Luonnonsuojelija. Norppa palaa Pohjois-Karjalaan. Kevät saapuu! Yhdistykset kutsuvat keväiseen luontoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonsuojelija. Norppa palaa Pohjois-Karjalaan. Kevät saapuu! Yhdistykset kutsuvat keväiseen luontoon"

Transkriptio

1 Kevät saapuu! Yhdistykset kutsuvat keväiseen luontoon Suden jäljet pihalla Miten media vaikuttaa susihysteriaan? Luonnonsuojelija Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 2/2013 2,00 Norppa palaa Pohjois-Karjalaan pian rokataan! juha kauppinen haastattelussa kevätdrinkki perhosille

2 2 tässä numerossa Suomalaisen luontosuhteen juhlaa pääkirjoitus 2/2013 Suomen luonnonsuojeluliitto juhlii tänä vuonna 75-vuotista taivaltaan. Syy olla olemassa ei ole kadonnut. Vuosikymmenten varrella Suomen luonnonsuojeluliitosta on tullut oikeastaan ympäristönsuojeluliitto. Sodan alla vuonna 1938 vasta perustettu järjestö ei ollut silloin vielä kuullutkaan ilmastonmuutoksesta, kipsisakka-altaista tai ekoarjen sankareista. Luonnonsuojeluliiton nimi on nykyiseen aikaamme melko pitkä, monen mielestä silti kauniisti soiva. Se sekoitetaan tavan takaa Luonto-Liiton nimeen, mutta tämä ei ole suuri vahinko, pikemminkin kunniaksi nuorisojärjestömme työlle. Erik Bruunin alun perin piirtämä saimaannorppatunnuksemme tunnetaan luultavasti nimeämme paremmin. Bruun on mukana myös juhlavuodessamme. Painosta tuotiin juuri mestarigraafikon uusin teos, laulujoutsenen siipeä esittävä juliste. Se ilmestyy yhtä aikaa hopeisiin trumpetteihinsa puhaltavien joutsenten kanssa, vielä kovin lumisiin maisemiin. Joutsenen siipi vaalii luontosuhdetta myös maamme identiteetissä. Julisteen painamista valmisteltaessa on tullut etsimättä mieleen, kuinka Bruun toi vuonna Luonnosuojeluliittoon 1974 julisteen, jossa hymyili saimaannorppa. Molempia saa nyt uudistuvasta verkkokaupastamme. Toisenlaisen ilmentymän suomalaisen luontosuhteen vaalinta saa Helsingissä legendaarisella Tavastia-klubilla. Norpparockissa tuutataan silloin erilaista fanfaaria. Yhtenä esiintyjänä on Elokuu, mikä johdattaa ajatukset vietettävään Suomen luonnon päivään. Tuo ensi kertaa vietettävä päivä kiteytyy ajatukseen juhlistaa ainutlaatuista luontoamme ja suhdettamme siihen. Syyskesän runsauden keskellä on hyvä hetki ymmärtää luonnon meille lahjoittamat palvelut, niiden elintärkeys. Ja luonnon merkitys kansamme jaksamisessa ja menestyksessä. Suomen luonnon päivänä toivomme suomalaisten myös jakavan luontokokemuksiaan toisilleen. Facebookista alkaen. Loppusyksyllä on luvassa myös klassisen musiikin konsertti luonnon puolesta. Perimmältään juhlavuotemme toteutuu kaikkialla Suomessa. Yhdistyksemme, tukijamme ja jäsenemme vievät luonnonsuojelua eteenpäin. Tämä keväinen Luonnonsuojelija-lehti on jälleen varsinkin loppuosastaan täynnä paikallista toimintaa. Kutsuja retkille, tapahtumiin ja mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Isossakaan kuvassa peliä ei ole menetetty. Keväinen luonto, paluun tekevine joutsenineen, muistuttaa olevansa täynnä toivoa. Matti Nieminen, Tässä numerossa 05 haitalliset tuet puntarissa 14 tutki kartalta, missä saimaannorppa asuu 20 venekausi lähestyy: testissä sähköperämoottorit ajankohtaista syvemmälle elämäntapa 5 Haitalliset tuet jäivät valtion budjettiin 10 Haastattelussa Juha Kauppinen 11 Ekoarjen sankarit: Onko arjen valinnoilla väliä? 6 Ympäristön oma laki uudistuu 12 Kevät saapuu muinaismetsään 12 Ekotekniikan maailma: Äänettömästi vesillä 7 Nyt on aika rauhoittaa kyy 14 Asuuko mökkinaapurissasi norppa? 22 Drinkkivinkki kevätperhosille 8 Juhlavuoden kunniaksi rokataan 16 Susi tuli kylään 23 Lahopuusta seuraava pihatrendi?` Huhtikuu nro 2/2013, 39. vuosikerta ISSN Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimitussihteeri, ulkoasu ja taitto: Liisa Hulkko Verkkotoimittaja Maija Lielahti (ks. yhteystiedot s. 26) Toimitusneuvosto: Sini Eräjää, Hanna Hakko, Iina Heikkilä, Jenni Heikkinen, Antti Halkka, Liisa Hulkko, Mika Laurila, Maija Lielahti, Laura Manninen, Matti Nieminen, Seppo Parkkinen, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen Värierottelut: Jyrki Heimonen, Aarnipaja Paino: Lönnberg, Kokkola Tilaushinta 2013: Jäsenmaksu 32 sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 39 / 12 kk. Tilaukset: arkisin klo 9 15 p. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. Ilmestyminen 2013: Lehti ilmestyy kuusi kertaa (suluissa aineistopäivät): 4.2. (14.1.), 8.4. (18.3.), (20.5.), (5.8.), (23.9.), (11.11.) Ilmoitushinnat 2013: 11/1 sivu 2500, 1/2 sivu 1250, 1/4 sivu 625 jne. Ota yhteyttä: Kannen kuva: saimaannorppa / Juha Taskinen

3 luonnossa nyt 3 kuvat & Tekstit Seppo Parkkinen Kärpällä pitää kiirettä Sulan maan aikaan useimmista nisäkkäistä ei näe jälkeäkään. Talvella pienten ja suurempienkin nisäkkäiden yölliset retket paljastuvat hangelle piirtyneistä jälkijonoista. Jos käy oikea onnenkantamoinen, voi päiväsaikaankin jossakin pellonreunassa singahtaa vastaan saalistava pikkupeto: kärppä tai lumikko valkoisessa talviturkissaan. Kärppä on huomattavasti lumikkoa suurempi, mutta jos selkeää vertailukohdetta ei löydy, hyvä tuntomerkki on myös hännän värityksessä. Kärpän hännänpää on pitkälti musta, kun lumikon lyhyt häntä on yhtä valkoinen kuin eläin muutenkin talvella. Kiirettä kärpällä talvipäivänä pitääkin, sen on saalistettava joka päivä ainakin kaksi myyrää ravinnokseen. Kekomuurahaiset virkoavat Pari auringon lämmittämää kevätpäivää, ja metsän lumikumpareet kokevat muodonmuutoksen: muurahaiskeot kuoriutuvat esiin ja heräävät eloon, kuten aina talven jälkeen. Nyt on oikea aika käydä ihmettelemässä, millaisella tarmolla kekomuurahaiset ottavat kevään vastaan. Kun aurinko sulattaa lumen keon etelänpuoleiselta kyljeltä, muurahaiset kömpivät pian esiin. Aluksi ne ovat kohmeisia TekstiT ja kuvat Seppo Parkkinen ja hidasliikkeisiä, mutta otettuaan riittävästi aurinkoa, alkaa keon pinnalla täysi sutina. Pesää korjaillaan ja paikkaillaan, ruoanhakuretkille lähdetään. Suuren keon sisälämpötila kohoaa nopeasti yli 20 asteen, vaikka lumi saattaa osittain yhä peittää sitä. Katso keon elämää läheltä ja huomaat, että asukkaat ovat valmiita puolustamaan sitä yhtenä rintamana. Suuri keko voi olla lähes sata vuotta vanha, joten sitä on syytäkin puolustaa! Kevät tulee! Havainnoi Kevään tuloon liittyy paljon odotuksia. Luonnonystävä odottaa näkevänsä ensimmäisen leskenlehden, nokkosperhosen, västäräkin, sammakot kutulammella. On jännittävää seurata, milloin jäät lähtevät tutusta rannasta ja koska lumet sulavat. Kun alkukeväällä maaliskuussa ehti kaikessa rauhassa sulatella vielä harvakseltaan ilmaantuvia kevään merkkejä, jonakin huhtikuun hetkenä koko kevät tuntuu humpsahtavan päälle yhdessä päivässä. Samana aurinkoisena päivänä näyttäytyvät kaikki kevätperhoset, metsä puhkeaa muuttolintujen lauluun, sisilisko ja kimalaiset tulevat esiin. Luonto-Liiton kevätseuranta auttaa pitämään havainnot järjestyksessä. Järjestelmällistä kevätseurantaa on toteutettu jo 50 vuoden ajan, ja nykyään kevään ensihavaintoja kerätään 42 lajista. Tänä vuonna myös jäiden lähdöstä ja lumipeitteen sulamisesta kerätään tietoja. Osallistumalla Kevätseurantaan autat myös tutkimusta. Tarkempia ohjeita havaintojen tekoon ja ilmoittamiseen löytyy osoitteesta www. kevatseuranta.fi.

4 4 tästä ajasta lähetä juttuvinkkejä Osallistu ja vaikuta lehden sisältöön! Välitä juttuvinkit ja -toiveet Luonnonsuojelijan toimitukseen: Huteja ja osumia Vinkkaa huteja ja osumia: ANNA PALAUTETTA Keräämme jokaisesta Luonnonsuojelijalehdestä lukijapalautetta. Anna palautetta verkkosivuilla: Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen tai postia osoitteseen SLL / Luonnonsuojelijan toimitus, Kotkankatu 9, Helsinki. vinkkaa huteja JA osumia Jos silmiisi sattuu lehtiä lukiessa osuva kommentti tai paha möläytys, lähetä se Luonnonsuojelijan Hudit ja osumat -palstalle osoitteeseen Lähetä kuvia Voit antaa kuvia Luonnonsuojelijan käyttöön. Päätät itse, missä kuviasi saa käyttää. Lähetä kuvat osoitteeseen Saimaannorpan suojelun pelätään tappavan harrastuskalastuksen Otsikko, yle.fi "Tämän hetken fakta on kasvava hiilidioksidin pitoisuus tasolle, jolla se ei ole ollut ilmeisestikään miljoonaan vuoteen." Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo, Aamulehti "Nyt punnitaan, painaako vaakakupissa ammattikalastajan tilipussi, vai löytyykö Suomesta vihdoinkin poliittista tahtoa vailla lainsuojaa olevien uhanalaisten kalalajien suojeluun." Jasper Pääkkönen saimaannieriästä, Uusisuomi.fi Rotta joutui epäiltyjen listalle Fukushimassa Otsikko, Turun Sanomat "Metsätalous yrittää sensuroida yo-lautakuntaa seuraavaksi Pikku Kakkonen?" Matti Liimatainen Greenpeacen blogi, "Turveteollisuuden tulisikin katsoa itseään peiliin, lopettaa tekosyiden keksiminen ja tehostaa toimiaan vesistöongelmien ratkaisemiseksi." Ville Niinistö, vihreat.fi 6.3. Iso, mutta nälkäinen lapinpöllö istuskeli Helsingin Kannelmäessä Leena Salmion makuuhuoneen ikkunan takana. iltasanomat.fi Suomen susipolitiikka on susi. Heli Saavalainen, Helsingin Sanomat "Itse asiassa metsäteollisuuden nykyisellä kapasiteetilla ei ole edes mahdollisuutta vaarantaa metsäluonnon monimuotoisuutta." MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen, Maaseudun tulevaisuus Kalastaja tarjosi Pekka Perälle matikkakeittoa uraanilla: Nyt kun tuoteselosteen tiedät niin syötkö sen? yle.fi Häpeän suomalaisuuttani turkisteollisuuden takia. Antti Nylén, Helsingin Sanomat Vaikka luonnon raiskaaminen onkin normi, niin pienen vihlaisun [suden] tietoinen sukupuuttoon ajaminen herättää tällaisessakin ihmisessä, joka on lähimpänä luontoäitiä Cittarin yrttihyllyllä. Anna Perho, Yle.fi, blogi 28.2.

5 uutiset 5 Haitalliset tuet jäivät valtion budjettiin Jyrki Kataisen hallitus ei uskaltanut kehysriihessä leikata ympäristölle haitallisia tukia. Luonnonsuojeluliitto on jo vuosia ajanut esimerkiksi turpeenoton mittaviin tukiin puuttumista. Teksti Matti Nieminen kuva Mia Niemelä Jyrki Kataisen hallitus kokoontui nelivuotisen kautensa puolivälissä tärkeään talouskokoukseen, kehysriiheen. Ympäristölle haitallisia tukia ei uskallettu vieläkään leikata, esimerkiksi turpeenpolttoa tuetaan edelleen. Ristiriitoja aiheuttaa se, että monilla haitallisilla tuilla on aluepoliittista merkitystä esimerkiksi syrjäseuduilla. Ympäristölle haitallisten tukien poistaminen on ollut jo vuosia yksi Suomen luonnonsuojeluliiton keskeisiä talousehdotuksia. Liitossa iloittiinkin toissa vuonna, kun vasta kootun sateenkaarihallituksen ohjelmaan kirjattiin: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristöja terveysperusteista verotusta. Hallitusohjelma on valtakunnan ehkä painavin poliittinen paperi. Siihen vedotaan usein, syystäkin. Onhan se hallituksen keskinäisen linjan ja sovun takuupaperi. Ensimmäiset sanat lunastettiin. Valtionvarainministeriön johdolla todella laadittiin luettelo ympäristölle haitallisista tuista. Tässä Nyt jatkuu tilanne, jossa valtion vasen käsi tukee syöttötariffeilla uusiutuvan energian käyttöä, mutta oikea käsi lapioi pannuun turvetta. pitkässä listassa on tunnustettu, mihin rahaa valuu haitallisesti. Sitä menee varsinkin liikenteeseen ja energiantuotantoon. Suomeen syntyneet haitalliset tuet ovat paljolti verotukia. Ne on ollut helpompi saada ujutettua valtiontalouden sisään, kun ne eivät näy huutomerkin tavoin valtion budjettikirjassa. Turvetuki Nyt jatkuu tilanne, jossa Suomessa valtion vasen käsi tukee syöttotariffeilla uusiutuvan energian käyttöä, mutta oikea käsi lapioi pannuun turvetta. Turve kiikastaa eniten. Jotta ilmastonmuutos voitaisiin pitää alle kahdessa asteessa, tulisi tutkimusten mukaan neljä viidesosaa tunnetuista energialähteistä jättää maahan. Mutta Suomen valtio vain tukee edelleen turpeen kaivua, suojeluasiantuntija Hanna Hakko Suomen luonnonsuojeluliitosta harmittelee. Turha myöskään tuskailla, miksi yksityisautoilun haitat eivät vähene, jos samalla syydetään miljardiluokan tukea saastuttamiselle, Hakko jatkaa. Hyvät uutiset jatkoon Vaan luvassa on jotain hyvääkin. Luonnonsuojelun rahoja ei leikattu. Saimme tärkeät lisäpanostukset ympäristöhallinnon valtakunnallisten tehtävien kehittämiseen ja öljyntorjuntaan, ympäristöministeri Ville Niinistö iloitsi heti neuvottelujen päätyttyä. Öljyntorjunta-alus Hylje peruskorjataan 12 miljoonalla eurolla ja ulkovartiolaivalle hankitaan 1,5 miljoonalla eurolla öljynkeruulaitteita. Taustatyöt etenevät myös. Soidensuojeluohjelma on lähdössä liikkeelle; maastokartoitukset alkavat jo ensi kesänä. Mutta se, miten rahaa tulee soiden suojelulle, on vielä avoinna. Työkaluja tiedossa Apua tuo haitallisten tukien perkaamieen saatavat työkalut. Suomen ympäristökeskus on tehnyt ympäristöministeriön tilauksesta taustaselvityksen haitallisista tuista. Ylitarkastaja Merja Saarnilehto ministeriöstä vahvistaa, että tutkimus on tulossa juuri painosta ulos. Luvassa on uutta aineistoa siitä, mitä haitallisten tukien taustalla on. Ensisijainen näkökulma on ympäristö. Myös metsätalouden vuosittaisia 96 miljoonan euron tukia on katsottu perustelluksi tarkastella. Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen on jo pitkään tehnyt työtä ekologisen verouudistuksen puolesta. Hän kannustaa tukien parempaan suuntaamiseen. Tuille voi olla sosiaalisia tai elinkeinopoliittisia syitä. Ne tulee kuitenkin suunnitella uudelleen niin, että yrityksiä kannustetaan samalla vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen tuhlaamista. Energian kuluttamisen sijaan tulisi tukea investointeja energian säästämiseksi. haitallisia miljoonatukia Turpeen alempi verokanta Autojen kilometrikorvausten ylikompensaatio Maatalouden energiaveron palautus Energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkuri Vertaa: Ympäristöministeriön ympäristön- ja luonnonsuojelun budjetti M 170 M 50 M 120 M 127 M

6 6 uutiset Teksti Tapani Veistola Ympäristön oma laki uudistuu Ympäristönsuojelulain uudistamisen pitkä prosessi lähestyy loppuaan. Uudistuvan lain myötä ympäristö on paremmin turvassa pilaantumiselta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet paranevat. Ympäristönsuojelulaki on ympäristön oma laki. Se turvaa ympäristöä pilaamiselta. Lain mukaan annetaan ympäristölupia, joiden lupaehdoilla rajoitetaan erilaisia päästöjä. Ne voivat koskea päästöjä esimerkiksi ilmaan, veteen, maaperään tai äänimaisemaan. Ympäristölupaa tarvitsevia laitoksia ovat niin ydinvoimalat, kalanviljelylaitokset, kaivokset kuin ampumaradatkin. Ympäristönsuojelulain uudistuksen valmistelu on ollut suurtyö. Käännökseen lähtenyt hallituksen esitys sisältää 239 pykälää ja perusteluineen 376 sivua. Luonnonsuojeluliitosta ympäristöministeriön työryhmiin osallistuivat Ilpo Kuronen, Jouni Nissinen, Pertti Sundqvist, Tapani Veistola ja Venla Virkamäki sekä Luonto- Liitosta Keijo Savola. Heille antoi taustatukea laaja joukko vapaaehtoisia asiantuntijoita. Työryhmän esitys oli kokonaisuutena niin hyvä, että Luonnonsuojeluliitto ei jättänyt siihen eriävää mielipidettä. Liiton mielestä ympäristönsuojelulain uudistus parantaa ympäristön tilaa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Uusi laki toteuttaa EU:n teollisuuspäästödirektiivin ja hallitusohjelman vaatimuksia. Se paikkaa myös korkeimman hallinto-oikeuden tuomioissaan huomaamat nykyisen lain porsaanreiät. Eriäviä mielipiteitä jättivät maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto. Ne vastustivat ennen muuta luontoarvojen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden entistä parempaa asemaa lupaharkinnassa. Lakiluonnos oli vuodenvaihteessa lausunnolla. Luonnonsuojeluliitto esitti parannuksia varsinkin valvonta-asioiden käsittelyyn. Samansuuntaisia ajatuksia tuli myös ympäristöministeriön asettamilta Talvivaara-selvityshenkilöiltä. Liitto halusi myös rajoittaa mahdollisuuksia siirtää lupa-asioita valtiolta kunnille. Se olisi vaarallista esimerkiksi kaivos- ja turvesuokunnissa. Monet liiton esitykset etenivät lain jatkovalmistelussa myönteisesti. Lakiesitys on nyt käännettävänä ja laintarkastuksessa. Hallituksen esitys annettaneen ennen kesälomia. Eduskunta käsittelee lain syksyllä. Esimerkkejä uudistuvan ympäristölain positiivista vaikutuksista. Teollisuuden päästöt pienenevät. Paras käyttökelpoinen tekniikka otetaan käyttöön. Suomen ympäristökeskuksen mukaan polttolaitostemme rikkidioksidin päästöt vähenevät 12,3 % ja typen oksidien päästöt 5,7 %. Tuulen tuomat saasteet muista EU-maista voivat vähentyä vielä enemmän. Luonnonarvojen turva paranee. Uusi laki ei lopeta turpeen louhintaa Suomessa, mutta se ohjaa sen luonnontilaisilta ojitetuille soille. Näin laki toteuttaa valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja suostrategiaa. Ilman lakia turvefirman ei tarvitsisi totella niitä. Hallitus saa valtuudet antaa asetuksella louhimoiden ja muiden laitosten melulle uudet pelisäännöt. Nykyiset melun ohjearvot ovat pahasti vanhentuneet. Uudessa laissa näkemys laajenee pelkästä desibeleinä mitattavasta melusta koko ääniympäristön laatuun. kuvat: Hölttä, jorma mäntylä Tekstit Liisa Hulkko, Tapani Veistola SLL seuraa ympäristöhallinnon tilaa Kuntien ympäristönsuojelutehtäviä karsitaan Alueellisen ympäristöhallinnon puutteet ovat tulleet esiin Talvivaaran ympäristöongelmien yhteydessä. Nyt myös kuntien ympäristönsuojelutehtäviä halutaan karsia. Valtiovarainministeriö on teettänyt selvityksen kuntien tehtävistä. Raportissa esitetään, että kuntien ympäristönsuojelutehtäviä voitaisiin siirtää valtiolle, aluehallintoon ja jopa yksityistää. Suomen luonnonsuojeluliitossa ollaan huolissaan siitä, miten valvonta ja lupa-asiat hoidetaan jatkossa. Ensin lakkautettiin itsenäiset ympäristökeskukset ja siirrettiin ympäristöasiat ELY-keskuksiin. Nyt ovat vuorossa kunnat. Eivätkö Talvivaara ja muut ympäristöselkkaukset osoita ympäristöhallinnon olevan jo nyt ongelmissa aluehallintouudistuksen myötä? Luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja Heli Jutila kysyy. Jutila pitää selvityksen pohjatietoja puutteellisina. Raportti on koottu ministeriöille osoitetulla kyselyllä, johon kukin ministeriö on vastannut omaa hallinnonalaansa koskien. On huolestuttavaa, että raportissa kuvataan kunnille lainsäädännössä osoitettuja tehtäviä ja niihin liittyviä velvoitteita varsin puutteellisesti, hän sanoo. Ihmetyttää, että ministeriöt eivät näytä tuntevan oman hallinnonalansa tehtäviä. Selvityksessä esitetään, että kuntien ympäristönsuojelun valvontatehtäviä siirretään valtion aluehallintoviranomaisille. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n mielestä tämä tulisi toteutuessaan johtamaan yhä huonompaan ympäristönsuojelun tehtävien hoitoon ja resurssointiin, etenkin kun huomioidaan valtionhallinnon henkilöstön vähentämis- ja säästötavoitteet. Puhdas ympäristö ja monimuotoinen luonto on hyvinvoivien kuntalaisten perusedellytys, mitä ei millään muulla tekijällä voida korvata. Asianmukainen ympäristöhallinto tarvitaan myös kunnissa varmistamaan kansalaisten perusoikeudet hyvään ympäristöön ja vaikutusmahdollisuus sitä koskevaan päätöksentekoon, Jutila sanoo. Ympäristöhallinnon itsenäisyys ehkä palaamassa Kataisen hallitus antoi kehysriihessään rahaa Luonnonsuojeluliiton esittämän ympäristöhallinnon uudistuksen edistämiseen. Luonnonsuojeluliitto varoitti päättäjiä etukäteen, että on vaarallista yhdistää alueellinen ympäristöhallinto työ- ja elinkeinoministeriön alaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Liitto näki tämän uhkaavan ympäristöhallinnon itsenäisyyttä ja voimavaroja. Luonnonsuojeluliitto nosti ympäristöhallinnon itsenäisyyden kärjekseen hallituksen puolivälitarkastelussa. Hallitus lupasi rahaa selvityshenkilö Riitta Rainion esittämän ympäristöhallinnon uuden ohjausyksikön perustamiseen. Se voi olla ensimmäinen askel liiton vaatiman uuden ympäristöviraston perustamiseen. Ympäristötutkimuksen toimivuus uhattuna Luonnonsuojeluliitto on huolestunut ympäristötutkimuksen tekijöistä ja rahoista. Liitto vastusti lausunnollaan Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhdistämistä. Toimivaa konetta ei kannata rikkoa: molemmat laitokset toimivat hyvin. Samaa mieltä ovat olleet lähes kaikki muutkin. Lisäksi valtioneuvoston kanslia aikoo kaapata leijonanosan eri tutkimuslaitosten rahoista. Näin se voisi tilata nopeasti itse haluamiaan selvityksiä. Luonnonsuojeluliitto vastusti ajatusta, koska ympäristöministeriön tutkimusrahat ovat pieniä. Ne tarvitaan esimerkiksi lainsäädännön valmistelua tukeviin selvityksiin. Valtioneuvoston kanslian tiedeosaaminen joutui hiljattain kyseenalaiseksi, kun se tilasi filosofi Pekka Himaselta ison tulevaisuusselvityksen ilman kilpailutusta.

