Anne Aalto Piia Peltonen Päättötyö Syksy 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anne Aalto Piia Peltonen Päättötyö Syksy 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö"

Transkriptio

1 DIAKONIATYÖ ASIAKASLÄHTÖISEMPÄNÄ UUDELLE VUOSITUHANNELLE Tutkimus Jalasjärven seurakunnan vuotiaiden odotuksista diakonia- ja yhteiskunnallisesta työstä Anne Aalto Piia Peltonen Päättötyö Syksy 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIATYÖ ASIAKASLÄHTÖISEMPÄNÄ UUDELLE VUOSITUHANNELLE. Tutkimus Jalasjärven seurakunnan vuotiaiden odotuksista diakonia- ja yhteiskunnallisesta työstä. Anne Aalto Piia Peltonen Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö Syksy sivua, 4 liitettä Tutkimuksen päätavoitteena oli seurakunnan toiminnan kehittäminen asiakkaiden odotusten ja toiveiden pohjalta. Tutkimustehtävinä oli selvittää, millaista toimintaa Jalasjärven seurakunnalta toivotaan, miten Jalasjärven seurakunnan toimintaa voidaan kehittää sekä miten vastaajat voisivat vastuunkantajina osallistua seurakunnan toimintaan. Tutkimus oli lähtökohdaltaan laadullinen, mutta aineiston analyysissä käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin postikyselyä. Kysely lähetettiin 503:lle vuosina syntyneelle seurakunnan jäsenelle. Kyselyyn vastasi 176 seurakuntalaista. Vastausprosentti oli 35. Kyselyyn vastanneet olivat tyytyväisiä seurakunnan toimintaan. Keskustelutilaisuudet koettiin hyviksi. Tilaisuuksia voisi pitää useammin ja osaksi pienimuotoisempina. Hädänalaisten auttaminen taloudellisesti ja henkisesti nähtiin tarpeellisena. Ystäväpalvelua toivottiin järjestettäväksi, joten toiminnan aloittamista voisi harkita seurakunnassa. Seurakunnan työntekijöiden tulisi näkyä enemmän ihmisten arjessa. Paikallislehti oli tärkein tiedotusväline ja seurakunnan kotisivuja toivottiin internetiin. Tietoa haluttiin toimintojen sisällöistä, erityisesti erityistoimintamuodoista, seurakunnan toimihenkilöistä sekä ajankohtaisista asioista, etenkin luottamuselimien toiminnasta. Tiedotustoiminnan puutteet voidaan poistaa aloittamalla internet-tiedotus sekä lisäämällä seurakuntalaisten kaipaamaa tiedotusta paikallislehdessä. Maallikoita toivottiin lisää seurakunnan toimintaan. Maallikoiden vastuunkantoa edistäviksi tekijöiksi mainittiin rohkaisu, koulutus ja opettaminen. Vastaajista suurin osa oli valmis toimimaan yhdessä tai useammassa seurakunnan tehtävässä. Maallikoiden saamiseen vastuunkantajiksi tulisi panostaa nykyistä enemmän. Vapaaehtoisten vastuunkantajien ja seurakunnan työntekijöiden yhteyttä voitaisiin lisätä järjestämällä työnohjausta. Avainsanat: diakoniatyö, yhteiskunnallinen työ, asiakaslähtöisyys, maallikkuus, tiedotus Tutkimukseen voi tutustua Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön kirjastossa sekä Jalasjärven seurakunnan diakoniatoimistossa.

3 ABSTRACT CHURCH SOCIAL WORK TAKES A NEW TURN TOWARDS CUSTOMER ORIENTATION AT THE TURN OF THE MILLENNIUM. A research of expectations towards church social work in Jalasjärvi parish according to the parishioners aged from 57 to 61. Anne Aalto Piia Peltonen Diaconia Polytechnic, Pori Autumn pages, 4 appendixes The main purpose of this study was to develop parish activities based on customers expectations and hopes. This study examined what kind of activities were expected from the parish in Jalasjärvi, how the parish could improve the activities and how the inform-ants could take the responsibility for parish activities. The research was qualitative, but the data was analyzed by qualitative and quantitative methods. The research was carried out as a mailed guestionaire sent to 503 church members. The informants in the study were born between 1938 and The questionnaire was answered by 176 persons, that is 35 per cent. The informants were satisfied with the parish activities. They had found discussion occasions very good. The occasions could be organized more often and partly in smallscale. It was found necessary to help those in need both financially and mentally. The inform-ants hoped that the parish would organize friend service so the parish should consider it. Parish employees should appear more in people s everyday life. The local newspaper was the most important media and the informants hoped that the parish would make homepages in the internet. Information was wanted about the contents of activities, especially special activities, people working in the parish and current matters, especially elected officials activities. Failing in information could be removed by starting internet information services and adding information which the parishioners need on the local paper. The informants wished more laics to take responsibility for parish activities. Encour-agement, education and teaching were mentioned to be promoting things in laics participation. Most of the informants were ready to work in one or several duties in the parish. The parish should try harder to get parishioners to take responsibility for activities. It would be possible to raise connection between volunteers and parish employees by organizing job guidance. Keywords: church social work, customer orientation, lay memberhood, information. Deposited in the library of Diaconia Polytechnic in Pori and in the church social work of-fice in Jalasjärvi.

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ/ ABSTRACT 1. JOHDANTO 1 2. SEURAKUNTA JA PALVELU OSANA SEN PERUSTEHTÄVÄÄ Diakoniatyön toteutuminen jokaisen seurakuntalaisen asia Yhteiskunnallinen työ on osa diakoniaa Diakonia- ja yhteiskunnallinen työ Jalasjärven seurakunnassa 6 3. KIRKKO YRITYKSENÄ Asiakaslähtöinen ajattelu ja sen merkitys kirkolle Organisaation ja sen jäsenten tarpeet asiakaslähtöisen toiminnan pohjana Asiakaslähtöisyys sekä seurakunnan että seurakuntalaisen etu Asiakaslähtöisyyden toteutuminen jokaisen työntekijän asia Palautteen kuunteleminen on osa asiakaslähtöisyyttä TIEDOTTAMINEN OSANA SEURAKUNTATYÖTÄ Kirkkolainsäädäntö ja seurakuntien tiedotustoiminta Tiedottamisen problematiikkaa Kirkon perinteisistä viestimistä Internet-tiedotus on tulevaisuutta Tiedotustoiminta Jalasjärven seurakunnassa 20

5 5. MAALLIKON ASEMA SEURAKUNNASSA Maallikkotyön uudistaminen on ajankohtaista Vapaaehtoistyö ja sen problematiikkaa Seurakunnan työntekijän rooli vapaaehtoistyössä Maallikoiden osallistuminen Jalasjärven seurakunnan diakoniatyöhön TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät Tutkimuksen kohderyhmä ja tutkimuspaikkakunta Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmä ja aineiston hankinta Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus Tutkimusaineiston käsittely ja analysointi Kvalitatiivisen aineiston analyysi Kvantitatiivisen aineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien taustatiedot Tiedotustoiminta Tiedotuksen sisältöön liittyvät tekijät Tiedotuskanaviin liittyvät tekijät Tiedotuksen järjestäjiin liittyvät tekijät Diakoniatyön toimintamuotoja Seurakunnan toimintaan liittyvät tekijät Seurakunnassa toimijoihin liittyvät tekijät Seurakunnan ilmapiiriin vaikuttavat tekijät Tyytyväisyys diakoniatyön toimintamuotoihin Diakoniatyön erityistoimintamuodot Maallikoiden vastuunkanto YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA TUTKIMUSTEHTÄVÄTTÄIN 52

6 9. TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA POHDINTA Tutkimuksen eettiset kysymykset Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelu JALASJÄRVEN SEURAKUNTA VUONNA LÄHTEET 69 LIITEET

7 1. JOHDANTO Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää seurakuntalaisten odotuksia ja toiveita Jalasjärven seurakuntaa koskien sekä seurakuntalaisten osuutta ja mahdollisuutta osallistua vastuunkantoon kotiseurakunnassaan. Tutkimuksen aihe saatiin Jalasjärven seurakunnan diakonia- ja yhteiskunnallisen työn johtokunnalta. Seurakunta halusi kehittää toimintaansa seurakuntalaisten odotukset ja mielipiteet huomioon ottaen. Tutkimuksella on laajastikin tarkasteltuna selvää kysyntää ja uutuusarvoa. Seurakuntalaisten toiveet ja kehittämisideat eivät aikaisemmin ole tietojemme mukaan olleet diakonia- ja yhteiskunnallisen työn kehittämisen lähtökohtana. Aihe oli hyvin mielenkiintoinen ja haastava. Halusimme tehdä päättötyön, joka hyödyttäisi tulevaa ammattialaamme ja seurakunnan tarjoama aihe antoi siihen mahdollisuuden. Yhteistyö seurakunnan työntekijöiden kanssa palveli ammatillisuutemme kehittymistä, koska seurakunnan työn suunnittelu ja kehittäminen on keskeinen osa diakonissan toimenkuvaa. Päättötyömme kautta saimme mahdollisuuden tutustua yhden seurakunnan toimintamuotoihin ja olla mukana kehittämässä toimintaa yhä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakaslähtöisyys valittiin tutkimuksen keskeiseksi näkökulmaksi, koska ajatuksena oli halu tarjota mielekästä toimintaa seurakuntalaisille. Tutkimuksella on käytännön merkitystä monella tasolla. Tutkimuksen ensisijainen tar- koitus on palvella Jalasjärven seurakuntaa, erityisesti sen diakonia- ja yhteiskunnallista työtä, toiminnan suunnittelussa. Samantyyppiset ja samankokoiset seurakunnat voivat soveltaa tutkimuksen tuloksia ja niistä nousseita kehittämisideoita omaan toimintaansa. Toivomme, että työ on innostamamassa myös muita seurakuntia samanlaiseen tutkimukseen ja asiakaslähtöisyyden pohtimiseen seurakunnissa. Tutkimuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena on antaa ihmisille mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden seurakuntaan Uskomme tutkimuksen lisäävän seurakunnan ja tutkimukseen osallistuvan ryhmän yhteyttä. Kyselyyn vastanneiden toiveita pyritään seurakunnassa huomioimaan ja sitä kautta ihmiset voivat osallistua mieleiseensä seurakuntatoimintaan tulevaisuudessa.

8 2 Haluamme esittää kiitoksemme Jalasjärven diakonia- ja yhteiskunnallisen työn johtokunnalle mahdollisuudesta tehdä tutkimus, joka opetti meitä ja palvelee toivottavasti seurakuntaa ja seurakuntalaisia monin tavoin. Kiitämme myös Jalasjärven seurakunnan diakonissaa Tuula Harjua sekä seurakuntakuraattoria Pekka Lehtistä tuesta ja saamistamme tiedoista. Erityiset kiitokset kuuluvat kaikille kyselyyn vastanneille jalasjärvisille. 2. SEURAKUNTA JA PALVELU OSANA SEN PERUSTEHTÄVÄÄ Kirkko on yhteisö, jossa saarnataan evankeliumia ja toimitetaan sakramentteja. Seurakunnaksi kutsutaan kirkkoa tietyllä paikkakunnalla. Seurakunta syntyy sanan ja sakramenttien vaikutuksesta. (Huotari 1992, 12.) Seurakuntaa voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. Yhtenä esimerkkinä seurakunnan kahtalaisesta luonteesta on se, että toisaalta seurakunta on organisaatio ja toisaalta organismi, Kristuksen ruumis. Sitä voidaan organisaationa verrata muihin yhteiskunnallisiin organisaatioihin, mutta samalla se on ainutlaatuinen uskovista jäsenistä muodostuva yhteisö. Luonteestaan johtuen seurakunta elää jatkuvassa jännitekentässä. Seurakunnan tulee alkuperäisistä lähtökohdistaan käsin etsiä sopivia keinoja sanoman eteenpäinviemiseen muuttuvassa maailmassa. (Huotari 1992, ) Kirkkolaki (1994) määrittelee seurakunnan perustehtävät seuraavasti: Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisesta toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. (KL 4: 1) Huotarin (1992, 21-22) mukaan seurakunnan tehtävänä on kutsua ihmiset sanan ja sakramenttien yhteyteen, jotta heidän uskonsa ja lähimmäisenrakkautensa vahvistuisivat. Seurakunta toteuttaa tarkoitustaan viiden perustehtävän kautta. Nämä viisi perustehtävää ovat julistus, kasvatus, sielunhoito, palvelu ja lähetys. Palvelutehtävässään seurakunta vastaa ihmisten hätään lähellä ja kaukana. Ihmisten

9 3 hätään vastataan julistuksen ja kasvatuksen lisäksi myös konkreettisesti ja käytännöllisesti asettamatta ehtoja autettaville. Seurakunnan yhteiskunnallinen työ on yhteisötason palvelutoimintaa Diakoniatyön toteutuminen jokaisen seurakuntalaisen asia Diakoniatyötä on määritelty hyvin monella tapaa, johtuen sen pitkästä historiasta ja toiminnan monimuotoisuudesta. Kaikki määritelmät pohjautuvat kuitenkin Raamattuun. Rakkauden kaksoiskäsky, Kultainen sääntö ja Jeesuksen tulkinta elämästään ja opetuslapseudesta muodostavat perustan, josta diakoniaa on myöhemmin määritelty. (Henttonen 1997, 38.) Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Evankeliumi Matteuksen mukaan 22: Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille. Evankeliumi Luukkaan mukaan 6: 31 Opetuslasten kesken syntyi myös kiistaa siitä, ketä heistä olisi pidettävä suurimpana. Silloin Jeesus sanoi heille: Kuninkaat hallitsevat herroina kansojaan, ja vallanpitäjät vaativat, että heitä kutsutaan hyväntekijöiksi. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija. Kumpi on suurempi, se, joka on aterialla, vai se, joka palvelee häntä? Eikö se, joka on aterialla? Mutta minä olen teidän keskellänne niin kuin se, joka palvelee. Evankeliumi Luukkaan mukaan 22: Kirkkojärjestyksen (1994) mukaan Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Toiminnasta määrätään tarkemmin kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston hyväksymässä diakoniatyön johtosäännössä. (KJ 4: 3) Kirkkolaki velvoittaa siis jokaisen seurakunnan jäsenen osallistumaan diakoniatyöhön.

10 4 Huotarin (1992, 268) mukaan diakonia kirkon erillisenä työmuotona on yksi kristillisen palvelun ilmentymä. Seurakuntadiakonia suuntautuu sekä yksityisiin ihmisiin että yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Seurakunnan ja sen jäsenten harjoittaman diakoniatyön lisäksi kristillinen palvelu ilmenee myös kaikessa muussa kristityn ja seurakunnan toiminnassa. Lähimmäisenpalvelu näkyy kaikessa kristityn toiminnassa työssä tai kotona. Ruokanen (1990, 199) liittää uskon ja lähimmäisenrakkauden kiinteästi yhteen sanoessaan, että Palvelu eli diakonia on erottamaton osa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Siksi itse asiassa jokainen kristitty on diakoni. Kristitty ei elä itselleen, vaan Kristukselle ja lähimmäiselleen, Kristukselle uskossa ja lähimmäiselle rakkaudessa. Tässä tutkimuksessa diakonia käsitetään hyvin laaja-alaisesti. Sillä tarkoitetaan kaikkea Kristuksen rakkaudesta nousevaa palvelua. Palvelu sisältyy koko kirkon, sen diakoniatyön sekä jokaisen yksityisen kristityn toimintaan Yhteiskunnallinen työ on osa diakoniaa Yhteiskunnallinen työ alkoi Suomessa 1950-luvulla teollisuustyönä. Työtä tarvittiin, koska kirkko oli vieraantunut työväestöstä ja heidän elämänkysymyksistään luvulla huomiota alettiin kiinnittää muihinkin yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä sosiaalietiikkaan. Myöhemmin yhteiskunnallinen työ on laajentunut koskemaan muun muassa yhdyskuntatyön, rauhantyön ja ympäristökysymykset. (Kantanen 1998, 26.) Yhteiskunnallisenkin työn juuret ovat löydettävissä Raamatusta. Perustana on kristilli- nen luomisusko, jonka mukaan ihminen on Jumalan työtoveri ja kutsuttu toteuttamaan Jumalan tahdon mukaista hyvää elämää maailmassa. Toinen peruste yhteiskunnalliselle työlle löytyy lähetyskäskystä. Siinä kristittyjä kehotetaan menemään kaikkeen maailmaan, jonka voidaan laajasti ymmärrettynä käsittää tarkoittavan myös yhteiskunnallisten rajojen ylittämistä. Kristittyjen tulee puuttua yhteiskunnan rakenteissa oleviin epäkohtiin. (Huotari 1992, 288.)

11 5 Seurakunnan yhteiskunnallisella työllä tarkoitetaan toimintaa ja palvelua, joka ottaa huomioon erityisesti yhteiskunnan ja yhteisöjen ongelmat, elinympäristön laadun ja sosiaalisten olojen ihmisille aiheuttamat vaikeudet. Kirkon yhteiskuntapalvelun, yhteiskunnallisen työn, tarkoituksena on edistää oikeudenmukaisen yhteisön ja oikean elämäntavan toteutumista yhteiskunnassa. Pyrkiessään löytämään ja poistamaan ihmisten hädän syitä yhteiskunnallinen työ tulee osaksi diakoniaa. (Huotari 1992, 268, 287.) Ihmisen tilanne nykyisessä yhteiskunnassa on yhteiskunnallisen työn käytännön toimin- lähtökohta. Yhteiskunnallinen työ pyrkii löytämään ihmisten elämään liittyviä ylei- nan siä ja ajankohtaisia ongelmia. Ihmiset eivät ole työn kohteita, vaan työtä tehdään yhdessä heidän kanssaan asioiden parantamiseksi. Kirkko ei voi määritellä, mikä ihmiselle on parasta, vaan se löytyy yhteisten keskustelujen kautta. (Huotari 1992, ) Kirkkoa kaivataan keskustelukumppaniksi monissa arkisen elämän asioissa. Nopean kehityksen seurauksena ihmisten käsitys oikeasta ja hyvästä elämästä on hämärtynyt ja seurakunnan työntekijöitä toivotaan tuomaan kirkon kanta esiin keskusteltaessa paikal- listasolla arkielämän ratkaisuista. (Huotari 1992, 291.) Yhteiskunnallisella työllä ei ole yleisesti vakiintuneita toimintatapoja, vaan se on uusia muotoja kokeilevaa ja ajankohtaisia ongelmia etsivää työtä. Sen on välttämätöntä olla jatkuvassa yhteistyössä seurakunnan muiden työalojen sekä seurakunnan ulkopuolisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. Työn sisältö määräytyy pitkälti kunkin paikkakunnan sisäisten kysymyksenasettelujen mukaan. (Hietamies 1990, 160.) Yhteiskunnallisen työn yhtenä tavoitteena on ollut yhteistyön rakentaminen eri työyhteisöjen, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Yhteistyötä on käytetty jonkin verran, mutsiinä olisi edelleenkin parantamisen varaa. Yhdessä toimintaa suunnittelemalla ja ta toteuttamalla pystytään ihmisille tarjoamaan kokonaisvaltaista apua. Lisäksi se estää voimavarojen tuhlaamisen päällekkäisyyksiin. (Osallisuuden ja jakamisen yhteisö 1995, 37.) Tässä tutkimuksessa kirkon yhteiskunnallinen työ käsitetään yhdeksi diakoniatyön osaalueeksi. Sen erityistehtäviin kuuluu yhteistyön kehittäminen ja ylläpitäminen kuntaan,

12 6 erilaisiin järjestöihin, yhdistyksiin ja työpaikkoihin. Lisäksi yhteiskunnallinen työ puutuu yhteiskunnallisella ja paikallisella tasolla oleviin ajankohtaisiin keskusteluihin Diakonia- ja yhteiskunnallinen työ Jalasjärven seurakunnassa Jalasjärven seurakunnassa toimii kaksi diakoniatyöntekijää. Vuonna 1998 diakonia- ja yhteiskunnallisen työn kautta tavoitettiin 803 henkilöä (edellisenä vuotena 764). Asia- kaskontakteja oli yhteensä 2097 (edellisenä vuotena 1738). Asiakkaista suurin osa kohdattiin vastaanotoilla. (Jalasjärven seurakunnan toimintakertomus vuodelta 1998, 18, 72.) Henkilökohtaiset tapaamiset ovat hyvin monimuotoisia Jalasjärven diakoniatyössä. Seurakuntalaisten kanssa käydään henkilökohtaisia keskusteluja sekä työajan sisäpuolella (vastaanotto, kotikäynti) että sen ulkopuolella (katukeskustelut, kauppatilanteet yms.). Henkilökohtaisiin tapaamisiin lasketaan myös puhelinkeskustelut. Työntekijöiden mukaan joidenkin ihmisten on helpompi lähestyä työntekijää arjessa, kuin tulla vastaanotolle virastoon. (Harju & Lehtinen, haastattelu ) Osa kotikäynneistä muodostuu onnittelukäynneistä. Diakoniatyöntekijät ja papit onnittelivat toimintavuonna lähes 300 syntymäpäiväsankaria. Onnittelukäyntejä tehtiin 70-, 75-, 80-, 85-, 90- ja yli 90 vuotta täyttäneiden luokse. Laitosvierailuita tehtiin terveyskeskuksen vuodeosastoille, avopalvelukeskukseen sekä pien- ja hoitokoteihin. (Jalasjärven seurakunnan toimintakertomus vuodelta 1998, 19.) Jalasjärven seurakunnassa konkreettisen auttamisen muotoja ovat ruokapakettien jakaminen ja rahallisten avustusten osoittaminen. Kaikkein näkyvämpää ja tuntuvampaa konkreettinen apu on katastrofien yhteydessä. Myös henkinen tukeminen kuuluu olen- naisena osana taloudelliseen apuun. Esimerkiksi suurten perheiden äitejä on kustannettu virkistysleireille. (Harju & Lehtinen, haastattelu ) Seurakunta tarjosi taloudellisessa hädässä oleville konkreettista apua liki markan arvosta. Pääosin avustukset suunnattiin jalasjärveläisille lapsiperheille. EU- jaettiin noin sataan talouteen ja niitä vahvistettiin ruokapaketteja paikallisilla

13 7 tuotteilla. (Jalasjärven seurakunnan toimintakertomus vuodelta 1998, 19.) Ruokapaketteja jaettaessa ei kysellä perheiden varallisuutta tai lasten lukumäärää, vaan ruoka-avustus on suunnattu kaikille lapsiperheille. Näiden seikkojen sekä asiallisen tiedotuksen takia lapsiperheiden kynnys tulla hakemaan taloudellista apua on laskenut. (Harju & Lehtinen, haastattelu ) Jalasjärven seurakunnassa kokoontui vuonna 1998 useita eri kerhoja, ryhmiä ja piirejä. Kerhotoimintaa järjestettiin invalideille, kehitysvammaisille sekä näkövammaisille. Ryhmiä seurakunnassa toimi neljä; kaksi mielenterveysryhmää, sururyhmä ja omaishoi- tajien ryhmä. Piirejä olivat päiväpiirit, olopäivät ja kehitysvammaisten raamattupiiri. (Jalasjärven seurakunnan toimintakertomus vuodelta 1998, 19.) Seurakunta on mukana yhtenä edustajana paikkakunnalla järjestettävässä kriisityössä. Kriisityötä tehdään yhteistyössä kunnan eri osastojen kanssa, joita ovat terveyskeskus, sosiaalitoimi, palokunta ja poliisi. Kriisityössä toimivat ovat käyneet läpi erityisen kou- lutuksen tähän tehtävään. Ryhmä saa päivystyskännykkään tiedon onnettomuudesta ensiavusta, poliisilta, palokunnalta tai hälytyskeskukselta. 72 tunnin kuluessa onnettomuudesta järjestetään yhteinen kokoontuminen, johon kutsutaan henkilökohtaisesti kaikki ihmiset, joita tapaus on koskettanut (onnettomuuden uhrin lähiomaiset, pelastushenkilökuntaa sekä mahdollinen onnettomuuden aiheuttaja). Istunnossa käydään parin kriisiryhmän edustajan ohjauksella läpi muun muassa onnettomuustilanne sekä sen herättämät tunteet. (Harju & Lehtinen, haastattelu ) Seurakunnan sururyhmä on tarkoitettu lapsensa tai puolisonsa menettäneille. Tähän asti sururyhmään on kutsuttu henkilökohtaisilla kirjeillä, mutta seuraavaksi aiotaan kokeilla lehti-ilmoitusta. Ryhmä kokoontuu 6-8 kertaan ja kokoontumisissa käydään läpi erilai- suruun liittyviä asioita. Osallistujat määräävät pitkälti sen millaisiksi kokoontumiset sia muodostuvat. (Harju & Lehtinen, haastattelu ) Mielenterveystyötä seurakunta on tehnyt yhteistyössä mielenterveystoimiston kanssa. Mielenterveystyön puitteissa on kokoontunut kaksi ryhmää. Toinen ryhmistä on hengellinen ja diakoniatyöntekijä vastaa sen sisällöstä. Toisen ryhmän sisältö muovautuu ryh- toiveiden pohjalta. (Harju & Lehtinen, haastattelu mäläisten )

14 8 Jalasjärven seurakunnan leirikeskuksessa järjestettiin virkistystoimintaa kahden diakonialeirin ja useiden leiripäivien muodossa. Mielenterveysväelle oli Ilmajoen rovastikunnan yhteinen virkistysleiri ja toinen leireistä oli suunnattu kehitysvammaisille. Eläkeläisille, invalideille, kehitysvammaisille, omaishoitajille ja päihdeongelmaisille tarjottiin mahdollisuus osallistua kunkin ryhmän omaan leiripäivään. Lisäksi seurakuntalaisia osallistui rovastikunnan muiden seurakuntien järjestämiin yhteisleireihin, osin diakoniaja yhteiskunnallisen työn varoin. Retkiä tehtiin vuoden aikana useisiin eri kohteisiin sekä kotimaassa että ulkomailla. (Jalasjärven seurakunnan toimintakertomus vuodelta 1998, 19.) Diakoniaviranhaltijat ovat olleet mukana toteuttamassa seurakunnan hartauskierrostoimintaa kouluissa, päiväkodeissa, toimintakeskuksessa ja terveyskeskuksessa. Pyydettäessä pidetään hartauksia pienkodeissa ja yhdistysten tilaisuuksissa. Hartauskierrostoimintaan kuuluvat myös kesäisin pidettävät kappelihartaudet. Diakoniaseuroja pidettiin vuoden 1998 aikana 135. (Jalasjärven seurakunnan toimintakertomus vuodelta 1998, 19; Harju & Lehtinen 1999, haastattelu ) Jalasjärven seurakunnassa yhteiskunnallinen työ on liitetty osaksi diakoniatyötä. Seurakunnan yhteiskunnallinen työ on diakonista työtä siinäkin mielessä, että sen tehtävänä on toimia yhteiskuntaan päin sellaisten ihmisten puolestapuhujina, jotka eivät sitä itse pysty tekemään. Laajasti ajateltuna yhteiskunnallinen työ on ihmisten arjessa elämistä. Yhteiskunnallisen työn käytännön toteutus vaihtelee suuresti seurakunnan sijainnista riippuen. Esimerkiksi maaseudulla on nykyään panostettu viljelijäväestöön, joiden jak- saminen työssään ja usko tulevaisuuteen on ollut lujilla nykyisessä yhteiskuntamurroksessa. (Harju & Lehtinen, haastattelu ) Käytännössä yhteiskunnallinen työ on toteutunut Jalasjärven seurakunnassa monin eri tavoin. Diakonia- ja yhteiskunnallisen työn viranhaltiat ovat tukeneet päihdeongelmaisten päiväkotia taloudellisesti ja henkisesti. Työntekijät ovat tehneet vierailuja tehtaisiin ja muihin työpaikkoihin. Työttömien yhdistyksen kanssa tehtiin yhteistyötä muun muassa EU- ruokajakelutoiminnassa. Jalasjärviset yhdistykset ja koulut ovat olleet mukana adventtimarkkinoilla ja tarjonneet esiintyjäryhmiä eri tilaisuuksiin. Diakoniatyöntekijät ovat olleet mukana erilaisissa työryhmissä, kunnan päätöksentekoelimissä ja kansalaisjärjestöissä. Näiden luottamustoimien kautta

15 9 työntekijät ovat luoneet hyviä suhteita kuntaan ja eri järjestöihin. Vammaistyöntekijöille ja avopalvelukeskuksen kotiavustajille on annettu ryhmätyöohjausta. Yhdessä Jalasjärven Lions-Clubin kanssa on tehty viikoittain äänilehteä näkövammaisille ja vanhuksille. (Jalasjärven seurakunnan toimintakertomus vuodelta 1998, 19.) Yhteiskunnallisen työn puitteissa on järjestetty te toja ja keskustelutilaisuuksia yhteistyössä kunnan kanssa kahden vuoden ajan. Haastatellut diakoniatyöntekijät pitävät tärkeänä rohkeaa keskustelua vaikeistakin kysymyksistä. Kolmen illan projektimuotoisissa keskustelutilaisuuksissa on käsitelty valtakunnallisesti ajankohtaisia asioita. Tilaisuudet ovat keränneet paljon ihmisiä ja niistä on selvästi oltu kiinnostuneita. Tilaisuudet tavoittavat sellaisiakin, jotka eivät muuten ole seurakunnan toiminnassa mukana. Tilaisuuksissa on ollut valtakunnallisesti tunnettuja alustajia, paikalliset asukkaat ovat käyttäneet henkilökohtaisia puheenvuoroja ja myös yleisölle on annettu mahdollisuus osallistua keskusteluun. Luonteeltaan keskustelutilaisuudet ja te lat eivät ole hartaustilaisuuksia, mutta niissä on sivuttu hengellisiäkin kysymyksiä. (Harju & Lehtinen, haastattelu ) 3. KIRKKO YRITYKSENÄ Kirkkoa voidaan jossakin määrin tarkastella kuten yritystä. Kotler ja Andreasen (1991, 66) pohtivat kirkkoa yrityksenä seuraavasti: Churches may not be businesses, but they have many of the same concerns. They have to pay employees, attract cus- build and maintain physical facilities and get a message through to the tomers, public-most of which boils down to one thing. Whoever said money was the root of all evil ever had to run a church. Kirkosta löytyvät siis kaikki yritystoiminnan perusasiat; sillä on asiakkaat, tuote, työntekijät, toiminnan organisointi ja tavoitteiden saavuttaminen (Vuokko 1996a, 39). Kirkko on sekä teologisesti että organisaationa tarkasteltaessa ainutlaatuinen. Vaikka se on hengellinen organisaatio ja sen sanoma on muuttumaton, voidaan sanoman esittämisen keinoja tutkia ja kritisoida. Kun kirkkoa tarkastellaan yritysnäkökulmasta voidaan sen toiminnasta löytää uusia puolia, joihin teologinen analyysi ei yllä. (Vuokko 1996a, 40.)

16 10 Suomen luterilaista kirkkoa tulee tarkastella non-profit-organisaationa eli yleishyödyllisenä organisaationa, sillä taloudellisen voiton tuottaminen ei ole sen ensisijainen tavoite. Sen ei myöskään tarvitse itse kattaa kaikkia toiminnastaan aiheutuvia kustannuksia. Yhteistä profit-organisaatioihin on se, että kirkonkin tulee hoitaa tietyn asiakasjoukon tarpeet. Se on siis tulosvastuullinen, kuten profitorganisaatiotkin. (Vuokko 1996a, 39.) 3.1. Asiakaslähtöinen ajattelu ja sen merkitys kirkolle Kotlerin ja Andreasenin (1991, 43) mukaan asiakaslähtöinen ajattelu sisältää seuraavan ajatuksen: Organisaation menestys tulee kohderyhmän tarpeiden ja halujen havaitsemisesta ja huomioon ottamisesta. Tämä tapahtuu kehittämällä ihmisten tarpeita parhaiten vastaavaa toimintaa, tuotteita, palveluja ja viestintää. Asiakaslähtöiselle organisaatiolle on tyypillistä, että se käsittelee asiakaskuntaansa erilaisina ryhminä, joilla on erilaiset tarpeet; on aidosti kiinnostunut kohderyhmiensä tarpeista; käyttää suunnittelun tukena kohderyhmätutkimuksia ja kuuntelua sekä pitää kilpailijoinaan kaikkia, jotka kilpailevat asiakaskunnan ajankäytöstä, tarpeista jne. Kaikkien edellä lueteltujen ominaisuuksien tulee toteutua, jotta voidaan puhua asiakaslähtöisestä organisaatiosta. (Vuokko 1996a, 49.) Suomen luterilaisella kirkolla on noin neljä miljoonaa asiakasta, joten toiveet ja odotukset ovat varmasti moninaiset. Tämä asiakasryhmä on jaettava pienempiin asiakasryhmiin, jotta toimintaa voidaan suunnitella mielekkääksi ottamalla huomioon kunkin eri asiakasryhmän erityispiirteet. Kirkon toimintaa suunniteltaessa tulisi miettiä, mikä on se ydintuote, jonka kirkko haluaa myydä asiakkailleen. Suunnittelun pohjana on se, miten tämä sanoma tehokkaimmin välitetään kullekin asiakasryhmälle. (Vuokko 1996a, ) Lähtökohtana tehokkaalle myynnille on asiakkaiden tunteminen ja heidän tarpeidensa huomioonottaminen. Asiakaslähtöisessä ajattelussa asiakas on toiminnan ja myynnin lähtökohtana. Kirkon toiminnan lähtökohtana on muuttumaton sanoma, mutta myydäkseen se kaipaa rinnalleen asiakaslähtöistä ajattelua. Kirkon tulisi löytää

17 11 sellainen tehokas, muista erottuva toimintamalli, joka korostaisi luterilaisen uskon erityislaatuisuutta. (Vuokko 1996a, ) Yhä enemmän tullaan kiinnittämään huomiota siihen, että toiminta vastaa ihmisten odotuksia (Rissanen & Ryökäs 1992, 14). Toiminnan tulee sisällöllisesti vastata ihmisten todellisiin tarpeisiin, jotta seurakuntatyö koettaisiin merkittäväksi ja sillä pystyttäisiin vaikuttamaan ihmisten elämään (Kirkon suunta 2000, 1992, 15) Organisaation ja sen jäsenten tarpeet asiakaslähtöisen toiminnan pohjana Seurakunnissa on voimistumassa tarve ja halu kehittyä palvelulliseen suuntaan. Palvelukulttuurisen seurakunnan toiminta-ajatus ja toiminnan sisältö perustuvat kirkon perustehtävän lisäksi seurakuntalaisten tarpeisiin. Seurakuntaa kehitetään seurakuntalaisten tarpeiden ja odotusten pohjalta. Haasteena onkin selvittää millaista palvelua seurakuntalaiset odottavat ja tarvitsevat. Selvitystä tehtäessä on otettava huomioon sekä aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana olevat että erityisesti passiiviset seurakunnan jäsenet. (Voutilainen 1994, ) Seurakuntalaisten toiveiden tunnistaminen edellyttää jatkuvaa kosketusta seurakuntaan (Telaranta 1994, 144). Vuokon (1996a, 108) tutkimuksen mukaan seurakunnissa luotetaan työntekijöiden kykyyn oivaltaa ihmisten tarpeet henkilökohtaisten tapaamisten yhteydessä, eikä ole juurikaan käytetty järjestelmällisiä keinoja tarpeiden kartoitukseen. Ongelmana on se, että näin saadaan tietoa vain seurakunnan toiminnassa mukana olevien tarpeista. Tällöin huomiotta jäävät seurakunnasta vieraantuneet, joiden tarpeet erityisesti tulisi selvittää Seurakunnan toiminnassa ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki tapahtuu seurakuntalaisten toiveiden mukaan. Seurakunnan jäsenten yksittäisten ja moninaisten toiveiden toteuttaminen ainoana suunnittelun perustana johtaa lyhytjänteiseen suunnitteluun, jossa alkuperäinen tarkoitus voi hämärtyä niin seurakunnalta kuin sen jäseniltäkin. Oikean suuntaisessa suunnittelussa huomioidaan sekä organisaation että sen jäsenten tarpeet. Suunnittelun pohjana on seurakunnan jäsenten tarpeiden kartoitus sekä kirkon omat tavoitteet ja resurssit. Pitäisi käydä arvokeskustelua siitä, mikä kirkon

18 12 olemassaolossa ja toiminnassa on kaikkein tärkeintä. Kartoituksella selvitetään niitä asiakkaiden tarpeita, joita vastaavaa toimintaa ei vielä ole tarjolla ja sitä miten asiakkaat arvostavat nykyistä palvelutarjontaa. (Vuokko 1996a, 24, 66, 168; Vuokko 1995, 15.) 3.3. Asiakaslähtöisyys sekä seurakunnan että seurakuntalaisen etu Asiakaslähtöisyys ei ole vain itsetarkoitus, vaan sen kautta voidaan lisätä organisaation menestystä. Kirkosta puhuttaessa tavoitteena on asiakaslähtöisyyden avulla saada uusia jäseniä, ylläpitää suhdetta jäsenten kanssa ja vahvistaa jäsenten seurakuntasuhdetta. (Vuokko 1996a, 133.) Asiakaslähtöisen ajattelun ajatellaan hyödyttävän asiakkaiden lisäksi myös organisaatiota, sillä muuten organisaatiolla tuskin olisi kiinnostusta sen toteuttamiseen (Jaworski & Kohli 1993, 54). Asiakas tyytyväisyyden tuotteeseen ratkaisee se, vastaavatko hänen odotuksensa ja kokemuksensa toisiaan (Vuokko 1996a, 57-58). Tyytyväiset asiakkaat ovat se hyöty, jonka organisaatio savuttaa asiakaslähtöisellä ajattelulla (Kotler 1982, 37-38). Tyytyväinen asiakas käyttää palveluja ahkerasti ja saattaa tuoda mukanaan uusiakin asiakkaita (Vuokko 1996a, 57). Asiakaslähtöinen ajattelu hyödyttää organisaatiota myös siinä mielessä, että se lisää henkilöstön sitoutumista, työtyytyväisyyttä ja me-henkeä. Organisaatio ei voi olla asiakaslähtöinen, ellei sen henkilöstö ole sisäistänyt asiakaslähtöistä ajattelua. Keskeistä on se, miten työntekijä on omaksunut oman merkityksensä asiakastyytyväisyyden toteutumisessa. Asiakaslähtöisyyden tavoittamiseen tarvitaan siis jokaisen panosta ja yhteistyötä. Yhteiseen tavoitteeseen ponnisteltaessa me-henki kasvaa. Kun työntekijä ymmärtää oman panoksensa merkityksen ja arvon yhteisen tavoitteen saavuttamisen kannalta, niin hän sitoutuu paremmin työhönsä. (Vuokko 1996a, 52, 59.) Asiakaslähtöistä ajattelua toteuttavissa organisaatioissa korostetaan asiakkaiden ja organisaation yhteistyötä. Kirkon piirissä tämä yhteistyö toteutuu käyttämällä maallikoita vapaaehtoistyöntekijöinä seurakuntien työntekijöiden tukena ja apuna. Maallikoiden sitoutumisaste seurakuntaan kasvaa vapaaehtoistyön myötä ja he saattavat houkutella mukanaan toimintaan muita maallikoita. (Vuokko 1996a, )

19 Asiakaslähtöisyyden toteutuminen jokaisen työntekijän asia Jokaisen seurakunnan työntekijän on sisäistettävä asiakaslähtöisyysajattelu. Seurakuntalaiselle jokainen tapaaminen työntekijän kanssa on ainutlaatuinen, vaikka työntekijälle se saattaakin olla rutiinia. Kohtaamistilanteista asiakkaalle jää joko myönteinen tai kielteinen kokemus. Vaikka kielteiset kokemukset ovat harvinaisia, niin jokainen niistä on liikaa, jos se johtuu työntekijän asenteesta tai käyttäytymisestä. Työntekijän tulee muistaa jokaisessa asiakaspalvelutilanteessa, että yksikin huono kokemus voi johtaa eroon seurakunnasta. Monet ihmiset muodostavat mielikuvansa seurakunnasta ja koko kirkosta yksittäisten työntekijöiden toiminnasta saamaansa kokemukseen. (Lumijärvi, 1998, 81.) Asiakaslähtöisyyden toteuttamiseen on monia apuvälineitä. Pitkälle pääsee jo sillä, että jokainen työntekijä miettii, miten itseään haluaisi kohdeltavan vastaavassa palvelutilanteessa. Työyhteisöissä tulisi keskustella siitä, miten ratkaista vaikeat ja ärsyttävät tilanteet sekä ylipäänsä yhteisen työn sisällöstä. Pitää muistaa, ettei työtä voi tehdä kaavamaisesti, koska jokainen ihminen on erilainen ja vaatii omanlaisensa lähestymistavan. Lumijärvi toteaakin, että Aina on kuitenkin mahdollisuus palvella ihmisiä paremmin. (Lumijärvi 1998, 122.) Keskeinen lähtökohta asiakaslähtöisen ajattelun toteutumisessa on johdon suhtautuminen asiaan ja sen välittyminen henkilöstölle. Kirkkoherra voi edesauttaa tai estää asiakaslähtöisyyden toteutumista seurakunnassaan. Kirkkoherra vaikuttaa esimerkiksi motivoinnin ja kiitoksen annon kautta siihen, toimivatko hänen alaisuudessaan olevat työntekijät asiakaslähtöisesti. (Vuokko 1996a, 114.) Johdon riskinsietokyky edesauttaa asiakaslähtöisen ajattelun toteutumista. Korkea riskinsietokyky lisää organisaation vastaanottavaisuutta asiakkaiden uusille tarpeille. Uusia tarpeita ei koeta uhkina, jotka täytyy torjua, vaan mahdollisuuksina, jotka voidaan hyödyntää. Asiakaslähtöisen ajattelun kulmakiviä ovat erilaisten tutkimusten ja tarvekartoitusten käyttö. Ne eivät saa kuitenkaan korvata henkilökohtaista kuuntelemista ja kyselemistä. (Vuokko 1996a, 61, 67.)

20 14 Henkilökohtaiset kontaktit ihmisiin ovat olleet aina kirkon todellinen voima. Seurakuntatyön kehittämisen yhtenä lähtökohtana tulisi olla henkilökohtaisen kanssakäymisen uudistaminen. Tärkeintä on kohdata ihmisiä jokapäiväisessä arjessa. (Huotari 1995, ; Kirkon suunta 2000, 1992, 3.) Seurakunnan tulisi luontevalla tavalla olla mukana, siellä missä ihmiset ovat koolla. Seurakunta voisi osallistua mm. järjestöjen, oppilaitosten ja työpaikkojen elämään. (Kirkon suunta 2000, 1992, ) 3.5. Palautteen kuunteleminen on osa asiakaslähtöisyyttä Seurakunnan työntekijät voivat sokeutua omalle toiminnalleen. Toimitaan niin kuin aina ennenkin, ajattelematta toiminnan tavoitteita ja tarpeellisuutta. Jos kirkon työntekijät pohtivat keskenään toiminnan kehittämistä, jää toiminnan kohderyhmän mielipiteet kokonaan huomioimatta. (Alhonsaari 1994, ) Jalasjärven seurakunnan diakoniatyöntekijät Tuula Harju ja Pekka Lehtinen (haastattelu, ) toivat esiin samoja ongelmia. He kokivat myös, että työntekijät saattavat urautua työssään, eivätkä pysty näkemään, mitä parannettavaa toiminnassa mahdollisesti olisi. Tämän vuoksi he näkivät tärkeäksi, että seurakuntalaisilta saadaan palautetta toiminnasta ja mahdollisia kehittämisehdotuksia. Kirkon tulisi saada ja kuunnella palautetta seurakuntalaisilta. Palautetta tulisi saada aktiiviseurakuntalaisten lisäksi toiminnassa vähemmän mukana olevilta, koska he katsovat seurakuntaa ulkopuolisen silmin ja näkevät niitäkin asioita, joihin sisäpiiri ei osaa kiinnittää huomiota. Vastaan tulee varmastikin myös tyhmää palautetta, jolloin pitäisi miettiä johtuuko se tiedonpuutteesta ja mistä taas tiedonpuute johtuu. (Alhonsaari 1994, 35.) Seurakuntalaisen todellisten tarpeiden tunnistaminen ja siten huomioiminen on hankalaa joissakin tilanteissa. Ihminen voi kapinoinnillaan ja viestinnällään peittää tietoisesti tai tiedostamattaan omat todelliset tunteensa. Esimerkiksi akuutissa kriisissä autettava ei ehkä tiedosta omaa avuntarvettaan ja auttaja joutuu toimimaan oman kokemuksensa ja intuitionsa varassa. Jälkeenpäin autettu osaa usein kertoa, oliko apu sellaista, jota hän tilanteessaan tarvitsi. Tämän vuoksi on tärkeää saada palautetta autetuilta, jotta voitaisiin kehittyä kohtaamistilanteissa. Palautteen kerääminen ja hyödyntäminen onkin

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkoneuvostossa 31.3.2004 42 1 Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 4:1 Toteuttaakseen kirkon

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1 (5) KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana 1a. Miten järjestönne ymmärtää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä?

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet 14.5.2013 1 Yhtymän työkorit lähtökohtana yhteisten painopisteiden määrittelylle

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Puhumme rohkeasti Jumalasta

Puhumme rohkeasti Jumalasta Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 1 RYMÄTTYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 Seurakuntaneuvosto 20.1.2010 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko 20.1.2010 klo 17-18.20 Paikka: Seurakuntakoti Läsnä: Sirén Petri puheenjohtaja Heino,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

Hauhon seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään pappilassa tiistaina 24.3.2015 klo 17.30.

Hauhon seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään pappilassa tiistaina 24.3.2015 klo 17.30. HAUHON SEURAKUNTA SEURAKUNTANEUVOSTO KOKOUSKUTSU/ASIALISTA Hauhon seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään pappilassa tiistaina 24.3.2015 klo 17.30. Kokouksessa käsiteltävät asiat: 1. Seurakunnan

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

FIDAn merkitys ( oma kokemus)

FIDAn merkitys ( oma kokemus) Suurtalousalan yhteistyöjärjestö FIDA ry:n jäsenkyselyn 2011 tulokset 4.11.11/ MH FIDA ry:n jäsenkysely toteutettiin viikolla 43. sähköpostitse ja FIDAn www-sivuilla. Saimme määräaikaan mennessä 189 vastausta.

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Ohjelmassa ei pyritä määrittelemään vammaisuutta kattavasti. Vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkitoimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. VAMMAISOHJELMA 2009 2011 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.... 2 1. LÄHTÖKOHDAT... 3 2. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA... 4 3. ESTEETTÖMYYS... 5 4. VIESTINTÄ... 6 5. SIELUNHOITO JA VERTAISTUKI... 7 6. KOULUTUS... 8 7.

Lisätiedot

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64 Sisällys Johdanto 7 1 Lapsityöntoimijan turvallisuusohjeet 11 1.1 Valinta ja soveltuvuus 11 1.2 Turvallinen käyttäytyminen 14 1.3 Erityistilanteet ja niiden kohtaaminen 16 1.4 Salassapitovelvollisuus 28

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 19 Kirkkovaltuusto 29.10.2012

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 19 Kirkkovaltuusto 29.10.2012 19 17 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 17 KJ 8:5 KL 7:4 Kirkkovaltuuston työjärjestys 1 Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus Lähetys tänään Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén Kirkkohallitus 1 Matteus 24:3-14 3. Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

4 18 Talousarvion toteutuma vuodesta 2015 ja 1.1. 6.4.2016 (liite a ja b)

4 18 Talousarvion toteutuma vuodesta 2015 ja 1.1. 6.4.2016 (liite a ja b) JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2016 1 AIKA PAIKKA Sivu / 20.4.2016 klo 18.00 alkavan iltakoulun päätyttyä. Säynätsalon seurakuntakoti, Saarnatie Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 14 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010 KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2010 1. TOIMINNAN LÄHTÖKOHTA Kankaanpään Uimarit ry:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa eri ikäryhmille uimaopetus, harrastus- ja kilpauintipalveluita.

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NYKYTILANNE (SWOT) Vahvuutemme Pitkä kristillinen perinne, osaava henkilöstö, viranomais- ja järjestöyhteistyö, kaupunkiseurakunnan resurssit, monipuolisuus

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot