticon, joka on muodostettu lekseemeistä emotion ja icon. Emoticon kuvaa ilmiötä hyvin, koska kyseessä on yleensä tunnetta viestivä ikoninen merkki. Käännän sen suomeksi muotoon tunneikoni. Muita suomenkielisiä, kielitieteellisiä nimiä ei hymiölle tietääkseni ole. Käytän tunneikonia yleisterminä ilmiölle. Toinen vaihtoehto olisi käyttää ikonia yleisterminä, mutta koska sillä on muita vakiintuneita merkityksiä, olisi väärinkäsitysten mahdollisuus ilmeinen. Tunneikonien rinnalla esiintyy kuvamerkkejä, jotka voivat olla eräänlaisia virtuaalisia olioita. Näitä kutsun olioikoneiksi. Niiden käyttö on kuitenkin marginaalista tunneikoneihin nähden. Näin ollen käytän yleistermiä tunneikoni, mikä sisältää myös olioikonit, ellen toisin mainitse. Semioottisesti ilmiöllä on muitakin kuin ikonisia ominaisuuksia. Esimerkiksi :-) on sikäli ikoninen, että se on merkeistä koottu kuva, joka esittää hymyileviä kasvoja, kun sitä katsoo 90 asteen kulmassa. 2 Hymyilevät kasvot voivat liittyä indeksisesti muun muassa myönteiseen sävyyn tai huumoriin. Samalla kuvamerkki toimii tietokonevälitteisen kirjoitetun keskustelun kontekstissa vakiintuneena symbolina, joka toimii para- ja nonverbaalisen viestin tapaan esimerkiksi merkitsemässä vitsiä tai pehmentämässä ongelmakohtaa. 2 Kursivoin käytännön mukaisesti kielenainekset, mutta en tunneikoneita: kuvaluonteen takia merkitys ei typografian muuttuessa välttämättä pysy täsmälleen samana. En myöskään kursivoi yksittäisiä lekseemejä, paitsi aineistoanalyysin yhteydessä.

11 9 Kutsun tietokoneen perusmerkistön tarjoamista merkeistä muodostettuja tunneikoneita merkkitunneikoneiksi. Merkeistä muodostaminen on alkuperäinen ja vielä joissakin käyttöympäristöissä ainoa tapa luoda tunneikoneita. Esimerkiksi tavalliset tekstiviestit koostuvat rajatusta valikoimasta merkkejä, joista tunneikonit muodostetaan. Bittikartalla mallinnettuja tunneikoneita eli piirrettyjä, digitaaliseen muotoon tallennettuja kuvia kutsun graafisiksi tunneikoneiksi. Kaikki tunneikonit ovat semioottisesti merkkejä, myös graafiset tunneikonit. Merkki-sanan tarkoite ei ole siis merkkitunneikonien tapauksessa semioottinen, vaan se viittaa siihen, että tunneikoni on muodostettu muista merkeistä eli välimerkeistä, kirjaimista ja erikoismerkeistä. Hymyilevät ja mutrusuiset kasvot ovat arkkityyppisiä tunneikoneita: Merkkitunneikoni Graafinen tunneikoni :-) :-( (Graafiset tunneikonit, www: MSN Messenger.) 2.2. Olioikoni Tunneikonien rinnalla toimii niiden harvinaisempi rinnakkaisilmiö, joka muodostetaan kuten tunneikoni ja jota käytetään samankaltaisella tavalla. Kyseessä ovat substantiivin kaltaisesti toimivat merkeistä yhdistelemällä luodut tai bittikartoista koostuvat graafiset ikonit, jotka toimivat eräänlaisina virtuaalisina olioina tai yksinkertaisesti viittaavat kuvamerkin osoittamaan kohteeseen. Ne eivät välitä para- ja nonverbaalisen viestinnän sisältöjä samaan tapaan kuin tunneikonit: jos keskustelija esimerkiksi kysyy, millä hänen kaverinsa aikoo matkustaa lomalle, toinen voi yksinkertaisesti vastata lentokonetta esittävällä ikonilla. Virtuaalinen esine syntyy, kun keskustelija kirjoittaa toiselle vaikka: hei, koetahan piristyä nyt, tuossa Merkeistä koottu kuva esittää tässä ruusua ja toimii osana syntaksia: se on lauseopillisesti objekti. Merkitys on selvästi erilainen, jos keskustelija sen sijaan kirjoittaa: tuossa sinulle ruusu. Hän ei ole puheaktillaan antanut tiettyä virtuaalista esinettä toiselle, vaan ainoastaan

12 10 sanonut antavansa jotakin. Kuvamerkki voi olla tietokonevälitteisessä keskustelussa enemmän kuin vastaava sana. Esimerkiksi kummitusta esittävään ikoniin voitaisiin leikillisesti reagoida säikähtäen, toisin kuin vastaavaan sanaan. The Canonical Smiley (And 1-Line Symbol) Listin ylläpitäjä James Marshall kutsuu kaikkia muita kuin hymiöitä yhden rivin symboleiksi hän on sisällyttänyt listaansa ne ikonit, jotka mahtuvat yhdelle tietokoneen merkkiriville (www: Marshall 2003). Yhden rivin symboli on tutkimuksen kannalta toimimaton käsite, koska kyseiset merkit tai merkkimuodostelmat ovat semioottisesti lähempänä ikonia kuin symbolia. Ikoni voi myös olla muun kokoinen kuin yhdelle riville mahtuva, joskin se on harvinaista. Ilmiötä voidaan kutsua myös ASCII-taiteeksi (Danet 2001, ) 3. ASCII-taiteella tarkoitetaan kuitenkin minkä tahansa kuvien muodostamista saatavilla olevista tekstimerkeistä. Käsitteen ongelma tutkimuksen kannalta on, että ikonien ei tarvitse rajoittua ASCII-merkistöön tai yleensäkään valmiiseen merkistöön, koska myös bittikarttakuvia eli graafisia ikoneita voidaan käyttää. Kun ilmiötä tutkitaan kielen yksikkönä, sen mahdollisella taiteellisella aspektilla ei ole ainakaan ensisijaista merkitystä. Näkökulman ollessa kielitieteellinen tarvitaan ilmiölle siis uusi termi. Koska kyseessä on ikoninen merkki, joka viittaa johonkin olioon, nimeän sen olioikoniksi. Sama ikoni voi kontekstista riippuen olla tunneikoni tai olioikoni. Raja voi olla sumea. Esimerkiksi sydän toimii useimmiten tunneikonina: aineistossani on 12 sydäntä, jotka kaikki tulkitsen tunneikoneiksi. Käytän tutkimuksessani tunneikonia yleisterminä, joka sisältää myös olioikonit. Seuraavat kaksi lukua pätevät siis myös merkkiolioikonien ja graafisten olioikonien ominaisuuksiin. Merkeistä muodostettuja olioikoneita: Graafisia ruusu ruusu.-=o=-. UFO lentokone <3 sydän sydän (Graafiset olioikonit, www: MSN Messenger.) 3 ASCII:sta seuraavassa luvussa.

13 Vertikaalisuus, horisontaalisuus ja muita merkkitunneikonien ominaisuuksia Alkuperäisellä tavalla muodostettu tunneikoni eli merkkitunneikoni koostuu typografisista symboleista, kuten välimerkeistä ja kirjaimista, joilla erikseen esiintyessään on omat merkityksensä ja kielelliset tai tietojenkäsittelylliset funktionsa. Merkkitunneikonin voi rakentaa niistä merkeistä, jotka käytetty järjestelmä tarjoaa. Tunneikonin syntyessä vuonna 1982 käytössä oli vuonna 1967 käyttöön otettu seitsemänbittinen American Standard Code for Information Exchange- eli ASCIImerkistö, jossa on 94 merkkiä. Loput seitsemän bitin 128 muistipaikasta on ASCII:ssa varattu erilaisille konekäskyille ja esimerkiksi tyhjälle merkille ts. välilyönnille. (Www: Jennings 2004.) Nykyisissä käyttöjärjestelmissä merkkejä on usein tuhansia. Poikkeuksen muodostavat matkapuhelimet, joissa merkistö on edelleen melko rajattu (esim. Kasvi 2002, 18). Kehittyneemmät matkapuhelimet voivat tukea sähköpostistandardia ja tarjota esimerkiksi www-selaimen, jolloin samanlaista merkistörajoitusta ei ole. Kutsun 90 asteen kulmassa luettavia tunneikoneja vertikaalisiksi, koska ne täytyy luettaessa tavallaan kääntää pystyyn. Ne koostuvat yleensä kahdesta tai kolmesta merkistä ja mahtuvat lähes aina yhdelle riville. Ne voidaan tehdä vasemmalta oikealle :-) tai oikealta vasemmalle (-:. 4 Edellinen tapa on jälkimmäistä yleisempi ainakin suomen kielen yhteydessä, suomen kirjoitussuunnan mukaisesti. 90 asteen kulma johtuu tietokoneen merkistön rajoituksista. Tyypillinen tietokonejärjestelmän tekstinsyöttö ja -tulostus ei mahdollista esimerkiksi merkkien :-) kääntämistä vaakasuuntaisesta pystysuuntaiseksi. Merkkitunneikonit voivat olla myös horisontaalisia. Erityisesti japanilaista alkuperää olevat tunneikonit muodostetaan horisontaalisesti, esimerkiksi ^_^. Näitä on käytössä myös suomenkielisessä ympäristössä, joskin 90 asteen kulmassa luettavat ovat yleisempiä. Euroamerikkalaisissa hymyilevissä tunneikoneissa hymyä ilmaisee suun asento, mutta japanilaisissa tunneikoneissa sen tekevät silmät (Kasvi 2002, 62). 4 Typografisen selkeyden saavuttamiseksi erotan merkkitunneikonit välilyönnillä niitä seuraavista välimerkeistä.

14 12 Japanilaisia tunneikoneita: (*^_^*) punastunut hymy (>_<) kipu tai epäonnistuminen (-_-) ilmeetön (Www: Takagi 2002.) Merkitykseltään samankaltaisia euroamerikkalaisia tunneikoneita: :) hymy :( suru :I ilmeetön Merkkitunneikonit ovat avoin järjestelmä. Niitä voi muodostaa käytössä olevista merkeistä rajattomasti, niin kauan kuin tulos on ikoninen ja siten tulkittavissa. Käsitystä merkkitunneikonien määrästä antaa The Canonical Smiley (and 1-line Symbol) List, johon on koottu 2227 ikonia sekä niiden merkityksiä (www: Marshall 2003). Listan laajuudesta huolimatta sieltä puuttuu joitakin Suomessa hyvin yleisiä tunneikoneita, kuten suukkoa ilmaiseva :)(:, tervehdyksenä käytettävä _o/ ja japanilaistyylinen ^ ^. Näiden variantteja tosin löytyy. Olemassaolevista tunneikoneista hyödynnetään käytännössä vain murto-osaa ja suositut tunneikonit vaihtelevat alueiden, sosiolektien ja idiolektien mukaan. Eri maissa ja yhteisöissä käytetään enemmän tiettyjä tunneikoneita kuin toisia. Yhteisöt voivat luoda ja omaksua myös täysin uusia tunneikoneita. Merkitykset eivät ole aina vakiintuneita ja voivat vaihdella tilanteen ja yhteisön mukaan. Merkkien kuvallinen luonne luo kuitenkin rajat tulkinnalle: esimerkiksi :-( tuskin voi missään tilanteessa merkitä onnellisuutta. Ikonisuuden takia ei lukija uuden tunneikonin kohdatessaan tarkista sen merkitystä sanakirjamaisesta luettelosta vaan tulkitsee sen kuvana tekstikontekstissa. Jos lukija ei saa dekoodattua ikonia, hän voi kysyä merkitystä sen käyttäjältä tai etsiä luetteloista.

15 Animaatio, staattisuus ja muita graafisten tunneikonien ominaisuuksia Graafiset tunneikonit ovat bittikartoista rakentuvia kuvamerkkejä. Ne ovat staattisia eli liikkumattomia tai animoituja eli liikkuvia. Graafisissa tunneikoneissa usein käytetty tallennusmuoto Graphics Interchange Format eli GIF mahdollistaa animaation käytön (www: Wikipedia, GIF). Vaihtoehtoinen ja muilta ominaisuuksiltaan kehittyneempi tallennusmuoto PNG (Portable Network Graphics) ei tarjoa mahdollisuutta animaatioon (www: Wikipedia, PNG). Tunneikonit ovat harvoin PNG-muodossa, mikä johtunee nimenomaan staattisuuden rajoituksesta. Graafiset tunneikonit voivat tiettyjen ohjelmistoympäristöjen puitteissa sisältää myös ääniä. Tämä on kuitenkin harvinaista. On epätodennäköistä, että ääniä sisältävät tunneikonit yleistyisivät kirjoitetussa keskustelussa. Keskustelun osapuolet ovat omissa ääniympäristöissään eivätkä yllättävät äänet välttämättä sovi niihin: esimerkiksi hiljainen tila tai musiikki häiriintyy. Tästä syystä ääniä sisältäviä tunneikoneita pidetään yleisesti ärsyttävinä. Graafiset tunneikonit luodaan yleensä tietokoneen piirto-ohjelmalla. Muita mahdollisia tapoja luoda graafisia tunneikoneita on käsin piirretyn kuvan skannaaminen digitaaliseksi ja käsittely sopivaan muotoon kuvankäsittelyohjelmalla tai kuvan luominen esimerkiksi 3d-mallinnusohjelmalla. Myös valokuvaa on mahdollista käyttää tunneikonina tai sen raakamateriaalina. Kun graafinen tunneikoni on luotu, sitä voidaan käyttää niin kauan kuin kuvatiedosto on saatavilla. Jotkin ohjelmistot kääntävät yleisimpiä merkkitunneikoneita graafisiksi tunneikoneiksi. Esimerkiksi :-) muuttuu automaattisesti graafiseksi vastineekseen, joka on esimerkiksi MSN Messenger -pikaviestinohjelmassa oletusarvoisesti. Ne tunneikonit, joita ohjelmistoon ei ole sisällytetty, pysyvät merkkitunneikoneina. Automaattinen merkkitunneikonin muuntaminen graafiseksi tunneikoniksi on sikäli ongelmallista, että kyseessä on itse asiassa kaksi eri tunneikonia ja siten myös merkityssävyt voivat olla erilaisia. Tästä on haittaa silloin kun viestin lähettäjä nimenomaan haluaisi käyttää merkkitunneikoneita. Esimerkiksi osa sähköpostiohjelmista näyttää tietyt merkkitunneikonit graafisina, eikä viestin lähettäjä voi vaikuttaa siihen. Lähettäjä ei voi

16 välttämättä edes tietää, näkeekö vastaanottaja tunneikonin merkeistä koottuna vai graafisena, koska se riippuu vastaanottajan ohjelmasta ja asetuksista. 14 Englanninkieliseen ympäristöön suunniteltu pikaviestin MSN Messenger muuntaa automaattisesti merkkijonon :s graafiseksi ikoniksi. Jos keskustelija lähettää toiselle esimerkiksi viestin Oletko nyt IRC:ssä? se näkyy vastaanottajalla muodossa Oletko nyt IRC sä? Automaattinen muunnos tuottaa ongelmia myös englanninkielisessä ympäristössä, mistä löytyy esimerkki The Risk Digest -foorumista. Siellä kerrotaan, miten työntekijä keskusteli MSN Messengerillä esimiehensä kanssa eläkesuunnitelmastaan, jonka yhdysvaltalainen nimi on 401(k). Työntekijä kauhistui huomatessaan, että ohjelma lähetti esimiehelle merkkijonon (k) graafisena pusuhuuliikonina. (Www: Hawkins 2004.) Automaattisen muunnoksen ongelmat ovat ratkaistavissa hyvällä ohjelmistosuunnittelulla. Ne liittyvät sikäli merkkitunneikonien ja graafisten tunneikonien suhteeseen, että muunnos voi vaikuttaa merkitykseen ja siten haitata viestintää. Ongelmaa voi selittää osittain sillä, että tunneikonit ovat uusi kielen ilmiö ja toisaalta sillä, että ohjelmistosuunnittelijat eivät osaa aina ottaa huomioon kielenkäytön pragmatiikkaan liittyviä näkökulmia. Klubitus-foorumilla, jota käytän aineistolähteenäni, asia on ratkaistu toimivasti. Siellä ohjelmisto ei muunna merkkitunneikoneita, joten niiden käyttö on aina mahdollista. Sen sijaan tietyt asteriskien väliin kirjoitetut sanat muuntuvat graafisiksi tunneikoneiksi. Esimerkiksi *hihu* muuttuu tunneikoniksi. Tunneikonit voi myös valita listasta, joten muuntuvia sanoja ei tarvitse tietää. (Www: Klubitus.) Jos foorumin käyttäjä haluaa kirjoittaa kyseisiä sanoja parenteeseiksi asteriskien väliin niin, että ne jäävät muuntumatta, hän voi korvata asteriskit vaikkapa merkillä #. 5 Monissa ohjelmissa voi graafisia tunneikoneita valita listasta. Kun keskustelija haluaa käyttää tunneikonia, hän avaa listan ja valitsee sieltä sopivan. Joissakin ohjelmissa käyttäjät voivat laajentaa valikoimaa lisäämällä omia tunneikoneitaan, toisissa näin voivat tehdä vain keskusteluympäristön ylläpitäjät. 5 Parenteeseista luvussa 5.4.

17 15 Useissa graafisissa, internetissä toimivissa ohjelmissa on mahdollista käyttää hyperlinkkejä tunneikonien lisäämiseen. Tekstiin voi lisätä kuvalinkin, joka osoittaa graafisen tunneikonin kuvatiedostoon missä tahansa internetin www-osoitteessa, johon on vapaa pääsy. Hyperlinkkejä tukevassa ohjelmassa kuvalinkki näkyy suoraan graafisena tunneikonina, eikä siitä päältä päin näy, että kuvatiedosto sijaitsee muualla. Graafisten tunneikonien käyttöä helpottamaan ja valikoimaa laajentamaan on tehty erilaisia apuohjelmia. Esimerkiksi EmotiPad-ohjelma tarjoaa laajan valikoiman staattisia ja animoituja graafisia tunneikoneita. Ohjelman ikkunasta voi valita tilanteeseen sopivan tunneikonin ja liittää sen tekstiin. Teknisesti ohjelma toimii luomalla kuvalinkin, joka osoittaa kuvatiedostoon ohjelman kotisivustossa. (Www: SoulSoft.) Kuvalinkitetty graafinen tunneikoni näkyy vain hyperlinkin ollessa toimiva eli silloin kun linkki viittaa olemassaolevaan tiedostoon. Jos tietoliikenteessä on häiriöitä tai tiedostoa ei enää ole hyperlinkin osoittamassa sijainnissa, näkyy vain rikkinäisen linkin osoite eikä tunneikonia. Graafiset tunneikonit ovat tässä mielessä vähemmän luotettavia kuin merkkitunneikonit, jotka eivät ole sidottuja tekstin ulkopuoliseen tietoliikenteeseen tai tiedostoihin. Graafisia tunneikoneita voi käyttää ympäristöissä, joissa ohjelmisto tulostaa kuvalinkin sisällön eikä pelkkää linkkiä tai joissa ohjelmistoon on sisäänrakennettuna graafisia tunneikoneita. Esimerkiksi IRC-standardi ei tue bittikarttoja, joten vain merkkitunneikonit ovat mahdollisia IRC:ssä. Jotkin IRC-ohjelmat muuntavat tuntemansa merkkitunneikonit graafisiksi, mutta muunnos näkyy vain kyseistä ohjelmaa käyttävällä henkilölle, mikä voi aiheuttaa merkitysongelmia aikaisemmin tässä luvussa mainitsemastani syystä. Graafiset tunneikonit ovat merkkitunneikonien tapaan avoin järjestelmä. Niitä voidaan luoda rajaton määrä. Käyttöjärjestelmän merkistön laajuus ei rajoita graafisia tunneikoneita, vaan sen tekevät ohjelmistoympäristön graafiset ominaisuudet. Uusien merkkitunneikonien muodostaminen on välitöntä ja nopeaa, valmiit merkit valitaan ja yhdistetään. Graafiset tunneikonit pitää sen sijaan piirtää ja halutessa animoida, mikä ei onnistu spontaanisti keskustelun aikana, vaan uuden tunneikonin luomiselle pitää omistaa aikaa.

18 Para- ja nonverbaalinen viestintä Äänenlaadusta ja kehonkielestä käytetään kielentutkimuksessa muun muassa käsitteitä paralingvistinen ja nonlingvistinen viestintä. Lähes synonyymisesti käytetetään käsitteitä paraverbaalinen ja nonverbaalinen. Määritteen non sijaan voidaan käyttää määritettä ekstra. Ekstralingvistinen viittaa yleensä keholla tuotettuun. Tunneikoneilla voidaan myös ilmaista mentaalisia tiloja, joten non-määrite on tämän tutkimuksen puitteissa täsmällisempi. Prosodia sijoitetaan yleensä kielellisen ja ei-kielellisen välimaastoon. Käsitteiden rajanvedot ovat häilyviä eivätkä käsitteet ole täysin vakiintuneita tai täsmällisiä. (Haakana 2001, ) Para- ja nonlingvistinen tarkoittavat viestinnän elementtejä, jotka eivät kuulu lingvistiikan piirin tai niiden kuuluminen on osoittaista tai kyseenalaista. Luovun näistä termeistä, koska tunneikonit toimivat tekstuaalisella tasolla ja kuuluvat siten väistämättä lingvistiikkaan. Käytän termejä para- ja nonverbaalinen: ne viittaavat viestinnän elementteihin, jotka eivät ole sanoja. Paraverbaalisella tarkoitan äänellä tuotettua viestin sisältöä tai sen tekstuaalista vastinetta, kuten huutomerkkiä. Nonverbaalisella tarkoitan keholla tai muilla sanoihin liittymättömillä keinoilla tuotettua viestin sisältöä tai sen tekstuaalista vastinetta, kuten hymyyn viittaavaa tunneikonia. Sydämeen viittaava pitämistä tai rakastamista ilmaiseva tunneikoni voi rinnastua varsinaisen äänenlaadun ja kehonkielen sijaan mentaaliseen, tunnetasolla tapahtuvaan toimintaan. Luonnollinen puhetilanne ei voi sisältää vastaavia mentaalisia viestejä, vaan sisältö implikoidaan nimenomaan äänenlaadulla ja kehonkielellä. Sisällytän mentaalisten tilojen ja toimintojen sanattoman ilmaisun para- ja nonverbaalisen viestinnän käsitteisiin.

19 17 3. TUNNEIKONIEN HISTORIA JA NYKYTILA 3.1. Tunneikonien edeltäjät New York Herald Tribunessa julkaistiin 10. maaliskuuta vuonna 1953 elokuvan Lili mainos, jossa oli teksti: You'll laugh :) You'll cry :( You'll love [sydämen muotoiset kasvot] (Www: American Dialect Society Mailing List 2001.) Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, jolloin välimerkkejä käytettiin muodostamaan vertikaalisia ikoneita hymyilevistä ja surullisista kasvoista. Sydämen muotoinen kasvomerkki oli ilmeisesti piirretty mainosta varten ja se toimi samaan tapaan kuin kaksi muuta ikonia. Ne tehostivat lauseita kuvallisesti ja toimivat myös lauseen päättävinä välimerkkeinä. Mainos saatettiin julkaista muissakin lehdissä, mutta ikonien käyttö jäi yksittäistapaukseksi, jolla ei ollut tiettävästi suurempaa vaikutusta. Vuonna 1963 Massachusettsissa graafikko Harvey Ball suunnitteli vakuutusyhtiön tilauksesta auringonkeltaisen rintanapin, jolla oli silmät ja hymyilevä suu. Napeista tuli suosittuja ja yhtiö jakoi niitä tuhansia. Rihkamakauppiaat alkoivat luvun alun Yhdysvalloissa tuottaa hymynaamoja rintanappien lisäksi muun muassa paidoissa, tarroissa, korteissa ja koruissa. Niitä myytiin muutamassa vuodessa miljoonia. (Www: Adams 2005.) Hymynaama oli kuva, ei viestinnässä käytettävä merkki. Myöhemmin se on kuitenkin toiminut graafisten tunneikonien esikuvana: yleisimmät graafiset tunneikonit ovat keltaisia ja pyöreitä hymyileviä naamoja. Venäläis-amerikkalaiselta kirjailija Vladimir Nabokovilta kysytään haastattelussa vuonna 1969: How do you rank yourself among writers (living) and of the immediate past?

20 18 Hän vastaa seuraavasti: I often think there should exist a special typographical sign for a smile some sort of concave mark, a supine round bracket, which I would now like to trace in reply to your question. (Nabokov 1973, 133.) Nabokov esittää käytännössä ajatuksen tunneikonista. Hän tarkoittaa nimenomaan ikonista merkkiä eikä vain sopimuksenvaraista symbolia pyöreä, ylöspäin osoittava sulkumerkki viittaa tietenkin hymyilevään suuhun. Nonverbaalista sisältöä ilmaisevalle typografiselle merkille oli siis jonkinasteinen tarve myös ennen tietokonevälitteisen keskustelun syntyä. Toisessa haastattelussa vuonna 1962 Nabokovilta kysytään, millä kielellä hän ajattelee. Vastaus kertoo Nabokovin hahmottavan ajatuksia kuvallisesti, mikä saattaa selittää sitä, että hän päätyi ajatukseen hymyä ilmaisevasta ikonista. I don t think in any language. I think in images. (Nabokov 1973, 14.) Brittiläinen muotia, musiikkia, taidetta ja nuorisokulttuuria käsittelevä lehti i-d Magazine on ilmestynyt vuodesta Lehden nimi voidaan lukea, mutta siinä on myös silmää iskevä, hymyilevä vertikaalinen ikoni. Jokaisen numeron kannessa on ollut silmää iskevä malli lehden ilmestymisestä lähtien. (Www: i-d Magazine; www: Wikipedia, i-d.) Tunneikonin kaltaisia ilmiöitä on ollut jo ennen tietokonevälitteistä viestintää. Esimerkiksi henkilökohtaiseen kirjeeseen piirretty sydän voidaan tulkita tunnetta ilmaisevaksi symboliseksi kuvamerkiksi. Kuitenkaan kyse ei ole ollut varsinaisesti kieleen kuuluvasta ilmiöstä, vaan pikemminkin sen rinnalla käytettävistä kuvista. Nykyisin käytettävät tunneikonit sen sijaan kuuluvat kiinteästi kirjoitettuun keskustelukieleen Ensimmäiset varmentamattomat tunneikonit Wikipedian Emoticon-artikkelin mukaan tunneikoneita käytettiin tietokonevälitteisessä viestinnässä jo vuonna PLATO-järjestelmä mahdollisti useiden merkkien tulostamisen päällekkäin, jolloin saatiin aikaan kasvoja muistuttavia kokonaisuuksia.

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,

Lisätiedot

PILY-listalle rekisteröityminen Yahoo-groupsin kautta

PILY-listalle rekisteröityminen Yahoo-groupsin kautta PILY-listalle rekisteröityminen Yahoo-groupsin kautta Mene PILY-listan kotisivuille http://groups.yahoo.com/group/pily-lista/ Klikkaa oikeasta yläkulmasta register. Alla oleva sivu aukeaa täyttämättömänä.

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

response letter Jouko Miettunen

response letter Jouko Miettunen response letter Jouko Miettunen 4.11.2013 Miten kannattaa vastata kommentteihin jotta lopputulos olisi paras mahdollinen? Tieteellisen lehden arviointijärjestelmä päätoimittaja(t) lehtien toimituskunta

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 H3t1, Exercise 3.1. H3t2, Exercise 3.2. H3t3, Exercise 3.3. H3t4, Exercise 3.4. H3t5 (Exercise 3.1.) 1 3.1. Find the (a) standard form, (b) slack form of the

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Rakenteisen ohjelmoinnin harjoitustyö

Rakenteisen ohjelmoinnin harjoitustyö Tehtävä 2005/33 Puppugeneraattorissa lauseet on jaettu neljään osaan ja niistä taulukoidaan kymmenen lauseen aloitusta (esim. On huomattava, että, Kuitenkin, Tämän vuoksi), kymmenen tekijäosaa (esim. opintojen

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana

Pong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 3 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Jaetaan ohjelma pienempiin palasiin (aliohjelmiin) Lisätään peliin maila (jota ei voi vielä

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä 10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä Markus Ossi SEO Technician Klikkicom 2011-05-26 2 Henkilökuva Markus Ossi 32 vuotias ekonomi Tehnyt hakukoneoptimointia vuodesta 1998 Hakukoneoptimointiteknikk o Klikkicomissa

Lisätiedot

Netiketti. Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi

Netiketti. Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi Netiketti Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi Netti Netti on aivan yhtä oikeaa elämää kuin muukin maailma Samat käytössäännöt kuin netin ulkopuolellakin ovat voimassa Ruma

Lisätiedot

Wikipedian voima. Liikutu tiedosta Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d

Wikipedian voima. Liikutu tiedosta Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d Wikipedian voima Liikutu tiedosta 3.6.2016 Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d Don t like Wikipedia? Change it. Neljä tärkeää kohderyhmää, jotka hakevat tietoa Wikipediasta Päättäjät ja virkamiehet

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

moodle-opiskelijan opas AD-tunnuksien käyttäjille SISÄLLYSLUETTELO

moodle-opiskelijan opas AD-tunnuksien käyttäjille SISÄLLYSLUETTELO moodle-opiskelijan opas AD-tunnuksien käyttäjille SISÄLLYSLUETTELO 1 Kirjautuminen moodleen...1 2 Kirjautuminen ulos...2 3 Salasanan vaihtaminen...2 4 Oman kuvan lisääminen moodleen...2 5 Uutiset ja keskustelualueet...4

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

Suvi Junes Tampereen yliopisto / tietohallinto 2013

Suvi Junes Tampereen yliopisto / tietohallinto 2013 Keskustelualue Keskustelualue soveltuu eriaikaisen viestinnän välineeksi. Keskustelualueelle voidaan lähettää viestejä toisten luettavaksi, ja sitä voidaan käyttää alueena myös ryhmätöiden tekemiseen,

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Ohje 1 (10) Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Suojatun viestin vastaanottaminen... 1 3 Suojatun viestin lukeminen... 2 4 Vastaanotetun

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Sisällysluettelo Julkaisujärjestelmä hallinta... 3 Joomla-järjestelmän ylävalikolla on seuraavia:... 3 Valikot... 4 Kategoriat ja artikkelit... 5 Lisäosat ja moduulien

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Ryhmät. Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto/ Tietohallinto 2014

Ryhmät. Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto/ Tietohallinto 2014 1 Ryhmät Moodlessa voi jakaa opiskelijoita pienempiin alaryhmiin, joilla toimitaan esim. keskustelualueella tai työskennellään wikissä. Ryhmätoiminto on hyödyllinen, jos kurssilla on paljon osallistujia

Lisätiedot

Verkkosivut tuloskuntoon

Verkkosivut tuloskuntoon Verkkosivut tuloskuntoon 10 tapaa kasvattaa yrityksen verkkosivuston markkinointivoimaa Jari Juslén 2013-2-7 Jari Juslén Jari Juslén KTM, MBA Yrittäjä, Akatemia 24/7 Oy Konsultoint, koulutukset, markkinointpalvelut

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Ohjeita Heili-kirjastojen Rockway.fi-palvelun käyttäjälle

Ohjeita Heili-kirjastojen Rockway.fi-palvelun käyttäjälle Ohjeita Heili-kirjastojen Rockway.fi-palvelun käyttäjälle Oppitunteja seurataan nettiselaimilla Youtube-tyylisen video-ohjelman kautta, eikä mitään erillistä ohjelmaa tarvitse asentaa. Palvelua voi käyttää

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Lasten osio PIKI ideointipäivä 22.9.2009 PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Osion nimi ja kohderyhmä Lapset vai lapsille? (vrt nuoret vai nuorille) Pääasiallinen kohderyhmä: lukutaitoiset lapset

Lisätiedot

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä

BlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014 Keskustelualue Keskustelualue soveltuu eriaikaisen viestinnän välineeksi. Keskustelualueelle voidaan lähettää viestejä toisten luettavaksi, ja sitä voidaan käyttää alueena myös ryhmätöiden tekemiseen,

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2206 PERHEHAASTATTELUT LASTEN KÄNNYKÄN KÄYTÖSTÄ 2001-2002 FSD2206 FAMILY INTERVIEWS ON CHILDREN S MOBILE PHONE USE 2001-2002 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU

TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU ETUSIVU Kun tulet SOKU-järjestelmän (SOKU) etusivulle, näet listan avoimista työpaikoista. Yläpalkissa mustalla ympyröitynä on Kirjaudu-nappi Kun klikkaat sitä, pääset kirjautumissivulle.

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen

Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen yrjo.maattanen@phnet.fi helpottamiseksi puh. 050 413 0820 4.11.2009 1. Yleistä SuLVInet on SuLVI:n aloitteesta avattu sivusto LVI-alan kehittäjäfoorumiksi.

Lisätiedot

Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta.

Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Kirjaudu sisään palveluun klikkaamalla Omat kartat -painiketta. Sisäänkirjauduttuasi näet palvelun etusivulla helppokäyttöisen hallintapaneelin. Vasemmassa reunassa on esillä viimeisimmät tehdyt muutokset

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

ZA5473. Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland

ZA5473. Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland ZA5473 Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland Flash Eurobarometer User language preferences online S1. Kuinka usein olette käyttäneet internettiä viimeisen

Lisätiedot