7 uutiset 7 Teksti Tapani Veistola norppaluodolta Nyt on aika rauhoittaa kyy Keväällä kyyt tulevat paistattelemaan päivää talvileponsa jälkeen. Toisiko tämä kevät kyiden kauan odottaman rauhoituspäätöksen? Ympäristöministeriö päivittää tänä keväänä luonnonsuojeluasetuksen rauhoitettujen lajien luetteloa. Luonnonsuojeluliitto esitti lausunnossaan kyyn rauhoittamista pihapiirin ulkopuolella. Kyy on ainoa rauhoittamaton matelijamme. Se on rauhoitettu muissa Pohjoismaissa paitsi Suomessa ja Ahvenanmaalla. Laji kuuluu Euroopan luonnonsuojelusopimuksen eli Bernin sopimuksen lajeihin. Suomi teki sopimukseen liittyessään kuitenkin kyytä koskevan poikkeusvarauman. Kyyn tuntee mustasta sahalaitakuviosta. Jotkut yksilöt ovat kuitenkin hyvin mustia. On ilmeistä, että kyinä tapetaan vahingossa myös vaarattomia rantakäärmeitä. Kyyn purema on myrkyllinen. Tilastokeskuksen mukaan viimeisen kerran ihminen on kuollut sen puremaan Suomessa vuonna Purematapauksia on Suomessa vuosittain noin Ongelmatapauksia varten Luonnonsuojeluliitto esitti, että kyyn rauhoituksesta voisi olla poikkeus pihapiirissä. Luonnonsuojelulain mukaan laji voidaan rauhoittaa koko maassa tai jossakin osassa maata. Pihalta kyyn voi karkottaa tai siirtää kauemmaksi. Kyitä esiintyy lähes koko maassa, mutta lukumäärät näyttävät vaihtelevan paljon vuosien välillä. Kyy ei kuitenkaan ole harvinainen eikä uhanalainen. Se näyttäisi paikoittain vähentyneen rakentamisen vietyä sopivia elinympäristöjä. Pentti Tiusasen ja 13 muun kansanedustajan vuonna 2010 tekemän lakialoite raukesi viime eduskuntavaaleihin. Luonnonsuojeluliitto esitti kyyn rauhoittamista pihapiirissä ensi kerran vuonna Olisiko aika nyt kypsä kyyn rauhoittamiselle? Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen varapuheenjohtaja Heli Jutila Vesien pilaaminen kuriin lainsäädännöllä Kyyn kanssa voi hyvin elää samassa pihapiirissä. Jos kyyn haluaa siirtää pois, se kannattaa nostaa haravan avulla kannelliseen sankoon. Käärme kannattaa kuljettaa 2 5 kilometrin päähän käärmeelle sopivaan paikkaan, jossa ihmisasutusta ei ole. Mehiläisiä ei kannata myrkyttää Kansainväliset tutkimukset osoittivat hyönteismyrkkyjen aiheuttavan mehiläisten joukkokuolemia. EU:n komissio esitti heti näiden neonikotonoidien kieltoa. Suomen maatalousviranomaiset vastustivat aluksi kieltoa. Maa- ja metsätalousministeriö perusteli kantaansa sillä, että kyseiset hyönteismyrkyt olisivat ainoa tapa suojata suomalaista rypsisatoa. Luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto vaativat hallitusta myrkkykiellon taakse. Hallitus muuttikin kantaansa. Nyt Suomi kannattaa rajoituksia, jos jäsenmaat voisivat saada vapautuksen riskinarvioinnin perusteella. Poikkeuksilla kikkailu hidastaisi kuitenkin kansainvälistä kieltoa. Myrkyille on parempia vaihtoehtoja, kuten luomu ja tuholaisten loisia suosivat viljelykierrot. Luonnonvaraisten pölyttäjien arvo on mittaamaton. mikael laaksonen / ikkunasuomenluontoon.fi sinikka kosunen / ikkunasuomenluontoon.fi Varmasti auttaisi kummasti, jos viranomaisella olisi mahdollisuus sakottaa vesien pilaajaa. Ympäristönsuojelulain uudistuksen valmistelussa Suomen luonnonsuojeluliiton merkittävin voitto on luontoarvojen huomioiminen lakiehdotuksessa. Puutteena on, että tätä edellytetään vain valtion lupaviranomaiselta, ja kaavojen kautta selvitystarvetta voidaan kiertää. Mielestäni toiminnan keskeyttämiskynnyksen (178 ) tulee olla esitettyä matalampi, jotta Talvivaaran kaltaisten paisuvien ympäristöonnettomuuksien kehittyminen voidaan estää. On aivan selvää, että keskeyttäminen on ollut aina poikkeuksellinen toimi, mutta toistaiseksi se on liiankin poikkeuksellinen. Nykyinen tilanne pönkittää osaltaan ilmapiiriä, jossa ympäristölainsäädännön velvoitteita ei oteta todesta. Koko ympäristönsuojelulain suurin heikkous liittyy vesien pilaamisen erityissäätelyn puuttumiseen. Metsänhoitotoimin pilataan yhä vesiä ilman vesitai ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Vaikka pintavesien pilaamisen pitäisi estyä jo nykylaissa olevien yleisten pilaamissäännösten kautta, käytännössä näin ei ole tapahtunut. Pintavesien pilaaminen tulee kieltää erityissäännöksellä. Vesiä pilaavan toiminnan ympäristöluvan tarve tulee määritellä nykyisten lupalaitosten ohella päästöraja-arvojen kautta. Niitä tulisi asettaa muun muassa fosfori- ja typpipitoisuudelle, kiintoaineelle, ph:lle ja öljyille. Ympäristönsuojelu- ja vesienhoitolainsäädännön linkkiä tulee vahvistaa, jotta vesien hyvä tila saavutetaan. Näiltä osin lakiluonnosta tulee vielä korjata. Vesi- ja ympäristönsuojelulain limittäisyys esimerkiksi ojituskysymyksissä on varsin hankalasti tulkittavaa lainsäädäntöä. Valvova viranomainen voi vesialueen pilaantuessa vain kehottaa toiminnanharjoittajaa ehkäiseviin toimiin ja vesilain luvan hakuun. Jos tämä ei suostu, kuluu aikaa ja tilanne pahenee. Varmasti auttaisi kummasti, jos viranomaisella olisi mahdollisuus sakottaa pilaajaa. Vielä hankalampi tilanne on, jos viranomainen ei edellytä mitään toimia ja pilaaminen saa tapahtua sen suojeluksessa esimerkiksi 62 :ään perustuvan päätöksen (64 ) pohjalta. Valveutuneet kansalaiset ja järjestöt kuten Suomen luonnonsuojeluliitto voivat toki valittaa päätöksestä. Tuomioistuimen päätös ehkä vain palauttaa asian uudelleen valvovan viranomaisen käsiteltäväksi. Tällainen ikiliikkuja tulisi estää uuden lain muovaamisen viime metreillä. Ympäristönsuojeluhallinnon rakenneuudistus on tarpeen, jotta ympäristönsuojelulainsäädännön tehokas viranomaisvalvonta voidaan taata.

8 8 uutiset Teksti Maija Lielahti KUVA Veikko Niemi Juhlavuoden kunniaksi rokataan Helsingin maineikkain rock-klubi Tavastia täyttyy toukokuussa luonnonsuojelijoista, kun Luonnonsuojeluliitto juhlistaa 75-vuotista taivaltaan kotimaisten eturivin artistien kera. Yksi illan kunkuista on reggaeyhtye Kuningasidea, joka villitsi viime kesänä soittolistoja Enemmän duoo kuin sooloo -hitillään. Kun reggae- ja rap-meiningistä ammentavaa Kuningasideaa kysyttiin mukaan esiintymään Norpparockiin luonnonsuojelun puolesta, vastaus oli totta kai, kertoo laulaja Väinö Wallenius. Kahdentoista hengen yhtyeessä arvot eivät aina kohtaa, mutta luonto- ja ympäristökysymyksissä me seistään samalla viivalla. Keikkareissuilla emme pysähdy pitämään taukoa ABC:lle vaan järvenrantaan, ja backstagella syödään enimmäkseen kasvisruokaa. Kuningasidean miehet haastavat toisiaan parempiin tekoihin ympäristön puolesta. Wallenius itse viettää kesät Teiskossa, Näsijärven saaressa ilman sähköjä. "Sanoissa on voimaa. Se mitä sanot, vaikuttaa, oli se sitten laulun sanoissa tai arkipäivässä." Luonnosta saa energiaa samalla tavalla kuin toisista ihmisistäkin. Saan voimaa, kun urbaani ja orgaaninen puoli ovat tasapainossa. Muutamien bändikavereiden kanssa on jopa haaveiltu hetkeksi muuttoa maalle, kokeilemaan mahdollisimman omavaraista elämää. Siellä soitettaisiin paljon ja tehtäisiin uutta musiikkia. Ihan Linkolaksi ei alettaisi keskelle metsää, kiertueilla kävisimme edelleen, Wallenius naurahtaa. Viime kesänä ilmestyneellä On uusi aika -debyyttilevyllä Kuningasidea ottaa kantaa väkivallattomuuden ja lähimmäisen rakkauden puolesta. Wallenius uskoo, että musiikilla voi vaikuttaa hyvien asioiden puolesta. Teoillaan vaikuttaa eniten, mutta myös sanoissa on voimaa. Se mitä sanot, vaikuttaa, oli se sitten laulun sanoissa tai arkipäivässä, hän pohtii. Yhtye parhaillaan työstämässä uutta albumia, ja Wallenius lupaa, että Norpparockissa kuullaan maistiaisia uudelta levyltä. Kuningasidean lisäksi Norpparockissa esiintyvät muun muassa huhtikuussa uuden levyn julkaiseva Arttu Wiskari ja toukokuussa tuoretta musiikkia julkaiseva Elokuu. Konsertti järjestetään yhteistyössä Radio Novan, Tavastian ja Tiketin kanssa. Norpparockin juontavat Novan iltapäivästä tutut Ile Jokinen ja Elina Viitanen. Kunniavieraaksi Tavastialle saapuu luontojulisteistaan tunnettu graafikko Erik Bruun. Myös esseisti Antti Nylén nousee lavalle sanomaan sanansa ympäristönsuojelusta. NORPPAROCK Tavastia, Helsinki Liput 20/15 e + palveluja toimitusmaksu, Tiketti Lipputulot käytetään luonnonsuojeluun kohteen saat valita lippua ostaessasi. Tuoreimmat tiedot esiintyjäkaartista ja juhlameiningeistä: Pysy kuulolla, luvassa lippuarvontaa! Rentoa reggaeta Norpparockiin tuova Kuningasidea ottaa kantaa, mutta ei saarnaa kuulijoille. "Tärkeintä keikoilla on hyvä meininki", sanoo laulaja Väinö Wallenius (edessä vasemmalla).

9 uutiset 9 Järvilohi ja -taimen selättivät voimayhtiöt Maaliskuun juoksutukset eivät pysyneet niille tarkoitetuissa uomissa, vaan levisivät luontoon. Talvivaaran toimintaa vaadittiin keskeytettäväksi Luonnonsuojeluliitto vaati Talvivaaran toiminnan keskeyttämistä holtittomien jätevesipäästöjen takia. Talvivaaran kaivokselle tuli ongelma jätevesistä. Se käytti valtavia määriä vettä prosessissaan eikä kyennyt puhdistamaan niitä. Kipsisakka-altaan kuuluisa myrkkyvuoto lisäsi ongelmia entisestään. Seuraava siirto oli hakea lupaa juoksuttaa jätevesiä luontoon. Luonnonsuojeluliitto vaati maaliskuun puolivälissä ympäristönsuojelulain nojalla, että Kainuun ELY-keskus keskeyttää välittömästi Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivosyhtiön toiminnan hallintopakolla. Syynä olivat holtittomat jätevesipäästöt. Ympäristönsuojelulain mukaan valvontaviranomainen voi keskeyttää toiminnan, jos siitä aiheutuu välitöntä terveyshaittaa tai merkittävää muuta välitöntä ympäristön pilaantumista. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ympäristön pilaantuminen Talvivaarassa on ollut merkittävää jo viime vuonna. Toiminnan keskeyttämiselle olisi laissa järkeenkäypänä vaihtoehtona haitan vähentäminen. Talvivaarassa haitallisten päästöjen määrä on pikemminkin ollut lisääntymässä. Luontoarpoja myytiin ennätyksellisen paljon Viime vuonna myytiin ennätykselliset miltei 7,8 miljoonaa Veikkauksen Luontoarpaa, joiden tuotoista sekä Suomen luonnonsuojeluliitto että WWF saivat molemmat lähes euroa. Summa on 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011 ja enemmän kuin koko Luontoarpojen 20 vuoden historiassa. Luonnonsuojeluliitto sijoittaa Luontoarpojen tuloja tilanteen mukaan sinne, missä niitä kulloinkin tarvitaan, kuten norppien suojeluun eurolla saa 400 norpalle Talvivaara Sotkamo Oy:n toiminta tulee keskeyttää, kunnes ongelmat kaivoksen ympäristönsuojelussa on saatu korjattua ja toiminta on ympäristöluvan mukaista, vaatii Suomen luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja Heli Jutila. Luvalla sanoen... turvallista katiskaa ja katiskan nielurajoitinta. Samalla summalla SLL pystyy lähettämään kouluihin ja päiväkoteihin norppalähettiläitä. Luontoystävällinen arpa on painettu kierrätyskelpoiselle painomateriaalille, ja sitä voi pelata myös Veikkauksen verkkopalvelussa Raaputusarpojen hinta on 3 euroa ja voitot euroa. Netissä pelattavien Luontoarpojen hinta on 1 3 euroa ja päävoitot euroa. Talvivaaran jättikaivosta pyörittävä Talvivaara Sotkamo Oy ei ole selvinnyt kunnialla vesienhallinnan parannuksista. Paikallinen ELY-keskus on ollut silti ihmeellisen ymmärtäväinen. Kainuun ELY-keskus antoi helmikuussa kaivokselle luvan 1,8 miljoonan kuutiometrin jätevesien lisäjuoksutuksiin. Näiden juoksutusten sulfaattipäästöille se ei kuitenkaan määritellyt raja-arvoa. Talvivaara arvioi itse sulfaattipitoisuuden olevan mg/l. Näin suurella sulfaattipäästöllä on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Marraskuisen kipsisakka-altaan vuodon pahennettua tilannetta Talvivaara ei ole kyennyt noudattamaan ympäristöluvan määräyksiä jäteveden käsittelystä ja juoksutuksista vesistöön. Kaivosyhtiön saama ympäristölupa edellyttää veden kulkua loppuneutraloinnista kipsisakka-altaaseen ja sieltä jälkikäsittely-yksiköihin ennen luontoon päästämistä. Tätä mahdollisuutta ei nyt ole, koska jälkikäsittely-yksiköissä on kipsisakka-altaasta vuotanutta vettä. Myöskään altaan vesi ei ole sen mukaista, mitä ympäristölupa edellyttäisi. Lisäjuoksutuksia Teksti Matti Nieminen kuva Pekka Rönkkö Talvivaaran kaivosyhtiön maaliskuun lopussa aloittamat ylimääräiset juoksutuksetkin olivat näytös sinänsä. Jätevesiä levisi hallitsemattomasti luontoon, kun jäätyminen aiheutti hyydepatoja. Juoksutus karkasi kaivosalueen ulkopuolelle metsiin, läheisille soille ja jopa ylävirtaan järvenjäätä pitkin. Talvivaaran kaivosyhtiö juoksutti kaivokseen varastoitua jätevettä eteläiseen Vuoksen vesistöön. Talvinen luonto harasi kuitenkin vastaan, eikä vesistö kyennyt ottamaan vesikuormaa. Samalla oli pelättävissä, että virtaava vesi irrottaisi tällöin Ylä-Lumijärveen laskeutuneita raskasmetallisakkoja. Talvivaaran kaivosyhtiö käyttää kainuulaista korpiluontoa muka pakon sanelemana kaatopaikkana. Paljon selvemmin luonto ei voi enää sanoa, että nyt riittää, jyrähti Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin puheenjohtaja Johan Heino. Auta! Teemme koko ajan töitä kaivosten ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Tue meitä, me laajennamme tuellasi kaivosvaikuttamistyötämme: Teksti Mia Niemelä Korkein hallinto-oikeus päätti tammikuun lopussa muuttaa vanhojen vesivoimalaitosten lupia äärimmäisen uhanalaisten järvilohen ja järvitaimenen suojelemiseksi. Korkein hallinto-oikeus päätti, että Pamilon vesivoimalaitoksen omistavan Vattenfallin on lisättävä merkittävästi veden juoksutusta Ala-Koitajoen vanhaan uomaan. Lisävirtaama kasvattaa koskipintaalaa, ja sen uskotaan parantavan uhanalaisen järvilohen poikastuotantoa. Lisäksi Hiitolanjoen Voima Oy ja Vantaan Energia Oy velvoitettiin selvittämään vaihtoehdot kalateistä, jotka voisivat ohittaa Ritakosken, Kangaskosken ja Lahnasenkosken padot. Hiitolanjoki on sekä järvilohen että -taimenen merkittävä lisääntymisjoki. Venäjän puolelta kaikki nousuesteet on poistettu jo vuonna Äärimmäisen uhanalaiset kalat saivat oikeutta, Luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen sanoo. Tämä kannustaa jatkossa ponnistelemaan vesilain muuttamiseen niin, että vanhat vesitalousluvat voidaan muuttaa määräaikaisiksi. Vesivoimayhtiöiden vastuulle on saatettava jokien muuttaminen vaelluskaloille sopiviksi. TEKSTI Sini Eräjää Lue lisää Ilpo Kurosen mietteitä: Oikeusasiamies puuttui poliisin hakkuututkintaan Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri pyysi Lohjan yhdistyksen kanssa poliisia tutkimaan Mustamäen norojen avohakkuita vuonna Metsäkeskuksen mielestä metsälakia ei rikottu, ja poliisi lopetti tutkinnan Piiri teki uuden tutkintapyynnön 2011 laajentaen tutkintapyyntöä viranomaisten toimintaan. Metsäkeskus sekä maa- ja metsätalousministeriö lausuivat asiasta poliisille, ja tutkinta loppui taas. Ei korppi korpin silmää noki. Metsälain valvonta on suljettu ketju, sanoo piirin luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola. Järjestöt kantelivat viime vuonna eduskunnan oikeusasiamiehelle poliisin toiminnasta. Hänen kyseltyään asiasta poliisi lupasi harkita tutkintaa uudelleen. Luonnonsuojeluliiton ympäristörikosvuonna kerätään tietoa vastaavista tapauksista myös metsälain uudistuksen vauhdittamiseksi. Lue lisää:

10 10 suojelijat Teksti Matti Nieminen Juha Kauppinen palkittiin Suomen Luonnon toimittaja Juha Kauppiselle ojennettiin maaliskuun lopulla komea tunnustus, Suuri Journalistipalkinto. Talvivaaran kaivoksen ympäristövaikutuksista kirjoitetut artikkelit palkittiin Vuoden journalistisena tekona. Oli vuosi 2002, kun Jyväskylän yliopistolta valmistumisvaiheessa oleva biologi aloitteli avustajana Suomen Luonnossa. Toimituksessa muistellaan vielä, kuinka Juha Kauppinen tunki innokkuudellaan puoliväkisin saranapuolelta sisään. Ensin avustajaksi, siitä sijaiseksi, lopulta vakituiseksi. Palkitsemisen hetkellä hän muistutti monipuolisen työyhteisön merkityksestä, jossa juttujen sparraaminen ja ideoiden kehittely ovat arkipäivää. Hän on myös hakenut ahnaasti Suomen Luonnolle näkyvyyttä isojen medioiden joukossa. Puhelin käteen Soitetaanpa voittajalle, vaikka on jo ilta. Näin Kauppinenkin on epäilemättä tehnyt tutkivana journalistina. Esittänyt kohti käyviä kysymyksiä, joskus kiusallisessakin tilanteessa. Onni on myötä ensiyrityksellä. Hoitovapaalla oleva perheenisä vastaa puhelimeen kotonaan Hämeenlinnassa. Ääni on alkuun hieman varovainen. Taustalla kiirivät äänet lasten iltapuuhista. Mikä on on ollut erikoisin kysymys, minkä olet joutunut esittämään toimittajana? Olen korruptiota epäillessäni kysynyt suoraan, onko tämä ja tämä taho siirtänyt tilillesi rahaa. Kuulostaa näin fantasiakysymykseltä, mutta silloin kun sen tekee ihmiselle, siinä on häiritsevä tunnelma. Se on niin hyökkäävää. Samoin kysyessäni Apu-lehden toimittajana ministeri Paula Lehtomäeltä ulkomaisista viennin edistämismatkoista yksi kerrallaan, että oliko Pekka Perä mukana tällä matkalla, entä tällä... Paikan päälle tutkimaan Miten neuvoisit paikallislehteen juttua valmistelevaa luonnonsuojelijaa, joka koittaa pureutua vaikkapa luontoaluetta uhkaavaan rakentamiseen? Mahdollisimman pitkälle selvittäisin, kenen firma on kyseessä ja kuka on se henkilö, joka haluaa rakentaa. Ketkä on ne poliitikot, jotka ovat siinä mukana? Kunniss a s u h m u roidaan joskus kaavoja tosi freestylellä menemään. Kuntien rakennusbisneksissä liikkuvat miljoonat. Pikkukunnissa tapahtuu kaikkea. Kun kuulee kylillä, että olipas korkea summa, niin siihen liittyy jotakin. Follow the money. Kauppinen on itse soudellut Talvivaaran lähijärvillä, käynyt paikan päällä. Etsinyt uutta tietoa, uutista. Oppia ei ole kertynyt vain kantapään kautta, hän on opiskellut tutkivaa journalismia myös stipendin turvin alan huippujen opastuksella New Yorkissa. Jalkautuminen kannattaa. Asioita saa selville, kun menee paikalle. Vaikka sille hienolle luontoalueelle. Jos jonkun tontti rajautuu siihen, niin kyselee omistajalta. Ihmiset tietävät asioita, joita heidän ei pitäisi tietää. Jalkautuminen kannattaa. Asioita saa selville, kun menee paikan päälle. Ympäristöjournalismi Sanoit palkitsemista seuranneessa kiitoskommentoinneissasi, että saamasi palkinto oli samalla palkinto ympäristöjournalismille. Kuitenkin lehdet ovat pullollaan uutisia ilmastonmuutoksesta ja energiasta. Voitko tarkentaa, mitä tarkoitat? Juttujeni peruseetoksena on se, että joku jossakin haluaa taloudellista voittoa ympäristön kustannuksella. Se että ympäristön sotkeminen kelpaa aiheeksi mahdolliseksi rikolliseksi tai moraalittomaksi teoksi on Suomessa vielä suhteellisen uutta. Tällaiset Lokapojan tapaiset jutut. Aina vaan suuremmalle joukolle luonto on nyt asia, jota pitää suojella tärvelemiseltä. Työpaikkojen alttarille ei enää saa uhrata mitä tahansa. Hän näkee palkinnon myös osoittavan blogikirjoittamisen nousseen vakavasti otettavaksi journalismiksi. Monet Talvivaaraa ruotineista kirjoituksista ovat ilmestyneet juuri blogissa. Jos tekisit tutkivana journalistina juttua Talvivaaraa pöyhineestä Juha Kauppisesta, mitä kysyisit häneltä? Tuohon minä en voi vastata, hän nauraa, mutta jatkaa kuitenkin puoliksi leikillään: Koettaisin saada selville ne uutiset, jotka Kauppinen on jättänyt kertomatta. Juottaisin känniin ja kyselisin. Kaikilla toimittajilla on juttuja, joita he eivät kerro. Tutustu Juha Kauppisen kirjoituksiin Suomen Luonto -lehden uusituilla verkkosivuilla Juha, mitä mieltä olet..... ympäristöjournalismin tulevaisuudesta? Se on valoisa. Sille on kysyntää. Se on yksi asia, mikä ei tule katoamaan nykymuotoisesta journalismista.... journalistien vaikutusmahdollisuuksista? Ne ovat huomattavat. Journalismi osoittaa epäkohtia, ja yhteiskunta ympärillä reagoi ja muuttaa asioita. Se on siis välillinen vaikutusmahdollisuus. Liian helposti toimittajat taipuvat ja väistävät vaikeita asioita.... suomalaisten luontosuhteesta? Pintatasolla hyvä. Suomalaiset ovat ylpeitä puhtaasta ja kauniista luonnosta, joka meillä on. Mutta syvemmällä tasolla ei usein käsitetä sitä, että luonto ei pysy kauniina ja puhtaana ilman vahvaa hallintoa ja vahvaa politiikkaa.... Green Techistä? Tuhannen taalan mahdollisuus, joka on edelleen olemassa. Siihen olisi pitänyt kannustaa poliittisella päätöksellä jo kauan aikaa sitten, mutta se ei ole myöhäistä vieläkään. suuri journalistipalkinto

11 ilmoitus 11 AUTA SAIMAAN- NORPPAA! SOITA (5 /SOITTO)

12 12 ympäri maata Teksti & kuvat Päivi Sandelin Ala-Satakunnan Ympäristöseura Kevät saapuu muinaismetsään Keväällä ennen kuin lehdet puhkeavat tammiin, metsälehmuksiin ja pähkinäpensaisiin, saa lehto kukkapeitteen. Olemme Ala-Satakunnan ympäristöseuran lempipaikassa, Kauttuan Harolanlehdossa. Keväisessä lehtometsässä on keskellä vilkkainta elämää. Aikaisin keväällä huomion kiinnittää näsiöitten vieno tuoksu. Toukokuussa maa on sinisenään sinivuokkoja, niiden jälkeen tulevat valkovuokot ja sitten roihahtaa lehtojen runsas kasvikirjo valloilleen. Alueella kasvavat pystykiurunkannus, imikkä, lehtopalsami, kevätlinnunherne, lehtopähkämö, musta konnanmarja ja kotkansiipisaniaiset saavat botanistin hykertelemään. Lintubongareillakaan ei ole tylsää. Pikkutikka ja harmaapäätikka viihtyvät suojelualueella, jossa ennallistamalla on saatu lahopuuta aikaiseksi. Valtavien haapojen rungoilla elää monia sieni- ja jäkälälajeja. Kolopesijöille puut tarjoavat kaivattuja asuntoja. Pienestä lintutornista voi seurata läheisen Pyhäjärven elämää. Monien vesilintujen lisäksi merikotka on jo tavallinen näky. Kalasääski kalastelee järven poukamissa. Pieniin lähisaariin ei vilkkaimpaan pesintäaikaan suositella noustavaksi. Kauniilla puroalueella on omanlaisensa pienilmasto, jossa kasvaa kotkansiipisaniaisia ja monia harvinaisia lehtolajeja. Myös saukon saattaa nähdä uimaretkillään. Runsas polkuverkosto opastaa kulkijaa ja samalla suojelee herkkää luontoa. Myös mäyrien polut risteilevät rehevässä metsänpohjassa. Niillä on alueella laajat luolastonsa. Korkeammalla latvustossa asuu liito-orava. Suuret haavat ja kuuset sekä puissa runsaana oleva naava antaa niille ravintoa ja pesänrakennusaineita luvun metsänhakkuut alueella olevan Ahlströmin talousmetsässä romahdutti liito-oravakannat. Toivottavasti niiden kanta edes osittain palautuu. Paluu menneisyyteen Euran alueella on ollut elämää jo kivikaudella. Laajalla rautakauden kalmistoalueella on 690 kiviröykkiötä ja muita kivirakentaita. Ne on ajoitettu varhaiseen rautakauteen ajalle 550 e.a.a. 800 j.a.a. Suurin osa röykkiöistä on tutkimatta, ja niiden tarkoituksesta ei ole täyttä varmuutta. Museoviraston tutkimuksissa niistä on löydetty saviastianpalasia, eläinten luita ja rautakuonaa. On ajateltu, että osa röykkiöistä saattaa liittyä raudanvalmistukseen: alueella sijaitsevalla suolla on järvimalmia eli limoniittiä. Iäkkäät ihmiset ovat kertoneet alueella kasvaneen jo aiemmin erikoisia kasveja, kuten musta-apilaa. Kenties monia vanhoja lajeja uinuu siemenpankissa maan alla, odottaen sopivaa tilaisuutta nousta pinnalle. Metsässä kulkiessa löytää kasveja, jotka kertovat muinaisesta elämästä. Tällaisia arkeo-fyyttejä ovat pähkinäpensaat, mäkikaura, tumma tulikukka ja keltamo. Metsälehmusta eli niinipuuta on jo muinoin käytetty hyväksi. Aivan lähellä sijaitsee Kauttuan Linnavuori, muinaislinnoitus, jonka löydöt on ajoitettu meroviikinkiaikaan j.a.a. Voi helposti kuvitella alueella olleen vilkasta elämää jo muinoin. Harolanmetsässä voi aistia nykyisen ja muinaisen elämän. Jos kulkee metsässä tai istuu korkealle kukkulalle tai nojaa vanhan puun runkoon, kerää itseensä energiaa ja elämyksiä. Ehkä silloin tulee tunne, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. ALA-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖSEURA Perustamisvuosi: 1980 Alue: Eura, Säkylä ja Köyliö Jäsenmäärä: noin 140 jäsenmäärä nousussa jäsenhankinnan ansiosta Ajankohtaisia: susiasiat, Kauttuan metsän rakentamissuunnitelmat, JVP-Euran Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvat Toimintaa: paikallisten luontoarvojen puolustaminen ja suojelu, luontoharrastuksen herättely ja aktivoiminen retkillä ja talkoilla, kannanotot ja huomion kiinnittäminen paikallisiin ympäristöongelmiin, esimerkiksi Eurajoen saastumiseen Seura jakaa vuosittain ympäristöteko- ja luonnonharrastuspalkinnot sekä luontoharrastuksissa ansioituneille lukion oppilaille stipendejä. Seurassa toimii myös aktiivinen retkikerho Verkkosivut: alasatakunta

13 ympäri maata 13 Teksti & kuva Merja Mäkinen Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys Kuvausretkellä Karnaisten korvessa Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ja Lohjan Kameraseura tekivät kokeiluluontoisesti yhteisen retken Karnaisten korpeen, lähelle Lohjan keskustaa. Alueella on vanhaa ja nuorta puustoa, kallioita ja kosteita notkoja. Vaihtelevassa maastossa on luontopolkuja rasteineen sekä kaksi lampea, joiden molempien rannalla on laavut nuotiopaikkoineen. Alue säilyi rauhallisena, kun Helsinki Turku-moottoritie rakennettiin tunneliin. Sää oli pilvinen, mutta leuto. Luonto vaikutti melko hiljaiselta, vain vanhoja ketun ja jäniksen jälkiä näkyi parissa paikassa. Pieniä hiiriä ja myyriä sen sijaan oli vipeltänyt monessa paikassa jättäen hentoiset askelkuvionsa. Alkumatkasta silmiin osui puukiipijä ja kuulimme käpytikan ja palokärjen huutoa. Pari käpylintua lensi ylitsemme. Ahvenalammen laavulla söimme eväitä, joimme kahvit ja paistoimme makkaraa. Sorvalammen laavulla oli lintujen ruokintapaikka, jossa ruokaili vilkkaasti monia tiaisia. Toimittanut Kirsi Ahonen Soiden kautta yhdistysaktiiviksi ja piirin puheenjohtajaksi Aktiivista! Palstalla esitellään Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisia. Kuka olet ja miten olet mukana Luonnonsuojeluliiton toiminnassa? Olen Larissa Heinämäki ja toimin Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin sekä Virtain luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana. Iso osa tehtävistäni on kannanottoja ja muuta vaikuttamista, joka on tärkeää, mutta ei ehkä kauheasti ulospäin näy. Lisäksi olen ruohonjuuritasolla mukana esimerkiksi luontokerhotoiminnan järjestämisessä. Milloin ja miten lähdit mukaan toimintaan? Muutin perheineni kotipaikkakunnalleni Virroille. Innostuin soiden ja vesien suojelusta, kun siellä oli meneillään turvehankkeita. Olin myös kiinnostunut yhteiskunnallisesta päätöksenteosta, kuten kaavoituksesta, mutten halunnut osallistua kunnallispolitiikkaan. Niinpä päädyin mukaan paikallisyhdistyksen toimintaan. Aloitin yhdistyksessä muistaakseni vuonna 2006 niin, että alkuun lähdin hallituksen jäseneksi. Muutaman vuoden päästä siitä minut valittiin puheenjohtajaksi. Nyt toimin myös piiritasolla. Mikä toiminnassa motivoi sinua jatkamaan? Saan iloa ja tyydytystä siitä, että koen voivani vaikuttaa asioihin. Luonnonsuojeluliitto on asiantuntemuksensa ansiosta varteenotettava yhteistyötaho kunnille ja ELY-keskuksille. Haluankin tehdä oman osani viedäkseni tätä yhteiskuntaa positiivisempaan suuntaan. Totta kai myös yhdistyksemme loistavan porukan tuki ja kannustus saavat jatkamaan. Mitä terveisiä lähetät vapaaehtoistoimintaa harkitseville? Kaikkien osallistumista tarvitaan! Tule rohkeasti katsomaan, mistä toiminnassa on kyse, ja mitä itse voisit tehdä. Monimuotoisuus on vain hyväksi! Erilaisten ihmisten myötä keskustelusta ja toiminnasta tulee hedelmällistä, kun asioita osataan katsoa uusista näkökulmista. Toimittanut Mia Niemelä Jalasjärvellä autetaan kolopesijöitä Pelastuspartio Kun luonto on uhattuna, Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja piirit auttavat. Jalasjärven yhdistyksessä Luhurikassa rakennetaan pääskysille ja liito-oraville koteja. Yhdistys on perustanut jopa Rakennusosaston. Yhdistyksen aktiivi Jussi Paulasaari vastaa kysymyksiin. 6 Milloin Rakennusosasto perustettiin? Kohta yhdistyksen perustamisen jälkeen, 1990-luvun alussa. Mutta ei ehkä virallisesti. Tässä vuosien varrella on keräännytty aika ajoin tarvittaessa tekemään. Kuinka paljon olette itse tehneet pönttöjä? En osaa yhtään sanoa, kuinka paljon on tullut tehtyä. Yhdella kertaa pönttöä. Vaikea sanoa, varmaan pitkälti muutama sata pönttöä kokonaisuudessaan. Ovatko verkkosivuilla olevat pönttöohjeet herättäneet kiinnostusta? Hyvä kysymys. En tiedä, kuinka moni on ohjeiden mukaan innostunut tekemään. Toivon mukaan moni. Ohjeita saa mielellään käyttää ja soveltaa. Ahon Juhana on ne vuosien saatossa kasannut. Tietojemme mukaan kävijöitä oli maaliskuussa viikossa. Ja määrä oli nousemaan päin! Oho, hienoa! Miksi pidätte tätä tärkeänä työnä? Pitäähän sitä luontokappaleita auttaa, aina kannattaa rakentaa koteja niille, koska kolopuista on pulaa. En ymmärrä, miksi kaupungeissa on joskus jopa kielletty pönttöjen ripustus. Ilmeisesti pöpöjä pelkäävät, mutta en ole kyllä koskaan kuullut kenenkään sairastuneen. Katso ohjeita: erkki lehtimaa

14 14 syvemmälle Teksti Liisa Hulkko kartta Inari Savola Asuuko mökkinaapurissasi norppa? Saimaannorppa yrittää levittäytyä takaisin entisille elinalueilleen Pohjois-Karjalaan ja Etelä-Saimaalle. Samalla luonnonsuojeluliiton kampanjointi laajenee itään. Saimaannorpan keskeisimmät elinalueet Saimaannorppien määrä on varovaisessa kasvussa, jos tämän kevään pesintä onnistuu. Norppa pesii hyviksi havaitsemillaan luodoilla ja rannoilla vuodesta toiseen, joten synnytyspesien löytyminen uusilta alueilta on kannustava merkki. Oikeastaan kyse ei ole uusista alueista, koska saimaannorppa palaa takaisin kotikonnuilleen monen vuosikymmen jälkeen. Vielä 1900-luvun alussa norppa pesi lähes koko Saimaalla. Ehkä se vielä polskii niin Joensuun kuin Lappeenrannankin edustalla? Viime vuonna löydettiin pesälaskennassa norpan pesä jo Liperistä asti. Liperiläiset ilahtuivat uudesta naapuristaan ja nimesivät sen Liperoksi. Vaikka norppa pesii rajatulla alueella, se liikkuu lähes koko Saimaalla. Havaintoja voi siis tehdä lähes missä vain, Luonnonsuojeluliiton saimaannorppaasiantuntija Kaarina Tiainen kertoo. Verkkovaara ei ole ohi Saimaannorpan suojelun välitavoitteena on saada norppakanta kasvamaan ensin 400 yksilöön, jolloin välitön vaara kuolla sukupuuttoon hellittää. Suotuisan suojelun tasoon tarvitaan kuitenkin moninkertainen määrä norppia. Jotta saimaannorppien määrä saadaan kasvamaan, se tarvitsee rauhallisen ja laajemman verkkovapaan pesimäalueen. Uusien pesimäpaikkojen ympäristöihin tarjotuista vapaaehtoisista verkkokalastussopimuksista on kuitenkin kieltäydytty Pohjois-Karjalassa, Yövedellä ja Puumalan vesialueilla. Norppa-asiantuntijaa harmittaa, että Etelä-Saimaalle niitä ei ole vielä edes tarjottu. Kalastusrajoituksia pitäisi laajentaa pikaisesti alueellisesti ja ajallisesti. Tällä hetkellä saimaannorppia on lupa tappaa laillisesti suuressa osassa Saimaata ja enimmän aikaa vuodesta, Tiainen sanoo. Saimaalaiset norpan puolesta Asenteet norpan suojelutyöhön ovat Saimaan alueella yleisesti ottaen hyvät. Gallupien mukaan suurin osa ihmisistä Saimaan alueella haluaa, että saimaannorppa selviytyy Vaikka norppa pesii rajatulla alueella, se liikkuu lähes koko Saimaalla. Havaintoja voi siis tehdä lähes missä vain ja suojelutyötä tehdään tehokkaasti. Monesti k a i k k e i n j y r - k i m m ä t k a n - nanotot suojelun heikentämisestä tulevat hyvin pieneltä, mutta äänekkäältä vähemmistöltä, Tiainen sanoo. Luonnonsuojeluliiton tämän kevään työ keskittyykin tiedon levittämiseen.moni ei edes tiedä, että naapurissa saattaa asua norppa. Tietoa norpasta ja sille turvallisista kalastustatavoista levitetään mökkiläisille, vapaa-ajan kalastajille, turisteille ja koululaisille. Saimaannorpan keskeisin elinalue Saimaa, lähes kokonaan norpan esiintymisalue Suunnat, jonne saimaannorppa yrittää levittäytyä Uudet synnytyspesät Varkaus Rantasalmi Sulkava Enonkoski Savonlinna Puumala Mitä Sinä voit tehdä? Jos haluat kalastaa Saimaalla, asenna katiskaasi nielurajoitin ja jätä verkot naulaan. Ryhdy saimaannorpan suojelijaksi. Päätä sopiva kuukausitukisumma (vähintään 5 /kk). Suojelijaksi ryhtyminen on helppoa ja nopeaa: tarvitset vain pankkitunnukset. Lisätietoa: Lahjoita saimaannorpan suojeluun. Esimerkiksi viidellä eurolla saamme valmistettua yhden nielurajoittimen. Lisätietoa: lahjoita Osta tukituotteita: 25 % Norps Rescue -tuotteiden myyntituotoista menee saimaannorpan suojeluun. Lisätietoa: Välitä tietoa Saimaalla asuville tutuillesi. Tietoa löydät verkkosivuilta Lappeenranta

15 syvemmälle 15 Tekstit Elina Karhu Nielurajoittimia jaetaan entistä laajemmalla alueella Joensuu Suomen luonnonsuojeluliiton viime vuonna käynnistämä Kalasta oikein katiskalla -kampanja laajenee tänä vuonna Pohjois- Karjalaan. Kampanjan aikana tiedotetaan norpalle turvallisesta katiskakalastuksesta ja jaetaan katiskoihin sopivia nielurajoittimia. Nielurajoitin estää katiskan nielun laajenemisen, varmistaen näin, että kuutti ei pääse tunkeutumaan katiskaan kalojen perässä ja huku. Viime vuoden tavoin Luonnonsuojeluliitolla on tavoitteena jakaa tänäkin vuonna 3500 ilmaista nielurajoitinta. Nielurajoittimien idea meni viime vuonna hyvin läpi. Niiden asentamisessa on tärkeää muistaa kiinnittää rajoitin neljällä nippusiteellä tukevasti katiskaan, Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja ja idean isä Timo Luostarinen muistuttaa. Kampanjan toimivuus on jo nyt nähtävillä: vuodesta 2011 vuoteen 2012 sopimusten vastaisten katiskoiden määrä laski 50 prosentista 30 prosenttiin. Kalasta oikein katiskalla -kampanja on osa Luonnonsuojeluliiton ja Etelä-Karjalan Osuuskaupan viisivuotista yhteistyötä. Nielurajoittimia on jaossa SLL:n toimipisteissä, sekä useissa Etelä-Karjalan Osuuskauppa Ee- Koon, Osuuskauppa Suur-Savon, PeeÄssän ja PKO:n liikkeissä. Ruokolahden S-Market on oiva esimerkki hyvin toimivasta nielurajoittimien jakelupisteestä. Kun mökkiläiset saapuvat Ruokolahdelle pääsiäisen tienoilla, on hienoa laittaa esille Kalasta oikein katiskalla -kampanjanmateriaalit ja huomata, kuinka ne vähenevät telineestä hyvään tahtiin. Ruokolahdella on noin 3000 loma-asuntoa eli kesäasukkaita on paljon, kertoo S-Market Ruokolahden marketpäällikkö Katja Lakkala. Ruokolahtelaiset, ulkopaikkakuntalaiset matkailijat ja Saimaan rantojen asukkaat välittävät oikeasti tämän hienon lajin suojelemisesta. Asiakaspalaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, ja ihmiset täällä Saimaan äärellä todella arvostavat kampanjaa, Lakkala jatkaa. katri vesikko päivi häikiö Puutteellisen katiskan voi itse varustaa norpalle turvalliseksi lisäämällä siihen nielurajoittimen. Katiskan nielurajoittimen on oltava niin vahvarakenteinen, että norppa ei pysty levittämään nielua yli kuvassa esitetyn 15 senttimetrin. Rajoitin kiinnitetään katiskaan tukevasti neljällä nippusiteellä. Nielurajoittimia on jaossa ilmaiseksi SLL:n toimipisteissä ja tietyissä EeKoon, Suur-Savon, PeeÄssän ja PKO:n kaupoissa. Lista jakelupisteistä sekä video nielurajoittimen teosta ja käytöstä on osoitteessa Kyllä tuota norpan kuvaa katsoessa tulee itsellekin halu tehdä kaikkensa, jotta tämän luonnonsuojelun symbolin tulevaisuus on turvattu, kertoo S-Market Ruokolahden market-päällikkö Katja Lakkala. Norppalähettiläät kiertävät tänä keväänä Saimaan kouluissa Pohjois-Karjalassa Punkaharju juha Taskinen meeri zembe /SLL Suomen luonnonsuojeluliiton norppalähettiläät aloittivat kiertueensa Pohjois-Karjalassa Saimaan alueen alakouluissa maaliskuun puolivälissä. Kouluissa esitellään kevään ajan saimaannorpan elämää ja Saimaan luontoa. Norppalähettiläät Kirsikka Pynnönen ja Meeri Zembe kiersivät kouluja maaliskuussa Joensuun seudulla. Myöhemmin keväällä on Kiteen ja Liperin koulujen vuoro. Ensimmäiset kouluvierailut ovat sujuneet mukavasti. Erityisen ihastuneita lapset ovat olleet norpan unisukellusvideosta sekä pesän pienoismallista ja pehmonorpista, lähettiläät kertovat. Lapsilla on herännyt paljon hyviä kysymyksiä, kuten voiko äitinorppa auttaa verkkoon jäänyttä kuuttia ja voivatko lasinsirut vahingoittaa norppaa. Tunneilla hiljaisemmatkin oppilaat innostuvat osallistumaan. Kun lapsilta kysyttiin, miltä norpat näyttävät, oli mielikuva norpasta niin kissan ja valaan sekoitus, pullukka merimakkara kuin söpö ja kiltinnäköinen möllykkäkin, Pynnönen kertoo. Aiempina vuosina norppalähettiläät saivat erittäin hyvän vastaanoton. Hyvillä mielin ja innostuneina jatkamme työtä nyt Pohjois-Karjalan puolella, jonne norppakin yrittää paluuta, kertoo saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Kyllä norppa meitä työssä paljon söpöydellään auttaa, mutta oikeaa tietoa on tärkeä antaa, jotta ihmiset toimisivat oikein, Zembe lisää. Lähettiläshanketta on toteutettu aiemmin vuosina Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa, jolloin kouluvierailut tavoittivat kahdessa vuodessa 3200 koululaista. Norppavierailut on suunnattu ensisijassa kolmasluokkalaisille. Ne ovat kouluille maksuttomia. Mukaan on ilmoittautunut jo kymmeniä kouluja, Tiainen kertoo. Suomen luonnonsuojeluliiton norppalähettiläiden työtä tukee autovuokraamo Hertz. Nestorisäätiö on rahoittanut hankkeen materiaalikuluja. n Kirsikka Pynnönen näyttää koululaisille saimaannorpan pesän pienoismallia.

16 16 syvemmälle Koiranulk Susi hyök Susi tuli kylään Lietsooko media petopelkoa vai heijasteleeko se vain ihmisten tuntemuksia? Teksti Jarmo Pasanen Alaska Stock / Lehtikuva Omistajan järkyttävä löytö susi söi koiran. Susilauma piiritti metsästäjän Eurassa. Luulin sutta koiraksi, otin kuonosta kiinni. Perheenäiti kertoo kauhunhetkistä: Sudet vaanivat Jadea ja Pekua. Siinä otsikoita iltapäivälehdistä. Susiuutisointi on ollut viime aikoina vilkasta. Jos juttujen määrää ja niiden sisältöä on uskominen, voisi päätellä, että sudet ovat vallanneet Suomen maaseudun ja terrorisoivat sitä julmasti ja häikäilemättä. Tutkimusten mukaan susia on Suomessa kuitenkin vähemmän kuin vuosikausiin, vain Myös susien aiheuttamat haitat ovat vähentyneet; esimerkiksi vuonna 2006 tietoon tuli 56 koiravahinkoa, kun vuonna 2011 niitä ilmoitettiin vain 19. Mutta ihmiset pelkäävät oikeasti. Viriääkö pelko susista vai susiuutisista? Tassunjäljet navetan takana Yleisesti voi sanoa, että mitä enemmän asioista kirjoitetaan, sitä enemmän ne voivat loihtia myös pelkoja ja muita tunteita pintaan. Medianäkyvyys tekee ikään kuin ilmiön todelliseksi, riippumatta siitä, pitääkö se lopulta paikkansa, Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen sanoo. Hän ei kuitenkaan syytä iltapäivälehtiä tahallisesta susipelon lietsonnasta tai ilmiön paisuttelusta, vaikka jutuissa käytetäänkin usein ylidramaattisia kielikuvia. Jos suden tai muun suurpedon havaitseminen täyttää aina uutiskriteerin, voisi olettaa, että petojuttujen määrä riippuisi suoraan havaintojen määrästä; uutisointi seurailisi siten automaattisesti todellista tilannetta. Ihannetapauksissa näin olisi. Mutta on myös mahdollista, että tietyn asian, kuten nyt susien, nouseminen kiivaaksi puheenaiheeksi myös herkistää havainnoille, ja niistä ilmoitetaan lehdille useammin, Väliverronen arvioi. Tassunjäljet navetan takana tai harmaan turkin häilähdys metsänrajassa eivät aina herättäisi suurta huomiota, mutta susikohun myötä kaikki, mikä suinkin saattaa liittyä susiin, kelpaa mieluusti jutunjuureksi. Susiviha synnytti uutisankan Iltapäivälehtien uutisissa nojaudutaan tavallisten kansalaisten havaintoihin tai kokemuksiin. Ulkopuolisena asiantuntijana esiintyy yleensä paikallinen metsästäjä tai petoyhdyshenkilö. Se on tärkeä kysymys juttujen luotettavuuden kannalta. Onko näkijän tai kokijan kertomusta syytä epäillä ja löytyykö puolueettomia tahoja, jotka voisivat vahvistaa tai kyseenalaistaa sen, Väliverronen puntaroi. Jos epäilykselle ei löydy perusteita, tavallisen journalistisen käytännön mukaan juttu tehdään ja julkaistaan. Mutta joskus mennään pahasti metsään. Viime marraskuussa Iltalehti uutisoi, että reilun kymmenen vuoden ikäinen ratsastajatyttö joutui susien ahdistelemaksi Laitilassa ja putosi pillastuneen hevosen selästä. Jutussa haastateltiin paikalle osunutta petoyhdysmiestä sekä nousiaislaista vanhempainyhdistysaktiivia ja Taajamasusi-yhdistyksen puhenjohtajaa Tiltu Nurmista, joka oletti, että tytön näkemät pantakaulaiset otukset olivat saattaneet olla siirtoistutettuja susia. Seuraavalla viikolla Iltalehdessä julkaistiin oikaisu, jossa ratsastaja, joka olikin 26-vuotias nainen, ilmoittautui itse ja kertoi, että hevosen säikäyttäneet eläimet olivat varmasti koiria. Nainen arvioi, että susiviha oli saanut tarinan paisumaan matkan varrella.

17 syvemmälle 17 oiluttajan kauhunhetki: käsi kohti. Iltalehti Petojen kanssa on opittava elämään Tuorein uutisankka on maaliskuun lopulta, jolloin Iisalmen Sanomat kertoi suden seuranneen Sonkajärvellä hiihtäjää, kokenutta erämiestä, jopa kolmen metrin päästä. Poliisitutkimuksissa kävi kuitenkin pian ilmi, ettei kyseessä ollut susi vaan omistajaltaan karannut lempeäsilmäinen kaukasianpaimenkoira. Maaseutu vastaan muu maailma Väliverrosen mielestä petoja käytetään myös politiikan välikappaleina. Suomen Kuvalehden helmikuinen juttu Perhon laittomasta susijahdista ja itsemurhan tehneestä salametsästäjästä kertoi paljon maaseutuväestön kärjistyneistä asenteista EU:ta ja valtakunnanpolitiikkaa kohtaan. Jotkut poliitikot ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen. Pedot jäävät siinä tavallaan sijaiskärsijöiksi. Kansalaiset ovat myös kyseenalaistaneet riippumattomien asiantuntijoiden, kuten Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkijoiden pätevyyden. Erityisesti se näkyy sosiaalisessa mediassa, internetin keskustelupalstoilla ja nettiuutisten kommenttijonoissa. Kun tammikuussa uutisoitiin, että Orivedellä metsästäjien "Perhepäivähoitajan karmea yllätys: Suden jäljet lähes kotiovella" Iltasanomat "Mies näki suden iltapimeällä kyseessä lampaat raadellut yksilö?" Keskisuomalainen "Arkea Varsinais-Suomessa: Lapsi ja susi odottivat yhdessä koulutaksia" mtv3.fi "Omistajan järkyttävä löytö - Susi söi koiran" iltalehti.fi "Hiihtäjää jahdannut susi olikin lempeäkatseinen koira" Savon Sanomat kimppuun oli hyökännyt karhu, joka oli ollut pakko ampua, nettikommentoijat lähinnä kiittelivät neuvokkaita metsästäjiä. Mutta kun heitä alettiin epäillä karhun tahallisesta häirinnästä, metsästäjien puolustajat ryhtyivät syyttämään tutkijoita harhaanjohtamisesta ja poliisia ajanhaaskauksesta. On periaatteessa hyvä, että vakiintuneiden asiantuntijoiden näkemyksiä epäillään. Mutta samalla tuntuu, että kuka tahansa voi ruveta asiantuntijaksi, ja että mielipide on yhtä arvokas kuin tutkittu tieto. Se on kyllä erittäin ongelmallista, Väliverronen sanoo. Asiantuntijat kehiin Lounais-Suomen susivastaisuuden äänitorveksi perustettu Taajamasusi ry käyttää mielellään omia asiantuntijoita vakuuttaaksen kannattajansa ja levittääkseen sanomaansa. Esa Väliverrosen mielestä riippumattomien petotutkijoiden pitäisi astua esiin puolustamaan näkemyksiään. Jotkut saattavat kokea turhautuneisuutta tai pelätä, että julkinen keskustelu voi altistaa kiusanteolle ja jopa tutkimustyön häirinnälle. Tieteellinen tieto on kuitenkin niin arvokasta, ettei pelikenttää saisi jättää vain toiselle osapuolelle. n Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola luottaa RKTL:n arvioon, jonka mukaan Suomessa on tällä hetkellä vain sutta. Luku pohjautuu metsästäjien ja petoyhdyshenkilöiden tietoihin, joita susien satelliittipannoitus täydentää. Myös susien aiheuttamien vahinkojen määrä joka on viime vuosina selvästi laskenut korreloi susien määrän puolittumisen kanssa. Hänen mukaansa kaikkien susilaumojen pannoitus lopettaisi spekulaatiot susien määrästä, sillä liikkeet voitaisiin helposti tarkistaa. GPS-pannan avulla susipuhelimeen olisi helppo saada tiedot laumoista. Veistola on yhtä mieltä taajamasusilaisten kanssa siitä, että sudet olisi syytä pitää ihmisarkoina. Mutta susien tappaminen on vasta viimeinen ratkaisu. 'Pihasusia' ei ole varsinaisesti olemassakaan. Asutuksen lähellä liikkunut ei susi ole aina ongelmayksilö. Sudet liikkuvat useimmiten yöllä, kun ihmisiä ei ole näköpiirissä, ja ne saattavat joskus oikaista asutun alueen läpi. Susipelon Veistola uskoo olevan todellista, vaikkei sille juuri olisikaan aihetta. Petopelon on todettu maailmanlaajuisesti olevan yleisintä siellä, missä petoja ei ole pitkiin aikoihin ollut, kuten nyt Lounais- Suomessa. Lisämausteita tuovat tarinat 1800-luvulla samoilla seuduilla liikkuneesta sudesta, jonka tiedettiin tappaneen pikkulapsia. Nytkin pelko kohdistuu ennen kaikkea lapsiin. Totta kai petojen kanssa on noudatettava yleistä varovaisuutta. Alle kouluikäistä lasta ei muutenkaan kannata jättää yksin leikkimään, sillä he ovat alttiina muillekin vaaroille. Petojen lähellä elämiseen on vain totuttava, kuten on totuttu monissa isompien susikantojen maissa ja esimerkiksi Itä- Suomessa. Veistola lisää, että Suomen nykyinen susi on geneettisesti äärimmäisen uhanalainen. Venäjältä tuleva geenivaihto on tutkimusten mukaan paljon vähäisempää kuin ennen. Siksi vähintään susikannan kaksinkertaistaminen olisi välttämätöntä. Susi lisääntyy kyllä hyvin, jos sen annetaan olla rauhassa. Suomen susista on noussut tänä vuonna ennenkuulumaton poru. Tapani Veistola näkee siinä kolme erillistä keskustelua. Lounais-Suomessa pontimena on pelko, jonka parin lauman levittäytyminen Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajamaille on nostattanut. Väli-Suomessa puhutaan koirista, mutta oikeasti kamppaillaan hirvistä: perinteisesti hirvet ovat olleet ihmisen saalista, mutta nyt susi on tulossa apajille. Suden tulevaisuus ratkaistaan Väli-Suomessa. Poronhoitoalueella ongelmia aiheuttaa elinkeinon ja petopolitiikan yhteensovittaminen. Poronhoitoalueen etelärajaa pitäisi siirtää pohjoisemmaksi, niin saataisiin tilaa sekä sudelle että metsäpeuralle. n

18 18 elämäntapa Teksti IIna Heikkilä, Jenni Heikkinen kuvitus Hannele Törrö Onko arjen Palstan uudet toimittajat Iina Heikkilä ja Jenni Heikkinen tarttuvat ensimmäisessä artikkelissaan arjen valintojen merkitykseeen. Lukijoista koostuva paneeli pohtii kysymystä oman elämänsä kautta. Helmikuussa Ilta-Sanomissa kirjoitettiin, että arkisilla valinnoilla ei ole mitään väliä, koska Kiinan hiilipäästöt ovat nousseet yhtä suuriksi kuin koko muun maailman. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ei väheksy tavallisten ihmisten ympäristötekoja. Mutta kyllä ympäristön tulevaisuus ratkaistaan suuremmilla maailmanpolitiikan foorumeilla. Onko valinnoilla muutakin merkitystä kuin hyvä omatunto? Jos niillä ei olisi mitään merkitystä, niin mitä väliä millään enää olisi?, Sini, 31, Kajaanista tuskailee. Euroopanlaajuisen tutkimuksen mukaan 57 prosenttia vastaajista sanoo tekevänsä voitavansa ympäristön eteen, mutta kokevat, että sillä ei ole merkitystä, koska suuret saastuttajat ja muut kansalaiset eivät tee osaansa. Ekoarjen sankareista 15 % sanoo tekevänsä aina ympäristövastuullisia valintoja ja lähes 85 % yleensä. Ekokuluttajaja jättää ostamatta Monen ihmisen arki on nykyisin täynnä erilaisia ekotuotteita, joita kaupoista löytää luomusta ilmastomerkittyyn. Kun lähes kaiken ostamansa voi valita ekoversioina, tulee helposti olo, että ympäristöelämäntapa on pelkkää kuluttamista. Onko näin? Englantilaisen ekologisen taloustieteilijän Tim Jacksonin mukaan moni teko mielletään kuluttamiseksi, vaikka se ei olisikaan ostamista, vaan teossa on kyse luonnonvarojen kuluttamisesta tai kuluttamatta jättämisestä. Hän nimittääkin esimerkiksi ostamattomuutta kuluttajakäyttäytymisen sijaan kansalaisen käyttäytymiseksi. Ekoarjen sankarit jättävät usein tietoisesti osallistumatta kulutukseen: Asun Stadissa, joten mulla oli tavallaan varaakin tehdä tämä ratkaisu: En ajanut ajokorttia enkä tule hankkimaan autoa ennen kuin ne lentää ja käyvät uusiutuvilla energioilla. Vaikka skidinä jo päätin, minkä auton ostan ja autot kiinnosti kovin. Opettelin autojen hevosvoimia ulkoa, olin fiudefriikki, helsinkiläinen Ville, 40, kertoo.

19 elämäntapa 19 valinnoilla väliä? Arjen valinnoista elämäntavaksi Ekoarjen sankarien mielestä kuluttaminen ja arjen valinnat laajenevat helposti elämäntavaksi. Ilmiötä on tutkinut Helsingin yliopiston tutkija Marja Mesimäki: Ekologisuus on arjen valintojen reunaehto sen sijaan, että valinnat tehtäisiin yksittäin. Elämäntapa on Mesimäen tutkimien ihmisten elämässä myös tulkittavissa kritiikiksi nykyisiä toimintatapoja ja rakenteita kohtaan, joita he pyrkivät omalla käytöksellään hiljalleen muuttamaan. He kokevat, että valinnoilla on niiden varsinaisen ympäristövaikutuksen lisäksi myös symbolinen merkitys. Vuokko, 33, Helsingistä kirjoittaa: Arjen valinnat kuvaavat suhtautumista maailmaan ja ympäristöön vaikka niiden laskennallinen merkitys olisi pienikin. Jos arjen valintojen merkityksellisyyttä vähättelee, voisi hyvin esittää vertauksena, että onko väliä varastaako kaupasta yhden suklaalevyn, kun sen arvo on kuitenkin kauppiaan kannalta pieni. P r o f e s s o r i D a v i d MacKayn mielestä tekemällä pieniä tekoja voi saavuttaa vain pienen muutoksen. Se, mitä tarvittaisiin, on suuri muutos kysynnässä ja tarjonnassa. Hänen mukaansa ei pitäisi siis tuudittautua siihen, että suuria muutoksia ei tarvita tulevaisuudessakaan. Tutkijat Tom Crompton ja John Thogersen taas esittävät ajatuksen, että pienten ja mukavien elämäntavan muutosten tekeminen ei välttämättä johda merkittävien elämänmuutosten kannatukseen. Sen sijaan, jos tehdessään ympäristövastuullisia tekoja on joutunut jo hiukan kärsimään tai kokemaan kustannuksia, voi olla valmiimpi muuttamaan elämäänsä radikaalistikin ja kannattamaan suuria muutoksia yhteiskunnassa. He kannattavatkin suurten ympäristötekojen pitämistä esillä, jotta voidaan lisätä valmiutta niihin. Arjen isot valinnat Kaikki arjen valinnat eivät ole pieniä kulutusvalintoja, ekoarjen sankarit huomauttavat. Esimerkiksi liikkumiseen ja asumiseen liittyvät valinnat ovat yksittäisen ihmisen ympäristövaikutusten mittakaavassa merkittäviä. Helsinkiläinen Anna, 34, pitää asumismuotoaan tärkeimpänä ekotekonaan: 54 neliötä viiden hengen perheelle kantakaupungissa. Asunnon sijainti mahdollistaa esimerkiksi henkilö-autottomuuden niin arkena kuin sunnuntaina. Kuitenkin, jotta suuremmat yksilön valinnat olisivat edes mahdollisia, tarvitaan muutosta kulttuuriin, arvioi ympäristöpolitiikan tutkija, Tavallisen tallaajan korviin radikaalin tai omituisen kuuloisista ekoteoista pitäisi tehdä uusi normaali. dosentti Ilmo Massa. Esimerkiksi monet panelisteista sanoivat, että yksityisautoilun jättäminen ei nykyisessä elämäntilanteessa ole mahdollista, koska esimerkiksi maaseudulla joukkoliikenneyhteydet ovat huonot. Massan mukaan pienet ympäristövastuulliset elämänmuutokset ovat nykyisessä kulttuurissa mahdollisia, mutta suuremmat muutokset vaatisivat kestävämpää kulttuuria. Paremmin kuluttaminen ja arjessa valitseminen vaativat maailman, joka ohjaa omaksumaan ympäristöystävällisiä tapoja. Silloin ohjaus kohdistuu myös niihin, joita ei voisi vähempää kiinnostaa. Kestävämmässä kulttuurissa suuretkin teot juurtuisivat elämäntyyliin. Massan mukaan kulttuuri kuitenkin muuttuu hitaasti ja vaatii Ekoarjen sankarit Lukijapaneelin kokemuksia ekologisen elämäntavan riemuista ja haasteista. yhtä aikaa muutoksia yksilöiden ajattelussa ja elämäntavoissa. Elämäntapamuutokset välittyvät usein omille lapsille: Pyrkimys koko ajan vähempään kulutukseen on keskeisin asia, josta uskon myös luonnon hyötyvän. Tämän ajatuksen välittäminen omille lapsille ja tuleville sukupolville on kenties vastuullisinta mitä tässä vaiheessa yksittäinen ihminen voi tehdä, Satu, 40, Oulusta kertoo. Kaapista ulos! Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijaprofessori Eva Heiskasen mukaan ihmiset haluavat toimia normaalisti ; naapurin esimerkki kannustaa. Totuttujen tapojen haastaminen on useimmille meistä helpompaa yhdessä kuin yksin. Eräskin panelisti nimesi suurimmaksi ympäristösynnikseen sen, että on joidenkin tekojensa suhteen kaapissa, esimerkiksi matokompostin pitäminen kylpyhuoneessa tai shampoosta luopuminen voisi olla muiden mielestä liian kummallista. Tavallisen tallaajan korviin radikaalin tai omituisen kuuloisista ekoteoista pitäisi tehdä uusi normaali. Ekoarjen sankarin kannattaa rohkeasti uskaltaa olla oma itsensä. Ympäristöasioiden täytyy tulla näkyviksi, tavallisten ihmisten lisäksi myös poliittisille päätöksentekijöille. Heiskasen mukaan kuluttajakampanjoinnilla ja sitoumuksilla ympäristöasiat saadaan näkyviksi poliittisille päätöksentekijöille, jotka tekevät ratkaisuja suuremmassa mittakaavassa. Rakenteisiin vaikuttamista peräänkuuluttaa myös Ilmo Massa. Näkyvät tulokset, pienetkin, luovat uskoa siihen, että asiat voisivat olla toisin ja että voimme yhdessä vaikuttaa. Onhan paneelimmekin yksimielinen: arjen valinnoilla on väliä! n osallistu keskusteluun verkossa! Ekoarjen sankarit julkaistaan tästä numerosta lähtien nyt myös verkkosivuilla Osallistu keskusteluun kertomalla omat kommenttisi aiheesta! Voit myös jakaa artikkelia ystävillesi Facebookin kautta. TUTUSTU LUKIJAPANE- LISTEIHIN Lukijapanelistit esittäytyvät verkkosivuilla Lukijapaneeliin voi myös liittyä kesken vuoden ilmoittamalla halukkuudestaan osoitteeseen Panelistin ei tarvitse olla kulutusasiantuntija, vaan kuka tahansa ekologisia valintoja puntaroinut lukija sopii tehtävään. Panelisteille lähetetään sähköpostitse seuraavan numeron aihe ja kysymyksiä. palstan UUdet toimittajat esittäytyvät Iina Heikkilä, 26, viimeistelee ympäristönsuojelutieteen opintoja Helsingin yliopistossa. Toimii parissa järjestössä, esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton Kestävän tuotannon ja kulutuksen toimintaryhmässä eli Ketkussa. Ekoarjen sankarina yritän itse olla johdonmukainen, välttää turhaa kulutusta ja ottaa asioista selvää. Monet valinnat, kuten kasvissyönti ja autottomuus ovatkin muotoutuneet itsestäänselväksi osaksi elämäntapaani. Ekoarjen sankaruus ei ole kuitenkaan pelkkää kuluttamista ja kierrättämistä, tärkeimmät sankariteot teemme kansalaisina ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Lukijapanelistien ajatuksia Omien valintojensa kautta kokee elävänsä oman näköistä elämää, se tuo mielenrauhaa. ANU, 36, TAMPERE Omatuntoni ei kestäisi muuten. JARNO, 38, JYVÄSKYLÄ Kaikki lähtee ruohonjuuritasolta. Yksinään kukaan ei voi maailmaa pelastaa, mutta tavallisten kansalaisten arjen valinnat vaikuttavat loppujen lopuksi myös isojen toimijoiden toimintaan. Esimerkiksi jos luomutuotteiden kysyntä kasvaa, tuottajat pyrkivät vastaamaan siihen tuottamalla enemmän luomua. elina, 28, raahe Ostamme FSC-sertifioitujen puutuotteita. Metsillä ja niiden kaatamisella on suuri vaikutus maapalloon. Metsät sitovat hiilidioksidia ja tuottavat happea. siiri, 13, kello Minusta kokonaisuus ratkaisee. Meille tulee ekosähköä, asumme kerrostalossa, koetan olla ostamatta ylimääräistä roinaa nurkkiin pyörimään, kulutan kulttuuria ja toimin eri järjestöissä. Ruokaa pyrin ostamaan mahdollisimman vastuullisesti ja osan esimerkiksi lähiruokapiirin kautta. Lapsia ja kotieläimiä ei ole. Ja kun tekee pätkätyötä niin kulutuksen hallintaa auttaa myös rajallinen rahantulo. SINI, 31, KAJAANI En käytä lomaillessani lentokonetta lainkaan. Euroopassa pääsee junallakin, jolloin asenne on että jo matkalla ollessasi olet perillä. PELLERVO, 48, JYVÄSKYLÄ Yritän käyttää kaiken loppuun, en heitä pois mitään mitä voi vielä käyttää. Yleensä kaikelle löytyy vielä jokin muu käyttö ja lopulta komposti tai materiaalien kierrätys. marika, 54, pilpala Suurin ympäristöpaheeni on lentäminen. Se on selvästi pahinta mitä yksittäinen ihminen voi ilmastolle tehdä. eekku, 31, helsinki Jenni Heikkinen, 30, valmistui pari vuotta sitten ympäristöekonomiasta, Helsingin yliopistosta. Osa-aikaisesti töissä freelance-ympäristöneuvojana Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa. Toimii muutamassa järjestössä, kuten Luonnonsuojeluliiton Kestävän tuotannon ja kulutuksen toimintaryhmässä. Ympäristön suojeleminen on kiinnostanut minua jo ainakin puolet elämästäni, oma ekoarjen sankaruuteni alkoi viimeistään 15-vuotiaana kasvissyönnillä. Pyrin elämään ilman turhaa kuluttamista ja valitsemalla ympäristöystävälliset vaihtoehdot, kuten kasvisruoan ja junan. Toisinaan tunnen epätoivoa asioiden tilasta, mutta koska elämästä kannattaa nauttia, ekoelämäntapa tuo myös onnea!

20 20 elämäntapa Testaus, Tekstit ja kuvat Janne Käpylehto Äänettömästi vesillä Sähköperämoottorit testissä Ekotekniikan maailma Palstalla testataan erilaisia luonnonystävän teknisiä vempaimia ja kerrotaan ekohankkeista. Myös verkossa: ekotekniikan-maailma Veneilykausi lähestyy! Ekotekniikan maailma testasi sähköperämoottorit. Testiin otettiin moottoreita hyvin erilaisista hintaluokista. Mitä ominaisuuksia rahalla saa ja tekeekö alle 200 euron moottorilla mitään? Ensimmäistä kertaa sähköperämoottorilla ajaminen on hämmästyttävää. Juuri mitään ei kuulu, mutta vene kulkee. Sähköperämoottori avaa monella tapaa uuden mahdollisuuden veneellä liikkumiseen onhan meillä Suomessa järviä, joissa polttomoottorin käyttö on kielletty. Äänettömyys saa veneilyn tuntumaan uudelta. Testiveneily Testattavat moottorit ovat tarkoitettu lähinnä soutuvenekokoisten veneiden kuljettamiseen ja uistelukäyttöön. Testiveneenä oli tyypillistä soutuvenettä edustava viiden metrin mittainen Nilakka-lasikuituvene. Ajelulla mitattiin nopeudet GPS:n avulla sekä melutaso. Torqeedon kaasukahva on portaaton, joten siitä mitattiin muutama eri tehoasetus. Minkälainen akku tarvitaan? Torqeedoa lukuun ottamatta testin sähköperämoottorit tarvitsevat ulkoisen akun energialähteeksi. Sopivia akkutyyppejä ovat vapaa-ajan akku, lyijyhyytelöakku sekä kehittyneempi AGM-akku (Absorbent Glass Mat, lasikuitukangasakku). Tavallisia auton käynnistysakkuja voi käyttää, mutta tekninen käyttöikä jää hyvin lyhyeksi, koska niitä ei ole suunniteltu syväpurkauskäyttöä varten. Tyypillinen veneakku on kooltaan ampeerituntia ja hinnaltaan euroa. Yksi kilometri kuluttaa suunnilleen neljä ampeerituntia, jos nopeus on kuusi kilometriä tunnissa. 10 kilometrin ajoon sopiva akkukoko on noin Ah, koska akku kannattaa purkaa pidemmän käyttöiän saavuttamiseksi vain puolilleen. Yksi yhteinen vika kaikissa moottoreissa on: liian lyhyet akkukaapelit. Usein olisi kätevää laittaa akku jopa veneen etuosaan. Lyijyakku on painava: Yksi käytetty tapa on piilottaa akku veneen tarvikelaatikkoon ja ladata se jatkojohdon avulla. Rahalle on vastinetta Janne Käpylehto testasi sähköperämoottoreita Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Nopeustehokkuudessa, huippunopeudessa, ominaisuuksissa ja käyttömukavuudessa Torqeedo on ylivoimainen. Se kuljettaa venettä samalla teholla reilusti nopeammin verrattuna muihin moottoreihin. Huippunopeus on myös omaa luokkaansa. Reilusti korkeampaa hintaa perustelee myös kehittynyt akkupaketti, joka kuuluu hintaan. Ainoa miinus muihin testin moottoreihin verrattuna on melutaso. Tosin Torqeedo on hiljainen verrattuna mihin tahansa mölisevään polttomoottoriin. Erilaisia kompromisseja Muut testatut moottorit ovat lähellä toisiaan. Nopeustehokkuus on samaa luokkaa Biltema ja Yamaha karvan verran parempia. Yamaha on mukavan kevyt ja toiseksi edullisin. Bilteman heikkous on kahvan mekaaninen rakenne: se ei lukitu tukevasti. Minn Kota ja Motorguide ovat molemmat järeitä ja antavat kestävän vaikutelman. Minn Kota kuljettaa venettä hieman nopeammin. Kaikki neljä edullisemman luokan moottoria ovat melutasoltaan samaa luokkaa, joten parin desibelin erolla ei ole käytännössä merkitystä. Moottorivalintaa tehdessä kannattaa pohtia omia tarpeita huippunopeuden, massan, hinnan ja muiden ominaisuuksien kannalta. n Nopeustehokkuus kuvaa perämoottorin energiatehokkuutta eli miten nopeasti vene liikkuu eri tehoilla. Torqeedo on tässä suhteessa ylivoimainen. Muut erot jäävät pieniksi. Torqeedo Yamaha Biltema Minn Kota Motor Guide Merkki Testaajan arvio Torqeedo Travel 503S Omaa luokkaansa Biltema Hieman muovinen mutta toimii Minn Kota Traxxix 45 36"SC Eniten potkua hintaluokassaan Motor Guide R3-45 HT Järeä Yamaha Edrive M12 Kevyt Hinta noin Massa Rikin pituus * Kytkentäjohdon pituus Vaihteiden määrä eteen/taakse Nimellinen työntövoima kg Mitattu huippunopeus Mitattu melutaso ** Maahantuoja Muuta 1550 KALLEIN 13,3 kg *** 61 cm **** Akku mukana Portaaton 18,1 kg 9,6 km/h SUURIN NOPEUS 75 db ÄÄNEKKÄIN Brandt Oy Varaustilan näyttö prosenteissa, älykäs jäljellä olevan ajomatkan näyttö, nopeusnäyttö 169 6,5 kg 68 cm 130 cm 5/2 EDULLISIN ERITYISEN LYHYT JOHTO 15,4 kg 6,9 km/h 66 db Biltema Akun varaustilan ilmaisin 349 8,3 kg 75 cm 165 cm 5/3 20,4 kg 7,6 km/h 63 db Normark Suomi Ky Akun varaustilan ilmaisin 340 9,1 kg 76 cm 170 cm 5/2 20,4 kg 6,9 km/h 65 db Brunswick Marine Finland 199 5,8 kg 64 cm 153 cm 5/3 KEVEIN 13,6 kg 6,6 km/h PIENIN NOPEUS 65 db Konekesko Oy Marine Akun varaustilan ilmaisin * Perälaudan yläosasta potkurin akseliin, ** Huippunopeudella, 30cm ohjauskahvan yläpuolelta, *** Sisältää akun, **** Pidempi riki saatavilla

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan

Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Tiedote 12.2.2013 Kainuun ELY-keskus antaa Talvivaaralle osittaisen jätevesien johtamisluvan Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon seurauksena merkittävä osa kaivospiirin

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO Satu ja kuvitus: Markus Majaluoma Julkaisu on tuotettu osana Euroopan komission rahoittamaa LIFE luonto -hanketta Safeguarding the Saimaa ringed seal (LIFE12NAT/FIN/0367) WWF

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

Winter Tour 2014 PariScramble Open Sports Coach -golfsimulaattorissa

Winter Tour 2014 PariScramble Open Sports Coach -golfsimulaattorissa Winter Tour 2014 PariScramble Open Sports Coach -golfsimulaattorissa Simulaattorin perusasetukset alkusarjaan marraskuu 2013 - huhtikuu 2014 Valitaan jompikumpi pelattava kenttä - Linna Golf ja etu9 -

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Winter Tour 2014 Sports Coach Joukkue Scramble Open - golf simulaattorissa

Winter Tour 2014 Sports Coach Joukkue Scramble Open - golf simulaattorissa Winter Tour 2014 Sports Coach Joukkue Scramble Open - golf simulaattorissa Simulaattorin perusasetukset alkusarjaan marraskuu 2013- huhtikuu 2014 Valitaan jompikumpi pelattava kenttä - Linna Golf ja etu9

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

PAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen

PAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen j PAATOS POKELYI99/07 01/2014 Elinkeino- liikenne- ja annettu julkipanon jalkeen ym paristo keskus 28.4.2015 ASIA Päätös erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajojen määräämisestä KOHDE Erityisesti

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö

YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 19.-20.3.2013 Rovaniemi 21.3.2013 1 YM:n valvontaohje Annettu 7.11.2012, korvaa aiemmin 2005

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 PÄÄTÖS Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2012 ASIA Hakemus, joka koskee Tampereen Lakkamestarit Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä : Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille

Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry Metsästysalue muutetaan suojelualueeksi ohje metsästysseuroille Uusi luonnonsuojelulaki antaa ympäristöviranomaisille mahdollisuuden muuttaa entistä helpommin

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan

Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Kehotus Dnro KAIELY/1/07.00/2013 3.1.2014 Julkinen Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Kehotus toiminnan saattamiseksi ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan Talvivaara on ilmoittanut

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 113 02.04.2013

Kunnanhallitus 113 02.04.2013 Kunnanhallitus 113 02.04.2013 Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemuksesta: Ympäristöluvan muuttaminen koskien kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien tilapäistä varastointia,

Lisätiedot

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?

1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot