Anne Aalto Piia Peltonen Päättötyö Syksy 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anne Aalto Piia Peltonen Päättötyö Syksy 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö"

Transkriptio

1 DIAKONIATYÖ ASIAKASLÄHTÖISEMPÄNÄ UUDELLE VUOSITUHANNELLE Tutkimus Jalasjärven seurakunnan vuotiaiden odotuksista diakonia- ja yhteiskunnallisesta työstä Anne Aalto Piia Peltonen Päättötyö Syksy 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIATYÖ ASIAKASLÄHTÖISEMPÄNÄ UUDELLE VUOSITUHANNELLE. Tutkimus Jalasjärven seurakunnan vuotiaiden odotuksista diakonia- ja yhteiskunnallisesta työstä. Anne Aalto Piia Peltonen Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö Syksy sivua, 4 liitettä Tutkimuksen päätavoitteena oli seurakunnan toiminnan kehittäminen asiakkaiden odotusten ja toiveiden pohjalta. Tutkimustehtävinä oli selvittää, millaista toimintaa Jalasjärven seurakunnalta toivotaan, miten Jalasjärven seurakunnan toimintaa voidaan kehittää sekä miten vastaajat voisivat vastuunkantajina osallistua seurakunnan toimintaan. Tutkimus oli lähtökohdaltaan laadullinen, mutta aineiston analyysissä käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin postikyselyä. Kysely lähetettiin 503:lle vuosina syntyneelle seurakunnan jäsenelle. Kyselyyn vastasi 176 seurakuntalaista. Vastausprosentti oli 35. Kyselyyn vastanneet olivat tyytyväisiä seurakunnan toimintaan. Keskustelutilaisuudet koettiin hyviksi. Tilaisuuksia voisi pitää useammin ja osaksi pienimuotoisempina. Hädänalaisten auttaminen taloudellisesti ja henkisesti nähtiin tarpeellisena. Ystäväpalvelua toivottiin järjestettäväksi, joten toiminnan aloittamista voisi harkita seurakunnassa. Seurakunnan työntekijöiden tulisi näkyä enemmän ihmisten arjessa. Paikallislehti oli tärkein tiedotusväline ja seurakunnan kotisivuja toivottiin internetiin. Tietoa haluttiin toimintojen sisällöistä, erityisesti erityistoimintamuodoista, seurakunnan toimihenkilöistä sekä ajankohtaisista asioista, etenkin luottamuselimien toiminnasta. Tiedotustoiminnan puutteet voidaan poistaa aloittamalla internet-tiedotus sekä lisäämällä seurakuntalaisten kaipaamaa tiedotusta paikallislehdessä. Maallikoita toivottiin lisää seurakunnan toimintaan. Maallikoiden vastuunkantoa edistäviksi tekijöiksi mainittiin rohkaisu, koulutus ja opettaminen. Vastaajista suurin osa oli valmis toimimaan yhdessä tai useammassa seurakunnan tehtävässä. Maallikoiden saamiseen vastuunkantajiksi tulisi panostaa nykyistä enemmän. Vapaaehtoisten vastuunkantajien ja seurakunnan työntekijöiden yhteyttä voitaisiin lisätä järjestämällä työnohjausta. Avainsanat: diakoniatyö, yhteiskunnallinen työ, asiakaslähtöisyys, maallikkuus, tiedotus Tutkimukseen voi tutustua Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön kirjastossa sekä Jalasjärven seurakunnan diakoniatoimistossa.

3 ABSTRACT CHURCH SOCIAL WORK TAKES A NEW TURN TOWARDS CUSTOMER ORIENTATION AT THE TURN OF THE MILLENNIUM. A research of expectations towards church social work in Jalasjärvi parish according to the parishioners aged from 57 to 61. Anne Aalto Piia Peltonen Diaconia Polytechnic, Pori Autumn pages, 4 appendixes The main purpose of this study was to develop parish activities based on customers expectations and hopes. This study examined what kind of activities were expected from the parish in Jalasjärvi, how the parish could improve the activities and how the inform-ants could take the responsibility for parish activities. The research was qualitative, but the data was analyzed by qualitative and quantitative methods. The research was carried out as a mailed guestionaire sent to 503 church members. The informants in the study were born between 1938 and The questionnaire was answered by 176 persons, that is 35 per cent. The informants were satisfied with the parish activities. They had found discussion occasions very good. The occasions could be organized more often and partly in smallscale. It was found necessary to help those in need both financially and mentally. The inform-ants hoped that the parish would organize friend service so the parish should consider it. Parish employees should appear more in people s everyday life. The local newspaper was the most important media and the informants hoped that the parish would make homepages in the internet. Information was wanted about the contents of activities, especially special activities, people working in the parish and current matters, especially elected officials activities. Failing in information could be removed by starting internet information services and adding information which the parishioners need on the local paper. The informants wished more laics to take responsibility for parish activities. Encour-agement, education and teaching were mentioned to be promoting things in laics participation. Most of the informants were ready to work in one or several duties in the parish. The parish should try harder to get parishioners to take responsibility for activities. It would be possible to raise connection between volunteers and parish employees by organizing job guidance. Keywords: church social work, customer orientation, lay memberhood, information. Deposited in the library of Diaconia Polytechnic in Pori and in the church social work of-fice in Jalasjärvi.

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ/ ABSTRACT 1. JOHDANTO 1 2. SEURAKUNTA JA PALVELU OSANA SEN PERUSTEHTÄVÄÄ Diakoniatyön toteutuminen jokaisen seurakuntalaisen asia Yhteiskunnallinen työ on osa diakoniaa Diakonia- ja yhteiskunnallinen työ Jalasjärven seurakunnassa 6 3. KIRKKO YRITYKSENÄ Asiakaslähtöinen ajattelu ja sen merkitys kirkolle Organisaation ja sen jäsenten tarpeet asiakaslähtöisen toiminnan pohjana Asiakaslähtöisyys sekä seurakunnan että seurakuntalaisen etu Asiakaslähtöisyyden toteutuminen jokaisen työntekijän asia Palautteen kuunteleminen on osa asiakaslähtöisyyttä TIEDOTTAMINEN OSANA SEURAKUNTATYÖTÄ Kirkkolainsäädäntö ja seurakuntien tiedotustoiminta Tiedottamisen problematiikkaa Kirkon perinteisistä viestimistä Internet-tiedotus on tulevaisuutta Tiedotustoiminta Jalasjärven seurakunnassa 20

5 5. MAALLIKON ASEMA SEURAKUNNASSA Maallikkotyön uudistaminen on ajankohtaista Vapaaehtoistyö ja sen problematiikkaa Seurakunnan työntekijän rooli vapaaehtoistyössä Maallikoiden osallistuminen Jalasjärven seurakunnan diakoniatyöhön TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät Tutkimuksen kohderyhmä ja tutkimuspaikkakunta Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmä ja aineiston hankinta Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus Tutkimusaineiston käsittely ja analysointi Kvalitatiivisen aineiston analyysi Kvantitatiivisen aineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien taustatiedot Tiedotustoiminta Tiedotuksen sisältöön liittyvät tekijät Tiedotuskanaviin liittyvät tekijät Tiedotuksen järjestäjiin liittyvät tekijät Diakoniatyön toimintamuotoja Seurakunnan toimintaan liittyvät tekijät Seurakunnassa toimijoihin liittyvät tekijät Seurakunnan ilmapiiriin vaikuttavat tekijät Tyytyväisyys diakoniatyön toimintamuotoihin Diakoniatyön erityistoimintamuodot Maallikoiden vastuunkanto YHTEENVETO TUTKIMUSTULOKSISTA TUTKIMUSTEHTÄVÄTTÄIN 52

6 9. TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA POHDINTA Tutkimuksen eettiset kysymykset Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelu JALASJÄRVEN SEURAKUNTA VUONNA LÄHTEET 69 LIITEET

7 1. JOHDANTO Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää seurakuntalaisten odotuksia ja toiveita Jalasjärven seurakuntaa koskien sekä seurakuntalaisten osuutta ja mahdollisuutta osallistua vastuunkantoon kotiseurakunnassaan. Tutkimuksen aihe saatiin Jalasjärven seurakunnan diakonia- ja yhteiskunnallisen työn johtokunnalta. Seurakunta halusi kehittää toimintaansa seurakuntalaisten odotukset ja mielipiteet huomioon ottaen. Tutkimuksella on laajastikin tarkasteltuna selvää kysyntää ja uutuusarvoa. Seurakuntalaisten toiveet ja kehittämisideat eivät aikaisemmin ole tietojemme mukaan olleet diakonia- ja yhteiskunnallisen työn kehittämisen lähtökohtana. Aihe oli hyvin mielenkiintoinen ja haastava. Halusimme tehdä päättötyön, joka hyödyttäisi tulevaa ammattialaamme ja seurakunnan tarjoama aihe antoi siihen mahdollisuuden. Yhteistyö seurakunnan työntekijöiden kanssa palveli ammatillisuutemme kehittymistä, koska seurakunnan työn suunnittelu ja kehittäminen on keskeinen osa diakonissan toimenkuvaa. Päättötyömme kautta saimme mahdollisuuden tutustua yhden seurakunnan toimintamuotoihin ja olla mukana kehittämässä toimintaa yhä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakaslähtöisyys valittiin tutkimuksen keskeiseksi näkökulmaksi, koska ajatuksena oli halu tarjota mielekästä toimintaa seurakuntalaisille. Tutkimuksella on käytännön merkitystä monella tasolla. Tutkimuksen ensisijainen tar- koitus on palvella Jalasjärven seurakuntaa, erityisesti sen diakonia- ja yhteiskunnallista työtä, toiminnan suunnittelussa. Samantyyppiset ja samankokoiset seurakunnat voivat soveltaa tutkimuksen tuloksia ja niistä nousseita kehittämisideoita omaan toimintaansa. Toivomme, että työ on innostamamassa myös muita seurakuntia samanlaiseen tutkimukseen ja asiakaslähtöisyyden pohtimiseen seurakunnissa. Tutkimuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena on antaa ihmisille mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden seurakuntaan Uskomme tutkimuksen lisäävän seurakunnan ja tutkimukseen osallistuvan ryhmän yhteyttä. Kyselyyn vastanneiden toiveita pyritään seurakunnassa huomioimaan ja sitä kautta ihmiset voivat osallistua mieleiseensä seurakuntatoimintaan tulevaisuudessa.

8 2 Haluamme esittää kiitoksemme Jalasjärven diakonia- ja yhteiskunnallisen työn johtokunnalle mahdollisuudesta tehdä tutkimus, joka opetti meitä ja palvelee toivottavasti seurakuntaa ja seurakuntalaisia monin tavoin. Kiitämme myös Jalasjärven seurakunnan diakonissaa Tuula Harjua sekä seurakuntakuraattoria Pekka Lehtistä tuesta ja saamistamme tiedoista. Erityiset kiitokset kuuluvat kaikille kyselyyn vastanneille jalasjärvisille. 2. SEURAKUNTA JA PALVELU OSANA SEN PERUSTEHTÄVÄÄ Kirkko on yhteisö, jossa saarnataan evankeliumia ja toimitetaan sakramentteja. Seurakunnaksi kutsutaan kirkkoa tietyllä paikkakunnalla. Seurakunta syntyy sanan ja sakramenttien vaikutuksesta. (Huotari 1992, 12.) Seurakuntaa voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. Yhtenä esimerkkinä seurakunnan kahtalaisesta luonteesta on se, että toisaalta seurakunta on organisaatio ja toisaalta organismi, Kristuksen ruumis. Sitä voidaan organisaationa verrata muihin yhteiskunnallisiin organisaatioihin, mutta samalla se on ainutlaatuinen uskovista jäsenistä muodostuva yhteisö. Luonteestaan johtuen seurakunta elää jatkuvassa jännitekentässä. Seurakunnan tulee alkuperäisistä lähtökohdistaan käsin etsiä sopivia keinoja sanoman eteenpäinviemiseen muuttuvassa maailmassa. (Huotari 1992, ) Kirkkolaki (1994) määrittelee seurakunnan perustehtävät seuraavasti: Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisesta toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. (KL 4: 1) Huotarin (1992, 21-22) mukaan seurakunnan tehtävänä on kutsua ihmiset sanan ja sakramenttien yhteyteen, jotta heidän uskonsa ja lähimmäisenrakkautensa vahvistuisivat. Seurakunta toteuttaa tarkoitustaan viiden perustehtävän kautta. Nämä viisi perustehtävää ovat julistus, kasvatus, sielunhoito, palvelu ja lähetys. Palvelutehtävässään seurakunta vastaa ihmisten hätään lähellä ja kaukana. Ihmisten

9 3 hätään vastataan julistuksen ja kasvatuksen lisäksi myös konkreettisesti ja käytännöllisesti asettamatta ehtoja autettaville. Seurakunnan yhteiskunnallinen työ on yhteisötason palvelutoimintaa Diakoniatyön toteutuminen jokaisen seurakuntalaisen asia Diakoniatyötä on määritelty hyvin monella tapaa, johtuen sen pitkästä historiasta ja toiminnan monimuotoisuudesta. Kaikki määritelmät pohjautuvat kuitenkin Raamattuun. Rakkauden kaksoiskäsky, Kultainen sääntö ja Jeesuksen tulkinta elämästään ja opetuslapseudesta muodostavat perustan, josta diakoniaa on myöhemmin määritelty. (Henttonen 1997, 38.) Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Evankeliumi Matteuksen mukaan 22: Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille. Evankeliumi Luukkaan mukaan 6: 31 Opetuslasten kesken syntyi myös kiistaa siitä, ketä heistä olisi pidettävä suurimpana. Silloin Jeesus sanoi heille: Kuninkaat hallitsevat herroina kansojaan, ja vallanpitäjät vaativat, että heitä kutsutaan hyväntekijöiksi. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija. Kumpi on suurempi, se, joka on aterialla, vai se, joka palvelee häntä? Eikö se, joka on aterialla? Mutta minä olen teidän keskellänne niin kuin se, joka palvelee. Evankeliumi Luukkaan mukaan 22: Kirkkojärjestyksen (1994) mukaan Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Toiminnasta määrätään tarkemmin kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston hyväksymässä diakoniatyön johtosäännössä. (KJ 4: 3) Kirkkolaki velvoittaa siis jokaisen seurakunnan jäsenen osallistumaan diakoniatyöhön.

10 4 Huotarin (1992, 268) mukaan diakonia kirkon erillisenä työmuotona on yksi kristillisen palvelun ilmentymä. Seurakuntadiakonia suuntautuu sekä yksityisiin ihmisiin että yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Seurakunnan ja sen jäsenten harjoittaman diakoniatyön lisäksi kristillinen palvelu ilmenee myös kaikessa muussa kristityn ja seurakunnan toiminnassa. Lähimmäisenpalvelu näkyy kaikessa kristityn toiminnassa työssä tai kotona. Ruokanen (1990, 199) liittää uskon ja lähimmäisenrakkauden kiinteästi yhteen sanoessaan, että Palvelu eli diakonia on erottamaton osa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Siksi itse asiassa jokainen kristitty on diakoni. Kristitty ei elä itselleen, vaan Kristukselle ja lähimmäiselleen, Kristukselle uskossa ja lähimmäiselle rakkaudessa. Tässä tutkimuksessa diakonia käsitetään hyvin laaja-alaisesti. Sillä tarkoitetaan kaikkea Kristuksen rakkaudesta nousevaa palvelua. Palvelu sisältyy koko kirkon, sen diakoniatyön sekä jokaisen yksityisen kristityn toimintaan Yhteiskunnallinen työ on osa diakoniaa Yhteiskunnallinen työ alkoi Suomessa 1950-luvulla teollisuustyönä. Työtä tarvittiin, koska kirkko oli vieraantunut työväestöstä ja heidän elämänkysymyksistään luvulla huomiota alettiin kiinnittää muihinkin yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä sosiaalietiikkaan. Myöhemmin yhteiskunnallinen työ on laajentunut koskemaan muun muassa yhdyskuntatyön, rauhantyön ja ympäristökysymykset. (Kantanen 1998, 26.) Yhteiskunnallisenkin työn juuret ovat löydettävissä Raamatusta. Perustana on kristilli- nen luomisusko, jonka mukaan ihminen on Jumalan työtoveri ja kutsuttu toteuttamaan Jumalan tahdon mukaista hyvää elämää maailmassa. Toinen peruste yhteiskunnalliselle työlle löytyy lähetyskäskystä. Siinä kristittyjä kehotetaan menemään kaikkeen maailmaan, jonka voidaan laajasti ymmärrettynä käsittää tarkoittavan myös yhteiskunnallisten rajojen ylittämistä. Kristittyjen tulee puuttua yhteiskunnan rakenteissa oleviin epäkohtiin. (Huotari 1992, 288.)

11 5 Seurakunnan yhteiskunnallisella työllä tarkoitetaan toimintaa ja palvelua, joka ottaa huomioon erityisesti yhteiskunnan ja yhteisöjen ongelmat, elinympäristön laadun ja sosiaalisten olojen ihmisille aiheuttamat vaikeudet. Kirkon yhteiskuntapalvelun, yhteiskunnallisen työn, tarkoituksena on edistää oikeudenmukaisen yhteisön ja oikean elämäntavan toteutumista yhteiskunnassa. Pyrkiessään löytämään ja poistamaan ihmisten hädän syitä yhteiskunnallinen työ tulee osaksi diakoniaa. (Huotari 1992, 268, 287.) Ihmisen tilanne nykyisessä yhteiskunnassa on yhteiskunnallisen työn käytännön toimin- lähtökohta. Yhteiskunnallinen työ pyrkii löytämään ihmisten elämään liittyviä ylei- nan siä ja ajankohtaisia ongelmia. Ihmiset eivät ole työn kohteita, vaan työtä tehdään yhdessä heidän kanssaan asioiden parantamiseksi. Kirkko ei voi määritellä, mikä ihmiselle on parasta, vaan se löytyy yhteisten keskustelujen kautta. (Huotari 1992, ) Kirkkoa kaivataan keskustelukumppaniksi monissa arkisen elämän asioissa. Nopean kehityksen seurauksena ihmisten käsitys oikeasta ja hyvästä elämästä on hämärtynyt ja seurakunnan työntekijöitä toivotaan tuomaan kirkon kanta esiin keskusteltaessa paikal- listasolla arkielämän ratkaisuista. (Huotari 1992, 291.) Yhteiskunnallisella työllä ei ole yleisesti vakiintuneita toimintatapoja, vaan se on uusia muotoja kokeilevaa ja ajankohtaisia ongelmia etsivää työtä. Sen on välttämätöntä olla jatkuvassa yhteistyössä seurakunnan muiden työalojen sekä seurakunnan ulkopuolisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. Työn sisältö määräytyy pitkälti kunkin paikkakunnan sisäisten kysymyksenasettelujen mukaan. (Hietamies 1990, 160.) Yhteiskunnallisen työn yhtenä tavoitteena on ollut yhteistyön rakentaminen eri työyhteisöjen, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Yhteistyötä on käytetty jonkin verran, mutsiinä olisi edelleenkin parantamisen varaa. Yhdessä toimintaa suunnittelemalla ja ta toteuttamalla pystytään ihmisille tarjoamaan kokonaisvaltaista apua. Lisäksi se estää voimavarojen tuhlaamisen päällekkäisyyksiin. (Osallisuuden ja jakamisen yhteisö 1995, 37.) Tässä tutkimuksessa kirkon yhteiskunnallinen työ käsitetään yhdeksi diakoniatyön osaalueeksi. Sen erityistehtäviin kuuluu yhteistyön kehittäminen ja ylläpitäminen kuntaan,

12 6 erilaisiin järjestöihin, yhdistyksiin ja työpaikkoihin. Lisäksi yhteiskunnallinen työ puutuu yhteiskunnallisella ja paikallisella tasolla oleviin ajankohtaisiin keskusteluihin Diakonia- ja yhteiskunnallinen työ Jalasjärven seurakunnassa Jalasjärven seurakunnassa toimii kaksi diakoniatyöntekijää. Vuonna 1998 diakonia- ja yhteiskunnallisen työn kautta tavoitettiin 803 henkilöä (edellisenä vuotena 764). Asia- kaskontakteja oli yhteensä 2097 (edellisenä vuotena 1738). Asiakkaista suurin osa kohdattiin vastaanotoilla. (Jalasjärven seurakunnan toimintakertomus vuodelta 1998, 18, 72.) Henkilökohtaiset tapaamiset ovat hyvin monimuotoisia Jalasjärven diakoniatyössä. Seurakuntalaisten kanssa käydään henkilökohtaisia keskusteluja sekä työajan sisäpuolella (vastaanotto, kotikäynti) että sen ulkopuolella (katukeskustelut, kauppatilanteet yms.). Henkilökohtaisiin tapaamisiin lasketaan myös puhelinkeskustelut. Työntekijöiden mukaan joidenkin ihmisten on helpompi lähestyä työntekijää arjessa, kuin tulla vastaanotolle virastoon. (Harju & Lehtinen, haastattelu ) Osa kotikäynneistä muodostuu onnittelukäynneistä. Diakoniatyöntekijät ja papit onnittelivat toimintavuonna lähes 300 syntymäpäiväsankaria. Onnittelukäyntejä tehtiin 70-, 75-, 80-, 85-, 90- ja yli 90 vuotta täyttäneiden luokse. Laitosvierailuita tehtiin terveyskeskuksen vuodeosastoille, avopalvelukeskukseen sekä pien- ja hoitokoteihin. (Jalasjärven seurakunnan toimintakertomus vuodelta 1998, 19.) Jalasjärven seurakunnassa konkreettisen auttamisen muotoja ovat ruokapakettien jakaminen ja rahallisten avustusten osoittaminen. Kaikkein näkyvämpää ja tuntuvampaa konkreettinen apu on katastrofien yhteydessä. Myös henkinen tukeminen kuuluu olen- naisena osana taloudelliseen apuun. Esimerkiksi suurten perheiden äitejä on kustannettu virkistysleireille. (Harju & Lehtinen, haastattelu ) Seurakunta tarjosi taloudellisessa hädässä oleville konkreettista apua liki markan arvosta. Pääosin avustukset suunnattiin jalasjärveläisille lapsiperheille. EU- jaettiin noin sataan talouteen ja niitä vahvistettiin ruokapaketteja paikallisilla

13 7 tuotteilla. (Jalasjärven seurakunnan toimintakertomus vuodelta 1998, 19.) Ruokapaketteja jaettaessa ei kysellä perheiden varallisuutta tai lasten lukumäärää, vaan ruoka-avustus on suunnattu kaikille lapsiperheille. Näiden seikkojen sekä asiallisen tiedotuksen takia lapsiperheiden kynnys tulla hakemaan taloudellista apua on laskenut. (Harju & Lehtinen, haastattelu ) Jalasjärven seurakunnassa kokoontui vuonna 1998 useita eri kerhoja, ryhmiä ja piirejä. Kerhotoimintaa järjestettiin invalideille, kehitysvammaisille sekä näkövammaisille. Ryhmiä seurakunnassa toimi neljä; kaksi mielenterveysryhmää, sururyhmä ja omaishoi- tajien ryhmä. Piirejä olivat päiväpiirit, olopäivät ja kehitysvammaisten raamattupiiri. (Jalasjärven seurakunnan toimintakertomus vuodelta 1998, 19.) Seurakunta on mukana yhtenä edustajana paikkakunnalla järjestettävässä kriisityössä. Kriisityötä tehdään yhteistyössä kunnan eri osastojen kanssa, joita ovat terveyskeskus, sosiaalitoimi, palokunta ja poliisi. Kriisityössä toimivat ovat käyneet läpi erityisen kou- lutuksen tähän tehtävään. Ryhmä saa päivystyskännykkään tiedon onnettomuudesta ensiavusta, poliisilta, palokunnalta tai hälytyskeskukselta. 72 tunnin kuluessa onnettomuudesta järjestetään yhteinen kokoontuminen, johon kutsutaan henkilökohtaisesti kaikki ihmiset, joita tapaus on koskettanut (onnettomuuden uhrin lähiomaiset, pelastushenkilökuntaa sekä mahdollinen onnettomuuden aiheuttaja). Istunnossa käydään parin kriisiryhmän edustajan ohjauksella läpi muun muassa onnettomuustilanne sekä sen herättämät tunteet. (Harju & Lehtinen, haastattelu ) Seurakunnan sururyhmä on tarkoitettu lapsensa tai puolisonsa menettäneille. Tähän asti sururyhmään on kutsuttu henkilökohtaisilla kirjeillä, mutta seuraavaksi aiotaan kokeilla lehti-ilmoitusta. Ryhmä kokoontuu 6-8 kertaan ja kokoontumisissa käydään läpi erilai- suruun liittyviä asioita. Osallistujat määräävät pitkälti sen millaisiksi kokoontumiset sia muodostuvat. (Harju & Lehtinen, haastattelu ) Mielenterveystyötä seurakunta on tehnyt yhteistyössä mielenterveystoimiston kanssa. Mielenterveystyön puitteissa on kokoontunut kaksi ryhmää. Toinen ryhmistä on hengellinen ja diakoniatyöntekijä vastaa sen sisällöstä. Toisen ryhmän sisältö muovautuu ryh- toiveiden pohjalta. (Harju & Lehtinen, haastattelu mäläisten )

14 8 Jalasjärven seurakunnan leirikeskuksessa järjestettiin virkistystoimintaa kahden diakonialeirin ja useiden leiripäivien muodossa. Mielenterveysväelle oli Ilmajoen rovastikunnan yhteinen virkistysleiri ja toinen leireistä oli suunnattu kehitysvammaisille. Eläkeläisille, invalideille, kehitysvammaisille, omaishoitajille ja päihdeongelmaisille tarjottiin mahdollisuus osallistua kunkin ryhmän omaan leiripäivään. Lisäksi seurakuntalaisia osallistui rovastikunnan muiden seurakuntien järjestämiin yhteisleireihin, osin diakoniaja yhteiskunnallisen työn varoin. Retkiä tehtiin vuoden aikana useisiin eri kohteisiin sekä kotimaassa että ulkomailla. (Jalasjärven seurakunnan toimintakertomus vuodelta 1998, 19.) Diakoniaviranhaltijat ovat olleet mukana toteuttamassa seurakunnan hartauskierrostoimintaa kouluissa, päiväkodeissa, toimintakeskuksessa ja terveyskeskuksessa. Pyydettäessä pidetään hartauksia pienkodeissa ja yhdistysten tilaisuuksissa. Hartauskierrostoimintaan kuuluvat myös kesäisin pidettävät kappelihartaudet. Diakoniaseuroja pidettiin vuoden 1998 aikana 135. (Jalasjärven seurakunnan toimintakertomus vuodelta 1998, 19; Harju & Lehtinen 1999, haastattelu ) Jalasjärven seurakunnassa yhteiskunnallinen työ on liitetty osaksi diakoniatyötä. Seurakunnan yhteiskunnallinen työ on diakonista työtä siinäkin mielessä, että sen tehtävänä on toimia yhteiskuntaan päin sellaisten ihmisten puolestapuhujina, jotka eivät sitä itse pysty tekemään. Laajasti ajateltuna yhteiskunnallinen työ on ihmisten arjessa elämistä. Yhteiskunnallisen työn käytännön toteutus vaihtelee suuresti seurakunnan sijainnista riippuen. Esimerkiksi maaseudulla on nykyään panostettu viljelijäväestöön, joiden jak- saminen työssään ja usko tulevaisuuteen on ollut lujilla nykyisessä yhteiskuntamurroksessa. (Harju & Lehtinen, haastattelu ) Käytännössä yhteiskunnallinen työ on toteutunut Jalasjärven seurakunnassa monin eri tavoin. Diakonia- ja yhteiskunnallisen työn viranhaltiat ovat tukeneet päihdeongelmaisten päiväkotia taloudellisesti ja henkisesti. Työntekijät ovat tehneet vierailuja tehtaisiin ja muihin työpaikkoihin. Työttömien yhdistyksen kanssa tehtiin yhteistyötä muun muassa EU- ruokajakelutoiminnassa. Jalasjärviset yhdistykset ja koulut ovat olleet mukana adventtimarkkinoilla ja tarjonneet esiintyjäryhmiä eri tilaisuuksiin. Diakoniatyöntekijät ovat olleet mukana erilaisissa työryhmissä, kunnan päätöksentekoelimissä ja kansalaisjärjestöissä. Näiden luottamustoimien kautta

15 9 työntekijät ovat luoneet hyviä suhteita kuntaan ja eri järjestöihin. Vammaistyöntekijöille ja avopalvelukeskuksen kotiavustajille on annettu ryhmätyöohjausta. Yhdessä Jalasjärven Lions-Clubin kanssa on tehty viikoittain äänilehteä näkövammaisille ja vanhuksille. (Jalasjärven seurakunnan toimintakertomus vuodelta 1998, 19.) Yhteiskunnallisen työn puitteissa on järjestetty te toja ja keskustelutilaisuuksia yhteistyössä kunnan kanssa kahden vuoden ajan. Haastatellut diakoniatyöntekijät pitävät tärkeänä rohkeaa keskustelua vaikeistakin kysymyksistä. Kolmen illan projektimuotoisissa keskustelutilaisuuksissa on käsitelty valtakunnallisesti ajankohtaisia asioita. Tilaisuudet ovat keränneet paljon ihmisiä ja niistä on selvästi oltu kiinnostuneita. Tilaisuudet tavoittavat sellaisiakin, jotka eivät muuten ole seurakunnan toiminnassa mukana. Tilaisuuksissa on ollut valtakunnallisesti tunnettuja alustajia, paikalliset asukkaat ovat käyttäneet henkilökohtaisia puheenvuoroja ja myös yleisölle on annettu mahdollisuus osallistua keskusteluun. Luonteeltaan keskustelutilaisuudet ja te lat eivät ole hartaustilaisuuksia, mutta niissä on sivuttu hengellisiäkin kysymyksiä. (Harju & Lehtinen, haastattelu ) 3. KIRKKO YRITYKSENÄ Kirkkoa voidaan jossakin määrin tarkastella kuten yritystä. Kotler ja Andreasen (1991, 66) pohtivat kirkkoa yrityksenä seuraavasti: Churches may not be businesses, but they have many of the same concerns. They have to pay employees, attract cus- build and maintain physical facilities and get a message through to the tomers, public-most of which boils down to one thing. Whoever said money was the root of all evil ever had to run a church. Kirkosta löytyvät siis kaikki yritystoiminnan perusasiat; sillä on asiakkaat, tuote, työntekijät, toiminnan organisointi ja tavoitteiden saavuttaminen (Vuokko 1996a, 39). Kirkko on sekä teologisesti että organisaationa tarkasteltaessa ainutlaatuinen. Vaikka se on hengellinen organisaatio ja sen sanoma on muuttumaton, voidaan sanoman esittämisen keinoja tutkia ja kritisoida. Kun kirkkoa tarkastellaan yritysnäkökulmasta voidaan sen toiminnasta löytää uusia puolia, joihin teologinen analyysi ei yllä. (Vuokko 1996a, 40.)

16 10 Suomen luterilaista kirkkoa tulee tarkastella non-profit-organisaationa eli yleishyödyllisenä organisaationa, sillä taloudellisen voiton tuottaminen ei ole sen ensisijainen tavoite. Sen ei myöskään tarvitse itse kattaa kaikkia toiminnastaan aiheutuvia kustannuksia. Yhteistä profit-organisaatioihin on se, että kirkonkin tulee hoitaa tietyn asiakasjoukon tarpeet. Se on siis tulosvastuullinen, kuten profitorganisaatiotkin. (Vuokko 1996a, 39.) 3.1. Asiakaslähtöinen ajattelu ja sen merkitys kirkolle Kotlerin ja Andreasenin (1991, 43) mukaan asiakaslähtöinen ajattelu sisältää seuraavan ajatuksen: Organisaation menestys tulee kohderyhmän tarpeiden ja halujen havaitsemisesta ja huomioon ottamisesta. Tämä tapahtuu kehittämällä ihmisten tarpeita parhaiten vastaavaa toimintaa, tuotteita, palveluja ja viestintää. Asiakaslähtöiselle organisaatiolle on tyypillistä, että se käsittelee asiakaskuntaansa erilaisina ryhminä, joilla on erilaiset tarpeet; on aidosti kiinnostunut kohderyhmiensä tarpeista; käyttää suunnittelun tukena kohderyhmätutkimuksia ja kuuntelua sekä pitää kilpailijoinaan kaikkia, jotka kilpailevat asiakaskunnan ajankäytöstä, tarpeista jne. Kaikkien edellä lueteltujen ominaisuuksien tulee toteutua, jotta voidaan puhua asiakaslähtöisestä organisaatiosta. (Vuokko 1996a, 49.) Suomen luterilaisella kirkolla on noin neljä miljoonaa asiakasta, joten toiveet ja odotukset ovat varmasti moninaiset. Tämä asiakasryhmä on jaettava pienempiin asiakasryhmiin, jotta toimintaa voidaan suunnitella mielekkääksi ottamalla huomioon kunkin eri asiakasryhmän erityispiirteet. Kirkon toimintaa suunniteltaessa tulisi miettiä, mikä on se ydintuote, jonka kirkko haluaa myydä asiakkailleen. Suunnittelun pohjana on se, miten tämä sanoma tehokkaimmin välitetään kullekin asiakasryhmälle. (Vuokko 1996a, ) Lähtökohtana tehokkaalle myynnille on asiakkaiden tunteminen ja heidän tarpeidensa huomioonottaminen. Asiakaslähtöisessä ajattelussa asiakas on toiminnan ja myynnin lähtökohtana. Kirkon toiminnan lähtökohtana on muuttumaton sanoma, mutta myydäkseen se kaipaa rinnalleen asiakaslähtöistä ajattelua. Kirkon tulisi löytää

17 11 sellainen tehokas, muista erottuva toimintamalli, joka korostaisi luterilaisen uskon erityislaatuisuutta. (Vuokko 1996a, ) Yhä enemmän tullaan kiinnittämään huomiota siihen, että toiminta vastaa ihmisten odotuksia (Rissanen & Ryökäs 1992, 14). Toiminnan tulee sisällöllisesti vastata ihmisten todellisiin tarpeisiin, jotta seurakuntatyö koettaisiin merkittäväksi ja sillä pystyttäisiin vaikuttamaan ihmisten elämään (Kirkon suunta 2000, 1992, 15) Organisaation ja sen jäsenten tarpeet asiakaslähtöisen toiminnan pohjana Seurakunnissa on voimistumassa tarve ja halu kehittyä palvelulliseen suuntaan. Palvelukulttuurisen seurakunnan toiminta-ajatus ja toiminnan sisältö perustuvat kirkon perustehtävän lisäksi seurakuntalaisten tarpeisiin. Seurakuntaa kehitetään seurakuntalaisten tarpeiden ja odotusten pohjalta. Haasteena onkin selvittää millaista palvelua seurakuntalaiset odottavat ja tarvitsevat. Selvitystä tehtäessä on otettava huomioon sekä aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana olevat että erityisesti passiiviset seurakunnan jäsenet. (Voutilainen 1994, ) Seurakuntalaisten toiveiden tunnistaminen edellyttää jatkuvaa kosketusta seurakuntaan (Telaranta 1994, 144). Vuokon (1996a, 108) tutkimuksen mukaan seurakunnissa luotetaan työntekijöiden kykyyn oivaltaa ihmisten tarpeet henkilökohtaisten tapaamisten yhteydessä, eikä ole juurikaan käytetty järjestelmällisiä keinoja tarpeiden kartoitukseen. Ongelmana on se, että näin saadaan tietoa vain seurakunnan toiminnassa mukana olevien tarpeista. Tällöin huomiotta jäävät seurakunnasta vieraantuneet, joiden tarpeet erityisesti tulisi selvittää Seurakunnan toiminnassa ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki tapahtuu seurakuntalaisten toiveiden mukaan. Seurakunnan jäsenten yksittäisten ja moninaisten toiveiden toteuttaminen ainoana suunnittelun perustana johtaa lyhytjänteiseen suunnitteluun, jossa alkuperäinen tarkoitus voi hämärtyä niin seurakunnalta kuin sen jäseniltäkin. Oikean suuntaisessa suunnittelussa huomioidaan sekä organisaation että sen jäsenten tarpeet. Suunnittelun pohjana on seurakunnan jäsenten tarpeiden kartoitus sekä kirkon omat tavoitteet ja resurssit. Pitäisi käydä arvokeskustelua siitä, mikä kirkon

18 12 olemassaolossa ja toiminnassa on kaikkein tärkeintä. Kartoituksella selvitetään niitä asiakkaiden tarpeita, joita vastaavaa toimintaa ei vielä ole tarjolla ja sitä miten asiakkaat arvostavat nykyistä palvelutarjontaa. (Vuokko 1996a, 24, 66, 168; Vuokko 1995, 15.) 3.3. Asiakaslähtöisyys sekä seurakunnan että seurakuntalaisen etu Asiakaslähtöisyys ei ole vain itsetarkoitus, vaan sen kautta voidaan lisätä organisaation menestystä. Kirkosta puhuttaessa tavoitteena on asiakaslähtöisyyden avulla saada uusia jäseniä, ylläpitää suhdetta jäsenten kanssa ja vahvistaa jäsenten seurakuntasuhdetta. (Vuokko 1996a, 133.) Asiakaslähtöisen ajattelun ajatellaan hyödyttävän asiakkaiden lisäksi myös organisaatiota, sillä muuten organisaatiolla tuskin olisi kiinnostusta sen toteuttamiseen (Jaworski & Kohli 1993, 54). Asiakas tyytyväisyyden tuotteeseen ratkaisee se, vastaavatko hänen odotuksensa ja kokemuksensa toisiaan (Vuokko 1996a, 57-58). Tyytyväiset asiakkaat ovat se hyöty, jonka organisaatio savuttaa asiakaslähtöisellä ajattelulla (Kotler 1982, 37-38). Tyytyväinen asiakas käyttää palveluja ahkerasti ja saattaa tuoda mukanaan uusiakin asiakkaita (Vuokko 1996a, 57). Asiakaslähtöinen ajattelu hyödyttää organisaatiota myös siinä mielessä, että se lisää henkilöstön sitoutumista, työtyytyväisyyttä ja me-henkeä. Organisaatio ei voi olla asiakaslähtöinen, ellei sen henkilöstö ole sisäistänyt asiakaslähtöistä ajattelua. Keskeistä on se, miten työntekijä on omaksunut oman merkityksensä asiakastyytyväisyyden toteutumisessa. Asiakaslähtöisyyden tavoittamiseen tarvitaan siis jokaisen panosta ja yhteistyötä. Yhteiseen tavoitteeseen ponnisteltaessa me-henki kasvaa. Kun työntekijä ymmärtää oman panoksensa merkityksen ja arvon yhteisen tavoitteen saavuttamisen kannalta, niin hän sitoutuu paremmin työhönsä. (Vuokko 1996a, 52, 59.) Asiakaslähtöistä ajattelua toteuttavissa organisaatioissa korostetaan asiakkaiden ja organisaation yhteistyötä. Kirkon piirissä tämä yhteistyö toteutuu käyttämällä maallikoita vapaaehtoistyöntekijöinä seurakuntien työntekijöiden tukena ja apuna. Maallikoiden sitoutumisaste seurakuntaan kasvaa vapaaehtoistyön myötä ja he saattavat houkutella mukanaan toimintaan muita maallikoita. (Vuokko 1996a, )

19 Asiakaslähtöisyyden toteutuminen jokaisen työntekijän asia Jokaisen seurakunnan työntekijän on sisäistettävä asiakaslähtöisyysajattelu. Seurakuntalaiselle jokainen tapaaminen työntekijän kanssa on ainutlaatuinen, vaikka työntekijälle se saattaakin olla rutiinia. Kohtaamistilanteista asiakkaalle jää joko myönteinen tai kielteinen kokemus. Vaikka kielteiset kokemukset ovat harvinaisia, niin jokainen niistä on liikaa, jos se johtuu työntekijän asenteesta tai käyttäytymisestä. Työntekijän tulee muistaa jokaisessa asiakaspalvelutilanteessa, että yksikin huono kokemus voi johtaa eroon seurakunnasta. Monet ihmiset muodostavat mielikuvansa seurakunnasta ja koko kirkosta yksittäisten työntekijöiden toiminnasta saamaansa kokemukseen. (Lumijärvi, 1998, 81.) Asiakaslähtöisyyden toteuttamiseen on monia apuvälineitä. Pitkälle pääsee jo sillä, että jokainen työntekijä miettii, miten itseään haluaisi kohdeltavan vastaavassa palvelutilanteessa. Työyhteisöissä tulisi keskustella siitä, miten ratkaista vaikeat ja ärsyttävät tilanteet sekä ylipäänsä yhteisen työn sisällöstä. Pitää muistaa, ettei työtä voi tehdä kaavamaisesti, koska jokainen ihminen on erilainen ja vaatii omanlaisensa lähestymistavan. Lumijärvi toteaakin, että Aina on kuitenkin mahdollisuus palvella ihmisiä paremmin. (Lumijärvi 1998, 122.) Keskeinen lähtökohta asiakaslähtöisen ajattelun toteutumisessa on johdon suhtautuminen asiaan ja sen välittyminen henkilöstölle. Kirkkoherra voi edesauttaa tai estää asiakaslähtöisyyden toteutumista seurakunnassaan. Kirkkoherra vaikuttaa esimerkiksi motivoinnin ja kiitoksen annon kautta siihen, toimivatko hänen alaisuudessaan olevat työntekijät asiakaslähtöisesti. (Vuokko 1996a, 114.) Johdon riskinsietokyky edesauttaa asiakaslähtöisen ajattelun toteutumista. Korkea riskinsietokyky lisää organisaation vastaanottavaisuutta asiakkaiden uusille tarpeille. Uusia tarpeita ei koeta uhkina, jotka täytyy torjua, vaan mahdollisuuksina, jotka voidaan hyödyntää. Asiakaslähtöisen ajattelun kulmakiviä ovat erilaisten tutkimusten ja tarvekartoitusten käyttö. Ne eivät saa kuitenkaan korvata henkilökohtaista kuuntelemista ja kyselemistä. (Vuokko 1996a, 61, 67.)

20 14 Henkilökohtaiset kontaktit ihmisiin ovat olleet aina kirkon todellinen voima. Seurakuntatyön kehittämisen yhtenä lähtökohtana tulisi olla henkilökohtaisen kanssakäymisen uudistaminen. Tärkeintä on kohdata ihmisiä jokapäiväisessä arjessa. (Huotari 1995, ; Kirkon suunta 2000, 1992, 3.) Seurakunnan tulisi luontevalla tavalla olla mukana, siellä missä ihmiset ovat koolla. Seurakunta voisi osallistua mm. järjestöjen, oppilaitosten ja työpaikkojen elämään. (Kirkon suunta 2000, 1992, ) 3.5. Palautteen kuunteleminen on osa asiakaslähtöisyyttä Seurakunnan työntekijät voivat sokeutua omalle toiminnalleen. Toimitaan niin kuin aina ennenkin, ajattelematta toiminnan tavoitteita ja tarpeellisuutta. Jos kirkon työntekijät pohtivat keskenään toiminnan kehittämistä, jää toiminnan kohderyhmän mielipiteet kokonaan huomioimatta. (Alhonsaari 1994, ) Jalasjärven seurakunnan diakoniatyöntekijät Tuula Harju ja Pekka Lehtinen (haastattelu, ) toivat esiin samoja ongelmia. He kokivat myös, että työntekijät saattavat urautua työssään, eivätkä pysty näkemään, mitä parannettavaa toiminnassa mahdollisesti olisi. Tämän vuoksi he näkivät tärkeäksi, että seurakuntalaisilta saadaan palautetta toiminnasta ja mahdollisia kehittämisehdotuksia. Kirkon tulisi saada ja kuunnella palautetta seurakuntalaisilta. Palautetta tulisi saada aktiiviseurakuntalaisten lisäksi toiminnassa vähemmän mukana olevilta, koska he katsovat seurakuntaa ulkopuolisen silmin ja näkevät niitäkin asioita, joihin sisäpiiri ei osaa kiinnittää huomiota. Vastaan tulee varmastikin myös tyhmää palautetta, jolloin pitäisi miettiä johtuuko se tiedonpuutteesta ja mistä taas tiedonpuute johtuu. (Alhonsaari 1994, 35.) Seurakuntalaisen todellisten tarpeiden tunnistaminen ja siten huomioiminen on hankalaa joissakin tilanteissa. Ihminen voi kapinoinnillaan ja viestinnällään peittää tietoisesti tai tiedostamattaan omat todelliset tunteensa. Esimerkiksi akuutissa kriisissä autettava ei ehkä tiedosta omaa avuntarvettaan ja auttaja joutuu toimimaan oman kokemuksensa ja intuitionsa varassa. Jälkeenpäin autettu osaa usein kertoa, oliko apu sellaista, jota hän tilanteessaan tarvitsi. Tämän vuoksi on tärkeää saada palautetta autetuilta, jotta voitaisiin kehittyä kohtaamistilanteissa. Palautteen kerääminen ja hyödyntäminen onkin

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Seurakuntaneuvosto 22.5.2014 sivu 1 (6) HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 22.5.2014 klo 18.00 Paikka Hakunilan kirkon kokoustila Hakunilantie 48, Vantaa Osallistujat: Jäsenet

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto klo Seurakuntakoti

Seurakuntaneuvosto klo Seurakuntakoti Seurakuntaneuvosto 12.1.2011 klo 18.30 Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 4. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Veisattiin virsi 41. Puheenjohtaja luki päivän sanaa Room. 12: 6-16.

Veisattiin virsi 41. Puheenjohtaja luki päivän sanaa Room. 12: 6-16. Seurakuntaneuvosto I/2016 Ke 20.1.2016 klo 18 Seurakuntakoti Läsnä x/poissa - Niemelä Heikki puheenjohtaja x Hautala Jaana jäsen - Isolankila Oiva jäsen x Kivistö Irja jäsen x Luoto Eeva-Liisa jäsen x

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Hauhon seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään pappilassa tiistaina 24.3.2015 klo 17.30.

Hauhon seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään pappilassa tiistaina 24.3.2015 klo 17.30. HAUHON SEURAKUNTA SEURAKUNTANEUVOSTO KOKOUSKUTSU/ASIALISTA Hauhon seurakunnan seurakuntaneuvoston kokous pidetään pappilassa tiistaina 24.3.2015 klo 17.30. Kokouksessa käsiteltävät asiat: 1. Seurakunnan

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston ja neuvoston toiminta ja tehtävät. Porin seurakuntayhtymä Kasvatustiet tri Harri Saine

Yhteisen kirkkovaltuuston ja neuvoston toiminta ja tehtävät. Porin seurakuntayhtymä Kasvatustiet tri Harri Saine Yhteisen kirkkovaltuuston ja neuvoston toiminta ja tehtävät Porin seurakuntayhtymä KV 28.1.2015 Kasvatustiet tri Harri Saine 2 Luottamushenkilön rooli Seurakuntalaiset ovat vaaleilla valinneet luottamushenkilöt

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 7/2016 Seurakuntaneuvosto 22.9.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 22.9.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, kerhohuone 1 Kustaantie

Lisätiedot

4 18 Talousarvion toteutuma vuodesta 2015 ja 1.1. 6.4.2016 (liite a ja b)

4 18 Talousarvion toteutuma vuodesta 2015 ja 1.1. 6.4.2016 (liite a ja b) JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2016 1 AIKA PAIKKA Sivu / 20.4.2016 klo 18.00 alkavan iltakoulun päätyttyä. Säynätsalon seurakuntakoti, Saarnatie Alkuhartaus ja kokouksen avaus 3 14 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI

ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI Yleistä Asiakasraati on työntekijöiden ja asiakkaiden yhteinen kehittämisryhmä Raadin tarkoituksena on tuottaa tietoa, mielipiteitä ja kokemuksia sekä tehdä ehdotuksia, joita

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien strategia 2020 Rohkeasti armon asialla

Vantaan seurakuntien strategia 2020 Rohkeasti armon asialla Vantaan seurakuntien strategia 2020 Rohkeasti armon asialla Strategia on suunnitelma, jolla yhteiset tavoitteet ja päämäärät saavutetaan. Strategiassa määritellään seurakuntien tehtävä, arvot, visio ja

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Ylä-Savon seurakuntayhtymä

Ylä-Savon seurakuntayhtymä Ylä-Savon seurakuntayhtymä Luottamushenkilöiden perehdytysilta 17.2.2015 Hallintojohtaja Katariina Bergbacka Seurakuntayhtymän perustamisen tavoite Tavoitteena säilyttää seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys,

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Ulla Pirilä, kirkkovaltuuston vpj. Antti Viita, talousjohtaja, sihteeri. Matti Koivuluoma, kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Ulla Pirilä, kirkkovaltuuston vpj. Antti Viita, talousjohtaja, sihteeri. Matti Koivuluoma, kirkkovaltuuston puheenjohtaja KIRKKONEUVOSTO 1/2015 Sivu 1 PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko klo 17-18.35 Paikka: Virastotalon kokoushuone Läsnä: Kari Mantere, pj Matti Antila Eija Harmanen Henry Hautala Heli Kurikka Heikki Lintala Maija-Liisa

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot